tekniikka&talous 14/2015

1417.4.2015

Nokia on suuntansa valinnut. Suurhankinta Ranskasta on harkittu riski.. 2

Äly suojaa päätä 14

Marja Makarowista Millennium-pomo 4

Startup Cloudrivenin oppimisalusta palkitsee 12

Turun telakka laajentaa lujasti 7

Puolueet: Hei hei, yritystuet 10

Veijo Miettinen Kakkarakautta ei voi välttää 23

96 000 LUKIJAAHINTA 4,90 EUROA

17.4.201596 000 LUKIJAA

Startupit tarttuvat teolliseen internetiin 6

Geenipankki karttuu suomalaisten perimällä 8

Uusi ja uljas

Uutiset

FI ISSN 0785-997X Perustettu 196141 numeroa vuodessaKustantaja Talentum Media Oy

Osoite Itämerenkatu 23PL 920, 00101 HelsinkiPuh. 020 442 40

Tilaajapalvelu, [email protected], 030 514 100Osoitteen muutokset, TEK:n jäsenet 09 2291 2291

Kestotilaus 157 euroa / vuosi (hinta voimassa toistaiseksi)

Myyntijohtaja Pia Strömdahl-KoskinenIlmoitusvaraukset media myynti.talentum.fi Susanna Laakkonen 020 442 4356

Yhteistavoittavuus (Tekniikka&Talous ja www.tekniikkatalous.fi) 223 000 (KMT 2014)

2 TEKNIIKKA&TALOUS / 17.4.2015

”Työuria on pidennettävä etenkin keskeltä.”TILASTOKESKUKSEN YLIAKTUAARI MARKUS RAPO TIETO&TRENDIT-LEHDESSÄ 8/2013.

VERKOT / Nokia ostaa kilpaili-jansa ranskalais-yhdysvaltalaisen Alcatel-Lucentin yli 15 miljardilla eurolla.

Syy strategiseen täyskäännök-seen on selvä. Nokian nykyinen kännykkätukiasemien liiketoimin-ta on laskemaan päin.

Verkkoihin erikoistunut tutki-musyhtiö Dell’Oro ennustaa, että tänä vuonna matkapuhelinten ra-dioverkkojen liiketoiminta laskee 4–6 prosenttia, ja lasku jatkuu jos-sain määrin vuoteen 2019 asti.

– Kun isot 4g-verkkohankkeet päättyvät, tulee hiljaisempaa. Kii-nassakin tahti alkaa jo hidastua, arvioi Pohjola-pankin Nokia-ana-lyytikko Hannu Rauhala.

Intiassa on jaettu 3g- ja 4g-verk-kolupia, joten siellä on vielä uu-sia verkkojen rakennushankkeita. Muuten tarjolla on lähinnä nykyis-ten verkkojen päivityksiä.

Pienikin kasvu kelpaaYritysosto laajentaa Nokian tuote-valikoimaa.

– Alcatel-Lucent on vahva kiin-teiden ja runkoverkkojen markki-nassa, jonka odotamme yhä kasva-van lähivuosina, sanoo Dell’Oron analyytikko Stefan Pongratz.

– Kauppa tuo Nokialle takaisin kiinteiden ja optisten verkkojen osaamista. Se myös vahvistaa yh-tiön asemaa Yhdysvalloissa, ar-vioi puolestaan tutkimusjohtaja Sylvain Fabre markkinatutkimus-yritys Gartnerista.

Uuden yrityksen kasvuodotuk-set ovat 3,5 prosenttia vuodessa, sanoi Nokian toimitusjohtaja Ra-jeev Suri.

Se ei kuulosta paljolta, mutta on parempaa kuin laskusuunta.

Kun Nokian ja Alcatel-Lucentin kännykkäverkkojen markkina-osuudet laskee yhteen, nykyinen markkinakakkonen Huawei pu-toaa kolmanneksi.

Uusi yritys hengittää jo markki-najohtaja Ericssonin niskaan.

Vaikeat kulttuurierotNokia on nyt vahvempi kuin vuo-siin. Tappiollisesta matkapuhe-linyhtiöstä on tullut kannattava verkkoyhtiö, kun se on keskittynyt 4g-verkkojen langattomaan laaja-kaistaan. Nokia teki niillä voittoa viime vuonna yli miljardi euroa.

Toistaiseksi Nokia on varonut isoja yrityskauppoja. Muistissa on vaikea fuusio saksalaisen verk-kovalmistaja Siemensin kanssa. Helppoa ei odoteta myöskään yh-teistyöstä ranskalaisten kanssa.

– Tämän kokoluokan fuusio on

valtava riski. Fuusiossa yhdistyy ranskalaista, yhdysvaltalaista, saksalaista ja suomalaista kulttuu-ria, pohtii analyysiyhtiö Inderesin Mikael Rautanen.

Nokia on kaupassa ostava osa-puoli, koska se on tehnyt huomat-tavasti parempaa tulosta. Alcatel-Lucent ajautui pari vuotta sitten konkurssin partaalle.

Toistaiseksi Nokia on täydentä-nyt verkkojaan pienillä yritysos-toilla, mutta nyt se hakee laajem-pia markkinoita.

– Saamme mahdollisuuden nous-ta markkinaykköseksi tai -kakko-seksi kaikilla avainmarkkinoil-lamme, Rajeev Suri perusteli jät-tikauppaa keskiviikkona.

Uudessa Nokiassa tulee ole-maan 40 000 tutkimus- ja tuoteke-hitysihmistä, joista suurin osa oh-jelmistokehityksessä.

Ranskaan syntyy uusi 5g-verk-kojen kehityskeskus, mutta Surin mukaan tämä kehitys jatkuu Suo-messakin.

Nokia tavoittelee kaupassa 900 miljoonan euron synergiaetuja toi-minnassa ja 200 miljoonan euron säästöjä rahoituksessa. Synergia-edut haetaan poistamalla päällek-käisyyksiä tuotekehityksestä, tie-totekniikasta ja tukitoiminnoista.

Suri myönsi, että työpaikkoja vä-henee, kun päällekkäisyyksiä kar-sitaan. Vielä ei tiedetä, miten vä-hennykset kohdistuvat eri maihin.

Herestä eroonNokian puolittumisesta lähtien on spekuloitu yhtiön kartta- eli He-re-liiketoiminnan tulevaisuudella. Nokia suunnittelee nyt tästä alle kahdeksan prosentin rönsystä luo-pumista.

Nokia on kasvattanut Here-yk-sikkönsä arvoa laajentamalla auto-jen sekä Android- ja iPhone-kart-tojen palveluvalikoimaa.

Here-yksikön arvoksi on arvioi-tu jotain 2–5 miljardin euron välil-tä. Nokia osti kartat aikoinaan 5,7 miljardilla eurolla.

Talousjohtaja Timo Ihamuotilan mukaan myynnin arviointi on yhä kesken.

Nokian uusista keksinnöistä ja tulevaisuuden tuotteista vastaava

”Saamme mahdollisuuden nousta markkinaykköseksi.”

Nokia ottaa riskiloikanVerkot ovat tehneet Nokialle hyvää tulosta, mutta markkinan hiipuminen vaatii rohkeutta

Ericsson

HuaweiAlcatel-Lucent

Kännykkäverkot

Kaikki verkot

Nokia

33 %

24 %11 %

18 %

9 %

8 %

16 %

18 %

LÄHTEET: DELL’ORO, GARTNER

Kilpailu kiristyyMarkkinaosuudet verkoissa(2014)

teknologiayksikkö on pitänyt en-simmäisen vuoden hiljaiseloa. Nyt sen kohtalo näyttää entistä epäsel-vemmältä.

Nokian teknologiayksikön joh-taja Sebastian Nyström sanoo, et-tä uusia tuoteaihioita on syntynyt, mutta ne eivät ole valmiita julkis-tettavaksi.

Useita tuotekonsepteja on tes-tattu ja markkinaa analysoitu. Joi-tain näistä aihioista on ehditty jo lopettaakin.

Patenteista kiinniNokian keskittyminen verkkoihin herättää kysymyksen, onko yhtiö halukas pistämään rahoiksi myös teknologiasalkkunsa myymällä pois muut kuin verkkoihin liitty-vät patenttinsa. Nokia ilmoitti, että teknologiayksikkö jatkaa erillise-nä yhtiönä.

LISÄÄ MUSKELIA. Nokia saa yrityskaupassa osaamista, jota se tarvitsee pysyäkseen markkinakasvussa mukana.

PÄÄKIRJOITUS

Päätoimittaja Jyrki Alkio 040 342 4476 Toimituspäälliköt Harri Junttila 040 342 4685, Mika Hämäläinen 040 342 4303 Toimitussihteeri Irma Svan-Santero Toimittajat Kari Kortelainen, Tuula Laatikainen, Tero Lehto, Raili Leino, Jukka Lukkari, Kari Peltonen, Helena Raunio, Harri Repo, Janne Tervola, Eeva Törmänen Verkkotoimitus Marko Laitala (uutis päällikkö), Tapio Ikkala, Sampo Kyyrö, Janne Luotola, Susanna Peltonen, Marjukka Puolakka, Sofia Virtanen Ulkoasu AD Simo Sahla, Juha Kalliolahti (Faktor Oy) Kuvapäällikkö Timo Pylvänäinen [email protected]

TEKTAL.FI/ SUMMASSA

17.4.2015 / TEKNIIKKA&TALOUS 3

TERO [email protected]

KOMMENTTI

”Kun tarkastelin suomalaisia innovointi- hankkeita, huomasin, että taso on surkea.”PSYKOLOGI, TIETOKIRJAILIJA JARI RANNE TEK-LEHDESSÄ 10.4.2015.

Alzheimerin tautiin löydettiin lääke — tarkoitettu aivan toisen ongelman hoitoon

”Työuria pitää pidentää alusta, keskeltä ja lopusta.” FINANSSIALAN KESKUSLIITON TOIMITUSJOHTAJA PIIA-NOORA KAUPPI TURUN SANOMISSA 19.8.2014.

”On turha huudella pitkien työurien perään, jos henkilökuntaa pistetään surutta pihalle ja jäljelle jäävät ajetaan uuvuksiin.” INSINÖÖRILIITON PUHEENJOHTAJA PERTTI POROKARI KOMMENTOI TIEDOTTEESSA MICROSOFTIN YT-NEUVOTTELUJA 13.4.2015.

JUH

A S

.KA

LLIO

LAH

TI

Ensi viikolla tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Keilanie-men Nokia-talon seinään vaihdettiin Microsoftin logot.

Kännykkätoimintojen myynnin jälkeen Nokian liike-vaihdosta valtaosa tuli verkoista. Siitä huolimatta yhtiö

korosti strategiansa koostuvan kolmesta osasta eli verkoista, karttapalveluista ja uusien teknologioiden kehittämisestä.

Nokia on vuoden aikana selvitellyt, millaisia mahdollisuuk-sia yhtiöllä olisi rakentaa liiketoimintaa terveysteknologian kaltaisilla uusilla toimialoilla. Toisaalta yhtiön on haikailtu palaavan takaisin kännykkävalmistajaksi.

Alcatel-Lucentin osto ja Here-liiketoiminnan laitto myyntiin vievät päätökseen pari vuotta sitten käynnis-tyneen dramaattisen muo-donmuutoksen ja panevat samalla pisteen spekulaa-tioille. Nokia on entistä selkeämmin puhdas verk-koyhtiö.

Verkkobisneksessä koolla on merkitystä, sillä uuden teknologian kehitys vaatii vahvat resurssit. Uuden Nokian palkkalistoilla on yli 40 000 tuote-kehitystyöntekijää. Vuotuiset t&k-investoinnit eivät jää kauas Nokian suuruuden päivistä.

FUUSION LÄPIVIENTI vaatii valtavasti työtä. On riski, että se vie Nokian johdon huomion kaikelta muulta.

Nokia ja Siemens yhdistivät verkkoliiketoimintansa vuonna 2007. Toiminnassa oli vuosien ajan kitkaa, joka poistuu täysin vasta sen jälkeen, kun Nokia pari vuotta sitten osti verkkoyh-tiön kokonaan omistukseensa.

Aika näyttää, sujuuko yhteistyö ranskalaisten kanssa hel-pommin.

Lehtitietojen mukaan Nokian johto on luvannut säilyttää työpaikat Ranskassa. Yhdistymistiedotteessa luetellaan lisäksi Ranskaan jääviä toimintoja ja kerrotaan sekin, että Nokia perustaa ranskalaisiin startupeihin sijoittavan rahaston.

Toivon mukaan Nokian johto ei ole antanut Ranskaan sellaisia lupauksia, joiden seurauksena se joutuu sulke-maan hyvin toimivia tuotekehitys-yksiköitä Suomessa.

ALCATEL-LUCENTIN OSTO on Suomen taloushistorian kautta aikain suurin yrityskauppa. On hienoa, että ennätys-kaupassa suomalaisyhtiö on ostajan, ei myyjän roolissa. Omistajuudella ja pää-konttorin paikalla on väliä, vaikka joku joskus jotain muuta saattaa väittää. &

P.S. TURUN TELAKKA on omistajanvaihdoksen jälkeen kuin uudesti syntynyt. Korealaisen STX:n omis-

tuksessa tilaukset menivät kilpailijoille. Saksalaisen Meyerin komennossa telakan on tarkoitus parissa vuodessa kaksinker-taistaa kapasiteettinsa. &

On hienoa, että Nokia on ennätyskaupassa ostajan roolissa.

Nokia valitsi tiensä

JYRKI [email protected]

■ Alcatel-Lucentin myötä suomalaisomistukseen

siirtyy myös yhtiön tutkimus-organisaatio eli tarunhohtoinen Bell Labs.

New Jerseyssä sijaitsevan Bell Labsin kulta-aikaa oli 1950- ja 1960-luku, jolloin siellä tehtiin joukko uraa uurtavia keksintöjä.

Tunnetuin niistä on transis-tori, mutta myös esimerkiksi laser, unix-käyttöjärjestelmä ja C-ohjelmointikieli ovat synty-neet laboratoriossa.

Laboratorion saavutukset on huomioitu kahdeksalla Nobel-palkinnolla. Tuorein on kemian palkinto viime vuodelta.

Bellin laboratoriot perustet-tiin virallisesti 1925 tietoliiken-neyhtiö AT&T:n tutkimusyksi-köksi. Sinne sijoittui yli 4 000 tutkijaa ja tuotekehittäjää.

Vuonna 1996 tutkijat siirtyi-vät uuteen AT&T:stä irrotet-tuun yhtiöön Lucentiin, joka päätyi ranskalaisen Alcatelin haltuun vuonna 2006.

Alcatel-Lucentin viime vuo-sien kova kulukarsinta on iske-nyt myös Bell Labsin tutkimuk-seen. Yhtiö on pääosin luopunut perustutkimuksesta ja keskit-tynyt tuotekehitykseen. &

JUKKA [email protected]

Bell Labsistakin tulee suomalainen

■ Nokian johto on puolen-toista vuoden ajan vähätel-

lyt ison yritysoston houkuttele-vuutta.

Muun muassa Nokian hallituk-sen puheenjohtaja Risto Siilas-maa ja verkkojen tuotekehityk-sestä vastaava Lauri Oksanen ovat sanoneet, että on vaikeaa onnistua isoissa fuusioissa.

Johtajat ovat korostaneet, että Nokia on jo 90-prosenttisesti ohjelmistoyhtiö ja sillä on hyvät edellytykset kilpailla tulevaisuu-den ohjelmisto-ohjattavissa ja virtualisoiduissa verkoissa.

Keskiviikkona Siilasmaa pal-jasti, että ensimmäiset keskuste-lut yhdistymisestä Alcatel-Lucen-tin kanssa oli kuitenkin aloitettu matkapuhelimista luopumisen jälkeen vuonna 2013.

Nokian johtajat ovat siis halun-neet työrauhan neuvotteluihin.

Taustalla on, että matkapuhe-linverkkojen tukiasemien mark-kinaa lähivuosina uhkaava lasku on pakottanut Nokian nopeaan riskivetoon laskusuunnan välttä-miseksi. Kasvu on haettava isolla yrityskaupalla.

Tätä vahvistaa ohjelmoitavien ja virtualisoitujen verkkojen teknologiamurros, jonka nopeus näyttää yllättävän matkapuhelin-alankin. &

Nokia vähän bluffasi

n

Inderesin Rautanen uskoo, ettei Nokia luovu patentti- ja teknologia-lisensoinnista ainakaan kokonaan.

Nokia-brändin ja teknologiali-sensoinnin konkreettisin lopputu-los on toistaiseksi Foxconnin val-mistama Android-tablettilaite No-kia N1, jonka myynti on alkanut pienimuotoisesti Kiinassa.

– Vastaanotto on ollut todella hy-vä, mutta olemme aloittaneet va-rovaisesti, sanoo Nyström.

Nyströmiltä ei siis irtoa myynti-tavoitteita tai vihiäkään siitä, onko tuote saamassa jatkoa.

Nokia käy lisenssineuvottelui-ta uusiksi patenttiensa käytöstä ainakin kiinalaisten ja korealais-ten mobiililaitteiden valmistajien kanssa. &


Nokian liiketoiminta liikevaihto tulos

Nokia 12,7 1,12

Networks 11,2 Here 0,97 Technologies 0,58 (miljardia euroa)

Työntekijät 61 656

Suomessa 6 500

Uutiset Tekniikan Historia 2/2015 myynnissä nyt!5

INNOVAATIOT / Tekniikan Akatemia TAF:n uutena hallituk-sen puheenjohtajana aloittaa pit-kän linjan tiedenainen Marja Ma-karow. Hän toimii Suomen Aka-temian tutkimuksesta vastaavana ylijohtajana. Lisäksi hän on muun muassa Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT:n hallin-toneuvoston jäsen ja Suomen tut-kimusinfrastruktuurikomitean pu-heenjohtaja.

Makarow korvaa vuodesta 2007 TAF:n puheenjohtajana toimineen Konecranesin hallituksen puheen-johtajan Stig Gustavsonin.

Tekniikan Akatemia tunnetaan parhaiten kahden vuoden välein

myönnettävästä kansainvälises-tä Millennium-teknologiapalkin-nosta.

Miljoonan euron palkintosum-malla se on yksi maailman suu-rimpia tiedepalkintoja.

Makarow toimi Millennium-tek-nologiapalkinnon kansainvälisen palkintolautakunnan puheenjoh-tajana vuonna 2008. TAF:n työva-liokunnan jäsen hän on ollut vuo-desta 2014 lähtien.

Seuraavan Millennium-tekno-

logiapalkinnon haku on avattu, ja esityksiä voi jättää heinäkuun lop-puun. Hakemuksia tulee ympäri maailmaa.

TAF on tänä vuonna järjestä-mässä erityisen kiertueen Aasian, Euroopan ja Yhdysvaltojen huip-puyliopistoihin, jotta kilpailuun tu-lisi laadukkaita hakemuksia.

Samalla tehdään Suomea tunne-tuksi korkean teknologian maana.

Nobel ja MillenniumSeitsemästä Millennium-teknolo-giapalkinnon saaneista kaksi on saanut myöhemmin myös Nobel-palkinnon.

– Tämän parempaa tunnustusta oikeille valinnoille ei voi olla, sa-noo Makarow.

– Nobel annetaan perustutki-muksesta, mutta Millennium-tek-nologiapalkinto annetaan inno-vaatiolle, joka on jo hyötykäytös-sä, Makarow kuvailee palkintojen eroja.

