NUORTEN YSTÄVIEN LEHTI 4 • 2014

» Kehitysvammaisten perhehoitoa käynnistämässä

» Kaikki lähtee asiakkaan kunnioittamisesta

2

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoiminta-konserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Tässä numerossaNUORTEN YSTÄVÄT 4 / 2014

3 � � � � � � � � � � Pääkirjoitus: Hyvä johtajuus mahdollistaa kehityksen

4 � � � � � � � � � � Jokaisen ihmisen perusoikeus

6 � � � � � � � � � � Kaikki lähtee asiakkaan kunnioittamisesta

8 � � � � � � � � � � � � Kehitysvammaisten perhehoitoa käynnistämässä

12 � � � � � � � � � � � Lastensuojelu kriisissä - taas, vielä, edelleen?

16 � � � � � � � � � � � Valmennusta vanhemmuuteen

22 � � � � � � � � � Taikasauva-toiminta

24 � � � � � � � � � Yhdenmukaista esimiestyötä valtakunnallisessa järjestössä

26 � � � � � � � � � � � Pönkässä satsataan luovaan toimintaan

29 � � � � � � � � � � � Koulukoti Pohjolakoti Muhoksella täyttää ensi vuonna 100 vuotta

30 � � � � � � � � � � � Tuetun oppisopimuskoulutuksen kautta avoimille työmarkkinoille

34 � � � � � � � � � � � Mietteitä pöydän takaa

35 � � � � � � � � � � � Laitoshoidon ideologia muutoksessa Puolassa

36 � � � � � � � � � � � Rap-lyriikka tutuksi Pohjolakodin nuorille

37 � � � � � � � � � � � Ystäviltä kuultua

Julkaisija ja kustantajaNuorten Ystävät ryTorikatu 2890100 Oulup. 044 7341 500etunimi.sukunimi@nuortenystavat.fiwww.nuortenystavat.fi

PäätoimittajaArja Sutela

ToimituspäällikköJarno Kinnunen

ToimitussihteeriAnu Isoaho

YritysmarkkinoijaTuomo Mäkelä

TaittoJarno Kinnunen ja Anu Isoaho

TaittopohjaGasworks

Kannen kuvaRodeo

Ilmoitukset ja tilauksetNuorten Ystävät /ViestintäpalvelutTorikatu 2890100 Oululehti@nuortenystavat.fi

Lehden postituspäivät 20156.3 5.625.94.12

TilaushintaVuosikerta (4 nroa) / 45 €

Painos4000 kpl

PainopaikkaErweko Oy

ISSN 1236-8229 (Painettu) ISSN 2324-0946 (Verkkojulkaisu)

Lastensuojelu kriisissä - taas, vielä, edelleen?

Pönkässä satsataan luovaan toimintaan

Valmennusta vanhemmuuteen

Tuetun oppisopimuskou-lutuksen kautta avoimille työmarkkinoille

s. 30

s. 12

s. 16

s. 26

s. 8

3

Pääkirjoitus

Kun neljännesvuosisata sitten otin vastaan pestin toiminnanjohta-jana, loukkaannuin syvästi, kun vanhempi kollega ääneen ihmetteli, millä valmiuksilla ”nämä nuoret naiset” tehtävästään suoriutuvat� Nyt, pitkähkö työkokemus ja viisi esimiestyön koulutusta takana, ymmär-rän täysin hänen huolensa� Esimiehen rooli työyhteisön menestyksen mahdollistajana ja edistäjänä on iso� Perinteisesti johtaminen on jaettu leadershipiin eli ihmisten johtamiseen ja managementiin eli asiajohta-miseen� Käytännössä näitä ei voi erottaa, kumpikin on olennaista toi-minnan kehittämisessä�

Petteri Niitamo on määrittänyt johtamisen peruselementeiksi 1) suunnan näyttämisen 2) inspiroinnin ja 3) resurssoinnin� Johtajan tehtävänä on katsoa toimintaa kauempaa, tarkkailla ja tutkia toimin-taympäristöä ja sen muutoksia sekä suhteuttaa oman yksikön toiminta siihen� Esimiehen tehtävä on hallita kokonaisuuksia eikä puuttua pie-niin asioihin�

Inspirointi voi löytyä toimintaympäristöstä, läheltä tai kaukaa� Tärkeää on olla tarkalla kuulolla ja läheisessä kontaktissa itse perustyö-hön� Usein parhaat ideat tulevat suoraan käytännön tekijöiltä� Johtajan oma ideointi on sallittua ja myös toivottavaa, mutta tiettyä varovai-suutta on paras noudattaa keskeneräisten ajatusten ilmoille päästämi-sessä� Esimiehen huolimattomista lausahduksista tulee herkästi puoli-totuuksia ja suuria huhuja�

Johtajan resurssointitehtävä ei ole helppoa vaikeana aikana, jota nyt useissa työyhteisöissä eletään� Esimiehen tehtävä on kuitenkin niukkuuden keskellä pitää omiensa puolta� Henkilöstö tarvitsee puo-lesta puhujaa, kannustajaa ja tukijaa� Vain hyvinvoiva henkilöstö voi tuottaa hyvän lopputuloksen� Esimies joutuu tekemään vaikeita ratkai-suja ja perustelemaan ne työyhteisölle� Tässä vaaditaan hyvää muutos-johtamista ja vahvaa itsetuntoa�

Viisas esimies tunnistaa työyhteisön vahvuudet ja heikkoudet ja osaa keskittyä olennaiseen� Hänen tulee löytää jokaisen yksilön vahvuu-det, hyväksyä erilaisuus ja kääntää kaikki tämä yhteisen hyvän edistä-miseksi�

Nuorten Ystävät kehittää toimintaansa sekä esimiestyön kou-lutuksilla että menossa olevalla Topakka-hankkeella� Tavoitteena on entistäkin ehompi konserni, jolla on hyvä valmius sote-uudistuksen ja muiden muutosten vastaanottamiseen�

Toivotan Nuorten Ystävien henkilökunnalle, jäsenistölle ja sidos-ryhmille oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä menestystä Uudelle Vuodelle!

Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

Hyvä johtajuus mahdollistaa kehityksen

Jokaisen ihmisen perusoikeusJokaiselle ihmiselle kuuluu mahdollisuus itse päättää, missä asuu, ketä tapaa, missä liikkuu, mitä syö ja minkälaiseen hoitoon suostuu. Itsemääräämisoikeus on jokaisen ihmisen perusoikeus. Se on turvattu perustuslaissa kaikille kansalaisille mihinkään henkilökohtaiseen ominaisuuteen sitomatta.

teksti ANU ISOAHO kuvat STOCK.XCHNG

- Itsemääräämisoikeus on ajankohtainen asia, toteaa Nuorten Ystävien kehitysjohtaja Mikko Oranen�

Potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perus-oikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on Suomessa tällä hetkellä puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopi-musten vaatimuksia�

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon valmistel-laankin uutta lakia, jolla vahvistetaan asiak-

kaiden itsemääräämisoikeutta ja vähennetään rajoitustoimenpiteiden käyttöä� Hallituksen esitys uudeksi laiksi annettiin eduskunnalle elokuussa� Tällä hetkellä lain käsittely on kui-tenkin pysähtynyt�

- Jokaisella on itsemääräämisoikeus eli lap-sia, aikuisia, vammaisia ja sairaita koskee sama oikeus� Sitä ei saa laittomasti rajoittaa� Jos itse-määräämisoikeuteen puututaan, siihen pitää löytyä perusteet� Näin esimerkiksi silloin jos

5

lain mukaiset perusteet olisivat kaikin puolin olemassa, kertoo Nuorten Ystävien lastensuo-jelun tulosaluejohtaja ja Pohjolakodin johtaja Kari Matela�

Nuoren tapa kokea itseensä kohdistuvat rajoitustoimenpiteet korostaa tarvetta selittää nuorelle rajoitustoimenpiteiden perusteet ja tarkoitus� Tarkoituksenmukaisinta on selittää asiat silloin, kun rajoitustoimenpiteille ei ole välitöntä tai edes ennakoitavaa tarvetta� Käy-tännössä rajoitustoimenpiteet kyllä käydään jälkikäteen nuoren kanssa läpi, mutta enna-koiva yhdessä pohdiskelu on todettu toimi-vammaksi tavaksi�

Lastensuojelulaki lähtee myös siitä, että rajoitustoimenpiteet pitää lopettaa heti, kun laillinen peruste rajoittamiselle poistuu� Nor-maalitilanteessa huoltaja käyttää lapsen itse-määräämisoikeutta niin kauan kunnes lapsella on kyky käyttää sitä itse� Joskus törmätään kui-tenkin tilanteisiin, joissa vanhemman rajoitta-minen muuttuu väkivallaksi�

Itsemääräämisoikeutta voidaan vahvistaaSosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen on aktiivisesti selitettävä asiakkaalle, mistä häneen liittyvässä asiassa on kyse� Tämä vahvistaa tunnetta itsemääräämiskyvystä ja -oikeudesta� Mitä suurempi vaikutus esimerkiksi lapsen elä-mään päätöksellä on, sitä suurempi merkitys keskustelulla on� Jotta lapsi voi muodostaa kat-tavan käsityksen omasta asiastaan, on hänellä oltava riittävät tiedot oman käsityksensä muo-dostamiseen� Jos kyseessä on puolestaan esi-merkiksi muistihäiriöinen henkilö, tulee huo-mioida se, mihin hän voi ottaa kantaa ja mihin ei�

Rajoitustoimenpiteiden käyttö on myös sidoksissa toimintakulttuuriin� Kahdessa pai-kassa voi olla samanlainen asiakasaines, mutta vain toisessa paikassa joudutaan rajoittamaan kun taas toisessa ei�

- Olennaista on pohtia, johtuuko tarve rajoittaa laitoksen omista toimenpiteistä tai toi-mintatavoista, ympäristöstä vai ihmisestä� Voi-daanko muuttaa toimintatapoja sellaisiksi, että itsemääräämisoikeus säilyisi mahdollisimman pitkälle? Tätä joudutaan pohtimaan sekä vam-maispalveluissa että lastensuojelupalveluiden puolella, miettii Oranen�

henkilö on vaarallinen itselle tai muille� Itse-määräämisoikeuteen puuttuminen sisältää myös kysymyksen ”voiko hoitaa pakolla”, Ora-nen kertoo�

Itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liit-tyvät kysymykset eivät ole yksinkertaisia� Pitää arvioida ihmisen kykyä käyttää itsemääräämis-oikeuttaan sekä ratkaistavana olevan asian laa-tua� Onko se niin tärkeä ihmisen terveyden tai turvallisuuden kannalta, että päätöksentekoon voidaan puuttua?

- Selvitettäviä asioita on paljon� Pohdi-taan esimerkiksi sitä, onko ihminen kykenevä tekemään päätöksiä lääkkeen ottamisesta, kun kyseessä on vanhus tai psyykkisesti sairas henkilö� Pystyykö ihminen tällöin arvioimaan omaa etuaan tilanteessa? Uudessa laissa oli alun perin tarkoitus ottaa kantaa myös päih-deongelmaisten äitien pakkohoitoon� Onko syntymättömällä lapsella oikeus tiettyihin asi-oihin? Tämä on vaikea kysymys ja se päädyttiin ottamaan erilleen lakiuudistuksesta� Tällä het-kellä edes kaikki hoitoon halukkaat eivät sitä kuntien säästöjen takia saa, Oranen sanoo�

Rajoitustoimenpiteet ja toimintakulttuuriJoskus joudutaan tilanteisiin, joissa terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi on puutut-tava henkilökohtaiseen koskemattomuuteen tai rajoitettava vapautta� Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan laillisin perustein� Lastensuojelussa rajoittamista koskevat sää-dökset ovat olleet voimassa kymmenen vuotta ja lastensuojelulaissa olevan listan katsotaan olevan tyhjentävä; siinä säädetään esimerkiksi missä tilanteessa lasta voi estää tapaamasta läheisiään tai millä perusteella lapsesta voi pitää kiinni eli estää häntä liikkumasta� Vam-maispalveluiden tai muistisairaiden kohdalla tällaista säännöstöä ei ole ollut� Lain tarkoitus on turvata perusoikeuden toteutuminen ja antaa ohjeet siihen, millä perusteilla rajoitta-mista voi tehdä�

- Lastensuojelussa itsemääräämisoikeuden rajoittamisen tulee olla aina suojelevaa ja hoi-tavaa� Rangaistuksen kaltainen rajoittaminen ei ole lain mukaan mahdollista� Rajoitustoimen-piteitä käytännössä toteutettaessa joudutaan kuitenkin usein toteamaan, että lapsi tai nuori kokee rajoittamisensa rangaistukseksi, vaikka

6

Olemme vahvasti sitoutuneet huolehtimaan oppilaidemme hyvinvoinnista tarjoamalla palveluja, joita monessa muussa lastensuojeluyksikössä on haettava jokainen kerta julkisen terveydenhuollon piiristä.

Kaikki lähtee asiakkaan kunnioittamisesta

Nuorten Ystävien vammaispalveluissa laaditussa itsemääräämisoikeuskäsikirjassa on huomioitu se, että työtä tehdään asiakkaiden kodeissa. Asiakkaan ääni halutaan kuuluviin arjen jokaisessa hetkessä.

