”NAKUUSERNERMUT & NAKUUSERNISSAMIK SIOORASAARINERIT”

2

Imai: Siulequt······································································································································3

Nakuuserneq nakuuserfiginninnissamillu sioorasaarineq

sulinermi avatangiisinut ajornartorsiutaapput ·············································································5

Nakuuserneq sunaava? ···············································································································8

Nakuusernermi qisuariaatigineqarajuttut. ···················································································9

Tarnikkut ikiueqqaarneq ajornartoornermilu ikiuineq. ······························································11

Nakuusernermik nalunaarutiginninneq. ···················································································14

Isumannaatsuunissamik aaqqissuussineq/ataatsimiititaliaq ······················································17

Nakuusernermik pinaveersaartitsineq. ·····················································································19

Isumannaatsuunissamut ataatsimiititaliap qularnaarinissamut nalunaarsuutaa. ·························21

Siunnersuut kommunip meeqqat atuarfiini nakuusernermut politikkissaatut ····························23

Adressit: ··································································································································25

”Nakuuserneq aamma nakuusernissamik sioorasaarineq” saqqummersinneqarpoq IMAK aamma KANUKOKAmit saqqummersinneqarpoq. Aaqqissusisut: KANUKOKA aamma IMAK. Sulinermi avatangiisinut aningaasaateqarfiup saqqummersissimasartik ”Vold og trusler om vold” atukkiuppaat kalaallisut naleqqussagassanngorlugu. Nutserisoq: Lars Peter Olsen. Naqiteriffik: Lemvig Bogtrykkeri

3

Ilitsersuut una allanneqarpoq isumannaallisaa-nermut ilaasortanut allanullu meeqqat atuarfiata iluani tamatumunnga attuumassuteqartunut, taassuma iluani kommunini oqartussaasunut, atuarfiit pisortaannut aamma tatigisatut sinniisu-nut. Ilitsersuut allanneqarpoq, pissutigalugu nakuu-serneq, nakuuserfiginninnissamik sioorasaari-neq, uumisaarineq, annilaarujussuarneq allallu ajornartorsiutaammata ilungersunartutut isigisa-riaqartut. Ilisimaneqanngilaq ajornartorsiut nunatsinni meeqqat atuarfianni qanoq angitiginersoq, ki-sianni imaassorinarpoq, pisartuni amerligalut-tuinnartuni nakuuserneq imaluunniit nakuuserfi-ginninnissamik sioorasaarineq pisartunut imaan-naanngitsunut ilaasoq. Atorfeqartitat nakuuserfigineqarsimasut ima-luunniit nakuuserfigineqarnissamik sioorasaar-neqarsimasut, tamanna misigigajuttarpaat inuttut ajornartorsiutitut. Tamanna isumaqarpoq, pisor-tat suleqataasullu ilisimatinneqarneq ajortut, pi-simasorlu nalunaarutigineqarneq ajortoq. Taa-maattumik atorfeqartoq ikiorneqarnermik taper-sersorneqarnermillu, periarfissaqaraluartumik, pineq ajorpoq, pisussallu nutaat pinaveersaartin-neqarnissaat ajornarnerulersarpoq. Atorfeqartitat nakuuserfigineqarsimasut, nakuu-serneq ajornartorsiutitut angisuutut misigisar-paat. Tamanna pissuteqarpoq, inuttut qisuariaatit nakuusernernut imaluunniit sioorasaarneqarner-nut assut sunnerneqaataasarmata. Atorfilik pisa-riaqartumik tapersersorneqanngippat, tamanna kinguneqarsinnaavoq tarnikkut qisuariaatinik sakkortuunik nakuuserfigineqarnerup kingorna-gut ukiorpassuarni atuuttunik. Atorfillit ataa-

siakkaat ima sakkortutigisumik qisuariarsin-naapput, allaat atorfitsik qimattariaqalerlugu. Nakuuserneq imaluunniit nakuusernissamik sioorasaarinneq sulinermi avatangiisitigut ajor-nartorsiutaavoq. Taamaattumik pingaartuuvoq, pisortaqarfiup isumannaatsuunissamullu sinnii-sut akisussaassutsiminnik suliassaminnillu tama-tumunnga tunngasumik ilisimanninnissaat. Ilitsersuutip allaaseraa, nakuuserneq suusoq, aamma nakuuserneq nakuusernissamillu sioora-saarineq qanoq qisuariarfigineqartartut il. il. Al-laaseraa, atorfeqartitaq qanoq ikiorneqarsinnaa-soq. Allaaserineqarpoq nakuusernikkut pisup kingornagut qanoq pisoqassasoq, tassani immik-kut nassuiaatigineqarluni isumannaatsuunissa-mut sinniisut tamatumunnga atatillugu suliassa-qarnerat. Oqaasertaani unnersuutigineqarajuppoq inuk na-kuusernikkut pisoqarneranut atatillugu. Allaase-risap eqqartorpaattaaq pisoqartartoq, nakuuser-neq peqatigiissutigalugu arlalinnit suliarineqar-tartoq. Oqaasertaani taaneqaraangat nakuuser-neq, tassuuna pineqartarpoq taaguut timikkut tarnikkullu nakuuserneq – soorlu qunusaarinerit, uumisaarinerit allallu. Ilitsersuutip pingaartippaa pinaveersaartitsilluni sulineq, siunnersuutigineqarporlu suliffinni ataa-siakkaani ilusilersorneqassasoq suliffimmi na-kuuserneq nakuusernissamillu sioorasaarineq pillugit politikki. Ilitsersuut IMAKmit KANUKOKAmillu suliari-neqarpoq tunngavigalugu danskini assassortuu-nerusunut isumannaallisaanissamut siunnersui-soqatigiit ilinniartitsinermut qulequtaq taanna

Siulequt

4

pillugu mappersagaaraliaat, taamaalilluni ilitser-suut naleqqussarneqarluni sulinermi avatangiisit pillugit inatsimmut Kalaallit Nunaanni atuuttu-mut.

Ilitsersuut tusarniaassutigineqarsimavoq Kalaallit Nunaanni Suliffinnik nakkutilliisoqarfimmut, taassumalu oqaaseqaatai ilitsersuummut ilanngun-neqarput.

Sivso Dorph Jens Lars Fleischer Formand Formand IMAK KANUKOKA

5

Immikkoortoq 1

NAKUUSERNEQ NAKUUSERFIGINNINNIS-SAMILLU SIOORASAARINEQ SULINERMI AVATANGIISINUT

AJORNARTORSIUTAAPPUT

Nakuuserneq sioorasaarinerlu inuttut ajornartorsiutaanngisaannarput. Kikkut tamarmik sioorasaarneqartut imaluunniit nakuuserfigineqarnissamik sioorasaarneqartut annerusumik minnerusumilluunniit sunnerneqar-tarput. Inuttut killissat sakkortoorujussuarmik qaangerneqartarput, killiliiffigineqarsinnaan-ngillallu inuttut inuuneq sulinermilu inuuneq. Nakuuserneq imaluunniit sioorasaarut misigineqarnerusarpoq peqqusiileqinartutut aamma inuttut ajornartorsiutitut, naak tamanna sulinermut tunngatillugu misigineqartaraluartoq. Nukillalaarnermi ussernartorsiutigineqartarpoq isumaqalerluni, ilinniartitsisuulluni ajortoq, na-kuuserfigineqarnermi imaluunniit sioorasaarne-qarnermi, - immaqa nammineq tamatumunnga pisuusimassalluni, allatut iliortariaqaraluarluni il.il. Taama misigisimaneq sakkortusarneqartarpoq,

pisortat suleqatilluunniit oqaloqatigigaanni, pisumik pinartutut isiginninngippata, qisuariaa-tinik ersersitanik paasinnissinnaanngippata. Nakuuserneq aamma sioorasaarineq inuttut ajor-nartorsiutaanngisaannarput. Nakuuserneq /sioo-rasaarineq pilersarpoq sulinermi pissutsit qanoq issuseqarnerata ilagisaatut attuumassuteqartarlu-nilu pissutsinut tulleriiaanut arlalinnut amerla-suunut, atorfeqartitat ataasiakkaat sunniuteqarfi-ginngisaannut. Nakuuserneq sioorasaarinerlu suliffimmi ajornartorsiutaapput. Taamaattumik pisariaqarpoq nakuuserneq aam-ma qunusaarineq atuarfinni tamani oqaluuseri-sassanngortissallugit, assut soqutigalugu akuera-lugulu tassaasut, sulinermut tunngasutigut ajor-nartorsiutaasut, taamaaliorneq tassatuaavoq qu-larnaassallugu, atorfeqartitat ataasiakkaat ajor-

6

nartorsiummik imminni piginniinnannginnis-saat. EQQAAMAJUK nakuusernerup / sioorasaari-nerup kikkut tamaasa eqqorsinnaavai. Pisunit assigiinngitsunit misilittakkat ersersippaat, apeqqutaanngitsut arnaassuseq /angutaassu-seq, ukioqqortussuseq pissutsillu allat. Taa-maattumik pisariaqarpoq paasissallugu ilumuunngitsoq qangali tusatsiarneqar-tartoq, nakuusernerup/sioorasaari-nerup /qunusaarinerup aalajangersi-masut eqqortarai, namminnerlu ilaa-tigut tamatumunnga pisuusarlutik. Nakuuserneq aamma sioorasaarinerit sulinermi avatangiisit pillugit inatsisip ataaniipput. Atorfeqartitat sulinerminni nakuuserfigineqa-raangata imaluunniit sioorasaarneqarlutik na-kuuserfigineqarnissamik assigisaannilluunniit, tamanna sulinermi avatangiisinut inatsimmut atavoq. Taamaattumik malittarisassaqarpoq, qa-noq qisuariartoqassasoq, taamatut pisoqartillu-gu, pisortaqarfik qanoq iliussasoq aamma isu-mannaatsuunissamut ataatsimiititaliaq qanoq iliussasoq. ATORFEQARTITAP TAMANNA NAM-MINEQ AALAJANGERSINNAANNGI-LAA. Sulisitsisoq nalinginnaasumik pisussaaffeqarpoq qularnaassallugu, sulinermi avatangiiseqarneq isummaatsuussasoq aamma peqqinnartuussasoq. Tamanna isumaqarpoq, sulisitsisup pinaveer-saartissagai ajoqusernerit ilimagineqarsinnaasut. Tamatuma saniagut sulisitsisup qularnaassavaa, suliap isumannaatsumik peqqinnartumillu inger-lanneqarnissaa. Isumannaatsuunissamut ataatsi-miititaliaq tamatumunnga ikiuussinnaavoq. Nakuusernerit aamma sioorasaarinerit qaqugu pissanersut siumut naatsorsoruminaatsuupput, taamaattumillu tamakkuninnga pivaneersaartitsi-nissaq ajornakusoorsinnaavoq. Kisianni ilisima-neqarpoq, aarlerinartoqarnerusoq atuaqatigiinni gruppit/ataatsimooqatigiit aalajangersimasut ilinniartitsinermik ingerlatsivigineqarnerat.