Näin ollen erittäin korkeatasoi-nen perustutkimus ja huippuinno-vaatiot kulkevat käsi kädessä.

– Kun puhumme palkinnon an-saitsevasta innovaatiosta, sen pi-

tää olla murroksellinen, sellainen jota kukaan ei ole edes keksinyt pyytää.

Kahta linjaaMakarowin mukaan tutkijoiden pitäisi valppaammin pohtia oman tutkimusalueensa yleisempää merkitystä sekä oman tutkimuk-sensa vaikuttavuutta.

– Perustutkimuksen ja innovaa-tiotoiminnan rahoitus on Suomes-sa kutakuinkin kunnossa. Sen si-jaan yliopistoissa pitäisi edelleen-kin tehostaa tutkijoille suunnattu-ja palveluja.

Makarow on huomannut. että in-novaattorit ovat aloittaneet perus-tutkijoina, mutta oivaltaneet tutki-mustyönsä hyödyntämismahdolli-suuden ja lähteneet viemään sitä eteenpäin.

– Tärkeä havainto on, että he ei-vät ole jättäneet perustutkimusta, vaan ovat ajaneet rinnakkain mo-lempia linjoja. Kehitystyöstä on syntynyt uusia tutkimuskysymyk-siä, ja perustutkimuksesta taas uu-sia innovaatioita. &

HELENA [email protected]


KIERTOTALOUS / Ekokem ra-kentaa Riihimäen ongelmajätelai-toksen viereen yhdyskuntajätettä käsittelevän jalostamon. Muovien, lasin ja metallin lisäksi laitos erot-telee sekajätteestä biojätteen, jota joukossa on noin kolmannes.

Laitoksen kokonaishinta on 40 miljoonaa euroa. Ekokemin osuus on 25 miljoonaa euroa. Biojätteen edelleenjalostuksesta huolehtiva Biotehdas investoi 15 miljoonaa eu-roa. Pysyviä työpaikkoja syntyy 40.

Rakennustyöt on aloitettu. Biojä-tettä erotteleva ekojalostamo käyn-nistyy vuodenvaihteessa ja muovi-jalostamo vuoden 2016 lopulla.

Investoinnin suurimpia liikkeel-lepanijoita oli uusi pakkausjäte-asetus, joka lisää kierrätysvaati-muksia.

Paikkausta fosforipulaanEkokem polttaa nyt energiaksi 100 000 tonnia vuodessa Etelä-Hä-meestä kerättyä sekajätettä. Toi-mitusjohtaja Timo Piekkarin mu-kaan energian määrä pysyy en-nallaan, vaikka jätteestä otetaan enemmän materiaaleja talteen.

Sekajätteestä noin 30 prosent-tia on biojätettä, vaikka biojätettä kerätään monin paikoin erikseen. Siinä on myös kymmenen prosent-tia muovia ja kolme prosenttia me-tallia.

90 prosenttia biojätteestä saa-daan erilleen erilaisilla seuloja ja magneettisia erottimia sisältävil-lä linja- ja puhallustunnistusme-netelmillä.

Tuleva jalostamo käyttää raaka-aineenaan vuodessa 65 000 tonnia

biojätettä. Siitä puolet tulee Eko-kemiltä ja toinen puoli kotitalouk-sien ja kauppojen biojätteestä ja puhdistamolietteestä. Laitos val-mistaa mädättämällä biokaasua, joka poltetaan sähköksi ja kauko-lämmöksi noin kuuden megawatin teholla. Lisäksi syntyy ammoniak-kivettä ja lannoitetta noin 4 000 peltohehtaarin tarpeisiin.

– Todennäköisesti pystymme tuottamaan myös liikennepoltto-ainetta, Biotehtaan toimitusjohta-ja Kaisa Suvilampi sanoo.

Hänen mukaansa biojätettä ei kannata polttaa sellaisenaan, kos-ka se on märkää. Energiatase jää negatiiviseksi, ja ravinteet jäävät hyödyntämättä.

Hygienisoinnin ansiosta lannoit-teen mikrobiologinen laatu sopii viljelykäyttöön. Puhtaus varmis-tetaan myös mittaamalla muun muassa raskasmetallien pitoisuuk-sia.

Laitos vähentää myös biojätteen kuljetustarvetta. Nykyisin pää-kaupunkiseudulla kerättyä bio-

jätettä kuljetetaan käsiteltäväk-si osin huomattavasti kauemmas kuin Riihimäelle. Erilliskeräily jatkuu entisellään.

– Se on tehokas tapa varmistaa biojätteen laatu ja toimii tiheästi asutulla alueella hyvin, Suvilam-pi sanoo.

Halpaa rakennusmuoviaMuovijalostamossa Ekokem kä-sittelee noin 20 000 tonnia muovia. Tässä on mukana noin 6 000 ton-nia muovipakkauksia. Uuden jäte-

huoltoasetuksen mukaan ensi vuo-den alussa maassa pitäisi olla 500 keräyspistettä kuluttajien muovi-pakkauksille.

Sekajätteestä muovit erotellaan infrapunatunnistuksen ja muiden menetelmien avulla. Muovit pes-tään, kuivataan, ja niistä tehdään ekstruuderilla muovirakeita, jot-ka menevät rakennusmateriaali-tuotantoon ja muoviteollisuuden rakennusaineeksi.

– Energiansäästö on merkittävin asia. Neitseellisen muovin valmis-tukseen verrattuna kierrätysmuo-vin valmistus vie vain 15 prosent-tia energiaa, toteaa Suomen Uusio-muovin toimitusjohtaja Vesa Soini.

Piekkarin mukaan nykyisin vain kolmannes yhdyskuntajätteistä hyödynnetään materiaalina. Nyt tavoitteena on yhdyskuntajätteen käsittelyssä 50 prosentin kierrä-tysaste ja 96–98 prosentin hyöty-käyttöaste.

– Suomi on kierrätysasioissa mo-nia muita maita jäljessä, mutta Rii-himäen kaltaista tuotantolaitosta ei ole vielä missään maailmalla. Sik-si tavoitteenamme on myös vienti.

Ekokem saa noin 40 prosenttia liikevaihdostaan Ruotsista, Tans-kasta ja Norjasta. &

RAILI [email protected]

Laitos imuroi talteen ja kiertoon biojätteen, muovin, lasin ja metallit

”Suomi on kierrätysasioissa jäljessä.”

VANHA TAPA. Sekajätteen käsittely muuttuu Riihimäellä, kun uusi biotehdas aloittaa toimintansa.

Ekokemin uusi biotehdas tekee sekajätteestä raaka-ainetta

EKOKEM

RAHOITUS HAASTEENA. — Meillä on edelleen haaste Millennium-teknologiapalkinnon rahoituksessa, sanoo Marja Makarow.

Marja Makarowista Millennium-päättäjäKAROLIINA PAAVILAINEN

■ TAF:n hallitus koostuu elinkeinoelämän, valtion,

tekniikan, tiedeyliopistojen sekä TAF:n perustajaorgani-saatioiden edustajista.

Uusiksi jäseniksi valittiin Marja Makarowin lisäksi EK:n hallituksen puheenjohtaja

Matti Alahuhta, Åbo Akademin rehtori Mikko Hupa, Tekno-logiateollisuuden hallituksen jäsen Päivi Leiwo, Oulun yli-opiston rehtori Jouko Niini-mäki ja Lappeenrannan teknil-lisen yliopiston rehtori Anneli Pauli. &

Myös Alahuhta mukaan

Tutkijoille suunnattuja palveluja pitäisi tehostaa, sanoo TAF:n uusi puheenjohtaja


Helppoon merkintään!

8 sek ./kortti8 sek ./kortti

© PHOENIX CONTACT 2015

Automaatiolaitteille asetetaan erilaisia käytettävyysvaatimuksia. Siksi Phoenix Contactin teholähteet on varustettu monilla käytettävyyteen vaikuttavilla ominaisuuksilla.

Valitsemalla sopivan teholähteen UNO-, TRIO- tai QUINT-tuoteperheestä, varmistat automaatiosi tehonsyötön tilanteessa kuin tilanteessa - ja nukut yösi hyvin!

Tarvittaessa voit täydentää tehonsyötön konseptia:

älykkäillä kahdennusyksiköilläuusilla suojayksiköilläDC-UPS-varmennusyksiköillä taiDC/DC-yksiköillä

Lisätietoa (09) 350 9020, [email protected] tai www.phoenixcontact.fi

Valitse teholähteesi - ja nukut hyvin!

Power

Functionality

Uutiset www.tektal.fi Rekyylitön suomalaiskonepistooli syntyi


ICT / Suomen tietotekniikka-alan startup-kenttä ei tuota vain pele-jä ja softaa, vaan kasvava jouk-ko aloittelevia yrityksiä rakentaa myös uudenlaisia sulautettuja lait-teita koteihin ja teollisuuteen.

Kiinnostus konkretisoitui viime viikolla Helsingissä, kun parikym-mentä startupia kokoontui keskus-telemaan teollisen internetin lait-teista ja tuotteista.

Tilaisuuden isännöi teleoperaat-tori Elisa, joka käynnistää kilpai-lun iot:n ja teollisen internetin pal-veluiden kehittämiseksi.

Voittajalle on luvassa 55 000 eu-roa ja kolmelle parhaalle näky-vyyttä syksyn tapahtumissa.

– Suomessa on Nokian jäljiltä val-tavasti elektroniikan, tietoliiken-neyhteyksien ja antureiden osaa-mista. Se poikii nyt uusia yrityksiä, sanoo Elisan teollisen internetin lii-ketoiminnan vetäjä Kari Terho.

Monella yrittäjällä idea oli vas-ta alkutekijöissään, mutta osa on lähestymässä lanseerausta.

Esimerkiksi Cozifyn kotiauto-maation järjestelmä on jo ensim-mäisten asiakkaiden testauksessa.

Koneiden viestintä on tärkeääSuomalaisissa matkapuhelinver-koissa on jo yli miljoona koneiden välistä liittymää. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan 13 prosenttia dataliikenteestä oli koneiden vä-listä.

Operaattorit toivovat osaansa myös palveluista tiedonsiirron li-säksi. Elisa tavoittelee niistä mer-kittävää liiketoimintaa vuoteen 2018 mennessä.

Elisa houkuttelee startup-yri-

tyksiä pilvipalveluna toimivalle palvelualustalleen, johon voivat liittyä esimerkiksi etävalvottavat moottorit, logiikat eli plc-laitteet tai huollon järjestelmät.

Yhtiön houkuttimena on tarjota

valmiita työkaluja, jotta aloittele-van yrityksen ei tarvitse kehittää kaikkea itse.

– On tärkeää olla avoin ekosys-teemi, johon aloittelevat yritykset voivat liittyä helposti, sanoo Eli-san Terho.

Palvelualusta on käynnistynyt tammikuussa, ja ensimmäiset so-pimukset on jo allekirjoitettu.

– Uskon, että suomalainen teolli-suus on tässä etunojassa liikkeellä, Terho toteaa.

Esimerkiksi autojen huolto-diagnos tiikka kytkeytyy aikanaan pilvialustaan, ja autoilija saa auto-maattisesti kutsun huoltoon.

– Pointti ei ole vain saada tietoa laitteista, vaan liittää tieto esimer-kiksi huoltotoiminnan ohjaukseen, selvittää Terho. &


”Suomalainen teollisuus on etunojassa liikkeellä.”

Teollisen internetin laitekisa käynnistyy

YDINVOIMA / Arevan raken-tamassa Flamanvillen ydinvoima-lassa Ranskassa ilmeni ongelmia, jotka liittyvät paineastian teräk-sen ominaisuuksiin.

Flamanvillen lisäksi saman epr-tyypin voimaloita ovat rakenteilla olevat Olkiluoto 3 Suomessa sekä Taishan 1 ja 2 Kiinassa.

Areva suoritti viime vuoden lo-pussa kemiallisia ja mekaanisia testejä paineastian kannelle, joka on samanlainen kuin Flamanvillen ydinvoimalassa.

Kannesta löytyi alue, jossa te-räksen hiilipitoisuus on liian suuri. Ranskan ydinvoimaviranomainen ASN ilmoitti viime viikolla, että myös itse voimalaan asennetussa paineastiassa on sama vika.

Hiilipitoisuus vaikuttaa voimak-kaasti teräksen mekaanisiin omi-naisuuksiin. Hiilipitoisuuden nous-tessa muun muassa teräksen sula-mispiste laskee.

Paineastian kansi ja pohja on valmistettu Arevan Chalon/Saint-Marcelin tehtaalla. Kyseessä ovat kalotin muotoiset osat, jotka on hitsattu kiinni paineastian lieriö-mäiseen runkoon.

Areva suunnittelee nyt uusia

testejä, jotta vikakohdat saadaan paikallistettua ja teräksen ominai-suudet vikakohdissa mitattua.

Jos testit osoittavat, että teräs ei täytä asetettuja vaatimuksia, Are-va saattaa joutua jopa vaihtamaan paineastian kannen ja pohjan. Kal-lis ja mittava operaatio myöhäs-tyttäisi laitoksen valmistumista entisestään.

TVO luottaa japanilaiseenSäteilyturvakeskuksen toimisto-päällikkö Martti Vilpas toteaa, et-tä myös Olkiluoto 3:n paineastia tarkastetaan nyt uudelleen. Tähän voi mennä jopa puoli vuotta. Jos ongelmia ei löydy, operaatiolla ei ole vaikutusta laitoksen valmistu-misaikatauluun.

– Olkiluodon paineastia on aikoi-naan tarkastettu ja hyväksytty. Pidän epätodennäköisenä, että on-gelmia löytyy, Vilpas toteaa.

Vilpas kummastelee myös, mik-si ongelmat Flamanvillessä paljas-tuivat vasta nyt – yli vuosi paine-astian asentamisen jälkeen.

Olkiluoto 3:n rakennuttaja TVO ei myöskään odota löytävänsä vi-koja.

– Paineastialla on eri valmistaja, toteaa OL3-projektin johtaja Jouni Silvennoinen.

Olkiluodon paineastian on teh-nyt japanilainen Japan Steel Works, jolla on vankka kokemus erittäin suurten taottujen teräs-

kappaleiden valmistamisesta. TVO käy kuitenkin läpi OL3:n

paineastian dokumentaation, ja tuloksia verrataan yhdessä Are-van ja Säteilyturvakeskuksen kanssa Flamanvillestä saatuihin mittausarvoihin.

Olkiluoto 3:n paineastia on teh-ty jo yli kymmenen vuotta sitten, ja se on aikanaan käynyt hyväk-sytysti läpi kaikki turvallisuustar-kastukset.

Tuotantokappaleisiin ei voi teh-dä ainetta rikkovia tarkastuksia,

Myös Olkiluoto kolmosen paineastia joutuu uudelleen syyniin

LAATUA IDÄSTÄ. Olkiluoto 3 tilasi paineastian japanilaiselta valmistajalta. Se on hyväksytty jo aikoja sitten.

Arevan Flamanvillen paineastia saattaa olla

■ Flamanvillen ydinvoima-lan rakennustyöt Nor-

mandiassa alkoivat joulukuussa 2007, mutta ne ovat sujuneet Olkiluodon tyyliin takkuisesti.

Tällä hetkellä voimalan odo-tetaan valmistuvan vuonna 2017, kun alkuperäinen valmis-

tumisaikataulu oli 2013. Olkiluodon rakentaminen

alkoi 2004, ja tällä hetkellä sen odotetaan valmistuvan 2018.

Vuonna 2009 aloitetun Taishan1:n pitäisi valmistua 2016 ja Taishan 2:n vuotta myö-hemmin. &

Hidasta Ranskassa

TUTUT PIUHAT. Standardit lähiverkot leviävät tehtaisiin.

JAKUB PAVLINEC

WWW.TEKTAL.FI/P/23 vahingossa — päätyi Stallonen elokuva-aseeksi


susi

■ Olkiluoto 3:n paine-astia on teräskappa-

leeksi suuri. Voimalatek-niikasta johtuen se on silti melkein puolet pienempi kuin ykkös- tai kakkosre-aktorissa, jotka ovat kie-hutusvesireaktoreita.

Kiehutusvesireakto-rin paineastian sisällä on enemmän tekniikkaa kuin painevesireaktorissa, koska sinne pitää mahtua muun muassa isokokoinen höyrynerotin.

Toisaalta OL3:n pai-neastian seinämät ovat paksummat, koska paine-vesireaktorin seinämien pitää kestää suurempaa painetta kuin kiehutus-vesireaktorissa. &

Iso pala terästä

mutta tutkimuksia varten teh-dään samalla menetelmällä sa-masta teräksestä koekappale, joka mitataan tarkasti kaikin mahdollisin menetelmin.

Koekappaleesta otettuja pin-tanäytteitä verrataan tuotan-tokappaleesta otettuihin pinta-näytteisiin. Jos ne täsmäävät, myös teräksen sisäiset ominai-suudet ovat samat. &

RAILI [email protected]

KUNTATEKNIIKKA / Kun-nissa varaudutaan viranomaistoi-mintojen perusteelliseen myllä-ykseen. Tehtäviä aiotaan yhdistää sekä toiminnallisesti että alueel-lisesti.

Pisimmälle organisaatioharjoi-tuksissa on päästy Tampereella. Kaupungissa kootaan yksikköä, johon kuuluisivat kaikki tekniset viranomaistahot. Samaan syssyyn laitettaisiin rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kiinteistön-muodostus, katutilanvalvonta, ym-päristöterveydenhuolto, pysäköin-tivalvonta ja jätehuollon valvonta.

– Tällainen järjestely on mie-lestäni hyvä, vaikka näin laajassa kirjossa kaikilla ei ole välttämättä

kaikkien kanssa synergiaa, KTK Tekniikan Asiantuntijoiden Poh-jois-Suomen alueasiamies Sampo Kilpeläinen sanoo.

KTK on tehnyt kuntien viran-omaisille laajan kyselyn suhtau-tumisesta uudelleenorganisointiin. Selvitystä tehnyt Kilpeläinen sa-noo yllättyneensä, miten myöntei-sesti tekniikan viranhaltijat muu-tokseen suhtautuvat.

Hyviä kokemuksiaKunnissa on tähän asti eniten yh-distetty rakennusvalvontaa ja ympäristönsuojelua. Toiseksi suo-situinta oli lykätä näihin vielä ym-päristöterveydenhuolto mukaan. Kolmanneksi suosituinta oli ra-

kennusvalvonnan, ympäristön-suojelun ja kaavoituksen yhdistä-minen.

Kokemukset yhdistämisistä ovat yleisesti ottaen hyvät. Erito-ten kunnat joissa yhdistämisiin oli jo ryhdytty suhtautuivat asiaan muita myötämielisemmin.

– Yhdistämisiä suunniteltaessa kannattaisikin kuulla tarkalla kor-valla niitä kuntia, joilla on asiasta

kokemuksia.Kilpeläisen mukaan tärkeää oli-

si myös, että viranomaisalueet oli-sivat myös eri toiminnoissa samat.

– Muutoin saattaa käydä niin, et-tä byrokratia vain lisääntyy.

Kunnan koolla ei ollut vaikutus-ta vastauksiin. &

HARRI [email protected]

Tampereella kootaan viranomaisten jättiyksikköä

Eniten työllistävät tekniset virastotRakennusvalvonta 1 200 työntekijää

Kaavoitus ja kartoitus 1 100 työntekijää

Ympäristöterveydenhuolto 970 työntekijää

Kuntatekniikka odottaa kunnon mylläystä

MERITEOLLISUUS / Saksa-lainen Meyer aikoo lisätä Turun telakan kapasiteettia lähivuosina nopeassa tahdissa.

