LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI – 1/2016

viesti

SIVU8 SIVU24SIVU20Vuosi 2015 lukuina

Fescon ostiHiekkapojat

VR Track huolehtii rautateistä

vauhdittaa asunto-rakentamistaSIVU 4

MUUTTO­LIIKE

2www.luja.fi

Vuosi 2015 oli Lujalle menestyksekäs. Luja-talon tulos oli hyvä ja Lujabetoni ylti tyy-dyttävään tulokseen. Liikevaihtomme kasvoi heikosta suhdanteesta huolimatta. Ruotsissa olemme jo päässeet hyvälle kasvu-uralle ja teimme siellä viime vuonna ennätystuloksen.

Muuttuva ympäristö tarjoaa myös mahdolli-suuden kehittyä. Luja onkin tuonut perinteisen tehokkuuteen painottuneen ajattelun rinnalle entistä enemmän asiakasnäkökulmaa, verkos-toja ja digitaalisuutta hyödyntävää uutta bis-nesajattelua.

Lujatalo on vahvistanut toimintaansa kas-vukeskuksissa, joissa etenkin asuntorakenta-minen on vilkasta. Vaikka epävarmuus tule-vasta ei ole rohkaissut kuluttajia asuntokaup-poihin, ovat yritykset ja instituutiot huoman-neet asuntosijoittamisen tuottomahdollisuu-det. Lujatalo on rakentanut kumppanuuksia useamman asuntorahaston ja muiden sijoit-tajatahojen kanssa. Lujabetoni on puolestaan tuonut kasvavaan asuntorakentamisen markki-naan useita erilaisia rakentamista tehostavia rat-

kaisuja koko 2010-luvun ajan. Näistä esimer-kiksi Luja-hormielementin tuotannon kasvu-prosentit olivat viime vuonna kaksinumeroisia.

Rakentajat koettavat koko ajan löytää uusia kei-noja tehostaa rakentamisen prosessejaan. Luja-betoni on niiden avulla päässyt mukaan usei-hin megaluokan hankkeisiin. Tehoa haetaan myös esimerkiksi 3D-mallintamisella, johon sekä Lujabetoni että Lujatalo ovat panostaneet huomattavasti. Mallinnuksen avulla raken-nuksesta luodaan koko rakennuksen elinkaa-ren aikainen BIM-tietomalli, jolla varsinaisen suunnittelu- ja rakennusprosessin tehostami-sen lisäksi voidaan simuloida käytönaikaisia kustannuksia. Simulointi on tärkeää erityisesti julkisella puolella jatkuvasti lisääntyvissä elin-kaarihankkeissa, joista Lujatalolla alkaa olla jo useita merkittäviä referenssejä.

Haastavassa taloustilanteessa perinteiset lii-ketoimintamallit eivät pelkästään riitä, vaan kasvua pitää etsiä uudenlaisesta ajattelusta ja sovelluksista. Lujabetoni lähti mukaan yhteis-työhön, jonka tavoitteena on kehittää mene-

Kasvua rakentamassaJULKAISIJALUJA-YHTIÖT

PL 1268

70101 KUOPIO

Lujatalo, puh. 020 789 5100*Lujabetoni, puh. 020 789 5500

Fescon, puh. 020 789 5900

E-mail: toimitus@luja.fi

www.luja.fi

OSOITELÄHDE

Lujan asiakas- ja sidosryhmä rekisteri.

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on

lähde mainittava.

KANNEN KUVA

ScanStockPhoto

TOIMITUSPÄÄTOIMITTAJA

Petra Nikkinen

toimitus@luja.fi

Tekstit: Petra Nikkinen

Taitto: Janne Markkanen

Kuvat: Petra Nikkinen,

Janne Markkanen

LUJAN TARINALujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin

Alahärmästä, Isoo-Antin naapu rista.

Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun

käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja

maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953

perustamansa Lujabetonin menestyväksi

yritykseksi.

Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia

ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita.

”Nokkavainullaan” hän ennakoi asiakkai-

den tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä

ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudat-

tamalla seuraa va sukupolvi on laajentanut

Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuu-

luvaksi raken nus alan konserniksi – osaa-

vaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi.

Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä:

Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy.

* Hinnat 020-yritysnumeroihin 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (alv. 24 %).

Maailmantalous on ollut kaaoksessa kohta kymmenen vuotta ja samalla sen ennustettavuus on vaikeu tunut. Suomessa on meneillään

yksi historiamme suurimmista muutosprosesseista, joka ilmenee väes-tön ja työpaikkojen keskittymisenä suuriin kasvu keskuksiin. Suomen

talous ei vieläkään ole osoittanut odotettuja elpymisen merkkejä.

SIVU10Vuosi 2015 lukuina Aseman Lapset sai uudet tilat

3 www.luja.fi

telmä ja laitteisto betonielementtien 3D-tulosta-miseen. Ensimmäiset tulokset ovat olleet rohkaise-via, vaikka matkaa betonitulostamisen laajamittai-seen käyttöön rakentamisessa vielä onkin. Luja on hakenut kasvua myös tuotevalikoiman laajennuksilla. Fescon osti loppuvuodesta 2015 Hiekkapojat Oy:n, mitä kautta yritys laajensi tuotevalikoimansa käsittä-mään jalostetut hiekka- ja mineraalituotteet uusille asiakkaille kuten voimalaitoksille.

Poikkeuksellisina aikoina yrityksen luotettavuus korostuu. Luottamus lähtee siitä, että pidetään mitä luvataan ja se konkretisoituu hyvänä maineena. Lujan tutkitusti hyvä maine kumpuaa osaavasta henkilös-töstä, joka toimii peräänantamattomasti Lujien arvo-jen ja etiikan mukaisesti. Hyvinvoiva henkilöstö kehittää yritystään ja etsii uusia hyötyjä asiakkailleen.

Hannu Isotalohallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos

SIVU18

SIVU24SIVU12

Pääkirjoitus ......................................................................... 3

Muuttoliike vauhdittaa asuntorakentamista ............ 4

Muurame panostaa asukkaiden viihtyvyyteen ...... 7

Toimitusjohtajien terveiset ............................................ 8

Vuosi 2015 lukuina .........................................................10

Aseman Lapset sai uudet tilat .....................................12

Kolumni .............................................................................13

Entistä ehompi yliopisto ..............................................14

Matkalla: Luja rakennushanke

Mikkelin keskustassa .....................................................16

Uutta Lujakodilta .............................................................18

VR Track huolehtii rautateistä ....................................20

Lujabetonin uutisia ........................................................22

Fescon osti Hiekkapojat................................................24

Arabianrannan aurinko ................................................26

Sisustustuulia ...................................................................27

Aseman Lapset sai uudet tilat Fescon osti Hiekkapojat

Lujakotien uudet sisustusteemat

Suomessa muutetaan jatkuvasti. Kuntien sisäinen ja niiden välinen muuttoliike on ollut viimeisten lähes 20 vuoden ajan varsin voimakasta. Rakennusliikkeillä on kiire vastata

kasvavien kaupunkien rakentamistarpeisiin.

Suomessa asuvien muuttoalttiu-teen vaikuttavat usein asumistapojen ja -arvostusten muutokset, kotitalouk-sien koon pieneneminen sekä opiske-lun ja työn perässä muuttaminen. Eri-tyisesti pääkaupunkiseutu on ollut yksi nopeimmin kasvava kaupunkiseutu koko Euroopassa. Suomessa varsinkin kuntien välinen muutto on pitkään suuntautunut kasvukeskuksiin, suu-rimpiin kaupunkeihin ja niiden kehys-kuntiin. Samalla pienet paikkakunnat ja Suomen itäiset sekä pohjoiset alueet ovat menettäneet osan väestöstään.

Helsingin yliopiston Kuluttajatutki-muskeskuksen yliopistotutkija Hannu Kytö tutkii ammatikseen muuttolii-kettä ja asumista. Hänen mukaansa muuttovirrat lähtivät kasvuun noin 20 vuotta sitten, kun voimaan tuli uusi kotikuntalaki. Se mahdollisti, että opis-kelijat saivat olla kirjoilla siellä, minne he muuttivat opintojen vuoksi. Muut-toliikettä ravisteli kuitenkin erityisesti 1990-luvun laman jälkeinen aika, jol-loin varmisteltiin että työtä olisi jatkos-sakin.

– Kaupunkiseutujen laajemmat työ-markkinat sysäsivät maaseudulta kau-punkeihin ja pienistä kaupungeista isompiin kaupunkeihin suuntautuvat muuttovirrat kasvuun. Samalla ennus-tettiin, että muuttovirrat tyrehtyisivät

tämän jälkeen, mutta näin ei ole kui-tenkaan käynyt.

Muuttovoittoiset kaupungit Tilastokeskuksen lukujen mukaan vuo sina 2010–2014 muuttoja Suo-messa oli noin 880 000, joista kunnan sisäisiä muuttoja oli noin 65 %, kun-tien välisiä muuttoja 30 % ja maasta/maahan muuttoja noin 5 %. Kuntien välillä muuttavista peräti kolme neljäs-osaa oli alle 35-vuotiaita. Muuttovoit-toisia kaupunkeja ovat olleet pääkau-punkiseudun ja suurten keskuskaupun-kien Tampereen, Turun, Oulun, Jyväs-kylän ja Lahden lisäksi Kuopio, Sei-näjoki, Lempäälä, Ylöjärvi, Joensuu ja Hämeenlinna.

Kuntien sisällä tapahtuviin muuttoi-hin vaikuttavat Kydön mukaan erityi-sesti asuntomuutto.

– Se on yksi selkein piirre sisäiselle muutolle. Ihmiset muuttavat valmiista asunnosta toiseen valmiiseen asun-toon, kuten taas kuntien välillä muutta-vien liikkumiseen vaikuttaa vallitsevana tekijänä työ. Helsinki, Espoo ja Vantaa saavat muuttovoittoa muista kaupun-geista, kun taas esimerkiksi Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Tampere ja Turku keräävät muuttovoittonsa ympäristöstä sekä maaseudulta.

Kytö toteaa, että pääkaupunkiseutu-Turku-Tampere-Oulu kvartetti säilyttää edelleen vetovoimansa muuttovoittoi-sina alueina. Perässä tulevat Kuopio ja Jyväskylä.

– Uskon myös, että Lappeenrannan seutu tulee toipumaan venäläisten läh-döstä.

Huolissaan hän on kuitenkin muut-totappion kourissa olevista haja-asutus-alueista, jotka taantuvat nopeasti.

– Siellä elämä voi käydä aika anke-aksi, kun asukkaita ei kerta kaikkiaan tule lisää. Suurin osa kunnista on jo sel-laisia, joista väestö kaikkoaa isompiin keskuksiin. Odotan mielenkiinnolla sitä, miten tuleva sote-uudistus vaikut-taa muuttovirtoihin erityisesti maaseu-dulla. Silloin meillä voi olla edessämme suurempikin mullistus.

Pääkaupunkiseudun vetovoima jatkuu vahvanaVäestöennusteen pohjalta on helppo arvioida, että muuttoliike tuntuu kiih-tyvän muista kaupungeista pääkaupun-kiseudulle. Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu ovat myös edelleen kasvavia. Hel-singin osuus on kuitenkin omaa luok-kaansa muuttovoiton suhteen.

– Helsinkiin olisi varmasti enem-mänkin tulijoita. Muuttovoitto johtuu luonnollisesti siitä, että Helsinki on koko maan talousveturi ja tänne raken-

www.luja.fi 4

MUUTTOLIIKE VAUHDITTAA ASUNTORAKENTAMISTA

Teksti Petra Nikkinen, Hannu Kydön kuva Maarit Kytöharju

netaan aktiivisesti. Uusia työpaikkoja tulee erityisesti rakentamisen alalle, mutta myös palvelusektori ja informaa-tiopalvelut työllistävät jatkuvasti enem-män.

Lehdissä on spekuloitu nyt erityi-sesti pääkaupunkiseudun muutto-liikkeen vaikutuksia rakentamisvauh-tiin ja -määriin. Rakennusteollisuuden mukaan aiempi asuntotuotantoselvitys on kolmen vuoden takaa, eivätkä sen pohjatiedot enää päde. Hurjimmissa ennusteissa on veikattu, että Helsinkiin pitäisi rakentaa yli 10 000 asuntoa vuo-dessa, jotta täytetään kysyntä. Tällä het-kellä asuntotuotanto ei ole pysynyt kau-pungin kasvun vauhdissa, joten hinnat ovat nousseet dramaattisesti erityisesti kantakaupungin alueella. Kun ylöspäin ei haluta rakentaa, on ainoa vaihtoehto rakentaa laajemmille alueille. Huolina ovat palvelujen ja liikenteen ruuhkau-

tuminen sekä viheralueiden jatkuva nakerrus.

