Lehti suomalaiselle sijoittajalle

ANTTI LAHTINEN: OSAKKEET EDELLEEN TURVALLINEN SIJOITUSKOHDE

Arvosijoittaja luottaa tylsiin

ja vakaisiinSTRATEGIA

Raha on riski pari-suhteessa

OMA TALOUS

Facebook jyrää muut somekanavatANALYYSI

Listautujan arvossa voi olla ilmaaASIANTUNTIJA

DATANJALOSTAJAJukka Ruuskan johtama Asiakastieto tavoittelee kymmenen prosentin

vuosikasvua.VALOKEILASSA

HCP focus

KATEGORIANSA

tuotto 5 vuotta (19,3 % p.a.) tuotto 3 vuotta (18,5 % p.a.) tuotto 1 vuosi (18,5 %) tuotto 6 kuukautta (10,5 %) Sharpe2 5 vuotta (1,4)

HCP Focus on aggressiivinen globaali long-only stock-picking -osakerahasto. Strategiassa etsitään maailmaa muokkaavista megatrendeistä hyötyviä

yhtiöitä, joilla on merkittäviä pitkäaikaisia kilpailuetuja. Sijoitukset on keskitetty noin kymmeneen erittäin syvästi analysoituun yhtiöön.

Viiden vuoden (2013 2017) kokonaistuotto 142 %3

1 Osakerahastot, Maailma (Finanssialan Keskusliiton ulkopuoliset sijoitusrahastot). Lähde: Suomen Sijoitustutkimus Oy, Rahastoraportti joulukuu 2017.2 Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi Sharpen mittari, sitä enemmän rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. 3 Suomessa oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 521 kpl osakerahastoa, joilla oli vähintään viiden vuoden tuottohistoria. Viiden vuoden (2013–2017) tuotoilla mitattuna HCP Focus on rankattu sijalle 11. Focus on siis tuottanut paremmin kuin 98 % kaikista kilpailevista osakerahastoista tyylistä tai kategoriasta riippumatta. Lähde: Suomen Sijoitustutkimus Oy, Rahastoraportti joulukuu 2017. Huomio: Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta.

Tutustu rahastoon ja tee merkintä!

“Menestyksekkään

– Salkunhoitaja Ernst Grönblomon keskittäminen ja aika.”

varainhoidon salaisuus

VIISAS RAHA

Viisas raha – lehti suomalaiselle sijoittajalle JULKAISIJA Osakesäästäjien Keskusliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Antti Lahtinen (va) KUSTANTAJA JA TOIMITUS TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TOIMITUSSIHTEERI MEDIAMYYNTI ISSN OSOITTEET Osakesäästäjien Keskusliitto,

JAKELULEVIKKI ULKOASU Teemu Kavasto / Hank PAINO Punamusta Oy, Joensuu KANNEN KUVA Timo Porthan

PÄÄKIRJOITUS

Listautumisen motiivit selville

Pörssilistautumismarkkina on käynyt kuumana viime vuodet, ja uusia yhtiöitä tulee julkisen kaupankäynnin piiriin kiihtyvällä tahdilla. Sijoittajan kannalta on hyvä asia, että sijoituskohteiden vali-koima kasvaa. Kuitenkin yhä useammin

on syytä kysyä, mikä on listautumisen perimmäinen motiivi ja mihin yhtiön osakkeiden listautumishinta perustuu.

On hyvin ymmärrettävää, että joskus yhtiöi den vanhat omistajat haluavat myydä omistamiaan osakkeita hajauttaakseen varalli-suuttaan tai käynnistääkseen uusia hankkeita. Lisäksi listautuminen tuo yhtiölle merkittä-västi näkyvyyttä ja tunnettuutta, mikä auttaa esimerkiksi asiakashankinnassa. Rahan kerää-minen yhtiön kassaan tulevia investointeja varten ei siis ole ainoa perusteltu syy listautua.

Olemme viime viikkoina saaneet varoittavia esimerkkejä äskettäin listautuneiden yhtiöiden kurssike-hityksestä. Helmikuussa Rovion osake romahti noin 50 prosenttia odotettua heikompien tulosnäky-mien takia, ja kurssi on sittemmin jatkanut alamäkeä. Lisäksi tätä kirjoitettaessa Silmäaseman osake on juuri pudonnut 27 pro-senttia huonon tulosraportin takia, mikä herättää perustellun kysymyksen tulosohjeistuksen ajanta-saisuudesta.

Sijoittajien on siis aina tärkeää ym-märtää, minkälaisilla oletuksilla ja ennusteilla listautuvan yhtiön arvon-määritys on tehty. Tämä korostuu eri-

tyisesti silloin, kun on kyse pääosin osakemyynnistä. Myyjät ovat lähtökohtaisesti paremmin informoituja yhtiöiden tilanteesta.

Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Viisas Raha -lehdessä. Aloitin Osakesäästäjien Keskusliiton toimitusjohtajana lokakuussa 2012 ja samalla

tulin myös Osakesäästäjien jäsenlehden päätoimitta-jaksi. Kuluneet vuodet ovat olleet aktiivisia ja

opettavaisia. Olen päässyt tapaamaan monia ihmisiä ja tekemään kiinnostavia asioita suomalaisessa sijoittajakentässä.

Nyt on kuitenkin aika siirtyä elämässä eteenpäin kohti uusia haasteita. Olen maa-

liskuun alusta lähtien toiminut salkunhoita-jana ainutlaatuista osinkosijoitusfilosofiaa

noudattavan suomalaisen Divi-dend House Oy:n palveluksessa. Pysyn kuitenkin aktiivisena Osakesäästäjien jäsenenä, joten varmasti näemme järjestön ta-pahtumissa jatkossakin.

Haluan kiittää kaikkia jäse-niämme kuluneista vuosista!

ANTTI LAHTINEN

väliaikainen päätoimittaja

RAHAN KERÄÄMINEN YHTIÖN KASSAAN TULEVIA INVESTOINTEJA VARTEN EI OLE AINOA PERUSTELTU SYY LISTAUTUA.

VIISAS RAHA

SISÄLTÖ

6 LyhyestiRESTAMAX SUUNTAA kansainvälisille mark-kinoille. Kovat kasvutavoitteet ovat nos-taneet yritysmielikuvaa.

10 Oma talousRAHA VOI kaataa rakkauden, jos talous-asioista ei puhuta ajoissa. Viimeistään alku-huuman jälkeen on aika nostaa kissa pöy-dälle.

12 ValokeilassaASIAKASTIETO GROUPIN toimitusjohtaja Jukka Ruuska uskoo uusien aluevaltausten tuovan voimakasta kasvua yritykselle.

16 IlmiöLISTAAMATTOMIIN YRITYKSIIN sijoittaessa kannattaa varautua tappioihin. Miksi osake-annit houkuttelevat riskeistä huolimatta?

18 StrategiaARVO-OSAKKEET TUOVAT tuottoa hitaas-ti mutta varmasti. Neljä sijoittajakonkaria listasivat parhaat osaketärppinsä.

23 MarkkinakommenttiOSAKEMARKKINOIDEN NOTKAHDUKSIA ja nousuja voi tarkastella monesta näkö-kulmasta, kuten Tomi Salon kommentti osoittaa.

16

39Rahastovieraana Inderesin Jesse Kinnunen.

Aaltoenergiayhtiö Wello toteutti hiljattain liki parin miljoonan euron osakeannin.

VIISAS RAHA

2/2018

24 YritystuetOSAKESIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA val-tion yritystukien pienellä säädöllä ei ole vaikutusta sijoituspäätöksiin.

28 AnalyysiSOMEYHTIÖIDEN LIIKEVAIHTO koostuu pääsääntöisesti mainostuloista. Miten käy uusien tulokkaiden, kun Facebook hallit-see markkinoita?

32 LiitostaANTTI LAHTINEN iloitsee sijoittamisen arki-päiväistymisestä. Kurssikäyrien seuraami-nen ei ole enää vain rikkaiden huvi.

34 AsiantuntijaLISTAUTUVAN YHTIÖN arvo ei aina ole pe-rusteltu. Yhtiön tarkalla analysoinnilla voi säästää pitkän pennin.

36 SijoituslistaVIIME VUOSI oli aktiivinen Helsingin pörs-sissä. Sauli Vilén kertoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota listautumisissa.

43 Viimeinen sanaJARMO LEPPINIEMI: Nousukausi jatkuu, eikä laihoja vuosia ole näkynyt vähään aikaan. Miten yhteiskunta voi vaikuttaa suhdanteiden vaihteluihin?

610

18

Facebook pystyy kopioimaan kilpailijoidensa ideat ja tekemään isoja yritysostoja palvelua kehittääkseen.

28

Tykkääthän Osakesäästäjistä Facebookissa?fb.com/osakeliitto

VIISAS RAHA

LYHYESTI

Restamax laajenee Pohjois-EurooppaanRESTAMAX ON Suomen suurin osuustoi-minnan ulkopuolinen ravintolayhtiö. Ti-mo Laineen ja Mikko Aartion Tampereella

sekä orgaanisesti että yritysostoin. Tahti on koko ajan ollut alan keskimääräistä kas-vuvauhtia nopeampaa, ja nykyään Resta-

– Orgaaninen kasvu mahdollisti listau-tumisen, joka edelleen vauhditti kasvua. Kasvu taas on tuonut lisää kassavirtaa. Yhtiö on ollut hyvin hoidettu ja on jatkos-sakin, toimitusjohtajana viime syyskuun alussa aloittanut Juha Helminen sanoo.

Restamax laajensi omistuspohjaansa -

toinen konsernirakenne. Listautuminen

pörssiyhtiön seurana Helsingin pörssissä ei edelleenkään ole muita ravintolayhtiöitä kuin Kotipizza.

Smile Henkilöstöpalvelut tuli Restamaxin osaksi.

– Smile on vahva osa konsernia. Henki-löstövuokraus kasvaa nopeasti.

Viime vuoden lopulla päivitettyjen stra-tegisten tavoitteiden mukaan konsernin

-

suurin piirtein tasan ravintolatoiminnan ja henkilöstövuokrauksen kesken.

Kovien tavoitteiden julkistaminen on Helmisen mukaan kohentanut yhtiön työnantajakuvaa. Helminen on sikäli harvi-nainen ravintola-alan toimitusjohtaja, että hän ei valita työvoimapulaa.

– Meihin otetaan yhteyttä ja kysytään, miten tuollaiseen kasvuun pääsee mukaan.

Restamax ei ole laskenut kasvutavoit-teitaan Suomen markkinoiden varaan, vaan yhtiö aikoo kansainvälistyä tänä vuonna. Toimitusjohtajan mukaan hank-

maassa.– Kansainvälistymisen keinovalikoi-

massa vaihtoehtoja ovat yritysostot, oman konseptin vienti, kumppanin löy-

-

roopan markkinat ovat aika fragmentoi-

sata paikkaa, on todella vähän. Isoja yhden

Restamaxin kaltaisia multikonseptitaloja, Helminen sanoo.

Restamaxin kansainvälistymisessä hän pääsee hyödyntämään omaa taustaansa. Carlsbergin kansainvälisissä tehtävissä

Aasian markkinat.– Uskomme, että pystymme toteutta-

maan liiketoimintaosaamistamme muis-sakin maissa ja taloudelliset mahdolli-suudet laajentumiseen ovat hyvät.

ja Pohjoismaita. Puolassa ja Baltian maissa oluenkulutuksesta vain viisi prosenttia ta-pahtuu ravintoloissa. Iso-Britannian mark-kinat taas ovat jo kilpaillut ja konsolidoi-tuneet.

– Haluamme tehdä kansainvälistymisen kunnolla niin, että se myös onnistuu. Aina kun tehdään uutta, pitää olla kärsivällinen.

Kansainvälistymistä ei suunnitella osin-kojen kustannuksella. Restamax on ilmoit-tanut tavoitteekseen vuosittain kasvavan osingon.JUHA PELTONEN

Milj. € %

Nousukaudella Restamax satsaa markkinointiin ja asiakastuntemukseen.

VIISAS RAHA

39 300KU

UK

AU

DE

N L

UK

U

SUOMEN BRUTTOKANSANTUOTE -

senttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden

Lähteet: Tilastokeskus ja Etla

TIM

O P

ORT

HA

N

ASUNTOMARKKINOILLA KAUPPA KÄY JA HINNAT NOUSEVAT

TURKU

+7,8 % LAHTI

+5,5 %HELSINKI

+4,2 %

RAUMA

+9,4 %

Vanhojen osakehuo-neistojen velattomien keskineliöhinto-jen vuosikehitys, Q4/2017, vertailuar-vona Q4/2016.

PORVOO

-14,5 %

KOTKA

-3,1 %SEUDULLA HINNAT LASKIVAT 2,0 % JA MUUALLA MAASSA 1,7 %.

Taloyhtiössä asuvan tai asunto-osak-keen ostoa harkitsevan kannattaa olla tarkkana, sillä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän rahoitusosaaminen tulee tär-

-tusta tulee selvittää taloyhtiön omistaja-rakenne. Jos taloyhtiön muut omistajat ovat sijoittajia, etenkin rahastoja, riskit ovat huomattavan suuret ja tulevat lai-nakustannukset mahdollisesti odotuksia isommat.

Brotherus huomauttaa, että karuin ti-lanne tulee vastaan, jos sijoittaja ei sel-viydy vastikemaksuista. Silloin kulut kaa-tuvat ainakin hetkellisesti muiden osak-kaiden harteille ja taloyhtiöstä voi tulla tahtomattaan pikavippaaja asuntosijoitta-jalle tai -rahastolle.

VANHOJEN OSAKEASUNTOJEN HINNAT LASKIVAT JOULUKUUSTATILASTOKESKUKSEN ENNAKKOTIETOJEN mukaan tammikuus-

prosenttia joulukuuhun verrattuna. Pääkaupunkiseudulla laskua -

senttia. Hinnat pysyivät lähes ennallaan viime vuoden vastaa-vaan ajankohtaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousi-

--

TAMPERE

+2,8 %ROVANIEMI

+1,1 %

JYVÄSKYLÄ

+2,7 %

TÄSTÄ VUODESTA tulee koko vuosikymme-nen vilkkain asuntomarkkinoilla, arvioi Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo). Pää-kaupunkiseudulla asuntokauppa on jo

Asuntojen hintojen arvioidaan nousevan

Talouskasvu jatkuu voimakkaana ja -

tumisen toinen aalto, jossa kilpailua käy-dään kaupunkien kesken.

– Kasvukolmio Helsinki–Tampere–Turku nykäisee nousukaudella eroa muihin, ja pudotuspeli keskisuurten kaupunkien kesken on käynnissä, Hypon pääekono-misti Juhana Brotherus sanoo.

Asuntolainakanta kasvaa maltillisesti parin prosentin vauhdilla. Taloyhtiölai-nojen kasvu ylittää kymmenen prosenttia.

