0

Opinnäytetyö,

Rakennusterveysasiantuntija

RTA 2015 – 2016

Helsinki 2016

Miia Kurri

Ohje tilaajalle:

Sisäilmahaitan selvittämisen ensivaiheet ja

kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen

kilpailutus

1

Tiivistelmä

Rakennusterveysasiantuntijan koulutusohjelma 45 op. Opinnäytetyön jättöpäivämäärä

Tekijä

Miia Kurri

Ryhmä

RTA 2014 - 2015

Opinnäytetyön nimi

Ohje tilaajalle:

Sisäilmahaitan selvittämisen ensivaiheet ja kosteus- ja sisäilmateknisen

kuntotutkimuksen kilpailutus

Sivu- ja

liitesivumäärä

59 + 45

Porin kaupungissa kiinteistöjen erilaiset sisäilmaongelmat ovat valitettavasti osa kiinteistöjen

kunnossapidon arkea. Porin kaupungin hallitsemissa rakennuksissa on 2013-2016 vuosien

välisenä aikana ollut eri asteisia ja erilaisia sisäilmaongelmia yhteensä 168 kpl. Näiden kohteiden

sisäilmaongelmien yhteydessä on teetetty kymmeniä erilaisia ja eri laajuisia sisäilmatutkimuksia

sekä sisäympäristöolosuhteiden mittauksia sisäilmaongelmien selvittämiseksi.

Tässä opinnäytetyössä käydään yksityiskohtaisesti läpi kiinteistössä havaitun sisäilmahaitan

selvittämisen ensi vaiheita päätyen lopulta sisäilmatutkimuksen tilaamiseen. Ensi vaiheiden

perusteellinen selvittäminen on tärkeä osa kiinteistössä koetun sisäilmahaitan laajuuden ja

mahdollisesti myös aiheuttajan määrittelyä. Altistumisolosuhteiden arvioinnin avulla saadaan

kokonaiskäsitys kiinteistön sisäilmaongelman laajuudesta sekä tieto tarvittavien

korjaustoimenpiteiden kiireellisyydestä.

Työn tavoite on toimia ohjeena Porin kaupungin Teknisen Palvelukeskuksen

reviirirakennuttajille, mutta se on käytettävissä monilta osiltaan myös muiden kaupunkien ja

kuntien käyttöön kiinteistöjen sisäilmahaittojen selvittämisessä. Reviirirakennuttaja toimii

keskeisessä roolissa sisäilmaongelman selvitysprosessissa ja hänen tehtävä on viedä selvitystyötä

tavoitteellisesti eteenpäin. Työn tarkoituksena on parantaa ja yhtenäistää, sekä osaltaan helpottaa

sisäilmatutkimuksien tilaamisen käytäntöjä Porin kaupungissa. Lopputyönä valmistunut ohje on

osa laajempaa kokonaisuutta Parempi sisäilma Poriin. Työn pääasialliset tutkimusmenetelmät

ovat kirjallisuusselvitykset ja case-kohteen analysointi. Työssä laadittiin rakennuttajien avuksi

sisäilmaongelmien selvitykseen Asumisterveysasetuksen mukainen viite- ja raja-arvotaulukko,

kiinteistön teknisen perusselvityksen tarkastuslomakkeet sekä kosteus- ja sisäilmateknisen

kuntotutkimuksen tarjouspyyntö.

Sisäilmaongelmaa ei selvitetä yksin, vaan se edellyttää monen eri asiantuntijan, käyttäjän ja

kiinteistön omistajan edustajan välistä yhteistyötä. Avoin, rehellinen ja oikea-aikainen viestintä

on merkittävä osa onnistunutta sisäilmaongelman selvitysprosessia.

Avainsanat

Sisäilmaongelma, reviirirakennuttaja, viestintä

Luottamuksellisuus

julkinen

2

Abstract

Healthy Buildings Training Programme 45 cr. Thesis submission date

Author

Miia Kurri

Class

RTA 2014 - 2015

Title

Initial steps in the inspection of indoor air quality problems and

procurement of indoor air condition assessment: A guide

No. of pages and

annexes

59 + 45

In the city of Pori, divergent indoor air quality problems in properties are common concerns in

property maintenance. Between 20132016, a total of 168 cases of indoor air quality problems of

various degrees were detected in properties governed by the city. In connection with the problems

of these properties, dozens of divergent indoor air quality inspections and measurements of indoor

climate conditions have been conducted in order to solve the problems.

This thesis examines in detail the initial steps of solving an indoor air quality problem in a

property. A thorough account of the initial steps is an important component in the specification of

the scale and possibly the cause of an indoor air quality problem of a property. By means of

assessing exposure circumstances, it is possible to obtain a general impression of the scale of an

indoor air quality problem and information on the urgency of necessary measures.

The aim of this thesis is to act as a guide for property developers in the city of Pori but it is largely

applicable to the inspection of indoor air quality problems in other cities and municipalities as

well. Property developers have a central role in the inspection process of an indoor air quality

problem and their task is to actively promote the process. Furthermore, the aim of this study is to

improve and unify as well as facilitate the conventions of ordering indoor air quality inspections

in Pori. This guide is a part of a broader project which aims at improving indoor air quality in

Pori. The main methods employed in this study consist of a literary review and a case study. In

addition, various matrixes, inspection forms and a request for quotation were created in order to

assist the developers in the inspection of indoor air quality problems.

An indoor air quality problem is not to be solved alone but it requires cooperation with experts

and property owners. Open, honest and timely communication forms a significant part of a

successful inspection process of an indoor air quality problem.

Keywords

Indoor air quality problem, property developer, communication

Confidentiality

public

3

Sisällys

1. JOHDANTO .................................................................................................................................... 6

2. SISÄILMAHAITASTA TOIMENPITEISIIN ................................................................................ 7

3. HAITTAILMOITUS ....................................................................................................................... 9

3.1. Sisäympäristöstä oireilua ....................................................................................................... 11

3.2. Tarkastuskäynti tiloihin ......................................................................................................... 11

4. PERUSSELVITYS ........................................................................................................................ 12

4.1. Perusselvityksen arviointikäynti ............................................................................................ 13

4.2. Sisäilmatyöryhmän toiminta .................................................................................................. 14

5. SIIVOUKSEN MERKITYS SISÄILMAN LAATUUN ............................................................... 14

5.1. Suunnitteluratkaisujen vaikutus tilojen siivottavuuteen ........................................................ 14

5.2. Erityistilapintojen huomioiminen palvelukuvauksessa ......................................................... 15

5.3. Siivous ei ole säästökohde ..................................................................................................... 16

5.4. Case; Päivätoimintakeskus .................................................................................................... 17

5.4.1. Uusi palvelukuvaus ....................................................................................................... 18

6. OIREKYSELY APUNA SISÄILMAONGELMAN HAHMOTTAMISEKSI ............................. 19

6.1. Sisäilman terveysvaikutukset ................................................................................................ 19

6.2. Sisäilmastokyselyt ................................................................................................................. 20

6.2.1. Sisäilmastokyselyt oppilaille ......................................................................................... 21

6.2.2. Tarvelähtöinen sisäilmastokysely .................................................................................. 22

6.3. Kyselyn tulosten tulkinta ....................................................................................................... 22

6.4. Tiedottaminen tuloksista ....................................................................................................... 23

7. KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS ................................................... 23

7.1. Sisäympäristötutkimusvaihe .................................................................................................. 23

7.1. Tutkimuksen merkitys ja sisältö ............................................................................................ 24

7.1. Tutkimuksen tilaaminen ........................................................................................................ 26

7.2. Kuntotutkijan pätevyysvaatimukset ...................................................................................... 27

4

7.3. Tutkimussuunnitelma ............................................................................................................ 28

8. KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISEN KUNTOTUTKIMUKSEN

TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJA ......................................................................................................... 29

8.1. Tarjouspyyntöasiakirja .......................................................................................................... 29

8.2. Tarjoushinnan muodostuminen ............................................................................................. 31

8.3. Valintaperusteet ..................................................................................................................... 31

9. TUTKIMUSSELOSTUS ............................................................................................................... 33

9.1. Tutkimusselostuksen sisältö .................................................................................................. 33

9.2. Tutkimustulosten tulkinta ...................................................................................................... 34

9.3. Viestintä tutkimusvaiheessa .................................................................................................. 34

10. RISKINARVIOINTI ................................................................................................................. 35

10.1. Riskianalyysi ..................................................................................................................... 35

10.2. Sisäilmaongelmien riskinarviointimalli ............................................................................. 36

10.3. Vaaran tunnistus ................................................................................................................ 37

10.4. Riskirakenteen tunnistaminen ........................................................................................... 38

10.5. Vauriomerkkien tunnistaminen ......................................................................................... 38

10.6. Oirekysely osa riskiarviointia ............................................................................................ 38

10.7. Vaaran kuvaaminen ........................................................................................................... 39

10.8. Annos-vasteen arviointi ..................................................................................................... 40

10.9. Altistuksen arviointi .......................................................................................................... 40

10.10. Riskin kuvaaminen ............................................................................................................ 40

10.11. Riskiviestintä ..................................................................................................................... 41

11. ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI ....................................................................... 42

11.1. Sisäympäristön tarkastelu kokonaisuutena ........................................................................ 42

11.2. Yleistä altistumisolosuhteiden arvioinnista ....................................................................... 43

11.3. Rakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden arviointi ......................................................... 45

11.4. llmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä rakennuksen paine-erot

........................................................................................................................................... 47

5

11.5. Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilmaston laatuun .................................................... 48

11.6. Rakennuksesta peräisin olevat epäpuhtaudet .................................................................... 49

11.7. Altistumisolosuhteiden arviointi ....................................................................................... 50

11.8. Menetelmän haasteet ......................................................................................................... 52

11.9. Korjaustoimenpiteiden kiireellisyys .................................................................................. 53

11.10. Terveydellisen merkityksen arviointi ................................................................................ 53

12. YHTEENVETO JA LOPPUPÄÄTELMÄT ............................................................................. 55

13. LÄHDELUETTELO ................................................................................................................. 58

14. LIITTEET .................................................................................................................................. 59

6

1. JOHDANTO

Porin kaupungissa kiinteistöjen erilaiset sisäilmaongelmat ovat valitettavasti osa kiinteistöjen

kunnossapidon arkea. Porin kaupungin hallitsemissa rakennuksissa on 2013-2016 vuosien

välisenä aikana ollut eri asteisia ja erilaisia sisäilmaongelmia yhteensä 168 rakennuksessa.

Näiden kohteiden sisäilmaongelmien yhteydessä on teetetty kymmeniä erilaisia ja eri laajuisia

sisäilmatutkimuksia sekä sisäympäristöolosuhteiden mittauksia sisäilmaongelmien

selvittämiseksi. Porin kaupungissa eri asteisien sisäilmaongelmien takia on tilattu

sisäilmatutkimuksia n. 90 kpl vuosina 2015 – 2016.

Porin kaupungin sisäilmatyöryhmän toiminta on alkanut jo vuonna 1999. Sisäilmatyöryhmä on

ollut mukana kiinteistöjen erilaisissa sisäilmaongelmien ratkaisuprosesseissa. Liitteessä 1 on

esitetty sisäilmatyöryhmän kokoama lista erilaisista sisäilmatutkimuksista Porin kaupungin

hallinnoimista rakennuksista. Näiden tutkimusten perusteella on selvitetty kiinteistöjen

sisäilmaongelmien aiheuttajaa ja niiden tulosten perusteella on määritelty tarvittavat

jatkotoimenpiteet. Sisäilmatutkimukset

Tässä opinnäytetyössä käydään yksityiskohtaisesti läpi kiinteistössä havaittujen sisäilmahaitan

selvittämisen ensi vaiheita päätyen lopulta sisäilmatutkimuksen tilaamiseen. Työn tavoite on

toimia ohjeena Porin kaupungin Teknisen Palvelukeskuksen reviirirakennuttajille.

Reviirirakennuttaja toimii kiinteistön omistajan edustajana eri käyttötarkoituksen mukaisesti

ryhmitetyille kiinteistökokonaisuuksille, joiden huolto- ja kunnossapitovastuu kuuluu ko.

kiinteistömassan reviirirakennuttajalle. Reviirirakennuttaja toimii keskeisessä roolissa

sisäilmaongelman selvitysprosessissa, missä hänen tehtävänsä on viedä selvitystyötä

tavoitteellisesti eteenpäin koko prosessin ajan.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on parantaa ja yhtenäistää, sekä osaltaan helpottaa

sisäilmatutkimuksien tilaamisen käytäntöjä Porin kaupungissa. Ohje on tehty Porin kaupungin

Teknisen palvelukeskuksen rakennuttajainsinöörien käyttöön, mutta se on pääosiltaan

käytettävissä monilta osin myös muiden kaupunkien ja kuntien käyttöön kiinteistöjen

sisäilmahaittojen selvittämisprosesseissa. Tämän RTA-koulutuksen lopputyönä valmistunut

ohje on osa laajempaa kokonaisuutta Parempi sisäilma Poriin –toimintamalli

sisäilmaongelmien hallintaan ja ehkäisyyn. Kokonaisuudessa toimintamalliin liittyy yhteensä

neljä eri opinnäytetyötä, joista yksi on varsinaisen toimintamallin määrittelyä koskeva ja muut

toimintamallin eri vaiheita tarkemmin kuvaavia asiakokonaisuuksia. Alla esitetyssä kuvassa on

esitetty sisäilman ratkaisua kuvaava koko prosessi eri vaiheineen. Punaisella rajaviivalla on

rajattu prosessin vaiheet haittailmoituksesta sisäympäristötutkimukseen, joita tässä

opinnäytetyössä käsitellään.

7

Kuva 1, Sisäilmaongelman ratkaisuprosessi

2. SISÄILMAHAITASTA TOIMENPITEISIIN

Porin kaupungille on tämän rakennusterveysasiantuntija –koulutuksen yhteydessä laadittu

opinnäytetyön muodossa oma toimintamalli sisäilmaongelmien hallitsemiseksi ja

ehkäisemiseksi. Toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa kaupungin yksiköissä

kuluvan vuoden kesän aikana. Toimintamallin nimi on ”Parempi sisäilma Poriin”, mikä kuvaa

hyvin toimintamallin toimintaperiaatetta. Tavoitteena on parantaa tilojen käyttäjätyytyväisyyttä

ja vähentää sisäilmaongelmia. Valitukset tunkkaisista, vetoisista, ja kylmistä tiloista halutaan

saatella historiaan. Aika, joka kuluu haittailmoituksesta korjattujen tilojen käyttöönottoon,

riippuu tutkittavan ja korjattavan alueen sekä korjaustoimenpiteiden laajuudesta.

Sisäympäristöongelmanratkaisun prosessi käynnistyy tilan käyttäjän kokeman haitan tai

oireilun perusteella. Tämä johtaa tilojen käytön ja toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Vaihe

sisältää myös tilojen siivottavuuden arvioinnin. Tarvittaessa tilasta voidaan tehdä

haittailmoitus. Haittailmoitus puolestaan johtaa tekniseen perusselvitykseen, ja mikäli tämän

jälkeen todetaan laajempien tutkimusten ja selvitysten tarve, käynnistetään

8

sisäympäristötutkimukset. Tutkimusvaiheen päätyttyä yleensä käynnistyy korjaussuunnittelu.

Purku- ja korjaustöiden jälkeen tilat otetaan käyttöön. Korjausten onnistumista seurataan

laaditun seurantasuunnitelman mukaisesti usean vuoden ajan.

Kuva 2, Sisäympäristöongelman selvitysten toimintamalli

Terveydensuojelulaissa todetaan, että työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen

huolehtimaan työtekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Terveydensuojelulaissa

todetaan, että työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän

järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja

työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät, jotka vaikuttavat työnteon turvallisuuteen sekä

terveellisyyteen. (Allergia ja Astmaliitto ry ja Hengitysliitto, 2011, 17)

9

3. HAITTAILMOITUS

Kuva 3, Haittailmoituksen prosessikuvaus

On olemassa erilaisia haittoja, joita rakennuksen tilojen käyttäjä voi kokea ja havainnoida

tiloissa työskennellessään. Rakennuksen ja tilapintojen etu on, että haitoista ilmoitetaan aina

eteenpäin oikealle taholle. Haitat voidaan jakaa teknisiin ja sisäilman olosuhdehaittoihin.

Erilaisia haittoja ja niiden ilmoitusmenettelytapoja on esitetty taulukossa 1.

10

Erilaiset haitat

Tekninen haitta Sisäilmaolosuhdehaitta

Mitä haitta

koskee

Kalusteet, pinnat,

rakenteet

Tunkkainen ilma ja/tai

puutteellinen ilmanvaihto

Ikkunat, ovet, lukitus Toistuvia hajuhaittoja

Lämpö, vesi, ilma Näkyviä kosteusvauriojälkiä,

läikkiä, valumia tms.

Palontorjunta

Pintamateriaaleissa on

havaittavissa murenemista,

värjäytymiä, kupruilua tai

irtoamista

Hissit, nosto-ovet

Tilojen käyttäjillä on esiintynyt

toistuvasti tilaan ja sen

sisäilmaan yhdistettäviä oireita

Keittiölaitteet

Sähkö, valaistus

Ulkoalueet

Siivous

Energian hallinta

Minne haitasta

ilmoitetaan

Kiinteistönhoidon -

palvelupyyntöjärjestelmä

RES –palvelupyyntöjärjestelmä ja/tai

työsuojeluvaltuutettu

Kuka tekee

haittailmoituksen Se joka haitan havaitsee

Haitan kokijan esimies ottaa yhteyttä

reviirirakennuttajaan/isännöitsijään,

joka tekee haittailmoituksen RES-

järjestelmään tilankäyttäjän kanssa

yhdessä tehdyn tilatarkastelun jälkeen,

jos ongelma ei selviä tilatarkastelussa

Huomioitavaa Haittailmoitukseen ei pidä kirjoittaa

salassa pidettävää tietoa

Taulukko 1, Erilaisten haittojen ilmoitusmenettely

11

Teknisten vikojen haittailmoitukset tehdään normaalin kiinteistönhoidon

palvelupyyntöjärjestelmän kautta, haitan havainneen käyttäjän toimesta. Tekniset viat

hoidetaan kuntoon kiinteistönhoidon toimesta. Kun kyseessä on epäily sisäympäristöhaitasta,

toimivan yksikön esimiehen tulee ilmoittaa haitasta viipymättä kiinteistön omistajan

edustajataholle reviirirakennuttajalle/isännöitsijälle. Omistajan edustajataho on sen jälkeen

vastuussa haittailmoituksen tekemisestä sähköiseen huoltokirjaan, RES-järjestelmään.

Haahtela-RES -järjestelmä on Internet-selainpohjainen huoltokirja, joka toimii kiinteistön

ylläpidon toiminnanohjausjärjestelmänä. Järjestelmään kootaan kiinteistön ylläpidon

lähtötiedot asiakirjoineen, asetetaan tavoitteet korjauksille ohjeineen, kirjataan tapahtumat ja

kuitataan tehtävät sekä seurataan niiden toteutumista.

Sisäilmaympäristöhaittaa tiloissa epäilevä käyttäjä voi aina olla yhteydessä myös

työsuojeluhenkilöön työpaikallaan havaitusta sisäilman laatuun vaikuttavasta haitasta.

Työsuojeluvaltuutettu toimii työpaikoilla työntekijöiden edustajana tilojen terveellisyyteen ja

turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

3.1. Sisäympäristöstä oireilua

Jos tilojen käyttäjällä esiintyy sisäympäristöön liittyvää oireilua, tulee hänen olla asemastaan

riippuen yhteydessä työterveyshuoltoon/opiskelijaterveydenhoitopalveluihin.

Terveydenhuollon edustajat osaavat arvioida työympäristön mahdollista vaikutusta koettuihin

oireisiin ja toimivat asiantuntijoina hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tilojen

käyttäjille voidaan tehdä sisäilmahaitan selvittämiseksi sisäilmastokysely. Kyselyn tarkoitus on

tuottaa ryhmätasoista tietoa työntekijöiden/opiskelijoiden terveydentilasta ja oireilusta

vaitiolovelvollisuuden rajoissa. Työterveys- tai opiskelijaterveyshuollon edustaja osallistuu

sisäilmahaitan selvityksen projektiryhmässä ongelman määrittelyyn ja terveydellisen riskin

arviointiin.

3.2. Tarkastuskäynti tiloihin

Ennen haittailmoituksen tekemistä tiloissa on suoritettava reviirirakennuttajan toimesta

ennakkotarkastelu tilan puhtauden ja käyttäjän oman toiminnan mahdollisesti aiheuttamasta

olosuhdehaitoista. Käyttäjän toiminnalla tiloissa on vaikutusta sisäilman laatuun.

Tarkastuskäynnillä tarkastellaan seuraavia asioita:

- kiinteistön oikea käyttö ja hoito

- tilojen käyttö suunniteltuun tarkoitukseen ja hoito

- tilojen sisustus ja erilaiset tilapinnat

- siivous

- lämmitys, ilmanvaihto, akustiikan toimivuus/toimimattomuus, vesijohdot, viemärit

- käyttäjien oma tausta.

12

Tilojen käyttäjien tehtävät ja vastuut sisäympäristö -asioissa:

- tilojen käyttö/ alkuperäisen käyttötarkoituksen sovitusti ja ohjeiden mukaisesti

- tilojen ja kalusteiden siivottavuus, siivousohjeiden noudattaminen

- sisustus- ja kalustusohjeiden noudattaminen

- tiloissa havaituista teknisistä ongelmista tai sisäilmahaitasta esimiehelle ilmoittaminen

Viestinnän rooli osana sisäilmahaitan tai –ongelman selvitysprosessia on merkityksellinen ja se

tulee aloittaa heti prosessin ensi vaiheista lähtien.

Kuva 4, Viestinnän sisältö haittailmoitus -vaiheessa

4. PERUSSELVITYS

Kuva 5, Perusselvityksen prosessikuvaus

13

Kiinteistöön suoritettava perusselvitys on moniongelmaisen sisäilmakohteen selvityksen

kannalta kriittinen vaihe. Tässä prosessin alkuvaiheessa päätetään, aiheuttavatko kohteesta

tehdyt valitukset prosessin käynnistämisen vai olisiko aihetta uskoa, että käyttäjä itse tai hänen

toimintansa vaikuttavat sisäilmaan tai käsitykseen sisäilmasta. Tällöin rakennuksessa itsessään

ei ole (aiempien selvitysten mukaan) todettavissa sellaisia korjausta edellyttäviä vikoja tai

vaurioita, joilla koettuihin sisäilmaongelmiin tai oireisiin pystyttäisiin vaikuttamaan.

Lähtökohta on se, että esimiehellä on oltava käsitys ongelmien laajuudesta, ja toisaalta

käyttäjän, joka kärsii oireista, on haettava tukea työterveyshuollosta. Työnantajan, käyttäjän,

esimiehen, työterveyshuollon ja sisäilma-asioihin perehtyneen lääkärin on keskusteltava

oireiden/ valitusten syistä ja mahdollisesta vaikutuksesta oireiluun.

Oireilun / valitusten laajuuden selvittämiseksi voidaan teettää tilojen käyttäjille myös

käyttäjäkysely. Tilojen käyttäjän on myös osoitettava, että tiloja käytetään suunnitellusti eikä

tiloissa toteutettava toiminta kuormita sisäilmaa. Kiinteistön omistajan edustajan tulee

suhtautua sisäilman laatuun viittaaviin valituksiin kuitenkin vakavasti, ja alkuvaiheessa

varmistaa, että ilmanvaihto ja taloteknisetjärjestelmät toimivat suunnitellusti.

4.1. Perusselvityksen arviointikäynti

Peruselvityksen yhteydessä kiinteistöön ja käyttäjien käytössä oleviin tiloihin suoritetaan

arviointikäynti, jonka aikana tilat ja niiden kunto tarkastetaan silmämääräisesti. Tilojen

ilmavaihdon ja lämmityksen toimivuus selvitetään ja varmistetaan, sekä havainnoidaan tilojen

valaistustaso. Samoin tarkistetaan myös ilmanvaihtokanavien puhtaus sekä selvitetään,

milloin kanavat on viimeksi nuohottu. Rakennuksen kiinteistöhoitajan perusteellinen

haastattelu rakennuksen kunnosta ja sen LVIAS-järjestelmien toimivuudesta suoritetaan

arviointikäynnin yhteydessä. Tiloissa työskentelevien käyttäjien haastattelu ja mahdollisten

sisäympäristöhavaintojen tiedustelu ovat tärkeä osa kokonaisuuden hahmottamisessa. Lisäksi

arvioidaan tilassa tehtävän toiminnan vaikutusta sisäilmaolosuhteisiin sekä tarkistetaan

kohteen puhtaustaso ja viherkasvien määrä.

Perusselvityksen jälkeen, kiinteistön omistajan edustaja, reviirirakennuttaja tai isännöitsijä,

tiedottaa yhdessä sisäilmatyöryhmän kanssa kiinteistöstä tehdyistä havainnoista ja

jatkotoimenpiteistä tila käyttäjille. Riittävä ja tasapuolinen viestintä on tärkeää

sisäilmaongelman selvityksen jokaisessa vaiheessa. Hyvä viestintä tukee osaltaan

ongelmanratkaisua. Viestintä ei ole pelkästään tiedon välittämistä vaan vastavuoroista

näkemysten vaihtamista. Sisäilmaongelman perusselvitysvaiheen eri toimijoiden vastuut on

esitetty liitteessä 2, Perusselvitysvaiheen vastuunjakotaulukko.

14

Kuva 6, Viestinnän sisältö perusselvitys –vaiheessa

4.2. Sisäilmatyöryhmän toiminta

Sisäilmatyöryhmä on kaupunkitasoinen eri alojen asiantuntijoista koostuva

moniammatillinen työryhmä, mikä ei tee hallinnollisia päätöksiä tilojen eikä henkilöiden

suhteen. Sisäilmatyöryhmällä ei myöskään ole viranomais –asemaa, vaan työryhmä antaa

toimenpidesuosituksia erilaisissa sisäilmaongelma tapauksissa. Sisäilmatyöryhmän

tärkeimpiä tehtäviä on valvoa ja kehittää sisäilman laatuun vaikuttavia ennakoivia

toimenpiteitä ja seurata korjauksille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Työryhmän

tarkoitus on kehittää selvitysten suuntaamista oikealle taholle oikea-aikaisesti.

5. SIIVOUKSEN MERKITYS SISÄILMAN LAATUUN

5.1. Suunnitteluratkaisujen vaikutus tilojen siivottavuuteen

Rakennuksen sisätilojen sekä pintojen säännöllinen siivous ja puhdistus ovat tärkeitä

toimenpiteitä, joilla on koettu olevan vaikutusta sisäympäristöön. Riittävän hyvästä

säännöllisestä siivouksesta sopiminen ja sen toteutuksen seuraaminen ennaltaehkäisevät

sisäilmahaittojen syntymistä omalta osaltaan. Siivous on tärkeä kiinteistönhuoltotehtävä, jolla

voidaan konkreettisesti sitoa pölyä ja vähentää näin sisäilman hiukkaspitoisuutta. Se on myös

yksi tärkeimmistä perusasioista, kun rakennetaan moitteetonta työympäristöä. Laadukas

sisäympäristö tukee sujuvaa työskentelyä tiloissa ja edistää merkittävästi osaltaan

työntekijöiden hyvinvointia. (Porin kaupungin sisäilmatyöryhmä, 2016, 7)

Siivouksen rooli sisäilmaongelmien ehkäisyssä on huolehtia:

- sovitusta siivoustasosta

- siivousajankohdat ja ajoitus

- siivousaineet (päästöt)

- materiaalitietoisuus (oikeat hoito-ohjeet)

- tiloissa ongelmien havainnointi ja ilmoittaminen eteenpäin

15

- erilaisten tilapintojen oikeista siivous- ja huoltotoimenpiteistä

(Porin kaupungin sisäilmatyöryhmä, 2016, 7)

Myös kiinteistön omistajan etu on, että tiloja käytetään, siivotaan ja huolletaan asianmukaisesti.

Kiinteistön oikea siivous- ja huoltotoimenpiteet pidentävät rakennuksen, varsinkin sisäpintojen,

käyttöikää huomattavasti ja auttavat osaltaan pitämään sisäilman laadukkaana. Porin

kaupungissa reviirirakennuttajan tulee olla mukana määrittelemässä, varsinkin

uudisrakennusten osalta, rakennuksen ylläpitosiivouksen palvelukuvausta ja- sisältöä.

Palvelukuvauksen sisällön oikealla määrittelyllä voidaan varmistua siitä, että kaikki

erityistilapinnat ja –materiaalit tulee huomioiduksi palvelukuvauksessa.

Rakennuksen suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa tuleviin käyttökustannuksiin siivouksen

osalta. Erilaisten tilapintojen materiaalivalinnat vaikuttavat suuresti niiden siivottavuuteen sekä

siivoukseen kuluvaan aikaan.

Tilat tulisi suunnitella niin, että ne olisi helppo pitää puhtaana. Lattian puhdistettavuuteen

vaikuttavat mm. valittava pintamateriaali, terävät nurkat, lähelle seinää sijoitetut pilarit.

Lattiamateriaalivalinnalla voidaan vaikuttaa siivottavuuteen merkittävästi. Esimerkiksi

siivoustyömäärän mitoitusohjelman ATOPLite 20 mukaan tarkasteltuna,

tekstiililattiapäällysteen imurointiin kuluu lähes jopa kaksinkertainen aika kuin kovapintaisen

lattian puhdistamiseen. Monikerroksisten rakennusten hissien tulisi olla tarpeeksi tilavia myös

siivous- ja huoltokäytön näkökulmasta (Vänskä, 2016, 75)

Suunnitteluratkaisuissa tulisi pyrkiä välttämään yli 180 cm korkeudella olevia vaakapintoja,

joiden päälle pääsee kertymään ns. yläpölyä. Alakaton alapuolella olevan talotekniikan, esim.

ilmanvaihtokanavat, roikkuvat valaisimet, kaapelihyllyt samoin kuin korkeiden kaappien päälle

kertyy yläpölyä. Korkealle sijoitettujen valaisimien ja ilmanvaihtokanavien kohdalla tulisi

huomioida, että siivoojat eivät yleensä saa työturvallisuussyistä kiivetä tikkaille tai nousta

tasoille suorittamaan siivoustoimenpiteitä. (Vänskä, 2016, 74-75)

Tilojen suunnittelussa tulisi ottaa paremmin huomioon monipuolinen säilytystilojen tarve.

Siivottavuuden helpottamiseksi avohyllyratkaisuja tulisi välttää, ja kaappien yläpintojen tulisi

olla kaltevia, jolloin vältyttäisiin tavaroiden kertymiseltä muutenkin vaikeasti siivottaville

pinnoille. Jos tiloihin ei suunnitella tarpeeksi säilytystiloja, tilojen käyttäjät kokoavat tavaroita

lattialle tai kalusteiden päälle, mikä huonontaa tilojen siivottavuutta. (Vänskä, 2016, 75)

Myös siivouskeskusten määrään ja sijaintiin varsinkin monikerroksissa rakennuksissa

riittävään mitoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen hissin mitoituksessa

tulee huomioida siivouksessa päivittäin käytettävien erilaisten koneiden ja laitteiden mitat,

esim. yhdistelmäkone. (Vänskä, 2016, 75)

5.2. Erityistilapintojen huomioiminen palvelukuvauksessa

Kerran vuodessa kiinteistöön suoritettava perussiivous on tärkeä toteuttaa säännöllisesti

vuosittain. Perussiivouksen yhteydessä puhdistetaan ja siivotaan tilojen sellaiset tilapinnat ja

16

kokonaisuudet, joita ei muuten vuoden aikana puhdisteta esim. verhojen huolto, ikkunoiden

pesu. Perussiivouksen sisällön määritteleminen on tilojen käyttäjien ja puhtaudesta huolehtivan

osapuolen yhdessä suunniteltava asia, missä huomioidaan kohteen omat erityisominaisuudet ja

–tarpeet. Perussiivouksen kustannukset on hyvä sisällyttää kuukausittaiseen siivous- ja

puhdistus palvelumaksuun, jolloin perussiivouksen toteuttamiseen ei tarvitse erikseen varata

erillistä määrärahaa.

Säännöllisen päivittäisen ja perussiivouksen sisältö kuvataan yksityiskohtaisesti

palvelukuvaukseen, joka toimii käyttäjien ja siivousalan yrityksen välisenä sopimuksena

sovituista asioista. Palvelukuvauksesta on helppo ja nopea tarkistaa mitä säännöllisen

siivouksen piiriin sisältyy ja mitä ei.