– Onhan täällä Helsingissä paljon esikaupunkien ja kantakaupungin välissä olevaa maata, jonne voi raken-taa. Keskuspuisto tulee kuitenkin säi-lyttää sellaisenaan. Ylöspäin olisi varaa rakentaa vaikka kuinka, mutta Helsinki on päättänyt, ettei korkeaa rakenneta. Ihmiset eivät välttämättä halua sitä tänne, selventää Kytö.

Miten muualla?Muuttoliikettä tapahtuu myös pää-kaupunkiseudulta pois. Hannu Kydön mukaan on tehty arvioita, että lähem-mäs 100 000 suurten ikäluokkien edus-tajaa muuttaisi pois pääkaupunkiseu-dulta eläkkeelle jäätyään.

– Tämä arvio ei ole toteutunut lain-kaan, vaan luku pyörii tuhansissa. On myös nähtävissä, että osa muuttaa takai-

sin kotiseudulleen, mutta ei aivan niille pienimmille paikkakunnille, koska pelätään palvelujen vähäisyyttä. Pikem-minkin muutetaan palveluiden lähelle, entistä kotia lähellä olevaan isompaan kaupunkiin. Osa muuttajista hankkii kerrostaloasunnon esimerkiksi kesä-mökin läheltä. Yksi vaihtoehto on, että muutetaan lasten ja lastenlasten lähelle. Tämä ikäluokka haluaa satsata myös elämänlaatuun.

Tutkijat ovat myös pistäneet mer-kille perheiden muutot takaisin koti-seuduilleen. Palaaminen kotiseudulle voi johtua Kydön mukaan työtilanteen muuttumisesta tai perheelle merkittä-västä kiinnekohdasta.

– Se voi olla esim. vanhempien koti tai oma talo, jossa on edullisempi asua.

Kehyskuntiin muutetaan edelleen aktiivisesti, vaikka Kydön mukaan aivan

Viimeisen kymmenen vuoden ajan kuntien sisällä on muutettu 5,9 miljoonaa kertaa ja kuntien välillä 2,7 miljoonaa kertaa.

5 www.luja.fi

6www.luja.fi

HANNU KYTÖ• Filosofian tohtori Hannu Kytö on

Helsingin yliopiston Kuluttaja-tutkimuskeskuksen yliopistotut-kija, joka on tutkinut ja julkaissut useita julkaisuja muuttoliikkeistä ja niiden vaikutuksesta mm. asu-miseen ja elinkaarikestävyyteen.

• Hän on aiemmin työskennellyt erilaisissa tehtävissä mm. Helsin-gin, Espoon ja Vantaan kaupun-geilla sekä sisäasiainministeri-össä, työ- ja elinkeinoministeri-össä ja ympäristöministeriössä.

suurimmista luvuista ollaan tultu paljon alaspäin etenkin pääkaupunkiseudulla. Erityisesti kasvukeskusten kehyskuntiin suuntautunut muuttoliike syntyy usein tarpeesta kohentaa asumismukavuutta eli asumisen tasoa tai väljyyttä.

– Pääkaupunkiseudun ulkopuolella muutaman suuren kaupungin kehys-kunnat vetävät edelleen hyvin. Esimerk-kinä tästä vaikkapa Ylöjärvi, jonne edel-leen muutetaan aktiivisesti. Myös pää-kaupunkiseudun ympäristön pienet kaupungit sekä Turun kehyskunnat saavat vielä muuttovoittoa.

Rakentamisen tasapainoiluaRakennusliikkeillä on tarkka paikka miettiä mitä, minne, miten ja milloin rakentaa. Lukujen perusteella rakennus-liikkeet tuntevat alueensa varsin hyvin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n uusimman arvion mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2040 mennessä peräti 760 000 uutta asuntoa. Tuotanto kes-kittyy kaupunkiseuduille ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.

– Totta kai ennusteiden mukaan ollaan lähellä totuutta siinä, että Uudel-lemaalle kannattaa rakentaa – varsinkin nyt, kun liikenneyhteydet vielä entises-tään kehittyvät. Kaikki luvut viittaavat siihen, että Uusimaa ja Helsingin seutu on alue, jonne ja jossa väestö muuttaa aktiivisesti. Luonnollinen väestönlisäys-

kin on aika lailla eri luokkaa kuin muu-alla Suomessa, koska täällä asuu niin paljon nuoria, toteaa Hannu Kytö.

Ennusteen mukaan asuntoja pitäisi valmistua noin 30 000, jotta pysytään mukana nykyisessä kaupungistumiske-hityksessä. Rakentamisen pitäisi arvioi-den mukaan keskittyä 14 suurimpaan Suomen kaupunkiin, joiden asukkaat vastaavat 90 prosenttisesti koko maan asuntotarpeesta. Rakentamista pitäisi vauhdittaa pääkaupunkiseudun lisäksi erityisesti Tampereen, Turun, Oulun ja Kuopion seuduilla. Arvioissa ei ole otettu huomioon Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden asuttamista, joka sekin voi tuoda mahdollisesti noin 10 000 uuden asunnon tarpeen lähi-vuosina.

Pohtiessa rakentamisen trendejä Kytö toteaa uskovansa vanhaan hoke-maan, jonka mukaan pieniä asuntoja tarvitaan jatkuvasti lisää.

– Jos olisin rakentaja, niin raken-taisin länteen päin, jonne tulee metro. Myös Espoon Keilaniemestä Helsin-gin Itäkeskukseen suunniteltu pikarai-tiotie toteutunee, joten ehdottomasti myös senkin varteen. Vantaalla erityi-sesti Kivistön alue on hyvä paikka. Van-taan kaupunki on ollut ihan oikeilla rai-teilla siinä, että on panostanut kehära-dan varteen.

Trafiikki on aikamoista. Rakentamisen ja palveluiden pitäisi kyetä pysymään vauhdissa muutoksessa.

• VTT:n Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimuksen ovat tilanneet ympäris-töministeriö, Rakennusteollisuus RT, Suunnittelu- ja konsultointiryitykset SKOL, Suomen Ammattiliittojen Kes-kusjärjestö SAK, Kuntarahoitus ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

• Tutkimuksessa on käytetty laskenta-mallia, joka ottaa huomioon asun-tokysyntään vaikuttavat tekijät, eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muu-tokset, sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva raken-nuskanta, varauma eli tyhjät asun-not, poistuma ja asuntojen sijoittumi-nen suhteessa kysyntään. Lähde VTT

7 www.luja.fi

MUURAME PANOSTAA ASUKKAIDEN VIIHTYVYYTEEN

UIMAHALLI LUONTOMAISEMIN

Yksi avaintekijöistä Muuramen positiivisessa muuttovoitossa on eittä-mättä sijainti aivan Jyväskylän naapu-rissa, joka vetää Jyväskylässä asuvia ja työskenteleviä asumaan Muurameen. Maantieteellisen sijainnin lisäksi Muu-rame on tehnyt monia asioita oikein. Peruspalveluiden lisäksi Muuramen kunta tarjoaa asukkailleen monipuoli-set vapaa-ajan palvelut. Kuntapäättäjät haluavat erityisesti panostaa hyvään ja viihtyisään asuinympäristöön.

Nykyään Muuramea asuttaa lähes 10 000 asukasta. Kunnassa pyritään

tasapuoliseen kohteluun ikäihmisten, työssäkäyvien kuin nuorten ja lasten kesken. Hiljattain saatiin valmiiksi ikäihmisten Esteetön polku -hanke. Eri-tyisen hyvin ikäihmisiä palvelee kunnan vastikään uusittu esteetön uimahalli. Kunnan nuorille on järjestetty useita tiloja kokoontumiseen; nuorisotilatoi-mintaa, pienryhmätoimintaa, tapah-tumia, leirejä – ja löytyypä kunnasta jopa heille oma bändien treenikämppä. Kunnan vapaa-aikajohtajan Hannele Alanärän mukaan kuntapäättäjät ovat tehneet viihtyvyyden ja hyvinvoinnin eteen paljon töitä.

– Viimeisten vuosien ajan olemme rakentaneet erityisesti erilaisia vapaa-ajantoimintaa aktivoivia paikkoja, kuten peli- ja ulkoilukenttiä. Nämä kentät sijaitsevat aivan Mäkelänmäen ja Nisulanmäen koulujen ympärillä, joten sekä ne että juuri uusittu uimahalli pal-velevat alueen asukkaita lapsista ikäih-misiin erittäin hyvin.

Seuraavaksi työlistalla on Kinko-maan koulun laajennus sekä lähiliikun-tapaikka. Sen jälkeen Alanärän mukaan vedetään vähän henkeä.

– Näiden jälkeen näköpiirissä ei ole näin mittavia rakennushankkeita.

Muuramen kunnan kiinteis-töpäällikkö Reijo Koivun-iemi katselee tyytyväisenä uudistettua uimahallia. Luja-talon peruskorjaama, alun perin vuonna 1976 rakennettu uimahalli on jo avoinna kun-talaisille. Vanhasta uimahal-lista jätettiin entiselleen altai-den, pukuhuoneiden ja sauno-jen paikat.

– Tämä on ollut aika haas-tava projekti, koska halli purettiin lähes kokonaan. Pys-tyyn jäivät ainoastaan kantavat pilarit.

Uudistetussa uimahallissa on haluttu erityisesti paran-

taa esteettömyyttä ja turvalli-suutta. Koivuniemen mukaan tiloissa on inva wc:t, kulun-valvontaporteissa invaportit ja altaisiin voi siirtyä turvalli-sesti rappusia pitkin. Raken-nuksesta löytyy myös hissi. Toisessa kerroksessa sijait-sevat niin ikään uudistettu 160-neliöinen kuntosali ja hammashoitola. Uusien lai-tehankintojen lisäksi ilmas-tointi, äänentoisto ja AV-väli-neistö on uudistettu.

Budjetissa ja aikataulussa pysyttiin, vaikka yllätyksiäkin korjauksena aikana tuli.

– Yksittäinen suurin yli-määräinen korjaustyö tuli uimahallin kantavasta seinästä, jossa oli useamman sentin vinouma. Sitä työstettiin aika pitkään, mutta se saatiin kun-nialla kuntoon.

Koivuniemi kiittelee perus-korjaukseen osallistunutta Lujatalon työporukkaa.

– Yhteistyö heidän kans-saan sujui erittäin hyvin.

Uimahalli on tauon jälkeen taas auki ja kuntalaisten aktii-visessa käytössä. Ja mikä ettei – ikkunoista aukeavat todella upeat luontomaiset jokaisen uimarin iloksi.

Yksi muuttoliikkeen voittajista on Muurame, elinvoimainen kunta Keski-Suomessa. Asukkaiden koulutustaso on yksi korkeimmista koko Suomessa.

8www.luja.fi

LUJATALON TULOS JA LIIKE-VAIHTO ENNÄTYSTASOLLA

KASVUA KAIKILLA RINTAMILLA

Rakentamisen toimintaympäristö jatkui edelleen haastavana koko vuoden 2015. Mennyt vuosi oli neljäs peräk-käinen heikko vuosi Suomessa. Vaikka rakentamisen määrä väheni vuodesta 2014, Lujatalo onnistui jälleen uimaan vastavirtaan kasvattamalla liikevaihto-aan ja parantamaan tulostaan ennätys-tasolle.

Kerrostalorakentaminen etenkin Uudellamaalla oli erityisen vilkasta huo-limatta uudisrakentamisen kokonaisvo-lyymin laskusta vuodesta 2014. Myös muilla alueilla pystyttiin pitämään kiinni markkinaosuuksista ja saamaan budjetoidut liikevaihtoluvut täyteen.

Tilikauden positiivinen tuloskehi-tys selittyy pääosin parantuneella pro-jektien ja kustannusten hallinnalla. Tiu-kasta urakkamarkkinasta otetut työt on hyvällä ennakkosuunnittelulla ja kus-tannusohjauksella pystytty pitämään arvioiduissa raameissa eikä tappiotöitä juurikaan ollut.

Iso osa parantuneesta tuloksesta selit-tyy henkilöstön aktiivisella otteella, jota tukee mm. henkilöstökyselyn tulosten edelleen paraneminen lähes arvosanaan 4 asteikolla 1-5. Eniten kehitystä on tapahtunut esimiestyössä. Myös oman työn mielekkyys sekä selkeät tavoitteet koettiin entistä positiivisemmin. Kai-kissa yrityksen henkilöstöryhmissä työ-

ilmapiiri ja sitoutuneisuus ovat yhteisiä vahvuuksia, joiden eteen ollaan myös valmiita tekemään töitä.

