nuorten ystävät lehti 2-2012

NuorteN ystävieN lehti 2 • 2012

» Pohjolakodilla panostetaan terveydenhuoltoon

» Palvelukeskus Hiekkarinne laajentaa palvelujaan

2

Julkaisija ja kustantajaNuorten Ystävät ryTorikatu 2890100 Oulup. 044 7341 500f. (08) 5341 [email protected]

PäätoimittajaArja Sutela

ToimituspäällikköJarno Kinnunen

ToimitussihteeriAnu Isoaho

YritysmarkkinoijaTuomo Mäkelä

TaittoJarno Kinnunen ja Anu Isoaho

TaittopohjaGasworks

Kannen kuvaJarno Kinnunen

Ilmoitukset ja tilauksetNuorten Ystävät /ViestintäpalvelutTorikatu 2890100 [email protected]

Lehden postituspäivät 20128.3 7.627.913.12

TilaushintaVuosikerta (4 nroa) / 45 €

Painos4000 kpl

PainopaikkaErweko Oy

ISSN 1236-8229

s. 4

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoiminta-konserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Tässä numerossaNuorTeN YSTäväT 2 / 2012

Palvelukeskus Hiekkarinne laajentaa

palvelujaan Rovaniemellä

s. 8

4 � � � � � � � � � � Pohjolakodilla panostetaan terveydenhuoltoon

8 � � � � � � � � � � Palvelukeskus Hiekkarinne laajentaa palvelujaan Rovaniemellä

12 � � � � � � � � � Jälkihuolto antaa aikuistumiselle aikaa

16 � � � � � � � � � Perheleireillä korostuu yhdessä tekeminen

18 � � � � � � � � � � � Perheliikunnasta yhteisiä elämyksiä arjen keskelle

19 � � � � � � � � � � � Kasvattajan asialla

22 � � � � � � � � � Taikasauva -toiminta

24 � � � � � � � � � Kannattajajäsenet tukevat nuoria

25 � � � � � � � � � � � Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys

26 � � � � � � � � � � � Kuntouttavaa asumispalvelua VillaKareliasta

29 � � � � � � � � � � � Pienryhmätoiminta harjaannuttaa sosiaalisia taitoja

30 � � � � � � � � � � � Klubitalo Pönkkä tarjoaa tukea arkeen ja työllistymiseen

33 � � � � � � � � � � � Nuorten Ystävät kisaa hyväntekeväisyyspotista

34 � � � � � � � � � � Mietteitä pöydän takaa

35 � � � � � � � � � � � Soiva Siili ja LohiFantti

37 � � � � � � � � � � � Ystäviltä kuultua

Jälkihuolto antaa aikuis-tumiselle

aikaa

s. 12

Kuntouttavaa asumispalve-lua Villa-

Kareliasta

s. 26

Klubitalo Pönkkä tarjoaa tukea arkeen ja työl-listymiseen

s. 30

3

ohi polku vain kulkeeja kukat jää taakseja muualla tuuli soi.

Aila Meriluoto

olen viime aikoina ollut keskellä luopumisia, rakkaista ihmisistäni ja nyt työstäni� Runoilijan yksinkertaiset säkeet puhuttelevat minua� Niissä on haikeaa luopu-mista mutta myös eteenpäin katsomista�

Olen ollut onnekas� Olen saanut tehdä työtä, joka on ollut 22 vuoden ajan rakasta, mielenkiintoista, pal-kitsevaa ja palautetta antavaa� Koen saaneeni osaltani aikaan jotakin elämää eteenpäin vievää monelle niistä lähimmäisistä, joita olen työssäni kohdannut�

Muistan tukiasunnossamme asuneen Jounin, jonka ylioppilasjuhlissa olin ainoa vieras� Muistan erinomaisen koulutuksen saaneen mutta monenlaisia vaikeuksia kohdanneen Jarin, jolle viimeinkin järjestyi työpaikka� Muistan helsinkiläisen vanhuksen, jolle Toi-vola-koti kaukana Muhoksella oli ainoa lapsuuden tur-vapaikka� Muistan Matin Kirkkonummelta, joka kiittää Pohjolakotia siitä, että hänestä tuli aivan tavallinen nel-jän pojan isä� Muistan sadat, sadat lapset ja nuoret, jotka ovat aikanani päässeet elämässään eteenpäin Nuorten Ystävien lukuisten toimintojen ja erinomaisen henkilö-kunnan avulla�

Kaikki lähti siitä, että viittomakielisten kuurojen, vastikään edesmenneiden vanhempieni antama voima taistella lähimmäisten puolesta sysäsi minut suurteolli-suuden parista täysin tuntemattomalle alalle, jolle vais-tonvaraisesti uskalsin hypätä� Parempaa valintaa en olisi voinut tehdä� Kohtasin ainutlaatuisen historian ketjun ja ainutlaatuisen, kehittyvän, minulle aiemmin tuntemat-toman järjestön hienon kokonaisuuden, joka on kautta sukupolvien nyt 105 vuoden ajan katsonut tiukasti eteenpäin samalla menneisyyttään kunnioittaen�

Kiitän teitä kaikkia, joiden kanssa olen saanut kulkea tätä polkua� Olen nyt onnellisena uuden polun alkupäässä�

Marja Irjala Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri 1990-2012, järjestöneuvos

Pääkirjoitus

Jäähyväiset

Kaikki Pohjolakodilla tehty työ kumpuaa vastuullisuudesta.Koulupsykologi Petri Juujärvi

5

Muhoksella sijaitseva koulukoti Pohjolakoti tarjoaa kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä erityistä huolenpitoa huostaanotetuille ja avohuollon tukitoimena sijaishuoltoon tuleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Miten terveydenhuolto toimii 12 lastensuojeluyksikköä sisältävässä palvelukeskuksessa?

teksti ja kuvat ANu ISoAHo

Pohjolakodilla panostetaan terveydenhuoltoon

Koulukoti Pohjolakodilla Muhoksella on ollut oma terveydenhoitaja 1970-luvulta saakka� Tänä päivänä Pohjolakodin lasten ja nuorten terveydestä huolehtivat psykiatrinen sairaan-hoitaja Mervi Märsynaho, psykologi Katja Jussila, kouluterveydenhoitaja Sari Keski-kuru ja koulupsykologi Petri Juujärvi� Ter- veydenhuollon tiimin jäsenet ovat tulleet taloon muun muassa terveyskeskustyöstä ja yliopistol-listen sairaaloiden lasten- ja nuorisopsykiatrian klinikoista� Pohjolakodissa on myös perhe- ja päihdetyön erityisasiantuntemusta, jota tar-joaa tarvittaessa erityistyöntekijä Jaana Leino� Lisäksi konsultoiva psykiatri ottaa vastaan nuo-ria viikoittain�

- Terveydenhuoltopalvelujen tarjoaminen perustuu lastensuojelu- ja terveydenhuoltola-keihin: ne velvoittavat ja niiden hengessä työtä tehdään, kertoo hiljattain Pohjolan ja Nuorten Ystävien kouluilla työnsä aloittanut koulupsy-kologi Petri Juujärvi�

KouluterveydenhuoltoaJokaiselle Pohjolakotiin tulevalle lapselle tai nuorelle tehdään ensimmäisen viikon aikana terveystarkastus�

6

Olemme vahvasti sitoutuneet huolehtimaan oppilaidemme hyvinvoinnista tarjoamalla palveluja, joita monessa muussa lastensuojeluyksikössä on haettava jokainen kerta julkisen terveydenhuollon piiristä.

- Pohjolakodin erityispiirre on se, että lap-set ja nuoret tulevat meille ympäri Suomea� Koska kuntien ja sairaanhoitopiirien palvelut poikkeavat toisistaan eri puolilla maata, lasten ja nuorten erityisen tuen tarpeen arvioiminen käynnistyy hyvin erilaisista lähtökohdista� Jos-kus terveydentilasta on niukasti tietoa, mutta joidenkin lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä on seurattu hyvin tiiviisti varhaisvaiheista asti, toteaa Juujärvi� Vaikka Pohjolakodin tervey-denhuollon tiimi on erikoistunut mielenter-veyden kysymyksiin, lähetetään lapsia ja nuo-ria säännöllisesti kouluterveydenhoitajan luo, Muhoksen terveyskeskukseen ja Oulun yli-opistollisen sairaalan klinikoihin myös muissa terveysasioissa�

Henkilökunnan tukena arjen kasvatustyössä- Pohjolakodin perhekotien ja erityisyksiköi-den työntekijät huolehtivat erittäin tunnolli-sesti siitä, että lapsen tai nuoren hoito toteutuu ohjeiden mukaisesti, kiittää psykiatrinen sai-raanhoitaja Mervi Märsynaho� Arjen kasvatus-työtä tekevä henkilökunta ja terveydenhuollon tiimin jäsenet keskustelevat säännöllisesti – jopa viikoittain – samalla kun sairaanhoitaja tai psykologi käy yksikössä lapsia ja nuoria tapaa-massa�

- Kaikki kumpuaa vastuullisuudesta, Juu-järvi painottaa�

- Perhekodit ja yksiköt tekevät kasvatustyön, huolehtivat lasten ja nuorten hyvinvoinnista� Me terveydenhuollon ammattilaiset kuljemme rinnalla, autamme terveyspalveluiden järjes-tämisessä ja pohdimme muun henkilökunnan kanssa, mitä terveydentilaan liittyviä asioita kunkin nuoren kanssa on otettava huomioon� Lisäksi sairaanhoitaja hoitaa työpäiviensä aikana myös muun muassa käsikauppalääk-keiden varastoinnin, hoitotarvikejakelun per-hekoteihin ja yksiköihin sekä henkilökunnan lääkekoulutuksen�

- Toivon, että lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa voivat luottaa siihen, että jokai-sen Pohjolakodin oppilaan yksilölliset tarpeet huomioidaan arjessa, jossa eletään, pohtii Juu-järvi� Aina ei ole helppoa määritellä, milloin on oikea aika esimerkiksi psykoterapeuttisen hoidon käynnistämiseen� Kasvatuksen ja hoi-don yhteen nivomista koskeva keskustelu on tärkeää�

- Vain perhekodeissa ja erityisyksiköissä käyminen, nuorten ja henkilökunnan kuuntele-minen yhdessä ja erikseen mahdollistaa arjessa eteen tulevien ongelmien määrittelemisen niin, että kaikilla – nuorella itsellään, ohjaajalla ja mahdollisella terapeutilla – on omat tehtävänsä niitä ratkottaessa, miettii Juujärvi�

» Koulukoti Pohjolakoti sijaitsee Muhoksella. Toimintaa Pohjolakodilla on ollut pian 100 vuotta.

» Koulukoti Pohjolakodin palvelukeskukseen kuuluu 12 lastensuojeluyksikköä: 5 perhekotia, sijaishuollon yksikkö, 3 sijaishuollon erityisyksikköä, 2 arviointi- ja kriisiyksikköä sekä perhekuntoutuksen yksikkö.