Jos kiinteistössä koetaan sisäilmastohaittaa, tulee kohteen siivouskäytännöt tarkistaa

palvelukuvauksesta. Kohteessa tulee pitää erillinen tilojen siivous – ja puhdistus –palaveri,

jossa käydään läpi palvelukuvaus tiloittain ja varmistetaan, että palvelukuvauksessa on

määritelty riittävät toimenpiteet puhtaustason ylläpitämiseen. Kiinteistön erilaiset

erityistilapinnat tulee käydä yhdessä tilojen käyttäjien ja siivousalan ammattilaisten kanssa

lävitse. Tarkoituksena on selvittää mitä ne ovat ja millaiset siivouskäytännöt ko. pinnoille tai

kalusteille on sovittu ja ovatko ne riittäviä/oikeanlaisia puhtaustason ylläpitämiseen.

Perussiivoukseen tulee sisällyttää myös rakennuksessa mahdollisesti olevien erityistilapintojen

perusteellinen puhdistus esim. tekstiilipintaisen lattiamateriaalin painehuuhtelupuhdistus.

Rakennuksen omistajan edustajan, reviirirakennuttajan, on hyvä selvittää kohteen

erityistilapintojen vaatimat oikeat siivoustoimenpiteet, jotka ovat riittävät ko. pintojen ja

kalusteiden kunnossa pysymiseen. Tietoisuus erilaisten erityistilapintojen tarvittavista

siivoustoimenpiteistä auttaa kiinteistön omistajaa vaatimaan tilojen käyttäjiltä riittäviä sekä

oikeita siivoustoimenpiteitä. Tilojen erityistilapintakatselmus ja niiden puhdistusmenetelmien

selvittäminen on hyvä suorittaa kiinteistön teknisen perusselvityksen kohteeseen suoritettavan

arviointikäynnin yhteydessä, kun rakennuksessa ryhdytään selvittämään sisäilman laatuun

vaikuttavia tekijöitä selvitysprosessin ensi vaiheissa. Arviointikäynnille on hyvä pyytää myös

puolueeton siivousalan ammattilainen arvioida kohteen säännöllisesti suoritettavien

siivoustoimenpiteiden oikeellisuutta sekä riittävyyttä.

5.3. Siivous ei ole säästökohde

Siivous on käyttäjälle herkullinen kohde säästää käyttöbudjetin vuosittaisista menoista, koska

säästö ei konkreettisesti näy puutteena alkuvaiheessa tilojen käyttäjälle. Siivouskustannuksista

säästetään jättämällä osa kohteeseen määritellyistä siivoustoimenpiteistä palvelukuvauksen

ulkopuolelle, jolloin siivouskustannukset ovat edullisemmat. Erityistilapintoihin mahdollisesti

kohdistetut säästötoimenpiteet kostautuvat myöhemmin tilojen käyttäjille ko. tiloissa esim.

tunkkaisena ja tukkoisuusoireita aiheuttavana sisäilmana. Erityistilapintoihin luettavat

tekstiilipintaiset lattiamateriaalit tulisi imuroida 2 krt/vko erityisellä imurilla, mikä tamppaa ja

harjaa lattiamateriaalin imuroinnin yhteydessä, sekä suorittaa painehuuhtelupuhdistus

tekstiilipintaisille lattiamateriaaleille 1-2 krt/vuodessa. Tekstiilipintaisen lattiamateriaalin

17

erinomaisten akustoivien ominaisuuksien lisäksi sillä on ominaisuus piilottaa lika sisäänsä.

Pintamateriaali näyttää ulkoisesti puhtaalta, mikä edesauttaa siivouskustannuksissa

säästämisessä

5.4. Case; Päivätoimintakeskus

Tiloihin tehtiin laaja peruskorjaus, minkä yhteydessä tilapintamateriaalien valintaan sekä

erilaisten ryhmätilojen rauhoittavaan vaikutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota

päivätoimintakeskuksen kehitysvammaisten tarpeet huomioiden. Tilat otettiin

päivätoimintakeskuksen käyttöön syksyllä v. 2015. Henkilökuntaa yksikössä yht. 16 hlöä ja n.

40 asiakasta päivittäin. Henkilökunta alkoi kokea sisäilmahaittaan viittaavia oireita jo

alkuvuodesta 2016. Henkilökunta koki oireita varsikin erityistilapinta tiloissa. Oireita olivat

mm. ilman tunkkaisuus, äänen käheys, tukkoisuus, silmien kutina ja kirvely.

Yksikössä on paljon erityistilapintoja ja -kalusteita sisältäviä huonetiloja, joiden siivous- ja

huoltotoimenpiteet tulisi erityisesti huomioida. Osassa ko. tiloissa on lattiapintamateriaalina

käytetty tekstiilimattoa, joka vaatii omalaisensa siivoustoimenpiteet. Erityistiloissa on myös

paljon muita siivouksellisesti erityishuomiota vaativia kohteita:

- Eri muotoisia tekstiilipintaisia huonekaluja ja istuimia, säkkituoleja, karvalankamattoja,

vilttejä, runsaat ja isot verhot.

Yksikön kalusteet ja tilapinnat altistuvat päivittäin eritteille, esim. kuola, jolloin näiden

tilaelementtien siivoustarve erityisesti korostuu.

Kuva 7, Kietoutumiskolo Kuva 8, Aistihuone

18

Kuva 9, Aistihuoneen aistikatos Kuva 10, Hiljainen huone

Yksikön siivouksen ja puhtauden palvelukuvaus on laadittu v. 2015, kun yksikkö aloitti

toimintansa. Tällä hetkellä yksikössä on yksi siivous- ja puhtausalan työntekijä, jonka työaika

jakaantuu karkeasti 4h + 4 h siivous-ja puhtauden ylläpito sekä jakelukeittiön vaatimiin

työtehtäviin. Avotyöntekijöiden vastuulle on merkitty useita vastuutehtäviä, joista

huolehtiminen kuuluu vain heille, esim. tekstiilipintaisten lattioiden imurointi 1 krt/vko

normaalilla imurilla. Kohteen siivouksen mitoitus sekä palvelukuvauksen sisältö on

alimitoitettu käyttäjän käyttökustannusten säästötavoitteiden sanelemana.

Palvelukuvaukseen ei oltu sisällytetty ollenkaan kerran vuodessa suoritettavan perussiivouksen

osuutta, eikä perussiivouksen sisältöä ole palvelukuvauksessa eritelty. Tilojen käyttäjä tilaa

perussiivouksen siivousorganisaatiolta erikseen vuotuisen budjetin määrärahojen puitteissa,

jolloin perussiivouksen sisältö sovitetaan budjettiin sopivaksi.

Yksikössä on paljon eri tilapintoja ja kalusteita, joiden huolto ja siivous ei tällä hetkellä kuulu

kenenkään palvelukuvaukseen, esim. tekstiilipintaiset istuimet ja huonekalut, säkkituolit,

verhot, fleece-peitot, karvalankamatot.

5.4.1. Uusi palvelukuvaus

Kohteen eritystilapintojen vaatimat siivoustoimenpiteet selvitettiin ja käytiin lävitse yhdessä

tilojen käyttäjän ja siivouspalveluyrityksen kanssa. Kohteen siivousmitoitus määritettiin

uudelleen, samoin määriteltiin vuosittain suoritettavan perussiivoukseen sisältö.

Palvelukuvauksen sisältöön lisättiin mm.: tekstiilipintaisten lattiamateriaalien imurointi 2

krt/vko sekä painehuuhtelupesu 2 krt/vuosi tai tarpeen vaatiessa, säkkituolien

19

pyyhintäpuhdistus päivittäin, tekstiilipintaisten istuimien pyyhintäpuhdistus viikoittain,

verhojen huolto, säkkituolien ja tekstiilipintaisten istuimien/tuolien/sohvien

painehuuhtelupesu1 krt/vuosi. Siivoustöiden uudelleen mitoituksen jälkeen päivittäiseen

siivoukseen kuluva aika kasvoi 4 tunnilla/vrk, minkä jälkeen yksikön siivous-ja puhtauden

ylläpitotyöt sekä jakelukeittiön vaatimat työt jakaantuivat 8 h+ 4h. Siivouskustannukset

nousivat uuden mitoituksen myötä n. 2 200 €/kk.

Samalla kun siivoustoimenpiteiden mitoitus arvioitiin uudelleen, määriteltiin uudelleen myös

avotyöntekijöiden työtehtävät. Ennen avotyöntekijöiden vastuulla oli ollut omia osa-alueita,

jotka eivät olleet kuuluneet kenenkään muun vastuulle. Heille määriteltiin uudet työtehtävät,

jotka sopivat hyvin avotyöntekijöiden vastuualueelle kuuluviksi.

Avotyöntekijöiden uudet työtehtävät:

- peitot, viltit, karvalankamatot : säännöllinen imurointi, pyykinpesu ja kuivaus 1

krt/kk tai aina tarpeen vaatiessa

- eritesuojat säännöllinen pesu ja huolto

- päivittäin avustavat työtehtävät keittiössä ja pyykkihuollossa.

Uusien määriteltyjen työtehtävien luonne ei ole liian vastuullinen. Työtehtävien tekemättä

jättäminen ei heikennä sisäilman laatua, vaikka avotyöntekijä olisi väillä estynyt tehtävistä

Tässäkään kohteessa tilojen ja erityistilapintojen puutteellinen siivous ei ratkaise kiinteissä

koettuja sisäilmahaitan syitä kaikilta osin, mutta on yksi tärkeä ja konkreettinen tekijä, mikä

vaikuttaa osaltaan sisäilman laatuun. Kohteen muiden sisäilmahaittaa aiheuttavien syiden

tutkinta on tällä hetkellä käynnissä.

6. OIREKYSELY APUNA SISÄILMAONGELMAN HAHMOTTAMISEKSI

6.1. Sisäilman terveysvaikutukset

Sisäilman terveysvaikutukset ovat moninaiset ja ne voivat olla monenlaisia. Kolmeksi

tärkeimmäksi aiheuttajaryhmäksi voidaan lauhkealla ilmastovyöhykkeellä eritellä

kosteusvauriot, riittämätön ilmanvaihto ja muut tekijät (esim. kuidut ja lattiapäällysteet).

Terveysvaikutukset ovat useasti monisyisiä ja vaikeasti diagnosoitavissa. Yhteistä sisäilman

terveysvaikutuksille on niiden toimintamalli: lähde aiheuttaa päästöjä sisäilmaan, lähteen

suotuisat olosuhteet mahdollistavat kasvuympäristön haittatekijöille, käyttäjät altistuvat ja

saavat oireita. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

Kosteusvaurioiden aiheuttamissa terveysvaikutuksien erityispiirteet ovat terveyshaitan

aiheuttajan tunnistamattomuus. Useissa kosteusvaurioissa terveyshaitan aiheuttajaa ei tiedetä

eikä sitä voida mitata. Terveyshaitan aiheuttajia voi olla monia ja ovat ajassa muuttuvia.

Kaikkiin kosteusvaurioihin ei liity mitään terveysvaikutuksia. Käyttäjät kokevat ns. yleisoireita,

mutta mitään ”hometalotautia” ei ole olemassa. Yksittäisen henkilön kokemien oireiden

20

liittäminen kosteusvaurioon on useimmiten mahdotonta niiden monisyisyyden takia. (Seuri,

2016, luento: Terveysvaikutukset)

Saman kiinteistön henkilöryhmän kasautuvaa yhteistä kokemusta sisäilmahaitasta johtuvista

oireista voidaan käyttää terveysvaikutuksien ja muiden vaikutuksien tunnistamiseen.

Terveyshaitan mahdollisia aiheuttajia haarukoidaan erinäisen sisäilmakyselyn avulla.

Sisäilmakyselyillä on erityinen merkitys etenkin työpaikkojen sisäilmahaitan selvittämisessä,

mutta niitä voidaan käyttää myös oppilaitoksissa. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

6.2. Sisäilmastokyselyt

Sisäilmaa voidaan pitää laadullisesti hyvänä, kun tilaa käyttävät ovat sisäilmaan tyytyväisiä

eikä siitä aiheudu terveyshaittaa. Sisäilman laatua ei ole mitattavissa, mutta sen laatu voidaan

selvittää kyselemällä käyttäjiltä heidän kokemanaan työympäristön olosuhteita.

Sisäilmakyselyt ovat ainoa tapa selvittää sisäilman laatua kokonaisuutena. (Seuri, 2016, luento:

Terveysvaikutukset)

Sisäilmastokyselyiden tarkoituksena on selvittää sisäilmaongelmien aiheuttajia sekä henkilöillä

esiintyviä oireita. Sisäilmastokyselyt ovat luottamuksellisia ja siksi niihin vastataan

nimettömästi. Sisäilmastokyselyn tulosten tulkinta edellyttää asian erityisasiantuntemusta.

(Sisäilmayhdistys ry, 20.3.2017, www.sisailmayhdistys.fi)

Tavallisin oirekysely on MM-40 –kysely eli Örebro-kysely, mikä on kehitetty Ruotsissa.

Suomessa kyselyä on ryhdytty Suomessa käyttämään 1990-luvulla. Kysely suoritetaan erillisen

kyselylomakkeen avulla ja on tarkoitettu vain sisäilmaongelmien selvittämiseen. Örebro-

lomake on käytössä kymmenissä maissa, Suomessa kyselyn käyttöoikeus on

Työterveyslaitoksella. Sisäilmastokyselyn teettäminen tulee jättää terveydenhuollon

ammattilaisille, useasti työterveyshuolto huolehtii sisäilmastokyselyn teettämisestä ja tulosten

tulkinnasta. (Sisäilmayhdistys ry, 20.3.2017, www.sisailmayhdistys.fi)

Örebro-kysely on vakiomuotoinen ja lyhyt, mikä tekee siitä käyttökelpoisen ja

täyttäjäystävällisen. Kyselyn vakiomuotoisuus helpottaa tulosten verrattavuutta toisiinsa

nähden. (Sisäilmayhdistys ry, 20.3.2017, www.sisailmayhdistys.fi) Sisäilman olosuhdehaittoja

ja työympäristöstä koettuja oireita tiedustellaan kyselyssä viimeisen kolmen kuukauden ajalta.

(Koettu sisäympäristö ja sisäilmastokysely, www.hometalkoot.fi, 26.3.2017) Kyselyn

tarkoituksena on selvittää koettujen oireiden yleisyyttä ryhmätasolla, siksi kyselyyn tulee

osallistua vähintään 10 henkeä. Tätä pienempien henkilöryhmien kokemien oireiden

sisäilmahaitan selvittämiseen on käyttäjien suora haastattelu. Kyselyn rakenne: tunnisteosa,

taustatiedot, vaikuttavat muut tekijät, ympäristöhaitat, oireet ja mahdolliset lisätiedot.

(Sisäilmayhdistys ry, 20.3.2017, www.sisailmayhdistys.fi)

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely on kehitetty ns. MM-40 Örebro -kyselyn pohjalta. Se on

tarkoitettu myös sisäilmasto-ongelmien kartoittamiseen ja arviointiin ryhmätasolla sellaisissa

kohteissa, joista on käytettävissä luotettavat vertailuaineistot sisäympäristön haitoista ja

koetuista oireista. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä kartoitetaan tilojen käyttäjien

21

kokemia työympäristöhaittoja ja työhön liittyviä oireita kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden

ajalta. Koska eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja

allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus) voivat

vaikuttaa käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta, siksi kyselyssä kartoitetaan myös

näitä taustamuuttujia ja ne huomioidaan kyselyn tulosten tulkinnassa. Kyselyn perusteella

voidaan arvioida käyttäjien kokemaa haittaa, mutta sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä

terveysvaarasta. Sisäilmasto-ongelman terveydellisen merkityksen arviointi edellyttää myös

riittävän laajaa ja kokonaisvaltaista rakennuksen rakennusteknistä sisäilmastoselvitystä, sen

perusteella tehtävää altistumisolosuhteiden arviointia, työlääketieteellistä erityisosaamista ja eri

asiantuntijoiden yhteistyötä. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä voidaan käyttää

sisäilmasto-ongelman kartoituksen lisäksi myös, jo tehtyjen korjaustoimenpiteiden seurantaan

ja niiden onnistumiseen. (https://www.ttl.fi/palvelu/sisailma-ongelmat-tyopaikalla, 27.3.2017)

6.2.1. Sisäilmastokyselyt oppilaille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kehittänyt koulujen sisäilmaston selvittämistä

varten erillisen oppilaskyselylomakkeen, jolle ei kuitenkaan ole tällä hetkellä käytettävissä

vertailuaineistoa. Kyselystä on laadittu kaksi versiota:

- Alakoululaiset, kyselylomake täytetään yhdessä vanhempien kanssa

- Yläkoululaiset, opiskelija täyttää itsenäisesti kyselylomakkeen

Sama kysely tulee tehdä samanaikaisesti myös vertailukoulussa, jotta ongelmakohteen kyselyn

tuloksia voidaan verrata ns. sisäilman laadultaan normaaliin verrokkikouluun. Kyselyn

tilaajataho valitsee lähialueelta kooltaan ja rakenteeltaan mahdollisimman kohdekoulun

kaltaisen koulun, jossa ei ole tiedossa sisäilmaan vaikuttavia vaurioita/oireilua. Kyselyn

tulosten analysoinnissa vertaillaan koulujen välisiä eroja oireilussa sekä raportoiduissa

sisäilmahaitoissa.(https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/sisailma/oppilaiden-

sisailmakysely)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämä ala- ja yläkoululaisille suunnattu sisäilmakysely

on uusi työväline koulujen sisäilmaongelmien hallintaan Suomessa. Kunnat voivat käyttää

kyselyä koulujen sisäilmatilanteen kartoittamisessa ja seurannassa paitsi epäiltäessä

sisäilmaongelmaa. Yleensä alakouluissa kyselyyn ovat vastanneet vain lasten vanhemmat.

Lapset ovat kuitenkin tilojen varsinaisia käyttäjiä, joten heidän oma kokemuksensa on tärkeä

huomioida. Aiemmin saatujen tulosten perusteella ainakin 3-6-luokkalaiset lapset pystyvät

vastaamaan kyselyyn varsin luotettavasti. Vanhempien kyselyn ongelmana on usein matala

vastausprosentti, mikä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen sekä johtopäätösten tekemiseen. THL,

Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki toteuttivat keväällä 2016 sisäilmastokyselyn

kehittämistyöhön liittyen hankkeen, jossa selvitettiin oppilaiden ja heidän vanhempiensa

kokemuksia koulujen sisäilman laadusta. Hankkeessa kerättiin vertailuaineistoa tuleville

kyselyille ja selvitettiin lapsille suunnatun kyselyn toimivuutta. Helsingissä testattiin lapsille

suunnatun kyselyn toimivuutta myös 1-2-luokkalaisilla oppilailla. Hankkeessa selvisi, että näin

22

pienet lapset tarvitsevat kyselyyn vastatessaan kuitenkin paljon opettajan apua. Tästä syystä

kysely tehdään alakouluissa jatkossa vain 3-6-luokkalaisille oppilaille.

(http:www.hel.fi/static/liitteet/opev/THL_Tutkimusseloste_Helsinki_18102016.pdf)

6.2.2. Tarvelähtöinen sisäilmastokysely

Sisäilmastokyselyn teettämiselle tulee olla selkeä tarve. Tavalliset tarpeet kyselyn teettämiselle

ovat kohteessa epäillään sisäilmaongelmaa ja halutaan tietää, miten yleinen se on. Kysely auttaa

selvittämään myös mikä ongelman aiheuttaja mahdollisesti on. (Seuri, 2016, luento:

Terveysvaikutukset). Sisäilmastokyselyllä voidaan selvittää työpaikan mahdollista

sisäilmaongelmaan ja sen suuruutta. Kyselyn tulokset antavat tietoa sisäilman koetuista

haitoista ja niiden mahdollisista aiheuttajista. Kyselyn tulosten avulla voidaan ongelma-alue

rajata rakennuksen tiettyihin osiin. Kysely on hyvä teettää sisäilmaongelmakohteissa

haitanselvitysvaiheessa, sekä korjausten jälkeen korjaustoimenpiteiden onnistumisen

selvittämiseen. Sisäilmastokyselyä ei kannata kohteeseen teettää, jos kohde on eri osapuolien

välillä kovin riitainen ja ”puolueet” on jo asiaan liittyen jaettu. Tässä tapauksessa kyselyn

tulokset voivat pahentaa riitoja ja vääristää kyselyn vastauksia. Ennen kyselyn teettämistä tulisi

siitä tiedottaa hyvissä ajoin kohteen käyttäjille, jotta kyselyn vastaamisosuus tulee pyrkiä

saamaan mahdollisimman korkeaksi, että kyselyn tulokset vastaavat kohteessa koettua

todellista tilannetta. Etukäteisinformaatio nousee tärkeäksi tekijäksi, jotta kyselyyn saadaan yli

90 %:n vastaajaosuus. Käyttäjiä tulee informoida hyvissä ajoin ennen kyselyn toteuttamista ko.

sisäilmastokyselyn tarkoituksesta ja sen perusteella tehtävistä jatkotoimenpiteistä. (Seuri, 2016,

luento: Terveysvaikutukset) Käyttäjien tietoisuuden kasvaessa kyselyn tarkoituksesta ja sen

tärkeydestä nostaa osaltaan kyselyyn osallistumisprosenttia.

6.3. Kyselyn tulosten tulkinta

Hyvän sisäilman laatu määritellään käytännössä tyytymättömien osuudella, esim.

sisäilmastoluokka S1 tarkoittaa 90 %:n tyytyväisten osuutta. Örebro-kyselyn tulosten tulkinta

perustuu 80 %:n tyytyväisten osuuteen. (Sisäilmayhdistys ry, 20.3.2017,

www.sisailmayhdistys.fi)

Kyselyn mahdolliset virhelähteet ovat vastaajiin tai tutkijaan liittyviä. Mahdollisia

virhetekijöitä kyselyyn vastatessa voivat olla vastaajien motivaatio, itse vastaamistilanne,

pikkutarkkuus ja muistettava seuranta-aika. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

Sisäilmastokyselyn tulosten tulkinnassa on huomioitava, että käyttäjien kokemien

olosuhdekokemusten hajonta on suuri. Ihmiset kokevat sisäilman laadun ja sen mahdolliset

haittatekijät yksilöllisesti, toinen on herkempi reagoimaan ympäristön haitallisuuteen kuin

toinen. Työympäristön sisäilmaan liittyvää haittaa pidetään merkittävänä vasta, kun yli 30 %

vastaajista kokee haittaa joka viikko. Sisäilmastokyselyn rakennusten sisäilman haitallisuuden

oireilurajana pidetään yli 20 % vastaajien kokemia oireilua. (Sisäilmayhdistys ry, 26.3.2017,

www.sisailmayhdistys.fi)

23

Monet sisäilmahaitat aiheuttavat samankaltaisia oireita, jolloin tärkeämmäksi kyselyn alueeksi

korostuu koettujen työympäristön haittojen kartoittaminen kyselyn avulla, kuin varsinaisesti

koetut oireet. Oireet eivät ole niin informatiivisia kuin koetut haitat todellisen haitan aiheuttajan

osoittajana. Ainoana spesifisenä sisäilmaan liittyvänä oireena on kuumeilu ja vilunväreet, jotka

viittaavat vahvasti kosteusvaurioihin rakennuksessa. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

Sisäilmastokyselyn tuloksia tulee aina tarkastella yhdessä rakennus- ja taloteknisten selvitysten

kanssa. Sisäilmastokyselyn tulosten perusteella ei voida selkeästi osoittaa ongelman

aiheuttajaa, mutta kysely antaa viitteitä siitä mitä pitää tarkemmin selvittää ja tutkia. Myöskään

kyselyn tulos ei kerro korjaustoimenpiteiden tarpeellisuudesta tai niiden kiireellisyydestä. Jos

kyselyssä ei esille nouse yleistä työpaikalla koettua ongelmaa, tulee huomio kiinnittää

yksittäisten työntekijöiden ja heidän työpisteiden olosuhteisiin. Työyhteisön joukossa on usein

erittäin herkkä yksilö, joka kokee ympäristön haitalliset olosuhteet muita herkemmin ja

voimakkaammin. Herkkä yksilö voi olla syynä myös kyselyn käynnistymiseen ja joskus voi

olla, että yleistä ongelmaa ei löydy. Tällöin terveydenhuollon tehtävä on selvittää erityisen

herkkyyden syy. Herkän yksilön työpisteen olosuhteisiin tulee kiinnittää erityishuolellisuutta ja

joskus mahdollisesti vaihtaa työpistettä. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

Sisäilmastokyselyn tulosten tulkinta perustuu saatujen arvojen vertailuun olemassa oleviin

vertailuarvoihin. Kyselyn tulokset tulkitse työterveyshuollon asiantuntija tai lääkäri. MM-40

Örebro –kyselyn vertailuarvot:

- Merkittävä työperäinen oire, kun viikoittain 20 % vastaajista kokee oireita

- Merkittävä työympäristöhaitta, kun 40 % vastaajista kokee haittaa viikoittain

(Sisäilmayhdistys ry, 26.3.2017, www.sisailmayhdistys.fi)

6.4. Tiedottaminen tuloksista

Sisäilmastokyselyn tulosten valmistuttua tulee tuloksista informoida käyttäjää välittömästi

sisäilmastokyselyn teettäjäorganisaation toimesta. Tulosten läpikäynti yhdessä erillisessä

sisäilmahaitan selvityspalaverissa yhdessä sisäilmahaitan selvittämistä varten nimetyn

projektiryhmän kanssa on hyvä tapa toteuttaa avointa ja tasa-arvoista viestintää. Tulosten

tulkinnasta kertomaan tulee kutsua työterveyshuollon edustaja, esim. ko. kiinteistön käyttäjien

työterveyshoitaja, joka on ollut mukana sisäilmahaitan selvitysprosessia.

7. KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

7.1. Sisäympäristötutkimusvaihe

Jos kohteen sisäilmahaitta ei ole ratkennut kiinteistöön suoritetulla perusselvityksellä,

kiinteistön omistajan edustaja rakennuttaja tai isännöitsijä käynnistää kohteeseen laajemman

sisäympäristötutkimuksen. Tutkimuksen käynnistämiseksi asiaa käsitellään

sisäilmatyöryhmässä. Kiinteistön omistajan edustaja, reviirirakennuttaja, kokoaa hankkeeseen

24

projektiryhmän ja johtaa sen toimintaa sekä päättää tehtävistä toimenpiteistä

sisäympäristötutkimusvaiheen aikana sisäilmatyöryhmältä saamiensa ohjeiden perusteella.

Liitteessä 7 on esitetty eri osapuolien vastuut tutkimusvaiheessa, Tutkimus -vaiheen

vastuunjakotaulukko.

Projektiryhmään kuuluu kiinteistön omistajan edustajan lisäksi myös toiminnanjärjestäjän, tilan

käyttäjän, sisäilmatyöryhmän edustajat. Projektiryhmä kartoittaa kohteen lähtötiedot, sopii

tehtävistä lisätutkimuksista ja jatkotoimenpiteistä yhdessä kuntotutkijan kanssa. (Porin

kaupungin sisäilmatyöryhmä, 2016, 13)

Kuva 11, Sisäympäristötutkimuksen prosessikuvaus

7.1. Tutkimuksen merkitys ja sisältö

Kosteusvauriot ovat yleisiä rakennuksien sisäilmaongelmien aiheuttajia, mutta

sisäilmaongelmia aiheuttavat myös muut, kosteudesta riippumattomat tekijät. Siksi

sisäilmaongelman ratkaisu edellyttää tyypillisesti hyvää kokonaisuuden hallintaa, jossa otetaan

huomioon paitsi erilaisten kemiallisten ja mikrobiologisten altisteiden mahdollisuus, myös

25

tilojen käyttöön, fysikaalisiin olosuhteisiin ja ilmanvaihtoon liittyvät tekijät.

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus on oleellinen

osa haitan korjaushanketta. Kuntotutkimuksella selvitetään ongelmien ja syntyneiden

vaurioiden syyt, jotta rakennuksen korjaamiseksi osataan valita oikeat korjausmenetelmät.

(Pitkäranta, 2016)

Pääsääntöisesti kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää

kiinteistössä koetun sisäilmahaitan aiheuttajaa sekä työntekijöiden oireilujen syytä.

Tutkimuksen tavoitteena voi myös olla koota ja selvittää riittävä lähtötieto rakennuksen

kosteus- ja sisäilmateknisestä kunnosta tulevan peruskorjauksen kustannusarvion laatimiseksi

sekä suunnittelun lähtötiedoksi.

Rakennukseen tehtävän kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen laajuus ja sisältö

vaihtelevat lähtötilanteesta riippuen. Mikäli ongelman aiheuttaja on ilmeinen, esim. vaurio tai

vika yksinkertainen ja selkeärajainen, ei kohteessa tarvitse tehdä runsaita koko rakennusta

kattavia tutkimustoimenpiteitä. Kuntotutkimusraportin korjaustapa- tai huolto-ohjeistuksen

perusteella voidaan aloittaa jo vaurioiden korjaustoimenpiteet. Yleensä tutkimuskohteissa

vaurion sijainti, aiheuttaja ja laajuus sekä mm. ilmanvaihdon toimivuus joudutaan selvittämään

asiakirjaselvityksen, riskinarvion ja paikan päällä tehtävien useiden tutkimusten ja mittausten

avulla. Kohteet, joissa esim. käyttäjien oireilu tai tiloissa esiintyvät poikkeukselliset hajut

viittaavat sisäilmaongelmaan, mutta kosteus- tai homevaurioita tai muita todennäköisiä

ongelman aiheuttajia ei ole tiedossa, saattaa kohteen ongelman syyn selvittäminen ja

paikallistaminen vaatia laajoja tutkimuksia ja mittauksia koko rakennuksessa. (Pitkäranta,

2016, 18)

Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus on usein perusteltua yhdistää esim. perusteellisen

LVI-järjestelmien tai rakennuksen julkisivun, vesikaton kuntotutkimuksiin. Tutkimuksen

yhteydessä on hyvä teettää kohteeseen myös haitta-ainekartoitus tulevia mahdollisia

korjaustöitä varten. Perusteellisesti laaditut kuntotutkimukset toimivat rakennuksen elinkaaren

hallinnan työkaluna ja auttavat kiinteistön omistajan edustajaa teettämään oikea-aikaisia

kunnossapitotoimenpiteitä rakennukseen. Peruskorjauksen suunnittelun lähtötiedoksi on

suositeltavaa tutkia rakennus mahdollisten sisäilmariskejä muodostavien vaurioiden ja

riskirakenteiden varalta, jotta nämä osataan huomioida suunnitteluvaiheessa sekä saadaan

poistettua peruskorjauksen yhteydessä. Kuntotutkimukset toimivat korjaussuunnittelun

pohjatietoina. (Pitkäranta, 2016, 18)

Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimustyössä tehtävät mittaukset tulee toteuttaa

vakiintuneilla menetelmillä, joihin on olemassa vertailu- ja raja-arvot.

26

Kuva 12, Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimuksen teettämisen eri lähtökohdat.

(Pitkäranta, 2016, 25)

7.1. Tutkimuksen tilaaminen

Kuntotutkimuksen tilaavalla kiinteistön omistajalla, isännöitsijällä tai rakennuttajalla, on usein

aktiivinen rooli kuntotutkimuksen ja selvitysten aikana. Kiinteistönomistaja on vastuussa

rakennuksen turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työpaikkakiinteistöissä työnantaja on

vastuussa työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta, milloin myös työantajan edustaja

voi toimia kuntotutkimuksen tilaajana. Kiinteistön omistajan kanssa sovitaan tutkimusten

tekemisestä ja muista käytännön järjestelyistä. Kuntotutkijan näkökulmasta katsottuna on

kiinteistön omistajalla keskeinen rooli tiedon välittäjänä tilojen käyttäjien suuntaan. (Pitkäranta,

2016, 9-10)

Useasti kuntotutkimuksen tilaaja toimii tulkkina ja tiedon välittäjää tilojen käyttäjien ja

kuntotutkijan välillä. On tärkeää osata ilmaista ja selvittää kuntotutkimuksen tarkoitus ja

tutkimustavat tilojen käyttäjille ymmärrettävästi ja ilman vaikeasti ymmärrettäviä teknisiä

ilmaisuja.

