obs-kysely 2015

FINANSSI RY OULUN YLIOPISTON KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJAT

STUDENTS OF ECONOMICS AND BUSINESS ADMINISTRATION AT THE UNIVERSITY OF OULU PL 4600 | 90014 OULUN YLIOPISTO | TEL +358 8 553 2921 | FAX +358 8 553 2906 | WWW.FINANSSI.ORG

OBS-KYSELY 2015

Palauteraportti

Finanssi ry:n koulutuspoliittinen toimikunta 2015

http://www.finanssi.org/



KYSELYSTÄ

Finanssi ry järjesti yhteistyössä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa OBS-kyselyn Oulun yliopiston

kauppatieteiden opiskelijoille. Kysely toteutettiin DigiumEnterprise- kyselyohjelmalla ja oli avoinna

vastauksille 12.3-22.3.2015. Kysely järjestettiin toista kertaa nimellä OBS-kysely, aiemmin se on tunnettu

nimellä opetussuunnitelmakysely. Nimen vaihdokseen olivat pääasiassa syynä vuoden 2014

koulutusohjelmauudistus sekä siitä johtuneet opintosisältömuutokset.

OBS-kysely 2015 keräsi ennätyksellisen määrän vastaajia, yhteensä 325 vastausta. Vuonna 2013 OPS-

kyselyyn vastasi 130 henkilöä sekä vuonna 2014 299 henkilöä. Vastaajamäärä onkin ollut nousujohteinen, ja

tämä selittynee pitkälti kyselyn yleisen tietoisuuden kasvulla, hyvin organisoidulla markkinoinnilla sekä

vastaajien kesken arvotuilla palkinnoilla (pääpalkinto Ipad, lisäksi arvottiin 2kpl 2kappaleen

elokuvapaketteja.)

Vuonna 2015 kyselyn pääpaino pidettiin opetuksen pedagogisissa asioissa ja haluttiin selvittää millaiseksi

opetuksen taso yleisesti koetaan.

Huomioitavaa on, että 28 % vastaajista oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka opiskelevat uuden

tutkintorakenteen mukaisesti. Kyselyn vastaajajoukko ei siis ole täysin homogeeninen, vaan vastaajien

joukossa on erilaisen rakenteen mukaan opiskelevia.




1. Vuosi jolloin aloitit kauppatieteelliset opintosi Oulun yliopistossa?

2. Kuinka monta kauppatieteelliseen tutkintoon kuuluvaa opintopistettä sinulla on?

10

78

19

53

33 31 26 29

46

0102030405060708090

N

Kaikki vastaajat (N=325)

92 75

53 46 29

18 4 8

0

20

40

60

80

100

2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 Ennenvuotta2008

N





3. Ovatko opintosi edenneet vähintään 55 opintopisteen vuositahdissa?

Vain niille jotka vastasivat edelliseen kysymykseen "Ei":

Minkä vuoksi opintosi eivät ole edenneet tavoitetahdissa?

Avoimia vastauksia tuli yhteensä 67. Ylivoimaisesti isoin syy opintojen viivästymiselle olivat työt. Toiseksi

useimmiten mainittu syy oli järjestötoiminta. Sen jälkeen rinta rinnan tulevat syyt koskien vaihto-opiskelua,

motivaation puutetta ja terveydellisiä seikkoja.

Muutama opiskelija oli maininnut viivästyksen syyksi opintoihin liittyvät seikat, kuten esimerkiksi kurssien

ajoitus periodeilla, kurssien ajoitus viikkotasolla (esimerkiksi paljon päällekkäisyyttä luennoissa, erityisesti

kielten kurssien ja OBS:n kurssien välillä), kandiohjelmauudistuksesta koituneet vaikeudet, opinto-

ohjauksen puute sekä kurssien vaativuus.

251

74

0

50

100

150

200

250

300

Kyllä Ei

N





4. Oletko opintojesi edetessä päivittänyt henkilökohtaista opintosuunnitelmaasi WebOodissa?

59% vastaajista on päivittänyt henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa Weboodissa. Kysymyksenasettelu oli

kuitenkin puutteellinen, sillä 2010 ja sitä aiemmin aloittaneilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta päivittää

HOPSiaan WebOodissa, ja tämä voi vaikuttaa kysymyksen tuloksiin.

