nurminen news 1/2013 fi

Tiukkaa transitoaKaksi asiantuntijaa kertoo lääkkeensä Suomen transiton pelastamiseen. s. 8

Lea ja TaistoLea ohjaa, ja Taisto haukkuu. s. 19

Venäjän rautatierahti-maailman yhdistäjäRautatieoperaattorineuvoston toimitusjohtaja haastattelussa. s. 22

NurminenNews N

urm

inen

Lo

gis

tics

si

do

sryh

mäl

ehti

1/2

013

nurm

inen

log

istic

s.co

m

3 PääkirjoitusLogistiikassakin voi olla designia.

4 Kokemusta ja intoaNurmisen tulevaisuuteen on luvassa vankkaa osaamista ja innokkaita oppijoita.

5 Nurminen NytTilinpäätös 2012: Liikevaihto kasvoi ja operatiivinen liiketulos parani merkittävästi.

6 AsiakastyytyväisyysAsiakkaat arvostavat Nurmisen hyvää palvelua.

8 Tiukkaa transitoaMervi Nurminen ja Olli-Pekka Hilmola kertovat näkemyksensä Suomen transiton tulevaisuudesta.

1/20138 Nurminen Logistics on läsnä Haminan, Kotkan, Vuosaaren,

Tallinnan, Riian ja Klaipedan satamissa.

16 Eila Kiretti vastaa Nurmisen numeerisesti oikeasta ja oikea-aikaisesta tuloksesta.

19 Lea ja Taisto harrastavat suojelua.

14 Keskiaukeamalla tutustutaan Nurmisen transitoreitteihin. Nurminen Logistics on läsnä Itämeren suurimmissa konttisatamissa.

16 Laskentapäällikkö sorvin ääressäEila Kiretti vastaa Nurmisen numeerisesti oikeasta ja oikea-aikaisesta tuloksesta.

19 Taisto suojelee LeaaHuolitsija Lea Salosen akut latautuvat Taiston kanssa suojellessa.

20 Uusissa tehtävissäUudet ja tehtäviä vaihtaneet nurmislaiset esittäytyvät.

22 Rautatieoperaattorineuvosto yhdistää Venäjän rautatierahtimaailman toimijatHaastattelussa neuvoston toimitusjohtaja Dmitri Korolev.

26 ReferenssiUralchem on Venäjän suurin ja maailman toiseksi suurin ammoniumnitraatin valmistaja ja toiseksi suurin typpilannoitteiden valmistaja Venäjällä ja IVY-maissa.

Nurminen News 1/2013

2 sisäLTö

V.S

OM

ER

PU

RO

V.S

OM

ER

PU

RO

V.S

OM

ER

PU

RO

Pääkaupunkimme Helsinki oli vuoden 2012 maailman designpääkaupunki. Designpääkaupungin tavoite on nostaa muotoilua esiin uudella ja monipuolisella taval-la. Hankkeen maaliskuun alussa julkaistussa loppura-

portissa todettiin ensimmäisinä johtopäätöksinä muun muassa, että muotoilusta on tullut hankkeen ansiosta yhteiskunnalli-nen asia ja puheenaihe, ja muotoilulla on pystytty ratkaisemaan ongelmia erilaisissa ympäristöissä. Myös elinkeinoelämä on alka-nut ymmärtää muotoilun merkitystä kilpailuetuna. Designvuotta voidaan siis pitää onnistuneena.

Onnistunut oli Nurmi-nen Logisticsinkin vuo-si 2012. Yhtiö onnistui parantamaan kannatta-vuuttaan jokaisessa liike-toimintayksikössä ja teki pörssihistoriansa parhaan tuloksen. Tammi-helmi-kuussa asiakkaat antoivat arvionsa Nurmisen palveluista asiakastyytyväisyystutkimuk-sessa. Tuloksista käy ilmi, että asiakkaat arvostavat erityisesti henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä palvelualttiutta ja asennetta. Tarkemmin tutkimuksen tuloksista voi lukea tämän lehden sivuilta 6–7. Nurminen Logistics haluaa tarjota asiak-kailleen etumatkaa omassa liiketoiminnassaan korkealaatuisilla palveluratkaisuilla. Parantamalla jatkuvasti omien palveluiden-sa käytettävyyttä ja laatua Nurminenkin on itse asiassa muka-na tekemässä muotoilua.

Designvuoden ja jokapäiväisen työmme innoittamana vuon-na 2012 syntyi myös Nurmisen oma kuosi, joka on nähtävänä tämän sivun taustakuviona. Kuosi on suomalaista designiä ja sen on suunnitellut SuPerYeLLOw Design Oy. Kuosissa yhdisty-vät pehmeät elementit, tähdet ja linnut, jotka symboloivat jatku-vaa liikettä ja uudistumista, sekä rekat, vaunut ja terminaalit, joiden avulla Nurmisen ammattilaiset tekevät asiakkaidemme logistiikkahaasteista selvää. s

Hyviä lukuhetkiä ja mahtavaa kesää!

Laura Jokinen on Nurminen Logisticsin viestintäpäällikkö

V.S

OM

ER

PU

RO

Uusi kuosi, uudet kujeet


3PääKiRJOiTUs

TOP3: Kokemusta ja intoa

1 Suuria kattiloita

MustallemerelleNurminen hoiti suomalaisen kat-tilalaitosvalmistaja KPA Unico-nin projektikuljetuskokonaisuuden Mustanmeren rannalle Novoros-siiskiin alkuvuodesta 2013. Pro-jektiin kuului kolme 45 tonnin painoista ja 4,2 metriä korkeaa kattilaa, jotka lastattiin Tanskasta, sekä Suomesta lähteneitä kont-teja ja ylileveä säiliö. Toimituksen kokonaisvolyymi oli noin 1 600 m3.

Projekti toteutettiin ovelta ovelle -toimituksena. Nurminen vastasi sekä eturahdeista tehtailta, käsit-telyistä satamissa, lastauksista laivaan ja merikuljetuksista että jatkorahdeista uudelleenlastauk-sineen Novorossiiskin satamasta purkupaikalle asiakkaan hoitaman tullauksen jälkeen.

2 Alexey Grom Nurminen Logisticsin

hallitukseenVenäläisen logistiikkakonserni FESCOn ensimmäinen varapääjohtaja Alexey Grom (41) on ehdolla uutena jäsenenä Nurminen Logisticsin hallitukseen.

Alexey Grom on tehnyt 20-vuotisen uran logistiikka-alalla Venäjällä. Hän aloitti uransa vuonna 1993 hollantilaisessa huolintayri-tyksessä, josta siirtyi ZAO Transkomin pää-johtajaksi vuonna 1996. 2000-luvulla Grom työskenteli myyntijohtajana ZAO Russ-kiy Mirissä ja toimitusjohtajana ZAO Jukos-Transservissä. Vuonna 2007 Grom nimi-tettiin OOO Transgarantin pääjohtajaksi, ja vuonna 2009 FESCO-konsernin rautatie-divisioonasta vastaavaksi varajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Vuodesta 2012 Ale-xey Grom toimii FESCON ensimmäisenä varapääjohtajana.

Päätöksen uuden jäsenen valinnasta tekee yhtiökokous 15.4.2013.

3 Nurminen Vuosaaren

lukion kummiksiVuosaaren lukio Helsingissä on Suo-men ainoa lukio, jossa voi opiskella logistiikkaa. Nurminen Logistics ja Vuosaaren lukio aloittivat syksyllä 2012 yhteistyön, jonka tarkoituksena on tuoda lukiolaiset lähemmäs logis-tiikkaa erilaisten vierailuiden ja muun yhteistyön avulla.

Logistiikasta tuli oppiaine Vuosaa-ren lukiossa lukuvuonna 2007–2008. Opetussuunnitelma perustuu mm. Aalto-yliopiston kauppakorkeakou-lun tuotantotalouden kurssiin, jonka sisällöt on muokattu lukioon sopiviksi. Lukion opettajia on koulutettu logis-tiikan osaajiksi Aalto-yliopiston kaup-pakorkeakoulussa. Lukiossa on tar-jolla viisi logistiikan kurssia ja niille osallistuu lukuvuonna 2012–2013 noin 70 lukiolaista. s


4 NURmiNeN NyT

Nurminen Logisticsin tavoitteena on olla vuonna 2015 luotettavin ja laadukkain kansainvälinen rautatiekuljettaja sekä merkittävä logistiikan projektipalveluiden tuottaja ja ratkaisuntarjoaja Venäjällä, sen lähialueilla ja Suomessa. Avainroolissa ovat kokemus Venäjän logistiikkamarkkinasta sekä oma moderni kalusto. Tulevai-suuteen panostetaan myös innostamalla nuoria logistiikan ihmeelliseen maailmaan.