Tutkittavan kohteen lähtötietojen hankinta on kuntotutkimuksen tilaajan ensi vaihe, jotta

tutkimustyö saadaan nopeasti aloitettua ja suunnattua oikeisiin asioihin. Tilaaja välittää

kuntotutkijalle kiinteistön huollosta vastaavien huoltoyhtiön yhteystiedot tutkijalle.

27

Kuva 13, Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimuksen prosessikuvaus. (Pitkäranta,

2016, 21)

7.2. Kuntotutkijan pätevyysvaatimukset

Kosteus- ja sisäilmateknisten sisäilmaselvitysten sekä -kuntotutkimuksien tekeminen edellyttää

tutkijalta erikoisosaamista ja kokemusta. Erilaisten vaurioiden sekä sisäilman laadun

heikentävien puutteiden tunnistaminen edellyttää, että tutkijalla on hyvä tuntemus eri

aikakausien tyypillisistä rakenneratkaisuista ja –tyypeistä, LVI-teknisistä ratkaisuista,

rakennusmateriaaleista sekä riskirakenteista. Tutkijan tulee tuntea normaalin ja poikkeavan

sisäympäristön ominaisuudet ja tyypilliset epäpuhtauslähteet sekä niiden erilaiset mittaus- ja

tutkimusmenetelmät. Hankalissa ja moniongelmaisissa rakennuksissa eri toimijoiden

28

yhteistyön ja viestinnän merkitys kasvaa, kuntotutkijalla on hankkeessa usein keskeinen rooli,

hän toimii usein koordinoijana koko hankkeen ajan. Sisäilmaongelmien toimintakenttä ja

rakennuskanta ovat erittäin monipuoliset ja laajat, käytännön kokemuksella on merkittävä rooli

tutkijan oman pätevyyden kerryttämisessä. (Pitkäranta, 2016, 12)

Terveydensuojelulaissa (763/1994) on määritelty viranomaisten käyttämien ulkopuolisten

asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset ja tehtävät. Terveydensuojelulain (763/1994) nojalla

säädetyn asumisterveysasetuksen (545/2015) liitteessä 3 on esitetty pätevyysvaatimukset

terveysviranomaisten käyttämille ulkopuolisille asiantuntijoille sisäilmaongelmissa.

Pätevyysvaatimukset koulutuksen ja työkokemuksen osalta on esitetty liitteessä erikseen

rakennusterveysasiantuntijoille (RTA), sisäilma-asiantuntijoille sekä kosteusvaurion

kuntotutkijoille. Sisäilmaongelmien selvittämiseen käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden

asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisen pätevyysvaatimukset on esitetty tämän

opinnäytetyön liitteessä 4. Pätevyysvaatimukset täyttävät asiantuntijat voivat yhdessä

(moniongelmainen rakennus) tai erikseen (sisäilmaselvitys tai rakennetekninen kuntotutkimus)

toimia ulkopuolisina asiantuntijoina. (Pitkäranta, 2016, 12-13)

Edellä mainitut vaatimukset koskevat terveydensuojeluviranomaisten ulkopuolisilta

asiantuntijoilla teettämiä selvityksiä asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa, mitkä on tarkoitettu

muiden kuin työntekijöiden oleskeluun, esim. päiväkodit, koulut. Ko. pätevyysvaatimukset

soveltuvat myös hyvin valintakriteereiksi vastuullista kuntotutkijaa valitessa tutkimuksiin ja

selvityksiin sisäilmaongelmissa, joissa ei ole viranomaistahoa mukana. (Pitkäranta, 2016, 12-

13)

Asiantuntijoiden pätevyydet voidaan tällä hetkellä todentaa riippumattoman tahon tekemällä

pätevyystestaus- tai henkilösertifiointimenettelyllä. Kosteusvaurion kuntotutkijoiden

pätevyydet todentaa tällä hetkellä FISE Oy. Rakennusterveysasiantuntijoiden sekä sisäilma-

asiantuntijoiden henkilösertifikaatit myöntää VTT Expert Services Oy. (Pitkäranta, 2016, 12-

13)

7.3. Tutkimussuunnitelma

Kuntotutkimuksien lähtökohdat vaihtelevat akuutin vesivahingon aiheuttamien vaurioiden

kartoituksista suurten rakennusten monitahoisten sisäilmaongelmien selvitystyöhön.

Rakennukseen tehtävä kuntotutkimus käynnistyy tutkimuksen tilaajan yhteydenotolla tutkijaan.

Yhteydenotto johtaa usein ensimmäiseen kohdekäyntiin, jonka perusteella voidaan alustavasti

arvioida rakennusta ja tehtävän kuntotutkimuksen laajuutta. Toisinaan sisäilmaongelman

aiheuttaja on niin ilmeinen, että ongelma saadaan kartoitettua luotettavasti jo

puhelinkeskustelun välillä selvennettyjen lähtötietojen ja yhden kohdekäynnin yhteydessä

tehtyjen perustutkimuksien ja –mittausten perusteella. Laajemman kohteen, esim. ikääntynyt

koulurakennus, kuntotutkimus aloitetaan lähtötietoselvityksellä, kohdekäynnillä ja alustavalla

riskiarviolla. Näiden rakennuksen kunnosta saatujen tietojen perusteella tutkija laatii kohteesta

erillisen tutkimussuunnitelman tilaajalle. Tutkimussuunnitelma toimii

kuntotutkimussopimuksen tai –tilauksen lähtötietona, ja minkä avulla arvioidaan

kuntotutkimuksen kustannuksia. (Pitkärata, 2016, 20)

29

Laajan ja ikääntyneen tai moniongelmaisen rakennuksen kuntotutkimuksen hankinnassa

kannattaa tilaajan teettää mahdollisesti sopimuskumppani kuntotutkijalla kohteesta tarkka ja

yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma. Tilaajan on hyvä hyödyntää laadittua

tutkimussuunnitelmaa varsinaisen kuntotutkimuksen hankinnan kilpailutuksessa.

Tutkimussuunnitelman käytöstä osana kuntotutkimuksen sisällön määrittelyä tulee tilaajan

mainita ensimmäisessä yhteydenotossa tutkimussuunnitelman laativaan kuntotutkijaan.

(Pitkärata, 2016, 20) Kuntotutkijan kohteesta laatimatutkimussuunnitelma auttaa tilaajaa

kuntotutkimuksen kilpailutuksessa suuresti, koska tutkimussuunnitelman avulla tarjousten

sisältö on yhteneväinen ja näin tarjoukset ovat vertailukelpoisia keskenään.

Tutkimussuunnitelman avulla tarjousten sisällössä on otettu mm. huomioon erilaisten

näytteiden määrä eri rakenteista.

Tutkimussuunnitelman tulee sisältää kaikki kosteus- ja homevaurioiden syiden ja laajuuden

selvittämisen kannalta tärkeät ja oleelliset toimenpiteet sekä tutkimusmenetelmät. Hyvässä

tutkimussuunnitelmassa esitetään myös kohteen perustiedot, tehtyjen tutkimusten taustatiedot

sekä listataan käytössä olevat lähtötiedot. Liitteessä 5 on esitetty tutkimussuunnitelman yleinen

malli. (Pitkäranta, 2016, 21)

8. KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNISEN KUNTOTUTKIMUKSEN

TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJA

8.1. Tarjouspyyntöasiakirja

Tarjouspyyntö koostuu neljästä selkeästi erilaisesta asiakokonaisuudesta, mitkä määrittelevät

tilaajan asettamat vaatimukset ko. hankinnalle.

Kuva 14, Tarjouspyynnön sisältö

30

Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen hankinnan kilpailuttamisen kannalta

tärkeimmät tarjouspyynnön asiakokonaisuudet ovat: tehtävän kuvaus ja tavoitteet sekä

kelpoisuusehdot. Näiden osa-alueiden avulla kuvataan yksityiskohtaisesti tilaajan tahtotila ja

kuntotutkimuksen laajuus ko. kiinteistöön kohdistuvan kuntotutkimuksen osalta.

Tarjouspyynnössä kerrotaan yleisesti myös kohteesta, esim. rakennusvuosi ja

rakennusmateriaalit, ja tiloissa mahdollisesti havaitusta sisäilmahaitasta. Tilattavan

kuntotutkimuksen sisällön määrittelyyn on hyvä käyttää erillistä tutkimussuunnitelmaa, jossa

esitetään: täsmällinen tutkimusalue; kaikki kohteen tutkimiseksi tarvittavat

selvitystoimenpiteet ja otettavien näytteiden määrät. Jos tilaaja ei käytä tutkimussuunnitelmaa

tarjouspyynnön sisällön määrittelyssä, niin tulee tutkimussuunnitelma vaatia kuntotutkimuksen

tarjoajalta tarjouksen liitteenä, mikä arvostellaan tarjouksen laadullisena osana. Kosteus- ja

sisäilmateknisen kuntotutkimuksen yhteydessä on hyvä teettää rakennukseen koko

rakennuksen kattava haitta-aineselvitys, mitä tarvitaan rakennukseen kohdistuvissa

korjaustoimenpiteissä.

Kuntotutkimuksen erilaisten näytteiden tutkimuskustannukset kannattaa määritellä tilaajalle

kuuluvaksi, niin tarjouksista saadaan vertailukelpoisiksi merkittävämmän osuuden, varsinaisen

tutkimustyön, osuudelta. Tilaaja säilyttää itsellään määräämisoikeuden näytteiden tutkivan

laboratorion määrittelyssä. Tutkimussuunnitelmassa määriteltyjen erilaisten näytteiden määrä

auttaa tarjoajaa määrittelemään tutkimuksen laajuutta sekä näytteiden ottamiseen kuluvaa

aikaa.

Tilaajan tulee ottaa huomioon kuntotutkimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyys

ja kokemus sisäilmaongelmien tutkimisesta sekä henkilöstön organisointi, koska

kuntotutkimukseen osoitetulla henkilöstön laadulla on merkittävä vaikutus lopputulokseen.

Tarjouspyyntöön voidaan määritellä erilaisia vähimmäisvaatimuksia, jotka kaikki tulee

tarjouksen jättävien tarjoajien täyttää. Vähimmäisvaatimukset ovat asioita, jotka tilaaja katsoo

ehdottoman tärkeiksi ko. hankinnan kannalta ja ne tulee ehdottomasti tarjoajan täyttää, esim.

selvitystyön johtavalla asiantuntijalla tulee olla rakennus-terveysasiantuntijan pätevyys.

Samoin riittävä määrä erikseen määriteltyjen referenssikohteiden edellyttämistä tarjoajalta on

hyvä tapa varmistaa tarjoajan tietotaitoa sisäilmatutkimuksien laadinnasta. Liitteessä 8 on

esitetty erään kohteen kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tarjouspyyntö –asiakirja.

Hankintaa tekevää tahoa nimitetään hankintayksiköksi, jonka on hankinnan kilpailutuksen

yhteydessä ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-

laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankinnan tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on

yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus tarjouspyynnössään. Vertailuperusteiden

on liityttävä hankinnan kohteeseen, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta

valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun

mahdollisuus. Siten sallittua ei olisi esimerkiksi käyttää vertailuperusteita, jotka suosivat

tiettyjä tarjoajia, edellyttävät aiempaa sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosivat

paikallista toimittajaa. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja

pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa

31

hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön

paikkansapitävyys. Riittävänä voidaan pitää sitä, että hankintayksikön käyttämä vertailuperuste

mahdollistaa tarjoajan kirjallisessa tarjouksessaan antamien tietojen tarkistamisen. (Julkisten

hankintojen neuvontayksikkö, 5.5.2017, http://www.hankinnat.fi)

8.2. Tarjoushinnan muodostuminen

Tarjouspyynnössä voidaan määritellä tarjous annettavaksi aikapalkkioperusteisena

kattohintana, mikä sisältää rakenne-, talotekniikka ja kosteusteknisen- kuntotutkimuksen sekä

kohteen haitta-aineselvityksen. Kattohinta toimii tarjouksen arviointiperusteena. Kattohinta

muodostetaan tarjouspyyntölomakkeessa pyydettyjen henkilöryhmien (SKOL 2-5)

tuntihintojen sekä henkilöryhmien tuntikäyttöarvion perusteella. Tarjouslomakkeessa voidaan

pyytää vielä kustannusjakauman osoittava kuntotutkimuksen eri osien (rakenne- ja

kosteustekninen-, talotekninen kuntotutkimus ja haitta-ainetutkimus) kustannusarviot, minkä

avulla tilaaja tiedostaa paremmin eri osa-alueiden laajuuden kuntotutkimuksessa.

8.3. Valintaperusteet

Tarjouksen valintaperusteena on hyvä käyttää kokonaistaloudellisuutta, jolloin tarjouksen eri

laadullisille osa-alueille voidaan laatia pisteytettävät vertailuperusteet. Kokonaistaloudellisessa

vertailussa tarjouksen valintaan vaikuttavat hinnan lisäksi myös laadulliset perusteet.

Tarjouksen vertailuarvo koostuu tarjoukselle annetuista hinta- ja laatupisteistä, joiden

vertailuperusteet tulee ilmoittaa tarjouspyynnössä. Tarjouksen maksimipisteet vertailun jälkeen

voivat olla yhteensä 100 pistettä.

Valintaperusteena kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen kilpailutuksessa tulee käyttää

kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, esim. seuraavin vertailuperustein:

- hinta 50 %

- laatu 50 %

Vertailussa edullisin tarjoushinta saa 50 pistettä. Muut tarjoukset suhteessa parhaaseen

pistemäärään seuraavalla kaavalla:

(edullisin hinta/ vertailuhinta) x 50 pistettä

Laatua arvioidaan, esimerkiksi seuraavin perustein ja painoarvoin:

1. Selvitysvaiheen vetäjä, max. 10 pistettä

Perusteet:

- henkilöstön vähimmäisvaatimukset ylittävä koulutus ja kokemus

- arvotetaan monipuolista palveluun sopivaa koulutusta sekä pitkäaikaista että

monipuolista kokemusta rakennustekniikan alalta ja sisäilmastoselvityksistä

- parhain koulutus ja kokemus saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

32

2. Muu tarvittaessa tilaajan käytettävissä oleva projektihenkilöstö, max. 10 pistettä

Perusteet:

- käytettävissä olevan projektihenkilöstön määrä, max. 5 pistettä

määrään lasketaan mukaan ainoastaan projektiin nimetyt henkilöt, joiden

ansioluettelo on liitetty tarjoukseen

mukaan voi laskea vakituiset kokoaikaiset sekä osa-aikaiset sekä

alihankintasuhteessa olevat

-suurin määrä saa täydet pisteet ja muut suhteutettuna siihen

- käytettävissä olevan projektihenkilöstön koulutus ja kokemus, max. 5 pistettä

arvostetaan monipuolista ja korkeakoulutasoista palveluun soveltuvaa

koulutusta sekä pitkäaikaista että monipuolista kokemusta rakennustekniikan

alalta ja sisäilmastoselvityksistä sekä RTA-tutkintoa

parhain käytettävissä olevan projektihenkilöstön koulutus ja kokemus saa

korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

3. Rakennusfysikaalinen asiantuntija, max. 10 pistettä

Perusteet:

- koulutus, kokemus korjaussuunnittelusta tai asiantuntijatehtävistä sekä luettelo

käytettävissä olevista rakennusfysikaalisista mallinnus- ja laskentaohjelmista, max. 10

pistettä

arvostetaan monipuolista ja korkeakoulutasoista palveluun soveltuvaa

koulutusta sekä pitkäaikaista että monipuolista kokemusta korjaussuunnittelusta

ja/tai asiantuntijatehtävistä sekä käytettävissä olevien rakennusfysikaalisten

mallinnus- ja laskentaohjelmien määrää ja laatua

parhaimmaksi arvioitu tarjous saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna

siihen

4. Tutkimussuunnitelma, max. 10 pistettä

Perustelut:

- arvostetaan suunnitelman selkeää rakennetta ja luettavuutta, laaja-alaisuutta sekä

konkreettisuutta

- parhaimmaksi arvioitu tutkimussuunnitelma: rakenne, luettavuus, tutkimuksen laaja-

alaisuus korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

5. Projektin laadunvarmistusmenettely, max. 10 pistettä

Perustelut:

- arvostetaan seuraavia asioita:

selkeä, juuri tätä kohdetta varten laadittu tutkimuksen toimintatapakuvaus

tutkimuksen laadun varmistamiseksi

henkilöstön osaamisen ja työsuoritusten valvontamenettely

asiakirjojen tarkastus

käytettävän mittakaluston kalibrointi

33

- laadunvarmistusmenettely arvioidaan toimitetun selvityksen perusteella, parhain

menettelytapa saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

9. TUTKIMUSSELOSTUS

9.1. Tutkimusselostuksen sisältö

Kosteus- ja sisäilmateknisestä kuntotutkimuksesta laaditaan kirjallinen tutkimusseloste, jossa

esitetään tutkimus- ja mittaustulokset sekä näistä tehdyt johtopäätökset. Selostuksessa tulee

erottaa selkeästi toisistaan saadut tiedot ja kuntotutkijan omat tulokset sekä johtopäätökset.

Lisäksi tutkimusselosteessa tulee esittää korjaustapaehdotus kunkin vaurioituneen rakenteen

osalta. Korjaustapaehdotusten tarkkuus riippuu kuntotutkijan korjausrakentamis- ja

korjaussuunnittelupätevyydestä. Tutkimusselosteessa tulee esittää arvio eri korjausten ja

toimenpiteiden kiireellisyydestä. Tutkimusselosteessa on esitettävä selkeästi toimenpiteitä

vaatimat poikkeamat ja vauriot, niiden sijainnit, laajuus ja syyt.

Suppeissakin selvityksissä tulee tutkimuksista laatia erillinen tutkimusraportti, johon tulee aina

sisällyttää havaintojen, mittausten ja analyysien tulkinta sekä johtopäätökset korjaus- ja

lisätutkimustarpeista. (Pitkäranta, 2016, 91)

Kuva 15, Tutkimusselostuksen ohjeellinen sisältö. (Pitkäranta, 2016, 91)

Heti raportin alussa olevassa tiivistelmäosassa on kerrottava seuraavat asiat:

34

- sisäilmasto-ongelman aiheuttaja/aiheuttajat

- arvio tilojen käytön riskistä = altistumisolosuhteiden arvioinnin tulos

- korjattavat asiat rakenneosittain

- arvio korjausten kiireellisyydestä ja laajuudesta

Raportissa on esitettävä selvitysten taustatiedot ja käytetyt tutkimusmenetelmät määriteltyine

raja- ja viitearvoineen. Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tutkimustulokset tulee

kirjata tutkimusselostukseen niin selkeästi, että myös aihepiiriin perehtymätön henkilö voi ne

ymmärtää. (Työterveyslaitos, 2009, 4)

9.2. Tutkimustulosten tulkinta

Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen yhteydessä tehtyjen erilaisten mittaustulosten

tulkinnassa tutkimuksen tilaajaa helpottaa liite 6, Asumisterveysasetuksen (545/2015)

mukainen viite- ja ohjearvo –taulukko. Taulukkoon on koottu kaikki Asumisterveysasetuksen

sisäilmanlaatuun heikentävästi vaikuttavien tekijöiden viite- ja raja-arvot. Varsinaisessa

tutkimusselostuksessa on esitetty tutkimustulosten vertailu viite- ja raja-arvoihin nähden, mutta

useasti tutkimuksen tilaaja saa tutkimuksen aikana jo kuntotutkijalta etukäteen tietoa

kenttätutkimuksissa havaituista mittaustuloksista. Taulukko on nopea käyttää ja näin

tutkimuksen tilaajan, esim. rakennuttajan, on helppo verrata mittaustuloksia

Asumisterveysasetuksessa määriteltyihin viite- ja raja-arvoihin.

9.3. Viestintä tutkimusvaiheessa

Kun tutkimussuunnitelman mukaiset tutkimukset ja selvitykset on tehty rakennuksessa,

kuntotutkimusasiantuntijat esittelevät projektiryhmälle tutkimusselosteen tulokset ja

johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset. Projektiryhmän tehtävä on miettiä, miten asiaa

lähdetään viemään eteenpäin, ja huolehtia viestinnästä. Sisäilmatyöryhmä laatii

tutkimustuloksista lausunnon. Sisäilmatyöryhmä voi tehdä tarvittaessa ehdotuksen

lisätutkimuksien teettämisestä. Tutkimustulosten perusteella käydään sisäilmatyöryhmän ja

projektiryhmän välillä keskustelu tilojen käytettävyydestä.

Kun tutkimusraportti on valmistunut, käyttäjille järjestetään tiedotustilaisuus, johon myös

kuntotutkijan tulee osallistua. Kuntotutkija käy tiedotustilaisuudessa tutkimusraportin

keskeisimmät asiat lävitse (mitä tutkittiin, löydökset ja niiden syyt, jatkotoimenpiteet ja niiden

kiireellisyys). Tiedotustilaisuudessa on läsnä sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja,

projektiryhmä, työterveyshuollon edustaja ja terveysvalvontaviranomainen. Käyttäjillä on

mahdollisuus tiedotustilaisuudessa keskustella tutkimusselostuksen tuloksista ja esittää

asiantuntijoille kysymyksiä. Tutkimusselostus on tiedotustilaisuuden jälkeen mahdollista sopia

julkaistavaksi yhdessä sovittuun paikkaan. (Parempi sisäilma Poriin)

35

Kuva 16, Viestinnän sisältö sisäympäristövaiheessa -vaiheessa

10. RISKINARVIOINTI

10.1. Riskianalyysi

Kiinteistöjen sisäilmaongelmissa riskianalyysiä voidaan menetelmänä soveltaa moniin

altisteisiin ja niiden haitallisuuden arviointiin ja hallintaan. Riskianalyysi koostuu

riskinarvioinnista, riskinhallinnasta sekä riskiviestinnästä. Huomioitavaa on, että riskinarviointi

ja –hallinta on erotettu toiminnallisesti toisistaan, samoin myös prosessien toimijat ovat osittain

eri tahoja. Riskinarvioinnissa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle

aiheutuva riski, mikä johtuu työpaikalla ilmenevästä vaarasta tai haitasta. Riskiarviointi tehdään

ensimmäiseksi, jolloin tunnistetaan olemassa olevat vaarat. Arviointityön jälkeen voidaan

ryhtyä suunnittelemaan riskinhallintaa tunnistetuille riskeille. Viestintä on tärkeä osa

kokonaisuutta ja se kuuluu koko prosessiin ja sen eri vaiheisiin. (Seuri, 2016, luento: Riskin

kokeminen ja viestintä)

Kuva 17, Riskianalyysin osat. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

36

Riski tarkoittaa haitallisen tapahtuma tai vaaran todennäköisyyttä ja vakavuutta yhdessä.

Riskinhallinnassa valitaan ja sovelletaan keinoja, joilla riskiä pyritään vähentämään.

Riskiviestinnässä riskinarvioinnista ja riskin hallinnasta vastaavat ja asiaan liittyvät henkilöt

välittävät vastavuoroisesti riskiin liittyviä tietoja ja mielipiteitä eri osapuolille.

(http://www.sisailmayhdistys.fi, Viitattu 16.4.2017)

Työturvallisuuslain (738/2002) 10§ mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää,

tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat.

Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa, joka käytännössä

tarkoittaa työolosuhteiden seurantaa ja ennakointia mahdollisiin riskeihin.

Työterveyshuoltolain (1383/2001) 12§ mukaan työterveyshuollon sisältöön kuuluu mm. työn

ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi.

Työterveyshuolto osallistuu työpaikan riskien arviointiin yhtenä asiantuntijatahona.

Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työntekijöiden työolosuhteiden seuranta ja ennakointi

mahdollisiin riskeihin. (Pietarinen, 2016, luento: Altistumisen arviointi)

Riskinarviointi sisäilmaongelmissa on useasti haasteellisempaa kuin helposti määriteltävän ja

mitattavan riskinarvioinnissa, esim. häkäpitoisuus sisäilmassa. Sisäilmaongelma –tapauksissa

on runsaasti erilaisia altisteita, joista osa on myös tuntemattomia. Tilojen käyttäjillä havaittujen

oireiden ja muiden terveysvaikutuksien syynä voi useasti olla myös monta muuta, kuin

sisäilman laatu. Terveysvaikutuksien arviointi perustuu ammattitaitoisen työterveyshuollon

ammattilaisen suorittamaan päättelyyn saatujen taustatietojen ja kokemuksen perusteella.

(Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

Terveysvaikutuksien arvioinnissa tulee huomioida kokonaisuus, mikä koostuu rakennuksesta

tehtyihin havaintoihin ja erilaisiin mittaus- ja tutkimustuloksiin sekä tilojen käyttäjien kokemiin

oireisiin kohteessa. Arviointityö on valmis, kun eri osakokonaisuudet on arvioitu ja niiden

tulokset tukevat toisiaan. Sisäilmaongelman ratkaisussa päästään hyvään lopputulokseen, kun

on tehty: perusteellinen selvitys, joka paljastaa terveyshaittojen aiheuttajan; oikein ja riittävän

laajasti tehdyt korjaustoimenpiteet ja kaikkein tärkeimpänä koko prosessin ajan hyvä ja oikea-

aikainen viestintä. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

10.2. Sisäilmaongelmien riskinarviointimalli

Sisäilmaongelmakohteissa on riskinarvioinnissa erilaisia epäkohtia, jotka on hyvä ottaa

huomioon. Sisäilmaongelmakohteissa esiintyvät yleisoireet voivat johtua useasta eri tekijästä.

Pelkkien koettujen oireiden kautta ei voida kuvata terveysvaikutuksien vakavuutta.

Terveysriskinarvioinnissa on huomioitava rakennuksen terveellisyys. Oikein korjattu

kosteusvaurio eikä vain tiedossa oleva riskirakenne voi lisätä altistumisen todennäköisyyttä,

vaan vaikutus sisäilman laatuun tulee erikseen osoittaa tutkimuksin. Näkyvä kosteusvaurio ei

välttämättä aina tarkoita altistumista mikrobeille, altistumisen kannalta merkittävää on

vaurioiden laajuus. Yksittäisen ammattitapauksen perusteella ei voida vielä määritellä

37

työpaikan terveellisyyttä (sietämätön riski). Tärkeintä riskinarvioinnissa on kokonaisuuden

ymmärtäminen ja hallinta. (Pietarinen, 2016, luento: Altistumisolosuhteiden arviointi)

Kuva 18, Sovellettu riskinarviointimalli (BS8800) sisäilmaongelmakohtaisiin. (Pietarinen,

2016, luento: Altistumisolosuhteiden arviointi)

10.3. Vaaran tunnistus

Sisäilman vaaratekijä voi olla biologinen, kemiallinen tai fysikaalinen tekijä, joka vaikuttaa

tilan käyttäjän terveyteen huonontavasti. Vaara voi liittyä tilan olosuhteisiin, kuten

lämpöoloihin, liian korkeaan hiilidioksidipitoisuuteen, meluun, valaistukseen, hajuihin tms.

tekijää. Havaitut vaarat voivat olla myös toisistaan riippuvaisia: esimerkiksi kylmille pinnoille

voi kondensoitua kosteutta, koska puutteellinen ilmanvaihto ei pysty poistamaan sisäilmasta

riittävästi kosteutta.

Kosteusvaurioihin liittyvä vaara voidaan tunnistaa epäsuorasti mittaamalla mikrobeja tai

kemiallisia yhdisteitä rakennuksen sisäilmasta tai materiaaleista. Mahdolliset sisäilmahaittaa

aiheuttavat vaaratekijät voidaan tunnistaa kolmella tavalla:

- riskirakenneselvityksellä

- vaurion merkkien tai haittatekijän tunnistamisella

- oirekyselyllä tai –selvityksellä.

Rakennuksen mahdollisten riskirakenteiden selvitys on tärkeä osa rakennuksen

kosteusvauriotutkimusta. Muut vaaran tunnistustavat osoittavat mm. mikrobiologisten tai

kemiallisten lisätutkimusten tarpeen. (http://www.sisailmayhdistys.fi, Viitattu 16.4.2017)

38

10.4. Riskirakenteen tunnistaminen

Sisäilmaongelmien, erityisesti kosteus- ja homeongelmien tutkimukseen perehtynyt ja kokenut

rakennusalan koulutuksen saanut henkilö osaa arvioida kohteen rakennekuvauksen,

rakennepiirustuksien ja rakenteen toteuttamistavan perusteella riskit, jotka voivat aiheuttaa

kosteusvaurioita ja homeongelmia rakenteisiin. Riskialtis rakenne eli riskirakenne vaurioituu

suurella todennäköisyydellä, jos siihen kohdistuu kosteusrasitusta.

Sisäilmasto-ongelmien ja erityisesti kosteus- ja homevaurioiden kannalta merkitseviä

riskitekijöitä ovat seuraavat riskirakenteet:

rakenne on toteutettu rakennusmääräysten vastaisesti tai rakenteen suunnittelussa tai

toteutuksessa ei ole otettu huomioon rakennusfysiikan lakeja

o rakenteen kuivumismahdollisuutta

o valesokkeli

o sisäpuolisesti eristetyt kellarin seinät

o maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on purueristys ja koolattu lautalattia

o märkätilojen vedeneristykset puuttuvat tai ovat puutteellisia

o vuosien saatossa rakenteissa on käytetty orgaanisia materiaaleja ja erityisesti

orgaanisia eristemateriaaleja

(http://www.sisailmayhdistys.fi, Viitattu 16.4.2017)

10.5. Vauriomerkkien tunnistaminen

Kosteus- ja homevauriorakennuksissa etsitään rakenteista ulkoisia vaurion merkkejä. Niitä

haetaan pääsääntöisesti aistivaraisesti: pääosin katsomalla, mutta myös koputtelemalla,

kuuntelemalla (putkivuodot) ja haistelemalla. Vaurio rakenteessa voi ilmetä pintarakenteiden

erilaisina muodonmuutoksina, esim. värimuutos (tummuminen), maalipinnan kupruilu,

tasoitteiden irtoaminen. Toimimaton ilmanvaihto voidaan helposti todeta merkkisavun ja

paperipala -testin avulla. Lisäksi merkkisavun avulla voidaan tarkastella tilan painesuhteita ja

etsiä vuotoilmareittejä. (http://www.sisailmayhdistys.fi, Viitattu 16.4.2017)

10.6. Oirekysely osa riskiarviointia

Oirekyselyn avulla selvitetään oireiden esiintymistä rakennuksen käyttäjillä, saatua tietoa

käytetään vaaran tunnistamiseen. Rakennuksessa tulisi tehdä lisäselvityksiä aina, kun työntekijä

liittää havaitsemansa oireet ja sisäilmanlaadun heikkenemisen tiettyyn työtilaan.

Terveydenhuolto ja työpaikkojen työterveyshuolto ovat apuna oireselvityksiä tehtäessä.

(http://www.sisailmayhdistys.fi, Viitattu 16.4.2017)

Sairauspoissaolotietoja ei tule käyttää kuvaamaan työpaikan ongelmien laajuutta tai

vakavuutta, sillä poissaolojen syytieto on epävarmaa. Jos sisäilmaongelmien vaikuttavuutta

39

sairauspoissaoloihin halutaan käyttää osana kohteen sisäilmaongelman vakavuuden

kuvaamiseen, niin tulee se tehdä sisäilmastokyselyn yhteydessä. Kyselyssä voi tiedustella

kuinka monta päivää henkilö on ollut poissa työstä sisäilmaan liittyvän ongelman takia

edellisen 12 kk:n aikana. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

10.7. Vaaran kuvaaminen

Vaaran kuvaaminen tarkoittaa sisäilmassa esiintyvän biologisen, kemiallisen tai fysikaalisen

tekijän aiheuttaman terveyshaitan vakavuutta. Sisäilmaongelmien vaaran kuvaamisessa

voidaan käyttää seuraavan laista jakoa:

vaarat, jotka voivat johtaa eliniän lyhenemiseen

o tupakointi

o sisäilman radon

o hiilimonoksidi

o asbesti

vaarat, jotka voivat johtaa pysyvään sairauteen

o sisäilman allergeenit

o sisäilman hiukkaset (sienet, bakteerit, virukset)

o PAH-yhdisteet

vaarat, jotka voivat johtaa tilapäiseen sairauteen

o kosteusvauriorakennuksissa altistuminen (mm.

ylähengitystietulehdukset)

vaarat, jotka aiheuttavat oireita

o VOC

o puutteellinen ilmanvaihto

vaarat, jotka vähentävät toimintakykyä

o liian matala tai korkea lämpötila

o vaarat, jotka vaikuttavat vain viihtyvyyteen (esim. jotkut hajut)

(http://www.sisailmayhdistys.fi, Viitattu 16.4.2017)

Vaaran tunnistaminen rajaa terveysvaikutuksien arvioinnissa suoritettavan päättelyn

mahdollisuuksia, esim. jos tunnistettu vaara on veto siitä ei voi aiheutua astmaa. Vaara voidaan

kuvata ensin yleisellä tasolla, minkä kautta päästään käsitykseen millaisesta vaarasta kussakin

tapauksessa voi olla kyse. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

40

10.8. Annos-vasteen arviointi

Annos-vaste tarkoittaa, että kuinka suuri annos tunnistettua riskiä aiheuttaa haittaa ja millä

tavalla haitta lisääntyy tai pahenee annoksen suurentuessa. Sisäilmaan vaikuttavilla haitallisilla

tekijöillä on annos-vaste. Monilla sisäilmankin tunnistetuilla vaaroilla on tunnettu annos-vaste,

esim. häkä, radon, lämpötila. Sisäilmassa on kuitenkin useita tekijöitä, joiden annos-vastetta ei

tunneta, koska myöskään terveyshaitan aiheuttajaa ei tunneta. Näiden tekijöiden annos-vastetta

voidaan tapauskohtaisesti arvioida epäsuorasti esim. vaurion iän ja laajuuden avulla. (Seuri,

2016. luento: Terveysvaikutukset)

10.9. Altistuksen arviointi

Rakennuksen altistumisen arviointi rakennuksesta peräisin oleville epäpuhtauksille perustuu

teknisen kokonaisuuden hallintaan, jossa huomioidaan rakennus- ja talotekniikan sekä

rakennuksesta peräsin olevien epäpuhtauslähteiden vaikutus myös sisäilmaston laatuun.

