norwell - etla · gre . por . isl lux . arithmetic average . arithmetic average – ett program...

– ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 1

NORWELL

Pohjoismainen malli – paineen alla mutta muutoskykyinen Vesa Vihriälä

28 toukokuuta 2014

Hållbar nordisk välfärd


Seminaarin ohjelma

11:00 NORWELL-projektin tausta ja tarkoitus Vesa Vihriälä 11:10 Suomi ja pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden haasteet Vesa Vihriälä 11:25 Kilpailukykymme karu tila paljastui - tarvitaan yrittäjyyden voitto tuhosta Mika Maliranta 11:40 Vajaakuntoisten ja peruskoulutodistuksen varassa olevien nuorten työllisyysnäkymät Rita Asplund 11:55 Työurat, eläkkeet ja sote Tarmo Valkonen 12:10 Kommenttipuheenvuoro Olli Kangas, Kela 12:30 Keskustelua ja lounas


Hankkeen tavoitteet ja rakenne • Viimeaikaisen makrokehityksen analyysi ja Pohjoismaiden

vertailu muihin kehittyneisiin (eurooppalaisiin) maihin (osa I)

• Valikoitujen teemojen yksityiskohtaisempi analyysi (osa II)

• Politiikkahaasteiden identifiointi ja keskustelu politiikkasuosituksista (osa III)


Osan II teemat

1. Toimialojen ja yritysten kilpailukyky 2. Eläkeuudistukset ja eliniän piteneminen 3. Julkinen talous, markkinat sekä terveydenhoito- ja

hoivapalvelut 4. Työperäisen maahanmuuton muutokset rahoituskriisin

jälkeen 5. Nuoret työkyvyttömyyseläkeläiset 6. Koulun keskeyttäminen ja työmarkkinanäkymät 7. Verotus – hyvinvointivaltion rahoitus

globalisoituneemmassa maailmassa


Päätulokset

• Pohjoismaat menestyivät erinomaisesti 90-luvun alusta globaaliin kriisiin saakka

• Kriisi iski myös Pohjoismaihin, mutta eri tavoin eri maihin • Pohjoismainen malli on yhä olemassa, mutta ei yhtä

ainutlaatuisena tai yhtenäisenä kuin usein ajatellaan • Globaali kilpailu, tekninen kehitys (digitalisaatio) ja

ikääntyminen haasteita myös Pohjoismaille • Pohjoismaat eräiltä osin jopa muita haavoittuvampia, mutta

niillä on myös monia vahvuuksia, ml. aiemmin osoitettu uudistumiskyky

• Pohjoismaista mallia on (jälleen) uudistettava, mutta kyse on pikemminkin hienosäädöstä ja painopisteistä kuin mallin perustavaa laatua olevasta muutoksesta


Pohjoismaat menestyivät hyvin 90-luvun puolivälistä 2008-kriisiin saakka

• BKT-kasvu nopeaa (Tanska poikkeus)

• Tuottavuuden kehitys hyvä (erityisesti Ruotsi ja Suomi)

• Työllisyyskehitys hyvä (erityisesti Islanti ja Norja)

• Elintaso kasvoi vähintään EU-15-keskitason vauhtia (myös Tanskassa, jolla positiivinen vaihtosuhdekehitys; Islanti poikkeus heikon vaihtosuhdekehityksen vuoksi)


Kasvu vähintään EU-keskitasoa, pl. Tanska GDP volume , 1991 = 100

80

100

120

140

160

180

200

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

SE DK FI NO IS EU-15 DE


Kriisi iski myös Pohjoismaihin mutta vaihtelevin tavoin

• Kriisi puhkaisi Islannin poikkeuksellisen luottokuplan; seurauksena raju lama

• Myös Tanskassa kotimaisen kysynnän kestämätön taso johti taantumaan, josta on toivuttu hitaasti

• Suomi on kärsinyt sekä suhdanneongelmasta että suuresta rakenneshokista

• Myös Ruotsi notkahti muun Euroopan tavoin, mutta on toipunut hyvin • Kriisi vaikutti Norjaan vähiten ja sen BKT on Ruotsin tavoin jo ylittänyt

kriisiä edeltävän tason

• Elintasoerot Pohjoismaiden välillä ovat alkaneet kasvaa


100

102

104

106

108

110

112

114

116

118

120

2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1

Volu

me

inde

x, 2

005Q

1=10

0

BKT neljännesvuosittain, 2005Q1=100 Sweden Iceland Norway Finland Euro Area Denmark

Presenter

Presentation Notes

Den globala och europeiska krisen påverkade de nordiska ekonomierna starkt, även om ganska olikt Island drabbades av en exceptionell kris, som en följd av en kraftig inhemsk kredituppgång, mycket på det samma sätt som Finland och Sverige för 25 år sedan Danmark led av en mindre chock, också som en följd av en kraftig inhemsk kredituppgång, och volymvis har BNP återhämtningen varit svag från år 2010 Finland drabbades mycket hårt både av cykliska och strukturella chocker, och återhämtningen upphörde i början av 2012 Sverige i stället återhämtade sig snabbt efter den ursprungliga nedgången och tillväxten har fortsatt även efter 2011 Norge påverkades minst, har återhämtat sig stabilt och såsom Sverige har en högre BNP nivå än före krisen, medan de tre andra inte ännu har uppnått de nivåerna.