V.S

OM

ER

PU

RO

NU

RM

INE

N LO

GIS

TIC

S

NU

RM

INE

N LO

GIS

TIC

S

FAKTA

• Liikevaihto oli 78,4 milj. euroa (2011: 76,6 milj. euroa).

• Raportoitu liiketulos oli 5,4 milj. euroa (1,9 milj. euroa).

• Liiketulosprosentti oli 6,9 % (2,5 %).• Kertaluonteisista eristä puhdistettu

liiketulos oli 5,6 milj. euroa (1,1 milj. euroa).

• Tulos ennen veroja oli 4,0 milj. euroa (–0,7 milj. euroa).

• Nettotulos oli 2,7 milj. euroa (–1,5 milj. euroa).

• Tulos per osake, laimentamaton, oli 0,05 euroa (–0,19 euroa).

• Tulos per osake, laimennettu, oli 0,05 euroa (–0,19 euroa).

Vuonna 2012 Nurminen Logisticsille tärkeät strategiset kasvumarkkinat, Ve-näjä ja sen lähialueet, pysyivät aktiivise-na lukuun ottamatta aivan loppuvuotta. Kotimaan osalta markkinatilanne pysyi kohtuullisena, vaikkakin kysyntä ja mark-kinatilanne vaihtelivat eri liiketoiminto-jen välillä.

Toimitusjohtaja Topi Saarenhovin mukaan vuosi 2012 oli yhtiölle käänteen-tekevä.

– Kannattavuutemme kehittyi jokai-sessa liiketoimintayksikössä – kokonai-suutena jopa nopeammin kuin odotimme. Kasvatimme liiketoimintojamme erityises-ti Venäjän ja sen lähialueiden aktiivisil-la markkinoilla. Yhtiön uusi organisaatio-rakenne paransi toiminnan tehokkuutta ja johtamista. Erityisen vahvasti kehittyi yh-tiömme suurin liiketoimintayksikkö, Rau-tatielogistiikka, ja sen toiminnot Venäjäl-lä. Transitologistiikan kannattavuus parani merkittävästi Nurminen Logisticsin Bal-tian-toiminnoissa. Nousu johtui etenkin Liettuan-yhtiömme saavuttamasta kas-vusta konttien vientiliikenteessä sekä Bal-tian kautta Venäjälle ja Keski-Aasiaan suuntautuneen konttiliikenteen vilkastu-misesta. Erikoiskuljetusten ja projektien

kannattavuus kehittyi positiivisesti. Tämä johtui etenkin Venäjälle ja sen lähialueille suuntautuneiden erikois- ja projektikulje-tusten vahvasta kasvusta.

Vuonna 2013 liiketoimintakehityksem-me painopiste tulee olemaan rautatielii-ketoiminnan kasvattamisessa Venäjällä ja sen lähimarkkinoilla. Jatkamme 2011 käynnistämäämme vaunukalustomme

kasvatushanketta. Lisäksi tavoitteenam-me on kasvu Venäjän ja sen lähimark-kinoiden projektiliiketoiminnassa sekä kannattavuuden parantaminen Vuosaa-ressa ja muissa liiketoiminnoissa muun muassa tehokkuutta lisäämällä, Saaren-hovi kertoo.

Tulevaisuuden näkymätNurminen Logistics arvioi sekä liikevaih-tonsa että operatiivisen liiketuloksensa olevan vuonna 2013 vuoden 2012 tasolla ja osakekohtaisen tuloksensa paranevan.

Pitkällä aikavälillä yhtiön tavoitteena on kasvaa nopeammin kuin markkinat, vuosittain keskimäärin yli 15 %. Yli 50 % liikevaihdosta syntyy jatkossa Venäjän ja sen lähialueiden kasvumarkkinoilla. Yh-tiön pitkän aikavälin tavoitteena on pa-rantaa kannattavuuttaan ja saavuttaa 10 prosentin liikevoittotaso sekä 20 prosen-tin oman pääoman tuotto.

Teksti perustuu 26.2. julkaistuun Nur-minen Logisticsin tilinpäätöstiedottee-seen. Lisätietoja Nurminen Logisticsin vuodesta 2012 voi lukea yhtiön vuosiker-tomuksesta. Tilaa vuosikertomus tai lue sähköinen versio osoitteessa www.nur-minenlogistics.com. s

ääNesTä TämäN LehdeN PARAsTA JUTTUA JA VOiTA sOFTsheLL-TAKKi!

Nurminen Newsin 2/2012 parhaaksi jutuksi lukijat ovat valin-neet Imatralla työskentelevän Slava Gladilinin työstä ker-toneen Slava on Nurmisen Traffic Superman -jutun, joka sai 26 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten ääniä saivat Vuosaa-ren-logistiikkakeskuksen palveluiden tuotteistamisesta kerto-nut juttu sekä juttu sijoittaja Erkki Sinkosta. Niitä molempia äänesti parhaaksi 19 prosenttia vastaajista. Kaikkien äänestä-neiden kesken arvottiin Silja Linen Päivä Tukholmassa risteily DeLuxe-luokan hytissä, ja sen voitti Seija Hummelin-Uusi-lehto. Paljon onnea voittajalle ja mukavaa risteilyä!

Tämän lehden parasta juttua voi äänestää osoitteessa www.nurminenlogistics.com. Kaikkien vastaajien kesken arvo-taan Grizzly Tulsa softshell-takki. Äänestysaikaa on syyskuun loppuun 2013. s

Operatiiviset Suomentoiminnot kahteen eri yhtiöönNurminen Logistics yhtiöitti vuoden 2013 alussa operatii-visen toimintansa Suomessa. Huolinta- ja lisäarvopalvelut, Rautatielogistiikka ja Transitologistiikka-yksiköt ovat nyt Nur-minen Logistics Services Oy, ja Erikoiskuljetukset ja projektit -liiketoimintayksikkö Nurminen Logistics Heavy Oy. Myös Bal-tian-toimintoja järjesteltiin uudelleen niin, Viron- ja Liettuan-lii-ketoiminnoista vastaavat yhtiöt siirrettiin suoraan emoyhtiön alaisuuteen loppuvuonna 2012. Konsernin johto ja tukitoimin-not jäivät Nurminen Logistics Oyj:hin, joka tuottaa konserniyh-tiöille talous- ja hallintopalveluja.

Järjestely on pelkästään hallinnollinen ja sen myötä kon-serni selkiytti juridista rakennettaan ja kulujen kohdentumista nykyisille liiketoiminnoille. Henkilöstö siirtyi perustettavien yhtiöiden palvelukseen vanhoina työntekijöinä. s

Nurminen Logisticsin vuosi 2012: Liikevaihto kasvoi ja operatiivinen liiketulos parani merkittävästi


5NURmiNeN NyT

Asiakkaat arvostavat Nurmisen hyvää palvelua

Kyselyyn vastanneet asi-akkaat kokevat, että he saavat Nurmisel-ta tarvitsemaansa pal-velua. Vastanneista 97

prosenttia suosittelisi Nurmisen pal-veluita kollegoilleen.

Henkilöstö sai kiitostaAsiakastyytyväisyyskyselyssä tiedus-teltiin Nurminen Logisticsin myyn-tihenkilöstön tavoitettavuutta ja osaamista sekä tarjouslaskennan toi-mivuutta. Asiakkaat totesivat Nur-misen myynnin olevan aktiivista ja hyvin tavoitettavaa. Myös tarjousten-teon nopeus tyydytti vastaajia. Pal-veluiden tilaamista pidettiin helppo-na. Asiakkaat arvostavat Nurmisen myyntihenkilöstön ammattitaitoa ja kokevat myynnin osaamisen korkea-tasoiseksi.

Myynnin lisäksi koko henkilös-tö sai hyvän arvosanan osaamisesta ja palvelualttiudesta. Vastanneiden asiakkaiden mielestä palveluasenne Nurmisella on todella hyvä.

Kehitettävääkin löytyiAsiakastyytyväisyyskyselyssä pyy-dettiin valitsemaan listasta kolme tärkeintä kehityskohdetta Nurmi-sen toiminnassa. Vastaajat valitsivat näiksi kolmeksi hinnoittelun, palve-luiden kattavuuden sekä laadun.

Yhtiö tulee kiinnittämään tulevai-suudessa huomiota erityisesti näiden asioiden kehittämiseen.

Laatu nousi esiin myös vertailus-sa kilpailijoihin. Kyselyyn vastan-neet asiakkaat pitävät Nurmista kil-pailijoihin verrattuna laadukkaana, mikä osaltaan saattaa kertoa koko alaa vaivaavasta laadun kehittämis-tarpeesta. Muina Nurmisen kilpai-lutekijöinä pidetiin aktiivisuutta ja joustavuutta.