5. Uskotko osaavasi yhdistää sivuaineiden ja pääaineen kautta hankkimaasi kauppatieteiden osaamista

käytännön työelämässä?

192

133

0

50

100

150

200

250

Kyllä Ei

N


112

197

16

0

50

100

150

200

250

tiedän että osaan uskon että osaan en varmaankaanosaa

N





6. Kuinka onnistuneeksi koet kandidaatintutkielman ohjauksen? (1=erittäin epäonnistunut, 5= erittäin

onnistunut, kirjoita myös pääaineesi)

Pääaine Opinnäytetyön ohjauksen keskiarvo

Taloustiede 4,06 (n=18)

Kansainvälinen liiketoiminta 3,83 (n=12)

Rahoitus 3,71 (n=17)

Johtaminen 3,53 (n=17)

Markkinointi 3,29 (n=24)

Laskentatoimi 2,95 (n=20)

Vastaajia kysymykseen oli yhteensä 159. Valitettavasti kysymys oli huonosti aseteltu siten, että opiskelijan

ei ollut pakko antaa pääainettaan vastauskenttään. Kysymyksen ohjeistuksessa pyydettiin erikseen

vastaajaa kirjoittamaan pääaineensa, mutta jostakin syystä 44 opiskelijaa oli jättänyt pääaineensa

mainitsematta. Näistä vastauksista voidaankin siis vain päätellä numeerinen keskiarvo koko

kauppakorkeakoulun kandidaatintutkielman ohjauksesta. Keskiarvo pääaineettomille vastauksille oli 3,23,

jossa 1 on erittäin epäonnistunut ja 5 erittäin onnistunut.

7. Kommentteja ja kehitysehdotuksia kandidaatintutkielman ohjaukseen liittyen, kirjoita myös

uudestaan pääaineesi.

Avoimista vastauksista esille nousevat erityisesti toive tavata ohjaajaa henkilökohtaisesti useamman kerran.

Ohjaajien kiinnostusta ohjata kandidaatin tutkielmaa lainkaan kritisoitiin myös. Opiskelijat jäivät

kaipaamaan konkreettista ja suoraa palautetta ”ihan hyvä” –tyylisen kiertelyn sijaan. Myös positiivista

palautetta peräänkuulutettiin. Pelkkää numeerista arviointia ei koettu tarpeelliseksi palautteeksi

kandidaatintutkielmasta. Lisäksi opinnäytetyöprosessi kokonaisuudessaan sekä vaatimukset tiettyyn

arvosanaan koettiin epäselväksi. Eräs opiskelija ehdotti seuraavaa: ”kanditutkielmasta voitaisiin valaista

enemmän jo heti ensimmäisenä vuonna”.

Lisää apua alkuvaiheeseen, erityisesti aiheenvalintaan kaivattiin. Eräs vastaaja ehdottikin, että

perusopintojen aikana voitaisiin kurssien aikana ehdottaa ja vinkata opiskelijoille hyviä




kandidaatintutkielman aiheita. Osa opiskelijoista koki epäoikeudenmukaisena sen, että muissa

tiedekunnissa aiheet tulevat usein valmiina, mutta meillä se täytyy keksiä itse. Aikataulut tuntuivat olevan

pääaineittain melko vaihtelevia, eräs opiskelija valitteli, ettei tutkielmaa ehdi tehdä kahdessa kuukaudessa,

kun taas toinen koki tutkielmalle varatut kuusi kuukautta tarpeettoman pitkäksi ajaksi.

Taloustieteen tutkimusviestintä –kurssi koettiin erittäin turhaksi, erityisesti heille, jotka tekivät

tutkielmansa englanniksi. Tällaiset henkilöt joutuvat suomentamaan tutkielmaansa 15 sivua kurssia varten,

eivätkä käytännössä saa kurssista mitään hyötyä.