Atuarfiup nalunngikkuniuk, atuartoq ataaseq, nakuusertumik qisuariarsinnaasoq, atuarfimmi pisortaqarfiup tamanna suliap pilersaarusiorne-rani naatsorsuutigalugu ilanngutissavaa. Imaas-

sinnaavoq, atuartoq taanna atuaqatigiit gruppianni minnerusumi inissinneqartoq, tunniussaqaatigalugu ilinniartitsisut tii-

miinik. Ilinniartitsinermik ingerlatsivi-galugu inini ilinniartitsiviusuni im-mikkut ittuni il.il. Tamatuma saniagut pisortaqarfiup pisussaaffigaa atuartup ilinniartitsi-sui ilisimatissallugit, pisortaqarfiup ilisimagaa, atuartoq sakkortoorujus-suarmik qisuariarsinnaasoq. Ta-

manna aamma atuuppoq nutaanik atuartunngortoqarnerani, atuartut siusin-

nerusukkut nakuuserniartartuusimappata ima-luunniit qunusaariniartartuusimappata. Taamaat-toqartillugu pisortaqarfiup ilinniartitsisut, atuar-tumut attuumassuteqartussat, tamaasa tamatu-minnga ilisimatissavai, atuartoq taanna atuar-fimmi tassani atuartinneqartussanngortinnagu. Pisortaqarfiup tassa ilisimatitsinnginnissaminut utoqqatsissutiginiassanngilaa, tamatumunnga tunngavigalugu atuartup periarfissinneqartaria-qarnera nutaamik aallartinnissaminut – atorfe-qartitat atuartullu allat isumannaatsuunissaat sal-liutinneqassaaq. Pisortaqarfik aammattaaq pisussaavoq ilisima-tissallugit ilinniartitsisut nutaat atorfeqareersullu klassini ilinniartitsisunit allanit tigusaminni ajor-nartorsiutaasinnaasunik, apeqqutaatinnagu ta-manna pinersoq ukiup atuarfiusup aallartinnera-ni imaluunniit tamanna ukiup atuarfiusup inger-lanerani pigaluarpat. Soorunami aamma ilimagi-sariaqarpoq, suleqatit aammattaaq ilisimatitsis-sasut. Kisianni tamatuma pisortaqarfik pinngit-soortissanngilaa qularnaassallugu, tamarmik ta-manna pillugu pisariaqartumik ilisimatinneqar-nissaat, pinaveersaartissallugulu nakuuserneq sioorasaarinerluunniit. Atorfeqartitat angajoqqaanit, atuarfimmi pu-laartunit imaluunniit allanit atuarfeqarfimmiittu-nit nakuuserfigineqarpata imaluunniit sioora-saarneqarpata nakuuserfigineqarnissamik, pisut taamaattut paasineqassapput isigineqassallutillu,

7

soorlu atuartoq akuugaangat. Nakuuserneq aam-ma nakuusernissamik sioorasaarineq atuarfeqar-fimmiunngitsoq pisut, taamatut suliarineqassap-put, erseqqissumik paasineqarpat atuarfimmi su-linermut attuumassuteqartut. Nakuuserneq atuarfiup oqaluuserisassaa-niissaaq. Pingaartuuvoq, atorfeqartitat tamarmik ilisimas-sagaat, nakuuserneq aamma nakuusernissamik sioorasaarineq nammineq inuttut ajornartorsiu-taanngimmata, pisortaqarfiullu ajornartorsiut taamaattoq ilumoorsaarutassatut tigusassarigaa. Tamanna pitsaanerpaamik pissaaq, atulersillugit malittarisassat aalajangersimasut, imaqartunik pisut taamaattut qanoq suliarineqartassasut. Ta-matumani pineqarput malittarisassat ukununnga: • Atorfeqartitaq qanoq tapersersorneqassasoq • Kalerriussineq sulinermik nakkutilliisoqar-

fimmut aamma sillimmasiisarfimmut • Politiinut kalerriussineq • Pisoq pillugu atorfeqartitat tamarmik oqalli-

siginninnissaat • Pisoq qaqugu angajoqqaanut atuartunullu

allanut oqaluuseritinneqassasoq • Atuartup qanoq iliuuseqarfigineqarnissaa-

nut malittarisassat Tamanna suliarineqassaaq erseqqissumik ajunngitsumik periaaseqarluni suliaralugu tama-tuma tungaagut politikkissaq. Politikkip taa-maattup imarissavaa, qanoq iliuuseqartoqassa-soq nakuusernermik pisoqarpat aamma nakuu-serneq nalinginnaasumik qanoq pinaveersaartin-neqassasoq.

8

Immikkoortoq 2

Nakuuserneq sunaava? Sulinermi avatangiisinut tunngasumik nakuu-serneq tassaavoq sunaluunniit kissaatiginngisaq piaaraluni timikkut attuineq, sulinermi pisoq imaluunniit tassunga atasumik pisoq. Sioo-rasaarineq nakuuserfiginninnissamik, tarnikkut nakuuserfiginninnissamik assingusumilluunniit taamatuttaaq nakuusernerup ilagai taamatullu su-liarineqassallutik. Annilaarujussuar-neq sulinermi misigisat pissutigalu-git aammattaaq sakkortuumik qisua-riarfiusinnaavoq. Timikkut nakuuserfiginninnerup ilagai, tilluineq/patitsineq, isimmiineq, kiisineq, qitsui-neq, tigusilluni aalajangiineq, pinik eqqakattaa-neq assigisaanillu. Aammattaaq timikkut anner-saaneruvoq, soorlu atuartup issiavik ilinniartitsi-sup tunuaniittoq ingiffigiligaa peeriataarpagu. Tarnikkut nakuuserfiginninneq oqaatigalugu nipaqanngitsumilluunniit nakuuserfiginninnissa-mik sioorasaarineruvoq, taassuma iluaniillutik qisuariaatit angajoqqaat ilaannit ataatsimit ima-luunniit angajoqqaanit arlalinnit ataatsimoortu-nit. Annilaarujussuarnerit tassaapput qisuariaatit ajunaarnernut allanut pisunut navianartunut ima-luunniit pisunut inuunermik navianartorsiortitsi-sunut, apeqqutaanani nammineq peqataaneq imaluunniit pisumi najuisuuneq. Tamatumani assersuutigalugu pineqarsinnaavoq, atuartoq an-nertuumik ajoqusertoq imaluunniit ipilersoq. Ikkatiginninneq, uumisaarineq imaluunniit tar-nikkut naalliutsitsineq iliuusiupput ippinnartut, tassaagajuttut atuartut tungaanniit, soorlu telefo-nikkut imaluunniit mailikkut uumisaarineq, ase-rorterineq, suaartarfiginninneq imaluunniit alla anguniagaqartumik ippinnartumik pissusilersor-neq. Pinaasersumut tiinganiarneq tassaavoq kissaati-

gineqanngitsumik attuineq tiinganiarnertut ma-lunniutilik aamma kissaatigineqanngitsumik pa-sinartumik oqalunneq, taassuma iluaniillutik ”neqeroorutit” tamalaat imaluunniit pinngitsaa-

liiniarneq. Tamatumani immikkoortinne-qassapput atuartut/angajoqqaat tungaan-

niit pinaasersumut tiinganiarneq aam-ma suleqatinit allaniit uumisaarine-rit. Inersimasut ikkatiginninnerat qisua-

riarneruvoq pisuusussarsiutaasoq. Suliffimmi ajornartorsiutit tunuani

inissisimasut pissutigalugit suleqat ataa-seq arlallilluunniit pisunut pisuutinneqartarput tamatumuunakkullu suleqatigiit ataatsimoorne-rannit peersinneqartarlutik. Suleqatigiit qisua-riaataat siassimapput ingutsissutiniit tusatsiak-kanut akerartuutinut taavalu ”nillertumut” inis-siinermiit uumisaarinermut imaluunniit naalli-utsitsinermut. Iliuutsit qulaani taaneqartut tamarmik tassaapput nakuusernerit, qisuariaatillu ataatsikkut pisarput inummut tunngasuullutik assullu artorsaataasar-lutik. Isumannaallisaanissamut sinniisut aammattaaq sammisariaqarpaat kissaatigineqanngitsumik tiinganiakujuffiginninnerit aamma inersimasut ikkatiginninnerat atorfeqartitaasunit allaneersut, pisartut pitsaannginnerulersippassuk atorfeqarti-taasut tarnikkut peqqissuseqarnerat. Taamaa-nngippat tamanna pissusiuvoq, pisortat akisus-saassusiannut atasoq aamma sulisunut politikke-qarneq aqqutigalugu suliarineqartussaq. Pissutsit tamakku tassaapput, sulinermi avata-ngiisinik peqqinnartunik tunniussinngitsut silit-tumik paasinnilluni. Sulisitsisoq aamma suliner-mi pisortat taamaattumik pisussaapput akuliutis-sallutik, tamanna atuarfimmi pippat.

