nuorten väkivalta ja itsetuhoisuus tarkoituksettomuuden ongelmina
DESCRIPTION
Esitelmä Suomen Logoterapiayhdistyksen Logoterapia tänään -seminaarissa 25.-26.10.2014 TampereellaTRANSCRIPT
Nuorten väkivalta ja
itsetuhoisuus
tarkoituksettomuuden
ongelmina
Suomen Logoterapiayhdistyksen
Logoterapia tänään –seminaari
25.-26.10.2014 TampereTimo Purjo, filosofian tohtori,
Viktor Frankl Institute Finland
Väkivalta ja itsetuho
• Saman kolikon kääntöpuolia
• Väkivaltaa toisia tai itseä kohtaan
ja
• Väkivalta kärsimyksen ongelmana
− Kärsimyksen aiheuttaminen toiselle tai itselle on
väkivaltaa
− Kärsimyksen aiheutuminen on kaksisuuntaista
• Kaikki väkivalta vahingoittaa henkisesti sekä
tekijäänsä että uhriansa
Väkivalta ja itsetuho
• Väkivalta kärsimyksen ongelmana…− Kaikki väkivalta on henkistä (henkisesti molempia
osapuolia vahingoittavaa), mutta osaan liittyy myös
fyysinen ulottuvuus
• Rikoslaissakin (1995) kriminalisoidusta henkisestä
pahoinpitelystä ei pidä käyttää vähättelevältä
kuulostavia nimityksiä kuten kiusaaminen –
kiduttamisesta puhuminen sen sijaan vastaisi
ilmiön todellista luonnetta
• ”Kiusattuna” oleminen on yksi yleisistä itsemurhan
taustatekijöistä, samoin kuin suuri osa väkivallan-
tekijöistä on itse ollut alun perin ”kiusattuja”
Väkivalta ja itsetuho
• Väkivalta ihmisen olemukseen kuuluvana
ongelmana− Samalla tavoin kuin ihmisellä on synnynnäinen
”tahto tarkoitukseen”, tarve pitää omaa
olemassaoloaan tarkoituksentäyteisenä ja
arvopitoisena, on hänellä myös ”vietti väkivaltaan”
– vietti mielihyvään (Freud) ja valtaan (Adler)
− Vaikka kaikki emme nautikaan siitä, että toinen
menee ”muusiksi” henkisesti tai fyysisesti, on
meidän jokaisen tunnistettava ja tunnustettava
itsessämme, omassa olemuksessamme oleva ja
jossain muodossa myös käytännössä ilmenevä
väkivaltaisuus
Väkivalta ja itsetuho
• Väkivaltaa on mm. haukkuminen, pilkkaaminen,
vähätteleminen, porukasta pois jättäminen,
alistaminen/nöyryyttäminen, pakottaminen,
kiristäminen, esineellä heittäminen, fyysisellä
vahingoittamisella uhkailu, liikkumasta
estäminen/kiinni tarttuminen, tyrkkiminen/
töniminen, läpsiminen/läimäiseminen, nyrkillä
lyöminen, kovalla esineellä lyöminen,
potkiminen, hiuksista repiminen, kuristaminen,
jonkin aseen käyttäminen jne.
Väkivalta ja itsetuho
• Myös itsetuhoisuus on monimuotoista ja
eriasteista (Ks. Purjo&Hannila 2014)
Väkivalta ja itsetuho
• Väkivalta tarkoituksettomuuden ja
rakkaudettomuuden ongelmana (Purjo 2010)
− Koulumurhaajat
− Poikani Kevin, Lionel Shriver
• ”Väkivallattomuus on paljon merkityksellisempää
kuin väkivaltaisen käyttäytymisen puuttuminen”
(Purjo&Tervahauta 2014)
Väkivalta ja itsetuho
Elämän tarkoituskysymys ja itsetuhoisuus
(Purjo&Hannila 2014, 70)
• Itsemurha on kielteinen vastaus kysymykseen oman elämän
tarkoituksesta
• Itsetuhoisuus ilmenee syvänä tarkoituksettomuuden tunteena,
joka alkaa hallita ihmistä ja saattaa pahimmillaan musertaa
hänet
• Ihminen ei halua tappaa itseään, mikäli hän kokee elämänsä
arvokkaaksi. Itsetuhoisella ihmisellä tunne oman itsen arvosta
ei ole kehittynyt. Tähän voi liittyä itsensä halveksimista ja
jatkuvaa hyväksynnän etsimistä muilta.
