muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
DESCRIPTION
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.TRANSCRIPT
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT
Valtiotieteen tohtori, Timo Aro
14.11.2014
Suomen kiinteistövälittäjien liiton vuosikokous, Turku
”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen ”
- Argentiinalainen sananlasku -
SISÄLTÖ
1. Muuttoliike muutos-
voimana alue- ja väestö-
kehityksessä 2010-luvulla
2. Muuttoliikkeen
voittajat ja häviäjät
1. Muuttoliike muutosvoimana alue- ja väestökehityksessä 2010-luvulla
Liike, liikkuvuus ja virrat muovaavat aluerakennetta keskittyneempään suuntaan…
ASIANTUNTIJAT
FYYSISET VIRRAT
Lähde: Castells 1996 ja soveltaen Kostiainen 2002,
OPISKELIJAT
MATKAILIJAT
YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT
Piilaakso
Beijing
Soeul
Lontoo Pietari
TURKU
PÄÄOMA
VIRTUAALISET VIRRAT
TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO
KULTTUURILLISET SISÄLLÖT
5 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet
Kansalliset muutosvoimat
5 alue- ja väestökehitykseen vaikuttavaa keskeistä muutosvoimaa
1. PIIKIKKYYS: kaupungistumis- ja taajamoitu-miskehitys versus harvenemis- ja autioitumis-kehitys samanaikaisesti
2. EPÄSYMMETRISYYS: alueiden toimialaraken-teen monipuolisuus versus yksipuolisuus, vaikeasti siirrettävät toiminnot versus helposti siirrettävät toiminnot
3. VYÖHYKKEISYYS: saavutettavuuteen, liikku-miseen ja liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva kehitys
4. LIIKKUVUUS: muuttoliikkeen, maahanmuuton ja pendelöinnin lisääntyminen
5. POLARISAATIO: kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu osaajista, pääomasta, luovuudesta, mieli- ja mainekuvista jne. alueiden välillä
Muuttoliike on
pirullinen yhteiskun-
nallinen ja alueel-
linen ilmiö…
Noin 900 000 muuttoa vuodessa
Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita
0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012
• Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita
• Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä
• Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto-alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna
• Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana
• Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
Nuorista 15-24 -
vuotiaista sai muuttovoittoa
27 kuntaa vuosina
2009-2013
Nuorten muuttovoitot keskittyvät harvoihin kuntiin
Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu saa muuttovoittoa
• Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muutto-liikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (104/320) vuosina 2009-2013.
• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki
• 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia
• Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo
• 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna-alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena Vantaa!
Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
• Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
• Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.
• Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.
• Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.
• Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola.
Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro
2009-2013
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
10 eniten muuttovoittoa
saaneen kunnan osuus
65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1. Helsinki 11681 2336,2
2. Tampere 4744 948,8
3. Oulu 3428 685,6
4. Turku 2581 516,2
5. Kuopio 2123 424,6
6. Seinäjoki 1893 378,6
7. Lahti 1821 364,2
8. Jyväskylä 1463 292,6
9. Hämeenlinna 1093 218,6
10. Espoo 1034 206,8
11. Pori 665 133
12. Nurmijärvi 549 109,8
13. Joensuu 454 90,8
14. Hyvinkää 339 67,8
15. Lohja 190 38
• Yli 40 000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 25
• 17 kuntaa (25) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
• Helsingin muuttovoitto oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin
• Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio
• Yli 1000 tuhannen henkilön muuttovoiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo
• Yli 40 000 asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898).