Altistumisen arviointi on yksi osa riskinarviota. Altistumisen arviointi suoritetaan

sisäilmaongelmaiseen rakennukseen, kun siitä on tehty ensin laaja-alaiset rakenne- ja

talotekniset kuntotutkimukset. Altistumisen arvioinnissa esitetään kriteerit jokaisen osa-alueen

arvioimiseksi ja sen perusteella tehdään haitallisen altistumisen arviointi. Altistumisen

arvioinnissa otetaan huomioon myös rakennuksen käyttäjien kokema sisäilmaston laatu ja

tilojen käyttöön liittyvä ryhmätason terveydellinen tieto. Altistumisen arviointia käytetään

myös yhtenä osana rakennusten korjausten kiireellisyyden arvioinnissa, silloin kun

riskinarviota rakennuksesta tehdään. Useasti korjausten kiireellisyyteen vaikuttavat

altistumisen ja riskinarvion lisäksi myös rakennuksen tekninen kunto ja käyttöikä sekä niihin

liittyvät riskit ja erilaiset talouteen ja rakennuksen toimintaan liittyvät tavoitteet. (Säteri ja

Ahola, 2015, 19)

Yleensä sisäilmasto-ongelmaisissa kohteissa esiintyy useita eritasoisia haittatekijöitä, jotka on

huomioitava altistumisen arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden määrittelyssä. Altistumisen

arvioinnista saatuja tietoja tulee hyödyntää lähtötietona rakennusten peruskorjausten laajuuden

sekä niiden kiireellisyyden suunnittelussa. (Säteri ja Ahola, 2015, 32)

10.10. Riskin kuvaaminen

Riskin kuvaaminen on riskiarvioinnin viimeinen vaihe, missä laaditaan yhteenveto kaikista

muista riskiarvioinnin osa-alueista. Riskin kuvaamisen tarkoituksena on kuvailla riskiä

ymmärrettävästi, esim. terveyshaitta viihtyvyyshaitta vrt. kuolema. Kuvaamisen yhteydessä

arvioidaan myös riskin todentumisen todennäköisyyttä. Tavoitteena on saada numeerinen arvo

kuvaamaan riskin vakavuutta, mutta sisäilmariskien kuvaamisessa on tyydyttävä sanalliseen

kuvailuun. Riskin kuvaamisen tavoite on tuottaa tietoa riskin torjuntaa varten. (Seuri, 2016,

luento: Terveysvaikutukset)

Sisäilmariskin suuruutta kuvattaessa arvioidaan seuraavat asiat:

41

mahdollisen terveyshaitan vakavuus

terveyshaitan ilmaantumisen todennäköisyys.

Vaikka riskin suuruuden arviointiin liittyy lähes aina epävarmuustekijöitä, riskin kuvaaminen

jollakin asteikoilla auttaa riskin hallinnassa. (http://www.sisailmayhdistys.fi, Viitattu

17.4.2017)

10.11. Riskiviestintä

Viestinnän suunnittelussa on huomioitava, että riski koetaan eri tavoin ja sen vuoksi tarvitaan

myös erilaisia viestinnäntapoja. Riskin kokemiseen vaikuttavat riskin kokijaan liittyvät tekijät

sekä riskiin liittyvät tekijät. Riskin vapaaehtoisuus vaikuttaa riskin kokemiseen. Vapaaehtoinen

riski hyväksytään helpommin kuin pakollinen riski, esim. itse rakennutun talon riski

hyväksytään helpommin kuin toisen rakentaman talon riski. Riskin hallittavuus vähentää

osaltaan riskiä. Myös riskit, joista koetaan välitöntä haittaa, koetaan useasti suurempina

riskeinä, kuin riskit, joiden haitat ilmaantuvat vasta tulevaisuudessa. Luonnon olosuhteisiin

liittyvät riskit hyväksytään herkemmin kuin ihmisten aiheuttamat, esim. tulva vrt. viemäritukos.

Kosteusvaurioiden ja homeiden aiheuttamat terveysvaikutukset ovat tuntemattomia, mikä tekee

riskistä vaikeamman hyväksyä. Asiantuntijoiden erimielisyys sisäilmaongelmissa lisää riskiin

liittyvää vaaraa. Ihmisluonnon luonnollinen suojeluvaisto ilmenee riskin kokemisen

suuruutena, kun lapsiin kohdistuu ulkopuolinen riski, esim. päiväkotien ja koulujen

sisäilmaongelmat. (Seuri, 2016, luento: Riskin kokeminen ja viestintä)

Kosteus- ja homevauriotapauksissa riski koetaan suurena ja riippuen riskin kokijoiden taustasta

sekä riskin kohteesta. Riskin suuruutta lisää epätietoisuus, kun riskin aiheuttajaa ei tiedetä

tarkasti. Samaan aikaan on paljon ja helposti tarjolla pelottavaa informaatiota Internetistä. Myös

aikaisemmat kiinteistöön liittyvät käyttäjien epäonnistuneet kokemukset, esim.

korjaustoimenpiteiden onnistumisessa vaikuttavat siihen, että toimijoihin ei enää luoteta.

Käyttäjien kokemaan riskiin vaikuttaa myös, miten yksikön esimies antaa tukea heille asiassa

sekä miten heitä kuunnellaan riskiin liittyvissä asioissa. Useasti kosteus- ja homevaurio-

ongelmissa riskin kokemiseen kanavoituu paljon muitakin vaikutteita kuin pelkkä

sisäilmaongelma. Onnistumiseen sisäilmaongelman ratkaisemisessa auttavat eriosapuolten

ammattitaito ja osaaminen, mihin tulee panostaa koko prosessin ajan. Huolellisesti mietitty ja

suunniteltu viestintä auttaa sisäilmaongelman ratkaisemisessa ja tarvittavan yhteistyön

luomisessa eri osapuolien välille. (Seuri, 2016, luento: Riskin kokeminen ja viestintä)

Yhteistyön toiminen eri osapuolten välillä edellyttää tiedottamista, joka tulee aloittaa heti

hankkeen alkuvaiheessa. Kaikista työ- ja tutkimusvaiheista, mahdollisista tutkimuksen

aiheuttamista haitoista ja häiriöistä sekä hankkeen aikataulusta tiedotetaan eri osapuolia hyvissä

ajoin ja tasapuolisesti. Ajoissa hoidettu tiedottaminen antaa käyttäjille mahdollisuuden

sopeutua tilanteeseen sekä etsiä keinoja riskin pienentämiseksi. Tiedottamisen tulee olla

samanlaista kaikille osapuolille. Riskiviestinnän peruslähtökohta on luottamus, jonka

edellytyksenä on avoimuus sekä oikea asenne asianosaisia kohtaan. Eri osapuolien

luottamuksen saavuttamista tukee vaaran kuvaamiseksi tehtyjen selvitysten hyvä tieteellis-

tekninen laatu. (http://www.sisailmayhdistys.fi, Viitattu 17.4.2017)

42

Viestinnässä on huomioitava myös median tarpeet, mikä on huomioitava oikea-aikaisena ja

riittävänä tiedottamisena, mikä tulee tehdä ennen huhujen syntymistä. Eri osapuolien

käyttäytyminen prosessin aikana on suora viesti käyttäjille, ihmisten tunteet tulee huomioida ja

heidän työpaikkaa ja kokemaa riskiä tulee kunnioittaa. Tietämättömyys joissakin asioissa on

hyvä tuoda esiin rehellisesti, eikä valehdella asiasta. Valehtelu johtaa nopeasti luottamuksen

menettämiseen osapuolien välillä, minkä uudelleen takaisin saaminen on hankalaa. (Seuri,

2016, luento: Riskin kokeminen ja viestintä)

11. ALTISTUMISOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI

11.1. Sisäympäristön tarkastelu kokonaisuutena

Sisäympäristö koostuu monesta eri osatekijästä, kuten ilman laadusta,

ilmanvaihtojärjestelmistä, lämpöoloista, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja

tilajärjestelyistä. Sisäympäristöongelmia selvitettäessä sisäilmastoa ja -ympäristöä

tarkastellaan kokonaisuutena (ABC-malli), johon kuuluvat A) rakennus- ja talotekniset tekijät

sekä sisäilmasto-olosuhteet; B) tilojen käyttäjien kokemukset ja terveydentila sekä C)

sisäympäristöön liittyvät toimintatavat. Hyvässä sisäympäristössä tilat tukevat tiloissa tehtäviä

toimintoja. Osa-alueita A, B ja C selvitetään ns. esiselvityksissä, mahdollisissa lisäselvityksissä

sekä altistumisolosuhteiden ja niiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Samat osa-alueet

huomioidaan johtopäätöksien teossa sekä seurantamenetelmistä päätettäessä.

Kuva 19, Laadukas sisäympäristö koostuu kolmesta osa-alueesta. (Työterveyslaitos, 2016, 14)

43

Hyvä sisäympäristö koostuu eri osa-alueista:

Kuva 20, Hyvän sisäympäristön tekijät. (Pietarinen, 2016, luento: Altistumisolosuhteiden

arviointi)

11.2. Yleistä altistumisolosuhteiden arvioinnista

Rakennuksen sisäilmasto-ongelman kokonaiskuvan muodostumiseen vaaditaan usean osa-

alueen huomioimista ja eri ammattilaisten osaamista ja kokemusta. Kokonaiskuvan

muodostamiseen tarvitaan tietoja rakennuksesta ja sen taloteknisten järjestelmistä. Lisäksi

tarvitaan tietoa tilojen käyttäjien terveydestä ja heidän kokemuksistaan tilojen sisäilman laatuun

liittyen. Kokonaisvaltaisten selvitysten perusteella voidaan arvioida altistumisolosuhteita ja

niiden terveydellisiä vaikutuksia tilojen käyttäjille. (Työterveyslaitos, 2016, 30)

Altistumisen arvioinnilla tarkoitetaan työperäisten haittojen ja vaarojen tunnistamista ja niille

altistumisen todennäköisyyden määrittämistä. Altistumisolosuhteiden arvio perustuu

piirustuksiin, muihin asiakirjoihin, mittauksiin, tutkimuksiin ja muuhun rakennuksessa

suoritettuun havainnointiin kokonaisvaltaisesti rakennus- ja taloteknisesti sekä sisäilman

laadun arvioon niistä rakennukseen liittyvistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa altistumisen

määrään, laatuun ja kestoon. (Pietarinen, 2016, luento: Altistumisen arviointi)

Altistumisolosuhteiden arviointi edellyttää, että käytettävissä on riittävästi tietoa mm.

rakennuksen kunnosta, rakenteiden lämpö-ja kosteusteknisestä toimivuudesta,

taloteknisistäjärjestelmien toimivuudesta sekä kunnosta ja mahdollisista epäpuhtauslähteistä

sekä yhteydestä sisäilmaan ja sisäilman laadusta. Arvioinnin tekee yleensä kohteen johtava

asiantuntija yhteistyössä ja konsultoiden kohteen eri selvitysten tekijöitä.

Altistumisolosuhteiden arviointiin vaaditut pätevyysvaatimukset on esitetty taulukossa 1.

44

Arviointityö tehdään vasta teknisten selvitysten tulosten perusteella. (Työterveyslaitos, 2016,

30)

Taulukko 2, Altistumisolosuhteiden arvioinnin asiantuntijan pätevyysvaatimukset:

1= samat pätevyydet kuin on asetettu asumisterveysasetuksessa

2= korkeakoulututkinto rakennus-, talotekniseltä tai sisäilmastoaihealueelta ja laaja

osaaminen ongelmaratkaisuprosesseista työpaikoilla

Sisäympäristön epäpuhtauksiin liittyviä haitallisia altistumisolosuhteita kuvaavia

pääperiaatteita on kirjattu taulukko 5, Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden toimesta.

Taulukkoon kirjattuja pääperiaatteita voi hyödyntää ja soveltaa altistumisolosuhteiden

arvioinnissa. Haitallisilla altistumisolosuhteilla tarkoitetaan tilanteita, jolloin ympäristössä on

tavanomaiseen toimintaympäristöön verrattuna enemmän epäpuhtauksia tai epäpuhtauslähteitä.

(Työterveyslaitos, 2016, 31)

Jos sisäilmasto-ongelmatilanteessa on arvioitu, että haitallinen altistumisolosuhde on

todennäköinen tai erittäin todennäköinen, on aina samalla arvioitava myös toimenpidetarve.

Korjaustoimenpiteiden kiireellisyysjärjestys voi olla terveys- tai rakennusteknisperusteinen.

Useasti rakennukseen liittyvistä korjaustoimenpiteistä ja toteutusaikatauluista vastaa

rakennuksen omistaja. Työantajan velvollisuus on taata työntekijöille terveelliset ja turvalliset

työskentelyolosuhteet riippumatta siitä vastaako kiinteistön omistaja sille kuuluvista tehtävistä.

Työnantajalle hyvä apu erilaisissa sisäilmasto-ongelmissa on sisäilmatyöryhmä.

45

Sisäilmatyöryhmässä voidaan arvioida toimenpiteet ja neuvotella eri ratkaisuvaihtoehdoista

moniammatillisesti. (Työterveyslaitos, 2016, 32)

Altistumisolosuhteiden ja terveydellisen merkityksen arvioitiin tarvittavat tiedot:

rakennuksen tekninen kunto ja sisäilman laatu

riskirakenteiden esiintyvyys

vaurioiden yhteys sisäilmaan

ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilmaston laatuun

henkilökunnan oireet ja koetut työympäristöhaitat

o merkitsevyys ryhmätasolla

o oireita ei tarvita korjausten käynnistämiseen

Kosteus- ja homevaurion altistumisen arvio tehdään työpaikan sisäilmatyöryhmässä, jossa on

käytettävissä monipuolisesti eri alojen asiantuntijoita. Terveydellisen riskin arvio tehdään

lääketieteellisen asiantuntijan johdolla. (Pietarinen, 2016, luento: Altistumisen arviointi)

Altistumisolosuhteiden arviointi tehdään ensisijaisesti rakennus- ja taloteknisten

kuntotutkimuksien sekä sisäilmastoselvityksien tulosten arvioinnin perusteella. Altistumisen

arviointi perustuu seuraavien tekijöiden arviointiin:

1. rakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden arviointi (taulukko 2)

2. ilmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä

rakennuksen paine-erot (taulukko 3)

3. ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilman laatuun (taulukko 4)

4.rakennuksesta peräisin olevat sisäilman epäpuhtaudet.

(Työterveyslaitos, 2016, 32)

11.3. Rakenteiden mikrobivaurioiden laajuuden arviointi

Rakenteissa olevia mikrobivaurioiden laajuutta arvioidaan rakenneavauksilla,

rakennekosteusmittauksilla sekä materiaalinäytteiden mikrobiologisilla analyyseillä.

Mikrobivauriolla tarkoitetaan bakteerien, homeiden, hiivojen ja lahottajasienten haitallista

esiintymistä rakenteessa. Vaurioiden laajuuden arviointi perustuu tietoihin rakennetyypistä,

rakenteen rakennusfysikaalisesta toimivuudesta, materiaaliominaisuuksista ja rakennuksen

sisäilmasto-olosuhteista (lämpö ja kosteus).

46

Kuva 21, Mikrobikasvuston sisäilmavaikutuksia määrittäviä tekijöitä. Vaurion alan, kasvustoa

ja sisäilmaa erottavien rakenteiden ja painesuhteiden sekä mikrobimäärien osalta

sisäilmavaikutusten todennäköisyys on sitä suurempi, mitä alempana pyramidien portailla

ollaan. (Pitkäranta, 2016, 144)

Kuva 22, Mikrobien esiintyminen ja merkitys rakennusvaipan eri osissa. (Pitkäranta, 2016,

144)

47

Taulukko 3, Taulukossa kuvataan rakenteessa olevien mikrobivaurioiden laajuuden

arvioinnin kriteereitä

11.4. llmayhteys ja ilmavuotoreitit epäpuhtauslähteestä sisäilmaan sekä

rakennuksen paine-erot

Rakenteessa mahdollisesti olevan epäpuhtauslähteiden vaikutusta sisäilman laatuun arvioidaan

rakenteen tiiveyden sekä mahdollisten ilmavuotoreittien perusteella. Rakennuksen tai

rakennusosan suuri alipaineisuus lisää ilmavuotoriskiä rakenneliitosten ja rakenteiden

läpivientien kautta, jolloin ilmavuodon mukana sisäilmaan saattaa kulkeutua epäpuhtauksia

rakenteista.

Ilmavuotoreitit ovat merkittävä tekijä altistumisen kannalta. Ilmayhteyden ja ilmavuotoreittien

tutkimusmenetelmiä ovat:

lämpökuvaus

merkkiainemittaus

paine-eroseuranta

ilmanpitävyysmittaus

ilmasta otettavat näytteet

(Pietarinen, 2016, luento: Altistumisen arviointi)

48

Taulukko 4, Taulukossa kuvataan arviointikriteereitä epäpuhtauslähteen ja sisäilman

välisestä ilmavuotoreiteistä sekä rakennuksen paine-eroista. (Työterveyslaitos, 2016, 33)

11.5. Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilmaston laatuun

Huonokuntoinen, toimimaton tai väärin mitoitettu ilmanvaihtojärjestelmä voi heikentää

sisäilmaston laatua. Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutusta sisäilmaston laatuun arvioidaan

järjestelmän puhtauden, toimintakunnon sekä tilojen ilmamäärien riittävyyden avulla.

(Työterveyslaitos, 2016, 34)

49

Taulukko 5, Taulukossa kuvataan arviointikriteereitä ilmanvaihtojärjestelmän vaikutuksesta

sisäilmaston laatuun. (Työterveyslaitos, 2016, 34)

11.6. Rakennuksesta peräisin olevat epäpuhtaudet

Rakennuksen epäpuhtauslähteet pitää selvittää ensisijaisesti rakennus- ja/tai taloteknisillä

selvityksillä. Tiloista mahdollisesti mitattujen epäpuhtauksien pitoisuustuloksia tulee tulkita

tilan käyttötarkoituksen mukaan asetetuilla ohje- ja viitearvoilla. Sisäilmamittausten tulokset

ovat tarvittaessa osa altistumisolosuhteiden arviointia. Mittaustulokset eivät yleensä voi laskea

rakennus- ja taloteknisten havaintojen perusteella tehtyä arviota altistumisolosuhteista, mutta

kohonneina pitoisuuksina mittaustulokset voivat nostaa altistumisolosuhdearvioita

haitallisemmaksi ja korostaa tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyyttä, esim. asbesti-, PAH-

yhdisteiden, radon -pitoisuudet. (Työterveyslaitos, 2016, 35)

Rakennuksesta peräisin olevat muut sisäilmana epäpuhtaudet todetaan ensisijaisesti

paikantamalla epäpuhtauslähde ja ilmayhteysreitti lähteestä sisäilmaan. Tarvittaessa voidaan

ottaa sisäilman laatua kuvaavia näytteitä, esim. pöly- ja ilmanäytteet sisäilmasta. Tulosten

tulkinta suoritetaan tilan käyttötarkoituksen perusteella määriteltyjen ohje- ja

toimenpidearvojen perusteella. (Pietarinen, 2016, luento: Altistumisen arviointi)

Jos sisäilman epäpuhtauksien pitoisuudet ylittävät käyttötarkoituksen mukaiset viitearvot,

arvio altistumisesta sijoittuu taulukossa 5 tasoille ”mahdollinen / todennäköinen / erittäin

todennäköinen” sen mukaan, kuinka vakavia ja laajoja epäpuhtauslähteitä (esim.

mikrobivaurioituneet rakenteet) tiloissa on ja onko epäpuhtauslähteistä ilmayhteyttä

sisäilmaan. Sisäilman epäpuhtauspitoisuuden ollessa välillä 50-99 % sisäilman viitearvosta

tulos voi viitata rakennukseen liittyvään sisäilmasto-ongelmaan, jolloin on tarkkaan arvioitava

50

muiden teknisten selvitysten tuloksia sekä koko rakennuksen tilannetta kokonaisuutena sekä

lisäselvitys-, seuranta- tai toimenpidetarpeita. (Työterveyslaitos, 2016, 35)

11.7. Altistumisolosuhteiden arviointi

Altistumisolosuhteiden arviointi tehdään taulukoiden 2-4 pääperiaatteiden arvioimisen avulla,

yhteenvetotaulukko 5 mukaisesti. Arvio tehdään merkittävimmän sisäilman laatuun

vaikuttavan epäpuhtauslähteen mukaisesti, kaikkien tason pääperiaatteiden ei tarvitse täyttyä,

taulukoissa 2 ja 3 sekä lopullisessa altistumisolosuhteiden arvioinnissa taulukossa 5.

(Työterveyslaitos, 2016, 35-36)

Ilmanvaihtojärjestelmän vaikutus sisäilmaston laatuun ja mahdollisia muita sisäilman mitattuja

epäpuhtaustekijöitä on tarkasteltava altistumisolosuhteiden arvioinnissa samanaikaisesti.

Yleensä sisäilmasto-ongelmaisissa rakennuksissa esiintyy useita sisäilmaston laatua

heikentäviä tekijöitä, joihin kohdistetaan erilaisia ja kiireellisyydeltään eroavia toimenpiteitä.

(Työterveyslaitos, 2016, 35-36)

Altistumisolosuhteiden arvioinnissa tarkastellaan isoja kokonaisuuksia, koko rakennusta tai sen

osia. Taulukossa 5 esitettyjä altistumisolosuhteiden kriteerejä voidaan soveltaa käytettäväksi

myös tila- tai huonekohtaisesti, kunhan käytössä on vastaavat tiedot kuin koko rakennusta

arvioitaessa. (Työterveyslaitos, 2016, 36)

Tavanomaisesta poikkeavan altistumisolosuhteen todennäköisyys:

Kuva 23, Altistumisolosuhde epätodennäköinen. (Pietarinen, 2016, luento:

Altistumisolosuhteisen arviointi)

51

Kuva 24, Altistumisolosuhde mahdollinen. (Pietarinen, 2016, luento: Altistumisolosuhteisen

arviointi)

Kuva 25, Altistumisolosuhde todennäköinen. (Pietarinen, 2016, luento: Altistumisolosuhteisen

arviointi)

52

Kuva 26, Altistumisolosuhde erittäin todennäköinen. (Pietarinen, 2016, luento:

Altistumisolosuhteisen arviointi)

11.8. Menetelmän haasteet

Sisäilmastoon liittyvät selvitystulokset eivät aina viittaa rakennuksen sisäilmasto-ongelmiin,

vaikka tilojen käyttäjillä voi esiintyä oireita ja huolta tilojen terveellisyydestä. Tällöin on

arvioitava ratkaisuprosessin eri vaiheisiin liittyneet mahdolliset epäonnistumiset, esim.

viestintä, sekä työpaikan toimintatavat sisäilmasto-ongelmissa. On myös arvioitava, voisiko

oireilun taustalla olla muita, esim. työkuormitukseen tai työyhteisön liittyviä ongelmia.

(Työterveyslaitos, 2016, 38)

Altistumisen ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa on paljon haasteita. Sisäilman

epäpuhtauksille ei ole olemassa terveysperusteisia viitearvoja. Altistumista arvioidaan lähinnä

rakenteiden vaurioiden tai epäpuhtauslähteiden laajuudella ja kestolla sekä yhteydellä

sisäilmaan. Kosteus- ja mikrobivaurioissa ei tiedetä mitkä tekijät aiheuttavat oireita ja

sairastumista. Tällä hetkellä ei ole olemassa myöskään menetelmää, jonka avulla oireiden ja

kosteusvaurioiden syy-yhteys voitaisiin osoittaa. Ei myöskään varmuudella tiedetä, mitkä oireet

liittyvät juuri kosteus- ja homevaurioihin, eivätkö muihin sisäilman laadusta johtuviin hyvin

yleisesti esiintyviin oireisiin, esim. mineraalivillakuitujen aiheuttamat oireet. Altistuminen on

useiden altisteiden summa, mikä tekee sen arvioinnista ja määrittelystä erityisen haastavaa.

Terveysperusteista raja-arvoa ei voida asettaa, mikä määrittelisi ns. turvallisen altistumisen.

Kosteusvaurioiden ja sitä myöden homekasvujen syntyminen tulisi aina ehkäistä ennakoivilla

toimenpiteillä, esim. oikea-aikainen kiinteistön kunnossapito. (Pietarinen, 2016, luento:

Altistumisen arviointi)

53

11.9. Korjaustoimenpiteiden kiireellisyys

Toimenpiteiden kiireellisyys voidaan luokitella: terveydellisen merkityksen arvioinnin

perusteella, silloin kun sisäilmasto-ongelmaa arvioidaan terveydellisin perustein; tai teknisin

perustein. Jos haitallinen altistumisolosuhde on todennäköinen tai erittäin todennäköinen, tulee

aina arvioida myös toimenpidetarve. Työnantajan velvollisuus on taata työntekijöille turvalliset

ja terveelliset työskentelyolosuhteet riippumatta siitä vastaako kiinteistön omistaja kiinteistön

kunnosta. Usein rakennukseen liittyvistä selvityksistä ja niiden laajuudesta sekä mahdollisista

korjaustoimenpiteistä ja aikatauluista vastaa rakennuksen omistaja. (Pietarinen, 2016, luento:

Altistumisolosuhteiden arviointi)

11.10. Terveydellisen merkityksen arviointi

Ennen terveydellisen merkityksen arviointia työantajan on selvitettävä altistumisolosuhteet

rakennusterveysteen perehtyneiden asiantuntijoiden johdolla. Työterveyshuollon arvioidessa

sisäilmastosta johtuvaa terveyden haittaa tulee heillä olla olosuhdetietojen lisäksi käytössään

luotettavat ja vertailukelpoiset tiedot, esim. sisäilmastokysely, tiloissa työskentelevien

kokemasta haitasta ja oireista, terveydentilasta sekä muihin näihin vaikuttavista ryhmä- ja

yksilötason tekijöistä. Työterveyshuollon tulee arvioida myös muuta työstä ja työympäristöstä

johtuvaa työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittaa. (Pietarinen, 2016, luento:

Altistumisolosuhteiden arviointi)

Altistumisolosuhteiden arviointi on terveydellisen merkityksen arvioinnin perusta, minkä

avulla saadaan käsitys siitä kuinka todennäköistä ja laajaa altistuminen mahdollisesti on.

Terveydellisen merkityksen arvioinnissa sisäilmastotekijöihin ja olosuhdetietoihin lisätään

tieto käyttäjien kokemuksista ja terveydentilasta.

Tilan käyttäjien näkemys riskistä on seuraava:

”Koettu riski” = arvioitu riski + huolestuneisuus

(Pietarinen, 2016, luento: Altistumisolosuhteiden arviointi)

Tarkemmat tiedot käyttäjien kokemasta terveyshaitasta ja heidän terveydentilastaan tarvitaan

silloin, kohteessa raportoidaan terveyteen liittyvää huolta ja oireilua. Rakennuksen

kuntotutkimusten, muiden selvitysten tulosten sekä tilojen käyttäjien kokeman terveyshaitan

tietojen pohjalta voidaan arvioida olosuhteiden terveydellistä vaikutusta. Näiden arviointien

jälkeen tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä ja niiden kiireellisyydestä. Saatujen

tietojen rinnakkain vertailu voi johtaa siihen, että lisätietoja joltain osa-alueelta tarvitaan vielä

lisää ja selvityksiä jatketaan. Sisäilmasto-ongelman terveydellisen merkityksen arvioinnin

54

suorittaa erityisesti sisäilmaongelmiin perehtynyt työterveyslääkäri, konsultoiden tarvittaessa

altistumisolosuhteita arvioineita asiantuntijoita. (Työterveyslaitos, 2016, 31)

Kuva 27, Terveyshaitan arviointitaulukko. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

Ristiin taulukointi ei huomioi vaaran välittömyyttä eikä myöskään eri tekijöiden

yhteisvaikutuksia. Arviointiin vaikuttaa myös altistuvien muut sairaudet, joita ei arvioinnissa

voida huomioida. Työpaikoille määritetyt raja-arvot ovat yleensä laadittu perusterveiden

ihmisten pohjalta. Myös käyttäjien psykososiaaliset vaikutukset tulisi ottaa huomioon.

Kuva 28, Vaaran välittömyys sisäilmaongelmissa. (Seuri, 2016, luento: Terveysvaikutukset)

55

Terveyshaittaa voi arvioida vain terveydensuojeluviranomainen. Asumisterveysasetuksessa

säädetyn toimenpiderajan ylittymistä pidetään pääsääntöisesti terveyshaittaa aiheuttavan

olosuhteen esiintymisenä. Terveydensuojeluviranomainen voi katsoa asunnossa tai muussa

oleskelutilassa esiintyvän terveyshaittaa, vaikka mikään toimenpideraja ei ylittyisi, jos

kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitta on ilmeinen. Terveyshaitan arvioinnissa

viranomainen harkitsee tapauskohtaisesti, milloin olosuhde aiheuttaa terveyshaittaa ja

minkälaiset toimenpiteet ovat terveyshaitan poistamiseksi riittäviä. Perustelut

toimenpiderajasta poikkeamiselle tulee tehdä esiintyvien olosuhteiden perusteella ei esim.

taloudellisten syiden perusteella. (Pietarinen, 2016, luento: Altistumisen arviointi)

Työturvallisuuslain (738/2002) 10§ mukaan työpaikalla havaittujen haitta- ja vaaratekijöiden

terveydellisen merkityksen arviointi tulee tehdä, jos näitä tekijöitä ei voida poistaa. Työnantaja

vastaa siitä, että terveydellisen merkityksen arviointiin käytetään työterveyshuollon

asiantuntijoita ja ammattihenkilöitä siten kuin siitä säädetään työterveyshuoltolaissa

(1383/2001 5 §). Työpaikan sisäilmasto-ongelmissa työterveyshuolto arvioi sisäilmasto-

ongelmiin perehtyneen työterveyslääkärin johdolla altistumisolosuhteisiin liittyvän haitan ja

vaaran terveydellisen merkityksen ja antaa siitä tarvittaessa myös lausunnon. (Pietarinen, 2016,

luento: Altistumisolosuhteiden arviointi)

12. YHTEENVETO JA LOPPUPÄÄTELMÄT

Työn tavoitteena oli kertoa yksityiskohtaisesti sisäilmahaitan selvittämisprosessin ensi

vaiheiden sisällöstä. Sisäilmahaitan selvittelyprosessin jakaminen pienempiin

osaskokonaisuuksiin auttaa kiinteistön omistajan edustajaa, reviirirakennuttajaa, ymmärtämään

paremmin eri vaiheiden merkityksen sisäilmahaitan selvittämisessä. Porin kaupungille luotu

yhtenäinen Parempi sisäilma Poriin -toimintamalli mahdollistaa yhteneväisen tavan toimia,

rakennuttaja ei jää kiinteistön sisäilmaongelmien selvittämisen kanssa yksin.