NAKUUSERNEQ SUNAAVA?

9

Immikkoortoq 3

Nakuuserfigineqaraanni qanoq sakkortutigisu-mik qisuariarnermut apeqqutaasarpoq, nakuuser-nerup qanoq ittuunera aamma inuit pineqartut ataasiakkaat. Ajornarpoq eqqorluartumik allaa-serissallugu qisuariaatit nakuusernerullu qanoq ittuunerata imminnut ataqatigiissuseqarnerat. Qisuariaatit attuumassuteqarnerupput inuup inuttut qanoq ittuuneranut, sulinermi uippallersi-maarnerup qanoq qaffasissuseqarneranut aamma siusinnerusukkut misigisartakkanut. Qisuariaatit qanoq sivisutigisumik atanerannut apeqqutaavoq nakuuserfiginninnerup qanoq iliuuseqarfigineqarneranik. Su-leqatinit pisortaqarfimmillu ikorneqarlunilu tapersersorne-qaraanni – misigisaq nalorni-nerlu tamakkiisumik akuerine-qarpata – misigisaq sukkaneru-sumik qaangerneqassaaq. Aala-jangiisuulluinnarpoq akuersaar-neqarluarnermik misigineq. Nakuuserfigineqarnermik eq-qorneqartut tamarmik pisassa-raat paasisimasaqarpalaartumik tapersersorneqarneq misigisap naammassillugu suliarineqarnissaanut. Kalaallit Nunaanni paasi-simasaqarpalaartumik piviusumik ikiorserneqar-nissamut periarfissaqarnermut apeqqutaasussaal-luinnarpoq, nunap ilaani sumi najugaqarneq. Tamatuma pisariaqartippaa, pisortat isuman-naatsuunissamullu sinniisut immikkut misikka-rissuseqarfiginninnissaat nakuuserfigineqarner-mik misigisaqartut qisuariaataannut, pisup ki-nguninnguagut aamma kingusinnerusukkut, ta-matumuunakkut annikillisarniarlugu paasisima-saqarpalaartumik ikiorneqarnissamik pisariaqar-

titsineq – takuuk immikkoortut tarnikkut ikiueq-qaarneq aamma ajornartorsiornermi ikiuineq pillugit. Qisuariaatit Nakuuserfigineqarnermut qisuariaatit immik-koortunut sisamanut immikkoortinneqarsinnaap-put. 1. Tuparujussuarnerup nalaa. Nakuuserfigineqaraangamik, tuparujussuarner-mik qisuariartarput. Uummat tillerululersarpoq nukiillu timimi tamarmi ingerlaarasualersarput

uippallersimaarujussuarneqa-lersarlunilu. Tamatuma pilersit-tarpaa nakuuserfiginninnerup ersernerluttumik paasineqarne-ra, ungavartiterneqarajuttarluni. Misigisarput qamuuna paatsi-veerunnermik, avammut ataqa-tigiissuseqanngitsumik pissusi-lersulerlutik eqqarsaatillu ka-tersorsinnaajunnaarlugit. Ti-mikkut nukillalaarluinnartar-put, merianngulersarput, uis-sanngulerlutik kiagullutillu.

2. Qisuariarnerup nalaa. Piviusoq uteraangat, pisimasoq misigeqqinne-qartarpoq. Pisoq paasineq ajorpaat, qisuariartar-pullu taamaattoqarnavianngitsumik ularussiner-millu, kamannermik pisuusutullu misiginermik. Assigiinngitsorujussuarmik qisuariarsinnaapput sianigisaqangaannginnermik nukillaarnermillu, uippallernermik, qianermik illalaarnermik saju-lernermillu. Nalinginnaavoq assut qasulluni misigineq. Pisariaqartitsisarput aniatitsinissamut misigissut-

NAKUUSERNERMI QISUARIAATIGINEQARAJUTTUT.

10

sit eqqarsaatillu nuanniitsut, nakuuserfigineqar-nermut attuumassuteqartut qanoq iliuuseqarfiga-lugit. Illersornissamut atortorissaarutip ilutsin-niittup isumagisarpaa, misiginneqqinnermi anni-laanganerup sakkortuallaalinnginnissaa, tamatu-muunakkut arriitsumik piviusumut inissikkiar-torneqalersarluni. 3. Iluarsaassinerup nalaa. Misiginneqqinnerup inuk periarfissittarpaa misi-gisaq eqqarsaatigissallugu. Pisup pinerpiaani misigisaq eqqarsaatigillualerlugu apeqqutit tak-kussulersarput. Sooq taama pisoqarpa? Suna ajorami? Allatut iliorsimasinnaagaluarpunga? Uanga kukkuneraara? Sooq uannorpiaq tuppa? Piffissarujussuaq nukippassuillu pisariaqartinne-qarput apeqqutit tamakku akissallugit, pisima-sorlu uterfigeqqittuartariaqartarpoq. Tamatu-munnga ilaapput eqqissisimannginneq, uniffee-runneq, sinissaarunneq aamma oqimangerneq. Pilerajuttarpoq niaqorluttarneq, naakkut ajornar-torsiuteqarneq, qasuneq, isumalliorneq aamma timip sukangatinnera, ernumaneq tamatuma ki-ngunerisaanik. Ilaannikkullu isumaliutigineqar-tarpoq suliffik siunissami suliffigiinnassanerlu-gu. Aammattaaq annilaangassutigineqalersinnaavoq inuup nakuusertup naapeqqinnissaa aamma an-nilaangassutigalugu pisoqarnissaa, isumaqarluni taamaaqataanik pisoqaqqissinnaasoq. Tamakku tamarmik nalinginnaalluinnarput, inuit qisuariaatigisartagaat tuparujussuarnartumik misigisaqarnerminni.

4. Qisuariaatit sivisunerusut. Nakuuserfigineqarnerup kingunerujussuagut qi-suariaatinik suli takkuttoqartuarsinnaavoq. Tas-sanngaannartumik annilaangaleriataarsinnaaneq, sarsuttutut eqqaariataarnerani imaluunniit anni-laangaleriataarneq, nakuuserfigineqarnermut eqqaanartumik tassanngaannaq takusaqarnermi. Sunniutit ungasinnerusumi Nakuuserfigineqarnerup kingornagut misigisi-masat suliarineqanngippata, tamatuma kingune-risinnaavaa naalliunnivik, nappaateqalivinneq. Nakuusernermit eqqugaasoq pisuusutut misigisi-malissaaq annilaangasalerlunilu. Tamatuma kingunerissavaa, mattunneq, immi-nut tatiginermik amigaateqarneq aamma immi-nut avoqqaarineq. Annilaanganeq ima sualutsi-gilersinnaavoq innarluutaasinnaalluni. Tamatu-ma nassatarissavaa piffissap ilaani sivisuumik napparsimasarneq, imaluunniit atorfilik soraar-sinnaavoq annilaanganeq pissutigalugu. Aammattaaq inuttut, privatimik, inuunermi sak-kortuunik qisuariaateqarfiusinnaavoq. Qaquti-guunngilaq atorfillit, nakuuserfigineqarnikkut ajunaarnikkut sakkortuumik qisuariaateqarsima-sut, avittariaqartarnerat. Qisuariaatit nakuuserfigineqarnissamik sioorasaarutinut, tuparujussuarneq, mi-taatigineqarneq imaluunniit uumisaarne-qarneq. Qisuariaatit immikkoortuilu assigigajuppaat na-kuuserfigineqarnermut qisuariaatit, taakkunatul-lu ilumoorsaarutsigalugit tigusariaqarput.

11

Immikkoortoq 4

Tarnikkut ikiueqqaarneq tassaavoq ikiuineq, ikiuutaasoq nakuuserfigineqarnermi imaluunniit taassuma kinguninnguagut. Siullermik pisariaqartitsineqarsinnaavoq pisima-soq naammassissallugu. Pinngitsoorani pisaria-qarpoq, suleqatip ajornartorsiortup ikiorneqar-nissaa. Ikiuut tamatuma saniagut tassaasinnaavoq tikil-lugu tusarnaarnissaq imaluunniit tarnikkut isu-magissallugu piffissaqarneq. Pisuni ataasiakkaa-ni aammattaaq atorfissaqartinneqartarpoq sulia-rinninnivik, nakorsarneqarnivik. Tarnikkut ikiueqqaarneq suleqatit qaninnerusut, ilaquttat imaluunniit ikinngutit ikiuinerisinnaa-vaat. Ikiuut naleqqussarneqassaaq pissutsit qa-noq innerannut aamma pineqartup qisuariaate-qarneranut. Tarnikkut ikiueqqaarneq pillugu suut ili-simasariaqarpat? Nakuuserfigineqarnerup kinguninnguagut na-kuusernermit eqqorneqartup pisariaqartippaa timikkut tarnikkullu najorneqarneq. Toqqissisi-maneq eqqissisimanerlu pilersinneqassapput. Timikkut attorneqarneq – taleq timaanut tuianul-luunniit tutsillugu – qassiitigut pitsaanerusarpoq oqaatsinit. Misigissutsikkut assigiinngitsumik qisuariarto-qartarpoq. Akuerikkit qisuariarnerit takkuttut. Misilinniassanngilat nakuuserfigineqartup misi-