Asuntokauppa kävi edelleen, mutta kuluttajien varovaisuus asuntokaupoissa jatkui. Suurin osa volyymistä selittyy asuntosijoittajien kanssa tehdyistä kau-poista. Pienten asuntojen kysyntä pysyi myös hyvällä tasolla kasvukeskuksissa. Kuluttajien luottamusta heikensivät mm. työttömyyden kasvu, vaikka kor-kokustannukset olivat edelleen poikke-uksellisen alhaisella tasolla.

Korjausrakentamisen markkina kasvaa edelleen, mutta Lujatalolla sen osuus liikevaihdosta laski johtuen muu-taman ison hankkeen valmistumisesta kesken kauden. Uusia vastaavan kokoi-sia hankkeita ei onnistuttu hankki-maan. Pitkän tähtäimen tavoitteena on vahvistaa Lujatalon korjausrakentami-sen volyymiä ja osaamista etenkin kas-vukeskuksissa.

Viime vuoden yksi ilon aihe on ollut selvä tapaturmataajuuden lasku, jonka eteen on ponnisteltu kaikissa henkilös-töryhmissä. Syksyllä oltiin jo jopa alle seitsemässä tapaturmassa miljoonaa työtuntia kohden, mutta loppuvuoden muutama valitettava tapaus nosti luvun 13,9 tapaturmaan miljoonaa työtun-tia kohti. Vuonna 2014 vastaava luku oli 23 eli silti parannus oli merkittävä.

Yhtenä syynä tähän oli turvallisuusha-vaintojen määrän kasvu yli 35 % edel-lisestä vuodesta 1 454 kappaleeseen. Tätä helpotettiin havaintojen sähköi-sellä ilmoittamisella sekä TR-mittarista käyttöön otetulla mobiiliversiolla, joka tuo mittaukseen läpinäkyvyyttä.

Kehitystoiminnassa painotettiin muutenkin erilaisten mobiilia työnte-koa helpottavien työkalujen käyttöön ottoon sekä mallinnukseen liittyvien tietojärjestelmien ja prosessien kehi-tystyöhön. Vuoden aikana panostettiin merkittävästi myös muiden tietojärjes-telmien uudistustyöhön.

Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus ennustaa jo maltillista noin 2 prosentin kasvua ja alan suhdannetilanne on pik-kuhiljaa hieman kohenemassa. Mitään suurta buumia tuskin on odotettavissa, mutta pohja lienee jo saavutettu.

Kiitos kuluneesta vuodesta asiakkail-lemme ja ennen kaikkea omalle osaa-valle henkilökunnallemme hyvin teh-dystä työstä. Pitkäjänteinen, avoin ja aito yhdessä tekeminen tulee takaamaan Lujatalolle hyvän tuloksen myös kulu-vana vuonna 2016.

Arto Pohjonentoimitusjohtaja, Lujatalo Oy

Fescon laajensi liiketoimintaansa yritysoston myötä ja teki hyvän tulok-sen etenkin erikoisbetoni- ja julkisivu-tuotteiden myynnin kasvun että tuote-kehitystyön ansiosta.

Huolimatta haastavista ajoista Fescon onnistui kääntämään liiketoi-mintansa kasvuun. Perinteinen kui-vatuoteliiketoiminta kasvoi yli 11 % ja tulos oli hyvä. Kasvua tuli etenkin erikoisbetoni- ja julkisivutuotteiden myynnistä. Uutena palvelumuotona

tarjosimme asiakkaillemme nestemäis-ten julkisivupinnoitteiden sävytyspalve-lun tehtaallamme, mikä paransi selvästi toimitusnopeuttamme. Myös tuoteke-hityspanostukset uusiin erikoisbetoni-tuotteisiin ja pumpattaviin lattiamas-soihin kantoivat hedelmää. Rakentajat ovat havainneet merkittävän aikatau-luedun, joka uudella nopeasti kuivu-valla pumpattavalla lattiabetoni LB 7:llä on saavutettavissa ja sillä tehtiin viime vuonna useita eri linjasaneeraus- ja uudisrakennusprojekteja.

9 www.luja.fi

UUTTA KASVUN PERUSTAA PAALUTTAMASSALujabetoni teki vuonna 2015 nolla-kasvun vuoden ja voitollisen tuloksen. Asuntomarkkinan toimitukset kasvoi-vat, mutta suurin kasvuprosentti teh-tiin Äänekosken biotuotetehtaan paa-luperustuksissa.

Matalan suhdanteen vuosi 2015Vuosi 2015 jatkui alavireisenä betonia-lalla, vaikka joitain valonpilkahduksia-kin jo nähtiin. Loppuvuodesta alkoi kuitenkin jo näyttää, että alan suhdanne paranee vuoden 2016 aikana. Uudisra-kentamisessa vain kerrostalorakentami-nen oli vuonna 2015 edelleen vilkasta, keskittyen voimakkaasti pääkaupunki-seudulle ja sijoittajalähtöiseen raken-tamiseen. Äänekosken biotuotetehdas toi merkittävästi työtä koko betonia-lalle yksittäisenä jättikohteena toimi-tilasektorissa. Muut investoinnit olivat vielä suhteellisen vaisuja Suomessa. Pie-tarissa suhdanne heikkeni vuoden mit-taan selvästi rakentamisessa. Ruotsissa suhdanne oli erinomainen ja rakenta-minen vilkasta sekä valmisbetoni- että elementtimarkkinassa.

NollakasvuaKokonaisuudessaan Lujabetonin volyy-mit vaihtelivat, laskien elementtituot-teissa ja nousten betonipaaluissa ja val-misbetonissa. Lujabetoni-konsernin lii-kevaihto laski 121,6 milj. euroon (135,3 milj. euroa, v. 2014). Lasku johtui

Venäjän valmisbetonitoiminnan noin 15 milj. euron liikevaihdon siirtymi-sestä OOO LujaBetomix -osakkuuus-yhtiöön (2014 tytäryhtiö OOO Luja-beton), joka näin jäi pois konsernilii-kevaihdon piiristä. Konsernin tulos oli positiivinen jääden tavoitteista, mutta oli kuitenkin suhdanne huomioiden kokonaisuutena vielä juuri ja juuri tyy-dyttävällä tasolla.

Jättimäinen paalutustyö biotuotetehtaallaLujabetoni toteutti Äänekosken biotuo-tetehtaan paalutustyön kaikkien betoni- ja teräspaalutyyppien osalta yhdessä paalunlyöjäkumppaniensa kanssa. Kokonaisuutena työ oli yksi historian suurimmista paalutustöistä Suomessa ja Lujabetonin liikevaihto kohteesta ylitti 11 milj. euroa. Lujabetoni toimitti myös rakennuselementtejä laajasti bio-tuotetehtaaseen. Äänekosken kiivasta-htinen rakennusprojekti veti niin Luja-betonia kuin koko betonialaa ylöspäin vuoden 2015 toisen puoliskon aikana.

Valmistautumista nousuun, nähdäänkö sitä?Lujabetonin vuosi meni investointien ja kehitystyön osalta perusasioiden parissa. Valmistauduimme nousevaan suhdanteeseen, etenkin asuntoraken-tamisessa, ja lisäsimme selvästi tuotan-toa Kärsämäen uudessa tehtaassamme sekä Hämeenlinnan hormitehtaassa.

Uudisrakentamisessa on näkynyt vah-voja nousun merkkejä etenkin asunto-rakentamisessa, mutta viimeinkin myös toimitilarakentamisessa. Tuhannen taalan, tai pikemminkin euron, kysy-mys onkin, kantaako tämä suhdanne-nousu läpi vuoden. Uskomme Lujabe-tonilla tähän ja tavoittelemme vuoden aikana selkeästi kasvavaa liikevaihtoa ja parantuvaa tulosta.

Kiitän koko henkilöstöämme kovasta työstä, etenkin hektisten suur-projektien osalta, vuoden 2015 aikana, sekä asiakkaita ja yhteistyökumppanei-tamme meitä kohtaan osoitetusta luot-tamuksesta.

Mikko Isotalo toimitusjohtaja, Lujabetoni Oy

Vuonna 2015 Fescon laajensi toi-mintaansa merkittävästi kuivahiekan jalostuspuolella ostamalla Hiekkapo-jat Oy:n. Hiekkapojat Oy:n liikevaihto oli viime vuonna noin 3,8 milj. euroa ja päätuotteena jalostetut arinahiekat voimalaitoksille. Voimalaitoshiekkojen lisäksi yritys valmistaa erilaisia kenttä-hiekkoja, puhallushiekkoja ja hiekoitus-hiekkoja. Yrityksen toiminnan perusta on hyvä asiakaspalvelu ja luotettavat toi-mitukset. Fesconin myötä toimitusvar-

muus asiakkaille lisääntyy edelleen kat-tavan tehdasverkostomme avulla.

Fescon tulee tulevaisuudessa entistä enemmän panostamaan pitkäjäntei-seen tuotekehitykseen asiakkaiden tar-peita kuunnellen, asiakkaiden kilpailu-kykyä lisäämään. Tavoittelemme todel-lisen lisäarvon tuottamista asiakkail-lemme, mikä tarkoittaa avarakatseista uusien toimintatapojen ja järjestelmien käyttöönottoa myös asiakkaille.

Tulevalle vuodelle Fesconin kasvu-näkymät ovat hyvät. Perustuotteiden myynti voi vihdoin ja viimein markki-natilanteen paranemisen myötä hieman kasvaa, mutta ennen kaikkea haemme kasvua uusien tasoite- ja vedeneristys-tuotteiden myynnistä sekä hiekkaliike-toiminnan laajentumisesta.

Kimmo Peltolatoimitusjohtaja, Fescon Oy

Toimitusjohtajien terveiset...

10www.luja.fi

KASVUA RAKENTAMASSA

Vuosi 2015 oli Lujalle menestyksekäs heikosta suhdanteesta huolimatta. Konsernin liikevaihto kasvoi peräti 7 % 468 miljoonaan euroon.

Konsernin liikevaihto oli 468,0 milj. euroa (437,5 milj. euroa vuonna 2014). Liikevaihto kasvoi 7,0 % edellisestä vuodesta. Konsernin liikevoitto kasvoi 19,2 milj. euroon (18,4 milj. euroa) liikevoittotason ollessa 4,1 % (4,2 %) lii-kevaihdosta. Konsernin oman pääoman tuotto oli 16,1 % (20,9 %) ja omavaraisuusaste 41,7 % (40,9 %).

Lujatalon liikevaihto oli 353,4 milj. euroa (315,3 milj. euroa) ja se kasvoi 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kor-jausrakentamisen liikevaihto oli 81,3 milj. euroa (92,7 milj. euroa) eli 23 % (29 %) koko Lujatalon liikevaihdosta.

Perustajaurakoituja Lujakoteja myytiin 288 (407) kappa-letta. Kauppojen vähentyminen edelliseen vuoteen selittyy osaltaan vuodelle 2016 siirtyneistä sijoittajakaupoista. Val-miita myynnissä olevia asuntoja oli vuoden vaihteessa 100 (55) kappaletta, joista merkittävästä osasta on olemassa sijoit-tajan kanssa myyntioptio. Lisäksi vuonna 2015 valmistui yhteensä 942 urakoitua asuntoa (1324 asuntoa).

Lujabetonin liikevaihto oli 121,6 milj. euroa (135,3 milj. euroa) ja se pieneni 10,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lii-kevaihdon pienentyminen selittyy osaltaan Venäjän liiketoi-mintarakenteen uudistamisen aiheuttamasta tuloslaskelman konsolidointi¬tavan muutoksesta.

Tilikauden tulos oli kokonaisuutena tyydyttävä. Ruotsin yksiköistä Lujabetong AB:n tulos oli erinomainen, samoin kuten Prefabmästarna Sverige AB:n, mutta vastaavasti Suomen yksiköiden tulos oli heikko. OOO LujaBetomixin tulos oli alkuvuodesta hyvä, painuen kuitenkin tappiolliseksi loppuvuodesta osittain Venäjän talouden tilanteesta johtuen.

Fesconin liikevaihto oli 16.1 milj. euroa ja se kasvoi kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 11,5 %. Myytyjen tuoteton-nien määrä kasvoi 11,1 %. Myynti kasvoi kaikissa päätuote-ryhmissä. Viennin osuus oli noin 3 % liikevaihdosta.