Pohjoismainen malli yhä olemassa, mutta ei niin ainutlaatuinen tai yhtenäinen kuin usein ajatellaan

• Yhä hyvä tehokkuuden ja tasa-arvon yhdistelmä • Pääpiirteet samoja kuin aiemminkin

– Suuri julkinen sektori - valmiuksien luonti ja turvaverkot – Väestöllä hyvä osaamisen taso – perusta tuottavuudelle ja sopeutumiskyvylle – Korkea työllisyysaste – hyvinvointivaltion rahoituksen edellytys – Tuloerot pienet, sosiaalinen koheesio vahva – rakennemuutosten hyväksyntä

• Mutta useilla muilla mailla samoja piirteitä/tuloksia – Monissa muissakin maissa julkinen sektori (ja verorasitus) on suuri – Useat muut maat pääsevät likimain samoihin BKT/asukas tasoihin ja tuloerojen

pienuuteen • Pohjoismaat eivät myöskään yhtenäinen blokki

– BKT/asukas-suhteissa kolme kerrosta: Norja; Ruotsi ja Tanska, Islanti ja Suomi – Islannilla ja Suomelle julkisen talouden kestävyysnäkymät muita heikommat – Suomella selvästi alempi työllisyysaste kuin muilla


Julkiset menot, % BKT:sta

0

10

20

30

40

50

60

70

Total government expenditure, % of GDP, 2013

Source: Ameco . * EU-15 arithmetical average; EU-15 = Belgium, Denmark, Germany, Ireland, Greece, Spain, France, Italy, Luxembourg, Netherlands, Austria, Portugal, Finland, Sweden, United Kingdom.


Julkisen sektorin osuus työllisistä, %

0

5

10

15

20

25

30

35

Government employment 2012, % of total employment

Source: OECD Economic Outlook * EU-12 arithmetical average (missing Germany, Austria, Greece)


Työllisyysaste (20-64-vuotiaat)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Employment rate, 20-64 years old, 2012, %

Source: Eurostat. *EU-15 arithmetical average


Aikuisten luku- ja laskutaito (PIAAC)

220

230

240

250

260

270

280

290

300

Adult proficiency in literacy and numeracy *

* The average of literacy and numeracy scores in the OECD Survey of Adult Skills (PIAAC) 2012 Source: OECD


Tulonjako: käytettävissä olevien tulojen Gini 2012 (EU)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Note: See Figure 1. EU-14 refers to Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Greece, Italy, Luxembourg, the Netherlands, Portugal, Spain, Sweden and the UK. The Gini coefficient can take on values between zero (all households have the same income) and one (all incomes go to only one household). The coefficient refers to the whole population. In Figures 2a and 2b the coefficient has been multiplied by 100. Sources: Eurostat (SILC) and United States Census Bureau.


Tulonjako: käytettävissä olevien tulojen gini 2010 (OECD)

0

0,05

0,1

0,15

0,2

0,25

0,3

0,35

0,4

Gini coefficient, disposable income, 2010

Source: OECD Social and Welfare Statistics. *EU-14 arithmetical average, missing Ireland; total population


Keskimääräinen elintaso ja tuloerot

Source: OECD.

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

0,24 0,26 0,28 0,30 0,32 0,34 0,36 0,38 0,40

FIN

GDP per head, USD (CP & PPP) 2012

Gini-coefficient at disposable income (total population) 2010

CAN

ITA FRA

BEL

CZE

AUT

EST

NOR

NLD DNK

POL

USA

KOR

DEU

SVK

GBR ESP

SWE

MEX

ISR

AUS

SVN GRE POR

ISL

LUX Arithmetic average

Arithmetic average


Elintason kehitys verrattuna EU-15 keskiarvoon

80,0

100,0

120,0

140,0

160,0

180,0

200,0

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014*

GDP (PPS, nominal prices) per cap., % av EU15

SE DK FI NO IS DE USA

* Years 2013-15 EU Commission forecast (Autumn 2013)