gisaminik puiguinissaa, pineqartorli ikioruk misigissutsini, annilaanganini, annernartumik misiginini, pisuusutut misiginini il.il. akornuser-neqarnani oqaatigeqqullugit. Akuerikkit misigissutsit, nakuusernermit eqqor-neqartup pigisai, soqutaalluanngitsunngortis-sanngilatit. Qisuariaatit illarnartunngortissanngi-latit oqarnallu ”Uumaa, silattorniarit” imaluun-niit ”Taamaassangatiinnarpat”. Ikiuut annerusar-poq pineqartoq qiasoq qiatiinnarlugu. Oqaluttuariuk tamanna pissusissamisoorluinnar-toq, nakuuserfigineqarnerup taama sakkortutigi-sumik qisuariarfigineqartarnera. Pineqartumut namminermut aalajangertiguk, nakuuserfigine-qarneq qaqugu oqaluuserineqassanersoq. Tusar-naarit, naak taannaasoq oqaatigineqaqattaara-luartoq. Ersersiguk, paasinnikkusuttutit ikiueru-suttutillu. Nakuuserfigineqartoq misigissaaq ilu-moorsaarunneqarluni. Ikiuutaanngilaq pisuutitassarsiorneq, akerlianilli. Paasisimasaqarluartumit ikiorneqarneq. Tarnikkut ikiueqqaarnerup illuatungilissavai na-kuusefigineqarnerup kingornagut sunniutit qi-suariaatillu. Pisulli ilaanni pisariaqartitsineqar-tarpoq paasisimasaqarluartumit ikiorneqarnissaq – aammattaaq nakuuserfigineqarnerup kingorna-gut sapinngisamik piaarnerpaamik. Taamaattu-mik inassutigineqassaaq nakuusernermit eqqu-gaasup tamatigut peqqinnissaqarfik atassuteqar-

TARNIKKUT IKIUEQQAARNEQ AJORNARTOORNERMILU

IKIUINEQ.

12

figissagaa paasinarsisinneqaqqullugu paasisima-saqarluartumik ikiorserneqarnissamut pisaria-qartitsineq. Pisariaqartitsineq taamaattoq sapinngisamik ta-matigut matussuserniartariaqarpoq. Paasisimasa-qarluartumit ikiorserneqarnissamik pisariaqar-titsinerup qanoq issusilimmik matussuserniarne-qarnissaani aallaaviusariaqarpoq, nakuuserner-mit eqqorneqarsimasup qanoq issuseqarnera tul-liullugulu sumiiffimmi periarfissat piviusut aal-laavigalugit. Nalilersortariaqarpoq, pisariaqar-titsineq naammassineqarsinnaanersoq najukkami peqqinnissaqarfimmit, kommunip psykologeqar-nikkut aaqqissuussineranit imaluunniit paasisi-masalimmit inummit allamit. Najukkami periar-fissaqanngippat, naammaginartumik paasisima-saqarluartumit ikiorserneqarnissaq, nalilersorta-riaqarpoq, qanoq iliornikkut ikiorneqarneq pitsaanerpaamik anguneqarsinnaanersoq. Ikior-neqarneq anguneqarsinnaava atorfigalugu siun-nersortimik telefonikkut oqaloqateqarnikkut – piniarlugu ikiorsiissut paasisimasaqarluartoq avataaneersoq – atorfeqartitaq aallarluni sumiif-fimmut, ikiorsiissummik pisariaqartitamik pe-riarfissalimmut – imaluunniit allatut pitsaassuse-qarluartumik naammassineqarfigisinnaasaanut? Sulisitsisoq akisussaavoq, nakuusernermit eq-qorneqartup pisariaqartumik ikiorneqarnissamut neqeroorfigineqarnissaanut. Paasisimasaqarluar-tumit ikiorneqarnissap aaqqissuunneqarnerani aalajangiiffigineqarneranilu pingaartuuvoq, su-liap kinguarsarneqannginnissaa, aningaasassa-qartinneranut tunngasut paasiniarlugit. Taamaat-tumik sulisitsisup piaarnerpaamik peqqinnissa-qarfik iluarsiissuteqarfigisariaqarpaa, pisinnaa-nersoq, taanna aqqutigalugu paasisimasaqarluar-tumit ikiorneqarnissaq, tamatumuunakkut peq-qinnissaqarfiup aammattaaq aningaasartuutit akilernissaat tigusussanngorlugu nakorsarneqar-neranut. Tamanna pisinnaanngippat, sulisitsisup isumagisariaqarpaa, sukkasuumik paasisaqarfi-gissallugu sulinermi ajoqusernermut sillimma-

siissutit matussuserneqarsinnaanersut sillimma-siissut taanna aqqutigalugu. Periarfissat taakku arlaannaalluunniit atorneqarsinnaanngippat, su-lisitsisup sulisoqarnermut politikkiminut atatil-lugu aningaasartuutit akilertariaqarpai paasisi-masaqarluartumit ikiorserneqarnermut, taamaat-tumik sulisitsisoq aalajangertariaqarpoq qanoq iliornikkut aamma qanoq annertussusilimmik paasisimasaqarluartumit ikiorneqarneq tunniun-neqarsinnaanersoq sulisitsisup akiligaanik. Pisortaqarfimmiit aalajangernerit pisa-riaqartut. Nakuusernermit eqqorneqartumut tunngasumik: Nakuusernermit eqqorneqartoq amerlanertigut ullup sinnerani suliunnaartinneqassaaq. Taama-tuttaaq pisariaqarpoq suliunnaartissallugu ima-luunniit suliunnaartissallugit suleqat suleqatil-luunniit, nakuusernermit eqqugaasup qanitsigis-sallugit toqqissisimanartitai ikiortigisinnaasaalu. Tamatumunnga atatillugu aammattaaq sianigisa-riaqarpoq, nakuuserfigineqartoq nunaqarfimmi-ni/illoqarfimmini ilaqutaqarnersoq imaluunniit qanittumik ikinnguteqarnersoq – nakuusernermit eqqorneqartoq qanittumi qanigisaqanngippat, pingaarluinnarpoq, pisortaqarfiup isumagissagaa nakuusernermit eqqorneqartup qanittumik atas-suteqarfiginissaa pisup pinerata kingornagut na-kuusernermillu eqqorneqartup pissusilersornera malittaralugu. Nakuusernermut atatillugu inuk tarnikkut ima-luunniit timikkut ajoquserneqarsimappat, nakuu-sernermit eqqorneqartoq nakorsiassaaq, kisianni kisimiitillugu aallartittariaqanngilaq, qanittumik suleqatiminit ajornanngippat ilagineqartariaqar-poq. Ilaquttat qanigisallu ilisimatikkit pissutsit qanoq innerannik oqaluttuarikkillu qisuariaatit. Misis-soruk tamatumunnga atatillugu suliarisariaqarto-qarnersoq aaqqittariaqartunik, soorlu meeqqat paarineqarnissaat, pisiniarneq assigisaalluunniit,

13

ajornartorsiutillu tamakku naammassikkit. Nakuusernermit eqqorneqartoq ulloq unnuarlu siulleq ajornanngippat kisimiitinneqartaria-qanngilaq. Suleqat isumaqatigiissuteqarfigiuk, najussagaa. Inuk nakuuserfigineqarsimasoq, ikiorneqarnissamik angisuumik pisariaqartitsi-sinnaavoq, misigisimasaq misigeqqinneqassap-pat. Pineqartoq kisimiittariaqanngilaq, tassa ul-loq unnuarlu siullermi. Taamaattumik qularnaar-tariaqarpoq inersimasumik najuuttoqarnissaa. Akuerissanngilat nakuusernermit eqqorneqartup misilikkaluarpagu pisoq illuartinniarlugu immi-nullu mattunniarluni. Tamatuma ajornartorsior-nermi qisuariaatit ajornerulersiinnassavai. Na-kuuserfigineqartumut pitsaanerpaajuvoq pisup kingornagut aqaguani suliartorpat. Aqaguani aaneqartariaqarsinnaanera isumagiuk. Nakuusernermit eqqorneqartup pissutsit qanoq innerat nammineq paasilluarsinnaanngilaa. Na-kuusernermit eqqorneqartoq annilaanganermik misigisimassagunarpoq, taamaattumik isuma-giuk piffissami siullermi kisimiilluni sulinngin-nissaa. Amerlasuut itigartikkumassavaat ilisimasaqar-luartumit ikiorneqarnissamik neqeroorut. Ta-manna pissuteqarsinnaavoq, nammineq qisua-

riaatinik sakkukinaarlugu nalilersuisimanermik, ajornartorsiut puiorumaneqartarpoq imaluunniit toqqissisimanarineqanngilaq psykologimit ikior-neqarnissaq. Nakuusernermit eqqorneqartup ikiorneqarneq pisassaraa, kisianni tamatumunnga pinngitsaali-neqassanngilaq. Pisortaqarfik taarsiullugu anne-runialaarsinnaavoq oqarluni, misilissallugu ajo-qutaanavianngitsoq. Kisianni neqeroorummi tunniukkumaneqartumi piviusorsiorit, periarfis-sanut piusunut sanilliullugu. Tamatumani eqqar-saatigisariaqartoq tassaavoq pifissamut tunnga-soq, ikiortissaq avataaniit aaneqassappat. Allat: Sulisunik ataatsimiititsigit pisoq pillugu sa-pinngisamik piaarnerpaamik, ajornanngippallu aqaguani atuartitsineq aallartitsinnagu. Nakuusertoq qanoq pineqassanersoq, ilitsersuu-tip uuma sinaakkutaasa avataaniippoq. Nakuu-serfigineqarsimasullu nakuuserfiginnittoq naa-pissinnaasariaqassanngilaa, tamanna aalajangii-suusumik pingaaruteqarpat, atorfeqartitap toq-qissisimasutut misiginissaanut.

