näköalat 3 2014

NÄKÖALAT 3 2014 1

SIVU 32

SIVU 28

SIVUT 10-19

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 3 | 2014

Teema

Terveyden

digitaalinen vallankumous on täällä

Suuntaa Suomelle

Teollinen internettuli osaksi jätehuoltoa

2 NÄKÖALAT 3 2014

02 sisältö

Tekes, Finnvera, Suomen Akatemia, Sitra ja VTT aloittivat osana yhteistyötään keväällä 2014 Suunta-strategiatyön. Tavoitteena on muodostaa systemaattinen yhteistoiminta organisaatioiden välille siten, että asiakkaat laitetaan etusijalle.

Lähtisitkö vienninedistämismat-kalle, jonka osallistujat nukkuvat siskonpedissä lattialla, aloittavat aamunsa joogaamalla ja viettävät päivänsä kylässä, jonka laidoilla vesipuhvelit ja vuohet laiduntavat?

Vuonna 2010 Kari Kivistö perusti Takomon, jotta irtisanottujen oululaisten osaaminen pysyisi koossa.

Enevo Oy tuo ratkaisullaan teol-lisen internetin osaksi jätehuoltoa. Optimoidun keräysreitin avulla säästetään jopa puolet keräys-kustannuksista.

Hyvät ideat syntyvät yleensä käytännön ongelmista. Niin tälläkin kertaa. "Miksi tyhjiä jäteastioita tyhjennetään, kun taas välillä ne pursuavat täysinä ilman tyhjennystä?" Oleellinen kysymys.

Enevo on malliesimerkki yrityksestä, joka pyrkii löytämään ratkaisun ongelmaan. Tarve on olemassa. Samalla yritys hyödyntää teollista internetiä.

Tarvitsemme Enevon kaltaisia yrityksiä lisää. Parhaimmillaan niitä syntyy, kun yrittäjät osaavat pitää silmänsä auki.

Intiaa opettelemassa

HuomennaOulullamenee paremmin

Uudistaja boxin ulkopuolelta

Kimmo Koivikko

PäätoimittajaYrittäjämediat

20

22

28

Pääkirjoitus ................................................ 03

Valokeilassa .............................................. 04

Tekes valmistelee uusia ohjelmia ......... 06

Tekesiltä rahoitusta kaupallistamista nopeuttamaan ............ 07

Muutoksia de minimis -tuen perusteisiin ..................................................08

Uusia julkaisuja .......................................... 09

PerkinElmer tutkii ihmisen alkutaivalta ................................... 14

Peikko Groupin toiminnassa korostuu asiakkaan hyöty ......................... 16

Kannettavaa aurinkoenergiaa .................. 18

Gallup: ........................................................ 25

EU-rahoitus: .............................................. 26

Risteyksessä .............................................. 32

Tekesin tarjoama ..................................... 33

Uusiin asemiin .......................................... 34

Yhteystiedot ............................................. 35

Suunnannäyttäjä

Startupin tarina

Lukijan vinkki

Uudistumisenyhteinen suunta

10Teema: Suuntaa Suomelle

NÄKÖALAT 3 2014 3

Suomelle on elintärkeää, että kasvuhaluisilla yrityksillä on mahdollisimman hyvät menestymisen mahdollisuudet. Julkiset toimijat voivat auttaa yrityksiä menestymään tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja uudistumiseen

kannustavat asiantuntija- ja rahoituspalvelut.Suunta-strategiatyö on Tekesin, Finnveran, Sitran, Suomen

Akatemian ja VTT:n yhteinen ponnistus. Sen avulla haluamme saada kunkin organisaation roolit kirkkaiksi ja voimavarat suunnattua niin, että saamme aikaan parhaan vaikuttavuuden asiakkaitamme ajatellen.

Työmme tavoitteena on tukea elinkeinoelämän uudistumista. Yhteisellä strategiatyöllämme haluamme syventää yhteistyötämme yhteisiksi toimenpiteiksi. Haemme toimintatapoja ja uusia toimintamalleja, joilla voimme yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla auttaa asiakkaita. Työmme kytkeytyy laajempaan Team Finland -toimintaan.

Olemme työstäneet viidestä teemasta konkreettisia ehdotuksia, joista käymme syksyn aikana keskusteluja yritysten kanssa.

Esimerkiksi Digitaalisuus-teemassa työstämme ensimmäiseksi Pilot Factory Finlandia eli teollisen internetin kokeilu- ja demonstraatioympäristöä. Terveysteknologian liiketoimintamahdollisuuksien teemasta nostamme ensimmäisenä esiin alustan tai toimintamallin digitaalisen terveyden liiketoiminnan virtuaaliselle kehityskeskukselle.

Markkinoille viemisen teemassa pureudumme kansainvälistymispalvelujen työstämiseen saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tässä Finpro tulee mukaan joukkoomme.

Nopea liikkeellelähtö ja läpinäkyvä toiminta ovat strategiatyömme kulmakiviä. Kaikki toimijat eivät ole kaikessa mukana, mutta avoimuuden ja läpinäkyvyyden ansiosta kaikki pystyvät huomioimaan olennaiset asiat omassa toiminnassaan.

Lähdemme liikkeelle kokeiluilla ja etenemme sen mukaan, mikä toimii. Asiakkaiden palaute on lämpimästi tervetullutta.

Pekka SoiniPääjohtaja

Samaan suuntaan

pääkirjoitus 03

Julkaisija: Innovaatiorahoituskeskus TekesPäätoimittaja: Pia MörkToimituksen sihteeri: Susanna LehtoToimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén, Josi TikkanenToimitusneuvosto: Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg , Kimmo Kanto , Maija Korhonen, Juha Korkeila, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen

Kansikuva: Markus SommersTaitto: Mainostoimisto Cake Oy/ Kari LehkonenPainatus: Punamusta Oy

ISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)Painos: 13 500Seuraava numero ilmestyy 29.11.2014

KU

VA

: MA

RKU

S SO

MM

ERS

Numero 3/2014, 13.9.2014

4 NÄKÖALAT 3 2014

04 KOONNEET: PIA MÖRK, KAJ NORDGREN

va

loke

ilassa

WHILE ON THE MOVEN kosketustekno-logiaa hyödyntävän Daisy-palvelun avulla päiväkodit voivat valvoa lasten läsnäoloa ja hoitoaikojen toteutumista ja keskittää vapautuvat resurssit lasten opetukseen. Vanhemmat voivat seurata netistä, kuinka suuri osa sovituista tunneista on jo käy-tetty. Säästöt perheille yhtä lasta kohti voi-vat olla 40–50 euroa kuukaudessa.

While On The Move kehitti palve-luaan eurooppalaisessa tutkimus- ja kehitysyhteistyöprojektissa Smart Urban Spacessa osana ITEA 2 -ohjelmaa. Rahoitus siihen haetaan Suomessa Tekesin kautta. Ulkomaiset partnerit tekivät koemarkkinointia ja tunnusteluja omien maidensa päiväkodeissa. Tekes on rahoittanut myös While On The Moven tuotekehitystä. ¡

Suomalaisteknologiaa brittilasten varhaiskasvatukseen

Kaksi vuotta käynnissä ollut Fudan iLab -liiketoimintaohjelma saa jatkoa yritysten hyvien kokemusten perusteella.

Tekes ja shanghailainen Fudanin yliopisto allekirjoittivat heinäkuussa sopimuksen ohjelman jatkamisesta. Fudan iLabissa suomalaiset pk-yritykset saavat puolen vuoden aikana kattavan liiketoimin-tasuunnitelman Fudanin arvostetun yliopiston työelämässä jo kokeneilta MBA-opiskelijoilta.

Heinäkuussa päättyneessä tämän vuoden Fudan iLabissa oli mukana

Tekes jatkaa yhteistyötä Fudanin yliopiston kanssa

edellisvuoden malliin viisi suomalaista pk-yritystä. Serres valmistaa sairaaloille muovituotteita, Lumene kosmetiikkaa ja Visual Components tarjoaa valmistavalle teollisuudelle 3D-simulointiohjelmistoa. Mukana olivat myös tekstiilituoteval-mistaja ja sisustuspalvelutarjoaja Vallila Interior sekä BioGTS, bioenergiaratkai-sujen ja energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijayritys. ¡

u www.tekes.fi/fudan

Englantilainen Parenta hankki yksinoikeudella oululaisen While On The Moven ohjelmiston parantaakseen tiedonkulkua päiväkodin ja vanhempien välillä ja lasten läsnäolon valvomiseen.

KU

VA

: IS

TOC

KPH

OTO

http://www.tekes.fi/fudan

NÄKÖALAT 3 2014 5

Comet 67P/Churyumov-Gerasimenko activity on 2 August 2014. The image was taken by Rosetta’s OSIRIS wide-angle camera from a distance of 550 km. The exposure time of the image was 330 seconds and the comet nucleus is saturated to bring out the detail of the comet activity. Note there is a ghost image to the right. The image resolution is 55 metres per pixel.

CO

PYRI

GH

T E

SA/R

OSE

TTA

Euroopan avaruusjärjestö ESAn luotain Rosetta on kautta aikojen ensimmäinen avaruusalus, joka on kohdannut komeetan. Mukana matkalla on suomalaista teknologiaa.

Rosettan matka 67P/Churyumov–Gerasimenko-komeetan luo ei ollut helppo, mutta ovet uudenlaiselle aurinkokunnan tutkimukselle on avattu. Luotain on matkannut yli 10 vuotta ja 6,4 miljardia kilometriä. Rosetta lähettää Philae-laskeutujan komeetan pinnalle marraskuun aikana.

Rosettassa ja Philaessa on mukana suomalaista teknologiaa Ilmatieteen laitokselta ja Patrialta. ¡

komeetan luo kymmenen vuoden matkan jälkeen

Jyväskylässä saatiin hoivatyön toimenkuvat kohdalleen

Jyväskylän kaupungin palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon henkilöstön työpäivästä kului iso osa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Tekesin rahoittaman kehityshankkeen myötä ruoka-, pyykki- ja siivousrumba siirrettiin tukipalveluhenkilöstölle. Kun osaajat saivat keskittyä omaan työhönsä, se näkyi nopeasti hoivan laadussa ja työhyvinvoinnissa.

Projektipäällikkö Ulla Halosen mu-kaan tulokset olivat kiistattomia ja jopa mykistäviä. Ne osoittivat, ettei pelkkä hoitomitoitus vielä kerro, mihin henkilöstön työaika oikeasti kuluu. Hoitomitoituksen sijaan pitää tarkistaa, että henkilöstön kokonais-rakenne vastaa yksikön tehtäviä.

”Määrittelemällä työnkuvat uudelleen sekä järkeistämällä ja osin ulkoistamalla palveluja oli hoitotyö-hön saatavissa jopa 25 prosenttia lisäresursseja”, Halonen tiivistää.

”Hoidon ja hoivan laatu on paran-tunut, ergonomisuus ja asiakastur-vallisuus ovat lisääntyneet. Lisäksi hoitajilla on entistä enemmän aikaa ulkoiluun ja yhteiseen toimintaan asiakkaiden kanssa.”

Myös työmotivaatio ja sitoutu-minen ovat mielekkäiden ja omaa koulutusta vastaavien tehtävien myötä nousseet selkeästi. Hankkeen tuloksia viedään eteenpäin Jyväsky-län muissa yksiköissä ja tulossa on myös opaskirja. ¡

Turun yliopisto ja VTT kehittävät edullista, nopeaa ja helppokäyttöistä mittalaitetta, joka paljastaa veden sinilevämyrkyt.