VIISAS RAHA

LYHYESTI

MUISTA!KEVÄT TUO tullessaan esitäytetyt ve-roilmoitukset. Muista tarkistaa erityi-sesti luovutusvoittojen ja tappioiden oikeellisuus sekä osinkojen ja niistä maksettujen ennakkopidätysten paik-kansapitävyys.

Vähennyskelpoisia menoja ovat• tulonhankintaan liittyvät korkomenot.• hoitovastikkeiden lisäksi myös rahoi-

tusvastikkeet, mikäli asunto-osake-yhtiö on tulouttanut ne kirjanpidos-saan.

• arvopapereiden hoidosta ja säilyttä-

omavastuuosuuden ylittävältä osalta.• muut tulonhankkimiskulut, kuten jä-

senmaksut, sijoituskirjat, talousleh-det ja koulutukset.

• tietokoneiden ja internet-yhteyden -

hannen euron hankinnoista tehdään

• työhuonevähennys, joka määräytyy tulojenhankinnan osuuden mukaan

kyseessä on pääasiallisen toimeen--

euroa satunnaisten tulojen hankin-nasta.

Talletuskorot

Pankki tilin nimi % p.a.

-linen talletussuo-

-

-

POP-Pankki

pankkeja koskeva talletussuoja

keskikorko kuukausittain

KULUTTAJAT LUOTTAVAT YHÄ VAHVASTI TALOUTEENSUOMALAISTEN KULUTTAJIEN luottamus talouteen on Tilastokeskuksen Kuluttajabaro-metrin mukaan historiallisen vahvaa. Kuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa

Luottamusindikaattorin osatekijöistä odotus työttömyyden vähenemisestä vahvistui helmikuussa selvästi tammikuuhun verrattuna. Niin ikään paranivat muutkin osatekijät, kuten arviot kuluttajan omasta ja Suomen taloudesta sekä kotitalouden säästämismah-dollisuuksista. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden osatekijät säästämismahdolli-suuksia lukuun ottamatta vahvistuivat selvästi.

Lainanottoon ja kestotavaroiden hankintaan kuluttajat suhtautuivat jo varovaisemmin kuin kuukautta aiemmin. Työlliset kuluttajat kokivat helmikuussa, että työttömyyden uhka on omalla kohdalla vähentynyt paljon viime aikoina.

25,8Kuluttajien luottamus- indikaattori

all-time high -lukemissa

VIISAS RAHA

TOISAALTA

Rahat hevoselle vai toimitusjohtajalle?

”OLETKO VEDONLYÖJÄ? Hevosten sijaan perehdy samalla innostuksella pörssiyhti-öiden toimitusjohtajiin. Voit käydä arvioi-

massa heitä Pörssi-illoissa tai yhtiökokouk-sissa. Aseta sadan euron panos. Osta parhaan toimitusjohtajan vetämän pörssiyhtiön osak-keita. Tarkasta tilanne viikon kuluttua. Jos yh-

tilillesi.”Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri suositte-

lee Kauppalehdessä lottoajille ja vedonlyöjille siirtymistä

osakesijoittamiseen.

Management by chat

”MINULLA JA vaimolla on vähän metsää. Täytimme metsäveroilmoitusta ja yritim-me tulkita sääntöjä… Päädyimme siihen,

että otetaan arkena chatilla yhteys Verohallin-toon ja kysytään neuvoa.”Verohallinnon uusi pääjohtaja Markku Heikura

Talouselämässä.

Enemmän pelissä

”EN VARSINAISESTI edusta samaa aate-maailmaa Pohjanmaan lestadiolaisten kanssa. Mutta heidän työmoraaliaan arvos-

tan kovasti. Lisäksi lähtökohtaisesti uskon en-nemmin lestadiolaisvetoisen yrityksen lukuihin kuin ateistien vastaaviin. Meillä pakanoilla on menettävänä vain maanpäällinen maineemme, lessuilla pelissä on paljon enemmän.”Aki Pyysing pohtii Sijoitustiedon kolumnissaan uskonnolli-

sen maailmankatsomuksen eettisiä ulottuvuuksia, vaikka

vakuuttaakin tietämättömyyttään Lehto Groupin entisten

ja nykyisten omistajien uskonnollisuudesta.

Taloudellisia totuuksia

”VIRKAMIEHELLE YKSI kiusallinen paikka ovat valiokuntakuulemiset eduskunnassa. Virkamiehen tehtävähän on esitellä ja puo-

lustaa hallituksen esityksiä, joissa toisinaan on heikkojakin kohtia… Tämmöisten tilanteiden kanssa tuskitteleville alaisilleni annoin epä-

saa, mutta totuuden kanssa pitää olla talou-dellinen.”

kolumnissaan virkamiehen vaihtoehtoisia totuuksia.

Naisten sijoitus kurssin suosio yllätti Kajaanissa.ILOINEN PUHEENSORINA täyttää Ka-jaanin Lehtikankaan koulun monitoi-

paikalle yksin, kaksin ja autolastein. Al-kamassa ei ole käsityökurssi, vaan Kai-nuun Osakesäästäjien järjestämä nais-ten sijoituskurssi.

Aulassa myhäilevät tyytyväisenä si-joituskurssin ”äiti” Anne Seilonen ja Kainuun Osakesäästäjien puheenjoh-taja Antti Kejo.

– Itse ajattelin, että viisi osallistujaa olisi todella hyvä. Jos edes kaksi ilmoit-tautuisi, niin kurssi kannattaisi pitää. Yllätys oli täydellinen, kun heti ensim-mäisenä päivänä mukaan ilmoittautui

kurssille tuli yli sata naista, Seilonen kertoo.

Idea naisten sijoituskurssin järjestä-misestä sai alkunsa, kun paikallisessa pankissa sijoituspäällikkönä työsken-televä Seilonen liittyi jäseneksi Kai-nuun Osakesäästäjiin.

--

dotin Antille, että järjestäisimme nai-sille jotain toimintaa. Hieman oli epäi-lystä, mahtaako paikalle tulla ketään,

mutta ideaa pää-tettiin kokeilla,

Seilonen taus-toittaa.

Sijoituskurssin suosio yllätti täydel-lisesti.

– Jouduimme vaihtamaan tilan, sillä ensimmäiseen paikkaan olisi mahtunut

Jo ilmoittautumisvaiheessa nai-silta tuli paljon positiivista palautetta. Kynnys sijoitustoimintaan tutustumi-seen laski merkittävästi, kun kurssi ra-jattiin vain naisille.

– Tällaista kurssia on odotettu. Kurs-silla on naisia eri ikäluokista ja erilaisista ammattiryhmistä, Seilonen toteaa.

Naisten sijoituskurssin ensimmäi-sellä kerralla pohdittiin sijoittamisen

ja sijoitussuunnitelmaa. Maaliskuun lopussa esillä ovat markkinanäkemys, sijoituskohteet ja hajautus sekä si-joituksen arvon kehittyminen ja sijoi-tusten seuraaminen. Huhtikuun kurssi-illassa Marja-Leena Haapanen kertoo osakesijoittamisesta omien kokemus-tensa kautta.

Kainuussa on tehty myös muita avauksia kerhotoiminnassa. Kainuu-laisen sijoittamisen ominaispiirteenä on vahva side metsään, mikä on ha-luttu nostaa esille.

– Viime syksynä meillä oli moottori-sahakurssi, jossa ammattimetsuri kävi opastamassa meitä. Keväällä, kunhan hanget sulavat, järjestämme raivaus-sahakurssin, Kejo paljastaa.PEKKA MOLIIS

Viittä toivottiin, sata saapui

Kainuussa

yllätyttiin naisten

runsaasta

kiinnostuksesta

sijoittamiseen.

VIISAS RAHA

Puhu rahasta kultasi kanssa

OMA TALOUS

TEKSTI: VEERA SALOHEIMO | KUVA: BIGSTOCK

VIISAS RAHA

”VÄITÄN, ETTÄ PARISKUNNAT

EIVÄT NEUVOTTELE RAHASTA

TARPEEKSI.” – Sonja Rajala

Romantiikka ja raha vaikuttavat keskenään kaukaisilta asioilta. Raha vaikuttaa kuitenkin monin tavoin parisuhteen eri vaiheissa, joten pariskuntien on syytä opetella puhumaan taloudestaan avoimesti.

Tuoreella pariskunnalla ei ole vielä rahaan liittyviä kysymyksiä ratkottava-naan, kun he deittailevat ja asuvat eri osoitteissa.

Parisuhteista ja talo-udesta bloggaava Sonja Rajala nostaa yhteisen katon alle siirtymisen ensim-mäiseksi suureksi askeleeksi, jolloin raha-asioista tulisi neuvotella.

Kun Rajala aikoinaan muutti yhteen nykyisen aviomiehensä kanssa, he miet-tivät, miten rahoja tulisi hallinnoida. He päättivät perustaa yhteisen tilin, jonne he siirsivät rahaa suhteessa molempien tuloihin. Molemmille jäi myös oma tili.

– Mielestäni on täysin hyväksyttävää, jos pariskunnan toinen osapuoli maksaa kaikki kulut ja heillä on käytössään yh-teinen tili. Ratkaisevaa on, että asia on mietitty läpi. Väitän, että pariskunnat eivät neuvottele rahasta tarpeeksi ja tuo esille omia rahankäyttöpreferenssejään.

Kehitysjohtajana työskentelevä Rajala on miehensä kanssa kehittänyt erittäin tarkat prosessit talousasioiden hoitoon parisuhteessa. Pariskunnan tulot ovat vaihdelleet vuosien varrella, jolloin he ovat päivittäneet sekä kotibudjetin suuruutta että summia, jotka kumpikin maksaa kotibudjettiin.

Vihkisormus ei yhdistä kaikkeaSeuraava taitekohta parisuhteessa on usein naimisiinmeno. Toisin kuin voisi ku-vitella, avioliitossa kaikki ei ole yhteistä.

– Molemmat aviopuolisot vastaavat omasta omaisuudestaan ja ottamastaan velasta. Ne ovat siten puolisoilla erillisiä, toteaa lakimies Maiju Rihtniemi laki-asiaintoimisto Rihtniemi Law’sta.

Ainoa avioliiton solmimisesta seu-raava velvollisuus on elatusvelvollisuus. Se tarkoittaa, että kummankin puolison tulee kykynsä mukaan osallistua yhtei-seen taloudenhoitoon ja puolison elatuk-seen. Avoliitossa elatusvelvollisuutta ei ole, sillä puolisot ovat lain silmissä kuin kaksi kaverusta, jotka asuvat yhdessä.

Niin kauan kuin avioliitto tai avoliitto jatkuu, laki ei juuri puutu asiaan. Vasta suhteen päättyessä eroon tai kuolemaan tilanteeseen liittyy useita säädöksiä.

Lasten saaminen keikauttaa Rajalan mielestä pariskunnan talouskuviot uu-siksi kaikista radikaaleimmin.

– Yleensä nainen jää pidemmäksi aikaa kotiin hoitamaan lasta. Kotiin jää-misellä on omat vaikutuksensa uraan, tuloihin ja eläkkeeseen. Pariskunta voisi miettiä, kuinka työssäkäyvä osapuoli voisi kompensoida kotivanhemman tu-lojen menetystä esimerkiksi maksamalla yhteisissä nimissä olevaa asuntolainaa tai sijoittamalla toisen nimissä, Rajala sanoo.

Rajala itse sai lapsen viime kesänä. Hän on sopinut miehensä kanssa, että molemmat jäävät yhtä pitkäksi ajaksi ko-tiin hoitamaan lasta.

– Monella on harhakuva, että jos toi-sella puolisoista on suuremmat tulot, hänen ei kannata jäädä kotiin. Todelli-suudessa negatiivinen vaikutus tuloihin kompensoituu pitkälti Suomen progres-siivisen verotuksen ansiosta. Haluankin haastaa kaikkia laskemaan ja mietti-mään, miten erilaiset päätökset todella vaikuttavat heidän talouteensa, Rajala sanoo.

Kaikki päättyy aikanaanAvioliitto voi ajautua karille ja päättyä avioeroon. Tällöin puolisoiden koko omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan puolisoiden kesken. Puolittamis-periaatteen voi estää avioliittoa ennen tai sen aikana laaditulla avioehdolla.

– Avioehto ei ole epäluottamuslause puolisoa kohtaan. Avioehdon laatimi-seen on useita vaihtoehtoja: avioehdolla voidaan esimerkiksi poistaa puolisoiden avio-oikeus kokonaan toistensa omai-suuteen tai jättää avio-oikeus voimaan kuoleman varalle. Avioehto tulee aina laatia tapauskohtaisesti asiakkaan tar-peet huomioiden, kertoo lakimies Fida Hairetdin Lakiasiaintoimisto Pro Laki Oy:stä.

Avioliitto päättyy viimeistään toisen puolison kuolemaan. Jos vainajalla ei ollut lapsia eikä testamenttia, aviopuo-liso perii hänet.

– Testamentti on ainoa lain sallima määräys kuoleman varalle. Kuolleelta ei voi enää varmistaa, mitä hän halusi omaisuudellaan tehtävän. Testamentti kannattaa teetättää ammattilaisella, Rihtniemi sanoo.

– Testamentti vähentää riitoja, ja se voi olla myös verosuunnittelun väline, jatkaa Hairetdin. ■

VALOKEILASSA

Kolme vuotta sitten listautunut Asiakastieto Group Oyj tuottaa ja jalostaa tietoa yritysjohdon, taloushallinnon, riskienhal-linnan sekä myynnin ja mark-kinoinnin tietopalvelujen käyt-

täjille.– Viime vuosi oli meille intensiivisen pal-

velukehityksen vuosi. Toimimme alalla, jolla on vielä paljon mahdollisuuksia käyttämättä. Maailmalla on lukuisia Suomeen monistet-tavissa olevia alan palvelumalleja, mutta me pystymme monessa asiassa olemaan kan-sainvälisiä edelläkävijöitä, Asiakastiedon toi-mitusjohtaja Jukka Ruuska toteaa.

– Autamme yrityksiä tehostamaan liike-toimintaansa liittyviä prosesseja ja asiak-kuuksiensa hallintaa automatisoimalla ja tarjoamalla vankan tietopohjan kaikkeen päätöksentekoon.

Asiakastiedon liiketoiminnan ja palvelu-kehityksen ydin on kattava yritystietokanta, joka sisältää lukuisista julkisista ja yksityi-sistä lähteistä kerättävää jatkuvasti päivit-tyvää tietoa suomalaisyrityksistä, niiden vas-tuuhenkilöistä ja päättäjistä. Alan johtavista toimijoista koostuvan kumppaniverkoston

avulla Asiakastieto pystyy tarjoamaan ver-tailukelpoista yritystietoa käytännössä kaik-kialta maailmasta. Yhtiö ylläpitää myös re-kisteriä yksityishenkilöiden luottotiedoista.

