nro 27 | syyskuu 2008ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/panorama/...man, jossa...

inforegio

Aluepolitiikka ja laajentuminen

Tehokkaammaksi liittymistä valmistelevan tuen avulla

fi

panorama| Nro 27 | Syyskuu 2008 |

Sisältö

Liittymistä valmisteleva tukiväline auttaa ehdokasmaita kehittymään 4EU:n laajentumisen edetessä joutuisasti ehdokasmaille annettavasta tuesta on tulossa yhä

monimuotoisempaa. Artikkelissa tarkastellaan, mitä uusia ulottuvuuksia alkuperäiseen liittymistä valmistelevaan tukeen on lisätty.

Aluekehitys: tärkeä askel kohti Länsi-Balkanin EU-jäsenyyttä 7Joulukuu 2005: tärkeä virstanpylväs entiselle Jugoslavian tasavallalle

Makedonialle sen tiellä Euroopan unionin jäseneksi.

Rajat ylittävän yhteistyön osa-alue liittymistä valmistelevassa tukivälineessä 8

Viime vuosina on alettu yhä laajemmin ymmärtää, kuinka tärkeää rajat ylittävän yhteistyön tukeminen ja edistäminen on Euroopan alueille.

Raportti: puhtaampaa tulevaisuutta rakentamassa 10Bulgarian edetessä kohti tulevaisuuttaan EU:ssa liittymistä valmisteleva

rakennepoliittinen rahoitus auttaa yhtä maan kaupungeista uudenaikaistamaan ympäristöä saastuttavan jäte- ja vesihuoltojärjestelmänsä.

Panorama matkusti Ruseen, Bulgarian suurimpaan satamakaupunkiin Tonavan varrella.

Kentällä: Kroatian talouskasvun puolesta 15

Kentällä: Turkissa täyttä vauhtia eteenpäin – usi lähestymistapa alueelliseen kilpailukykyyn 17

ISPA toiminnassa: Kroatia, Romania, Bulgaria 20

Kentällä: IPA:an valmistautuminen – johtamis- ja valvontajärjestelmien akkreditointi Kroatiassa 21

Online 23

Valokuvat (sivut): European Commission (3, 4, 6, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 22), EAR (7), Ministry of Economy, Labour and Entrepreneurship, Croatia (15),

Croatian National Tourist Board/Josip Madračević (16), Ministry of Industry and Trade, Turkey (17, 18), Ministry of the Sea, Transport and Infrastructure, Croatia (20), Reporters (21).

Kansi: Trogir, Kroatia. Valokuva: Serdar Yagci/iStockphotoMuut avustajat: Tipik S.A.

Toimittaja: Raphaël Goulet, Euroopan komissio, aluepolitiikan pääosasto.

Tämä lehti on painettu englanniksi, ranskaksi, saksaksi, kroaatiksi, makedoniaksi ja turkiksi kierrätyspaperille. Se on saatavana Euroopan unionin 22 kielellä osoitteessa:

http://ec.europa.eu/regional_policy/index_en.htm

Tämän julkaisun mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä ne välttämättä heijasta Euroopan komission näkemyksiä.

Aluepolitiikka ja laajentuminen Tehokkaammaksi liittymistä

valmistelevan tuen avulla

| inforegio | panorama | Nro 27 | s. 3 |

(Mahdollisten) ehdokasmaiden valmistaminen tulevaan

On ensiarvoisen tärkeää luoda läheiset suhteet maihin, jotka halu-avat liittyä Euroopan unioniin. Liittymistä valmisteleva tukiväline (Instrument for Pre-Accession Assistance, IPA) on uusi järjestely, jonka tarkoituksena on auttaa ehdokasmaita ja mahdollisia ehdo-kasmaita ymmärtämään paremmin unionin toimintaperiaatteita ja tekemään muutoksia kansallisiin politiikkoihinsa, säännöksiinsä ja määräyksiinsä jäsenyyteen valmistautuessaan.

IPA yhdistää saman sateenvarjon alle EU:n ohjelmat ja liittymistä valmistelevat rahoitusvälineet ja tarjoaa enemmän joustoa tuen-saajamaille, jotta nämä voivat muokata tuen omiin tarpeisiinsa. Samalla IPA auttaa koordinoimaan toimia paremmin sidosryhmien, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.

Panoraman tämänkertaisessa numerossa keskitytään kahteen IPA:n osa-alueeseen, joita hallinnoidaan aluepolitiikan pääosastossa: rajatylittävään yhteistyöhön ja aluekehitykseen. Edellisessä pyri-tään edistämään viranomaisten yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden tai mahdollisten ehdokasmaiden yhteisten rajojen molemmilla puolilla. Jälkimmäisen tarkoituksena on tukea muun muassa infrastruktuurien kehittä-miseen tehtäviä investointeja samaan tapaan kuin unionin alueita tuetaan Euroopan aluekehitysra-hastosta ja koheesiorahastosta. Liittymistä valmisteleva tuki on nyt ensimmäistä kertaa suunniteltu toteutettavaksi strategisemmalla tavalla useamman vuoden kuluessa. Näin varmistetaan jatkuva ja keskeytymätön rahavirta tärkeimpiin investointihankkeisiin. IPA auttaa siis tuensaajamaita perehty-mään siihen, miten tällaisia toimia toteutetaan unionissa, ja valmistautumaan siihen päivään, jolloin ne voivat ehkä saada täysjäseninä EU:n koheesiopoliittista tukea.

Tässä Inforegio Panorama -lehden numerossa kerromme, miten tuensaajamaat hallinnoivat ja toteut-tavat IPA:sta ja sen edeltäjästä ISPAsta rahoitettuja hankkeita. Hankkeita esittelevät kyseisten maiden edustajat sekä komission asiantuntijat. Tämä on mielestäni tärkeä keskinäisen oppimisen hanke niin nykyisille jäsenvaltioille kuin unionin tuleville jäsenille.

Danuta Hübner Aluepolitiikasta vastaava komission jäsen

| s. 4 | inforegio | panorama | Nro 27 |

Aluepolitiikka ja laajentuminen Tehokkaammaksi liittymistä valmistelevan tuen avulla

Liittymistä valmisteleva tukiväline auttaa ehdokasmaita kehittymäänEU:n laajentumisen edetessä joutuisasti ehdokasmaille annettavasta tuesta on tulossa yhä

monimuotoisempaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä uusia ulottuvuuksia alkuperäiseen liittymistä

valmistelevaan tukeen on lisätty.

Ehdokasmaille myönnettävä liittymistä valmistele-va tuki sai suuremmat mittasuhteet 1. tammikuuta 2007, jolloin kaikki asiaa koskevat EU:n ohjelmat ja rahoitusaloitteet korvattiin yhdellä välineellä, liit-tymistä valmistelevalla tukivälineellä (Instrument for Pre-accession Assistance, IPA).1 Pharen, Phare CBC:n, ISPAn, Sapardin, CARDSin ja Turkkia kos-kevan rahoitusvälineen mukaiset ohjelmat tuottivat hyviä tuloksia, mutta nyt niiden hallinnoiminen ja pitäminen samassa tahdissa on kaikille osapuolille helpompaa. Lisäksi kansalliset viranomaiset ovat oh-jelmissa mukana paljon tiiviimmin, ja niillä on suu-rempi vastuu strategisesta suunnittelusta ja ohjelma-suunnittelusta. IPA sisältää lukuisia uusia piirteitä, kuten monivuotinen ohjelmasuunnittelu, strateginen suunnittelu sekä alueellisten viranomaisten ja paikal-

listen elinten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Laajempien puitteiden ansiosta ehdokasmailla on paljon suuremmat mahdollisuudet kehittää omaa talouttaan ja omia instituutioitaan ja siten yrittäjiensä ja hallintovirkamiestensä osaamista.

Rajoja rikotaan

Liittymistä valmistelevassa tuessa keskityttiin aiem-min instituutioiden kehittämiseen ja investointeihin yhteisön kannalta keskeisille aloille. Investointitoi-minnassa käytettiin liittymistä edeltävää rakennepo-litiikan välinettä (Instrument for Structural Policies for Pre-Accession, ISPA). Se oli hankekeskeinen väli-ne, jossa suurin osa investoinneista kohdistui Euroo-pan laajuisiin verkkoihin ja ympäristöön. IPA:n myötä

(1) Tuen oikeusperustana on neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006. Tarkemmista täytäntöönpanosäännöistä säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 718/2007, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2007.

Kroatia voi muiden ehdokasmaiden tavoin hyötyä ympäristöhankkeisiin suunnatusta EU:n tuesta.

CrnaGora

ΕλλαδαElláda

Italia

ΚυπροςKyprosKıbrıs

Türkiye

БългарияBulgaria

PoranešnaJugoslovenska

RepublikaMakedonija

Hrvatska

Shqipëria

România

Bosna IHercegovina

Slovenija

Srbija

Magyarország

hland

MoldovaSlovensko

Česká Repu lb ika

Kosovounder UNSCR 1244/99

0 400 Km

REG IOgis



IPA-rahoituksesta kohdentuu Lissabon-tyyppisiin menoihin (noin 15–20 % ohjelman kaikista määrärahoista, maasta riippuen).

Turkin alueellisen kilpailukyvyn toimenpideohjelma on hyvä esimerkki. Siinä valtaosa rahoituksesta kohdistuu Lissabon-tyyppisiin ohjelmiin (toimenpideohjelman kokonaisbudjetti vuosiksi 2007–2009 on 187 miljoonaa euroa, josta EU rahoit-taa 75 %). Ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, joissa rakenne-taan ja kunnostetaan teollista infrastruktuuria, helpotetaan rahoituksen saantia, edistetään tutkimuksen ja kehityksen käyttöä, kehitetään innovaatioita ja teknologiaa, tarjotaan kysyntälähtöisiä konsultointipalveluja ja verkostoidutaan.

Selvää hyötyä IPA:sta

IPA:n toistaiseksi kenties vaikuttavimmat tulokset syntyivät toimenpideohjelmien valmisteluvaiheessa. Johdonmukaisuu-den varmistamiseksi laadittava strategiakehys (joka vastaa jäsenvaltioiden laatimaa kansallista strategista viitekehystä) suunniteltiin valtion keskushallinnon alaisuudessa, mutta ohjelmat laadittiin vastuuministeriöissä, jotka olivat tiiviissä keskusteluyhteydessä alueviranomaisten, sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. IPA:n ansiosta kansalliset elimet saivat kehittää osaamistaan näiden kes-keisten suunnittelutehtävien lisäksi myös varainhoidon ja varainhoidon valvonnan aloilla.

Verrattain lyhyessä ajassa (ohjelmien valmistelu ja neuvot-telut kestivät alle vuoden) sovittiin keskeisistä ehdoista ja periaatteista, joita onnistunut täytäntöönpano edellyttää. Näitä ovat ohjelmaan sitoutuminen, tuen keskittäminen

perinteiset rajat on rikottu ja infrastruktuuri-investointeihin yhdistetään nyt toimenpiteitä, joilla edistetään kilpailukykyä, innovaatiotoimintaa ja työpaikkojen syntymistä.

IPA:n viisi osa-aluetta

Varoja myönnetään viidellä osa-alueella: I) siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, II) rajatylittävä yhteistyö, III) aluekehitys (liikenne, ympäristö ja talouskehitys), IV) henkilö-voimavarojen kehittäminen (inhimillisen pääoman vahvistami-nen ja syrjäytymisen torjunta) ja V) maaseudun kehittäminen (maaseudun kehittämisen tyyppiset toimenpiteet).