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1. Lempäälä 1081 216,2
2. Nokia 781 156,2
3. Ylöjärvi 633 126,6
4. Kaarina 511 102,2
5. Valkeakoski 357 71,4
6. Tuusula 329 65,8
7. Kangasala 248 49,6
8. Riihimäki 234 46,8
9. Siilinjärvi 150 30
10. Järvenpää 138 27,6
11. Vihti 103 20,6
12. Raasepori -129 -25,8
13. Sastamala -130 -26
14. Kerava -170 -34
15. Kirkkonummi -173 -34,6
• 20000-39 999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 30
• 11 kuntaa (30) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
• Tampereen seudun kehyskuntien muuttovetovoima oli määrällisesti suurin: kolme vetovoimaisinta kuntaa olivat Tampereen seudulta ja kymmenen vetovoimaisimman kunnan joukossa puolet oli Tampereen seudulta
• Yli 500 henkilön muuttovoitot saivat Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Kaarina
• Suurimman muuttotappion kärsivät Kajaani (-1501), Raahe (-1089), Kemi (-1075), Varkaus (-870) ja Tornio (-801)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1. Pirkkala 1243 248,6
2. Lieto 839 167,8
3. Sipoo 603 120,6
4. Mäntsälä 524 104,8
5. Mustasaari 458 91,6
6. Laukaa 295 59
7. Ylivieska 245 49
8. Paimio 204 40,8
9. Kempele 194 38,8
10. Kontiolahti 189 37,8
11. Lapua 189 37,8
12. Liperi 188 37,6
13. Janakkala 183 36,6
14. Naantali 172 34,4
15. Ilmajoki 167 33,4
• 10 000-19999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 48
• 22 kuntaa (48) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
• Pirkkala oli kuntajoukon muut-tovetovoimaisin kunta. Seuraa-vaksi vetovoimaisimpia olivat Lieto, Sipoo, Mäntsälä ja Musta-saari
• Ylivieskaa lukuun ottamatta vetovoimaisimmat kunnat olivat ns. ensimmäisen asteen kehys-kuntia eli suurten tai keski-suurten kaupunkien kehyskuntia
• Viisi kuntaa sai yli 500 henkilöä muuttotappiota vuosina 2009-2013: Kuusamo, Kauhava, Pietarsaari, Kitee ja Aläjärvi.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1. Kauniainen 470 94
2. Kittilä 364 72,8
3. Masku 236 47,2
4. Liminka 197 39,4
5. Muurame 138 27,6
6. Loppi 132 26,4
7. Ii 124 24,8
8. Laihia 122 24,4
9. Rusko 113 22,6
10. Pyhtää 92 18,4
11. Orivesi 47 9,4
12. Suonenjoki 38 7,6
13. Pöytyä 34 6,8
14. Iitti 20 4
15. Maalahti 8 1,6
• 5000-9999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 78
• Vain 15 kuntaa (78) eli joka viides kunta sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013
• Muuttovetovoimaisimpia olivat määrällisesti Kauniainen, Kittilä ja Masku
• Pääosa muuttovoittoa saaneista kunnista oli suurten tai keskisuurten kaupunkien vaikutusalueella olevia kehyskuntia pl. Kittilä, Pyhtää ja Suonenjoki
• Kahdeksan kuntaa sai määrällisesti yli 400 henkilöä muuttotappiota: Pudasjärvi (-712), Siikajoki (-663), Hanko (-527), Kristiinankaupunki, Vöyri, Sievi, Siikalatva ja Haapavesi
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013
SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013
NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI
1. Jomala 287 57,4
2. Petäjävesi 202 40,4
3. Uurainen 160 32
4. Vesilahti 124 24,8
5. Askola 78 15,6
6. Toivakka 74 14,8
7. Lemi 66 13,2
8. Lemland 57 11,4
9. Tuusniemi 56 11,2
10. Lumijoki 38 7,6
11. Hammarland 34 6,8
12. Siikainen 34 6,8
13. Marttila 28 5,6
14. Saltvik 22 4,4
15. Sauvo 18 3,6
• Alle 5000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 139
• Vain 24 kuntaa (139) eli alle joka viides kunta sai muuttovoittoa
• Muuttovetovoimaisimmat kunnat olivat määrällisesti Jomala, Petäjävesi, Uurainen ja Vesilahti
• Neljä viidestä alle 5000 asukkaan kunnasta kärsi muuttotappioista: Eniten muuttotappiota saivat Paltamo (-313), Ranua (-274), Taivalkoski (-269), Lappajärvi, Perho, Kärsämäki, Toholampi ja Tohmajärvi.
• Esimerkiksi Paltamon muuttotappion suuruutta kuvaa vuosina 2009-2013, että se vastaisi väkilukuun suhteutettuna samaa kuin Helsinki kärsisi 50 000 henkilöä muuttotappiota viiden vuoden aikana.