14

Immikkoortoq 5

Nakuusernermik aamma nakuusernissamut qu-nusaarinermik nalunaarutiginniffissat /-fiusin-naasut pingasuupput: Sulinermut nakkutilliisoqarfik: Nakuuserfiginninnerit, ulloq ataasiinnarluunniit suliartunngitsoornermik kinguneqartut, sulisitsi-sumit nalunaarutigineqassapput Sulinermut nakkutilliisoqarfimmut piaarnerpaamik ki-ngusinnerpaamillu pisup kingornagut ullut 9 qaangiunneranni. Inassutigineqassaaq atorfi-littanut il.il.nakuuserfiginninnerit nakuuserfigin-ninnissamillu sioorasaarinerit tamarmik, Suli-nermut nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigine-qartassasut, apeqqutaatinnagu tamanna suliar-tunngitsoornermik kinguneqarnersoq imaluun-niit naami, atorfeqartitap ”kingusinaartumik” qi-suariaateqarnera pisinnaasarmat, tamanna kingu-neqarsinnaavoq suliartunngitsoornermik aamma sivisunerusumik kingunerlutsitsinermik tarnik-kut pissuseqarnerusumik, sunniuteqarsinnaasu-mik inunnut ataasiakkaanut aamma atuarfimmi nalinginnaasumik sulinermi avatangiisinut. Nakorsat aamma kigutilerisut paasisaqartut ima-luunniit pasitsattut erloqissuteqartoqarneranik imaluunniit ajoqutaasumik sunnerneqarsimaner-mik, sulinermut tunngatinneqarsinnaasunik, taa-matuttaaq pisussaassuseqarput Sulinermik nak-kutilliisoqarfimmut nalunaarutiginnissallutik. Nalunaarutiginninneq pissaaq immersugassaq immikkut ittoq atorlugu, Sulinermut nakkutillii-soqarfimmit tunniunneqartussaq. Atuarfiit peqqinnissaqarfiullu malippatigit ma-littarisassat sulinermut nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutiginnittarnissamik, pissarsiarineqas-saaq assiliaq eqqornerusoq ajornartorsiutip an-nertussusianut, taamaaliornikkut pinngitsoortin-

neqassallutik oqaluttualiat tusatsiakkallu peqati-gitillugulu peqataalissallutik tunngavissaqaler-nermut tulleriissakkamik suliniuteqalernermut ajornartorsiutit akiorniarlugit tamanut iluaqutaa-sussamik. Politiit: Nakuuserfiginninneq tamatigut politiinut nalu-naarutigisariaqarpoq marlunnik pissuteqartumik: Nalunaarutiginninneq atuarfiup pisortaqarfianiit ersersitsisuuvoq, saassussineq atuarfimmi ator-feqartitamut atuarfimmik saassussinertut, taman-nalu akuerineqarsinnaanngitsoq. Aalajangersu-mik isumaqarfiginninneq taamaattoq misigine-qassaaq nakuusernermit eqqorneqartumut ikior-siissutitut. Ilaatigut nakuusernermik eqqorneqar-tup misigissammagu ilumoorunneqarnertut. Ilaa-tigullu atorfeqartitap isummerfigissanngimma-gu nammineerluni atuartumik angajoqqaanil-luunniit nalunaarutiginninnissaq perorsaanikkut tunaartarisamut naapertuunnersoq.

Atisat aserorneqartut pillugit taarsiiffigineqar-nissamut imaluunniit erloqisinneqarneq anniar-tinneqarnerlu pillugit immikkut taarsiiffiginnit-toqassappat pisariaqartinneqarpoq politiinut na-lunaarutiginnissimanissaq. Apeqqutaanngilaq ta-matumani pineqarnersoq sillimmasiisarfimmiit taarsiiffigineqarnissaq imaluunniit malillugu inatsit ”Taarsiiffigineqarnissamut Naalagaaffim-miit pinerluffigineqartunut” (pinerluffigineqar-tut taarsiiffigineqarnissaannut inatsit) – eqqar-torneqartoq kingusinnerusukkut immikkoortumi tassani. Taarsiissut taamaattoq pissagaanni piu-masaavoq, pinerliilluni pisimasup politiinut na-lunaarutigineqarsimanissaa ”pisariaqanngit-sumik kinguarsarnagu”.

NAKUUSERNERMIK NALUNAARUTIGINNINNEQ.

15

Nalunaarutiginninneq pisinnaavoq politiinut oqaluinnarluni. Tamatigut ilimagineqarsin-naanngilaq pinerluffigineqarneq pillugu misis-suineq politiit erniinnaq aallartissagaat imaluun-niit taanna pisup kinguninnguagut pissanersoq. Sillimmasiimermut tunngatillugu aammattaaq naammappoq, nalunaarutiginnissimaneq. Taarsiiffigineqarnissamut imaluunnit pinerluffi-gineqartup taarsiiffigineqarnissaanik inatsimmut tunngatillugu nakuusernermit eqqorneqartoq po-litiit killisiuinissaannut qaaqquneqarsinnaavoq. Tamanna nuanninngitsutut misigineqarsinnaa-voq, amerlasuullu isumaqassapput pasinarsarne-qartutut. Sulinermi ajoqusernermut aqutsisoqarfik. Nalunaarutiginninnerup taassuma qularnaartus-saavaa atorfeqartitap periarfissaqarnissaa taar-siiffigineqarnissamut, soorlu piujuartumik ajo-quserneqarnermi imaluunniit sulisinnaassutsi-mik annaasaqarnermi.

Ajornanngeqaaq nalornissutigissallugu, pisaria-qarnersoq nakuuserfigineqarneq imaluunniit an-nilaarujussuarneq nalunaarutigissallugu, aallaq-qaammut qisuariaatit sakkortuujunngippata. Ajornarmat siumut oqaatigissallugu, kingorna-gut sunniutit suut takkukkumaarnersut, pisut ta-maasa tamatigut nalunaarutigisariaqarput. Piu-minarneruvoq nalunaarutiginninnerit ataatsimik amerlaneruppata ataatsimik ikinaarneranniit.

Nalunaarutiginninneq pissaq piaarnerpaamik kingusinnerpaamillu pisup kingornagut ullut 9 qaangiutsinnagit.

Nalunaarutiginninneq tunngaviusussaammat su-liarinninnissamut ikiorneqarnissap, isarussanut il.il. aalajangiiffiginissaanut, malittarisassat

atuuttut socialimut peqqinnissaqarfimmullu tunngasut saniatigut ikiorsiissuteqarfigineqarnis-samut pingaaruteqarmat pingaartuuvoq ajoqu-sernerup sukkanerpaamik nalunaarutigineqarnis-saa. Tamatuma saniagut tamatigut annertuumik ajor-nartorsiorfiusarpoq, sulinermi ajoqusernerup na-lunaarutigineqarnera pisup kingunerujussuagut aatsaat nalunaarutigineqaraangat. Taamaattumik innersuussutigineqarpoq sulisitsisoq piaartumik nalunaaruteqassasoq.

Nalinginnaasuuvoq nakuuserfigineqarnerup imaaliallaannaq sulinermi ajoqusernertut akueri-neqartarnera. Taamaanngeratarsinnaavorli anni-laarujussuarnerup imaluunniit nakuuserfigine-qarnissamik sioorasaarneqarnerup kingornatigut qisuariaatit taamatut pissuseqartumik akuerine-qarnissaannut tunngatillugu. Tuparujussuarneq ”naammattumik” sualussuseqassaaq, akuerine-qassaguni.

Sulinermi ajoqusernermut aqutsisoqarfiup tupa-rujussuarnerup ”naammattumik sualussuseqar-nera” nassuiarsimavaa ima pisoqarfiusutut, ator-feqartitaq – nammineq navianartorsiornani aam-ma nammineq pinngitsoorteriarsinnaanagu – pisuusimappat allat ajoquserneqarnerannut.

Atorfeqartitaq ”nammineq navianartorsiorsi-manngippat imaluunniit pissutissaqartumik paa-sinnissimanngippat navianartorsiorluni, kisianni ilisimannittuuinnarsimalluni”, pisoq akuerine-qassaaq aallaavittut sulinermi ajoquserne-runngitsutut.

Killiliineq ataasiinnarmik isumaqanngimmat, tamatigut nalunaarutiginnittariaqarpoq.

16

”Nalinginnaasumik” nakuusernikkut ajoquser-nermi amerlanertigut akineqartarput, ajoquser-neq taartisissutigineqarsinnaassangatinne-qanngitsoq, taamaattumillu suliaq toqqorneqar-toq. Tamanna isumaqaannarpoq, nalilerneqanngitsoq taarsiissuteqartoqassasoq ajoqusernermut ima-luunniit inuutissarsiorsinnaanerup annaaneranut. Aningaasartuutit pisariaqartumik suliarineqar-nermut, pisortanut akilertissinnaasap saniagut, matussuserneqarsinnaajuassapput. Kingusinnerusukkut paasinarsissappat, nakuu-sernermit eqqugaasoq pisariaqartitsisoq taarsiif-figineqarnissamut, soorlu ass. Kingusinnerusuk-kut timikkut tarnikkulluunniit kingunerlutsitsil-luni, qinnutigineqarsinnaavoq suliaq qaqinne-qaqqeqqullugu. Tamanna pisinnaavoq ukiut tal-limat tikillugit nakuusernermit eqqorneqartup nalunaarutiginninneq pillugu siullermik akissuti-sineraniit. Anniarnermut taarsiiffigineqarnermik taaneqar-tarpoq ilassutaasumik taarsiiffigineqarneq aki-lerneqassallunilu nakuusernikkut ajoqusiinermut pisuusumit. Imaassinnaavoq sulisitsisoq ajunaarnermut pi-suutinneqartoq, assersuutigalugu taassuma suli-nermi avatangiisinut inatsit unioqqutissimappa-gu. Taamaassimappat nalinginnaasumik taarsiif-figeqqusilluni sulaq aallartinneqarsinnaavoq su-lisitsisoq suliassiissutigalugu. Inuup nakuusertup kisimi pisuussutigisimappa-gu, taarsiissuteqartoqarsinnaavoq pineqartup sil-limmasiisarfianiit. Inuk nakuusertoq sillimmasii-simanngippat, taarsiissullu akilersinnaanagu, pi-sut ilaanni taarsiissuteqartoqarsinnaavoq tunnga-

