Helsingin nuoret nytHelsingin kaupungintalo 5.11.

RuutiExpo

Pirjo MattilaVesa KeskinenSanna RantoKati Rinne

Tommi Laitio

www.hyvinvointikertomus.fi 18.11.2015

Helsingissä asui 136 322 15-29-vuotiasta 1.1.2015

• 22 % helsinkiläisistä kuuluu ikäluokkaan 15-29-vuotiaat.• 16 % 15-29-vuotiaista on muun kuin suomen tai ruotsinkielinen

(koko väestöstä 13 %)• 12 -14- vuotiaita on 14 841

NUORTEN KOKEMUKSIA SEKSUAALISESTA HÄIRINNÄSTÄ

• Oman henkilökohtaisen tilan rikkomista ilman lupaa – kaikki seksuaalinen ahdistelu tuijotuksesta alkaen

• Henkilön fyysisen ja/tai henkisen koskemattomuuden loukkaamista

• Nimittely, homottelu ja huorittelu, ulkoisen olemuksen kommentointi

• Pakottaminen läheisyyteen ja luvaton iholle tulo

• Raiskaus

SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVA NIMITTELY

”Humalaishaitat ostarilla”

”Julkinen liikenne ja sen odottelu ”

”Tuntematon ihminen kertoo sinulle ällöttäviä seksuaalisia asioita eikä jätä sinua rauhaan”

”Nimittelyä ja peräänhuutelua”

”Millainen on tyypillinen tyttö tai poika?”

Toistuva seksuaalinen häirintä on yleisintä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla

EHDOTTELUA VERKOSSA JA PUHELIMESSA?

Liki joka kolmatta Stadin lukiolaisten kyselyyn vastaajaa on lähestytty mobiilisovelluksessa tai sosiaalisessa mediassa tarjoten jotain vastinetta seksuaalisesta teosta

”Härskien vitsien lähettely netissä”

MINUA HÄIRITTIIN, MITENS NYT?

NuortenExit ry

”En tiedä koulusta. Harrastuksissa ei mitenkään, aikuisten asenne on ”Pojat on poikia.”

”Aina voi puhua terkkarille, ja pidetään yllä ilmapiiriä, joka ei salli häirintää tai kiusaamista missään muodossa.”

”On annettu nettiosoitteita, joista voi hakea apua.”

http://righttochoose.fi/

http://www.nuortenexit.fi/

PUUTTUMISTA, TUKEA JA ENNALTAEHKÄISYÄ

” Häirintään puututaan heti, sitä ei ylipäätään hyväksytä ja koulun henkilökunta on vastuussa tapausten käsittelystä”

”Tuetaan kaikkia hyväksyvän ilmapiirin luomista järjestämällä erilaisia tapahtumia ja vetoamalla mahdollisimman laajaan osaan opiskelijoita”.

”Kasvattamista” ” Kriisiapua”, ”Valistamalla ja puhumalla”

”Pitäisi tehdä työtä tasa-arvon ja sukupuolten välisen kunnioituksen eteen. Kunnioittavasta käytöksestä pitäisi tulla normi, mikä vaatii laajempaa työtä kuin mitä esimerkiksi koulut voivat yksin tehdä.”

”Muuttamalla koko yhteiskunnan asenteita ja madaltamalla raportoinnin kynnystä”

MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSKOKEMUKSIA

• Helsinkiläisistä 20–29 -vuotiaista nuorista 20 % eli yli 21 000 ei ole suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa.

• Näistä nuorista noin 40 % on vieraskielisiä.

ALLE VUODEN MAASSA OLLEETMaahantuloikä ja käyty koulu vaikuttaa opintojen etenemiseen ja kielen oppimiseen

”Pitäs päästä äkkiä puhumaan suomea ja saada kavereita”

Asunto?Toimeentulo?

”Mikä on yhteishaku?Mitkä todistukset?Ai sähköisesti?”

Osa nuorista toivoi pitkää valmistavaa koulusta, jonka voisi käydä perusopetuksen jälkeen.

”Jos ei osaa lukea – tai laskea..”

ALLE VIISI VUOTTA OLLEETJo koulutettuja – tunnustaminen ?

Perusopetus ja tutkinto voi puuttua

Kotouttamista työelämäänLyhytkursseja – muuntoa

Yhteiskunnallinen ikä?PISA: maahanmuuttajien myönteinen suhde kouluun

”Kukaan ei tuntunut tajuavan, että olen asunut täällä koko elämäni. Aina otettiin esille, että olen maahanmuuttaja.”