– Tietoa jalostamalla helpotamme asia-kasyritystemme päätöksentekoa. Uskaltaako yritys ottaa riskiä ja esimerkiksi myydä toi-selle laskulla? Onko kuluttajaluottoyhtiön turvallista ja vastuullista myöntää henkilölle vakuudetonta luottoa? Miten yritys osaa kohdistaa markkinointiviestintänsä oikeille kohderyhmille, jotta kalliit markkinointipa-nokset eivät mene harakoille? Kiinteistö- ja asuntokaupan palveluilla tuomme tehoa kaupankäynnin välitysprosesseihin.

Vastuullisuutta palveluilla...Asiakastieto ei ole markkinoilla yksin, vaan sillä on suoria kilpaili-joita.

– Toimialojen rajat kuitenkin hämärtyvät, ja eri palveluilla kilpailemme monen muunkin yrityksen ja alan toimijoiden kanssa. Tervettä kilpailua löytyy ja se kirittää meitä, Ruuska to-teaa.

Asiakastieto on nostanut kasvuarvionsa täksi vuodeksi lähelle kymmentä prosenttia. Toimitusjohtaja Jukka Ruuska uskoo, että alalla on vielä paljon mahdollisuuksia käyttämättä.TEKSTI: JUKKA REINIKAINEN | KUVAT: TIMO PORTHAN

VIISAS RAHA

kasvu- potentiaali käyttöön

VIISAS RAHA

– Asiakastiedon kasvun draivereina ovat datan räjähdysmäinen kasvu ja asiakkaiden tarve hyödyntää tietoa sekä liiketoimintamallin skaa-lautuvuus ja pääomate-hokkuus, Jukka Ruuska sanoo.

VIISAS RAHA

Asiakastieto tunnusluvut, milj. euroa

VALOKEILASSA

Asiakastiedon liikevaihdosta yri-tyssektorin osuus on 55,4 prosenttia, kuluttajapuolen 27,8 sekä asiakkuuden hallinnan ja kiinteistöpalvelujen osuudet kummatkin seitsemän prosenttia. Ku-luttajasektorin kasvuvauhti oli viime vuonna 22,7 prosenttia, kun bisnesinfor-maatio kasvoi 3,2 prosenttia.

– Asiakkaamme ymmärtävät, että vas-tuullisen luotonannon tavoite ja toimiva riskienhallinta kulkevat käsi kädessä. Me pystymme tarjoamaan niin sanottua positiivista luottotietoa, joka antaa huo-mattavasti pelkkää maksuhäiriötietoa tukevamman tietopohjan kuluttajaluot-topäätöksille. Tämän tiedon laajuuden ja kattavuuden parantamiseksi teemme kovasti töitä yhdessä asiakasyritystemme

”BISNESMALLIMME ON ERITTÄIN SKAALAUTUVA. SUURIN OSA TIEDOSTA VOIDAAN TALLENTAA JA KÄYTTÄÄ UUDESTAAN.”

JUKKA RUUSKA

ASIAKASTIETO GROUPIN toimitusjohtaja Jukka Ruuska on tehnyt pitkän uran sijoi-tusmaailmassa ja liikkeenjohtajana. Hän on

pörssin ja Pohjoismaisen pörssin toimi-tusjohtajana. Lisäksi hän on toiminut pää-

-

investointipankkiirina. Asiakastiedon toimitusjohtajana Ruuska

on ollut runsaat kuusi vuotta. Lisäksi Ruuska toimii Suomen Kansallisteatterin

VIISAS RAHA

kanssa. Mukana tietoa jakamassa on yli 30 kuluttajaluottoyhtiötä ja pankkia.

Positiivisia tietoja ovat esimerkiksi tu-lotiedot sekä tiedot luotonhakijan muista luotoista ja niiden hoitamisesta.

– Nämä tiedot tarjoamme kuluttaja-luottopäätösten perustaksi luotonhakijan nimenomaisella suostumuksella. Tästä hyödymme kaikki, koska samalla eh-käisemme ylivelkaantumista, jonka kus-tannusten maksajaksi joutuu tavalla tai toisella koko yhteiskunta.

…ja omalla esimerkilläJukka Ruuska ja Asiakastieto Group näkevät vastuullisuuden trendinä, joka vahvistuu yritystoiminnassa kovalla vauhdilla. Tällä hetkellä se on erottautu-mistekijä, mutta lähitulevaisuudessa siitä tulee toiminnan elinehto.

– Asiakastieto on yritysvastuuverkosto FIBS:in jäsen ja julkisesti noteerattu yhtiö. Meillä on tietokannassamme suuri määrä yrityksiä ja kuluttajia koskevaa dataa. Siksi vastuullinen toiminta, kuten lain ja asetusten ehdoton noudattaminen, ovat olleet aina erottamaton osa liiketoi-mintaamme. Meille on tärkeää, että tie-dosta jalostamillamme palveluilla myös asiakkaamme voivat toteuttaa vastuulli-

suuden ja läpinäkyvyyden periaatteita, Ruuska korostaa.

Hän viittaa muun muassa viime vuonna lanseerattuun, kansainvälisesti ainutlaatuiseen Vastuullisuusraportti-palveluun, jolla yritykset voivat aidosti toteuttaa vastuullisuutta ja varmistaa sen toteutumisen myös toimitusketjunsa muissa yrityksissä.

– Raportin saa automaattisesti kai-kista suomalaisista yrityksistä, olivatpa ne vastuullisuudestaan itse raportoivia suuryrityksiä tai velvoitteista vapaita pik-kuyrityksiä.

Kasvua uusilla tuotteillaAsiakastieto hakee kasvua uusien tuot-teiden kautta.

– Meillä on runsaasti uusia palvelu-aihioita, joten uusia tuotteita ei tarvitse keksimällä keksiä. Uusien palveluiden osuus nettomyynnistä on vuosineljän-neksestä toiseen pysynyt viime vuosina 5–10 prosentissa. Viime vuonna se oli 9,8 prosenttia.

– Yrityspuolella on erityisen hyvin kas-vaneita palveluita. Esimerkiksi sääntely muuttuu ja lisääntyy. Yritysten on en-tistä hankalampaa hallita muutosta. Me voimme auttaa yrityksiä sopeutumaan

uusiin säädöksiin ja vähentää lisäregu-laation tuomia kustannuksia tehosta-malla sääntelyn hallintaprosesseja.

Kaikkiaan Asiakastiedon myynti kasvoi viime vuonna 14,3 prosenttia.

Kasvuohjeistus uusiksiAsiakastiedon kasvuohjeistus lähivuo-sille on 5–10 prosenttia. Tänä vuonna kasvu on Ruuskan mukaan ollut lähem-pänä kymmentä. Kannattavuuden osalta ohjeistus säilyy samana kuin 2017, jolloin oikaistu käyttökatemarginaali oli 44,2 prosenttia.

Asiakastiedon kustannuksissa materi-aalit ja palvelut, lähinnä tiedonhankinta-kustannukset, kasvoivat viidenneksellä. Ruuska myöntää, että luku on suuri. Kasvaneet tiedonhankintakustannukset heijastavat kuitenkin kasvavaa liiketoi-mintaa.

– Uskomme pitävämme kustan-nukset kurissa niin, että ne eivät kasva nopeam min kuin liikevaihto.

Nettotuloksesta Asiakastieto käyttää vähintään 70 prosenttia osinkoihin ja investointeihin. Uusien palveluiden ke-hittämiseen on käytetty viime vuosina runsaat neljä miljoonaa. ■

ANALYYTIKON KOMMENTTI

”VAHVA KASVU JATKUU”

Analyytikko Kimmo Stenvallin mukaan OP-ryhmä ennustaa Asiakastiedon hyvän kasvun jatkuvan tänä vuonna.

euron tavoitehinnan Asiakastiedon osak-

emme tunnista tekijöitä, jotka loisivat pai-netta hyvin kasvavaan ja vahvaa kassa-virtaa tekevään yhtiöön.

-

prosentit muuttuvat? Kasvaako esimerkiksi kuluttajapuoli?

– OP-ryhmä arvioi, että yritystietopal-velut kasvavat tänä vuonna kolme pro-senttia ja henkilötietopalvelut parisen pro-

senttia. Kiinteistö ja vakuutuspalvelut sekä asiakkuuden hallinta supistuvat parisen pro-senttia. Liikevaihdon OP-ryhmä ennustaa kasvavan kaikkiaan parisen prosenttia.

Asiakastiedon pitkän aikavälin taloudel--

sentin vuotuinen keskimääräinen liike--

-toisit ohjeistusta?

– Kasvutavoite on periaatteessa vaa-tiva, mutta yhtiö on tehnyt useita uusia tuotelanseerauksia ja todennäköisesti suurimpien asiakkaiden kanssa näkyvyys on niin hyvä, että kuluvan vuoden ohjaus on se, mikä on.

-

-kastiedon kasvuohjeistuksessa on?

– Muuttuvat kustannukset nousevat erityisesti kiinteistötietopalvelun kasvun seurauksena, koska siinä osa datasta os-tetaan per transaktio ja on siten volyymi-riippuvainen.

-tiedolle?

– Perinteiset kilpailijat eivät mielestäni ole iso uhka, mutta totta kai ne pitää huo-mioida. Suurempi riski on, että ”joku kaveri shortseissa” tulee Piilaaksosta ja kertoo, miten asiakkaat saavat saman lopputu-loksen murto-osalla kustannuksia. Hin-tapainetta olen odottanut pitkään, mutta aina vain tuo marginaali on mahtava.

ASIAKASTIETO

ILMIÖ

Sijoituskohteiden skaala on laaja. Yksi tuore esimerkki on aaltoenergiayhtiö Wello, joka toteutti hiljattain liki parin miljoonan euron osakeannin. Yhtiö ratkoo maail man ener-

giahaasteita kehittämällään ja paten-toimallaan teknologialla, jonka avulla sähköä tuotetaan aaltojen energiasta. Wello sai äskettäin ensimmäiset kau-palliset asiakkaansa Indonesiasta ja Kii-nasta.

Toisenlainen tapaus on kryptovaluut-tabuumilla ratsastava Prasos, joka yllä-pitää muun muassa Bittiraha.fi-sivustoa. Prasos keräsi annillaan hiljattain 2,5 miljoonaa euroa, minkä avulla se pyrkii alansa ykköseksi Euroopassa.

Kumpikin anti toteutettiin Invesdorin palvelussa. Prasoksen anti oli pohjois-maiden suurimman joukkorahoitus-

Wellon Penguin-aaltoenergia-konvertterin käyttöönotto Billia Croossa, Skotlannissa.

VIISAS RAHA

Listaamattomiin yrityksiin Listaamattomat yritykset toteuttavat yhä suurempia osakeanteja joukkorahoitusalustoilla. Yksityissijoittaja pääsee mukaan yleensä joidenkin satojen eurojen minimisijoituksella, mutta takeita voitoista ei ole.TEKSTI: HELENA RANTA-AHO | KUVA: EMEC/MIKE BROOKES-ROPER

Puolet toimintansa alkuvaiheessa rahoitetuista yrityksistä ajautuu konkurssiin, Invesdorin Lasse Mäkelä arvioi.

VIISAS RAHA

palvelun järjestämistä listaamattomien yhtiöiden osakeanneista suurin. Wello oli toiseksi suurin. Selvemmin rahoitus-kierrosten kasvusta kertoo se, että viime vuonna yhdellä rahoituskierroksella kerättiin pääomaa keskimäärin puoli miljoonaa euroa. Vuonna 2012 pääomaa kertyi kerralla tyypillisesti 50 000– 100 000 euroa.

Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mä-kelän mukaan luvut heijastavat ennen kaikkea muutosta sijoittajien preferens-seissä. Rahaa löytyy entistä enemmän kasvun rahoittamiseen, mutta alkuvai-heen yritykset eivät enää kiinnosta sijoit-tajia.

Sijoittajan riski on suuriJos sijoittaa listaamattomaan yritykseen, tienestit voivat tulla pääasiassa kahta kautta: Yhtiö listautuu ja sijoittaja pääsee myymään omistuksensa pörssissä. Toinen vaihtoehto on, että yritys myy-dään niin sanotulle teolliselle ostajalle eli suuremmalle yhtiölle tai pääomasi-joittajalle. Jälkimmäinen vaihtoehto on yleensä ammattisijoittajille halutumpi.

– Myyntiprosessi on yleensä helpompi

kuin pörssilistautuminen, ja yrityksestä saadaan parempi hinta. Listautumis-alennus on yleensä 20–25 prosenttia yh-tiön arvosta”, Mäkelä sanoo.

Takeita myynnin tai listautumisen onnistumisesta ei ole. Sijoituskohteiden arviointia vaikeuttaa se, että sijoituskoh-teista ei aina ole saatavilla tarkistettua tilinpäätöstä. Tilintarkastajien ja Finans-sivalvonnan syynin kautta kulkenutta lis-tautumisesitettä ei yleensä ole. Invesdor paikkaa puutetta tarjoamalla sijoittajille tietopakettia, jota se nimittää Invesdor DD:ksi. Nimi voi viedä ajatukset yritys-kauppojen yhteydessä tehtävään varsin perinpohjaiseen due diligence -selvi-tykseen, joka se ei ole. Invesdor tekee yksinomaan fakta- ja mainekartoituksen, jonka tiedot saadaan pääasiassa yrityk-siltä itseltään, internetistä ja julkisista rekistereistä.

Selvää on, että tarjolla on korkean riskin sijoituskohteita.

Mäkelän historialliseen kehitykseen perustuva arvio tulevasta kuuluu näin: Puolet toimintansa alkuvaiheessa rahoi-tetuista yrityksistä menee konkurssiin. Kolmannes pärjää kohtuullisesti, ja si-

joittajat saavat omansa pois. Tuottoisien sijoituskohteiden osuuden voi siis olettaa jäävän 10–20 prosenttiin.

Invesdorin alustalla onnistuneen osakeannin toteuttaneista noin sadasta yrityksestä viisi prosenttia viettää ny-kyisin hiljaiseloa, mutta konkurssiin ei ole mennyt yksikään. Pörssiin ovat pää-tyneet teknologiayritykset Heeros ja Siili. Heeros noteerataan First North -listalla, jonka vaatimukset listayrityksille ovat ke-vyemmät kuin pörssin päälistan.

Varaudu menetyksiinJos sijoitat listaamattomiin yrityksiin, varaudu siihen, että menetät sijoittamasi rahat. Tappiot ovat huomattavasti toden-näköisempiä kuin voitot.

Älä odota osinkoja, sillä kasvuyhtiöt maksavat niitä harvoin.

Sijoita ainoastaan varoja, joita et tar-vitse pitkään aikaan. Sijoituksen muutta-minen rahaksi on vaikeaa, mikäli yritys ei listaudu.