Telakan kapasiteetti on nyt 100 000 bruttotonnia, mutta toimi-tusjohtaja Jan Meyerin mukaan tuotanto voisi nousta 180 000 brut-totonniin vuodesta 2017 alkaen.

Aiemmin tällä viikolla vahvis-tettiin, että Meyer ostaa Suomen Teollisuussijoitukselta sen osuu-den eli 30 prosenttia telakan osak-keista.

– Lisäys on on todella haasteel-linen, mutta mahdollinen. Se edel-lyttää telakalta ja sen alihankki-joilta merkittävää toiminnan te-

hostamista, Meyer sanoo.Tuotannon kasvu edellyttää

myös investointeja sekä lisähen-kilöstöä. Näiden aikatauluista ja määristä Meyer on vielä vaitonai-nen.

Tuotannon hyppäystä kuvaa, et-tä Tallinkin telakalta tilaaman uu-den laivan koko on 60 000 brutto-tonnia. Nesteytettyä maakaasua käyttävä aluksen teko vaatii noin 2 000 miestyövuotta.

– Turku ja Saksan Papenburg ovat tuotantotavoiltaan varsin eri-laisia, vaikka kummankin loppu-tuote on lähes sama. Tämä on hy-vä, parhaillaan etsimme molem-milta telakoilta parhaita käytäntö-

jä ja alamme soveltaa niitä kum-mallakin telakalla.

Robotti baarin takanaMeyer arvioi, että risteilijöiden tekniikassa otetaan lähivuosina isoja harppauksia muun muassa energia- ja ympäristöasioissa.

Olennaisia ovat myös risteilijä-vieraiden houkuttelemiseksi ke-hitettävät uutuudet, kuten drink-kiensekoitusrobotit.

– Kontit eivät välitä millaisissa laivoissa ne matkustavat, mutta risteilijävieras haluaa laivalta ai-na jotakin uutta, Meyer sanoo.

Risteilijöiden valmistusmark-kinaa pidetään vaativuudestaan

huolimatta vakaana rahtilaivojen kysyntää verrattuna.

Jan Meyer kertoo esimerkin, kuinka itse risteilyjen kysyntä saattaa silti heilahdella äkistikin.

Kiina on maailman toiseksi suurin risteilymarkkina. Jokin ai-ka sitten siellä alettiin tosissaan kitkeä korruptiota, ja risteilyltä palanneet joutuivat tekemään ti-liä, mistä risteilyrahat ovat pe-räisin.

– Tämän seurauksena risteilyjen kysyntä painui yhdessä yössä alle puoleen. &


Telakka siirtyy kokonaan saksalaisomistukseen lähiviikkoinaMeyer laajentaa isosti Turussa

ANNAMARI TOLONEN

LISÄÄ TEHOA. Kuntien viranomaistoimnnoilta odotetaan säästöjä.

Uutiset www.tektal.fi Jäähallissa siirryttiin ledivaloihin: 1 500 kWh


JÄLKIVIISAS

Puutalotehdas Kannustalo alkoi vuonna 2011 tehdä myös kivitaloja pakettityyliin. Puisten elementtien sijaan talojen runkorakenteena oli betoniharkoista

tehdyt kivielementit, jotka yhdistettiin työmaalla toisiinsa. Ensimmäinen kivipakettitalo rakennettiin Kokkolan asunto-messuille.

Myyttekö enää kivitalopaketteja, Kannustalon toimitusjohtaja Mika Uusimäki?Emme, myynti lopetettiin vuonna 2013. Meille tuli samaan aikaan valikoimaan myös muuttovalmis talopaketti Oravais-talon myötä, ja se toi myyntiverkostolle liian paljon uutta samalla kertaa. Päätimme keskittyä puutaloihin.

Myittekö kivitalopaketteja lainkaan? Kyllä, niitä meni parisenkymmentä kappaletta. Vaikka tuote oli hyvä, se oli ehkä aikaansa edellä, ja valtavirta meidän asiakaskyselyistämme koskee kuitenkin puuta.

Meidän tuotteemme poikkesi alan muista kivitalopaketeista, sillä seinät teh-tiin valmiina elementteinä ja valmiusaste oli näin markkinoiden korkein. Ongel-mana oli, että asiakas vertasi hintaa kivi-kasaan työmaalla, eikä osannut arvostaa korkeampaa valmiusastetta.

Kivitalon seinät tehtiin Rakennusbetoni- ja Elementin Harkkoblock-tuotteella. Oletteko tarjonneet tuotetta muille talotehtaille, tuotepäällikkö Sami Konsti?Emme ole hakeneet aktiivisesti uusia kanavia, sillä tuote sopii parhaiten pientalorakentamiseen, jossa määrät ovat tällä hetkellä pieniä.

Elementtejä on tehty vuodesta 2004. Paljonko niitä on myyty?Yhteensä niitä on valmistettu yli 150 kohdetta. Tällaisen uuden tuotteen tuominen markkinoille on aika työlästä, varsinkin kun olemme suhteellisen pieni toimija. Yritämme päästä tarjoamaan tuotetta nyt aluerakentamiskohteisiin.

Markkinoilta puuttuu muuttovalmis kivitalopaketti. Olisiko tästä sellaiseksi?Kivitaloille ei oikein ole valmistalomarkkinoita. Niiden osta-jat haluavat omanlaista arkkitehtuuria, kun taas puutalo-ostajille kelpaa yksinkertaisempi malli. Lisäksi betoniele-menttiteollisuuden yritykset ovat pitkälle erikoistuneet eri-laisiin kokonaisuuksiin, joten koko paketin valmistaminen olisi haastavaa ja kallista. Esimerkiksi meillä ei ole omaa ontelolaattatuotantoa. Hinta nousee, kun tuotteita joutuu ostamaan. &

EEVA TÖRMÄ[email protected]

Valmis kivitalo ei myynyt

Tuote oli ehkä aikaansa edellä.

Tekniikka&Talous 27.5.2011

ERI ASIAKKAAT. Puutalo myy pakettina, mutta samalla konseptilla tehty kivitalo oli vaikea myytävä.

RAKE

NN

USB

ETO

NI /

ARI

SAS

SITERVEYDENHOITO / Suoma-laisten perimää tallennetaan gee-nipankkiin osana kansallista geno-mi strategiaa. Strategian mukaan Suomessa hyödynnetään jo viiden vuoden kuluttua genomitietoa ter-veydenhuollossa.

Teknologiat ovat vasta alkuvai-heessa, mutta geenipankin tallen-nuksia ja pilottihankkeita tehdään jo nyt. Esimerkiksi Suomessa on käynnistynyt laaja verinäytteitä koskeva pilottihanke. 15 000 poti-laan näytteet kerätään biopank-kiin, jossa analysoidaan geenites-teillä koehenkilöiden sydän- ja ve-risuonitautiriskit.

Ensimmäinen joukko muodos-tuu 45–65-vuotiaista vapaaehtoi-sista. Geenitiedon perusteella heitä seurataan ja opastetaan 20 vuoden ajan. Samalla tutkitaan, miten geneettinen tieto vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin ja miten sairauden puhkeamista ehkäistään.

Pilottihanke on osa terveys ja hyvinvointialan strategisen huip-puosaamisen keskittymän SalWen yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa koskevaa nelivuotista oh-jelmaa. Siinä edistetään muun muassa potilasaineistojen teho-kasta käyttöä ja uusien liiketoi-mintamallien syntymistä.

Pilotin toteuttavat Veripalvelu, Mehiläinen, Suomen molekyyli-lääketieteen instituutti FIMM ja Carea-sairaanhoitopiiri.

Seuraavalle hallitukselleSosiaali- ja terveysministeriö alkoi laatia viime elokuussa kansallista genomistrategiaa.

Kansallinen genomistrategia ajaa Suomea geenitutkimuksen kärkimaaksi

Geenipankki saa 15 suomalaisen perim

RISKIT ESIIN. Geenitestipilotissa kartoitetaan ensimmäisenä 45—65-vuotiaiden vapaaehtoisten henkilöiden sydän- ja verisuonitauteja.

JYRK

I KO

MU

LAIN

EN /

VER

IPA

LVEL

U

TUTKIMUS / Suomen on nos-tettava tutkimus-, kehitys- ja in-novaatiorahoitustaan neljään pro-senttiin bruttokansantuotteesta, vaatii Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK.

Tämä vaatimus on totuttu kuule-maan lähinnä Tekniikan akateemi-silta ja Akavalta.

SAKin innovaatiopoliittisen muistion yhtenä ehdotuksensa on valtion t&k-rahoituksen lisää-minen tämän vuoden tasosta 210 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.

T&k-menojen neljän prosentin tavoite oli mukana myös vuoden 2011 hallitusohjelmassa, mutta ta-voitteelle kävi samoin kuin monil-le muillekin Kataisen-Stubbin hal-litusten pyrkimyksille.

T&k:n osuus kansantuotteesta oli viime vuonna 3,1 prosenttia eli 6,4 miljardia euroa, kun se kor-keimmillaan vuonna 2009 oli 3,8 prosenttia.

Yritysten t&k-menojen laskun pääsyy on ollut Nokian kriisi, jo-ka yksin on leikannut investoin-neista lähes miljardin. Suurimmat leikkaukset ovat nyt takanapäin, mutta olennaista kasvuakaan ei yritysten tutkimusmenoissa ole näköpiirissä.

Valtion t&k-rahoitus on tällä vuosikymmenellä laskenut Tutki-mus- ja innovaationeuvoston tilas-tojen mukaan 13 prosenttia.

Tänä vuonna valtion rahoitus pitkästä aikaa kasvaa hieman ja on kaksi miljardia euroa. Kasvua viime vuodesta on 50 miljoonaa.

SAKin elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka toi-voo innovaatiotukien nykyistä ta-sapuolisempaa myöntämistä.

– Valtio ei voi valita eikä tietää tulevaisuuden elinkeinoelämän voittajia. &


SAK vaatii lisää innovaatiorahaa

INFRA / Huonokuntoisista sil-loista koituu Suomessa sadan miljoonan ylimääräiset kulut vuodessa.

Summa saadaan, kun laske-taan teollisuuden ja kaupan kul-jetuksille koituvat ylimääräiset ajot.

Silloista koituvat ongelmat ovat pahenemassa. Rekkojen kokonaispainoa nostettiin vajaa pari vuotta sitten 60:stä 76 ton-niin. Toisaalta korjausrahojen vähyys lisää painorajoitettujen siltojen määrää.

Suomen 15 000 maantiesillas-ta on huonokuntoisia 700–800 ja noin 500:lla on painorajoituksia.

Pääosa Suomen silloista on ra-kennettu 1960-70-luvuilla. Puu-sillat pitäisi uusia 50 vuoden ja betoni- sekä teräspalkkisillat 100 vuoden välein.

– Pintarakenteita on uusitta-va noin 40 vuoden välein. Tar-ve riippuu liikenteen, erityisesti

Siltojen painorankat lisäkul

WWW.TEKTAL.FI/P/24 säästöt päivässä, jään laatu parani


TERVEYSTEKNOLOGIA / Terveysteknologian vienti ylsi viime vuonna ennätykseen. Vien-ti kasvoi edellisvuodesta yli kah-deksan prosenttia 1,8 miljardiin euroon.

– Terveysteknologian viennin kasvu on ollut voimakkaampaa kuin lähes millään muulla teol-lisuuden alalla Suomessa, sanoo Terveysteknologian liiton Fih-tan hallituksen puheenjohtaja ja Planmecan toimitusjohtaja Veli Mäkelä.

Planmeca on GE Healthcaren ohella alan suurimpia yrityksiä Suomessa. Kaikkiaan terveystek-nologiassa toimii Suomessa noin 400 yritystä, ja ala työllistää suo-raan noin 10 000 ihmistä.

Terveysteknologian vienti on jo muutaman vuoden ajan ollut

selvästi suurempaa kuin taka-vuosien mahtituotteiden eli tie-toliikennelaitteiden vienti.

Tullin tilastot tosin kertovat, että viime vuonna myös tietolii-kennevienti kasvoi pitkästä aikaa selvästi. Elektroniikka- ja tietolii-kennelaitteiden vienti kasvoi 18 prosenttia 1,2 miljardiin euroon.

Huipputekniikan vienti Suo-mesta oli viime vuonna kokonai-suudessaan 3,8 miljardia euroa.

Terveysteknologia-alan tuotan-nosta 95 prosenttia menee vien-tiin, ja siitä 37 prosenttia menee Eurooppaan ja 36 prosenttia Poh-jois-Amerikkaan.

Viennistä laitteiden osuus on 1,3 miljardia euroa.

Viiden viimeksi kuluneen vuo-den aikana alan vienti on kasva-nut keskimäärin yli kahdeksan prosenttia vuodessa.

Viime vuonna vienti kasvoi eni-ten Saudi-Arabiaan, 40 prosent-tia, ja toiseksi eniten Yhdysval-toihin, 24 prosenttia.

Alan kasvunäkymät ovat lu-paavia koko maailmassa, koska ikääntyvän väestön määrä kas-vaa kaikkialla. &

Terveysteknologialla viennin huippuvuosi

Alan kasvu-näkymät ovat lupaavia koko maailmassa.

000 än

– Genomistra-tegiatyöryhmä on saanut juuri työnsä valmiiksi kommenttikier-roksineen. Lop-puraportti val-mistuu vapuksi, joten asia siirtyy seuraavalle hallitukselle, kertoo SalWen toimitusjohtaja Saara Hassinen.

Suomesta on määrä tehdä kan-sainvälisesti houkutteleva geno-miikan tutkimus- ja liiketoimin-taympäristö. Strategiatyössä apua on antanut muun muassa Sitra.

Suomessa on genomitiedon te-hokkaan hyödyntämisen mahdol-listavat tietojärjestelmät.

Uusien toimintatapojen, tekno-logioiden ja it-ratkaisujen avul-la pystytään tarjoamaan tehok-kaampia palveluja.

Ne puolestaan mahdollistavat yksilöllistetyn ja ennakoivan diagnostiikan ja hoidon.

Tavoitteena on luoda Suomeen kansallinen alusta, jossa voidaan yhdistää esimerkiksi terveyden-huollon, tutkimuksen ja biopank-kien tietoja joustavasti.

– Olemme tässä työssä edellä-kävijöitä maailmassa, Hassinen uskoo.

Geenitestipilotissa on etuna, että näytteisiin voidaan palata aina uudelleen, kun teknologia kehittyy. Analysoitua tietoa ja oi-keutta käyttää näytteitä voidaan myös myydä. &

HELENA [email protected]

JULKISET HANKINNAT / Suomen valtiontalouden yksi suu-rimmista riskeistä on, ettei tieto-tekniikan mahdollisuuksia hyö-dynnetä julkishallinnossa riittä-västi, arvioi Valtiontalouden tar-kastusvirasto VTV.

– Julkishallinnossa ajatellaan ”liian isosti”, tehdään massiivi-nen järjestelmä alusta lähtien itse ja päädytään isoon kilpailu-tukseen, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti.

Myös talousjärjestö OECD suo-sitteli Suomelle äskettäin ripeää toimeen ryhtymistä sen sijaan, että kootaan selvitystyöryhmiä ja kirjoitellaan raportteja.

– Julkishallinnossa pitäisi ottaa rennommin ja uskaltaa kokeilla heti asioita, Pöysti sanoo.

Yksi ratkaisu voi olla ohjelmis-tojen ja datan vieminen pilveen.

– Tärkeää on yhteentoimivuus. On varottava niin sanottua ven-dor lock -tilaa eli sitä, että ollaan jumissa yhden ohjelmistovalmis-tajan tai palveluntarjoajan jär-jestelmissä.

Pöystin ohje on mennä avoimiin rajapintoihin ja avoimeen dataan, jolloin tieto on koneellisesti ja au-tomaattisesti luettavissa.

– Avoimeksi dataksi ei kelpaa, että pdf-tiedostot ovat jaossa ver-kossa.

Viro osaa joEsimerkiksi Virossa julkishallin-to on sähköistynyt huomattavas-ti Suomea nopeammin, ja nimen-

omaan kokeilu edellä. Sähköinen asiointi sai vauhtia, kun valtio määräsi sähköisen henkilökortin pakolliseksi.

Suomessa vahva sähköinen tunnistautuminen on keskittynyt 99-prosenttisesti verkkopankki-tunnuksiin. Pöysti kehottaa pohti-maan, mihin kaikkiin palveluihin todella tarvitaan vahvaa tunnis-tautumista.

– Pankkien tunnistautumisesta on tullut eräänlainen vendor lock, Pöysti toteaa.

Suomessa on valmisteilla uusi sähköisen tunnistautumisen pal-veluväylä, jonka myötä liiken-ne- ja viestintäministeriö toivoo tunnistautumisen vaihtoehtojen lisääntyvän. Ideana on, että käyt-täjien ja palveluntarjoajien täy-tyisi rekisteröityä vain kerran.

– Ajatukset ovat tässä oikean-suuntaisia, mutta kovin hitaasti kehitys etenee. On kiikun kaa-kun, onnistuuko tämäkään. &


VTV: Eroon it-jättihankkeista

HIDASTA ON. VTV:n Tuomas Pöysti harmittelee sähköisen tunnistautumisen palveluväylän hidasta kehittymistä.

Avoimeksi dataksi ei kelpaa, että pdf-tiedostot ovat jaossa verkossa.

Saara Hassinen

JANNE SUHONEN / VTV

rajoituksista ut

raskaan liikenteen määrästä se-kä siitä, miten suolaus, vaihtele-vat sääolot ja rakenteisiin pääs-syt vesi rikkoo pintarakenteita, Liikenneviraston Taitorakenne-yksikön päällikkö Minna Torkke-li sanoo.

Rekkojen kokonaispainojen nostosta aiheutuneisiin siltojen korjauksiin on varattu vuosille 2014–2017 yhteensä 55 miljoo-naa euroa. Tällä summalla pys-tytään korjaamaan tai uusimaan vuodessa vain 15–30 siltaa.

Eniten painorajoituksen alai-sia siltoja on Varsinais-Suo-messa.

Kiertoteiden pituudet vaihtele-vat siten, että lyhimmillään mit-taa on vajaa kilometri ja pisim-millään melkein sata kilometriä. Kiertoteiden keskipituus on lä-hes 17 kilometriä. &


worldwide

Edustaja Suomessa: Messukeskus, INTERFAIR

PL 21 _ 00521 HelsinkiP. 040 450 3250 _ [email protected]

www.messukeskus.com

Kansainvälinen messukvartetti –porttisi maailmanmarkkinoilleKoe innovatiiviset konseptit nelinkertaisesti: täydellinen yhdistelmä ammattimessuja Euroopan keskuksessa, joilla on synergiaa valimo-, metallurgia- ja lämpöteknillisissä teknologioissa.

Koe synergiaLukuiset huippuluokan teknologiafoorumit, jotka käsittelevät kaikkia ”Bright World of Metals” aiheita, tarjoavat yhtymäkohtia kattavaan know-how’n siirtoon.

Tervetuloa Düsseldorfi in!

www.tbwom.com

The Bright World

of MetalsTECHNOLOGIES PROCESSES

APPLICATIONS PRODUCTS

Uutiset www.tektal.fi Kahdeksasluokkalainen vaihtoi taustakuvan


MYGGJAKT / Trots att arbetet att råda bot på malaria har gått framåt under senare år dör fortfa-rande ett barn i minuten av sjuk-domen.