Logistiikkapalveluiden tarve ei väheneAsiakaskyselyyn vastanneista yhti-öistä vain 3 prosenttia uskoo, että logistiikkapalvelun tarve tulee tule-vaisuudessa vähenemään. Kyselyyn vastasi erilaisia yhtiöitä eri aloilta. Vastanneista 43 prosenttia toimii kuljetus- tai varastointialalla ja 40 prosenttia teollisuudessa. Tukku- ja

Nurminen Logistics toteutti tammihelmikuussa 2013 asiakastyytyväisyyskyselyn kaikkien aktiivisten asiakkaidensa keskuudessa. Kyselyyn vastasi noin 200 Nurmisen asiakasta eri puolilta maailmaa.

Myös Nurminen News sai hyvää palautetta

Kyselyyn vastanneet asiakkaat pitävät Nurminen Newsiä tar-peellisena ja kiinnostavana jul-kaisuna. Vastaajista 78 prosenttia sanoi saaneensa lehdestä tarpeel-lista tietoa yhtiöstä tai sen palve-luista, ja lehdellä on vastausten perusteella myös paikkansa yritys-mielikuvan luomisessa. Haluamme kehittää paitsi palveluitamme, myös tätä lehteä. Sen vuoksi otamme erittäin mielellämme vastaan kai-kenlaista palautetta ja juttuideoita. Niitä voi lähettää nettisivujemme www.nurminen logistics.com kautta tai osoitteeseen [email protected] s

Palveluista

tehtiin tuotteitaNurminen Logistics on kehittänyt

toimintaansa tuotteistamalla

palveluitaan. s. 8

Petra tuomaroi

vikeltäjiäJohdon assistentti Petra Skog

on vikellyksen uranuurtajia

Suomessa. s. 18

Sijoittajan

elämääErkki Sinkon omaisuus on

hankittu sijoituksilla suomalaisiin

pörssiyhtiöihin. s. 22

Nurminen

NEWS Nu

rmin

en L

og

isti

cs

sid

osr

yhm

äleh

ti 2

/201

2

nurm

inen

log

istic

s.co

m


6 AsiAKAsTyyTyVäisyys

Vastanneista 97 prosenttia suosittelisi Nurmisen palveluita

kollegoilleen.

vähittäiskaupan yrityksiä joukossa oli 8 prosenttia. Liikevaihdoltaan yli 10 miljoonan euron yhtiöitä vastaa-jista oli 65 prosenttia.

Lähes kolmasosa vastanneista on käyttänyt Nurmisen palveluita yli 10 vuotta ja vähän yli 10 prosenttia alle kaksi vuotta. reilun 50 prosen-tin vastaukset perustuvat asiointiin Vuosaaren-toimipisteen kanssa. 36 prosenttia on erikoiskuljetusten ja projektien asiakkaita ja loput jakau-tuvat tasaisemmin muiden Nurmisen toimipisteiden kesken.

Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset käydään Nurmisella läpi lii-ketoiminnoittain ja niiden perusteel-la ryhdytään tarvittaviin toimenpi-teisiin toiminnan kehittämiseksi edelleen. s

Kaikki palvelut kattava asiakasarvio (1–5)

VE

IKK

O S

OM

ER

PU

RO


7AsiAKAsTyyTyVäisyys

Myyjän osaaminenHenkilöstön palveluasenne

Myyjän tavoitettavuusHenkilöstön ammattitaitoTilauksen teon helppous

Venäjän- ja IVY-alueen osaaminenHenkilöstön tavoitettavuus

Tarjousten selkeysPalvelun kattavuus

Tarjousten toimitusaikaKuljetusten laatu

Palveluiden joustavuusAikataulujen pitävyys

Kaluston saatavuusLaskutuksen paikkansapitävyys

Yhteydenpidon riittävyysLaskutuksen selkeys

Toimitusaikojen joustavuusReklamaatioiden hoito

Hintakilpailukyky0,00 1,50 3,000,50 2,00 3,50 4,501,00 2,50 4,00 5,00

7

KU

VA

T V

EIK

KO

SO

ME

RP

UR

O


8 TiUKKAA TRANsiTOA

Miten käy Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen, kun Venäjä panostaa voimakkaasti omiin satamiinsa? Kysyimme transiton tilasta kahdelta asiantuntijalta.

TiUKKAA TRANsiTOA


TiUKKAA TRANsiTOA 9

ITäMeReN ReITTIItämeren satamien reitti on tär-kein Euroopan unionin ja Venä-jän välisen tavaraliikenteen kulje-tuskäytävistä. Noin 40 % Venäjän ulkomaankaupasta tapahtuu Itä-meren satamien kautta. Reitti kul-kee Länsi-Euroopan satamista (esim. Antwerpen, Hampuri, Lyy-pekki ja Rotterdam) Itämeren moottoritietä pitkin Suomen, Bal-tian maiden tai Venäjän satamien kautta lopulliseen kohdemaahan, etupäässä Venäjälle. s

””


”Lääke Suomen transiton

pelastamiseen on aikataulutettu

kokojunaliikenne ja yrittäjyys”

OLLI-PEKKA HILMOLA

”Suomeen olisi saatava valtiollinen

transitoliikenne-strategia”

MERVI NURMINEN

10 TiUKKAA TRANsiTOA

Venäjän talous kas-vaa ja elintaso maassa nousee, mikä tarkoittaa myös tavaraliiken-teen kasvua. Vii-me vuosina Venäjä

on investoinut satoja miljoonia euro-ja omien satamiensa kehittämiseen, erityisesti Suomenlahden alueella. Vysotsk, Primorsk, Pietarin satamat ja ust-Luga kehittyvät, mutta satami-en ongelmana pysyy ainakin vielä jon-kin aikaa heikko kuljetusverkko ja kul-jetuskaluston tarpeet, jotka Venäjän on jotenkin ratkaistava.

– Venäjän valtion strategia oli vuo-teen 2012 mennessä tuoda 70 prosent-tia tuonnista omien satamien kautta ja vuoteen 2020 mennessä 95 prosenttia, kertoo North european Logistics Insti-tuten johtaja Mervi Nurminen.

Mervi Nurminen on seurannut logis-tiikka-alan kehitystä lähietäisyydeltä vuosia. Liike-elämän palveluksesta hän siirtyi North european Logistics Instituten eli NeLI:n palvelukseen. NeLI on Kymenlaakson ammattikor-keakoulun hallinnoima Kymenlaak-son logistiikan kehitysohjelma vuosil-le 2007–2013.

– Logistiikka-alan työpaikkojen osuus Kymenlaaksossa on merkittävä. Logistiikka on maakunnassa neljän-neksi suurin työllistäjä. Alalla työsken-telee noin 9 500 henkeä, kun se perin-teisessä metsäteollisuudessa on enää vain noin 5 600 henkeä. Logistiikan työpaikkojen kerrannaisvaikutus on

niin ikään suuri. Liikenne- ja viestin-täministeriön logistiikkastrategiassa ensisijaisena tavoitteena onkin paran-taa Suomen logistista kilpailukykyä, Mervi Nurminen kertoo.

Venäjän satamien uhkaan Suomen transitolle Mervi Nurmisella on rat-kaisu.

– Suomen reitti olisi pikaisesti saa-tava hyväksytyksi reitiksi Venäjän valmisteilla olevassa, vuoteen 2030 ulottuvassa liikennestrategiassa. Sen lisäksi Suomeen olisi saatava valtiolli-nen transitoliikennestrategia.

Säännöllinen kokojunaliikenne myös SuomestaLappeenrannan teknillisen yliopiston logistiikan professori Olli-Pekka Hil-mola uskoo säännöllisen kokojunalii-kenteen voivan auttaa Suomen transi-toliikenteen uuteen nousuun.

– Suomella tulee olemaan seuraavan 10 vuoden aikana hyvä tilaisuus tran-sitossa, mutta vain siinä tapauksessa, että se hoidetaan aikataulutetulla koko-junaliikenteellä Venäjän hieman Pieta-ria kaukaisempiin keskuksiin. Tällöin junarahdin kustannusetu tulee selväs-ti näkyviin. Venäjän logistiikan pullon-kaula on tieinfra, joka investoinneista huolimatta, tulee pysymään tässä han-kalassa statuksessa tulevat vuodet. Tulevaisuudessa Venäjän wTO-jäse-nyys tulee lisäksi suosimaan rautatei-tä, kun tullierot ja liikenteen tariffit saadaan harmonisoitua, Hilmola sanoo.