Selvitysprosessin ensi vaiheet ovat sisäilmahaitan selvityksen kannalta ratkaisevia. Prosessin

alkuvaiheessa selvitetään, aiheuttavatko kohteesta tehdyt valitukset prosessin käynnistämisen

vai olisiko aihetta uskoa, että käyttäjä itse tai hänen toimintansa vaikuttavat sisäilmaan tai

käsitykseen sisäilmasta. Haittailmoitus tuo esiin rakennuksessa esiin koetun teknisen tai

sisäilmaolosuhdehaitan, minkä jälkeen haitan aiheuttajaa lähdetään selvittämään.

Perusselvityksen yhteydessä tarkistetaan aistinvaraisesti kiinteistön tilat ja niiden kunto sekä

taloteknisten järjestelmien toimivuus suorittamalla rakennukseen tarkastuskäynti.

Rakennuksen tiloissa suunnitellun käyttötarkoituksen vastainen toiminta vaikuttaa rakennuksen

mahdollisuuksiin palvella tiloissa tapahtuvaa toimintaa, esim. päiväkodin lepohuoneen

sijoittaminen varastoon.

Rakennuksen ylläpitosiivouksella on myös suuri merkitys koetun sisäilman laatuun.

Rakennuksen sisätilojen sekä pintojen säännöllinen siivous ja puhdistus ovat tärkeitä

toimenpiteitä, joilla on koettu olevan vaikutusta sisäympäristöön.

56

Käyttäjien kokiessa rakennuksessa sisäilmahaittaan liittyvää oireilua tulee heidän olla

yhteydessä työterveyshuoltoon. Käyttäjille teetettävän sisäilmastokyselyn tulokset auttavat

sisäilmahaitan selvitysprosessissa haitan aiheuttajan, laajuuden ja vaikutusalueen

selvitystyössä.

Jos rakennuksessa koettu sisäilmaolosuhdehaitta ei selvinnyt vielä selvitysprosessin

ensivaiheiden aikana aloitetaan kiinteistössä sisäympäristötutkimus –vaihe.

Sisäympäristötutkimuksen tarkoituksena on tutkia rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisiä

asioita, joiden toimivuutta tarkastellaan rakennusfysikaalisesti. Tutkimuksen yhteydessä

selvitetään myös taloteknisten järjestelmien kunto ja toimintakyky. Kiinteistöön tehdyn laajan

tutkimustyön jälkeen tiedetään paremmin sisäilmahaitan aiheuttaja. Sisäilmahaitan aiheuttaja

voi olla esim. rakennevaurio tai taloteknisen järjestelmän toimimattomuus. Tutkimuksessa

saadaan paljon lisätietoa myös rakennuksen eri rakenteiden kunnosta, mikä auttaa kiinteistön

omistajaa, reviirirakennuttajaa, suunnittelemaan kiinteistölle jatkotoimenpiteitä

tulevaisuudessa, esim. peruskorjaus.

Kuntotutkimuksen tulokset sekä tieto tilojen käyttäjien terveydestä auttavat moniammatillista

sisäilmatyöryhmää laatimaan rakennuksesta altistumisolosuhteiden arvioinnin. Arvioinnin

perusteella määritellään sisäilmaongelman laajuus ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden

kiireellisyys sisäilmaongelman poistamiseksi. Altistumisolosuhteiden arviointi on kriittinen

vaihe selvitysprosessissa. Tässä vaiheessa arvioidaan sisäilmaongelman terveydellisiä

vaikutuksia tilojen käyttäjille sekä tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyyttä.

Kuva 30, Sisäilmahaitan selvittämisen eri osapuolet

Sisäilmahaitta koskettaa montaa eri osapuolta, joiden kaikkien apua tarvitaan haitan

selvittämisprosessissa. Viestinnän avulla pidetään eri asianosaiset tietoisina haitan

57

selvittämisen vaiheista ja vaikutuksista, mikä on välillä haasteellista osapuolien

monimuotoisuuden vuoksi. Kiinteistönomistajan edustajalla on keskeinen rooli sisäilmahaitan

selvitysprosessissa. Hänen tehtävä on viedä selvitysprosessia tavoitteellisesti eteenpäin.

Viestintä on ratkaiseva tekijä sisäilmaongelman eri selvitysvaiheissa. Viestinnän avulla

pystytään pitämään kaikki osapuolet ja media tietoisina prosessin eri vaiheista ja niiden

tuloksista. Viestinnän tulee olla tasapuolista ja oikea-aikaista. Riittävällä viestinnällä pystytään

estämään perättömien huhupuheiden syntyminen. Käyttäjien epätietoisuus työpaikan

sisäilmaongelman syystä ja sen selvityksen eri vaiheista, on ensi askel kohti epäonnistunutta

sisäilmaongelman selvitystä. Vain hyvällä ja vastavuoroisella viestinnällä voidaan onnistua

monitahoisen sisäilmaongelman selvitysprosessissa.

Kuva 30, Viestintä on osa sisäilmaongelman selvitysprosessia

Sisäilmaongelmien hallintaan ja ehkäisyyn laadittu toimintamalli tulee ottaa käyttöön Porin

kaupungin Teknisessä palvelukeskuksessa nopeasti, jotta toimintamalli saadaan jalkautettua

myös varsinaisten tilojen käyttäjille ja huoltohenkilökunnalle. Toimintamallista on tarkoitus

tulla normaalin reviirirakennuttajan arkityöelämän menettelytapa kiinteistöjen

sisäilmaongelma-tapauksissa, mikä edellyttää reviirirakennuttajilta ja sisäilmatyöryhmältä

tiivistä yhteistyötä toimintamallin käyttöönoton alkuvaiheessa. Toimintamallin

kokonaisvaltainen käyttöönotto vaatii onnistuakseen selkeän koulutussuunnitelman eri

osapuolien tarpeet huomioiden. Toimintamalli selkeyttää ja yhtenäistää Porin kaupungin

Teknisen palvelukeskuksen reviirirakennuttajien toimintatapoja erilaisten sisäilmaongelmien

selvittämisessä.

58

13. LÄHDELUETTELO

Holopainen R., Hyvärinen A., Lappalainen S., Pietarinen V-M., Reijula K., Tähtinen K.,2015.

Altistumisen arviointi sisäilmaston laatuun vaikuttavien tekijöiden perusteella.

Sisäilmastoyhdistyksen raportti 35

http://www.hel.fi/static/liitteet/opev/THL_Tutkimusseloste_Helsinki_181016.pdf

http://www.sisailmayhdistys.fi. Viitattu 16.4.2017 ja 17.4.2017

http://www.hankinnat.fi/fi/eu-hankinta/tarjousten-valinta/kokonaistaloudellisesti-

edullisimman-tarjouksen-valinta. Viitattu 5.5.2017

Opetusmateriaali sisäilma-asioita opiskelevien ammattilaisten käyttöön. Osa 7/9. Koettu

sisäympäristö ja sisäilmastokysely. www.hometalkoot.fi

Porin kaupungin sisäilmatyöryhmä. 2016. Parempi sisäilma Poriin. Toimintamalli

sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan

Seuri M. Mikrobioni Oy. 2016. Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen luento 3.11.2016.

Terveysvaikutukset: Kyselyt sisäilmaongelmissa

Seuri M. Mikrobioni Oy. 2016. Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen luento 3.11.2016.

Terveysvaikutukset: riskinarviointi ja arvioinnin prosessi

Seuri M. Mikrobioni Oy. 2016. Rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen luento 3.11.2016.

Riskin kokeminen ja viestintä

Sisäilmaopas 2011. Allergia- ja Astmaliitto ry ja Hengitysliitto ry

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä

olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015.

Asumisterveysasetus.

Työterveyslaitos. 2009. Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen

Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohjeet. Osa I-V. Valvira 2016.

Vänskä S. 2016. Opinnäytetyö: Puhdistettava talotekniikka, Siivouksen ja talotekniikan

yhteisvaikutus koulurakennusten sisäilmastoon

Ympäristöopas 2016. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Toim. Miia

Pitkäranta. Helsinki 2016. Ympäristöministeriö.

59

14. LIITTEET

1. Listaus Porin kaupungin sisäilmatutkimuksista v. 2013-2016

2. Perusselvitys -vaiheen vastuunjakotaulukko

3. Kiinteistön teknisen perusselvityksen tarkastuslomakkeet

4. Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaiset pätevyysvaatimukset ulkopuolisille

asiantuntijoille

5. Ympäristöopas 2016 mukainen tutkimussuunnitelma malli

6. Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukainen viite- ja ohjearvo –taulukko

7. Tutkimus -vaiheen vastuunjakotaulukko

8. Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen tarjouspyyntö

Liite nro 1

Porin kaupunki, sisäilma työryhmäVuosien 2015 - 2016 sisäilmatutkimukset Päivitetty 19.4.2017

Teknisen palvelukeskuksen hallinnoimat rakennukset

Pvm Kohde Tutkimus TekijäSivistyskeskus

12.10.2016 Herttuan koulu, iso koulu, ent Herralahden koulu Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut6.5.2016 Herttuan koulu, iso koulu, ent Herralahden koulu Ilmastoinnin kartoitusraportti Etteplan Oy

14.3.2016 Herttuan koulu, pikku koulu, ent kuulovammaisten kouluSisäilmamiksrobinäyte luokasta 131,Testausseloste 16-3570, Näytteet: 7438(1 kpl) KVVY Porilab

1.3.2016 Herttuan koulu, pikku koulu, ent kuulovammaisten kouluSisäilmamiksrobinäyte luokasta 131,Testausseloste 16-2927, Näytteet: 5165ja 5166 (2 kpl), joista toinen vertailunäyte ulkoa KVVY Porilab

21.8.2015 Porin Lyseon koulu ja lukioMerkkiainekoe, Ruokalasiiven kellarin wc-tilat ja vuonna 1957 rakennetunosan kellaritilat RTC Vahanen Turku Oy

10.4.2015 Porin Lyseon koulu ja lukioMateriaalinäyte, kotitalousluokka2, katon akustolevy, Mariaalinäyte 1 kplNäyte N1 Al443,vuonna 1957 rakennetun osan kellaritilat Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö

21.8.2015 Porin Lyseon koulu ja lukioKuntotutkimusraportti, kellarin tilat 016 - 038, Ruokalasiiven kellarin wc-tilatja vuonna 1957 rakennetun osan kellaritilat RTC Vahanen Turku Oy

23.2.2015 Porin Lyseon koulu ja lukioVOC-näytteet, Näytteet: 1638-1 - 1638-5, Ruokalasiiven kellarin wc-tilat javuonna 1957 rakennetun osan kellaritilat MetropoliLab

20.2.2015 Porin Lyseon koulu ja lukioMateriaalinäyte musiikkiluokasta, Näyte: Ai014 , Ruokalasiiven kellarin wc-tilat ja vuonna 1957 rakennetun osan kellaritilat Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö

19.1.2015 Porin Lyseon koulu ja lukioMateriaalinäytteet kellarikerros, Näytteet: Ai053 - Ai057, Ruokalasiivenkellarin wc-tilat ja vuonna 1957 rakennetun osan kellaritilat Turun yliopisto, Aerobiologian yksikkö

2.1.2015 Porin Lyseon koulu ja lukioMateriaali- ja VOC-näytteiden näytteenottopaikat, Ruokalasiiven kellarin wc-tilat ja vuonna 1957 rakennetun osan kellaritilat RTC Vahanen Turku Oy

16.6.2016 Ruosniemen koulu Ilmastointikartoitusraportti Etteplan

1.12.2016 Väinölän koulu Pölynäyte, Ilttis-tila, pikku koulu, Tilaus: 347848, Näyte: AE16-00398 (1 kpl) Työterveyslaitos

28.11.2016 Väinölän kouluTutkimuselostus:Sisäilman haihtuvien kemiallisten yhdisteiden määritysilmanäytteistä ja olosuhdemittaukset Insinööritoimisto Levola

9.11.2016 Väinölän koulu

VOC:ien seurantamittaus (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), Tilaus: 344770,Näytteet: CK16-06611-1 - CK16-06611-8 (8 kpl/pikku koulu 5 kpl/iso koulu 3kpl) Työterveyslaitos

26.4.2016 Väinölän kouluPöly- ja kuitunäytteet, pikku koulu, Testausseloste 16-3568, Näytteet: 7214 -7221 (8 kpl) KVVY Porilab

14.3.2016 Väinölän kouluHammashoitolan sisäilmamikrobitutkimustulokset, iso koulu, Testausseloste16-3568, Näytteet: 7317 - 7320 (4 kpl) KVVY Porilab

14.3.2016 Väinölän kouluSisäilmamikrobitutkimustulokset, pikku koulu,Testausseloste 16-3566,Näytteet: 7182 - 7190 (9 kpl) KVVY Porilab

14.3.2016 Väinölän kouluSisäilmamikrobitutkimustulokset, iso koulu, Testausseloste 16-3517,Näytteet: 7175 - 7180 (6 kpl) KVVY Porilab

8.3.2016 Väinölän kouluVOC-analyysit ilmanäytteistä, iso ja pikku koulu, Tilaus: 327212, NäytteetCK16-00949-1 - CK16-00949-9 (9 kpl) Työterveyslaitos

26.2.2016 Väinölän kouluSisäilmamikrobitutkimustulokset, pikku koulu, Testausseloste 16-2638,Näytteet: 5021 - 5024 (7 kpl), joista näyte 5024 vertailunäyte ulkoa KVVY Porilab

26.2.2016 Väinölän kouluSisäilmamikrobitutkimustulokset, pikku koulu, Testausseloste 16-2835,Näytteet:5003 - 5008 (6 kpl) KVVY Porilab

25.2.2016 Väinölän kouluSisäilmamikrobitutkimustulokset, iso koulu, Testausseloste 16-2758,Näytteet: 4778 - 4785 (7 kpl), joista näyte 4785 vertailunäyte ulkoa KVVY Porilab

25.2.2016 Väinölän kouluHammashoitolan sisäilmamikrobitutkimustulokset, iso koulu,Testausseloste16-2754, Näytteet: 4360 - 4364 (4 kpl) KVVY Porilab

23.3.2015 Väinölän koulu Sisäilmatutkimusraportti hammashoitola, iso koulu, Mittauspöytäkirja 50083 Tehokuivaus Oy

13.3.2015 Väinölän kouluSisäilmamikrobien testausseloste, pikku koulu (lab.korjannut),Testausseloste: 15-3289, Näytteet: Lab. Nro 5831 ja 5839 KVVY Porilab

13.3.2015 Väinölän kouluPöly ja kuitunäytteet, loppusiivous, iso koulu, Testausseloste: 15-3701,Näyte: Lab. Nro 9711 ja Testausseloste: 15-4692, Näyte: Lab. Nro 9710 KVVY Porilab

23.2.2015 Väinölän kouluSisäilmamikrobien testausseloste, pikku koulu, Testausseloste: 15-2474,Näytteet: Lab. Nro 3029 ja 3035 KVVY Porilab

17.2.2015 Väinölän kouluSisäilmamikrobien testausseloste, pikkukoulu, Testausseloste: 15-2152,Näytteet: Lab. Nro 3134 ja 3135 KVVY Porilab

19.1.2015 Väinölän koulu Tarkastuslausunto pikkukoulun sisäilman laadusta Insinööritoimisto Levola17.11.2015 Suomelan koulu Kuntotutkimusraportti, laajennusosa Tehokuivaus Oy17.11.2015 Suomelan koulu Kuntotutkimusraportti, vanha kivikoulurakennus Tehokuivaus Oy17.11.2015 Suomelan koulu Kuntotutkimusraportti, uusi kivikoulurakennus Tehokuivaus Oy22.11.2016 Enäjärven päiväkoti Ilmastointiselvitys ilmanvaihdon riittävyydestä Porin kaupunki, Tekninen palvelukeskus19.9.2015 Enäjärven päiväkoti Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut2.11.2016 Isosannan päiväkoti Ilmanvuotokohtien tiiveyden tarkistus savukokeella Ilmastointi Salminen Oy2.11.2016 Isosannan päiväkoti Ilmanvaihtoon tehdyt nuutokset Ilmastointi Salminen Oy26.7.2016 Isosannan päiväkoti Korjaustarveselvitys, Raportti: P29993 FCG suunnittelu ja tekniikka Oy25.11.2015 Isosannan päiväkoti Tarkastusraportti, Tapaustunnus: 52430 Tehokuivaus Oy9.1.2015 Isosannan päiväkoti Tarkastusraportti, Tapaustunnus: 49875 Tehokuivaus Oy

27.9.2016 Liinaharjan päiväkotiIlmamäärän mittauspöytäkirja, Ohessa lausunto mittauksista (tekninenpalvelukeskus) Hakala Oy

12.8.2016 Liinaharjan päiväkoti Asbesti ja haitta-ainekartoitus, Työnro 51 11575 A-Insinöörit Oy28.7.2016 Liinaharjan päiväkoti Rakenne ja kosteustekninen kuntotutkimus, Työnro 51 11575 A-Insinöörit Oy28.12.2015 Liinaharjan päiväkoti Tarkastuskertomus, Tapaustunnus:51675 Tehokuivaus Oy28.8.2015 Liinaharjan päiväkoti Tarkastuskertomus, Tapaustunnus:51675 Tehokuivaus Oy27.2.2015 Päiväkoti Tuulentupa Tutkimusraportti, Työnumero:1522600020 Polygon Finland Oy9.1.2015 Päiväkoti Tuulentupa Tutkimusraportti, Työnumero:1522600007 Polygon Finland Oy7.4.2016 Päiväkoti Untuva Kuivauksen loppumittauspöytäkirja, Tapaustunnus:53707 Tehokuivaus Oy21.3.2016 Päiväkoti Untuva Tarkastusraportti, Tapaustunnus:53707 Tehokuivaus Oy

2.2.2015 Päiväkoti Untuva IV-koneiden säätöpöytäkirja Porin kaupunki, tekninen palvelukeskus, talotekniikka

1.4.2015 Riihikadun päiväkotiSisäilmamikrobimittausten tulokset/ Testausseloste 15-4897, Näytteet: Lab.Nro 10078 - 10081 (4 kpl) KVVY Porilab

1.4.2015 Riihikadun päiväkotiSisäilmamikrobimittausten tulokset/ Testausseloste 15-4893, Näytteet: Lab.Nro 10831- 10833 (3 kpl) KVVY Porilab

1.4.2015 Riihikadun päiväkotiSisäilmamikrobimittaustulos, vertailunäyte/ Testausseloste 15-4891,Näyte:Lab. Nro 10835 (1 kpl) KVVY Porilab

11.3.2015 Riihikadun päiväkotiSisäilmamikrobimittausten tulokset/ Testausseloste 15-3582, Näytteet: Lab.Nro 6797 - 6803 (7 kpl) KVVY Porilab

31.5.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstä Kivirakennuksen korjaustarveselvitys RTC Vahanen Turku Oy

31.5.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstä Kivirakennuksen korjaustarveselvitys rakenneavaus- ja näytteenottokohdat RTC Vahanen Turku Oy30.4.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstä Korjaustarveselvityksen yhteenveto RTC Vahanen Turku Oy23.4.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstä PAH-yhdisteet, Analyysiraportti KE15-01003 R0 SGS Inspection Services Oy

20.4.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstä Materiaalinäytteet, Raportti QR2015-017, Näytteet:QR150056 - QR150066 Mikrobioni Oy1.4.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstä Lausunto: Rakennusten korjattavuus ja suositukset RTC Vahanen Turku Oy

26.3.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstäSisäilmamikrobimittauksen tulokset/ Testausseloste 15-4489, Näyte:Lab.Nro 9408 - 9417 (10 kpl) KVVY Porilab

26.3.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstäSisäilmamikrobinäyte ulkoilmasta/ vertailunäyte/ Testausseloste 15-4483,Näytteet:Lab. Nro 9426 (1 kpl) KVVY Porilab

5.3.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstäSisäilmamikrobimittauksen tulokset/ Testausseloste 15-3191,Näytteet:Lab.Nro 5532 - 5541 (10 kpl) KVVY Porilab

26.1.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstä Puhdituksen jälkeinen testausseloste, sohva KVVY Porilab15.1.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstä Tarkastusraportti, Tehtyjen korjausten vertailu suunnitelmiin Insinööritoimisto Kähkönen12.1.2015 Ruosnimen päiväkoti, kivitalo, poistettu käytöstä Sisäilmatutkimus Insinööritoimisto Levola30.4.2015 Ruosnimen päiväkoti, puutalo, poistettu käytöstä Korjaustarveselvityksen yhteenveto RTC Vahanen Turku Oy1.4.2015 Ruosnimen päiväkoti, puutalo, poistettu käytöstä Lausunto, rakennusten korjattavuus ja suositukset RTC Vahanen Turku Oy

26.3.2015 Ruosnimen päiväkoti, puutalo, poistettu käytöstäSisäilmamikrobimittauksen tulokset/ Testausseloste 15-4468, Näyte:Lab.Nro 9034 - 9040 (7 kpl) KVVY Porilab

26.3.2015 Ruosnimen päiväkoti, puutalo, poistettu käytöstäSisäilmamikrobinäyte ulkoilmasta/ vertailunäyte/ Testausseloste 15-4483,Näytteet:Lab. Nro 9426 (1 kpl) KVVY Porilab

11.3.2015 Ruosnimen päiväkoti, puutalo, poistettu käytöstäSisäilmamikrobitutkimustulokset/ Testausseloste 15-3580, Näyte:Lab. Nro6893 - 6899 (7 kpl) KVVY Porilab

1.2.2015 Ruosnimen päiväkoti, puutalo, poistettu käytöstä Ilmamäärämittauspöytäkirja Ilmastointi Salminen Oy26.1.2015 Ruosnimen päiväkoti, puutalo, poistettu käytöstä Sisäilmatutkimus Insinööritoimisto Levola26.1.2015 Ruosnimen päiväkoti, puutalo, poistettu käytöstä Materiaalinäytteet, Näytteet Ai211 - Ai221 Turun Yliopisto, Aeorobiologian yksikkö23.1.2015 Ruosnimen päiväkoti, puutalo, poistettu käytöstä Materiaalinäytteet, Näytteet Ai460 - Ai463 Turun Yliopisto, Aeorobiologian yksikkö

Kulttuurikeskus8.1.2015 Rosenlew-museo Mittauspöytäkirja, Tapahtumatunnus 49437 Tehokuivaus Oy

Konsernihallinto4.7.2016 Porin kaupungintalo, kellari Tutkimusraportti Insinööritoimisto Levola

11.4.2016 Porin kaupungintalo, kellari Tarkatusraportti, kellarikerroksen 2 työhuonetta, Tapaustunnus: 53574 Tehokuivaus Oy

19.2.2016 Porin kaupungintalo, kellariSisäilmamikrobit, kellari (huoneet 024 ja 026), Testausseloste: 16-2450,Näytteet: 4103 ja 4104 KVVY Porilab

Perusturvakeskus

12.6.2015 Kaupunginsairaala, hallintorakennus Sisäilmatutkimusraportti, sisältää VOC-ilmanäytteet, tapaustunnus 50679 Tehokuivaus Oy18.7.2016 Psykososiaaliset avopalvelut Sisäilmatutkimus Insinööritoimisto Levola

23.3.2016 Psykososiaaliset avopalvelutSisäilmamikrobimittaukset, Testausseloste 16-4263, Näytteet 9279 - 9282 (4kpl) KVVY Porilab

18.2.2016 Psykososiaaliset avopalvelutSisäilmamikrobimittaukset, Testausseloste 16-2297, Näytteet 3938 - 3941 (4kpl) KVVY Porilab

2.12.2015 Psykososiaaliset avopalvelut Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut20.11.2015 Psykososiaaliset avopalvelut Ilmamäärien mittausraportti Ilmastointi Salminen Oy10.11.2015 Psykososiaaliset avopalvelut Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut19.3.2015 Psykososiaaliset avopalvelut VOC-analyysi materiaalinäytteestä, Analyysivastaus 305156 Työterveyslaitos

Ympäristövitasto

7.6.2016 Ent. asuntotoimisto, Valtakatu 11 Pölynäytteet, Testausseloste 16-9010, Lab. nro 24602 - 24612 (11 näytettä) KVVY Porilab

Ulkoa vuokratut rakennukset

Pvm Kohde Tutkimus TekijäSivistyskeskus

17.11.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstäPölyn koostumuksen analyysivastaus, Tilaus:321196, Näytteet: AE15-00450(11 kpl) Työterveyslaitos

16.11.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstäVOC-analyysivastaus, haihtuvat orgaaniset aineet, Tilaus:320200, Näytteet:CK15-03619-1 - CK15-03619-3 (3 kpl) Työterveyslaitos

26.10.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Materiaalinäytteet seinistä, Näytteet: 51042 - 51047 (6 kpl) KVVY Porilab26.10.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Materiaalinäytteet lattioista, Näytteet: 51017 - 51020 (4 kpl) KVVY Porilab26.10.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Lisätutkimusehdotus RTC Vahanen Turku12.10.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Tutkimussuunnitelma ja palaverimuistio, Työnumero:10401 Difina Oy

8.10.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Paine-eromittausten tulokset, Mittaukset tehty klo 14.00 - 16.00 K.T.Tähtinen Oy

18.8.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstäSiivouksen jälkeinen puhtauskontrolli, Testausseloste 15-14344,Näyte:36864 KVVY Porilab

11.8.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstäSiivouksen jälkeinen puhtauskontrolli, Testausseloste 15-13896,Näyte:35435 KVVY Porilab

10.8.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Homekoiratutkimus, Kohde: 6688, KÄYTTÖKELVOTON - EI JAKELUUN! Drytec Oy Ab4.8.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Rakennustyön valvojan pöytäkirja Porin OH-Rakennus Oy23.7.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Merkkiainekokeet, luokat 139 ja 140 RTC Vahanen Oy13.7.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Merkkiainemittaustulokset, tilat 113 ja 117, Projekti 5599 Sirate Ky8.7.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Korjauksen seurantakuvia Porin OH-Rakennus Oy25.6.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Vesikaton kuntotutkimusraportti RTC Vahanen Oy16.6.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Sisäilamtutkimusraportti RTC Vahanen Oy

6.5.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstäKäyttäjäkysely ja tiedote koulun henkilökunnalle ja oppilaiden vanhemmille jahuoltajille RTC Vahanen Oy

23.3.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Ilmanvaitokoneiden käyntiajat Porin kaupunki, Porin Palveluliikelaitos, kiinteistönhoito23.3.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Ulkovälinevarastojen kunnon arviointi Ramboll Finland Oy, kiinteistöt & rakentaminen

5.1.2015 Koivulan erityiskoulu, poistettu käytöstä Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut

9.9.2015Itä-Porin yhtenäiskoulu, Koivulan erityiskoulun luokkiatoimii koulun tiloissa Yläkoulun sisäilmatutkimusraportti RTC Vahanen

7.9.2015Itä-Porin yhtenäiskoulu, Koivulan erityiskoulun luokkiatoimii koulun tiloissa

Alakoulun sisäilmatutkimusraportti, Koskee alakoulun luokkia Koivulanerityiskoulun rakennuksessa RTC Vahanen

25.6.2015Itä-Porin yhtenäiskoulu, Koivulan erityiskoulun luokkiatoimii koulun tiloissa

Vesikaton kuntotutkimusraportti, Koskee alakoulun luokkia Koivulanerityiskoulun rakennuksessa RTC Vahanen Oy

16.6.2015Itä-Porin yhtenäiskoulu, Koivulan erityiskoulun luokkiatoimii koulun tiloissa

Sisäilamtutkimusraportti, Koskee alakoulun luokkia Koivulan erityiskoulunrakennuksessa RTC Vahanen Oy

23.3.2015Itä-Porin yhtenäiskoulu, Koivulan erityiskoulun luokkiatoimii koulun tiloissa Ilmanvaitokoneiden käyntiajat Porin kaupunki, Porin Palveluliikelaitos, kiinteistönhoito

23.3.2015Itä-Porin yhtenäiskoulu, Koivulan erityiskoulun luokkiatoimii koulun tiloissa Ulkovälinevarastojen kunnon arviointi Ramboll Finland Oy, kiinteistöt & rakentaminen

5.1.2015Itä-Porin yhtenäiskoulu, Koivulan erityiskoulun luokkiatoimii koulun tiloissa Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut

5.12.2016 Etanatien päiväkoti Tutkimusraportti, Työtunnus: 56096 Tehokuivaus Oy12.6.2015 Etanatien päiväkoti Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut31.12.2015 Kiertokadun päiväkoti, Kiertokatu 16 Ilmamäärienmittauspöytäkirja 1.krs Ilmastointi ja pelti Hakala Oy19.9.2016 Onnenkiven päiväkoti Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut3.3.2015 Päiväkoti Lemmikki Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Tuöterveyspalvelut2.6.2015 Päiväkoti Leppäkerttu Henkilökunnan oirelysely Satakunnan Työterveyspalvelut

5.3.2015 Päiväkoti LeppäkerttuMittauspöytäkirja, VOC-ilmanäytteet, Työnumero 49663, Työterveyslaitos/VOC-näytteet CK15-00441-1, CK15-00441-2, CK15-00441-3 Tehokuivaus Oy

22.1.2015 Päiväkoti LeppäkerttuMittauspöytäkirja, ilmavuotojen paikantaminen, Työnumero 49726,mittaukset tehty 30.12.2014 Tehokuivaus Oy

12.1.2015 Päiväkoti Leppäkerttu Mittauspöytäkirja, pölylaskeumanäytteet, Työnumero 49663 Tehokuivaus Oy3.3.2016 Päiväkoti Pihlajamarja Ilmastointi kanavienpuhdistusraportti Harju Solutions Oy28.2.2016 Päiväkoti Pihlajamarja Ilmastoinnin ilmamäärien mittauspöytäkirja Harju Solutions Oy

10.9.2015 Päiväkoti Pihlajamarja Tarkastuskertomus, CO2-pitoisuuden mittaus lepohetken aikana Porin kaupunki, ympäristövirasto

22.11.2016 Päiväkoti Pohjatuuli Tutkimusselostus, Epäillyn sisäilmaongelman tutkiminen, Työnumero 11303 Dimen Group Oy22.9.2016 Päiväkoti Pohjatuuli Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut

27.1.2016 Päiväkoti Pohjatuuli Mittauspöytäkirja, kuivauksen loppumittauspöytäkirja, Tapaustunnus 53150 Tehokuivaus Oy21.1.2016 Päiväkoti Pohjatuuli Mittauspöytäkirja, Tapaustunnus 53150 Tehokuivaus Oy8.12.2015 Ruosniemen päiväkoti väistötilat, Maantiekatu 31 Tutkimusraportti Cramo Finland Oy

Perusturvakeskus

10.2.2015Keski-Porin kotihoidon taukotilat , ent. SatakunnanKansa Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut

23.3.2016 Pohjois-Porin kotihoidon taukotilat Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut

16.3.2016 Pohjois-Porin kotihoidon taukotilatSisäilmamikrobimittauksen tulokset, Testausseloste 16-3771, Näytteet: 7862- 7865 KVVY Porilab

1.3.2016 Pohjois-Porin kotihoidon taukotilatSisäilmamikrobimittauksen tulokset, Testausseloste 16-2941, Näytteet: 5402- 5405, joista näyte 5402 vertailunäyte ulkoa KVVY Porilab

8.5.2015 Pohjois-Porin kotihoidon taukotilat Pyyhkäisy ja laskeumanäytteet, Raportti 50398 (lisätty 8.5.2015) Tehokuivaus Oy6.4.2015 Pohjois-Porin kotihoidon taukotilat Sisäilmatutkimusraportti, Raportti 50398 Tehokuivaus Oy19.1.2015 Pohjois-Porin kotihoidon taukotilat Henkilökunnanoirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut25.11.2015 Pohjois-Porin kotihoidon taukotilat Kuituanalyysi, Näyte: CK13-02825 Työterveyslaitos8.1.2015 Palvelutalo Jokihelmi, A-rakennus Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut5.5.2015 Palvelutalo Jokihelmi, A-rakennus Tutkimussuunnitelma ja väliraportti Tehokuivaus Oy28.12.2016 Teljäntori, B-torni 6 krs;n henkilökunnan oirekysely, Lastensuojelu Satakunnan Työterveyspalvelut