Det bästa sättet att förhindra spridning är att kontrollera myg-gorna. De myggor som sprider malaria effektivast suger blod in-omhus om natten och för att råda bot på dessa myggor används im-pregnerade myggnät.

Genom att bland annat dela ut gratis myggnät i Afrika har döds-siffrorna sjunkit med över 50 pro-cent mellan åren 2000 och 2013.

Men det finns också myggor som suger blod på dagen, och dessa rår man inte på med de im-pregnerade myggnäten. Dessutom börjar malariamyggorna bli mer och mer resistenta mot insektici-den i myggnäten.

Svenska Jenny Lindh, som in-

går i en internationell forsknings-grupp har kommit ett relevant steg framåt i arbetet att bygga en ”myggfälla” för att råda bot på de myggor som bits på dagen och ut-omhus. Fällan ska attrahera myg-gorna och ta kål på dem.

– Betydelsen av de myggor som sprider malaria utomhus ökar, konstaterar Lindh.

Forskningsgruppen Lindh ingår i har undersökt myggornas ägg-läggningsbeteende.

– Vi har fokuserat på när myg-gorna lägger ägg och försökt reda ut varför de gör det på vissa stäl-len men inte på andra.

Cederträd till hjälpNu har forskningsgruppen, för första gången i världen, lyckas identifiera ett ämne som myggor-na finner speciellt attraktivt för sin äggläggning.

– Myggorna styrs av dofter och vi ville identifiera ett ämne som myggorna dras till.

Ämnet som identifierades är ce-drol och det hittades i en jordvat-tenlösning. Malariamyggorna läg-ger sina ägg i vatten, och genom att skapa olika jordvattenlösning-ar kunde gruppen mäta vilken lös-ning som myggorna attraherades mest av.

Cedrol är en sesquiterpen-alko-hol som naturligt finns i cederträd, och kan enligt Lindh framställas relativt billigt.

Nästa steg är att optimera fäl-lorna. Forskningsgruppens expe-riment visar att cedrolens doft kan attrahera myggorna på en nio me-ters radie.

För att fällorna ska vara så ef-fektiva som möjligt måste de an-vändas på en bred front. Därför tror Lindh att man måste skapa en fälla som kan tas i bruk i en större skala.

– Det är nog myndigheterna som

måste ta fällan i bruk.I forskningsgruppen ingår fors-

kare från Kungliga Tekniska Hög-skolan, International Centre of In-sect Physiology and Ecology i Ke-nya och London School of Hygiene and Tropical Medicine och Dur-ham University i England. Mygg-försöken och fältstudierna har ge-nomförts i Kenya. &

LENA BARNER-RASMUSSEN

Ansträngningarna att få bot med en av de dödligaste sjukdomarna i världen fortsätter

”Betydelsen av de myggor som sprider malaria utomhus ökar.”

STORDÖDARE. Minst en halv miljon barn dör varje år på grund av malaria.

Kamp mot malariaHARRI JUNTTILA

VAALIT / Yritystukia odottaa vaalien jälkeen satojen miljoonien eurojen leikkaus, ainakin mikäli suurimpien puolueiden vaaliohjel-miin on uskominen.

Todennäköinen pääministeri-puolue Keskusta haluaa ottaa tar-kasteluun esimerkiksi strategisen huippuosaamisen keskittymien eli shokkien rahoituksen.

Suurin yksimielisyys vallitsee tuulivoiman syöttötariffien leik-kauksista. Kaikki neljä suurinta puoluetta haluavat alentaa tuki-tasoa, kunhan nykyinen tukikausi päättyy.

Tänä vuonna tukea maksetaan

noin 110 miljoonaa euroa ja ensi vuonna suurin piirtein saman ver-ran. Tuki räätälöitiin Mauri Pekka-risen (kesk.) ollessa elinkeinomi-nisterinä.

Syöttötariffijärjestelmään hy-väksytään tuulivoimaloita, kun-nes niiden yhteisteho ylittää 2 500 megawattia. Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 627 megawattia.

Shok-rahat luupin alleKeskustan puoluesihteeri Timo Laaninen on esittänyt toiseksi säästökohteeksi shok-rahoituksen. Shokit ovat saaneet veronmaksa-jien rahaa Tekesin kautta vuosit-tain noin sata miljoonaa euroa.

Keskusta haluaisi myös selvit-tää Tekesin, Finnveran ja Finnfun-din yhdistämistä.

Muiden isojen puolueiden elin-keinotukia koskevat säästöehdo-tukset ovat yleisempiä. Demarit nipistäisi tuulivoiman lisäksi maa-taloudesta ja toteuttaisi ”innovaa-tiorahoituksen rakenteelliset uu-distukset”.

Kokoomus leikkaisi ”tehotto-maksi arvioituja” tukia.

Perussuomalaisten mukaan ny-kyisen tukijärjestelmän suurim-mat hyötyjät ovat Nokian kaltaisia suuryrityksiä, jotka saisivat hel-posti rahaa markkinoiltakin.

Perussuomalaiset tyytyisivät 200 miljoonan leikkauksiin. Mui-den suurimpien puolueiden leik-kaushaarukka on 250–400 miljoo-naa euroa.

Keskusta haluaa shok-rahoituksen uuteen tarkasteluun

TUULEN TUKIJA. Mauri Pekka-risen ministeriaikana räätälöitiin nykyinen tuulivoimatuki.

Puolueet leikkaisivat yritystukia

■ Innovaatio-rahoituksen rakenteelli-nen uudista-minen

■ Maatalous-menojen uudelleen kohdennus

■ Tukien kohdistaminen Nokian kaltaisten suur-yritysten sijasta pk-yrityksille

■ Tehottomien tukien poistaminen

400milj. €

300milj. €

250milj. €

200milj. €

■ Shok-rahoituksen kriittinen tarkastelu

■ Tekesin, Finnveran ja Finnfundin yhdistäminen

Näin puolueet karsisivat

■ töTuulivoiman syöttötariffien leikkaaminen

■ Yritystukien tehon arviointi

■ Tehottomaksi arvioitujen tukien leikkaaminen

Valtion suorat tuet ovat yhteen-laskien noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Huomattavasti enem-män valtio tukee elinkeinoelämää erilaisilla verotuilla.

TEK ei usko lupauksiinSäästöjen ohella puolueiden vaa-liohjelmissa vilahtelevat sadattu-hannet työpaikat. Tämä ärsyttää Tekniikan akateemisten toimin-nanjohtaja Heikki Kauppia.

– Lupaukset ovat tuttuja, ne on kuultu monta kertaa aiemminkin. Tuttua on myös se, että lupausten katteeksi ei esitetä toimivia keino-ja, Kauppi sanoo.

– Ainoa tapa luoda Suomeen kes-tävästi lisää työpaikkoja on vien-nin elvyttämisen kautta. Siihen auttaa vain tuottavuuden osaamis-pohjainen kasvattaminen. Palkko-jen jäädytys ja matalapalkkatyön lisäys eivät toimi, jos tuotteet ovat

ajastaan jäljessä, Kauppi sanoo.TEK:n mielestä investoinnit

kannattaa suunnata niille aloille, joilla on jo pohja valmiina.

Näitä ovat tietoliikenneteknii-kan lisäksi esimerkiksi lääketie-teen elektroniikka, puun käyttö kemian teollisuuden raaka-ainee-na ja sensoriteknologia &


WWW.TEKTAL.FI/P/25 — sai syytteet törkeästä rikoksesta


Unohda pilvilaskenta, nyt tulee sumulaskenta

Pilvi alkaa olla puhki kaluttu tietotekniikan termi, mutta sumulaskenta eli fog com-

puting on vasta nousussa yleiseen tietoisuuteen.

Termin keksi reititinyhtiö Ciscossa työskentelevälle Gin-ny Nichols. Hän käytti ilmaisua vuonna 2013 kuvaamaan tiedon tallennusta ja käsittelyä lähellä tiedon lähteitä.

Pilvilaskennassa tieto varas-toidaan ja käsitellään jossain kaukana.

Sumulaskennassa esimerkiksi ihmisen terveydentilaa tai auton toimintaa mittaavien antureiden tietoja ei lähetetä toiselle puolel-le maailmaa palvelinkeskukseen, vaan ne alkukäsitellään vaikka-pa kännykässä tai auton tietoko-neessa.

Sumulaskennan ohella toinen käytetty termi kuvaamaan tiedon lähteillä tapahtuvaa tiedonkäsit-telyä on reunalaskenta, edge com-puting. Sitä suosii etenkin IBM.

– Sumulaskenta merkitsee

eräässä mielessä paluuta client-pohjaiseen tietojenkäsittelyyn, sanoo it-alan shokin Digilen tek-nologiajohtaja Pauli Kuosmanen.

Ilmiö kuvaa tietotekniikan edestakaista kehitystä. Aluksi laskenta ja tietojenkäsittely ta-pahtui keskuskoneissa, kunnes 1980-luvulla pc:iden tulo muutti valtavirraksi henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn.

Netti ja pilviajattelu veivät vir-taa taas kauemmas käyttäjästä, ja nyt sumulaskenta kääntää jälleen suuntaa.

Teollinen internet vaatii sumuaKuosmasen mukaan sumulas-kenta nousee merkittävään osaan teollisessa internetissä, kun mil-jardit laitteet kytkeytyvät verk-koon. Siinä vaiheessa valtavien tietomassojen kuljettelu ja käsit-tely kaukaisessa pilvessä tukeh-tuu omaan mahdottomuuteensa.

Esimerkiksi Cisco tarjoaa jo so-piviksi sumun ydinlaitteiksi omia

reitittimiään, jotka lähettäisivät pilveen vain olennaisen jatkotoi-mia vaativan tiedon.

Tiedonkäsittelyn siirtyminen lä-hemmäs mittalaitteita avaa mielen-kiintoisia bisnesmahdollisuuksia.

– Se, joka rakentaa toimivan analytiikka-alustan sumulasken-taan, voittaa teollisen internetin, Kuosmanen sanoo.

Vaikka sumulaskenta onkin tuo-re termi, on käyttökohdetta lähel-lä olevan laskennan idea edennyt joissain yrityksissä jo käytännön asteelle.

Nokia Networks on kehittänyt liquid apps -palvelun, jossa las-kenta- ja tallennuskapasiteettia on tuotu matkapuhelinverkon tu-kiaseman yhteyteen.

It-kumppanina hankkeessa on ollut IBM. &

OPISKELU / Espoo ja Helsinki seuraavat Vantaan esimerkkiä ja aikovat hankkia peruskoulu- ja lu-kio-oppilailleen taulutietokoneet.

Tavoite on tehdä hankinnat kol-messa vuodessa. Espoo arvioi käyttävänsä ostoihin vähintään kolme miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen koulut ovat tietoko-neistumassa kovaa vauhtia. Van-taa ilmoitti jo viime syksynä hankkivansa tabletit 27 000:lle eri asteiden oppilaalle.

Helsinki julkisti viikko sitten tulevaisuuden koulua luotaavan raportin, jossa esitetään käytet-täväksi oppilaiden tablettihan-kintoihin noin 20 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa.

Helsingin kaupungin kouluis-sa ja oppilaitoksissa on kaikkiaan runsaat 55 000 oppilasta.

Vantaa käyttää laitteisiin vajaat neljä miljoonaa euroa.

Suomi on jälkijunassaSuomi ei ole kansainvälisissä ver-tailuissa kärkimaita koulujen tie-totekniikassa, mikä selviää EU-ko-mission teettämässä vertailussa.

– Se ei ole kovinkaan mieltä ylentävää luettavaa Suomen kan-nalta, sanoo erityisasiantuntija Ju-ho Helminen Opetushallituksesta.

Tutkimus on tosin tehty toissa

vuonna, joten nopeasti kehittyväl-lä alalla siitä ei pidä vetää suoria johtopäätöksiä tämän hetken ti-lanteeseen.

Tutkimuksen mukaan Suomen koulut ovat tietotekniseltä varus-tukseltaan hyvää tasoa, mutta tekniikan aktiivinen opetuskäyt-tö on EU:n keskitasoa huonompaa.

Erityisasiantuntija Olavi Arra opettajien ammattijärjestöstä OAJ:stä muistuttaa, että pelkistä laitteista ei ole iloa, vaan opetta-jien pitää myös osata käyttää niitä opetuksessa.

Helsingin suunnitelmissa on käyttää opettajien tablettihankin-toihin tänä vuonna vajaat kolme miljoonaa euroa.

It-hankintoja vauhdittaa ensi vuonna voimaan tuleva opetus-suunnitelma, joka korostaa digi-oppimista.

Opetushallitus on tukenut lai-tehankintoja eri puolilla Suomea muutaman vuoden ajan.

– Tukeen on ollut käytettävissä 1–3 miljoonaa euroa vuodessa, jo-ten ei tuella valtakunnan tasolla hirveää merkitystä ole, Helminen sanoo.

Suomen peruskouluissa on yh-teensä noin 600 000 oppilasta ja lukioissa noin 120 000. Tablettien hankkiminen pelkästään tälle jou-kolle maksaisi lähes 150 miljoonaa euroa, mikäli laitteen keskihin-naksi oletetaan vajaa 200 euroa. &


Konehankinnat maksavat kymmeniä miljoonia euroja

Tekniikan aktiivinen opetuskäyttö on EU:n keskitasoa huonompaa.

Helsinki ja Espoo panostavat koulujen tietotekniikkaan

TOIM. HUOM.


TABLETIT PÖYTÄÄN. Pääkaupunkiseudun peruskoululaiset saavat lähivuosina omat laitteet.

TIMO PYLVÄNÄINEN

KAUPAT / Suomen ABB toimit-taa saksalaisen risteilijävarusta-mon Aidan kaikkiin kymmeneen alukseen energiankäytön seuran-taja hallintajärjestelmän.

Järjestelmä seuraa laivaston potkurien työntövoimaa, työntö-tehoa, aluksen kulkuasentoa, säh-köntuotantoa, ilmastoinnin tehoa, päädieselgeneraattorien polttoöl-jyn ominaiskulutusta sekä polttoai-

neen kokonaiskulutusta. Kaikki lai-vojen energiankulutukseen liitty-vät tiedot ovat etänä seurattavissa.

– Energiankäytön hallintajär-jestelmä antaa käyttöömme mate-maattisesti analysoidut suoritus-kykymittarit pelkän käsittelemät-tömän datan sijaan, sanoo Aida Cruises -yhtiön meritoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Jens Lassen. &

ABB mittaa Aidan energiat

www.eaton.eu/electrical

SSmmaartttWWWWiiiiiirrrrrreee--DDDDTTT®®® – ttiieeeddooonnnn aavvooiinn llliiiiitteeettttttttäääääävvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyysssss vvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaakkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiioooooooooooonnnnnnnnnnaaaaaaaaaaaa

PKE- moottorinsuojakatkaisija jaSmartWire-DT On kannattavaa liittää elektroninen PKE-moottorinsuoja-

katkaisija SmatWire-DT-väylään ja osaksi teollisuusautomaa-

tiojärjestelmää. Väylän kautta saatavan tiedon avulla voidaan

optimoida energian kulutusta sekä havainnoida nopeasti

mahdolliset vikatilanteet. Koneet ja laitokset voivat pyöriä

maksimitehoilla, koska moottorilta saatava ennakkovaroitus

auttaa estämään mahdolliset ylikuormitustilanteet.

Kutsumme tätä Lean Poweriksi. Se tarjoaa sinulle vapauden

luovien ja taloudellisten ratkaisujen tekemiseen.

Ota yhteyttä: [email protected]

PKPKKKKKKPKKPKPKEEEESma

Logic Command Sensor Actuator Power

ANTURITJOUSTAVASTI OMASTA TUOTANNOSTA

Uutiset12 TEKNIIKKA&TALOUS / 17.4.2015

PUHEENVUORO Innostuitko? Suutuitko? Lähetä mielipiteesi [email protected]

KOULUTUS / Verkko-opiske-lua voi kehittää älykkäämmäksi ja vuorovaikutteisemmaksi kuin pel-kästää sisällön jakamiseksi ver-kossa. Näin uskotaan espoolaises-sa Cloudrivenissä, jonka verkko-palvelu tavoittelee kansainvälisek-si yritysvalmennuksen alustaksi.

– Haluamme ratkaista muuta-mat verkko-opiskelun peruson-gelmat, jotta oppiminen ei jäisi ir-ralleen työntekijöiden muusta te-kemisestä, sanoo Cloudrivenin toi-mitusjohtaja Jukka Koskenkanto.

Hän uskoo, että innostavalle, palautetta antavalle ja pelillisiä elementtejä sisältävälle verkko-valmennukselle on tilausta. No-peimmillaan opiskelu voi olla pi-kapyrähdys kännykkäselaimella.

– Kaikilla tuntuu olevan kiire, ja kustannuspaineiden takia taitojen kerryttämiseen ei voida käyttää kerralla paljon aikaa.

Perustajat ovat taustaltaan eko-nomeja, insinöörejä ja opettajia. Yhteistä heille on tausta yritys-saneeraukseen ajautuneessa val-mennusyritys Trainers’ Houses-sa, joka omistaa yhtiöstä vajaan viidenneksen.

Cloudrivenin liikevaihdosta vielä suurin osa tulee ohjelmis-tolisensseistä sekä räätälöidystä konsultoinnista, sovelluskehityk-sestä ja koulutuksesta yrityksille, mutta suurimmat kasvutoiveet on asetettu verkkopalvelulle.

Yhdysvaltoihin on mentäväCloudriven tähtää Trainengage.com-tuotteellaan heti maailman-markkinoille.

– Kävimme läpi varhaisen testi-vaiheen viime syksynä New Yor-kissa, ja kysyntää tuntuu olevan.

Koskenkanto uskoo, että pal-velulla on valttikorttinsa isoilla markkinoilla.

– Olemme nyt edellä muuta kou-lutustarjontaa, joka perustuu yhä passiiviseen perinteiseen sisällön jakamiseen.

Bisnesmalli on, että kumppani

maksaa vasta sitten, kun tuloja syntyy.

Cloudriven havittelee erityises-ti Yhdysvaltoihin, koska siellä on 140 miljardin dollarin yritysval-

mennuksen koulutusmarkkina. Se on liki puolet koko maailman markkinasta.

Verkkopalvelusta huolimatta yrityksen on oltava myös fyysi-sesti läsnä Yhdysvalloissa. Kasvu Yhdysvalloissa vaatii myös pää-omasijoittajien rahoituskierrok-sen.

Jukka Koskenkanto sanoo, ettei yhtiö hae pikavoittoa.

– Vuonna 2020 haluamme olla aidosti kansainvälinen toimija, jonka liikevaihto ja työntekijä-määrä kasvavat. &


Cloudrivenin verkko-opiskelualusta antaa palautetta ja palkitsee

Tehoa verkko-opiskeluun

Kustannus- paineiden takia taitojen kerryttämiseen ei käytetä kerralla paljon aikaa.

KAIKILLA LAITTEILLA. Cloudrivenin tiimi uskoo, että verkko-opiskelu tulee kännykkään työmatkojen ajaksi. Kuvassa Matti Pitkänen, Tuomas Kesti, Jukka Koskenkanto, Anu Nevalainen ja Janne Haonperä.