GLObAALI LOGISTIIKKA ON ydINOSAAMISTANurminen Logistics on läsnä Haminan, Kotkan, Vuosaa-ren, Tallinnan, Riian ja Klaipe-dan satamissa. Nykymaailmassa kilpailukyky vaatii yhtiöiltä maa-ilmanlaajuisia, tehokkaasti toimi-via verkostoja. Globaalissa toi-minnassa asiakas hyötyy, koska Nurminen Logistics voi ajaa kuor-mat sieltä, mistä se on asiakkaalle kaikkein kannattavinta, riippuen tarvittavien lisäarvopalveluiden tai muiden palveluiden tarpeesta.

Suomen satamien eduksi on voitu laskea turvallisuus ja tehok-kuus. Lisäksi esimerkiksi Kauko-idän tuontikuljetusten merirahti-hinnat konteille ovat alhaisempia HaminaKotkassa kuin Baltiassa, johtuen Suomen vientiliikenteestä ja sen konttitarpeesta. Suomen ja Venäjän välisen liikenteen etuna voidaan pitää myös sujuvia rauta-teiden rajanylityksiä.

Baltian satamat on suunniteltu neuvostoaikana ja ne palvelevat infrastuktuuriltaan erinomaisesti Venäjän vientiä. Baltian sata-mat ovat valtion omistuksessa eikä niissä peritä väylämaksuja. Lisäksi Baltian satamat käyttä-vät laajasti EU-tukia. Muita Baltian satamien kilpailuetuja Suomen satamiin verrattuna ovat jousta-vammat työajat, matalampi palk-kataso sekä henkilöstön venäjän kielen taito. s

Mussalon kautta kulkee transitona muun muassa

kodinelektroniikkaa Venäjälle.


TiUKKAA TRANsiTOA 11

bALTIA eLää TRANSITOSTAVirossa, Latviassa ja Liettuassa nuoret lähtevät leveämmän leivän perässä maailmalle – paitsi ne, jotka työskentelevät joko pankki- tai logis-tiikka-alalla.

Nurminen Logisticsilla on toimi-pisteet Baltian suurimmissa kont-tisatamissa Tallinnassa, Riiassa ja Klaipedassa. Baltian maiden kontti-kuljetuksista 80 prosenttia on transi-toa eikä omaa vientiä juurikaan ole. Sen vuoksi transitoliikenne on tär-keä tulonlähde ja työllistäjä myös Baltiassa.

Nurminen Logisticsin tytäryhtiön Nurminen Maritime Latvian myynti-päällikkö Andrei Dobrynin uskoo, että tulevaisuudessa kulutus Venä-jällä kasvaa ja sen myötä myös kont-tikuljetukset.

– Riika on Itämeren satamista kaikkein lähimpänä suurinta kulutuk-sen keskusta Moskovaa. Nurminen Logistics on mukana säännöllisessä kokojunaliikenteessä Moskovaan sekä Tallinnasta että Riiasta. Klaipe-dan kautta voimme taas tarjota edul-lista ja hyvää transitopalvelua Valko-Venäjän ja Ukrainan markkinoille.

Andrei Dobrynin uskoo, että kokojunaliikenteellä tulee olemaan valoisa tulevaisuus Baltiassa.

– Kun sähköinen tullaus saa-daan toimimaan kunnolla, palvelun kysyntä kasvaa varmasti. s

Olli-Pekka Hilmolan mielestä Suo-men pitäisi saada neuvoteltua uusiksi nk. rautatieliikenteen yhdysliikenne-sopimus Venäjän kanssa niin, että myös yksityiset yritykset voisivat hoi-taa vetoliikenteen, joka on nyt Suomen ja Venäjän valtiollisten rautatieyhtiöi-den yksinoikeus.

– Tilannehan on sama kuin että Helsingin Vuosaaresta aloittava rek-ka joutuisi Ouluun suuntautuvalla kuljetuksellaan vaihtamaan vetoau-ton Jyväskylässä. Nykyinen toiminta-tapa ei ole järkevä vallitsevassa kire-ässä kilpailussa eikä ainakaan laske kustannuksia. Oma lääkkeeni Suo-men transiton pelastamiseen on aika-taulutettu kokojunaliikenne ja yrittä-jyys, Hilmola toteaa. s

HAMINASTA PROjeKTISATAMAHaminaKotkan satamassa kuivarahtiliikenne keskitettiin Kotkaan vuoden 2012 lopulla. Muutoksessa kaikki kontti- ja RoRo-linjat siirtyivät joko Mussaloon tai Hietaseen. HaminaKotka haluaa kasvat-taa Haminan sataman roolia kemikaali- ja projektisatamana, koska sataman toimiva infrastruktuuri ja uudistettu väylä antavat erinomaiset puitteet esimerkiksi projekti-laivojen käynneille. Alueelle onkin saatu uusia investointeja ja uudenlaista liiken-nettä. Nurminen Logistics käyttää Hami-nan satamassa sijaitsevaa terminaaliaan suurten projektien konsolidointipaikkana. Haminan satama sijaitsee vain 35 kilo-metrin päässä Venäjän rajasta. s


12 TiUKKAA TRANsiTOA

NU

RM

INE

N LO

GIS

TIC

S

syyskuun ja joulukuun 2012 välisenä aikana Nurmi-nen Logistics kuljetti usei-ta vesivoimalan osia Klai-

pedasta, Liettuasta, Valko-Venäjälle. Kuljetuksia vietiin kahteen paik-kaan Valko-Venäjällä, Novolukom-liin ja Beloozerskiin. Kaiken kaik-

PITKä KOKeMUS eRIKOISKULjeTUKSISTA VALKOVeNäjäN jA bALTIAN ALUeeLLA

kiaan yksiköitä oli 11 kappaletta. raskaimmat yksiköt painoivat 137 tonnia. Pituudeltaan vesivoimalan osat olivat 18–26 -metrisiä, leveydel-tään 3,65-metrisiä ja korkeudeltaan 3,6-metrisiä. Kalustona käytettiin 4-akselista vetoautoa ja 15-akselista moduulilavettia.

Maaliskuussa 2013 Nurminen kuljetti 110 tonnin painoisen rootto-rin Minskistä, Valko-Venäjältä, Lat-vian Ventspilsiin. Kuljetettu roottori oli 12,5 metriä pitkä, 4 metriä leveä ja 3,78 metriä korkea. roottori kulje-tettiin 13-akselisella moduulilavetil-la, jota veti 4-akselinen vetoauto. s

Nurminen Logisticsilla on pitkä kokemus erikoiskuljetuksista ValkoVenäjän ja baltian alueelta. Onnistuneet kuljetusprojektit vaativat huolellista suunnittelua, kokeneita kuljettajia ja hyviä paikallisia kontakteja. Viime aikoina Nurminen on hoitanut kaksi suurta projektia transitona baltian kautta.


TiUKKAA TRANsiTOA 13

NU

RM

INE

N LO

GIS

TIC

S

Transitoa, olkaa hyvä!Itämeren satamien reitti on tärkein Euroopan unionin ja

Venäjän välisen tavaraliikenteen kuljetuskäytävistä. Nurminen

Logistics on läsnä tärkeimmissä Itämeren konttiliikenteen

transitosatamissa: HaminaKotkassa, Tallinnassa, Riiassa ja

Klaipedassa.

210mm

Latvia

Ruotsi

Tanska

Puola

Saksa

Viro

Liettua

Venäjä

Valko-Venäjä

Suomi

Klapeida

MoskovaRiika

Tallinna

Pietari

Arkangeli

Murmansk

HaminaKotka

Riiasta säännöllinen kokojunayhteys Venäjälle

Riian vapaasatama sijaitsee Itämeren satamista lähinnä suurinta kulutuksen keskusta Moskovaa. Riian sataman rahdista 80 % on transitoa IVY-maihin tai IVY-maista. Nurminen Logistics tarjoaa säännöllisen, viikottaisen kokojunayhteyden Riiasta Moskovaan. Lisäksi yhtiö tarjoaa Riian satamassa terminaalipalveluita, satamapalveluita ja huolintaa.

tallinna hoitaa kontit Muugasta ja pRojektit paldiskista

tallinnan satama on tonneissa mitattuna Primorskin, Pietarin ja Klaipedan jälkeen Itämeren neljänneksi suurin satama. Tallinnasta on säännöllinen kokojuna-yhteys Venäjälle. Lisäksi satama on tärkeä projektikeskus, josta on monipuolista RoRo-linjaliikennettä Euroopan pääsatamiin. Muita Nurmisen palveluita Tallinnassa ovat satama- ja terminaalipalvelut sekä huolintapalvelut.

klaipedasta joustaVasti Valko-Venäjän ja ukRainan MaRkkinoille

klaipedan satama on pohjoisin Itämeren itärannan satamista, joka ei jäädy. Klaipedan satama on Liettuan kuljetuskeskus, jossa yhdistyvät meri- ja maareitit. Paras reitti Valko-Venäjälle ja Ukrainaan kulkee Klaipedan kautta. Nurminen tarjoaa Klaipedan satamassa huolinta-, satama- ja terminaalipalveluita. Nurmisen Liettuan-toimipiste toimii myös COSCOn agenttina.

haminakotka on Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama. Hamina-Kotkan satamaan kuuluvat Kotkassa Mussalo, Hietanen, Kantasatama, Puolanlaituri, Halla ja Sunila sekä Haminan satama. Haminan satama on Suomen itäisin satama ja se sijaitsee 35 kilometrin päässä Venäjän rajasta. HaminaKotkan vahvuutena on merirahdit, koska tuonti- ja transitokontit käytetään Suomen teollisuuden viennin tarpeisiin.