» Pohjolan koulu on osa Pohjolakodin koulukotia ja sen oppilashuolto perustuu kolmiportaisen tuen malliin: koulussa

työskentelee terveydenhoitajan lisäksi päätoiminen oppilaanohjaaja ja koulupsykologi

» Nuorten Ystävien koulu tarjoaa erityistä tukea koulunkäyntiin Toivola-kodin palvelukeskuksessa Muhoksella. Toivola-koti on perustettu vuonna 1926 Muhokselle. Palvelukeskus tarjoaa monipuolista toimintaa vammaispalvelujen asumisyksiköissä asuville sekä ulkopuolisille asiakkaille.

Koulupsykologi Petri Juujärvi

Koulukoti Pohjolakoti

7

»Pohjolakodin perhekotien ja erityisyksiköiden työntekijät

huolehtivat erittäin tunnollisesti siitä, että lapsen tai nuoren hoito toteutuu ohjeiden mukaisesti, psykiatrinen sairaanhoitaja MerviMärsynaho kiittää.

Olemme vahvasti sitoutuneet huolehtimaan oppilaidemme hyvinvoinnista tarjoamalla palveluja, joita monessa muussa lastensuojeluyksikössä on haettava jokainen kerta julkisen terveydenhuollon piiristä.

Nuorten kiihkeä elämänrytmi heijastuu myös aikuisten arkeen ”potkuna”� Märsynaho ja Juujärvi molemmat painottavat, että nuoruu-sikäisen mielessä arkiset tapahtumat herättävät voimakkaita, uudenlaisia ajatuksia ja tunteita, joiden seurauksena käyttäytymisen pitääkin muuttua� Pohjolakodilla aikuisena olemisen taitoa punnitaan päivittäin� Aina silloin tällöin menneitä tilanteita ja tapahtumien kulkua sel-vitellään vielä jälkikäteen, joten koskaan ei voi tietää millainen työpäivä on edessä�

Maailma muuttuu ja me sen mukana Onko Pohjolakoti sitten edelläkävijä sijoitettu-jen lasten ja nuorten terveydenhuollon järjes-tämisessä?

- Ainakin voi sanoa, että me olemme vah-vasti sitoutuneet huolehtimaan oppilaidemme hyvinvoinnista tarjoamalla palveluja, joita monessa muussa lastensuojeluyksikössä on haettava jokainen kerta julkisen terveyden-huollon piiristä, sanoo Juujärvi�

Pohjolakoti on toiminut kohta 100 vuoden ajan�

- Maailma muuttuu ja me sen mukana, muistuttaa Juujärvi�

- Nyt lastensuojelussa korostetaan perheissä tehtävää työtä, myös sijoitettujen lasten ja nuor-ten oikeutta kodinomaiseen elämään aina kun se on mahdollista� Tarpeet ja odotukset muut-tuvat� Se tekee työstä innostavaa ja uteliain mie-lin olemme myös terveydenhuollon palveluita muokkaamassa Nuorten Ystävien asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, Juujärvi pohtii�

8

teksti ja kuvat JArNo KINNuNeN

Palvelukeskus Hiekkarinne laajentaa palvelujaan Rovaniemellä

9

Rovaniemellä sijaitseva Palvelukeskus Hiek-karinne sisältää 12-paikkaisen sijaishuoltoyk-sikön, avopalvelukeskuksen sekä juuri avatun uuden kriisi- ja arviointiyksikkö Komsion. Hiekkarinne on nyt valmistuneen laajennuk-sen myötä monipuolinen palvelukeskus, joka tarjoaa Lapin kunnille kattavan lastensuoje-lun palvelukokonaisuuden yhdestä ja samasta pihapiiristä�

Komsiolla selkeä toimintamalliKriisi- ja arviointiyksikkö Komsio on EHO -tasoisesti resursoitu seitsemänpaikkainen yksikkö, jossa on kaksi kriisi- ja arviointipaik-kaa� Yksikkö tarjoaa kriisi- ja arviointijaksojen ohella pitkäaikaista sijoitusta vaikeasti oirehti-ville 13 – 17-vuotiaille nuorille� Toimintaa var-ten rakennetut uudet tilat sijaitsevat samassa pihassa Hiekkarinteen sijaishuoltoyksikön ja avopalvelukeskuksen kanssa�

Yksikön kasvatustyöstä vastaa moniamma-tillinen tiimi, johon kuuluu vastaava ohjaaja, tiimivastaava, kuusi ohjaajaa, kaksi yötyönte-kijää sekä konsultoiva lastenpsykiatri ja psyko-logi� Komsiossa on myös kaksi itsenäistymis-asuntoa�

- Yksikön tehtävänä on nuoren pysäyttämi-nen, arviointi ja kuntoutukseen sitouttaminen, vastaava ohjaaja Kalle Iivari tähdentää�

Komsion arki muotoutuu tarkasti jäsennel-lystä vuorokausi- ja viikkorytmistä, jossa rutii-nit tuovat turvallisuutta ja elämänrytmi pide-tään säännöllisenä�

- Hiekkarinteen vakiintuneet säännöt ja talon tavat sekä toimintamallit mahdollista-vat sen, että päästään nopeasti kiinni nuoren kanssa varsinaiseen työhön, Iivari valaisee�

Arviointijakso perustuu tiiviiseen vuorovai-kutukseen nuoren ja ohjaajan välillä� Arviointi-

Nuorten Ystävät avasi Palvelu-keskus Hiekkarinteelle uuden EHO-tasoisesti resursoidun kriisi- ja arviointiyksikkö Komsion.

Palvelukeskus Hiekkarinne laajentaa palvelujaan Rovaniemellä

10

Avopalvelukeskus tarjoaa tukea ja ohjausta lastensuojelutoimenpiteiden kohteena oleville tai niitä ehkäiseviä toimenpiteitä tarvitseville perheille� Koko perheelle tarkoitettuja palveluja ovat mm� perhetyö, perhearviointi, perheinter-ventio, valvotut tapaamiset, perheleirit sekä eri-laiset vertaistukeen perustuvat ryhmätoimin-not� Palveluita tarjotaan koko Lapin alueelle�

Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut tarjoaa yksilöllistä ohjausta nuorille, jotka tarvitsevat tukea itsenäistymisessään� Kohderyhmänä ovat lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon pii-rissä olevat nuoret� Toiminnasta vastaa palve-lukeskuksen oma jälkihuollon työntekijä�

Hiekkarinteen nuorten opetus on järjestetty tiiviissä yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kanssa� Nuoret käyvät pääasiassa Korkalovaa-ran lähikoulua, johon on palkattu yksi opettaja tukemaan heidän koulunkäyntiään�

tapahtumat ovat vuorovaikutustilanteita, jotka elävät koko 9-viikkoisen arviointijakson ajan� Vuorossa on aina kaksi ohjaajaa ja vuorovai-kutussuhteen intensiivisyys voi tehdä jaksosta nuorelle raskaan�

- Nuori joutuu väistämättä kohtaamaan kipupisteensä ja kompastuskivensä, jotka hänen kasvua ja kehitystä jarruttavat, Iivari toteaa�

Yksikkö pystyy ottamaan vastaan akuutissa kriisissä olevia nuoria myös ns� kriisisijoituk-sena� Kriisijakso on kestoltaan 1-14 vuoro-kautta ja se voi toimia pysäytysjaksona ennen arviointia tai EHO-jakson alkua�

Kriisiä kokevalle nuorelle on tärkeää, että hänellä on joku jolle voi puhua ja johon voi tukeutua�

- Ohjaajan tehtävänä on olla läsnä ja kuun-nella� Arjen palauttamiseen ja tavallisten arki-rutiinien noudattamiseen pyritään mahdol-lisimman pian� Toisin kuin arviointijaksolla, kriisisijoituksen aikana korostuu hoidollinen ote, Iivari kertoo�

Kattavat palvelut Hiekkarinteen palvelukeskus tuottaa monipuo-lisesti lastensuojelulain mukaisia avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluja lapsille, nuorille ja hei-dän perheilleen� Hiekkarinteen sijaishuoltoyk-sikkö muodostuu kahdesta kuusipaikkaisesta yksiköstä ja erityisosaamisalueena on psyykki-sesti oirehtivien nuorten kohtaaminen�

» Sijaitsee Rovaniemen Korkalovaarassa » 12-paikkainen sijaishuoltoyksikkö » 7-paikkainen kriisi- ja arviontiyksikkö » Avopalvelukeskus, joka tuottaa jälkihuolto-

ja tukiasumispalveluja ja monipuolisia perhetyön avopalveluja Lapin alueelle

» 3 tukiasuntoa » 30 työntekijää

Palvelukeskus Hiekkarinne

»Työskentelyn lähtökoh-tina ovat nuorten ja

perheiden voimavarat sekä tavoitteet, toteaa Hiekkarin-teen vastaava ohjaaja Kalle Iivari.

Palvelukeskus Hiekkarinteellä nuorten kuntoutusta tukee kasvatustieteiden sekä sosiaali- ja terveyden-huollon ammattilaisten muodostama moniammatillinen tiimi� Palvelukeskuksessa työskentelee 30 alan ammattilaista�

12

Jälkihuolto antaa aikuistumiselle aikaa

Anna Manninen, Kaisa Hiltunen, Saija Linna ja Juhani Jacklin työskentelevät Oulun seudun avopalvelukeskuksessa jälkihuoltonuorten parissa�

13

Jälkihuoltotyön tavoitteena on antaa nuorelle tuetun asumisen ja sosiaalisen kuntoutuk-sen avulla edellytykset itsenäiseen asumiseen, arkielämän perusasioista huolehtimiseen sekä ammatin ja työpaikan hankkimiseen� Kohde-ryhmänä ovat 16 - 25 –vuotiaat nuoret, jotka ovat lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon piirissä, lastensuojelun tarpeessa tai muuten syrjäytymisvaarassa�

- Nuoren osallistaminen häntä itseään kos-kevissa asioissa on merkittävä osa jälkihuollon toimintaa, toteaa Nuorten Ystävien Oulun seu-dun avopalvelukeskuksen ryhmäesimies Saija Linna�

Tukea ja ohjausta elämänhallintaanOhjauspalvelun alussa sovitaan nuoren ja muiden yhteistyötahojen kanssa työskentelyn sisältö ja tavoitteet, jotka kirjataan nuoren tuki-suunnitelmaan�

- Tukisuunnitelmassa käydään läpi koko nuoren elämäntilanne vahvuuksineen ja muu-tostarpeineen sekä määritellään, miten usein nuoren kanssa tavataan, Linna kertoo�

Suunnitelmaa tarkistetaan ja arvioidaan muutaman kuukauden välein ja mietitään ovatko aiemmin asetetut tavoitteet toteutuneet� Mikäli tavoitteisiin ei ole vielä päästy, jatketaan työskentelyä alkuperäisen tukisuunnitelman pohjalta� Tukisuunnitelmat väliarviointeineen toimitetaan aina myös nuoren sijoittaneen kunnan sosiaalityöntekijälle, joka arvioi tyyty-väisyyttä ostamaansa palveluun�

Ohjausta asioiden hoitoonOhjauspalvelu sisältää viikoittain yksilötapaa-misia nuoren kotona, toimistolla tai esimer-

kiksi asioiden hoitoa kaupungilla eri virastoissa tai vaikkapa harrastusten parissa�

- Jälkihuollon työntekijä on nuorelle apuna esimerkiksi toimeentulotukihakemusten tai Kelan lomakkeiden täyttämisessä ja arkipäi-väisten asioiden hoitamisessa� Usein tapaamis-kerroilla käydään kaupassa, tehdään yhdessä ruokaa, käydään elokuvissa, kirpputoreilla, harrastetaan liikuntaa yhdessä tai sitten ollaan vaan ja jutellaan, Saija Linna avaa ohjaustyön arkea�

Työntekijä käy asiakkaansa kanssa keskus-teluja elämänhallinnasta ja arjen sujumisesta� Mikäli työntekijällä tai nuoren verkostolla on herännyt huolta esimerkiksi päihteiden käy-töstä, voidaan tukitapaamisilla tehdä päihde-kartoitusta ja miettiä yhdessä, miten nuorta voitaisiin tukea päihteettömyyteen�

Tukitapaamiset tapahtuvat nuoren ehdoilla� Jos nuori ei ole suostuvainen ottamaan sovi-tusti jälkihuollon työntekijää vastaan, sovitaan tapaamiselle uusi aika�

- Jos nuori peruu toistuvasti tapaamisia otta-vat työntekijät yhteyttä nuoren sosiaalityönte-kijään miettiäkseen yhdessä, miten tapaamiset saataisiin onnistumaan� Yleensä tapaamisten unohtamiset ja peruuntumiset ovat väliaikaisia ja nopeasti palataankin takaisin alkuperäiseen tapaamisrytmiin, Linna kertoo�

Tukiasunto järjestetäänTukiasumispalveluiden piiriin voivat hakeutua muutkin asiakkaat, jotka tarvitsevat ohjauspal-velua arjen hallinnan tueksi� Nuorten Ystävien jälkihuolto- ja tukiasumispalveluiden kautta on mahdollista hankkia tukiasunto, joka vuokra-taan Nuorten Ystävien omista tukiasunnoista tai yhteistyökumppaneiltamme�

teksti SANNA LINNA kuvat JArNo KINNuNeN

Nuorten Ystävien jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut tarjoavat yksilöllistä ohjausta nuorille, jotka tarvitsevat tukea itsenäis-tymisessään.

14

Ryhmätoiminnoista tukea- Oulun seudun avopalvelukeskuksessa tarjotaan lisäksi mielenterveys- ja päihde-kuntoutusta, työhönvalmennusta mielen-terveyskuntoutujille sekä kuntoutuspalve-luja pitkäaikaisasunnottomille asiakkaille, Linna kertoo�

Kaikilla Oulun seudun avopalvelu-keskuksen asiakkailla on mahdollisuus harjoitella arjessa tarvittavia sosiaalisia valmiuksia ihmissuhde- ja vuorovaiku-tustaitoja tukevien ryhmätyömenetel-mien muodossa� Avopalvelukeskuksessa toimii päivittäin useita avoimia toimin-nallisia ryhmiä sekä keskusteluryhmiä�

Ryhmätoiminnat suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa, joten asiakkaat pysty-vät vaikuttamaan ryhmien sisältöön ja esit-tämään toiveitaan myös uusien ryhmien perustamiseksi�

»Jälkihuoltotyö on vaihtelevaa ja mielen-

kiintoista. Työskentelyn tekee mielenkiintoiseksi asiakkaat ja verkostojen ihmiset. Vaihtele-vuutta työhön tuovat ihmisten yksilölliset tuen tarpeet ja elämän haasteet, erityisohjaaja Anna Manninen ja ryhmäesi-mies Saija Linna valaisevat.

» Nuorten Ystävät tarjoaa jälkihuolto- ja tukiasumispalveluita valtakunnallisesti.

» Kohderyhmänä ovat lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevat nuoret ja 16-25-vuotiaat lastensuojelun tarpeessa sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

» Palvelu toteutetaan suunnitelmallisesti kotikäynnein, toimistotapaamisin tai muutoin toiminnallisen tapaamisen merkeissä.

» Tuen tiiviys määritellään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. » Merkittävää toiminnassa on nuoren osallisuus itseään

koskeviin asioihin. » Toimipisteet sijaitsevat Oulussa, Muhoksella, Helsingissä,

Turussa, Seinäjoella, Iisalmessa, Lapinlahdella ja Rovaniemellä.

Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut

15

– Olin aluksi, että jeejee, nyt mää pääsen yksin asumaan ja en tartte kyllä kenenkään jelppiä, Tiina muis-telee naureskellen� En halunnut ketään neuvomaan ja aluksi onnis-tuinkin välttelemään jälkihuollon ohjaajaa�

Koulu ei maistunut ja omien asi-oiden hoitaminenkin tuntui hanka-lalta� Tiina jättikin ammattikoulun kesken puolen vuoden opiskelujen jälkeen�

Ohjaaja piti kuitenkin tiukasti sovituista tapaamisista kiinni eikä antanut mahdollisuutta perua tapaa-misia�

- Koulun lopettamisen jälkeen teimme Tiinalle viikko- ja päiväoh-jelman, joka rytmitti Tiinan arkea� Ei me annettu Tiinalle mahdolli-suutta jäädä ”leijumaan”, erityisoh-jaaja Kaisa Hiltunen kertoo�

Ohjelmassa oli mm� ruoanlait-toa, virastoasioiden hoitoa, kirppik-sellä käyntiä ja lenkkeilyä ohjaajan kanssa�

- Siitäpä se pikkuhiljaa sitten lähti� Tavattiin Kaisan kanssa 2-3 kertaa viikossa, Tiina muistelee�

Raskaus muutti suunnitelmatSuunnitelmat menivät kertaheitolla uusiksi, kun Tiina huomasi olevansa raskaana� Alettiin valmistautua uuteen elämäntilanteeseen� Tiina oli oppinut luottamaan ohjaajaansa Kaisaan ja Tiina halusikin hänet mukaan synnytysvalmennukseen�

– Kaisa oli myös mukana itse syn-nytyksessä, Tiina kertoo�

Tiinan ja hänen verkostonsa

”Tästä on ihan oikeasti ollu mulle hyötyä!” Kaksikymppinen Tiina on ollut Nuorten Ystävillä jälkihuollossa kohta kaksi vuotta.

www.kahvilatuomenkukka.com

joka päivä 9 - 18Syyskuu-lokakuujoka päivä 9 - 21Touko-elokuu

Maalis-huhtikuujoka päivä 9 - 18

teksti JArNo KINNuNeN

kanssa sovittiin jo ennen vauvan syntymää, että Tiinalle hommataan oma asunto Oulusta ja synnytyksen jälkeen Tiina aloittaa vauvan kanssa jakson Ensi- ja turvakodilla�

- Ensi- ja turvakodilla Tiina sai-kin rauhassa harjoitella uutta elä-mäntilannetta ja se oli hyvä juttu, Kaisa Hiltunen kertoo�

Asiat ovat edenneet pikkuhiljaa ja omien asioiden hoitaminen ja vauvan kanssa eläminen ovat kasvat-taneet Tiinaa kovasti� Tällä hetkellä Tiina on vauvan kanssa Ensikodilla vanhemmuuden arviointi -jaksolla�

Lähitulevaisuuden tavoitteena on, että Tiina kasvaa vanhemmuuteen ja oppii itsenäistä elämää lapsen kanssa�

- Tavoitteena on, että Tiina voisi muuttaa lapsensa kanssa omaan kotiin, Kaisa kertoo�

Kaisa ja Tiina tapaavat nyt Ensi-koti -jakson aikana kerran viikossa ja soittelevat toisilleen joka päivä�

- Jos tulee joku asia mieleen niin ei tarvitse epäröidä soittaa� Tietää, että apu on aina soiton päässä sitten kotonakin, Tiina kertoo tyytyväi-senä�

Kaisan mukaan Tiinan suunni-telmat tulevalle ovat realistiset� Haa-veena on löytää opiskelupaikka ja edetä elämässä pienin askelin� Tiina on oppinut, että kaikki ei tapahdu heti, vaan edetään pikkuhiljaa� Kär-sivällisyyttä on tullut roppakaupalla lisää� Tukiverkosto kotiinkin on kunnossa�

- Tästä on ihan oikeasti ollu mulle hyötyä! On kyllä kannattanut ottaa tuki vastaan, Tiina evästää koke-muksillaan muita jälkihuoltonuoria�

16

Tänä keväänä kaksipäiväinen perheleiri jär-jestettiin Iisalmessa sijaitsevassa Haapanie-men Matkailussa� Edellisvuoden tapaan van-hemmat saapuvat leirille perjantaina ja nuoret sekä ohjaajat lauantaiaamuna� Leiriohjelmassa korostuu vanhempien vertaistuki� Tällä kertaa painopistealueiksi oli noussut sijoituksen jäl-keinen aika ja jälkihuoltotuki sijoituksen jäl-keen�

- Aihevalinta oli luonnollinen, kun hyvin moni Ahorinteen nuori on itsenäistymisvai-heessa lähellä 18-vuoden ikää ja sijoituksen päättymistä, kertovat Ahorinteen perhetyön-tekijä ellen Mantsinen ja erityisohjaaja Kimmo Turpeinen.

Nuorten Ystävien Ahorinteen sijaishuolto-yksikkö Lapinlahdella järjestää keväisin ja syksyisin perheleirin yksikköön sijoitetuille nuorille ja heidän vanhemmilleen.

teksti ja kuvat SAMuLI LAITINeN

Perheleireillä korostuu yhdessä tekeminen

17

Vertaistuki tärkeääLeirillä vanhemmat saavat toisiltaan vertaistu-kea ja voivat nostaa esiin mieltä painavia asi-oita� Keskustelua käytiin luontevasti niin ruo-kailun yhteydessä kuin savusaunan lauteillakin�

Lauantaiaamu perheleirillä aloitettiin van-hempien, nuorten ja ohjaajien saavuttua lähei-sen koulun liikuntasaliin, jossa perheleirin suunnittelussa ja toteutuksessa mukana ollei-den Savonia AMK:n sosionomiopiskelijoiden ohjauksessa tehtiin tuttavuutta toisiimme� Jatko sujui luontevasti vanhempien, nuorten ja ohjaajien yhdessä pelaillessa sählyä, sulka-, kori- ja lentopalloa�

Suihkun ja maittavan lounaan jälkeen van-hemmat ja nuori kiersivät ohjaajien johdolla opiskelijoiden laatimilla rastipisteillä� Rasteilla aiheena olivat muun muassa tunteet, päihteet, perheen vuorovaikutus ja voimavarat sekä jäl-kihuolto�

Tiivistä yhteistyötäAhorinteen lastensuojelutyössä nähdään vah-vasti nuoren polkua tukevana asiana tiivis yhte-ydenpito vanhempiin ja ohjaustyössä painote-taan vanhempien sekä nuorten lähiverkoston kanssa tehtävää yhteistyötä�

- Tästä syystä perheleireillä on ollut hyvä osanotto� Ahorinteen nuorten, vanhempien ja henkilökunnan yhdessä vietetty aika ja yhdessä asioiden äärelle pysähtyminen sekä pohdinta ovat tärkeitä nuoren polkua tukevia asioita, Mantsinen toteaa�

