SEKES ry Seudulliset Kehittämisyhteisöt nro 2/2012

Ylä-Savossa on hyvä yritysilmasto.Uudistuminen ja kehitystyö ovat yrityksen arkipäivää.

kasvua ja kilpailukykyä

Innovaatioilla

Äkilliset rakennemuutokset vaativat yhteistä skarppausta

TEMin INKA-ohjelma lisää vetovoimaa

Innolukio kutsuu

2 Muutos

Innolukio on oppimisympäristö, jonka tarkoitus on kannustaa

lukiolaisia luovuuteen ja toisinajatteluun sekä kehittää heidän ongel-

manratkaisutaitoaan.

Innovoivia videopuheenvuoroja ja viikkotehtäviäInnolukion verkkosivuilla on inspiraatiopuheenvuoroja; videoita, joilla

eri alojen huippuosaajat johdattavat katsojia innovaation maailmaan

ja mahdollisuuteen ajatella uudella tavalla. Inspiraatioympäristöön

kuuluvat myös viikoittain annettavat uudet ideointitehtävät, joilla

lukiolaiset pääsevät harjoittelemaan luovuutta helposti käytännös-

sä. Näiden viikkotehtävien antajia ovat muun muassa maan hallitus,

Aalto-yliopisto, Microsoft Oy ja Vanhustyön keskusliitto.

Innolukio-ideakilpailu motivoiOppimisympäristön toinen osa on kaikille lukiolaisille avoin Innolu-

kio-kilpailu. Siinä yritykset ja yhteisöt antavat lukiolaisten ratkaista-

vaksi aitoja tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa tuotekehitykseen,

yrittäjyyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön. Lukiolaiset saavat tehtävi-

en ratkaisuun ohjausta ja palautetta alan ammattilaisilta jo kilpailun

aikana. Osa tehtävistä on alueellisia. Niissä yhteistyökumppani kut-

suu tehtävästä kiinnostuneet lukiolaiset vierailuille saamaan lisätietoa

ja ohjausta. Kilpailuaika päättyy 14.12.2012. Parhaimmat kilpailutyöt

palkitaan yhteensä noin 30 000 euron arvoisilla palkintostipendeillä ja

tuotepalkinnoilla Innolukion palkintogaalassa tammikuussa 2013. Li-

säksi yritykset antavat parhaille nuorille kesätyöpaikkoja.

Mikä Innolukio?Innolukiokonseptia on pilotoitu Ylivieskassa parin vuoden ajan. Hanke

on kehitetty Ylivieskan lukiossa Opetushallituksen johtamassa kehit-

täjäyhteisössä, johon kuuluvat muun muassa OAJ, Kuntaliitto, TEM,

Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Taloudellinen tiedotustoimisto ry,

Nuori yrittäjyys ry, Suomen lukiolaisten liitto, Teknologiateollisuus ry,

Nokia Oyj ja Microsoft Oy.

Lisätietoja: www.innolukio.fiAri Ervasti, matemaattisten aineiden lehtori,

Innolukion projektipäällikkö, Ylivieskan lukio

ari.ervasti@ylivieska.fi, puh. 044 429 4437

Innolukio on lukioiden, yritys- ja yliopistomaailman yhteinen kohtauspaikka, jonka tavoitteena on löytää uusia ideoita ja ratkaisuja. Mukana on tällä hetkellä 320 lukiota. Mukaan mahtuu vielä!

brainstormaamaan

Innolukio

Mitä haluaisit antaa 100 000 lukiolaiselle tehtäväksi?

Ensi keväänä lukioissa järjestetään erilaisia tapahtumia. Uusi Innolukio-kilpailu järjestetään syyslukukaudella 2013. Hankkee-seen otetaan näitä varten mukaan uusia yhteistyökumppaneita. Myös seudullisella kehittämisorganisaatioilla on paljon annet-tavaa lukiolaisten omien liikeideoiden kehittämisessä. Lähde mukaan!

Nostaa lukion vetovoimaa ja arvostusta. Integroi lukion ympäröivään yhteiskuntaan. Auttaa lukioita verkottumaan entistä paremmin keskeisiin

sidosryhmiin. Toimii lukion kehittämisen katalyyttinä. Tarjoaa julkaisualustan tehdylle työlle. Edistää tietotekniikan hyödyntämistä lukioissa.

Alati kasvavilla, globaaleilla markkinoilla on mahdotonta pärjätä yksin. Kilpailun kovuus asettaa suuria vaatimuksia, ja yhtenä niistä on kyetä erottumaan joukosta. Pitää yksin-kertaisesti uskaltaa tehdä eri lailla ja olla rohkea. Esimerk-kinä rohkeudesta ja erinomaisesta erottuvuudesta on kesän 2012 Vaasan seudun energialähettiläskampanja, joka paitsi saavutti erinomaisia tuloksia myös loi uusia, tiiviitä kump-panuussuhteita niin seudun sisällä kuin ulkopuolellakin. Onnistumisten jälkeen ei silti saa jäädä tuleen makaamaan, vaan aina pitää uudistua. Luovuudelle ja innovatiivisuu-delle on syytä antaa aikaa ja kunnon kasvualusta, jotta uudistuminen olisi mahdollista.

Kilpailussa korostuu viestinnän ja yhteistyön merkitys: kaikessa viestinnässä pitää olla sama, yhteinen tavoite ja myös viestin tulee olla sama. Luottamus kumppaneihin on avainasemassa. Paitsi seudullisten toimijoiden välillä yhteistyö on tarpeen myös eri seutujen välillä. Eri seudul-listen kehittämisyhtiöiden rooli seutujen välisenä siltojen

luojina lujittaa tätä yhteistyötä ja luo myös uusia, tehok-kaita toimintamalleja. Kaupunkiseutujen työn alla olevien kasvusopimusten puitteissa toivotaan ministeriöidenkin välisen keskustelun ja yhteistyön lisääntyvän.

Strateginen verkottuminen on ainoastaan viisasta, sillä isommilla kokonaisuuksilla ja kuvioilla on suuremmat mahdollisuudet menestyä kilpailussa. Suomen kilpailuky-vyn kehittämiseksi pitää tunnistaa ja vahvistaa globaalissa kilpailussa menestymisen edellytykset omaavia toimialoja ja vahvuuksia. Cleantech-ala ja sen ratkaisut erityisesti bioenergiaan, puhtaisiin prosesseihin ja energiatehokkuu-teen liittyen ovat jo varsin vahvassa nousussa, mutta lisää tarvitaan.