0

300

200

100

400

500

2013

LUJA-YHTIÖIDEN LIIKEVAIHTO M€

2014 2015

438468456

0

10

5

15

20

LUJA-YHTIÖIDEN LIIKEVOITTO M€

2013 2014 2015

16,4

19,218,4

Seinäjoki

Pietari

Hausjärvi

Nokia

Kärsämäki

Piteå

Vaasa

0

20

10

30

40

2013

LUJA-YHTIÖIDEN OMAVARAISUUS %

2014 2015

43,6 40,9 41,7

Lujatalo-konserni graafit ei sisällä Fesconia

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2015

HENKILÖSTÖN KESKI - IKÄ

0

0

1500

30

1000

500

10

2000

40

Lujatalo

43,0 40,8

1448

43,3

2013

Lujabetoni

2014

Fescon

Lujatalo 747, Lujabetoni 576, Fescon 56 henkilöä

Vakinaiset

NAISIA

MIEHIÄ

9,1 %

90,9 %

5,5%

94,5%

1437 1379

2015

Määräaikaiset

20

11 www.luja.fi

12www.luja.fi

ASEMAN LAPSET SAI UUDET TILAT

Nuorten eteen tekemästään työstä tunnettu Aseman Lapset täytti tänä vuonna 25 vuotta. Pienestä paikallisesta toimijasta on kasvanut vuosien varrella iso maanlaajuinen yhdistys, jonka toi-minta on levittäytynyt laajalti myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Nyt järjestö on osittain palannut takaisin samoille kulmille, mistä aloitti 25 vuotta sitten. Uuden toimitilan ovet avautuivat tammikuun alussa metro-tunnelin välittömään läheisyyteen Hel-singin Rautatieaseman kompassita-solle. Järjestön toimisto pysyy edelleen tutussa paikassa vanhan linja-autoase-man tiloissa Simonkadulla, samoin Walkers-kahvila jatkaa normaalisti toi-mintaansa.

Toiminnanjohtaja Christian Went-zel iloitsee uusista työskentelytiloista aivan Helsingin sydämessä.

– Koko järjestön toiminta lähti käyn-tiin juuri Asematunnelista. Nyt Helsin-gissä pyörivien nuorten määrä on kas-vanut siinä määrin, että tarvitsemme lisätiloja toimintaamme. Kun meidän katusovittelutiimi jalkautuu suoraan Asematunnelista, pystymme rauhoit-tamaan tilannetta varsin paljon. Uskon myös, että kun metro lähtee länteen päin, paikka vilkastunee entisestään, kertoo Wentzel.

Christian Wentzel kertoo, että poliisi saa uuteen tilaan omat avaimet.

– Ajatuksena on, että he voivat halutessaan pistäytyä vaikka kahvilla. Saamme täten lisää turvallisten aikuis-ten virtaa alueelle.

Uusi tila kaipasi osaavien remont-timiesten taitavia käsiä. Apuun riensi pitkäaikainen yritysyhteistyökumppani Luja-yhtiöt.

– Soitin Lujalle ja pyysin remontti-apua. Puhelinsoitosta taisi mennä kol-misen viikkoa, kun koko uusi tila oli suunniteltu ja toteutettu meidän käyt-töömme, kiittelee Wentzel.

– Ammattilaisten kädenjälki ja vielä näin nopeassa aikataulussa. En voi nostaa hattua kyllin korkealle, tämä oli meille valtavan iso apu.

Lujatalo remontoi uuden tilan Aseman Lapset ry:n käyttöön Helsingin Asematunneliin veloituksetta.

INFO

• Remontin toteutti Lujatalo Oy:n takuu-työtekijöiden ryhmä Pasi Espo, Pekka Käki ja Timo Iivanainen.

• Ovet, väliseinien levyt, maalit ja listat lahjoitti Lujatalo. Parketin lahjoitti Heikkinen Yhtiöt Oy.

i

Ammattilaiset asialla ja valmista tuli nopeasti. Kuvassa Pasi Espo (vas.), Pekka Käki, Timo Iivanainen sekä takuutyöpäällikkö Hannu Pekkarinen ja Christian Wenzel.

13 www.luja.fi

Elinkaarimallilla toteutettuja hankkeita on Suomessa tähän mennessä toteutettu parisen kymmentä kappaletta sekä infra- että talonrakennuspuolella. Elinkaarihankkeen perusidea on, että rakentaja tai muu palveluntarjoaja ottaa vastuun suunnittelemastaan ja rakentamastaan hankkeesta ennalta määritellyn pituisen palvelujakson ajan ja tarjoaa silloin kiinteistöön liittyviä palveluja, kuten pihan aura-usta ja siivousta.

Suurimmat hyödyt elinkaarimallin käytöstä tilaajalle ovat riskien siirto ja rahoitustarpeen ennakoitavuus. Kuten KVR-urakassa muutenkin, tarjoaja suunnittelee ja raken-taa suunnittelemansa kohteen ja ottaa myös teettämistään suunnitelmista vastuun. Tilaaja siirtää siis suunnittelun-ohjauksella mahdollisesti aiheuttamiensa ongelmien riskin rakentajalle. Erityisesti tämä houkuttelee sisäilmaongel-mien ja kosteusvaurioiden näkökulmista. Elinkaarihank-keessa ei myöskään synny korjausvelkaa. Jo elinkaarihank-keen tarjousvaiheessa annetaan erilaisten kiinteistöön liit-tyvien palveluiden hinta. Tällöin tilaaja pystyy ennalta määritellyn ajan (usein vuosia) tietämään haluamiensa palveluiden hinnan, määräämään käyttökustannukset tai vuokran sekä ennakoimaan rahoitustarpeen. Lisäksi tilaaja tekee vain yhden palvelusopimuksen eikä joudu kilpailut-tamaan toimijoita saati palkkaamaan henkilökuntaa kiin-teistön palveluita varten.

Lujatalon strategian määrittelyissä on nähty, että elin-kaari- ja allianssihankkeet ovat enenevässä määrin osa suo-

malaisen rakentamisen tulevaisuutta, koska kunnilla ei ole resursseja toteuttaa kaikkia hankkeita perinteisillä mene-telmillä. Kunnat ja kaupungit kuten muutkin kiinteistön-omistajat ovat viime vuosina alkaneet ulkoistaa kiinteis-tönomistustaan ja siirtyä vuokralaiseksi, koska kiinteistö-jen rakennuttaminen ja omistaminen ei ole niiden ydin-bisnestä.

Lujatalossa on parhaillaan rakenteilla kaksi elinkaari-hanketta: Espoon sairaala ja Hämeenkyrön monitoimi-keskus. Näistä Hämeenkyrön hanketta rakentaa Pirkan-maan alueyksikkö. Hämeenkyrön monitoimikeskukseen tulee alakoulu, päiväkoti ja kirjasto. Hankkeen investointi-jakso eli rakentamisen aika kestää noin kaksi vuotta ja pal-velujakson pituus on 13 vuotta + 5 vuoden optio. Kohteen laajuus on noin 9 000 m2.

Hämeenkyrön hankkeen tarjoamisprosessi kesti noin neljä kk, jonka aikana tehtiin hankkeen alustava arkkiteh-tisuunnittelu ja määriteltiin rakentamiselle hinta. Lisäksi tehtiin ja hinnoiteltiin tarjouspyynnössä määritelty PTS-suunnitelma rakennusosien uusimiselle palvelujakson aikana sekä lasketiin hinta ylläpidon toimenpiteille. Suun-nittelussa ja tarjoamisessa olivat mukana yhteistyökump-panimme Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy, Consti Talotekniikka Oy, Coor Service Management LP Oy ja Schneider Electric Buildings Finland Oy. Kumppanuus tarkoitti meille sitoutumista siihen, että jos hanke voite-taan, niin sitä lähdetään tekemään yhdessä.

Kesällä 2014 Hämeenkyrön kunta valitsi Lujatalon monitoimikeskuksen palveluntarjoajaksi, ja sopimuksen teon jälkeen työt lähtivät vauhdilla käyntiin. Suunnitte-lua tehtiin ”lennossa” ja osin myös urakoitsijoiden kanssa yhteistyössä. Nyt vajaa kaksi vuotta myöhemmin kohteen rakentamisvaiheen päättyminen häämöttää ja tilat luovu-tetaan tilaajalle käyttöön toukokuun lopussa. Monitoimi-keskuksesta tulee upea ja toimiva uusi tila, jossa on ripaus paikallisuutta esimerkiksi kunnan vaakunaa mukailevan rakennuksen muodon, taiteilija Osmo Rauhalan taidete-oksen ja läsnä olevan paikallisen talonmiehen muodossa. Kunhan palvelujakso kesäkuussa 2016 alkaa, kunta voi keskittyä omien palvelujensa tuottamiseen energiatehok-kaassa, toimivassa, siivotussa ja huolletussa tilassa. Palvelu-jakson aikana taloa myös pidetään kunnossa suunnitelluin korjaus- ja ylläpitotoimenpitein ja aikanaan sen päättyessä kunta saa hallintaansa luovutuskuntovaatimusten mukai-set, hyväkuntoiset tilat joilla on vielä elinkaarta ja käyttö-ikää pitkästi jäljellä.

Tuija Schmidt

KOLUMNIKOKONAISVALTAINEN

ELINKAARIHANKEElinkaarimalli on Suomeen 2000-luvulla maailmalta rantautunut rakentamisen

sopimusmalli, jolla tilaaja saa haluamansa rakennushankkeen lisäksi hankkeen käyttöön liittyviä palveluita ennalta määritellyn pituisen sopimuskauden ajan.

Kirjoittaja on Lujatalon Pirkanmaan aluejohtaja.

14www.luja.fi

ENTISTÄ EHOMPI YLIOPISTO

Harmaana sadepäivänä työmaan punatiilisten seinien sisällä tehdään vauhdilla uutta. Joensuun kampuksen Metria-rakennuksen peruskorjauksessa kunnostetaan alakerrassa sijaitsevat tutkimuslaboratoriot, opetustilat sekä opettajien tilat. Rakennuksen ikku-nat ja ovipellitykset päivitetään, ulko-seinät lisäeristetään ja rakenne tiiviste-tään sisäpuolelta. Koko sisäpuoli kokee perusteellisen muodonmuutoksen. Tilat korjataan vaiheittain, jotta varmistetaan normaalin opetuskäytön jatkuminen.

Korjauksen ykkösvaihe on alkanut syksyllä, ja ensimmäisen vaiheen aikana käydään läpi lähes puolet rakennuksesta. Vaihe yksi valmistuu tämän vuoden toukokuussa, jonka jälkeen käyttäjät muuttavat uusittuihin tiloihin. Perus-korjauksen kakkosvaiheessa remontoi-daan yhteiskuntatieteiden, historian ja maantieteiden laitoksen sekä tietotek-niikkapalvelujen tiloja. Mittava perus-

korjaus valmistuu jouluna 2017. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun

kampus on määrätietoisesti peruskor-jannut ajan patinoimia rakennuksiaan. Viime vuonna alkanut Metrian perus-korjaus on järjestyksessään kolmas alueen korjattava rakennus.

– Yliopiston toiminta on muuttunut siinä määrin, että vanhat tilat eivät enää vastanneet yliopiston käyttötarpeita ja uutta toimintamallia, toteaa rakennut-tajan edustaja, toimitusjohtaja Erja Kervinen EK-Tiimi Oy:stä.

– Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) osalta tavoitteena oli tekniikan uusimisen lisäksi panostaa terveelli-siin ja turvallisiin työskentelytiloihin. Samalla asetimme uusittaville tiloille tiukat energiankulutustavoitteet.

Huolimatta pitkäkestoisesta ja laa-jasta peruskorjauksesta Itä-Suomen yli-opiston opetustyö ja erityisesti sen tut-kimustyö eivät saa kärsiä.

– Ykkösvaiheessa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakenne-taan fysiikan ja matematiikan laitok-selle uudet puhdastilat. Tässä täytyy olla todella tarkkana ja meillä onkin huomioonotettavia riskejä siten, ettei käynnissä oleva merkittävä tutkimus-toiminta vaarannu. Tämä vaikuttaa esim. lämmönjakoon ja sähkönsyöttöön – niiden tarvitsee toimia ohi tämän rakennuksenkin.

Tämän myös allekirjoittaa Suomen Yliopistokiinteistö Oy:n Joensuun kam-pusmanageri Markku Saravo.

– Tutkimustyö on selkeästi meillä se kriittisin huomioitava asia. Siihen ei voi tehdä mitään säröjä. Käynnissä voi olla esimerkiksi viisi vuotta tehty tutkimus, jota ei yksinkertaisesti voi katkaista. Muuten koko työ voi valua hukkaan.

Välillä tarvitaan hiljaisuuttaRemontti aiheuttaa luonnollisesti muu-toksia myös opiskelijoiden ja opettajien

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella käy kuhina, kun tuhannet opiskelijat vaeltavat luennoilleen. Keskellä vilkkainta kampusta on alkanut yli kaksi vuotta kestävä yliopiston Metria-rakennuksen peruskorjaus.