Leiripäivään osallistuivat perhetyöntekijän ja jälkihuollon erityisohjaajan lisäksi Ahorin-teen kasvatustiimin ohjaajat�

Perheleirien ja perhepäivien lisäksi Aho-rinteellä on tänä keväänä kokoontunut itse-näistyvien nuorten ryhmä, joka on nimetty jälkihuollon itsenäistymisryhmäksi� Itsenäisty-misryhmään on osallistunut noin viiden nuo-ren joukko, jossa on käsitelty itsenäistymiseen liittyviä kysymyksiä niin arjen asioiden hoita-misesta virastoasiointien tekemiseen� Nuori tarvitsee juuri erityistä ohjausta elämän muu-tosvaiheissa kuten sijoituksen päättyessä�

Täysi-ikäisyyden kynnyksellä arjen tietojen ja taitojen hallinta korostuvat, vaikkapa talou-den hoitamisesta yksinäisyyden sietämiseen� Tällöin myös nuoren tukiverkoston merkitys korostuu�

450,-

18

Vanhempien Akatemia pilotoi uutta ryhmäliikuntamallia perheille yhteis-työssä Oulun seudun liikunta- ja urheiluseurojen kanssa� Perheliikun-takurssit lähtivät liikkeelle alakoulu-laisten lasten ja heidän vanhempiensa yhteisistä ryhmistä ja tänä keväänä ovat mukaan tulleet 13 - 15 –vuotiai-den nuorten ja vanhempien ryhmät� Nuoret ja vanhemmat ovat liikkuneet kahdessa ryhmässä; äidit ja tyttäret sekä isät ja pojat�

13 - 15 –vuotiaiden nuorten ja vanhempien kurssilla lajeina olivat tennis, jousiammunta ja melonta� Niin nuoret kuin vanhemmatkin tuli-vat kurssille mukaan, koska he halu-sivat saada yhteistä aikaa ja mukavaa tekemistä arjen keskelle� Perheiden ja nuorten hyvinvoinnin kannalta huo-mionarvoista on, että kaikki toiminta, joka tuo yhteen nuoria ja vanhempia rakentaa ja vahvistaa myös yhteistä

kasvatuskumppanuutta ja yhtei-söllisyyttä�

Alakoululaisten lasten ja van-hempien Perheliikunnassa aikuiset ja lapset pääsevät yhdessä tutustumaan hauskaan tapaan kuntoilla muka-vasti ja turvallisesti ammattitaitoisten ohjaajien luotsaamana� Tärkeintä on liikunnan ilo ja yhdessäolo� Esimer-kiksi pituushyppy, keihäänheitto, suunnistus, parkour, circuit, karate ja sirkustelu ovat kaikki lajeja, joita aikuiset ja lapset voivat harrastaa yhdessä�

Perheliikunta sekä nuorten ja van-hempien teemakurssit tarjoavat per-heille mukavaa ja terveyttä edistävää yhteistä tekemistä, sitouttaa perheet liikunnalliseen vapaa-aikaan, edis-tää vanhempien verkostoitumista ja perheen hyvinvointia� Perheliikunta tuo helpotusta arjen kiireiden kes-kelle, kun perheenjäsenten ei tarvitse

Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemian kehittämä perhelii-kuntakurssi tuo yhdessäoloa ja liikunnan riemua lapsille, nuo-rille ja heidän vanhemmilleen.

Perheliikunnasta yhteisiä elämyksiä arjen keskelle

teksti ja kuva rIITTA ALATALo

rynnätä omiin harrastuksiinsa, vaan perhe voi nauttia ohjatusta liikun-nasta yhdessä�

Perheliikuntakurssille osallistu-vat vanhemmat kiittelevät erityisesti sitä, että mukana on useita eri liikun-talajeja ja että toiminta on ohjattua� Ohjattuun toimintaan on helppoa ja mukavaa tulla mukaan, jolloin kyn-nys lähteä liikkumaan on sopivan matala� Toimintaa jatketaankin ensi syksynä�

Lisätietoja: Projektipäällikkö Riitta Alatalo puh� 044 7341 643 riitta�alatalo@nuortenystavat�fi tai hankkeen www-sivuilta: www.vanhempienakatemia.fi

19

Ammattilaisseminaari toukokuun kahdeksan-tena päivänä lasten ja nuorten yksinäisyydestä ja aggressiosta Rovaniemellä veti noin 240 kuu-lijaa Lapin ammattiopiston auditorioon� Illaksi oli järjestetty avoin ja maksuton luento van-hemmuudesta ja nuoruusiän haasteista lasten ja nuorten vanhemmille sekä kaikille kasvatuk-sesta kiinnostuneille Kulttuuritalo Korundiin�

Päivän ensimmäisen pitkän puheenvuoron piti tutkimusasioiden päällikkö, collegium-tutkija Niina Junttila Turun yliopistosta� ”Yksi-näisyys satuttaa” -puheenvuorossa korostui kommunikaation, yhteisöllisyyden ja yhteis-työtaitojen kehittämisen merkitys yksinäisyy-den ehkäisyssä� Lisäksi Junttila muistutti, että Suomen brändityöryhmän Jorma Ollilan joh-dolla esiin nostama tehtävä lapsille ja nuorille ”Puhukaa luokkanne hiljaisille” on kaikille hyvä ohjenuora�

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sink-konen puhui lapsen ja nuoren epäterveestä ja terveestä aggressiosta� Erityisesti Sinkkonen kehotti vanhempia tarkkaavaisuuteen ja läsnä-oloon� Hän myös painotti sitä, että toisin kuin

suomalaisessa kasvatuskulttuurissa on ollut tapana, on jokaisen opittava käsittelemään hal-litusti vihan tunteitaan�

Valtakunnalliset vanhempainillatKorundissa myös Pelastakaa Lapset ry:n yli-lääkärinä toimiva Sinkkonen sai silminnäh-den innostuneen vastaanoton� Oviaukkoa myöten täynnä olleen salin täytti puhe nuo-ruusiän haasteista� Tilaisuuden tavoitteena oli tukea vanhemmuutta ja kasvattajien jaksamista antamalla osallistujille tietoa toimivista arjen kasvatuskäytännöistä sekä vanhemmuudesta� Tilaisuuden jälkeen tilan täyttäneestä puheen-sorinasta saattoi päätellä, että vastaaville tilai-suuksille on kysyntää ja Sinkkosta toivotaan puhujaksi myös tuleviin vanhempainiltoihin�

Nuorten Ystävät, Tukeva2 Lapin osahanke ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Rovaniemen paikallisyhdistys järjestivät Rovaniemelle seminaarin ja van-hempainillan lasten ja nuorten yksinäisyydestä ja aggressiosta.

teksti ja kuva ANu ISoAHo

Kasvattajan asialla

20

Nuorten Ystäviä kesällä 2012

22

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuo-tot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Taikasauva -toiminta teksti KATI SePPäNeN, ANNA ALASIrNIÖ, JoHANNA NIeMI JA eMILIA SäKKINeNkuvat ToMMI LIIMATAINeN, ANNA ALASIrNIÖ JA eMILIA SäKKINeN

Ryhmäkoti Rantakodin asukkaat virkistyivät konserteissa

Nuorten Ystävien vammaispalveluiden Muhok-sella sijaitseva ryhmäkoti rantakoti sai Kehi-tysvammaisten tuki Ry:ltä tukirahoitusta asuk-kaiden virkistäytymisretkiä varten� Rahoitus mahdollisti osallistumisen kahteen konserttiin pienryhmän ja isomman porukan voimin� Näin kaikki halukkaat saivat osallistua tapahtumiin�

Rantakodin asukkaille 3�3�2012 oli aivan eri-tyinen päivä ja ilta� Ilmassa väreili suurta jän-nitystä sekä odotusta jo aamuvarhaisesta läh-tien� Asukkaat valikoivat innolla juhlavaatteita, laittautuivat huolella ja orientoituivat tulevaan iltaan�

Oulun Madetojan salilla esiintyi tällöin nimittäin suuresti ihailemamme Katri Helena ”Valon Maa”-konserttikiertueellaan� Rautaisen muusikon ammattitaidolla, sekä kokemuksel-laan Katri ei jättänyt ketään kylmäksi, vaan sai ihmiset laulamaan mukana ja heittäytymään mukaan iloiseen tunnelmaan�

Konsertin jälkeen saimme vielä suuren kun-nian kiittää Katri Helenaa kukkasin ja tavata hänet henkilökohtaisesti esiintymisensä jälkeen� Katri Helena osoittautui odotustemme mukai-

sesti välittömäksi ihmiseksi, jolla on sydän paikallaan ja häneltä riittää avoimuutta, sekä ymmärtämystä hyväksyä myös ihmisten erilai-suutta�

Vajaan viikon kuluttua Katri Helenan kon-sertista saimme seurata toisen valovoimaisen esiintyjän, Kaija Koon tulkintoja, Oulun Madet-ojan salilla� Kaija täytti täydellisesti odotukset, ellei jopa vähän enemmänkin mukaansa tem-paavilla kappaleillaan sekä reippaalla tavallaan ottaa yleisönsä konserttikiertueellaan�

Lähes täyden salin yleisö taputti, sekä hurrasi seisaallaan eräänkin hänen esittämänsä hittikap-paleen aikana ja konserttiväki nautti räväkästä tunnelmasta täysin hurmaantuneina! Kaija Koo kertoili välillä tarinoita omasta elämästään ja vitsaili saaden koko porukan helposti mukaansa iloiseen meininkiin�

Molemmat konsertit olivat Rantakodin asuk-kaille erittäin antoisia kokemuksia� Tästä riittää jutun aihetta ja muisteltavaa vielä pitkäksi ajaksi!

Kiitoksemme Kehitysvammaisten Tuki ry:lle, kun mahdollistitte lahjoituksellanne meille kaksi ikimuistoista konserttireissua!