EU15=100

Presenter

Presentation Notes

Den här senaste BNP utvecklingen betyder att skillnaderna i levnadstandarden mellan de olika nordiska länderna har börjat utvidgas igen, inte hemskt mycket men ändå. Norge fortsätter i sin egen klass med hänsyn tagen till köpkraftkorrigerad BNP per capita Sverige har övertagit Danmark i BNP per capita med en liten marginal, men Danmark klarar sig ändå ganska bra tack vare en positiv utveckling av bytesförhållandet (export priserna ökar snabbare än import priserna) Finland och Island har börjat halka efter de andra nordiska länderna. Island har faktiskt haft en nedåtgående trend redan länge. I Finlands fall har den konvergens till Sverige och Danmark, som var på gång från mitten av 90-talet ända till krisen, upphört och landet har börjat halka efter igen.


Vaihtosuhde , 2000 = 100

40

60

80

100

120

140

160

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Denmark Germany Finland Sweden Iceland Norway

Source: Ameco


Pohjoismailla muiden kehittyneiden maiden tavoin isoja haasteita

• Ikääntyminen koskee myös Pohjoismaita, vaikkakin ajan mittaan Pohjoismaiden suhteellinen asema paranee EU-keskiarvoon nähden

• Globaali kilpailu ja teknologinen kehitys edellyttävät jatkuvaa sopeutumista; pyrkivät lisäämään tuloeroja

• Pieninä, erikoistuneina talouksina Pohjoismaat verraten haavoittuvia • Veropohjien liikkuvuus rajoittaa verotuksen tasoa • Paine julkisten palveluiden BKT-osuuden kasvuun edelleen:

(“Wagnerin laki”); Myös ”Baumolin tauti” isompi haaste kuin pienten julkisten palveluiden maissa

Politiikkahaaste pähkinänkuoressa: • Paine julkisten menojen lisäämiseen suuri pohjoismaisen mallin

keskeisten osien ylläpitämiseksi samalla kun verotukseen kohdistuu pikemminkin alentamispaineita


Ikääntyminen koskee kaikkia maita

0

10

20

30

40

50

60

2010

2015

2020

2025

2030

2035

2040

2045

2050

2055

2060

%

Old-age dependency ratios

EU (27 countries)

Denmark

Finland

Sweden

Iceland

Norway


Automaationuhkan suuruus työpaikan koulutustason suhteen

Data source: Statistics Finland, ETLA calculations.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

0-5

5-10

10-1

515

-20

20-2

525

-30

30-3

535

-40

40-4

545

-50

50-5

555

-60

60-6

565

-70

70-7

575

-80

80-8

585

-90

90-9

595

-100

The distribution of employment over the probability of computerization

University level education

0

50

100

150

200

250

300

0-5

5-10

10-1

515

-20

20-2

525

-30

30-3

535

-40

40-4

545

-50

50-5

555

-60

60-6

565

-70

70-7

575

-80

80-8

585

-90

90-9

595

-100

The distribution of employment over the probability of computerization

Lower than university level education

Number of employees, thousands Number of employees, thousands

16% in high risk (> 70%) 42% in high risk (> 70%)

Probability of computerization Probability of computerization


Viennin yksipuolisuus ja maan koko

Kypros

Tanska

Viro SUOMI 2012

Saksa

Kreikka

Islanti

Irlanti

Italia

Luxembourg

Norja

Puola Portugal Ruotsi

Sveitsi

Iso-Britannia

USA

SUOMI 2000

y = 4,8141x-0,224 R² = 0,3805

0

0,05

0,1

0,15

0,2

0,25

0,3

0,35

0,4

0,45

100 000 500 000 2 500 000 12 500 000 62 500 000 312 500 000

Kesk

ittyn

eisy

ys

Väkiluku (suhteellinen asteikko)

Viennin tuoterakenteen yksipuolisuus ja maan koko vuonna 2012

Laskettu 255 tuotenimikkeen perusteella


Suhteellisen edun toimialojen vienti: kumulatiivinen BKT osuus

0,0

4,0

8,0

12,0

16,0

20,0

24,0

28,0

32,0

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Gro

ss E

xpor

ts, %

of G

DP

Rank of RCA Industry

Denmark Finland Iceland Norway Sweden Germany

Cumulative gross exports by RCA industries in 2007-2009, % of GDP


Suurimpien yritysten osuus viennistä, %

0102030405060708090

100

Top 5 Top 10 Top 20 Top 50 Top 100 Top 500 Top 1000

FinlandSwedenGermanyDenmarkFranceAustria

Source: OECD, TEC by top enterprises. Observations are from the year 2011.


Tax wedge on labour

40

45

50

55

60

65

70

75

80

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

%

DNK FIN NOR SWE EU 27

Total tax wedge given as the sum of the implicit tax on labour income and the implicit consumption tax. Data not available for Iceland.