- Lähdimme työstämään Nuorten Ystävien vammaispalveluissa itsemääräämisoikeuskä-sikirjaa vuonna 2012� Sen jälkeen käsikirjan opit on jalkautettu arjen työhön� Itsemäärää-misoikeus näkyy kaikkialla� Vastaavat ohjaajat ja henkilökunta ovat sisäistäneet opit hienosti, kertoo Nuorten Ystävien palveluesimies Tiina Lotvonen�

Koska työntekijät työskentelevät asiakkai-den kodeissa, on erityisen tärkeää, että asiak-kaan ääni saadaan kuulluksi� Asiakkaan his-toria ja tausta selvitetään keskustelun, kuvien, tarinoiden ja läheisten kertoman avulla� Asia-kasta tuetaan omaa elämää ja asumista koske-vassa päätöksenteossa, koska itsemääräämis-oikeus näkyy myös pienissä asioissa� Asiakas saattaa esimerkiksi pohtia, saako hän hakea välipalaa silloin kun haluaa, saako hänen luok-seen tulla vieraita tai mitkä vaatteet hän pukee päälleen tänään� Ohjaajien merkitys korostuu, kun asiakas ei pysty tuottamaan itse sitä, mitä haluaa ja ohjaajan on myös keksittävä keino saada selville, mitä asiakas haluaa�

- Asiakkaamme ovat valveutuneita omista asioistaan ja he saattavat painottaa sitä, että “minä päätän näin”� Ohjaajat käyttävät erilai-sia kommunikointimenetelmiä asiakkaiden kanssa ja he myös saavat koulutusta siihen säännöllisesti, Lotvonen kertoo�

Ennakoivia toimenpiteitäVammaispalveluiden puolella tilanteiden ennalta-arvaamattomuus korostuu� Turva-suunnitelmassa näkyy, mitä haastavat tilanteet voivat olla ja millaisia ovat vastaavasti ennakoi-vat toimenpiteet, joiden avulla haastavia tilan-teita pyritään välttämään�

- Ennakoivat toimenpiteet voivat olla konk-reettisia eli esimerkiksi sellainen, että asiakas syö tietyssä paikassa, jos hän ei vamman vuoksi ymmärrä, ettei toisen lautaselta saa syödä� Jos asiakas puolestaan kokee kipua eikä voi kertoa, että pää on kipeä, voi tilanne kulminoitua ja esimerkiksi kohdistua aggressiona materiaaliin tai ohjaajaan� Tällaisissa tilanteissa yritetään

teksti ANU ISOAHO kuvat STOCK.XCHNG

7

UnelmaO N H Y V Ä A L K U

WWW.LUOVI.FI

Löydä oma unelmasi tulevai-suudesta. Me autamme Sinua löytämään työkalut sen toteut-tamiseen. Luovi on ammatilli-nen erityisoppilaitos, joka toi-mii yli 20 paikkakunnalla kautta maan.

Haku syksyllä 2015 alkavaan ammatilliseen peruskoulutuk-seen on 18.3.–8.4.2015 osoit-teessa www.opintopolku.fi .

WWW.LUOVI.FI

Kympin haku:

www.opintopolku.fi 19.5.-21.7.2015 klo 15.00 mennessä.

Lukion haku:

Suoraan oppilaitokseen 30.6.2015 mennessä www.rauski.fi.

Lisätiedot:

sari.ahola-korpi@rko.fi p. 050 4400 048

www.rauski.fi

Raudaskylän lukioRauskin kymppi

elein, ilmein ja kosketuksin ilmaista, jos jokin on kiellettyä� Rajoittaminen tehdään siis sil-loin, kun asiakas satuttaa itseään tai on vaaraksi muille, Lotvonen kertoo�

Asiakkaan taustan selvittäminen on tärkeää� Sen avulla tiedetään, voidaanko esimerkiksi rajoitettaessa käyttää fyysistä kontaktia� Autis-tisella asiakkaalla voi olla aistitiedon käsittelyn poikkeavuus, jolloin on olennaista tietää, miten asiakkaasta voidaan ottaa kiinni� Toinen asia-kas puolestaan voi kokea kosketuksen turvalli-sena�

- Kaikki lähtee asiakkaan kunnioittamisesta� Rajoittamista ei voida pitää kasvatuksellisena eikä rangaistuskeinona vaan se on hoitotoi-menpide� Asiat tulee käydä jokaisen asiakkaan kanssa läpi, koska jokainen kokee rajoittamisen eri tavalla, huomauttaa Lotvonen�

Yksilöllisyys huomioitavaVuorovaikutuksen ongelmiin ja ymmärre-tyksi tulemisen vaikeuksiin liittyviä haasteita voidaan vähentää ennen kaikkea keskustelun avulla�

- Nuorten Ystävillä työtään tekevät ohjaajat ovat ammattitaitoisia ja he pystyvät näkemään miten pitkälle asiakasta voidaan tukea itsemää-räämisoikeudessa ja milloin se taas kääntyy itseään vastaan� Esimerkkinä tällaisesta asi-asta on rahankäyttö� Joillekin asiakkaillamme voi aiheuttaa taloudellista ahdinkoa, jos hei-dän rahankäyttöään ei valvota, koska he eivät ymmärrä rahan arvoa, Lotvonen kertoo�

Vammaispalveluiden puolella on myös las-tensuojelun asiakkaita� Heitä koskettaa las-tensuojelulaki� Tämä tarkoittaa sitä, että heille tehdään myös turvasuunnitelma, mutta mah-dollinen rajoittaminen tehdään lastensuoje-lulain mukaisesti� Kahta lakia ei saa sekoittaa� On tärkeää tietää, minkä lain puitteissa asiakas sijoitetaan�

- Kaikkia asiakkaita on pystyttävä tukemaan itsemääräämisoikeudessa riippumatta siitä, kuinka vaikea tausta heillä on� Asiakkaat ote-taan mukaan talon palavereihin: heidän asioi-taan hoidetaan, joten on tärkeää saada selvillä, mitä mieltä he ovat asioista� Yksilöllisyys täytyy aina huomioida� Itsemääräämisoikeus lähtee siitä, että asiakas voi itse määrätä omasta elä-mästään ja päättää palveluistaan� Näissä asi-oissa ohjaajat antavat asiakkaalle tämän tarvit-seman tuen, Lotvonen tiivistää�

Asiakkaamme ovat valveutuneita omista asioistaan.

8

Kehitysvammaisten perhehoitoa käynnistämässä

Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut tuottaa ja kehittää kuntien käyttöön laadukkaita vaativan tason perhehoitopalveluita.

teksti ANU ISOAHO kuvat JARNO KINNUNEN, STOCK.XCHNG

Perhehoitopalveluita tarjotaan kunnille ensisijaisesti lasten pitkäaikaisissa perhe-sijoituksissa, mutta tuetut palvelut voivat

koskea myös lyhytaikaisia tai kriisiluonteisia sijoituksia� Perhehoito on ollut ensisijainen las-tensuojelun sijoitusmuoto vuodesta 2012 läh-tien, mikä on lisännyt perhesijoitusten määrää tasaisesti ympäri Suomen� Sijoituksen aikaisella tiiviillä tuella pyritään löytämään sijaisperhe-vaihtoehto lapselle myös silloin, kun lapsella on vaativia erityistarpeita�

Nuorten Ystävien perhehoitopalveluissa ollaan käynnistämässä lastensuojelun perhe-

hoidon rinnalle kehitysvammaisten lasten per-hehoitoa� Perhehoitolakia uudistetaan tällä het-kellä ja sen yhtenä tavoitteena on muun muassa vammaisten ja vanhusten perhehoidon aseman parantaminen� Sosiaalityöntekijä Paula Viisainen on aloittanut työt perhehoitopalveluissa tehtävä-nään kehittää ja käynnistää kehitysvammaisten perhehoito Nuorten Ystävillä�

- Myös vammaispalvelulainsäädännössä on tulossa uudistuksia, joista tuoreimpana on vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen ja sitä kautta muun muassa eri vammaryhmien palveluiden yhdenvertaistami-

9

nen ja palveluiden saannin turvaaminen kaikille vammaryhmille� Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2010 sisältää myös kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämisen ja sen purkamisen vuoteen 2020 mennessä� Kehitysvammaisten las-ten ja nuorten perhehoito ja sen kehittäminen on omiaan vastaamaan myös tähän tarpeeseen ja kysyntään, Viisainen kertoo�

Mahdollisuus turvalliseen ja pysyvään kasvuympäristöönKehitysvammaisten perhehoitoa järjestetään eri-ikäisille kehitysvammaisille erityishuoltona tai lastensuojelullisista syistä lyhytaikaisena tai pit-käaikaisena perhehoitona� Erityishuoltona järjes-tettävää perhehoitoa ohjaa vammaispalvelulain mukainen erityishuolto-ohjelma ja palvelusuun-nitelma� Kehitysvammaisten perhehoitoa järjes-tetään myös lastensuojelullisista syistä� Tällöin lapsi sijoitetaan huostaan otettuna perhehoitoon ja hän on oikeutettu saamaan sekä lastensuojelun että vammaispalvelun tukea ja palveluja�

Pitkäaikaisesta perhehoidosta on aina kysy-mys, jos lapsi tai nuori tarvitsee vanhemmuutta ja huolenpitoa, johon vanhemman elämäntilanne ja voimavarat eivät anna mahdollisuutta� Kehi-

tysvammainen lapsi on diagnoosistaan huo-limatta yksilö omine luonteenpiirteineen, tapoineen ja toiveineen sekä ensisijaisesti lapsi, joka tarvitsee kehitystä tukevan ja tur-vallisen kasvuympäristön sekä mahdollisuu-den kiintymykseen ja pysyvyyteen�

- Lastensuojelullisista syistä sijoitettavan kehitysvammaisen lapsen sijoituksen taus-talla on usein samat tekijät kuin muillakin lapsilla, esimerkiksi vanhempien päihderiip-puvuus tai mielenterveysongelmat� Nuorten Ystävillä on vuosikymmenten kokemus niin lastensuojelun kuin kehitysvammaisten asi-akkaiden palveluiden kehittämisestä, per-hehoitopalveluiden palvelupäällikkö Pirjo Vähämaa kertoo�

Kehitysvammainen lapsi tuo oman eri-tyisyytensä perheen arkeen� Kodissa on tärkeää huomioida lapsen erityistarpeet toimintakyvyn ja kehitystason mukaisesti� Lapsen tukiverkosto on usein laaja ja sisältää monia eri tahoja, kuten eri ammattialojen asiantuntijoita� Lapsi tarvitsee usein tukea päivähoitoon ja koulunkäyntiin sekä eri-koissairaanhoidon palveluja� Perhehoitajalta vaaditaankin valmiutta toimia lapsen ver-kostojen kanssa yhteistyössä� Perhehoidon

»Perhehoidon vahvuutena on tarjota lapselle tai

nuorelle koti kasvuympäristönä, turvallinen ja tavallinen perhe-elämä sekä mahdollisuus jopa läpi elämän kestäviin ihmissuh-teisiin, sanovat Paula Viisainen ja Pirjo Vähämaa.

10

Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut perustuvat sijaisperheille tarjottavaan vahvaan ammatilliseen tukeen.

KIINNOSTUITKO KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDOSTA? Paula ja Pirjo kertovat sinulle lisää: Sosiaalityöntekijä Paula Viisainen p. 050 597 7731 paula.viisainen@nuortenystavat.fi.

Palvelupäällikkö Pirjo Vähämaa p. 044 7341 553pirjo.vahamaa@nuortenystavat.fi.

vahvuutena on tarjota lapselle tai nuorelle koti kasvuympäristönä, turvallinen ja tavallinen perhe-elämä sekä mahdollisuus jopa läpi elä-män kestäviin ihmissuhteisiin�

Vahva ammatillinen tukiEnnen sijaisperheeksi ryhtymistä perheet käy-vät sijaisvanhemmille tarkoitetun PRIDE-val-mennuksen, joka on kestoltaan noin neljästä kuuteen kuukautta� Nuorten Ystävät on jär-jestänyt PRIDE-valmennuksia Oulussa, Rova-niemellä, Ylivieskassa, Seinäjoella ja Turussa� Perhehoitajilta ei siis vaadita ammatillista kou-lutustaustaa vaan heidät valmennetaan tehtä-väänsä� Valmennuksen tavoitteena on antaa perheille riittävästi tietoa ennen ryhtymistä kehitysvammaisten lasten perhehoitajiksi� Val-mennuksen yhtenä tavoitteena on taata lapselle pääsy hyvin valmentautuneeseen perheeseen�

- Perhehoitaja saa tietoa valmennuksen aikana lastensuojelun perhehoidon lisäksi lap-sen ja nuoren yksilöllisistä tarpeista, muun muassa eri sairauksien ja vammojen erityispiir-teistä, lapsen ja nuoren mahdollisista palvelu-verkostoista sekä yhteistyöstä lapsen ja nuoren asioissa� Perhehoitaja sitoutuu myös tukemaan lapselle läheisten ihmissuhteiden ylläpitoa sijoituksen aikana, Viisainen kertoo�

Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut perustuvat sijaisperheille tarjottavaan vah-vaan ammatilliseen tukeen, mikä sisältää säännölliset kotikäynnit, puhelimitse tapah-tuvan neuvonnan ja ohjauksen sekä tarpeen mukaan vertaistukea, työnohjausta, koulutusta ja asiantuntija-konsultaatioita� Sijaisperheen lakisääteisen vapaan pitäminen mahdolliste-taan perhelomittajan, lomaperheen tai lasten-suojeluyksikön tuella� Lapin ja Oulun alueella

toimivalla perhelomittajalla Anne Kauppilalla on esimerkiksi pitkäaikainen kokemus kehitys-vammaisten hoidosta�

- Sijaisvanhempien arki on vaativaa – tukea tarvitaan ja välillä on hyvä pitää vapaata myös aivan kahdestaan� Kotiintuleva perhelomittaja mahdollistaa tämän ja perheet ovatkin otta-neet mahdollisuuden perhelomittajaan erittäin hyvin vastaan, Vähämaa kertoo�

Kehitysvammaisten perhehoidosta kiin-nostuneille perheille järjestetään PRIDE-val-mennus keväällä 2015 Oulussa� Perheiden rek-rytointi on alkanut ja PRIDE-valmennuksen aikataulu tarkentuu alkukeväästä 2015� Myös tällä hetkellä Nuorten Ystävien sijaisperheenä toimiville perheille tai jo valmennuksen käy-neille sijaisperheille järjestetään erillinen kehi-tysvammaisten perhehoidon täydennyskoulu-tus kevään 2015 aikana�

- Useat syksyn aikana tapaamani sijaisper-heet ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa kehitys-vammaisten perhehoidon täydennyskoulutusta kohtaan, kertoo Viisainen tyytyväisenä�

11

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Nordea Pankki Suomi OyjAleksanterinkatu 36 B, 00020 Nordea0200 3000nordea.fi

Nordea Business MasterCard helpottaa yrityksesi arkea. Koroton maksuaika parantaa yrityksesi maksuvalmiutta ja saat hankinnoista yhden laskuerittelyn, joka on helppo viedä kirjanpitoon. Yritykseesi tulevien laskujen määrä vähenee ja voit luopua käteiskassasta, erillisistä bensakorteista sekä henkilökohtaisten korttien käytöstä yritysostoihin.