Mussalossa VahVuutena VaRastotilat

Nurminen Logistics tarjoaa Mussalon satamassa monipuolista palvelukonseptia sataman parhaalla paikalla. Yhtiöllä on satamassa omaa varastotilaa monenlaiseen tarpeeseen: lämmin- ja kylmäsäilytykseen, erikoisvarastointiin pakatuille vaarallisille kemikaaleille sekä lisäarvopalveluihin. Kaikki varastotilat ovat tullivarastoja. Lisäksi Kotkassa sijaitsee Nurmisen huolintakonttori, josta asiakas saa kaiken tarvittavan dokumentaation. Mussalosta tavarat kulkevat edelleen joko autoilla tai rautateitse.

haMina on loistaVa pRojektien konsolidointipaikka

Nurmisen haminan-toimipisteessä on transiton varastoinnin sekä huolinta- ja lisäarvopalveluiden lisäksi erinomaiset tilat projektien hallintaan: aidattu ulkovarastokenttä, 2 raidetta terminaalille ja lämpötilakontrolloidut sisävarastointitilat. Hamina on loistava konsolidointipaikka projekteille, sillä satamaan on esteetön pääsy projektilaivoilla, junilla ja autoilla.

Tarkka tuloksen takaaja

1Eila Kiretti työskentelee Nurminen Logisticsin pääkontto-rissa Vuosaaressa laskentapäällikkönä. Hänen vastuulleen kuuluu yhtiön numeerisesti oikea ja oikea-aikaisesti valmis-tuva tulos. Eilan tiimiin kuuluu hänen lisäkseen pääkirjanpi-

täjä ja kolme kirjanpitäjää.

2 Eilan mukaan laskentapäällikön tehtävät vaativat hyvää operatiivisen liiketoiminnan tuntemusta. Lisäksi lasken-nassa täytyy kyetä ottamaan huomioon logistiikka-alan erityispiirteitä, kuten vaikka jaksotullaukseen liittyviä asi-

oita. Itsekin operatiivissa tehtävissä olleena Eila kokee yhteistyön ja ymmärryksen asioiden vaikutuksesta laskentaan helpommaksi. Laskenta vaatii pitkäjänteisyyttä ja halua kehittää asioita. Oman tii-min hyvä henki on ensiarvoisen tärkeä asia. Esimiehenä on myös osattava kuunnella, sillä Eilan mukaan aito kuuntelemisen taito rikastuttaa myös omaa osaamista. Eila toimii linkkinä operatiivisen liiketoiminnan ja taloushallinnon välissä. Ohjaa, valvoo, tukee ja kehittää. Eilan tiimi tekee myös tiivistä yhteistyötä Nurmisen Pieta-rin-toimipisteen kirjanpidon kanssa.

3 Tänä keväänä Eilan on pitänyt kiireisenä yhtiöittämisen lisäksi kaksi projektia: tulosraportoinnin sekä laskutuk-sen nopeuttaminen. Projektien puitteissa hän on kier-tänyt alkuvuonna lähes kaikki Nurmisen toimipisteet ja

tavannut ihmiset, jotka vastaavat niissä tuloksen oikeellisuudesta tai laskutusnopeudesta. Henkilöstö on saanut kertoa mielipiteensä ja tuoda haasteelliset asiat pohdittavaksi. Eila on todella iloinen siitä, miten aktiivisia ja positiivisia kaikkialla on oltu. Yhteisen tavoit-teen saavuttamiseen on syntynyt hyviä ideoita ja keinoja. Korvaa-mattomana apuna projekteissa on ollut osastopäällikkö Anu Ravi-Nurmela Vaalimaalta.

4 Eila on ehtinyt 35 vuoden uransa aikana Nurmisella nähdä monenlaista muutosta. Itsekin hän on jo kaksi kertaa lähtenyt uusiin haasteisiin, mutta molemmilla ker-roilla on tullut pyyntö palata takaisin. Eila sanookin itse

olevansa pätkätyöläinen – tämä viimeisin pätkä on nyt kestänyt 14 vuotta. Vuosien aikana Eilasta on tullut taitava muutostilanteiden hallitsija. Hän painottaa kuitenkin, että mikä tahansa muutos vaatii selkeät tavoitteet ja riittävästi aikaa ja henkilöresursseja.

5 Silloin kun Eila ei ole tuloksen kimpussa, hän hoitaa Nurmisen työsuhdeautokantaa. Työsuhdeautoihin liitty-vät tehtävät ovat Eilan mukaan mukavaa puuhaa, niissä saa tutustua työkavereihin toisesta perspektiivistä. Autot

vetoavat aina tunteisiin. s

VE

IKK

O S

OM

ER

PU

RO


16 sORViN ääRessä

FAKTA

Laskentapäällikkö Eila Kiretti• 35 vuotta Nurmisella• nauttii laaja-alaisesta alan

osaamisesta• ei pidä epämääräisistä

tavoitteista• opiskelee vapaa-aikanaan

henkistä hyvinvointia ja pitää sitä todella tärkeänä elämän eri osa-alueilla. Harrastaa monipuolisesti kivien hionnasta karaokeen.

17sORViN ääRessä

KU

VA

T: V

EIK

KO

SO

ME

RP

UR

O

FAKTA

• Suojelukoe käsittää jäljestämis-, tottelevaisuus- ja suojeluosuudet.

• Jäljestäminen tapahtuu useimmiten pellolla. Jälki on luokasta riippuen 300–800 askeleen mittainen ja on 20–60 minuuttia vanha. Jäljellä on 2–3 käyttöesinettä, jotka koiran täytyy ilmaista.

• Tottelevaisuus koostuu seuraa-misesta, pysähtyvis tä liikkeistä, noudoista, eteenlähet tämisestä ja paikallaolosta.

• Suojeluosuus tapahtuu kentällä, jossa on 6 piiloa. Koira kiertää piilot ohjaajan käskyjen mukaan. Kun koira löytää avustajan viimeisestä piilosta, sen on välit-tömästi aloitettava intensiivinen vartiointi ja haukuttava tauotta. Koiran on torjuttava avustajan hyökkäykset tai pakenemisyrityk-set puremalla suojahihaan.

Lähde: Suomen palveluskoiraliitto

18 AKKUJA LATAAmAssA

Mitä suojelu on?Suojelu on palveluskoiralaji, jossa tavoitteena on suojelukoirakokeen läpäiseminen. Suojelukoirakoe kehi-tettiin Saksassa 1900-luvun alussa tukemaan jalostusta, kun huomattiin, että koirat sopivat hyvin lammaspai-mennuksen lisäksi poliisille ja armei-jalle työkoiriksi. Suojelukokeissa on kolme vaativuusluokkaa ja kolme osaa: jälki, tottelevaisuus ja suojelu.

Opetetaanko koiria vihaisiksi?ei tietenkään, suojelu on koiris-ta mukavaa. Niitä opetetaan leikin varjolla ja ne saavat palkan maali-miehen haukkumisesta. Piilo, jossa maalimies seisoo sekä maalimiehen suojahiha laukaisevat leikin. Ilman näitä ärsykkeitä Taistokin heiluttaa vain häntäänsä. en tiedä yhtään suo-jelukoiraa, joka olisi joskus käynyt jonkun kimppuun. Taisto on lempeä koira, joka nukkuu sohvalla ja tyk-kää lapsista.

Mitä suojelu vaatii?Suojelu on vaativin palveluskoiralaji, jossa menestyminen vaatii taitavan ohjaajan ja ominaisuuksiltaan sopi-van koiran. Harrastus pitää aloit-taa nuorella koiralla, mutta sekään ei takaa onnistumista. Koiran pitää olla rohkea ja sillä pitää olla kuormi-tettavuutta. Aktiivinen, selväpäinen ja itsevarma koira pärjää tässä lajis-sa. Suojeluharrastuksen aloittaminen vaatii myös lisenssin suorittamista.