Osa-alueet I ja II ovat avoimia kaikille Länsi-Balkanin tuen-saajamaille sekä Turkille. Osa-alueille III, IV ja V voivat hakea tukea vain ehdokasmaat (eli Kroatian tasavalta, Turkin tasavalta ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia). Osa-alueet ovat hallinnoltaan ja ohjelmasuunnitteluperiaatteil-taan hyvin samankaltaisia kuin rakenne- ja koheesiorahastot sekä maaseudun kehittämisrahastot. Tuensaajamaat voivat siten IPA:ssa osallistua jo varhaisessa vaiheessa näiden EU:n koheesiopolitiikan välineiden hallinnointiin. Saatuaan oma-kohtaista kokemusta ohjelmien täytäntöönpanosta niillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää aikanaan onnistuneesti rakenne- ja koheesiorahastojen varoja sekä maaseudun ke-hittämisvaroja.

Ehdokasmaille on nyt ensimmäistä kertaa tarjolla rahoi-tusta toimiin, jotka ovat samankaltaisia kuin toimet, joita rahoitetaan EU:n jäsenvaltioissa ja koheesiopolitiikan vä-lineistä tuetuilla alueilla. Merkittävä osa aluepolitiikasta ja työllisyydestä vastaavien pääosastojen hallinnoimasta

IPA

Mahdolliset ehdokasmaat Ehdokasmaat



keskeisille aloille ja heikoimmassa asemassa oleville alueille sekä sen varmistaminen, että ohjelmilla täydennetään muita rahoitusvälineitä ja edistetään sidosryhmien yhteistyötä. Ajan mittaan IPA:a varten perustettavista järjestelmistä ke-hittyy korvaamattomia välineitä, joilla voidaan myöhemmin hallinnoida EU:n koheesiopolitiikkaa ja sen välineitä.

Pieni vilkaisu muutamaan IPA:n kolmannesta osa-alueesta rahoitettuun hankkeeseen osoittaa, kuinka moninaisia ja strategisesti tärkeitä ne ovat.

Turkissa tuetaan jätehuoltoa

Kiinteän jätteen käsittelyä koskevan Balikesirin hankkeen tavoitteena on vähentää pohjaveden ja ympäristön saastu-mista Balikesirissä ja sitä ympäröivissä kylissä sekä lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä perustamalla alueellinen kiinteän jätteen käsittelyjärjestelmä Balikesiriä, Bigadiçiä, İvrindiä, Kepsutia, Pamukçua, Susurlukia ja Savaştepea var-ten EY:n säännöstön ja Turkin lainsäädännön mukaisesti. Vuoteen 2035 mennessä hanke palvelee noin 444 000:ää asukasta. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 14 miljoonaa euroa, josta noin 10 miljoonaa euroa on IPA-tukea. Hanke on määrä saada päätökseen ja laitos toimimaan vuoteen 2011 mennessä.

Ympäristöhankkeita Kroatiassa

Kroatian ympäristötoimenpideohjelmasta rahoitetaan suuria infrastruktuurihankkeita. Maassa tuetaan uusien, täysin EU:n vaatimusten mukaisten laitosten rakentamista kiin-teän jätteen ja jäteveden käsittelyä varten. Uudenaikainen kiinteän jätteen käsittelykeskus on suunnitteilla esimerkiksi Splitin (Lecevican) kaupunkiin, jonne on tarkoitus rakentaa kaatopaikka, siirtoasemia, kierrätyslaitos sekä mekaaninen ja biologinen käsittelylaitos. Hankkeen kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan 68 miljoonaan euroon. Myös Slavonski Brodin, Kninin ja Drnisin kaupunkeihin on määrä rakentaa uusi jätevedenpuhdistamo, ja niiden viemäriverkostot on tarkoitus kunnostaa. Jätevedenpuhdistamojen kustannuk-set ovat arviolta 27 miljoonaa euroa ja viemäriverkostojen 18 miljoonaa euroa.

Ehdokasmaiden käytettävissä on vain murto-osa siitä investointituesta, joka on tarjolla jäsenvaltioille2, mutta siinä painotetaan voimakkaasti instituutioiden ja raken-teiden kehittämistä tulevaisuutta varten. Yritysjohtajat ja virkamiehet saavat erittäin tärkeää kokemusta investoin-tihankkeiden suunnittelusta ja hallinnoinnista. Näin he voivat valmistautua ottamaan aikanaan täyden vastuun rakennerahasto-ohjelmista.

(2) IPA:n kokonaismäärärahat vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä ovat 11,5 miljardia euroa. Vuosina 2007–2009 esimerkiksi Kroatia saa IPA-rahoitusta keskimäärin noin 34 euroa asukasta kohden, kun Bulgaria puolestaan saa rakennerahasto-ohjelmista 110 euroa asukasta kohden.

IPA:n varoista voivat hyötyä myös mahdolliset ehdokasmaat Länsi-Balkanin alueella, kuten esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovina.



Aluekehitys: tärkeä askel kohti Länsi-Balkanin EU-jäsenyyttä Joulukuu 2005 oli tärkeä virstanpylväs entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle (EJTM) sen matkalla kohti

Euroopan unionin (EU:n) jäsenyyttä. Eurooppa-neuvosto myönsi maalle tuolloin "ehdokasmaan" aseman. Tämä

oli osoitus EJTM:n saavuttamasta edistyksestä ja avasi uusia ovia, kun maan ulottuville tulivat liittymistä valmistelevan

tukivälineen viisi osa-aluetta. EJTM onkin vuodesta 2007 alkaen kyennyt rakentamaan aktiivisesti tulevaisuuttaan

aluepolitiikan toimijana.

Victor da Fonseca

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on laatinut raken-ne- ja koheesiorahastoja edeltävään, liittymistä valmistele-vaan tukeen sisältyvän aluekehityksen osa-alueen perusteella strategia-asiakirjan. Lisäksi se on laatinut toimenpideohjel-man, jossa määritellään maan tarpeet ja painopisteet, EU:n 27 nykyisen jäsenvaltion esimerkin mukaisesti.

Strategisen suunnittelun ja alakohtaisen ohjelmasuunnitte-lun ansiosta maan viranomaiset ovat voineet ottaa vastuun yhteiskunta- ja talouskehityksestä yhteistyössä kansalaisyh-teiskunnan kanssa.

Yksi aluekehitystä koskevan toimenpideohjelman tärkeim-mistä tavoitteista on edistää kestävää kehitystä ja maan alu-eellista yhdentymistä Länsi-Balkaniin. EU:n tuki keskitetään aluksi liikenteen ja ympäristön aloille; alueellinen kilpailu-kyky on tarkoitus ottaa mukaan vasta vuonna 2010.

Sen lisäksi, että maan viranomaiset perustavat parhaillaan hallinnollisia rakenteita EU:n varojen hallinnointia ja niiden käytön seuraamista varten, ne hallinnoivat kahta toimenpi-deohjelmasta rahoitettua, merkittävää hanketta. Hankkeet ovat EJTM:lle todellinen koetinkivi, sillä niihin liittyy EU:n normien ja käytäntöjen soveltamista laajassa mittakaavassa ja useilla aloilla – ympäristövaikutusten analyyseista avun-antajakoordinaatioon.

Ensimmäinen näistä merkittävistä hankkeista koskee uuden moottoritieosuuden rakentamista Demir Kapjian ja Smokvican

välille liikennekäytävällä X. Sen myötä valmistuu Salzburgin ja Thessalonikin välinen Euroopan laajuinen tieverkko ja maa avautuu entisestään, mitä alueellinen yhdentyminen edellyttääkin. Hankkeen kokonaisbudjetti on 155 miljoonaa euroa, jonka rahoittamiseen osallistuvat EU, Kreikka (kah-denvälisen avun muodossa), Euroopan investointipankki (lainan kautta) ja EJTM.

Toisessa hankkeessa Prilepin 75 000 asukkaalle rakenne-taan luotettava viemärijärjestelmä ja jätevedenpuhdistamo. Maan makean veden varannot ja biologinen monimuotoi-suus tekevät siitä yhden alueen merkittävimmistä luon-nollisista vesivarastoista. Puhdistamattoman jäteveden sekä puhdistamattoman yhdyskunta- ja teollisuusjäteve-den aiheuttama voimakas saastuminen muodostaa kuiten-kin todellisen uhan kestävälle kehitykselle ja asukkaiden elämänlaadulle. Jotta julkinen sektori kykenisi tulevien vuosien aikana hoitamaan tehtävänsä tehokkaasti, sen on tehtävä huomattavia investointeja. Toisen hankkeen kus-tannukset nousevat lähes 20 miljoonaan euroon, josta EU rahoittaa yhteensä 6 miljoonaa euroa. Loput on katettava kansallisista varoista.

Vaikka entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on jak-settava edelleen toteuttaa raskaita toimia, liittymistä val-misteleva kausi antaa aihetta uskoa maan tulevaisuuteen eurooppalaisessa perheessä ja etenkin aluepolitiikassa, sillä se on kuluneina vuosina edistynyt merkittävästi.

Tienrakennustöitä entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa.

KOSOVOunder UNSCR 1244/99

MALTA

UKRAINA

ROSSIJA

SHQIPËRIA

MOLDOVA

ROMÂNIA

CRNAGORA

SLOVENSKO

HRVATSKA

MAGYARORSZÁG

SRBIJA

DEUTSCHLAND

TÜRKIYE

ÖSTERREICH

BOSNAI\HERCEGOVINA

ΕΛΛΑΔΑELLÁDA

ITALIA

SLOVENIJA

БЪЛГАРИЯBULGARIA

ΚΥΠΡΟΣKYPROSKıBRıS

ČESKÁREPUBLIKA

PJRM

Slovenia- Croatia

Romania- Serbia

Hungary- SerbiaHungary

- Croatia

Greece - Turkey

Greece - The formerYugoslav Republic Of Macedonia

Greece- Albania

Cyprus - Turkey

Bulgaria- Turkey

Bulgaria- Serbia

Bulgaria - The formerYugoslav Republic Of Macedonia

Adriatic

REG IOgis0 300 km



Viime vuosina on alettu yhä laajemmin ymmärtää, kuinka tärkeää rajatylittävän yhteistyön tukeminen ja edistäminen on Euroopan alueille. Raja-alueet kärsivät monista erityishaitois-ta, joita keskeisemmillä alueilla ei ole. Raja-alueet ovat yleensä vähemmän kehittyneitä, ja monilla niistä on maantieteellisiä ja väestöllisiä ongelmia. Lisäksi niiden on hyvin usein vaikea kehittyä ja laajentaa taloudellista vaikutuspiiriään rajan itsensä muodostamien oikeudellisten, hallinnollisten, taloudellisten ja kulttuuristen esteiden vuoksi. Nämä ongelmat ovat erityisen polttavia Euroopan unionin ulkorajoilla.

Yhteistyö on pitkään ollut EU:n koheesiopolitiikan keskei-nen osa – ensin Interreg-yhteisöaloitteen ja nyt Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen kautta. Yksi liittymistä valmistelevan tukivälineen (Instrument for Pre-Accession

Assistance, IPA) tärkeimpiä tehtäviä on valmentaa ehdokas-maita koheesiopolitiikan toteuttamiseen, ja juuri siksi siinä on myös rajatylittävä ulottuvuus. Käyttämällä uudella ohjel-makaudella IPA:a rajatylittävässä yhteistyössä pyritään myös ratkaisemaan joitakin niistä hallinnollisista vaikeuksista, joihin EU:n ulkorajayhteistyössä on aiemmin törmätty.