Turun yliopiston ja VTT:n yhteishank-keessa pyritään vastaamaan kuluttajien tarpeeseen saada ajankohtaista tietoa oman vesistönsä tilasta edullisella, nopealla ja helppokäyttöisellä tavalla. Ke-hitteillä oleva laite mittaa vesinäytteestä yleisimpien sinilevämyrkkyjen, mikrokys-tiinin ja nodulariinin, määrää.

Kuumemittarin kokoiseen lait-teeseen johdetaan vesinäyte, jonka sisältämiin myrkyllisiin bakteerikan-toihin laitteen sisältämät vasta-aineet reagoivat. Testi paljastaa muutamassa minuutissa, sisältääkö vesinäyte myrkyl-listä sinilevää vai ei.

Sinilevätoksiinit -hanke on saanut Tekesin rahoituksen vuosille 2014–2015. Kyseessä on Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoitus, jonka tarkoitus on edistää uusien yri-tysten synty uusimman tutkimustiedon pohjalta. Tutkimusprojektit edistävät idean kehittymistä ja samanaikaisesti valmistelevat idean kaupallistamista uudeksi liiketoiminnaksi. ¡

Kehitteillä apu sinilevän löytämiseen

Rosetta-luotain

KU

VA

: IS

TOC

KPH

OTO

KU

VA

: IS

TOC

KPH

OTO

Rosettasta ja muista ajankohtaisista avaruuteen

liittyvistä asioista kertoo uusi Space Finland -sivusto.

Tule tutustumaan!

www.spacefinland.fi

www.spacefinland.fi

6 NÄKÖALAT 3 2014

6 Tekesin uutisia

6 NÄKÖALAT 2 2014

Teollinen internet ja 5G-verkot

Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, niihin pohjautuvan analytii-kan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämistä liike-toimintaprosesseissa. Ohjelman avulla suomalainen elinkeinoelämä saataisiin uudistumaan ripeästi vastaa-maan trendiä ja markkinoiden kysynnän muutoksia.

Teollisen internetin ohjelmavalmistelun yhtey-dessä tarkastellaan tarpeet myös 5G-mobiiliverk-kojen alueella, joka on yksi tekijä teollisen internetin toteuttamisessa. Suomeen on luotu vuosien työllä ja panostuksella langattoman tietoliikenteen huippuosaa-mista sekä yritystoimintaa. 5G-alueen standardointiin tarvitaan aktiivista yritysten ja tutkimusorganisaatioi-den valmistautumista.

Terveyttä biteistä

Teollinen internet ja 5G-verkot

Tekes ja ulkoasianministeriö valmistelevat yhteistä BEAM – Business with Impact -ohjelmaa kehitys-maihin suuntautuvan innovaatio- ja liiketoiminnan edistämiseksi. Suomalaisyritysten osaamisesta voi olla hyötyä kehitysmaissa köyhyyden vähentämisessä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjelmaa valmistellaan Team Finland -yhteistyönä. Ohjelman yhtenä tavoitteena olisi kytkeä kehitysyhteis-työ lähemmin innovaatiotoimintaan.

BEAM – Business with Impact

TEKSTI: EERO LUKIN

Yksilöllistetty terveydenhoito on yksi megatrendeistä, johon Suomessa on syytä päästä kaikilla keinoilla kiinni. Eri lähteistä saatavaa terveystietoa voidaan käyttää yhä tehokkaammin yksilöiden ja yhteiskunnan hyväksi. Samalla terveydenhoidon liiketoimintalogiikka muuttuu, kun alalle tulee yrityksiä muilta toimialoilta, erityisesti ICT-kentältä. Tekes selvittää, tulisiko terveyden edistämisen alueelle käynnistää ohjelma.

Yritykset ja muut toimijat voivat päästä ohjelmiin mukaan omilla tutkimus- tai kehitysprojekteillaan, joita Tekes rahoittaa. Projektille voi hakea rahoitus-ta myös ilman, että se liittyisi mihinkään Tekesin ohjelmaan.

Ohjelmissa on paljon myös sellaista tarjontaa, joka on tarkoitettu muillekin kuin Tekesin rahoitusta saaville asiakkaille. Esimerkiksi monet tapahtumat ja seminaarit on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostu-neille toimijoille.

Tutustu Tekesin valmisteilla ja käynnissä oleviin ohjelmiin: www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat-ja-verkostot/

Mitä Tekesin ohjelmat ovat?

UUTTA OHJELMAA

Tekes valmistelee uusia ohjelmia

www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat

www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat

NÄKÖALAT 3 2014 7

Lähellä markkinoita oleviin demoihin, pilotteihin ja ko-keiluihin hyvin sopiva rahoitusmuoto on laina. Ohjel-mistoalalla sitä voidaan käyttää esimerkiksi nopeisiin pilottihankkeisiin ja energia- tai prosessiteollisuudessa

pitkiin kehitysprosesseihin. Erityisiä hyötyjä Tekes on selvi-tysten pohjalta tunnistanut biotaloudessa, cleantechissa, palveluliiketoiminnassa ja toimintaa digitalisoitaessa.

Lainarahoitus on pk-yritysten lisäksi suuryritysten käytettävissä, kun ne tähtäävät merkittävään uudistumiseen kansainvälisesti uusilla ratkaisuilla. Toimialoja ei ole rajattu.

”Tekesin lainarahoitus laittaa pilottihankkeisiin ja kokeilui-hin liikettä. Yritys voi nopeuttaa tuotekehitystä ja uusille mark-kinoille menoa, saada asiakkaat mukaan tuotekehitykseen ja hankkia heiltä elintärkeää palautetta tuotteen tai ratkaisun toimivuudesta. Laina on edullista eikä vaadi vakuuksia. Lai-nasta voi nostaa osan ennakkona projektin alkaessa ja loput projektin edetessä. Jos projekti epäonnistuu, osa lainasta voidaan jättää perimättä takaisin”, kertoo Tekesin rahoitukses-ta vastaava johtaja Ari Grönroos.

Grönroos muistuttaa, että yritysten kansainvälistymisen edistäminen on koko Suomen etu. Tekes myös räätälöi laina-rahoitustaan jatkuvasti palvelemaan suomalaista elinkeinoelä-mää yhä paremmin.

Näin me sen teemme

Suomalaisella verkkohuutokaupalla DealDashilla on Yhdys-valloissa yli neljä miljoonaa asiakasta, jotka käyttävät palvelua yhä enemmän mobiililaitteilla. DealDash rakentaa markki-noiden ensimmäistä ensisijaisesti mobiilikäyttäjiä palvelevaa verkkokaupan käyttökokemusta, jossa on mukana pelilisiä elementtejä. Tekesin rahoituksella tehdään perusteelliset käyttäjä- ja käytettävyystestit ja toteutetaan itse palvelu.

Welmu International kehittää muovia muistuttavaa materiaalia, josta mahdollisimman suuri osuus on uusiutuvaa biopohjaista materiaalia ja jonka valmistus ei kilpaile ruoka-tuotannon kanssa. Tekesin rahoituksella yritys testaa VTT:n kanssa erilaisia materiaaliyhdistelmiä olemassa olevissa prosesseissa.

10monkeys.com pilotoi pelimaailmasta tuttua ansaintalo-giikoiden hyödyntämistä pelillisissä oppimateriaaleissa. Hank-keessa tutkitaan, miten oppimispelit ja -materiaalit voidaan saada yhtä laajaan käyttöön kuin viihdepelit. ¡

u www.tekes.fi/pilotointi

Pilottien ja demojen rahoituksella Tekes vastaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistarpeisiin. Yritys voi testata tuotteen tai palvelun hyötyjä ja toimivuutta yhdessä käyttäjien tai potentiaalisten asiakkaiden kanssa.

Tekesiltä rahoitusta kaupallistamista nopeuttamaan

Tekesin uutisia 7

TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVA: SUSANNA LEHTO

10monkeys.com

www.tekes.fi/pilotointi

8 NÄKÖALAT 3 2014

Suurimmat muutokset, jotka vaikuttavat Tekesin tekemiin de minimis -ehtoisiin rahoituspää-töksiin, koskevat yhden yrityk-

sen määritelmää. Yhdelle yritykselle myönnettävä

de minimis -tuen kokonaismäärä tulee jäädä alle 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Kaikki julkisen sektorin myöntämät de minimis -tuet huomioidaan tuen kokonaismäärää tarkasteltaessa. Rahoituspäätöksessä on ilmoitettu, jos rahoitus sisältää de minimis -tukea.

Uuden asetuksen mukaan, jos yritys on esimerkiksi enemmistö-omistuksen tai muunlaisen määräys-vallan kautta sidossuhteessa yhteen tai useampaan yritykseen samassa jäsenvaltiossa, tarkastellaan kyseistä yrityskokonaisuutta de minimis -tukiku-mulaation kannalta yhtenä yrityksenä. Kuitenkaan yritysten ei katsota olevan

Muutoksia de minimis -tuen perusteisiin

Uusi de minimis -tukea eli vähämerkityksellistä tukea koskeva Euroopan komission asetus tuli voimaan tämän vuoden alussa. Keskeisimmät säännöt ja menettelyt ovat pysyneet ennallaan.

sidossuhteessa toisiinsa, jos yritysten välillä ei ole muuta sidossuhdetta kuin sama julkinen omistus tai määräysvalta. Yrityskauppa- ja sulautumistilanteissa tai, jos yritys on jakautunut kahdeksi tai useammaksi yritykseksi, kaikki ennen muutosta myönnetty de minimis -tuki otetaan huomioon uutta tukea myön-nettäessä.

Suomessa myönnetyistä yritystuis-ta de minimis -sääntelyyn perustuvat esimerkiksi ELY-keskusten yritysten kehittämisavustukset, TE-toimistojen starttiraha, Tekesin rahoitus kasvun ja kansainvälistymisen suunnitteluun, työorganisaatioiden kehittämiseen ja pieniin, alle 100 000 euron tutkimus- ja kehitysprojekteihin, Finnveran lainojen ja takausten tukielementit sekä kuntien myöntämät yritystuet.

u www.tem.fi/?s=497

8 Tekesin uutisia

TEKSTI: ANNA-MAIJA IKONEN KUVAT: MARKUS SOMMERS

www.tem.fi

NÄKÖALAT 3 2014 9

TEKESIN KATSAUKSIA

Arvonluonnin uusi aalto 309/2014

Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten arvon-luonnin murrosta kohti runsaan ja jaetun arvon bisnestä. Tutkimus haastaa yritykset miet-timään olemassaolonsa tarkoitusta uudesta näkökulmasta – ei vain taloudellisesti vaan kokonaisvaltaisemmin ihmisten, yhteiskuntien ja koko globaalin yhteisön kannalta.

Kaikki kiinnostava avaruudesta

Space FinlandMinkä kokoinen on Suomen avaruusteollisuus, mitä suomalaisia yrityksiä alalla toimii ja miten avaruus näkyy sinun arjessasi? Näihin kysymyksiin vastaa uusi sivusto Space Finland. Suomalaisen avaruustoiminnan koordinoijan Tekesin ylläpitämä Space Finland kutsuu kaikki aiheesta kiinnostuneet, ammattilaiset ja harrastajat, yhteen paikkaan keskustelemaan ja tuottamaan sisältöä. Tule tutustumaan! www.spacefinland.fi.

TEKESIN OHJELMIEN RAPORTTEJA

Evaluation of the NeoBio and SymBio programmes 3/2014Bioalaan kuuluvat NeoBio- ja SymBio-ohjelmat on arvioitu. Arvioinnin tuloksena havaittiin että ohjelmat ovat tuottaneet laajasti tuloksia ja vaikutuksia yrityksille ja tutkimukseen. Molemmissa ohjelmissa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä verkostoituminen lisäsivät uusien työtapojen ja prosessien käyttöönottoa sekä tuotteita bioalalla. SymBio-ohjelman tuloksena on odotettavissa noin 400 milj. euron vuosittainen liikevaihto.