Kysy lisää Nordea Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18 tai Nordean konttorista.

Teemme sen mahdolliseksi

Yrittäjä, maksa vähemmän laskuja

12

Koulunkäynti

Lastensuojelu kriisissä – taas, vielä, edelleen?Suomalainen lastensuojelu on kriisissä. Onko joskus ollut aika, jolloin lastensuojelu ei olisi jostain näkökulmasta ollut kriisissä?

Tarpeita on yleensä aina ollut enemmän kuin resursseja niihin vastaamiseen� Kiistaa on ollut siitä, kenen vastuulla

lasten ja perheiden vaikeuksiin puuttuminen on ja miten se pitäisi tehdä� Köyhiä ja kärsiviä on jaoteltu ”oikeisiin kurjiin”, jotka ovat ilman omaa syytään joutuneet vaikeuksiin ja ansait-sevat siksi tulla autetuiksi ja niihin, jotka saavat syyttää itseään ongelmistaan� Auttamisen kei-noista on väännetty kättä� Pitäisikö suojelua ja kasvatusta tarvitsevat lapset sijoittaa laitoksiin vai perheisiin vai pitäisikö toimia niin, ettei sijoituksia tarvittaisi ollenkaan?

Pienikin lastensuojelun historian tarkastelu osoittaa, että monet niistä kysymyksistä, joita luulemme tämän ajan herättämiksi, omaavat huomattavasti pidemmät juuret�

KöyhyysKöyhyyden ja lastensuojelun tarpeen välinen yhteys näyttää olevan sitkeää laatua� Lastensuo-jelutyön alkuvaiheessa yli sata vuotta sitten kes-keisenä tavoitteena oli nimenomaan köyhien perheiden lasten auttaminen� Ensisijaisena pidettiin jo tuolloin vanhempien tukemista las-ten kasvatuksessa ja lasten ohjaamista työhön ja toimeen� Kaikkien kohdalla tämä ei riittänyt vaan tarvittiin tukevampia keinoja ja laitoshoi-toa� Köyhyys näytti olevan keskeinen tekijä lai-tokseen päätymisen taustalla� Nuorten Ystävien vanhoja vuosikertomuksia selatessa voi todeta, että valtaosa aikanaan Pohjolan Poikakotiin sijoitetuista lapsista tuli köyhistä kodeista ja vanhempien yhteiskunnallinen asema oli

teksti MIKKO ORANEN kuvat STOCK.XCHNG, JARNO KINNUNEN

MIKKO ORANENkehitysjohtajaNuorten Ystävät ry

13

Edelleenkään ei ymmärretä köyhyyden muodostamien riskien merkitystä.

heikko� Vuodesta 1918 kerrotaan, että poikien vanhemmat olivat pääosin ”tilattomia ja vailla ammattisivistystä”, vaikka joukossa saattoikin olla muutama ”virkamies, tehtailija tai talon-omistaja”� Vuoden 1939 kertomuksen mukaan useampi kuin kaksi kolmesta pojasta tuli köy-hästä kodista�

Nykyisten valtakunnallisten rekisteriaineis-tojen tarkastelu on osoittanut, että köyhyys on edelleen eräs keskeinen lastensuojelun tarpee-seen yhteydessä oleva tekijä� Vanhempien pit-käaikainen toimeentulotuen tarve ja alhainen koulutustaso nostavat lapsen riskiä tulla sijoi-tetuksi kodin ulkopuolelle� Suuri osa sijoitet-tujen lasten vanhemmista on syystä tai toisesta normaalien työmarkkinoiden ulkopuolella� Ero väestön keskimääräiseen tilanteeseen on hätkähdyttävä� Usein vaikeudet kumuloitu-vat ja taloudelliseen niukkuuteen liittyy muita vanhemmuutta kuormittavia tekijöitä� Samalla kasvavat myös lasten kehitykselliset riskit�

Näitä havaintoja tulkittaessa on tärkeä muistaa, että rekisterien yhteydet ovat tilastol-lisia yhteyksiä ja kuvaavat todennäköisyyksiä ja riskejä yleisellä tasolla� On paljon taloudelli-sessa niukkuudessa eläviä perheitä, joiden lap-sen voivat hyvin� Yhtä lailla on niitä lapsia ja nuoria, joiden perheessä toimeentulo on kyllä turvattu mutta muita vaikeuksia on paljon�

Kenen on vastuu?Kiistatonta on, että köyhyyden ja perheiden vaikeuksien väliset yhteydet ovat olleet näh-tävissä kautta järjestäytyneen lastensuojelun historian� Samoin on ollut näkyvissä jännite yksilön oman vastuun ja yhteiskunnan vastuun välillä� Viime aikoina heiluri on ollut vauhdilla menossa suuntaan, jossa korostetaan jokaisen kansalaisen omaa vastuuta ja samalla häivyte-tään yhteiskunnallisen tilanteen ja poliittisten päätösten merkitystä� On erittäin hämmentä-vää löytää uuden sosiaalihuoltolain peruste-luista maininta, jonka mukaan perheellä ei olisi oikeutta kotipalveluun, mikäli tarpeen taustalla on jokin vanhempien itse aiheutettu ongelma� Apua ansaitsisivat vain ne, jotka ilman omaa syytään ovat joutuneet vaikeuksiin� Toivotta-vasti lain toimeenpanon yhteydessä annetaan myös ohjeet siitä, miten nämä kaksi ryhmää erotetaan toisistaan�

Pitkästä historiasta huolimatta meillä ei edelleenkään ymmärretä köyhyyden muodos-tamien riskien merkitystä� Kokonaisvaltainen ajattelu ja toiminta puuttuu ja osaoptimointi

on ahkerassa käytössä� Kunnissa harkinnanva-raisessa taloudellisessa tuessa säästetään satasia välittämättä siitä, että samalla riski vaikeuksien kumuloitumiselle kasvaa ja yhteiskunnalle koi-tuva lopullinen kustannus voi olla satoja tuhan-sia euroja� Kannattaako kansanedustajan olla huolissaan siitä, että köyhillä on liian hienot lastenvaunut� Eikö todellinen huoli ole se, että on niin paljon perheitä, jotka tarvitsevat eri-tyistä taloudellista tukea aivan tavallisiin lasten perustarvikkeisiin?

Laitos vai perhe?Vuoden 1919 Nuorten Ystävien toimintakerto-mus tarkastelee laitoskasvatuksen ja yksityisko-tikasvatuksen eli silloisen perhehoidon välistä suhdetta� Tekstissä todetaan, että ”monet etevät kasvatusteoreetikot” ja ”tuhannet nykyaikaiset ihmiset” ovat asettuneet kokonaan yksityisko-tikasvatuksen puolelle laitoskasvatusta vastaan� Kirjoittaja puolustaa laitoksia erityisesti niiden lasten ja nuorten sijoituspaikkana, joiden sijoi-

Pesäpuusta uutuuksia...

www.pesapuu.fi

Kaikki nämä uutuudet ja paljon muuta löydät verkkokaupastamme.

“Sitten he halusivat sijaisperheeksi...”-opas on tarkoitettu keskustelun virittäjäksi sijaisvanhemmille tai sijaisvanhemmuutta miettiville ja heidän läheisilleen.

Tarvekortit on tarkoitettu avuksi lapsen tarpeiden tun-nistamiseen ja arviointiin.

Väittämäkorttien täydennyspakan kortit käsittelevät huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointia. Uusi pakka täydentää aikaisempia Väittämä-kortteja.

“Minun elämäni sarjakuvana”-tehtävän avulla työntekijä ja asiakas voivat yhdessä tehdä näkyväksi asiakkaan elämäntapah-tumien merkitystä hänen elämässään.

“Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla”-tutkimuksessa tarkastellaan 5–9-vuotiaiden lasten näkemyksiä hyvinvoinnista ja lastensuojelusta.

14

tuksen syynä on ollut lapsen tai nuoren oma käyttäytyminen� Näiden lasten sijoittamista yksityiskoteihin hän pitää ihmiskokeena, jossa usein epäonnistutaan: ”Usein tuodaan noihin yksityiskoteihin sijoitettuja lapsia muutaman vuoden kuluttua pahatapaisina laitoksiin�” Lai-toshoidon onnistumisen edellytyksenä kirjoit-taja pitää ”kasvattajia, jotka osaavat ja tahtovat asettua yhtäläisyyden ja rakkauden suhteeseen lapsiin�”

Huolimatta etevien kasvatusteoreetikoiden ja tuhansien nykyaikaisten ihmisten vastus-tuksesta, laitoshoidosta tuli vuosien myötä tyy-pillisin sijaishuollon muoto� Nyt perhehoidon osuutta pyritään määrätietoisesti nostamaan� Suunta on varmasti oikea� Sadan vuoden takai-set huomiot kuitenkin on syytä pitää mielessä� Sijaiskoti ei automaattisesti ole paras paikka lapselle tai nuorelle eikä laitos välttämättä huono vaihtoehto� Tanska, joka teki vastaavan suunnan muutoksen jo aikaisemmin, on nyt joutunut peruuttamaan ja lisäämään laitos-hoidon osuutta� ”Ihmiskokeiden” kohteeksi ja sijoituspaikkakierteeseen joutuneita nuoria tämä tieto tuskin kovin paljon lohduttaa�

Lastensuojelu hölmöläisen peiton allaNykyinen kehittämispuhe keskittyy ennal-taehkäisyyn, peruspalveluihin ja varhaiseen tukeen, joilta odotetaan ratkaisua lastensuo-jelun tämänhetkiseen kriisiin� Näiden äänien

alle on peittynyt se tosiasia, että aina tulee ole-maan myös niitä perheitä ja lapsia, joiden aut-tamiseen tarvitaan varsinaista lastensuojelua ja sijaishuoltoa� Uusi sosiaalihuoltolaki tulee ehkä siivoamaan lastensuojelun tilastoja mutta todellisiin asiakasmääriin sillä ei tule olemaan vaikutusta vielä pitkään aikaan� Jotta asiakkaat voisivat siirtyä lastensuojelun avopalveluista lapsiperheiden sosiaalipalveluihin, täytyy sel-laiset ensin luoda� Epäilen, että ”uusien” pal-veluiden resurssit tullaan ottamaan lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta ja erityisesti ”kalliista” laitoshoidosta�

Keskustelussa on unohtunut se, että muu-tosten seurauksena sijaishuoltoon tulevat lapset ja nuoret ovat entistä vaativampia� Tästä syystä myös sijaishuoltoa pitää kehittää ja vahvistaa�

Tekoja ja tekijöitäLyhyelläkin matkalla lastensuojelun historia kohtaa paitsi tuttuja ilmiöitä ja kysymyksiä myös sinnikkäitä lasten ja perheiden puolusta-jia� Lasten kaltoinkohtelu, perheiden heitteille-jättö tai nuorten itsetuhoinen riehuminen eivät koskaan ole olleet ”kivaa” kuultavaa eivätkä ”fantastisia” juttuja� On tarvittu ihmisiä, jotka ovat väsymättä jaksaneet muistuttaa yhteisöjä ja yhteiskuntaa niiden vastuusta�

Kukkahattutädeiltä ja -sediltä eivät ole työt vieläkään loppu�

Sadan vuoden takaiset huomiot on syytä pitää mielessä.

15

Lasten ja nuorten osallisuus lastensuoje-lussa ja kiintymyssuhteiden merkitys

Nuorten Ystävät, MLL, Poske -Lapin toimin-tayksikkö, Lasten Kaste ja Rovaniemen kau-punki järjestävät yhteistyössä koulutuspäivän lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammat-tilaisille sekä avoimen iltatilaisuuden vanhem-mille ja muille kasvatuksesta kiinnostuneille. Molemmat tilaisuudet ovat maksuttomia.

Tiistaina 24.2.2015. Rovaniemen kaupungintalon valtuustosali (Hallituskatu 7, Rovaniemi)

OHJELMA:

08.45 – 09.15 Aamukahvi 09.15 – 09.30 Seminaarin avaus, kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö, Poske -Lapin toimintayksikkö09.30 – 10.30 NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄJÄNÄ Kehittäjäsosiaalityöntekiijä Pekka Ojaniemi ja projektikoordinaattori Seija Saalismaa, Lasten Kaste10.30 – 11.30 KOHTAAMISEN MERKITYS OSALLISUUDEN RAKENTUMISESSA Paneelissa aiheesta keskustelemassa: Pekka Ojaniemi ja Seija Saalismaa, Lasten Kaste Kehitysjohtaja Mikko Oranen, Nuorten Ystävät Lastensuojelujohtaja Kaisa-Maria Rantajärvi, Rovaniemen kaupunki Vanhempi kostaapeli Mikko Halme, Lapin poliisilaitos11.30 – 12.30 Lounas (omakustanteinen) 12.30 – 12.45 Nuorten musiikkiesitys 12.45 – 13.00 Nuorten Ystävien tervehdys, pääsihteeri Arja Sutela13.00 – 14.15 LAPSEN TURVALLISET JA TURVATTOMAT KIINTYMYSSUHTEET JA TRAUMOJEN MERKITYS LT, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen14.15 – 14.45 Kahvitauko 14.45 – 16.00 LAPSEN TURVALLISET JA TURVATTOMAT KIINTYMYSSUHTEET JA TRAUMOJEN MERKITYS Luento jatkuu16.00 Päivän päätös, kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö

ILMOITTAUTUMINEN PÄIVÄSEMINAARIIN 10.2.2015 MENNESSÄ OSOITTEESSA: https://www.webropolsurveys.com/S/F3EB781629AD3FF2.par Tilasuuteen mahtuu 250 osallistujaa. Lisätietoja antaa hankekoordinaattori Seija Saalismaa p. 040 6757 498.