Tarkkaan ottaen IPA:n rajatylittävän yhteistyön osa-alueesta tuetaan kolmenlaista yhteistyötä. Ensinnäkin siitä rahoitetaan jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden tai mahdollisten ehdokas-maiden välistä rajatylittävää yhteistyötä ja toiseksi ehdokas-maiden ja mahdollisten ehdokasmaiden keskinäistä yhteis-työtä. Kolmas mahdollinen tuen kohde on ehdokasmaiden tai mahdollisten ehdokasmaiden osallistuminen Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen mukaisiin kansainvälisen

Rajatylittävän yhteistyön osa-alue liittymistä valmistelevassa tukivälineessäViime vuosina on alettu yhä laajemmin ymmärtää, kuinka tärkeää rajatylittävän yhteistyön tukeminen ja edistäminen

on Euroopan alueille. Raja-alueet kärsivät monista erityishaitoista, joita keskeisemmillä alueilla ei ole. Raja-alueet

ovat yleensä vähemmän kehittyneitä, ja monilla niistä on maantieteellisiä ja väestöllisiä ongelmia. Lisäksi niiden on

hyvin usein vaikea kehittyä ja laajentaa taloudellista vaikutuspiiriään rajan itsensä muodostamien oikeudellisten,

hallinnollisten, taloudellisten ja kulttuuristen esteiden vuoksi. Nämä ongelmat ovat erityisen polttavia Euroopan

unionin ulkorajoilla.

Moray Gilland ja Irina Nicolaescu

IPA: n rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat, joihin EU: n jäsenvaltiot osallistuvat

© EuroGeographics Association for the administrative boundaries (NUTS regions)Other administrative boundaries : Global Administrative Unit Layers (Gaul), FAO

Adrianmeri

Bulgaria – Turkki

Bulgaria - Serbia

Kreikka - Albania

Bulgaria – Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Kreikka – Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Kypros - Turkki

Kreikka – Turkki

Unkari - Kroatia

Unkari - Serbia

Romania – Serbia

Slovenia – Kroatia



yhteistyön ohjelmiin, erityisesti Kaakkois-Euroopan ja Vä-limeren alueen ohjelmiin.

Tässä artikkelissa käsitellään ensin mainittua rahoitusta, jolla tuetaan enintään 12:ta jäsenvaltioiden ja (mahdollisten) ehdo-kasmaiden välistä ohjelmaa (katso kartta). Useimmat näistä ohjelmista ovat jo käynnissä, ja ensimmäinen tarjouspyyntö on jo saatu päätökseen. Se koskee Slovenian ja Kroatian välistä www.interreg-slohucro.com).

Alueen poliittisen maantieteen vuoksi useimmat ohjelmista ovat verrattain pieniä ja liittyvät asianomaiseen maahan. Ai-noa (merkittävä) poikkeus on Adrianmerta koskeva ohjelma, jota rahoitetaan yli 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2013 mennessä ja johon osallistuu kahdeksan maata.

Uusi, radikaalimpi lähestymistapa rajatylittävään yhteistyöhön

On vaikea yliarvioida IPA:n rajatylittävän yhteistyön osa-alueen poikkeuksellisuutta. Ensinnäkin varoja ei myönnetä maa- vaan ohjelmakohtaisesti. Näin ratkaistaan yksi unionin sisäisten ja ulkopuolisten rahoituslähteiden merkittävim-mistä koordinointiongelmista, joka on aiheuttanut paljon hankaluuksia EU:n ulkorajayhteistyöohjelmissa.

Toiseksi rajatylittävän yhteistyön osa-alueen tukea voivat saada sekä ehdokasmaat että mahdolliset ehdokasmaat, kun IPA:n aluekehityksen, henkilövoimavarojen kehittämisen ja maaseudun kehittämisen osa-alueet ovat vain ehdokasmaiden käytettävissä. Tämä on erityisen merkittävää, koska rajatylittä-vään yhteistyöhön tunnetaan suurta kiinnostusta koko alueella. Koska maat ovat verrattain pieniä, huomattava osa niiden asuk-kaista asuu raja-alueilla, ja siksi raja-asiat ovat usein poliittisen asialistan kärjessä. Mahdollisten ehdokasmaiden jättäminen rajatylittävän yhteistyön ulkopuolelle olisi välittänyt hyvin kielteisen ja haitallisen viestin. Nyt kaikki alueen maat voivat osallistua rakennerahastoperiaatteella toteutettaviin ohjelmiin jo ennen kuin niistä tulee Euroopan unionin ehdokasmaita.

Tämä on IPA:n rajatylittävän yhteistyön osa-alueen kolmas merkittävä uutuus. Koska IPA:n rajatylittävien ohjelmien tarkoituksena on valmentaa maita rakennerahastojen käyttöön,

niissä noudatetaan mahdollisimman tarkkaan rakennera-hastojen sääntöjä. Ohjelmat ovat ensinnäkin monivuoti-sia, ja niiden toteuttamisesta vastaa osallistuvien maiden edustajista koostuva seurantakomitea. Komiteaa avustaa sihteeristö, jonka henkilöstössä on molempien maiden kan-salaisia. Kaikissa hankkeissa on lisäksi oltava kumppaneita kummaltakin puolelta rajaa, eikä hankkeita valitse komissio, vaan osallistuvat maat.

Rajatylittävän yhteistyön organisointiin tehtyihin perusta-vanlaatuisiin muutoksiin verrattuna ohjelmien sisältö voi vaikuttaa vähemmän radikaalilta, sillä se pohjautuu onnis-tuneeseen rajatylittävään yhteistyöhön muualla Euroopassa. Ohjelmat tarjoavat tukea talouden ja matkailun kehittä-miseen, sosiaalisten ja kulttuuriyhteyksien solmimiseen, ympäristönsuojeluun sekä liikenteen ja pienimuotoisen infrastruktuurin kehittämiseen. Rajatylittävien yhteistyö-ohjelmien paikalliset hyödyt ovat siten ilmeiset. Raja-alu-eiden hankekumppanit saavat rahoitusta, jonka avulla ne voivat tehdä yhteistyötä naapureidensa kanssa ja toteuttaa hankkeita, joiden tulokset kohentavat paikallisen väestön taloudellisia ja sosiaalisia oloja.

Rajatylittävässä yhteistyössä ei kuitenkaan ole eikä voi olla kyse yksinomaan paikallisesta tasosta. Yhteisillä raja-alueilla tehtävän yhteistyön ansiosta maat voivat ratkaista haasteita, jotka ylittävät poliittiset rajat. Tulvien ehkäiseminen on yksi tällainen haaste silloin, kun tulvan varsinaiset syyt ovat rajan toisella puolella. Joillakin paikallistason hankkeilla voi lisäksi olla yhteyksiä kansallisiin ja EU:n tasoisiin kysymyksiin. Esimerkiksi romaneja tai yhteisiä jokialueita kuten Tonavaa ja Tiszaa koskevia hankkeita voitaisiin suunnitella IPA:n rajatylittävissä yhteistyöohjelmissa. Niillä voisi olla kyseistä raja-aluetta paljon kauaskantoisempia vaikutuksia.

On vielä yksi hyötytaso, joka on otettava huomioon: (mah-dollisille) ehdokasmaille koituvat niin sanotut institutio-naaliset hyödyt. Osallistumalla näihin ohjelmiin maiden keskus- ja paikallisviranomaiset saavat kokemusta raken-nerahastotyyppisten ohjelmien täytäntöönpanosta, muun muassa seurantakomiteaan osallistumisesta, hankkeiden valintamenettelyistä sekä varainhoidon valvonnan ja tilin-tarkastuksen järjestelmistä.

Päätelmät

Vuoden 2009 ensimmäinen neljännes on tärkeää aikaa IPA:n rajatylittäville ohjelmille. Useimmissa ohjelmissa järjes-tetään virallinen käynnistystilaisuus ja seurantakomitean kokouksia tarkoituksena lisätä ohjelmien näkyvyyttä raja-alueilla ja herättää kiinnostusta hanke-ehdotusten esittämi-seen. Tässä ratkaisevassa vaiheessa on tärkeää, että kaikki ohjelmat saavat huomiota.

IPA:n rajatylittävät ohjelmat muodostavat strategisen ulottu-vuuden EU:n liittymistä valmistelevassa tuessa tarjoamalla oppimispuitteet, joissa (mahdolliset) ehdokasmaat voivat valmistautua toteuttamaan EU:n koheesiopolitiikkaa.

IPA:n rajatylittävän yhteistyön osa-alue merkitsee siten EU:n yhteistyöpolitiikan laajentumista Kaakkois-Eurooppaan sekä maantieteellisesti että rahoituksellisesti. Tämä tuo mukanaan muita mahdollisia hyötyjä, mutta myös lisää vastuuta, mikä mer-kitsee, että kaikkien osapuolten on osallistuttava entistä kunnian-himoisemmin ja aktiivisemmin ohjelmien toteuttamiseen.

Kaksi eurooppalaista eläintarhaa Unkarissa ja Serbiassa toimivat yhteistyössä koulutuksen ja ympäristönsuojelun edistämiseksi.



Jätevesi ja veden tuhlaaminen – kaksitahoinen ongelma

Tonava virtaa bulgarialaisen Rusen kaupungin ohi tuoden mukanaan kauppiaita, matkailijoita ja kult-tuurivaihtoa – paljolti samaan tapaan kuin se on tehnyt siitä lähtien kun roomalaiset asuttivat kaupungin en-simmäisen kerran. Virratessaan pois Rusesta Tonava vie mukanaan proomujen ja risteilyalusten lisäksi myös koko kaupungin puhdistamattoman jäteveden. Kun yhdeltä kaupungin näköalapaikalta seuraa yhtä kaupungin jäteveden ulosvirtauskohtaa, johon juok-sutetaan noin 240 000 litraa jätevettä sekunnissa, sa-nonta "sininen Tonava" tuntuu harhaanjohtavalta.

Samaan aikaan kun kotitalouksien ja teollisuuden puh-distamaton jätevesi kerääntyy kokoojaviemäreihin, joista se juoksutetaan suoraan jokeen, 45 prosenttia kaupun-gin puhtaasta vedestä vuotaa vanhentuneen putkiston vuoksi kaupungin vesijohtoverkosta ulos. Tämä tekee

vesihuollosta epäluotettavan, kalliin ja – mikrobiologisen saastumisen riskin vuoksi – vaarallisen.

Kun vesi sitten virtaa kotitalouksien hanoista, se on matkustanut noin 447 kilometriä halkeilevissa ja murtuvissa putkissa, joista 64 prosenttia on raken-nettu asbestisementistä.

"Suurimpana ongelmanamme on, että koko järjestel-mä rakennettiin 1970-luvulla, eikä sitä ole sen jälkeen kunnostettu – se on yksinkertaisesti loppuunkulu-nut", kertoo Sava Savov, kaupungin alueellisen vesi- ja viemäriyhtiön – ViK:n – johtaja.