Jotta pystymme jatkossa vastaamaan kasvavaan palve-luntuotannon tarpeeseen, tarvitsemme nyt älykkäitä ja joustavia julkisia hankintoja. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa mukavasti tervetulleeksi toivotetut palvelu-setelit tuovat niin asiakkaille kuin yrittäjillekin aivan uudet markkinat. Hankintojen yritysvaikutukset seuduille ovat kiistattomat, ja ne lisääntyvät eksponentiaalisesti, kunhan kumppanuusajattelu saadaan aidosti käytäntöön.

Pekka Haapanenhallituksen puheenjohtaja, SEKES ry

toimitusjohtaja, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK

Kilpailusta rohkeasti kumppanuuteen

Pääkirjoitus

Muutos 2/12 Julkaisija: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, www.sekes.fi

Toinen linja 14, 00530 Helsinki, puh. (09) 771 2335, fax (09) 771 2569 Päätoimittaja: Yrjö Westling, yrjo.westling@sekes.fi Toimitus: Kumppania Oy, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, www.kumppania.fi,

Susanna Alanen, puh. 044 589 6234, susanna.alanen@kumppania.fi, kannen kuva: iStockphoto, muut kuvapankit: Dreamstime. ISSN 1798-0941

Globaalissa kilpailussa menestyviä toimialoja pitää tunnistaa ja vahvistaa Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi.

Ylä-Savon elinkeinopolitiikan toimivuudesta kielii muun mu-assa se, että alue toipui vuoden 2008 talouden notkahduksesta nopeasti. Viennin kasvu oli jopa niin huimaa, että se yltää jo nyt taantumaa edeltävän tason yli. Vahvasta elinkeinopolitiikasta kertoo myös se, että seudulle syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliiton teettämän yritysilmastotutki-muksen mukaan Ylä-Savo on Suomen seitsemänneksi paras alue yrittäjälle.

– Alueen yritykset ovat saaneet poikkeuksellisen paljon Tekes-rahoitusta. Yrittäjät ovat virkeitä ja aktiivisia, meillä on suuria teknologiateollisuuden yrityksiä ja niiden rinnalla vahva pienyritystoiminta. Yrityskanta kasvaa jatkuvasti. Kehittämis-yhtiöllä on noin 800 asiakasta vuosittain. Nämä kaikki kertovat suotuisasta yritysilmastosta. Täällä on hyvä yrittää, kertoo Ylä-Savon Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Petri Pietikäinen.

Teknologiateollisuuden ja maidontuotannon kasvualuettaSeudulla toimii laaja teknologiateollisuuden yritysverkosto, jota elinkeinostrategian mukaisesti jatkuvasti myös kehitetään. Yritysverkoston yhteenlaskettu liikevaihto on noin kaksi miljar-dia euroa. Valtaosa menee vientiin.

– Ajatusmalli, jossa kehittämisyhtiö toimii vain tietyllä maantieteellisellä alueella, ei tuota tulosta. Kehitysyhtiön tulee toimia yli kuntarajojen tukien yritysverkostoa. Tämä edellyttää kuntien välistä tiivistä yhteistyötä, jossa julkiset toimijat ja yri-tykset vievät kehitystä yhdessä eteenpäin. Toimiva ja potentiaa-linen yritysverkosto on kaikkien etu. Kunnat yhdessä voivat tu-kea verkostoa ja olla mukana osaamisen vahvistamisessa. Näin syntyy verkosto, joka imee toimijoita ja uusia yrityksiä. Näin on tapahtunut Ylä-Savossa. Yritysten kasvu varmistuu ja verkos-toon kuuluminen luo uskottavuutta myös rahoittajien silmissä, Petri Pietikäinen sanoo.

Toinen kasvualue on maidontuotanto. Maidontuotannon keskittyminen jatkuu suosien Ylä-Savoa. Noin 100 kilometrin säteellä Ylä-Savosta tuotetaan vuonna 2020 lähes puolet Suo-men maidontuotannosta. Maitotilat ovat investoineet viimeisen 10 vuoden aikana uuteen tuotantoteknologiaan 200 miljoonaa euroa. Valio on investoinut hiljattain noin 80 miljoonaa euroa maidonjalostukseen. Maidontuotannon keskittyminen on myös jalostavan teollisuuden etu.

Vahva vientiteollisuusYlä-Savon seutukunta nousi viennin notkahduksesta nopeam-min kuin mikään muu seutu Suomessa. Alueen vientiteollisuus on erittäin kilpailukykyinen ja pystyy hyödyntämään markki-noiden tarjoamia mahdollisuuksia.

4 Muutos

Ylä-Savossa

Toimiva ja potentiaalinen yritysverkosto on kaikkien etu. Kunnat yhdessä tukevat verkostoa ja ovat mukana osaamisen vahvistamisessa. Hyvä verkosto houkuttelee uusia yrityksiä.

Susanna Alanen Kuva Juha Halonen

on vahvaelinkeinopolitiikka

Kaukana yliopistokeskittymistä sijaitseva seutukunta ponnistaa pitkälle. Alueen aktiiviset yritykset,

kunnat ja oppilaitokset sekä toimijoiden välinen tiivis yhteistyö ovat omiaan auttamaan hiljattain päivitetyn

elinkeinostrategian toteutuksessa. Kasvulle on täällä loistavat edellytykset!

– Nopea reipastuminen ja kasvu johtuvat ainakin viennin mo-nipuolisesta rakenteesta. Meiltä viedään monia eri tuotteita: kai-uttimia, metsä- ja kaivoskoneita sekä esimerkiksi ambulansseja, Petri Pietikäinen kertoo.

Vientituotteiden monipuolisuus luo vakautta. Myös alueen puunjalostus on vahvoilla.

– Puunjalostuksessa on uusia innovaatioita, joita viedään maa-ilmalle. Lisäksi viennin kohdemaat sijoittuvat maantieteellisesti

laajalle alueelle. Meiltä viedään esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Ame-rikkaan, Pohjois-Afrikkaan, arabimaihin, Venäjälle sekä Japaniin ja Kiinaan. Meillä on myös muutama konevalmistuksen yritys, joka toimii maailman markkinoilla johtavalla sijalla, hän lisää.

Kaikessa on taustalla alueen yritysten vahva halu yrittää.– Yrityksissä on uskomattoman paljon osaamista ja globaalia

näkemystä, markkinaosaamista sekä jatkuvaa tuotekehitystä. Il-man näitä yritys ei pärjää viennissä.

Ylä-Savon Kehitys Oy koordinoi kolmea Tekesin yritysryhmähanketta. Hankkeet ovat Suomen suurimpia, ja niiden yhteen-laskettu budjetti on noin 10 miljoonaa euroa. Ylä-Savon Kehitys Oy on Suomessa ainoa kehittämisyhtiö, joka hallinnoi Te-kesin yritysryhmähankkeita.