Luennoimassa JARI SINKKONEN

Avoin ja maksuton luento vanhemmuudesta

Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun?

Tiistaina 24.2.2015 klo 18-20Kulttuuritalo Korundi (Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi)

Luennoitsijana Jari Sinkkonen.Tilaisuuteen mahtuu 340 osallistujaa, ei ennakkoilmoittautumista.Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Jarno Kinnunen p. 044 7341 547, Nuorten Ystävät

16

Valmennusta vanhemmuuteenNuorten Ystävien Vanhempien Akatemia on tarjonnut vuoden 2014 alusta alkaen maksutonta vanhempien valmennusta. Valmennus auttaa arjen pulmatilanteissa, tukee vanhemmuutta ja antaa ohjausta lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

teksti ANU ISOAHO kuvat RODEO, STOCK.XCHNG

Miten toimia, kun lapsen uhma ja kiukku väsyttävät ja tuntuu, että kaikki omat ja sukulaisten hyvät neuvot on jo

kokeiltu? Miten laittaa turvalliset rajat murros-ikäiselle? Miten voisin auttaa lastani, joka tun-tee itsensä yksinäiseksi?

Riitta Alatalolle ja Essi Niemelle tulee uusia yhteydenottoja viikoittain� Vanhempien Akatemian työntekijät ovat kehittäneet matalan

kynnyksen ohjaus- ja neuvontamallin, johon vanhemmat voivat tulla pieneltäkin tuntuvien kasvatushaasteiden ja arjen pulmatilanteiden kanssa� Kysymyksessä on siis ennaltaehkäisevä ja vanhemmuutta tukeva toiminta, johon on helppo tulla mukaan�

Vanhempi tai vanhemmat voivat tulla val-mennukseen tarvittaessa yhdessä lasten kanssa, mikäli se käsiteltävän asian kannalta on perus-

17

Nettiajanvaraus osoitteessa www.tohtorille.fi

teltua� Tapaamiset toteutetaan pääsääntöisesti Vanhempien Akatemian tiloissa, mutta tarvit-taessa tapaamiset voidaan sopia myös perheen kotiin� Tämä mahdollisuus halutaan antaa eri-tyisesti yksinhuoltajille ja muille vanhemmille, joille lastenhoidon järjestäminen tai kotoa läh-teminen on erityisen haasteellista�

- Tehdyn työn kautta olemme huomanneet, että valmennukseen tarvittaisiin resursseja lisää� Alle kolmevuotiaiden lasten vanhem-mille tarjoavat tukea neuvolat, mutta muuten ei tämän tyyppistä matalan kynnyksen apua ole ollut saatavilla ammattilaisen toimesta, kertoo Alatalo�

Kansainvälisesti vanhemmille on tarjolla paljon valmennusta, ohjausta ja coaching-tapaamisia, mutta Suomessa vanhemmuutta tukevat keskustelut ovat vielä perinteisesti hyvin huoli- ja ongelmakeskeisiä eikä ennalta-ehkäisevään, vanhemmuutta tukevaan valmen-nukseen ole täällä vielä perinteitä eikä malleja� Projektin tavoitteena onkin kehittää matalan kynnyksen vanhemmuutta tukeva ohjaus- ja neuvontamalli, joka sopii suomalaiseen kult-tuuriin ja vanhempien tarpeisiin�

Tukea varhaisessa vaiheessaTarpeen mukaan valmennuksessa käydään yhdestä viiteen kertaa� Jollekin saattaa riittää yksi valmennuskerta, jonka aikana saa vedettyä henkeä� Jos on puolestaan paljon asioita, poh-ditaan mitä työkaluja on tarjolla perhe-elämän tueksi ja asioita lähdetään yhdessä työstämään� Valmennuksesta ei kerätä asiakasrekisteriä ja halutessaan vanhempi voi tulla etunimellä mukaan valmennukseen� Tapaamisten aikana ei kirjoiteta asioita ylös vaan oikeasti keskus-tellaan�

- Vanhemmille ei ole oikein olemassa tukea tai paikkaa, jossa vanhemmuuden asioista voi puhua pitkäjänteisesti� Haluamme toiminnal-lamme tarjota vanhemmille tukea varhaisessa vaiheessa, ennen kuin arjen haasteista tulee isoja ja perheen hyvinvointia ja voimavaroja kuluttavia tekijöitä� Yleensä perheet, joissa on molemmat vanhemmat, tulevat yhdessä val-mennukseen� Meidän toiminnassa isät ja äidit ovat olleet yhtä aktiivisia toimijoita, Alatalo summaa�

Monesti vanhemmat kaipaavat yhtenäisiä kasvatuskäytäntöjä� Lasten kasvaessa huoma-taan, että kasvatus ja vanhemmuussuhde ovat lapsen näkökulmasta katsottuna poukkoilevaa� Vanhempi voi kokea häpeää esimerkiksi totte-

18

VANHEMPIEN AKATEMIAN tavoitteena on luoda pysyvä verkostopohjainen malli lasten ja nuorten vanhempien tukemi-seksi Oulun seudulla. Hanke toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina 2011-2015.

Projektipäällikkö Riitta Alatalop. 044 7341 643riitta.alatalo@nuortenystavat.fi

Projektisuunnittelija Essi Niemip. 044 7341 435essi.niemi@nuortenystavat.fi

www.vanhempienakatemia.fi

lemattomasta lapsesta, vaikka kyse voi olla pie-nestä jutusta perheen sisällä� Valmennuksessa tuodaan tietoisesti esiin myös niitä vahvuuksia, joita vanhemmilla on� Ei siis puhuta pelkästään pulmista ja haasteista�

Alatalo ja Niemi ovat huomanneet, että ihmisillä menee usein sekaisin parisuhde ja vanhemmuussuhde� Lapsen näkökulmasta eri-tyisen tärkeää on säilyttää vanhemmuussuhde vaikka parisuhde kuohuisikin�

- Jonkin verran tämä korostuu erotilan-teissa: miten saadaan erosta huolimatta van-hemmuussuhde toimimaan� Vaatii melkoista kypsyyttä vanhemmalta, ettei lähde kostamaan lapsen kautta parisuhteen toimimattomuutta� Vanhemmuus olomuotona ja roolina on herkkä ja haavoittuva� Jos vanhempien kanssa juteltai-siin ennen eroa siitä, miten säilyttää keskuste-luyhteys eron aikana lapsen edun nimissä, olisi sillä yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Niemi pohtii�

Muuttunut yhteiskunnallinen tilanne valmennustarpeen taustallaValmennuksen tarve liittyy elämisen ja yhteis-kunnan monimutkaistumiseen� Vanhemmuu-teen on tullut paljon asiaa esimerkiksi netin välityksellä ja se lisää paineita siitä, mikä on oikea tapa toimia� Suvun tuki on poistunut monilta ja vanhemmaksi tullaan myöhemmällä iällä� Tarve valmennuksen tyyppiseen toimin-taan on tullut vasta tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa�

Alatalo korostaa sitä, että perheen yhteinen arki on turhan väheksytty asia koko perheen hyvinvoinnin kannalta� Arjen tulee toimia niin, että kaikilla on hyvä olla ja yhteinen aika voi olla vaikka ruokapöydän ympärillä�

- Aina ei tarvitse lähteä jonnekin� Kysyt-täessä lapsilta parhaita asioita äidin tai isän kanssa, vastauksena voi olla esimerkiksi kala-

retki tai lettukestit� Vanhemmat usein kuvit-televat, että kaiken pitäisi olla isoa ja hienoa, mutta lapset tyytyvät aika vähään, Alatalo huo-mauttaa�

Lasten kasvatukseen liittyvien haasteiden lisäksi vanhemmat voivat joskus kokea riit-tämättömyyttä työn, perheen ja parisuhteen välisessä ristitulessa ja kaivata tukea ja voimaa arjen haasteisiin� Vanhempien valmennuksen tarkoituksena ei ole antaa valmiita vastauksia perheiden ongelmiin, vaan auttaa vanhempia oivaltamaan omat voimavaransa ja tukea nii-den myötä vanhempia kasvatustehtävässä ja perheen vuorovaikutuksen vahvistamisessa� Ohjauksen ja neuvonnan kautta voidaan myös ohjata vanhempia ja perheitä sekä projektin omiin toimintoihin että muiden järjestöjen ja kaupungin tarjoamiin palveluihin�

- Olen itsekin vaikuttunut tästä toiminnasta� Tarkoituksemme on antaa apua ja tukea oikea-aikaisesti, summaa Alatalo�

19

ePassi_ilmoitus_165x128mm_2014_11_c.indd 1 11/27/14 11:29 AM

20

Hyvää Joulua!

21

Osuuspankki Poppia

www.poppia.fi

Osuuspankki Poppia

Osuuspankki PoppiaAidosti lähellä ihmistä

MUHOS Valtatie 9 | www.poppia.fi

22

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyvänteke-väisyystuotot viiveettä suoraan niitä tarvitse-ville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Taikasauva-toiminta teksti KATI SEPPÄNEN, JUHA KÄSNÄNEN, TERHI LUOKKANEN, JONAS EDBERGkuvat KATI SEPPÄNEN, JUHA KÄSNÄNEN, RIITTA ROIVAINEN, JONAS EDBERG, TUULA PIETILÄINEN

Rantakodin ja Rantapirtin asukkaat konsertissa16�8�2014 oli erityisen ikimuistoinen ja merkityksellinen lauantai-ilta Muhoksella sijaitsevien ryhmäkotien, Rantakodin ja Rantapirtin, nel-jälle asukkaalle� Taikasauva-toiminnan sekä tuen mahdollistaneiden tahojen avulla saimme mahtavan tilaisuuden osallistua kahden kovasti ihailemamme artistin, Einin ja Jari Sillanpään keikalle ja pääsimme seuraamaan esitystä aivan eturivin paikoilta� Oikeata luksusta!

Oulun Möljällä, Meri Oulun kesäteatterin lavalla oli esiintymässä kaksi mielestämme Suomen valovoimaisimmista ja mukaansa tempaa-vimmista huippuesiintyjistä: Eini & Boogie sekä Jari Sillanpää�

Matkustimme Muhokselta Ouluun taksilla ja pääsimme VIP-asiak-kaina suoraan nautiskelemaan sekä herkuttelemaan monen ruokalajin antimista� Vatsat pullollaan seisovan pöydän makoisista antimista ja juomista siirryimme seuraamaan artistien viihdyttäviä esityksiä�

Eini ja illan päätteeksi esiintynyt Jari Sillanpää todellakin lunastivat odotuksemme� Saimme kuulla heidän tuttuja hittikappaleitaan vuo-sien varrelta, sekä myös uusia tulevilta julkaisuilta olevia musiikkikap-paleita� Pieni illan viileyskään ei haitannut, kun Eini ja Jari lauloivat lämmöllä, suoraan sydämiin asti�

Illan kruunasi Einin tapaaminen� Saimme vaihtaa hänen kanssaan kuulumisia sekä ojentaa hänelle kukkaset keikan jälkeen aivan henkilö-kohtaisesti� Eini osoittautui ihanan valloittavaksi ja erittäin humoristi-seksi persoonaksi, joka myös huomioi kaikki kuulijansa tasavertaisesti�

Saimme erityisen mieleenpainuvan kokemuksen, jonka muis-tamme vielä pitkään� Kiitos Taikasauva!

Niittytuvan uusi kuntopyörä kovassa käytössäMuhoksella sijaitseva tehostetun palveluasu-misen ryhmäkoti Niittytupa sai lokakuussa kaipaamansa kuntopyörän� Niittytupa on kym-menen asukkaan ryhmäkoti ja asukkaat ovat iältään 18–40-vuotiaita�

Pyörän rahoitti Taikasauva ja asukkaat ovat ottaneet pyörän heti omakseen� Lähes jokainen asukas on käynyt kokeilemassa pyörää ja jotkut ovat innostuneet pyöräilemään enemmänkin�

Pyörä on löytänyt paikkansa ryhmäkodin toisesta olohuoneesta ja se on sijoitettu siten, että myös television katselu onnistuu kuntoil-lessa� Kuntopyörästä löytyvät perusominaisuu-det eli matkamittari, nopeusmittari ja syketoi-minnot� Vastuksen ja penkin korkeuden voi säätää mieleisikseen, joten jokaiselle löytyy omat säädöt kilometrien taittamiseen� Pyörä laskee kulutetut kalorit, joten se on oiva kan-nustin myös painonhallintaan�

Niittytuvan asukas Teemu Nordqvist pitää pyörää hyvänä lisänä ryhmökodin virikevali-koimaan� Erityisesti oman sykkeen seuraami-nen pyöräilyn aikana on Teemun mielestä hyvä toiminto� Teemun mielestä pyörä on hyvä han-kinta, koska kuntoilu onnistuu milloin vain, säästä riippumatta�

Talven aikana Niittytuvassa on tarkoitus järjestää myös erilaisia liikuntahaasteita ja kilometrien kerryttäminen kuntopyörällä on ehdottomasti yksi niistä�

23

Koivulehdon nuorille uudet pyörät ja kypärätMuhoksella sijaitsevan Pohjokakodin sijaishuollon eri-tyisyksikkö Koivulehdon nuoret hakivat alkusyksystä Tai-kasauvalta tukea uusien polkupyörien ja pyöräilykypärien hankintaan� Koivulehdon vanhat pyörät olivat jo käyttö-ikänsä loppumetreillä, joten uusille pyörille oli huutava tarve�

Koivulehdon nuoret pyöräilevät päivittäin kouluun sekä harrastuksiin ja pitkätkin pyöräilylenkit kuntoilumie-lessä ovat erittäin suosittuja� Pyörällä liikkuminen mah-dollistaa nuorten itsenäisemmän liikkumisen ja hyötylii-kunnan myötä fyysinen kuntokin kohenee�

Taikasauva toteutti nopeasti nuorten toiveet ja Koivu-lehtoon hankittiin Oulun Budget Sportista kolme uutta ja hienoa polkupyörää� Samalla jokainen nuori sai uudet ja turvalliset pyöräilykypärät�

Uudet pyörät ovat olleet aktiivisessa käytössä ja toimi-neet moitteettomasti� Hyvillä välineillä on turvallista ja mukavaa pyöräillä� Iso käsi Taikasauvalle ja kaikille lah-joittajille, jotka mahdollistivat uusien pyörien hankinnan!