Kaiken tämän on määrä muuttua vuoden 2010 loppuun mennessä, kun Bulgarian laajin vesihanke saadaan päätökseen. EU rahoittaa 75 prosenttia (35,1 mil-joonaa euroa) liittymistä edeltävästä rakennepoli-tiikan välineestä (Instrument for Structural Poli-cies for Pre-accession, ISPA) Rusen integroidusta vesihankkeesta. Hankkeen avulla kaupunki kykenee

Puhtaampaa tulevaisuutta rakentamassaBulgarian edetessä kohti tulevaisuuttaan EU:ssa liittymistä valmisteleva rakennepoliittinen rahoitus auttaa

yhtä maan kaupungeista uudenaikaistamaan ympäristöä saastuttavan jäte- ja vesihuoltojärjestelmänsä.

Panorama matkusti (160 000 asukkaan) Ruseen, Bulgarian suurimpaan satamakaupunkiin Tonavan

varrella, seuraamaan, miten yli 40,5 miljoonan euron suuruisella EU:n tuella autetaan kaupunkia

noudattamaan vesihuolto- ja jätteenkäsittelyvaatimuksia ja luopumaan vaarallisista ja vanhentuneista

infrastruktuureista.

Jätevettä tyhjennetään Tonavaan yhdestä kaupungin ulosvirtauskohdasta Rusessa, Bulgariassa.



noudattamaan EU:n kahta tärkeintä vesidirektiiviä, jotka koskevat yhdyskuntajätevesien käsittelyä ja juomavettä. Sen tuloksena kaupunki saa tehokkaammat pumput, kymmenen korvaavaa painesäiliötä, joiden avulla varmistetaan kaupungin korkeiden rakennusten jatkuva vedensaanti, 20,5 kilometriä korvaavaa putkea vesijohtoverkostoon, uudet putket vuoto-alttiimpien putkien tilalle, laajennetun jakeluverkoston sekä täysin uuden viemäriverkoston ja vedenpuhdistamon.

Jätteestä energiaa

Nykisin ViK:n johtajana työskentelevä Savov toimi vielä viisi vuotta sitten teknisen yksikön päällikkönä ja yritti pi-tää kaupungin heikkoa viemärijärjestelmää toiminnassa: "Muistan, miten meillä oli kerran tukos, ja menin alas ko-koojaviemäriin selvittämään sitä. Puhdistustyöt vaativat kaksi työntäyteistä päivää, jonka jälkeen olin viikon verran sairaana – päänsärkyä, vastakipua, koko hoito. Puhdistamat-tomasta jätevedestä pääsevät höyryt ovat niin myrkyllisiä", hän kertoo katsellessamme, miten yksi kaupungin yhdestä-toista kokoojaviemäristä muuttaa Tonavan veden ruskeaksi tyhjentäessään jokeen sisältönsä.

Tämä kotitalouksien ja teollisuuden puhdistamattoman jä-teveden jatkuva virta on syynä siihen, että kaupunki rikkoo yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevaa EU:n direktiiviä, joka tulee voimaan vuonna 2010. Ongelman ratkaisemiseksi yksi Rusen integroidun vesihankkeen tärkeimpiä osa-alueita on viemärijärjestelmän täydellinen kunnostaminen. Kaupun-gin yksitoista kokoojaviemäriä korvataan yhdellä keskitetyllä kokoojaviemärillä, joka ohjaa jäteveden huippumoderniin vedenpuhdistamoon, ja tämä lopettaa satoja vuosia vanhan tavan päästää jätevedet sellaisenaan jokeen.

Kaupungin uusi jätevedenpuhdistamo on pinta-alaltaan 42 000 m2, ja tulevaa käyttöä varten on varattu lisäksi 100 000 m2. Laitos pystyy käsittelemään 240 000 hengen saastekuormaa vastaavan määrän jätevettä. Tämä mittayk-sikkö on laskettu sen perusteella, kuinka paljon yksi henkilö tuottaa keskimäärin jätevettä päivässä, ja siinä on otettu huomioon arvio väestönkasvusta vuoteen 2030 mennessä. Laitos on tarkoitettu täyttämään EU:n vaatimukset uuden-aikaisten ja parhaiden toimintatapojen avulla, ja suunnitel-miin sisältyy myös ilmastamo, jossa on anaerobinen lietteen mädätysjärjestelmä.

Jätevesi erotellaan kahdeksassa vaiheessa käsitellyksi ve-deksi ja lietteeksi. Vaiheisiin kuuluu mekaanisia prosesseja, kuten eritasoisia suodatuskäsittelyjä ja biologisia käsitte-lyjä, joihin sisältyy tasauttamista ilmastusten välillä sekä anaerobisten mikro-organismien ja selkeytysaltaan käyt-töä. Ammonium hapetetaan niin, että siitä muodostuu nitraattia, joka sitten pelkistetään perustypeksi, ja fosfori saostetaan ulos. Kun prosessi on valmis, hiili, fosfaatit ja nitraatit ovat poistuneet ja puhdistettu, käsitelty jätevesi lasketaan jokeen, mutta jäljelle jäävä liete otetaan talteen ja käsitellään edelleen. Kun liete on ilmakuivattu ja läpikäynyt neljä anaerobisen käsittelyn vaihetta, se johdetaan mädä-tyssäiliöön, jossa mädätyksessä syntyvä metaani otetaan talteen ja varastoidaan 990 m3:n kaasusäiliöön. Sieltä sitä käytetään biokaasulla toimivan sähkö- ja lämpövoimalan polttoaineena eli se tuottaa sekä lämpöä että energiaa.

Integroitu vesihanke toteutetaan vuosina 2005–2010, ja hankkeeseen sijoitetuilla varoilla jäte, joka tällä hetkellä pilaa Tonavaa, muutetaan vaihtoehtoiseksi energialäh-teeksi.

Turvallinen hävittäminen – kotitalousjätteiden kaatopaikkaa täytetään.



Juomavesi – keskeytymätön puhtaamman veden jakelu

Tämän laajan hankkeen ei ole kuitenkaan määrä hyödyttää ainoastaan ympäristöä, vaan myös väestön terveys paranee, juomavesivarat säilyvät, syntyy uusia työpaikkoja ja tulva-riski vähenee.

Rahoituksesta 71 prosenttia käytetään viemärijärjestelmän uudenaikaistamiseen ja jätevedenpuhdistamon rakenta-miseen, mutta loput varataan puhtaan veden jakelun pa-rantamiseen. Kaupungin ulkopuolella on jo alettu korvata 20,5 kilometrin pituudelta vesijohtoputkea, joka kulkee kaupungin vedenottamolta toiselle pumppuasemalle. Tämä pumppuasema koostui aiemmin kahdesta päävesihuollon putkistosta, joista toinen oli rakennettu 1950-luvun puolivä-lissä asbestisementistä ja toinen teräsbetonista 1960-luvun lopulla. Ne ovat erittäin huonossa kunnossa, ja tilannetta huonontaa vielä vuotojen ja riittämättömien pumppujen aiheuttama veden määrän aleneminen. Putket ovat siis alttiimpia kitkalle, kun niiden sisällä olevan veden määrä laskee.

Kentällä uuden putkiston rakentamisesta vastaa urakoitsi-jan työmaainsinööri Adam Harazim. Hän kertoo, että kor-vaavia putkia, jotka ovat läpimitaltaan kaksinkertaiset ja valmistettu lasikuituvahvistetusta muovista, on käsiteltävä varoen. "Putken hauraus lisääntyy sen läpimitan kasvaessa, joten kaivamme maahan vain yhden putken kerrallaan, ja sen jälkeen stabiloimme sen välittömästi täytemaalla. Put-ken laatu tarkastetaan tehtaalla, työmaalle toimitettaessa ja kaksi kertaa asennuksen jälkeen. Vähäisiä epätasaisuuksia ja suunnitteluvirheitä tietenkin ilmenee, ja ne korjataan paikan päällä", kertoo Harazim.

Urakkasopimus tehtiin vuoden 2007 lopulla, ja 20 kilometrin matkasta on saatu valmiiksi jo viisi. "Putket ovat eripituisia, ja jokainen väli on mallinnettu tietokoneella sen varmistamisek-si, että putki sopii siihen täydellisesti", selittää Harazim.

Putkiston varrelle sijoitetaan noin 60 betonikammiota säätöventtiileitä sekä haara- ja ulosvirtausliittymiä varten.

Putkisto on koteloitava neljässä rauta- ja maanteiden alitse kulkevassa risteyskohdassa, ja kaikki tämä tehdään käyttä-en uusinta teknologiaa. Rakennustyöohjelmaa laadittaessa otettiin huomioon sääolot, Tonavan alla kulkevan pohja-veden korkeus sekä paikallisen maatalousyhteisön tarpeet, koska suurin osa putkistoa asennetaan Rusen ympäristössä sijaitseville pelloille.

Kauempana joen yläjuoksulla, kaupungin vedenottamolla sijaitseva pumppuasema on jo saanut uuden pumpun, joka on toiminnassa. Pumpun kapasiteetti on 500 litraa sekunnissa, ja se on 25 prosenttia energiatehokkaampi kuin aiempi pumppu. Sen jännite on 6 000 volttia. 75 prosenttia vesiyhtiön kuukau-sittaisesta 153 640 euron sähkölaskusta käytetään Rusen ja sen taajaman 100 000 kotitalouden vesihuoltoon.

"Mikään yksittäinen elin ei olisi voinut hoitaa näin mittavaa hanketta", toteaa Savov. "Näette tässä tuloksen yhteistyöstä, jota on tehty aluekehitysministeriön ISPA-rahoitusprosessista vastaavan osaston, kaupungin apuna hankkeen johtamisessa toimivan kolmen konsulttitoimiston ja ViK:n – vesiyhtiön – välillä. Kun hanke valmistuu, kaupunki pääsee eroon niin vesihuolto-ongelmistaan kuin saastumisen aiheuttamista vaaroista", hän lisää.

Hankkeella aikaansaatu kehitys ja kaupungin saama apu koskettavat selvästi Savovia henkilökohtaisesti; onhan hän seurannut vuosikymmenten ajan ali-investointeja, joilla jär-jestelmää on yritetty epätoivoisesti pitää koossa: "Haluatteko tietää, miltä minusta tuntuu, kun näen kaiken tämän muu-toksen, näinkin laajamittaiset investoinnit? Tunnen itseni ensimmäistä kertaa todellakin eurooppalaiseksi."

Yksi hyvin rakennettu kaatopaikka korvaa satunnaiset jätteiden tyhjennyspaikat

Vesihankkeen päästessä täyteen vauhtiinsa toinen tärkeä infrastruktuurihanke on päättymäisillään. Alueella ei ollut aiemmin EY:n säännökset täyttäviä kaatopaikkoja, mutta nyt Ruse ja neljä muuta kuntaa ovat saaneet uuden kaatopaikan, joka on jo toiminnassa.

Hanke sai ISPA-rahoitusta hieman yli 5,5 miljoonaa euroa. Sen avulla voitiin sulkea 18 jätteiden tyhjennyspaikkaa ja parantaa näin alueen jätehuoltoa ja -valvontaa. Parannuksia olivat erityi-sesti suuremmat uudelleenkäyttö- ja kierrätysmäärät, parem-min organisoitu jätteen keruu ja kuljetus, ympäristötietoinen jätteen käsittely, jolla estetään saasteiden huuhtoutuminen pohjaveteen ja Tonavaan, sekä parempi valvonta.