Joensuun kampus on yksi Suomen suurim-mista yliopistoista.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO• Joensuun kampus• 08/2015-12/2017• Tilaaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy• Rakennuttajakonsultti EK-Tiimi Oy• Urakoitsija Lujatalo Oy• Hankkeen kustannusarvio

n. 13 miljoonaa euroa• Muut Joensuun kampuksen perus-

korjaukset ovat valmiina.

LUJATALO OY

• Urakoitsija Lujatalo Oy• työpäällikkö Pekka Naumanen• projektipäällikkö Erno Olkkonen• vastaava mestari Ari Tykkyläinen• työnjohtaja Juha Mutanen• tuotantoinsinööri Jarmo Kosonen• tuotantoinsinööriharjoittelija

Anne Mutanen

i

i

15 www.luja.fi

työskentelytiloihin. Silti sekä rakentaja Lujatalo että EK-Tiimi vakuuttavat, ettei valituksia ole juuri tullut. Kam-pusmanageri Markku Saravon mukaan yliopiston väki on tottunut muuttoihin.

– Tätä kampusta on peruskorjattu siinä määrin viimeiset vuodet, että hen-kilökunta on jo varsin tottunut siirty-mään eri tiloihin.

Yliopistorakennus ja sen toiminnan keskeytymättömyys tuovat myös raken-tajalle omat haasteensa. Lujatalon pro-jektipäällikkö Erno Olkkosen mukaan rakentajalle on tärkeää edetä aikatau-lussa, mutta opiskelijoiden turvallisuus ja työskentelyviihtyisyys huomioiden.

– Meille on esimerkiksi ilmoitettu tietyt päivät, jolloin pidämme koko-naan taukoa rakentamisesta. Tällai-set voivat olla esim. väitöstilaisuuksia, joiden aikana vaaditaan täyttä hiljai-suutta.

Myös turvallisuus on joka päiväinen asia kampuksen työmaalla.

– Joensuun kampuksella opiske-lee 8 000 opiskelijaa, joten päivittäi-nen trafiikki työmaan ulkopuolella on aikamoinen. Työmaa on luonnollisesti aidattu, mutta välillä joku voi eksyä vahingossa työmaalle. Pidämme tar-kasti huolta siitä, ettei tätä tapahtuisi.

SYK:n Markku Saravon mukaan

alue on haastava urakoitsijalle. – Tästä kulkee todellakin sekä kävel-

len että pyörällä tuhansia opiskelijoita päivittäin. Vaaran paikkoja on varsin-kin pimeällä ja kylmällä, kun kuljetaan huput korvilla. Ei tämä varmaan ihan helpoin paikka ole rakentaa, mutta ura-koitsija on huomioinut tämän sekä hoi-tanut liikenteen kulun todella hyvin.

Lujatalon Olkkonen kiittelee myös tilaajarakennuttajaa vastaantulosta.

– Olemme iloisia siitä, että tilaajara-kennuttaja on kuunnellut tarkasti myös meidän toiveitamme. Olemme saaneet esimerkiksi luvattua enemmän alueita käyttöön. Se on mahdollistanut meille entistä järkevämmän ja turvallisemman rakentamisen.

Viestintä on kaiken A ja O. Tätä pai-nottaa EK-Tiimin Erja Kervinen, joka peräänkuuluttaa tarkkaa ja ajanmu-kaista viestintää.

– Tämän kokoisissa hankkeissa vies-tintä on aloitettu todella aikaisin. Han-kesuunnitelmakin tehdään jo monta vuotta aikaisemmin. Suunnittelun aikana meillä oli useampia yleisesitte-lyjä ja suunnitteluryhmässä on mukana käyttäjiä, joilla on vastuu viestimisestä. Asiat hoituvat, kun viestintä pelaa, pysytään aikataulussa sekä tehdään se, mikä luvataan.

TIETOMALLINNUS SÄÄSTÄÄ AIKAA JA RAHAAJoensuun kampuksen Metrian peruskorjaus perustuu tietomallin-nuksen laajaan hyödyntämiseen. Luja talon projektipäällikkö Erno Olkkonen on tyytyväinen, että tilaaja on ottanut tietomallin koko suunnittelun ohjenuoraksi. Hänen mukaansa tietomallinnuksen käy-tössä on useita hyötyjä, jotka helpot-tavat työn suunnittelua ja toteutusta.

– Tiesimme jo tarjousvaiheessa, että hankkeessa on käytössä tieto-malli. Se auttaa rakentajaa tunnista-maan, missä on mahdolliset kriittiset paikat, jotka sisältävät paljon työtä. Pystymme hyödyntämään tietomal-lia aina tarjouslaskennasta työjärjes-tykseen ja aikataulusuunnitteluun.

Työn suunnittelu ja toteutus ete-nevät Olkkosen mukaan hyvin aika-taulussa.

– Se säästää sekä aikaa että rahaa, koska työmaalla työskentelevät voivat tarkistaa tietomallista, mitä seuraavaksi tehdään. Se nopeut-taa työntekoa ja minimoi virheitä. Meillä on ollut tilaajarakennuttajan kanssa kahden viikon välein suun-nittelupalavereita, joissa katsomme sekä suunnitelmien valmiutta että työn etenemistä nimenomaan tieto-mallin avulla.

Lujatalo on ottanut viimeisen vuoden aikana suuria harppauksia tietomallintamisen käytössä. Itsekin ammattikorkeakoulussa tietomallin-nusta opettanut Erno Olkkonen on tästä pelkästään tyytyväinen.

– Meillä on Lujatalolla käyn-nissä paraikaa useitakin eri hank-keita, joissa tietomallinnus on vah-vasti mukana läpi koko hankkeen.

Yliopiston tilat korjataan vaiheittain, jotta opiskelu voi jatkua keskeytyksettä, toteavat Erja Kervinen ja Markku Saravo.

Rakentajalle on tärkeää edetä aikataulussa, mutta opiskelijoiden turvallisuus ja työskentely-viihtyvyys huomioiden.

16www.luja.fi

MATKALLA

LUJA RAKENNUSHANKE MIKKELIN KESKUSTASSAMikkelin keskeisimmälle paikalle valmistuu tänä syksynä moni-ilmeinen kerrostalo. Talon rakentaa Mikkelin Lujatalon kokenut työporukka.

Aivan kaupungin sydämessä, Mikkelin Mikonkadun ja Hallituska-dun kulmassa, kohoaa uusi liiketiloja ja asuntoja yhdistävä kerrostalo. Kiin-teistökehitys Laakkosen rakennuttama ja Lujatalon rakentama talo valmistuu keskeiselle paikalle ydinkeskustaan, aivan kävelykadun viereen.

Valmisteilla olevaan rakennuk-seen tulee viisi kerrosta, joissa sijait-see 51 asuntoa. Ensimmäiseen kerrok-seen kadun puolelle valmistuu liiketi-loja. Rakennuksen alla on lämmin auto-halli. Monipuoliset keskustan palvelut tarjoavat valmistuvaan kaupunkiasun-toon monia mahdollisuuksia. Katuta-son mielenkiintoinen yksityiskohta on neljän rivitalon rivistö omine pihoi-neen. Asuntojen sisäpiha on talojen edessä ja rivitalojen katto toimii kerros-talon sisäpihana.

– En usko, että Mikkelissä on muu-

alla keskellä kaupunkia rivitaloa, toteaa Lujatalon puolelta hanketta vetävä työ-päällikkö Tero From.

Fromin mukaan keskeinen tontti on kiinnostava hanke paitsi asukkaalle, myös rakentajalle.

– Kyllähän tämä on kaupungin par-haalla paikalla. Tänne on haastavaa, mutta mielenkiintoista rakentaa.

Haastavalla From viittaa tontin kes-keiseen sijaintiin ja sitä myöten vilkkaa-seen auto-, pyöräily- ja kävelyliikentee-seen. Erityisesti jalankulkijoiden ja pyö-räilijöiden turvallisuuteen on panostettu vahvasti. Jalankulkuliikennettä varten tehtiin kaupungille tarkat suunnitelmat hyväksyttäväksi siten, että jalankulkijoi-den turvallisuus taataan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Hyvistä suunnitel-mista huolimatta tarkkana täytyy olla.

– Olemme pystyttäneet työ-maan ympärille useita varoituskylttejä sekä jalankulkua ohjaavia merkkejä.

Ohjaamme jalankulkijoita tien toiselle puolelle. Silti usein lähdetään kävele-mään kuitenkin työmaan aitaa pitkin, joskus jopa ajokaistalla. Jos tätä tapah-tuu, meidän työmaalla työskentele-vien tehtävänä on ohjata kävelijät oike-aan suuntaan, kertoo työmaan vastaava työnjohtaja Timo Hämäläinen.

– Teroitamme tätä vaaratekijää eri-tyisesti koneita ohjaaville työntekijöil-lemme. Etenemme työtehtävissä harki-ten ja tarkkailemme ympäristöä erityi-sen tarkasti.

Väriä tontin ympärilläRakennuksen tontti on käytetty mah-dollisimman tehokkaasti. Varastotila on minimissään ja suunnittelu on tehtävä sen mukaisesti. Normaalia pääkaupun-kiseudulla, mutta harvinaisempaa Mik-kelissä.

– Tiesimme jo alkuvaiheessa, että kun näin ahtaalle paikalle rakennetaan

Hanketta vetävät Lujatalon työ-maan vastaava työnjohtaja Timo Hämäläinen (vas.) ja työpäällikkö Tero From.

17 www.luja.fi

LUJA RAKENNUSHANKE MIKKELIN KESKUSTASSA

ja tontti on käytetty reunasta reunaan, niin meidän on huomioitava ja aikatau-lutettava logistiikka mahdollisimman tehokkaasti, kertoo Timo Hämäläinen.

– Kellarikerroskin tulee aivan reu-nasta reunaan ja kulku sinne järjeste-tään naapurirakennuksen kautta. Näin neliöt on hyödynnetty parhaalla mah-dollisella tavalla.

Suurta tonttia reunustaa pitkä ja iloi-sesti maalattu aita. Fromin ja Hämä-läisen mukaan kyseessä on lähes 30 metrin mittainen taideteos, jota ovat olleet maalaamassa viime kesän Hulivi-likarnevaalin osallistuneet pienet innok-kaat maalarit. Maalauksen mahdollisti-vat Lujatalo, Kiinteistökehitys Laakko-nen ja Etelä-Savon Paloturva. Lujatalon työporukan mukaan on mukavaa, että lasten maalaama teos saa olla kaupun-gin keskustassa ilahduttamassa ohikul-kijoita melkein koko vuoden ajan.

Tontin keskeltä löytyy täydessä työn touhussa Lujatalon mittamies Marko Lavikainen. Hän kertoo, että työmaalla on oltava tarkkana ajoituksen kanssa.

– Talon malli on normaalista poiketen hieman erikoisempi, joten tämä vaatii vähän enemmän aikaa suunnittelulta ja toteutukseltaan. Koska alue on logistisesti hankala, meidän täytyy suunnitella tarkkaan kaikki työvaiheet. Esimerkiksi ton-tille pääsee ainoastaan yksi element-tiauto kerrallaan. Kaikki työvaiheet ketjutetaan.

Aikataulussa on pysytty ja talo

rakentuu kovaa vauhtia valmiiksi tämän vuodeksi syksyksi. Kiireellä ei mitään kuitenkaan kannata tehdä.

– En ole stressaavaa tyyppiä. Kaikki työt valmistuvat kyllä aika-taulussaan, kun tehdään töitä ja mie-titään työvaiheet sitä ennen tarkkaan läpi.

Mikkelin alueen mittatöistä vas-taava Marko Lavikainen on työsken-nellyt Lujalla 15 vuoden ajan, ihan nuoresta miehenalusta lähtien. Hän kertoo työskentelevänsä kolman-nessa polvessa rakennustyömailla.

– Isoisäni toimi rakennusalalla ja isäni mittamiehenä.

KOLMANNEN POLVEN RAKENTAJA

Katutason mielenkiintoinen yksityiskohta on neljän rivitalon rivistö omine pihoineen.

ASUNTO OY MIKONHOVI• Mikonkatu 6, Mikkeli• Viisi kerrosta, 51 asuntoa, joista 4

rivitaloasuntoa.• Asunnoista pienimpien pinta-ala on

30 neliötä ja suurimpien noin reilut 130 neliötä.

• Lämmin autohalli• Rakennuttaja Kiinteistökehitys

Laakkonen Oy• Suunnittelija Arkkitehtitoimisto

Merenmies Oy• Valmistuu 09/2016

i

18www.luja.fi

Tummaa tyylikkyyttävai vaaleaa skandinaavisuutta?