vigalugu inatsit tunngasoq taarsiissuteqarneq Naalagaaffimmiit pinerluffigineqarsimasunut (taaneqartartoq pinerluffigineqartunut taarsiinis-samut inatsit). Nalunaarutiginninnissamut immersugassaq na-jukkami politiiniit pineqarsinnaavoq. Aallaaviussaaq politiinut nalunaarutiginnittoqar-simanissaa, unnerluutiginnittoqarsimanissaa inatsit malillugu taarsiissuteqarfigineqarniassa-gaanni. Ilinniartitsisutut ima pisoqarsinnaavoq, piareer-simalerluni pinerlineqartup taarsiiffigineqarnis-saanut inatsit malillugu taarsiiffigineqarnissaq taamaatiinnassallugu, isumaqaraanni, politiinut unnerluutiginninnerup aserussagai atuartup pe-rorsagaanikkut periarfissai. Tamatumani pineqa-rajupput atuartut, qanoq iliornermik kinguneri-sinnaasaannik paasinnissinnaanngitsut. Taamaattoq periarfissaqarpoq taarsiissummik pissarsinissamut inatsit malillugu politiinut un-nerluutiginninnertaqanngitsumik, tassani politii-nut unnerluutiginninnissamik piumasaq pisuni ataasiakkaani pinngitsoortinneqarsinnaammat, perorsaanikkut aamma suliarinninnissamut tunngasut naatsorsuutigalugit tamanna pisaria-qartinneqarpat. Suliani taamaattuni pisariaqar-poq, piviusumik tunngaveqarnissaq atuarfiup pi-sortaqarfianiit, oqaatigalugu sooq politiinut un-nerluutiginnittoqarsimanngitsoq. Tamatuma sa-niagut pigineqassaaq allassimasunngorlugu na-lunaarusiaq, sukumiisumik nalunaarsuisoq pisi-masumik aamma atuarfiup pisortaanit akuersis-sutigineqarsimasoq. Nalunaarusiaq sapinngisa-mik aammattaaq uppernarsarneqartariaqarpoq, ilisimannittumit ataatsimit arlalinnilluunniit, pi-soqarnerani najuisimasunit.

Politiinut nalunaarutiginninngin-nissamik aalajangerneq immikkut

pisuusariaqarpoq, pisuni immikkut illuinnartuni taamaallaat

atorneqartussaq.

17

Immikkoortoq 6

Isumannaatsuunissamik aaqqissuussineq / a-taatsimiititaliaq (SIU) aalajangiisuusumik inissisimavoq apeqqummi nakuuserfigineqarnikkut ajutoornermut. SIU pilersinneqarpoq tunngavigalugu sulinermi avatangiisit pillugit inatsit, tassanilu peqataapput tatigisatut sinniisutut qinerneqartoq aamma pi-sortaqarfiup sinniisua. Sulisitsisup akisussaaffigaa nakuuserfiginninne-rup pinaveersaartinnissaa. Kisianni isuman- naatsuunissanut aaqqissuussinerup / ataatsimiititaliap (SIU) suliassaa tassaavoq taanna siunnersortassallugu, tamanna qanoq iliornikkut pissasoq. Tamatuma saniagut SIU’p suliassaraa, nakuu-serfiginninnerit tamaasa misissoqqissaassallugit tunaartaralugu qanoq iliuuseqarfiginninnissanik aalajangersaanissaq, taama pisoqaqqinnginnis-saanik pinaveersitsisussanik. Tamanna aammat-taaq atuuppoq nakuuserfiginninnissamik sioora-saarinermut, tuparujussuarnermut, akornusersor-neqarnermut il.il., tamakku aammattaaq ilaam-mata nakuusernikkut ajutoornernut. Tamatuma saniagut SIU’p qularnaassavaa, nakuusernermit eqqorneqartup pisariaqartinneqartumik taperser-sorneqarnissaa nakuuserfigineqarnikkut ajutoor-nermut tunngatillugu. Nakuusernermik pinaveersaartitsineq. Suliaq aallartinneqartinnagu, suliaq suliffillu na-lilersorneqassapput. Nalilersorneqassaaq suliaq isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaanersoq peqqinnartumillu pissutsit atuuttut iluanni ima-

luunniit suliarineqassanersoq pinaveersaartitsi-neq pisoqarsinnaanera annikillilerniarlugu. Taamaaliortoqassaaq aammattaaq ilinniartitsine-rup iluani skemamut nutaamut, ilinniagassamut nutaamut imaluunniit atuartumik nutaamik atuartoqalernermut tunngatillugu. Suliap ilaginngilaa, nakuusernermit, nakuuserfi-gineqarnissamik sioorasaarneqarnissamik il.il. eqqorneqassalluni. Taamaattumik sulisitsisup pi-sussaaffigaa, taama pisoqarsinnaanerata milli-sarnissaa. SIU peqataassaaq nalilersussallugu taama pisoqarsinnaanera aamma peqataassalluni pinaveersaartitsinissamut. Pinaveersaartitsinissamik suliap ilaatut suliari-neqassapput isumaqatigiissutit pisariaqartumik qanoq iliuuseqartarnissamut tunngasut: • Nakuuserfiginninnerit, sioorasaarinerit il.il.

tamarmik nalunaarutigineqassapput. • Isumaqatigiissutigineqarsimassapput piler-

tortumik atorfeqartitat ajornartorsiornermi ikiorneqarnissaannut periarfissat, nakuuser-figineqarpata, nakuuserfigineqarnissamik sioorasaarneqarpata il.il.

• Atorfeqartitat qularnaassavaa pisariaqartin-neqartumik ikiorserneqarnissaq, nakuuserfi-gineqarunik il.il.

• Atorfeqartitat ilisimatinneqassapput sulisitsisut aalajangersumik qanoq isumaqarfiginninnerannik malittarisassanillu atuuttunik.

ISUMANNAATSUUNISSAMIK AAQQISSUUSSINEQ /

ATAATSIMIITITALIAQ.

18

Inassutigineqassaaq, atuarfinnut, kommuninut il.il. tamanut suliarineqassasoq tamatumunnga tunngasumik piviusumik politikki. Politikki taanna suliarineqartariaqarpoq suleqatigalugit atorfeqartitat aamma SIU tunniunneqassallunilu atorfeqartitanut tamanut, tamarmik nalunngin-niassammatigit pisinnaatitaaffitik nalussanagulu, qanoq pissusilersortarnissartik.

Nakuusernerup pinaveersaartinneqarnissaa allaaserineqarpoq immikkoortoq 7’imi.

Nakuuserfigineqarnikkut ajutoornermik suliarinninneq – taassuma iluaniillutik si-oorasaarinerit, akornusersuinerit / uumi-saarinerit il.il. Nakuuserfiginninnermik pisoqarsimappat, SIU’p nalilersussavaa: • Sooq nakuuserfigineqarnikkut ajutoorneq

piva? • Qanoq pinngitsoortinneqarsinnaagaluarpa? • Qanoq iliussaagut taama pisoqaqqeqquna-

gu? Akissutit atorneqassapput nalilersorsinnaassallu-gu, allannguuteqartitsisoqartariaqarnersoq pina-veersaartissallugu nutaamik nakuuserfiginnitto-

qarnissaa. Qanoq pisoqarnera tunngavigalugu ajornannginneruvoq takussallugu, siusinneru-sukkut naammattumik qanoq iliortoqarsimaner-soq pinaveersaartinniarlugit nakuuserneq, qunu-saarineq, akornusersuineq il.il. Aammattaaq ajornassanngilaq takussallugu, qanoq iliuusissa-tut isumaqatigiissutit naammannersut sunniute-qarluarnersullu. Nakuuserfigineqarneq nalunaarutigineqassaaq Sulinermut nakkutilliisoqarfimmut, Kalaallit Nunaanni sulilluni ajoqusernissamut sillimma-siinermut nævnimut aamma politiinut naapertor-lugit allaaserisat immikkoortoq 6’imi. Sulisitsisup akisussaaffigaa, nalunaarutiginnin-nerit pinissaat. Kisianni SIU’p tamanna malitta-reqqissaartariaqarpaa qularnaarumallugu, nalunaarutiginninnerit ilumut pinersut – eqqor-tumik. Nalunaarutiginninnerit suleqat nakuuser-figineqartoq tunissavaat periarfissamik suliari-neqarnissamut taarsiiffigineqarnissamullu. Tamatuna saniagut Sulinermik nakkutilliisoqar-fimmut nalunaarutiginninnerup sunniuteqaqa-taaffigissavaa ajornartorsiutit qanoq annertussu-seqarnerata paasineqarsinnaanera, oqaluttualiat tusatsiakkallu pinngitsoorneqaqqullugit aamma sulisoqarsinnaaqqullugu pissusiviusut tunngavi-galugit.