Taisto suojelee LeaaHaminassa huolitsijana työskentelevä Lea Salonen viettää vapaaaikansa komean uroksen, black Chance Merlinin alias Taiston, seurassa metsissä ja pelloilla. Molemmat ovat onnellisia, kun haukku raikaa.

Missä käytte harrastamassa?Suojelua harrastetaan yleensä yhdessä toisten harrastajien kanssa. Lajin suo-la onkin, että saa treenata samanhen-kisessä porukassa. Aiemmin harjoit-telimme Kotkassa, mutta nyt ajamme maalimiehemme perässä Lohjalle. Jäl-keä voi tehdä vain kesällä, mutta totte-levaisuutta ja suojelua harjoittelemme talvellakin 2–4 kertaa viikossa. Välillä käymme Saksanpaimenkoiraliiton lei-reillä tai järjestämme niitä itse.

Mistä vapaaehtoisia maalimiehiä löytyy?Maalimieheksi ei voi ryhtyä ihan tuosta vaan, pelkkä halu olla koiri-en pureksittavana ei riitä. Maali-mies on myös valmentaja, jonka täy-tyy läpäistä pitkä koulutus. Meidän maalimiehemme Jarkko Leinonen on MM-tason suojelun harrastaja.

Onko teillä tavoitteita?Suojelussa suoritetaan kolme luok-kaa, meillä ne ovat IPO1, IPO2 ja IPO3. Kun viimeinen luokka on läpäisty, voi samana vuonna osallis-tua suomenmestaruuskisoihin. SM-kisojen viisi parasta taas pääsee MM-kisoihin. Taistolla ja minulla on suoritettuna IPO1 viime kesältä, ja tänä vuonna yritämme läpäistä kak-si muuta luokkaa.

Miksi juuri suojelu?Sedälläni oli saksanpaimenkoiria kun olin pieni. Pelasin palloa niiden kans-sa aina kun oli mahdollista ja kiinnyin rotuun. Olen aika kilpailuhenkinen ja harrastuksissa pitää olla haastetta. Päätin kokeilla Taiston kanssa suoje-lua ja koira piti siitä. Nyt suojelu on meille jo elämäntapa. Tässä täytyy huolehtia myös koiran fysiikasta: uida, juoksuttaa pyörän vieressä tai rämpiä hangessa. Kaikki harjoittelu on kan-nattanut, kun näkee, miten tyytyväi-nen koira on saadessaan maalimiehen suojahihan palkkioksi hyvin tehdystä työstä. s


19AKKUJA LATAAmAssA

Elina vaihtoi myyntiin


20 UUsissA TehTäVissä

elina Pelkonenmyyntiassistentti, Niirala

Siirryit helmikuun alussa huolitsijasta myyntiassistentiksi. Mikä sai sinut hakemaan uutta tehtävää?Tehtävä vaikutti mielenkiintoiselta, on mukava vaihtaa näkökulmaa ja oppia uusia asioita.

Miltä työskentely myynnin puolella tuntuu? Vielä en ole ehtinyt saada ihan täysi-painoista kokonaiskuvaa, mutta tähän mennessä uudet tehtävät ovat olleet mukavia ja vaihtelevia. Odotan innolla, mitä kaikkea tehtävät tuo-vat tullessaan.

Mitä teet silloin kun et ole töissä? Vietän paljon aikaa ystävien ja perheen parissa, har-rastan liikuntaa eri muo-doissa ja olen mukana järjestötoiminnassa. Tänä talvena vapaa-aikani on kulunut myös tuunatessa moottori-pyörääni tulevaa ajo-kautta varten. s

V. S

OM

ER

PU

RO

V. S

OM

ER

PU

RO

V. S

OM

ER

PU

RO

NU

RM

INE

N LO

GIS

TIC

S


21UUsissA TehTäVissä

Tanja eskolinjohdon assistentti, Vuosaari

Siirryit Nurmiselle järjes-tömaailmasta, jossa toimit niin ikään johdon assitent-tina. Mitä työ vaatii? Työ johdon assistenttina vaa-tii ennen kaikkea positiivista asennetta ja ahkeruutta sekä hyvää pelisilmää.

Mitä tehtäviisi kuuluu?Toimin toimitusjohtajan ja talousjohtajan sekä muun johtoryhmän assistenttina. Hoidan kalenterinhallin-taa ja vastaan muun muassa hallituksen ja johtoryh-män kokousjärjestelyistä. Lisäksi teen matkavaraukset ja matkalaskut sekä hallinnoin sopimusarkistoamme. Toimin myös juristimme assistenttina ja hoidan monia muita hallinnollisia toimistotehtäviä. s

Teppo Suhonenhuolitsija, Vainikkala

Olet ollut nyt vuoden alusta huolitsija. Sitä ennen työskentelit termi-naalityönjohtajana. Miten siinä näin kävi?Minulle tarjottiin viime syk-synä mahdollisuutta työs-kennellä väliaikaisesti huo-linnassa, ja tilanne muuttui sitten pysyväksi. Olin innokas kokeilemaan uutta. Härkää kannattaa tarttua sarvista silloin, kun mahdollisuus tulee eteen.

Kaduttaako siirto? Mitä kaipaat terminaalityössä?Pätkääkään ei kaduta, olen viihtynyt todella hyvin ja minut on otettu hyvin vastaan. Tunsin muut huolitsijat entuudestaan, ja kaikessa auttaa asenne ”uusi päivä, uudet haasteet”. Nyt vasta ymmärrän, miten paljon terminaalissa vuodesta 1995 lähtien opittua tietotaitoa voi käyttää hyödyksi jokapäiväisessä työssä huolitsijana. Työkavereita terminaalista on välillä ikävä, mutta heitä voin käydä moikkaamassa varastolla tai tavata vapaa-aikana. s

Tarja Turunenmyyntiassistentti, Vainikkala

Siirryit myyntiin melkein seitsemän huolitsijavuo-den jälkeen. Mitä ajattelet itse vaihdoksesta?Laaja osaaminen on mieles-täni aina etu, kun ajatellaan töiden järjestämistä ja asioi-den hoitamista. Hyvässä työ-paikassa on mahdollisuus vaihtaa tehtäviä talon sisällä ja avata ovia itsensä kehittämiseen ja taitojensa testaamiseen.

Mitä tehtäviisi myyntiassistenttina kuuluu?Toimin rautatielogistiikan myyntiassistenttina ja ensisijaisesti avustan kokeneempia kollegoitani heidän erittäin vaihtelevissa tehtävissään. Lisäksi ylläpidän erilaisia järjestelmiä ja asiakas-tietoja, avustan tarjouslaskennassa ja hoidan muita juoksevia myyntiassitentin tehtäviä. s

Natalia Šubarinakirjanpitäjä, Pietari

Mikä sai sinut kiinnostu-maan Nurmisesta työpaik-kana?Valmistuin kesällä 2012 yli-opistosta pääaineenani kir-janpito. Huomasin ilmoituk-sen vapaasta paikasta ja kiinnostuin heti mahdolli-suudesta työskennellä kansainvälisessä yhtiössä ja kehittää itseäni ammatillisesti. Viihdyn hyvin, toimistolla on hyvä ilma-piiri.

Mitä kirjanpitäjänä työskenteleminen vaatii?Kirjanpitäjän työssä pitää olla ennen kaikkea tarkka ja täs-mällinen. Lisäksi tarvitaan analysointikykyä. Hyvä kirjanpitäjä kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan. s

KU

VA

T: R

US

LA

N S

HA

MU

KO

V

22 sAmAssA VeNeessä

Neuvostossa on 33 jäsentä, joiden yhteenlaskettu vaunumäärä

on noin 800 000 vaunua


23sAmAssA VeNeessä

Kahdeksankaistaisella kehä-tiellä autot lentävät ohi ja keväinen katupöly täyt-tää ilman. Suuren toi-

mistokompleksin viidennen rappu-käytävän neljännestä kerroksesta löytyy lasiovi ja sen takaa rauta-tieoperaattorineuvosto. Neuvoston perustivat vaunuoperaattorit vuonna 2009. Sen tärkein tehtävä on kehit-tää Venäjän rautatiekuljetusmark-kinaa koordinoimalla yhteistyötä OAO rZD:n, Venäjän liikenneminis-teriön, Venäjällä hintoja ja tariffeja säätelevän Federaation tariffiviran-omaisen ja muiden valtionhallinnon elimien kanssa. Neuvosto pyrkii vai-kuttamaan kansalliseen päätöksen-tekoon ja osallistuu erilaisten toi-menpidesuunnitelmien tekoon, tekee yhteistyötä teknisissä kysymyksissä valtion kuljetuksia valvovan virano-misen kanssa, on mukana tariffeihin liittyvien kysymysten käsittelyssä sekä kehittää uusia tapoja tehok-kaampaan operointiin. Neuvoston

Rautatieoperaattorineuvosto yhdistää Venäjän rautatie rahti-maailman toimijatRautatieoperaattorineuvoston nimi herättää suomalaisessa mielikuvan suurista marmoripylväin koristelluista edustustiloista ja kultareunaisista peileistä. Todellisuudessa neuvosto tekee maanläheistä työtä tavallisessa toimistossa yhdistääkseen rakentavalla tavalla eri toimijat Venäjän rautatierahtimaailmassa.

perustamisesta asti toimitusjohtaja-na on toiminut Dmitri Korolev.