VIIKON STARTUP

Lähetä startup-vinkki:[email protected]

Cloudriven

Mitä tekee: Verkko-valmennusta ja koulutusta yrityksille

Työntekijöitä: 9

Perustettu: 2012

Liikevaihto: yli 2 milj. € (2015)

Mahdollisuudet: Koulutuksessa on isot markkinat

Uhat: Yhdysvallat on vaikea valloittaa, säästöt koulutuk-sessa

MIKKO ROININEN

Oikeat vastaukset

3 kysymystä1. c) Maailman ensimmäinen pank-kiautomaatti asennettiin Lontoo-seen 1967. Suomen ensimmäinen pankkiautomaatti avattiin 1971.2. d) Postipankin Presta-sijoitusra-hasto perustettiin vuonna 1987.3. d) Postipankin pääjohtaja Seppo Lindblom joutui eroamaan New Yorkin toimiston tehtyä jättitap-piot strukturoiduilla swapeilla eli monimutkaisilla velkarakennetta koskevilla järjestelyillä.

PähkinäTimo huomasi, miten Tero laski si-säänpääsykoodin. Hän laski helpos-ti, että 9+3=12, 1+2=3 , 9×3=27 ja 2×7=14, ja pääsi sisään koodilla 931232714. Kahden edellisen päivän sisäänpääsykoodit syntyivät samalla periaatteella.

Kysymykset sivulla 23

Jukka Lukkari kirjoitti (T&T 2.4.2015) EU-rahan lipsuvan Suo-men sormista. Onkin totta, että EU:n H2020-rahoitusohjelman uudistuneet, innovaatiolähtöi-semmät sisällöt ja nopeutuneet prosessit ovat nostaneet haku-aktiivisuutta niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, mikä taas on johtanut entistä kovem-paan kilpailuun ja jonkin verran laskeneisiin onnistumisprosent-teihin koko EU-alueella.

On kuitenkin huomattava, etteivät tilastojen onnistumis-prosentit kerro koko totuutta. Jo ensimmäisen vuoden aikana Suomessa on Euroopan komis-sion tilastojen mukaan ollut yli 300 seulan läpäissyttä, joita EU tukee yhteensä yli 119,7 miljoo-nalla eurolla.

Hankkeet ovat osallistujilleen hyvin merkittäviä: pienimmät,

kymmenien tuhansien eurojen hankkeet mahdollistavat pk-yritysten uusien innovaatioiden soveltuvuus- ja markkinatutki-muksia, kun taas suurimmilla, useiden kymmenien miljoonien eurojen hankkeilla rakennetaan esimerkiksi pilottilaitoksia inno-vaatioiden skaalaamiseksi ja tes-taamiseksi teollisessa mittakaa-vassa juuri ennen niiden vientiä markkinoille.

KONKREETTISENA esimerkkinä suomalaisesta onnistumisesta mainittakoon teollisia entsyy-mejä tuottava kaarinalainen MetGen.

Yrityksen 2,2 miljoonan euron pk-instrumenttihanke mahdol-listaa tuotannon kehittämisen sekä demonstraatiot teollisessa mittakaavassa – ja tämän myötä yrityksen kasvun kohdemarkki-noillaan.

EU-tuki toimii siis näiden vält-tämättömien askelten mahdol-listajana ja nopeuttajana. Rahoi-tuksen lisäksi usean osallistujan konsortiohankkeet – ja jo niiden valmistelu – mahdollistavat kan-sainvälisten kumppanuuksien luontia ja osaamisen laajenta-mista osallistujilleen.

RAHOITETTU HANKE ei kuiten-kaan synny tyhjästä, vaan erityi-

sesti H2020-ohjelman kovassa kansainvälisessä kilpailutilan-teessa jokainen läpimennyt hanke vaatii hyvän idean, vah-van konsortion sekä paneutuvan, osaavan ja riittävästi resursoi-dun valmisteluvaiheen.

Käytetyillä asiantuntijoilla pitää olla osaamista ja aikaa paneutua hakemusten valmis-teluun EU:n ohjeistuksen sekä hakemusten arvostelijoiden tar-peiden mukaisesti.

Erikoisosaamista hakemusten tekoon kaivataan edelleen. Tekes myös tukee asiantuntevan avun hankkimista.

Kovassakin kilpailussa pärjää, kun muotoilee hyvän idean, etsii sille sopivan rahoitusinstrumen-tin, löytää toisiaan täydentävät kumppanit ja varaa riittävästi aikaa hakemuksen kirjoittami-seen.

Lukijalle pitää välittyä pro-jektin sisällön lisäksi myös sen vaikuttavuus niin teknisestä kuin kaupallisestakin näkökulmasta.

AIEMPIIN PUITEOHJELMIIN verrattuna innovaatioraha on nyt suunnattu luomaan uusia työ-paikkoja Eurooppaan.

Tutkimusta ei ole unohdettu, mutta sekin pitää pystyä perus-telemaan kaupallisella hyödyllä. Suomi tarvitsee uusia innovaa-tioiden mahdollistamia työpaik-koja ja haluaisimmekin roh-kaista myös suomalaisia yrityk-siä hakemaan EU-rahaa entistä aktiivisemmin. &

LAURA KOPONEN toimitusjohtaja

TERHI MARTTILAprojektipäällikkö

Spinverse Innovation Management

EU-raha kantaa myös suomalaisia

Tilastojen onnistumis- prosentit eivät kerro koko totuutta.

INTERNET / Cornellin yliopis-ton tutkijat ovat kehittäneet algo-ritmin, jonka avulla on mahdollis-ta tunnistaa internetiä vaivaavia kommenttitrolleja.

Tutkimus keskittyi tarkkaile-maan muun muassa cnn.com- ja ign.com-sivustolle käyttökiellon saaneiden kommentoijien tuotta-maa sisältöä.

Tutkijoiden mukaan uusi järjes-telmä pystyy tunnistamaan trollit jopa kymmenen kommentin pe-rusteella.

Tutkimuksessa vertailtiin kah-teen kategoriaan kuuluvia kom-mentoijia. Toiseen kuuluivat ne, jotka tulisivat tulevaisuudessa saamaan käyttökiellon palveluun ja toiseen ne, jotka eivät koskaan saisi kieltoa.

Lähes kaikki ensimmäiseen ryh-mään kuuluneet kommentoijat kir-joittivat kieliopillisesti heikompaa tekstiä sekä keskivertoa epäsel-vemmin. Kirjoituksen taso laski tutkijoiden mukaan siihen asti, kun käyttäjät saivat käyttökiellon. &

Tutkijat tekivät trolliansan

Tuoreimmat verkossa www.tektal.fi


Lennart Sandström, tekn.yo, opiskelija Piraattipuolue, Helsinki, piraattipuolue.fi/lennart-sandstrom

Anders Adlercreutz, arkkitehti, yrittäjä, Kirkkonummen kunnanhallituksen jäsen, RKP, Kirkkonummi, andersadlercreutz.fi

Laura Kiijärvi, arkkitehti, yrittäjä, Kokoomus, Espoo, www.kiijarvi.fi

Perttu Tuomaala, DI, myynti- ja markkinointijohtaja, Kokoomus, Porvoo, www.perttutuomaala.fi

Vesa Helkkula, DI, MBA, toimitusjohtaja, Keskusta, Kauniainen, helkkula.fi

Outi Lankia, FM, EHS-Engineer, työsuojelupäällikkö, Keskusta, Porvoo, www.outilankia.fi

303

147

374

323

191

359

VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRI

Pasi Hentunen, DI, Itsenäisyyspuolue, Uusikaupunki, psihentunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi

107

SATAKUNNAN VAALIPIIRI

Kari Hannus, DI, apulaiskaupunginjohtaja, Kokoomus, Pori, karihannus.fi

Minna Haavisto, TkT, toiminnanjohtaja, Vihreät, Pori, minnahaavisto.net

101

89

HÄMEEN VAALIPIIRI

Lulu Ranne, DI, hanke- ja ympäristöasiantuntija Perussuomalaiset, Hämeenlinna, luluranne.fi

Mari Monto, DI, kotiäiti, Vihreät, Hattula, www.vihreatehdokkaat.fi/mari.monto

55

42

HELSINGIN VAALIPIIRI

Daniel Sazonov, tekn. yo, oik. yo, edunvalvonta-asiantuntija, Kokoomus, Helsinki, www.danielsazonov.fi

Otso Kivekäs, FM, ohjelmistoarkkitehti, Vihreät, Helsinki, otsokivekas.fi

Welat Nehri, DI, suunnittelupäällikkö, SDP, Helsinki, nehri.net

Marko Ekqvist, DI, it-konsultti, Perussuomalaiset, Helsinki, vaalit.ekqvist.fi

157

75

144

64

Juha Oinonen, FM, vanhempi palvelu-koordinaattori, Piraattipuolue, Helsinki, viskipuolue.fi/juha-oinonen

Raoul Plommer, tekn. yo, liiketaloustieteen kandidaatti, laskuttaja, Piraattipuolue, Helsinki, hän.fi

UUDENMAAN VAALIPIIRI

Edward Krogius, DI, MBA, opettaja, Kristillisdemokraatit, Espoo, www.kd-espoo.fi/19

Saara Hyrkkö, tekn. kand., diplomityöntekijä, Vihreät, Espoo, www.saarahyrkko.fi

Johanna Karimäki, DI, kansanedustaja, Vihreät, Espoo, www.johannakarimaki.fi

Jyrki Kasvi, TkT, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Vihreät, Espoo, www.vihreat.fi/jyrki.kasvi

Jarno Lappalainen, tekn. yo, viestintäasiantuntija, sivutoiminen yrittäjä, Vihreät, Espoo, jarnolappalainen.fi

39

257

108

259

97

100

101

Tuure Parkkinen, tekn. kand., yrittäjä, kirjailija, Piraattipuolue, Helsinki, rootbug.org

144

Jaakob Happonen, DI, TV-tuottaja, Kristillisdemokraatit, Espoowww.jaakob.club

207


Tomi Taka-Eilola, tekn. yo, aluemyyntipäällikkö, SDP, Oulu, vaalit.sdp.fi/ehdokas/tomi-taka-eilola

Mari-Leena Talvitie, DI, kaupunginvaltuuston pj. Kokoomus, Oulu, www.mari-leena.net

Leena Väänänen, DI, eMBA, Business Developer, Kokoomus, Oulu, www.leenavaananen.fi

58

112

113

Jenni Pitko, arkkitehti, suunnittelija, Vihreät, Oulu, jennipitko.fi

Sari Halonen, DI, vanhempi asiantuntija, SDP, Oulu, www.sarihalonen.fi

23

45

PIRKANMAAN VAALIPIIRI

Sauli Ahvenjärvi, TkT, kansanedustaja, Kristillisdemokraatit, Rauma, sauliahvenjarvi.fi

Petri Karisma, DI, opettaja, SDP, Tampere, petrikarisma.net

Matti Karvonen, DI, tutkija, tohtorikoulutettava, Itsenäisyyspuolue, Valkeakoski, ihmisyydenpuolesta.fi/team/matti-karvonen

Jarno Luoma-Nirva, DI, SW Specialist, Piraattipuolue, Tampere, luoma-nirva.net

Juha Ristimäki, DI, ohjelmistosuunnittelija, Piraattipuolue, Tampere, piraattipuolue.fi/juha-ristimaki

Joni Räsänen, tekn. kand., opiskelija, tutkimusapulainen, Piraattipuolue, Tampere, www.facebook.com/jonirasanen2015

Aleksi Kopponen, DI, ohjelmistoalan yrittäjä, Kokoomus, Lempäälä, www.kopponen.fi

Sakari Puisto, FT, tutkija, Perussuomalaiset, Tampere, www.sakaripuisto.fi

Sami Savio, DI, KTM, projektipäällikkö, Perussuomalaiset, Ylöjärvi, www.samisavio.net

Satu Hassi, tekn. lis., vapaa kirjailija, Vihreät, Tampere, www.satuhassi.fi

Jaakko Stenhäll, DI, suunnittelupäällikkö, Vihreät, Tampere, jaakkostenhall.fi

2

156

45

65

105

83

129

91

92

131

172

Mervi Haakana, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan DI, Vihreät, Kotka, mervihaakana.fi

Hanna Holopainen, DI, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät, Lappeenranta, www.hannaholopainen.fi

Kimmo Klemola, TkT, Vihreät, Lappeenranta, www.kimmoklemola.fi

Anniina Kontiokorpi, DI, projektipäällikkö, Vihreät, Parikkala, www.kontiokorpi.blogspot.fi

VAASAN VAALIPIIRI

Mikko Kaarlela, tekn. yo, opiskelija, toimihenkilö, Piraattipuolue, Vaasa, mikkokaarlela.piraatit.fi

Jere Kolehmainen, TkT, FT, teknologia-asiantuntija, Itsenäisyyspuolue, Vaasa, jerekolehmainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi

KESKI-SUOMEN VAALIPIIRI

Minna Kilpala, FM, Senior Project Manager, Vihreät, Jyväskylä, www.minnakilpala.fi

OULUN VAALIPIIRI

Silja Keränen, DI, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät, Kajaani, siljakeranen.fi

133

16

135

139

138

88

112

18

KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRI

Jukka Vuorinen, DI, toimitusjohtaja, Keskusta, Savitaipale, www.jukkavuorinen.fi

Tuomas Telkkä, DI, asiantuntija, elinkeinopolitiikka, Kokoomus, Lappeenranta, www.tuomas2015.fi

Saara Turkka, DI, Controller, Kokoomus, Kouvola, www.saaraturkka.fi

30

33

18

Supergraafi16 TEKNIIKKA&TALOUS / 17.4.2015

Käyttäjä-ystävälllisempi

■ Ergonomia vähentää niskan väsymistä ja nostaa siten suorituskykyä.

■ Sivulle kääntyvien valonvahvistimen painopiste pysyy alhaalla.

Ns. powered rail -kiskotus mahdollistaa lisälaitteiden kiinnityksen.

Kuulosuojaimet ■ Kolme asentoa: korvilla, korvilta pois ja

tuuletusasento.

Modernilla viestintätekniikalla varustettu sotilas tietää taistelukentälläkin, mitä ympäristössä tapahtuu. Puolustusvoimat on tilannut ensimmäisen erän kotimaisesta integroidusta kypäräjärjestelmästä.

Taistelija ei jää yksin

KARI PELTONEN Kuvat PEKKA KIIRALALÄHTEET: EVERSTILUUTNANTTI MATTI HONKELA, MAAVOIMIEN ESIKUNTA; SAVOX OY

Panta

Suojakuori

Lavetti

Modulaarinen kypärä

■ Kypärä koostuu lavetista, pannasta ja suojakuoresta.


Ballistinen kuori ■ Pysäyttää 9 mm konepistoolin luodin.

■ Kuoriosa on nopeasti vaihdettavissa riippuen taistelijan tehtävästä.

■ Kuorimoduulina voidaan käyttää myös kevyttä polyeteenimuovia.

■ Kypäräjärjestelmä toimii myös kokonaan ilman kuoriosaa.

Integroitu paristokotelo AA-sormiparistoja varten

Pimeänäkö ■ Valonvahvistin- eli pimeänäkö laitteet

(night vision goggles) kääntyvät sivulle, joten eivät osu esimerkiksi miehistövaunun kattoon tai oven yläreunaan.

■ Näkökenttä on 60 astetta, jolloin käyttäjä näkee samanaikaisesti eteen ja omiin jalkoihinsa.

■ Voidaan käyttää myös 40 ja 50 asteen näkökentän nvg-laitteita.

Ruuveilla säädetään pimeänäkölaitteen etäisyys silmistä.

Panta ■ Pantaosaan kiinnitetään pimeänäkö-

laitteet, tarvittaessa myös videokamera.

■ Kommunikaatiojärjestelmä (kuulon-suojaus, mikrofoni ja kuulokkeet) on osa pantaosaa.

Kypärää valmistetaan kahta kokoa, S/M ja M/L. Koon hienosäädin on takaosassa samaan tapaan kuin polkupyöräkypärässä.

Yksi virtalähdeKypäräjärjestelmä mahdollistaa keskitetyn virranhallinnan. Kun erillisiä paristoja ei tarvita, etuna on kypärään liitettyjen laitteiden keveneminen. Toisaalta yksittäisen laitteen oma virtalähde tuo käyttövarmuutta.

Kentällä testattuKypäräjärjestelmän eri versioita on testattu kentällä ja sitä on edelleen kehitetty saadun palautteen perusteella. Puolustusvoimat allekirjoitti maaliskuussa sopimuksen kypäräerän hankkimisesta, mutta vaikenee hinnasta ja määrästä. Ensimmäiset varusmiehet saavat uusia kypäriä käyttöönsä joko tämän vuoden lopussa tai kevättalvella 2016.

Aseet uusiksi

■ Kotimaisen kypärä järjestelmän kehittäminen on osa Puolustus-voimien Teknologia ohjelmassa (PVTO) vuonna 2010 aloitettua Taistelija 2020 -ohjelmaa.

■ Taistelijan ja ryhmän tai joukkueen suorituskykyä on jo nostettu keveillä konekivääreillä, uusilla kertasingoilla, tulenjohtajan maalin-osoitusjärjestelmällä ja aseen optisilla tähtäimillä.

■ Parhaillaan selvitetään viesti -välineiden hankinta mahdollisuuksia ja tutkitaan tulevaisuuden vaatetus- ja suojavarustusta.

Paino ballistisen kuoren kanssa

1,9 kgYhdellä nvg-putkella 2,3 kg Kahdella nvg-putkella 2,8 kg

Reverse engineering18 TEKNIIKKA&TALOUS / 17.4.201518 TEKNIIKKA&TALOUS / 17.4.2015


Tarkasti vartalonmyötäisen istuimen muoto tehdään näin: Asiakas istutetaan säkkituoliin, josta imais-taan ilma pois. Takapuolen ja selän jättämä painauma kopioidaan 3d-skannerilla. Taltioitu pinta siirretään cam-ohjelmaan, joka tekee työstöradat robotille. Robot-

ti koneistaa vaahtomuovista istuimen pehmusteen.Aikaa koko työnkulkuun menee vain kolme tun-

tia. Käsityönä vastaavan pehmusteen valmistami-nen kestää useita päiviä.

Tätä prosessia treenataan Metropoliassa Hel-singin Etelä-Haagassa. Ammattikorkeakoulussa opiskelijat valmistavat yksilöllisiä tukipohjallisia ja pyörätuolien istuimien pehmusteosia. Yksikössä on myös proteesipaja.

Yksilöllisiä istuimia tehdään esimerkiksi pyörä-tuolin käyttäjille, joilla on heikko vartalonhallinta. Vartalonmyötäinen istuin pitää paremmin paikal-laan kuin pelkät vyöt.

Yksilöllisen istuimen avulla ehkäistään tehok-kaasti myös painehaavojen syntymistä. Ne muo-

dostuvat herkimmin kohtiin, jossa luu on lähellä ihon pintaa.

Kuvaamalla nopeastiLuonnollisten muotojen skannaa-minen on suoraviivaisin reverse engineeringin eli takaisinmallin-nuksen muoto. Kun halutaan val-mistaa osa, joka sopii kehon pariksi mahdollisimman hyvin, on alkupe-räinen muoto säilytettävä.

Luonnollisten muotojen skannaa-miseen soveltuvat parhaiten kos-ketuksettomalla tekniikalla toimi-vat käsiskannerit, jotka muistutta-

vat etäisesti digitaalikameraa. Kolmiomittaukseen perustuva skanneri lähettää

laservaloa tai kuviota, joita luetaan kappaleen pin-nasta yleensä kahden kameran avulla. Kun lähet-timen ja kameran välinen etäisyys ja kulma ovat tiedossa, saadaan selville myös skannerin etäisyys pinnasta.