Pohjoismainen malli tarvitsee uudistuksia mutta kyse hienosäädöstä, ei perusteiden muuttamisesta

• Monia asioita voidaan parantaa – Verorannetta voidaan kehittää vähemmän haavoittuvaksi ja korkeaa

työllisyysastetta ja kasvua paremmin tukevaksi – Julkisten menojen kasvupainetta voidaan vähentää – Sosiaalista koheesiota ja liikkuvuutta voidaan tukea

• Toimenpiteitä tarvitaan monilla alueilla, eri maissa eri tavoin – Koulutuksessa valmiuksien parantamiseksi – Eläke- ym. sosiaaliturvajärjestelmässä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi – Työmarkkinoilla työttömyysriskin vähentämiseksi ja liikkuvuuden lisäämiseksi – Innovaatiopolitiikassa tuottavuuspotentiaalin maksimaaliseksi hyödyntämiseksi – Verojärjestelmässä veromenetysten minimoimiseksi ja kasvun tukemiseksi – Julkisten palveluiden tehostamisessa menopaineiden hillitsemiseksi

• Realistisen suuruiset toimet riittänevät, koska Pohjoismailla on monia vahvuuksia ja (ainakin ollut) hyvä kyky pro-aktiiviseen politiikkaan – Koulutustaso, infrastruktuuri, innovaatiopanostukset – Luottamus, ymmärtävä suhtautuminen rakennemuutoksiin


Suomella suurimmat sopeutumistarpeet

• Suomi on jäämässä Islannin kanssa jälkeen muista Pohjoismaista keskimääräisessä elintasossa; tuloerot Pohjoismaista tasoa

• Suomen julkisen sektorin koko ja kestävyysvaje alueen suurin • Työllisyysaste ollut 20 vuotta selvästi muita Pohjoismaita alempi • Viime vuosina myös tuottavuus notkahtanut

• Korkea työllisyysaste olennainen tuloerojen kurissa pitämiseksi

– Helpottaa julkisten menojen rahoitusta ja siten uudelleenjakoa ja – Tukee markkinatulojen tasaisuutta

• Suomen hyvinvointimallia ei uhkaa uusliberalismi vaan alhainen työllisyysaste: Suomessa uudelleenjaon aste Euroopan suurimpia


Julkisten menojen BKT-osuus

30

40

50

60

70

80

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

%

Government total expenditure, % of GDP

SE DK FI NO IS EU-15

Source: Ameco


Työllisyysaste (15-64-vuotiaat)

50

55

60

65

70

75

80

85

90

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Employment rate, 15-64 years, %

SE DK FI NO IS EU-15*

Source: OECD Labour Force Statistics. * EU-15 arithmetical average


Työn tuottavuuden kehitys yrityssektorilla, standardoitu toimialarakenne, 2002 = 1

Hållbar nordisk välfärd – ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 31

0,7

0,8

0,9

1

1,1

1,2

1,3

1,4

1995 2000 2005 2010

Suomi

Norja

Ruotsi

Tanska

Saksa

USA


Työllisyysaste ja markkinatulojen erot

50

55

60

65

70

75

80

85

0,3 0,32 0,34 0,36 0,38 0,4 0,42 0,44 0,46 0,48 0,5

Empl

oym

ent r

ate,

%

Gini coefficient of market income

Gini coefficient of market income and employment rate, 2010

Working age population

Denmark

Finland

Iceland

Norway

Korea

Sweden

Source: OECD


Työllisyysaste ja käytettävissä olevien tulojen erot

50

55

60

65

70

75

80

85

0,2 0,22 0,24 0,26 0,28 0,3 0,32 0,34 0,36 0,38 0,4

Empl

oym

ent r

ate,

%

Gini of disposable income

Gini of disposable income and employment rate 2010

Denmark

Finland

Iceland

Norway

Sweden

working age population

Source: OECD


Tulojen uudelleenjako verojen ja tulonsiirtojen kautta

0

0,02

0,04

0,06

0,08

0,1

0,12

0,14

0,16

0,18

Redistribution by taxes and transfers*, working age population, 2010

* The difference in the gini coefficient between household market income and disposable income, working age population (18-65 years old). **EU-14 arithmetical average, Ireland missing. Source: OECD


Tulojen tasaisuus USA:han nähden: markkinatulojen eron ja tulontasauksen vaikutukset

-0,1

-0,05

0

0,05

0,1

0,15

0,2

Sources of equalization of disposable income relative to the US, 2010

Difference in market income gini relative to the US Difference in redistribution relative to the US

Source: OECD


Kiitos

norwell - etla · gre . por . isl lux . arithmetic average . arithmetic average – ett program...

Documents