Rahoituskierrokset seuraavat kas-vuyhtiöissä toisiaan. Omistusosuutesi pienenee joka kerta, kun yritys toteuttaa annin, johon et osallistu. ■

sijoittaminen on arpapeliä

STRATEGIA

Turvaa arvo- osakkeista

Vieläkö pörssissä on maltillisesti hinnoiteltuja arvo-osakkeita? Viisas Raha kysyi mielipiteitä

neljältä sijoittajalta. TEKSTI: JUHA EUROPAEUS | KUVAT: BIGSTOCK JA YHTIÖT

VIISAS RAHA

VIISAS RAHA

Niin sanottu arvosijoitta-minen on todettu aka-teemisissa tutkimuk-sissa kannattavaksi sijoitusstrategiaksi. Ta-loustieteilijät Eugene

Fama ja Kenneth French ovat osoit-taneet, että yhtiön alhainen taseperus-teinen hinnoittelu (P/B) on johtanut keskimääräistä parempiin osaketuot-toihin pitkällä aikavälillä.

Arvosijoittajat katsovat muitakin tunnuslukuja tarkasti.

— Esimerkiksi EV/EBIT- ja P/E-mittarit sekä kassavirtaperusteinen arvostus ja osinkotuotto kuuluvat keskeisiin arvostusmittareihin, sanoo Taaleritehtaan salkunhoitaja Olli Vii-tikko.

Arvoyhtiö on vertailuryhmäänsä nähden arvostukseltaan huokea suh-teessa nykyomaisuuteen ja nykytu-lokseen. Tällaisella osakepoiminnalla on historiallisesti voinut saavuttaa indeksiä paremman tuoton. Arvosi-joittaja ei innostu kasvutarinoista vaan tyytyy tylsiin ja vakaisiin yhtiöihin.

Yhtiöitä voi seuloa kannattavuus-tason tai erilaisin pääoman tuottoa kuvaavien mittareiden perusteella. Tyypillisiä tunnuslukuja ovat esimer-kiksi gearing, omavaraisuusaste ja net-tovelat suhteessa käyttökatteeseen.

Arvostuskertoimet ja niiden suu-ruudet vaihtelevat suuresti toimialoit-tain ja yhtiöittäin, joten yleistäminen on vaikeaa ja usein jopa vaarallista. Helsingin pörssistä olisi helppo seuloa esimerkiksi kymmenen matalinta P/E- tai P/B-luvun yritystä. Tällainen seulonta ei kuitenkaan mahdollistaisi henkilökohtaista näkemystä.

Arvosijoittaminen, kuten kaikki muukin sijoittaminen, perustuu useimmiten sijoittajan valistuneeseen arvioon ja intuitioon. Nyt kun pörs-sikurssit ovat nousseet useita vuosia, maltillisesti arvostettuja yhtiöitä on entistä vaikeampi löytää.

Viisas Raha pyysi neljää osakemark-kinoita seuraavaa sijoittajaa listaa-maan osakepoimintoja, jotka täyttävät arvoyhtiön tunnusmerkit. Sijoitusten tulisi olla pitkäaikaisia ja kestää myös mahdollisia turbulentteja aikoja.

JUKKA OKSAHARJU, NORDNETIN OSAKESTRATEGI:HAASTETTA KYSYMYKSENASETTELUUN tuo se, että laatu- ja kasvusijoituksis-ta poiketen arvosijoitukset ovat osta ja myy -tyyppisiä kohteita, eivät osta ja pidä -tyyppisiä.

Arvo-osake tulee lähtökohtaisesti myydä silloin, jos tai kun aliarvostus poistuu.

Sen sijaan laatu- ja kasvusijoitukset voivat kehittyä tämänkin jälkeen hyvin,

koska osakkeen taustalla olevalla liike-toiminnalla on kannattavan kasvun

mahdollisuuksia.Turbulentteja aikoja eivät taida

nykypäivänä sietää täysin mit-kään osakkeet. Talous on erit-täin verkottunutta, ja pörs-sikaupassa paniikki leviää al-goritmejä myöten. Tänäkin vuonna Helsingin pörssissä

suurimman yrityksen vaihto-kärki oli yhtä aikaa selvästi mii-

nuksella.Niin sanottuja arvokohteita voisi

tarkastella esimerkiksi yrityksen kan-

tuottavat pääomilleen parhaiten liiketoi-minnan kautta?

Yksi keino järjestää Helsingin pörssin houkuttelevimmat keskisuuret ja suuret yhtiöt on soveltaa normalisoitua sijoi-tetun pääoman tuottomittaria. Tämän va-lossa muutamat yhtiöt nousivat esiin sel-laisina, jotka saivat kaikista arvon osateki-jöistä tuekseen myös viimeisen palasen, korkeasta kannattavuudesta johtuvan

KoneOrionPonsse Caverion OriolaNokian Renkaat Elisa Tieto Olvi Amer Sports

Lista ei ota kantaa siihen, onko kaikki hyvä jo mainittujen osakkeiden hinnoissa.

ARVOSIJOITTAJA EI INNOSTU

KASVUTARINOISTA VAAN TYYTYY

TYLSIIN JA VAKAISIIN

YHTIÖIHIN.

Jukka Oksaharju listaa Koneen

houkuttelevien arvo-osakkeiden

joukkoon.

VIISAS RAHA

STRATEGIA

JARL WALTONEN, SIJOITTAJA:ARVOYHTIÖN KURSSIIN on si-sällytetty vähemmän tulevai-suuden odotuksia kuin kas-vuyhtiöön. Osakkeen kurssi perustuu pääasiassa yhtiön subs tanssiin ja kassavirtoihin. Täten pienet tulospettymyk-set tai makroympäristössä ta-pahtuvat muutokset, kuten koronnostot, aiheuttavat pie-nempiä kurssireaktioita.

Arvoyhtiöllä on sykleistä riippumaton tuloksenteko-kyky, joka johtaa tasaiseen tu-lokseen ja tasaiseen hyvään osingonmaksukykyyn. Arvo-yhtiö voi kasvaa, mutta mata-lien arvostuksien takia yhtiö yleensä toimii vakiintuneella matalan kasvun alalla.

On muistettava, että myös arvoyhtiön osakkeen kurssi voi romahtaa, jos yhtiö hoitaa lii-

ketoimintansa huonosti ja tu-loksentekokyky romahtaa. Tästä esimerkkinä on HKScan.

SampoSampo on substanssiinsa nähden edullinen. Varsinkin vakuutustoimiala on melko täysin suhdanteista riippu-maton. Yhtiön tuloskehitys on vuosien mittaan ollut tasaisen kehittyvä ja osinkotuotto kuusi prosenttia.

AtriaAtrialla on tyypilliset arvoyh-

--

loskehitys, mutta kypsän alan tuoma matala myynnin kasvu

NokiaNokia on siitä mielenkiintoinen yhtiö, että aikanaan yhtiö täytti kaikki kasvuyhtiön ele-mentit kännykkäliiketoimin-tansa takia. Myytyään kännyk-käliiketoimintansa Nokia on muuttunut arvoyhtiöksi. Verk-koliikennetoiminta on matalan kasvun ja runsaan kassavirran ala. Yhtiön markkina-arvo on alhainen, arvostus on edullinen ja yhtiö on nettovelaton.

TeliaTeleoperaattoriliiketoiminta

-saista, ennustettavaa ja hyvin kannattavaa. Osingonmak-sukyky on korkea ja tasainen, mutta kasvuelementit vä-häisiä.

CramoCramo on periaatteessa hy-vinkin syklinen, rakennusalalla toimiva yhtiö. Yhtiön tärkeä tukijalka on siirrettävät vuok-rattavat tilapäisrakennukset. Tämä toimiala tasoittaa huomattavasti syklisyyttä. Cramon tulos on vuosien var-rella ollut yllättävänkin ta-sainen, ja osingonmaksukyky on pysynyt tasaisena.

Huhtamäki ja KeskoHuhtamäki toimii kuluttaja-sektorille markkinoivalla kulut-tajapakkausalalla. Huhtamäki on määrätietoisesti uusinut ja kehittänyt strategiaansa ja on vuodesta toiseen parantanut tulostaan tasaisesti. Valitet-tavasti Huhtamäki, niin kuin Keskokin, edustavat hyviä ar-

Ruotsalainen autojen

turvajärjestelmiä valmistava Autoliv

on yksi Jarl Waltosen valinnoista.

VIISAS RAHA

JONATHAN STOLPE,

SÄÄSTÄJÄT RY:MITEN ITSE määritän arvosijoitta-

arvosijoittaminen tarkoittaa itsel-leni sitä, että sijoitan yhtiöihin, joi-den todellinen arvo on korkeam-pi kuin markkina-arvo tällä hetkellä. Kun määritän arvoyhtiötä, tarkkailen useita tunnuslukuja ja ennen kaik-kea tulevaisuudennäkymiä. Tunnus-

Tällä hetkellä markkina huitelee todella korkealla useiden arvostus-mittareiden valossa, mutta seassa on myös halpoja osakkeita.

Investors House, Technopolis ja Suomen Hoivatilat

-tasoltaan samalla tasolla kuin tammi-

hyvin eteenpäin ja positiivisia uutisia on tullut lukuisia. Hyvä liiketoiminta ja valoisa tulevaisuus. Itse olen lisännyt näitä osakkeita todella vahvasti.

Atria Todella moni mieltää tylsäksi yhtiök si, mutta Atria takoo hyvää tu-losta. Saman tahdin pitäisi tulevai-suuden näkymien mukaan jatkua.

Nordea ja NokiaNokia oli vielä jokin aika sitten vah-vasti aliarvostettu, mutta tuloksen ansiosta aliarvostus pieneni. Mieles-täni vielä on nousuvaraa. Nordeal la trendi on ollut laskusuuntainen, ja osakkeen arvostuskertoimet ru-peavat jo saavuttamaan tason, jossa täytyy harkita vahvasti lisäostoksia.

Caverion ja TeliaOlen juuri sijoittanut yhtiöihin niiden alhaisen arvostustason takia. Mo-lemmat ovat isoja tekijöitä omilla aloillaan, ja niiden tulevaisuus näyttää vakaalta.

voyhtiöitä, jotka suuren instituutiokysynnän vuoksi ovat kallistuneet arvoltaan lähes kasvuyhtiötasolle.

AutolivAutoliv on erikoistunut henkilöautojen turvajärjes-telmiin, joka on tasaisesti kasvava ala. Tästä johtuen yhtiön arvostus on arvo- ja kasvuyhtiön rajapinnassa. Tämä Ruotsin pörssissä no-teerattu yhtiö on maailman johtava alallaan. Henkilö-automyynnin syklisyydestä huolimatta yhtiön tulos on vuosien mittaan osoittau-tunut tasaiseksi.

TelenorNorjalainen teleoperaat-tori Telenor on äärim-

mäisen hyvin johdettu teleoperaattori, ja yhtiö takoo vuodesta toiseen vahvempaa tulosta. Yhtiön osake on merkittävästi edullisempi kuin suoma-

Novo NordiskTasaista tulosta vuodesta toiseen takovia lääkeyh-tiöitä pidetään tyypillisinä arvoyhtiöinä siitä huoli-

huikean korkea. Sen vuoksi aineettomat oikeudet ja patentit muodostavat huomattavan osan subs-tanssista.

Tanskalaista Novo Nor-disk -diabeteslääkeyhtiötä on pidettävä arvoyhtiönä siitä huolimatta, että ar-

Yhtiö tekee vuodesta toi-seen tasaista nousevaa tulosta, ja osinko nousee joka vuosi.

CarlsbergCarlsberg on tyypillinen arvoyhtiö, paitsi arvos-tukseltaan. Tämän päivän pörssissä tasaista tulosta tekevät ja tasaista osinkoa maksavat arvoyhtiöt ovat muuttuneet kalliiksi. Se koskee suomalaista Olvia samalla tavalla kuin mer-kittävästi suurempaa tans-kalaista Carlsbergia. Olvi on arvostukseltaan Carls-bergin tasoa, ja näin ollen olen valinnut Carlsbergin.

Elintarvikeyhtiö Atria on sekä

Jonathan Stolpen että Jarl Waltosen

listalla.

VIISAS RAHA

STRATEGIA

OLLI VIITIKKO,

ARVOSIJOITTAJA HALUAA ostaa laatua, mutta yleisesti laatuyhtiöistä on ollut ta-pana maksaa liian korkeita kertoimia. Li-säksi on erittäin hankalaa varmistua yhtiön laadusta pitkällä tähtäimellä. Teknologinen kehitys mullistaa käytännössä jokaisen toimialan – halusipa sijoittaja sitä tai ei.

NordeaNordea on arvo- ja osinkosalkkujemme suurin sijoitus Suomessa. Arvostus on käytännössä kaikilla mittareilla edullinen,

-vempia kurapankkeja. Osinkotuotto-taso nykykurssilla on noin seitsemän pro-senttia.

Stora EnsoYhtiön muutos menneen vuosikymmenen aikana on ollut merkittävä. Se on alkanut tuottaa hedelmää myös osakkeenomista-jille. Osake ei ole hinnalla pilattu.

TeliaArvostus on matala niin absoluuttisesti kuin suhteessa verrokkeihin. Yhtiön ympä-rillä on ollut paljon negatiivista ja epävar-

-nemmin tai myöhemmin näistä kuitenkin selvitään, ja osake hinnoitellaan taas lä-hemmäksi verrokkejaan.

NokiaVerkkomarkkina on ollut varsin nihkeä, mutta Nokia on alansa ehdotonta kärkeä.

ainakin osalle sijoittajista uskoa keskipitkän aikavälin näkymiin. Osake on edelleen halpa. Nousuvaraa on sekä kertoimien nousun että tuloskasvun kautta. Niitä odotellessa voi ottaa kohtuulliset osingot sisään.

YITPohjoismaiden asuntomarkkinat saattavat olla joiltain osin ylikuumat, esimerkiksi Ruotsissa. Pitkäjänteiselle sijoittajalle tut-kimisen arvoinen yhtiö – markkinapanii-keissa voi ilmentyä hyviä ostopaikkoja.

Corestate Capital Holding SACorestate on kiinteistöalan sijoitusyhtiö, jonka liiketoimintamallina on kiinteistösi-joitusten hallinnointi. Yhtiö on listattu Sak-saan. Osakkeen hinnoittelu on erittäin

on noin yhdeksän ja osinkotuotto noin viisi prosenttia. Tällainen yhtälö on nykymark-kinassa harvinaisuus.

Hochdorf Holding AGMaitopohjaisiin tuotteisiin keskittyvä Hochdorf on defensiivinen toimija, jonka

maassa. Yhtiö ei ole suursijoittajien seu-

rannassa, vaan pitkälti unohdettu pien-yhtiö Sveitsin mittakaavassa. Arvostus on maltillinen esimerkiksi liikevaihtoperustei-

Fresenius SEFresenius on Saksan kirjavan suuryhtiö-kentän hienoimpia yhtiöitä. Se on tervey-denhuoltoalan jättiläinen, jolla on karkeasti

alalle tulon esteet. Yhtiön track record hakee vertaistaan – sekä liikevaihtoa että tulosta on kasvatettu reipasta tahtia. Nyt defensiivistä kasvua saa kohtuulliseen hin-taan, koska markkina on hermoillut yhtiön Akorn-yrityskauppaan ja hinnoittelupai-neeseen liittyen.