Kaatopaikka sijaitsee kolmen kilometrin päässä Rusen kaupungista. Sen kapasiteetti on 2 337 000 m3 ja elinkaari 22 vuotta. Kaatopaikassa on kolme tavanomaiselle kotita-lousjätteelle tarkoitettua solua, joiden kokonaiskapasiteetti on 1 819 726 m3 (lisäksi on tilaa kahden muun solun rakenta-miseen). Kaksi muuta solua on tarkoitettu inertille jätteelle, jota syntyy yleensä rakennusteollisuudessa. Näiden solu-jen kokonaiskapasiteetti on 121 955 m3. Vaarallisen jätteen varastointia varten on rakennettu kaksi lisäsolua, joiden kokonaiskapasiteetti on 1 500 m3.

Vaaralliselle jätteelle tarkoitetut solut ovat tyhjiä ja pysyvät-kin tyhjinä vielä jonkin aikaa. Ne on rakennettu potentiaa-lista käyttöä varten. Ne on peitetty ja ympäröity korkealla turva-aidalla, ja muut solut on varustettu monimutkaisella

Asennuksen jälkeen uusi pääsiirtoputki tarjoaa puhdasta vettä.



nesteenpoistojärjestelmällä, joka kerää ja neutraloi nesteet, joita purkautuu maatuvasta jätteestä. Jätteiden satunnaisilta tyhjennyspaikoilta tällaiset ympäristölle vaaralliset nesteet vuotavat suoraan maahan ja saastuttavat ympäröivän maas-ton ja pääsevät juomavesijärjestelmään. Hyvin rakennetulla kaatopaikalla, kuten esimerkiksi Rusen kaatopaikalla, järjes-telmä päästää lopullisesti läpi vain puhtaampia kiintojätteitä, jotka siirretään sitten takaisin kaatopaikalle, sekä vaaratonta vettä, joka juoksutetaan viemärijärjestelmään.

"Mutta kyse ei ole ainoastaan neutraloimisesta, vaan myös hyödyntämisestä", kertoo kaatopaikan johtaja Plamen Kanazizov. "Olemme perustamassa täysimittaista kierrätysosastoa, jossa otetaan talteen metallia, lasia, muovia ja paperia kahdella erilaisella, kotitalous- ja rakennusjätettä käsittelevällä jär-jestelmällä." Hänen neuvonsa jätteenkäsittelyjärjestelmiä ja kaatopaikkoja suunnitteleville kaupungeille on selkeä: "Ratkaisevaa on kaatopaikan elinkaari, sillä kaatopaikka täyttyy jonain päivänä joka tapauksessa; onkin tehtävä kaikki mahdollinen kaatopaikan käyttöiän jatkamiseksi mahdolli-simman pitkään jätteitä kierrättämällä."

Ruse – EU:n rahoitus riittää nostamaan kaupungin takaisin jaloilleen

Ruse on ylpeä ansioistaan EU-varojen läpinäkyvässä käytös-sä ja on vihdoin päässyt nauttimaan talouskasvusta, mikä merkitsee täyskäännöstä kaupungille, joka kärsi mittavasta poismuutosta 1980-luvun puolivälissä Romaniasta peräisin olevien kloridipäästöjen vuoksi. "Kaikki tekivät lähtöä", kertoo kaupungin pormestari Bojiday Yotov. "Vuoden 1989 demo-kraattiset muutokset jättivät jälkeensä taloudelliset ongelmat. Lähes kaikki toiminta kaupungissa näivettyi, ja kärsimme Bulgarian korkeimpiin lukeutuvasta työttömyydestä."

Rusessa kävellessään ei voi välttyä huomaamasta julisteita hankkeista, jotka ovat saaneet osarahoitusta aiemmista liit-tymistä edeltävistä tukivälineistä. Phare-rahaa on osoitettu pienyrityssektorille ja aluekehitykseen, ja kaksi edellä käsit-eltyä tärkeää infrastruktuurihanketta saatiin käynnistettyä paljolti ISPAn ansiosta.

Vaikka hankkeet aloitettiin Bulgarian ollessa vielä ehdokas-maa, niitä jatkettiin suunnitelmien mukaan sen jälkeen, kun maasta oli tullut EU:n jäsen. Tuolloin ei muuttunut ainoastaan maan asema suhteessa EU:hun, vaan myös rahoitusväline muutti nimeään: siitä tuli liittymistä valmisteleva tukiväline (Instrument for Pre-Accession Assistance, IPA). Nimenmuu-toksen yhteydessä myös välineen painopiste muuttui: siinä yh-distetään nykyään infrastruktuuri-investoinnit kilpailukykyä, innovaatioita ja työpaikkoja lisääviin toimenpiteisiin.

EU:n rahoitus on epäilemättä pysäyttänyt Rusen jatkuvan lui-sumisen taloudelliseen pysähtyneisyyteen sekä poismuuton, joka johtui vähitellen romahtavan infrastruktuurin kuvasta-masta toivottomuudesta. Hankkeet ovat luoneet kaupunkiin taistelutahtoa ja innoittaneet sitä tarkistamaan kantaansa tulevaisuuteen – pormestarille hyvinvoinnin lähde on sel-keä: "Suurena vahvuutenamme on aina ollut sijainti", Yotov selittää. Koska Ruse on satamakaupunki ja tärkeä liikenneak-seli, se on alkanut vähitellen houkutella ulkomaisia ja koti-maisia sijoittajia ja kääntynyt nousuun. Sen työttömyysaste on nykyään 3,15 prosenttia, mikä on jopa alhaisempi kuin pääkaupungissa Sofiassa.

"Vuonna 2006 Strasbourgin klubin kokouksessa Strasbourgin pormestari teki minuun suuren vaikutuksen toteamalla, että Rusesta on tulossa yksi Bulgarian nopeimmin kehittyvistä kaupungeista, ja hän oli aivan oikeassa", Yotov lisää. Rooma-laisten "60 laivan kaupungiksi" kutsuman Rusen satamaan saapui viime vuonna 450 risteilyalusta, jotka vilkastuttivat matkailua ja piristivät taloutta.

Ruse oli aiemmin teollisuuskaupunki, mutta sen toiminta pai-nottuu nykyisin liikenteeseen ja logistiikkaan: sinne ollaan rakentamassa Bulgarian suurinta teollisuusaluetta. Ulkomaisia investointeja suorastaan virtaa kaupunkiin: ranskalaisen suur-myymäläketjun on määrä avata sivuliikkeensä kaupungissa ensi vuoden loppuun mennessä. Rakenteilla on viisituhatpaikkainen urheilu- ja viihdekeskus, uusi viiden tähden hotelli ja kaup-pakeskus, jotka ovat kaikki Bulgarian suurimman julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeen hedelmiä.

Kaduilla onkin havaittavissa uudenlaista optimismia. Kun 26-vuotiaalta tulkilta, Lachezara Raykovalta kysyttiin, mitä mieltä hän on kaupungin tulevaisuudesta, hän sanoi: "Lähdin vuonna 2005 opiskelemaan Veliko Tarnovon yliopistoon englantia ja tulk-kausta ja ajattelin palaavani kaupunkiin muutamaksi kuukaudeksi valmistumiseni jälkeen miettimään, mihin lähden seuraavaksi. Ajattelin, että minun on muutettava Sofiaan saadakseni töitä ja voidakseni kehittää itseäni." Palatessaan hän koki kuitenkin miellyttävän yllätyksen, sillä kaupungilla olikin tarjottavana paljon enemmän kuin mitä hän oli odottanut: "Täällä minä yhä olen. Minulla on töitä, täällä on matkailua, tänne tulee turisteja. Minulla ei ole aikomustakaan muuttaa, olen täällä onnellinen."

Entä onko maassa mitään, mikä hänen mielestään jarruttaa kehitystä? Hän vastaa epäröimättä, että hänen mielestään lakia on kunnioitettava enemmän. Jos riittävä määrä muita hänen sukupolvensa nuoria ammattilaisia on samaa mieltä, Rusen lisäksi myös koko maa nousee uuteen kukoistukseen.

Erotuskolonnia käytetään erottamaan ammoniakkia jätenesteistä.



Tietoja ja lukuja

Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (Instrument for Structural Policies for Pre-Accession, ISPA)

• Käytössä vuosina 2000–2006, vuosirahoitus yli 1 miljardi euroa.

• 300 infrastruktuurihanketta (ympäristö ja liikenne) 10 tuensaajamaassa vuosina 2000–2003: Bulgariassa, Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Latviassa, Liettuassa, Puo-lassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Sloveniassa.

• 2004–2006: ISPAn tuensaajina Bulgaria ja Romania, Kroatia 1.1.2005 lähtien.

• Perustuu samoihin periaatteisiin kuin koheesiorahasto.

• Tavoitteena tutustuttaa ehdokasmaat EU:n menettelyi-hin, toimintapolitiikkoihin ja rahoitusperiaatteisiin.

Liittymistä valmisteleva tukiväline (Instrument for Pre-Accession Assistance, IPA)

• On tarjonnut rahoitustukea ehdokasmaille (Kroatial-le, Turkille ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Make-donialle) ja mahdollisille ehdokasmaille (Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Montenegrolle, Serbialle ja Kosovolle YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 nojalla) 1.1.2007 lähtien.

• Rahoittaa siirtymävaiheen tukea, instituutioiden ke-hittämistä ja rajatylittävää yhteistyötä ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa. Tukee myös aluekehi-tystä, henkilövoimavarojen kehittämistä ja maaseudun kehittämistä ehdokasmaissa.

• Korvaa vuosien 2000–2006 Phare-, ISPA-, Sapard- ja CARDS-ohjelmat sekä Turkille myönnettävän liitty-mistä valmistelevan rahoitustuen.

• Vuoden 2008 rahoitus yli 1 miljardi euroa.

• Ennen vuotta 2007 aloitettujen ohjelmien ja hankkeiden loppuun saattaminen vuoteen 2010 mennessä.

EU:n varat parantavat Rusen asukkaiden elämänlaatua.



Kroatia alkoi vuonna 1990 toteuttaa merkittäviä toimia sopeutuakseen toimivaan markkinatalouteen. Lähtökoh-ta oli hyvä, mutta EU:n taloustavoitteisiin oli vielä pitkä matka. Tulotasot olivat aivan liian alhaiset verrattuna EU:n keskiarvoon, ja kasvuvauhti vaihteli. Kaikkia so-sioekonomisia ongelmia ei vieläkään ole ratkaistu, eikä maa täytä uusia ympäristövaatimuksia. Näihin ja muihin haasteisiin vastaamiseksi Kroatia saa rahoitustukea liitty-mistä valmistelevasta tukivälineestä (Instrument for Pre-Accession Assistance, IPA). IPA on ollut käytössä vuoden 2007 alusta, ja se koostuu viidestä osa-alueesta. Kroatialle tärkein on kolmas osa-alue, joka käsittää aluekehityksen ja kilpailukyvyn. Vuosiksi 2007–2009 on suunniteltu hankkeita 35,35 miljoonan euron arvosta.

Tämä alueellinen investointi perustuu alueellisen kilpailukyvyn toimenpideohjelmaan 2007–2009. Toimenpideohjelman tarkoituksena on luoda maahan sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta sekä

kehittää instituutioita, jotka kykenevät vastaamaan monivuotisista investointiohjelmista ja tulevaisuu-dessa rakennerahastojen hallinnoinnista. Kroatian talous-, työ- ja yrittäjyysministeriön kolme osastoa vastaavat ohjelman toteuttamisesta.