28.12.2016 Teljäntori, B-torni 5 krs:n henkilökunnan oirekysely, Aikuisten sosiaalityö ja perhepalvelut Satakunnan Työterveyspalvelut19.12.2016 Teljäntori, B-torni 4 krs:n henkilökunnan oirekysely, Eri yksiköiden työntekijöitä Satakunnan Työterveyspalvelut1.6.2015 Teljäntori, B-torni VOC-näytteet 4. ja 6. krs, Raportti 50658 Tehokuivaus Oy9.3.2015 Teljäntori, B-torni 3. krs:n työpaikkaselvitys (päivitys) Satakunnan Työterveyspalvelut10.1.2015 Teljäntori, B-torni Kuitunäytteet 6. krs, Raportti 49651 Tehokuivaus Oy20.5.2016 Ulvilan työhönvalmetautumiskeskus Sisäilmatutkimus, Raportti 53628 Tehokuivaus Oy

17.3.2016 Ulvilan työhönvalmetautumiskeskusSisäilmamikrobinäytteet,Testausseloste 16-3816, Näytteet8298 - 48302 (5kpl) KVVY Porilab

25.2.2016 Ulvilan työhönvalmetautumiskeskusSisäilmamikrobinäytteet, Testausseloste 16-2757, Näytteet 4807 - 4812 (6kpl) KVVY Porilab

19.11.2015 Ulvilan työhönvalmetautumiskeskus Työterveyshuollon lausunto työpaikan terveydellisistä oloista Satakunnan Työterveyspalvelut2.4.2015 Ulvilan työhönvalmetautumiskeskus Sisäilmatutkimus ja VOC-ilmanäyte, Työnumero: 50110 Tehokuivaus Oy1.6.2016 Psykososiaaliset laitospalvelut Väliaikaisen ilmanvaihdon suunnittelu, Raportti 54440 Tehokuivaus Oy2.12.2015 Psykososiaaliset laitospalvelut Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut

30.12.2016 Perhetyön yksikkö Teolliset mineraalikuidut, Tilaus 348485, CK16-07776, näytteet 1 - 4 Työterveyslaitos16.11.2016 Päivätoimintakeskus Misteli Henkilökunnan oirekysely Satakunan Työtrveyspalvelut9.11.2016 Asuntola Angervo Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työtreveyspalvelut21.10.2016 Palvelukoti Tyrni Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut

9.12.2016 Tilapäisyksikkö Poiju Tarkastusraportti, yhdyskäytävän kosteusmittaus, Tapahtumatunnus 54949 Tehokuivaus Oy21.9.2016 Tilapäisyksikkö Poiju Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Terveyspalvelut

13.6.2016 Tilapäisyksikkö PoijuTarkastusraportti, kosteutta kylpyhuoneen kynnyksen alla,Tapahtumatunnus 54507 Tehokuivaus Oy

Tekninen palvelukeskus23.9.2015 Kiinteistö Oy Porin Leijona, Postitalo Sisäilmatutkimusten loppuraportti Tehokuivaus Oy21.9.2015 Kiinteistö Oy Porin Leijona, Postitalo Mittauspöytäkirja 8. krs ammoniakkinäyte, Raportti 51837 Tehokuivaus Oy27.4.2015 Kiinteistö Oy Porin Leijona, Postitalo Sisäilmatutkimusraportti, pyyhkäisynäytteet, Raportti 50513 Tehokuivaus Oy

24.3.2015 Kiinteistö Oy Porin Leijona, PostitaloTutkimussuunnitelma, Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastelu(pyyhkäisynäytteet yms.) Tehokuivaus Oy

19.1.2015 Kiinteistö Oy Porin Leijona, Postitalo Henkilökunnan oirekysely Satakunnan Työterveyspalvelut

Liite nro 1Eri toimijoiden vastuut sisäilmaongelman perusselvitys -vaiheessa

PERUSSELVITYSVAIHE

Tekninen perusselvitys Esitutkimus ja arviointikäynti

Asiantuntijatehtävät vastuut tehtävät vastuutTATE-asiantuntija: IV- jaTATE –selvityksen teko

tehdä pyydetyt/tilatut selvitykset rakenneasiantuntija:rakenneanalyysinteko,sisäilma-asianatuntija:kokoaa lähtötiedot jaasiakirjat sekä hoitaakäytännön järjestelytTATE-asiantuntija:TATE –yhteenveto

osallistuvatarviokäynneilleja valmistelevattutkimussuunnitelmaa

sisäilma-asiantuntijallaon tutkimus-suunnitelmanlaadintavastuu

Kiinteistöhuolto antaa rakennuksen tai senosan sekä IV- ja TATE –selvitysten taustatietoja,tekee perusselvityksen

pyrkiii estämään lisävahingot

tekee reklamoidusta tilastaperusselvityksenrakennuttajalle/isännöitsijälle

tietojen anto:rakennuksen/tilantaustatiedotviimeistään nyt

osallistuuarviokäynneille

-

Kiinteistönomistaja/tilaaja johtaa lähtöselvitystä jaryhtyy tarvittaviin toimiintilojen kuntoon saattamiseksi

päättää mihin lähtöselvitysjohtaa

vastaa, että tilat ovatkäytettävissä ja terveelliset jaturvalliset

vastaa tiedottamisesta,sisäilmatyöryhmän avustuksella

resurssienvarmistaminen,prosessin aloitus

osallistuuarviokäynnille

valitsee pätevätasiantuntijat jatarvittaessa pyytääsisäilmatyöryhmältäkonsultaatiota

huolehtii, ettäselvitykset etenevätsuunnitelmallisesti jahuolehtiitiedottamisesta

Tekninen perusselvitys Esitutkimus ja arviointikäynti

tehtävät vastuut tehtävät vastuutKäyttäjä ilmoittaa havaituista

puutteista, haitoista jaoireista: sisäilmaoire-epäilyissä käytyöterveyshuollossa taiopiskelijaterveydenhoidossa,noudattaa tilan käyttöohjeita

mikäli epäilee kodissa olevansisäilmaongelman, ottaayhteyden terveystarkastajaan

ilmoittaa havaituista puutteista

reklamoi tarvittaessa

käyttää tiloja sovitusti jaohjeiden mukaisesti

ilmoittaa epäilevänsäsisäilmaongelmaatyöterveydenhuollon oireilustajohtuvalla käynnillä /opiskelijaterveydenhoidossa

tietojen antoarviointikäyntienyhteydessämahdollisuus kertoakokemuksistaan

viimeistään tässävaiheessa oireilevankäynti työterveyden-huollossa

Rakennussuojelu - - - -

Rakennusvalvonta - - - -

Rakennuttajakonsultti - - - -

Siivous - - tietojen antoarviokäyntienyhteydessä

-

Suunnittelijat - - osallistuu tarvittaessa -

Terveydensuojelu-viranomainen(terveystarkastaja)

täydentää lähtöselvitystäosaltaan, kohdetta koskevanviranomaisen tiedossa olevantiedon avulla ja voi antaatarvittaessa erillisenlausunnon /arvion asiasta

- arvioi onko tilannesellainen, että seedellyttääväistösuosituksenantamista tai tilojenkäyttökieltoonsaattamista

osallistuuarviokäynneille

-

Tekninen perusselvitys Esitutkimus ja arviointikäynti

tehtävät vastuut tehtävät vastuutTyönantaja/toiminnanjärjestäjä

arvioi tilan käyttöäkäyttötarkoitusta ajatellen,huolehtii työnantajanvelvoitteista, toimintaanliittyvien riskien arvioinneista

tiloja käytetään sovitusti, pyrkiiestämään lisävahingot,

havaituista puutteista reklamoiturakennuttajaa /isännöitsijää

huolehtii, että työntekijä onkäynyt työterveyshuollossa

osallistuuarviokäynneille

-

Työsuojelu perehdyttää osaltaanhenkilöstöä huomioimaantyöympäristön turvallisuuteenja terveyteen vaikuttaviaasioita; tekee osaltaanriskiarviointeja

- osallistuu pyydettäessäprojektiryhmään jaosallistuuarviokäynneille

varmistaa, ettäviimeistään tässävaiheessa oireileva onkäynyt työterveyden-huollossa

Työterveys/opiskelija-terveydenhoito

käyttäjän terveydentilanarvio, hoito ja kannanottosiihen, voivatko oireet johtuasisäilmasta

- antaa oireilustalausunnon, osallistuuarviokäynneille

-

Urakoitsija/työnsuorittaja

- - - -

Valvoja - - - -Viestintäorganisaatio laatii ja toimii

viestintäsuunnitelmanmukaisesti

tiedottaa käyttäjälle,reklamaation tekijällelähtöselvityksen tuloksesta

tiedonkulun varmistaminen tiedottaminenarviointikäynneistä jatutkimustenkäynnistymisestä

viestinnän toteutus

Liite nro 3

Lähtötietoselvitys

Tietojen kokoaja:

Tehty Käyttäjän ja sisäilman välinen yhteys Lisätiedot Suoritus pvm

esimies tietää valituksista ja oireistaja niiden laajuudesta

työterveyshuolto ja 'sisäilmalääkäri'ovat keskustelleet käyttäjän kanssa

työterveyshuollon mukaan kyseessäon herkkä yksilö, jolle etsitäänväistötila

käyttäjän toiminta ei kuormitasisäilmaa.

selvitetään, onko käyttäjä tehnytirtaimistokäsittelyjä (esim.otsonointi)aiemmankäyttäjätyytyväisyyskyselyn tuloksetovat käytettävissä

Tehty Tilassa epäillään sisäilmaongelmaa Lisätiedot Suoritus pvm

tilassa on merkkejä mahdollisestasisäilmasto-ongelmasta (tunkkainenilma, liian alhainen tai liian korkealämpötila, epämiellyttävä haju, veto,pöly, pinnoitteiden värimuutokset,kosteusvauriojäljet)

käyttäjä/illä oireita, jotka helpottuvattai häviävät muualla ollessa (esim.nenän ja kurkun oireet, silmienärsytys, iho-oireet, päänsärky,pahoinvointi, huimaus, väsymys,usein toistuvathengitystietulehdukset, niveloireet)

Tehty/ kuormittavatekijä

Tilan käyttötarkoitus ja sisäilmaa/sisäympäristöä kuormittavattoiminnat

Lisätiedot Suoritus pvm

tilaa käytetään suunniteltuuntarkoitukseen

tuotantotila

laboratorio

korjaamo-/ työstötila

keittiö

toimistotyyppinen tilaluokkahuone, seminaarisali, auditoriotms.

tilan riskinarvioinnit on tehty

laitteiden melu- ja muut päästöt sekäniiden vaikutussisäympäristöolosuhteisiin on arvioitu

Tehty /kunnossa/tarkennus IV- ja TATE-selvitykset

LisätiedotKenet vastuutettu Suoritus pvm

Laajemmat IV- ja TATE-varmistukset(Liite 2) on tehty viimeisen 3 v:naikanasuodattimien luokka ja puhtausmilloin suodattimet on viimeksivaihdettumilloin ilmamäärät on viimeksimittautettutilan henkilömäärän suhdesuunniteltuun käyttötarkoitukseenkunnossamilloin kanavistot on puhdistettuviimeksiem. toimenpiteet on kirjattu myöshuoltokirjaantekninen perusselvitys

Liite nro 3

Käyttäjän toiminnan vaikutus sisäilman laatuun

Tietojen kokooja:Tila(t), joista on kyse

Kunnossa Kiinteistön oikea käyttö ja hoitoLisätiedot (kiinteistön omistaja ja kiinteistöhuolto

Selvitys pvm selvittävät)

Ennen tilojen käyttötarkoituksen muuttamista onoltava yhteydessä manageriin/kiinteistönomistajaan.

Kun tiloja käytetään laajemmalti sovittujenkäyttöaikojen ulkopuolella, otetaan huomioonilmanvaihdon toiminta-ajat ja iv:n tehostaminen.Tämä on sovittava kiinteistönhoitajan kanssa.Määräaikaishuollot on tehty. Esimies varmistaa kiinteistönhoitajalta.

Kunnossa Tilan oikea käyttö ja hoito Selvitys pvm LisätiedotTilan käyttötarkoitus (toimisto, laboratorio,auditorio, jne.). Huom. varastoja ja arkistoja eisaa käyttää toimistotiloina.Tilan henkilömäärä ja monelleko henkilölle tilaon enimmillään tarkoitettuTilassa on käyttöohjeet talotekniikkalaitteille taikoulutus on muuten järjestetty.Kiinteistönhoidon laadun parantamiseksipidetään negatiivisen palautteen palaveri heti,kun aihetta on.Käyttäjän laitteiden melu- ym. päästöt sekälämpökuorma arvioitu.

Kunnossa Tilojen sisustus Selvitys pvm LisätiedotKalusteita ei ole sijoitettu ulkoseinille tiiviistiseinään kiinni etenkään ulkonurkkiin, sillä tällöinseinän lämpötila laskee ja mahdollistaakosteuden tiivistymisen.Uudet irtokalusteet on putkijaloilla, jottaalapuolinen siivous helpottuisi.Säilytyskalusteet ovat ovellisia.Tavaroita ei ole kerätty ja säilytettyikkunalaudoilla ja avonaisilla hyllyillä.Kaikki tasopinnat ovat alle 180 cm:nkorkeudella, jos ylempänä niin selvitettäväkuuluuko siivoussopimuksen piiriin.

Tarpeettomat paperit ja muut tavarat oninventoitu ja poistettu riittävän usein.Tilassa ei ole vaikeasti puhdistettavia tekstiilejä,mm. raskaita mattoja ja verhoja.Omia kalusteita ei ole tiloissa. Tämä siivouksenhelpottamiseksi ja pölyn kertymisenvähentämiseksi.Viherkasveja, heiniä eikä kuivakukkia oletyöhuoneessa eikä yhteisissä tiloissa, koska osaniistä on allergisoivia, keräävät pölyä, jamullassa kasvaa usein yliherkkyysoireitaaiheuttavia mikrobeja.

Liite nro 3

Kunnossa Lämmitys Selvitys pvm LisätiedotLämmityspattereiden termostaatteja ei olesäädetty itse, vaan säädön tekeekiinteistönhoitaja.Lämmityspattereiden termostaatteja jairtoantureita sekä itse pattereita ei ole peitettykalusteilla tai verhoilla. Näin toimien turvataanlämmön jakautuminen tasaisesti.Sähkölaitteita (esim. tietokoneen keskusyksikkö)ei pidetä tarpeettomasti päällä ylimääräisenlämpökuorman välttämiseksi.Tilassa ei käytetä omia sähkölämmittimiä,ilmankostuttimia, ilmanpuhdistimia eikäjäähdyttimiä. Poikkeustilanteissa em. laitteidenkäytöstä sovitaan erikseen reviirirakennuttajantai isännöitsijän kanssa.Sälekaihtimet suljetaan kesäaikana ylimääräisenlämpökuorman pienentämiseksi, kun tilassa eioleskella.

Kunnossa Ilmanvaihto Selvitys pvm LisätiedotIlmanvaihdon venttiileitä ei ole peitetty eikäsäädetty itse. Mikäli ilmanvaihto ei toimi, onotettu yhteys kiinteistönhoitajaan.Esineitä ei ole ripustettu kattoon eikä näin oleaiutettu huoneen ilmavirtausten muuttumistaepäedullisiksi.Ovia ja ikkunoita ei pidetä pitkiä aikoja auki,koska rakennuksen painesuhteet on suunniteltutoimiviksi siten, että ilma siirtyy puhtaistatiloista likaisempiin (esim. WC-tilat) päin.

Nopea ja voimakas ikkunatuuletus on sallittua.Ilmanottoaukkojen lähellä ei tupakoida eikäautoja tyhjäkäytetä.Voimakkaita hajusteita ja ilmanraikasteita onvältetty.

Kunnossa Akustointi Selvitys pvm LisätiedotAkustointi on riittävä liiallisen meluntorjumiseksi.Akustolevyjen reunat on suojattu, jolloinakustolevyistä ei irtoa silmiä ja ylähengitysteitäärsyttävää villapölyä.

Kunnossa Vesijohdot ja viemärit Selvitys pvm LisätiedotLattiakaivot ovat puhtaat ja niissä on vettä.Tarvittaessa on otettu yhteyttäkiinteistönhoitajaan.Viemäriverkostoon ei lasketa sinne kuulumatontatavaraa, jolloin vältetään tukkeumat jahajuhaitat.Pesukoneita ei jätetä käyntiin ilman valvontaaesim. yöaikaan ja viikonloppuisin.Pesu- ja astianpesukoneiden hanat ja muutvesihanat on suljettu aina käytön jälkeen.

Oireilu-herkkyys Käyttäjän oma tausta Selvitys pvm Lisätiedot

Käyttäjä on herkistynyt/ allergikko / astmaatikko

Käyttäjän harrastukset voivat lisätä hänen omaatai työtoverien altistumista herkistäville tekijöille

esim. eläimiin tai kemikaalien käsittelyyn (maalaus,liimailu, orgaanisen materiaalin käsittely, pölyävättyöt…) liittyvä toiminta

Käyttäjän asunnossa on kosteus- tai homevaurio

9

Liite 3

RAKENNUSTEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIHIN SEKÄ SISÄILMAONGELMIINLIITTYVÄN TERVEYDENSUOJELULAIN 49 §:N MUKAISEN ULKOPUOLISEN ASI-ANTUNTIJAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OSAAMISVAATIMUKSET

1 opintopiste (op) vastaa27 tuntia opiskelijantyöpanosta

Rakennusterveysasiantuntija(kokonaislaajuus vähintään45 op)

Sisäilma-asiantuntija(kokonaislaajuus vähintään25 op)

Kosteusvaurion kuntotutkija(kokonaislaajuusvähintään 27 op)

Voi toimia yksin ulkopuolisenaasiantuntijana

Rakennuksen sisäilmaongelman selvitysprosessiin liittyvät tutki-mukset tulee tehdä sisäilma-asiantuntijan ja kosteusvaurion kunto-tutkijan yhteistyönä

PERUSKOULUTUS 1. Rakentamisen (talonra-kennus- tai LVI-ala) alallasuoritettu korkeakoulutut-kinto, aiempi ammatillisenkorkea-asteen tutkinto taisitä vastaava tutkinto taik-ka aiempi teknikon tai sitävastaava tutkinto

2. Luonnontieteiden, ympä-ristötieteiden ja ympäristö-terveyden alalla suoritettuylempi tai alempi korkea-koulututkinto, aiempiammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vas-taava tutkinto taikka ai-empi teknikon tai sitä vas-taava tutkinto

1. Luonnontieteiden, ympä-ristötieteiden ja ympäristö-terveyden alalla suoritettuylempi tai alempi korkea-koulututkinto, aiempiammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vas-taava tutkinto taikka ai-empi teknikon tai sitä vas-taava tutkinto

1. Rakentamisen (talonra-kennus) alalla suoritettukorkeakoulututkinto, ai-empi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vas-taava tutkinto taikka ai-empi teknikon tai sitä vas-taava tutkinto

TYÖKOKEMUS Vähintään 3 vuotta rakennusten kuntoon ja terveyshaittoihin liittyviä tutkimustehtäviä.

A. SISÄILMANEPÄPUHTAUDET,TERVEYSVAIKUTUK-SET, TUTKIMINEN,TORJUNTA

Osion kokonaislaajuusvähintään 13 op

Osion kokonaislaajuusvähintään 13 op

Osion kokonaislaajuusvähintään 7 op

osa 1. Sisäilman epäpuhtau-det

vähintään 8 opa) Kemiallinen sisäympäristö

(väh 3 op)b) Biologinen ja mikrobiolo-

ginen sisäympäristö (väh 5op)

Tietää tärkeimmät sisäympäris-tötekijät ja niiden lähteet, mit-taus- ja näytteenottomenetelmät

vähintään 8 opa) Kemiallinen sisäympäristö

(väh 3 op)b) Biologinen ja mikrobiolo-

ginen sisäympäristö (väh 5op)

Tietää tärkeimmät sisäympäris-tötekijät ja niiden lähteet, mit-taus- ja näytteenottomenetelmät

vähintään 5 opa) Kemiallinen sisäympäristö

(väh 3 op)b) Mikrobiologinen sisäym-

päristö (väh 2 op)

Tietää tärkeimmät sisäympäris-tötekijät ja niiden lähteet, mit-taus- ja näytteenottomenetelmät

10

sekä epäpuhtauksien toimenpi-derajat. Osaa johtaa sisäilma-ongelman selvitysprosessia jahyödyntää erityisasiantuntijoi-den palveluja. Pystyy tulkitse-maan mittaustuloksia ja teke-mään yhteenvedon rakennuk-sen sisäympäristö- ja kuntotut-kimuksista saaduista tuloksistasekä osaa raportoida kirjallises-ti ja suullisesti sekä tiedottaatuloksista.

sekä epäpuhtauksien toimenpi-derajat. Pystyy tulkitsemaanmittaustuloksia ja tekemään yh-teenvedon rakennuksen si-säympäristötutkimuksista saa-duista tuloksista sekä osaa ra-portoida kirjallisesti ja suulli-sesti sekä tiedottaa niistä.

sekä epäpuhtauksien toimenpi-derajat. Pystyy tulkitsemaan si-säympäristötutkimuksista saa-tuja tuloksia kuntotutkimustu-losten yhteydessä sekä osaa ra-portoida kirjallisesti ja suulli-sesti sekä tiedottaa niistä.

osa 2. Sisäympäristön tutki-musmenetelmät

vähintään 3 opa)Kemiallinen sisäympäristö

(väh) 1 opb)Biologinen ja mikrobiologi-

nen sisäympäristö (väh) 2 op

Tuntee sisäympäristöongelmantutkimusmenetelmät ja osaasuorittaa tutkimukset sekä osaaraportoida niiden tuloksista janiihin liittyvistä epävarmuuk-sista.

vähintään 3 opa) Kemiallinen sisäympäristö

(väh) 1 opb) Biologinen ja mikrobiologi-

nen sisäympäristö (väh) 2 op

Tuntee sisäympäristöongelmantutkimusmenetelmät ja osaasuorittaa tutkimukset sekä osaaraportoida niiden tuloksista janiihin liittyvistä epävarmuuk-sista.

vähintään 1 opa) Kemiallinen sisäympäristö

(väh) 0,5 opb) Mikrobiologinen sisäympä-

ristö (väh) 0,5 op

Tuntee sisäympäristöongelmantutkimusmenetelmät ja ymmär-tää niihin liittyvät epävarmuus-tekijät.

osa 3. Terveysvaikutukset vähintään 2 op

Tuntee eri sisäympäristöteki-jöiden aiheuttamat yleisimmätvaikutukset ihmisten tervey-teen. Tuntee terveyshaitan kä-sitteet eri säädösten nojalla.Ymmärtää terveyshaittatutki-musten merkityksen ja osaatoimia yhteistyössä viranomais-ten ja terveydenhuollon asian-tuntijoiden kanssa.

vähintään 2 op

Tuntee eri sisäympäristöteki-jöiden aiheuttamat yleisimmätvaikutukset ihmisten tervey-teen. Tuntee terveyshaitan kä-sitteet eri säädösten nojalla.Ymmärtää terveyshaittatutki-musten merkityksen ja osaatoimia yhteistyössä viranomais-ten ja terveydenhuollon asian-tuntijoiden kanssa.

vähintään 1 op

Tuntee sisäympäristön merki-tyksen ihmisten terveyteen.Tuntee terveyshaitan käsitteeteri säädösten nojalla. Ymmär-tää terveyshaittatutkimustenmerkityksen ja osaa toimia yh-teistyössä viranomaisten ja ter-veydenhuollon asiantuntijoidenkanssa.

B. RAKENNUSFYSIIKKA,FYSIKAALISETOLOSUHTEET, KUNTO-TUTKIMUSMENETEL-MÄT, RAKENNE- JATUOTANTOTEKNIIKKAJA JURIDIIKKA

Osion kokonaislaajuusvähintään 14 op

Osion kokonaislaajuusvähintään 9 op

Osion kokonaislaajuusvähintään 17 op

osa 1. Rakennusfysiikka jafysikaaliset olosuhteet

vähintään 5 op

Tuntee sisäympäristön fysikaa-liset olosuhteet. Tuntee keskei-set rakennusfysikaaliset käsit-teet ja määritelmät. Tuntee ra-

vähintään 5 op

Tuntee sisäympäristön fysikaa-liset olosuhteet. Tuntee keskei-set rakennusfysikaaliset käsit-teet ja määritelmät. Tuntee ra-

vähintään 5 op

Tuntee sisäympäristön fysikaa-liset olosuhteet. Tuntee keskei-set rakennusfysikaaliset käsit-teet ja määritelmät. Tuntee ra-

11

kennusten kosteuslähteet, kos-teuden siirtymismekanismit janormaalit kosteuspitoisuudeteri rakenteissa. Tuntee läm-möneristyksen, ilmatiiveyden jaäänen eristävyyden merkityk-sen sekä osaa tulkita mittaustu-lokset.

kennusten kosteuslähteet, kos-teuden siirtymismekanismit janormaalit kosteuspitoisuudeteri rakenteissa. Tuntee läm-möneristyksen, ilmatiiveyden jaäänen eristävyyden merkityk-sen sekä osaa tulkita mittaustu-lokset.

kennusten kosteuslähteet, kos-teuden siirtymismekanismit janormaalit kosteuspitoisuudeteri rakenteissa. Tuntee läm-möneristyksen, ilmatiiveyden jaäänen eristävyyden merkityk-sen sekä osaa tulkita mittaustu-lokset.

osa 2. Kuntotutkimusmene-telmät

vähintään 4 op

Tuntee sisäympäristön fysikaa-listen olosuhteiden mittausme-netelmät. Tuntee kuntoarvion ja-tutkimuksen laadintaperiaat-teet sekä tuntee kuntotutki-musmenetelmät siten, että osaatilata rakennusteknisen kunto-tutkimuksen ja mittauksia sekäosaa arvioida tulosten merki-tyksen rakenteiden toimivuu-den kannalta.

vähintään 2 op

Tuntee sisäympäristön fysikaa-listen olosuhteiden mittausme-netelmät.

vähintään 5 op

Osaa tehdä sisäympäristön fy-sikaalisten olosuhteiden mitta-ukset. Tuntee kuntoarvion ja -tutkimuksen laadintaperiaatteetsiten, että osaa tehdä kuntoar-vion ja -tutkimuksen sekä tulki-ta ja raportoida niiden tuloksetja merkityksen rakenteidentoimivuuden kannalta.

osa 3. Rakenne- ja tuotanto-tekniikka

vähintään 3 opa)Rakennetekniikka (väh) 2 opb)Tuotantotekniikka (väh) 1 op

Tuntee eri aikakausien ylei-simmät rakenneratkaisut, niihinliittyvät riskit ja vaihtoehtoisetkorjaustavat. Tuntee sisäympä-ristöongelman korjaamiseenliittyvät erityistoimet.

vähintään 1 opa)Tuotantotekniikka (väh) 1,0

op

Tuntee sisäympäristöongelmankorjaamiseen liittyvät erityis-toimet.

vähintään 5 opa) Rakennetekniikka (väh) 4 opb)Tuotantotekniikka (väh) 1 opTuntee eri aikakausien ylei-simmät rakenneratkaisut sekäosaa arvioida niihin liittyvätriskit ja vaihtoehtoiset korjaus-tavat. Osaa laatia alustavat kor-jaussuunnitelmat. Tuntee si-säympäristöongelman korjaa-miseen liittyvät erityistoimet.

osa 4. Juridiikka vähintään 2 op

Tietää ja osaa soveltaa tapaus-kohtaisesti käytännön työssäänsisäympäristöön ja eri aikakau-sien rakentamiseen liittyväälainsäädäntöä, määräyksiä jaohjeita sekä sopimuksen laati-mista ja sopimustekniikkaa.

vähintään 1 op

Tietää ja osaa soveltaa tapaus-kohtaisesti käytännön työssäänsisäympäristöön liittyvää lain-säädäntöä, määräyksiä ja ohjei-ta.

vähintään 2 op

Tietää ja osaa soveltaa tapaus-kohtaisesti käytännön työssäänsisäympäristöön ja eri aikakau-sien rakentamiseen liittyväälainsäädäntöä, määräyksiä jaohjeita sekä sopimuksen laati-mista ja sopimustekniikkaa.

C. ILMANVAIHTOJA ILMASTOINTITEK-NIIKKA

Osion kokonaislaajuusvähintään 3 op

Osion kokonaislaajuusvähintään 3 op

Osion kokonaislaajuusvähintään 3 op

osa 1. Teoria vähintään 1,5 op

Ymmärtää ilmanvaihdon mer-kityksen, tehtävän ja toiminta-periaatteet sekä niihin liittyvättyypillisimmät ongelmat ja en-

vähintään 1,5 op

Ymmärtää ilmanvaihdon mer-kityksen, tehtävän ja toiminta-periaatteet sekä niihin liittyvättyypillisimmät ongelmat ja en-

vähintään 1,5 op

Ymmärtää ilmanvaihdon mer-kityksen, tehtävän ja toiminta-periaatteet sekä niihin liittyvättyypillisimmät ongelmat ja en-

12

naltaehkäisyn. naltaehkäisyn. naltaehkäisyn.

osa 2. Tutkimusmenetelmät vähintään 1,5 op

Osaa mitata ilmamäärät, ilman-vaihtuvuuden ja paine-erot erirakennusosien välillä sekä sel-vittää ilmanvaihtojärjestelmänpuhtauden ja epäpuhtauksienkulkeutumisreitit rakennukses-sa. Tuntee rakennuksen tiivey-den tutkimusmenetelmät.

vähintään 1,5 op

Osaa mitata ilmamäärät, ilman-vaihtuvuuden ja paine-erot erirakennusosien välillä sekä sel-vittää ilmanvaihtojärjestelmänpuhtauden ja epäpuhtauksienkulkeutumisreitit rakennukses-sa. Tuntee rakennuksen tiivey-den tutkimusmenetelmät.

vähintään 1,5 op

Osaa mitata ilmamäärät, ilman-vaihtuvuuden ja paine-erot erirakennusosien välillä sekä sel-vittää ilmanvaihtojärjestelmänpuhtauden ja epäpuhtauksienkulkeutumisreitit rakennukses-sa. Tuntee rakennuksen tiivey-den tutkimusmenetelmät.

OPINNÄYTETYÖ Yllä olevien koulutussisältöjenlisäksi rakennusterveysasian-tuntijan tulee tehdä vähintään15 op:n laajuinen opinnäytetyö,jolla osoitetaan eri osa-alueidenmerkityksen ymmärtäminen.

- -

RAKKM3

Leimasin

RAKKM3

Leimasin

Liite nro 6

ASUMISTERVEYSASETUKSEN SOVELTAMISOHJE 8/2016VIITE- JA OHJEARVOTAULUKKO

Käsitteitä:

Mitattu altiste Viitearvo Huom

Huoneilman lämpötila lämmityskaudella ´+ 20 °C – + 26 °C

Huoneilman lämpötila lämmityskaudenulkopuolella lasten päivähoitopaikat,oppilaitokset ja muut vastaavat tilat ´+ 20 °C – + 32 °C

Yleistä:Asetusta sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla tehtävään asunnon tai muun oleskelutilanterveydellisten olosuhteiden valvontaan.

Oleskeluvyöhyke = Huonetilan osaa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 metrin korkeudellalattiasta ja sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä ulko- tai sisäseinästä tai vastaavasta kiinteästärakennuksen osasta. Oleskeluvyöhykkeen määritelmää käytetään tässä asetuksessa kaikkien altisteidenosalta.

Kemiallinen tekijä = Terveydelle haitallisia hiukkasmaisia tai kaasumaisia orgaanisia tai epäorgaanisiaaineita tai yhdisteitä, jotka ovat peräisin rakennusmateriaaleista, kosteuden vaurioittamista rakenteista,rakennuksen muista tiloista, läheisistä rakennuksista, maaperästä, sisustusmateriaaleista tai ulkoilmasta;

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet = Sellaisia orgaanisia yhdisteitä, joiden kiehumispiste on 50—260 Celsius-astetta;

Hengitettävät hiukkaset = (PM 10 ) hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 µm.

Pienhiukkaset = (PM 2,5 ) hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 µm. Ne voivat kulkeutuahengitysilmaan joutuessaan keuhkorakkuloihin asti. Esim. puunpoltossa ilmaan tulevat hiukkaset.

Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja näytteenotossa käytettävä standardoituja menetelmiä taivastaavia muita luotettavia menetelmiä. Näyte tulee ottaa ja analysoida laboratorion ohjeiden jalaadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Toimenpideraja ylittyy, jos tässä asetuksessa tarkoitettujenaltisteiden numeeriset arvotylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Tarkastuskertomukseen on liitettävä tiedot käytettävienmittareiden ja analyysimenetelmien mittausepävarmuudesta, mahdollisten laboratorioanalyysienmittausepävarmuudesta sekä sanallinen mittaus- ja näytteenottotapahtumaan liittyväepävarmuustarkastelu.