Esimerkiksi GloInt-projektilla kehite-tään tuotteiden älykkyyttä ja tavoitellaan uusilla ratkaisuilla ekotehokuutta, edel-

läkävijyyttä sekä globaalia kilpailukykyä. Hanke on yksi kärkihankkeista, joilla suo-malaisia teknologiateollisuuden tuotteita viedään maailmalle. Tekes on rahoitus-päätöksessään arvioinut, että GloInt-pro-jektin vaikutus kilpailuetua tuovan osaa-misen kehittymiseen on merkittävä. Myös projektin vaikutus yritysten ja tutkimus-laitosten muodostaman yhteistyöverkos-ton laajenemiseen ja vahvistumiseen on

suuri. Hankkeen vaikutuksen arvioidaan olevan korkeimmillaan vuonna 2015, jolloin hankkeen synnyttämä tai säilyt-tävä liikevaihto on 90 miljoonaa euroa ja hanke myötävaikuttaa 500 henkilötyö-vuoteen. Työpaikat ovat uusia.

Pohjois-Savon alueella on yritysryh-mähankkeiden lisäksi käynnissä noin 30 yrityskohtaista Tekes-hanketta, joissa Ylä-Savon Kehitys Oy on mukana.

Lapinlahden Koneistus Oy hyödyntää Tekes-rahoitusta oman toimintansa kehittämisessä. Yrityksen toimitusjohtaja Erkki Litmanen (oik.) esittelee Ylä-Savon Kehitys Oy:n toimitusjohtajalle Petri Pietikäiselle yrityksen toimintaa.

Tekes hankkeet

Muutos 5

6 Muutos

Johtaja Anssi Paasivirralle isot yt-neuvottelujen ryppäät eivät ole uutta. Nykyään hän vetää työ- ja elinkeinoministeriössä rakennemuutokseen reagointi -työryhmää, ja laman iskies-sä 1990-luvulla hän toimi työministeriön työllisyysosaston päällikkönä.

– Irtisanomisilmoituksia tuli silloin kuin putkessa. Venä-jän markkinat romahtivat, pankkeja kaatui ja niiden mukana meni paljon terveitä yrityksiä. Sellaiseen kierteeseen emme ole tällä kertaa joutumassa, sillä pankeilla ei ole hätää, yri-tysten taseet ovat kunnossa ja EU pitää korot alhaalla, hän kertoo.

Työttömyysluvut olivat tuolloin hurjat, sillä ne kohosivat viisinkertaisiksi. Nyt työttömyys on noussut vain lievästi.

Koska tilanteen tausta on toinen, myös mahdollisuudet selvitä isoista irtisanomisista pienimmin vaurioin ovat pa-remmat. Anssi Paasivirta muistuttaa, että nykyisessä raken-nemuutoksessa isossa osassa ovat korkeasti koulutetut ihmi-set. Heidän osaamisensa on mahdollista muuntaa uudeksi kasvuksi.

Ihmisiä ei päästetä epätoivoonRakennemuutoksia on ollut aiemmin, eivätkä nyt päällä olevat jää viimeisiksi. Samanaikainen taloudellinen taantu-ma tekee nykyiset rakennemuutokset haasteelliseksi. Anssi Paasivirta on harmikseen huomannut, että kun suuret pörs-siyritykset ilmoittavat isoja irtisanomislukuja, moni tulee perässä ikään kuin samassa imussa – kun kerran muutkin jakavat potkuja.

Valtio käynnisti alueellisten rakennemuutosten hoitami-seen uudenlaisen mallin vuonna 2006, kun UPM ilmoitti sul-kevansa Voikkaan paperitehtaan.

– Vielä tuossa vaiheessa toiminnan muotoja haettiin. Ny-kyään tiedämme, miten tärkeää on reagoida tilanteeseen en-nakoivasti, mieluiten jo ennen yt-neuvotteluiden käynnisty-mistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun iso yhtiö on irtisanomassa jopa satoja ihmisiä tai sulkemassa kokonaista tuotantolaitosta, porttien sisälle mennään yhdes-sä hakemaan ratkaisuja paikalliseen tilanteeseen. Yrityksen kanssa neuvotellaan toimista ja koulutusjärjestelmistä.

– On tärkeää reagoida välittömästi, ennen kuin ihmiset vajoavat epätoivon kierteeseen. Emme odota, että työttö-myyden kasvu näkyy tilastoissa.

Eräyrittäjiä ja muonittajiaEsimerkiksi Nokia Siemens Networksin kanssa paikallinen rakennemuutoksen hoitamisen ryhmä aloitti neuvottelut marraskuussa, vaikka tieto irtisanomisista julkistettiin vasta helmikuussa. Tuossa ajassa ehdittiin saada toimintasuunni-telmat kuntoon ja hakea ihmisille vaihtoehtoja.

Varuskuntien lakkautuksissa ja supistuksissa tilanne on poikkeuksellinen.

– Valtio tekee itselleen kiusaa, Anssi Paasivirta muotoilee. Rakennemuutoksen toimintamallia sovelletaan silti näillekin paikkakunnille, ja mahdollisuuksia on myös näissä tapauk-sissa.

Osalla työnsä menettävistä on huippuluokan johtamis- tai tekninen koulutus, joka on muunnettavissa muuhun työelä-mään.

– Kontiolahdella käydessäni luettelin ihmisille, kuinka paljon heissä on potentiaalia. Maastossa liikkumisen huippu-osaamista on mahdollista hyödyntää yrityselämässä, sama-

PakkoNopeutta ja ketteryyttä tarvitaan, kun yritys lakkauttaa paikallisen tehtaansa. Äkillisen

rakennemuutosten hoitomallilla joukkoirtisanomiset pyritään muuttamaan mahdollisuuksiksi.

Kirsi Riipinen Kuva Dreamstime

olla nopea

Muutos 7

ten taitoa ruokkia isoja joukkoja. Aistin kyllä, että yrittämisen mahdollisuudet eivät kaikkia innostaneet.

Oppia onnistujistaOsa isoista irtisanomisista on saatu hoidettua hienosti. Työpaik-koja on syntynyt paikkakunnalle jopa enemmän kuin ihmiset ovat alun perin menettäneet. Sitten on tapauksia, joissa ei ole käynyt yhtä hyvin. Esimerkiksi Salon tilanne on edelleen vaikea. Rakennemuutos on niin valtava, ettei paikkakunnalta löydy kaikille korvaavaa työtä, vaikka väkeä kuinka kouluttaisi.

Mikä sitten yhdistää onnistuneita alueita ja tilanteita? Voisi-vatko muut ottaa niistä oppia?