Tarkempi silmäys alueellisen kilpailukyvyn ohjelmaan

Alueellisen kilpailukyvyn toimenpideohjelmassa on kolme painopistealuetta. Kaksi niistä koskee inves-tointeja ja horisontaalisia toimenpiteitä, joiden avulla Kroatian taloutta pyritään lähentämään EU:n talou-teen, ja kolmas liittyy hankkeiden hallintoon.

1990-luvun perintö

Sota, jota käytiin 1990-luvulla, aiheutti infrastruk-tuurille väistämättä vakavia vaurioita, ja lisäksi noina

Kroatian talouskasvun puolesta

Tuoretta tietoa Kroatian alueellisen kilpailukyvyn toimenpideohjelmasta 2007–2009 Tie kohti EU:n jäsenyyttä on löytöretki, jonka varrella tulee eteen monia haasteita. Taloudelliset ja

rakenteelliset uudistukset, joita liittymiseen valmistautuvien maiden on toteutettava, pakottavat ne

oppimaan nopeasti paljon uutta, mutta prosessista syntyy kestäviä taloudellisia vahvuuksia. Kroatian

tasavalta on hyvä esimerkki ehdokasmaasta, joka vastaa liittymisen asettamiin haasteisiin. Kroatian

liittymisneuvottelut käynnistyivät lokakuussa 2005, ja jos kaikki liittymisperusteet täyttyvät, se toivoo

saavansa prosessin päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä.

Yksikön päällikkö Sanja Fišer ja neuvonantaja Ivana Gorički EU-ohjelmien ja -hankkeiden valmistelu- ja täytäntöönpano-osasto Talous-, työ- ja yrittäjyysministeriö, Kroatia

CARDS-ohjelman rahoittama yritys- ja innovaatiotukikeskus rakennusvaiheessa Nova Gradiškan kaupungissa Kroatiassa.



vuosina kaatuivat myös suuret valtion omistamat yritykset. Tämän valtavan mullistuksen perintönä maan monien osien talous ei vielä ole saavuttanut tarvittavaa tasoa, ja pk-yritysten kasvuvauhti on heikkoa. Näillä alueilla tarvitaan huomattavasti parempia tukijärjestelmiä, esimerkiksi yrityspuistoja, hautomoi-ta, teknologiansiirtokeskuksia ja muita kohdennettuja palveluja, joilla voidaan vauhdittaa liike-elämän kasvua ja ulkomaisia investointeja. Alueilla on myös runsaasti matkailuinfrastruk-tuuriin liittyvää potentiaalia. Osa näistä toimenpiteistä on jo käynnistetty EU:n aiempien tukijärjestelmien puitteissa, kun CARDS-ohjelmasta rahoitettiin joukko hankkeita, ja se tasoitti näin tietä Phare-ohjelman mukaiselle liiketoiminnan infra-struktuureja koskevalle tukijärjestelmälle vuonna 2005.

Tärkeimmät investointikohteet

Tärkein investointikohde on näin ollen infrastruktuuri, joka on rakennettava kymmeneen vähiten kehittyneeseen maa-kuntaan. Liiketoimintaympäristön vahvistamiseksi tarvitaan lisäksi investointeja henkilövoimavaroihin.

Vaikka liittymisen valmistelu on jo viime vaiheessa, Kroatian pk-yrityksillä on yhä vaikeuksia pysyä kilpailukykyisinä. Jollei asiaan puututa nyt, tällaiset heikkoudet voivat nostaa pää-tään yhä uudelleen Euroopan yhtenäismarkkinoiden uljaassa uudessa maailmassa. Toimenpideohjelman toinen painopiste on siten tehokkaan tuen tarjoaminen yritystoiminnalle kaikilla tasoilla, jotta saadaan luotua investoinneille myön-teinen ilmapiiri. Tavoitteisiin päästään helpoimmin ja nopeimmin tehostamalla kansallista hallintoa, mutta myös

tukemalla klusterikehitystä ja perustamalla sähköisen liiketoiminnan keskuksia kaikkialle maahan.

Painopisteen ulottuvuuksia on myös teknologiansiirto ja sellaisten infrastruktuurien ja palvelujen perustaminen, joita tarvitaan uusien tuotteiden tuomiseksi markkinoille. Tätä varten julkisten laitosten on opittava yrittäjyyteen ja tekijänoikeusasioiden hoitamiseen liittyviä taitoja. Esimerkki tällaisista hankkeista on biotekniikan kaupallistamis- ja hautomokeskuksen eli BioCenterin perustaminen. Tämä mielenkiintoinen hanke tarjoaa teknologiaan ja osaami-seen perustuville tuotteille ja pk-yrityksille monipuolisen infrastruktuurin. BioCenter, joka valmistuttuaan sijaitsee Zagrebin yliopiston alueella, on merkittävä myös sikäli, että se tuo yliopiston lähemmäs markkinoita. Se toimii suorana välittäjänä yliopiston ja elinkeinoelämän välisessä yhteis-työssä ja valmentaa tutkijoita ja opiskelijoita toimimaan yrittäjinä tai teollisuuden palveluksessa.

Loppusuora

Kun työt kentällä on saatu käyntiin, alueellisen kilpailu-kyvyn toimenpideohjelman avulla koordinoidaan lukuisia hankkeita, jotka vähitellen muuttavat Kroatian taloutta ja vievät maan kohti EU:n yhtenäismarkkinoita. Kaikkien ta-louden toimijoiden on puhallettava yhteen hiileen, jotta IPA-rahoituksella voidaan saada aikaan tuloksia. Tavoitteet saavutetaan loppujen lopuksi vain, jos yhdistetään kansalliset ja EU:n aloitteet niin, että kaikkia käytettävissä olevia rahoi-tuslähteitä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Kroatian luonnonkauneus on talouden rikastumisen mahdollinen lähde.



EU:hun liittyminen on iso askel ja vaatii lukemattomia talous- ja rakennemuutoksia. Liittymistä valmistelevan tukivälineen (Instrument for Pre-Accession Assistance, IPA) tarkoituksena on tukea ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita niiden liittymisvalmisteluissa. Yksi osa valmistautumista on rakenne- ja koheesiorahastoista ra-hoitettavien ohjelmien hallinnointipuitteiden perustami-nen. IPA koostuu viidestä osa-alueesta, ja ehdokasmaana Turkki voi hyödyntää niitä kaikkia. Alueellisen kilpai-lukyvyn toimenpideohjelma on yksi perusasiakirjoista, jotka koskevat IPA:n täytäntöönpanoa Turkissa.

Kokonaiskuva on pidettävä mielessä

Alueellisen kilpailukyvyn toimenpideohjelman mu-kaisen tuen tavoitteena on parantaa Turkin talouden kilpailukykyä niin, että se lähentyy EU:n taloutta, sekä pienentää alueellisia sosioekonomisia eroja. Periaate on selkeä, mutta tehtävä valtava. Rajalliset resurssit on siis kohdennettava hyvin tarkkaan, jot-ta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. On valittava pieni määrä aloja, alueita ja painopisteitä, kaikki ohjelmat on määriteltävä tarkkarajaisesti ja tuloksia on seurattava jatkuvasti.

Keskeiset alat ja alueet

Ohjelmassa keskitytään kehittämään pk-yrityksiä, jotka toimivat teollisuuden, matkailun, tietoyhteis-kunnan, tutkimus- ja kehitystoiminnan tai inno-vaatiotoiminnan alalla. Maantieteellisesti ohjelma

on rajattu alueisiin, joissa asukaskohtaiset tulot ovat alle 75 prosenttia Turkin kansallisesta keskiarvosta (12 NUTS II -aluetta1). Näillä alueilla keskitytään voimakkaasti 15 kasvukeskukseen, jotka on nimetty johdonmukaisuuden varmistamiseksi laadittavassa strategiakehyksessä. Ohjelma-alue on merkitty alla olevaan karttaan.

Alueellisen kilpailukyvyn toimenpideohjelmasta tuettavat alueet

Jokainen ohjelma sisältää kolme painopistettä:

Painopiste 1: Liiketoimintaympäristön parantaminen

Tämän painopisteen alaiset hankkeet liittyvät pa-remman liiketoimintaympäristön luomiseen, uusien yritysten määrän kasvattamiseen, nykyisten yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kohentamiseen sekä työpaikkojen lisäämiseen.

Painopiste 2: Liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen

Tässä painopisteessä tavoitteena on lisätä yritys-ten tehokkuutta ja lisäarvoa, kohentaa niiden yrit-täjyysvalmiuksia sekä lisätä työllisyyttä ja alueen

Turkissa täyttä vauhtia eteenpäin

Uusi lähestymistapa alueelliseen ilpailukykyyn Apulaisprofessori Yavuz CABBAR, Turkin teollisuus- ja kauppaministeriön toimintarakennepäällikkö,

selvittää, kuinka liittymistä valmistelevan tukivälineen vuosia 2007–2010 koskevalla toimenpideohjelmalla

kehitetään maan taloutta.

Apulaisprofessori Yavuz CABBAR, Turkin teollisuus- ja kauppaministeriön toimintarakennepäällikkö.

^^

^ ^

^

^

^^

^

^^

^

^^

^

TR72

TR52

TR33TRB2

TRA1

TR83

TR61

TR90

TRB1

TRC2TR32

TR71

TR62

TR41

TRA2

TR82

TR51

TRC3TR63

TR22

TR42

TR21

TRC1

TR31

TR81TR10

NUTS II lueet, joilla asukaskohtaiset tulot ovat yli 75 prosenttia Turkin keskiarvosta

NUTS II lueet, joilla asukaskohtaiset tulot ovat alle 75 prosenttia Turkin keskiarvosta

15 kasvukeskusta

© EuroGeographics Association for the administrative boundaries

(1) Lopulliset päätökset NUTS-alueista tehdään vasta kunkin ehdokasmaan liittymisen yhteydessä.



kokonaiskilpailukykyä. Näin pk-yrityksiä kannustetaan omaksumaan yrittäjähenkisempi kulttuuri, ja niitä autetaan käyttämään lupaavissa hankkeissa hyväksi ulkoista tukea ja ottamaan suunnitelmissaan huomioon yrityksen nykyiset ja tulevat tarpeet.

Painopiste 3: Tekninen tuki

Teknisen tuen tarkoituksena on turvata ohjelman tehokas täy-täntöönpano ja IPA-tuen tuloksekas käyttö. Tämä edellyttää toimintarakenteen ja muiden toimenpideohjelman täytän-töönpanoon osallistuvien elimien hallinnollisten valmiuksi-en kohentamista. Toimenpideohjelman kokonaisbudjetti on 187 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 75 prosenttia.

Alueellisen kilpailukyvyn toimenpideohjelman keskittämisstrategia perustuu kilpailukykykarttaan

Alueiden välisiä kilpailukykyeroja on havainnollistettu eko-nometrisellä mallilla, jonka perusteella on laadittu Turkin kilpailukykykartta.

Ekonometrisessä mallissa käytetään NUTS II -tasolla 42:ta eri indikaattoria, jotka on jaettu 10 pääaiheen alle (väestö, työllisyys, koulutus, terveys, teollisuus, maatalous, rahoitus, infrastruktuuri, matkailu sekä muut vaurausindikaattorit). Kutakin aluetta kuvataan sen jälkeen kilpailukykyindeksillä, joka saadaan soveltamalla indikaattoreihin eri kertoimia.