AroundtownSaksalainen liikekiinteistöihin keskittynyt kiinteistösijoitusyhtiö, jolla on vahva tase, hyvät näytöt kasvusta (myös osakekoh-taisissa tunnusluvuissa) ja maltillinen ar-vostus.

SecuritasMaailman johtavia turvallisuusalan

Tekniikka korvaa ja täydentää ihmistyötä enenevässä määrin, mikä parantaa kan-nattavuutta. Vakaa osinko ja maltillinen ar-vostus. Hyvät omistajat.

Olli Viitikko valitsi listalleen muun muassa YIT:n.

Korjausliike tuli – palattiinko jo nousuun?

Osakemarkkinoiden maaliskuusta 2009 al-kanut nousu on toiseksi pisin USA:n pörs-sihistoriassa. Kaikkien indeksien äidiksikin kutsuttu S&P500 on kohonnut silloisesta 667 pisteen pohjastaan tuoreimpaan tam-mikuun 2018 huippuunsa 2873 pisteeseen.

Nousua on ollut 331 prosenttia. Toisaalta näkemys osake-markkinoiden noususta on kaksijakoinen. Yhden näke-myksen mukaan nousu on yhtäjaksoista, eikä välillä ole ollut käännettä nousutrendistä laskutrendiksi. Nousu on siis ollut ”yhtä putkea”, vaikka indeksi on ajoittain laskenut. Lasku on kuitenkin ollut vähäistä ja tilapäistä. Pääsuunta on ollut ylöspäin.

Toisen näkemyksen mukaan maaliskuussa 2009 alkanut nousu päättyi toukokuussa 2015. Osakekurssit painuivat laskutrendiin, jossa S&P500-indeksi saavutti pohjansa hel-mikuun 2016 pohjaan. Sen jälkeen osakekurssit kääntyivät uudelleen nousuun, joka vahvistui heinäkuussa 2016 uu-deksi nousutrendiksi. Tuo laskutrendi kesti alle vuoden ja oli suuruudeltaan 15,2 prosenttia, mikä jää alle laskutrendin 20 prosentin määritelmän. Saman näkemyksen mukaan S&P500-indeksillä olisi vielä nousua edessään jopa 3600 pisteen tasolle, ja nousu kestäisi jopa vuoteen 2020 saakka.

Varsin samankaltaisen arvion osakemarkkinoiden nousun kestosta esitti Nordea helmikuussa julkistetussa katsauksessaan. Sen mukaan pitkien ja lyhyiden korkojen erotuksen perusteella lasketun tuottokäyrän tulkitsemana USA:n osakemarkkinoiden huippu olisi arviolta helmi-kuussa 2020, USA:n taantuma alkaisi kesäkuussa 2020 ja Suomeen taantuma saapuisi joulukuussa 2020.

Näkymät ovat olleet poikkeuksellisen opti-mistiset. USA:n osakemarkkinoilla nähtiin yli viiden prosentin lasku viimeksi kesäkuussa 2016, ja Trumpin valinnan jälkeen pudotukset ovat olleet S&P500-indeksissä alle kolme prosenttia. Talous on ollut kasvava ja kulutta-jien luottamus korkea. Teollisuuden ostopääl-liköiden indeksi on tulkinnut kasvun jatkuvan, ja veronalennukset vauhdittavat USA:n talous-kasvua. Osakemarkkinoiden kuumemittariksi kutsuttu VIX-indeksi saavutti vuoden 1990 jälkeen kaikkien aikojen miniminsä mar-raskuussa 2017, jolloin riskejä ei pitäisi olla lainkaan.

Tammikuussa 2018 S&P500-indeksi oli noussut kymmenen viikkoa ilman yh-

tään laskua, mikä on poikkeuksellista. Nousu oli jopa kiih-tynyt muistuttamaan paraabelia. Parabolisesta noususta varoitellaan, koska silloin ahneus on vallalla ja nousua seu-raava lasku on usein jyrkkä.

viikkograafista laskettu RSI-indeksi oli noussut 91 pisteeseen, millä tasolla se ei ollut käynyt vuoden 1929 lamaa edeltäneen jyrkän nousun jälkeen. RSI mittaa yksinkertaisesti määriteltynä kurssinousujen ja laskujen suhdetta valitulla ajanjaksolla skaalattuna luku-arvoiksi välille 0–100. RSI oli tavoitellut 90 pisteen rajaa vuosina 1943 ja 1959, mutta ei ollut ylittänyt sitä. Päivit-täisgraafissa tätä on esiintynyt, mutta ei viikkograafissa. Markkinoiden optimismi oli siis poikkeuksellista, riskejä ei tuntunut olevan lainkaan ja kurssinousu tuntui jatkuvan ilman esteitä.

Tällainen optimismi ei kestä yhtään häiriötä. Ensim-mäinen viikko, joka ei jaksakaan nousta edellisen yläpuo-lelle, laukaisee myyntiaallon. Myyntiaalto ruokkii itseään, kurssit tulevat vauhdilla alas ja riehakas optimismi vaihtuu paniikiksi. Näin kävi helmikuussa, jolloin kahdessa viikossa S&P500-indeksi oli pudonnut lähes 12 prosenttia. Pudotus oli rajuin sitten vuosien 2015 puolivälin ja 2016 alun pudo-tusten.

Seuraako jyrkkää pudotusta nopea toipuminen? Ei välttämättä. Vuoden 2015 vastaavankaltaisessa jyrkässä pudotuksessa markkinoiden optimismia ja pessimismiä tulkitseva RSI putosi 30 pisteeseen, kun taas helmikuun synkkyyden aikana se jäi ylemmäs 50 pisteeseen. Vastaa-vasti vuonna 2015 markkinoiden kuumemittari VIX painui 13 pisteen tuntumaan, kun taas nyt VIX jäi liikkumaan 20

pisteen tasolle. Kumpikin, niin RSI kuin VIX, tulkitsevat epävarmuuden jatkuvan yhä osakemarkkinoilla. Riskinä on, että osakemarkkinat painuvat niin sanotusti testaa-maan pohjaa eli kurssitaso painuu toistamiseen viikolla 6 muodostuneen minimin tuntumaan ennen käänty-mistään nousuun. Sijoittajalle tämä painuminen olisi

mahdollisuus, vaikka uutiset tuolloin julistaisivat uhkaa. Silloin osakkeita voisi ostaa salkkuun

ehkä pariksi vuodeksi tämän nousukauden loppukirin ajaksi.

TOMI SALO

Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskus-liiton hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

ssa 2020.en opti-htiin yli uussa otukset me ulutta-

stopääl-atkuvan, n talous-ittariksi 1990 ar-

i yh-

vasti vuonna 2015 ma13 pisteen tuntumaa

pisteen tasolle. Kumepävarmuuden jaton, että osakemarmaan pohjaa eli k6 muodostuneenmistään nousuun

mahdollisuusuhkaa.

ehkälop

T

Kls

MARKKINAKOMMENTTI

VIISAS RAHA

YRITYSTUET

Valtion yritystukien kar-simista yritetään tällä kertaa parlamentaa-risessa työryhmässä, jonka jatkoaika päättyi helmikuun lopussa.

Työryhmän puheenjohtaja, kansanedus-taja Mauri Pekkarinen (kesk.) lupaili Ylen haastattelussa 27. helmikuuta lop-puraportin tulevan maaliskuun puoli-välin tienoilla, siis tämän lehden ilmesty-misen aikoihin.

Kovin suuria muutoksia yritystu-kijärjestelmään ei ole aihetta odottaa. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmän tavoitteena on tukien kohdentaminen uudelleen. Kokonaismäärä ei muutu. Tukijärjestelmän tehokkuutta halutaan parantaa niin, että se edistäisi enemmän yritysten uudistumista ja tuottavuutta.

Tavoite on linjassa viime keväänä val-mistuneen työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesselvityksen kanssa. Sen pää-

tulos oli, että yritystukien ”painopistettä tulisi siirtää yrityssektorin pitkän aika-välin tuottavuutta edistävämpään suun-taan”. Selvityksessä arvioitiin uudistavia tukia olevan noin 400 miljoonaa euroa, mikä on vain 11 prosenttia kaikista tuista.

Verotuet vaikeimpiaElinkeinoelämän keskusliitto EK vaati satsausta uudistaviin tukiin jo viime vuoden helmikuussa. Uudistavalla tuella tarkoitetaan innovaatiotukea, joka on ter-minä yleistynyt kattamaan kaiken T&K- ja TKI-toiminnan tukemisen. Innovaa-tiotuet kelpaavat nyt kaikille: poliitikoille, työmarkkinajärjestöille ja tutkijoille.

Siksi on helppo ennustaa, että in-novaatiotukien osuus hieman kasvaa. Paradoksaalisesti juuri niitä on Sipilän hallituksen kaudella leikattu oikein halli-tusohjelman kirjauksella, ja julkinen pa-nostus innovaatioihin on jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista. Näin ollen

uudistus on parhaimmillaankin paluuta parin vuoden takaiseen tilanteeseen.

Yrityksille ei tällä hetkellä ole veroetua innovaatiotoiminnasta, kuten joissakin verrokkimaissa. Suomessa on ollut vain lyhyt kokeilu, jonka aikana T&K-kustan-nuksia sai vähentää verotuksessa. Jos tu-kien kohdentaminen innovaatioihin teh-dään verotuksen kautta, on seurauksena yksi verotuki lisää. Kuitenkin juuri verotu-kien takia koko tukijärjestelmä on sekava.

Valtion maksamien suorien yritystu-kien määrä on jokseenkin yksiselitteinen; niitä on budjetissa noin 1,1 miljardia euroa. Sitten menee vaikeaksi. TEM:n virka-miesselvityksessä verotukien määräksi laskettiin 2,9 miljardia, jolloin yritystukia olisi yhteensä nelisen miljardia. EU:n osa-rahoittamat tuet, unionin yhteisen maata-louspolitiikan piiriin kuuluvat tuet ja alen-netut alv-kannat oli rajattu selvityksen ulkopuolelle. Arvonlisäverokantoihin Pekkarisen työryhmäkään ei aio puuttua.

Pientä säätöä yritys- tukiinYritystukiin ei ole tulossa isoa remonttia. Innovaatiotukien osuus hieman kasvaa, parhaimmillaan palataan parin vuoden takaiseen. Osakesijoittajan näkökulmasta pienellä säädöllä ei ole vaikutusta sijoituspäätöksiin.TEKSTI: JUHA PELTONEN | KUVA: BIGSTOCK

VIISAS RAHA

VIISAS RAHA

• Mikäli Suomessa luovuttaisiin energiain-tensiivisen teollisuuden veroleikkurista, kasvaisi Suomen kustannusero Ruotsiin ja Saksaan verrattuna.

• Mikäli teollisuuden alempi sähkövero-luokka poistettaisiin, Suomi sijoittuisi kustannusvertailussa toiseksi viimei-seksi kalliimpaan päähän.

• Kuvaajassa ei ole huomioitu tietyille teollisuuslaitoksille mahdollista pääs-tökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiota,jonka suuruus Suo-

ja muissa maissa (Saksa, Alankomaat,

Norja Ruotsi Saksa Suomi Hollanti Puola Tanska Viro USA* UK

Eur/

MW

h

ei veronpalautusta

Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. Yht.

■ Muut tukimaksut ■ Sähkövero ■ Verkkomaksut ■ Sähkön markkinahinta

Sähkön kustannusvertailu: energiaintensiivinen suuri teollisuuslaitos

RUOTSIN JA SAKSAN TEOLLISUUDELLE SÄHKÖ ON HALVEMPAAPALJON ENERGIAA käyttävän teollisuuden energiaverohelpotukset ovat laajasti käy-

-tänyt selvityksen yritysten sähkönkäytön kustannuksista kymmenessä eri maassa. Selvityksessä vertailtiin viiden erityyppi-sen sähkönkäyttäjän kustannuksia Poh-joismaissa, Saksassa, Iso-Britanniassa,

Pennsylvaniassa. Selvityksen laati Pöyry Management Consulting.

Suomessa sovellettavalla energiave-roleikkurilla ja alemmalla sähköveroluo-kalla on merkittävä vaikutus teollisuuden sähkökustannuksiin. Silti Norja, Ruotsi ja

Suomea edullisempia sähkönkäyttömaita.

Robotisoidun logistiikkakeskuksen ja suuren vähittäiskaupan tapauksessa Suomi on sähkökustannuksiltaan vertailu-maiden keskikastia.

-tailun neljänneksi kallein maa. Suomessa datakeskus on oikeutettu alempaan säh-köveroluokkaan vasta, kun sen sähköteho

-kottaa kotimaiset toimijat hajauttamaan omat datakeskuksensa huoltovarmuus-syistä asetettua rajaa pienempiin yksi-köihin.

Ruotsi alensi sähköverotustaan viime vuoden alusta, ja pudotti samalla datakes-kusten tehorajaa niin, että pienetkin yk-siköt pääsevät alemman sähköveron piiriin.

Teoriassa verotuet ovat valtiolle mene-tettyjä tuloja, sillä ne eivät näy budjettikir-jassa menoina. Valtiovarainministeriön budjettikirjassa yritysten verotukien ar-voksi on laskettu seitsemän miljardia, josta viisi miljardia on alennettuja alv-kantoja. Lisäksi verotukia kohdistuu yksityishen-kilöille noin 20 miljardin arvosta. Osa siitä potista on esimerkiksi pörssikaupan va-pautus varainsiirtoverosta, jonka arvoksi on laskettu kaksi miljardia. Jokainen voi arvioida, paljonko Suomeen jäisi pörssi-kauppaa, jos osakesijoittajilta perittäisiin varainsiirtovero. Valtio tuskin saisi kahden miljardin verotuloja.

Yritysten verotuet ovat samalla tavalla laskennallisia. Tukisummat näyttävät kor-keilta myös siksi, että Suomi on korkean veroasteen maa. Helpoin tapa leikata yri-tystukia olisi verotuksen keventäminen.

Suomi on keskikastiaSuomi on maataloustuissa Euroopan huippua, suorissa yritystuissa keskikastia. Suomi ei voi käyttää EU:n koheesiorahas-toja, joita saa käyttää myös yritystukiin, niin kuin uudemmat jäsenmaat. Kohee-siotukien suurin hyötyjä on Puola.