23

Jäätyneet – valokuvaustyöpaja

Nuorten Ystävien Muhoksella sijaitsevan ryhmäkoti Niittytu-van asukas Yasmin Farah pelaa jalkapalloa oululaisessa erityis-ryhmien jalkapallojoukkueessa Tervareissa� Yasmin on pelannut joukkueessa jo syksystä 2010 lähtien� Hän on käynyt aktiivisesti joukkueen harjoituksissa kerran viikossa� Yasmin on osallistunut myös maaliskuussa 2012 joukkueen turnausreissulle Kokkolaan, missä joukkue selviytyi turnauksen voittajaksi�

Yasminin harrastuksen jalkapallojoukkueessa on mahdollis-tanut Taikasauva-toiminta� Yasmin on syksystä 2012 asti saanut tukea seuramaksuihin sekä turnausreissujen kuluihin Taikasauva-toiminnalta� Tulevana kesänä Yasmin pääsee osallistumaan joukku-eensa kanssa Helsingin Stadi Cup:iin, erityisryhmien SM-kisoihin�

Yasmin on innostunut harrastuksestaan ja haluaa joka viikko päästä joukkueensa harjoituksiin� Harrastus on erittäin tärkeä Yas-minille ja on tuonut paljon iloa sekä onnistumisen kokemuksia Yasminin arkeen� Yasmin on myös tutustunut joukkueen muihin pelaajiin ja saanut sieltä uusia kavereita�

Yasmin kiittää Taikasauva-toimintaa antamastaan tuesta� Avus-tukset ovat mahdollistaneet Yasminin jalkapalloharrastuksen tähän asti ja mahdollistavat myös jatkossa pelaamisen joukkueessa�

Yasmin harrastaa jalkapalloa

Nuorten Ystävien koulukoti Pohjo-lan koulussa ja Nuorten Ystävien koulussa Muhoksella kuvataidetta tai ilmaisutaitoa opiskelevia oppi-laita osallistui valokuvaustyöpajaan Oulussa 22�-23�2�2012�

Kulttuuritalo Valveen järjestämä työpajapäivä kustannettiin Taika-sauva-toiminnasta saadulla avustuk-sella� Pajapäivä toi mukavaa vaihte-lua perinteiseen tuntityöskentelyyn� Tehtävämme oli kuvata jäädytettyjä vaatteita kaupunkiympäristössä�

Valokuvaustyöpajassa oppilaat pää-sivät kokeilemaan jo opittuja valo-kuvaustaitoja käytännössä� Päivän päätteeksi ryhmät valmistivat myös lyhyen animaation still-kuvateknii-kalla�

Työpajan vetäjänä toimi ranska-lainen valokuvaaja ja kuvanveistäjä Eric Mutel�

- Kun saimme kuulla, että läh-demme kuvaamaan jäätyneitä vaat-teita, ensimmäiseksi mieleen tuli, että lähdemme jonkinlaiseen näytte-

lyyn� Valveella ymmärsin, että kyse ei olekaan näyttelystä� Oppaamme puhui englantia, joten kielitaidos-tani oli hyötyä� Opettajat suomen-sivat sen mitä emme ymmärtä-neet� Oppaamme Eric näytti meille kuvaamiaan lyhytelokuvia ja valo-kuvia jäätyneistä vaatteista� Esittelyn jälkeen pääsimme itse valitsemaan kuvattavaksi muutamia jäätyneitä vaatteita Valveen takapihalla ole-vasta pakastekontista� Ulkona oli kaunis talvinen pakkaspäivä� Herä-timme Oulun kaduilla paljon huo-miota kantaessamme jäisiä kyl-pytakkeja ja farkkuja� Aurinko oli juuri noussut, joten otimme valosta kaiken hyödyn irti� Pakkasesta huo-limatta valokuvaaminen oli oikein mukavaa ja kuvista tuli hienoja� Lounastauon jälkeen teimme vaat-teita liikuttamalla kuva kuvalta -ani-maation� Valmiissa animaatiossa vaatteet näyttävät liikkuvan kuin itsestään� Lopuksi katsoimme otok-set ja keskustelimme päivän koke-muksista� Päivä kokonaisuudessaan oli kaikin puolin mukava ja moni-puolinen� - Sofia -

24

Kannattajajäsenet tukevat nuoria

Nuorten Ystävien kannattajajäsenten maksamat jäsenmaksut käytetään vuosittain lasten ja nuorten hyväksi tehtävään toimintaan. Tänä vuonna kannattajajäsenet tukevat lapsia ja nuoria 1500 euron summalla.

teksti LASSI KANGASLuoMA kuva PASI NeNoNeN

Ajokortti itsenäistyvälle nuorelleKannattajajäsenet tukevat 600 euron summalla per-hekoti Karhulasta itsenäistyvän nuoren ajokortin hankkimista� Ohessa nuoren kiitokset kannattajajä-senille�

- Tahdon sanoa suuret kiitokset saamastani avus-tuksesta ajokortin kustannuksiin� Ajokortti on ollut minun suuri haave ja se on nyt toteutunut� Olin Poh-jolakodilla 6½ vuotta josta ½vuotta vielä 18 täytetty-äni koska halusin käydä autoalan valmentavan linjan loppuun�

- Nyt olen käynyt pääsykokeissa Helsingin teknii-kan alan oppilaitokseen autoalan perustutkinto -lin-jalle ja myös sen vuoksi ajokortti on tärkeä�

- Pohjolakodilta minulla on vain hyviä muistoja� Olen saanut elämäni kuntoon ja koulun käytyä� Kar-hulassa on minulle tärkeitä ihmisiä ja tulen siellä vielä usein käymään kylässä�

- Nyt jatkan elämääni Helsingissä Nuorten Ystä-vien jälkihuollon tukemana�

Rummut perhekoti JokirinteellePerhekoti Jokirinteellä on viime ajat kuulunut rum-pujen pauketta ja tästä kiitokset kuuluvat Nuorten Ystävien kannattajajäsenille, jotka tukivat rumpujen hankintaa 600 eurolla� Kiitos kuuluu myös Tornion musiikkiliikkeelle, joka ystävällisesti oli mukana tukemassa rumpujen hankintaa�

Jokirinteellä asuva nuori on vuoden ajan käynyt rumputunneilla ja haaveillut omista rummuista� Nyt hän voi harjoitella rumpuläksyjään myös perheko-dissa�

Elokuvanäytös Nuorten Ystävien kou-lun oppilailleNuorten Ystävien kannattajajäsenet tukevat myös elokuvanäytöksen järjestämistä Nuorten Ystävien koulun oppilaille ensi syksynä järjestettävillä Oulun kansainvälisillä lasten ja nuorten elokuvafestivaa-leilla�

Elokuvafestivaaleilla jaetaan toisen kerran Nuor-ten Ystävien lahjoittama Huomista Varten –palkinto�

Puh. 08 - 816 7020, 0400 - 385 926

7, 1020

25

Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys

Miten osoittaa yhteiskunnalliset vaikutukset?Yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ei ole tähtitiedettä, vaan tavoitteellista suunnittelua, yhteisöllistä työskentelyä, sys-temaattista tiedonkeruuta, sidosryhmät osallistavaa keskustelua, vastuullista viestintää, toiminnan kehittämistä ja kestäviä päätök-siä tukevaa työtä.

Avaa keskustelu sidosryhmien kanssa Ole avoin ja kerro organisaation tavoitteista. Kerro, mitä olet teh-nyt, missä onnistuit, mikä ei ollut helppoa, mitä suunnittelet ja mistä et tiedä riittävästi – pyydä muita kertomaan. Kysy omilta työntekijöiltä, asiakkailta, omistajilta, alihankkijoilta, lähiyhtei-söltä, keneltä tahansa, joita kiinnostavat organisaatiosi. He pää-sevät vaikuttamaan ja keskustelemaan organisaatiosi kanssa ja samalla voit reagoida tietoihin, joita et ennen saanut.

Konkretiaa aloitettaessa 0. Tee strateginen päätös tehdä yhteiskunnallisten vaikutusten analyysi.

1. Tarkoitus: mikä on arvioinnin tarkoitus? Miksi haluamme aloittaa prosessin juuri nyt? Onko olemassa jotain tiettyjä tarpeita, vuorovaikutus sidosryhmien kanssa, raportointi rahoittajille?

2. Kohderyhmä: kenelle analyysi tehdään? Mieti samalla alustava suunnitelma, miten yhteistyö ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa tehdään.

3. Tausta: mitkä ovat organisaation tavoitteet? Missio? Mitä on organisaation toiminta?

4. Resurssit: miten paljon resursseja, erityisesti aikaa ja henkilöstöä analyysin toteuttamiseen tarvitaan ja on käytettävissä?

5. Ulkoinen vai itsearviointi: kuka tekee työn? Onko organisaatiossa mahdollisuus tehdä analyysi itse vai tarvitaanko ulkopuolista apua? Varmista, että omasta työryhmästä löytyy sopiva osaaminen tai osaajat ovat käytettävissä.

6. Analyysin aikajakso: analyysi on usein vuosittainen kuten taloudessa. Analyysin voi tehdä lyhyemmässä ajassa tai pidemmässä, esimerkiksi koko projektin tai hankkeen ajalta.

7. Ennuste vai arviointi: onko analyysi ennuste vai arviointi? Ensimmäistä kertaa itsearviointia tehdessä voi olla helpompaa tehdä ensin ennuste, jossa vaikutukset suunnitellaan, ja sitten arviointi tai seuranta. Jos tietoa on valmiiksi riittävästi olemassa, on arviointikin mahdollista tehdä ensin.

Syfo Oy on vuonna 2007 perustettu yhteiskunnallinen yritys, jonka missio on luoda ihmisille ja organisaa-tioille mahdollisuuksia tehdä hyvinvointia ja yhteistyötä edistäviä vastuullisia valintoja. Nuorten Ystävät tukee yhtenä Syfon omistajana myös näitä yhteiskunnallisia tavoitteita. Tutustu Syfoon ja ota yhteyttä, tehdään yhdessä hyvä näkyväksi: www.syfo.fi.

Yhteiskunnallisten vaikutusten suunnittelu ja arviointi on keino aloittaa vakuuttava keskustelu sidosryhmien kanssa. Tar-koituksena on tunnistaa toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset, hyödyt ja haitat, joita sidosryhmille toiminnasta koituu. Konkreettisella tasolla tavoitteista, vaikutuksista ja toiminnasta keskustelu on uskottavaa ja läpinäkyvää. Keskustelun tavoite on yhteisen käsityksen syntyminen eri toimijoiden kesken, tai päästä mahdollisimman lähelle sitä.

Asiantuntevia kumppaneita ja erilaisia työkaluja apuna Yhteiskunnallisten vaikutusten osoittamiseen saa tukea. Syfo Oy on asiantuntija toiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten suunnittelussa ja arvioinnissa. Syfon palvelut auttavat organisaatioita kohti kestävämpiä päätöksiä: vaikutusten nykytilakar-toitus, räätälöity vaikutusten arviointi, sidosryhmähaastattelut ja -kyselyt, osoitin- ja laskentakaavasuunnittelu, vaikutusten itsearvioinnin tukipalvelut sekä Sofie-arviointien, SROI (Social Return On Investment) –analyysien ja sosiaalisen tilinpidon tarkastukset. Kysy lisää, tehdään yhdessä hyvä näkyväksi, www.sofienet.fi.

teksti SuSANNA reINIKAINeN kuva SToCK.XCHNG

26

Kuntouttavaa asumispalvelua VillaKareliasta

VillaKarelia tarjoaa asumispalveluja sekä työ- ja päivätoimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat laaja-alaista tukea kehitysvamman ja siihen liittyvien muiden vaikeuksien kuten autismin vuoksi. Yksikkö tarjoaa myös avopalveluja.

teksti JArNo KINNuNeN kuvat ANu MoISIo JA JArNo KINNuNeN

Neljä vuotta sitten Imatran Vuoksenniskalle valmistunut autististen ja haastavasti käyttäy-tyvien kehitysvammaisten asumis- ja päivätoi-mintakeskus VillaKrelia vastaa seutukunnan autismikuntoutuksen palvelutarpeeseen� Aja-tus yksikön perustamisesta lähti liikkeelle alu-een toimijoiden palvelutarpeen kartoituksesta� Kilpailutuksen pohjalta palveluntuottajaksi valittiin Nuorten Ystävät�

VillaKarelian asukkaat ovat peruskoulu-ikäisiä lapsia ja nuoria sekä aikuisia, joilla on autismin kirjon diagnoosi, kehitysvamma sekä niihin liittyvää haastavaa käyttäytymistä, kommunikaation sekä sosiaalisen käyttäytymi-

Asumispalvelua sekä työ- ja päivätoimintaa

27

sen haasteita� Peruskouluikäisten asiakkaiden opetus on järjestetty Nuorten Ystävien koulun opetusyksikössä VillaKarelian välittömässä läheisyydessä� Koulu järjestää opetuspalveluja erityisopetusta tarvitseville oppilaille, joilla on kehityksen viivästymästä, tunne-elämän häiri-öistä tai muista syistä johtuvia oppimisvaike-uksia�

Tilat toiminnan mukaan- Asuminen meillä on jaettu kahteen asuinryh-mään� Koulun asumisyksikössä on viisi asia-kaspaikkaa ja aikuisten ryhmäkodin puolella seitsemän� Jokaisella asukkaalla on oma huone, jossa on oma WC ja suihku, VillaKarelian vastaava ohjaaja Anu Moisio valottaa�

Yhteisessä käytössä on asuinryhmän olo-huone, ruokailutila ja keittiö� Työ- ja päivätoi-minnan tilat, harrastetilat sekä valmistuskeittiö sijaitsevat samassa rakennuksessa�

- Tilat on suunniteltu toiminnalle� Tämä tarkoittaa, että kaikessa on huomioitu asukkai-den erityistarpeet, turvallisuus ja esteettömyys, Moisio kertoo�

Toiminta-ajatusVillaKareliassa toimii neljä toimintayksikköä hyvin tiiviissä yhteistyössä, osittain samoissa tiloissa ja osittain yhteisellä henkilökunnalla�

- Koulun asumisyksikkö, aikuisten ryhmä-koti, koulun opetusyksikkö ja aikuisten työ- ja päivätoiminta muodostavat meidän palveluko-konaisuuden� Henkilökunnan tiivis yhteistyö tukee autismikuntoutuksessa välttämättömien yhtenäisten ohjauskäytäntöjen toteutumista henkilöistä ja tilanteista riippumatta, toteaa Moisio�

Koulun asumisyksikössä perusopetusi-käisille tarjotaan kokonaiskehitystä tukevaa kuntouttavaa asumispalvelua� Ryhmäkodin

28

Ohjaajien määrä mitoitetaan suhteessa asiakkaiden tarvitsemaan ohjaukseen ja tukeen, vastaava ohjaaja Anu Moisio toteaa.

puolella asukkaat osallistuvat jokaisena päi-vänä yksilöllisesti suunniteltuun työ- ja päivä-toimintaan� Arki muodostuu kuntoutumista tukevasta ja opittuja taitoja ylläpitävästä toi-minnasta kunkin asukkaan yksilöllisten tavoit-teiden mukaan�

Asukkaiden kommunikaatiota tuetaan esi-merkiksi kuvien, sosiaalisten tarinoiden ja tukiviittomien avulla�

- Yhtenäiset menetelmät helpottavat arjen sujumista� Käyttäytymisen haasteisiin puutu-taan systemaattisesti samalla toimintatavalla�

Vapaa-ajalla osa toiminnasta toteutetaan yhdessä asuinryhmien kesken� Näin mah-

dollistetaan erilaiset toiminnalliset ryhmät ja vahvistetaan sosiaalisia taitoja sekä asukkai-den yhteenkuuluvuutta� Vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin on käytettävissä ympäristön mahdollisuuksien lisäksi mm� oma liikuntasali ja aistihuoneet�

- Loma-ajan toiminta on myös aktiivista, vireää ja kuntoutustavoitteita tukevaa, Anu Moisio kertoo�

Autismikuntoutuksen ammattilaisetVillaKarelian henkilökunta muodostuu ohjaa-jista, joilla on kokemusta erityisesti autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kanssa työsken-telystä�

- Ohjaajien määrä mitoitetaan suhteessa asi-akkaiden tarvitsemaan ohjaukseen ja tukeen, Moisio toteaa�

Vammaispalvelujen erityistyöntekijöistä kuntoutussuunnittelija ja puheterapeutti käy-vät ohjauskäynneillä säännöllisesti� Lisäksi vammaispalveluiden erityistyöntekijöitä kon-sultoidaan tarvittaessa esim� videoneuvotte-luyhteyden kautta� Tällä tavalla keskusteluun voivat osallistua sekä autismikuntoutuksen erityisasiantuntijat että asukkaan kanssa arjessa työskentelevät ohjaajat�

Lisätietoja VillaKareliasta ja muista Nuorten Ystävien vammaispalveluista saat netti-sivuiltamme www.nuortenystavat.fi sekä palvelunohjauksesta p. 044 7341 882

29

Pienryhmätoiminta on vammaispalve-lulain tai kehitysvammalain mukaista päivätoimintaa, johon haetaan maksusi-toumusta asiakkaan kotikunnalta.

Toiminnallisen pienryhmäkuntoutuksen tavoitteena on harjaannuttaa asiakkaan sosiaalisia taitoja pienissä ryhmissä ja turvallisessa ympäristössä.

- Tarkoituksena on myös tarjota riittävän tiivistä ja yksilöllistä tukea sekä struk-turoitua tekemistä, toteaa VillaKarelian työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Sirpa Ainasjärvi.

Pienryhmäkuntoutuksen toiminnot ylläpitävät ryhmäläisten omia voimava-roja sekä harjaannuttavat arkielämän taitoja. Toiminnan yleisiä tavoitteita ovat yhdessä toimiminen, onnistumisen kokemukset ja toisten huomioiminen.

Toiminnallinen pienryhmäkuntoutus VillaKareliassa on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, joilla on haastavan käytöksen takia vaikeuksia toimia isommissa ryhmissä.

Pienryhmätoiminta harjaannuttaa sosiaalisia taitoja

Ryhmät muotoutuvat ryhmäläisten toimintakyvyn, tuen tarpeen ja kiinnos-tuksen kohteet huomioiden.

- Toimintamme koostuu mm. peli- ja liikuntahetkistä, musiikista, aistihetkistä ja vaikkapa luontoretkistä, Ainasjärvi kertoo.

Viherryhmä viherpeukaloille

Pienryhmäkuntoutuksessa keväästä syksyyn jatkuvana projektina on ollut Viherryhmä.

Ryhmässä on seurattu vuodenkiertoa erilaisten puutarhatöiden avulla ja huo-lehdittu VillaKarelian viherkasveista sekä kasvatettu kasveja sesongin mukaan koristeiksi tai syötäväksi.

Projektin sisältönä on ollut ulos tehtävä kasvimaa, joka on toteutettu ”laatikko-kasvimaana”. Projekti alkoi alkukeväästä suunnittelulla ja ryhmä päätti itse, mitä kasvatetaan ja miten projekti toteute-taan.

- Päätettiin tehdä variksenpelätin, istuttaa tomaattia, herneitä, salaattia, perunaa, porkkanaa ja papuja. Luettiin kirjoja kasvien kasvattamisesta ja tehtiin päätöksiä niiden mukaan. Hankinnat tehtiin alkukeväästä ja esikasvatus teh-tiin tomaateille sisällä, Ainasjärvi kertaa projektin etenemistä.

Kevään edetessä ryhmä on päässyt ulkotöihin ja kylvöpuuhiin. Työ on ollut mielekästä ja palkitsevaa ja satoa odotetaan jo. Monet ovat upottaneet kätensä multaan, vaikka eivät muuhun olisi pystyneet osallistumaan.

teksti JArNo KINNuNeN kuvat SIrPA AINASJärvI

30

Klubitalo Pönkkä tarjoaa tukea arkeen ja työllistymiseen

Nuorten Ystävät ry:n ylläpitämä Klubitalo Pönkkä Oulun Linnan-kadulla tarjoaa jäsenilleen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, saada vertaistukea ja tarvittaessa apua työnhaussa.

Klubitalon toiminta perustuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen� Klubitalojen jäseneksi voivat liit-tyä henkilöt, jotka haluavat tehdä arkikuntout-tavaa työtä yhdessä muiden talon jäsenten ja henkilöstön kanssa�

Toiminnan lähtökohtana ovat jäsenten tar-peet, jotka näkyvät työpainotteisten päivien sisällöissä� Päivät sisältävät toimistotyötä, keit-tiö- ja kahvilatyötä, siivousta tai kokouksiin ja päätöksentekoon osallistumista sekä erilaisia opintoryhmiä ja kursseja, jotka edistävät arjen ja työelämän taitoja� Työnantajien kanssa teh-

tävä yhteistyö on oleellinen osa talojen toimin-taa�

- Suurin osa jäsenistämme on syystä tai toi-sesta työkyvyttömyyseläkkeellä� Monilla heistä olisi kuitenkin edelleen halua ja kykyä tehdä töitä, esimerkiksi osa-aikaisesti, kertoo hank-keen vetäjä, kehittämispäällikkö Lea Nikula Nuorten Ystävistä�

Syitä työllistymisen vaikeuteen voi olla monia: esimerkiksi koulutuksen puute, pitkäai-kainen fyysinen tai psyykkinen sairaus, liikun-tavamma tai kehitysvamma� Suuri osa ihmisistä

teksti JArNo KINNuNeN kuvat LAHJA LeIvISKä JA JArNo KINNuNeN

31

on jo julkisten työllistymis- ja vammaispalvelu-jen piirissä mutta on paljon ihmisiä, jotka eivät löydä sopivia palveluja ja mielekästä tekemistä arkeen�

Parin kuukauden toiminnan jälkeen Klubi-talolla on jo melkein 30 aktiivista jäsentä�

Pönkkä-nimi jäsenten ideoimaKlubitalo Pönkkä avattiin Oulussa maaliskuun alussa� Tavoitteena on saada 200 jäsentä toi-minnan piiriin�

Erikoisen nimen Klubitalolle keksivät jäsenet itse� Pönkkä on murresana ja tarkoittaa muun muassa tukea, eli talo toimii ikään kuin pönkkänä jäsenilleen�

- Jäsenet osallistuvat kaikkeen talon toimin-taa koskevaan päätöksentekoon, kertoo vas-taava työhönvalmentaja Tarja ervasti�

Pönkän avoimet ovet kiinnostivatKlubitalo Pönkän virallisia avajaisia ja avoi-mien ovien päivää vietettiin 10�5�2012� Talon

Klubitalo Pönkän avajaisissa haarukoitiin talon jäsenten, henkilökunnan ja yhteistyökump-paneiden näkemyksiä Pönkän toiminnasta. ”Mitä odotat Klubitalo Pönkän toiminnalta?”