– Kun OAO rZD perusti Freight Onen vuonna 2007 ja siirsi tytär-yhtiöönsä vok-vaununsa ja erikois-vaununsa, oli selvää, että yksityi-nen operaattorimarkkina todellakin oli olemassa ja sen yhteistyön koor-dinointiin tarvittiin uutta toimijaa, Korolev kertoo.

rautatieoperaattorineuvosto on rekisteröity yhtiö, joka toimii Venä-jällä käytössä olevalla yhtiömuodol-la – itsesääntelevänä organisaatio-na. Korolevin mukaan itsesääntelevä organisaatio on lähestulkoon ainoa tällä hetkellä Venäjän lainsäädännön mukaan mahdollinen toimintamuoto neuvoston kaltaiselle toimijalle. Itse-

sääntelevä organisaatio tarkoittaa mm. sitä, että toiminnan tulee olla voittoa tavoittelematonta, sen tulee yhdistää tietyn alan toimijoita ja jäseniä tulee olla vähintään 25. Itse-sääntelevän organisaation toimin-nasta säädetään lailla ja yhtiömuo-don perusidea on muodostaa tiettyä alaa valvova toimija valtiosta mark-kinatoimijoihin. Status myönnettiin neuvostolle 20. huhtikuuta 2011.

rautatieoperaattorineuvoston ylintä valtaa käyttää puheenjohtajis-to, johon kuuluu 16 henkeä. Puheen-johtajiston puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Sergei Maltsev, Globalt-ransin pääjohtaja. Puheenjohtajisto käsittelee ja päättää yhtiön tärkeis-tä ulostuloista. Vaikka neuvosto on yhtiömuotoinen, sillä ei ole tyypillis-tä yhtiörakennetta, vaan toiminta on rakennettu työryhmien varaan.

– Kun keskusteluun tai muuten esiin nousee tärkeä alaa koskeva kysymys, uudistus tai muutos, neu-vosto perustaa työryhmän, johon kuuluu sekä yhtiön omia työnteki-jöitä että ulkopuolisia asiantunti-joita. Työryhmä tutkii asiaa ja tekee mahdollisista toimenpiteistä esityk-sen puheenjohtajistolle. Jos ja kun

Rautatieoperaattorineuvoston toimitusjohtaja Dmitri Korolev katsoo asioita rahdinlähettäjän näkökulmasta.

Yksityisen vaunuoperoinnin lyhyt historiaDmitri Korolevin sanoin operaattoritoimintaa voisi verrata maksullisiin ostoskärryi-hin kaupassa – ostat kärryt käyttöösi, kuljetat niillä haluamiasi tuotteita, ja palautat kärryt. Operaattorimarkkinan kehitys Venäjällä alkoi toden teolla vuonna 1998, jol-loin perustettin ensimmäinen kaupallinen yritys hoitamaan öljypohjaisten tuotteiden vientihuolintaa. Valtion resurssit eivät kuitenkaan riittäneet rautateiden täydelliseen ylläpitoon. Ensimmäisenä ajankohtaiseksi tuli vaunukaluston uusiminen. Venäjän rautateiden uudistus alkoi tariffijärjestelmästä, joka mahdollisti yksityiset inves-toinnit vaunujen uusimiseen ja operaattorimarkkinan kehittymisen. Yksityinen ope-rointi osoitti pian, että kuljetusmääriä voitiin kasvattaa myös pienemmällä kalustolla. Lisäksi vaunut alkoivat saapua lastattavaksi aikataulussa ja näin ollen myös toimi-tusaikojen paikkansapitävyys kasvoi, mikä miellytti ostajaa ja rahdin vastaanottajaa. Tällä hetkellä rautatieoperaattorit voivat toimia koko 1520-raideleveyden aluella ja kilpailla ilman maantieteellisiä rajoitteita. s


24 sAmAssA VeNeessä

puheenjohtajisto hyväksyy esityksen, se esitetään edelleen asiasta päät-tävälle toimijalle, oli se sitten OAO rZD tai liikenneministeriö, Korolev kertoo.

Koordinointielimestä aktiiviseksi toimijaksirautatieoperaattorineuvosto teki jokin aika sitten paljon töitä sittem-min hyväksyttyjen rautateiden tarif-fimuutosten eteen. Muutoksessa tyhjien vaunujen tariffit yhdenmu-kaistettiin. Aiemmin tyhjien vaunu-jen liikkumisesta veloitettiin edellisen kuorman kuljetettavan tuotteen kate-gorian mukaan, mikä tarkoitti sitä, että kalliita, 3. tariffiluokan tuottei-ta kuljettanutta vaunua ei kannatta-nut ohjata kauas seuraavaan lastauk-seen. Tämä aiheutti ruuhkaa raiteille, kun operaattorit seisottivat vaunuja odottamassa rahtia lähialueelta. Muu-toksen jälkeen tyhjät vaunut liikkuvat seuraavalle lastausasemalle kaikkial-la samalla tariffilla.

Tällä hetkellä yksi suuri esillä ole-va kysymys koskee vaunujen käyttöi-än pidennyksiä. Vaununvalmistajat ovat esittäneet hallitukselle laki-muutosta, jossa toistuvista käyttöiän

pidennyksistä luovuttaisiin. Jos rah-tivaunujen käyttöikä on noin 15–32 vuotta vaunutyypistä riippuen, käyt-töikää voi hakemuksella pidentää kymmeniä vuosia. Tämä ei luonnol-lisestikaan ole kovin hyvää liiketoi-mintaa valmistajille.

Käyttöiän pidennyksiä vastustaa Kommersant-lehden mukaan eri-tyisesti juuri OAO rZD:n tytäryh-tiö Freight One, joka kärsisi kiellos-

ta pahiten valtavan ja iäkkäimmän kalustonsa takia. Helmikuussa rau-tatieoperaattorineuvosto ehdotti hal-litukselle, että kielto voitaisiin ottaa käyttöön vähitellen, ja sulkea kiellon ulkopuolelle ne vaunut, jotka valmis-tetaan Venäjällä.

– Päätöksenteko ei aina ole puheenjohtajistossa helppoa, koska mukana on erilaisia ja erikokoisia toimijoita, joiden intressit saattavat joskus olla ristiriidassa keskenään. Sen vuoksi käyttöiän jatkamiskysy-myksessä keskustelu jatkuu, Koro-lev kertoo.

Nurminen Logisticsin vaunut ovat Venäjän uudenaikaisimpia, lis-tauksessa uusimmasta vanhenhim-paan tällä hetkellä 7. sijalla. Nurmi-sen kalustoa käyttöiän pidennykseen tehtävät muutokset eivät koske laa-jamittaisesti vielä vuosiin.

Muutokset käyttöiän pidentä-miseen on viime aikoina yhdistetty Venäjällä sattuneisiin useisiin rahti-vaunujen onnettomuuksiin. Tammi-kuussa 20 hiiltä kuljettanutta vau-nua putosi raiteilta ja kaksi ihmistä kuoli. Venäjän rautatievaunuista noin 20 prosenttia liikkuu pidenne-

POimiNNATFAKTA

1Rautatieoperaattorineuvosto perustettiin vuonna 2009. Mukana

oli 12 operaattoriyhtiötä, joiden yhteenlaskettu vaunumäärä oli noin 70 000 vaunua.

2 Tällä hetkellä neuvostossa on 33 jäsentä, joiden yhteenlas-

kettu vaunumäärä on noin 800 000 vaunua eli noin 70 prosenttia kaikista Venäjälle rekisteröidyistä 1 158 000 rahtivaunusta. Nurminen Logistic-sin Venäjän-tytäryhtiö on ollut rauta-tieoperaattorineuvoston jäsen vuo-desta 2010.