Osakesijoittajan näkökulmasta pie-nellä viilauksella kansalliseen tukijärjes-telmään ei ole merkitystä, vaikka tukia saavat myös pörssiyhtiöt. Ne tekevät tuloksestaan merkittävän osan Suomen ulkopuolella. Lisäksi politiikan kentällä on laaja ymmärrys, ettei äkkinäisiä muu-toksia pidä tehdä.

Pääomasijoittajalle nimenomaan in-novaatiotuilla saattaa olla iso vaikutus kohdeyritysten valintaan. Alkuvaiheen yrityksen liikevaihdosta tuen osuus voi olla merkittävä ja vaikuttaa yrityksen si-joittajilta saamaan rahoitukseen.

Esimerkiksi uusiutuvan energian tuki eli syöttötariffi on varmasti vaikuttanut tuulivoimaan tehtyihin sijoituksiin. Sa-malla se on esimerkki siitä, kuinka suo-rista yritystuista on vaikea leikata. Syöt-tötariffijärjestelmä on lukittu pitkälle ensi vuosikymmenen loppupuolelle. Myös EU:n rakennerahastotuet pääte-tään aina kaudeksi kerrallaan.

Sijoittajan kannalta regulaatiolla on paljon isompi merkitys kuin tukijärjes-telmillä. Jos esimerkiksi EU päättää, että dieselautoista luovutaan, sillä on iso vai-kutus autovalmistajien omistajiin. ■

LIITY MUKAAN JA HYÖDYNNÄ OSAKESÄÄSTÄJIEN JÄSENEDUT!OSAKELIITTO.FI/ JASENYYSKUULUU JÄSENMAKSUUN!

E VIISAS RAHAOSAKESÄÄSTÄJIEN oma aikakauslehti

korkeatasoinen ja hyödyllinen sijoit-tamista käsittelevä aikakauslehti.

E ARVOPAPERIARVOPAPERI.FI on uudistunut ja tar-joaa nyt entistä enemmän tietoa si-joituspäätöstesi tueksi. Pörssin sisä-piirin kauppojen seuranta, uusi pörs-sipalvelu, yrityskohtaiset analyysit ja katsaukset pitävät sinut ajan tasalla siitä, mitä markkinoilla tapahtuu. Ra-hanarvoisin sisältö on tarkoitettu vain tilaajille. Saat Osakesäästäjien Kes-

-perin tilauksesta. Nyt lisäksi veloituk-seton digikokeilu! Kokeile Arvopaperi

-kainen eikä sido sinua mitenkään. Ota etu käyttöön osoitteessa arvopaperi.

ja haluat lisätä tilaukseesi digioikeudet, voit tehdä sen osoitteessa arvopaperi.

E DANSKE BANKDANSKE BANK jatkaa Osakesäästäji-en yhteistyökumppanina ja tarjoaa In-vestor-palvelua vastaavia etuja myös

danske.

euroa sisältää -

sa. Nuoret Osakesäästäjät -jäsenyys

Viisas Rahan verkkolehtenä. Perhe--

tä samassa kotitaloudessa on jo yksi

jäsenyys). Kaikki jäsenlajit sisältävät

oikeuden hyödyntää Osakesäästäji-

en jäsenetuja ja -tapahtumia. Jäsen-

maksu on kalenterivuosikohtainen.

E FIMFIM tarjoaa Osakesäästäjien Keskus-liiton jäsenille mahdollisuuden käydä osakekauppaa FIM Direct Online -kaupankäyntipalvelulla Helsingin,

-

toimeksianto). FIM Direct Onlinen käytöstä ei peritä kiinteitä kuukausi-

-mainen säilytys suomalaisille, ruotsa-laisille ja tanskalaisille osakkeille sekä FIMin analyysipalvelut veloituksetta.

HUIPPUETUJA!

E INVESTTECHINVESTOR-TILAUSPALVELU: Keski-pitkän ja pitkän aikavälin tekniset ana-lyysit kaikista Helsingin pörssiin lis-

E KAUPPALEHTISAAT AINA -

-

-

jatkuvia tilauksia.

E LYNX BROKERLYNX tarjoaa Osakesäästäjien Kes-kusliiton jäsenille alennetut toimek-siantokulut Lynxin tarjoamille markki-napaikoille euroalueella sekä Pohjois-Amerikassa. Välityspalkkio yhdysval-

-

myös kaikkien arvopaperien säilytyk-sen veloituksetta. Lisäksi veloituk-setta mm. veroraportit, paljon kau-pankäyntityökaluja sekä kustomoita-vat kaupankäyntiselosteet. Lisätieto-

HUIPPUETUJA!

E NORDNET PANKKIJÄSENILLE kotimaisten ja ulkomaisten arvopaperien säilytys veloituksetta (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla mark-

-

-tuksetta mm. arvo-osuustilin siirto Nordnetiin (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tar-joamilla markkinoilla), veroraportit, reaaliaikaiset kurssit ja uutiset poh-joismaisista pörsseistä sekä koulu-

oleville asiakkaille Inderes-analyysit ja -

E PRIVANETOSAKESÄÄSTÄJIEN KESKUSLIITON jä-

myyntitoimeksiantojen välityspalkki-

tekemiä ja omistukseen tulevia kaup-

privanet.

E SIJOITTAJA.FISIJOITTAJA.FI -

-keiden ja indeksien valintaan, sijoitus-päätöksiä tukevat artikkelit ja analyy-sit sekä sijoitusideoita ja markkinat

--

-

-

E ZENOSTOCKZENOSTOCK on verkossa toimiva osakkeiden etsintä- ja tutkimuspal-velu, joka tuottaa ideoita ja arvokasta tietoa osakesijoittajalle. Palvelu toi-mii kokeneiden ammattisalkunhoita-jien omana työkaluna ja on nyt avat-tu myös kaikille pörssinoteeratuista osakkeista kiinnostuneille sijoittajil-le. Palvelun tavoitteena on tunnistaa alhaisesti hinnoitellut osakkeet. Ze-nostock-palvelu Osakesäästäjien jä-

LIITY JO TÄNÄÄN!

LIITY MUKAAN:OSAKELIITTO.FI/ JASENYYS

VIISAS RAHA

Sosiaalinen media on verraten uusi toimiala, jonka keskeisimmät yh-tiöt ovat kasvaneet 2000-luvulla mil-joonien käyttäjien yhteisöiksi. Palvelut ovat käyttäjille mak-suttomia, joten yh-tiöiden liikevaihto

koostuu pääasiassa mainostuloista.Sosiaalisen median yhtiöt hyötyvät

niin sanotusta verkostovaikutuksesta. Mitä useampi ihminen käyttää samaa sosiaalisen median palvelua, sitä hyödyl-lisempi se on kaikille käyttäjille. Voisikin ajatella, että koko maailma olisi siirtynyt käyttämään alan suurinta palvelua Face-bookia. Ainakin kahdesta syystä näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Ensimmäinen syy on Kiinan halu ra-joittaa länsimaisten mediapalveluiden toimintaa maassaan, joten Kiinaan on syntynyt pääasiassa maan sisällä toimivia

nettialan jättiyhtiöitä. Ne mukautuvat maan lakeihin ja suodattavat valtaapitä-vien kielletyksi määräämää materiaalia palveluistaan. Toinen syy on sukupolvi-eroihin liittyvät asenteet. Nykyään elä-keikäisetkin käyttävät Facebookia, joten nuoremmat sukupolvet ovat halunneet löytää muita palveluita, joissa jakaa aja-tuksia ystävilleen.

Facebook omaa luokkaansaon vuonna 2004

perustettu, maailman suosituin sosiaalisen median palvelu. Facebook on monessa suhteessa toimialalla omassa luokassaan. Sillä on 2,1 miljardia kuukausittaista käyt-täjää, joista 1,4 miljardia käyttävät palvelua päivittäin. Kun ottaa huomioon, että Fa-cebook on estetty 1,4 miljardin asukkaan Kiinassa ja että vain puolella maailman väestöstä on pääsy nettiin, voi Facebookin käyttäjälukuja pitää ilmiömäisinä. Tämän lisäksi yhtiön omistamilla Instagramilla,

ja Messengerillä on käyt-täjiä, jotka eivät ole Facebookissa.

Facebook on kasvanut pääasiassa orgaanisesti. Lisäksi se on hankkinut tuotekehitysosaamista lukuisin yri-tysostoin sekä tehnyt muutaman ison yrityskaupan, joissa se maksoi sievoisia summia ostokohteen käyttäjäkunnasta. Facebook osti Instagramin miljardilla dollarilla vuonna 2012 ja WhatsAppin peräti 19 miljardilla dollarilla vuonna 2014. Hintalappu ei ole ollut Facebookille esteenä, kun se on nähnyt ostokohteen strategisena hankintana. Vuonna 2014 yhtiö osti myös virtuaalitodellisuuslaseja kehittäneen Oculuksen kahdella miljar-dilla dollarilla. Facebookin pienempiin yritysostoihin lukeutuvat esimerkiksi is-raelilainen liikesensoreja virtuaalitodelli-suusratkaisuihin kehittänyt Pebbles, josta Facebook maksoi 60 miljoonaa dollaria, sekä israelilainen kasvojentunnistus-teknologiaa kehittänyt yhtiö Face.com, jonka kohdalla kauppahinta oli sata mil-joonaa dollaria. Facebook on käynyt yri-tyskaupoilla myös Suomessa, kun yhtiö osti vuonna 2014 helsinkiläisen Moves-

Facebook on vakiinnuttanut asemansa ympäri maailman, eivätkä

Snapin kaltaiset uudet sosiaalisen median tulokkaat

pysty horjuttamaan sen asemaa. Facebook pystyy kopioimaan

kilpailijoidensa ideat ja tekemään isoja yritysostoja

palvelua kehittääkseen. TEKSTI: PEKKA AAVIKKO

FACEBOOK EI LUOVU

ANALYYSI

VIISAS RAHA

liikuntasovelluksen kehittäjän ProtoGeo Oy:n julkaisemattomalla summalla.

Facebookin liikevaihto kasvoi tilikau-della 2017 lähes 50 prosenttia ja netto-tulos yli 50 prosenttia.

Twitter ei pääse voiton puolelle on vuonna 2006

perustettu lyhyisiin twiiteiksi kutsut-tuihin viesteihin perustuva sosiaalisen median palvelu. Palvelua käytetään läh-tökohtaisesti julkiseen viestintään ja si-sällön jakamiseen. Viestien pituus oli pal-velun perustamisesta lähtien rajattu 140 merkkiin, mutta merkkimäärä tuplattiin loppuvuodesta 2017.

Twitteriä käytetään erityisesti ajan-kohtaisten asioiden kommentointiin ja seurantaan. Aiheita kategorisoidaan hashtageilla, joiden käyttö on levinnyt Twitteristä muihin palveluihin. Ajankoh-taisten asioiden kommentointi on tuonut twiiteille julkisuutta muissa medioissa, kun esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Trump on kommentoinut värikkäästi

maansa ja maailman tapahtumia.Twitter on Facebookin tavoin kehit-

tänyt palveluaan ostamalla muita tekno-logiayrityksiä, kuten ammattikäyttöön suunnitellun twiittien hallintasovellus TweetDeckin, sittemmin lopetetun vide-onjakosovellus Vinen sekä mobiilivideo-striimaussovellus Periscopen.

Twitter raportoi kuukausittaiset käyt-täjänsä, joita on 330 miljoonaa. Yhtiön vuonna 2015 mainitseman kuukausit-taisten ja päivittäisten käyttäjien suhteen perusteella laskettu arvio päivittäisistä käyttäjistä on 145 miljoonaa. Twitterin laa-jasta suosiosta huolimatta yhtiö on ollut koko historiansa tappiollinen. Vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä yhtiön GAAP-kirjanpitosäännösten mukainen tulos kääntyi ensimmäistä kertaa voitol-liseksi. Kannattavuuden taustalla on yh-tiön kulujen karsiminen, käyttäjämäärien edelleen jatkunut kasvu ja esimerkiksi vi-deomainosten myynnin kasvu. Osana ku-lujen karsimista Twitter on myös myynyt aiemmin ostamiaan yrityksiä, kuten kau-

patessaan Fabric- ja Crashlytics-ohjelmis-totuotteet Googlelle.

Twitterin liikevaihto supistui tilikau-della 2017 kolme prosenttia. Myös tappio supistui merkittävästi ollen tilikaudella noin neljä prosenttia liikevaihdosta, kun se vuotta aiemmin oli vielä 18 prosenttia.

Snap palkitsee avokätisestion vuonna 2011

perustettu yhtiö, jonka pääasiallinen palvelu on viestintäsovellus Snapchat. Snapchat on suunniteltu alusta lähtien mobiililaitteilla käytettäväksi, mikä on varmasti vaikuttanut palvelun suosioon 1990- ja 2000-luvuilla syntyneen Y-suku-polven keskuudessa. Snäppien idea on, että ne ovat yksittäisen vastaanottajan tai kaveriporukan nähtävissä vain rajoitetun ajan. Tämä toisaalta madaltaa kynnystä sisällön lähettämiseen ja toisaalta hou-kuttelee seuraamaan palvelun sisältöä aktiivisesti. Palvelulla onkin aktiivinen käyttäjäkunta, joka lähetti vuoden 2017 lopulla yli 3,5 miljardia snäppiä päi-

VALTA-ASEMASTAAN

VIISAS RAHA

ANALYYSI

vässä. Snap ei raportoi kuukausittaisia käyttäjiään, vaan ainoastaan päivittäiset käyttäjät, joita on lähes 190 miljoonaa. Kuukausittaisia käyttäjiä voi siten olla hyvinkin jopa 400 miljoonaa.

Snapin kyky tehdä tulosta on jopa Twitteriä heikompi. Snap on tehnyt mas-siivisia tappioita, joista osa selittyy yhtiön mittavilla osakekannustimilla. Tilikau-della 2017 Snapin liikevaihto yli kaksin-kertaistui, mutta tulos oli ällistyttävät 3,4 miljardia dollaria tappiolla. Tappiosta 2,6 miljardia selittyy avokätisellä osakekan-nustinohjelmalla.

Viranomaiset Weibon menestyksen taustalla

on kiinalainen sosiaalisen median palvelu, joka on pe-rustettu vuonna 2009. Sana weibo tar-koittaa kiinaksi mikroblogia. Palvelun rakenteessa on yhtäläisyyksiä Twitteriin. Yhtiön menestystä on osaltaan auttanut se, että Kiinan viranomaiset sulkivat Weibon kiinalaisia kilpailijoita yhtiön perustamisvuonna. Lisäksi viranomaiset ovat estäneet pääsyn yhdysvaltalaisiin kilpaileviin palveluihin, kuten Faceboo-kiin.

Palvelun sisältö on kiinankielistä, joten siihen tutustuminen kiinaa ymmärtämät-tömänä jää pintapuoliseksi. Palvelusta löytyy ajankohtaisten asioiden kommen-tointia, kissavideoita ja tuote-esittelyitä. Samoihin asioihin voi törmätä Twitterissä.