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
-539
-557
-599
-600
-660
-663
-712
-729
-761
-767
-801
-843
-870
-898
-925
-1023
-1075
-1089
-1226
-1501
-1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0
Mänttä-Vilppula
Rovaniemi
Savonlinna
Alajärvi
Kitee
Siikajoki
Pudasjärvi
Jämsä
Pietarsaari
Kauhava
Tornio
Vantaa
Varkaus
Salo
Kuusamo
Kotka
Kemi
Raahe
Kouvola
Kajaani
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
2,49
2,19
2,00
1,70 1,67
1,59 1,56 1,54 1,51 1,49
1,45 1,42 1,40
1,37 1,32 1,30 1,28
1,22 1,21 1,16
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00VÄESTÖLLISESTI ELINVOIMAISIMMAT (OMAVARAISET KUNNAT)
Taustalla analyysi Manner-Suomen kuntien (300) väestöllisestä elinvoimasta / omavaraisuudesta kaikkien väestönkehi-tyksen osatekijöiden osalta vuosina 2009-2013
Vain joka kolmas kunta väestöllisesti elin-voimainen: oletukset liittyivät positiiviseen väestönkehitykseen ja vähintään 0,2 %:in vuosittaiseen väestönlisäykseen vuosina 2009-2013
Kriteerin täytti yhteensä 84 kuntaa (300) eli vain 28 % kunnista. 31 kuntaa oli sellaisia, joissa väestönlisäys oli keskimäärin enem-män kuin 1 % vuodessa
Väestönlisäys oli suhteellisesti suurinta Pirkkalassa, Limingalla, Lempäälässä, Luodossa, Liedossa ja Kempeleellä: TOP 20 –listalla kaikki kunnat joko keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia pois lukien Luoto, Kittilä ja Ylivieska
Kaupungistuminen ja urbaanin sukupolven esiinmarssi vai Nurmijärvi –ilmiön palaaminen
Kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys jatkuu
• Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä.
• Suomessa edelleen noin 400 000-600 000 ihmisen muuttopoten-tiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuo-teen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä.
Suomen kaupungistumis-aste on noin 70 %
HIIPUUKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ?
Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuuttojen hiipuminen:
a) väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä
Käänne vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen
talouden taantuma varovaisuus ja epäluottamus talouden kehittymisen suhteen pankkien kiristyneet lainaehdot
vakuusarvojen eriytyminen
Millainen on kehityskuva suurimmilla kaupunkiseuduilla vuoden 2009 jälkeen…
-1652
5981
47
10874
518 331 676
8857
13244
2170
-680
1786
-3000
-2000
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
Helsinki Espoo Vantaa 10 kehyskuntaa
METROPOLIALUEEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
2000-2004 2005-2009 2010-2014
Helsingin muuttovoitot
+ 8 kertaistuivat
Kehyskuntien muuttovoitot
- 6 kertaistuivat
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Helsingin seutukunta
Kunta Nettomuutto yhteensä 2009-2013
Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013
Kauniainen 470 10,7
Sipoo 652 7,1
Mäntsälä 492 4,9
Helsinki 11681 3,9
Nurmijärvi 549 2,7
Tuusula 329 1,8
Hyvinkää 339 1,5
Espoo 1034 0,8
Lohja 190 0,8
Järvenpää 138 0,7
Vihti 103 0,7
Siuntio -4 -0,1
Vantaa -843 -0,8
Kirkkonummi -173 -0,9
Kerava -170 -1
Pornainen -32 -1,3
Karkkila -111 -2,4
Tampereen seutukunta
Kunta Nettomuutto yhteensä 2009-2013
Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013
Pirkkala 1296 14,7
Lempäälä 1081 10,3
Vesilahti 124 5,6
Nokia 781 4,9
Hämeenkyrö 243 4,6
Tampere 4744 4,4
Ylöjärvi 633 4,1
Kangasala 248 1,7
Orivesi 47 1
Pälkäne -36 -1
Suurten kaupunkiseutujen kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (2)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Turun seutukunta
Kunta Nettomuutto yhteensä 2009-2013
Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013
Lieto 854 10,3
Masku 236 4,9
Rusko 113 3,8
Paimio 186 3,6
Kaarina 511 3,3