Mittaus, näytteenotto, analysointi

Lämpötilojen toimenpiderajat

Oleskeluvyöhykkeen ulkopuolellaolevan alueen huonelämpötilalla eikatsota olevan suoraa vaikutustasisätilan terveydellisiinolosuhteisiin, josoleskeluvyöhykkeellä lämpötilatovat tämän asetuksen mukaiset.

Huoneilman lämpötila lämmityskaudenulkopuolella, palvelutalot, vanhainkodit jamuut vastaavat tilat ´+ 20 °C – + 30 °C

Toimenpiderajoja sovelletaanasunnossa vain asuinhuoneidenlämpötilojen terveellisyydenarviointiin, ei esimerkiksi apu- japesutilojen, WC-tilojen taikellareiden lämpöolojenterveellisyyden arviointiin.

Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimänvesijohtoveden lämpöti-la vähintään ´ + 50

Vesikalusteesta saatava vesi saa ollakorkeintaan. ´+ 65

Koneellisen poiston -ilmanvaihtojärjestelmässä ulkoilmavirrat mitataan poistoilmaventtiileistä.Ulkoilmavirran riittävyys arvioidaan mittaamalla asunnon alipaineisuus tai vertaamalla poistoilmamääriäikkuna avattuna.

Koneellisen tulo ja poisto -ilmanvaihtojärjestelmässä ulkoilmavirrat mitataan tuloilmaventtiileistä. Myöspoistoilmavirtamäärät pitää mitata (poistoilmaventtiileistä) ja verrata niitä ulkoilmavirtamääriin, jolloinnähdään onko ilmanvaihto tasapainossa.

Asunnon ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla käytön aikana vähintään 0,35 dm3/s neliömetriä kohdenkaikissa asuinhuoneissa.

Ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikanavähintään 6 dm3/s henkilöä kohden. Ulkoilmavirta saa kuitenkin olla 4 dm3/s henkilöä kohden, josvarmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suuriksi, että neaiheuttavat terveyshaittaa.

Vesijohtoveden lämpötila

Minimilämpötila on tarkoitettunimenomaan Legionella-bakteerinkasvun ehkäisemiseksi siten, ettävesijohdon kaikissa osissasaavutetaan kyseinen lämpötila,myös vesijärjestelmän loppuosassa(käyttäjän hana).

Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tuleeolla rakennuksen käytön mukaisestiriittävä ja sen laadun tulee ollariittävän puhdasta. Ilmanvaihtotulee järjestää siten, että sisäilmavaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä.

Ilmanvaihdon yleiset arviointiperusteet

Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on2 100 mg/m3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus.

Jos ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta ei olisi voitu mitata esimerkiksiulkoilman kylmyyden vuoksi (mittarin toimintarajoitus), niin ulkoilmanhiilidioksidipitoisuuden arvona voidaan käyttää 400 ppm.

Rakennuksen käyttöajan ulkopuolisen ilmanvaihdon tulee olla sellainen, että rakennus- jasisustusmateriaaleista tai muista lähteistä vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminensisäilmaan ei aiheuta käyttöaikana tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.

Käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihto ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien kulkeutumista sisätiloihin esimerkiksikorvausilman puutteesta syntyneen liiallisen alipaineisuuden vuoksi.Ilmanvaihto

Huonetila, jossa edellytetään ylei-sön saavan hyvin puheesta selvänilman äänenvahvistuslaitteidenkäyttöä 35 dB

PäiväajankeskiäänitasoL Aeq (klo 7–22)

Muut kokoontumistilat 40 dB

PäiväajankeskiäänitasoL Aeq (klo 7–22)

Asiakkaiden vastaanottotilat jatoimistohuoneet 45 dB

PäiväajankeskiäänitasoL Aeq (klo 7–22)

Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ulkoilmavirtaa voidaan arvioida merkkiaine- taihiilidioksidimittausten avulla.

Lähtökohtaisesti ilmanvaihdon tulee täyttää ilmanvaihdolle asetetut rakennusluvan aikana voimassa olleetSuomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 annetut määräykset, huomioidensuunnitteluohjearvoissa sallittu ± 20 % toleranssi.Fysikaaliset olot/MeluMelumittaus tehdään oleskeluvyöhykkeellä. Mittauslaite sijoitetaan melun kokemisen ja haittavaikutustenkannalta tarkoituksenmukaiselle korkeudelle ja paikkaan, tavallisimmin pään korkeudelle. Mittauspiste voiolla myös vuode ja vuoteessa olevan henkilön pään alue. Mittauspiste ei saa kuitenkaan ilman perusteltuasyytä sijaitaalle 0,5 metrin etäisyydellä mistään huonepinnasta. Kun melutaso mitataan, ikkunoiden, ulko-ovien jatuuletusluukkujen tulee olla kiinni.

Päivä- ja yöajan keskiäänitasojen toimenpiderajat asunnoissa ja muissa oleskelutiloissaKokoontumis- ja opetushuoneistot :

Työhuoneistot (asiakkaiden kannalta) :

Kemialliset epäpuhtaudet, hiukkaset ja kuidut

Ilmanäyte on otettava oleskeluvyöhykkeeltä tilan tai huoneen keskialueelta, noin 1,1 metrin korkeudelta.Näyte otetaan sellaisesta huoneesta tai oleskelutilasta, joka parhaiten edustaa tutkittavan kemiallisenyhdisteen esiintymistä. Ilmanvaihdon on näytteenottotilassa vastattava altistumisen kannalta tavanomaistatilannetta. Ikkunat, ulko-ovet ja tuuletusluukut on pidettävä kiinni näytteen keräyksen aikana.

Rakennusmateriaalien kemialliset päästöt ovat uutena korkeimmillaan, ajan mittaan ne pienenevät.Sisäilman kemiallisten tekijöiden mittaus suositellaan tehtäväksi aikaisintaan kuusi kuukautta rakennuksentai laajan, sisäilman laatuun vaikuttavan remontin valmistumisen jälkeen.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteetHaihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpiderajahuoneilmassa on 400 µg/m³.Minkä tahansa yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella laske-tun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m³.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketut pitoisuuden toimenpiderajatovat:

Mikäli kokonaispitoisuuden toimenpideraja alittuu, yksittäisistä yhdisteistä saattaa kuitenkin aiheutuaterveyshaittaa mitatussa pitoisuudessa.

Yhdiste2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidioli di-isobutyraatti (TXIB)

2-etyyli-1-heksanoli (2-EH)

Naftaleeni

Styreeni

Formaldehydi

Hiilimonoksidi

Tupakansavu

Hengitettävät hiukkaset

Ei saa esiintyä hajua, 10 µg/m 3

40 µg/m 3

Sisäilman hetkellinen hiilimonoksidipitoisuus ei saa ylittää 7mg/m³.

TXIB:tä on käytetty aiemmin muovimattojen valmistuksessa viskositeetin alentajana. TXIB:tä käytetään nykyäänmm.maaleissa parantamaan niiden maalausominaisuuksia. Si-säilman kohonnut TXIB-pitoisuus voi aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita, kuten silmä-, nenä-, kurkku- ja iho-oireita.

2-Etyyli-1-heksanoli (2-EH) on kemiallinen yhdiste, jota käytetään pehmittimien, pinnoitteiden ja liimojen tuotannossa.Sisäilmaan sitä voi vapautua mm. PVC-muovimaton pehmittimen dietyyliheksaftalaatin (DEPH) ja liimojenakrylaattikopolymeerien hajoamisen seurauksena. Syynä tähän ovat yleensä rakenteiden ja materiaalienkosteusongelmat

Uudemmissa PVC-muovimatoissa DEHP ftalaatti on korvattu usein muilla pehmittimillä kuten esimerkiksi DINP, DINCHtai DIDP ftalaateilla. Näiden hajoamistuotteina muodostuu erilaisia pitkäketjuisia C9 – C10-alkoholeja.Hajoamistuotteiden epäillään aiheuttavan ihmisille oireilua 10 – 50 µg/m 3 ylittävillä pitoisuuksilla sisäilmassa.

Naftaleenia voidaan pitää kreosootin indikaattoriyhdisteenä, koska se on merkittävin kreosootista ilmaan haihtuvayhdiste. Huoneilmassa ei saa esiintyä naftaleeniin viittaavaa hajua, eli asunnossa ei saa esiintyä kreosootin hajua, jokaon hyvin tunnistettavissa oleva kyllästetyn ratapölkyn haju.

Styreeniä saattaa esiintyä sisäilmassa, jos rakennusmateriaalissa käytetyn polyesterihartsin komponentit eivät olereagoineet täydellisesti keskenään. Styreenille on tyypillistä pistävä haju.

Tupakansavussa on yli 4 000 yksittäistä yhdistettä. Se sisältää yli 100 ihmiselle haitallista yhdistettä, joista syöpääaiheuttavia on ainakin 40.

Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuus sisäilmassa 24tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 50 µg/m 3 .

Sisäilman tupakansavu ei saa ylittää nikotiinipitoisuutenamitattuna 0,05 µg/m³.

Toimenpideraja

10 µg/m 3

10 µg/m 3

Sisäilman formaldehydipitoisuudenvuosikeskiarvo ei saaylittää 50 µg/m³ ja lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutinmittauksen aikana ei saa ylittää 100 µg/m³.

Hiukkasmaiset epäpuhtaudet

Formaldehydiä voi vapautua sisäilmaan puutuotteista, sisustustekstiileistä, maaleista ja lakoista sekä tupakansavusta jakosmetiikasta. Formaldehydi ärsyttää silmiä ja ylempiä hengitysteitä. Formaldehydin hajukynnys on noin 35 µg/m 3 ,mutta ärsytysoireita voi ilmetä jo hyvin pienissä pitoisuuksissa (5-10 µg/m 3 ).

Hiilimonoksidipitoisuus on aiheellista mitata esimerkiksi silloin, kun asuintilaan tai muuhun oleskelutilaan epäilläänkulkeutuvan liikenteen, paikoitusalueen tai kiinteistössä sijaitsevan autotallin pakokaasuja tai asunnossa tai muussaoleskelutilassa on laitteita tai tulisijoja, joista epäillään kulkeutuvan hiilimonoksidia sisäilmaan. Hiilimonoksi-dipitoisuusmitataan ja tulkitaan hetkellisesti, koska korkea hiilimonoksidipitoisuus voi olla hengenvaarallista.

Pienhiukkaset

Teolliset mineraalikuidut

Asbestikuidut

Pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuus sisäilmassa 24 tunninmittauksen aikana saa olla enintään 25 µg/m 3 .

Toimenpideraja kahden viikon aikanapinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm 2.

Sisäilman asbestikuitujen pitoisuus ei saa ylittää 0,01kuitua/cm 3 .

Asbesti on yleisnimi eräille luonnossa esiintyville silikaattimineraaleille. Asbestin esiintymistä huonetiloissa jahuoneilmassa tutkitaan tyypillisesti ottamalla pintapölynäytteitä huonepinnoilta taikka ottamalla ilmanäytteitä jaanalysoimalla asbestikuitujen esiintymistä näytteessä.Mikrobiologiset olot

Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvallalaimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Mikrobihaittavoidaan todeta myös 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteenlaimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä.Ilman mikrobipitoisuuden lisäksi on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä!

Hengitettävillä hiukkasilla (PM 10 ) tarkoitetaan hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 µm. Tällaisethiukkaset voivat kulkeutua ihmisen ylempiin hengitysteihin kuten keuhkoputkiin, nenään tai nieluun.

Pienhiukkasilla (PM 2,5 ) tarkoitetaan hiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 2,5 µm. Ne voivat kulkeutuahengitysilmaan joutuessaan keuhkorakkuloihin asti.

Teollisia mineraalikuituja ovat keraamiset kuidut, eristevilla- ja lasikuidut. Teollisten mineraalikuitujen lähteitäsisäympäristössä ovat esimerkiksi ilmanvaihtolaitteistojen rikkoutuneet äänenvaimentimet, vanhentuneet tairikkoutuneet mineraalikuituiset akustiikkalevyt huonetiloissa sekä avonaiset mineraalivillaeristeet tai läm-möneristekerroksen kautta kulkevat ilmavuodot.

Hengitettävien ja pienhiukkasten lähteet ovat pääasiassa energian tuotannosta ja/tai liikenteestä peräisin ja tulevatulkoilman kautta sisään. Sisäympäristön hiukkaslähteet aiheutuvat ihmisten toiminnasta, esimerkiksi tupakan poltosta,ruoanlaitosta, kynttilöiden ja takkapuiden poltosta tai vaatteiden silittämisestä. Sisälähteet ovat usein hyvin hetkellisiä.

Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteusvauriota, vaikka mikrobikasvua eivälttämättä ole ehtinyt muodostua. Kosteusvaurio voidaan todeta näkyvänä kosteusvauriojälkenä taipintakosteusosoittimen tai rakennekosteusmittausten avulla.

Toimenpiderajan ylittävä lahovaurio voidaan todeta puurakenteen näkyvänä muutoksena tai mekaanisenalujuuden menetyksenä. Koska puu saattaa olla pintakerroksesta kovaa mutta sisältä lahonnut, lahon syvyystulisi aina tarkistaa.

Aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljenlisäksi sekä homeen hajua että näkyvää mikrobikasvustoa.

Homeen tai maakellarimainen haju on tärkeä havainto mikrobikasvuston toteamisessa ja paikantamisessa.Haju on seurausta mikrobien aktiivisesta kasvusta ja aineenvaihdunnasta, jota muun muassa kosteus-olosuhteet säätelevät. Haju voi esiintyä jatkuvasti tai sitä voi esiintyä ajoittain, koska haiseviaaineenvaihduntatuotteita ei muodostu jatkuvasti.

Tärkeimmät home- ja kosteusvaurioindikaattorit :

AcremoniumaktinomykeetitAspergillus fumigatusAspergillus ochraceusAspergillus penicillioides / AspergillusrestrictusAspergillus sydowiiAspergillus terreusAspergillus ustus

Aspergillus versicolorChaetomiumEurotiumExophialaFusariumGeomycesOidiodendronPaecilomyces

Phialophora sensu latoScopulariopsisSporobolomycesSphaeropsidalesStachybotrysTrichodermaTritirachium / EngyodontiumUlocladiumWallemia

Rakennusmateriaalissa voidaan katsoaesiintyvän mikrobikasvustoa:

Aktinomykeettien esiintymistä arvioidaan lisäksi niiden indikaattorimerkityksen avulla, kun niidenpitoisuudet ovat alle 3000 pmy/g.Bakteeripitoisuus vähintään 10 ^5 pmy/g = 100 000 pmy/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa

Mikäli materiaalissa havaitaan vain suuri bakteeripitoisuus, tämä voi johtua myös materiaalin likaisuudesta,joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalinvaurioitumisesta.

Aktinomykeetti = sädesieni= aktinobakteeri, mm. Streptomyces. Sädesienet ovat gram-positiivisiabakteereita, joilla on kyky muodostaa rihmastoa ja itiöitä.

Rakennusmateriaalinäytteen tulosten tulkinta laimennossarjamenetelmällä

Home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään 10^ 4 pmy/g = 10 000 pmy/g

Aktinomykeettien pitoisuus 3 000 pmy/g

Sienikasvusto materiaalissa viittaa materiaalissa olevaan kosteus- ja mikrobivaurioon.

Vaikka sienipitoisuus jää alle 10 4 pmy/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessähavaitaan kosteus- ja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on5000 - 10000 pmy/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua) ja pitoisuuskuitenkin >5000 pmy/g.

Mikrobilajiston merkitys tulosten tulkinnassa

Rakennuksista otetuissa materiaali- ja ilmanäytteissä esiintyy tavallisimmin Penicillium, Aspergillus jaCladosporium -sienisukuja sekä hiivoja.

Vaurioituneissa materiaaleissa ja vaurioituneiden kohteiden ilmassa esiintyy usein mikrobeja, joitaharvemmin esiintyy vauriottomien rakennusten rakenteissa ja ilmassa. Näitä mikrobeja kutsutaan ns.kosteusvaurioindikaattorimikrobeiksi ja osa niistä vaatii runsaan kosteuden kasvaakseen.

Mikrobikasvu pyritään osoittamaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista otettavilla näytteillä.Mikrobitulosten tulkinta perustuu sekä mikrobien kokonaispitoisuuden että lajiston tarkasteluun.Analyysillä vahvistettua, normaalista poikkeavaa mikrobikasvustoa rakennusmateriaalissa tai pinnallavoidaan pitää toimenpiderajan ylittymisenä ilman aistinvaraista varmistus-ta tai esimerkiksikosteusmittausta.

Rakennusmateriaalinäytteen tulosten tulkinta suoraviljelyllä

Mikäli sisäilman mikrobimittauksia tehdään sulan maan aikana, samanaikaisesti on otettava näyte myösulkoilmasta ja selvitettävä ulkoilman mikrobipitoisuus sekä -suvusto. Ulkoilmanäyte suositellaan otettavanaina.

Sisäilman epätavanomaisten lähteiden havaitseminen sisäilmamikrobinäytteiden avulla on hyvin haastavaaerityisesti sulan maan aikaan.

Pelkkien itiöiden havaitseminen voi viitata kontaminaatioon muusta lähteestä. Suoramikroskopointi ei sovellu bakteerikasvustojen havainnointiin.

Ilmanäytteet

Yksinomaan ilmanäytteiden tavanomaisten tulosten perusteella ei voida sulkea pois rakenteidenmikrobivaurion mahdollisuutta, eikä sisäilmanäytteitä voida siten käyttää osoittamaan tutkittavan tilanolevan kunnossa.

Mittausten suositeltavin ajankohta on talvi, maan ollessa lumen ja jään peitossa, jolloin ulkoilman sieni-itiöiden ja aktinomykeettien pitoisuudet ovat pienimmillään ja sisäilmassa esiintyvien mikrobien voidaanolettaa olevan peräisin lähes yksinomaan asunnon sisälähteistä.

Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti,mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita.

Rakennusmateriaalinäytteen suoramikroskopointi

Viljelytuloksen ollessa alle määritysrajan tai silloin, kun näytteessä esiintyy vain yksittäisiä pesäkkeitä,näytteen mikroskopointi tulee tehdä suoraan materiaalista tai ns. teippinäytteestä mahdollisesti kuolleenjo kuivuneen kasvuston havaitsemiseksi. Huomattavaa on, että suoramikroskopointi voidaan tehdä luotettavasti vain kovilta materiaaleilta, kutenMikäli suoramikroskopoinnissa nähdään sienirihmastoa, tämä voi viitata homekasvustoon tai lahovaurioonnäytteessä.

Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti:

Asteikkoa käytetään sekä mikrobien kokonaismäärän että tunnistettujen mikrobien määrän arvioimiseen.

Jos homeiden ja hiivojen ja aktinomykeettien kokonaismäärät ovat pieniä (-/+/++), lasketaan ja ilmoitetaankosteusvaurioindikaattorien pesäkemäärä.

Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllämateriaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä runsaasti (+++/++++).

¨- = ei mikrobeja¨+ = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja)¨++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja)¨+++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja)¨++++ 200 pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrobeja)

Asunnot

Taajamassa sijaitsevan asunnon talviaikainen sienipitoisuus yli 500 pmy/m 3 on mikrobikasvustoonviittaava.

Suuri bakteeripitoisuus (> 4500 pmy/m 3 ) viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tilan käyttöön nähden.

Koska asunnon sisäilman mikrobipitoisuudet voivat vaihdella voimakkaasti, yksittäinen näyte ei kuvaapitoisuustasoa luotettavasti, vaan näytteenotto tulisi toistaa useita kertoja asunnon pitkäaikaisenmikrobipitoisuustason varmistamiseksi.

Tiettyyn asunnon huoneeseen painottuvat suuret pitoisuudet voivat antaa viitteitä vaurion sijainnista.

Rakennusten sisäilmanäytteissä esiintyy tavallisimmin Penicillium-, Aspergillus- ja Cladosporium-sienisukuja sekä hiivoja. Yleisin ja runsaimmin esiintyvä sienisuku sisäilmassa on Penicillium.

Cladosporium on ulkoilman yleisin sienisuku, minkä vuoksi Cladosporium-lajeja havaitaan yleisesti myössisäilmassa, varsinkin syksyisin ja kesäisin. Toisaalta Cladosporium voi myös kasvaa kostuneillamateriaaleilla, minkä vuoksi suuri Cladosporiumin määrä sisäilmassa lumipeitteen aikana talvella viittaarakennuksen mikrobikasvustoon.

Sisäilmanäytteissä voi esiintyä tavanomaisestikin yksittäisinä pesäkkeinä lähes mitä tahansa homesientä.

Myös yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobilajin esiintyminen useassa asunnon eri tilastaotetussa näytteessä tai toistuvasti eri mittauskerroilla sekä useiden eri indikaattorimikrobienesiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tällaiset löydökset voivat viitatakosteusvaurioon.

Ns. normaaleja mikrobilähteitä ovat rakennuksen normaaliin käyttöön liittyvät tilanteet tai toiminnot, jotkavoivat muuttaa sisäilman mikrobipitoisuuksia ja -suvustoa. Mm. Aspergillus fumigatus ja Fusarium sekäaktinomykeetit, voivat kulkeutua asuntoihin maatalousympäristöistä ja talleista.

Muita tyypillisiä mikrobien ns. normaalilähteitä tai toimintoja, jotka voivat nostaa sisäilmanmikrobipitoisuutta, ovat multaisten juuresten käsittely, homehtuneiden elintarvikkeiden tai kukkamullankäsittely, polttopuiden säilyttäminen sisätiloissa, siivoaminen ja lemmikkieläimet sekä niiden kuivikkeet jaruokatarvikkeet. Esimerkiksi multaisista juureksista voi sisäilmaan siirtyä aktinomykeettejä ja polttopuistaTrichodermaa.

Esitetyt tulkintaohjeet eivät sovellu vanhoille puurakenteisille koulurakennuksille, koska rakennuksenrunkorakenne vaikuttaa sisäilman mikrobipitoisuuksiin.

Päiväkodeille ei ole olemassa omaa vertailuaineistoa eikä tulkintaohjeita. Päiväkotien pitoisuudet ovattyypillisesti suuremmat kuin koulujen pitoisuudet, mutta pienemmät kuin asuntojen pitoisuudet.

Taajamassa sijaitsevien asuntojen sisäilman sienipitoisuudet 100–500 pmy/m 3 ovat poikkeavan suuriatalviaikaan.

Sisäilman mikrobilajisto ja indikaattorit

Pintasivelynäytteet

Tulosten tulkinta:

Pintasivelynäytteitä koskevat ohjeet soveltuvat myös kouluista, päiväkodeista ja muista niihinrinnastettavista rakennuksista otettaville näytteille.

Vertailunäyte tulisi ottaa tarpeeksi kaukaa vaurioalueesta, mutta kuitenkin samasta huoneistosta.

Tulosten tulkinnan tulee aina perustua vauriopinnalta ja vertailupinnalta otettujen näytteiden tulostenväliseen vertailuun. Jos vauriopinnalta otetun näytteen sieni-itiöpitoisuus on yli 1000 pmy/cm 2 javähintään 100 kertaa suurempi kuin vertailupinnan näytteestä, voidaan vauriokohdassa katsoa esiintyvänsienikasvua.

Mikäli vauriokohdasta otetun näytteen aktinomykeettipitoisuus on vähintään 10 kertaa suurempi kuinvertailukohdasta otetun näytteen pitoisuus, voidaan vauriokohdassa katsoa esiintyvänaktinomykeettikasvustoa.

Kuitenkin niin, että yli 5 pmy/cm 2 olevien aktinomykeettipitoisuuksien syy pintanäytteessä on ainaselvitettävä. Myös alle 1000 pmy/cm 2 :n sieni-itiöpitoisuus voi viita-ta mikrobikasvustoon pinnalla, mikäli näytteen lajistossa esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobejaeli ns. kosteusvaurioindikaattoreita. Pinnaltavoidaan ottaa teippinäyte, jonka suoramikroskopointi ja vauriokohdasta tehdyt havainnot tukevatjohtopäätöksen tekoa tuloksista.

Koulut Kuten rakennusten sisäilmassa yleensä, myös koulujen sisäilmassa esiintyy yleisimmin Penicilliumia,hiivoja, Cladosporiumia ja Aspergillusta.

Talviaikaan otettujen näytteiden Cladosporium-pitoisuudet yli 10 pmy/m 3 ovat epätavallisia.Indikaattorimikrobeja, kuten Aspergillus versicoloria, Eurotiumia, Trichodermaa, Stachybotrysta jaWallemiaa on löydetty useimmin nimenomaan niissä tiloissa, joissa on todettu kosteus- ja/taihomevaurioita.

Sen sijaan suuret bakteeripitoisuudet (> 4500 pmy/m 3 ) luokkatiloissa antavat viitteitä puutteellisestailmanvaihdosta.

Mikrobikasvu voidaan todeta epäillystä vauriokohdasta otetun pintasivelynäytteen ja vertailunäytteenlaimennossarjamenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä.

Liite nro 6 Eri toimijoiden vastuut sisäilmaongelman ratkaisuprosessissa: tutkimus

TUTKIMUSVAIHE

Tutkimukset Välittömät toimenpiteet

Asiantuntijattehtävät vastuut tehtävät vastuutLaativat sisäilma-asiantuntijanjohdolla tutkimussuunnitelman

raportoi selvitetyn ongelman,ottaa kantaa korjaustarpeeseen,-laajuuteen ja toteutukseen,kiireellisyyteen, huomiottiedoteluonnoksen laadintaan.rakennussuojeluun liittyvienasioiden huomioiminen

esittää välittömättoimenpiteet niidensoveltuvuuden jarajoitustenperusteella

tuottaatiedotusmateriaalia

-

Kiinteistöhuolto tarvittaessa avustaatutkimuksissa

- tekee ne päätetytensiaputoimet, jotkakiinteistönhoidon onmahdollista tehdä

-

Kiinteistönomistaja/tilaaja

tilaa selvitykset tai antaasisäilma-asiantuntijallevaltuudet tilaamiseen

tutkimussuunnitelmanhyväksyminen osallistuu arviointiin päättää ensiaputoimien

käyttöönotosta,tilaamisesta, vastaatiedottamisesta jakustannuksista

Käyttäjä vastaa sisäilmastokyselyyn, jossellainen järjestetään

osallistuu infotilaisuuksiin

noudattaa mittaushetkiksiannettuja ohjeita

mahdollisten lisätietojentoimittamien tutkijoiden käyttöön

toimenpiteidensuorittamisenmahdollistaminennoudattamalla ohjeita

ohjeidennoudattaminen

Tutkimukset Välittömät toimenpiteet

tehtävät vastuut tehtävät vastuutRakennussuojelu rajoitukset

rakenneavauskohdille- osallistuu arviointiin ja

ohjeistaa tarvittaessavalvoosuojelunäkökulmientoteutumise

Rakennusvalvonta - - -

Rakennuttajakonsultti osallistuu tutkimusryhmänkokouksiin

- osallistuu arviointiin -

Siivous osallistuunäytteenottotilanteisiin liittyviäsiivousohjeita

- tekee ne siivous-teknisetensiaputoimenpiteetmistä on päätetty

-

Suunnittelijat antaa näkemyksensäkorjausehdotuksiin

- osallistuu arviointiin käytännönkorjaussuunnittelu

Terveydensuojelu-viranomainen(terveystarkastaja)

arvioi tilojen käytettävyyttä,osallistuu tilojenkäyttöturvallisuuteen liittyväänriskien arviointiin, tarvittaessaselvittää esim. kodin taiharrastuspaikan sisäilmasto-olosuhteita

- osallistuututkimussuunnitelmienarviointiin

valvontavastuuolosuhteiden osaltatietyissä tiloissa

Työnantaja/toiminnanjärjestäjä

arvioi tilojen käytettävyyttä sitoutuu tutkimustuloksissaesitettyihin jatkotoimiin osallistuu keskusteluun

arviointiin japäätöksentekoon

-

Työsuojelu arvioi tilojen käytettävyyttä sitoutuu tutkimustuloksissaesitettyihin jatkotoimiin

osallistuu keskusteluunarviointiin

-

Tutkimukset Välittömät toimenpiteet

tehtävät vastuut tehtävät vastuutTyöterveys/opiskelija-terveydenhoito

arvioi ja hoitaa käyttäjänterveydentilaa, osallistuutarvittaessa projektiryhmäntyöskentelyyn ja sitoutuu sentoimintamalliin (projektiryhmäntavoitteena on löytää yhteisestisovitut jatkotoimenpiteet) ottaakantaa siihen voivatko oireetjohtua rakennuksesta, antaatarvittaessa omansuosituksensa väistöönsiirtymisestä terveydellisinperustein yksilötasolla, antaaoireilusta lausunnonprojektiryhmälle, osallistuutilojen riskiarviointiin(terveydellinen näkökulma),laatii työntekijöidenoirekyselyyn

- antaa oireilustalausunnon, osallistuukeskusteluun

antaa terveydellisinperustein yksilötasollaväistösuosituksen

-

Urakoitsija/työnsuorittaja

avustaa rakenneavauksissa japeittää avauksen annettujenohjeiden mukaisesti

- tekee työnsuunnitelmien jaannettujen ja yleistenohjeiden mukaisesti

sopimusten mukaisetvastuut

Valvoja - - osallistuututkimussuunnitelmienarviointiin

laaja valvontavastuu

Viestintäorganisaatio tiedottaa tutkimuksista tiedotuksen toteutus tiedottaa päätetyistävälittömistäensiaputoimenpiteistä

tiedotuksen toteutus

TARJOUSPYYNT¥ TPK_PORI 1008/02.08.00/2016

Isosannan pªivªkoti / Tarjouspyyntº konsultoinnista / korjaustarveselvitys

1. Hankintayksikºn perustiedotHankintayksikkº:

Porin kaupungin hankintapalvelut0137323-9PL 9528101 PoriSuomipuh. +358 447017641tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Tarjoukset lªhetettªvª:Tarjous tai osallistumishakemus lªhetettªvª Tarjouspalvelun kautta

Hankintayksikºn luonne:Kunta tai kuntayhtymª

Porin kaupungin hankintapalvelut kilpailuttaa ja tekee tavaroita ja palveluja koskevia puitesopimuksia ja -jªrjestelyjª tai hankintasopimuksia yhteistoimintasopimuksella, kuntalain 76 Ä:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla seuraavien kuntien puolesta.

Hankintayksikºn esittely:

2. Hankinnan kohde

Hankinnan nimi:

Isosannan pªivªkoti / Tarjouspyyntº konsultoinnista / korjaustarveselvitys

Hankinnan tunniste- tai viitenumero:

TPK_PORI 1008/02.08.00/2016

Hankinnan kuvaus:

Tilaaja: Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus / Omistaminen /rakennuttaminen.

Rakennuttajatehtªvªt: Porin kaupunki TPK/OM/rtJouni Lehtinen 044-7011680

Tarjouspyynnºn kohde: Isosannan pªivªkoti

Isosannan pªivªkoti on vuonna 1965 rakennettu1357 m2 yksikerroksinen tiilivuorattu rakennus. Ulkoseinªt on puurunkoiset ja vªliseinªt tiiltª tai lastulevypintaisia puurankaseiniª. Vesikatto on alunperin pulpettikatto, joka on muutettu harjakatoksi 1995. Kattoremontin yhteydssª vanha huoakate on jªtetty pªªsªªntºissti vªlikattotilaan.

Kellarissa on vªestºnsuoja ja varastotiloja. Rakennuksen koko matkalla on putkitunnelit lattioiden alla, joihin pªªsy on kellaritiloista.

TEHT V 

1. Peruskorjauksen hankesuunnitteluvaiheessa tehtªvª sisªilmasto- ja kosteustekninen

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

1/14

kuntotutkimus, jonka tavoitteena on aikaansaada riittªvª lªhtºtieto peruskorjauksen kustannusarvion laatimiseksi.

3. Haitta-ainetutkimuksen tekeminen (mahdollinen alikonsultti, tulee esittªª tarjouksessa)

Tutkimuksen tavoitteena on mªªrittªª aistivaraisien menetelmien ja mittauksien, rakenneavausten sekª mahdollisten materiaalinªytteiden analysoinnin avulla rakenteet, jotka sisªilman laadun, sekª energiatalouden parantamiseksi on korjattava.

Tutkimus sisªltªª Isosannan pªivªkodin tiloissa seuraavat tehtªvªt:Å ennen kenttªtºiden aloittamista tutustutaan tilaajan toimittamiin vanhoihin suunnitelmiin (ARK ja LVI) sekª aiemmin tehtyihin tutkimuksiin.