Weibolla on lähes 400 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää, ja yhtiö on pystynyt mainosmyynnillä kääntämään laajan käyttäjäkunnan hyväksi tulok-seksi. Yhtiön liikevaihto kasvoi tilikau-della 2017 yli 70 prosenttia ja nettotulos yli 200 prosenttia edellisvuoteen verrat-tuna.

Käyttäytymisdata kauppatavaranaSosiaalisten medioiden liikevaihto kertyy lähes täysin mainostuloista. Mainoksia kohdentaakseen yhtiöt pyrkivät hyö-dyntämään mahdollisimman kattavasti käyttäjistä keräämänsä tiedon. Ajoittain nousee esille uhat siitä, miten paljon tietoa yhtiöt keräävät käyttäjistään, miten hyvin kyseinen tieto on suojattua tai missä laajuudessa se on mainostajien käytettävissä. Google pystyy kohdista-maan mainoksia tehokkaasti kuluttajalle, joka on etsimässä tiettyä asiaa. Sen sijaan sosiaalisen median yhtiöt pystyvät koh-distamaan mainontaa sen perusteella, minkälaiseksi kuluttajaksi käyttäjä on profiloitu. Tarkka kohdennus on mainos-tajille mieluisaa, minkä vuoksi ne ovat valmiit maksamaan Facebookille mai-nostilasta Twitteriä tai Snapia suurempia summia käyttäjää kohden. ■

Kirjoittaja julkaisee myös omaa ulko-maille sijoittamista käsittelevää verkko-palvelua Rikastin.fi.

Someyhtiöiden avainlukuja

Facebook Twitter Snap Weibo

* laskettu päivittäisten käyttäjien mukaan

VALEUUTISIA JA KÄYTTÄJÄ- MÄÄRIEN PIENENEMISTÄ

FACEBOOKIN käyttäjämäärän kasvu tulee jossain vaiheessa hiipumaan, sillä moni käyttää jo palvelua.

Mainostajat suosivat usein suurimpia medioita, jolloin Snapin ja Twitterin kyky houku-tella mainostajia voi jäädä Face-bookia vähäisemmäksi. Snap ja Twitter eivät ole vielä osoitta-neet tuloksentekokykyään.

Kaksi kolmasosaa yhdysval-talaisista aikuisista hyödyntää sosiaalista mediaa uutisläh-teenään, mikä voi yksipuolistaa maailmankuvaa ja altistaa vai-kutusyrityksille esimerkiksi va-leuutisten muodossa. Tule-vaisuudessa vaikutukset vaa-leihin voivat olla jo nyt nähtyä laajempia. Merkittävä yhteis-kunnallinen vaikutus voi nostaa esiin tarpeen säännellä toimi-alan yhtiöiden toimintaa.

VIISAS RAHA

Vieläkö kurssit voivat nousta vai näemmekö mustan joutsenen?

Kirjoitin vuosi sitten tässä samai-sessa lehdessä osakemarkkinoiden sen vuoden näkymistä. Pitkien pe-rustelujen jälkeen lopputulos oli: ”voiko tästä kaikesta tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin että

sijoitusvuosi näyttää osakesäästäjän silmin hyvin lu-paavalta?”

No ei voinut. Siitä huolimatta (tämä on huumoria) kurssit nousivat mukavasti. Heikosta tammikuusta 2017 huolimatta osakkeet tuottivat pitkäaikaisen kes-kiarvonsa verran eli kymmenisen prosenttia.

Nyt takana on hyvä tammikuu 2018. Helmikuussa nähtiin jonkin verran hermoilua, mikä söi pahim-millaan tammikuun tuotot, mutta sittemmin kurssit ovat taas nousseet. Tällainen heilunta on osakemark-kinoilla normaalia, siitä ei tarvitse pelästyä. Päinvas-toin, hyvin pieni muutos odotuksissa voi heilauttaa osakkeen kurssia tai indeksiä helposti kymmenen prosenttia.

Tämä toimii tietenkin molempiin suuntiin, sekä ylös- että alaspäin. Yleensä kurssit reagoivat alaspäin nopeammin kuin ylöspäin. Mediaa seuraamalla tämä jako vain korostuu, koska kymmenen prosentin nousu kuukaudessa ei ole uutinen, mutta saman suuruinen lasku viikossa on sitä mitä suurimmissa määrin.

Analyysi markkinan kokonaiskuvasta ei ole juuri vuodessa muuttunut. Yksi vuosi on muutenkin osakesäästäjälle lyhyt aika. Silloin puhutaan ainakin fundamenttien eli osakkeisiin vaikuttavien perustekijöiden näkökulmasta enemmän spekulaatiosta kuin analyysiin perustuvasta sijoittamisesta. Vuoden aikana voi hyväkin yritys tai kansantalous kohdata yllätyksiä, sekä positiivisia että negatii-visia, joita ei voi ennustaa. Tällaisia yllätyksiä kutsutaan mustiksi joutseniksi.

Kokonaiskuva ei siis vuo-dessa ole muuttunut. Korot ovat edelleen alhaalla, eikä

Euroopassa odoteta tähän nopeaa muutosta. Talous kasvaa odotettuakin paremmin, mutta inflaatio ei ole kiihtynyt, mikä on mielenkiintoinen ilmiö sinänsä.

Kurssit ovat korkeammalla kuin vuosi sitten, mutta myös yritysten tulokset ovat parantuneet, eli arvostustasot eivät ole juuri muuttuneet. PE-luku on edelleen samaa luokkaa kuin vuosi sitten eli yli 15, mikä on pitkäaikainen keskiarvo, mutta edelleen sel-västi alle 20.

Lyhyellä tähtäyksellä yllätyksiä voi aina tulla. Hyvä esimerkki on tätä kirjoitettaessa uutisissa pyörivä presidentti Trumpin uhkailu kauppasodalla. Kurssit ovat jonkin verran reagoineet, niin kuin pitääkin. Vaikea kuitenkaan nähdä, että tämä muuttaisi suu-rempaa kuvaa.

Kauppasota tuskin toteutuu ainakaan niin laa-jasti, että siitä aiheutuisi mitään todellisia ongelmia. Kaikilla osapuolilla, Yhdysvallat mukaan lukien, on liian paljon hävittävää. Trumpin on tosin uskottavuu-tensa vuoksi tehtävä jotain, joten voi olla, että jotain näennäistä tehdään puolin ja toisin. Vähitellen ne

kuitenkin hiipuvat unohduksiin, kun Trump keksii jonkin uuden hölmöyden, mihin äänestäjien mie-lenkiinto voidaan siirtää.

Eli iso kuva näyttää edelleen kohtuulliselta. Täytyy kuitenkin muistaa, että mustia joutsenia, va-kaviakin, voi tulla eteen ja kurssit

niihin tietenkin reagoivat. Lyhyen tähtäyksen spekulantti muistanee senkin, että osinkojen irrottua kurssit tuppaavat laskemaan ja pohjat löytyvät yleensä joskus kesän mittaan.

Pitkäaikainen osakesäästäjä voi kuitenkin nukkua yönsä rauhassa. Jos ei voi ja markki-

naliikkeet pitävät hereillä, on sijoituksista liian suuri osa riskisissä kohteissa.

TIMO ROTHOVIUS

Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston laskenta-

toimen ja rahoituksen profes-sori

KOLUMNI

ISO KUVA NÄYTTÄÄ EDELLEEN

KOHTUULLISELTA.

VIISAS RAHA

Hyvät tulokset lykkäävät kurssinotkahdusta

Pörssiyhtiöt tekevät hyvää tulosta ja osakesäästäjien näkymät ovat vakaat, sanoo Osakesäästäjien Keskusliitosta rahastoyhtiö Dividend Houseen siirtynyt Antti Lahtinen.TEKSTI: KIMMO KALLONEN KUVAT: TIMO PORTHAN

LIITOSTA

VIISAS RAHA

teena saada lehti palvelemaan entistä paremmin jäsenistöä.

Toimitusjohtajan pestin pää-tyttyä Lahtinen voi arvioida tu-loksia hyvillä mielin.

– Pääkohdissa olemme onnis-tuneet, jäsenmäärä on lähes kol-minkertaistunut. Työ ei toki ole valmis, mutta suunta on oikea.

Osakesäästäjien Keskusliitto tuli aikoinaan tunnetuksi pien-omistajien etujen äänekkäänä ajajana yhtiökokouksissa. Monet muistavat yhä henkivakuutus-yhtiö Suomen kohtalosta 1990-luvun lopulla käydyn taistelun, jossa Osakesäästäjillä oli aktii-vinen rooli silloisen puheenjoh-tajansa Jarmo Leppiniemen joh-dolla. Viime vuosina räväkät tais-telut ovat jääneet vähemmälle.

– Toki edelleen otamme kantaa, mutta järjestön toiminnan paino-piste on siirtynyt kohti osakesäästämisen yhteiskunnallisten edellytysten edis-tämistä ja yhteistyötä pörssiyhtiöiden kanssa. Haluamme olla linkki sijoittajien ja sijoituskohteiden välillä.

– Toisaalta pörssiyhtiöissä noudate-taan nykyään laajalti hyvän hallintotavan mukaisia käytäntöjä. Tapauksia, joissa osakkeenomistajia kohdellaan eriar-voisesti ja joihin liiton olisi siksi syytä puuttua, tulee esiin harvemmin, Lah-tinen sanoo.

Arvopaperisäästäminen nousee ny-kyisin entistä useammin julkiseen kes-kusteluun. Osakesäästäjien Keskusliitto on myös saanut entistä enemmän näky-vyyttä mediassa. Lahtinen, samoin kuin järjestön puheenjohtaja Timo Rotho-vius, ovat mediassa tuttuja kasvoja kom-mentoimassa arvopaperimarkkinoiden uutisia sijoittajan näkökulmasta.

Julkisuus on epäilemättä edistänyt suomalaista kansankapitalismia. Antti Lahtinen näkee kehityksen myönteisenä.

– Aiemmin sijoittamista on pidetty eli-tistisenä, rikkaiden huvina. Asenteet ovat muuttuneet, kun media on nostanut esiin ”tavissijoittajia”, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan huomattavastikin omai-suuttaan pitkäjänteisellä arvopaperisääs-tämisellä.

– Silti olemme vielä jäljessä monia muita maita, kuten Ruotsia. Esimerkiksi

osinkoverotuksen uudistukset kestävät tuskastuttavan pitkään. Päätöksenteki-jöille on jatkuvasti muistutettava, että toi-mivilla pääomamarkkinoilla on oikeasti merkitystä. Pitää olla omistajia sekä toi-mivat pääomamarkkinat, jotta yritykset voivat investoida ja kasvaa. Tämä ym-märrys on vasta kehittymässä, Lahtinen sanoo.

Sijoittajat ovat saaneet nauttia arvo-paperimarkkinoiden poikkeuksellisen pitkästä yhtäjaksoisesta noususta, joka on näkynyt osakesäästämisen suosion kasvuna. Pitkään ovat jatkuneet myös pu-heet kuplasta ja ennusteet tulevasta kor-jausliikkeestä tai peräti romahduksesta. Kun notkahdus lopulta tulee, voi melkein jokainen bloggaaja ja kolumnisti osoittaa olleensa oikeassa, kunhan poimii arkis-tosta ”sen oikean” kolumnin.

– Ennemmin tai myöhemmin kurssit varmasti notkahtavat, mutta uskon, että nyt osakemarkkinoilla ollaan vakaam-malla pohjalla kuin esimerkiksi ennen it-kuplan puhkeamista 2000-luvun alussa. Pörssiyhtiöt tekevät hyvää tulosta, ja kurssit ovat selvästi realistisemmalla ta-solla yhtiöiden taseisiin ja tuloskuntoon nähden. Alhaiset korot eivät myöskään houkuttele pääomia korkopapereihin, Lahtinen perustelee.

– Talouskasvu on nyt hyvä ja tulokset paranevat. Arvostustasot ovat korkealla, mutta hyvä talouskehitys lykkää mahdol-lista notkahdusta. Juuri nyt sellaista ei mielestäni ole näköpiirissä.

Osakesäästäjien Keskusliitto on pe-rinteisesti liputtanut suoran osakeomis-tuksen puolesta, ja osakesäästäjien suh-tautuminen rahastoihin on ollut ehkä hiukan nihkeää. Kun Antti Lahtinen siirtyy rahastoyhtiön leipiin, kääntyykö myös nuttu nurin?

– Ei tässä mielipiteitä ole tarvinnut muuttaa. Olen edelleen sitä mieltä, että kotimaisille osakemarkkinoille on jär-kevää sijoittaa suoraan ja mieluiten sellaisiin yrityksiin, joiden toimintaa jollakin tavalla tuntee. Mutta ulkomaille sijoittaessa, varsinkin jollei tunne mark-kinaa, kannattaa käyttää hyväksi ulko-puolista asiantuntemusta. Jokainen si-joittaja tekee päätöksen omista lähtökoh-distaan, ja paljon on kiinni siitä, kuinka paljon haluaa itse tehdä työtä ja nähdä vaivaa sijoituskohteiden valinnassa. ■

Kun Antti Lahtinen syk-syllä 2012 aloitti Osake-säästäjien Keskusliiton toimitusjohtajana, liiton jäsenmäärä oli noin 10 000. Maaliskuussa

2018 liitossa on jäsenenä jo lähes 28 000 osakesäästäjää, kun Antti Lahtinen siirtyi uusiin töihin, rahastoyhtiö Dividend Housen salkunhoitajaksi ja osakkaaksi.

Osakesäästämisen lisääntyneen suo-sion lisäksi jäsenmäärän kasvun taustalla ovat Lahtisen mukaan liiton hallituksen runsaat viisi vuotta sitten tekemät strate-giset linjaukset.

– Hallitus päätti alkaa systemaattisesti kasvattamaan liiton jäsenmäärää. Pu-dotimme jäsenmaksua, profiloiduimme entistä selkeämmin osakesäästämisen edistäjäksi, käynnistimme aktiivisen jä-senhankinnan sekä laajensimme tapah-tumien järjestämistä ja niihin osallistu-mista, Lahtinen luettelee.

– Uudistimme myös Viisas Raha -lehden yhdessä uuden kumppanin kanssa ja kasvatimme itse tuotetun ai-neiston osuutta lehden sisällössä tavoit-

ANTTI LAHTINEN• Dividend House, osakas ja

• Osakesäästäjien Keskusliitto,

•

• Kaupthing Bank, osakemeklari

• •

• harrastanut itsenäistä osakesijoittamista

• vapaa-aikana matkustaa ja mökkeilee

ASIANTUNTIJA

Listautuvan yhtiön arvossa voi olla rutkasti ilmaa

Osakemarkkinoiden arvostustasojen noustua yhä useampi yritys on lis-tautunut pörssiin. Kuluvana vuonna vahvan listautumisaktiviteetin odote-taan jatkuvan, kun yhä kasvava määrä yhtiöitä harkitsee pörssiin menoa.