3 Rautatieoperaattorineuvostoon voi kuulua toimija, joka konk-

reettisesti operoi vaunuja. Pelkkiä omistajia, kuten leasing-yhtiöitä, ei jäseneksi hyväksytä. Jäsenyysvaati-muksena pidetään myös vähintään 1000 vaunun omaa kalustoa, tosin tästä ollaan luultavasti tulevaisuu-dessa luopumassa. Potentiaalisia jäsenyhtiöitä on Venäjällä nykyisten lisäksi ehkä noin 10-15. Taloudelli-sista syistä neuvostosta myös ero-taan. s

Dmitri Korolev• syntynyt 23. helmikuuta 1967• valmistunut Moskovan Baumanin

nimeä kantavasta teknisestä korkeakoulusta

• kuljetusalalla vuodesta 1993• toimii OOO Siburin toimitusjohta-

jan ja hallituksen varapuheenjoh-tajan neuvonantajana

• Rautatieoperaattorineuvoston toimitusjohtaja vuodesta 2009

• katsoo asioita rahdinlähettäjän näkökulmasta eikä usko, että neuvoston toimitusjohtaja voisi olla operaattorin palkkalistoilla.


25sAmAssA VeNeessä

tyn käyttöiän turvin. Korolev näkee kuitenkin, että onnettomuuksiin voi olla muitakin syitä.

– 2000-luvulla vaununrakentajien vaatimuksia helpotettiin ja vaunujen runkoja alettiin tehdä kevyemmistä valurakenteista. Nyt nämä muutok-set ovat aiheuttaneet ongelmia, Koro-lev kertoo.

Yhteisellä asiallarautatieoperaattorineuvostoon kuu-luu tällä hetkellä 33 jäsenyritystä. He omistavat yhteensä yli 800 000 rahtivaunua, mikä on noin 70 pro-senttia Venäjällä rekisteröidystä 1 158 000 vaunun kokonaismääräs-tä. Neuvostoa voidaan siis pitää mer-kittävänä tekijänä Venäjän rautatie-rahtimaailmassa.

Nimestään huolimatta neuvosto ei aja vain rautatieoperaattoreiden asi-aa, vaan kaikkien rautatiekuljetus-markkinan toimijoiden.

– Osana toimintaamme olemme perustaneet koordinointiryhmän (Координационный совет), joka toimii pysyvänä neuvonantajana. Koordi-nointiryhmään kutsutaan muun

muassa rahdinlähettäjien ja heidän järjestöjensä, valtionhallinnon, rahoi-tuslaitosten ja vaununvalmistajien edustajia sekä rautatiekuljetusten, talouden ja lainsäädännön asiantun-tijoita.

rautatieoperaattorineuvosto on ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa vastaava toimija alalla. Dmitri Koro-levin mukaan toimijoita ei pidä olla-kaan kuin yksi.

– useampi samanlainen toimija toisi vain eturistiriitoja, sillä usein toimijoiden kannat eroavat toisistaan huomattavastikin, Korolev selittää.

Markkina muuttuuVenäjällä on vallinnut operaattorin markkinat lähes koko vapaan ope-roinnin ajan. Vuonna 2012 tilanne kuitenkin muuttui, vaunuista alkoi olla ylitarjontaa ja hinnat laskivat. Vuonna 2013 tahdin määräävät ope-raattorien sijaan ostajat.

– Vallitseva tilanne on johtanut siihen, että viime vuonna alkoi voi-makas yritysjärjestelyiden aika ja operaattoreita on fuusioitu. uskon, että tulevaisuudessa operaattorei-den määrä tulee vähenemään enti-sestään, Korolev sanoo.

Lopuksi on pakko kysyä, mitä mieltä Dmitri Korolev on aiemmin tässäkin lehdessä esillä olleesta ope-raattoristatuksen muutoksesta, jos-sa yhtenä ehdotuksena on ollut esil-lä operaattoreiden jakaminen koon mukaan operoimaan vain tietyllä maantieteellisellä alueella.

– Tällä hetkellä liikenne itään ylit-tää kaikki aiemmat koskaan olleet kuljetusvolyymit. Lännessä tapah-tuva liikenne on pääasiassa siirtoa satamista tai Baltian kautta kulke-vaa transitoliikennettä. Idänliikenne kasvaa, ja siellä, niin kuin muualla-kin 1520-alueella, kaikkien operaat-torien on saatava liikkua nyt ja tule-vaisuudessa vapaasti. s

”” Tekijä kertoo:Yhteistyömme Uralchemin kanssa alkoi kesällä 2012. Tällä hetkellä toimitamme heidän käyttöönsä 20 katettua vaunua kuu-kaudessa. Uralchem on meille erittäin tär-keä asiakas ja voimme tarjota heille hyvää palvelua ja kalustoa silloin kuin he sitä tar-vitsevat. s

Dmitri Lukshin myyntipäällikkö

Nurminen Logistics

Asiakas kertoo:Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön Nurminen Logis-ticsin kanssa. Saamme laadukkaita vaunuja jousta-vasti ja luotettavasti. Luotamme, että Nurminen tulee olemaan meille vakaa, pitkäaikainen kumppani. Tältä pohjalta suunnittelemme kuljetusmäärien kasvatta-mista Nurmisen vaunuilla. Lisäksi olemme kiinnos-tuneita kehittämään yhteistyötämme, muun muassa, konttikuljetuksissa, ja käyttämään Nurmisen pal-veluita Suomesta lähteviin paluukuljetuksiin, jotka toteutamme omalla kalustollamme.

Dmitri Rjabov varajohtaja, kuljetukset OOO Uralchem-Trans

Lue lisää referenssejämm

e osoitteessa ww

w.n

urm

inen

log

istics.com

.

Uralchem on Venäjän suurin ja maailman toiseksi suurin ammoniumnitraatin valmistaja ja toiseksi suurin typpi-lannoitteiden valmistaja Venäjällä ja IVY-maissa. Yhtiö käyttää raaka-aine- ja valmistuotekuljetuksiinsa laajaa rau-tatievaunukalustoa kemikaalivaunuista katettuihin vaunuihin. Valmiista tuotteesta 95 prosenttia kulkee rautateitse joko loppuasiakkaalle tai satamiin. Uralchem-konsernin raaka-aine- ja valmistuotekuljetuksista rautateitse vastaa OOO Uralchem-Trans. Nurminen Logistics kuljettaa omilla katetuilla vaunuillaan Uralchemin valmiita tuotteita eri määräasemille Venäjällä, Kazakstaniin, Latviaan ja Liettuaan.

Uralchem

RU

SL

AN

SH

AM

UK

OV


26 ReFeReNssi

Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Laura Jokinen. Toimitusneuvosto: Laura Jokinen, Risto Holopainen, Janne Lehtimäki, Risto Miettinen, Artur Poltavtsev ja Hannu Vuorinen. Tekstit: Laura Jokinen. Kannen kuva: Sebastian Söderlund. Keskiaukeman grafiikka: Sebastian Söderlund. Ulkoasu: Indicio Oy. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963.

Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa ja erikois ja raskaskuljetuksia sekä logistiikan lisäarvopalveluita. yhtiöllä on logistiikkaalan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkinaalueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muut Itäeuroopan maat. yhtiön osake on listattu NASdAQ OMX Helsingissä.

Tänä keväänä Nurminen Logistics on mukana TransRussia -messuilla

Moskovassa 23.–26.4.2013 sekä Breakbulk Europe 2013 -messuilla

Antwerpenissä 14.−16.5.2013.

TransRussia on Venäjän, CISmaiden ja baltian markkinaalueen suurin kansainvälinen logistiikkaalan tapahtuma ja arvostettu kohtaamispaikka

logistiikan ammattilaisille. Vuonna 2012 messuille osallistui 523 näytteilleasettajaa 29 maasta. Messuihin tutustui 24 233 kävijää. Tänä vuonna TransRussia messut pidetään VVC:n (AllRussia exhibition Centre) messualueella. Nurminen Logisticsin löydät VVC:n hallista 75A messuosastolta A505. Voit

rekisteröityä ja tulostaa maksuttoman pääsylipun messuille osoitteessa www.transrussia.ru.

breakbulk europe on euroopan suurin ja tärkein erikois ja projektikuljetustapahtuma. breakbulkissa kohtaavat kaikki johtavat ylisuuria kolleja am

mattitaidolla käsittelevät erikoiskuljettajat, huolitsijat, satamat ja terminaalit. Vuonna 2012 messuille osallistui yli 200 näytteilleasettajaa, ja ne keräsivät yli 5 000 kävijää. breakbulkmessut pidetään belgian Antwerpenissä Antwerp expossa. Nurminen Logistics esittelee palveluitaan messuosastolla 519H1.

Lisätietoja messuista löydät osoitteesta www.breakbulkevents.com.

Nähdään Moskovassa ja Antwerpenissä!

PääkonttoriSatamakaari 2400980 HelsinkiPuhelin 010 545 00Faksi 010 545 [email protected]

nurminen news 1/2013 fi

Documents