Tuloksena on kartta, joka kuvaa alueiden välisiä kilpailuky-kyeroja. Kartta jaetaan värikoodein viiteen osaan siten, että

vaalein sävy kuvaa alinta kilpailukykyluokkaa. Ohjelmat on laadittu tiettyjä alueryhmiä varten analysoimalla edelleen tätä karttaa ja sen osia alueiden taloudellisten ja sosiaalisten piirteiden ja kasvumahdollisuuksien havainnollistamiseksi.

Turkin kilpailukykykartta

Nykyaikaistettu teollisuusalue Arsinissa, joka on Trabzonista itään sijaitseva rannikkokaupunki Turkissa.

Perusinfrastruktuuri, konsultointipalvelut ja rahoitustuki yrittäjille ja uu-sille yrittäjille, alueiden ja instituutioiden väliset kumppanuudet, matkailu

Perusinfrastruktuuri, konsultointi- ja tukipalvelut yrittäjille, eriytetty rahoitustukijärjestelmä, alueiden väliset ja alueelliset kumppanuudet, alojen välinen synergia, matkailu

Vienti-, tuottavuus- ja tuotekehityskoulutus, instituutioiden rakentami-nen, tietoja viestintätekniikan käyttö, teknologiansiirto ja ajantasais-taminen, sertifiointi ja standardointi, luottotakuujärjestelmä, matkailu

klusterien muodostaminen, uudet teknologiat, pääomasijoitus- ja luottotakuujärjestelmä, sertifiointi ja standardointi, tutkimus ja kehi-tys, tietoja viestintätekniikan käyttö sekä teollis- ja tekijänoikeudet

Tutkimus ja kehitys, innovaatiot, tietoja viestintätekninen infrastruktuuri, kansainvälinen ja alueiden välinen synergia ja kumppanuus sekä teollis- ja tekijänoikeudet

TR72

TR52

TR33TRB2

TRA1

TR83

TR61

TR90

TRB1

TRC2TR32

TR71

TR62

TR41

TRA2

TR82

TR51

TRC3TR63

TR22

TR42

TR21

TRC1

TR31

TR81TR10


Sivas

Van

Erzurum

Ağrı

Kayseri

Kars

Şanlıurfa

Yozgat

Muş

ÇorumTokat

Malatya Bitlis

Diyarbakır Siirt

Elazığ

Erzincan

Bingöl

Artvin

Mardin

Ordu

Kastamonu

Samsun

Şırnak

Tunceli

Çankırı

Sinop

Hakkari

RizeGiresun

Iğdır

Hatay

Kahramanmaraş

Amasya

Adıyaman

Gaziantep

Batman

Ardahan

Trabzon

GümüşhaneBayburt

Kilis

Osmaniye



Seuraavassa kuvassa kilpailukykykarttaa on muutettu siten, että siinä esitetään vain toimenpideohjelman kohdealueet sekä kolme alueryhmää, joiden sisällä kilpailukyky on sa-mantasoinen. Kuhunkin ryhmään voidaan näin kohdistaa selkeästi tiettyjä toimenpiteitä.

Kullekin alueelle oikeat toimenpiteet

Alueilla, joiden kilpailukyky on heikko, hankkeissa keski-tytään voimakkaasti perusinfrastruktuurin kehittämiseen, yrittäjyyteen ja yritysten perustamiseen, konsultointiin ja rahoitustukeen. Lisäksi toteutetaan alueiden ja instituuti-oiden välisiä kumppanuustoimia. Myös matkailun avulla pyritään vauhdittamaan yritystoimintaa.

Näillä alueilla parannetaan myös hankkeiden ja yritysten vä-listä verkostoitumista, jotta ne voisivat hyödyntää esimerkiksi yhteisiä markkinointistrategioita tai tuotantoprosesseja.

Kohtalaisen kilpailukykyisillä alueilla hankkeet liittyvät institutionaalisten rakenteiden luomiseen, yritysten konsul-tointipalveluihin, tuotekehitykseen ja alueiden sisäisten ja välisten kumppanuuksien solmimiseen. Jos alojen välisillä kumppanuuksilla havaitaan yrityskasvun mahdollisuuksia, tällaisten kumppanuuksien perustamiseen kannustetaan, jolleivät ne ole kilpailun vastaisia. Näilläkin alueilla matkai-lusta toivotaan apua yritystoiminnan kehittämiseen.

Siellä, missä kilpailukyky on hyvä, toimenpiteillä pyritään kasvattamaan lisäarvoa ja parantamaan kansainvälistä

kilpailukykyä. Lisäksi tarjolla on konsultointipalveluja tuot-tavuuden ja vientivalmiuksien lisäämiseksi sekä tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja tietoja viestintäteknisen infrastruk-tuurin kehittämiseksi.

Alueellisen kilpailukyvyn toimenpideohjelman valmistelu ja täytäntöönpano ovat vaatineet valtavan määrän tarkkaa työtä. Työ on ollut vaikeaa, mutta kaikki palaset ovat vihdoin koossa mielenkiintoista talouskehitystä varten. Nyt voidaan myös laatia välineitä, joilla IPA:sta rahoitettuja hankkeita voidaan tulevaisuudessa arvioida.

Lisätietoja: http://ipa.stb.gov.tr

Kohdealueet toimenpiteittäin ryhmiteltyinä

Heikko

Hyvä

Kohtalainen




ISPA toiminnassa Kroatiassa: 38 km mittaisen Vinkovci-Tovarnik -rataosuuden parantaminen.

ISPA Kroatiassa

Rataosuuden Vinkovci–Tovarnik - valtakunnanraja kunnostaminenKokonaiskustannukset: 90 913 000 euroa EU:n rahoitusosuus: 28 789 180 euroa

Kroatian rautateiden kunnostushankkeessa parannetaan 38 kilometrin pituista rataosuutta, joka kulkee Vinkovcis-tä Tovarnikiin ja Serbian vastaiselle rajalle. Raideosuus on osa Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) kuuluvaa liikennekäytävää X, joka kulkee Salzburgista Itävallasta Thessalonikiin Kreikkaan. Investoinneilla kunnostetaan ja parannetaan kaksiraiteista rautatieinf-rastruktuuria, radan sähköistystä, opastinjärjestelmiä, tasoristeyksiä, televiestintää ja radan varren asemia. Työ on arvioitu saatavan päätökseen joulukuussa 2009, jon-ka jälkeen rautatieosuuden linjanopeus kasvaa (120:stä 160:een km/h) ja osuus on täysin kansainvälisten teknisten standardien mukainen. Ylimääräisen linjakapasiteetin lisäksi parannustyöt johtavat matkustaja- ja rahtiliiken-teen kasvuun liikennekäytävällä X ja matkustusaikojen lyhenemiseen. Myös onnettomuusriskit sekä käyttö- ja kunnossapitokustannukset supistuvat.

Rahoituksesta ja sopimuksista vastaava keskusyksikkö, valtiovarainministeriö, [email protected]

ISPA Romaniassa

Tieverkosto: kehätien rakentaminen Sibiun kaupungin ohitustieksiKokonaiskustannukset: 100 787 050 euroa EU:n rahoitusosuus: 67 890 750 euroa

Sibiun kaupungin ympärille rakennettava 14,8 kilomet-rin pituinen kehätie poistaa liikenteen pullonkaulan Sebesin ja Sibiun väliseltä 55 kilometrin tieosuudelta valtatiellä nro 7. Tämä valtatie on pohjoinen haarauma Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) kuulu-vassa liikennekäytävässä IV, joka kulkee Unkarin rajalta Sibiuun ja edelleen Bukarestiin ja yhdistyy kansalliseen valtatiehen nro 1 Sibiun liittymän kohdalla. Kehätie on Euroopan laajuisten moottoritiestandardien mukai-nen, mahdollistaa jopa 100 kilometrin tuntinopeuden ja vähentää läpikulkuun kuluvaa matkustusaikaa noin 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Investoinneilla parannetaan myös liikenneturvallisuutta ja vähennetään ilmansaasteita ja meluhaittoja. Lisäksi ajoradan kunnos-sapitokustannuksiin voidaan saada säästöjä ja ajoneuvojen käyttökustannuksiin supistuksia, jotka vastaavat talou-delliselta tuotoltaan noin 20:tä prosenttia.

Kansallinen maantieverkostovirasto, [email protected]

ISPA Romaniassa

Kokonaisvaltaista jätehuoltoa Bacăun kaupungissa ja sen ympäristössäKokonaiskustannukset: 20 500 000 euroa EU:n rahoitusosuus: 15 000 000 euroa

Romanialaiseen Bacăun kaupunkiin ja sitä ympäröiviin 18 kuntaan rakennettavan kokonaisvaltaisen jätehuolto-järjestelmän avulla kohennetaan muun muassa kansan-terveyttä ja turvallisuutta ja vähennetään ilman, veden ja maaperän saastumista. Investointeja tehdään etenkin kiinteän jätteen keruuseen ja jätteen loppukäsittelyyn. Suunnitelmissa on muun muassa yhteensä 32 hehtaa-rin laajuisen uuden kaatopaikan rakentaminen nykyisen maanpinnan tason yläpuolelle sekä kuivan kierrätysjät-teen, kompostoitavan orgaanisen jätteen ja jäännösjätteen erillinen talteenotto. Kaupungin nykyinen kaatopaikka ja kylien jätteiden tyhjennyspaikat suljetaan. Kokonais-valtaisen jätehuoltojärjestelmän on arvioitu valmistuvan joulukuussa 2010, ja se on täysin EU:n vaatimusten sekä kansallisen jätehuoltolainsäädännön mukainen.

Rahoituksesta ja sopimuksista vastaava keskusyksikkö, valtiovarainministeriö, Bukarest [email protected]

ISPA Bulgariassa

Rajanylittävän maantie- ja rautatiesillan rakentaminen Tonavan yli Vidinin ja Calafatin välilleKokonaiskustannukset: 234 245 036 euroa EU:n rahoitusosuus: 70 000 000 euroa

Tämä hanke koskee uuden yhdistetyn maantie- ja rauta-tiesillan rakentamista Tonavajoen yli Bulgarian Vidinistä Romanian Calafatiin. Silta sijaitsee Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) kuuluvalla liikennekäytävällä IV. Tämän rajanylittävän sillan jänneväli on 180 metriä, ja sillan kokonaispituus maantieosuudella on 1440 met-riä (2480 metriä raideosuudella). Sillan on määrä lisätä maantie- ja rautatieliikennettä Romaniassa ja Bulgariassa ja yhdistää Bulgarian maantie- ja rautatieverkot TEN-T- verkkoon. Yhteys lisää myös osaltaan liikennettä ja kauppaa Kaakkois-Euroopan ja Turkin ja Keski-Euroopan välillä. Investoinneilla luodaan lisäksi talouskasvua ja työpaik-koja, saadaan aikaan ajansäästöä maanteiden kaukokul-jetuksissa ja supistetaan käyttökustannuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö, Sofiahttp://www.mtc.government.bg/



Tärkeitä tietoja ja lukuja

Kauaskantoisen suunnitelman tukena on 7 756 038 euron budjetti, josta EU rahoittaa 6 592 632 euroa ja Bul-garia ja Jugoslavian entinen tasavalta Makedonia 1 163 406 euroa.