Käsiskannereilla kuvataan kohdetta samaan ta-paan kuin videokameralla. Menetelmä on nopea, ja työn edistymisen näkee tietokoneen ruudulla. Jotkut skannerit tallentavat jopa pinnan värit ja tekstuuritkin.

Kameroihin perustuvan skannauksen heikkous on kiiltävät pinnat. Jos kiiltävän kappaleen muodot halutaan skannata, on pinta saatava mataksi maa-laamalla tai teippaamalla.

Jos näin ei ole mahdollista tehdä, on käytettävä kosketukseen perustuvaa skanneria. Yleisin malli on robottia muistuttava käsivarsiskanneri. Myös koordinaattimittauskonetta voidaan käyttää kap-paleen mitoittamiseen.

Koneistus tarvitsee ehjän pinnanPelkkä mittausdata ei vielä tee kappaletta. Mit-taus tuloksista on tehtävä cam-ohjelmalle ymmär-rettävä malli.

JANNE TERVOLA Kuvat ARTTU LAITALA

Kun istuin tehdään mittojen mukaan, suunnittelu prosessi pyörähtää päälaelleen — takaisin-mallinnukseksi.

Penkki pintoja

myöten

SIMULOITAVA. Jos oikealla näkyvä pyörityspöytä lasketaan mukaan, Hyundain robotissa ohjattavia akseleita on kahdeksan kappaletta. Työstöohjelma on simuloitava, jotta robotin liikkeet ovat etukäteen tiedossa.

Koko työn-kulkuun

kuluu vain kolme tuntia.

Reverse engineering

Vanhat skannausjärjestelmät tuottivat vain pis-tepilviä. Pisteet piti eri ohjelmissa muuntaa pin-noiksi. Nykyisin skannerit tuottavat dataa, jota voi jatkokäsitellä pintoina skannerin omassa oh-jelmistossa.

– Ennen skannausta kannattaa valita järkevä skannaustarkkuus. Millimetrin resoluutio riittää hyvin. Näin mallin koko pysyy kohtuullisena, Met-ropolian lehtori Toni Nisula kertoo.

– Skannauksen jälkeen tasoitamme mallin pinto-ja hiukan poistamalla suurimmat epätasaisuudet.

Metropoliassa skannataan myös uretaanivaah-dosta tehtyjä vartalomalleja. Mallin lähtökohta on sama säkkituoli.

Skannauksia voi tehdä usein, ja alkuperäinen kappale säilyy samanlaisena. Opetuksen kannal-ta tämä on usein järkevää. Uretaani kiiltää käsi-skannerille liikaa, joten sen pinta on tehty mataksi maalarinteipillä.

Koodia koneeseenTähän saakka prosessi on ollut suhteellisen help-po. Pintaa hyväksi käyttämällä on tehtävä vielä robotille ohjelma, joka komentaa sen työkaluja ja liikeakseleita.

Tiedosto on saatava jatkokäsittelyyn käytettä-vän ohjelman ymmärtämään muotoon. Skannerei-den omat tiedostomuodot ovat usein suljettuja, joten pinnat täytyy tallentaa muiden ohjelmien ymmärtämässä siirtoformaatissa. Stl on yleisin skannusohjelmista löytyvä tiedostomuoto.

Mikäli skannaustulos on osa suurempaa mallia tai kokoonpanoa, jatketaan mallintamista yleensä mallinnusohjelmassa.

Tässä tapauksessa jälkikäsittelytarve on vähäi-nen, ja pinta tuodaan suoraan koneistusohjelmien tekoon tarkoitettuun cam-ohjelmaan.

– 8-akselisen koneen ohjelmointi vaatii myös si-mulointipaketin, jotta koneen käyttäjä tietää, mis-sä asennossa koneen käsivarsi on, cam-ohjelmaa edustavan Camasterin Ilari Heinäaho kertoo.

Ilman simulointia robotin voi pahimmillaan oh-jelmoida jyrsimään omaa runkoaan. Työstöratojen luomiseen käytetään Mastercamia, simulointiin sen lisäosaa Robotmasteria.

Cam-ohjelmassa mallinnetaan aihio, josta ko-neistus aloitetaan. Tuotujen pintojen avulla aihioon määritetään koneistettava alue.

Istuimeen tehdään lisää tilaa siirtämällä pintoja ulospäin 20 millimetriä. Tämä on välttämätöntä, koska tuolin verhoilu ja käyttäjän vaatteet vievät tilaa.

Työstöratojen tekemisen jälkeen cam-ohjelma tuottaa nc-koodin, jota robotti ymmärtää. Ohjel-makoodin simuloinnin jälkeen voi vaahtomuovin

koneistus alkaa. Koko tuotantoketju vie aikaa vain kolme tuntia.

Vaahtomuovikappale on kuitenkin välisovitet-tava ennen verhoilua. Sen tekee jyväskyläläinen apuvälinetoimittaja Movetta. Sovituksessa var-mistetaan istuvuus ja varmistetaan, että käyttäjän selkä ja raajat ovat oikeissa asennoissa.

Kun pehmuste on saatu viimeisteltyä, selkänoja ja istuinosa sahataan erilleen. Verhooja asentaa vaahtomuovin päälle painetta jakavan ja hengit-tävän verkon. Tämän jälkeen se on valmis tuoliin asennettavaksi.

Proteesit seuraavaksiTyönkulkua käytetään Metropoliassa apuväline-tekniikan opinnoissa. Istuimien kaltaisella työku-lulla valmistetaan myös muotopohjallisia. Menetelmät otetaan opetuksessa laajem-min käyttöön ensi syksynä.

– Haluamme, että opiskelijat oppivat apuvälineiden valmistukseen soveltu-vien ohjelmien käytön aikaisessa vai-heessa opintoja, Nisula kertoo.

Tulevaisuudessa 3d-skannausta hyödynnetään laajamittaisemmin myös lestien ja proteesien valmis-tuksessa. Nykyisin proteesimuotti tehdään kipsaamalla tynkä. Muotti valetaan täyteen kipsiä ja proteesi-holkki valmistetaan kipsipositiivin ympärille.

Muoto voidaan skannata suo-raan ja raajoista ja positiivi val-mistaa suoraan jyrsimällä. &

■ Kappaleen koko ja käyttötarkoitus ratkaisevat sen digitointiin käytettä-

vän menetelmän. – Skannatut mallit ovat aina noin-malleja.

Tekijällä on oltava vahva näkemys siitä, mitä tekee, ja hänen on tunnettava kulloi-nenkin teollinen ala, Metropolian teollisen muotoilun lehtori Mika Ihanus kertoo.

Maljakon skannaukselle ja jälkikäsitte-lylle on aivan eri vaatimukset kuin koneen-osalle. Ensimmäinen vaatii hyvänlaatuiset ja silmää miellyttävät jatkuvat pinnat.

– Tarkkakaan skannaus ei auta, jos mal-lintaja ei ymmärrä pintojen jatkuvuuksien lainalaisuuksia. Pintamallinnustekniikko-jen on oltava hallussa.

Tuote saattaa näyttää ruudulla hyvältä, mutta luonnossa se kiiltelee niin oudosti, että mieleen tulee osin sulanut kappale.

Koneenosien digitoinnin pääpaino on usein mittatarkkuudessa. Valoa käyttävä käsiskanneri soveltuu heikosti kiiltävien koneenosien tarkkaan tallentamiseen.

Tarkkoja mittoja sisältävä koneenosa on järkevää mallintaa kosketukseen perustu-valla laitteella. Mittakäsivarren kosketus-päätä käsin liikuttamalla saadaan kappale mitattua. Pisteiden hakemiseen voidaan käyttää myös koordinaattimittauskonetta.

Skannerin ohjelmistossa mittauspistei-den avulla voidaan muodostaa geometrisiä elementtejä. Koneistusta ja jatkokäyttöä varten lopullinen kappale on tehtävä mal-linnusohjelmassa.

– Tähän tarvitaan koneensuunnittelijan taitoja, ja on ymmärrettävä komponen-tin suunnittelulähtökohdat. On tiedettävä tuleva valmistustekniikka ja valittava jär-kevät toleranssit.

Piste pisteeltä digitoiminen on hidasta, koska menetelmä ei tallenna muotoja. Jois-sakin mittakäsivarsissa on laserviuhka, jonka avulla myös pinta saadaan nopeasti talteen.

Mikäli digitoitava kappale on henkilö-auton kokoluokkaa tai suurempi, siihen käytetään yleensä kolmijalalla seisovaa laserkeilainta.

Nopeimmin 3d-skannauksen makuun pääsee Autodeskin 123D Catchin avulla. Skannattavasta kappaleesta otetaan kuvia digikameralla tai kamerapuhelimella. Ohjelma yhdistää ruudut ja generoi siitä pintamallin.

Ohjelma on maksuton, ja sille löytyy sovellukset Android- ja iOS-puhelimille. &

Käyttötarkoitus valitsee menetelmän

JÄLJET HIEKKAAN. Yksilöllisiä pohjallisia varten jalkapohjat tallennetaan seisomalla muotti-materiaalissa. Tämän jälkeen pinta voidaan skannata.

laajem-

ppivat veltu-a vai-

usta min

mis-otti otti si-n

-

VÄSYMÄTÖN MALLI. Lehtori Toni Nisula skannaa uretaanista tehtyä vartalon kopiota. Uretaania käytetään vartalon mallin siirtoon, jos mitoituspaikassa ei ole skanneria.

Tulevaisuudessa skannausta hyödynnetään proteesien valmistuksessa.


Mikä on päällystystoiminnassa kiireisin tehtävä asia?

Katkaista infrarakentamisen korjausvelan kasvu. Se on nyt 2,4 miljardia euroa ja kasvaa sadalla miljoonalla vuodessa. Päällystysmate-riaalin tärkeimmän raaka-aineen bitumin hinta on suunnilleen puolet vuoden takaisesta. Nyt saa samalla rahalla enemmän päällystystä.

Miten saataisiin autoilijat noudattamaan päällystystyöosuuksien nopeus-rajoitusta?Työturvallisuus on meilläkin kärkiasia, jo-ten kyllä tilannetta on katseltu otsa kurtussa. Ruotsissa sikäläinen Trafikverket edellyttää erillistä saattoautoa, jonka perässä muiden pi-tää ajaa. Idean voisi ottaa käyttöön meilläkin.

Milloin päällysteen uusimiseen riittää urapaikkaus?Urapaikkaus riittää hyvin, jos tiessä on vain painautumia ja uria mutta se on muuten eh-jä. Jos päällysteen pinta on rikkonainen, koko päällyste pitää uusia.

Paljonko maksaa päällystää metri moottoritietä?Vaihteluväli on suuri, sillä moottoritien pääl-lysteessä pitää aina käyttää ykkösluokan ki-veä, jota ei aina ole saatavilla. Nyrkkisääntö-nä voi sanoa, että kyllä metri jonkin satasen maksaa.

Mikä on merkittävin päällystysalalla viime vuosina tehty tuotekehitys-saavutus?Toiminnan keskiössä ovat viime vuosina ol-leet kierrätys, asfalttialan ympäristönäkö-kohdat, energiansäästö ja kestävämmät pääl-lysteet.

Onko alalla vielä kehittämispotentiaalia?Yritystasolla pitäisi nyt teknisiä uudistuksia enemmän katsoa toiminnan organisointia ja tuotannon tehokkuutta. Pitäisi miettiä laa-jemmin uusia rahoitusmalleja ja saada niihin enemmän pitkäjänteisyyttä.

Pitäisikö rajoittaa nastarenkaiden käyttöä? Tilastojen mukaan nastarenkaat ovat turval-lisemmat. Jos kielletään kitkarenkaat, säästy-tään yhdeltä liikennekuolemalta vuodessa. Jos kielletään nastat, tilastollisesti kuolisi yhdek-sän henkilöä enemmän vuodessa. Tässä valos-sa kieltäisin itse ennemminkin kitkarenkaat.

Onko autossasi talvella kitkat vai nastat?Olen aina ollut nastarengasmies, jo ennen kuin tulin asfalttialalle. Nastarengas ottaa kiinni ko-vaankin mustaan jäähän. Olo on turvallisempi.

Mistä riittää intoa jääkiekkoon?Pelasin TPS:ssä C-junioreihin asti. Muutamia vuosia sitten vein kaksoispoikiani kiekkokou-luun. Vanha kaveri houkutteli pistämään hok-karit jalkaan ja tulemaan valmentajaksi. Po-jat eivät kiinnostuneet lajista, mutta itse in-nostuin uudestaan.

KARI [email protected]

Empower / Espoon kaupunki / Keuruun Sähkö / Motiva / Paroc / SKS Toijala Works / Talentum / Vaasan ammattikorkeakoulu

Nastat autossa, luistimet jalassa

Robert Blumbergin mielestä tietöissä pitäisi nyt hyödyntää halpaa bitumia.

Robert BlumbergLemminkäinen Oy:n päällystyssegmentin vetäjä

■ 40-vuotias. Syntynyt ja asuu Turussa. Muuttamassa pääkau- punkiseudulle

■ DI Åbo Akademi 2000

■ MBA Rutgers Business School 2010

■ Metso Paper 2000—2010

■ Valmet Automotive 2010—2014

■ Perhe: vaimo, tytär ja kolme poikaa

■ Harrastukset: jääkiekko, golf, mökkeily Turun saaristossa

Työpaikat

WWW.URATIE.FI

17.4.2015

Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356Ilmoitustrafiikki ja varaukset mediamyynti.talentum.fi Susanna Laakkonen puh. 020 442 4356

WWW.URATIE.FI

PAINOS 97 500

SHIJIAZHUANG 2005. Kiinassa meni neljä vuotta.

VES

A-M

ATTI

VÄ

ÄRÄ

OPISKELU

Lähetä tiedot Uratien nimitysuutisiin: [email protected] verkkopalvelun kautta www.uratie.fi/nimitysuutiset

Uusia työntekijöitä? 17.4.20152 WWW.URATIE.FI

ETSIMME OSAAJIA!VAMK kouluttaa osaajia Vaasan seudulla sijaitsevan Pohjoismaiden merkittävimmän energiateknologian keskittymän palvelukseen. Liity energiseen joukkoomme!

1 Sähkötekniikan lehtoria

Vaatimuksena DI-tutkinto sähkövoimatekniikanalueelta. Arvostamme kokemusta voimalaitostenja teollisuuden sähköistyksen sekä sähkösuunnitte-lun ja automaation alueelta.

2 Energiatekniikan lehtoria

Opetusalueina ovat energiatekniikka, energian tuotanto, jakelu ja käyttö. Arvostamme tutkintoa energiatekniikan tai konetekniikan alueilta ja hyvää englannin kielen taitoa.

3 Rakennetekniikan lehtoria

Opetusalueina ovat talonrakentamisen rakennetek-niikka ja rakenteiden mekaniikka. Arvostammekokemusta teräsrakenteiden suunnittelusta sekäCAD-ohjelmistojen käytöstä.

LISÄTIETOJA: Toimi 1: Koulutuspäällikkö Juha Nieminen,

Toimet 2 ja 3: Koulutuspäällikkö Martti Laaja,

Toimet täytetään 1.8.2015 alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakemus ja CV 4.5.2015 klo 16.00 men-

nessä tekniikan yksikön johtaja Jorma Tuomiselle

Toimien hoitaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä alan yritysten kanssa sekä kehittämistä ja osallistumista yh-teisiin tutkimushankkeisiin. Kelpoisuusehtoina sovelle-taan ammattikorkeakoulujen yliopettajien ja lehtoreiden kelpoisuusehtoja (laki 932/2014 ja asetus 1129/2014).

HAEMME TEKNIIKAN YKSIKKÖÖMME:

VAMK.FI

Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden tämänkeväisessä

yhteishaussa on jaossa ammattikor-keakouluissa 25 000 opiskelupaikkaa ja yliopistoissa 18 000 aloituspaikkaa.

Ison yhteishaun hakuaika päättyi viikko sitten. Aiemmin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haettiin erikseen.

Tekniikka&Talous kysyi kahdesta ammattikorkeakoulusta ja Aalto-yli-opistosta, mitkä tekniikan alat kiin-nostavat nyt tulevia insinöörejä.

Viime vuonna noin kymmenen vuo-den tauon jälkeen alkanut rakennus-arkkitehtien koulutus kiinnostaa eri-tyisen hyvin, sanoo Tampereen am-mattikorkeakulun koulutusjohtaja Timo Parkkinen.

– Myös rakennusmestarien koulu-tus houkuttelee, sillä noin 90 prosen-tilla rakennusmestareista on valmis-tuessaan työpaikka.

Ict-alan kiinnostus on vieläkin No-kian irtisanomisten jälkeen heikoh-koa, vaikka Parkkinen näkee jo tilan-teessa valonpilkahduksia.

Ict-alan työtilanteen helpottami-seksi Tamk ja TTY suunnittelevat aloittavansa alan muuntokoulutuk-sen ensi syksynä. Jos rahoitus jär-jestyy, työttömiä tai työttömyysuhan alaisia ict-insinöörejä aletaan pereh-dyttää muun muassa pelialaan, tieto-turvaan, pilvipalveluihin ja teolliseen internetiin.

Tamk:n toisen tekniikkapuolen koulutusjohtaja Riitta Mäkelän mu-kaan ajoneuvotekniikka ja konetek-niikka ovat edelleen suosioissa.

Viime vuosien paperi- ja selluteh-taiden isot irtisanomisuutiset sen si-jaan näkyvät innottomuudessa ha-keutua prosessitekniikan tai kemian koulutukseen, vaikka Mäkelän mie-

lestä nimenomaan biotuotetekniikka on tulevaisuuden ala.

Viime viikolla päättyneessä yhteis-haussa Tamk:iin hakeneiden määrä pysyi Mäkelän mukaan suunnilleen viimevuotisella tasolla.

Hakujärjestelmä uusiutui– Nyt on kyseessä ensimmäinen iso haku, joten on mielenkiintoista näh-dä, miten hakijat käyttäytyvät, kom-mentoi uutta hakumenetelmää hel-sinkiläisen Metropolia-ammattikor-keakoulun opintoasiainpäällikkö Ta-pio Rimpioja.

Hän epäilee, että myös poissaolo-oikeuden rajaamista koskevalla la-kiesityksellä voi olla jatkossa vaiku-tusta opiskeluhaun suuntaamisen. Jatkossa voi saada lykkäystä opinto-jen aloittamiselle vain perustelluista syistä, kuten varusmiespalveluksen tai raskauden takia. Pelkkä ilmoitus välivuodesta ei riitä.

Taloudellisen tutkimustoimiston TAT:n muutama viikko sitten julkai-seman Kun koulu loppuu -tutkimuk-sen mukaan kiinnostus välivuotta kohtaan on nyt huipussaan.

Selvityksen mukaan nykyisin jo runsas neljännes nuorista aikoo pitää välivuoden koulun loppumisen jäl-keen.

Kestosuosikit pitävät pintansa– Viime vuonna ykkönen oli raken-nusarkkitehdiksi opiskelu, kertoo Sirkku Mäntyniemi Metropolian ha-kijapalveluista.

Kestosuosikkeja ovat myös ajoneu-vo- ja kuljetustekniikka, sähkö- ja au-tomatiikka ja talotekniikka.

Helsingissä on tekniikan 1 300 aloi-tuspaikkaan hakijoita riittänyt, eikä lisähakuja ole tarvinnut tehdä vuo-sikausiin paikkojen täyttämiseksi. Aloituspaikkojen määrä on ollut sa-ma jo useamman vuoden.