– Reagoinnin ripeys on äärimmäisen tärkeää, ja se edellyttää erittäin hyvää toimivaa paikallista mallia. Onnistumisen kan-nalta kuntien elinkeinoyhtiöiden rooli on ratkaiseva. Tilannetta auttaa myös esimerkiksi se, kun irtisanova yritys sitoutuu vah-vasti muutosturva- ja elinkeinopoliittisiin toimiin, Anssi Paasi-virta sanoo.

Tuen kohteet on myös mietittävä huolella. Euroja käytetään ainoastaan aidosti kilpailukykyiseen toimintaan. Vanhoja ra-

kenteita ei kannata tekohengittää.Hyviä kokemuksia on lukuisilta paikkakunnilta, esimerk-

keinä Joensuu, Kajaani, Hamina ja Oulu. Lupaavia uusia yri-tyksiä on syntynyt monia. Myös Protomo-yrityshautomosta on saatu hyviä tuloksia. Anssi Paasivirta levittäisi mallia muualle-kin koulutetun työvoiman alueille.

Kaikkien yhteinen hiiliTärkeä osa rakennemuutosten hallintaa on ihmisten uudelleen koulutus. Rakennemuutoksesta aiheutuvia ongelmia ei ratkota kouluttamalla ihmisiä vain koulutuksen vuoksi. Ensin selvite-tään, millaista osaamista uusissa yrityksissä tarvitaan, ja koulu-tus suunnitellaan sen mukaan. Nokia-klusterista irtisanotuista on koulutettu esimerkiksi tietoturva-alan kaipaamaa väkeä.

Kun kyseessä on ihmisten tulevaisuus, koulutusten tai ylei-simminkin ratkaisujen hakeminen ei voi mennä missään vai-heessa valtataisteluksi siitä, kuka sanoo viimeisen sanansa. Paasivirta korostaa, että pelisääntöjen on oltava selvät ja tilan-netta on johdettava ammattitaitoisesti. Yhteen hiileen puhalta-minen on silloin täyttä totta eikä kliseinen slogan.

Ripeä reagointi on äärimmäisen tärkeää. Onnistumisen kannalta elinkeinoyhtiöiden rooli on ratkaiseva.

1. Palvelut työpaikkansa menettäville ihmisille: Muutosturvapalveluyksikkö toimii yrityksen sisällä Irtisanottaville henkilökohtaiset urasuunnitelmat Koulutusmahdollisuus kaikille halukkaille.

2. Elinkeinopoliittiset toimet: Etsitään Suomesta ja ulkomaita yrityksiä, jotka tarjoavat korvaavia työpaikkoja Yrittäjyys: aloittaville yrityksille starttirahaa ja lainaa Infrastruktuuri-investonnit.

Rakennemuutosmalli

8 Muutos

Tiina Toivakka Kuvat Tomi Aho, Tiina Toivakka

Uusi tuoteidea voi syntyä vaikka kotitöitä tehdessä. Vavesaaren Tilan yrittäjälle, maatilan emännälle ja

neljän lapsen äidille Taina Laitiselle uusien tuotteiden kehittäminen on osa tavallista arkea.

Bisneskehittyy arjessa

Muutos 9

Innovaatio on tekemistä

Yrityksissä kehitettyjen innovaatioiden todeksi tekeminen on yksi Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n tärkeim-piä tehtäviä.

Toimialajohtaja Päivi Karhunen muistuttaa, että inno-vaatiot syntyvät yleensä tekemällä, ei niinkään suunnitte-lemalla.

– Innovaatiota pidetään helposti jonakin juhlallisena toimenpiteenä. Kysymys on kuitenkin yrityksessä tehtäväs-tä arkipäiväisestä toiminnasta tai muutoksesta toiminnas-sa. Asioita ryhdytään tekemään uudella tavalla tai aletaan tehdä kokonaan uusia asioita, hän selventää.

Yrityksessä innovaatio ei koskaan synny pakottamalla eikä ulkopuolisen tekemänä, vaan halun on lähdettävä yri-tyksen sisältä.

– Yrityksen on autettava itse itseään ja muutoksen on lähdettävä yrityksen omista tarpeista.

Miset Oy tukee yritysten innovaatiotekemistä monin eri tavoin.

– Autamme yrityksiä havaitsemaan toimintaympäris-tön muutoksia, tunnistamaan omia mahdollisuuksiaan ja muuttamaan ne liiketoiminnaksi tai kustannustehokkaam-miksi työtavoiksi. Menemme siinä työssä mahdollisimman lähelle yrityksen käytännön tekemistä, Päivi Karhunen sanoo.

Miset tarjoaa erilaista asiantuntijaosaamista, ja tukea annetaan esimerkiksi kansainvälistymiseen ja sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tukea annetaan silloin kun yritys sitä tarvitsee.

– Annamme täsmäapua, joka oikeasti helpottaa yrityk-sen omia ponnisteluja.

Vavesaaren tilaa Päivi Karhunen pitää hyvänä esimerkki-nä arkisten innovaatioiden onnistumisista.

– Vavesaarella innovaatioiden tekeminen on oikeasti arkipäiväistä, siellä tehdään erilaisia pienempiä ja isompia innovaatioita lähes päivittäin.

Misetin kanssa vavesaarelaiset ovat tehneet yhteistyötä jo vuosia, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa rohkeasti tehdyt uudistukset ovat alkaneet kantaa hedelmää.

– Olemme pystyneet auttamaan yritystä sen tekemässä kehitystyössä, mutta suurimman työn on tehnyt yritys itse.

Misetillä on vuosittain meneillään 12–15 erilaista yritys-ten kehittämishanketta, joihin kuhunkin osallistuu 10–30 yritystä hankkeen sisällöstä riippuen.

Taina Laitisen yrittäjäura luomutuotteiden valmistajana ja myyjänä sai alkunsa vähitellen. Varsinainen yritystoiminta käynnistyi kolme vuotta sitten omalla kotitilalla, 17 kilo-metrin päässä Kangasniemeltä. Tuotevalikoiman vähitellen kasvaessa ja toiminnan laajentuessa tuli tarve etsiä isommat tilat ja rauhoittaa koti valmistus- ja myyntityöltä.

Vavesaaren Tilan tuotevalikoimiin ovat alusta alkaen kuuluneet luomumyslit ja oman tilan marjat. Merkittävä laajennus valikoimiin saatiin, kun yrittäjä pari vuotta sitten osti rautalampelaisen luomutilan valikoimineen, koneineen ja resepteineen.

– Oli pakko löytää isommat tilat, ja ne löytyivätkin Kan-gasniemen keskustasta. Siirryimme tänne viime vuoden syyskuussa. Tuotantotilojen lisäksi rakennuksessa on pieni myymälä ja toimistotilat.