The Impact of Tekes Activities on Wellbeing and Environment 308/2014Selvityksen mukaan Tekes on edistänyt monipuolisesti hyvinvointia ja ympäristön tilaa Suomessa. Selkeimmin Tekes on vaikuttanut yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tasoon sekä innovaatiotoiminnan tuloksiin ja kasvuun.

uusia julkaisuja 9

TEKESIN ESITTEITÄ

Smart Solutions from Finland Englanninkielinen julkaisu, jossa esitellään suo-malaisyritysten älykkäitä tuotteita ja palveluja. Teemoja liikkuminen, energia, jätteenkäsittely, suunnittelu ja design sekä asuminen.

KU

VA

: ES

A

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014Tekesin innovaatiorahoituksen vaikutuksista on paljon tutkittua tietoa. Yli 80 prosenttia innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä. Tekesin asiakkaina olleet pk-yritykset olivat kasvattaneet vientiään vuosittain 20 prosenttia. Suurin osa maailmalla menestyneistä suomalaisista kasvu-yrityksistä on Tekesin asiakkaita, mikä osoittaa Tekesin rahoituksen hyvää osumatarkkuutta.

www.spacefinland.fi

10 NÄKÖALAT 3 2014

10 teema

TEKSTI: EERO AALTO KUVA: EEVA ANUNDI

Uudistumisen yhteinen suuntaTekes, Finnvera, Suomen Akatemia, Sitra ja VTT aloittivat osana yhteistyötään keväällä 2014 Suunta-strategiatyön. Tavoitteena on muodostaa systemaattinen yhteistoiminta organisaatioiden välille siten, että asiakkaat laitetaan etusijalle. Kokoonnuimme keskustelemaan strategian teemaryhmien vetäjien kanssa siitä, mikä tulee muuttumaan uuden Suunnan myötä.

Tekes

Kari Komulainen

Palvelujohtaja,

kasvuyritykset

VTT

Anne-Christine Ritschkoff

tieteellinen johtaja

Sitra

Antti Kivelä,

johtaja, elinvoimainen

ihminen ja kannustavat rakenteet

NÄKÖALAT 3 2014 11

VTT

Anne-Christine Ritschkoff

tieteellinen johtaja

Suomen Akatemia

Laura Raaska

Yksikön johtaja

BY-yksikkö Suomen Akatemia

Jukka Reivinen

ohjelmapäällikkö,

ohjelmayksikkö

Näköalat-lehti järjesti keskustelun strategiatyön tekijöiden kanssa. Keskustelemassa oli strategiatyön teemaryhmien vetäjiä.

VTT

Harri Kopola

Tutkimusjohtaja

tietointensiiviset tuotteet

ja palvelut


uunta-strategiatyön avulla löydetään uusia yhteistyö-muotoja ja koordinoidaan toimintaa. Sen yhteydessä on valittu viisi teemaa,

joiden kautta tavoitellaan suomalaisen elinkeinoelämän uudistumista ja me-nestystä kansainvälisesti.

Kolme toimialoihin keskittyvää teemaa ovat digitaalisuus, terveystek-nologia sekä luonnonvarat ja resurssite-hokkuus. Teemoista kaksi taas käsittää sektoreita ylittäviä toimintatapoja. Näitä ovat markkinoille vienti ja kaupallista-minen sekä liiketoimintaekosysteemien kehittäminen.

”Yhteiset tekijät kaikissa teemois-sa ovat sektoreita ylittävä toiminta, uudenlaisten arvoverkkojen muodos-tuminen ja yhteistyö”, kertoo Laura Raaska Suomen Akatemiasta.

”Teemat perustuvat Suomen vahvuuksiin eli niihin, joilla voimme ottaa osamme ja paikkamme maailman ekosysteemissä”, kertoo Anne-Chris-tine Ritschkoff VTT:ltä. ”Ne ovat alueita, missä uskotaan olevan kysyntää tulevaisuudessa”, Pasi Pirinen Finn-veralta tiivistää.

Kokeileva uudistuminen

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että teemat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet yhdistävät valittuja teemoja. ”Digitaalisuuden kautta löytyy kilpailukykytekijöitä, jotka ovat neulottavissa kaikkiin eko-systeemeihin”, toteaa Pirinen.

Pirisen mukaan valtakunnallisesti olisi edistettävä kokeilevaa uudistu-mista, joka voisi olla uusi elementti siihen, miten asiat tehdään eri tavalla ja miten yrityksiä voisi osallistaa enemmän.

Hän toteaa tämän tarkoittavan päätösten tekoa. ”Jos onnistutaan, niin viedään asiaa eteenpäin ja jos ei, niin ei ole varaa jäädä sukkuloimaan pit-

käksi aikaa. Kansallisen tason valinnat tarkoittavat myös asioiden poissulke-mista. Rahaa ei ole tulossa lisää”.

Asiakkaat etusijalla

Kari Komulainen Tekesistä yhtyy Pi-risen kommenttiin: ”Pienellä maalla ei ole varaa kaikkeen. Suunta-strategialla organisoimme keinot ja tavat tuottaa arvoa asiakkaillemme.”

Keskustelijoiden mielestä on ilah-duttavaa, että yritykset ja tutkimusorga-nisaatiot ovat osallistuneet strategiatyö-hön. Näkemyksiä on kerätty työpajoilla, haastatteluilla ja kyselyillä.

Suunta-strategiatyöllä tavoitellaan juuri asiakkaan hyötyä. Yhteistyön kautta tutkimus- ja innovaatiokentän toimijat pyrkivät kokoamaan voimava-ransa ja koordinoimaan roolinsa siten, että yrityksille ja tutkimusorganisaati-oille tarjottaisiin mahdollisimman hyvät palvelut ja toimintaympäristö.

”Yhteistyö on välttämätöntä, jotta pääsisimme monesti peräänkuulutet-tuun vaiheeseen, jossa julkinen sektori toimisi yhden kosketuksen periaatteella ja näyttäytyisi asiakkaalle hyvin jär-jestäytyneenä kokonaisuutena”, kertoo Komulainen.

Verkostot ovat tärkeitä

Tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden yhteinen strategiatyö rikkoo rajoja orga-nisaatioiden sisällä ja välillä. ”Yhteisen strategiatyön jälkeen seuraava askel on operatiivisen yhteistyön vahvistaminen asiakkaille lisäarvoa tuottavalla tavalla. Team Finland -verkosto ja Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelma ovat tästä esimerkkejä”, Komulainen kuvailee.

”Tämä on rajoja rikkovaa myös meidän kesken”, toteaa Ritschkoff. ”Ja sitoutumisen aste on ollut huimaa. Kalentereista on raivattu aikaa vaikka väkisin.” Jukka Reivinen Suomen Akatemiasta jatkaa: ”Olemme tavanneet usein. Tärkeää on prosessi ja kollektiivi-

nen ymmärrys, joka on syntynyt.”Keskustelijat näkevät strategiatyön

mahdollistavan yhteiset toimenpiteet. Harri Kopola VTT:ltä huomioi yritys-ten jo avautuneen verkostoituneeseen työtapaan: ”Haetaan nopeutta ja kette-ryyttä. Uskalletaan tulla ulos. Kaiken ei tarvitse olla talon sisällä.”

Komulainen on samaa mieltä Ko-polan kanssa: ”Harvaa toimintaa pyö-ritetään nykyisin siten, että yksittäinen yritys hoitaa tuotteen raaka-aineesta kuluttajalle saakka. Yritysten ratkaisut, joilla toimitetaan t-paidat kauppoihin ja banaanit hyllyihin, ovat todella monimutkaisia.”

Mitä strateginen yhteistyö merkitsee?

”Suunta-strategia tarjoaa eväät sys-temaattiseen yhteistyöhön. Ensin on oltava näkemys, mihin ollaan menossa ja miten sinne päästään. Sitten tulee operatiivinen toteutus”, tiivistää Komu-lainen. ”Muuten tehdään temppukoh-taista yhteistyötä. Ihan hyviä tuloksia saavutetaan yhdessä tempussa, mutta se jää siihen kertaan.”

”Organisaatioiden kyky toimia yhdessä on kansallinen vahvuus. Sitä pitäisi hyödyntää. Olisiko tässä mahdollisuus innovaatiokyvykkyyden kääntämiseksi todelliseksi kilpailuval-tiksi,” pohtii Ritschkoff.

Tärkeää on olla myös kartalla tois-ten tekemisistä. ”Keskustelun kautta se tulee”, kertoo Sitran Antti Kivelä. ”Meillä kaikilla on hiukan erilaiset roo-lit. Esimerkiksi hankkeessa tai idean elinkaaressa jokaisella on oma paik-kansa. Diversiteettiä tulee myös olla. Ei ole hyvä olla liian samanmielisiä.”

”Roolit on hyvä tunnistaa, mutta ei pitää raja-aitoja korkealla”, toteaa Reivinen ja jatkaa: ”Suuret tieteel-liset löydökset löytyvät usein tieteen rajapinnoilta, poikkitieteellisesti. Uudet käytännöt ja hyvät jutut löytyvät yhteistyöstä ja välimaastosta.” ¡

uu


Viimeisimmän vaikuttavuusarvioin-titiedon mukaan Tekesin rahoitus vaikuttaa erityisesti henkilöstön ky-vykkyyksiin, projektien tavoitetasoon, sekä tiedon leviämiseen toimijalta toiselle. Tekesin rahoittamat projektit keskittyvät enemmän radikaaleihin eli markkinoita luoviin innovaatioihin sekä niiden tuloksilla on laajempi hyödyntäjäjoukko.

Tieto perustuu kesällä 2014 tehtyyn kyselyyn toimijoille, jotka hakivat vuon-na 2013 Tekesiltä rahoitusta. Hakijoita, jotka saivat Tekesiltä rahoitusta, ver-rattiin samankaltaisiin hakijoihin, jotka eivät saaneet rahoitusta. Vertailussa otettiin huomioon vain ne tapauk-set, joissa projekti (johon oli haettu rahoitusta) oli käynnistynyt. Kyselyyn vastasi yli 500 henkilöä.

Tutkimuksen mukaan Tekesin rahoituksella kehitetään suomalaisten yritysten kyvykkyyksiä merkittävästi. Erityisesti tiedon hankkimiseen oman organisaation ulkopuolelta, verkostojen luomiseen, kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen sekä sisäisten toimi-tapojen kehittämiseen panostetaan

Tekesin rahoitus uudistaa, parantaa toimintatapoja ja nostaa kunnianhimoa

Ketkä?

Mitä?

Miksi?

Miten?

Suuntatutkimus- ja innovaatiokartta Suomen elinkeinorakenteen uudistamiseksi

Tekes, Finnvera, Sitra, Suomen Akatemia ja VTT

Yhteiset teemat, toimenpiteet ja toimintatavat

Roolien kirkastaminen

Elinkeinorakenteen uudistaminen

Voimavaroista paras vaikuttavuus

Viisi teemaa ja niihin liittyvät kokeilut:

• Digitaalisuus teollisuuden uudistajana

• Luonnonvarojen ja resurssitehokkuuden liiketoimintamahdollisuudet

• Terveysteknologian liiketoimintamahdollisuudet

• Uusien liiketoimintaekosysteemien kehittäminen

• Markkinoille vienti ja kaupallistaminen

Kukin organisaatio hyödyntää yhteistyötä toiminnalleen ja asiakkailleen parhaiten sopivalla tavalla.