19

Immikkoortoq 7

Siusinnerusukkut taaneqareersutut sulisitsisoq akisussaavoq nakuusernerup pinaveersaartinne-qarnissaanut. Pinaveersaartitsinermut atortussat, qinerneqassapput aallavigalugu nalilersuineq nakuusertoqaratarsinnaaneranut. Taamaattumik tamanna aalajangiisussaavoq suliffinnut ataa-siakkaanut aamma atuartunut atuartinneqartus-sanut. Isumannaatsuunissamut ataatsimiititaliaq peqataassaaq nalilersuinermi aamma siunner-suissalluni qanoq iliortoqartariaqarneranik. Pissutsit atuartunut ataasiakkaanut tunngasut. Atuartoq, ilisarisimanngisaq, atuartuutigileraan-ni, nalilersortariaqarpoq, immikkut aarlerissu-tissaqarnersoq atuartup tungaaniit nakuuserner-tut taaneqarsinnaasumik pissusilersorsinnaanera-nut. Taamaassinnaavoq, atuartoq siusinnerusuk-kut nakuusertartuusimappat imaluunniit atuartoq inuunermini atugarisamigut navianartorsiortin-neqartoq tatisimaneqartoq. Sulinermi aaqqissuussinikkut iluarsiissu-taasinnaasut Atuartup nakuuserniartartuunissaanut annertusi-samik pissutissaqarpat, tamanna sillimaffigisa-riaqarpoq atuartitsinerup aaqqissugaanera aqqu-tigalugu. Pinaveersaartitsiniutaasinnaasut ukuu-sinnaapput atuartoq ataatsimoortunut ikinneru-sunut inissillugu, arriitsumik ataatsimoortunut annerusunut ilanngukkiartuaarnissaa assigisaa-nilluunniit aaqqissuussilluni. Illoqarfinni ataaseq sinnerlugu atuarfilinni periarfissaq tassaasinnaa-voq, isumaliutigissallugu atuarfiup aappaanut nuunnissaa. Ilinniartitsisut, meeqqanik nakuuserniartartuu-sinnaasunik atuartuuteqartussat, qularnaariffigi-

neqassapput, anitsiarfiit piviusumik unikaallaf-fiunissaannut. Atuartup pissusilersornera imaluunniit inissisi-manera pitsanngoriarpat, iliuutsit allanngortin-neqarsinnaapput imaluunniit atorunnaarsinne-qarlutik. Initigut aaqqiissutaasinnaasut. Meeqqanik nakuusertartuusinnaasumik atuar-titsineq pisariaqarpoq inini atuartup eqqaminilu inissaqarluarfigisaani, atuartut ilinniartitsisorlu isikkiveqarluassallutik aamma aneriarfeqarluas-sallutik. Imaakkajuppoq, pissutsit imaalinerat, atuartoq misigisimalluni ”tatineqartutut” imaluunniit ”paagunneqartutut” pissutaaqataasarlutik nakuu-serfiginninnermik pisoqarneranut imaluunniit sakkortuumik qisuariartoqarneranut. Ilinniartitaaneq aaqqiagiinngissutinik pi-naveersaartitsinermut aamma aaqqiissu-teqarnermut Ilinniartitsisunut neqeroorutigineqarsinnaasaria-qarpoq kursusi aaqqiagiinngissutinik pinaveer-saartitsinermut aaqqiissuteqarnissamullu. Ilin-niarneqassaaq, perorsaaneq aqqutigalugu pis-sutsit qanoq aaqqinneqarsinnaasut aamma ilin-niarlugu tunaartarisamut naapertuuttumik naa-pertuutinngitsumilluunniit sassartarneq, pissusi-lersortarneq. Tamatuma saniagut tulluarluinnassaaq, atorfe-qartut tamarmik ilitsersorneqarnissaat tarnikkut ikiueqqaarnermik aamma ajornartoorutinik pas-sussinissamik, suleqat nakuuserfigineqarnermit eqqorneqartoq annertunerpaamik ikiorneqaqqul-lugu.

NAKUUSERNERMIK PINAVEERSAARTITSINEQ.

20

Ilitsersuineq. Pingaartuuvoq atorfeqartitat tamarmik ilisima-tinneqarnissaat, pissutsinik tamanik, atuartut na-kuusertartuusinnaanerannut tunngasunik. Paasis-sutissanik pisariaqartunik peqarnikkut taakkulu sissuerluarlugit, ilaatigut ajornassanngilaq, pisut assigiinngitsut nakuuserninnguunnissaat pinngitsoortissallugu. Immikkut sianigisariaqassaaq, peqqissaartumik ilisimatitsinissaq atuartunik nutaanik tigusinermi aamma nutaamik atorfinitsitsinermi. Pisariaqar-poq, erseqqissunik najoqqutassiortoqarnissaa, qularnaarisussanik, ilitsersuisoqarnissaanik. Najoqqutassianik suliarinninneq. Isumannaatsuunissamut ataatsimiititaliap qular-naartariaqarpaa, suliarineqassasut najoqqutassiat erseqqissut imaattut: • Qanoq iliornikkut qularnaarneqassava ator-

feqartitat tamarmik pisariaqartumik paasis-sutissinneqarnissaat atuartut ataasiakkaat pillugit, pisariaqartunik nakuusernerit il.il. pinaveersaartinneqarnissaannut.

• Qanoq pisoqartillugu ikiortissamik agger-saasoqartariaqarpa.

• Qaqugu ilinniartitsilluni perorsaaneq taa-maatinneqassava ataasiakkaat isuman-naatsuunissaat pissutigalugu.

• Pissaanermik atuineq qanoq aqunneqassava. Najoqqutassiat taakku suliarineqartariaqarput atorfeqartitat suleqatigalugit, aallaavigalugulu kommunip qulliunerusumik nakuusernermut politikkia – takuuk taamaattumut siunnersuut mapersagaliaaqqap naggataani. Kommuni taa-maattumik qulliunerusumik politikkeqanngip-

pat, suleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq aqquti-galugu suliniutigisariaqarpoq kommunimi qul-liunerusumik suleqatigiinnermut ataatsimiitita-liamut. Kommunimili qulliunerusumik nakuu-sernermut politikkeqannginnerata akornuserta-riaqanngilaa, atuarfiit ataasiakkaat najoqqutas-sianik suliarinninnissaat. Iluaqutaassaarli tama-tumunnga tunngasumik poltikki kommunip atuarfiini tamani assigiippat imaalillugu, atuartut angajoqqaallu kinguneqartitsisoqarsinnaanera isummerfigisimassallugu, akuerineqarsin-naanngitsoq atuarfinni nakuuserneq. Qularnaarneqassaaq, atorfeqartitat tamarmik na-lunngissagaat, kommunip nakuuserneq pillugu qulliunerusumik politikkia taamatullu atuarfiit ataasiakkat najoqqutassaat pisut qanoq suliarine-qartarnissaannik kiisalu pinaveersaartitsinikkut suliniutaannik. Sulisunik ataatsimiititsineq nakuusernik-kut pisoq pillugu suliarineqartarnissaan-nik kiisalu pinaveersaartitsinikkut suli-niutaannik. Periarfissaqassaaq, atorfeqartitat akunnerminni pisortaqarfik peqatigalugu nakuusernikkut pisoq oqallisigissallugu tunaartaralugu pisunik assi-ngusunik pisoqaqqinnginnissaa aamma tu-satsiakkat pinaveersaartinniarlugit. Tamatumani atuuppoq – soorlu suliffimmi pissutsini allani tamani taamaattoq – ammanerup aamma oqalo-qatigiinnerup tusatsiakkat oqaluttualiallu pina-veersaartittarpani. Pisortaqarfiup isumagisariaqarpaa oqaluuserin-ninnerit taamaattut pisoqarnerata kingornagut piaarnerpaamik pinissaat, kingusinnerpaamillu pisup aqaguani ulloq atuartitsiviusoq aallartitsin-nagu.

21

Pinaveersaartitsinermut tunngasut. Isumaqatigiissusiortoqareerpa paasisimasaqarluartumit ikiorserneqaratarsinnaanermut, atorfeqartitaq nakuuserfigineqarnermik, nakuuserfigineqarnissamik sioorasaarinermik, tuparujussuarnermik, uumi-saarneqarnermik il.il. eqqorneqassappat? Siumoortumik isumaqatigiissuteqarfigineqareerpa(t) ajornartoornermi psykologi imaluunniit inuit allat paasisimasaqarluartut ikiorsiinissamik aamma tamatumani piumasarisanut? Tassaasinnaavoq soorlu psykologi illoqarfimmit allamiit aggerumasoq, telefonikkut nakorsiartitsilluni il.il. Atorfeqartitat tamarmik allaganngorlugu ilisimatinneqarpat isumaqatigiissutit pillugit? Pisortat tamarmik ilisimatinneqarpat isumaqatigiissutit pillugit? Pisortat tamarmik ilisimatinneqarpat, atorfeqartitamut qanoq pissusilersornissaminnik nakuuserner-mut, nakuuserfigineqarnissamik sioorasaarinermut il.il.? Pisortat tamarmik ilisimatinneqarpat isumannaallisaanissamut ataatsimiititaliaq ilisimatinneqassasoq, atuartut nutaat, nakuuserlutik qisuariartartooratarsinnaasut pillugit, atuariartoqqaarneranni qanoq ilas-sineqarnissaat aamma tamatumunnga tunngasumik qanoq pissusilersuuteqarnissamik aalajangiussat pillugit? Pisortat tamarmik ilisimatinneqarpat, nakuuserneq, sioorasaarinerit, tuparujussuarnerit, qinngasaari-nerit il.il. nalunaarutigineqassammata Kalaallit Nunaanni Sulinermi ajoqusernerit isumannaallisagaa-nissaannut Nævnimut, Sulinermik nakkutilliisoqarfimmut aamma politiinut tamatumunnga malittari-sassat malillugit?

Immikkoortoq 8

ISUMANNAATSUUNISSAMUT ATAATSIMIITITALIAP

QULARNAARINISSAMUT NALUNAARSUUTAA.