Laaja valikoima kotimaisia tuotteitaVavesaaren Tilan tuotevalikoimaan kuuluu tällä hetkel-lä noin 40 tuotetta. Alkuperäisten myslien ja hiutaleiden rinnalla valmistetaan marmeladeja, makeisia, yrttiteetä ja mehuja. Kesäisin kaupassa on tarjolla oman tilan marjoja, sesonkituotteista suosittuja ovat jouluglögi ja marja-aikaan erilaiset marjamehut.

– Luomutuotteita valikoimistamme on reilu puolet, ja lo-putkin pyritään tekemään niin pitkälti kotimaisista ja luo-muraaka-aineista kuin mahdollista, Taina Laitinen kertoo.

– Tuotteen on oltava sekä hyvän makuinen että näyt-tävän näköinen. Marmeladeissa ja makeisissa maku tulee suomalaisista marjoista, sokeria käytämme vain vähän, hän lisää.

Vavesaaren Tilan tuotteita myydään oman tilakaupan li-säksi monissa pienissä luomu- ja lähiruokakaupoissa. Myös isoimmat kaupan ketjut ovat ottaneet joitakin tuotteita vali-koimiinsa.

Uusia tuotteita ei suunnitella palavereissa, vaan kehitystyötä tehdään keskellä arkea.

Taina Laitinen on kasvattanut yritystään vähitellen. Tuotteita uudistetaan ja uusia tuotteita tuodaan markkinoille säännöllisin väliajoin.

– Kysyntä on melko vakaata, pikkuhiljaa tuotteet ovat tul-leet tutuiksi ja niitä osataan jo kysyä. Vahvuutemme ovat korkealaatuiset tuotteet, jotka on pakattu kauniisti.

Uudet ideat ajatuksesta käytäntöönUusien tuotteiden kehittäminen ja valmiiden tuotteiden jalostaminen on perustyötä, jota Taina Laitinenkin kertoo te-kevänsä kaiken aikaa muiden toimien ohella. Vavesaaressa ei istuta suunnittelupalavereissa iltaisin, vaan uudet reseptit syntyvät keskellä arkea.

– Parhaiten ideat syntyvät hyvin levänneenä ja vaikka siivotessa, hän naurahtaa.

Myös asiakkaiden toiveita kuunnellaan ja mahdollisuuk-sien mukaan myös toteutetaan.

– Haluamme kuitenkin säilyttää omaleimaisuutemme emmekä kopioi muiden ideoita. Turha tehdä sellaista, min-kä joku muu jo osaa tehdä.

Vähintään kerran kolmessa vuodessa markkinoille on tuotava ihan uusi tuote, mutta siinä välissäkin kehitetään ja

kokeillaan uusia reseptejä. – Uuden tuotteen kohdalla pitää aina miettiä myös kan-

nattavuutta. Jos tuote havaitaan liian kalliiksi valmistaa tai kysyntää ei ole tarpeeksi, pitää pystyä myös tekemään lo-pettamispäätös ajoissa.

Uusia ideoita kysytään paitsi tuotekehittelyssä myös pakkausten suunnittelussa. Vavesaaren Tilan tuotteet paka-taan näyttäviin ja helposti avattaviin pakkauksiin.

– Monesti niiden asioiden yhdistäminen ei ole ihan helppoa, varsinkin kun pakkaus pitää pystyä kasaamaan nopeasti.

Esimerkkinä Taina Laitinen mainitsee äskettäin uudiste-tun marmeladipakkauksen. Pakkauksessa on näyttävä kaik-ki lainsäädännön edellyttämät luomu- ja muut merkinnät, sen on oltava väriltään houkutteleva ja mahdollisimman yksinkertainen kasata ja avata.

– Arkipäivän innovointia parhaimmillaan, Taina Laitinen sanoo ja nauraa.

Tutustu: www.vavesaarentila.fi

10 Muutos

Innovaatiota pidetään helposti juhlallisena toimenpiteenä, vaikka kysymys on yrityksen arkipäiväisestä toiminnasta. Asioita ryhdytään

tekemään uudella tavalla tai aletaan tehdä kokonaan uusia asioita.

Prizztech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy

POSEK ja aloittavien yritysten neuvontapalveluja

tarjoava Yrityspalvelu Enter muodostivat yhteisen

kokonaisuuden viime keväänä. Kolmen organi-

saation fuusio luo edellytykset yhä paremmalle ja

tiiviimmälle asiakkaiden palvelulle.

– Fuusion taustalla on vankka näkemys siitä,

että yrityspalvelujen keskittäminen takaa asiakas-

lähtöisyyden ja kustannustehokkuuden sekä pal-

velutoiminnan kansallisen ja alueiden keskinäisen

kilpailukyvyn, toteaa Prizztech Oy:n toimitusjohta-

ja Risto Liljeroos.

Fuusion syntyyn ei ollut vain yhtä syytä. Suo-

messa on paljon eri seutukuntia ja jokaisella on

oma kasvutarinansa. Organisoituminen ei ole

itseisarvo vaan palvelut pitää määritellä asiakas-

lähtöisiksi.

– Jos toiminta pirstaloituu, se heikentää omalta

osaltaan alueellisten hankkeiden vaikuttavuutta

ja näyttäytyy valtiovallalle niin, ettei alueellisia yh-

teistyökumppaneita olisi.

Toimiva kehityssuuntaUusi yhtiö on kansallisestikin merkittävä kokonai-

suus, josta yrittäjäksi aikovat ja yritykset saavat

monipuoliset ja laadukkaat palvelut toimintansa

kehittämisen tueksi. Kansallisesti elinkeinopoli-

tiikan toteutus ja yrityskehittäminen ovat pääosin

siirtyneet kehittämisyhtiöille. Risto Liljeroosin

mukaan Satakunnan kehityssuunta, jossa palvelut

keskitetään yhdelle organisaatiolle, on kansalli-

sella tasolla pilottivaiheessa. Elinkeinopolitiikan

hoitamiseen hän luettelee eri polkuja.

– Kankaanpäässä toimiva Pohjois-Satakunnan

Kehittämiskeskus perustaa toimintansa kump-

panuuteen ja he hoitavat asiakasrajapinnan itse.

Käytäntö toimii Kankaanpään kaltaisella kaupun-

kiseudulla. Toinen polku on Rauman malli, jos-

sa elinkeinoyhtiö purettiin ja elinkeinotoiminnot

palautettiin takaisin kunnalle. Kolmas polku on

Porin malli, jossa kolmen organisaation toiminnot

laitettiin yhteen ja toiminta on koko maakunnan

laajuista.

Hän tulkitsee niin sanotun Porin mallin isompi-

en kaupunkien kehitystrendiksi.

– Kaikilla kunnilla on opittavaa ja kuntien pi-

tää tiedostaa oma vastuunsa elinkeinopolitiikan

toteuttajana.