Aikataulu on nopeutunut

Aikataulu on hidastunut

Työtapojen kehittäminen on lisääntynyt

Työtapojen kehittäminen on vähentynyt

Keskitytyään enemmän radikaaleihin innovaatioihin

Keskitytään vähemmän radikaaleihin innovaatioihin

Tavoitetaso kasvoi

Tavoitetaso pieneni

Suurempi hyödyntäjäjoukko

Pienempi hyödyntäjäjoukko

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

% vastaajistaTekesin rahoittamat projektit

Hakijat, jotka ovat käynnistäneet projektin ilman Tekesin rahoitusta

huomattavasti enemmän Tekesin rahoituksen ansiosta.

”On kannustavaa nähdä varsinkin kv-markkinoilla toimiminen tällä listal-la, koska kyseessä on kansantaloudelli-nen pullonkaula. Avoimen innovaation kulttuurin ja yhteistyön luomisessahan Tekesillä on pitkät perinteet Suomessa, ja henkilöstön osaamisen kehittäminen on elintärkeää ”, sanoo vaikuttavuus- arvioinnin asiantuntija Jussi Kajala Tekesistä. Hän muistuttaa, että uudis-tamishalu, paremmat toimintatavat ja korkea ambitiotaso ovat Suunta-stra-tegian ytimessä. ”On hienoa, että viimeisimpien asiakkaidemme projek-teissa olemme jo menossa strategian osoittamaan suuntaan.”

Parannettavaakin kuitenkin löytyy ajatellen, että Tekes haluaa kannustaa suomalaisia toimijoita yhä suurempaan riskinottoon ja nostamaan tavoitetasoa korkealle. ”Vain 11 prosenttia Tekesin vuonna 2013 rahoittamista projekteis-ta arvioidaan sellaisiksi, jotka voivat onnistuessaan räjäyttää pankin eli saavuttaa taloudellisilla tuloksillaan huippukasvua”, kertoo Kajala.


PerkinElmer Turku tutkii ihmisen alkutaivalta

Suunta-strategiatyössä on nostettu teemoina esille muun muassa digitaalisuus, terveysteknologia ja markkinoille vienti. Teemat ovat hyvin tuttuja monille Tekesin asiakkaille kuten PerkinElmer Turku, Peikko Group ja Suntrica.

YRITYKSILLÄ SUUNTA KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

Kansainvälisen PerkinEl-mer-konsernin Turun toimi-piste kehittää ja valmistaa järjestelmiä sairauksien

seulontaan ja diagnostiikkaan. Toiminta alkoi Wallac-nimellä vuonna 1950, jolloin yritys valmisti lämpötekniikan instrumentteja ja kosteusmittareita Suomeen. Nykyään Turun yksikkö on kansainvälinen markkinajohtaja vastasyntyneiden vauvojen sairauksien seulontajärjestelmissä. Keskeisenä toiminta-alueena on myös odottavan äidin ja sikiön terveydentilan seuran-ta. PerkinElmer Turku työllistää noin 500 ihmistä, joista viidesosa toimii tutkimus- ja kehityspuolella. Turussa

kehitettyjä ja valmistettuja tuotteita toimitetaan yli 90 maahan.

Globaali asiakaskenttä on tärkeä myös yrityksen tutkimustyössä: ”Suo-men populaatio on pieni ja esimerkiksi seulontatuotteiden kehityksessä tarvit-tavien näytteiden saatavuus rajallista. Kotimainen näyteaineisto ei myöskään aina anna riittävästi tietoa eri etnisten ryhmien vaikutuksista tuloksiin”, ker-too Turun t&k-johtaja Janne Seppälä.

Uudistusta ja kasvua

Seppälän mukaan Tekesin rahoitus on ollut olennainen yrityksen uudistumi-sen ja kilpailukyvyn kannalta. Liike-

TEKSTI: ANNE LUOMA, KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ


vaihdon kasvu on edesauttanut myös konsernirahoitusta tuotannon investoin-teihin, jotka mahdollistivat Turun teh-taan uudistamisen ja siirtymisen entistä automatisoidumpiin valmistuslinjoihin. Linjojen rakentamisessa on käytetty paikallisten pk-yritysten verkostoa.

”Viimeisimmän Tekes-yhteistyön avulla olemme pystyneet tuomaan uusia teknologioita vastasyntyneiden sairauk-sien seulontaan, minkä vuoksi markki-najohtajuus on säilynyt meillä. Olemme myös tehneet mittavaa tutkimusta menetelmistä, joilla voidaan havaita raskausajan varhaisia komplikaatioita”, kertoo Seppälä.

Mahdollisuudet ja uhat huomioitava

Terveysteknologiassa tapahtuu paljon muutoksia, minkä vuoksi jatkuvaa uudistumista tarvitaan. ”Ihmisen perimä osataan lukea jo kokonaan ja sillä on vaikutuksia sairauksien seu-lontatutkimuksiin. Geenitestit tuovat mukanaan myös suuret tietomäärät, joiden hallinta on erittäin keskeis-tä,” pohtii Seppälä. Terveydenhuolto siirtyy entistä enemmän lähellä ihmistä tapahtuvaan hyvinvoinnin seurantaan, johon nykyteknologia tuo valtavasti uusia mahdollisuuksia. Muutoksiin sisältyy uhkia, mutta myös uusia mah-dollisuuksia, jotka huomioidaan Turun yksikön kasvustrategiaa laadittaessa. Seppälän mukaan Tekesin rahoitus ja kyky verkottaa osaajia on tärkeää juuri tällaisissa uusiin liiketoiminta-alueisiin liittyvissä hankkeissa. ¡

"Tekes-yhteistyön avulla olemme pystyneet tuomaan uusia teknologioita vastasyntyneiden sairauksien seulontaan, minkä vuoksi markkinajohtajuus on säilynyt meillä", kertoo t&k-johtaja Janne Seppälä PerkinElmeriltä. Seulontaan käytettävän GSP-järjestelmän äärellä kuvassa myös laboratorionhoitaja Kirsi Pakkanen.


Peikon ensimmäinen tuote 1960-luvulla oli sand-wich-seinäelementeissä käytetty diagonaaliansas, eli kiinnike, jolla seinäele-

mentin sisä- ja ulkokuori liitetään toisiinsa. Alkuvaiheessa yritys keskittyi palvelemaan suomalaisia asiakkaita. Yritys on panostanut aikojen saatossa voimakkaasti tuotekehitykseen ja kan-sainvälistyminen alkoi 90-luvulla.

Nykyään Peikon tuotteita ovat betonielementtien ja paikallavalun betoniliitokset ja runkorakenteissa käy-tettävät liittorakenteet. Perinteisemmän rakentamisen lisäksi tuotteita löytyy myös tuulivoimaloiden perustuksien rakentamiseen.

Innovatiivisia ratkaisuja rakennusalalle

Peikon strategiana on olla alansa joh-tava toimija. Tarjoamalla innovatiivisia ratkaisuja yritys auttaa asiakkaitaan kehittämään rakennusprosesseja no-peammiksi ja luotettavimmiksi.

Esimerkki innovatiivisista ratkaisuista on Peikon tarjoamat suunnitteluohjelmistot sekä 2D- ja 3D-komponentit, jotka nopeuttavat ja

helpottavat rakennesuunnittelijoiden työtä. Työkaluja on ladattu tuhansia kertoja yrityksen sivuilta.

Toisaalta strategiassa mainittu nopeus on valttia tuulivoimaloiden rakentamisessa. Peikon menetelmällä kaupasta toimitukseen päästään jopa neljässä viikossa. ”Uusia tuulivoima-loita perustettaessa lupaprosessit ovat pitkiä. Kun asiakas sitten saa raken-nusluvan, on kiire päästä tuotantoon. Perustuksen arvo on noin 2–3 pro-senttia koko hankkeesta. Jos pystym-me puristamaan sen rakentamisesta viikkoja pois, on sillä asiakkaalle isompi merkitys kuin hinnalla”, kuvaa Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen.

Peikon tavoitteena on kasvaa kan-nattavasti. Projektipankissa on tällä hetkellä lähes sata projektia kehitteil-lä. ”Kehitystoiminta on riskittömäm-pää kuin yritysostot. Tämä on meidän geeniperimä, haluamme todistaa, että osaamme tehdä uusia asioita”, kertoo Paananen. Tekes on rahoittanut useita Peikko Groupin tuotekehityshankkeita sekä liiketoimintastrategian kehittä-mistä.

TEKSTI: EERO LUKIN, KUVAT: EEVA ANUNDI

Peikko Groupin toiminnassa korostuu asiakkaan hyöty


Peikko Groupin projektipankissa on lähes sata projektia kehitteillä. "Haluamme todistaa, että osaamme tehdä uusia asioita", kertoo toimitusjohtaja Topi Paananen.


Suntrica valmistaa kannettavia, pienen tehon aurinkokennoja, joilla voi ladata esimerkik-si puhelimia, tabletteja tai

GPS-laitteita. Latureita suunnitellaan sekä kuluttajille että ammattilaiskäyt-töön. Tuoteidea on peräisin kahdelta opiskelijalta, jotka lähestyivät rekis-teröidyn yrityksensä kanssa Jouko Häyrystä. Hän ryhtyi enkelisijoittajak-si ja ohjasi toiminnan alkuun vuonna 2006. Ennen Suntricaa Häyrynen toimi 20 vuotta Nokialla kansainvälisissä myynti- ja markkinointitehtävissä, minkä jälkeen liiketoiminnan ja mobii-lisovellusten kehittäjänä sekä yritys-konsulttina.

Rajoja ei tarvitse ylittää yksin

Suntrica hankki aluksi kansainvälistä sijoittajaverkostoa ja asiantuntijoi-ta liiketoimintansa eri osa-alueille. Mikrokoon yritys pyrki alusta saakka kansainvälisille markkinoille, mihin apuna olivat myös julkiset partnerit, kuten Cleantech Finland, Finpro, De-sign from Finland -ohjelma ja Tekesin

NIY-rahoitus. Lisäksi Suntrica lähestyi vastaavia ulkomaisia toimijoita. ”Ny-kyisin ei tarvitse lähteä yksin globaa-leille markkinoille. Kansainvälistymi-nen ei ole pelkästään rahasta kiinni vaan siitä, että yritys ja oikeat verkostot löytävät toisensa”, pohtii Häyrynen.

Suntrican kohdemarkkinat vaih-televat maapallon asennon mukaan suhteessa aurinkoon. Afrikka on ollut tärkeä mantere niin pilotointikoh-teena kuin kohdemarkkinana, koska siellä on paljon auringonpaistetta, mutta rajallinen määrä sähköntuo-tantoa. Metropolia ammattikorkea-koulu toteutti vuoden alussa Tekesin Groove-ohjelman kautta rahoitetun SunEdu-projektin, jossa testattiin paperitonta mobiilioppimisympäristöä tansanialaisessa koulussa. Paikallinen yliopisto ja Tansanian opetushal-linto tuottivat oppimissisältöä suo-malaisiin Leia Median tabletteihin, joita oppilaat käyttivät myös kotona. Energia tabletteihin ja LED-valaistus tuotettiin Suntrican aurinkolatureilla. ”Kyseisessä koulussa kirjojen määrä oli hyvin rajallista, mutta projektin

Kannettavaa aurinkoenergiaaTEKSTI: ANNE LUOMA, KUVAT: EEVA ANUNDI, SUNTRICA


avulla kaikille lapsille ja opettajalle saatiin kattava oppimateriaali”, kertoo Häyrynen.

Kohti teollista internetiä

Suomen aurinkoenergia-sektorilla on paljon bisnespotentiaalia, mutta menestys riippuu paljon kotimark-kinoiden toimivuudesta. ”Avoimet kotimarkkinat antavat parhaat eväät ponnistaa kansainvälisille markkinoil-le. Suomen lainsäädännön tulisi olla yrittäjäystävällisempi. Esimerkiksi sijoitus energia-alan yrityksiin tulisi olla aktiivisempaa ja sähkön syöttö energiaverkkoihin yksinkertaisempaa,” toteaa Häyrynen.

Jouko Häyrysen mukaan kan-sainvälinen kilpailu alalla on kovaa, mutta laadussa ja tuotekehityksessä Suntricalla on usein etulyöntiasema. Suomalaisuus viestii usein laadusta ja varmuudesta. Lisäksi Suomi-design on arvostettua ulkomailla, joten tuottei-den ulkoasuun on kiinnitetty erityistä huomiota. Tällä hetkellä Suntrica ke-hittää tuotteiden toimintavarmuutta ja hyötysuhdetta sekä panostaa teollisen internetin (M2M) mahdollisuuksiin. ¡

Suntrica oli mukana Tekesin Groove-ohjelman rahoittamassa projektissa, jossa testaattiin paperitonta oppimisympäristöä tansanialaisessa koulussa.

Jouko Häyrysen mukaan Suomen lainsäädännön tulisi olla yrittäjäystävällisempi erityisesti aurinkoenergia-sektorilla.


Tekesin järjestämä Business with Impact -matka viime maaliskuussa vei kolmi-senkymmentä suomalaista

yrittäjää, tutkijaa ja kansalaisjärjestön asiantuntijaa Koillis-Intian maaseu-dulle Saurathin kylään, jonka 5000 asukkaan keskitulot ovat noin 43 euroa kuukaudessa.

Samanlaisia kyliä on Intiassa tuhansia ja taas tuhansia. Yhteensä yli 760 miljoonaa intialaista asuu maa-seudulla. Vaikka kylät ovat köyhiä, maaseudun kasvavalla keskiluokalla on varaa ostaa yhä enemmän uusia palveluita ja tuotteita.

Matkan tavoitteena oli ymmärtää, mitä mahdollisuuksia Intian maaseutu voisi tarjota yrityksille, ja ideoida yh-

dessä paikallisten kanssa, minkälaisia palveluita ja tuotteita Intian maaseu-dulle kannattaa kehittää.

Uutuuden edut osoitettava

Vierailun aikana suomalainen Ekolet pystytti kylään kompostoivan käymälän ja vakuutti kyläläiset siitä, että sen kokeilu kannattaa.

”Intian maaseudulla ei perintei-sesti ole vessoja, joten ihmisille niiden käyttö on uutta. Moni ei koe sitä tar-peelliseksi, vaikka oma käymälä edis-täisi ympäristön puhtautta, terveyttä ja naisten turvallisuutta”, kertovat Kalle ja Matti Ylösjoki Ekoletistä.

Parhaillaan kylästä koottu naisryh-mä kokeilee Ekoletin kompostikäymä-

län käyttöä pilottiprojektissa, jota vetää paikallinen kansalaisjärjestö Drishtee Foundation.

”Pilotin aikana kerätylle tiedolle on kova kysyntä Intiassa. Haluamme tietää, miten kompostoiva käymälä toimii Intian tuhansia vuosia vanhaa historiaa ja kulttuuritaustaa vasten. Kompostikäymälä on täysin uusi ajatus

Intiaa opettelemassaLähtisitkö vienninedistämismatkalle, jonka osallistujat nukkuvat siskonpedissä lattialla, aloittavat aamunsa joogaamalla ja viettävät päivänsä kylässä, jonka laidoilla vesipuhvelit ja vuohet laiduntavat?

20 Intia

TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVAT: TIM BIRD


Intiaan suuntautunut “Business with impact co-creation journey” järjestettiin osana Tekesin koordinoimaa Team Finland Future Watch -palvelua, joka tuo pk-yrityksille näkymiä liiketoimintaympäristön muutoksista eri puolilla maailmaa.u www.tekes.fi/futurewatch Lisätietoa Tekesin Intiaan liittyvistä toimista ja Business with impact -matkan matkakertomus:u www.tekes.fi/intia

siellä. Meidän on osoitettava paikalli-sille, että se toimii ja että siitä on etua”, Kalle Ylösjoki selittää.

Naisia haastatellaan kahden kuukauden kokemuksen jälkeen ja uu-delleen puolen vuoden päästä. Lisäksi Drishtee Foundation järjestää naisille keskustelutilaisuuksia, ja paikallinen terveysalan asiantuntija kertoo vessan-käytön eduista ja opastaa hygieniassa.

Varauduttava verkkaisuuteen

Kalle ja Matti Ylösjoki ovat tyytyväisiä Business with Impact -matkan antiin ja sen tuomaan pilotointimahdollisuuteen, mutta liiketoimintaympäristönä Intian maaseutu ei ole helpoin mahdollinen.

”Pilotteja pitäisi olla eri puolilla

ja eri käyttäjäryhmille. Eteenpäin mennään, mutta Intiassa kaikki on verkkaisempaa. Todellisen bisneksen syntymiseen menee todennäköisesti vuosia”, Matti Ylösjoki huokaa.

Kompostoiville käymälöille on kui-tenkin Intiassa selkeä tarve. Valtiolla ja kansalaisjärjestöillä on rahaa. Maaseu-dun keskiluokallakin on varaa ostaa käymälä, jos he niin haluavat.

”Jos naisjärjestöt rupeaisivat painostamaan, että turvalliset vessat joka taloon, niin varmasti alkaisi tapahtua. ” ¡

Ekoletin Kalle ja Matti Ylösjoki käynnistivät matkalla pilottiprojektin, jonka aikana Saurathin kylän paikalliset naiset kokeilevat yrityksen kompostikäymälän käyttöä.

www.tekes.fi/futurewatch

www.tekes.fi/intia


22 suunnannäyttäjä

TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: EEVA ANUNDI

Huomenna Oululla menee paremminVuonna 2010 Kari Kivistö perusti Takomon, jotta irtisanottujen oululaisten osaaminen pysyisi koossa. Tuhannet ovat menettäneet sen jälkeen työnsä Oulun seudulla. Silti Kivistö tietää, että huomenna asiat ovat paremmin.


Kari Kivistön perustama Takomo on ollut mukana lähes 90 yrityksen synnyssä.

Kevät 2009. Nokialaisten määrä Oulussa on huipussaan. Tuhan-net ihmiset työskentelevät yhtiön palveluksessa. Menestyksen päivät ovat kuitenkin jo ohi. Työntekijöille aletaan tarjota ensimmäistä kertaa

paketteja, joihin kuului 15 kuukauden palkka.”Kysyttiin, että kuka uskaltaa ottaa paketin

vastaan”, Kari Kivistö muistelee.Kivistö on ekonomi, joka tuolloin oli työskennel-

lyt 11 vuotta Nokialle eri tehtävissä. Aikaisemmin hän oli ollut mukana useassa pienemmässä yrityk-sessä johtotehtävissä ennen kuin Nokian imu oli vetänyt miehen yhtiöön.

Kivistö oli työskennellyt Nokialla useissa teh-tävissä, mutta kaikissa oli yhteistä ollut innovaatiot. Viimeksi hän oli vastannut ideoiden metsästämisestä Nokia Oulun-yksiköiden työntekijöiltä. Tehtävänä oli etsiä nokialaisilta ideoita, kuinka tehdä uusia tuotteita ja kehittää vanhoista parempia.

Kivistö otti paketin vastaan. Hänellä oli jo idea, jolle pian olisi enemmän käyttöä kuin kukaan vielä keväällä 2009 olisi osannut aavistaa.

Osaaminen talteen

Kivistö esitteli ennen lähtöään pomolleen Nokialla ideaa Oulun konseptointikeskuksesta, jossa työttö-mäksi jäävät osaajat voisivat kokoontua, innostua ideoista, suunnitella tulevaa ja perustaa uusia yrityksiä.

Ensimmäinen Takomon aste oli sähköpostilista, jota kutsuttiin Innowarrios-postilistaksi. Listalla ke-väällä 2009 Nokialta Oulussa lähteneet 300 henkilöä kertoivat toisilleen tapahtumista ja mahdollisuuk-sista. Aktiivisimmat innovaatiosoturit jopa olivat yhteyksissä kansainvälisiin suuryhtiöihin ja kertoivat Oulussa olevasta osaamisesta.

Nopeasti Kivistö alkoi kehitellä konseptia, josta tuli sitten Takomo. Takomo muistuttaa paljon Proto-mo-hautomoita.

uu


”Silloin Protomoihin otettiin mu-kaan tiimejä kehittelemään ideaansa. Me lähdemme pari askelta kauempaa, sillä meille ihmiset tulevat yksilöinä ja tiimit syntyvät meillä.”

Kivistön piti myydä idea Oulun kaupungille, koska Takomo tarvitsi ra-hoitusta. Hän vakuutti valtuuston idean järkevyydestä joulukuussa 2009.

”Ajattelin oululaisia ihmisiä. Tiesin, että yhdessä Nokialta lähtevät ihmiset ovat vahvempia kuin erillään. Heitä yhdistää sama kulttuuri, koke-mukset, kieli ja menestys. Tätä osaa-mista ei saanut päästä hajoamaan.”

Kävi ilmi, että Takomon kaltaiselle paikalle tulee olemaan kysyntää, sillä Nokia kompastelut kiihtyivät kuu-kausi kuukaudelta. Applen iPhone ja Googlen Android-käyttöjärjestelmää käyttävät eri valmistajien puhelimet muuttuivat nopeasti haastajista voitta-jiksi. Nokian piti sopeuttaa tilannetta vähentämällä työvoimaa.

Marraskuussa 2009 yhtiö ilmoitti irtisanomisista, jotka ajoittuivat ke-väälle 2010. Takomo aloitti toimintansa toukokuussa 2010.

”Ajoitus osui siis ihan nappiin.”Vaikka Takomon alkua leimasivat

Nokian suuret irtisanomiset, hyvin pian toimintaan tuli mukaan ihmisiä myös muilta aloilta. Sitä Kivistö pitää äärim-mäisen tärkeänä.

”Sattumalle pitää jättää tilaa. Kun eritaustan omaavat ihmiset kohtaavat, voi syntyä raja-aidat ylittäviä ideoita.”

Kolmio kuntoonViime keväänä Takomon aloituksesta tuli neljä vuotta. Toimintaperiaate on säilynyt samana: edelleen eri alojen ammattilaiset tulevat Takomoon, jossa järjestetään aktivoivia tapahtumia. Ta-pahtumat saattavat toimia kimmokkee-na, jonka pohjalta aletaan pohtia ideaa.

Takomossa tulevat yrittäjät patiste-taan mahdollisimman aikaisin tulevien asiakkaiden luokse. Usealta asiakkaal-ta pitää tulla viestiä, että uusi ratkaisu tuo auttaa ja tekee sen kohtuulliseen hintaan.

”Ajattelemme asiaa kolmiona”, Kivistö sanoo. ”Kolmion kulmat ovat asiakkaan tarve, yrityksen ratkaisu ja

sen tuottama hyöty”, Kivistö sanoo.Ennen kuin nämä asiat kohtaavat,

yritykseen ei kannata sijoittaa suuria summia.

Itsekin yrittäjä

Kolmion kulmia Kivistö on pohtinut myös itse perustamansa startupin kaut-ta. Vuonna 2010 Takomolla järjestettiin tapahtuma kertakäyttöisestä elektronii-kasta. Elektroniikka halpenee koko sellaista vauhtia, että se mahdollistaa tuotteet, jotka vuosia sitten olivat vielä liian kalliita.

Kivistö pohti nuorena uraa armei-jassa. Hän päätyi valitsemaan kaup-patieteen opinnot, mutta on säilyttänyt yhteyden armeijaan.

Kertakäyttöinen elektroniikka ja armeijan tarpeet synnyttivät idean halvasta ja kevyestä sydämen tahdin-ilmaisimesta. Laitteessa välkkyvä valo kertoo nopealla silmäyksellä isostakin joukosta haavoittuneita, onko kaikkien tila pysynyt vakaana.

Sovelluskohteita keksittiin pian paljon muitakin: esimerkiksi onnet-tomuuspaikoilla toimiva ensiapu ja sairaalan henkilökunta hyötyisivät.

”Teimme syksyllä 2010 nopeasti prototyypin, joka sitten esiteltiin Puo-lustusvoimien ylilääkärille. Hän piti ratkaisua toimivana”, Kivistö kuvaa.

Tämän jälkeen Spektikor ra-kensi Keksintösäätiön tuella sarjan prototyyppejä. Kesällä 2011 tuotetta testattiin massakäytössä Puolustusvoi-mien harjoituksessa. Lupaava palaute rohkaisi hakemaan lääkelaitelupaa. Sen tuote sai joulukuussa 2012, jolloin ensimmäinen Spektorin laite tuli mark-kinoille.

”Saimme paljon arvokasta palau-tetta asiakkailta. Esimeriksi Yhdysval-loissa armeija piti tuotetta loistavana, mutta ei voinut käyttää sitä, koska käyttämämme valon väri sokaisee pimeännäkölaitetta käytävän helikopte-ripilotin.”

Kesällä 2014 ilmestyi tuotteen uu-sia versio, joka kertoo myös numerona potilaan pulssin.

”Meillä on jo hyvin tilauksia sisässä. Englantiin laitetta on saatava

Kari KivistöIkä: 47

Koulutus: KTM

Asuu: Oulunsalossa

Ura: nykyisiä ennen Nokia 1999-2009, Actasystems Oy 1996-1998, MetaCase Consulting Oy 1994-1996, Puolustusvoimat 1987-1989 sekä aika paljon lyhyempiä pätkiä erilaisissa hommissa

Perhe: vaimo ja kolme lasta

Harrastukset: metsästys seisovalla koiralla, perhokalastus, lenkkeily, kuntoilu, penkkiurheilu,


ROMAN MALAKHOVBomb Square

Olemme siperialainen peliyritys. Olemme juuri tekemässä ensimmäistä julkaisuamme, joka on Bombsquare-sotapeli. Me päätimme rakentaa fanien pienen yhteisön, jota sanomme ”30 spartalaiseksi”. Heille annetaan päivittäisiä tehtäviä kuten, että tänään sinun pitää kutsua viisi ystävääsi mukaan. Spartalaiset kutsuivat yli 100 pelaajaa

kahdessa päivässä. Ideana on ollut löytää oikeat asiakkaat alussa, tarjota heille ainutlaatuisia kokemuksia ja houkutella heidät kutsumaan uusia asiakkaita.

NEVENA JOVANOVI´CCOFA Games

Olemme peliyhtiö Serbiasta, kehitämme nyt Awakening of Heroes -peliä. Rakentamalla läheisen suhteen faniemme kanssa olemme saaneet arvokasta palautetta ja mielenkiintoisia ideoita. Isot yhtiöt usein luottavat markkinoinnissaan valtavirtaan, että unohtavat rakentaa henkilökohtaisen suhteen asiakkaidensa kanssa.

Nyt jatkamme suhteen rakentamista faneihin jakamalla videoita ja kuvia. Järjestämme myös kilpailuita, joissa pyydämme faneilta esimerkiksi ideoita uusista hahmoista.

OLUSOLA FOLORUNSOIrofit

IroFit kehittää innovatiivista mobiilimaksujärjestelmää globaaleille markkinoille. Startupit aktiivisesti keräävät ja kuuntelevat asiakaspalautetta. Joskus ne ottavat asiakkaat mukaan tuotekehitykseen. Näin yritys ei tuhlaa aikaansa kehittämällä ominaisuuksia, jotka eivät paranna asiakkaan kokemusta.

Startupeissa perustajat ovat mukana asiakas- ja kehitystyössä. Isoissa yrityk-sissä markkinointi, asiakkuudet, teknologia ja johto ovat erillään. Paljon aikaa kuluu byrokratiaan, kun kehitystiimi haluaa muuttaa suuntaa. On tärkeää, että kehitystyö on joustavaa ja vastaa nopeasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin.

gallup 25

Startupit opettavatStartupien täytyy osata kuunnella asiakasta alusta asti. Kolme Startup Saunaan viime keväänä osallistunutta yritystä kertoo, miten markkinoille voi päästä nopeammin.

TEKSTI: JOSI TIKKANEN, KUVAT: EEVA ANUNDI

syksyksi. Sitä on jo käytetty esimerkik-si Afganistanissa ja Pakistanissa.”

Kiireinen syksy

Takomossa tulevaa uraansa on mietti-nyt yhteensä 660 ihmistä. Yrityksiä on syntynyt 88. Ne ovat työllistäneet yh-teensä noin 200 takomolaista. Parhaat työllistävät myös paljon muita. Muihin yrityksiin takomolaisia on työllistynyt myös noin 200 kappaletta.

Takomo on ollut myös houkuttele-massa investointeja alueelle.

Syksyllä tilanne on silti taas vähän vaikeampi. Kesällä tuli tieto, että yhdysvaltalainen Broadcom kertoi lopettavansa modeemiliiketoiminnan. Se huuhtoo kerralla Oulusta 430 työ-paikkaa.

”Normaalisti Takomolla pyörii kerrallaan noin 60 ihmistä. Syksyllä voi hyvinkin olla, että heitä onkin 120”, Kivistö sanoo.

Oulu on kärsinyt niin paljon, että kaupungin voi sanoa olevan tulehdus-tilassa. Se näkyy esimerkiksi asunto-markkinoilla, jossa isommat asunnot eivät tahdo liikkua.

Kivistö on eteläpohjalaisista juu-ristaan huolimatta varttunut Oulussa ja tehnyt pääosan urastaan kaupungissa. Hän ei taivu synkkyyteen.

”On aivan varmaa, että huominen on tätä hetkeä parempi”, Kivistö sanoo.

Kivistö muistuttaa, että historiassa on aina epäjatkumoita. Jokainen yhtei-sö, kaupunki ja maa on niistä kärsinyt. Oulukin on elänyt ja vaurastunut, mutta myös kärsinyt vuosien varrella monesta muutoksesta.

”Täältä on loppunut tervan teke-minen. Sodista on kärsitty. Metsäteol-lisuus on kutistunut. Aina on noustu”, Kivistä painottaa.

Kivistö pitää tärkeänä, että Oulu tulee pysymään sinä mitä se on ollut vuosisatoja: vientikeskuksena.

”Oulun hyvinvointia ja kehitystä on aina tehty viennillä. On ollut tervaa, puuta, paperia, kemikaaleja ja tek-nologiaa. Siksi on tärkeätä että myös tulevaisuudessa oululainen osaamisesta syntyy vientiyrityksiä.” ¡


Mitä IPR tarkoittaa?

IPR eli Intellectual Property Rights eli immateriaalioikeudet jaetaan tekijänoi-keuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijän-oikeuksista puhutaan, kun suojataan lähinnä taiteilijoiden, valokuvaajien tai yleensä henkisen työn tuotoksia.

Teollisoikeudet koskettavatkin jo yrityksiä, keksijöitä tai tutkijoita. Niitä ovat esimerkiksi patenttioikeus, hyödyllisyysmallioikeus, mallioikeus ja tavaramerkkioikeus. Lisäksi on suoja sopimatonta menettelyä vastaan elinkeinotoiminnassa eli esimerkiksi teollisuusvakoilua vastaan.

Immateriaalioikeusstrategiat kuntoon

Yrityksen oma IPR-strategia määrit-telee miten suojataan omaa ydinosaa-mista ja miten aineettomia oikeuksia voidaan käyttää parhaiten tukemaan liiketoimintoja.

Horisontti 2020 -projektissa käy-tettävän avustussopimuksen IP-artiklat ovat selkeitä ja niillä turvataan hyvin projektinaikainen työ. Tämän ohella jokaisen osallistujan tarvitsee sopia joko konsortiosopimuksessa tai erillisissä sopimuksissa oman intressinsä mukaiset IP:n käyttö-, luovutus- ja suojausasiat.

Yrityksillä on erilaisia syitä minkä pohjalta IPR-strategia tehdään

riippuen siitä, minkälaista yritystoi-mintaa yritys aineettomien oikeuksien osalta suunnittelee. Yritys voi esimer-kiksi keskittyä vain t&k-toimintaan ja lisensoida tai myydä IP:t. Ne voi myös säilyttää itsellään ja suojata niitä omaa liiketoimintaa varten.

Yrityksellä on EU:n Horisontti 2020 -projekteissa kolme mahdollista roolia ja tietä immateriaaliasioissa

• Osallistuu projektiin konsortiossa: Suojaamisesta sovitaan konsortion osapuolten kanssa oman intres-sinsä tunnistaen.

• Osallistuu yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa pk-instrument-tiin: Oman tarpeen mukaisen suojaamisen tärkeys korostuu.

• Toimii alihankkijana projektissa: Suojaamisesta sovitaan tilaajan kanssa.

Monet yritykset ovat löytäneet bis-neksensä panostamalla IPR-asioiden hoitoon ja tekemällä perusteellisen strategian. Osa yrityksistä on nähnyt tässä bisnesmahdollisuuden ja kas-vattanut pienestä yrityksestä hyvin hoidetun pk-yrityksen.

Horisontti 2020 -ohjelmaan osal-listuville on tarjolla erinomainen IPR- ja sopimusasioihin erikoistunut palvelu European IPR Helpdesk, josta löytyy myös ”IP SME Corner”.

Liikevaihtoa immateriaalioikeuksilla vai immateriaalioikeuksista?Jokaisella yrityksellä pitäisi olla oma IPR-strategiansa, kun on kyseessä esimerkiksi EU:n Horisontti 2020 -ohjelman projekti.

Helpdeskin sivuilla on kattavasti ohjeita, mallisopimuksia ja lisäksi vielä Helpline, jossa tarjotaan yksilöllistä apua maksuttomasti.

European IPR Helpdesk: https://www.iprhelpdesk.eu

Horisontti 2020 -ohjelma: www.tekes.eu

26 eu-rahoitus

TEKSTI: SOILE THALÉN KUVAT: ISTOCKPHOTO

https://www.iprhelpdesk.eu

www.tekes.eu


Onko yrityksellänne IPR-strategia?Saarenketo: Uuden yritysstrategiamme osana immateriaalioikeudet on siirretty holding-yhtiöön, jonka tavoitteena on suojata yrityksen kansainvälinen operatiivinen toiminta.

Pekonen: Kyllä on. Pyrimme suojaamaan nykyisiä että tulevia tuotteitamme, sekä toimintavapautemme että lisenssitulojen takia. Strategia on lähinnä kaavamuotoinen, rytmikäs ja toistuva tapa toimia IP:n kanssa.

Hyödynnättekö EU-projekteissa saavuttamaanne IP:tä liiketoiminnassanne?Saarenketo: Hyödynnämme niin paljon kuin vain mahdollista.

Pekonen: Kyllä. EU-projekteissa syntyvä IP näkyy käytännössä keksintöilmoituksena, jossa on maininta keksinnön liittymisestä johonkin EU-projektiin. EU-projektin konsortiosopimus tms. tulee luonnollisesti huomioida kun keksinnön jatkosta päätetään.

Onko EU-projekteissa saavutetun IP:n osalta ollut vaikeuksia?Saarenketo: Ei ole ollut, koska olemme osanneet varautua siihen. Projektin alussa olemme aina listanneet kaikki omat IPR:mme ja ilmoittaneet projektille kirjallisesti, että emme luovuta mitään oikeuksia, jotka liittyvät näihin tuotteisiin ja tuotemerkkeihimme.

Pekonen: Ei mitään suurempaa vaikeutta. Haasteet liittyvät lähinnä siihen, että konsortiosopimuksen IP-pykälät tulee ymmärtää hyvin syvällisesti yhtiön liiketoiminnan kannalta. Jos konsortio on suuri, se voi käsittää valtaosan potentiaalisista asiakkaista, joille tuotteen tarjoaminen voi olla ainakin teoriassa vaikeaa markkinahintaan. Kyse on monimutkaisesta, lähtökohtaisesti määräaikaisesta ja muutenkin rajoitetusta lisenssisopimuksesta, jonka yksityiskohtien ymmärtämättömyys johtaa todennäköisesti ”vaikeuksiin”. Mitä monimutkaisempi konsortio ja mitä arvokkaampia tuloksia saavutetaan, sitä todennäköisempiä vaikeudet ainakin teoriassa ovat.

Mistä olette saaneet apua?Saarenketo: Emme ole hakeneet apua. Nämä asiat on hoidettu meillä firman sisällä.

Pekonen: Saamme apua oman talon IP-asiantuntijoilta, patenttiasiamiehiltämme ja lakimiehiltämme.

Miten nämä yritykset hoitivat immateriaalioikeutensa? Tässä kahden yrityksen kokemuksia immateriaaliasioista. Nämä yritykset ovat osallistuneet useaan EU-projektiin. Kysymyksiin vastasivat toimitusjohtaja Timo Saarenketo, Roadscanners Groupista ja IPR-asioista vastaava johtaja Olli Pekonen Beneq Oy:sta.

u www.beneq.comu www.roadscanners.com

IP:n paradoksi: Vain arvokkaat asiat ovat haasteellisia -

arvottomat asiat eivät koskaan aiheuta

vaikeuksia.

www.beneq.com

www.roadscanners.com


28 startupin tarina

TEKSTI: EERO AALTO KUVAT: EEVA ANUNDI

Uudistaja boxin ulkopuoleltaEnevo Oy tuo ratkaisullaan teollisen internetin osaksi jätehuoltoa. Optimoidun keräysreitin avulla säästetään jopa puolet keräyskustannuksista. Nyt yritys haluaa mullistaa jätehuollon globaalisti. Lisäksi kehitetty ratkaisu voidaan monistaa muille teollisuuden aloille.

uonna 2010 perustettu Enevo on toimitusjohtaja Fredrik Kekäläisen kolmas yritys. Aikaisemmin Kekäläinen on työskennellyt pelien, mobiiliohjelmistojen ja operaatto-reiden parissa: ”Tulemme täysin toimialan ulkopuolelta. Meillä ei ollut mitään hajua alasta ennen toiminnan aloittamista”.

Idea yrityksen taustalla sai alkunsa automatkan aikana käydystä keskustelusta: Miksi tyhjiä jäteastioita

tyhjennetään, kun taas välillä ne pursuavat täysinä ilman tyhjennystä? Keräysautot ajavat turhaan, rahaa kuluu, päästöt kasvavat ja asiakkaat maksavat käytön sijasta tyhjennyksistä.

Enevo on edennyt ongelma ja asiakastarve edellä. Tuotekehitystä on tehty askel askeleelta, jatkuvasti kokeillen ja kehittäen: ”Olemme välillä yötä myöten dyykattu roskiksissa ja vaihdettu sensoreita, saatu toimimaan, kehitetty ja parannettu.”


Enevo on edennyt ongelma ja

asiakastarve edellä.


Toimialan ulkopuolisin näkökul-min on tehty ihmeitä. Tällä hetkellä kaksikymmentä työntekijää työllistävä kasvuyritys toimii Espoosta käsin. Lisäksi Yhdysvaltojen Virginiassa sijaitsee tytäryhtiö Enevo Inc.

Malliesimerkki teollisen internetin mahdollisuuksista

Kekäläinen kertoo, että uuden kokeilu on motivoinut häntä. Hän halusi tehdä jotakin ”hypetetyn” teollisen internetin parissa. ”Tuli fiilis, että tämä on next big thing. Tuodaan arkiesineitä ja ympäris-töä verkkoon.”

Yrityksen toimintamalli on malliesimerkki siitä, miten teollinen internet tulee muuttamaan maailmaa. Enevon kehittämät sensorit mittaavat jätesäi-liöissä langattomasti jätteen määrän ja lähettävät datan pilveen. Tiedon avulla suunnitellaan keräysreitit. Keräysautot ajavat vähemmän ja fiksummin.

Yrityksellä on säästöistä jo käytän-nön tuloksia. Esimerkiksi pilottihanke Itä-Uudenmaan Jätehuollon kanssa tuotti 47 prosentin säästöasteen.

Jätehuoltoa teknologia ei ole paljolti koskettanut. Lisäksi alalla puolet rahas-ta liikkuu juuri logistiikassa. ”Toimiala on vanha ja perinteinen. Kun tullaan ulkopuolelta, tapahtuu mullistuksia”, toteaa Kekäläinen.

Megatrendien mukaan Enevon ratkaisulle on entistä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. Kaupungistumisen ennakoidaan jatkuvan ja jätemäärän kasvavan. Megakaupunkien jätemäärät tarvitsevat älykästä jätehuoltoa.

Laajentua voi uusiin maihin ja uusille toimialoille

Yrityksessä on myös huomattu globaa-lit mahdollisuudet. Viimeisin kattava

Meillä ei ollut mitään hajua alasta

ennen toiminnan aloittamista.


Enevo OyPerustettu 2010, perustajat Fredrik Kekäläinen ja Johan Engström.

Enevo kehittää ja operoi langatonta ONe Collect -sensoriverkkoa ja verkkopalvelua, joka vähentää jopa 50 prosenttia jätteenkeräyskustannuksista.

Päämaja Espoossa, tytäryhtiö Enevo Inc. Leesburg, Virginia USA.

20 työntekijää.

Omistus: Perustajat, avainhenkilöt, pääomasijoittajat, Lifetime Ventures, Teollisuussijoitus Oy, Earlybird Venture Capital, Draper Associates ja Risto Siilasmaan sijoitusyhtiö First Fellow Oy

Yli 9 miljoonaa euroa pääomasijoituksia

deksän miljoonaa euroa. Viimeisin elo-kuussa 2014 päättynyt rahoituskierros keräsi yli kuusi miljoonaa euroa. Yritys on lisäksi saanut Tekesin Nuoret

Tärkeänä Kekäläinen kokee Tekesin lainan tuotekehitysvaihee-seen, jolloin rahoitusta ei aina helposti löydä. ”Etenkin siinä vaiheessa harvoin pääomasijoittajat lähtevät hirveästi lait-tamaan rahaa tuotekehitysprojektiin, vaan haluavat nähdä, että on market tractionia ja että homma pyörii.”

Kansainvälisille pääomasijoittajille Tekes toimi myös hyvänä referenssinä: ”Se on suuri etu, että Tekesin tyyppi-nen organisaatio tukee meitä ja uskoo meihin. Se antaa pelimerkkejä tuolla keskusteluissa”.

Miten Enevon toteuttamaa teollista internetiä voisi sitten edistää laajasti Suomessa? Kekäläinen vastaa: ”Pitää olla tietoisuutta, että tätä on mahdollis-ta tehdä. Ja porukan tulee olla ylpeitä siitä, mitä on saatu aikaan.” ¡

palvelusopimus solmittiin heinäkuussa 2014 tšekkiläisen ja slovakialaisen kierrätysyhtiön kanssa.

Kekäläinen toteaa Enevon kehit-tämän kokonaisvaltaisen ratkaisun pystyvän tarttumaan jätehuollon on-gelmiin ympäri maailman: ”Haluamme laajentua mahdollisimman nopeasti. Käytännössä perusongelma on kaik-kialla sama.”

Yrityksen toimintamalli kuvastaa digitaalisuuden tuomia uusia liike-toimintamahdollisuuksia. Ratkaisu on helposti skaalattavissa yli rajojen. Suomesta käsin jätehuoltoa voidaan toteuttaa esimerkiksi Ghanassa, Singa-poressa tai Vancouverissa.

Kekäläinen kertoo laajentumis-mahdollisuuksien koskevat myös muita toimialoja, kuten jäteöljyä, dieselsäi-liöitä tai vaikka ympäristön lämpöti-latietoja: ”Kaikki materiaalin kulutus toimii samalla idealla. Voimme mitata ja tuottaa dataa täyttymisestä, kulumi-sesta ja tyhjentymisestä.”

Esimerkki jätehuollon ulkopuoli-sesta asiakkaasta on vaatekeräyspistei-tä ylläpitävä organisaatio Niagara Falls alueella Yhdysvalloissa. ”Asiakkaam-me mietti uuden keräysauton ostoa. Optimoidun keräysreittimme avulla olemassa olevat autot riittivät pisteiden keräykseen ja uutta ei ostettu.”

”Tekesin apu ollut merkittävää”

Tuotekehitys vei yritykseltä paljon aikaa. Kekäläinen näyttää sen tulokse-na syntynyttä keltaista sensoria. ”Tämä kestää kolhuja, tiputuksia, kosteutta ja eri lämpötiloja. Sisällä on kuitenkin uusiin älypuhelimiin soveltuvaa lait-teistoa. Voimme tiputtaa näitä luontoon ja antaa olla siellä vaikka viisi vuotta.”

Tällä hetkellä Enevo on saanut pääomasijoituksia yhteensä noin yh-


Suomalainen terveysteknologia porskuttaa samalla kun muut teollisuudenalat kärvistelevät ja palvelusektorikin hyytyy.

Alan yritykset ovat kehittäneet pitkä-jänteisesti ja huolella laitteita sairauk-sien hoitoon ja diagnostiikkaan.

Laadukkailla korkean teknologian laitteilla ja lääkkeillä on globaalit markkinat.

Nyt myös kuluttajille suunnatut digitaaliset ratkaisut oman terveyden mittaamiseen ja sairauksien omahoi-toon yleistyvät kohinalla. Samalla uudet pelurit kuten Apple ja Samsung haastavat terveysalan perinteikkäitä yrityksiä. Niiden nopeus, uudet liike-toimintamallit ja tuotteiden houkutte-levuus vaikuttavat olevan ylivertaisia. Sekä terveydenhoito että terveystekno-logiaa kehittävät yritykset ovat uuden tilanteen edessä.

Suomesta voi halutessamme tulla digitaalisen terveyden edelläkävijä ja terveysteknologian sovellusten globaali hotspot. Meiltä löytyy alan korkeata-soista tiedettä, monipuolisia osaajia ja innovatiivisia yrityksiä.

Alan ympärillä on myös innos-tunutta start-up kuhinaa. Jos vielä pystymme toteuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen isot uudistukset

Terveyden

ennakkoluulottomasti ja tulevaisuuteen suuntautuen, on taivas rajana.