Ohjelmalla pyritään aktivoimaan ihmisiä sekä ta-loudellisesti että sosiaalisesti ja siten parantamaan heidän elintasoaan sekä kasvattamaan tuloja alueilla, joista monet ovat hyvin syrjäisiä. Ohjelmasta tue-taan myös raja-alueen talouksiin liittyviä hankkeita. Raja-alueen talouksissa uudet investoinnit ovat avain sellaisten keskeisten alojen kasvuun, joista kaikki pai-kalliset yhteisöt hyötyvät. Lyhyesti sanottuna kump-panimaat toivovat yhteishankkeiden synnyttävän uutta taloudellista toimintaa ja edistävän talouden monipuolistumista koko talousalueella. Rajatylittävä

Rajatylittäviä yhteistyöhankkeita on toteutettu pitkään, ja ne ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Nyt ollaan muovaa-massa uuden sukupolven hankkeita vuosia 2007–2013 koskevan, liittymistä valmistelevan tukivälineen (Instru-ment for Pre-Accession Assistance, IPA) mukaisesti.

Euroopan komissio hyväksyi ensimmäisen ohjelman 14. joulukuuta 2007. Sen osapuolet ovat Bulgaria ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Ohjelman aktiivisessa lähestymistavassa kuvastuvat kumppani-maiden työryhmien yhdessä tekemä työ, erinomainen koordinointi sekä määrätietoisuus, jolla eteen tule-vista haasteista on päätetty selvitä.

Ohjelma on osittain loogista jatkoa suhteille, jotka luotiin EU:n vuoden 2003 ulkoraja-aloitteessa ja joita jatkettiin naapuruusohjelmassa. Se osoittaa kuitenkin myös, että näiden kahden maan välisissä läheisem-missä suhteissa on saavutettu uusi vaihe.

Bulgaria ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia näyttävät tietä rajatylittävässä yhteistyössä

Yhteistyö on ollut jo onnistunutta Bulgarian ja EJTM:n rajan lähellä sijaitsevilla vuoristoalueilla.



yhteistyöohjelma kattaa 18 736 neliökilometrin laajuisen alu-een, jolla on 1 065 605 asukasta rajan molemmilla puolilla.

Potentiaalisia hyötyjiä ovat hallintoalueet, kunnat, oppi- ja tutkimuslaitokset, kauppakamarit, keskushallinnot ja kaikki

näihin yhteydessä olevat elimet. Käytettävissä olevan ra-hoituksen avulla voidaan vahvistaa vakiintuneita kump-panuuksia ja pysyviä verkostoja, luoda uusia sekä lisätä yh-teisten aloitteiden painoarvoa. Toimenpiteet ovat virallisia, mutta on rohkaisevaa ajatella, että todelliset ihmiset eri organisaatioissa ja yhteisöissä tekevät yhdessä työtä yhteisten päämäärien hyväksi.

Ei tulevaisuutta ilman kestävää kehitystä

Taloudelliset hyödyt olisivat itsessään varsin merkityksettö-miä, jos niillä ei voitaisi myös turvata kasvun kestävyyttä sekä luonnonvarojen ja kulttuurivarojen säilymistä ja kehittämis-tä, sillä niillä on suuri merkitys tällä raja-alueella. Kestävän kehityksen mukaisilla hankkeilla on erityisen valoisa tulevai-suus matkailualalla, jolla uudet liiketoimintamahdollisuudet voivat perustua myös ympäristöystävällisyyteen.

Valmiina astumaan tulevaisuuteen

Yhteisen seurantakomitean ensimmäinen kokous pidettiin 13. maaliskuuta 2008 Kyustendilissä Bulgariassa. Tilaisuu-dessa oli 53 osanottajaa ohjelmaan osallistuvien paikallis- ja keskusviranomaisten edustajista työmarkkinaosapuoliin ja mahdollisiin hanke-ehdotusten tekijöihin.

Ohjelma käynnistyy varsinaisesti, kun ensimmäinen ehdotus- pyyntö julkaistaan vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Hakijat voivat sen jälkeen toimittaa hanke-ehdotuksensa ohjelman sihteeristölle Kyustendiliin.

Hankkeiden ja lopulta koko ohjelman onnistuminen on pai-kallisten asukkaiden käsissä ja riippuu olennaisesti siitä, kuinka halukkaita osapuolet ovat tekemään yhteistyötä ja luomaan yhteisen näkemyksen tulevaisuudesta.

Naapuruusohjelma lyhyesti

Naapuruusohjelmassa toteutettiin monta erilaista, on-nistunutta hanketta. Seuraavassa on niistä vain muu-tama esimerkki.

Simitlyn ja Karbintsin kuntien välillä toteutettiin in-tegroitu hanke otsikolla "Rajoja ei tarvita". Raja-alueella otettiin käyttöön terveydensuojelua ja nuorten elämän-laadun parantamista koskevia yhteisiä toimia. Se on kes-tävä esimerkki kahden kunnan välisestä yhteistyöstä.

Toisessa hankkeessa, jolle annettiin nimeksi "Vuoret käsi kädessä", saatiin aikaan pysyviä hyötyjä hallin-noimalla ja kehittämällä uusin tavoin luonnonvaroja ja kulttuurivaroja sekä historiallisia muistomerkkejä. Hankkeessa olivat mukana Dupnitsan ja Kriva Palankan kunnat, ja sillä saatettiin ajan tasalle Rilan ja Kochanin täydentävä hanke.

Rajatylittävät yhteistyöhankkeet perustuvat kauaskan-toiseen tavoitteeseen laajentaa eurooppalaista yhteistyö-tä ja edistää Euroopan yhdentymistä, mikä puolestaan tuo raja-alueille kestävää kehitystä. Tärkeimpiä tavoittei-ta ovat talouden kehittyminen, sosiaalinen yhteenkuulu-vuus ja elämänlaadun kohentuminen. Alueellista epäta-sapainoa vähentämällä saavutetaan hyötyjä molemmin puolin rajaa, ja alueista tulee kaikkiaan vahvempia.

Taloudellinen kehitys, sosiaalinen koheesio ja elämänlaadun parantaminen ovat rajat ylittävien yhteistyöhankkeiden päätavoitteita.

Yksikkö B1– Viestintä, tiedotus, suhteet kolmansiin maihinRaphaël GouletAvenue de Tervuren 41, B-1040 BrusselsFaksi: (32-2) 29-66003Sähköposti: [email protected]: http://ec.europa.eu/regional_policy/index_en.htm

ISSN 1725-8162

© Euroopan yhteisö, 2008 Jäljentäminen on sallittua, mikäli lähde mainitaan.

Printed in Belgium

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO L-2985 Luxembourg

KN-LR-08-027-FI-C

"Alueiden palveluksessa – EU:n aluepolitiikka 2007–2013"Esite "Alueiden palveluksessa – EU:n aluepolitiikka 2007–2013" on saatavilla kaikilla EU:n kielillä. Tässä 36-sivuisessa esitteessä selvitetään, miten EU:n aluepolitiikka toimii ja miten siitä tuetaan esimerkiksi liikennettä, innovaatioita sekä Euroopan alueiden ja kaupunkien ympäristö- ja kaupunkikehitystä. Esitteessä käsitellään myös alueiden välistä yhteistyötä, ohjelmien arviointia sekä tilintarkastus-, valvonta ja mainontavaatimuksia. Lisäksi tarjotaan numerotietoja siitä, kuinka paljon ja mihin EU:n 27 jäsenvaltiossa tulevaisuudessa käytetään rahaa (EU:n varoista).http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/presenta/pres_en.htm

http://www.ccre.org/Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto (Council of European Munici-palities and Regions, CEMR) on 37 eri maan 50 kansallisen yhdistyksen, kaupungin, kunnan ja alueen edustuselin, joka järjestää säännöllisin väliajoin kokemusten vaihtoa paikallis- ja aluetasolla koko Euroopassa. CEMR järjesti 9. syyskuuta "Local Governments Day" -teemapäivän, johon osallistuivat kuntien maailmanjärjestö (United Cities and Local Government, UCLG), kansainvälinen vesiyhdistys (International Water Association, IWA) sekä Tonavan vedenkeruualueen vesilaitosten kan-sainvälinen yhdistys (International Association of Waterworks in the Danube Catchment Area, IWAD). Päivän kestäneessä konferenssissa käsiteltiin niitä haasteita ja muuttuvia olosuhteita, joihin paikallis- ja aluehallinnon on vastattava vesipalveluja järjestäessään. Konferenssiin kokoontui vedenlaadun hallinnosta vastaavia korkean tason asiantunti-joita ja luennoitsijoita useista eri maista ja organisaatioista.

http://www.interact-eu.net/ INTERACT-ohjelmassa on hiljattain avattu uusi verkkosivusto, ja ohjel-man sisältö on päivitetty ja järjestetty uudelleen. Sivustolla on täydel-linen katsaus Euroopan alueiden väliseen yhteistyöhön ohjelmakaudella 2007–2013, ja siinä keskitytään INTERACT-ohjelman tärkeimpiin aiheisiin. INTERACT-ohjelma muodostaa yhdessä URBACT II -ohjel-man ja Euroopan aluesuunnittelun seurantakeskuksen (European Spa-tial Planning Observation Network, ESPON) kanssa yhden kolmesta Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteeseen sisältyvästä alueiden välisen yhteistyön verkosto-ohjelmasta. Sen päätavoitteena on edistää ja tukea vuosina 2007–2013 toteutettavien Euroopan alueellisten yh-teistyöohjelmien asianmukaista hallintoa.

http://www.growthcommission.org/ Kehitysmaissa kyetään saamaan aikaan kestävää ja tasapuolista kasvua, jos ne pääsevät hyötymään täysin maailmantaloudesta ja jos niiden johtajat ovat sitoutuneita asiaan. Muun muassa tällaisiin tuloksiin päädyttiin Maailmanpankin alaisuuteen perustetun kasvu- ja kehityskomitean (Commission on Growth and Development) julkistamassa "kasvuraportissa". Raportissa tarkastellaan kolmeatoista sodan jälkeen voimakkaasti kasvanutta taloutta ja esitetään pääpiirteittäin tekijät, jotka ovat saattaneet vaikuttaa niiden menestykseen. Kasvu- ja kehityskomitea perustettiin vuonna 2006, ja siinä on 21 jäsentä hallinnon, liike-elämän ja politiikan aloilta. Komitean puheenjohtajana toimii Nobel-palkinnon saaja Michael Spence.

http://ec.europa.eu/regional_policy/international/index_en.htm Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto allekirjoitti vuosina 2006 ja 2007 Brasilian, Kiinan ja Venäjän federaation kanssa yhteisymmär-ryspöytäkirjan aluepolitiikkaa koskevan suunnitelmallisen vuoropuhe-lun aloittamisesta. Suunnitelmallisen vuoropuhelun avulla pyritään edistämään keskinäistä ymmärrystä, kahdenvälistä yhteistyötä, tie-donvaihtoa sekä aluepolitiikan perustamista ja toteuttamista koskevia parhaita toimintatapoja. EU:n ulkopuolisia maita ja kansainvälisiä järjestöjä, kuten Mercosuria, kiinnostavia EU:n aluepolitiikan erikois-piirteitä ovat muun muassa taloudellisten resurssien kohdentaminen jäsenvaltioille ja alueille, maantieteelliset ja strategiset tavoitteet sekä täytäntöönpanojärjestelmän eri ulottuvuudet.

nro 27 | syyskuu 2008ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/panorama/...man, jossa...

Documents