”Opinto-ohjauksessa ohjataan kurssivalinnoissa ja hakeutumisessa, muttei niinkään oman alan löytämisessä. ”

”Olen kyllä miettinyt, pitäiskö hakea opiskelemaan Lontooseen. Voisi olla helpompaa monilla tavoilla”

SUOMESSA SYNTYNEET

”Esikuvia omasta kulttuuritaustasta helpottamaan valintatilanteita, jotka vois kertoa ammateista ja koulutuksesta”

”Mistä mä tiedän, mitä ammatit ovat?””Miten ja mitä eri oppilaitoksissa opiskellaan?”

”Hain ja pääsinkin AMK:hon, mutta huomasin, että olin väärällä linjalla, kun en tiennyt näistä nimikkeistä.”

Kanava ry

”Tarvitaan hyvin henkilökohtaista,realistiset opiskeluvalmiudet huomioon ottavaa, vahvuuksista lähtevää ohjausta jatko-opintopaikkoihin”

ESIKUVAT JA OHJAUS

VANHEMMAT ?

”Kun puhuu suomea, pystyy lisäksi olemaan yhteydessä opettajiin ja kuulee, miten omalla lapsella menee koulussa.”

”Vanhempien koulutuksella on vaikutus nuoren valintoihin”

”Kohtuuttomat tai alimitoitetut odotukset nuoren pärjäämisestä – ei ne tiedä lukio vaatii tai mitä amiksessa tehdään tai miten kauan jotkut opinnot vie”

”Pelkkä wilma ei ehkä riitä

tiedon välittämisessä

”

”Omankieliset vanhempainryhmät,

tulkki vanhempainiltaan ja

lastenhoito

Nuorten hyvinvointikertomuksen

uudet indikaattorit

5.11.2015

Sanna Ranto

Vuoden 2015 uudet indikaattorit

• Ulkomaalaistaustaisten maassaoloaika

• Tupakointi • Alkoholin käyttö• Oppimistaidot• Elämäntaidot koulusta• Kirjaston käyttö

• Pienituloisuus• Opiskelija- ja

nuorisoasunnot• (Asunnottomuus)• Lasten vuoroasuminen• Luokkahenki• Yhteenkuuluvuus ryhmiin

• Osallistuminen koulun toimintaan

• Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

• Kunnallisvaalit• Sijoittuminen koulutukseen

peruskoulun jälkeen• Kestävän kehityksen

oppilaitokset• Kaupunkimatkojen kulkutavat

Nuoret Helsingissä nyt RuutiExpo, 5.11.2015

Vesa Keskinen Helsingin kaupungin tietokeskus

03.05.23 Tapahtuma/Esittäjä 19

Nuorisobarometritutkimus 2015

Valtakunnallinen, kohderyhmänä 15-29-vuotiaat Koko maasta 1 894 puhelinhaastattelua. Helsinkiläisiä 269 kpl. Helsingin lisäotos 1002 haastattelua! Vuoden 2015 tutkimuksen erityisteemana oli arjenhallinta

03.05.23 Tapahtuma/Esittäjä 20

21

Helsinkiläisnuorten (15-19-vuotiaat) vaikuttaminen lähiympäristönsä tai yhteiskunnan asioihin 12 kk aikana (N=1002)

03.05.23 Tapahtuma/Esittäjä

Vaikuttamalla ostospäätöksillä

Toimimalla porukalla jonkin asian puolesta tai vastaan

Toimimalla verkkoyhteisöissä

Tuottamalla kuvia, musiikkia, juttuja verkkoon

Esiintymällä tapahtumissa/tilaisuuksissa

J ärjestämällä tapahtumia

Tekemällä vapaaehtoistyötä

Toimimalla järjestöissä

Keskustelemalla poliittisista asioista sosiaalisessa mediassa

Vaikuttamalla taiteen keinoin

Muulla tavoin

Toimimalla oppilaskunnassa

0 20 40 60 80 %

KaikkiNainenMies

22

Nuorten kiinnittyminen (melko kiinteästi + erittäin kiinteästi) eräisiin instituutioihin ja asioihin eri alueilla 2015