Turku 2581 2,9
Naantali 221 2,4
Sauvo 18 1,2
Raisio -192 -1,6
Mynämäki -89 -2,2
Nousiainen -55 -2,3
Oulun seutukunta
Kunta Nettomuutto yhteensä 2009-2013
Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013
Liminka 197 4,3
Lumijoki 38 3,7
Oulu 3428 3,6
Kempele 245 3
Tyrnävä -15 -0,5
Hailuoto -6 -1,2
Muhos -120 -2,7
Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (2)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47) nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013
3238 2997
3868
5980
7814
2796
2176 2458
1846
1081
2009 2010 2011 2012 2013
Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu jaJyväskylä)Keskuskaupunkien
muuttovoitot ovat kaksinkertaistuneet suurilla kaupunki-seuduilla vuosina
2009-2013
Suurten keskuskau-punkien kehyskun-tien muuttovoitot ovat kääntyivät las-kuun vuoden 2011 jälkeen
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kuntien välinen nettomuutto Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun kaupunkiseuduilla tammi-syyskuussa 2014
3266
1236
806
633
492
239
190
180
118
96
87
85
75
74
52
51
27
14
10
8
6
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500
Helsinki
Tampere
Turku
Espoo
Oulu
Ylöjärvi
Jyväskylä
Lempäälä
Kaarina
Pirkkala
Kauniainen
Kempele
Järvenpää
Kerava
Muurame
Nurmijärvi
Hyvinkää
Liminka
Uurainen
Vesilahti
Hailuoto
Muuttovoittoa sai yhteensä 6
keskuskaupun- kia ja 15 kehys-
kuntaa
0
-4
-5
-5
-6
-7
-9
-10
-10
-17
-18
-21
-24
-26
-28
-31
-31
-33
-34
-40
-41
-46
-47
-49
-51
-52
-67
-116
-116
-138
-284
-300 -250 -200 -150 -100 -50 0
Toivakka
Pornainen
Siuntio
Tyrnävä
Sipoo
Laukaa
Rusko
Mäntsälä
Sauvo
Paimio
Lumijoki
Kirkkonummi
Mynämäki
Petäjävesi
Nokia
Naantali
Orivesi
Masku
Pälkäne
Vantaa
Vihti
Hankasalmi
Nousiainen
Hämeenkyrö
Kangasala
Lieto
Muhos
Karkkila
Lohja
Tuusula
Raisio
Muuttotappiota sai Vantaa ja 30
kehyskuntaa
Keskuskaupunkien (7) muuttovoitto yhteensä 6 583 ja kehyskuntien (45)
yhteensä -204 hlöä
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Pitkän aikavälin perspektiivi muuttotyypeittäin 1952-2013
-45000
-42000
-39000
-36000
-33000
-30000
-27000
-24000
-21000
-18000
-15000
-12000
-9000
-6000
-3000
0
3000
6000
9000
12000
15000
18000
21000
24000
27000
30000
330001
95
21
95
31
95
41
95
51
95
61
95
71
95
81
95
91
96
01
96
11
96
21
96
31
96
41
96
51
96
61
96
71
96
81
96
91
97
01
97
11
97
21
97
31
97
41
97
51
97
61
97
71
97
81
97
91
98
01
98
11
98
21
98
31
98
41
98
51
98
61
98
71
98
81
98
91
99
01
99
11
99
21
99
31
99
41
99
51
99
61
99
71
99
81
99
92
00
02
00
12
00
22
00
32
00
42
00
52
00
62
00
72
00
82
00
92
01
02
01
12
01
22
01
3
kaupunkiseutujen keskuskaupungit
kaupunkiseutujen kehyskunnat
maaseutumaiset seudut
1990-luvun alun lama ja kotikuntalaki (1993)
Kehyskuntien nopea kasvu alkoi 1975 jälkeen
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Janne Antikainen 2014
Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä
VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KUUDESSA SUURESSA KAUPUNGISSA VUOSINA 1990-2013
Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä
Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita
Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä aikana
Vieraskielisten määrä 10-16 kertaistui kaikissa suurissa kaupungeissa alle neljännesvuosisadassa.
Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui vuosina 1990-2013
31949
78469
27515
16704
13835
5976
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
1990 1995 2000 2005 2010 2013
Espoo Helsinki Vantaa
Turku Tampere Oulu
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
200000
220000
240000
260000
280000
300000
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 2015 2020 2025 2030
Helsinki Pääkaupunkiseutu yht.