Vastauksista näkyy selkeästi se, kuinka subjektiivista kokemus hyvästä ohjauksesta on. Osa piti esimerkiksi

seminaaritapaamisia turhina, kun taas osa toivoi niitä lisää. Osa kiitteli ohjauksen joustavuutta, kun taas osa

toivoi sitä lisää.

8. Kuinka onnistuneeksi koet pro gradu-ohjauksen? (1=erittäin epäonnistunut, 5=erittäin onnistunut,

kirjoita myös pääaineesi)

Johtaminen 4,33 (n=3)

Taloustiede 3,67 (n=6)

Laskentatoimi 3,40 (n=5)

Rahoitus 3,33 (n=3)

Kansainvälinen liiketoiminta 3,00 (n=5)

Markkinointi 2,83 (n=6)

Kysymyksenasetteluongelmat jatkuivat pro gradu-ohjauksesta tiedustelevaan kysymykseen. Vastaajan ei

edelleenkään ollut mekaanisesti pakko antaa pääainettaan, vaikka kysymyksessä se pyydettiin erikseen

kirjoittamaan. Tuloksena 23 pääaineeseen liittämätöntä vastausta. Näistä vastauksista keskiarvoksi saadaan

3,61. Lisäksi vastauksia kysymyksiin oli ylipäätänsä vähemmän, johtuen vastaajien demografiasta. Näin

ollen alla esiteltäviä keskiarvoja ei voida pitää erityisen merkittävinä tilastollisesti. Niitä voidaan kuitenkin

pitää suuntaa-antavina siitä, ollaanko ohjaukseen tyytyväisiä vai ei.




9. Kommentteja ja kehitysideoita pro gradu-ohjaukseen liittyen, kirjoita myös uudestaan pääaineesi.

Avoimista vastauksista nousee esille jonkin verran samoja teemoja, kuin kandidaatin tutkielman ohjausta

koskeneessa kysymyksessäkin. Ohjaajan toivottiin olevan paremmin tavoitettavissa sekä enemmän

henkilökohtaista kontaktia ja tapaamisia kaivattiin. Lisäksi peräänkuulutettiin konkreettisempia neuvoja,

ohjeita ja palautetta. Myös pro gradun suhteen epäselvyyksiä oli opinnäytetyöprosessista kokonaisuutena

sekä sen arvosteluperusteista.

Konkreettista apua kaivattiin tutkimusmenetelmän valinnan ja käytön kanssa. Lisäksi seminaarikertoja

haluttiin lisää. Joustavuutta aikatauluihin kaivattiin siten, että graduryhmät alkaisivat sekä keväällä että

syksyllä, sekä muutenkin ilmeisesti deadlineihin.

10. Koetko saaneesi riittävät menetelmälliset valmiudet kandin tai gradun tekemiseen? Esimerkiksi

tutkimusmenetelmät, tilastotieteen perusteet ja ekonometrian perusteet kursseilta. (1=täysin

riittämättömät, 5= täysin riittävät)

6

21

59

48

19

0

10

20

30

40

50

60

70

1 2 3 4 5

N





11. Koetko saavasi tarpeeksi opintoneuvontaa kauppakorkeakoululta ja yliopistolta?

12. Koetko opetuksen olevan keskimäärin hyvää ja havainnollistavaa? (1=en, 5=täysin)

13. Tuleeko mieleesi kursseja, joissa opetus ollut erityisen hyvää? Mikä kurssi/Mitkä kurssit? Miksi?

Vastauksissa mainittiin lukuisia eri kursseja, joissa vastaajien mielestä opetus on ollut onnistunutta.

Useimmin mainittu kurssi oli Kirjanpito ja tuloslaskenta. Vastauksissa toistui kuitenkin se, että vaikka opetus

olikin kurssilla onnistunutta, työmäärältään kurssi koettiin asiamäärältään liian laajaksi. Muita usein

mainittuja kursseja olivat Matematiikkaa kauppatieteilijöille, Venture Growth Strategies, Markkinoinnin

perusteet, Tilintarkastus, Tuote- ja markkinastrategiat sekä Digital Marketing.

121

10

76

118

020406080

100120140

N


9

57

160

95

4 0

50

100

150

200

1 2 3 4 5

N





Paljon hyvää palautetta saivat myös yleisesti yritysjuridiikan ja kielten kurssit. Syitä siihen, miksi vastaajien

mielestä kurssit olivat erityisen hyviä, oli muun muassa hyvä ja motivoiva luennoitsija, käytännönläheisyys

sekä case-töiden ja muiden erilaisten opetusmenetelmien käyttö. Harjoitusryhmät mainittiin usein

positiivisena asiana laskentatoimen sekä matematiikan kurssien yhteydessä.

14. Tuleeko mieleesi kursseja, joissa opetus on ollut erityisen puutteellista? Mikä kurssi/Mitkä kurssit?

Miksi?

Esimerkkejä kursseista, joissa on erityisen paljon kehitettävää annettiin paljon. Useimmin mainittu kurssi oli

Kirjanpito ja tuloslaskenta, ja syynä useimmiten aiheen laajuus ja liian vähäiset resurssit suuren asiamäärän

oppimiseen. Muita useasti mainittuja kursseja olivat Taloustieteen perusteet, Organisaatiot ja johtaminen,

Markkinoinnin käytännöt, Markkinoinnin perusteet, Managing Multinationals ja Principles of Econometrics.

Huomattavan suuressa osassa vastauksista mainittiin yleisesti luennoitsijan englannin kielen puutteellisen

taidon olevan syy opetuksen kehitystarpeeseen. Opetuksen puutteellisuuden syyksi oli useimmiten annettu

liian suuri määrä omaksuttavaa asiaa , opetus ei vastannut opiskelijoiden ennakkotietoja, opetus oli

luentokalvojen lukemista eikä opettanut käytännön asioita, tai kurssin järjestäminen oli toteutettu

sekavasti ja ohjeet olivat puutteellisia, mikä usein aiheutui kahden eri luennoitsijan yhteistyöstä.

15. Mitä mieltä olet vaihtoehtoisista suoritustavoista tentin ohella? Esimerkiksi kotitentit, reflektiot,

luentopäiväkirjat. (1=ei tarvetta, 5=vaihtoehtoiset suoritustavat ovat hyvä asia)




16. Mainitse esimerkkejä pitämistäsi vaihtoehtoisista suoritustavoista.

Kotitentti nousi selvästi pidetyimmäksi vaihtoehtoiseksi suoritustavaksi kysymykseen vastanneiden

keskuudessa. Vastanneista 47% mainitsi kotitentin hyvänä suoritustapana. Oppimispäiväkirjoista pitää noin

24% vastanneista, ryhmätöistä noin 19% ja case-harjoituksista noin 18%. Taulukossa näkyvien lisäksi

muutamia mainintoja saivat myös kurssien suoritus välikokeilla, raporteilla, esitelmällä ja verkkotentillä.

Viisi henkilöä oli sitä mieltä, ettei vaihtoehtoisia tapoja tarvita ollenkaan ja kolmelle niitä ei ollut tarjottu

ollenkaan. Esikirjatentti sai myös viisi mainintaa.

45

22

55

109

43 30 33

12

0

20

40

60

80

100

120

(Vastaajat 230)




17. Mainitse esimerkkejä mielestäsi huonoista vaihtoehtoisista suoritustavoista.

Kysymykseen vastasi noin 150 kyselyyn vastannutta. Prosenttiosuudet on laskettu olettaen, että

kysymykseen vastaamatta jättäneiden mielestä ei ole huonoja vaihtoehtoisia tapoja. Ylivoimaisesti eniten

mainintoja keräsi oppimispäiväkirjat, joita piti huonona 22,7 % vastaajista. Niitä pidettiin yleisesti turhana

oppimisen kannalta, sillä ne tehdään monesti viimeisenä iltana ennen palautusta, eikä pitkin kurssia, kuten

tarkoitus olisi. Ryhmätyöt mainittiin seuraavaksi useimmin ja niitä piti huonona 6,2 % vastaajista.

Ryhmätöiden huonoutta arvostelun perusteena perusteltiin muun muassa sillä, että monesti ryhmätöissä

osa ryhmästä tekee enemmän ja paremmin, kun taas osa ryhmästä tekee työnsä huonosti. Vastaajat pitivät

epäoikeudenmukaisena, että vaikka opiskelija tekisi oman osansa erinomaisesti, voi kurssista saatava

numero olla silti huono johtuen muiden ryhmäläisten toiminnasta.

18. Oletko törmännyt opinnoissasi vaihtoehtoisiin suoritustapoihin?

3

74

5

20

4 2 2 4 7 4 2 0

1020304050607080

(Vastaajat 325)




19. Mikä olisi sinulle luontevin ja opettavaisin opiskelutapa? Voit valita monta vastausvaihtoehtoa

Suuri osa vastaajista kokee, että perinteinen tavalliset luennot ja tentti- tapa olisi opettavaisin. Jopa 71,7 %

kokevat tämän tyylin olevan opettavaisin opiskelutapa. Vielä hieman useampi kuitenkin kokisi, että erilaiset

case- harjoitukset olisivat luontevin ja opettavaisin tapa. Vastaajista case- harjoituksia haluaisi noin 75 %.

Huomattavan kannatuksen saa myös ryhmätyö(51,4 %).

Avoimissa vastauksissa ei ilmene näiden lisäksi juuri mitään, mikä saisi hirveästi kannatusta. Vastaajista

muutamat kokevat, että esimerkiksi kotitentit tai harjoitukset olisivat luontevin opiskelutapa.

20. Mitä mieltä olet opettajien pedagogisista taidoista keskimäärin? (1=välttävät taidot, 5=erinomaiset taidot)

233 244

167

67 48 40

0

50

100

150

200

250

300

tavalliset luennotja tentti

erilaiset case-harjoitukset

ryhmätyöt luentopäiväkirjat reflektiot Jokin muu, mikä

N

19

75

175

55

1 0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

1 2 3 4 5

N




21. Koetko, että tarvitsisit lisäapua joissakin kursseissa?

Jos vastasit kyllä, mitä kursseja nämä ovat?

Avoimista vastauksista ilmenee, että opiskelijat kokevat tarvitsevansa lisäapua etenkin kirjanpidon- ja

tuloslaskennan kurssissa. Vastaajista noin 16,3 % mainitsevat avoimissa vastauksissa kirjanpidon kurssin.

Muita kursseja, jotka esiintyvät useampaan otteeseen vastauksissa ovat ekonometrian kurssi,

investointipäätökset- kurssi, taloustieteen, rahoituksen ja laskentatoimen kurssit yleisesti sekä

matematiikan kurssit.

Kuinka kauan keskimäärin luet kurssin lopputenttiin?

Vastaajat ovat vastanneet kysymykseen hyvin eri tavalla. Osa vastaajista ovat vastanneet lukevansa

viikkoina, osa päivinä ja osa tunteina. Vastaajat kokevat myös, että aika vaihtelee niin laajasti riippuen

tentistä, että heidän on ollut vaikea määritellä keskimääräistä aikaa.

Kysymyksenasettelu on ollut siis ristiriitaista, sillä vastauksissa on käytetty erilaisia skaaloja. Kuitenkin näistä

avoimista vastauksista voi huomata selvästi, että useampi vastaajista kertoo lukevansa ”muutaman päivän”

lopputenttiin. Monen mielestä tenttiin lukeminen riippuu tentistä, mutta useampi on vastannut lukevansa

keskimäärin noin kahdesta neljään päivään. Suuri osa kertoo lukevansa myös vaihtelevasti viidestä tunnista

noin 20 tuntiin asti.

132

193

0

50

100

150

200

250

Kyllä En

N




Kuinka kauan keskimäärin teet yhtä tenttiä?

Seuraavat kysymykset oli tarkoitettu uuden kandiohjelman mukaisesti opiskeleville

22. Oletko ollut opintoihisi tyytyväinen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana? (1=en ollenkaan, 5=erittäintyytyväinen)

8

111

168

38

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

30min-1h 1-2h 2-3h 3-4h

N




23. Koetko opintojen jaksottuneen tasaisesti ensimmäisen vuoden aikana? (1=erittäin epätasaisesti, 5=erittäin tasaisesti)

24. Kirjoita vapaasti ensimmäisen vuoden opinnoistasi?

Kysymykseen tuli kysymyksen luonteesta johtuen lähes yhtä paljon erilaisia vastauksia kuin oli vastaajiakin.

Vastaukset vaihtelivat laidasta laitaan. Vastauksissa nousi esille se, että nopeampaa tahtia kursseja

suorittavilla on ollut vaikeuksia aikatauluttaa opintojaan kurssien päällekkäisyyksien vuoksi. Useiden

päällekkäisyyksien vuoksi opintoihin toivottaisiin lisää joustavuutta. Joustavuuteen liittyen moni mainitsi

läsnäolopakot opintoja hidastavana tekijänä. Muutama opintojaan nopeampaa suorittava opiskelija toivoisi

myös enemmän kursseja valittavaksi, jotta heidän opintonsa eivät hidastuisi. Joillakin kursseilla on erään

vastaajan mukaan mahdollistettu kurssin suorittaminen etänä hyvästä syystä, jota hän pitää hyvänä asiana.

Esimerkiksi hän tarjoaa kurssin Internationalization Behaviors, jossa suoritustavan sai itse valita. Joidenkin

vastaajien mielestä uudessa kandiohjelmassa on huomioitu hyvin kurssien suorittamiseen liittyvät

päällekkäisyydet.

Kuormittavuudesta oltiin montaa mieltä. Joidenkin mielestä kuormittavuus on liiallista varsinkin periodeissa

A ja C kun taas joidenkin mielestä koko vuosi on ollut sopivan kuormittava tai jopa kevyt. Muutaman

vastaajan mielestä kuormittavuus jakaantuu epätasaisesti esimerkiksi siten, että A ja C –periodeissa on

paljon työtä ja kursseja, kun taas periodeissa B ja D ensimmäisen vuoden opiskelijat joutuvat ottamaan

toisen vuoden kursseja saadakseen lukujärjestykseensä jotain.




Kursseista esille nousi erityisesti Kirjanpito ja tuloslaskenta, jonka aikataulu on monien vastaajien mielestä

liian tiukka. Vastaajien mielestä kurssi vie liikaa aikaa muilta kursseilta ja kuormittaa liikaa ollessaan vain

yhden periodin mittainen. Kurssi on ilmeisesti ainakin joissain yliopistoissa jaettu kahdeksi kurssiksi ja sitä

toivotaan tehtäväksi myös Oulun yliopistossa.

Monen mielestä luennot voisivat jakautua viikkotasolla tasaisemmin. Tällä hetkellä on voinut olla tilanteita,

että jossain periodissa on koulua vain kahtena päivänä viikossa, mikä on tuntunut tehottomalta. Myös

pitkät tauot luentojen väleissä turhauttavat osaa opiskelijoista. Muutaman vastaajan mielestä uuden

kandiohjelman tiedottaminen oli aluksi epäselvää ja vaikutti, että edes henkilökunta ei tiennyt miten asiat

menevät.

Koulutusohjelmauudistus jakoi myös mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Osa vastaajista piti sitä hyvänä mutta

yksi kertoi jopa hakevansa toiseen kauppakorkeakouluun uudistuksen takia. Muutama vanhasta ohjelmasta

uuteen vaihtanut oli sitä mieltä, että heitä on informoitu heikosti asiaan liittyen, jonka seurauksena yhdellä

heistä omien sanojensa mukaan opinnot viivästyvät ainakin vuodella. Kandityön tekeminen herätti myös

joidenkin keskuudessa huolta siitä, riittääkö tietotaso omasta pääaineesta kandin tekemiseen, kun oman

pääaineen kursseja on ennen sitä ollut vasta muutama.

Luentojen taso vaihtelee monen vastaajan mielestä paljon ja siihen pitäisi saada parannusta. Moni

vastaajista oli kuitenkin tyytyväinen ensimmäisen vuoden opintoihinsa. Jotkut vastaajista ovat sitä mieltä,

että uudessa ohjelmassa opiskellaan liian kauan samoja kursseja. Muutamien mielestä pääaine pitäisi valita

jo aikaisemmassa vaiheessa kandin aikana.




Seuraavat kysymykset oli tarkoitettu vanhan kandiohjelman mukaisesti opiskeleville

25. Oletko kokenut siirtymän uuteen kurssitarjontaan hyvin onnistuneeksi? (1=erittäin huonosti

onnistunut, 5=erittäin hyvin onnistunut)

Kuvaajassa vaihtoehto 5 edustaa erittäin hyvin onnistunutta siirtymää ja vaihtoehto 1 erittäin huonosti

onnistunutta siirtymää. Jakaumasta voidaan päätellä, että ennen vuotta 2014 opintonsa aloittaneiden

sopeuttaminen uuteen kurssitarjontaan ja koulutusohjelmauudistukseen on opiskelijoiden kokemuksen

mukaan onnistunut kohtalaisesti. Selvästi suurin osa vastaajista eli noin 37% on kokenut uuteen

kurssitarjontaan siirtymisen keskinkertaisesti onnistuneeksi (vastausvaihtoehto 3). Erittäin huonosti tai

huonosti onnistuneeksi uuteen kurssitarjontaan siirtymisen on kokenut vain noin 26% kaikista kysymykseen

vastanneista, kun taas erittäin hyvin tai hyvin onnistuneeksi sen on kokenut noin 37%. Epätyytyväisiä

opiskelijoita siis löytyy reilu neljännes, mutta loput ovat kokeneet siirtymän kohtalaisen hyvin

onnistuneeksi.

17

46

90

64

26

0

20

40

60

80

100

1 2 3 4 5

N





26. Miten uusi kurssitarjonta on vaikuttanut omiin opintoihisi?

Ristiriidassa edellisen kohdan (25.) tuloksiin kohdan 26 perusteella voidaan havaita selvä epätyytyväisyys

uuteen kurssitarjontaan vastanneiden keskuudessa. Kohdan 25 perusteella siirtyminen uuteen

kurssitarjontaan oli koettu kohtuullisen onnistuneeksi, mutta kohdassa 26 selkeästi suuri osa vastaajista oli

sitä mieltä, että uusi kurssitarjonta on hankaloittanut omia opintoja. Peräti 42,5% kaikista vastanneista oli

sitä mieltä, että valikoima on vähentynyt uudessa kurssitarjonnassa verrattuna entiseen. Suunnilleen sama

määrä vastaajia ei joko osannut sanoa, millainen vaikutus uudella kurssitarjonnalla on ollut tai ei ollut

kokenut uuden kurssitarjonnan muuttaneen tilannetta omien opintojen kohdalla. Vähän alle viidennes oli

toisaalta kokenut, että uusi kurssitarjonta oli helpottanut omia opintoja ja lisännyt valinnanvaraa. Ristiriitaa

kohtien 25 ja 26 välillä voisi tulkita niin, että siirtyminen uuden koulutusohjelman mukaiseen

kurssitarjontaan on ollut kohtalaisen onnistunut mutta kurssitarjonnan sisältöön ei ole oltu niin tyytyväisiä.

44

102

47 47

0

20

40

60

80

100

120

helpottanut,valintaa on tullut

lisää

hankaloittanut,valikoima onvähentynyt

ei mitenkään en osaa sanoa

N





27. Oletko kokenut siirtymän uuteen kurssitarjontaan hyvin joustavaksi? (1=erittäin joustamaton,

5=erittäin joustava)

Trendi kohdan 27 kuvaajassa on samankaltainen kuin kohdassa 25. Kaiken kaikkiaan peräti 79%

vastanneista opiskelijoista oli sitä mieltä, että uuteen kurssitarjontaan siirtyminen on ollut joko kohtalaisen

joustavaa, joustavaa tai erittäin joustavaa. Vain noin 20% opiskelijoista oli kokenut siirtymisen

joustamattomaksi tai erittäin joustamattomaksi. Tämän kohdan perusteella voitaisiin sanoa, että vanhojen

opiskelijoiden sopeuttaminen koulutusohjelmauudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin on onnistunut

melko kivuttomasti. Tähän lienee syynä monet eri vaihtoehdot, joita tiedekunta on antanut vanhoille

opiskelijoille esimerkiksi aineopintojensa täydentämiseen.

11

38

93

65

29

0

20

40

60

80

100

1 2 3 4 5

N





Kaikille tarkoitettu kysymys

Onko vielä jotain muuta mieleen tulevaa? Tähän voit antaa vielä muuta palautetta ja kommenttia. Myös itse kyselyyn liittyvän palautteen voi jättää tähän kohtaan. Viimeiseen kysymykseen annettiin vastauksia niin liittyen itse kyselyyn kuin myös yleistä palautetta

koulutuksesta ja muusta toiminnasta Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Suurimpana asian

vastauksien joukosta nousi opiskelijoiden huoli opettajien englannin kielen taidosta. Osalla opiskelijoista on

erittäin huonot kokemukset kursseista, joissa opetuskieli muutettiin suomesta englantiin ja joissa

opettajien valmius ilmaista itseään on laskenut erittäin paljon kielen vaihduttua.

Tähän kohtaan saatiin myös paljon vastauksia koskien kursseja, joissa luennot on pakollisia. Esimerkiksi

kurssit, joissa on 100 %:n luentopakko, herättävät paljon negatiivisia ajatuksia. Eräs vastaaja nosti esille sen,

ettei sairaana esimerkiksi ole edes suotavaa tulla luennolle tartuttamaan muita. Muutama vastaaja vertasi

kokemuksiaan käymissään sivuainekursseissa ja nosti esille sen, että kun kurssi on itsessään riittävän

mielenkiintoinen ja opetus kiitettävää, niin luentopakkoa ei edes tarvita. Samaan asiaan liittyen osa

vastaajista korosti sitä, että osa opettajista ei suhtaudu opettamiseen kovin innostuneesti. Opiskelijoiden

motivaatioon vaikuttaa suuresti opettajan/luennoitsijan innostuneisuus ja kiinnostuneisuus opetettavaa

asiaa kohtaan.

Kirjanpito ja tuloslaskenta-kurssi sai osakseen paljon huomiota vielä tässäkin kohdassa. Kyseinen kurssin

ajankohta on vastaajien mukaan liian vaativa ja sen sijoittuminen vain yhteen periodiin on liian tiivis.

Muutama vastaaja totesi, että kirjanpidon kurssi sijoittuu C-periodiin, kun taas tilinpäätös ja

verosuunnittelu A-periodiin ja tästä syystä esimerkiksi maisteriopiskelijan on hankala ajoittaa kursseja

omaan aikatauluunsa.

Muita asioita, jotka nousivat esille vastauksissa, oli paljon laidasta laitaan. Lukujärjestyksen tekoon ja

kurssien ajoitukseen kaivattiin lisää suunnittelua, tällä hetkellä monella on ollut ongelmana parhaimmillaan

jopa neljän kurssin päällekkäisyys, joka taas vähentää luennoilla käyntiä. Nykyiset tenttikäytänteet

nostettiin esille ja pahoiteltiin kovasti sitä, että vettä ei saa ottaa tenttisaliin mukaan. Myös

opintoneuvonnasta, ja paikoista, joista sitä voi saada, kaivattiin lisää informaatiota.




Muutaman huomion vastauksissa olivat saaneet kurssiarvosanojen viivästyminen (yli 3 viikkoa),

tenttiakvaarion käytön vähyys ja vaikeus saada sinne tenttejä sekä useat vastaajat olivat vastanneet

toivovansa enemmän käytännönläheisiä kursseja (esim. Excel, Matlab.)


obs-kysely 2015

Education