Vesa Alakontiola, 46 v, jäsen Odotan oppivani työtai-toja, rentoa yhdessäoloa ja jonkinlaista kuntoutumista ja kehitystä� Päämääränä ja tavoitteena minulla on tietysti työllistyä�

Tiina Perttula, 20 v, jäsen Minä haluan saada täältä tukea arkeen� Toivon myös, että saamme tänne koko ajan uusia jäseniä�

Sami Leppiniemi, 27 v, jäsen Odotan saavani täältä Pönkästä parempia työ-valmiuksia� ATK-kurssien avulla haluan kehittää kyllä ATK-taitojanikin� Niin, ja ruoanlaittotaitojen odotan kyllä kehittyvän�

Tarja Ervasti, vastaava työhönvalmentaja Odotan kyllä toiminnalta pal-jon� Monipuolista, vaihtelevaa ja ihmisläheistä työtä ja toimintaa� Tämän koko klubitalotoiminnan idean toteutumista, yhdessäoloa ja tasavertaista työskentelyä talon jäsenten kanssa� Toivon, että jäsenillä on hyvä olla ja voimavarojensa mukaan he saavat arkeensa tekemistä sekä tarvittaessa tukea työllistymiseen�

Juha Kyllönen, ATK-vertaisohjaaja ATK-kouluttajana haluan jakaa omaa osaamistani talon jäsenille� Toivoisin, että tämä loistava toi-mintaidea leviää nyt laajemmasti ja talon toiminta tulee tunnetuksi� Me työskennellään täällä sitä varten, että jäsenet saavat toivo-maansa tukea arkeensa ja pääsevät vertaistuen piiriin ja samalla hei-dän työvalmiudet kehittyvät�

jäsenet olivat siistineet ja sisustaneet Klubitalon juhlapäivää varten� Jäsenet olivat valmistaneet myös kaikki päivän tarjoilut�

- Päivän aikana jäsenet esittelivät taloa ja kertoivat yhdessä henkilökunnan kanssa talon toiminnasta� Päivän aikana talossa kävi yli 100 vierasta, Ervasti kertoo�

Oulun lisäksi Klubitalot perustetaan elo-kuussa Kajaaniin ja tammikuussa 2013 Rova-niemelle� Nuorten Ystävät sai Klubitalojen perustamiseksi merkittävän viisivuotisen rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä� Tavoitteena on tehdä toimintamallista pysyvä ja saada myös kuntien osarahoitusta toimin-taan�

Lisätietoja Klubitalo –hankkeesta: Kehittämispäällikkö Lea Nikula p� 044 7341 862, lea�nikula@nuortenystavat�fi Vastaava työhönvalmentaja Tarja Ervasti p� 044 7341 513, tarja�ervasti@nuortenystavat�fi

teksti JArNo KINNuNeN kuvat LAHJA LeIvISKä JA JArNo KINNuNeN

32

Varsinaisen klubitalotoiminnan ohella Pön-kässä on myös muita toimijoita� Avajaisten yhteydessä avattiin kehitysvammaisten kuva-taidekerhon taidenäyttely� Taidekerhon toi-minta on alkanut jo vuonna 2010 eli nyt on käynnissä kolmas toimintavuosi, minkä on mahdollistanut Päivi ja Sakari Sohlbergin sää-tiön myöntämä rahoitus� Kerhon vetäjänä toi-mii tällä hetkellä Hannele Salmi�

- Valitsimme yhdessä näyttelyyn tulleet työt� Jokaiselta kerholaiselta oli mukana näyt-telyssä kaksi työtä� Tekijät ovat olleet ahkeria ja saaneet maalattua sekä muotoiltua hienoja töitä, joista tässä näyttelyssä oli pieni katsaus, Salmi kertoo� Kerrallaan toiminnassa on ollut mukana 10 kerholaista ja porukka on pysynyt samana koko kerhon toiminta-ajan�

- Olen suunnitellut jokaista viikonloppua

varten tehtävät ja pyrkinyt rakentamaan ohjel-man lukukaudelle niin, että osallistuja on voi-nut kokeilla mahdollisimman monenlaista eri tekniikkaa taiteen tekemisessä, Salmi kertoo�

Itsekin taidetta ja käsitöitä harrastava Salmi on jo useamman vuoden ajan ohjannut eri pis-teissä kehitysvammaisten taideryhmiä� Lisäksi hän on opettanut yläasteella kuvataidetta ja tekstiilityötä sekä ohjannut lasten kuvataide-leirejä� Koulutukseltaan hän on kulttuuri- ja vaatetusalan opettaja ja lisäksi hän on opiskel-lut taideaineita yliopistossa ja taideteollisessa korkeakoulussa�

- Olen tykännyt hyvin paljon tehdä työtä kehitysvammaisten parissa ja koen, että taiteen tekeminen auttaa heitä monellakin hyödylli-sellä tavalla elämässä ja kerhojen kautta saa samalla uusia ystäviä, Salmi kertoo�

Kerholaiset ovat olleet innostuneita kerhon toiminnasta ja haluaisivat vastaisuudessakin jatkaa opiskelua�

- Tämän tyyppistä toimintaa tarvitaan ja varmasti tulijoita löytyisi lisääkin� Ryhmän koko ei voi olla isompi, jotta ehdin ohjata riittä-västi tekijöitä� Mukana on lisäksi avustaja, joka auttaa tarvittaessa osallistujia heidän toimin-noissaan, kuten esimerkiksi välineiden saan-nissa ja vaatteiden suojauksessa� Välipala jär-jestetään viikonloppuisin osallistujille, kuvailee Salmi kerhon toimintatapoja�

Myös Pönkän jäsenet ovat suunnittelemassa taidekerhon tyyppistä toimintaa ja luovaa tekemistä Pönkässä riittää joka päivä tälläkin hetkellä� Tarkoituksena on tehdä tulevaisuu-dessa oma lehti ja vapaa-ajanohjelmaan kuuluu valokuvaamista ja musisointia� Avajaisten yhte-ydessä esillä olleissa Klubitalon valokuvissa esiteltiin muun muassa virallinen pönkkäpuri-lainen ja erilaisia pönkkämalleja�

teksti ja kuvat ANu ISoAHo

Kuvataidetta KlubitalollaKlubitalo Pönkässä kokoontuu kuukausittain kehi-tysvammaisten kuvataidekerho. Talon avajaisissa nähtiin kevään aikana tehtyjä töitä.

33

ROSBERGIN MATKAILUMAATILA

PALVELEVA MUHOS

Nuorten Ystävät kisaa hyväntekeväisyyspotista Nuorten Ystävät kisaa hyvänteke-väisyyspotista Oulun Sähkömyynnin Sytytä valo -nettikampanjassa.

Oulun Sähkömyynti lahjoittaa nettikampanjassa kilowattitunteja hyvään tarkoitukseen kolmelle oululaiselle hyväntekeväisyyskohteelle� Netin käyttäjät äänestävät omaa suosikkiaan lahjoituksen saajaksi kampanjasivustolla www.pohjoistavoimaa.fi/sytytavalo. Nuorten Ystävien lisäksi hyväntekeväisyyspotista kisaavat Oulun Eläinkoti ja Palvelukoti Tervaluhti�

Nuorten Ystävät aikoo käyttää lahjoituksena saaduilla kilowatti-tunneilla säästyneet rahat lastensuojelunuorten harrastustoiminnan tukemiseen�

-On todella tärkeää, että myös lastensuojelun tarpeessa olevilla lapsilla ja nuorilla on samat mahdollisuudet harrastuksiin kuin kave-reillakin� Käytämme lahjoitetuilla kilowattitunneilla säästyneet rahat Muhoksella sijaitsevan koulukoti Pohjolakodin palveluiden piirissä olevien nuorten harrastusvälineisiin ja peleihin� Harrastukset tukevat lastensuojelun tarpeessa olevien kuntoutusta ja hyvinvointia, kuvailee viestintäpäällikkö Jarno Kinnunen Nuorten Ystäviltä�

34

Mietteitä pöydän takaa

reIJo MoILANeN

Pohjoisen vuoro

Nuorten Ystävien palveluja on parin vuoden aikana laajennettu määrätietoisesti eteläisessä Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Kasvavia toimintoja ovat olleet nuorten jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut sekä tehostettu palveluasuminen. Näistä ja eteläisen Suomen asioista kirjoitin vuoden ensimmäisessä leh-dessä laajemmin.

Suomi on pitkä maa myös Nuorten Ystävien toimi-paikkojen kannalta katsottuna. Jotta oma ”pelilau-

tamme” ei menettäisi tasapainoaan ja kallistuisi etelän suuntaan, niin nyt Rovaniemen lastensuo-jelun laajennusinvestoinnilla pidämme valtakun-nallisen toimintamme tasapainossa. Toiminnan vahvistaminen maakunnan keskuksessa on stra-

tegiamme mukaista. Lapissa toimintamme alu-eellinen peitto on laaja: diagonaalista halki

maakunnan Meri-Lapin Torniosta Rovaniemen kautta koilliseen

Lappiin Kemijärvelle.

Rovaniemen Hiekkarinteen sijaishuollon lastensuojelu-yksikkö on nyt toukokuussa valmistuneen laajennuk-sen jälkeen monipuolinen palvelukeskus. Sieltä voi-daan tarjota Lapin kun-nille yhdestä paikasta hyvä

palvelukokonaisuus. Uusi puoli on kriisi- ja vastaanotto-yksikkö vaikeasti oireileville nuorille. Muina palveluina ovat monimuotoinen perhe-kuntoutus ja avopalvelut.

Rovaniemi on kolmas paik-kakunta, missä toimimme pal-velukeskuskonseptilla. Reilu vuosi sitten valmistui ensim-

Reijo Moilanen on Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja

mäisenä Seinäjoelle Kotiportaan palvelukeskus. Savossa Iisalmen ja Lapinlahden yksikköjen yhteis-toiminnasta on muodostettu palvelukeskus, vaikka ne sijaitsevat erillään. Ajomatka Iisalmen Kouluhar-justa Lapinlahden Ahorinteelle kestää vain parikym-mentä minuuttia.

Kaksi muuta pohjoista yksikköä, Kemijärven Mänty-rinne ja Tornion Jokirinne, ovat pystyneet innovoi-valla yhteistyöllä toimialueensa kuntien kanssa kehit-tämään erilaisia tarpeeseen tulevia palveluja, alkaen yksilöllisestä tuesta koulun käyntiin ja viikonloppu-palveluista intervallihoitoon ja perheen täsmäapuun. Ne ovat oivia esimerkkejä siitä, että asiakaspaikka-luvultaan pienellä yksiköllä on sijansa lastensuojelu-työssä. Kaiken ei tarvitse olla suurta ja keskittyä vain suuriin keskuksiin. Näillä paikkakunnilla tulee hyvin huomioiduksi lastensuojelun läheisyysperiaate, kun lasten lähiomaiset asuvat samalla seudulla.

Kuntakentältä

Toimintakenttämme muuttuu merkittävästi toiseksi, kun ns. Uusi Oulu aloittaa toimintansa 1.1.2013. Nuorten Ystävien perustoiminnot ovat historiallisista syistä Muhoksella. Suurimmat palveluyksikkömme Pohjolakoti ja Toivola-koti jäävät ”väärälle puolelle” kuntarajaa. Mikä merkitys tällä tulee olemaan jat-kossa? Vammaispalvelujen tässä kuussa päättyvässä kilpailutuksessa kaupunki on asettanut ehdoksi, että toimintayksikön tulee sijaita uudessa Oulussa.