Å Suunnitelmista selvitetªªn kohteeseen suunnitellut rakenteet, niiden suunniteltu toiminta ja riskikohdat sekª muut lªhtºtiedot kenttªtutkimuksia varten. Konsultin on varmistettava kªytettªvissª olevien suunnitelmien ajantasaisuus kohteessa.

Å kaikkien tilojen aistinvarainen tarkastus ja pintakosteuskartoitus, jonka yhteydessª kirjataan mm. nªkyvªt kosteusvauriot ja muut havaitut rakennuksen sisªilman laatuun vaikuttavat seikat.

Å tehdªªn ns. viiltomittauksia lattiapªªllysteen alapuolisen kosteuspitoisuuden mªªrittªmiseksi sekª tarvittaessa rakennuskosteusmittauksia rakenteen sisªltª ns. porareikªmittausmenetelmªllª sekª rakenteen lyhytkestoisilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Viiltomittauksia tehdªªn noin 10 kpl ja porareikªkosteusmittauksia noin 4-6 kpl.

Å selvitetªªn rakenneavauksista: selvitetªªn ulkoseinien ja ala-, vªli- ja ylªpohjien rakenteiden toteutustapa.

Å selvitetªªn ulkoseinien ja ala-, vªli- ja ylªpohjien sisªkuoren ilmatiiviyttª merkkisavun avulla sekª tarvittaessa merkkiainetekniikalla. Arvioidaan ilmavuotojen merkitystª sisªilman laadun kannalta.

Å selvitetªªn vesikattorakenteiden toimintaa ja mahdollisia vesitiiviyspuutteita aistinvaraisesti.

Å selvitetªªn pohjakerroksen ja putkikanaalien rakenteiden lªmpº- ja kosteusteknistª toimivuutta aistinvaraisella tarkastelulla sekª olosuhdemittauksella (T/RH n. 4 kpl ja paine-eromittaus 3-4 kpl)

Å varaudutaan ottamaan materiaalinªytteitª mm. rakenneavauksien yhteydessª mikrobianalyysiª varten (arviolta 10 kpl)

Å selvitetªªn ylªpºlykertymien mªªrªt aistinvaraisesti sekª tarkastellaan pºlyn koostumuksia, mm. huonepºlyn koostumusta ja sen mahdollisesti sisªltªmiª kuituja arvioidaan pyyhintªnªytteillª (arviolta 6 kpl) ja geeliteippinªytteillª (arviolta 6 kpl), kahden viikon laskeuma-aika.

Å rakennuksen painesuhteita, tilojen hiilidioksidipitoisuutta ja olosuhteita seurataan jatkuvatoimisena noin kahden viikon kestoisena seurantamittauksena (paineerologgereita n. 4 kpl, CO2-loggereita 4 kpl, sisªilman olosuhdeloggereita T/RH n. 4 kpl). Mittauksilla pyritªªn selvittªmªªn ilmanvaihdon riittªvyyttª ja toimivuutta ja arvioidaan sisªilman laatua.

Å selvitetªªn LVV-jªrjestelmen toimivuus ja kunto aistinvaraisesti ja tarvittaessa muilla menetelmillª.

Å selvitetªªn sªhkºjªrjestelmien kunto aistinvaraisesti ja tarvittaessa mittaamalla.

Å selvitetªªn ulkovaipan ulkopinnan (julkisivut) kuntoa aistinvaraisesti.

Å arvioidaan piha-alueiden kaltevuutta ja sadevedenpoistoa arvioidaan aistinvaraisesti.

Å tutkimusselostuksen laatiminen. Tutkimusselostuksessa esitetªªn tehdyt toimenpiteet,

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

2/14

3. Hankinnan taustaa

Kohteessa on tehty aiemmin lukuisia tutkimuksia ja selvityksiª, liittyen huonoon sisªilmaan. Rakennukseen on tarkoitus tehdª peruskorjaus, mutta rinnalla tutkitaan uudisrakennusvaihtoehtoa. Nyt tehtªvªn tutkimuksen tarkoituksena on selvittª onko rakennus korjattavissa kustannustehokkaasti vuosikymmeniª palvelevana pªivªkotina, siten ettª sen sisªilmaolosuhteet ja energiatehokkuus on hyvª.

havainnot, tulokset, tulosten tarkastelut sekª johtopªªtºkset ja toimenpide-ehdotukset korjaussuunnittelun lªhtºtiedoiksi.

Å konsultin tehtªviin kuuluu lisªksi tyºturvallisuuden huomioon ottaminen konsultoinnissaan VNa 205/2009 mukaisesti.

Tarjoajan tulee tutustua kohteeseen paikan pªªllª ennen tarjouksen jªttªmistª. Esittelyt tulee varata 6.5.2016. mennessª sªhkºpostitse jouni.lehtinen@pori.fi

Hankinnan ennakoitu arvo (ilman ALV):

Hankinta ei ylitª hankintalain 25 Ä:n kynnysarvoa

Pªªnimikkeistº:

71000000-8 (Arkkitehti-, rakennus-, insinººri- ja tarkastuspalvelut)

Sopimukseen liittyy lisªhankintamahdollisuuksia:

Ei

4. Hankintalaji ja -menettely

Hankintalaji:

Palvelut

Hankintamenettely:

Avoin menettely

Osatarjoukset hyvªksytªªn:

Ei

Vaihtoehtoiset tarjoukset hyvªksytªªn:

Ei

Hankintamenettelyª koskevat lisªtiedot:Sopimusehdot: Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 2013.

Vertailuperusteiden mªªrittely jªrjestelmªssª:Pisteytys kokonaishankinnan mukaan

Kªytetªªn kahden kuoren menettelyª:Ei

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

3/14

Tarjouksen valintaperuste:

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ottaen huomioon tarjouspyyntºasiakirjoissa esitetyt vertailuperusteet

Sªhkºistª huutokauppaa kªytetªªn:

Ei

5. Hankinnan kohteen kriteerit

TARJOUSLOMAKE

Isosannan pªivªkoti TARJOUSPYYNT¥ KONSULTOINNISTA / KORJAUSTARVESELVITYS

Minimi-vaatimus

Maksimi-vaatimus

Maksimi-pisteet

Pisteiden laskentatapa

Olemme valmiit suorittamaan rakenne-, talotekniikka ja kosteusteknisen -korjaustarveselvityksen ja haitta-aineselvityksen aikapalkkioperusteisesti kattohinnalla. Hyvªksymme esitetyt vªhimmªisvaatimukset, ehdot ja sanktiot, myºs mahdollisten alihankkijoidensa osalta.

Kyllª

KATTOHINTA ON TARJOUKSEN ARVIOINTIPERUSTE

TUNTIHINNAT HENKIL¥RYHMITT IN

Minimi-vaatimus

Maksimi-vaatimus

Maksimi-pisteet

Pisteiden laskentatapa

Henkilºryhmª SKOL 02 €/h (alv 0 %)

Syºtettªvª

Henkilºryhmª SKOL 03 €/h (alv 0 %)

Syºtettªvª

Henkilºryhmª SKOL 04 €/h (alv 0 %)

Syºtettªvª

Henkilºryhmª SKOL 05 €/h (alv 0 %)

Syºtettªvª

AJANK YTT¥ARVIO HENKIL¥RYHMITT IN

Minimi-vaatimus

Maksimi-vaatimus

Maksimi-pisteet

Pisteiden laskentatapa

Ajankªyttºarviot henkilºryhmittªin sekª niiden perusteella laskettu kattohintainen tarjous.

Henkilºryhmª SKOL 02 tuntiaSyºtettªvª

Henkilºryhmª SKOL 03 tuntiaSyºtettªvª

Henkilºryhmª SKOL 04 tuntiaSyºtettªvª

Henkilºryhmª SKOL 05 tuntiaSyºtettªvª

KUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN Minimi-vaatimus

Maksimi-vaatimus

Maksimi-pisteet

Pisteiden laskentatapa

Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus

€Syºtettªvª

Talotekninen korjaustarveselvitys

€Syºtettªvª

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

4/14

Haitta-ainetutkimus €Syºtettªvª

YHTEENS  (alv 0 %) €Syºtettªvª

YHTEENS  (sis. alv 24 %) €Syºtettªvª

KATTOHINTAINEN TARJOUS Minimi-vaatimus

Maksimi-vaatimus

Maksimi-pisteet

Pisteiden laskentatapa

Aikapalkkioperusteisesti laskutettavista tºistª edellª mainittujen tuntimªªrien perusteella laskettuna kattohintainen palkkio on

euroa (alv 0 % )

Syºtettªvª50.00 Manuaalinen

Ryhmªn yleiset kriteerit Minimi-vaatimus

Maksimi-vaatimus

Maksimi-pisteet

Pisteiden laskentatapa

Aikapalkkioperusteisesti veloitettavien palkkioiden lisªksi veloitetaan laboratorioanalyysien kustannukset toteutuman mukaan.

KSE:sta (Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 2013) poiketen tilaaja ei maksa Porin alueelle suuntautuneista matkoista korvausta, vaan ko. kustannukset (mm. kilometrikovaukset ja pªivªrahat) tulee sisªltyª konsulttipalkkioon.

Materiaalinªytteiden mikrobianalyysit teetetªªn tilaajan mªªrittªmªssª laboratoriossa. tilaajan lukuun. Rakenneavaukset, ja niiden paikkaukset hoitaa tilaaja.

Yleiset kriteerit/tiedot

Minimi-vaatimus

Maksimi-vaatimus

Maksimi-pisteet

Pisteiden laskentatapa

Laatua arvioidaan seuraavin perustein ja painoarvoin:

1) Selvitysvaiheen vetªjª 10.00 Manuaalinen

Å henkilºn vªhimmªisvaatimukset ylittªvª koulutus ja kokemus Å Arvostetaan monipuolista palveluun soveltuvaa koulutusta sekª pitkªaikaista ettª monipuolista kokemusta rakennustekniikan alalta ja sisªilmastoselvityksistª Å parhain koulutus ja kokemus saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

Ladattava

2) Muu tarvittaessa tilaajan kªytettªvissª oleva projektihenkilºstº

10.00 Manuaalinen

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

5/14

Å kªytettªvissª olevan projektihenkilºstºn mªªrª, max. 5 pistettª Å Mªªrªªn lasketaan ainoastaan nimetyt henkilºt, joiden ansioluettelo on liitetty tarjoukseen Å Mukaan voi laskea vakituiset kokoaikaiset sekª osa- aikaiset (kaksi puolikasta tyºviikkoa tekevªª on yhteensª yksi jne.) sekª alihankintasuhteessa olevat Å suurin mªªrª saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen Å kªytettªvissª olevan projektihenkilºstºn koulutus ja kokemus, max. 5 pistettª arvostetaan monipuolista ja korkeakoulutasoista palveluun soveltuvaa koulutusta sekª pitkªaikaista ettª monipuolista kokemusta rakennustekniikan alalta ja sisªilmastoselvityksistª sekª RTA-tutkintoa parhain kªytettªvissª olevan projektihenkilºstºn koulutus ja kokemus saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

Ladattava

3) Rakennusfysikaalinen asiantuntija

10.00 Manuaalinen

tieto koulutuksesta ja kokemuksesta sekª kªytºssª olevasta rakennusfysikaalisista mallinnus- ja laskentaohjelmista, max. 10 pistettª Å arvostetaan monipuolista ja korkeakoulutasoista palveluun soveltuvaa koulutusta sekª pitkªaikaista ettª monipuolista kokemusta korjaussuunnittelusta ja/tai asiantuntijatehtªvistª sekª kªytettªvissª olevien rakennusfysikaalisten mallinnus- ja laskentaohjelmien mªªrªª ja laatua Å parhaimmaksi arvioitu tarjous saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

Ladattava

4) Tutkimussuunnitelma 10.00 Manuaalinen

Å arvostetaan suunnitelman selkeªª rakennetta ja luettavuutta, laaja-alaisuutta, sekª konkreettisuutta Å parhaimmaksi arvioitu saa parhaat pisteet ja muut suhetutettuna siihen

Ladattava

5) Projektien laadunvarmistusmenettely

10.00 Manuaalinen

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

6/14

Å laadunvarmistusmenettely arvioidaan toimitetun selvityksen perusteella, parhain menettely saa maksimi pisteet ja muut suhteutettuna siihen Å selvityksestª arvostetaan mm. seuraavia asioita: selkeª, juuri kyseiseen kohteeseen laadittu tutkimuksen toimintatapakuvaus tutkimuksen laadun varmistamiseksi, henkilºstºn osaamisen ja tyºsuoritusten valvontamenettely, asiakirjojen tarkastus ja kªytettªvªn mittakaluston kalibrointi.

Ladattava

Yleiset pisteet yhteensª 50.00

Tarjouspyynnºn maksimipisteet yhteensª 100.00

6. Laskutus ja maksuehto

Maksut: Yhdessª erªssª, kun suunnittelutyº tehty ja hyvªksytysti vastaanotettu.

Maksuehto: 21 vrk netto, maksuaika lasketaan alkavaksi, kun lasku on hyvªksytty.

Viivªstyskorko: Voimassa olevan korkolain mukaan

7. Kelpoisuus- ja vªhimmªisvaatimukset

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

7/14

Tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiª, taloudellisia tai muita edellytyksiª palvelun toteuttamiseksi tai joka on laiminlyºnyt verojen tai muiden lakisªªteisten maksujen suorittamisen.

Tarjoajan tulee tªyttªª tilaajan selvitysvelvollisuutta koskevan lain (1233/2006) mukaiset vaatimukset, joista todisteena ovat:1. Kaupparekisteriote 2. Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus ja selvitys siitª, ettª verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Samalla todistuksella ilmoitetaan myºs, onko yritys arvonlisªverovelvollisten rekisterissª,ennakkoperintªrekisterissª tai tyºnantajarekisterissª.3. Todistus elªkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys erªªntyneiden elªkevakuutusmaksujen maksusopimuksesta4. Selvitys tyºhºn sovellettavasta tyºehtosopimuksesta tai keskeisistª tyºehdoista5. Selvitys lakisªªteisen tyºterveyshuollon jªrjestªmisestª.

Tarjoaja liittªª tarjoukseensa toimivaltaisen viranomaisen antamat todistukset (enintªªn 3 kk vanhoja) siitª, ettª tarjoaja on tªyttªnyt velvollisuutensa suorittaa tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet.Luotettavana selvityksenª hyvªksytªªn tilaajavastuu.fi / Luotettava Kumppani -raportit, jotka sisªltªvªt kaikki tilaajavastuulain edellyttªmªt selvitykset.

Yli 12 kuukautta voimassa olevan sopimussuhteen aikana sopimuspuolen on toimitettava edellª 1-3. kohdissa tarkoitetut todistukset tai tiedot 12 kuukauden vªlein.

Mikªli hankinnan kohteena on rakentamistoiminta, tulee tarjoajan noudattaa 1.7.2014 voimaan astunutta rakentamiseen liittyvªª tiedonantovelvollisuutta. Lisªksi tarjoukseen tulee liittªª selvitys voimassa olevasta tapaturmavakuutuksesta.

Mikªli tyºssª aiotaan kªyttªª alihankkijaa/-joita edellyttªª se selvitystª ja tilaajan hyvªksyntªª.

HUOM:ï pyydªmme "Kyllª"-kohdissa yksiselitteistª kyllª/ei vastausta siitª tªyttyykº asetettu vaatimusï kohdissa joissa lukee syºtettªvª, tarjoaja kirjoittaa lyhyen selvityksen pyydetystª asiastaï kohdissa joissa lukee ladattava, tarjoaja lataa pyydetyn dokumentinï kaikkiin kohtiin on vastattava, jotta tarjous voidaan ottaa mukaan vertailuunï kilpailun voittajalta tarkastamme vielª ennen sopimuksen solmimista kaikki tarjoajan kelpoisuuteen liittyvªt asiakirjat.

Minimi-vaatimus

Maksimi-vaatimus

Lisªtietoa

Tarjoajan taloudellinen suorituskyky Tarjoajan tulee antaa tarjouslomakkeella selvitys siitª, ettª sillª on riittªvªt taloudelliset edellytykset suoriutua hankittavan palvelun tuottamisesta ja ettª se on huolehtinut lakisªªteisistª velvoitteista kuten tyºelªkelakien mukaisten maksujen maksamisesta ja maksuunpannuista veroista tai verottajan kanssa on tehty maksusuunnitelma. Nªiden selvitysten perusteella arvioidaan tarjoajan kelpoisuutta suoriutua hankinnan kohteen toteuttamisesta.

TILAAJAVASTUULAKI Kyllª Tarjoaja tªyttªª tilaajan selvitysvelvollisuutta koskevan lain (1233/2006) mukaiset vaatimukset.

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

8/14

Liitteeksi ladataan edellª mainitut tilaajavastuulain mukaiset selvitykset (kaupparekisteriote, verovelka- ja elªkevakuutustodistukset sekª selvitykset sovellettavasta tyºehtosopimuksesta ja lakisªªteisen tyºterveyshuollon jªrjestªmisestª) TAI tilaajavastuu.fi / Luotettava Kumppani - raportti.

Ladattava Pyydettªessª vastaava ote mahdollistenalihankkijoiden osalta on toimitettava yhden (1) viikon sisªllª.

Tarjoaja vakuuttaa, ettª tarjoajayhteisºª tai sen johtohenkilºª taikka edustus-, pªªtºs- tai valvontavaltaa kªyttªvªª henkilºª ei ole tuomittu yritystoimintaan liittyvªstª rikoksesta.

Kyllª

Tarjoajan taloudelliset edellytykset ovat hankinnan kokoon ja laatuun nªhden riittªvªt. Tarjoajayhteisºn Rating-luokituksen Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -raportissa on oltava vªhintªªn tyydyttªvª A (tai tarjoajayhteisºn luottokelpoisuuden on oltava vªhintªªn vastaavalla tasolla muussa vastaavassa yleisesti hyvªksytyssª luottokelpoisuus- ja talousraportissa). Jos tarjoajayhteisºn Rating-luokitus (Rating Alfa -raportin tai muun vastaavan yleisesti hyvªksytyn luottokelpoisuus- ja talousraportin mukaan) on vªlttªvª B tai heikko C (toisin sanoen huonompi kuin tyydyttªvª A), suljetaan tarjoaja pois tarjouskilpailusta. Maksuhªiriºt tai konkurssihakemukset oikeuttavat sulkemaan tarjoajan pois kilpailusta.

Ladattava Å Tarjouksen liitteenª on toimitettava Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -raportti tai muu vastaava yleisesti hyvªksytty luottokelpoisuus- ja talousraportti

Kyky suoriutua tarjouspyynnºn asettamista velvoitteista Tarjoajan tulee tªyttªª seuraavat soveltuvuusehdot. Nªiden selvitysten perusteella arvioidaan tarjoajan kelpoisuutta suoriutua hankinnan kohteen toteuttamisesta.

1. Tarjoaja on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan Suomen tyºturvallisuuslainsªªdªntºª, -mªªrªyksiª ja - ohjeita.

Kyllª

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

9/14

2. Vastuuhenkilº (selvitysvaiheen vetªjª) on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: Å rakennusinsinººri amk / DI Å LVI-insinººri amk / DI Å korkeakoulututkinto sisªilma-aihealueelta Å rakennusterveysasiantuntija sekª korkeakoulututkinto Lisªksi vastuuhenkilºllª tulee olla vªhintªªn viisi vuotta tyºkokemusta sisªilmaselvitysten tai - suunnittelusta, toteuttamisesta, valvonnasta tai johtamisesta. Tarjoukseen on liitettªvª vastuuhenkilºn ansioluettelo, josta tulee selvitª vªhintªªn tutkinto ja riittªvª tyºkokemus.

Ladattava

3. Tarjoajalla tulee olla riittªvªsti kokemusta sisªilmatutkimusten ja korjausterveselvitysten tekemisestª vuosilta 2010ï 2015. Riittªvªnª kokemuksena pidetªªn vªhintªªn viittª (5) sisªilmakorjaustarvetutkimusta julkisissa tiloissa kuten toimistorakennuksissa, kouluissa, pªivªkodeissa tai vastaavissa em. vuosien aikana. Tarjouksessa on ilmoitettava referenssikohteet ja referenssikohteiden yhteyshenkilºt.

Ladattava

4. Tarjoajan palvelu annetaan kokonaisuudessaan suomen kielellª, palveluntarjoajan tyºntekijºiltª edellytetªªn asianmukaista sujuvaa suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Mikªli tilaajan mielestª kielitaito ei ole riittªvª, on henkilº vaihdettava.

Kyllª

Tarjouspyynnºn ehdottomat vaatimukset

Tarjoajan tulee tarjouslomakkeella antaa selvitys siitª, ettª se hyvªksyy kilpailutusasiakirjoissa esitetyt vªhimmªisvaatimukset, ehdot ja sanktiot, myºs mahdollisten alihankkijoidensa osalta. Lisªksi tarjouksen kelpoisuutta arvioidaan ottaen huomioon koko tarjouksen sisªltº.Muut ehdot:

Alustava aikataulu: Valmis heinªkuussa 2016

Kyllª

Vakuudet: Vakuuksia ei vaadita eikª ennakkomaksuja makseta.

Kyllª

Sopimukseen liitettªvªt asiakirjat: Tilauskirje, tarjouspyyntº liitteineen, KSE 2013 ja tarjous liitteineen.

Kyllª

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

10/14

Tarjoajan ei tule toimittaa mitªªn muita tietoja kuin tarjouslomake tªytettynª sekª ne selvitykset ja asiakirjat, jotka vaaditaan tarjouslomakkeessa toimitettaviksi, koska muilla tiedoilla ei voi kuitenkaan olla mitªªn vaikutusta tarjousvertailuun. TARJOAJAN TULEE VASTATA VAIN SIIHEN, MIT  ON KYSYTTY JA NIIN KUIN ON KYSYTTY. Erityistª huolellisuutta tulee kohdistaa siihen, ettª tarjousliite on ohjeiden mukaisesti tªytetty ja pyydetyt liitteet toimitettu.

Tarjoaja on vastuussa siitª, ettª tarjouksen on jªttªnyt toimivaltainen henkilº.Tarjouspyynnºssª esitetyt ehdot ovat minimivaatimuksia, joiden ylittªmisestª ei tarjousvertailussa hyvitetª, ellei tarjouspyynnºssª muuta ole asiasta mainittu.

Tarjoajan tulee tutustua kohteeseen paikan pªªllª ennen tarjouksen jªttªmistª.

Kyllª

8. Tarjouksen voimassaoloaika

Tarjouksen on oltava voimassa 90 pªivªª tarjousten viimeisestª vastaanottopªivªstª.

9. Pªªtºksenteon perusteetValintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin vertailuperustein:

- HINTA 50 %- LAATU 50 %

Hinta

Edullisin hinta saa vertailussa 50 pistettª. Muut suhteessa parhaaseen pistemªªrªªn kaavalla: edullisin hinta / vertailuhinta * 50 pistettª.

Laatu

Laatua arvioidaan seuraavin perustein ja painoarvoin:

1) Selvitysvaiheen vetªjª, max. 10 pistettª

Å henkilºn vªhimmªisvaatimukset ylittªvª koulutus ja kokemusÅ Arvostetaan monipuolista palveluun soveltuvaa koulutusta sekª pitkªaikaista ettª monipuolista kokemusta rakennustekniikan alalta ja sisªilmastoselvityksistªÅ parhain koulutus ja kokemus saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

2) Muu tarvittaessa tilaajan kªytettªvissª oleva projektihenkilºstº, max. 10 pistettª

Å kªytettªvissª olevan projektihenkilºstºn mªªrª, max. 5 pistettªÅ Mªªrªªn lasketaan ainoastaan nimetyt henkilºt, joiden ansioluettelo on liitetty tarjoukseenÅ Mukaan voi laskea vakituiset kokoaikaiset sekª osa- aikaiset (kaksi puolikasta tyºviikkoa tekevªª on yhteensª yksi jne.) sekª alihankintasuhteessa olevatÅ suurin mªªrª saa tªydet pisteet ja muut suhteutettuna siihen

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

11/14

Å kªytettªvissª olevan projektihenkilºstºn koulutus ja kokemus, max. 5 pistettªarvostetaan monipuolista ja korkeakoulutasoista palveluun soveltuvaa koulutusta sekª pitkªaikaista ettª monipuolista kokemusta rakennustekniikan alalta ja sisªilmastoselvityksistª sekª RTA-tutkintoaparhain kªytettªvissª olevan projektihenkilºstºn koulutus ja kokemus saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

3) Rakennusfysikaalinen asiantuntija, max. 10 pistettªÅ koulutus, kokemus korjaussuunnittelusta tai asiantuntijatehtªvistª sekª luettelo kªytettªvissª olevastarakennusfysikaalisista mallinnus- ja laskentaohjelmista, max. 10 pistettªÅ arvostetaan monipuolista ja korkeakoulutasoista palveluun soveltuvaa koulutusta sekª pitkªaikaista ettª monipuolista kokemusta korjaussuunnittelusta ja/tai asiantuntijatehtªvistª sekª kªytettªvissª olevien rakennusfysikaalisten mallinnus- ja laskentaohjelmien mªªrªª ja laatuaÅ parhaimmaksi arvioitu tarjous saa korkeimmat pisteet ja muut suhteutettuna siihen

4) Tutkimussuunnitelma, max. 10 pistettªÅ arvostetaan suunnitelman selkeªª rakennetta ja luettavuutta, laaja-alaisuutta sekª konkreettisuutta

Å parhaimmaksi arvioitu tutkimussuunnitelma rakenne, luettavuus, kªsittelyn laaja-alaisuus, saa maksimi pisteet ja muut suhteutettuna siihen

5) Projektien laadunvarmistusmenettely, max. 10 pistettªÅ laadunvarmistusmenettely arvioidaan toimitetun selvityksen perusteella, parhain menettely saa maksimi pisteet ja muut suhteutettuna siihenÅ selvityksestª arvostetaan mm. seuraavia asioita:selkeª, juuri tªtª kohdetta varten laadittu tutkimuksen toimintatapakuvaus tutkimuksen laadun varmistamiseksi,henkilºstºn osaamisen ja tyºsuoritusten valvontamenettely, asiakirjojen tarkastus ja kªytettªvªn mittakaluston kalibrointi.

Katso tarkat hankinnan kohteen kriteerit kohdasta Hankinnan kohteen kriteerit.

10. HylkªªmisperusteetPidªtetªªn oikeus olla hyvªksymªttª mitªªn annetuista tarjouksista. Pidªtetªªn oikeus keskeyttªª hankinta, jos yhtªªn tarjousta ei ole hyvªksytty. Pidªtetªªn oikeus keskeyttªª hankinta, jos saadaan vain yksi (1) hyvªksyttªvissª oleva tarjous, tai jos rahat eivªt riitª hankinnan toteuttamiseen. Pidªtetªªn oikeus keskeyttªª hankinta, jos tarjouspyynnºssª ilmenee jªlkikªteen virhe, joka ei ole mahdollistanut tarjoajien tasapuolista kohtelua tai jos toimintaympªristºssª on tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden perusteella tarjouspyyntº ei ole omiaan tuottamaan tarkoituksenmukaista ratkaisua

Pidªtetªªn oikeus keskeyttªª hankinta muissa lainsªªdªnnºn sallimissa rajoissa.

Tarjoajalla ei ole oikeutta vaatia ostajalta korvausta tarjouksen tekemisestª. Tarjoaja sitoutuu tarjouksen jªttªessªªn automaattisesti tªssª tarjouspyynnºssª ja sen liitteissª esitettyihin ehtoihin.

Hankintayksikºillª on oikeuskªytªnnºssª katsottu olevan velvollisuus hylªtª tarjoukset, jotka eivªt ole tarjouspyynnºn mukaisia tai eivªt tªytª tarjouspyynnºn mukaisia ehtoja sekª tarjoukset, jotka eivªt ole saapuneet mªªrªaikaan mennessª.

Hankintapªªtºs ei luo sopimussuhdetta ostajan ja toimittajan vªlille. Hankintapªªtºs tai muu vastaus ei ole oikeustoimilain tarkoittama tarjouksen ehdoton hyvªksyminen, vaan sopimus syntyy sopimusasiakirjan allekirjoituksella, joka tehdªªn, kun hankintapªªtºs on saanut

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

12/14

lainvoiman.

Tarjoajan ei tule liittªª tarjoukseensa mitªªn omia ehtoja.

Mikªli sopimuksen syntyminen viivªstyy toimittajasta aiheutuvista syistª (mm. sopimusehtojen tªyttªmisen puutteet), on hankintayksikºllª oikeus hylªtª annettu tarjous ja tehdª hankinnasta uusi hankintapªªtºs.

11. Sopimusmenettely

Valitun tarjoajan kanssa tehdªªn kirjallinen sopimus ja hankintasopimus syntyy vasta, kun sopimus on allekirjoitettu. Tarjouspyyntºª ja tarjousta kªytetªªn sopimuksen teon pohjana.

Sopimuskauden aikana asiakkaan tai tilaajien toiminnassa saattaa tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat tªmªn sopimuksen kohteena olevan hankinnan jªrjestªmiseen, laajentamiseen tai supistamiseen. Tªllºin sopimusasiakirjoja tarkistetaan tarvittavin osin, eikª Tarjoajalla ole oikeutta vaatia vahingonkorvauksia ko. muutoksista johtuen.

Mikªli tarjouspyynnºssª, tarjouksessa on keskenªªn ristiriitaisia tietoja, asiakirjojen noudattamisjªrjestys on seuraava:1. Sopimus2. Tarjouspyyntº3. KSE 20134. Tarjous

12. Tarjousasiakirjojen julkisuus

Hankintaa koskevat asiakirjat katsotaan julkisiksi kun hankintaa koskeva sopimus on tehty. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)). Tªmªn jªlkeenkªªn eivªt liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot ole julkisia. Tªstª syystª palvelun tarjoajan tulee tarjouksessaan mªªritellª selkeªsti liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot. Tarjotun palvelun kokonaishinta ei kuitenkaan ole liike- tai ammattisalaisuus. Asianosaisella on oikeus saada tieto asiakirjoista jo ennen niiden julkiseksi tuloa, jos on kyse asiasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hªnen asiansa kªsittelyyn.

13. Erimielisyyksien ratkaiseminen

Mahdolliset sopimuksenaikaiset erimielisyydet pyritªªn ratkaisemaan aina ensisijaisesti keskinªisin neuvotteluin. Mikªli neuvotteluissa ei pªªstª sopimukseen, jªtetªªn asia Satakunnan kªrªjªoikeuden ratkaistavaksi.

14. LisªtiedotLisªtietokysymykset on lªhetettªvª 7 pªivªª ennen tarjouspyynnºn tai osallistumispyynnºn mªªrªajan umpeutumista.

Kysymykset tulee lªhettªª Tarjouspalvelu-toimittajaportaalista. Samasta paikasta lºytyvªt myºs kysymyksiin annetut vastaukset. Kysymyksiin pyritªªn vastaamaan viimeistªªn 9.5.2016.

Toimittajan tulee joka tapauksessa kªydª lukemassa yllª mainittu Internet-sivu ennen tarjousten jªttªmistª, koska sivuilla on saatettu tarkentaa tarjouspyyntººn liittyviª asioita viran puolesta.

Jos tarjoaja on vªhªnkin epªvarma jostain tarjouspyynnºn liitteineen kohdasta, kannattaa tarjoajan ehdottomasti esittªª asiasta kysymys sen sijaan, ettª tarjoaja tekee itse oletuksen siitª, mitª kyseinen kohta mahdollisesti tarkoittaa, jolloin vaarana on esimerkiksi se, ettª tarjoajan tarjous joudutaan hylkªªmªªn tarjouspyynnºn vastaisena.

15. Tarjouksen lªhettªminen

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

13/14

Tarjoukset tai osallistumishakemukset on toimitettava viimeistªªn:

13.05.2016 klo 12:00

Tarjoukset tai osallistumishakemukset on lªhetettªvª sªhkºisesti Tarjouspalvelu -toimittajaportaalista osoitteessa https://tarjouspalvelu.fi/pori.

16. Allekirjoittajat

Jouni Lehtinen, Projekti-insinººri

17. Liitteet ja linkit

Aiemmat tutkimukset.7z

ARK.7z

LVI.7z

RAK.7z

Porin kaupungin hankintapalvelutPL 9528101 Pori0137323-9

PuhelinTelefaxEmailInternet

tarjous@pori.fiwww.pori.fi/hankintapalvelut

Porin kaupungin hankintapalvelutTarjouspyyntºPªivªys 28.04.2016

14/14