Vieraskielisten määrän kehitys Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuosina 1985-2030
• Helsingissä oli vieraskielisiä 0,8 % koko väestöstä vuonna 1985 (4079 hlöä)
• Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten osuus oli 12,1 % (72 950 hlöä)
• Väestöennusteen mukaan vieras-kielisten osuus nousee 21,2 %:iin vuoteen 2030 mennessä (146 186)
• Pääkaupunkiseudulla asuu väestö-ennusteen mukaan noin 267 000 vieraskielistä vuonna 2030
ISO KYSYMYS JATKOA AJATELLEN: Miten vieraskieliset vaikuttavat asuntomarkkinoihin ja millaisiin asuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu?
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
Muuttojen määrän sijaan painopiste muuttajien rakenteeseen ja valikoiviin piirteisiin
Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa
6.000 €
Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa
28.000 €
Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Alueellinen kysyntä ja tarjonta eriytyy edelleen tulevaisuudessa
Työllisten muutot alueiden välillä vaikuttavat keskeisesti alueiden tulevaan elinvoimaan: • Työllisten muuttovoitot keskittyvät
ensisijaisesti Helsinki-Turku-Tampere-Lahti-Loviisa –kehän sisäpuolelle
• Työllisistä sai Etelä-Suomen ohella muuttovoittoa vain pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat
• Työllisten muuttovoitoilla valtavat kerrannaisvaikutukset alueiden tulevaan elinvoimaan ja ostovoiman kehitykseen!!!
• Asuntojen arvonmuodostus ”hajoaa” eri alueiden välillä ja alueiden sisällä: lainansaantimahdollisuudet, vakuusarvot, asumispreferenssien eriytyminen jne.
Kartta: Kytö & Kral-Lezcynzka 2013
2. Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
MUUTTOVALINTOJA OHJAAVAT TEKIJÄT
PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT:
Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne.
Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ- ja uramahdollisuudet
Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva
liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa
NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin- ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot,
arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne.
KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät,
sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)
ENNEN: Ihmiset muuttivat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletettiin löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet
JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä
Saavutettavuus on kasvava kilpailuetu alueiden asuntomarkkinoiden arvonmuodostuksessa
• Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökul-masta
• Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä…kasvu-vyöhykkeen ja –käytävän sisällä olevat alueet vahvalla kasvu-uralla
• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja varsinkin työpaikkakeskittymien tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen
• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:
① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue
② Pohjanmaiden työssäkäyntialue
③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue
④ Oulun työssäkäyntialue
Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos
ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS
100 km
50 km
50 km
50 km 30 km
30 km
30 km
30 km
30 km
30 km 30 km
30 km
15 km
15 km 15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän
vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta
Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta
Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta
Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-alueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
Väestömuutoksen väestöennuste ennakoi ostovoiman kehitystä eri alueilla Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Yhtenäinen työssäkäyntialue:
• Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen
• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet
• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008)
Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai verkosto-metropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat
• Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,
• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja
• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.
Lähde: Kuntaliitto
TULEVAT ALUEELLISESTI ERIYTYNEET ASUNTOMARKKINAT?
1) Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat erityiskysymyksenä : kasvupaine pieniin asuntoihin ja monipuolisiin asumisen vaihtoehtoihin, jolloin asuinalueiden profiilit poikkeavat rajusti toisistaan
2) Laajenevan metropolialueen asuntomarkkinat : kasvupaine ohjautuu pientalovaltaisiin mattoihin ja asustukeskittymiin liikenneyhteyksien ja liikennekäytävien ohjaamina
3) Suurten ja keskisuurten kaupunkien paikalliset asuntomarkkinat : kasvupaine kohdistuu ydinkaupunkien keskustoihin ja niiden läheisyydessä oleviin pientaloalueisiin, kehyskuntien kasvu hiipuu
4) Suurten ja keskisuurten kaupunkien kehyskuntien pientalovaltaiset ja omistusasumiseen perustuvat asuntomarkkinat : kasvupaine maltillinen tai jopa laskeva paikan sijainnista riippuen
5) Taantuvien kaupunkien ja pienempien seutukeskusten asuntomarkkinat : kasvupaine rajallinen tai negatiivinen, asuntojen vakuusarvo pikemmin laskee kuin nousee
6) Supistuvan laskukierteen perifeeriset kunnat: kasvupaine negatiivinen, asuntojen arvon aleneminen ja tyhjien asuntojen lisääntyminen (käänteinen asuntokupla)
”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson –