näkyvä talous
DESCRIPTION
Kuvio 0.1 Näkymätön ja osin talousseurannan ulkopuolelle jäävä piilotalous on kasvanut viime vuosina. Talouden koko. Näkyvä talous. Piilotalous. Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa , Taloustieto (ETLA B 254), s. 6. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
1970 1980 1990 2000 2010
Näkyvä talous
Piilotalous
Taloudenkoko
Kuvio 0.1 Näkymätön ja osin talousseurannan ulkopuolelle jäävä piilotalous on kasvanut viime vuosina
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 6.
Yksityis-henkilö
Kauppiaskerää tiedon
Tilaus
Toimitus
Julkaisija
Markkinoija
Analytiikantarjoaja
Kootun aineistonvälittäjä
Todennus-palvelu
Aineiston kokoaja
Maksun välittäjä
Verkko-osoitteen tarjoaja
Datan tarkistus
Varastotilanne
Viesti
Tilaus Toim. valm
istelu
Käyttöehtojen hyv.KäyttöehdotM
aksupyyntöVerkko-os. p.TunnistepyyntöVerkko-osoite
Datan klikkausTunnisteen tark.
Tunnistepyyntö
KäyttöoikeudetTunnistepyyntö
Muod. käyttöoik.
Aineisto
Aineiston maksu
Aineiston tilaus
Käyttöeht. hyv. Käyttöehdot
KokemusAineiston klikkaus
Kiinnostus
Mainonta
Sopimusehdot
Sop. eht. hyv.
Kohdelistan maksuKohdelistan tilaus
Kohdelista
TodentaminenTodennuspyyntö
Maksun vahvistus
Maksu
VarmistaminenVarmistepyyntö
Kohdelistan tilausKohdelistan maksuKohdelista
Analyysip.
AnalyysiMaksu Ma
ksu
Asiak
asdata
Klikkau
s Asiakasmaksudata
Aineiston maksu
Aineisto
Sopim
usehd
ot
Sop.
eht. h
yv.
VahvistusPyyntö
Maksu
Maksun vahvistus
Alust. k
äytt. p
rof.
Kuvio 0.2 Yksittäisen kassatapahtuman liikkeellepanema tiedonvälityksen verkkoYksinkertaistettu kuva ostotapahtuman käynnistämistä implisiittisistä ja eksplisiittisistä tietovirroista toimitukseen ja maksamiseen, profilointiin ja mainontaan sekä tiedon kokoamiseen ja analysointiin liittyen.
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 7.
0000–20202021–20252026–20302031–20352036–
Viivoitetuilla alueilla sanomalehtien ennakoidaan kuolevan kaupungeista aikaisemmin kuin muilta alueilta
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 13.
Kuvio 0.3 Ennusteita painettujen sanomalehtien sukupuuttoon kuolemisen aikatauluista.Vuosi, jolloin painetut sanomalehdet eivät enää ole merkittävässä asemassa ao. maan tiedonvälityksessä
Luku 1
Kolme vallankumousta:
maatalousyhteis-
kunnasta teollisuu-teen, teollisuusyh-
teiskunnasta pal-veluihin ja
lopulta digitaaliseen
palve-luyhteiskuntaan.
Mistä tullaan?
Missä ollaan?
Minne mennään?
Luku 4
Digitaalisen palvelutalouden
tulevaisuus. Vaikeuksien
kautta voittoon? ICT kasvun ja hyvinvoinnin
lähteenä.
Luku 2
Digitaalisen palvelutalouden muutosvoimia ja trendejä. Monet
keskeiset elementit ovat
vasta muutaman vuoden ikäisiä.
Luku 3
Syväsukellus ICT:n
hyödyntämiseen terveydenhoidoss
a. Teknologia muuttuu
nopeasti. Ihmiset ja organisaatiot
eivät.
Luku 0: Tiivistelmä ja johtopäätökset
Luku 5: Yhteenveto
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 15.
Kuvio 0.4 Kirjan rakenne
1800
1.Maatalousyhteiskunnastateollisuuteen: Höyry 1780-
20001900
2.Teollisuusyhteiskunnastapalveluihin: Sähkö 1890-
3.Digitaaliseen palvelu-yhteiskuntaan: Internet 1995-
Kuvio 1.1 Internet käynnisti maailmantalouden kolmannen pitkän kehityskaaren 1990-luvun puolivälissä
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 21.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
80
100
120
140
160
180
200
Sähkö (1885)
ICT (1995)
Suomi
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 25.
Kuvio 1.2ICT:n vaikutukset ehkä sähköäkin suuremmat ja osin vielä tulossaTuotannon määrä henkilöä kohden Suomessa sähkön ja internetin aikakausilla. Sähkön aloitusvuosi 1885 ja ICT:n 1995 (= 100); vaaka-akselilla vuodet näiden ajankohtien jälkeen.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
80
100
120
140
160
180
200
Sähkö (1885)
ICT (1995)
Länsi-Eurooppa
Kuvio 1.2ICT:n vaikutukset ehkä sähköäkin suuremmat ja osin vielä tulossaTuotannon määrä henkilöä kohden Länsi-Euroopassa sähkön ja internetin aikakausilla. Sähkön aloitusvuosi 1885 ja ICT:n 1995 (= 100); vaaka-akselilla vuodet näiden ajankohtien jälkeen.
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 25.
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
80
100
120
140
160
180
200
Sähkö (1885)
ICT (1995)
USA
Kuvio 1.2ICT:n vaikutukset ehkä sähköäkin suuremmat ja osin vielä tulossaTuotannon määrä henkilöä kohden Yhdysvalloissa sähkön ja internetin aikakausilla. Sähkön aloitusvuosi 1885 ja ICT:n 1995 (= 100); vaaka-akselilla vuodet näiden ajankohtien jälkeen.
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 25.
Teknologiaelinkaari,markkinoiden kypsyminen,myynnin kehitys
Teknologiankehitysvaihe Aika
Teknologian läpimurto (”big bang”)
Uusia ja paranneltuja tuotteita,teknologiset järjestelmät kehittyvät
Teknologian potentiaali pienenee
Nopean kasvun vaiheUusia innovaatioita,uusia tuotteita,uusia toimialoja,uusia yrityksiä,”pörssikupla”
Teknologiat täydentävät toisiaan, uusia toimialoja, teknologisia järjestelmiä
Teknologisten mahdollisuuk-sien ja markki-napotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen Yritykset alka-vat yhdistyä, yritysten luku-määrä alentuu, yrityskoko kas-vaa.
Enää harvoja uusia tuotteita ja toimialoja.
Markkinat kypsyvät, tuotanto kes-kittyy muuta-miin suuriin yrityksiin.
VAIHE I VAIHE II VAIHE III VAIHE IV
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 27.
Kuvio 1.3 Uuden teknologian (internetin) läpimurto, teknologian elinkaari ja tuotannon kasvun vaiheet
Yhteinen tieto ja
osaamisvaranto
Yritysten ”yksityinen” osaamisvara
nto
Tavara- ja palvelutuotan
to
Kuluttajat
Aineettomien
oikeuksien suoja
Yhteinen tieto ja
osaamisvaranto
Yritysten ”yksityinen”
osaamisvaranto
Kuluttajat
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto(ETLA B 254), s. 33.
Kuvio 1.4Aineettomien oikeuksin rooli teollisella aikakaudella (yllä) ja internet-taloudessa (alla)
1900 1907 1914 1921 1928 1935 1942 1949 1956 1963 1970 1977 1984 1991 1998 20050
10
20
30
40
50
60
70
80Työllisyyden rakenne, %
Palvelut
Jalostus
Tietoint. palvelut
Alkutuotanto
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 35.
Kuvio 1.5Suomi palvelutaloudeksi jo 1950-luvullaSektoreiden työllisyys-osuudet Suomessa, %
1900 1907 1914 1921 1928 1935 1942 1949 1956 1963 1970 1977 1984 1991 1998 20050
10
20
30
40
50
60
70
80Tuotannon rakenne, %
Palvelut
Jalostus
Tietoint. palvelut
Alkutuotanto
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 35.
Kuvio 1.5Suomi palvelutaloudeksi jo 1950-luvullaSektoreiden tuotanto-osuudet (alla) Suomessa, %
Nokia N95 puhelin
Suomi40 %
Muut maat60 %
Whitevectorin palvelu
Suomi 95 %
Muut
5 %
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 37.
Suomeen jäävän arvonlisäyksen osuus kahdessa tapauksessa
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
0
10
20
30
40
50
60
Laitevalmistus
Softa
Televiestintä
Tukkukauppa
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 38.
Kuvio 1.6ICT-alan muodonmuutos kohti digitaalista palvelutuotantoaEräiden ICT-lohkojen henkilöstömäärä Suomessa, tuhatta henkilöä
1850
1860
1870
1880
1890
1900
1910
1920
1930
1940
1950
1960
1970
1980
1990
2000
2010
DELL PW360
Käsinlaskenta Burroughs 9
IBM PC
IBM 360
EDSAC
DELL XPC
Kuvio 2.1 1970-luvulla miljoonia maksaneen laskentatehon saa nyt pennosillaSaman laskutoimituksen kustannus eri ajankohtina (nykyrahassa; piste kuvaa tiettyä menetelmää/konetta)
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto(ETLA B 254), s. 41.
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500 Internetin käyttäjiä maailmanlaajuisesti, miljoonaa
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 43.
Kuvio 2.2Internetistä tuli globaali massailmiö vasta 2000-luvullaInternetin käyttäjien ja käytön määrällinen kehitys
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
0
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1,600
1,800 Google-haut, miljardia
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
0
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1,600
1,800 Mobiililaajakaistaliittymät, miljoonaa
Kuvio 2.2Internetistä tuli globaali massailmiö vasta 2000-luvullaInternetin käyttäjien ja käytön määrällinen kehitys
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 43.
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900Facebookin aktiiviset käyttäjät, miljoonaa
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
0
20
40
60
80
100
120Twitterin käyttäjät, miljoonaa
Kuvio 2.2Internetistä tuli globaali massailmiö vasta 2000-luvullaInternetin käyttäjien ja käytön määrällinen kehitys
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 43.
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000Globaali IP liikennePetabittiä x 10 per kuukausi
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 45.
Kuvio 2.3Internet laajenee ja syvenee, jolloin tietomäärät räjähtävätIP-pohjaisen tietoliikenteen maailmassa
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000Mobiili IP liikenne2005 = 1
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 45.
Kuvio 2.3Internet laajenee ja syvenee, jolloin tietomäärät räjähtävätIP-pohjaisen tietoliikenteen määrä maailmassa
2005
2010
2012
2015
7 910
130 1 227 2 720
Digitaalisen datan määrä globaalisti, exatavua
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 45.
Kuvio 2.3Internet laajenee ja syvenee, jolloin tietomäärät räjähtävätDigitaalisen tiedon määrä maailmassa
2006
Kehittyneet maat Kehittyvät
maat
2011
Kehittyneet maat Kehittyvät
maat
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 46.
Kuvio 2.4Jo kaksi kolmasosaa maailman internetin käyttäjistä on kehittyvissä maissa
74%
Yhdysvallat” USA:sta tulee edelleenkin luovat ja kummalliset ideat , jotka ovat radikaalisti innovatiivisempia kuin missään muualla maailmassa.”
Afrikka 7%”Maanläheiset ratkaisut yhteisöiltä yhteisöille. Oikeasti uusia ratkaisuja, ei jäljitelmiä Intian tai Kiinan tapaan.”
Eurooppa 4%”Kaikkialla läsnä olevat avoimet ja nopeat Internet-yhteydet tarjoavat lähtökohdat innovaatioille.” Intia 7%
”Valtavasti halpoja ja hyvin koulutettuja työntekijöitä.”
Tyynenvaltameren alue 7%
Kiina 4%”Englanninkielisen sisällön osuus internetistä tulee olemaan kooltaan vain murto-osa kiinankielisestä.”
Kaikkialla: ”Maantieteellinen sijainti määrittää innovaatiota vähemmän kuin älykköjen/nörttien verkostot.”
Ei missään: ”Valitettavasti innovatiivisia teknologioita kehitetään liian vähän tällä hetkellä.”
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 46.
Kuvio 2.5Tällä hetkellä innovatiivisin paikka kehittää internetiin liittyvää teknologiaa on…
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20130
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400PöytäkoneetKannettavatÄlypuhe-limetTabletit
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 47.
Kuvio 2.6Painopiste älypuhelimiin: eri internet-päätelaitteiden globaalit toimitukset (miljoonaa laitetta)
UK
Alankomaat
Sveitsi
Luxembourg
Hong Kong, Kiina
Suomi
Tanska
Islanti
Ruotsi
Korea
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
IDI 2010
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 48.
Kuvio 2.7Suomi viidentenä ICT:n edistyksellisyydessä 152:n maan joukossaMaailman vuoden 2010 kärkimaat ICT Development -indeksin (IDI) mukaan
Italia
Espanja
Tanska
Belgia
Saksa
Ranska
Alankom.
Itävalta
UK
USA
Suomi
-1 0 1 2 3 4
Työn tuottavuus ja sen hajotelma, %
Italia
Espanja
Tanska
Belgia
Saksa
Ranska
Alankom.
Itävalta
UK
USA
Suomi
-1 0 1 2 3 4
ICT-valm. vaikutus työn tuottavuuteen, %
Puuttuva tieto
Työn tuottavuusKokonaistuott. vaik.Ei-ICT pääoma
ICT-pääoma
Työpanoksen rakenne
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 49.
Kuvio 2.8 ICT-valmistuksen menestys selittää yli puolet Suomen tuottavuuskasvusta ennen kriisiä Työn tuottavuuden keskimääräinen vuosikasvu 1995–2007 ja eri tekijöiden kasvukontribuutiot (vasen) sekä ICT-valmistuksen kontribuutio työn tuottavuuden kasvuun (oikea)
KreikkaItävalta
BelgiaSaksaItaliaUSA
KoreaUK
NorjaAlankom.
TanskaJapaniRuotsiSuomi
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
ICT-alan työllisyysosuus 2008, %
SaksaItävalta
ItaliaTanska
NorjaUK
JapaniAlankom.
BelgiaRuotsi
USAKorea
KreikkaSuomi
0 10 20 30 40 50 60
ICT-alan t&k-osuus 2008, %
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 51.
Kuvio 2.9Suomi on edelleen yksi maailman eniten ICT:n tarjontaan erikoistuneita maitaMaiden erikoistuminen ICT:n tarjontaan
USAKreikka
ItaliaKoreaNorja
UKBelgiaSaksa
ItävaltaSuomi
Alankom.Ruotsi
TanskaJapani
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90100
Omat www-sivut 2008, %
USAKoreaJapaniItalia
KreikkaItävalta
SaksaBelgiaSuomi
UKAlankom.
RuotsiNorja
Tanska
0 10 20 30 40 50 60
Etätyöntekijöiden osuus 2010, %
Puuttuva tieto
Puuttuva tieto
Puuttuva tietoPuuttuva tieto
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 51.
Kuvio 2.9Suomi on edelleen yksi maailman eniten ICT:n tarjontaan erikoistuneita maitaMaiden yrityssektoreiden ICT-käytön vertailua
USAKoreaJapani
KreikkaItalia
Alankom.Belgia
ItävaltaTanskaSaksa
UKNorja
RuotsiSuomi
0 5 10 15 20 25
e-kaupan osuus liikevaihdosta 2010, %
USAKoreaJapaniSaksa
UKItävalta
BelgiaKreikka
NorjaItalia
RuotsiTanska
Alankom.Suomi
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90100
Käyttää internetissä julkisia palv. 2010, %
Puuttuva tieto
Puuttuva tietoPuuttuva tieto
Puuttuva tieto
Puuttuva tietoPuuttuva tieto
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 51.
Kuvio 2.9Suomi on edelleen yksi maailman eniten ICT:n tarjontaan erikoistuneita maitaMaiden yrityssektoreiden ICT-käytön vertailua
Japani
Suomi
Alankom.
Ruotsi
Tanska
UK
Sveitsi
Ranska
Saksa
USA
-0.2 -0.1 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 52.
Kuvio 2.10Amerikkalaiset saavat IT:stä enemmän irti niin kotimaassaan kuin ulkomailla Monikansallisten yritysten ICT:n käyttöä tukevan henkilöjohtamisen taso (z-score)
KoreaJapani
KreikkaItalia
ItävaltaUSA
UKBelgiaSaksaSuomi
Alankom.TanskaRuotsiNorja
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Kotitalouksista laajakaista 11/2011, %
USAKoreaJapani
KreikkaItalia
SuomiBelgiaSaksa
ItävaltaAlankom.
TanskaUK
RuotsiNorja
0 5 10 15 20 25 30 35
Kännykällä Internetiä käyttävät 11/2011, %
Puuttuva tietoPuuttuva tieto
Puuttuva tieto
Puuttuva tietoPuuttuva tieto
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 53.
Kuvio 2.11Kuluttajapuolen ICT:n ja internetin käytössä Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä
KreikkaItalia
ItävaltaUK
SuomiSaksa
USANorja
TanskaBelgiaRuotsi
Alankom.JapaniKorea
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Keskimääräinen yhteysnopeus 2010, Mbps
USAKoreaJapaniItalia
KreikkaUK
BelgiaSaksa
ItävaltaAlankom.
SuomiRuotsiNorja
Tanska
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Julkisia nettipalveluita käyttävät11/2011, %
Puuttuva tieto
Puuttuva tietoPuuttuva tieto
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 53.
Kuvio 2.11Kuluttajapuolen ICT:n ja internetin käytössä Suomi on muita Pohjoismaita jäljessä
0 10 20 30 40
Työntekijöiden, toimittajien ja asiakkaiden rajat hämärtyvät Työryhmät itseorganisoituvat
Päätökset perustuvat data-analyysiin, ei mielipiteisiin tai kokemukseen Yrityksen hierarkia kutistuu tai häviää
Päätöksenteon data kerätään kokeellisesti Rahoituksen läpinäkyvyys kasvaa dramaattisesti
Sisäisiä markkinoita yms. mekanismeja ideoiden, pääoman ym. allokointiin Strategiset prioriteetit asetetaan alhaalta ylöspäin
Yksilön toimintaa arvioidaan enemmin työryhmissä kuin johtajien toimesta Työntekijöillä on enemmän valinnanvaraa mitä töitä tekee
Työntekijöillä on suurempi rooli johtajien valinnassa Suuret yritykset ja/tai suuret toimipaikat katoavat
Palkat määräytyvät ennemmin työryhmissä kuin johtajien toimesta
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 55.
Kuvio 2.12ICT:n viimeaikaiset edistysaskeleet hämärtävät organisaatiorajojaTodennäköisimmät organisaatiomuutokset seuraavan 3–5 vuoden aikana
opFysio-
terapeutti
Sosiaali-työntekijä
opLaitos-hoitaja
opSairaan-hoitaja
opopOsaston-ylilääkäri
op
op
Lääkäri
Osaston-hoitaja
Perus-hoitaja
Farma-seutti
Osaston sisäinen vuorovaikutus
Neuro-psykologi
Puhetera-peutti
Kuntoutus-kokous
Lääkärin kierto
Osasto-sihteeri
Osasto-tunti
Hoitajienraportit
Hoitoprosessi Tukiprosessit
Kuvio 3.1 Kommunikaatio on tärkeä osa arkipäivääHenkilöstö on päivittäin tekemisissä lukuisten eri tahojen kanssa
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 61.
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20100123456789
Tutkijoita tuhatta asukasta kohden
EU
Suomi
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 85.
Kuvio 4.1Koulutus- ja osaamisvarannot ovat korkeammalla kuin koskaanTutkijat tuhatta asukasta kohden
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 201015
20
25
30
35
40Kolmannen asteen koulutuksen saaneiden osuus työllisistä, %
Suomi
EU
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 85.
Kuvio 4.1Koulutus- ja osaamisvarannot ovat korkeammalla kuin koskaanKorkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus työllisistä
1900190119021903190419051906190719081909191019111912191319141915191619171918191919201921192219231924192519261927192819291930193119321933193419351936193719381939194019411942194319441945194619471948194919501951195219531954195519561957195819591960196119621963196419651966196719681969197019711972197319741975197619771978197919801981198219831984198519861987198819891990199119921993199419951996199719981999200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017201820192020202120222023202420252026202720282029203020312032203320342035203620372038203920402041204220432044204520462047204820492050050
100150200250300350400450500
0255075100125150175200225250
Bruttokansantuote
Suomi (ast. vas.)
Maailma (asteikko oikealla)
Ruotsi (asteikko vasemmalla)
Miljoonaa v. 1990 kansainvälistä Geary-Khamis dollaria
Miljardia v. 1990 kansainvälistä Geary-Khamis dollaria
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 87.
Kuvio 4.2Haasteita huolimatta talouskasvun odotetaan jatkuvanBruttokansantuotteen historiallinen ja projisoitu kehitys
19001901190219031904190519061907190819091910191119121913191419151916191719181919192019211922192319241925192619271928192919301931193219331934193519361937193819391940194119421943194419451946194719481949195019511952195319541955195619571958195919601961196219631964196519661967196819691970197119721973197419751976197719781979198019811982198319841985198619871988198919901991199219931994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018201920202021202220232024202520262027202820292030203120322033203420352036203720382039204020412042204320442045204620472048204920500
2
4
6
8
10
12
0
2
4
6
8
10
12Väestömäärä
Suomi (asteikko vasemmalla)
Maailma (asteikko oikealla)
Ruotsi (asteikko vasemmalla)
Miljoonaa Miljardia
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 87.
Kuvio 4.2Haasteita huolimatta talouskasvun odotetaan jatkuvanVäestön historiallinen ja projisoitu kehitys
190019011902190319041905190619071908190919101911191219131914191519161917191819191920192119221923192419251926192719281929193019311932193319341935193619371938193919401941194219431944194519461947194819491950195119521953195419551956195719581959196019611962196319641965196619671968196919701971197219731974197519761977197819791980198119821983198419851986198719881989199019911992199319941995199619971998199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016201720182019202020212022202320242025202620272028202920302031203220332034203520362037203820392040204120422043204420452046204720482049205005
101520253035404550
05101520253035404550
Bruttokansantuote henkeä kohden
Suomi
Maailma
Ruotsi
Tuhatta v. 1990 kansainvälistä Geary-Khamis dollaria
Tuhatta v. 1990 kansainvälistä Geary-Khamis dollaria
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 87.
Kuvio 4.2Haasteita huolimatta talouskasvun odotetaan jatkuvanTulotason (bkt/väestö) historiallinen ja projisoitu kehitys
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
2041
2042
2043
2044
2045
2046
2047
2048
2049
2050
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
USA
Suomi
Saksa
Kiina
Ruotsi
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 88.
Kuvio 4.3ICT:n käyttö voi nopeuttaa hidastunutta työn tuottavuuden kasvuaTyön tuottavuus (tuotannon määrä työtuntia kohden) eräissä maissa
Teknologianhiipuminen
Teknologiasykli
Tuottavuuden kasvu
Teknologian laajahyväksikäyttö
Infrastruktuurinrakentaminen
Tieteelliset läpimurrot
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 89.
Kuvio 4.4Pitkän teknologiasyklin tuottavuuskasvu hidastuu infrastruktuurin rakentamisvaiheen ja teknologian laajan hyväksikäyttövaiheen välissä
1903 1928 1953 1978 2003 20090%10%20%30%40%50%60%70%80%90%
100%Muut tavarat ja palvelutTerveydenhoitoVirkistys, kulttuuri ja koulutus (pl. ravin-tolat)LiikenneAsuminen, ml. kalusteetVaatetus ja jalkineetElintarvikkeet, juomat ja tupakka
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 90.
Kuvio 4.5Palvelut ovat jo yli puolet yksityisistä kulutusmenoistaYksityisen kulutuksen rakenne hyödykeryhmittäin, %
Kehittyneet maat Kehittyvät maat0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
2.5Kasvukontribuutio, %
Palvelut Teollisuus
Kehittyneet maat Kehittyvät maat-5-4-3-2-1012345
Keskim. työllisyyden kasvu, %
Palvelut Teollisuus Maatalous
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 91.
Kuvio 4.6Palveluista talouden ja työllisyyden kasvumoottoriEri sektoreiden kontribuutio talouskasvuun kehittyneissä ja kehittyvissä maissa 1980–2009, %-yksikköä
Palvelut, joita ei voida digitalisoida ja auto-matisoida
Osittain automatisoi-tavissa olevat palve-lut, hybridit
Täysin automatisoita-vissa olevat palvelut
Ihmiseltä ihmiselle – henkilökohtaiset palvelutEi voida varastoida
Esim. parturi, psykologi
Ihmistyötä ja ICT:tä yhdistävät palvelutPalveluprosesseja tehostetaan ICT:n avulla =>Palvelujärjestelmä
Esim. suurin osa terveydenhoito-palveluista, vähittäis-kauppa
ICT on korvannut kokonaan ihmistyön
Esim. matkavaraus-palvelut, pankkipalvelut, tiemaksujen kerääminen
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 98.
Kuvio 4.7Yhä useampi palvelutyö on digitalisoitavissa – ei kuitenkaan kaikki
Käden taidot(älykäs robotiikka)
Luovuus (keinoäly ja koneellinen päättely)
Tietointensiivisyys(toimistoautomaatio)
Toistuvuus (oppivat päätelaitteet)
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 100.
Kuvio 4.8Digitaalinen automaatio jatkaa epäsymmetristä etenemistään uusille vaativammille tehtäväalueilleKäden taidot korvautuvat hitaasti älykkäällä robotiikalla, samoin luovuutta vaativat tehtävä keinoälyllä. Tietointensiivisen toimistotyön rutiinit sen sijaan korvautuvat edelleen nopeasti toimistoautomaatiolla.
1910
1914
1918
1922
1926
1930
1934
1938
1942
1946
1950
1954
1958
1962
1966
1970
1974
1978
1982
1986
1990
1994
1998
2002
1,600
1,800
2,000
2,200
2,400
2,600
2,800
3,000
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 102.
Kuvio 4.9Vuosityöaika Suomessa on lähes puolittunut sadassa vuodessaTyöehtosopimuksiin perustuva säännöllinen vuosityöaika teollisuudessa
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Tietointensiiviset yrityspalvelut
Kauppa
Teollisuus
Muut yksityiset palvelut
Julkiset palvelut
Vartiointi yms. tukipalvelut
Kuljetus ja varastointiMajoitus ja ravitsemus
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 103.
Kuvio 4.10Julkisten palveluiden työllisyys on kasvanut nopeasti 1990-luvun puolivälin jälkeenTyölliset toimialoittain, 100 000 henkeä
Globaali palvelukilpailu
Julkinen palvelu-tuotanto
Julkinen ja yksityinen palvelukumppanuus
Yksityinen palvelu-tuotanto
Palveluautomaatio ja julkinen itsepalvelu
Julkinensektoritilaajana jatuottajana
Julkinensektoritilaajana
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 104.
Kuvio 4.11Globaali palvelukilpailu sekä digitaalinen palveluautomaatio ja itsepalvelu pakottavat julkisen palvelun tehottomasta tuottajaroolista tehokkaaseen tilaajarooliin
Selviytymis-
yhteiskunta
– Ravinto ja lämpö
Hyvinvointiyhteiskunta
– Terveys ja koulutus– Kestokulutushyödykkeet– Ravinto ja lämpö
Kehittyvä mielihyväyhteiskunt
a– Elämykset ja itsensä toteuttaminen– Terveys ja koulutus– Kestokulutushyödykkeet– Ravinto ja lämpö
Taantuva hyvin-vointiyhteiskunt
a – Rapautuvat
hyvin- vointipalvelut
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 111.
Kuvio 4.12Nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot ovat yhä vauraampi mielihyväyhteiskunta ja kuihtuva hyvinvointiyhteiskunta
Kuvio 4.13Uudenlainen voimantuotanto sekä tapa tuottaa ja jakaa hyödykkeitä muodostaa myös seuraavan teollisen vallankumouksen keskeisen sisällön
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254), s. 113.