Lujakodin uudet sisustusteemat luovat yhtenäisen ja tyylikkään kokonaisuuden uuteen kotiin. Valinta uuden kodin ulkonäöstä siirtyy siis sinulle – minkä näistä ihanista

vaihtoehdoista valitset?

Lisätietoja vaihtoehdoista oman alueesi Lujakoti-myyjältä www.lujakoti.fi

RAFFI

Raffissa on särmikkyyttä ja urbaania puhtia.

Rohkean rennosti se ojen-taa arkeesi rouheita värejä ja eläviä pintoja, joiden koskettamista ei kannata vastustaa.

HELMI

Puhtaan heleä Helmi lois-taa viehättävän pelkistet-tynä ilman tehosteita.

Rauhoitu ihastelemaan ajattoman valkean tyylin tuomaa selkeyttä ja ava-ruutta uudessa kodissasi.

RAITTI

Tervetuloa kohtaamaan elämän huvit luonnon kos-kettamassa Raitti-kodissa!

Lämpimän vaaleat väri-sävyt ja koristeelliset yksi-tyiskohdat henkivät luon-nollista kauneutta ja perin-teikkyyttä, mikä antaa asunnollesi maalaisro-manttisen sielun.

HIILI

Kun tammi kietoutuu heh-kuvaan hiileen, syttyy kipinä.

Sen lumous heijastuu vah-voista pinnoista ja kutsuu sinut nauttimaan tyylik-kyyttä huokuvasta koko-naisuudesta. Hiili on valin-tasi, jos tahdot hioa kodis-tasi timantin.

19 www.luja.fi

Oma koti on valoja, värejä, muotoja – itselle tärkeitä asioita. Se voi olla television hälinää tai rauhoittavaa hil-jaisuutta. Se on kahvintuoksua, muistoja, naurua ja iloa. Myös asunnon sisustuksen pitäisi kuvata juuri sinun tah-toasi ja tunnetilaasi. Lujakodin suunnittelemilla uusilla sisustusvaihtoehdoilla luot yhtenäisen, sinun tyyliisi sopi-van sisustuskokonaisuuden.

Lujakoti on tehty kestämään elämää. Asuntojen poh-jaratkaisut on suunniteltu huolella ja niiden materiaalit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Valittavat sisustusratkai-sut ovat kauniita ja yksilöllisiä. Lujakodin verkkosivuilla olevan suunnitteluohjelman avulla voit miettiä tulevaan kotiisi juuri sopivat sävyt, sisustusratkaisut tai vaikkapa sohvien ja taulujen paikat valmiiksi – ennen ostopäätöstä.

Mikäli haluat, voit huoletta vaihtaa yksittäisiä tuot-teita sisustusteemojemme sisällä. Autamme mielellämme sinua kokonaisuuden luomisessa. Muistathan, että oma Lujakoti-myyjäsi palvelee Sinua koko rakentamisen ajan.

Unelmiesi koti on käden ulottuvilla. Astu sisään ja tule kotiin.

LUO UNELMIESI KOTI!

20www.luja.fi

Teksti Petra Nikkinen, kuvat Petra Nikkinen ja VR-yhtymä

RATOJA RAKENTAMASSAVR Track on yksi Suomen suurimmista rakennusliikkeistä ja kotimaassa alansa suurin

radanrakentaja. Ratojen rakentaminen, kunnostaminen ja kehittäminen vaativat osaamista ja hyviä yhteistyökumppaneita – sellaisia kuten Lujabetoni.

VR Groupin Hyvinkään varastoalu-etta ympäröivät korkeat aidat ja tiukka portinvartija. Porttien sisältä löytyy sekä kooltaan että ulkonäöltään varsin vai-kuttava rautatiemaailmaa henkivä alue. Aivan tien päässä sijaitsee VR Trackin Etelä-Suomen jättimäinen varasto, joka sulkee sisäänsä tuhansia eri tuotteita ja komponentteja rataliikenteen turvaa-miseksi. Alueen persoonalliset puna-tiiliset rakennukset ovat yli 50 vuotta sitten rakennettuja, mutta seinien sisällä toiminta on kaikkea muuta kuin perin-teistä.

Rakentamis-, kunnossapito ja suun-nittelupalveluja tarjoava VR Track on 1800 henkilön organisaatio ja Suomen suurin radanrakentaja. Yhtiön suurin asiakas on Liikenne- ja viestintäministe-riön alainen Liikennevirasto, joka vastaa valtion liikenneverkosta, teistä, rataver-kosta ja suurista osista vesiväyliä.

– Me olemme yksi Suomen suurim-mista rakennusliikkeistä ja suurin rau-

tateiden rakentaja, kertoo VR Trackin materiaalipalveluiden materiaalipääl-likkö Ari Vepsäläinen.

VR Trackin materiaalipalveluihin toimittajaa perehdyttävä Ari Vepsäläi-nen esittelee valtavaa varastoaluetta. Sähkölaitteita, nopeuskylttejä, pieniä ja suuria komponentteja, kiskon hitsaus-annoksia, tasoristeyspuomeja – varaston tuoterepertuaari on pyörryttävän laaja.

– Meillä on täällä Hyvinkäällä koko Etelä-Suomen varastot. Yli 8 000 eri nimikettä on varastoitu ulkorakennuk-siin ja kahteen sisäkerrokseen. Muut materiaalivarastot sijaitsevat Kouvo-lassa, Tampereella ja Oulussa. Sen lisäksi Toijalassa on betonipölkkyjen varastointi, kertoo Vepsäläinen.

Puun tilalle betoniaSuomen rataverkon pituus on lähes 6 000 kilometriä. Jotta junat kulkisi-vat entistä tehokkaammin ja ympäris-töystävällisemmin, työtä ratakehityk-

sen eteen tehdään jatkuvasti mm. kes-tävyyden osalta. Radan puupölkkyjä on korvattu betonisilla jo useita miljoonia kappaleita. Betonipölkkyjen etuina ovat erityisesti ympäristöystävällisyys, kestä-vyys ja huoltovapaus.

Noin puolet Suomen ratojen beto-nipölkyistä valmistaa Lujabetonin Sii-linjärven tehdas. Valtavien volyymien pölkyt Lujabetonilta tilaa suoraan Lii-kennevirasto. Lisäksi yritys toimittaa VR Trackille ratateknisiä infratuotteita kuten betonisia kaapelikouruja, kaape-likourujen kansia ja laiturielementtejä.

Siilinjärven tehtaalla yrityksen itse kehittämällä nykyaikaisella ratapölkky-tuotantolinjalla on valmistunut Liiken-neviraston käyttöön jo yli kolme mil-joonaa betonipölkkyä.

– Meille betoniratapölkyt sekä muut Lujabetonin innovoimat ratatuotteet ovat erittäin tärkeitä radan rakentami-sen kannalta, toteaa VR Trackin Vep-säläinen.

Betonipölkkyjen käyttöikä on vähintään 40 vuotta.

Noin puolet Suomen ratojen betonipölkyistä valmistaa Lujabetoni.

21 www.luja.fi

Lujabetonin betonituoteyksikön johtaja Juha Kinnunen toteaa, että yhteistyö VR Trackin ja Liikenneviras-ton kanssa on yritykselle merkittävä.

– Lujabetoni on toimittanut kuhun-kin ratahankkeeseen parhaiten soveltu-via ja yhdessä asiakkaan kanssa kehi-tettyjä betoniratkaisuja. Ratatekniset infratuotteet valmistetaan pääosin Luja-betonin Haapajärven ja Loimaan teh-tailla, jonne nämä tuotteet tuotanto-teknisesti ja logistisesti soveltuvat erin-omaisesti. Sopimus tuo tehtaille tärkeää perustuotantoa ja varmistaa siten työlli-syyttä paikkakunnilla.

Koska tuotteita tehdään juuri radoille sopiviksi sekä yrityksen täsmä-tarpeisiin, Ari Vepsäläisen mukaan on ilahduttavaa, että Lujabetoni on innok-kaasti kehittänyt uutta tuotantoa juuri heidän ja Liikenneviraston tarpeisiin.

– Tällä toimialalla on muutamia merkittäviä toimijoita, joihin myös Lujabetoni kuuluu. Heidän tuotteensa ovat avaintuotteita meidän infraraken-tamisessa. Lujabetonin ja meidän väli-semme sujuva yhteistyö on tärkeä osa sitä asiakaspalvelua, jota annamme edel-leen omille asiakkaillemme.

Turvallisesti ja ajallaanAri Vepsäläisen luotsaaman materiaa-lipalveluiden tehtävänä on huolehtia siitä, että tarvittavia tuotteita radan kor-jauksiin ja kunnostuksiin riittää. Erityi-sesti ns. kriittisten tuotteiden varaston puskuria on oltava.

– Tällä toimialalla on paljon tuot-teita, joiden toimitusajat saattavat olla puolesta vuodesta vuoteen. Jos sellai-nen komponentti on kriittisessä pai-kassa radalla, niin meillä on aina oltava sellaisista materiaaleista rataosia. Se tuskin tulee kyseeseen, että Helsinki-Tampere rata olisi pois käytöstä, kun odottelemme komponenttia, hymäh-tää Vepsäläinen.

Pientä korjattavaa radoilla tuntuu olevan aina.

– Liikennevolyymit ovat isoja, joten pieniä vaurioita on yleensä viikoit-tain. Radan kunnossapito on jatkuvaa työtä, joka jatkuu koko vuoden ympäri. Meidän on oltava lähtövalmiina koko ajan.

Ykkösarvo – turvallisuus – tulee usein esiin Vepsäläisen puhuessa. VR Trackin ykkösprioriteetti on turvalli-suus, josta ei tingitä. Siten myös yhteis-työkumppaneilta ja tavarantoimittajilta vaaditaan korkeaa laatu- ja turvallisuus-tasoa. Kun hyvä löydetään, siitä ei hevin luovuta.

– Olemme tehneet esimerkiksi Fis-karsin kanssa yhteistyötä vuodesta 1860 lähtien, aivan rataverkkojen perustami-sesta lähtien. Fiskarsin Inhan tehtaat aloittivat yhteistyön puupölkkyihin naulattavilla ratanauloilla. Enää tosin nauloja käytetään vähemmän, mutta Fiskars valmistaa meille nykyään muita ratatuotteita.

Sitä valoa vasten yhteistyö Lujabeto-nin kanssa on suhteellisen nuorta.

– Betonipölkky on suhteellisen nuori tuote verrattuna 1800-luvulta asti val-linneeseen puupölkkyyn. Betonipöl-kyllä on ikää muutama kymmenen vuotta.

Sujuva yhteistyö ratarakentamisessa on useiden tekijöiden summa. Vepsä-läisen mukaan siihen sisältyvät laadun-tuottokyky, tuotannon kapasiteetti, hinta ja ykkösarvo turvallisuus.

– Tässä yhteydessä se tarkoittaa mää-räysten mukaisia ja laadukkaita tuot-teita, joilla taataan turvallinen tilanne radoilla. Lujabetoni on sellainen yritys, joka pystyy tekemään suurella kapasi-teetilla turvallisia tuotteita.

VR TRACK

• VR Track on Suomen suurin radanra-kentaja ja yksi suurimmista infra-alan rakennusliikkeistä ja suunnittelutoimis-toista. Palvelut kattavat koko ratainfran elinkaaren suunnittelusta kunnossapi-toon mukaan lukien kalustopalvelut ja ratamateriaalien toimitukset. VR Track toimii Suomessa ja Ruotsissa.

• VR Track on vahvasti mukana kehittä-mässä tietomallinnusta ja alan teknolo-giaa. VR Track on osa VR-konsernia.

• Liikevaihto 230 milj. euroa Suomessa ja 70 milj. euroa Ruotsissa.

i

Lujabetonin ja VR Trackin yhteistyö alkoi vuonna 1995. Merkittävimpiä yhteisiä hank-keita ovat olleet Seinäjoki-Oulu välisen Pohjanmaan radan pa-rantamishanke, jonne toimitettiin mm. kaapelikourut ja -kannet sekä laiturielementit useaan kohteeseen Seinäjoki-Kokkola, Kokkola-Ylivieska ja Ylivieska-Oulu välille. Lisäksi Lujabeto nin betonituotteita on toimitettu mm. usean liikennepaikan kunnostus-kohteeseen, yhtenä suurimmista Kouvolan ratapihan laiturit, kaapelikourut ja -kannet vuonna 2009. Lujabetonin valmistamat suuren volyymin ratapölkyt tilaa suoraan Liikennevirasto.

i

Ratojen kunnossapito on jatkuvaa työtä, kertoo Ari Vepsäläinen.