Innovaatioilla kehitystäAlueelliset lähtökohdat, toimijoiden roolit ja yh-

teistyön muodostaminen määrittelevät teknolo-

giakeskusten ja kehittämisyhtiöiden innovaatioita

edistävää toimintaa. Innovaatiot eli hyödynnetyt

osaamislähtöiset kilpailuedut näkyvät Prizztechis-

sä muun muassa aluevaikuttavuutta vahvistavana

yrityshautomotoimintana.

– Meillä on jatkuvan hautomotoiminnan lisäksi

paljon palvelutoimintaa ja perusrahoitteista pro-

jektityyppistä toimintaa. Yritystoiminnan kehittä-

minen ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää

innovaatiotoiminnan tukemista. Prizztech vahvis-

taa Satakunnan yritysten kilpailukykyä muuttu-

vissa liiketoimintaympäristöissä myös tukemalla

yritysten innovaatiotoiminnan johtamista, Risto

Liljeroos toteaa.

Yhteistyön kannalta olennaista on, miten asia-

kasrajapintaa on hoidettu ja miten hyvin alueella

tunnetaan yrityksen liiketoiminta ja asiakkaat.

– Yritysten ääntä pitää kuunnella aina asiak-

kaan kautta. Koko organisaation perusta on, että

asiakkaan ääni tulee kuulluksi.

Merkittävää alueyhteistyötäSuuri osa Prizztechin hallinnoimista hankkeista

ulottuu koko maakuntaan. Prizztech Oy:n alu-

eellinen yhteistyö Pohjois-Satakunnan Kehittä-

miskeskus Oy:n kanssa sisältää maakunnallista

hanke-, kehittämis- ja ohjelmatoimintaa, joita

on toteutettu hyvässä yhteistyössä. Kankaanpää-

läisten paikallistuntemus helpottaa yhteistyötä ja

toisaalta Prizztechin hallinnollinen läsnäolo syn-

nyttää ymmärryksen, ettei kaikkea tarvitse tehdä

ihan itse.

– Tämä on luontainen tapa toimia. Kunnat ko-

kevat olevansa paikallisia kehittäjiä, kun ohjaus-

funktio on toimiva. Jatkossa maakuntaa koskeva

hankkeiden valmistelu saattaa kuitenkin kohdata

haasteita hankkeen kuntapanostusten päätöksen-

teon hajautumisen vuoksi. Toivomme, että maa-

kunnan yrityksillä on tulevaisuudessakin mah-

dollisuus osallistua yhteisiin hankkeisiin, Risto

Liljeroos toteaa.

kilpailukykyäKeskittäminen kasvattaa

Yrityspalvelujen keskittäminen toimii isoimmilla kaupunkiseuduilla. Myös Porissa kolme toimijaa

fuusioituivat tarjotakseen yrityksille parempaa palvelua ja kohottaakseen koko seudun kilpailukykyä.

Kuntien pitää tiedostaa oma vastuunsa

elinkeinopolitiikan toteuttajana.

Milla Majander Kuva Laura Karjalainen

12 Muutos

– Aivot eivät lepää koskaan. Saatan vaikkapa halkoja hakatessani tai lumitöitä tehdessäni havahtua suunnittelemasta jälleen uusia tapoja viedä innovaatioiden ilosanomaa eteenpäin. Työskentelen innovaatiopromoottorina, jonka tehtävänä on innovaatioiden ke-hittämisen sijasta saada muut tahot innostumaan innovaatioiden mahdollisuuksista ja niiden kehittämisestä.

Vesa Harmaakorpi työskentelee Lappeenrannan teknillisen yliopiston innovaatiojärjestelmän professorina Lahdessa, jossa yliopistolla on erillinen, käytäntölähtöiseen innovaatioiden edis-tämiseen profiloitunut yksikkö.

Mikä on innovaatio?Innovaatioiden tuottaminen ja niiden tuottamisympäristöt muut-tuvat jatkuvasti. Toisin kuin usein ajatellaan, suurin osa toimivis-ta innovaatioista tuotetaan tutkimusympäristöjen ulkopuolella, lähempänä käytäntöä.

– Innovaatiot syntyvät siellä, missä uudet rajapinnat kohtaa-vat. Kun erilaiset ihmiset ja erilainen osaaminen yhdistyvät, uut-ta innovaatiopotentiaalia syntyy. Innovaatioiden syntyä ei voi kuitenkaan ennustaa tai pakottaa. Tehtäväni innovaatiopromoot-torina on kuitenkin jatkuvasti pyrkiä luomaan ja kehittelemään sellaisia tilanteita ja ympäristöjä, joissa uusien innovaatioiden

olisi mahdollisimman hedelmällistä kehittyä, Vesa Harmaakor-pi kertoo.

Innovaatio on hieno sana, joka tuntuu pitävän sisällään moni-mutkaisia ajatusprosesseja vaativia polkuja. Vesa Harmaakorpi uskookin, että moni innovaatio jää keksimättä tai toteuttamatta juuri siksi, että innovaatiot koetaan utopistiseksi, kehitysorgani-saatioille kuuluvaksi henkiseksi pääomaksi.

– Minä aina sanon, että jokaisella olisi työpaikallaan oltava kaksi tehtävää: tehdä tuotetta ja samalla miettiä, kuinka se voitai-siin tehdä vielä paremmin. Mystifioinnista huolimatta innovaati-oissa on yksinkertaisesti kyse käytäntöön otetuista uudistuksis-ta. Pelkkä ajatus tai idea ei vielä ole innovaatio, mutta kun ajatus tuodaan osaksi käytäntöä, uusi innovaatio on syntynyt. Valitet-tavasti useiden työpaikkojen toimintakulttuuri ei innovaatioiden syntyä tue.

Innovaatioiden tarve ilmenee yleisimmin siellä, jossa erilaiset ympäristöt tai toimintatavat kohtaavat.

– Erilaisten ihmisten, osaamisen, ammattiryhmien ja toiminta-tapojen välille muodostuu siiloutumista, joka estää tiedonvälitty-mistä ja jalostumista. Erilaisia toimintatapoja kehittämällä näiden rajojen yli voidaan kuitenkin päästä. Esimerkiksi teatterinkeino-ja voidaan käyttää hyödyksi siiloutumisen vähentämiseksi, Vesa Harmaakorpi neuvoo.

Mistä syntyy innovaatio?Innovaatioiden merkitys yhteiskunnan elinvoimaisuuden kan-nalta on korvaamaton.

–Ilman innovaatioita meille käy köpelösti. Niiden avulla Suo-mi pysyy elinkelpoisena. Länsimaista elintasoa pidetään yllä hy-villä, uusilla innovaatioilla, Vesa Harmaakorpi toteaa.