• Jokaisella ihmisellä on tahto tarkoitukselliseen elämään.
Ihminen alkaa toivoa kuolemaa vain silloin, jos hän ei näe,
miten hänen toiveensa tarkoituksellisuuteen voisi toteutua.
• Syyt elää ovat merkityksellisempiä kuin syyt
kuolla (Purjo&Hannila 2014)
Väkivalta ja itsetuho
Nuorten väkivalta (“nuorisoväkivalta”)
ja itsetuhoisuus
• Nuoruusaika aktiivista molemmissa lieveilmiöissä
− Harhailua ja hapuilua elämän valintamyymälässä
• Aiheet peräisin situaatiosta, niistä asioista,
joita nuori kohtaa maailmassa
− a) myötäsyntyiset, b) annettuina tulevat, ja
c) vapaasti valittavat (huom. vertaispaineet)
Väki-
valta
ItsetuhoReaktiivisuus
R-
sykkeet
Laatu?
Laadun-
valvonta?
Nuoruuden myllerrys ja kuohunta
Elämismaailma(situaatio)
Kokemismaailma(tajunta)
Logos
Maailman mielekkyysOlemassaolon järjellisyys
Todellisuuden sisäinen arvo ja tarkoitus
x)
*) Elämän hermeneuttinen kehä, jolla olemme joka hetkessä.
Liikkeen suunta on joko eteenpäin tai taaksepäin, paikallaan
pysyttelemisen mahdollisuutta ei ihmisen elämässä ole
Hallitsematon Röntgensäteily
Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen
Stimulus Response
Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen
Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen
Itsen tiedostus
R-syke Valinnanvapaus Reaktio
Itsenäinen,vapaa tahto
Aidon, alkuperäisen ja varsinaisen ihmisen tavoin toimiva nuori onproaktiivinen eli pyrkii vaikuttamaan siihen, että tulevaisuuden
kaikkein tarkoituksellisimmat vaihtoehdot ovat hänelle mahdollisia
OmatuntoMielikuvitus
Elämäänsä tarkoituksellisia sisältöjä
etsivä nuori
Purjo 2012, 74
Elämäänsä tarkoituksellisia sisältöjä
etsivä nuori
Sairaan
kaunis maailma
Liittyminen osaksi
kaikkea muuta
Totuus omista
ainutlaatuisista
erityisyyksistä
Itsen tiedostus
Omasta itsestä
antaminen
yhteiseen hyvään
Itsen transsendenssi
• Elämä on mielekästä
− vs. mieletöntä, turhaa, tyhjää, tyhjänpäiväistä
− elämällä on jokin viimekätinen tarkoitus, logos
• Ihmisen omalla elämällä on merkitys
− ihmisen elämä on merkityksellistä
≠ jollain on merkitystä ihmiselle itselle
• Ihmisellä on elämässään tarkoituksia, joiden
vuoksi hän elää
− ihminen elää tarkoituksellista/tarkoituksentäyteistä elämää
Elämäänsä tarkoituksellisia sisältöjä
etsivä nuori
Arvojen tason kohottaminen ja
eettisen toimintakyvyn kehittäminen
Rakkaus
• Rakkaus on korkea-asteisin luomisen muoto,
koska se kohdistuu ihmiseen
• Rakkauden avulla toisesta ihmisestä luodaan
yhdessä hänen kanssaan persoona, jonka
persoonallisuus voi alkaa kasvaa
• Persoonallisuuden kehittäminen ei ole
itsetarkoitus - olennaista on kysyä, mihin
tarkoitukseen ja suuntaan persoonallisuutta
pyritään kehittämään
Rakkaus
• Ihmisessä piilevät korkeimmat mahdolliset
arvot – pyhän arvojen mukaisen rakastamisen
kyky ja sen voima – voivat kehittyä
täyteyteensä vain molemminpuolisessa
rakkaudessa
• Rakastamisen ja rakastettuna olemisen kyky
kehittyy samaan tahtiin ihmisen henkisen
kasvun kanssa; rakastamisen ja rakastettuna
olemisen kyvyssä näkyy ihmisen henkisen
kehittyneisyyden aste
Onnellisuus rakkauden (sivu)vaikutuksena
Vrt. Purjo 2010, 346
Lisätietoa
• KOULUTUSTA
− Viktor Frankl Institute Finland,
www.logoteoria.net
• KIRJOJA
− www.nfg.fi Verkkokauppa
• ESITYKSIÄ
− www.slideshare.net
• ARTIKKELEJA
− www.academia.edu