22www.luja.fi

YTIMEKKÄÄSTI

LUJABETONILTA BETONIELEMENTIT ITÄKESKUKSEN JÄTTIMÄISEEN KAUPPAKESKUKSEEN

Kesko rakentaa Helsingin Itäkeskuksen nykyisen K-Citymarketin alueelle kauppakeskuksen, joka tarjoaa ostosmah dollisuuksia, ravintoloita ja vapaa-ajanviettoa jokaiseen makuun. Keskukseen tulee 50 000 m2 liiketilaa, 100 liikettä ja 2 000 autopaikkaa. Betonielementit rakennukseen toimittaa Lujabetoni.

Itäkeskuksen uusi kaupunkikeskus val-mistuu vauhdilla. Ensimmäinen vaihe val-mistuu tämän vuoden lopussa. Sen koko on noin 26 000 kerrosneliömetriä ja investoin-nin arvo noin 100 miljoonaa euroa. Ensim-mäisen rakennettavaan kiinteistöön valmis-tuvat uusi K-Citymarket, kahviloita, ravin-toloita ja tiloja yhdessäoloon. Ensimmäisen vaiheen valmistuttua nykyinen K-Citymar-ketin kiinteistö puretaan ja tilalle rakentuu keskuksen toinen vaihe.

Lujabetonilta betonielementitLujabetoni valittiin kohteen runkourakoit-sijaksi heinäkuussa 2015. Urakkakilpailun voittamisessa oli hinnan lisäksi merkittävää Lujabetonin tarjoama laaja toteutusvastuu. Urakkaan sisältyvä suunnittelu alkoi syys-kuussa ja betonielementtiasennukset aloi-tettiin tammikuun 2016 alussa. Urakka val-mistuu kuluvan vuoden lokakuussa. Luja-betoni toimittaa kohteen kaikki betoniele-mentit sekä runkoon liittyvät teräsrakenteet suunniteltuna ja asennettuna.

Elementtien koko ja suuri määrä sekä kohteen sijainti liikenteen solmupisteessä Itäkeskuksessa vaatii logistiikan tarkkaa hal-lintaa. Lujabetoni hyödyntää 3D-tietomal-lia suunnittelun lisäksi kohteen aikataulu-seurannassa ja raportoinnissa varmista-maan, että toimitukset sekä siihen liittyvät muut työvaiheet hoituvat asianmukaisesti.

INFO

• Tilaaja SOK Kiinteistötoiminnot• Urakoitsija TYL Freeway (Skanska

Talonrakennus & Lemminkäinen)• Arkkitehti Parviainen Arkkitehdit Oy• Elementtien toimitus/betonielementti-

runko Lujabetoni & Betonimestarit

i

PTDC-LOGISTIIKKAKESKUS PALKITTIIN

S-Ryhmän uusi logistiikka-keskus PTDC Sipoon Bastukärrissa palkittiin vuoden 2015 Tekla Global BIM Awardsin voittajana. Lujabetoni oli mukana toimittamassa keskuksen betonielementtejä.

Kilpailussa valitaan maailman par-haat BIM-projektit. PTDC-logistiikka-keskus voitti sekä Infra- ja teollisuuska-tegorian sekä yleisöäänestyksen. Tekla Global BIM Awards-kilpailuun osallis-tui kaikkiaan 51 eri projektia. Raadin mukaan voittaneessa hankkeessa hyö-dynnettiin mallinnettuja tietoja määrä-tietoisesti ja hyvässä yhteistyössä. Lisäksi mallia hyödynnettiin elementtituotan-non suunnittelussa ja seurannassa, logis-tiikassa ja työmaanohjauksessa.

Rakennushankkeen laajuus oli val-tava. Sen kokonaispinta-ala on lähes 200 000 m2 ja tilavuus 3 400 000 m3. Projekti käsittää ison U:n muotoisen logistiikkarakennuksen, aputoimintara-kennuksen sekä kaksi pienempää tuki-toimintorakennusta. Kohteen käyttäjä

on INEX-partners, ja rakennuksesta tulee SOK:n päivittäistavaraliiketoi-mintaa tukeva logistiikkakeskus. Tule-vaisuudessa valtaosa kaikista S-ryhmän ruokakauppojen tuotteista kulkee kes-kuksen läpi.

Rakennuksen runko on betoni-elementtirakenteinen. Lujabetonin ja Betonimestarien muodostama yhteen-liittymä toimitti logistiikkakeskukseen n. 17 000 betonielementtiä ja oli siten kaikkien aikojen suurin elementtitoi-mitus Suomessa. Suurimmat elementit olivat noin 50 tonnin painoisia. Projek-tissa on ollut myös betonielementtitoi-mituksille oma tuotannonohjausmalli. Kutakin elementtiä seurattiin suunnit-telupöydältä asennukseen ja juotosva-luun asti.

23 www.luja.fi

ITÄKESKUKSEN UUSI KAUPPA-KESKITTYMÄ

• Kauppakeskuksen kokonaisrakennusoi-keus noin 62 000 kerrosneliömetriä liike-tilaa ja noin 8400 kerrosneliömetriä asu-mista.

• Ensimmäisen vaiheen rakennusoikeus on 26 000 kerrosneliömetriä. Vuokrattavaa tilaa on yhteensä 20 000 neliömetriä.

• Ensimmäisen vaiheen investoinnin arvo on 100 miljoonaa euroa. Sen työllistä-misvaikutus on noin 250 henkilötyövuotta kahden vuoden ajan.

• Lujabetonin I urakan arvo on lähes 12 miljoonaa euroa ja se koostuu 5 700 asennettavasta tuotteesta.

• Itäkeskus-hankkeen nettisivut: www.i3.fi• Lähteet: kesko.fi, i3.fi, lujabetoni.fi

i

UUSI INNOVAATIO SUPERSILTA-BETONI

LUJABETONI KEHITTÄÄ ARKKITEHTUURI-BETONIA

Lujabetoni on tuonut markkinoille SuperSiltabeonin, jonka vahvuus on nopea kuivuminen. Se on kehitetty erityisesti sillan kannen korjauskohteisiin. Merkittävin hyöty saadaan kustannussäästöissä.

SuperSiltabetoni soveltuu käytettä-väksi myös uusissa siltakohteissa. Lujabe-tonin laboratoriossa ja todellisissa työmaa-oloissa kahden vuoden ajan testatun Super-Siltabetonin tärkein ominaisuus on tiukasti räätälöity valmistusresepti, jonka ansiosta aikaansaadaan nopea kuivuminen.

– Kyseessä on erikoisbetoni, jonka käy-

töllä saavutetaan merkittäviä etuja urakoit-sijalle ja kohteen rakennuttajalle, sanoo kehitysinsinööri Perttu Ruuska Lujabe-tonilta.

Hallituissa työmaaolosuhteissa tuote saavuttaa tavoitepainoprosenttikosteu-den jo seitsemän vuorokauden jälkihoi-don aikana.

UHPC (Ultra High Performance Con-crete) on termi, jota käytetään erilaisista betonimassoista, jotka ovat huomatta-vasti lujempia kuin normaalibetonit. Suomennosta tälle betonilaadulle ei ole, mutta käyttökohteen mukaan sopivin termi lienee ultralujabetoni tai arkki-tehtuuribetoni. Puristuslujuuden lisäksi betonin huippuominaisuuksia on mm. taivutus- ja vetolujuus, sään- ja kulu-miskestävyys, vesitiiviys sekä kemialli-nen kestävyys. Lujabetoni tutkii juuri nyt, millä parhaimmalla tavalla kehittää ja valmistaa tätä kiinnostavaa betonia.

Arkkitehtuuribetoni on hoikkien ja arkkitehtonisten rakenteiden ratkaisu. Tehdyt tuotteet ovat pinnanlaadultaan erinomaisia ja pinnat eivät kärsi huo-koisuudesta massan ominaisuuksien ansiosta. Perinteisen talonrakentami-sen ohella tällä betonilla voidaan tehdä ohuita portaita, parvekkeita ja julkisi-vuja. Rakennusten sisätiloihin UHPC tarjoaa rajattomasti eri valmistuskoh-teita aina pöytälevyistä tiskipöytiin ja vaikkapa kirjahyllyihin.

UHPCn tyypillinen lujuus > 150 MPa, usein tosin puhutaan parhaimmillaan useiden satojen lujuuksista. Vesi-sementtisuhde on erittäin alhainen jopa < 0,25. Valmistuksessa käytetään erikoiskiviaineksia, sementtiä, vettä ja lisäaineita. Usein käytetään myös te-räs- tai muovikuituja. Hyvin tiivis betoni ja kuidut yhdessä muodostavat erittäin lujan ja kestävän betonin. Prosessissa betonia tarvitaan vähemmän kuin tavallista betonia.

– Olemme harjoitelleet tietomallin hyö-dyntämistä laajasti useissa merkittävissä kohteissa, sanoo Lujabetonin element-tiyksikön johtaja Kari Turunen. Turu-sen mukaan suunnittelutyökaluna toimi-vaa mallia voidaan hyödyntää projektissa laajasti vaihtoehtosuunnittelusta työmaan toteutuksen seurantaan.

Koko kauppakeskuksen rakentaminen kestää useita vuosia ja on satojen miljoo-nien eurojen arvoinen hanke. Suunnitte-lussa painotetaan viihtyvyyttä ja hyvää saa-vutettavuutta – keskukseen pääsee auton lisäksi metrolla, bussilla, pyörällä ja kävel-len. Keskolla on kehitettävään alueeseen asemakaava, joka mahdollistaa kauppojen lisäksi 8 400 kerrosneliömetriä asuntora-kentamista.

24www.luja.fi

VAHVA TUKIJALKA KUIVATUOTTEISIIN

Luja-yhtiöiden Fescon osti hiekkatuotteistaan tunnetun Hiekkapojat Oy:n. Kauppa vahvistaa Fesconin tuotevalikoimaa ja kehittää yrityksen hiekka- sekä mineraalituotteiden liiketoimintaa.

Raahessa toimiva ja nyttemmin myös Harjavaltaan toimintaansa laa-jentanut Hiekkapojat on tullut tunne-tuksi laadukkaista hiekkatuotteista sekä pienen organisaation joustavasta palve-lusta. Reilun kolmenkymmenen vuoden aikana yritys on kehittynyt kaavaushie-kan kuivauksesta yritykseksi, jolla on useita omia hiekkatuotteita sekä säki-tys- ja sekoituspalveluja teollisuuden ja energiantuotannon käyttöön.

Viime vuoden lopulla sinetöity yri-tyskauppa, jossa koko Hiekkapojat Oy:n osakekanta siirtyi Fesconin omistuk-seen, tuo Hiekkapojille lisämahdol-lisuuksia toiminnan kehittämiseen ja ostajalle Fesconille mahdollisuuden laa-jentaa kuivatuotevalikoimaansa.

– Olemme hyvin tyytyväisiä tehtyyn kauppaan. Fesconin tuotevalikoima kasvaa nyt kuivatuotealalla, josta meillä on vahva kokemus. Pystymme entistä kokonaisvaltaisemmin palvelemaan nykyisiä asiakkaitamme sekä saamme myös uuden vahvan tukijalan hiekka- ja mineraalituotteista, sanoo Fesconin toimitusjohtaja Kimmo Peltola.

Hiekkapoikien vahva voimakak-sikko, yrityksen toimitusjohtaja Eero Majanen ja Harjavallan tehdas- ja myyntipäällikkö Jukka Nieminen ovat tyytyväisiä yrityskauppaan.

– Fescon osti itselleen yrityksen, joka on investoinut viime vuosina vah-vasti toimintaansa. Hyvänä esimerk-kinä Harjavallan laitoksen automatiik-kaan panostaminen, joka mahdollistaa mahdollisimman kustannustehokkaan laitoksen toiminnan, toteaa Jukka Nie-minen.

Kaupan myötä yrityksen mahdolli-suudet kasvuun paranevat olennaisesti.

– Meillä on alalla noin 50 % mark-kinaosuus, eli saavutettavaa vielä on. Kaupan myötä näemme valtavan mah-

dollisuuden kasvattaa toimintaa, erityi-sesti juuri sen takia, että uusi omistaja haluaa kehittää toimintaa entisestään.

HiekkagurutMolemmat Eero Majanen ja Jukka Nie-minen ovat työskennelleet vuosikym-meniä hiekanvalmistuksen parissa. Työ on koulinut tekijäänsä ja molemmat kertovat hiekasta ja sen käsittelystä niin yksityiskohtaisesti, että kokematonta huimaa yksityiskohtien määrä. Puheissa vilahtelevat OKTO rakeet, erikoispeti-hiekkamateriaalit, granuulit ja kromi-kuonat.

– Kiteytettynä voisi kaiketi todeta, että jos hiekka on saatava johonkin muotoon, niin me siihen kykenemme. Hiekkamaailma vaatii perehtymistä, nämä asiat voi oppia vain tekemisen kautta, toteaa Nieminen.