Kuntaraja on yksi tapa rajata palveluja kilpailutuk-sessa. Tässä kohtaa on tarpeen todeta, että Nuorten Ystävät -järjestökonsernin kotipaikka on Oulu. Liike-toimintakonsernin verotuloista hyötyy kotipaikka-kunta. Viime vuonna konsernista maksettiin palkkoja liki tuhannelle henkilölle, joista oululaisia on melko joukko.

35

»Pienikin raha näyttää isommalta, kun sen ohjaa johonkin konkreettiseen asiaan. Nyt

LohiFantin nuoret pääsevät toteuttamaan itseään arjessa, kertovat Kyösti Salmijärvi ja Markus Lampela.

Oululainen lastenmusiikkiyhtye Soiva Siili eli Kyösti Salmijärvi ja Markus Lampela sekä 5 lasta ohjaajineen Muhoksen LohiFantista vierailivat maanantaina 16.4.2012 Musiikki-Kullaksella.

Soiva Siili ja LohiFantti: ”KEIKKAA PUKKAA!”teksti ja kuva ANu ISoAHo

Viime heinäkuussa Rotuaari Piknikin yhteydessä järjes-tetyssä Lastenlaulukatu-tapahtumassa kerätty hyvänte-keväisyyspotti konkretisoitui vierailun aikana soittimiksi ja muuksi aistivirikevälineistöksi� LohiFantin lapsille soittaminen on tuttua: he ovat osallistuneet Palvelukes-kus Toivola-kodissa sijaitsevan Musapesulan toimintaan� Soittamista ehdittiin pariin otteeseen harjoitella vierai-lunkin aikana� Lisäksi Soivan Siilen muusikot ovat vie-railleet LohiFantissa viime syksynä�

Seuraava eli järjestyksessään kolmas Lastenlaulukatu-tapahtuma järjestetään lauantaina 14�7�2012� Avustus-kohde on eri joka vuosi�

- Tarkoituksena on valita kohteita, jotka ansaitsevat näkyvyyttä, kertoo Lampela�

- Keräysvarojen käyttö tällä tavalla on taktinen valinta: ei anneta rahaa joka voi mennä kuin pohjattomaan kai-voon�� Pienikin raha näyttää isommalta, kun sen ohjaa johonkin konkreettiseen asiaan� Nyt LohiFantin nuoret pääsevät toteuttamaan itseään arjessa, Lampela jatkaa�

Musiikki-Kullakselta porukka suuntasi tutustumaan muun muassa sanomalehti Kalevaan� Lapset myös kut-suttiin soittamaan Soivan Siilen kanssa seuraavaan Las-tenlaulukatu-tapahtumaan heinäkuussa�

- Keikkaa pukkaa!, hihkui Salmijärvi�

• •

36

Nuorten Ystävien hallitus on myöntänyt Nuorten Ystävien korkeimman huomion-osoituksen Dosentti Matti Rimpelälle.

Rimpelä toimi aiemmin pitkään STAKE-Sin, nykyisen THL:n, tutkimusprofessorina sekä professorina Tampereen yliopistossa. Hän on toiminnassaan ollut eräs maamme merkittävimmistä lasten, nuorten ja lapsi-perheiden oikeuksien puolestapuhujista ja vaikuttajista viime vuosikymmeninä.

Dosentti Rimpelä on erityisesti työssään perehtynyt koulujen olosuhteisiin säännöl-lisesti toteutettujen kouluterveyskyselyjen avulla. Hän on ollut aina alan rohkea ja suo-sittu puhuja, kirjoittaja sekä lasten ja lapsi-perheiden palveluiden kriittinen arvioitsija.

Matti Rimpelän työ lasten, nuorten ja per-heiden hyväksi on ollut valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti korkealle arvos-tettua.

Dosentti Matti Rimpelä toimi luennoitsijana Nuorten Ystävien Vanhempainillassa Kuopi-ossa 24.4.2012.

Oppisopimuksella osaajaksiOppisopimus voidaan tehdä uudelle työntekijälle tai jo työ-suhteessa olevalle – tarve ratkaisee!

� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

T O R I K AT U 2 3 , 9 0 1 0 0 O U L U , P U H E L I N 0 1 0 2 7 2 1 0 8 6A I K U I S K O U L U T U S @ O S A O . F I , W W W. O S A O . F I / O P P I S O P I M U S

Esimerkiksi:•sosiaali-jaterveysalanperustutkinto,lähihoitaja•nuoriso-javapaa-ajanohjauksenperustutkinto•kotityö-japuhdistuspalvelujenperustutkinto•kotityöpalvelujenammattitutkinto, painotusvammaisavustajantyöhön•koulunkäynninjaaamu-jailtapäivätoiminnan ohjauksenammattitutkinto• lastenjanuortenerityisohjaajanammattitutkinto

Lisätietoja:KoulutussuunnittelijaMirvaSaastamoinenpuh.0102723915sekäwww.osao.fi/oppisopimus

Pro pueris septentrionalibus –mitali Matti Rimpelälle

37

Ystäviltä kuultua

Nimityksiä Nuorten Ystävillä

TIINA SAAreLA on nimi-tetty Nuorten Ystävät ry:n johdon sihteeriksi Ouluun. Saarelan tehtävänä on tukea järjestön johtoa järjestötoi-minnassa ja sen kehittämi-sessä. Aiemmin Saarela on toiminut Kiimingin kunnan yhteispalvelupisteessä tiimi-vastaavana ja BusinessOulussa assistenttina.

LAHJOITA!

ANu ISoAHo on nimitetty Nuorten Ystävät -järjestökon-serniin viestintäassistentiksi. Isoahon vastuualueena on järjestökonsernin viestintäsuun-nitelman- ja strategian toteut-taminen sekä osallistuminen viestinnän suunnitteluun ja kehittämiseen. Aiemmin Isoaho on työskennellyt Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutissa sekä Oulun seudun ammattikor-keakoulussa.

Nuorten Ystävät ottaa vastaan lahjoituksia. Lahjoi-tusten tuotoilla autamme heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä kansalaisjärjestötoimintamme ja auttamistyömme kautta.

Kerätyt varat käytetään lastensuojelun, vam-maispalveluiden, mielenterveys- tai päihdepalvelui-den piirissä olevien ihmisten ja heidän omaistensa hyvinvointia parantavaan toimintaan.

Lahjoitustili: Nordea 110730-660807 IBAN FI13 1107 3000 6608 07 Rahankeräysluvan saaja: Nuorten Ystävät ryRahankeräysluvan myöntäjä: PoliisihallitusRahankeräysluvan numero ja myöntämispäivä:2020/2011/4400, 14.12.2011Toimeenpanoaika- ja alue:1.1.2012 - 31.12.2013, koko Suomen alueella Ahve-nanmaata lukuunottamatta

HANNu MALKAMäKI on nimitetty 1.7.2012 alkaen Palvelukeskus Kotiportaan vas-taavaksi ohjaajaksi Seinäjoelle. Malkamäki vastaa palvelu-keskuksen työnjohdollisista tehtävistä, palvelunohjauksesta, kuntayhteistyöstä ja toiminnan kehittämisestä. Nuorten Ystä-ville Malkamäki siirtyy Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhty-män perhekeskus Vanamon johtajan tehtävistä.

Seuraa meitä Facebookissa!

Nuorten Ystävät näkyy myös Facebookissa. Tarkoitukse-namme on edistää toimin-tamme vaikuttavuutta sekä viestiä tekemisistämme ja ajankohtaisista asioista myös sosiaalisen median kautta.

Osallistu keskusteluun ja seuraa Nuorten Ystäviä Facebookissa. Ja tykkää meistä!!

KArI MATeLA on nimi-tetty koulukoti Pohjolakodin johtajaksi Muhokselle 4�6�2012 alkaen� Matelan tehtävänä on johtaa Pohjolakodin päivittäistä toimintaa sekä koulukodin pal-velujen kehittämistyötä� Nuorten Ystäville Matela siirtyy Oulun-kaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden perhepalvelu-johtajan tehtävästä, jossa hän on myös hoitanut sosiaalijohtajan viransijaisuutta�

Pääotsikko 3, nega

38

Lastensuojelupalvelutp� 044 7341 627Vammaispalvelut p� 044 7341 882Mielenterveyspalvelutp� 044 7341 563Perhekuntoutuspalvelutp� 044 7341 627Sosiaalinen työllistyminenp� 044 7341 862

Lastensuojelupalvelut » Koulukoti Pohjolakoti, Muhos » 8 sijaishuollon alueellista yksikköä

tai perhekotia eri puolilla Suomea » Opetus » Perhehoitopalvelut » Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut » Avopalvelut

Vammaispalvelut » Asumispalvelut, Muhos, Oulu, Imatra

ja Turku » Sijaishuollon palvelut » Opetus » Erityistuki » Työ- ja päivätoiminnat » Avopalvelut » Koulutuspalvelut

Mielenterveyspalvelut » Kintas-toiminta tarjoaa mielenter-

veyskuntoutusta 18 – 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteute-taan avokuntoutusjaksona, Oulu.

» Resiina järjestää mielenterveys-kuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja lähikunnissa.

» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut » Perhekuntoutuspalvelut ovat kun-

touttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoavat Polokka-perhekuntoutus Muhoksella ja perhekeskus Väliporras Oulussa. Pal-veluja ovat perhekuntoutus, vanhem-muuden arviointi, avokuntoutus sekä

Palvelunohjaustarvittaessa päihdeperhekuntoutus. » Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin

vastaavat lasten ja vanhempien yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen » Nuorten Ystävien Klubitalot toimivat

matalan kynnyksen kohtaamis-paikkoina ja tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen. Klubitalot tukevat jäseniään yksilöllisten jatkopolkujen löytämiseksi avoimille työmarkki-noille.

» Kohderyhmänä oavt henkilöt joilla on esim. ja mielenterveyden ongelma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus, kehitysvamma, liikuntavamma, aistivamma tai mikä tahansa piirre, joka vaikeuttaa pää-syä työelämään.

Avopalvelut » Avopalvelujen tavoitteena on tukea

lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa omassa toimintaympäristössään niin, että arki kotona, koulussa, työssä jne. sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on näin vähentää laitos- tai asumispalvelujen tarvetta.

» Tavoitteena on myös tehostaa lapsen, nuoren tai aikuisen ohjau-tumista palveluihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan ja vastaavat yksilöllisiin tuen tarpeisiin.

» Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, päivähoidossa, koulussa ja työpaikalla.

www.nuortenystavat.fi

Kemijärvi Rovaniemi

Tornio

Oulu Muhos

Iisalmi Vaasa

Seinäjoki

Turku Helsinki

Imatra

Lapinlahti

KeSKuSTANAISTeN ouLuN YHDISTYS rY

39

Saatko lehden?Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppa-neille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille� Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toimin-nasta� Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammat-tilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat� Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa�

TilaajapalveluNuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Anu Isoaho, p. 044-7341 537, [email protected]

Tilaus ja osoitteenmuutos Tilaan Nuorten Ystävien lehden

Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen

Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite

Tilaajan nimi

Ammattinimike

Yhteisö

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite

Yhteyshenkilön nimi

Yhteisö

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

LEIKKAA JA POSTITA

ViestintäpalvelutTorikatu 28Tunnus 500944690003 Oulu

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt

nuorten ystävät lehti 2-2012

Documents