Mäntyniemen mukaan uuden yh-teishakujärjestelmän takia ensisi-jaishakijoiden määrä vähenee, kos-ka vain kuuteen hakukohteeseen voi hakea. Aiemmin pystyi hakemaan erikseen yliopistoihin ja korkeakou-luihin, ja vaihtoehtoja oli kaksinker-tainen määrä.

– Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakouluissa ovat samat alat olleet jo monta vuotta hakijoiden suosikkeja, kertoo Tuulikki Kaski Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun haki-japalveluista. Tuoreessa haussa suo-situimpia hakukohteita ovat tietotek-niikka, arkkitehtuuri, tuotantotalous sekä kone- ja rakennustekniikka.

Myös kemian-, bio-, ja materiaali-tekniikka on Espoossa pysynyt suosi-tuimpien joukossa.

DI- tai arkkitehtikoulutusta tar-joavaan seitsemään suomalaiseen yliopistoon on tullut viime vuosina tasaisesti yhteensä noin 8 000 kandi-tutkinnon opiskeluhakemusta, niistä Aalto-yliopistoon noin 3 000.


Tekniikan yhteishaku yhdistyi

”Noin 90 prosentilla rakennusmestareista on valmistuessaan työpaikka.”

TEKNIIKKA KUTSUU. Yliopistoissa kiinnostavat eniten tuotantotalous, tietotekniikka ja arkkitehtuuri, ammattikorkeakouluissa ajoneuvo- ja kuljetustekniikka sekä rakennusarkkitehdin tutkinto.

Rakennusarkkitehtien koulutusala on nousussa. Myös kestosuosikit pitävät pintansa.

317.4.2015

Paroc on Itämeren alueen johtava energiatehokkaiden eristeratkaisujen valmistaja. Toimintamme kulmakiviä ovat asiakas- ja henkilöstölähtöisyys, jatkuva innovaatio, kannattava kasvu sekä kestävä kehitys. Paroc-tuotteita ovat rakennuseristeet, tekniset eristeet, laivaeristeet, sandwichelementit ja akustointi-tuotteet. Tuotteet valmistetaan Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa ja Puolassa sekä Venäjällä. Myyntitoimistoja ja edustustoja on 14 maassa Euroopassa. Paroc Groupin omistaa CVC Capital Partners sekä vähemmistöomistajana Parocin henkilöstö. Liikevaihtomme vuonna 2014 oli 417,5 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä keskimäärin 2075.

Sähkö- ja automaatioinsinööriäHaemme

Production Technology, sähkö- ja automaatio-osastollemme

LISÄTIETOJA TEHTÄVÄSTÄ ANTAVAT Production Technology, sähkö- ja automaatio-osaston päällikkö MIKA OJANIEMI puh. 0400 756 785, [email protected] Specialist VEERA KRAAPPA puh. 050 486 1915, [email protected]äytä sähköinen hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan hakemuksesi sekä CV:si 30.4.2015 mennessä osoitteessa WWW.PAROC.FI

TEHTÄVÄSSÄSI VASTAAT AUTOMAATIOON LIITTYVISTÄ investoinneista ja ongelmanratkaisusta pääsääntöisesti Paroc Panel Systems Paraisten tehtaalla. Osallistut tehtaan investointeihin osana projektitiimiä ja vastaat osaltasi Parocin käyttämien sähkö- ja automaatioratkaisujen asennuksesta ja käyttöönotosta. Toimit yhteistyössä osana kansainvälistä tiimiä ja vastaat Parocin käyttämän automaatiokonseptin kehittämisestä.

MENESTYÄKSESI TEHTÄVÄSSÄ SINULLA TULEE olla laaja-alaista kokemusta prosessi- ja valmistusteollisuuden automaatiotehtävistä. Sinulla on vähintään sähköpätevyys 3 (SP3) sekä kokemusta seuraavista logiik-kajärjestelmistä: Siemens S7, Mitsubi-shi, Beckhoff TwinCAT ja Wonderware InTouch (HMI) sekä taajuusmuuttajista:

Lenze, Control Techniques ja Mitsubishi. Robottijärjestelmien osaaminen laske-taan eduksesi. Sinulla on tehtävään soveltuva koulutus (DI, insinööri AMK).

TOIMIT HYVIEN YHTEISTYÖSUHTEIDEN KAUTTA, olet otteeltasi aktiivinen ja tavoitteel-linen. Olet avoin, kehityshaluinen ja kykenet toimimaan itsenäisesti. Tehtävä edellyttää sujuvaa suomen ja englannin kielen hallintaa, ruotsin kielen taito kat-sotaan eduksi. Tehtävään sisältyy jonkin verran matkustamista.

TARJOAMME SINULLE MAHDOLLISUUDEN kehittyä kansainvälisessä organi-saatiossamme ja samalla rakentaa kestävämpää tulevaisuutta osaavassa ja sitoutuneessa työyhteisössämme.

Haemme nyt

TYÖNJOHTAJAA HÄMEENLINNAANkoordinoimaan 20kV – 400kV sähköasemien kunnossapitotöitä sekä toimimaan osana

sähköasemien rakennusprojekteja.

Edellytämme sinulta: kokemusta sähköasemien kunnossapidosta rakentamisesta so e tu aa sähköa an kou utusta kokemusta esimiestehtä istä oma a oi eisuu a ja k k ä oppia sekä kehi ää toimintaa h iä kommunikoin ja neu o e utaitoja

Arvostamme lisäksi: etojärjeste mä ja e kä ökokemusta en annin kie en taitoa kokemusta tarjous askennasta.

inu a on h ät hteist ö ja uoro aikutustaidot sekä asiakaspa e uhenkis ä ja o et tar i aessa a mis m ös matkustamaan. Voit o a jo ura asi edenn t osaaja tai uraasi a oi e e a tu e aisuuden teki

jä. ärkeintä on e ä sinu a on oikea asenne uuden oppimiseen ja ha ua kehi ä ja menest ä t össäsi koska tehtä ien tarkempi sisä tö määrä t a i a an henki ön kokemuaksen ja kou utuksen mukaan.

Lisä eto a te tävästä antaa unnossapitopää ikkö o orokorpi o o.norokorpi empo er. tai puh. 4442 2 40.

Lä etä akemuksesi pa kkatoi eineen 27.4.2015 mennessä osoi eeseen rekr toin empo er. . ethan nopea paikka tä tetään he sopi an hakijan ö d ä. tsikoi sähköpos si önjohtaja ämeen inna.

-- -

-

www.empower.eu SKS Toijala Works Oy on

teräsrakenteiden, kuten runkojen

ja puomistojen erikoisosaaja,

joka valmistaa myös valmiita

koneita ja laitteita avaimet käteen

-periaatteella. SKS Toijala Worksin

toiminta muodostuu kahdesta

liiketoiminta-alueesta: sopimusval-

mistuksesta sekä kurottajaliiketoi-

minnasta.

SKS Toijala Works on viime vuosi-

na panostanut merkittävästi

TW LogStacker -tuotteiden tuote-

kehitykseen, ja tältä liiketoiminnal-

ta odotetaan huomattavaa kasvua

lähivuosina. TW LogStackereiden

myynnista vastaa Cargotecin

Kalmar-myyntiverkosto.

www.twlogstacker.fi

SKS Toijala Works on osa

SKS-konsernia. SKS-konsernin

liikevaihto oli 105,3 miljoonaa

euroa vuonna 2014 ja konsernin

palveluksessa on 685 henkilöä.

SKS-konsernilla on toimintoja Suo-

men lisäksi Kiinassa, Puolassa,

Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa.

Haemme SKS Toijala Worksin palvelukseen

TW LogStacker - TUOTEPÄÄLLIKKÖÄ Vahvistamme organisaatiotamme ja haemme vakituiseen

työsuhteeseen tuotepäällikköä puukurottajaliiketoimin-

taamme Toijalaan. Toimit myyntiverkoston teknisenä ja

kaupallisena tukena. Tuotepäällikkönä vastaat teknisen

myynti- ja markkinointimateriaalin tuottamisesta ja tarvit-

taessa osallistut myyntineuvotteluihin loppuasiakkaiden

kanssa. Olet mukana määrittelemässä ja kehittämässä

kurottajaliiketoiminnan strategiaa ja osallistut tuote-

kehityshankkeisiin. Tehtävä edellyttää matkustamista

kotimaassa ja ulkomailla.

Sinulla on:tekninen koulutus (DI/insinööri)

kokemusta myyntityöstä ja asiakassuhteiden hoidosta

kansainvälisessä kaupassa

sujuva suullinen ja kirjallinen englannin kielen taito,

saksan kielen taito katsotaan eduksi

mobiilityökoneiden tuntemusta.

Arvostamme:hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja

aktiivisuutta ja verkostoitumistaitoja

määrätietoista, järjestelmällistä ja itseohjautuvaa

työskentelytapaa

esiintymis- ja koulutustaitoja, myös englannin kielellä.

Tarjoamme:kasvavan ja osaavan organisaation tuen

monipuolisen ja mielenkiintoisen tehtäväkentän

hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.

Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Heikki

Korpimaa p. 040 501 8623. Hae tehtävään 6.5.2015

mennessä osoitteessa www.sks.fi /tyopaikat.

Tervetuloa joukkoomme

Katso tarkemmat hakutiedot

TILAPALVELUPÄÄLLIKKÖ Tilakeskus-liikelaitos Työavain 4-42-15

Tilakeskus-liikelaitos hakee tilapalvelupäällikköä toimiti-lahallinnon monipuolisiin tehtäviin. Tilapalvelupäällikön tehtävänä on Tilakeskus -liikelaitoksen hallinnollisen isännöinnin johtaminen. Palvelualue toimii kaupungin tilojen vuokralleantajana ja -ottajana, sekä edunvalvoja-na kaupungin vuokra- ja osaketiloissa. Yksikkö vuokraa kaupungin toimialoille niiden tarvitsemat tilat ja huoleh-tii toimitilojen sisäisestä vuokrauksesta.

Hakuaika päättyy 29.4.2015 klo 15.45.

Uudelle uralle

Vincit Helsinki Oy■ Teemu Uoti-la on nimitetty tehtävään pas-sionate mana-ging director

11.8.2014 alkaen. Esa Ojansivu on nimitetty tehtä-vään passionate director - cus-

tomer relations 19.9.2014 alkaen. Emma Loikka-nen on nimitetty tehtävään pas-sionate visualist 17.11.2014 alkaen.

M3 Research Finland■ Trad. Janne Juntunen on nimitetty research mana-geriksi 12.3.2015 alkaen. Hän on aiemmin toiminut yrittäjänä Active Bran-ding –yrityksessään sekä työskennellyt Innolink Re-search Oy:n palveluksessa. KTT Arto Kuuluvainen on nimitetty senior client ser-vice manageriksi 1.2.2015 alkaen. Hän työskenteli aiemmin yhtiössä research managerina. KTM Teemu Kaijanen on nimitetty ju-nior research manageriksi 1.10.2015 alkaen. Kaijanen

työskenteli aiemmin yhti-össä Research- and Sales traineena.

Rastor■ Marko Rautjoki on aloit-

tanut Helsingin yksikössä kou-lutusasiantunti-jana 16.2. Hänen vastuullaan ovat

logistiikka-alan koulutusoh-jelmat.

Consti Korjausurakointi Oy■ Nina Olasvirta on nimi-tetty työmaainsinööriksi.

4 17.4.2015

Uudelle uralleA-Insinöörit■ DI Arto Möttönen on

nimitetty chief informational of-ficerin tehtävään 1.1.2015 alkaen. Hän tulee vas-

taamaan yrityksen suun-nittelu-, projektinjohto- ja tiedonhallintaohjelmistojen sekä koko ICT:n hallinnasta ja kehityksestä.

Leijona Catering Oy■ eMBA, restonomi Riik-

ka Ahtiainen on nimitetty liike-toimintajohta-jaksi ja johtoryh-män jäseneksi

3.2.2015 alkaen. Hänen vastuullaan on yhtiön uu-sien ravintoloiden liiketoi-minta. Ahtiainen on aiem-min työskennellyt Rovio Entertainment Oy:ssä, SSP Finland Oy:ssä sekä SOK:n ravintolaketjuohjauksessa.

Tarja Österberg on nimitetty vies-tintäpäälliköksi 1.2.2015 alkaen. Hänen tehtävä-

nään on kehittää yhtiön si-säistä ja ulkoista viestintää sekä vastata mediasuhteis-ta. Österberg on aiemmin toiminut viestintätehtävis-sä Nokiassa ja Saunalah-dessa.

KOKENUTTA ASIANTUNTIJAA

Motiva Oy on valtion omistama asiantuntijayritys, joka tarjoaa palveluja energian, materiaalien ja uusiutuvan energian tehokkaan ja kestävän käytön edistämiseksi. Haemme Kestävä kulutus ja yhteiskunta –yksikköömme

Koko ilmoitus ja hakemusten lähetys osoitteessa www.personnel.fi. Hakuaika päättyy 27.4.2015

luomaan ja toteuttamaan energia- ja materiaali-tehokkuuteen liittyviä projekteja. Hakemallamme henkilöllä on soveltuva korkeakoulututkinto sekä käytännön osaamista projektityöstä energiatehok-kuuden ja/tai uusiutuvan energian alueelta.

www.motiva.fi

Palkkaamme tulevaisuuden kykyjä mediamyyntiin

Talentum on ammattilaiskohderyhmään

keskittyvä kustantaja ja informaation

tuottaja. Palveluksessamme työskentelee yli

700 henkilöä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa

ja Baltian maissa. Talentumin medioita ovat

Talouselämä, Arvopaperi, Fakta, Tekniikka&Talous,

MPC, Tivi, Markkinointi&Mainonta, Metallitekniikka,

Tekniikan Historia, Mediuutiset ja Ruotsissa ilmestyvät

Ny Teknik, Affärsvärlden, Dagens Media, Lag&Avtal sekä

Arbetarskydd.

Talentum Events tarjoaa liikkeenjohdolle tapahtumia

ja seminaareja. Talentum on myös johtava

monipuolisen juridisen ja ammattikirjallisuuden

kustantaja sekä juridiikan alueen kouluttaja.

Talentum Oyj:n osake on listattuna

NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

6.5.

hakemus syyskuu:ohjelma alkaa

Autamme ammattilaisia menestymään.

mediamyynti.talentum.fi/trainee

Oletko nälkäinen ja nopea liikkeissäsi? Haluatko kehittyä huippumyyjäksi monipuolisessa mediayhtiössä? Onko digi toinen kotikielesi? Etsimme Ta-lentumin mediamyyntiin tulevaisuuden osaajia.

Talentum Trainee -ohjelma on 4 kuukauden, syys-joulukuu 2015, intensii-vinen, kokopäiväinen harjoittelujakso, jonka aikana traineet perehdytetään monipuolisesti mediamyynnin tuloksentekijöiksi. Trainee-ohjelman jälkeen lupaavimmilla on mahdollisuus tulla palkatuiksi myyntineuvottelijoiksi.

Odotamme, että olet jo suorittanut tutkintosi tai valmistumassa lähiaikoina.

Tarjoamme loistavat työkaverit, inspiroivan työympäristön ja mahdollisuu-den kehittyä ammattilaiseksi.

LÄHETÄ HAKEMUS

Lähetä CV:si 6.5.2015 mennessä osoitteeseen [email protected]

-ohjelma syksy 2015

Tehtävänäsi on johtaa ja kehittää konsernin toimin-taa pitkä jänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Vastaat strategian toteuttamisesta, toiminnan ja talouden suunnittelusta, raportoinnista, henkilöstöstä sekä sidosryhmäyhteistyöstä.

Odotamme sinulta sekä kokemusta tulosvastuul-lisesta johtamisesta että riittävää energia-alan tuntemusta. Sinulla on myös tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Pystyt johtamaan nykyisiä lii-ketoimintoja kehittävällä otteella ja ennakoimaan alalla tapahtuvia muutoksia. Henkilöstöjohtamistai-tosi sekä vuorovaikutustaitosi ovat vahvat ja sinulla on kykyä luoda suhdeverkostoja.

Lisätietoja tehtävästä antaa Personnel Groupin aluepäällikkö Terhi Tuukkanen, p. 050 441 6658 tai Keuruun Sähkö Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Kosonen, p. 0500 953 100. Lähetä hakemuksesi, CV:si ja palkkatoivomuksesi viimeistään 26.4. verkkosivujen www.personnel.fi kautta.

Keuruun Sähkö -konserni on Keski–Suomessa toimiva energia-alan moni-toimiyritys. Konsernin muodostavat vuon na 1915 perustettu emoyhtiö Keu-ruun Sähkö Oy ja sen sataprosenttises-ti omistamat Keuruun Lämpövoima Oy ja Radiki Oy. Konserniin kuuluu myös 55.4 % omistusosuudella Kiinteistö Oy Keuruun Elinkeinotalo. Konsernin lii-kevaihto on noin 14 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 55. Konsernin omis-taa Keuruun kaupunki, Fortum Power and Heat Oy ja yksityiset pienosakkaat. Päätoimipaikka sijaitsee Keuruulla. www.keuruunsahko.fi.

TOIMITUSJOHTAJAAEtsimme konserniimme uutta


TYÖKALUJEN VALMISTUS

Tuotteet ja palvelut

Varaa nyt ilmoituspaikkasi Suoramarkkinointi Mega Oy

0204 424 600

Varaa

paikkasi

0204 424 600

MAALAUSLAITTEET

LÄMMÖNVAIHTIMET/ -SIIRTIMET

SÄHKÖNJAKELU

LED-TUOTTEET

AITATEKNIIKKA AUTOMAATIO JA SÄHKÖMOOTTORIT

Lue uusi ArvopaperiKatse Ruotsiin! Arvostukset ovat Tukholmassa

Helsingin tasoa, mutta valinnan varaa on enemmän.

Helsingin pörssin yhtiöt eivät tiedä mitä rahoillaan

tekisivät.

Tutustu Arvopaperiin

Osta Lehtipisteistä | Tilaa lehti www.arvopaperi.fi/lehti/tilaa | Lue digitaalisesti osoitteessa summa.arvopaperi.fi

PUISTOMUUNTAMOT 1 kV/0,4 kV

Tehot 30 ja 50 kVAToimitamme myös sekä öljy-

että valuhartsieristeisiä jakelu-muuntajia keskijänniteverkkoon.

Pyydä lisätietoja myynnistämme.

Tuotekatu 15, 21200 RaisioPuh. 02 437 5000

www.trafomic.fi, [email protected]

– VALOA PIENELLÄ ENERGIALLA.interLED

Interior- ja valomainoskäyttöön suunnitellut laadukkaat GE LED -moduulit ja teholähteet nopeasti maahantuojan varastosta.

www.intertrafo.fi

Lastuavia työkalujakonepajateollisuudelle!

Boring tools system | wwwwww.mmeehhi.fifi

puh. 020 7922299 660000fax. 020 7922299 660099

LÄMMITYS JÄÄHDYTYS

HVAC Hydrauliikat

Kuuma- Kylmä- Polttoöljyt

Pesukeskukset

Tislaimet Kosteudenpoisto

Kylmäjärjestelmät

Muut Asiakassovellukset

Trouble-Shooting

MAALAUSLAITTEET MAALAUSLINJAT

PUH. 0207 851 900

WWW.SPRAYTEC.FI

SPRAYTEC

Perjantai

NÄPPITUNTUMA


Aalto-yliopiston Koneinsi-nöörikilta juhlisti hiljattain näyttävästi satavuotista taivaltaan.