22

Nakuusernikkut pisup kingornagut. Nakuusernermit eqqorneqartoq tapersersorneqarpa suleqatinit, ilaquttanit imaluunniit assigisaannit? Nakuusernermit eqqorneqartoq nakorsiassava? Taamaassappat isumaqatigiissutigineqarpa, suleqataa-soq imaluunniit inuk alla ingerlaqataassaasoq? Qularnaarneqarpa, nakuusernermit eqqugaasoq ulloq unnuarlu siulleq kisimiittariaqanngitsoq? Atorfeqartitaq nalilersorneqarpa paasisimasaqarluartumit ikiorserneqarnissamut pisariaqartitsinersoq, taamaappallu tamanna neqeroorutigineqarpa? Misissorneqarpa, ajornartorsiuteqarnersoq nalinginnaasunik sillimaffigisariaqartunik soorlu meeqqat paarineqarnissaat, meeqqat aaneqarnissaat, niuertarfiliussineq? Aalajangiiffigineqarpa, nakuusertoq qanoq pineqassanersoq? Isumaqatigiissutigineqarpa, nakuusernermit eqqugaasoq, nakuuserfigineqartoq, aqaguani suliartoqqis-sanersoq? Aammattaaq isumaqatigiissutigineqarpa, pineqartoq aaneqartariaqassanersoq? Pisoq sulinermik nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqarpa? Pisoq politiinut nalunaarutigineqarpa? Pisoq uunga Nævnet for Arbejdsskadessikring i Grønland-imut nalunaarutigineqarpa? Sulisut pisoq pillugu sapinngisamik piaarnerpaamik ataatsimiitinneqarpat? Isumannaallisaanissamut ataatsimiititaliap pisoq oqaluuseraa tunaartaralugu nalilersuinissaq, qanoq iliuuseqartoqartariaqarnersoq, annikillisarumallugu nakuusernermik pisoqaqqeratarsinnaanera? Suleriaasissatut akuersissutigineqartut atorsinnaasimappat? Suleqatit pisortallu nalusimanngilaat, qanoq iliornissartik? Pisariaqartinneqarpa suliap ingerlannera aamma isumaqatigiissutit akuersissutigineqartut allanngor-tinnissaannut?

23

Ilanngussaq 1 SIUNNERSUUT KOMMUNIP MEEQQAT ATUARFIINI NAKUUSERNERMUT POLITIK-KISSAATUT Kommunalbestyrelsip aalajangersumik oqaatigaa, nakuuserneq aamma nakuusernissamik sioorasaari-neq il.il. kommunip atuarfiini akuerineqarsinnaanngitsut, suleqatigiinnissamullu ataatsimiititaliap inassuteqarneragut aalajangerluni, ataani allassimasut kommunip atuarfiini tamani atuutissasut: ANGUNIAGAQ: • Nakuusernerit amerlassusiat sapinngisamik annertunerpaamik annikillisarneqassaaq piuartumik

pinaveersaartitsilluni suliniuteqarnikkut. • Atorfeqartitat, saassuneqarnermik eqqorneqaraangata, pisariaqartinneqartumik tapersersorne-

qarlutillu ikiorneqassapput sunniutit kinguneri killilersimaarniarlugit.

Najoqqutat pingaarnerit: • Suleqataasumut ataatsimut saassussineq suliarineqassaaq, atuarfimmut saassussinertut atuarfiullu

pisortaanit politiinut nalunaarutigineqassalluni.

• Suleqataasut isumannaatsuunissaannut akisussaassuseq atuarfiit pisortaanni ataasiakkaaniippoq.

• ”Eqqugaasoq” pisariaqartitsivoq pisortaqarfimmit tapersersorneqarnermik, taassuma iluaniilluni paasisimasaqarluartumit ikiorneqarneq.

• Suleqataasoq pisinnaatitaavoq pisortamini ikiortissarsiussalluni, misigiguni inuttut isuman-naatsuunissakkulluunniit killingit anguneqarsimasut.

• Nakuusernermik pisoqarnerata kingornagut sapinngisamik piaarnerpaamik sulisut ataatsimiitinne-qassapput tunaartaralugu pisup oqallissutiginissaa pinaveersaartitsinissaq siunertaralugu.

• Pisortat ataasiakkaat qularnaassavaat nalunaarutiginninnerit pisariaqartut Sulinermik nakkutillii-soqarfimmut aamma Kalaallit Nunaanni Sulinermi ajoqusernerit isumannaallisagaanerannut Nævnimut.

• Qularnaarneqassaaq, paasissutissat pisariaqartut tamaasa atuartut pillugit atuartup ilinniartitsisui-nut tunniunneqarsimanissaat, taassuma iluaniilluni nakuusertartutut pissusilersortaratarsinnaane-ra. Atuarfiup pisortaqarfiata pisussaaffigaa tamanna qularnaassallugu. Tamanna immikkut siani-giniarneqassaaq, atuartup atuartuutissatut nutaatut tigunerani. Tamatumunnga tunngatillugu pi-ngaartuuvoq qularnaassallugu, tamanna ima pissasoq, atuartup malersorneqartutut misigisi-mannginnissaa.

• Siumoortumik isumaqatigiissutaariissapput, najoqqutassat erseqqissut, atuartut aamma / imaluun-niit angajoqqaat nakuuserniarpasissumik pissusilersortartut qanoq iliuuseqarfigisarnissaannut.

• Atuartunut nutaanut tunngatillugu naatsorsuutigineqassaaq nakuuserniarnermik pissusilersortar-tooratarsinnaanerat inissiinermi atuarfimmut, klassini holdinilu.

24

Ilinniartitaaneq Ilitsersuinerlu. • Atorfeqartitat piaarnerpaamik ataatsimiinnertut ilusilimmi ilisimatinneqassapput tamatumunnga

tunngasumik politikkimik anguniakkamillu.

• Qulequttat aalajangersimasut oqaluuseralugit ataatsimiinneqassaaq ilisimatitsissutigalugit oqal-lissutigalugillu nakuuserneq, sioorasaarineq, akornusersuineq allallu aamma tamakkununnga qi-suariaatit. Ataatsimiinnerit ajornartorsiutit ataatsimoorutinngortissavaat, allisarlugu ”eqqugaasut” paasineqarnissaat aamma ajornarunnaarsillugu suleqataasunut pisortaqarfinnillu qisuariarnissaq ikiuiniartutut aamma tunaartarisamut tulluartumik. Ataatsimiinnerit aammattaaq tunaartaraat qulaajassallugit nakuusernerit saqquminngitsut.

• Ilinniaqqinnissamut neqeroorutit sammisinneqassapput paasinninnissamut pinaveersaartitsisutut pissuseqarnissamut aamma annerusumik pitsaassuseqalersissallugit ajornartoornikkut pisut pas-sunnissaa. Atorfeqartitanut tamatigoortunik periarfissaqartariaqarpoq, nakuusernerup imaluunniit sioorasaa-rinerup il.il. kingunerisaanik kissaateqartunut skemap allanngortinnissaanut il.il.

Isumannaatsuunissamut ataatsimiititaliaq (inuttaqartoq suleqataasut isumannaatsuunissamut sin-niisuannik/tatigisatut sinniisumik kiisalu pisortaqarfiup sinniisuanik). • Isumannaatsuunissamut ataatsimiititaliaq peqataassaaq pinaveersaartitsilluni sulinermut, taassu-

ma iluaniilluni siumoortumik peqataassalluni nalilersuinernut nakuuserfioratarsinnaasunik, ta-makkulu sapinngisamik annerpaamik killisersorniassallugit.

• Isumannaatsuunissamut ataatsimiititaliap misissussavai nakuusernikkut pisut tamaasa nalilersor-niarlugu, qanoq tamakku pinngitsoortinneqarsinnaagaluartut. Tamatigut pisut tamaasa pillugit allassimasumik nalunaarusiortoqassaaq.

• Isumannaatsuunissamut ataatsimiititaliap nalilersussavai init suliffiusut tunaartaralugu, tunaarta-risamut naapertuuttumik inissitsitersimanissaat.

• Isumannaatsuunissamut aataatsimiititaliaq aallarneeqataasuussaaq suliniutinik pisariaqartinne-qartunik qularnaarniarlugu avatangiisit qanoq issusiat ajunngitsoq peqqinnartorlu nalinginnaasu-mik aamma immikkut nakuusernermut, sioorasaarinermut nakuusernissamik allanullu.

25

Adressit: Arbejdstilsynet i Grønland Postboks 202 3900 Nuuk Nævnet for arbejdsskadessikring i Grønland Postboks 260 3900 Nuuk IMAK Postboks 867 3900 Nuuk KANUKOKA Postboks 10 3900 Nuuk Supplerende litteratur: ”Vejledning i forbindelse med Vold og trusler om vold” Indlæg til alle medlemmer i Ilinniartitsisoq nr. 7/2003 Branchevejledning nr. 12 fra Branchesikkerhedsrådet for undervisning om ”Vold & trusler om vold” ”Uro i skolen” et arbejdspapir fra DLF – Danmarks Lærerforening. www.dlg.org www.tess.dk/uronet www.imak.gl Love og bekendtgørelser: Arbejdsministeriets lov nr. 295 af 4. juni 1986 om Arbejdsmiljø Arbejdsministeriets bekendtgørelse nr. 401 af 24. juni 1986 om anmeldelse af arbejdsskader til Ar-bejdstilsynet Anordning nr. 273 af 24. april 2001 om ikrafttræden af lov om sikring mod følger af arbejdsskade i Grønland. Bekendtgørelse nr. 275 af 24. april 2001 om regler for anmeldelse af arbejdsulykker, kortvarige ska-delige påvirkninger og pludselige løfteskader i Grønland. Anordning nr. 1197 af 1. februar 1996 om ikrafttræden af lov om erstatning fra Staten til ofre for for-brydelser i Grønland.