Jonaksen maisema -valokuvanäyttely klubitalo Tönärillä Kajaanissa

Olen Jonas Edberg� Ikää minulla on 24 vuotta ja olen Hel-singistä alun perin kotoisin� Aloitin valokuvauksen kolme vuotta sitten saatuani ensimmäisen järjestelmäkamerani lahjaksi� Klubitalo Tönärillä Kajaanissa tekemäni valokuva-näyttelyn valokuvat on otettu pitkin Suomea Porkkalannie-mestä Lappiin asti�

Valokuvaamisessa minua innostaa eniten ehkä se, että se toimii terapian muotona, ja että se antaa mielenrauhan, kun luonnossa liikkuu kameran kanssa� Valon näkeminen on iso tekijä valokuvaamisessa ja sen hallitseminen kameran kautta jaksaa aina innostaa�

Käytin valokuvanäyttelyssä omia valokuviani 30 kpl näyt-

telyn toteuttamiseen� Näyttelyn suunnittelu tehtiin yhdessä toisten klubitalon jäsenten ja työhönvalmentajien kanssa� Taikasauvan myöntämän rahoituksen avulla sain hankittua kuvat ja muun materiaalin näyttelyyn�

Näyttelyssä järjestettiin arvonta, jossa kävijät valitsivat omasta mielestään parhaan valokuvan� Ääniä annettiin yhteensä 66, joista kolme kuvaa sai eniten ääniä� Voittaja-kuva oli nimeltään Paltaniemen auringonlasku�

Kiitokset Taikasauvalle rahoituksesta� Suunnitelmissani on saada lisää näyttelypaikkoja Kajaanissa ja jatkaa valoku-vaamista�

24

Yhdenmukaista esimiestyötä valtakunnallisessa järjestössä

Nuorten Ystävillä esimiestyön ja johtamisen tukemiseen ja kehittämiseen panostaminen on ollut strateginen päätös.

teksti ANU ISOAHO kuvat JARNO KINNUNEN, STOCK.XCHNG

K eväällä 2014 Nuorten Ystävillä järjestet-tiin esimiesvalmennus, jonka tavoitteena oli työhyvinvoinnin edistäminen val-

mentavan esimiestyön kautta�- Esimiesvalmennuksen tarpeeseemme

vaikutti ensisijaisesti se, että systemaattinen ja pitkän tähtäimen toiminta vaatii yhtenäiset johtamiseen liittyvät toimintamallit ja niiden on toimittava samansuuntaisena myös maan-tieteellisesti hajautuneessa organisaatiossa liiketoimintarajoista riippumatta� Lisäksi tun-nistettiin se, että esimiestyön kuormittavuus on lisääntynyt ympäristön ja sisäisten muutos-paineiden vuoksi, joka haastaa myös esimiesten omaa jaksamista ja johtajuuden laatua, kertoo Nuorten Ystävien henkilöstöpäällikkö Tiina Kariniemi�

Nuorten Ystävät -konsernin sisäiset hen-kilöstöprosessit ja niihin liittyvät henkilös-

tölomakkeet ja -ohjeistukset uudistettiin ja päivitettiin vuoden 2013 aikana vastaamaan nykypäivän edellytyksiä�

- Esimiesten ja henkilöstön läpinäkyvyyttä suhteessa omiin ja alaisten työsuhdetietoi-hin sekä työsuhteeseen liittyviin tapahtumiin parannettiin uudella henkilöstötietojärjestelmä Hempalla (SympaHR)� Nykyaikaisen järjestel-män avulla kyetään hallinnoimaan koko työ-suhteen elinkaarta sekä hallinnoimaan ennen kaikkea uusia käyttöön otettuja henkilöstöpro-sesseja, kuten esimerkiksi tulostavoite-kehi-tyskeskusteluprosessia, varhaisen reagoinnin mallia sekä kannustejärjestelmän edellyttämiä tulosmatriiseja� Tärkeänä osana valmennusoh-jelmaa kulki siten myös Hemppa-järjestelmä ja uusien prosessien jalkauttaminen esimiehille, jatkaa Kariniemi�

Valmennuksen taustat ja tavoitteetSprongHouse Oy:n järjestämään valmennuk-seen osallistuivat esimiehet tulosaluejohtajista vastaaviin ohjaajiin ympäri Suomea� Kuusi-kymmentä esimiestä kattava ryhmä jaettiin kahteen osaan ja kerran kuussa järjestettiin Oulussa kaksi peräkkäistä valmennuspäivää� Eri liiketoiminta-alueilta tulevat esimiehet tekivät välitehtäviä pareittain, mutta työpari-menetelmällä haluttiin edistää myös vertaistu-kifoorumin syntymistä�

- On tärkeää, että esimiehet osaavat hyödyn-tää kollegoitaan ongelmatilanteissa� Ongelmien kanssa ei tarvitse eikä pidä jäädä yksin, Kari-niemi kuvailee�

Valmennuksen teemoja olivat itsetuntemus, valmentava esimiestyö, työlainsäädäntö arjen johtamistilanteissa, strategiset suuntaviivat sekä työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja hallinta�

25

- Hyvä johtajuus lähtee liikkeelle hyvästä itsetuntemuksesta� Se helpottaa sekä alaisten että erilaisuuden ymmärtämistä ja lisää vuoro-vaikutustaitoja� Esimies toimii näin myös työ-hyvinvoinnin johtajana� Pohdimme yhdessä, mistä työhyvinvointi ja työssä viihtyminen syn-tyvät ja kuinka hyvinvointia voidaan ennakoida ja tukea, Kariniemi kertoo�

Esimiesvalmennus toteutettiin Varman hyvinvointirahoituksella� Hyvällä esimiestyöllä voidaan välttää sairauspoissaoloja ja sitä kautta pitkäaikaisia työkykyyn liittyviä riskitekijöitä� Varman rooli yhteistyökumppanina ja työko-keluiden tukemisessa on merkittävä�

Neuvottelut Varman kanssa tulevien vuosien hankerahoituksen suuruudesta ja kohdentami-sesta ovat parhaillaan käynnissä� Painopiste-alueina korostunevat jatkossa työhyvinvoinnin lisäksi työssä jaksamisen, työn sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen�

Varman rahoitusta on suunnattu 2013–14 vuoden aikana myös Nuorten Ystävät kannus-tejärjestelmän rakentamiseen� Yhtenä tavoit-teena tulosmatriiseissa asetettiin pienenevä sairauspoissaolotrendi�

- Tällä hetkellä poissaoloprosentti on vali-tettavasti korkeammalla tasolla kuin mitä tavoitteisiin on asetettu� Sairauspoissaolot ovat aina kalliita yritykselle, Kariniemi tiivistää�

Onnistunut valmennusPalautteen perusteella valmennus oli sisällölli-sesti onnistunut� Valmennuksen edut näkyvät jo arjen työssä�

- Esimiesten kynnys ottaa yhteyttä on madaltunut� Tämän päivän HR-työhön kuuluu aito ja rakentava yhteistyö esimiesten kanssa� Esimiehet arvostivat sitä, että työnantaja sat-sasi näin isolla panostuksella valmennukseen� Esimiestyötä ei voi varsinaisesti opettaa, kukin toteuttaa sitä aina oman persoonansa sekä oman kokemus- ja osaamispohjansa kautta� Tärkeintä on kuitenkin muistaa perusasiat kuten tavoitteellisuus, oikeudenmukaisuus ja se

miten esimiehenä arjessa viestitään� Esimiehen on aina kyettävä seisomaan joukkojensa edessä sekä lupaustensa ja myös vaikeiden päätösten takana� Yleensä ihmiset ymmärtävät, kun pää-tökset pystytään perustelemaan� Virheitäkin tapahtuu ja se on inhimillistä� Myös esimiehen tulee kyetä myöntämään virheensä ja ottamaan niistä oppia� Käytännön työkaluja, opastusta ja coachausta voi kuitenkin aina HR:stä saada, Kariniemi kertoo�

SpringHousen valmentaja Minna Bliss on Kariniemen kanssa samaa mieltä�

- Osallistujista näki, että he olivat innois-saan valmennuksesta sekä kiinnostuneita sen sisällöstä� Esimiehet kertoivat todella haasta-vistakin tilanteista ja mietimme yhdessä miten tilanteissa olisi voinut toimia, välillä huumo-rinkin avulla� Uskon, että moni sai työkaluja vastaisuuden varalle� Tässä vaiheessa valmen-nuksen jälkeen on hyvä muistuttaa kaikille, että esimiestaitojen ylläpito vaatii jatkuvaa harjoit-telua� Kokoontuminen koulutuspäivään ei riitä, vaan asioita pitää tehdä arjessa� Kyseessä ovat pienet asiat kuten esimerkiksi oman tiimin jäsenten kiittäminen useammin; kuukauden harjoittelun jälkeen tästä tulee uusi toiminta-tapa� Kaiken kaikkiaan valmennus oli hieno kokemus itsellenikin� Teillä on upea joukko esimiehiä, Bliss toteaa�

»Hyvä johtajuus lähtee liikkeelle

hyvästä itsetuntemuk-sesta, sanoo Nuorten Ystävien henkilöstöpääl-likkö Tiina Kariniemi�

26

Pönkässä satsataan luovaan toimintaan

Kirjavaa kulttuuria -tapahtumakokonaisuus levittäytyi ympäri Oulua 11.9.-30.9.2014 välisenä aikana. Nuorten Ystävät ja Oulun Klubitalo Pönkkä olivat tiiviisti mukana tapahtumassa.

teksti TIINA MALKAKORPI, MARI PUOLITAIVAL kuvat TIINA MALKAKORPI, MARI PUOLITAIVAL, SINIKKA PUTAALA

Toista kertaa järjestetyssä Kirjavaa kulttuu-ria -tapahtumakokonaisuudessa oli tarjolla runoja, musiikkia, teatteria, valokuvia sekä taidetta sokeiden, kuurojen ja pitkäaikaissairai-den tekeminä� Tapahtuman tarkoituksena oli osoittaa, että kulttuuri kuuluu kaikille ja siihen voi jokainen osallistua� Ennakko- ja epäluulot saivat tapahtumassa kyytiä�

Mukana tapahtuman järjestämisessä olivat Nuorten Ystävät, Klubitalo Pönkkä, Kehitys-vammaisten tuki ry, Esteetön ry, Hyvän mielen talo, Oulu-opisto, Kulttuuritalo Valveen alueel-liset kulttuuripalvelut, Veeran verstas ja Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto�

Päätapahtuma TeatterikuopallaPäätapahtuma pidettiin Haukiputaan Teatte-rikuopalla 27�9� Tapahtumassa nähtiin muun

muassa runoperformanssi Klubitalo Pönkän jäsenten koskettavista runoista, pyörätuolitans-sia sekä Nuorten Ystävien koulun bändi, Nykit niinku tykit� Bändi soitti klassikkoja kuten Ihme ja kumma sekä Vaahteramäen Eemeli� Laulajana oli Lasse ja bändin ohjaajana toimi Matti Haapa-lainen� Lopuksi nähtiin tamperelaisen, Suomen ainoan ammattimaisesti vedetyn, näkövam-maisteatteriryhmä Sokkelon esitys�

Teatterikuopalla järjestettiin myös kou-lulaisesityksiä� Oppilaat pääsivät ilmaiseksi kuuntelemaan värikästä laulua ja katselemaan kaunista pyörätuolitanssia�

Värikäs, suvaitsevaisuuden sanomaa levit-tävä Stella-pelle hauskuutti lapsia ja koulun opettajia kutsumalla heitä lavalle tekemään temppujaan kanssaan� Lisäksi nähtiin mm� nuorallakävelyä� Ennen ja jälkeen esityksen pääsi myös kokeilemaan, millaista on kävellä erilaisten näkövammojen kanssa� Päähän pis-tettiin lasit, jotka simuloivat näkövammaisen silmiä� Sitten kokeiltiin kävellä putkinäön, kaihin tai silmän pohjan rappeuman kanssa� Mukaan kokeiluun sai näkövammaisten valkoi-sen kepin, jolla aistitaan edessä olevaa maata ja esteitä� Paikalla oli myös lököttelemässä ihka aito opaskoira�

Sisälläni hehkuu sähköistä tultaKirjavaa kulttuuria -tapahtumakokonaisuuten liittyen Oulun pääkirjaston aulan vitriinissä oli syyskuussa esillä Klubitalo Pönkän jäsen-ten kirjoittamia runoja� Näyttelyn nimi, Sisäl-läni hehkuu sähköistä tulta, poimittiin yhdestä näistä runoista� Jäsenistöstä löytyy innokkaita valokuvaajia, joten luonnollista oli myös valo-kuvanäyttelyn Mielen sävyjä kuvina pystyttä-minen Kiimingin kirjastoon�

Kuva: Sinikka Putaala. Kuva oli esillä Mielen sävyjä kuvina -näyttelyssä.