Jotta innovaatioita syntyisi on ensinnäkin luovuttava tiukois-ta ennakkoluuloista ja luovuutta haittaavista asenteista. Ilman innovatiivista yhteistyötä ei seudullisessa kehittymisessäkään onnistuta.

”Lisää älyllisen

Käytäntölähtöisten innovaatioiden parissa

työskentelevä tekniikan tohtori Vesa Harmaakorpi

on luova persoona, joka ei vapaa-ajallaankaan aina

välttämättä voi olla ajattelematta työasioita.

Innovaatioprofessori:

ristipölytyksen areenoita!”

Nina Leppäniemi Kuva Vesa Laitinen

Muutos 13

– Lähtökohtaisesti onnistuneen ja innovatiivisen ym-päristön luominen edellyttää yhteistyötä. Eri osaamista yhdistellen ja asiakas innovaatioprosessiin mukaan ottaen päästään jo hyvään vauhtiin. Yhteistyön avulla saadaan samalla poistettua epäluulot asiakkaiden ja yritysten vä-liltä, Vesa Harmaakorpi tietää.

Seudullisessa kehittämistyössä innovaatioiden edis-tämiseksi on olemassa monia keinoja. Vesa Harmaakor-ven mukaan alueet pysyvät hengissä, kun innovaatioiden määrää ja ennen kaikkea vaikuttavuutta lisätään.

– Seudullista kehittämisyhteistyötä voisi verrata ur-heilukilpailujen järjestämiseen. Kilpailun järjestäjät eivät itse urheile, vaan heidän tehtävänään on varmistaa, että kilpailijoilla on parhaat mahdolliset edellytykset hyvien tulosten aikaansaamiseksi. Tämä vaatii kehitysyhtiöltä sellaisten tilaisuuksien järjestämistä, joiden tarttumapin-nan kautta innovaatioita voi sattumalta syntyä. Tarkoitan tilanteita, joissa erilainen osaaminen kohtaa. Näillä älylli-sen ristipölytyksen areenoilla on valtavasti innovaatiopo-tentiaalia.

Länsimaista elintasoa pidetään yllä hyvillä,

uusilla innovaatioilla. Niiden synnyttämiseksi on ensimmäiseksi luovuttava

ennakkoluuloista.

14 Muutos

– vetovoima vaatii kaupunkien ja valtion yhteistä panosta!

Menestyminen globaalissa innovaatiokilpailussa edellyttää toimivia innovaatioympäristöjä. Työ- ja

elinkeinoministeriön Innovatiiviset Kaupungit (INKA) -ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti

vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen.

INKA-ohjelma on kokonaan uudentyyppinen malli innovaatio-politiikkaan. Mukaan halutaan suurimmat kaupunkiseudut, joissa on tällä hetkellä eniten kehittämispotentiaalia ja voima-varoja. Seudut haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijä-markkinoita. Tavoitteena on synnyttää osaamislähtöistä liike-toimintaa hyödyntäen uudenlaisia kehitysympäristöjä valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyönä. Näin suuret kaupunkiseudut haastetaan hyödyntämään kasvupotentiaaliaan kansantalouden vetureina!

Suurissa seuduissa on potentiaaliaOhjelmalla pyritään toteuttamaan isoja pilotti- ja kehittämis-hankkeita paikallisesti sekä rakentamaan paikallisilla toimilla entistä parempia toimintaedellytyksiä innovaatiotoimijoiden ankkuroitumiselle suomalaisiin keskittymiin. TEM odottaa oh-jelmaan uuden tyyppisiä ja paikallisesti omaleimaisia sisältöjä.

– Toivomme kansainvälisesti näkyviä, merkittäviä uusia hankekokonaisuuksia. Suuret kaupunkiseudut ovat ohjelmas-ta kiinnostuneita – osa jopa innoissaan. Esimerkiksi infrastruk-tuurihankkeiden hyödyntäminen kehitys- ja testausympäristöinä kiinnostaa kaupunkiseutuja. Haluamme haastaa suuret seudut mukaan talkoisiin. Yhdessä voimme luoda nykyistä paremmat

edellytykset uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyt-tämiseksi, sanoo Mika Pikkarainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

INKA-ohjelma on selkeästi kansallisen innovaatiopolitiikan malli, sen lähtökohta ei ole aluepoliittinen.

– Siksi pidämmekin riman korkealla. Ohjelma on silti pai-kallislähtöinen, sillä toimenpiteitä miettivät paikalliset toimijat: korkeakoulut, kehitysyhtiöt, tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä ja julkiset rahoittajat.

Seudut valitaan kilpailullaParhaat ohjelmaesitykset valitaan kilpailun perusteella. Mukaan valitaan enintään 12 kaupunkiseutua. Kilpailu toteutetaan kak-sivaiheisena: alustavasti aiehaku toteutetaan helmikuuhun 2013 mennessä ja varsinainen haku myöhemmin ensi vuonna. INKA-ohjelman valmistelu sovitetaan yhteen suurimpien kaupunkien ja valtion väliseen kasvusopimusmenettelyyn.

Kaupunkiseudut valmistelevat esitykset yhteistyössä koko seudun keskeisten toimijoiden kanssa. Eri osapuolilta edellyte-tään pitkäjänteistä sitoutumista ohjelmaan. Paikallinen toteutta-jataho vastaa ohjelman hallinnoinnista ja luo tarkoituksenmukai-set yhteistyöfoorumit eri osapuolien välille koko ohjelman ajaksi.

Kaupunkiseutukohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan paikallisten kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta ja sovitetaan yhteen kansallisten linjausten kanssa. Ohjelman pe-rusrahoitus jakautuu tasan valtion ja kaupunkiseutujen kesken. Ohjelman rahoitusta voidaan käyttää muun muassa suurten hankekokonaisuuksien valmisteluun.

Kaupunkiseuduilla tehdään pitkäjänteistä työtäLahden seudulla on jo pitkään valmisteltu kasvusopimusta. Lahden kaupunki vastaa koko kasvusopimusvalmistelusta ja sen koordinoinnista. Lahden seudulla on myös tukialuestatus äkillisen rakennemuutoksen johdosta. INKA-ohjelman valmiste-lusta vastaa Tiede- ja yritypuisto Oy.