Normaali kaduntallaaja voisi kuvi-tella, että hiekka on hiekkaa – mitä muutakaan.

– Näin varmaan on, mutta kun hiek-kaa tarvitaan vaativiin kohteisiin, siltä vaaditaan todella paljon ja sen raken-teeseen kohdistuvat erittäin korkeat vaatimukset. Mikä vaan hiekka ei käy ja mistä tahansa santakuopasta ei hiek-kaa voi ottaa, toteaa Hiekkapoikia pit-kään johtanut Eero Majanen.

Eero Majanen on ollut mukana Hiekkapoikien toiminnassa yli 20 vuotta. Tänä aikana hän on nähnyt isoja kehitysaskeleita alalla.

– Totta kai alan täytyy kulkea maa-ilman muutosten mukana. Teollisuus on muuttunut ja tarvitaan yhä enem-män uusia seosaineita. Meidän täytyy olla hereillä ja kehittää sellaisia lait-teita, että pystymme niihin vaatimuk-siin vastaamaan. Tuotanto on muuttu-nut näiden vuosien aikana moninker-taiseksi ja laitteet on pitänyt automati-

HIEKKAPOJAT OY• Perustettu vuonna 1980• Asiakkaina mm. voimalaitokset, teräs-

tehtaat ja golfkentät• Nykyinen omistaja Fescon Oy, joka

kuuluu Luja-yhtiöihin

i

25 www.luja.fi

soida paremman palvelun varmistamiseksi. Jos jotain perinteisiä tuotteita jää pois, ne täytyy osata korvata uusilla ja entistä parem-milla tuotteilla.

Juuri tähän huutoon Hiekkapojat on halunnut vastata. Viime vuonna yritykseen ostettiin Harjavallan kuivaamo, jolla haet-tiin uutta vauhtia Etelä-Suomeen laajenta-miseksi. Kuivaustoiminnan ohella haluttiin panostaa laaduntarkkailuun.

– Entistä korkeamman laadun lisäksi keskitymme Harjavallassa volyymin kasvat-tamiseen. Kahden tehtaan ansiosta meillä on erinomainen toimitusvarmuus asiakkai-siin päin ja olemme saaneet säädettyä tuo-tetasapainoa niiden kesken, toteaa Harjaval-lan tehdaspäällikkö Jukka Nieminen.

Raahen tehtaalla tehdään pääsääntöisesti kaikki erikoistuotteet.

– Harjavallassa valmistamme hiekkaa kaikkiin mahdollisiin asiakastarpeisiin, Raa-hessa haluamme keskittyä enemmän eri-koistuotteiden kehittämiseen.

Lisäpotkua toimintaanKaupan jälkeen Hiekkapojat jatkaa edel-leen samalla nimellä ja asiakkaat voivat tehdä tilaukset kuten ennenkin. Yksi yri-tyksen entisistä omistajista Eero Majanen ei myönnä haikailevansa entisen perään.

– Tämä kauppa tarjoaa meille erilaisen pohjan ponnistaa. Pystymme tulemaan markkinaan entistä paremmin ja kehit-tämään tuotteita entisestään. Nyt yrityk-sessä on myös sellaista osaamista, mitä ei ole ennen ollut, toteaa Majanen.

Eero Majanen ja koko Hiekkapoikien organisaatio tähyävät nyt eteenpäin.

– Takana on historia, josta olemme tyy-tyväisiä ja ylpeitä. Nyt iloitsemme siitä, että meidät osti suomalainen perheyritys, joka tarjoaa meille isomman yhtiön tuen toi-minnalle. Yhteistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen ja meistä on todella mukava tehdä töitä hyvässä joukkueessa.

FESCON OY• Fescon Oy on tällä hetkellä

Suomen toiseksi suurin kuivatuo-tealan yritys, joka tarjoaa pitkälle itse kehittämiään kuivatuotteita uudis- ja korjausrakentamiseen. Päätuotteita ovat kuivalaastit ja -betonit, rappaus- ja korjauslaas-tit, julkisivupinnoitteet ja -maalit, seinä- ja lattiatasoitteet, lattiapin-noitteet, eristerappausjärjestelmät ja laatoitus- ja vedeneristystuotteet.

i

26www.luja.fi

ARABIANRANNAN AURINKOHelsingin tunnettuun Arabianrannan taideteollisuuskortteliin nousee talo, joka itsessään

on kuin osa taideteosta. Arabian tehtaan kylkeen rakennettava talo on paitsi muotoilultaan moderni, myös väriltään varsin huomiota herättävä.

Oranssi talo on kuin huutomerkki keskellä harmaata Helsingin maisemaa. Talo täydentää rivistöä korkealla tähyä-viä kerrostaloja, mutta poikkeuksena naapuritalojen neutraaleihin sävyihin huomiota on haettu talon värillä.

Talon värikkääseen julkisivuun on käytetty Fesconin Fescopanel levyrap-pausjärjestelmää. Fesconin tuotepääl-likkö Keijo Neffling ei heti muista tör-männeensä vastaavaan väriin kerrosta-lorakentamisessa.

– Keltaisia ja punaisia taloja kyllä, mutta en muista, että urani aikana olisi ikinä tehty näin värikkään oranssia taloa. Tämä on vähän tällainen Postin oranssinkeltainen väri, hän toteaa.

Levyasennuksesta ja talon rappaus-työstä vastaavan SL Rappaus Oy:n Ari Koivula myöntää myös, että ”näkyvä talohan tämä on”.

– Tämä on aika poikkeava väri tässä ympäristössä. Teimme yhdeksän neliön mallin seinään ja julkisivulautakunta kävi tämän hyväksymässä.

Ei korkeanpaikan kammoisilleTalossa on tavallaan kaksi ulkoseinää – kantavan elementtirakenteen päälle on kiinnitetty Fesconin toimittama levy-rappausjärjestelmä, jolloin talo saadaan rapattua ulospäin. Talo sijaitsee kortte-lin päässä meren rannasta, jolloin eri-tyistä huomiota on kiinnitetty siihen, ettei vesi pääse rakenteisiin.

– Fescopanel on säänkestävä ja tämän järjestelmän avulla on helppo parantaa kiinteistön energiataloudel-lisuutta ilman, että talon ulkonäköä pitäisi millään tavalla muuttaa, kertoo Fesconin Neffling.

Ari Koivula pitää rakennuksen rap-paustyötä ilmaston ja korkeuden takia haastavana, mutta hyvän suunnittelun ansioista kaikki on sujunut ilman vai-keuksia.

– Kaikki nämä rakennukset ovat aikalailla kiinni toisissaan. Ilmasto on ollut myös haastava, kun meri on ihan vieressä. Tämä on myös aika tuulinen paikka. Ehkä kaikkein haastavinta on

ollut rakennuksen korkeus; parhaim-millaan tämä on 46 metriä korkea – se tuo omat vaativuutensa levyasentaessa ja rapatessa.

Aikataulussa on kuitenkin edetty.– Emme ole tehneet rappausta ihan

yhtäjaksoisesti, mutta etenemme ihan meille sovitussa aikataulussa. Parhaim-millaan meillä on ollut projektissa viisi levyttäjää ja kahdeksan rapparia.

Korkeus ei ole ainoa ylimääräistä päänvaivaa aiheuttanut tekijä. Raken-nuttajan, Keskinäinen Vakuutusyh-tiö Varman, mukaan rakenteellisesti, historiallisesti sekä topografialtaan varsin haasteellinen. Rakennus sijoit-tuu nimittäin varsin pienelle tontille ja se rakennetaan aivan kiinni katulin-jaan sekä viereiselle tontille louhittuun pysäköintihalliin, jossa on seitsemän kannen alaista kerrosta. Pieni tontti tai ei, talo valmistuu ajallaan ja tulee var-masti herättämään mielenkiintoa niin alueella pyörivien turistien kuin paikal-listen asukkaiden mielissä.

INFO• Tontin omistaa ja rakennutta-

jana toimii Keskinäinen työ-eläkevakuutusyhtiö Varma.

• Tontille rakennetaan kellari, 2 liike- ja 10 asuin- sekä ullak-kokerroksen käsittävä pistetalo, johon sijoittuu yhteensä 65 vuokra-asuntoa ja liiketiloja.

• Kokonaiskerrosala 5.132,5 m2. • Rakennus sijaitsee kuuluisan

Arabian tehtaan aivan vierei-sellä tontilla Arabianrannassa Helsingissä.

i

KARKEAA PINTAATämän kevään trenditietoisimmat sisustavat kotinsa betonisilla pinnoilla

ns. Raw Elements -teeman mukaisesti. Värit ovat luonnonläheisiä ja sisustaminen on sopivan rouheaa. Nyt kannattaa kaivella kaapin pohjia ja

löytää sieltä uutta inspiraatiota sisustamiseen!

Todellista klassikkoa, käytännöllistä ja kaunista Eero Aarnion suunnittelemaa Juttu-jakkaraa myy Annansilmät. Vuonna 1919 perustettu yritys valmistaa ja myy näkövammaisten käsityötuottei-ta huolellisena käsityönä.

annansilmat.fi

Hehkuvaa ja kauniisti suodattavaa valoa Iittalan valmistuttama Fire-kynttilälyhty suodattaa kaunista valoa. Vaahtoke-raamista kynttilälyhtyä saa kahdessa eri koossa. iittala.fi

Aarikan pöytäkello yhdistää hauskasti puuta ja väriä. Juuri kauppoihin saapunut kello tuo raikkautta kevääseen.

aarikka.fi

Anu Pentikin ihastuttava keramiikkamaljakko tuo käsintehtyä ja käyttöä kestävää keramiikkataidetta koteihin. Maljakko on valmis-tettu Suomessa, Pentikin Posion tehtaalla.

pentik.fi

Artwoodin betonisen sivu-pöydän pöytälevyn voi irroittaa

erilliseksi tarjottimeksi. Puuosat ovat hyvin kosteutta kestävää

akaasia, joten se sopii mitä mainioimmin myös pihalle ke-

säpöydäksi. Artwood valmistaa kalusteet kestävän kehityksen

periaatteita noudattaen.

sisustaulkona.fi

Tässä juurevassa kulhossa kädenjälki saa näkyä. Käsityönä tehtyä hedelmä kulhoa valmistaa French Connection.

frenchconnection.com

Kenties parasta Kuopio-asumista tarjoaa Lujakoti, joka rakentaa paraikaa Kallaveden rannalle Maljalahden rantakaupunginosaan kahden taloyhtiön kokonaisuutta.

KUOPIO JA KALLAVESI KUTSUVAT

Toisesta valmistuneesta, As. Oy Majakasta, vain muuta-mia asuntoja on enää vapaana. Toinen taloyhtiöistä, As. Oy Reimari, valmistuu tämän vuoden syksyllä. As Oy Reimari on kahden asuinrakennuksen muodostama asunto-osakeyh-tiö. Talo A on hissillinen, kaksiportainen, 4-kerroksinen ja 25 asuinhuoneistoa käsittävä kerrostalo. Talo B on 3-kerroksinen, hissillinen pienkerrostalo, jossa on 5 asuntoa. Molemmat Luja-kodit sijaitsevat alueen reunatonteilla.

Maljalahti rajautuu Kallaveden rantaviivaan. Täysin uudis-tunut Kuopion kauppatori sijaitsee vain vajaan kilometrin etäisyydellä. Matkustajasatama kesätoreineen on parin sadan metrin päässä. Alueella on myös loistavat ja monipuoliset ulkoi-lumahdollisuudet.

lujakoti.fi

Grand Wing Vantaa sijaitsee Kehä 3:n parhaalla paikalla tarjoten sijainnin, sijoittumisen ja liikenneyhteydet, jotka hakevat vertaistaan. Grand Wing tar-joaa helpot kulkuyhteydet niin julkisilla kulkuvälineillä kuin omalla autollakin.Tässä vaiheessa tulevilla vuokralaisilla on vielä lähes rajattomat mahdollisuudet vaikuttaa tilojen suunnitteluun, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja valita kohteen vapaat toimitilat! grand

Grand Wing Business Park tarjoaa viihtyisän ja nykyaikaisen työympäristön aivan Vantaan Aviapoliksen alueen paraatipaikalla. Kokonaisuus käsittää yhteensä 24.600 kem2

joustavia ja monimuotoisia tiloja kaikenkokoisten yritysten tarpeisiin.

• 5 minuuttia lentoasemalta• 1 minuutti Jumbosta• 20 minuuttia Helsingin keskustasta• 7 minuuttia Tikkurilan asemalta

ETÄISYYKSIÄ

Tutustu kohteeseen osoitteessa: grandwing.fi