27

Avajaisissa esiintyi Nuorten Ystävien Tähti-taivas-musiikkiryhmä� Avajaisissa oltiin muu-tenkin taiteen ympäröiminä, sillä ohjelmaan kuului pönkkäläisten runojen lausuntaa� Oulun pääkirjaston näyttelytilassa avattiin samalla myös tapahtumakokonaisuuteen kuuluva Väri-sointuja-maalaustaidenäyttely, joka koostui Oulun alueen kehitysvammaisten töistä�

Avajaiset juonsi Stella-pelle� Hahmon takaa löytyvä Anna-Kaisa Järvi pitää tapahtumaa arvokkaana�

- Minulle oli valtava elämys tavata kaikki nämä ihmiset ja tehdä töitä heidän kanssaan� Minusta erityisryhmiin kuuluvilla ihmisillä olisi paljon annettavaa tässä yhteiskunnassa� Ensi vuodelle olisi hyvä saada tapahtumalle oma tuottaja tai taiteellinen johtaja, Järvi pohtii�

Järvi oli mukana myös päätapahtumassa, jossa nuorten taidepaja Veeran verstaan nuoret esittivät tulkintansa klubitalo Pönkän jäsenten runoista, jotka hänen mukaansa tihkuvat voi-maa ja energiaa olemalla samalla myös hyvin avoimia ja rehellisiä�

- Kun tein esitystä, ajattelin, että haluan mahdollisimman paljon erilaisia tunteita ja ajatuksia esille� Valitsimme runoja kaikilta kir-joittajilta sekä erilaisia teemoja ja tunnelmia kuten ahdistusta, sisäistä voimaa, rakkautta ja ystävyyttä� Veeran Verstaan nuoret innostuivat kovasti, kun luimme runoja ensimmäisen ker-

ran ja innostus jatkui koko työskentelyn ajan, Järvi kertoo�

Yhteistyö Veeran verstaan kanssa oli Järven mukaan luonteva valinta ja onnistunut prosessi lopputulosta myöten�

- Luulenpa, että juuri Veeran verstaan nuo-ret olivat hyvä valinta esittämään näitä runoja, koska heillä on varmasti paljon samanlaisia tuntemuksia ja ajatuksia kuin kirjoittajilla� Nuoret esiintyjät valikoivat itse runot, puvus-tuksen ja musiikin, joka mielestäni tuki hyvin runojen maailmaa� Olin tosi tyytyväinen pro-sessiin, ja myös esitys oli mielestäni onnistu-nut� Minusta on tärkeää, että nuorten ihmisten omia ajatuksia tuodaan esille, Järvi kertoo�

Haaveena runokirjan julkaisuYksi tapahtuman runoilijoista oli Kati Huhtela� Paljon runoja julkaisseelle Huhtelalle näyttely ei ollut ensimmäinen, mutta kirjastossa hänen runojaan ei ole aikaisemmin ollut esillä� Kirjasto paikkana saa Huhtaselta kehuja� Näyttelyssä esi-tysmuotona piilee hänen mukaansa mahdollisuus�

- Paikka on tosi hyvä� Siellä käy ihmisiä, jotka lukevat� Näyttelyn paikka lasivitriinissä on paras mahdollinen� Mitä useammassa paikassa runoja on näkyvillä, sitä parempi� Se pysäyttää ihmiset katsomaan� Koska runot ovat valmiiksi näytillä ja niitä ei ole liian paljon, niitä saattaa

Avajaistapahtumassa juontajana toimi vuoden 2012 taidepalkinnon saanut Anna-Kaisa Järvi eli Stella-pelle. Tapahtumaan liittyvien näyttelyiden avajaispuheen piti apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen. Kuvassa myös Ronja Putaala (oik.), joka lausui tilaisuudessa pönkkäläisten runoja.

28

katsoa sellaisetkin, jotka eivät ole aikaisemmin lukeneet runoja� He saattavat innostua runojen lukemisesta ja kiinnostua jonkun runoilijan töistä tarkemmin, Huhtela kertoo�

Huhtasella on paljon suunnitelmia runo-jensa varalle, sillä haaveena on omakustanne

Pönkän jäseniä ja Sisälläni hehkuu sähköistä tulta -runonäyttelyn runoilijoita: Kati Huhtela (vas.), Sandri Isaksson (kesk.) ja Karoliina Välimäki (oik.).

Nuorten Ystävien koulun bändi Nykit niinku tykit: Konsta (vas.), Matti Haapalainen, Iida ja solisti Lasse (oik.).

tai runojen julkaisu kustantajan kautta� - Runoja on vaikea saada julkaistua� Olen

käynyt runoryhmässä Oulu-opistolla, ja siellä on julkaistu joka vuosi antologia� Omakus-tanne olisi kuitenkin tavoitteena, hän jatkaa�

Runoilija kertoo olevansa kiinnostunut myös valokuvien julkaisemisesta, mutta kir-joittamisen vuoksi valokuvaaminen on jäänyt toistaiseksi taka-alalle� Myös valokuvien varalle Huhtasella on kuitenkin suunnitelmia�

- Haluaisin tehdä myyntiin valokuvakort-teja, joissa olisi kirjoittamiani aforismeja, Huh-tela sanoo�

Taide tärkeä itseilmaisun muotoPönkän työhönvalmentajan Lahja Leiviskän mukaan tapahtuma on ollut monelle jäsenelle hyvin merkityksellinen asia, sekä keino saada lisää näkyvyyttä omille töilleen� Hän koros-taa myös eri toimijoiden yhteistyön tärkeyttä tapahtuman järjestämisessä� Kokonaisuu-dessaan tapahtumalla on Leiviskän mukaan suvaitsevaisuutta lisäävä ja ennakkoluuloja poistava vaikutus�

- Katsotaan ihmisten osaamista ja taitoja eikä vikaa, vammaa tai sairautta taustalla� Kaikilla on mahdollisuus tehdä ja tuottaa tai-detta� On hienoa, että erityisryhmien taidetta tuodaan esille laajalle yleisölle� Taidetta on monenlaista, niin kuin ihmisiäkin� Toivon, että tästä tulee vuosittainen juttu� Tänä vuonna oli-vat mukana myös kirjastot� Toivottavasti ensi vuonna keksitään jotain uutta, Leiviskä sanoo�

Leiviskä näkee Klubitalo Pönkän jäsenten taiteessa paljon potentiaalia�

- Jäsenistössä on hirveän paljon taitavia ja osaavia ihmisiä, joille taide on tärkeä itseil-maisun muoto ja jonka kautta voi käsitellä iso-jakin asioita� Pönkässä on ollut paljon luovaa toimintaa ja haluamme tukea ihmisiä käyttä-mään taiteen eri muotoja� Aika moni on kysy-nyt pönkkäläisten omasta runokirjasta� Uusia julkaisumuotoja etsitään koko ajan ja toiveena olisi tehdä enemmän tämäntyyppistä työtä Pönkässä, Leiviskä kertoo�

29

Koulukoti Pohjolakoti Muhoksella täyttää ensi vuonna 100 vuotta Nuorten Ystävien Pohjolakoti, silloinen suojelukasvatuslaitos Pohjolan Poikakoti, perustettiin vuonna 1915 nykyiselle paikalleen Muhokselle.

Jo ensimmäisten vuosien aikana Pohjolan poikakotiin oli sijoitettuna noin 50 nuorukaista, myöhemmin oppi-lasmäärä kasvoi jopa yli kahteen sataan� Ajan hengen mukaisesti kuri oli ankaraa ja oppilaat osallistuivat ras-kaisiin maataloustöihin� Ruokaa ja vaatteita ei kuiten-kaan puuttunut, ei edes pula-aikana tai sotavuosina, sillä talo oli hyvin omavarainen� Sotien jälkeisinä jälleen-rakennusvuosina toimintaa kehitettiin tarmokkaasti� Painopisteinä olivat koulutoimintojen ja nuorten har-rastustoimintojen kehittäminen sekä maanviljelys-, kar-jatalous- ja kukkapuutarhatoiminta�

Suojelukasvatuslaitosten jakaantuminen tyttö- ja poi-kakoteihin ei vastannut 1970-luvulla enää ajan henkeä� Suomi siirtyi peruskoulujärjestelmään ja yhteiskasvatus tuli vähitellen myös koulukoteihin, sekä valtion ylläpitä-miin että kahteen yksityiseen, Lausteelle Turkuun ja Poh-jolan Poikakotiin Muhokselle� Ensimmäiset tyttöoppilaat tulivat Pohjolan Poikakotiin vuonna 1979 ja poikakodin nimi muuttui Pohjolakodiksi 1984�

Pohjolakoti siirtyi ensimmäisenä Suomessa hajautet-

tuun koulukotimalliin, jossa eri puolille Muhosta alettiin vuodesta 1974 alkaen perustamaan ja rakentamaan eri-tyisesti RAY:n tuella erillisiä lähikasvatusperheitä, per-hekoteja� Pohjolakodilla siirryttiin joukkokasvatuksesta yksilölliseen ohjaukseen� Pohjolakodista tuli suomalai-sen lastensuojelutyön perhekotijärjestelmän uranuurtaja�

Tänään, melkein 100 vuoden yhtäjaksoisen toimin-nan jälkeen, Pohjolakoti tarjoaa monipuolista lasten-suojelulain mukaista kasvatusta, hoitoa, kuntoutusta ja opetusta lapsille ja nuorille sekä tukee vanhempia heidän kasvatustyössään�

Pohjolakodin 100-vuotista toimintaa juhlistetaan vuoden 2015 aikana Nuorten Ystävillä monin eri tavoin huomioiden Pohjolakodissa asuvat ja asuneet nuoret, yhteistyökumppanit sekä toimintamme muut sidosryh-mät� Juhlavuoden kantavana teemana on osallisuus ja yhteisöllisyys� Pohjolakodilla asuvat nuoret ovat aktiivi-sesti mukana kaikkien juhlavuoden tapahtumien suun-nittelussa ja toteutuksessa�

POHJOLAKODIN JUHLAVUODEN PÄÄTAPAHTUMAT 2015

POHJOLAKODIN 100-VUOTISJUHLAKIRJAN JULKAISU, Tammikuu 2015 Haastetteluihin perustuvat tositarinat kertovat eri vuosikymmeninä Pohjolakodissa olleiden nuorten sekä koulukodin henkilökunnan kokemuksia Pohjolakodista. JUHLASEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI, Ostrobotnia POKOROCK 20.5.2015 POHJOLAKOTI, Muhos Pääesiintyjinä Mikael Gabriel ja Pohjolakodin nuoret

POHJOLAKOTI 100 VUOTTA PÄÄJUHLA 27.8.2015, Muhos

30

Suomessa on tuhansia vammaisia työkykyisiä henkilöitä, jotka ovat erittäin motivoituneita työhön ja halukkaita kouluttautumaan omaan unelma-ammattiinsa. Heidän työllistymisen edistämiseksi on kehitetty tuetun oppisopimuskoulutuksen toimintamalli.

Ekonomi Marja Irjala toimi Nuorten Ystä-vien pääsihteerinä yli 20 vuoden ajan� Jäätyään eläkkeelle hän ryhtyi syksyllä 2013 jatkamaan aiemmin kesken jääneitä kasvatustieteen opin-tojaan Tampereen yliopiston ammattikasvatuk-sen maisteriohjelmassa ja valmistuu kasvatus-tieteiden maisteriksi joulukuussa 2014� Marja Irjalan pro gradu -tutkielman aihe liittyy vai-keimmin työllistyvien ryhmien työllistymisen edistämiseen, mikä teema oli hänen sydäntään lähellä myös työuran aikana�

Opinnäytetyön tarkoituksena oli muutaman tapausesimerkin avulla osoittaa, miten vuo-desta 2009 alkaen maassamme eräiden oppiso-pimustoimistojen ja ammattiopistojen toimesta käynnistetty, vammaisille tarkoitettu tuetun

oppisopimuskoulutuksen menetelmä soveltuu vaihtoehdoksi avata erityisryhmille mahdolli-suus työskennellä avoimilla työmarkkinoilla ja tavallisilla työpaikoilla� Tutkimuksen tulokset koskien lievästi kehitysvammaisten mahdol-lisuutta työllistyä normaaleihin työsuhteisiin kyseisen koulutuksen avulla ovat rohkaisevia� Haastatellun ryhmän kahdeksasta nuoresta aikuisesta tai aikuisesta valmistuneesta oli elokuussa 2014 viisi työllistynyt avoimille työ-markkinoille osa-aikatyöhön, kun he ennen koulutusta olivat kaikki pelkän työkyvyttö-myyseläkkeen varassa eläviä� Tuettua oppi-sopimuskoulutusta käsitellään tutkimuksessa yhteiskunnallisessa viitekehyksessä ja vam-maisten oikeuksien näkökulmasta�

teksti MARJA IRJALA kuvat ANNINA MANNILA, JUHA SARKKINEN

Tuetun oppisopimuskoulutuksen kautta avoimille työmarkkinoille

31

Tutkimus

Aihe on tärkeä, koska maassamme on tuhansia osatyökykyisiä ja vammaisia nuoria ja nuoria aikuisia, joiden olisi riittävien tuki-toimenpiteiden avulla mahdollista saavuttaa YK:n, Euroopan Unionin ja kansallisten lakien ja sopimusten mukainen työelämän yhdenver-taisuus� Pelkästään kehitysvammaisia työky-kyisiä henkilöitä arvioidaan maassamme ole-van noin 3 000, joista vain noin 10 prosenttia työskentelee tällä hetkellä tavanomaisilla työ-paikoilla�

Oppisopimuskoulutus on työsuhteen ja koulutuksen yhdistelmä� Tuetussa oppiso-pimuskoulutuksessa opiskelijalle tarjotaan perinteisen oppisopimuskoulutuksen lisäksi psykososiaalista tukea ennen koulutusta, kou-lutuksen aikana ja joissakin tapauksissa sen jälkeenkin� Tähän tehtävään palkataan ryh-mäkohtainen työhönvalmentaja, jonka teh-tävänä on tukea ja opastaa myös työnantajaa sekä työpaikalle nimettyä työpaikkakoulutta-jaa tai -ohjaajaa tukimuotojen selvittämisessä sekä oppilaan ohjauksessa� Kyseessä on vah-vasti resursoitu toimintamalli, jossa osapuolina ovat opiskelijan, työnantajan ja työpaikkakou-luttajan tai -ohjaajan, työhönvalmentajan ja ammatillisen oppilaitoksen tai muun tehtävään hyväksytyn koulutustahon ja opettajan lisäksi oppisopimuskeskus, TE-toimisto, Kela ja muut viranomaistahot�

Opinnäytetyössä analysoidaan vammaisille tarkoitetun tuetun oppisopimuksen toiminta- ja rahoitusmallia, mitä ja minkälaisia resursseja sii-hen tarvitaan ja minkälaisia erityisopiskelijoita se palvelee� Aiheesta ei ole olemassa Suomessa aiemmin laadittua yliopistollista tutkimusta�

Kokemuksia on kerätty eri puolilla Suomea muutamissa ammattiopistoissa ylläpidetyistä tai parhaillaan ylläpidettävistä kokeilu- ja kehittä-mishankkeista� Tarkoituksena on myös selvittää, mitkä seikat edesauttavat mallin onnistuneisiin tuloksiin ja mitkä ovat esteinä siihen�

Edellytykset onnistumiselle Mitkä tekijät edesauttavat opinnäytetyön tulos-ten perusteella lievästi kehitysvammaisten sijoittumista normaaleille työpaikoille tuetun oppisopimuskoulutuksen avulla? Ensimmäi-senä edellytyksenä on, että yritykset lisätyövoi-maa tarvitessaan ovat halukkaita rekrytoimaan myös vammaisia henkilöitä ja ovat valmiita järjestämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia myös vammaisille ja osatyökykyisille työnha-kijoille� Yhteiskuntavastuun periaatteiden toi-voisi yleistyvän nykyisestään sekä yrityksissä, yhteisöissä että julkishallinnossa�

Olennaisen tärkeitä tuetun oppisopimus-koulutuksen onnistumiselle ovat opiskelijan oma motivaatio, henkilökohtaiset ominaisuu-det sekä soveltuvuus kyseiseen työhön� Lisäksi opiskelun ennakkovalmisteluun, opiskelijan riittävään valmentamiseen ja ennakkoharjoit-teluun on panostettava yleistä oppisopimus-koulutusta enemmän� Onnistuminen edellyt-tää myös työpaikalta myönteistä ja vammaisen opiskelijan hyväksyvää ilmapiiriä� Tuetun oppi-sopimuskoulutusmenetelmän mukaiset työ-hönvalmentaja sekä työpaikan valitsema, tehtä-vään soveltuva yhteyshenkilö, työpaikkaohjaaja tai -kouluttaja, ovat koulutuksen onnistumisen kannalta välttämättömiä� Lisäksi tarvitaan riit-

32

tävää resursointia ammatillisille oppilaitoksille koulutuksen tarjoamiseksi sekä tiivistä yhteis-työtä opiskeluun liittyvien toimijatahojen ja viranomaisten kesken�

Esteet tavoitteiden saavuttamiselle?Mallia, johon perinteisen oppisopimuskou-lutusmallin lisäksi kuuluu työhönvalmen-taja, ei yleisesti juurikaan vielä tunneta� Tuet-tuun oppisopimuskoulutukseen kuuluvan työsopimuksen, toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen, sitovuus saattaa olla esteenä yritysten halukkuuteen rekrytoida oppisopi-musopiskelijaa, erityisesti vammaista� Yrityk-sen taloudellinen tai muu tilanne saattaa muut-tua� Ammattiin oppija ei ehkä sovellukaan kyseiseen työhön� Huomattavaa on, että tuettua oppisopimuskoulutusta edeltää aina harjoitte-luaika, jonka kuluessa opiskelijan soveltuvuus kyseiseen työhön ja työyhteisöön tulee tarkis-taa huolellisesti�

Johtopäätöksinä ja jatkotutkimuksen aiheiksi tutkimuksessa esitetään selvitystä siitä, miten tuetun oppisopimuskoulutuksen mallia voitai-siin laajentaa muihin työelämän ulkopuolella oleviin vammaisten, osatyökykyisten tai muu-toin vaikeimmin työllistyviin ryhmiin� Tällöin haasteiksi nousevat työmarkkinaosapuolten ja yrittäjäjärjestöjen laaja sitoutuminen yhdis-tettyyn koulutus- ja työllistämismalliin myös kyseisten ryhmien osalta, lainsäädäntöuudistuk-set palkkatulojen ja sosiaalietuuksien yhteenso-vittamiseksi ja työn tekemisen kannustavuuden näkökulmasta, toiminnan vaatiman ryhmäkoh-taisen työhönvalmentajan palkkauksen rahoitus sekä hallinnollisen byrokratian yksinkertaista-minen�

Työtöntä, vammaista tai osatyökykyistä työhakijaa kohti yritykselle maksettavan palk-katuen mahdollisuutta ei riittävästi tunneta� Lisäksi ongelmana on, kuten tuetun oppisopi-muskoulutuksen kokeiluhankkeissa on todettu, että eri paikallisilla työ- ja elinkeinotoimis-toilla, TE-toimistoilla, on tuen maksamisesta erilaiset käytännöt ja lain tulkinnat� Oppisopi-muskoulutuksen rahoituksesta ja siihen liitty-vistä tukimuodoista on yrityksillä yleensäkin liian vähän tietoa�

Maamme tällä hetkellä taloudellisesti huono aika karsii työnantajien ja heidän palvelukses-saan olevien halukkuutta rekrytoida opiskeli-joita, joiden opastamiseen he joutuvat käyttä-mään normaalia enemmän työaikaa ja vaivaa� Tähän tutkimukseen haastateltujen osalta tuloksena oli, toisin kuin tutkijan lähtöoletuk-

sena oli, että vammaisille ja osatyökykyisille tarkoitettuun tuettuun oppisopimuskoulutuk-seen ja sen tarjoamiin työvoiman saantimah-dollisuuksiin suhtautuivat myönteisimmin pienyritykset� Työelämän vaatimusten kasva-essa ja oppisopimuskoulutuksen yleistyessä työpaikoista tulee entistä enemmän ammatil-lisen koulutuksen ja kasvatuksen areenoita� Tämä edellyttää kuitenkin yleisen taloudellisen tilanteen paranemista maassamme ja uusien yritysten sitoutumista potentiaalisiksi oppiso-pimusareenoiksi� Monilta osin tarvitaan myös muutoksia yritysten ja yleensä työnantajien asenteissa ja ennakkoluuloissa�

Huomion arvoista on toisaalta, että yrityk-sen tai yhteisön ryhtyessä oppisopimuskoulu-tuksen yhteistyökumppaniksi sen taloudellinen tilanne ja realistiset odotukset on selvitettävä riittävästi ennakkoon� Työnantajalla täytyy olla kaikki tarvittavat tiedot toiminnasta, sen kus-tannuksista ja muista velvoitteista ennen työ-sopimuksen allekirjoittamista� Tutkimukseen haastatelluista yksi ja lisäksi hänen oppisopi-musverkostonsa, erityisesti työhönvalmentaja, joutuivat työskentelemään työnantajan kanssa, joka ei sittemmin pystynytkään hoitamaan vel-voitteitaan asianmukaisesti�

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkistanut helmikuussa 2014 Tuetun oppisopimuskoulu-tuksen kehittämisohjelman, jossa on tarkoitus jo toteutettujen tai käynnissä olevin hankkeiden pohjalta laatia tuetun oppisopimuskoulutuksen toimintamalli ja niin, että sillä edistettäisiin eri-tyisesti ”syrjäytymisvaarassa olevien nuorten” pääsyä työmarkkinoille� Jatkoa ja jatkotutki-musta ajatellen olisi tärkeää edelleen kehittää myös vammaisten ja osatyökykyisten piirissä toteutettua tuetun oppisopimuskoulutuksen mallia muihin vaikeimmin työllistyviin vam-maisten ja osatyökykyisten ryhmiin�

Pro gradu tulostettavissa osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201410242247

MARJA IRJALA

Onnistuminen edellyttää myönteistä ja vammaisen opiskelijan hyväksyvää ilmapiiriä.

33

34

Kuluva vuosi on lopuillaan ja monenmoista aska-retta on vielä työn alla. Rauhallista tässä ajassa näyt-tää olevan vain tuleva joulunaika. Palveluyhtiömme toiminnassa on koettu muutosta muutoksen perään jo kahden vuoden ajan, erityisesti lastensuojelupal-veluissa. Se, mitä ylösrakennettiin vuosituhannen vaihteen molemmin puolin, on nyt jouduttu purka-maan.

Lastensuojelun toimialalle on perustettu 2000-luvulla yrityksiä satamäärin. Valviran luparekisterissä yrityk-siä on runsaat 700 kpl. Ymmärrettävästi sijaishuol-lon laitospaikoissa on ylitarjontaa, erityisesti meitä koskien Savossa ja Pohjanmaalla. Kuntien tiukka taloustilanne ohjaa hankintoja tarjouskilpaan rahan vähyyden vuoksi vain hinnoilla. Kilpailutuksia jär-jestetään myös kuntien yhteishankintoina. Jos et ole voittajien joukossa, niin et voi tarjota palveluja 3-4 vuoteen isolle joukolle kuntia. Lisäksi kilometrirajoi-

tukset ovat arkipäivää, palvelupiste voi olla enintään esimerkiksi 70 km tai 200 km päässä sijoittavasta kunnasta.

Nuorten Ystävien palvelutoiminta on perustunut ja perustuu edelleen yleis-hyödylliseen järjestötoimintaan. Yhti-

öiden omistus on 100 % Nuorten Ystävät -yhdistyksellä. Yleishyödyl-lisessä toimintamallissa on oma arvoperustansa ja käsitys laadusta, kuulumme Reilun Palvelun1 toimi-

joihin. Vastuullisena ja pitkäjäntei-senä toimijana lähtökohdat lyhytjäntei-seen palvelun tarjoamiseen ja alhaisen hinnan palvelutapaan eivät ole meillä parhaimmat. Toiminnan juuret ovat lastensuojelu- ja vammaispalveluis-samme edelleen Muhoksella.

Kirjoittaja on Nuorten Ystävien liiketoimintakonsernin toimitusjohtaja.

REIJO MOILANEN

Mietteitä pöydän takaa

Muhoksella sijaitsevat myös järjestökonsernin omat koulut, koulukotikoulu Pohjolan koulu sekä Nuorten Ystävien koulu. Pohjolakodin ja Toivola-kodin lähiym-päristössä omistamme mittavan kiinteistökannan, jonka ylläpito kulttuurihistoriallisesti merkittävänä kohteena rasittaa taloutta.

Järjestön ja yhtiöiden hallituksille edellä esitet-tyä taustaa vasten toimintaympäristön muutosten aiheuttamat asiat ovat olleet kiperiä päätettäväksi. On jouduttu kysymään, onko kaikki ”vanha ja hyväksi koettu” tässä ajassa sellaista, jolle ei enää ole tar-vetta? Juuri nyt ajan henki on muutoksissa, yritysjär-jestelyissä ja suuruuden ekonomiassa. Poliittisesta maailman menosta on saatu huomata, että kyllä ”aika entinen” myös palaa.

Asiat ja aika muuttuvat ja muutoksiin on meilläkin sopeuduttava. Olemme toteuttaneet kipeitä päätök-siä. Sijaishuollon toiminta on loppumassa Vaasasta, Seinäjoelta, Savosta ja Oulun keskustasta. Tehdyissä ratkaisussa on lähdetty siitä, että kannattamatonta toimintaa ei voida harjoittaa, etenkään kun ennus-merkit eivät lupaa parempia aikoja lähivuosille. Teh-dyillä toimilla turvaamme toiminnan jatkuvuuden kaikilla toimialoillamme.

Toimintayksiköitä meillä on edelleen runsaat 40. Niiden kannattavalla liiketoiminnalla teemme 27 M€ liikevaihtoa, hoidamme ja kuntoutamme päivittäin satamäärin asiakkaita 550 ammattilaisen asiantunte-valla työpanoksella, kehitämme uutta ja rakennamme uusia tiloja asiakkaillemme.

Rauhallista Joulua toivotellen,

1Reilu Palvelu ry edistää ja kehittää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja niiden omistamien yritysten vastuullisen palvelutoiminnan edellytyksiä ja toimintakulttuuria sekä parantaa palve-luiden laatua. Reilu palvelu -merkki on tae palvelun laadusta ja vastuullisesta liiketoiminnasta.

35

teksti KARI MATELA kuvat KAARINA KOKKONEN

Euromet Varsovassa

Laitoshoidon ideologia muutoksessa PuolassaNuorten Ystävät osallistui syyskuun lopulla Varsovassa pidettyyn Euromet-symposiumiin.

Satakunta osallistujaa yhdeksästä Euroopan maasta keränneessä tapah-tumassa nähtiin ja kuultiin erityisesti isäntämaan käytäntöjä ja käsityk-siä lasten ja nuorten kuntouttami-sesta. Osallistujamaiden edustajat jakoivat näkemyksen, jonka mukaan laitoshoidon taustalla vaikuttava kuntoutusideologia on muuttumassa kansainvälisesti ajatellen aiempaa yhdenmukaisempaan suuntaan.

Symposiumin pitopaikkana toimi-neen Varsovan sosiaalitieteiden yli-opiston (Pedagogium Warsaw School of Education and Social Sciences) rehtori Marek Konopczyski korosti kuntoutusideologian eläneen useita historiallisia vaiheita. Yksilöiden erotteleminen, eristäminen tai ran-kaiseminen ovat nyttemmin saaneet antaa tilaa yhteiskuntaan sopeutta-miselle. Puutteiden ja poikkeamien diagnosoinnin sijasta päähuomio on valmiuksien vahvistamisessa.

Puolalaista laitoshoitoa ulkoisesti tarkastellen nykyideologia törmää kuitenkin aiemmin muodostuneisiin käytäntöihin. Ajatukset ja ymmärrys muuttuvat nopeammin kuin raken-teet ja rakennukset – niin Puolassa kuin muuallakin.

Rikosseuraamusten ja lastensuojelun välimaastossaOsa Puolan lastensuojelulaitoksista palveli enemmänkin rikosseuraa-muksen täytäntöönpanopaikkana kuin ”perinteisenä” lastensuojelulai-toksena. Tämä ei sinänsä ole poik-keuksellista keskieurooppalaisessa lastensuojelukäytännössä – laitokset ovat monessa muussakin maassa

eriytyneet ja profiloituneet muun muassa psykiatrisiksi tai rikosoikeu-dellisiksi yksiköiksi.