Juhlaviikko huipentui Es-poon Barona-areenassa jär-

jestettyyn Cuba Night 100 -juhlaan. Juhlan lisäksi ohjelmassa oli jatkot, jatkojen jat-kot ja vielä näiden jatkot. Seuraavana päi-vänä menoihin kuului vielä silliaamiainen.

JUHLISTA KUORIUTUI konekillan kaikkien aikojen suurimmat kekkerit. Kalaasiin osal-listui 1 065 tupsupäätä ja muuta juhlijaa.

Ottiko juhliminen voimille, killan pu-heenjohtaja Heikki Laaki?

– Totta kai. Mutta sai ottaakin. Satavuo-tisjuhlia on onneksi sen verran harvassa, että ne kyllä kestää.

Hauskanpidon ohella kiltatoiminnalle kuuluu hyvää muutenkin. Toiminta ei ole nuupahtanut, vaikka opiskelijoita kannus-tetaan nykyisin valmistumaan nopeasti ja tehokkaasti sivuille vilkuilematta.

– Tehokkuusajattelu vaikuttaa meillä-kin niin, että uudet opiskelijat ajattelevat valmistuvansa tehokkaasti. Kun he sitten huomaavat kiltatoiminnan edut ja haus-kuuden, aika suuri osa tulee imaistuksi mukaan toimintaan.

KONEKILLAN TOIMINTA koostuu Laakin mukaan edunvalvonnasta, yritys eks kur-sioista sekä juhlimisesta ja muusta teekka-rimeiningistä.

Edunvalvonnassa viime aikoina ovat korostuneet opintotukiasiat sekä Aallon uudelleenjärjestelyt.

Teekkarien yritysvierailuihin aloite läh-tee yleensä opiskelijoilta. Viimeisin retki suuntautui Tampereella, jossa teekkareita pidettiin hyvänä Agco Powerin moottori-tehtaalla, Avant Technolla, Fastemsilla, Valmetilla ja Rantatunnelin työmaalla.

– Yritykset suhtautuvat yleensä vierailu-ehdotuksiimme todella myönteisesti. Niin pitääkin, tapaaminen on molemmille osa-puolille win-win-tilanne, Laaki kehuu.

Killat saavat toimintarahansa pääosin yrityssponsoreilta, kuten Koneinsinöörikil-ta muun muassa Koneelta ja ABB:ta. Muita rahanlähteitä ovat yliopisto ja sen ylioppi-laskunta.

KILTATOIMINNAN VETÄJÄ Laaki käyttää puheenjohtajan tehtäväänsä oman arvion-sa mukaan 15–20 tuntia viikossa. Rikastu-

maan nuijan heiluttamisella ei pääse.– Puheenjohtajuudesta ei saa euroakaan

korvausta. Mutta tietysti pääse osalliseksi monen sorttisesta kestityksestä.

Kiltajäsenyyden hyötyjä punnitessaan Laaki ottaa itsensä esimerkiksi.

– Itse tulin tänne Toijalasta enkä tunte-nut ketään. Killan avulla pääsin erittäin hyvin sisälle sekä opiskeluihin että oheis-toimintoihin. &


Suurin osa fukseista tulee imaistuksi mukaan.

Pitkästä aikaa kokeilin kuulokkeita, joita ei mielellään ottaisi pois päästä. Olen käyttänyt avokonttorissa useita

eri valmistajien kuulokkeita. Avonaiset kuulokkeet eivät peitä tausta-

ääntä tarpeeksi, ja monet umpikuulokkeet hiostavat liikaa. Korvakäytävään työnnet-tävät tulppakuulokkeet ärsyttävät korva-käytäviä.

Sonyn MDR-Z7 -kuulokkeet tuntuvat miellyttävältä päässä, vaikka niitä käyttäi-si useita tunteja.

Kuulokkeiden viimeistely vakuuttaa ja tuntuu yksityiskohdissa. Sankojen säätöme-kanismi on luottamusta herättävä, ja kuulo-ketyynyt ovat miellyttävää nahkaa. Johto-jen kiinnitys on varmistettu kierreholkeilla.

Kuulokkeissa on tasapainoinen ja ärsyt-tämätön sointi. Hyvää ääntä toki sopii odot-taakin 500 euron hintaisilta kuulokkeilta.

Bassotoisto ulottuu alas ja on tarkka. Keskiäänet eivät ärsytä. Jopa The Cultin kolkoksi miksatulla Sonic Temple -albumil-la laulaja Ian Astburyn ääntä voi kuunnella huomattavan lujaa. Joku voi pitää Sonyn sointia liiankin tylsänä.

HYVÄÄ ÄÄNTÄ saa toimistoonkin kun lataa riittävästi taaloja tiskiin. Hifikuulok-keet eivät yleensä toimi kunnolla, jos niitä soitetaan matkapuhelimen tai tietokoneen kautta. Kun vahvistinteho ei riitä, soinnista puuttuu puhti, ja suurin äänenvoimakkuus jää varsin alhaiseksi.

Edellä mainittu ongelma ratkeaa eril-lisellä kuulokevahvistimella. Sonyn kuu-lokkeet eivät sitä välttämättä tarvitse. Ne ovat luokassaan poikkeuksellisen herkät (102 dB/mW).

Kuten muissakaan hifikuulokkeissa, ei Sonyssakaan ole vastamelutoimintoja. Muu maailma häipyy taustalta, kun antaa vain musiikin soida. &

JANNE [email protected]

Istuvuutta koko rahalla

PYÖREITÄ VUOSIA. Satavuotista koneinsinöörikiltaa juhlittiin Espoon Barona-areenassa.

EMM

A S

AVEL

A

SUURIKOKOISET. Vaikka kuulokkeiden rakenne näyttää täysin suljetulta, ne ovat puoliavoimet.

Sony MDR-Z7Hinta: Noin 500 € Kenelle: Paljon kuuntelevalle

■ Tasapainoinen sointi■ Istuvuus■ Pieni tehontarve

■ Puoliavoin rakenne ei peitä taustaääniä

JAN

NE

TERV

OLA

Koneinsinöörikilta 100 vuotta

Kiltatoiminta kiehtoo myös nykyteekkareita

PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINENWTF

14 %Venäjän keskuspankin ohjauskorko huhtikuussa 2015.

WWW.TEKTAL.FI/P/1

VASTAUKSET SIVULLA 12

VASTAUS SIVULLA 12

LUKU


Suomen lähitulevaisuus ratkeaa ylihuomen-na, kun kansa valitsee historiallisesti ensimmäistä kertaa pääministeriksi insi-nöörin. Tähän saakka valtakunnan paalu-

paikalle on valittu lähinnä juristeja ja valtiotietei-lijöitä.

Sipilän matkapuhelimien suodatusta käsitellyt sähkötekniikan diplomityö kiinnostaa lähinnä historiankirjoittajia, mutta politiikassa on paljon käyttöä suodatinosaamiselle.

Demarien Aimo Kairamon tunnettu ”kepu pet-tää aina”-perimätieto olisi syytä suodattaa ensim-mäisten joukossa todistamalla, että on kuitenkin mahdollista, ettei kepu aina petä. Tai vallankah-vaan pääsyn jälkeen, että Timo Soinin ”Kemijärvi-kepu on tämän päivän Valco-Sorsa” on ihan väärä vertaus.

INSINÖÖREJÄ ON syytetty härpäkefetissistä, mut-ta seuraavat neljä vuotta eletään kakkarakautta. Sipilän pari vuotta sitten lanseeraamasta itse teh-dystä puisesta kakkarasta on vaalihuumassa nähty uusia versioita. Uusimmassa versiossa siirtyillään luovuudesta huuman kautta ylpeyteen ja apatiaan, ja sitten taas rundi alusta.

Suomen nykytilaa Sipilä pitää apatiana. Kyllä näillä näytöillä MTL:n tulisi jo valita Sipilä Suo-men markkinointihenkisimmäksi insinööriksi.

Markkinointikyvyn lisäksi tulevaisuuden insi-nöörin on oltava henkisesti ketterä, osattava innos-taa ja luotava tunnesiteitä kollegoihin ja asiakkai-siin. Ihan helppoa meille insinööreille!

Teollisen maailman kellonaikoihin sidottu byro-kratia on passé. Tilalle on nostettava tilanteen mu-kaan joustava adhokratia.

SEN SIJAAN, että ”kauppias hoitaa homman”, vii-meistään kymmenen vuoden kuluttua robotti hoi-taa homman.

Pula osaajista, ihmistyön hinta, globaali työnja-ko ja harppauksin paraneva teknologia siirtävät entistä vaativampia tehtäviä koneille. Meidän in-sinöörien on ne kehitettävä, vaikka sitten omien duunipaikkojen kustannuksella.

Jos me ei sitä tehdä, muut tekevät. On vain opit-tava ja osattava aina enemmän.

Robottien lisäksi myös me kuolevaiset saamme uutta virtaa sekä puettavasta että kehon sisään asennettavasta elektroniikasta. Tapasin Suomen johtavan biohakkerin, Teemu Arinan.

Arinan mukaan ensimmäisten suomalaisten peukalon ja etusormen välilihaan on jo ammuttu henkilön identiteetin sisältävä siru, jolla voi tun-nistautua ja maksaa ostokset.

Ihmisestä tulee yhdistelmä luojan ja insinöörin kehittämiä vekottimia puettuna niin ruumiin sisäl-le kuin päälle. Noin kymmenen vuoden kuluttua osataan valmistaa tekoaivoja ja siirtää niitä keino-ruumiiseen. Keinomaailman rinnalla myös ihmistä parannellaan dna:ta jalostamalla.

KUUNTELIN FUTURISTIEN profetioita Piilaakson vuosittaisessa futuseminaarissa. Paluumatkalla selailin innosta piukeana lentoyhtiön ostoskata-logia, miten taas hyvittelisi vaimon suopeaksi.

Päädyin niihin pienempiin hajupulloihin, joi-den litrahinnalla saisi lavallisen Dom Perig-

nonia. Ottaako aine, joka ”nostaa aistikkuu-

den uusiin ulottuvuuksiin” tai ”kohot-taa mieltä fantasian lailla”? Päätin

pelata varman päälle ja viedä vai-molle nestettä, joka tekee käyttä-jästään ”seksikkään itsevarman, provosoivan ja aavistuksen ver-ran arvaamattoman”.

Itselleni otin sitä perinteistä, joka on ”kuin tehty kesyttä-mättömälle, karismaattisel-le, aistilliselle ja innoittavalle miehelle” ja on ”välimerellisen elämäntavan ilmentymä”.

Tästä jälkimmäisestä sanou-dun kyllä EU:n nettomaksajana tiukasti irti. &

Tulevaisuus on insinöörien

Seuraavat neljä vuotta eletään kakkarakautta.

Tero oli vaihtanut vanhan Abloy-lukkonsa tietokoneistettuun koodiluk-koon. Sisäänpääsykoodi oli päivittäin vaihtuva lukusarja, joka onneksi syntyi tietyn systeemin mukaan. Lukusarjan kaksi ensimmäistä numeroa näkyivät

lukon näytössä. Eräänä päivänä Tero tuli kotiin kaverinsa Timon kanssa. Näy-tössä oli luku 69, ja Tero naputti Timon nähden koodin 691565420. Toisena päi-vänä avainluku oli 38, ja Tero naputti taas Timon nähden koodin, joka oli

Australialaisastronomeja ihme-tyttäneiden radiosignaalien mysteeri on selvinnyt. Ratkai-sun avain piili lähempänä kuin kukaan osasi ennustaa: sig-naalien lähteeksi paljastui observatorion taukotilan mikro-aaltouuni. Asiasta kirjoittaa National Geographic.

Parkers Observatoryssa työskentelevät astronomit olivat jo vuosia kummastelleet havaitsemiaan lyhyitä mutta voi-makkaita radiosignaaleja, jotka vaikuttivat tulevan kaukaa avaruudesta.

Tutkijat ovat kuitenkin jo hyvän aikaa olleet sitä mieltä, että signaalit tulevat todellisuudessa lähempää – esimer-kiksi lentokoneista tai pallosalamoista.

Yhden pisteen sijaan signaalit näyttivät nimittäin tulevan monesta eri suunnasta, mikä tarkoittaa, että säteilylähde ei voi olla kovin kaukana.

Tammikuussa tutkijat asensivat radiohäiriöitä mittaavan laitteen obser-vatorion teleskoopin kylkeen.

Laitteen keräämien tietojen perusteella tut-

kijat päättelivät, että signaalit saattaisivat tulla mikroaalto-uunista.

Hypoteesi osoittautui oi keak si. Tutkijat huomasivat pys-tyvänsä tuottamaan signaaleja avaamalla taukotilan mikron oven kesken lämmityksen.

Ilmeisesti mikroaaltouunin magnetroni ei ehtinyt tällöin sulkeutua kokonaan, ja oven kautta vapautui radioaaltojen purskaus, jonka teleskooppi otti talteen. &

1. Pankkiautomaat-tien määrä on laskussa käteisen käytön vähe-nemisen myötä. Missä ja milloin otettiin käyttöön maailman ensimmäinen seteliautomaatti?a) Tokiossa vuonna 1959b) Los Angelesissa vuonna

1962c) Lontoossa vuonna 1967d) Tukholmassa vuonna 1970

2. Suomeen rekisteröidyissä sijoitusrahastoissa on pääomia lähes sata miljardia euroa. Mikä pankki ja mil-loin perusti Suomen ensimmäisen sijoitusrahaston?a) Suomen Yhdyspankki vuonna 1981b) Kansallis-Osake-Pankki vuonna 1983c) Helsingin Osakepankki vuonna 1985b) Postipankki vuonna 1987

3. Kenen suomalaisen pankinjohtajan kohtaloksi koitui aikoinaan sanapari ”strukturoidut swapit”?a) Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan Jaakko Lassilanb) Suomen Työväen Säästöpankin Ulf Sundqvistinc) SKOP:n Matti Ali-Melkkiländ) Postipankin Seppo Lindblomin

38112248. Kolmantena päivänä Tero tuli yksin kotiin. Näytössä oli luku 93, ja sisällä keittiön pöydällä Timon jättämä lappu: ”Kävin täällä, mutta et ollut kotona. Lainasin paketin soke-ria.” Miten Timo oli päässyt sisään? &

STAUKS

TEKNIIKAN UUTISVIIKKOLEHTI

17.4.201514

VIIKON NÄKY VIIKON TÄKYIHANA TEKNIIKKA

TEKTAL.FI/ IHANATEKNIIKKA

Kuinka usein teiltä on jäänyt mielen-kiintoinen näyttely tai museo näke-mättä, kun ovella on ollut liian pitkä jono tai sää on ollut sietämätön? Tai

kohde on ollut niin pitkän tai hankalan mat-kan päässä, ettei sinne menossa ole mitään

järkeä.Tietotekniikan kehitys mahdollis-taa nyt virtuaalinäyttelyt jolloin museoon tai taidenäyttelyyn pääsee omalta koneeltaan. Näyttelyyn voi mennä mihin kellonaikaan tahansa. Ne ovat auki myös maanantaisin, mu seoi den yleisenä vapaapäivänä.

Verkkonäyttelyissä museot saattavat myös esitellä arkistojen aarteita – töitä, joita niillä ei esimerkiksi tilojen rajallisuuden vuoksi ole mahdollisuutta pitää esillä pysyvissä näyttelyissään.

Valokuvien lisäksi verkkonäyttelyssä on mahdollista hyödyntää myös muita esitysta-poja, esimerkiksi elokuva- ja äänitallenteita.

Niiden katselu ja kuuntelu voi olla kotiko-neella miellyttävämpää kuin museossa, jossa ympärillä saattaa olla hälisevä koululais- tai eläkeläisryhmä.

Suomalaisten museoiden verkkonäyttelyt löytyvät kätevimmin museot.fi -sivustolta.

KAIKKI MERKITTÄVÄT suomalaiset museot ja taidenäyttelyt voi vielä jotenkin järkevästi tavoittaakin, mutta maailman nähtävyyksien tavoittamisessa tietotekninen virtuaalitar-jonta on ylivoimainen perintei-seen turismiin verrattuna.

En tarkoita tällä sitä, että matkailu pitäisi lopettaa. Paikan päälle menemiseen liittyy sellai-sia elämyksiä, joita tietokoneen välityksellä ei voi koskaan saada. Esimerkiksi lämmön tunne poh-joisen talvesta etelään saavut-taes sa tai tuoksu, joka meren pohjasta kaivetusta museoesineestä erittyy.

Muiden maiden ruokakulttuuri voi myös jäädä aika etäiseksi, jos siitä nauttii ainoas-taan kuvien välityksellä. Tosin virtuaalitu-risti ei myöskään kovin helposti saa salmo-nellaa tai muuta vatsapöpöä.

Esimerkiksi Yhdysvaltain kansallisgal-lerian National Gallery of Artin virtuaali-näyttely on varsinainen runsaudensarvi.

Jokaiseen esillä olevaan taideteokseen liittyy perinpohjainen selostus. Kotikoneella niihin voi perehtyä kaikessa rauhassa ja sellaiseen tahtiin, ettei infoähky iske.

Museossa turistiparka muuttuu jo parin tunnin kiertämisen jälkeen zombiksi, joka laahustaa taululta toiselle kykenemättä enää

ottamaan vastaan uusia vaikutel-mia. Kovalevy on täynnä ja työ-muisti lopussa.

MATKAILUA VOI harrastaa vir-tuaalisesti myös Googlen Street View -sovelluksen avulla. Itse käytän sitä usein perehtyäkseni tulevaan matkakohteeseen etu-käteen. Selvitän esimerkiksi rei-

tin rautatieasemalta hotellille.Tällä sovelluksella voi myös mennä turval-

lisesti virtuaaliajelulle esimerkiksi Venäjän Karjalaan. Tai vaikkapa Albaniaan, jonne automatkan teko ei muuten ehkä tule ensim-mäisenä mieleen.

Pähkähullujakin päähänpistoja voi toteut-taa virtuaalimaailmassa turvallisesti ja hal-valla. &

Virtuaalituristi

”Voi pelata korttia ja jutella ystävien kesken sen sijaan että keskittyy liikenteeseen.”ROBOTIIKKAA EDISTÄVÄN AIRO ISLANDIN TOIMINNANJOHTAJA NICHOLAS ANDERSSON ITSEOHJAUTUVISTA AUTOISTA YLE UUTISISSA.

Kybervaras nappaa ensimmäisen uhrinsa reilussa minuutissa.

Virtuaali- matkailija välttää salmonellan.


Päivä paketissa.Joka arkipäivä. www.tektal.fi/paiva

Timo Santalainen, Ram B. BaligaKun normibisnes ei riitä Kestävä strategiointi

Sumuisten haasteiden keskellä normibisnes ei riitä, vaan strategiatyön painopiste on siirrettävä mahdollisuuksien tunnistamiseen ja innovatiivisten liiketoimintamallien työstämiseen. Kirja virittää lukijan strategiseen ajatteluun ja toimintaan tempaamalla hänet kummajaisten luo. Samalla se opastaa kehittämään molempi-kätistä toimintatapaa sekä näyttää, miten avointa strategointia voi käyttää siilojen liuottamiseksi ja verkostovoiman hyödyntämiseksi. Esimerkit vahvistavat: organisaatioiden elinvoima – jopa elinvoimaetu – syntyy transformaation johtamisen ja henkilökohtaisen strategoinnin voimasta.Huhtikuu 2015, noin 250 sivua, sh. 69 €

Tulossa

Tilaa nyt: talentumshop.fi

Liuota siilot, opi molempikätiseksiTunnista mahdollisuudet

tekniikka&talous 14/2015

Documents