03.05.23 Tapahtuma/Esittäjä

Perheeseen

Ystäväpiiriin

Koulu-/työyhteisöön

Sukuun

Suomalaiseen yhteiskuntaan

Harrastuspiiriin

Eniten käyttämääsi nettiyhteisöön

Johonkin yhdistykseen, seuraan tai kansalaisjärjestöön

Seurakuntaan/ uskonnolliseen yhteisöön

0 20 40 60 80 100%

Helsinki (N=269)Espoo, Vantaa, Kauniainen (N=159)Tampere, Turku & Oulu (N=305)Muut kaupungit (N=320)Muu Suomi (N=841)

23

Millaiselta elämä näyttää 10 vuoden kuluttua, Helsingin lisäotoksessa 20 vuoden kuluttua

03.05.23 Tapahtuma/Esittäjä

Minulla on hyviä ystäviä

Olen töissä

Tulen taloudellisesti hyvin toimeen

Minulla on ammattitutkinto

Minulla on perhe

Asun Suomessa

Opiskelen

0 20 40 60 80 100 %

Helsinki (N=269)Espoo, Vantaa, Kauniainen (N=159)Tampere, Turku & Oulu (N=305)Muut kaupungit (N=320)Muu Suomi (N=841)Helsingin lisäotos (N=1002)

24

Nuorten tyytyväisyys eri elämänalueisiin kouluarvosana-asteikolla 4–10, keskiarvo (Helsinki, N=1002)

03.05.23 Tapahtuma/Esittäjä

Nuorten kokemustietoKati Rinne

• Työkirja kokemustiedon keräämiseksi• 24 nuorten ryhmää, 13-29v (n=201)

Kaverit ja yksinäisyys

Yksin jäävät nuoret•ei ketään kelle puhua•ei sovi porukkaanJäävät avun ja tuen ulkopuolelle!

Sosiaaliset taidot•Vuorovaikutustaidot•Itsetuntemus•Rohkeus

Kaveriporukat•Erilaiset nuoret•Oman porukan löytäminen•mahdollisuus olla oma itsensä

ettei tarvitsis miettiä miten muut ihmiset

reagoi

Vois ite tutustua eikä

vaan heti tuomita

jos tietää että joku on

yksinäinen voi olla sen kaveri

Nuorten turvallisuuskokemukset

Toimivat ihmissuhteet, terveys, hyvät elämäntavat, itsetunto ja ympäristön turvallisuus.

Turvallinen liikkuminen• 21% kokenut väkivaltaa tai uhkailua*• Turvallisuudentunne omalla asuinalueella

80%*, keskustassa 65%* Aluetuntemus

*Turvallisuustutkimus: 15-29v.

Jos luottaa itseensä,

lähettää myös turvallista

viestiä muille lähiympäristössä oleskeleville

Turvallisuuden tunne•Huonot kaveriporukat: ryhmäpaine, päihteet, kiusaus•Kotiolot: perheen ongelmat•Itseluottamus ja kyky toimia

Kotona on tärkeä tuntea olonsa

turvalliseksi

Nuorten luontosuhde

Ympäristöystävällisyys•Helppoa mutta ei koeta tärkeäksi•Kestävän kehityksen oppilaitokset

13% peruskoululaisista55% lukiolaisista45% ammattikouluilaisista*

*Vihreän lipun ja OKKA-säätiö sertifioimat koulut

Luonto on tylsä ja

epäkiinnostava

Pitää vain kävellä

metsään. Ei se ole

vaikeeta

Luonnossa hengailu•Ei tiedetä mihin mennä ja mitä tehdä•Järjestettyä toimintaa ja tietoa paikoista•Vaivaton pääsy julkisilla

Tommi Laitio, nuorisotoimenjohtaja

Helsingin kaupunki ja Me-säätiö käynnistävät palvelumuotoiluprojektin maahanmuuttajanuorten aseman parantamiseksi. Osallistavaa palvelumuotoilua vetävät palvelumuotoilutoimisto Palmu ja Helsingin nuorisoasiainkeskus. Kutsumme tähän työhön kumppanit mukaan.

Noin puolen vuoden palvelumuotoilun tuloksena toteutetaan viisivuotinen kokeilu tai joukko kokeiluja. Kokeilut voidaan toteuttaa kaupungin toimintana tai palveluhankintoina esimerkiksi järjestöiltä. Kokeilujen vuosittaiset kulut ovat 500 000 euroa vuodessa, josta Me-säätiö kattaa 450 000 euroa ja nuorisoasiainkeskus 50 000 euroa.

Kokeilujen on saavutettava tilastollisesti merkittäviä parannuksia maahanmuuttajanuorten asemassa.