Moninaisen digitaalisen terveys- ja hyvinvointitiedon hyödyntäminen on avain oman terveyden ja hyvinvoinnin hallintaan ja sairauksien ennaltaeh-käisyyn. Arkisiin valintoihin, kuten ravintoon, uneen ja liikuntaan sekä ympäristöömme liittyvää tietoa voidaan jalostaa ja kytkeä genomikartoituksista ja sairaushistoriasta saataviin tietoihin. Tällöin moni ongelma voidaan havaita hyvissä ajoin ja jopa välttää. Sairau-den iskiessä voidaan hoito kohdentaa nopeammin ja paremmin jokaisen yksilölliseen tilanteeseen sopivaksi. Tämä sekä säästää terveydenhoidon kustannuksia että luo huikeita uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Meillä on nyt Suomessa loistava mahdollisuus uudistaa sote-järjestel-mämme sellaiseksi, joka asettaa asi-akkaan etusijalle ja samalla tehdä ter-veyden liiketoiminnasta uusi talouden tukijalka. Tähän työhön tarvitsemme toimivaa yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuksen kesken.

Kirjoittaja Pekka Kahri on Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualueen palvelujohtaja Tekesissä.

32 risteyksessäKUVA: SUSANNA LEHTO Vauhtia

vallan-kumoukselle

Kolme ministeriön (TEM, STM, OKM), Tekesin ja Suomen Akatemian yhteistyössä terveysalan toimijoiden kanssa valmistelema terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia valmistui toukokuussa. Strategia sisältää keskeiset toimenpidesuositukset tutkimus- ja innovaatiotoiminnan systemaattiseksi kehittämiseksi sekä terveysalan

investointien lisäämiseksi ja alan talouskasvun aikaansaamiseksi. Strategian toimeenpano on käynnistymässä.

Digital Health Revolution on yksi uusista Tekesin rahoittamista strategisista tutkimusavauksista. Tekes rahoittaa hanketta yli 4 miljoonalla eurolla v. 2014–2016. Tutkimusavaukset ovat visionäärisiä ja erittäin vaativia tutkimushankkeita, joiden tuloksien avulla Suomeen

luodaan merkittävää uutta osaamista ja pohjaa uudenlaisten kasvualojen synnylle.

Suomalaiset terveysteknologian alan yritykset esittelevät tuotteitaan kansainvälisille sijoittajille syyskuussa Health 2.0 -konferenssissa Kaliforniassa. Samalla Tekesin ja Sitran järjestämällä matkalla terveysalan päättäjiä ja asiantuntijoita tutustuu missä kehityksen keihäänkärjet USA:ssa menevät esimerkiksi tekoälyn,

genomitiedon soveltamisen, tietojärjestelmien ja asiakaslähtöisien hoitoprosessien osalta

digitaalinen vallankumous on täällä

Tekes valmistelee Terveyttä biteistä -ohjelmaa. www.tekes.fi/terveyttabiteista

www.tekes.fi/terveyttabiteista

NÄKÖALAT 3 2014 33NÄKÖALAT 3 2014 33

TEKSTI: SANNA PIIROINEN JA KAJ NORDGREN KUVA: MARKUS SOMMERS

Tekesin tarjoama 33

uudet markkinat?

Rahoitusta yritysten kansainvälistymistarpeisiin

Tekes julkisti kesällä 2014 Team Finland Explorer -rahoituksen. Explorer on yrityksille tarkoitettu rahoitus ulkopuoli-sen asiantuntemuksen hankintaan, kun valmistaudutaan uusille markkinoille menoon ja laajentamaan asiakaskuntaa. Yritys voi selvittää esimerkiksi toimi-mista kohdemarkkinoilla tai hankkia kansainvälistymissuunnitelman. Team Finland Explorer -rahoitusta voi hakea vuoden loppuun asti.

Tekes tarjoaa myös muuta ra-hoitusta ja palveluja kansainvälisille markkinoille valmistautumiseen. Kansainvälisen kasvun suunnittelun -rahoituksella voi testata uutta konsep-tia potentiaalisilla asiakkailla ja varmis-taa, että erityisesti alkavan yrityksen tiimissä on osaamista kansainvälisen kasvun saavuttamiseen. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla tuotetta, pal-velua ja liiketoimintamallia voi edelleen kehittää, ja nyt myös pilotoida isossa mittakaavassa. Lisäksi lupaavimmat nuoret yritykset voivat hakea rahoitusta liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehit-tämiseen ja nopeaan kasvuun.

Rahoituksen lisäksi tarjoamme palveluja, osaamista ja vaikutusmah-

Tekes tarjoaa rahoitusta ja palveluja, joiden avulla erityisesti pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Rahoitamme kehitysprojekteja, jotka tuovat yritykselle uuden kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkainamme on myös suuria yrityksiä, julkisia tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita.

dollisuuksia Tekesin ohjelmissa. Tutustu ohjelmien teemoihin verkossa.

Miten arvioimme yrityksiä ja niiden tavoittelemaa liiketoimintaa?

Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä ovat uuden innovaation potentiaali sekä projektin sisältö ja sen resursointi. Erityisesti nuorten yritysten arvioinnissa painaa yrityksen avainhenkilöiden muo-dostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoi-tamme osan projektin kustannuksista ja yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan osa projektista.

Tekesin rahoitus on lainaa tai avustusta

Tekesin rahoituksesta yhä suurempi osa on lainaa. Lainarahoituksella voimme rahoittaa laajempia projekteja ja olla mukana pilotointi- ja demovaiheissa. Jos projekti painottuu tutkimukseen ja innovaation tavoitellut markkinat ovat ajallisesti kaukana, rahoitus voi olla avustusta. Olemassa olevaa tietoa soveltavat ja lähellä markkinoille menoa olevat projektit rahoitamme pääosin lainalla. ¡

Lue lisääverkosta!

Tutustu Tekesin rahoitukseen ja palveluihin

Tähtäimessä

www.tekes.fi/explorer


Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitusta yrityksille




DI Markku Koponen on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Älykäs elinympäristö –vastuualueelle.

DI Jarmo Leivo on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Nuoret yritykset –vastuualueelle Nuoret palveluyritykset –yksikköön.

Nimityksiä

Reijo Kankaalla on pitkä kokemus kotimaan lisäksi ulkomailta. En-nen Tekesiä hän on työskennel-lyt ohjelmisto- ja rakennusalalla

Yhdysvalloissa, Saksassa ja Singapores-sa. Tekesissä Reijo on vastannut kiin-teistö- ja rakennusalan sekä älykkään rakennetun ympäristön rahoituksesta ja muista palveluista. Piilaaksossa hän veti Tekesin toimistoa useamman vuoden.

”Amerikkalaisilta meidän pitäisi omaksua nopea asioihin tarttuminen. Ei jäädä arvuuttelemaan liiaksi. Ajatellaan asioita liiketoiminnan ja kokonaisuuden näkökulmasta. Miten Suomessa toimiva yritys voi päästä mukaan kansainväli-siin verkostoihin ja markkinoille, joissa kysyntää voisi olla. Suomesta voimme viedä Yhdysvaltoihin esimerkiksi clean-tech- ja terveydenhuollon teknologiaa ja palveluja.”

Ulkomaille mars!

Reijo Kangas korostaa, että suomalais-ten pk-yritysten kansainvälistyminen on Suomelle välttämätöntä. Ne ovat

Suomen talouden selkäranka. Vienti on edelleen liikaa suurten yritysten varassa.

”Onnistunut liiketoiminta tarkoittaa asiakkaan tarpeen tunnistamista ja sii-hen vastaamista. Se kuulostaa itsestään selvältä, mutta meillä on vielä paljon opittavaa asiakkaan kuuntelemisesta ja uusien markkinoiden valloittamisessa. Suomesta löytyy toimivaa teknologia- ja palveluosaamista, jonka varaan kansain-välistä liiketoimintaa voidaan rakentaa. Pienenä maana meidän on yhdistettävä voimat suuria asiakkaita kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi ja yritysten pitää löy-tää paikkansa verkostoissa.”

Team Finlandia Kangas pitää hyvä-nä esimerkkinä yhteistyöstä. Jokaisella organisaatiolla on siinä oma selkeä roolinsa suomalaisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyttäjänä. Hiomista riittää edelleen, mutta vauhti on lupaavaa.

”Teknologiamurrokset, kuten digi-talisaatio, tarjoavat valtavasti mahdolli-suuksia kasvuhaluisille pk-yrityksille. Me Tekesissä kuuntelemme ja sparraamme yrityksiä osaamisen ja liiketoiminnan

34 uusiin asemiin

TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVA: SUSANNA LEHTO

Uusin voimin kohti kasvua ja kansainvälisiä markkinoitaDI, MBA Reijo Kangas siirtyi vastaamaan Tekesin kasvuyrityksille suunnatuista palveluista syyskuun alusta. Keinoja kasvuun ja kansainvälisille markkinoille pääsyyn löytyy, vaikka taloustilanne on mikä on.

kehittämisessä ja samalla teemme niille aloitteita uusien asioiden suhteen”, Kangas sanoo.

”Kasvuyrittäjiä rohkaisen ottamaan yhteyttä saman tien. Tekes voi jakaa tuotekehityksen ja kansainvälistymi-sen kustannuksia ja riskejä. Rohkeutta, riskinottoa ja rahoitusta!” ¡


Innovaatiorahoituskeskus Tekes

Kyllikinportti 2, Länsi-PasilaPL 69, 00101 HELSINKI

www.tekes.fi

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 28.11.2014

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14PL 164, 50101 MikkeliPuh. 029 50 24000

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 SeinäjokiPuh. 029 50 27500

Hämeen ELY-keskusKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 029 50 25000

Kaakkois-Suomen ELY-keskusKauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 029 50 29000

Kainuun ELY-keskusKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 029 50 23500

Keski-Suomen ELY-keskusCygnaeuksenkatu 1PL 250, 40101 JyväskyläPuh. vaihde 029 50 24500

Lapin ELY-keskusRuokasenkatu 2PL 8060, 96101 RovaniemiPuh. 029 50 37000

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 029 50 37000

Pirkanmaan ELY-keskusPellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 029 50 36000

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Virallinen sähköposti

[email protected]

Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected].

Puhelinvaihde

Puhelinvaihde 029 50 55000 arkisin klo 8–16.15

Uusien asiakkaiden neuvonta

Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.

Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 50 20500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.

Verkkoasioinnin tekninen tuki

Puh. 029 50 55051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta

Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta

Puh. 029 50 55050 arkisin klo 9–16

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel

Kiina Peking

Shanghai

USA Palo Alto

Washington D.C.

Venäjä Pietari

Moskova

Pohjanmaan ELY-keskusHovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 029 50 28500

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannanakatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. 029 50 28500

Pohjois-Karjalan ELY-keskusKauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 50 26000

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusViestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 029 50 38000

Pohjois-Savon ELY-keskusKallanranta 11PL 2000, 70101 KuopioPuh. 029 50 26500

Satakunnan ELY-keskusValtakatu 12PL 266, 28101 PoriPuh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskusMaistraatinportti 2PL 15, 00241 HelsinkiPuh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2PL 236, 20101 TurkuPuh. 029 50 22500

yhteystiedot 35

www.tekes.fi

mailto:[email protected]

www.tekes.fi/julkaisut


https://asiointi.tekes.fi/suojaposti


www.tekes.fi/tunnustelu

www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna

uudistukasva

Tee markkinaselvitysSuunnittele kansainvälistyminenValloita uusi markkinaTeam Finland Explorer -rahoitus


Nopeuta kaupallistamistaTestaa toimivuusVakuuta asiakkaatDemo- ja pilotointirahoitus


Kokeile

kansainvälistykasva

kokeile

uudistu

Ready set...



näköalat 3 2014

Documents