Yllätyksellistä ei ollut sekään, että pojille tarkoitettuja, rikosseuraamuk-sen täytäntöönpanoon erikoistuneita, laitoksia oli Puolassa yksitoista, kun tytöille vastaavia laitoksia oli tarjolla neljä.

Osa laitoksista puolestaan vastasi periaatteiltaan hyvin pitkälle suo-malaista lastensuojelulaitosta, johon sijoittamisen syynä ei ollut nuoren rikostelu, vaan turvattomat kasvuolot.

Kuntoutusta ilmaisullisin keinoinPuolalaista nuorten laitoshoitoa sävyttää vahva luottamus ilmaisul-lisiin keinoihin ja ryhmämuotoisiin menetelmiin. Näyttämötaide, kuva-taide, kirjallisuus ja kirjoittaminen kuuluvat yliopisto-opetuksen mene-telmällisiin vahvuuksiin, ja arvioivaa yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa tehdään tiiviisti.

Symposiumin työpajoissa mene-telmiin päästiin perehtymään käy-tännönläheisesti. Tapahtuman jär-jestäjät keräsivät ansaitusti kiitosta erityisesti siitä, että lapset ja nuoret eivät olleet vain tapahtuman aiheina, vaan osallistuivat päivien järjeste-lyihin, esityksiin ja työpajoihin. Osa nuorista osoittautui Nuorten Ystävien vanhoiksi ystäviksi – heihin oli tehty tuttavuutta Eurometin aiemmassa nuorisotapaamisessa Ruotsissa. Tällä kertaa päästiin tutustumaan myös kahteen nuorten sijaishuolto-paikkaan, jotka sijaitsivat Varsovan keskustan ulkopuolella.

36

Rap-lyriikka tutuksi Pohjolakodin nuorilleOululaiset pitkän linjan räppärit Tommi Torvikoski ja Joni Stenberg tutustuttivat koulukoti Pohjolakodin nuo-ria rap-lyriikan saloihin raptyöpajan avulla 8.11.2014.

Räppäys on tullut jäädäkseen myös Pohjolakodille. Pohjo-lakodilla on lahjakkaita ja taitavia räppääjiä, jotka riimittele-vät jatkuvasti muiden nuorten sekä aikuisten iloksi. Kouluko-dilla onkin jo vuosia ollut studiotason musiikkiluokka, jossa on kaikki musiikin tekoon tarvittava tekniikka ja välineet. Puitteet ovat siis kunnossa monipuoliseen musiikin harras-tamiseen.

Raptyöpajan tarkoituksena oli antaa nuorille oppia ja työkaluja omien laulujen kirjoittamiseen ja musiikin teke-miseen. Työpajan vetäjinä toimineet räpin ammattilaiset Tommi ja Joni jakoivat nuorille osaamistaan ja jokainen työ-pajaan osallistunut sai kullanarvoisia vinkkejä sanoitusten tekemisessä.

- Päivä oli tosi mielenkiintoinen ja saatiin kyllä hyvää oppia. Me valittiin vetäjien kanssa kaikille sopiva yhtei-nen biitti, jonka pohjalle jokainen kirjoitti oman säkeistön. Säkeistö käytiin ohjaajien kanssa läpi ja korjattiin jos oli kor-jattavaa. Sitten me räpättiin oma säkeistö studiossa ja niistä sitten tulee yhteinen kappale, kertoo työpajaan osallistunut Muhis innokkaana.

Työpaja oli varaslähtö ensi vuonna vietettävälle Pohjola-kodin 100-vuotisjuhlavuodelle.

- Nuoret itse esittivät, että he haluavat tehdä musiikkia ja esiintyä juhlavuoden eri tapahtumissa. Meille syntyi yhdessä ajatus, että nuoret tekisivät oman räpkappaleen, josta teh-dään myös musiikkivideo. Tämä työpaja oli alkupotku tälle projektille. Ja näyttää kovasti kyllä siltä, että mahtavan jutun nuoret saavat aikaiseksi, Pohjolakodin musiikinohjaaja Matti Haapalainen hykertelee.

Samaa mieltä ovat myös räppärit Tommi Torvikoski ja Joni Stenberg.

- Nämä nuoret ovat kyllä huikeita räppääjän alkuja. Tämä työpaja on ollut paras mitä me ollaan koskaan kenenkään kanssa vedetty. Aivan mahtava päivä, totesivat Tommi ja Joni yhdestä suusta.

Miesten viikolla puhuttiin isyyden aiheuttamista tunteistaNuorten Ystävien Vanhempien Akatemia oli neljättä kertaa mukana Oulun Miesten viikon tapahtumissa. Valtakunnal-lista Miesten viikkoa vietettiin 3.-9.11.2014 jo kymmenettä kertaa eri puolilla Suomea. Oulussa Miesten viikon tapah-tumista vastasivat Vanhempien Akatemian lisäksi mm. Oulun Seurakuntayhtymä, Oulun kaupunki, Poikien talo ja Oulun ensi- ja turvakoti. Miesten viikon teltta oli pystyssä Rotuaarilla koko viikon ajan. Teltalla keskusteltiin miehen elämään liittyvistä iloista ja suruista useamman sadan miehen voimin. Lisäksi viikon ohjelmaan kuului mm. isien ja poikien yhteisiä tapahtumia, Eroneuvo-ilta miehille ja Romuromantiikkaa - keskusteluilta aviopareille.

Tänä vuonna Vanhempien Akatemia järjesti tuttuun tyy-liin miehille luento- ja keskustelutilaisuuden, jossa aiheena oli nykypäivän isyys ja huomisen haasteet - isänä monen tulen välissä. Luennoitsijana toimi isyystutkija Jouko Hut-tunen Jyväskylästä. Illan aikana keskusteltiin vanhemmuu-den rooleista, työelämän vaikutuksesta perhe-elämään, isyyden aiheuttamista tunteista ja eron jälkeisestä van-hemmuudesta. Miehet antoivat tilaisuudesta hyvää palau-tetta ja toivoivat jatkoa tämän tyyppisille illoille.

Talotekniikan moniosaaja

37

Ystäviltä kuultua

Villasukkia nuorille mielenterveyskuntoutujille

Nuorten Ystävien myöntämä 1500 euron suuruinen Huomista Varten -palkinto jaettiin Oulun kansainvälisen lasten- ja nuorte-nelokuvien festivaalin parhaalle nuortenelokuvalle. Palkinnon voitti norjalainen dokumentti Balettipojat, jonka on ohjannut Kenneth Elvebakk. Tuomaristoon kuuluivat Nuorten Ystävien projektipäällikkö Riitta Alatalo sekä yläkoululaiset Veeti Kainu-lainen, Heta Kenttämaa ja Lauri Liimatainen.

Tuomariston perustelut voittajaelokuvasta:- Huolimatta siitä, että elokuva on dokumentti, sen juoni on

yhtenäinen ja selkeä. Tarina kuljettaa katsojat baletin maailmaan poikien kasvutarinan kautta ja kuvaa koskettavasti poikien kave-ruutta ja nuoren elämään kuuluvia pohdintoja tulevaisuudesta.

Huomista varten -palkinto Balettipojille

Nimityksiä Nuorten Ystävillä

ANNE LEHTONEN 18.11. alkaen Nuorten Ystävien Business Controlleriksi. Lehtonen vastaa järjes-tökonsernin talouden koordinoinnista, johdon raportoinnista ja sisäisestä laskennasta. Lehtonen siityi Nuorten Ystäville Oy Honkamajat Finland Oy:n hallintopäällikkön tehtävästä.

Oululainen Johanna Regelin lah-joitti Nuorten Ystävien palvelujen piiriissä oleville nuorille mielenter-veyskuntoutujille 50 paria villasuk-kia. Johanna on itse kutonut puolet villasukista ja puolet sukista on lah-joittanut Langanlahjoittajat ja saa-jat Facebook-ryhmä.

- Kuulun tuohon aktiiviseen ja hyväntuuliseen FB-ryhmään ja heitin taannoin ryhmälle ajatuksen, että Nuorten Ystävien nuoret tarvitsisivat lämpimiä villasukkia jouluksi.

Eikä kulunut kuin pari päivää, kun joka puolelta Suomea lähetettyjä pehmeitä paketteja alkoi ilmestyä Johannan postilaatikkoon. Paketteja järjestellessä Johannakin herkistyy.

- Nämä ihmiset ovat todella iha-nia. He haluvat antaa muille, vaikka itsekin ovat pienituloisia eläkeläisiä tai työttömiä. He kyllä tietävät oma-kohtaisesti, että apua aina välillä tarvitaan. Nyt nuoret kuntoutujat saavat lämpimät villasukat joulupa-ketissa, osalle paketti voi olla joulun ainoa. Meidän mielestä lämpimät

varpaat ovat jokaisen ihmisen perusoi-keus, Johanna naurahtaa.

Nuorten Ystävät kiittää lämpimästä lahjoituksesta ja toivottaa kaikille villa-sukkien lahjoittajille Hyvää ja Rauhallista Joulua!

38

Pääotsikko 3, nega

Lastensuojelupalvelutp� 044 7341 627Vammaispalvelut p� 044 7341 422 Avopalvelut p� 044 7341 532Mielenterveyspalvelutp� 044 7341 563Perhekuntoutuspalvelutp� 044 7341 775Sosiaalinen työllistyminenp� 044 7341 862 Opetuspalvelutp� 044 7341 759

Palvelunohjaus

www.nuortenystavat.fi

Kemijärvi Rovaniemi

Tornio

Oulu Muhos

Seinäjoki

Turku Helsinki

Imatra

Lapinlahti

Tampere

Jyväskylä

Kajaani

Lastensuojelupalvelut » Koulukoti Pohjolakoti, Muhos » 3 sijaishuollon yksikköä tai perheko-

tia eri puolilla Suomea » Opetus » Perhehoitopalvelut » Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut » Avopalvelut

Vammaispalvelut » Palveluyksiköt: Muhos, Oulu, Imatra,

Turku ja Tampere » Sijaishuolto » Asumispalvelut » Työ- ja päivätoiminnat » Opetus

Mielenterveyspalvelut » Kintas-toiminta tarjoaa mielenter-

veyskuntoutusta 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteute-taan avokuntoutusjaksona, Oulu.

» Resiina järjestää mielenterveys-kuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja Oulun lähikunnissa.

» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut » Perhekuntoutuspalvelut ovat kuntout-

tavia palveluja lapsiperheille. Perhe-kuntoutuspalveluja tarjoaa Polokka-perhekuntoutus Muhoksella. Palveluja ovat perhekuntoutus, vanhemmuuden arviointi, avokuntoutus sekä tarvitta-essa päihdeperhekuntoutus.

» Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin vastaavat lasten ja vanhempien

yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen » Nuorten Ystävien Klubitalotoimin-

nassa luodaan osatyökykyisten ihmisten työllistymistä tukevia yksilöllisiä jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille. Talot edistävät osal-lisuutta ja tasa-arvoa tarjoamalla jäsenilleen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, saada vertaistukea ja tehdä työtä Klubitalolla tai tavalli-sella työpaikalla.

» Nuorten valmennuspaja Muhoksella tukee nuoria ja nuoria aikuisia kohti työelämää ja opintoja.

» Työetsivä-hanke Oulussa etsii ja räätälöi töitä vammaisille ja osatyö-kykyisille.

Avopalvelut » Avopalvelut tukevat lasta, nuorta

tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa siten, että arki sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on, että asiakkaiden hyvinvointi lisääntyy ja sairaala/laitoshoitoon tai perheen ulkopuoli-seen sijoitukseen joudutaan turvau-tumaan mahdollisimman harvoin.

» Varmistamme muutoksen siirtymi-sen arkeen työskentelemällä lasten, nuorten ja aikuisten omissa toimin-taympäristöissä.

» Palvelut toteutetaan joko työpari/yksilötyöskentelynä tai ryhmämuo-toisena toimintana.

39

Saatko lehden?Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppa-neille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille� Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toimin-nasta� Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammat-tilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat� Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa�

TilaajapalveluNuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Anu Isoaho p. 044 7341 537, anu.isoaho@nuortenystavat.fi

Tilaus ja osoitteenmuutos Tilaan Nuorten Ystävien lehden

Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen

Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite

Tilaajan nimi

Ammattinimike

Yhteisö

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite

Yhteyshenkilön nimi

Yhteisö

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

LEIKKAA JA POSTITA

ViestintäpalvelutTorikatu 28Tunnus 500944690003 Oulu

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

LAHJOITA! Nuorten Ystävät ottaa vastaan lahjoi-tuksia. Lahjoitusten tuotoilla autamme heikoimmassa asemassa olevia henki-löitä kansalaisjärjestötoimintamme ja auttamistyömme kautta.

Kerätyt varat käytetään lastensuo-jelun, vammaispalveluiden, mielen-terveys- tai päihdepalveluiden piirissä olevien ihmisten ja heidän omaistensa hyvinvointia parantavaan toimintaan.

Lahjoitustili: Nordea FI13 1107 3000 6608 07 Rahankeräysluvan saaja: Nuorten Ystävät ry Rahankeräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus

Rahankeräysluvan numero ja myöntämispäivä:2020/2013/5145, 28.4.2014

Toimeenpanoaika- ja alue:28.4.2014 - 27.4.2016, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunotta-matta

40

Osuuskauppa Arina tukee pohjoissuomalaisten lasten ja nuorten harrastustoimintaa Kannustajat-yhteistyöllä. Arinan omistajat voivat osallistua juniori- ja nuoriso liikunnan tukemiseen liittymällä haluamansa seuran Kannustajaksi Omalla S-kanavalla osoitteessa s-kanava.fi/kirjaudu

Seuralle maksettava Kannustajat-tukipotti määräytyy sen mukaan, kuinka paljon kukin seura kerää kannustajia ja kannustajat Bonusta. Seuran kannattaminen ei vähennä henkilökohtaisia Bonuksia, vaan kyseessä on seuroille maksettava lisätuki.

Lue lisää Arina.fi

Tue junioriurheilua yhdessä Arinan kanssa