InnovatiivisetKaupungit

Susanna Alanen Kuva Dreamstime

Yhdessä voimme luoda nykyistä paremmat edellytykset uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

Kaupunkiseuduille tulee luoda omalei-maisia, paikalliseen vahvaan osaamiseen perustuvia avoimen innovaatiotoiminnan kehitysalustoja. Kehitysalustat muodostu-vat toimivista yhteisöistä ja fyysisistä ym-päristöistä, jotka tuovat yhteen kehittäjiä, käyttäjiä, opiskelijoita, tutkijoita ja yrityksiä. Vahvat kehitysalustat houkuttelevat osaa-jia myös muualta. Toiminta on luonteeltaan kansainvälistä. Yhteisöllisyyteen kuuluu rajoja rikkova toimintaympäristö. Lisäksi toi-minnassa tulee olla vahva kysyntä- ja käyttä-jälähtöinen kokeilukynnystä madaltava ulot-tuvuus. Kehitysympäristöt toimivat ideoiden jalostamoina ja parhaimmillaan ne luovat uusia arvoverkostoja palveluiden ja tuottei-den ympärille.

Erityisesti tarvitaan yrityksiä tai kehittä-jäyhteisöjä, jotka kykenevät integroimaan laajasti eri tyyppistä osaamista. Puuttuva osaaminen on pystyttävä hakemaan kansalli-sen tai kansainvälisen verkottumisen avulla.

Investointikohteiden valinta edellyttää kaupunkiseudun strategisten painopistei-den ja kansallisen TKI-politiikan tavoitteiden yhteen sovittamista. Edelläkävijä- ja refe-renssimarkkinoita voidaan kehittää myös useamman kaupunkiseudun eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Edelläkävijämarkkinoi-ta edistävät toimenpiteet voivat liittyä esi-merkiksi innovatiivisten julkisten hankinto-jen toteuttamiseen.

Tätä seuduilta odotetaan

– Lahden kaupunkiseudulla sekä kasvusopimuksen että INKA-ohjelman valmistelu perustuu seudulliseen kilpailustrategiaan ja osaamispohjaisen kasvun hakemiseen. Alueen vahvat kärjet ovat ympäristöosaaminen, muotoiluosaaminen ja käytäntölähtöinen in-novaatiotoiminta, kertoo Lahden kaupungin kehittämispalveluiden strategiapäällikkö Santtu Von Bruun.

Lahden ydinkaupunkiseudun kunnat ovat ryhtyneet tiivistä-mään elinkeinopoliittista yhteistyötään. Nykyisten neljän elinkei-no-organisaation tilalle tulee kaksi toimijaa. Toinen kattaa koko maakunnan ja keskittyy alueen markkinointiin. Varsinainen elinkei-noyhtiö, jonka omistajiksi tulevat Lahti, Orimattila, Nastola ja Hol-lola, keskittyy elinkeinorakenteen uudistamiseen, osaamispohjai-seen yritystoiminnan kehittämiseen, teknologiakeskustoimintaan, kansainvälistymiseen ja innovaatiotoimintaan. Uusi yhtiömalli mahdollistaa aiempaa vahvemman elinkeinopolitiikan ja strategi-

sen kehittämisen. Samat kunnat ovat mukana kasvusopimuksen sekä tukialuestatuksen ja INKAn toimenpiteiden valmistelussa.

– Kansallisesti suurin huolenaihe on mielestäni se, että var-sin vaatimattomia panostuksia ohjataan innovaatiotoimintaan ja alueellisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Jos verrataan kilpai-leviin maihin, ovat panostukset aivan eri luokkaa. INKA-ohjel-ma on kuitenkin sisällöllisesti ja rakenteellisesti hyvin tehty ja erittäin mielenkiintoinen. Se poikkeaa aiemmista innovaatio-ohjelmista, siihen valitaan vähemmän alueita ja on hyvä, että se tunnistaa myös käytännönläheiset innovaatiot ja kansainvälisty-misen. Ongelma ei meillä ole niinkään tutkimuksessa vaan sii-nä, kuinka synnytetään kaupallistettuja innovaatioita ja luodaan bisnestä, Santtu Von Bruun visioi. INKA-ohjelmaa valmistelleen työryhmän koko esitys on luetta-vissa osoitteessa www.tem.fi/inka

Muutos 15

Elinkeinopolitiikan moottorit

Palveluksessanne omalla seudulla

Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Kehittämisorganisaatio vastaa kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta.

Verkosto on enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä SEKESin jäseninä kehittämisyhtiöt luovat tehokkaita toimintamalleja seutujen parhaaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen ja osaamisen vahvistamisen.

www.sekes.fi

Pidetään yhteyttä!

1. Business Oulu2. CONCORDIA Oy, Pietarsaaren

seudun Kehittämisyhtiö3. Cursor Oy, Kotkan Haminan

seudun kehittämisyhtiö4. Elinkeinoyhtiö InLike Oy5. Finnvera Oyj6. Forssan Seudun Kehittämis-

keskus Oy7. Imatran Seudun

Kehitysyhtiö Oy8. Joensuun Seudun Kehittämis-

yhtiö JOSEK Oy9. Jyväskylän Seudun Kehittämis-

yhtiö JYKES Oy10. Jämsek Oy11. Järvi-Pohjanmaan Yritys-

palvelu Oy12. Kainuun Etu Oy13. Kaustisen seutukunta14. Kehittämiskeskus Oy Häme15. Kehittämisyhtiö Karstulan-

seutu Oy16. Kehittämisyhtiö Keulink Oy17. Kehittämisyhtiö Witas Oy18. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy

KETI

36. Sisä-Savon seutuyhtymä37. SSYP Kehitys Oy38. Suomen Kuntaliitto39. Suupohjan Elinkeinotoimen

kuntayhtymä40. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK41. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy42. Wirma Lappeenranta Oy43. Ylä-Savon Kehitys Oy44. Yrityskolmio45. Yrityssalo Oy46. Ääneseudun Kehitys Oy

1

2

3

4

5

6

11

16

17

1823

21

24

29

26

27

28

25

19

7

10

12

13

14

15

19. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

20.

21.

Kouvolan Innovation Oy KinnoLahden Alueen Kehittämis- yhtiö Oy LAKES

22. Mikkelin Seudun Elinkeino- yhtiö Miset Oy

23. MW Kehitys Oy24. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö

Naturpolis Oy25. Navitas Kehitys Oy26. Nivala-Haapajärven

seutu NIHAK ry 27. NOVAGO Yrityskehitys Oy28. Pielisen Karjalan

Kehittämiskeskus Oy PIKES29. Pohjois-Satakunnan

Kehittämiskeskus Oy30.31.

POSINTRA OyPrizztech Oy

32. Raahen Seudun Yrityspalvelut 33. Rovaniemen Kehitys Oy34. Savonlinnan seudun

kuntayhtymä / Yrityspalvelut35. Seinäjoen seudun

elinkeinokeskus

Tutustu SEKESiin ja toimintaammewww.sekes.fi

20

22

30

31

32

33

34

353637

38

39

40

4142

43

44

45

46