Yhtiöiden motiivi listautua pörssiin on yleensä monitahoinen. Yhtiö järjestää tyypillisesti sekä osa-keannin että osakemyynnin listautumisen yhtey-dessä. Osakeannissa yhtiö kerää sijoittajilta varoja esimerkiksi tulevia investointeja varten. Osakemyyn-nissä sitä vastoin listautuvan yhtiön vanhat osak-keenomistajat myyvät osakkeitaan.

Pörssilistautumisen myötä yhtiön kasvun rahoit-taminen helpottuu, kun yhtiön liiketoiminnasta tulee läpinäkyvämpää ja osakkeesta likvidimpi. Likvidi osake tarkoittaa yleensä sitä, että yhtiön oman pää-oman kustannus laskee ja sen myötä yhtiön osakkeen arvostustaso ja markkina-arvo kohoavat. Pörssino-teerattua osaketta on helpompi hyödyntää uusien osakeantien lisäksi erilaisissa yrityskauppatilan-teissa.

Monen yhtiön listautumisen taustalla on pyrkimys parantaa yhtiön tunnettavuutta ja brändiä, mikä

on etu kansainvälistymisessä ja yrityskaupoissa. Lisäksi tunnettavuuden kasvu yleensä lisää yhtiön tarjoamien tuotteiden myyntiä.Helsingin pörssin listautumisaktiviteetti on kään-tynyt selvään kasvuun usean heikon vuoden jälkeen (ks. kuva). Aktiviteetin kasvusta huolimatta meillä on vielä pitkä matka länsinaapurimme Ruotsin listautu-misten lukumäärään.

Suomen pääomamarkkinoilla vallitsee tiet-tyjä rakenteellisia haittatekijöitä, jotka jarruttavat yhtiöi den halukkuutta listautua. Yksi keskeinen tekijä on Suomen yhteisöverokohtelu, joka on edul-lisempi listaamattomille yhtiöille. Maiden välillä on eroa myös tavassa lyhentää asuntolainoja, sillä Ruotsin pitkät asuntolaina-ajat ja pelkkien korkojen maksaminen tukee osakesijoittamista.

Tukholmaan listautuvien yhtiöiden on Helsinkiin listautuvia yhtiöitä helpompi kerätä pääomaa. Ruot-sissa on listautumista harkitseville yhtiöille tarjolla aktiivinen neuvonantajajoukko, joka tukee pieniä yhtiöitä listautumisissa. Lisäksi listautumisten koko-naiskustannukset ovat Ruotsissa alhaisemmat.

Nykyinen markkinatilanne kannustaa yhtiöitä lis-tautumaan korkeilla arvostuskertoimilla. Sijoittajan

Uudet listautumiset Tukholmassa, Hel-singissä ja Kööpen-haminassa vuosina 2000–2017. Sisältää sekä päälistan että First Northin yhtiöt. Rinnak-kaislistautumiset eivät näy kaaviossa.

Tukholma Helsinki Kööpenhamina

VIISAS RAHA

kannattaa miettiä, onko pörssiin tulevan yhtiön pyy-tämä markkina-arvo perusteltu. Listautuvan yhtiön sijoitusanalyysi on hyvä aloittaa tutustumalla yh-tiöön, kuten sen historiaan, kilpailuetuihin ja johdon osaamiseen.

Listautuvan yhtiön arvonmää-rityksessä on tyypillistä verrata lis-tautuvaa yhtiötä jo pörssissä oleviin saman sektorin yhtiöihin. Hyvää ja vakaata tuloskuntoa osoittaneen yh-tiön markkina-arvon määrityksessä käytetään usein tulospohjaisia mit-tareita, joista P/E-luku on yleisin. P/E-luvussa on järkevää tarkastella niin toteutuneiden tulosten kuin ennusteiden perusteella laskettuja kertoimia, joita verrataan alan toi-mijoihin, yhtiön tuloskasvupotentiaaliin ja riskeihin.

Vaihtoehtona P/E-luvulle on yhtiön velkaantu-neisuuden huomioiva EV/EBITDA-luku. Lisäksi ta-sepohjaiset tunnusluvut, kuten P/B-luku, soveltuvat erityisesti listautuvien finanssi- ja kiinteistösijoitus-yhtiöiden arvonmääritykseen. Oma tärkeä osansa on yhtiön kassavirran ja kannattavuuden analysointi.

Vuosien 2012–2017 Helsingin pörssiin (sis. First North -markkinapaikan listautumiset) listautui 38 yhtiötä (sis. siirtymiset markkinapaikalta toiselle). Sijoittajan yhtiöistä saatu tuotto kunkin yhtiön lis-

tautumispäivästä 15.12.2017 asti oli keskimäärin 51,9 %. Helsingin pörssin yleisindeksin kokonais-tuotto oli vastaavana aikana kunkin listautujan ensimmäisestä kaupan-käyntipäivästä 15.12.2017 saakka keskimäärin noin 23,8 %.

Osallistuminen viimeaikaisiin listautumisiin on auttanut sijoit-tajia saavuttamaan kotoisessa pörssissämme selvästi indeksiä korkeamman tuoton. Toisaalta lis-tautuvien yhtiöiden tuotoissa on

ollut suuria eroja, mikä kertoo indeksiä korkeamman tuoton olleen ainakin osittain korvausta listautuvien yhtiöiden suuremmasta riskistä.

HENRI HUOVINEN

Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton analyytikko.

SIJOITTAJAN KANNATTAA

MIETTIÄ, ONKO PÖRSSIIN TULEVAN YHTIÖN PYYTÄMÄ

PERUSTELTU.

Silmäasema listautui Nas-daq Helsinkiin viime vuoden kesäkuussa.

nakin osittain korvausta listautuvienmmasta riskistä.

sakesäästäjien alyytikko.

VIISAS RAHA

NA

SD

AQ

VIISAS RAHA

AJATUKSIA LISTAUTUMISMARKKINOILTA

oli jälleen aktiivinen vuosi Hel-singin pörssin listautumismarkkinalla.

-tä ja määrä on linjassa edellisten vuosien kanssa. Sijoittajan kannalta listautumiset ovat erinomainen asia, sillä ne laajentavat pörssimme varsin suppeaa yhtiötarjontaa. Onkin ollut mahtavaa, että viime vuosina uusien listautujien myötä Helsingin pörs-sin toimialapeitto on laajentunut täysin uusille toimialoille. Uusia toimialoja ovat olleet muun muassa peliteollisuus, lakipal-velut, tilitoimistot, SaaS-ohjelmistoyhtiöt sekä terveydenhuollon palvelut.

Listautuvien yhtiöiden laatu on pysynyt edelleen varsin hyvänä ja valtaosalla lis-tautuvista yhtiöistä on kerrottavanaan us-kottava sijoitustarina. Ottaen huomioon

pörssisyklin varsin kypsän vaiheen olen jopa hieman yllättänyt siitä, miten hyvänä keskimääräisen listautuvan yhtiön laatu on säilynyt, sillä yleensä nousumarkkinan loppupuolella pörssiin alkaa pyrkiä myös paljon heikkolaatuisia yhtiöitä. Näin on ta-pahtunut esimerkiksi Ruotsin tulikuumilla listautumismarkkinoilla.

Vaikka yhtiöiden laatu onkin pysynyt pää-osin hyvänä, ei samaa voida sanoa yhtiöiden hinnoittelusta. Listautumismarkkinalla on ollut havaittavissa selkeää ylikuumentu-mista ja esimerkiksi Fondian yleisöannin yli

-nössä pitää digitaalisen ajan osakkeiden jo-nottamisena Aleksanterinkadulla. Korkean kysynnän johdosta myös arvostustasot ovat jatkaneet kohoamistaan listautumisissa.

Listautumisten painopiste on siirtynyt -

siin, ja puolet viime vuoden listautumisista oli pääomistajan myyntejä. Pääomistajan myynneissä ei sinänsä ole mitään pahaa, ja esimerkiksi yrittäjillä riskin pienentäminen on enemmän kuin ymmärrettävää. Li-säksi pääomasijoittajilla on rahastoissaan tietyt aikarajat, joiden puitteissa irtaan-tumiset ovat niin ikään täysin luonnollisia ja normaaleja. On kuitenkin selvää, että myyjä haluaa yleensä maksimoida osak-keista saamansa hinnan ja myyntitilan-teessa vanhoilla omistajilla ei ole erityistä intressiä uusien sijoittajien saamista tuo-toista. Näin ollen sijoittajien onkin syytä olla erityisen tarkkana anneissa, joissa pääomistajat myyvät. Karu muistutus

SIJOITUSLISTA

Sija Edell. Yhtiö Tuotto- Arvostus- Riski- P/E Osinko- P/B EPS Osinko EPS Osinko Osake-

NSNNSNSN�S�NNSNNNSNNSNSNSSNSNSNNNNSS

VIISAS RAHA

Sija Edell. Yhtiö Tuotto- Arvostus- Riski- P/E Osinko- P/B EPS Osinko EPS Osinko Osake-

Sijoituslista on Inderesin Osakesäästäjien Keskusliitolle tuottama listaus kotimaisis-ta pörssiyhtiöistä. Listaukseen on käytetty yhdeksän parametriä. Lista päivittyy noin

-den kuin numeeristen tunnuslukujen osal-ta. Lista sisältää kaikki Inderesin seuran-nassa olevat yhtiöt Helsingin pörssistä (yh-

Tuottopotentiaali:• • •

Arvostustaso:•

• •

• • Likviditeetti•

�NNSSSSSNNNSSNSSSSSSNSSNNNNNNS�SNN

tästä saatiin pari viikkoa sitten Roviossa, jonka osake koki yhden pörssihistorian ra-juimmista päiväromahduksista. Osake

-vänsä selvästi markkinoiden ennusteista.

alle listautumishinnan, ja slogan ”vuoden viihdyttävin listautumisanti” tuskin enää naurattaa antiin osallistuneita sijoittajia. Sijoittajien luottamuksen palauttaminen tulee olemaan yhtiölle pitkä ja kivinen tie.

Itse kiinnitän listautumisissa huomiota

olla uskottava sijoittajatarina ja mielellään -

öllä tulee olla osaava johto, ja johdon olisi -

vostustason tulee olla järkevä, mielellään

jo toteutuneilla numeroilla. Mikäli yhtiön tarina nojaa puhtaasti tulevaisuuden odo-tuksiin, tulisi osakkeen tuottopotentiaalin olla huomattava, mikäli yhtiö saavuttaa tulevaisuuden tavoitteensa. Listautumis-markkinan käydessä kuumana kannattaa sijoittajien pitää pää kylmänä ja olla yhä kriittisempiä kohteita analysoidessaan.

Mukavaa alkavaa kevättä,

SAULI VILÉN

Pääanalyytikko, Inderes,Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen varajäsen

VIISAS RAHA

RAHASTOT

OSAKERAHASTOTSuomi

Pohjoismaat

Eurooppa

Pohjois-Amerikka

Japani

Kehittyvät markkinat

Maailma

YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa

Maailma

MUUT RAHASTOT

KORKORAHASTOT Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue)

Pitkän koron rahastot (Luokitellut yrityslainat, euroalue)

Pitkän koron rahastot (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue)

Pitkän koron rahastot (Kehittyvät markkinat)

Rahamarkkinarahastot

Muut lyhyen koron rahastot

Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks. Tuotto Sij. Riski Tuotto/ Juoks.

28.2.2018

Tuotto Sij. Riski Du- Juoks.

VIISAS RAHA

RAHASTOVIERAS

Asuntorahastosijoittajien kannattaa olla varovaisia tuotto-odotuksissaan. Suomen asuntomark-kinoiden nettovuokra-tuottotaso on matala,

asuntojen tulevasta arvonnoususta ei ole takeita ja rahastojen kulurakenne on kor-keahko.

Perinteisiin osakerahastoihin verrat-tuna avoimissa asuntorahastoissa riskiä lisää heikompi likviditeetti, korkeampi velkavipu ja joidenkin rahastojen heikko läpinäkyvyys tuottojen raportoinnissa.

Analyytikko Jesse Kinnunen, minkä-lainen riski asuntorahastojen velkavipu on sijoittajalle?

– Velkavipuun liittyy muun muassa korkoriski, vakavaraisuusriski ja lainojen jälleenrahoitusriski. Korkojen nousu heijastuisi suoraan lainanhoitokustan-nusten kasvuun ja vähentäisi siten sijoit-tajan saamaa tuottoa rahastosta. Mikäli asuntojen arvot laskisivat, voisi tämä hei-kentää rahaston vakavaraisuutta ja sitä kautta lainaehtoja.

Mitä mieltä olet asuntorahastojen tuotto-odotuksista?

– Sijoittajan olisi tärkeää tietää, mikä rahaston kassavirrallinen odotettu tuotto ilman realisoitumattomia käyvän arvon

muutoksia on. Viime vuosina asuntorahastot ovat yltäneet

erittäin korkeisiin, jopa 7–10 prosentin, vuotuisiin tuot-toihin. Tämä on perustunut pitkälti tukkualennuksiin. Omistettujen asuntojen arvoa on kirjattu taseessa ylöspäin niiden osta-misen jälkeen.

Tukkualennukset ovat häviämässä markkinoilta. Ra-hastojen historiassa saavuttamaa korkeaa tuottotasoa voi olla

tulevaisuudessa vaikea saavuttaa pelkillä juokse-

villa vuokratuotoilla.Asuntorahastosijoitusten

likviditeetti on heikompi kuin osakerahastoissa – näetkö siinä riskejä?

– Avoimien asuntora-hastojen lunastukset ovat tyypillisesti rajoitettu vain muutamaan kertaan

vuodessa, ja lunastuspalkkiot voivat olla suuria lyhyellä omistusajalla. Nämä luon-nollisesti lisäävät sijoittajan riskiä.

Asunto-osakkeet ovat osakkeisiin ver-rattuna vaikeammin realisoitavissa eli niiden likviditeetti on heikompi. Mikäli asuntorahasto-omistajat alkaisivat suu-ressa määrin lunastaa omistuksiaan pois esimerkiksi markkinahäiriön aikana, voisi rahasto joutua pakkomyyntitilan-teessa myymään omistuksiaan tappiolla lunastusten rahoittamiseksi. Pahimmil-laan tällainen kehitys voisi olla itseään ruokkivaa ja jopa kaataa koko rahaston.

Riskin voisi laukaista esimerkiksi kor-kotason nousu. Mikäli korot nousisivat ja asuntojen hinnat kääntyisivät selvään laskuun, joutuisivat asuntorahastot kir-jaamaan negatiivisia käyvän arvon muu-toksia asunnoissaan, jolloin niiden tuotto painuisi tappiolle.

Tämä voisi laukaista sijoittajien li-sääntyvät lunastukset, joiden rahoitta-miseksi rahasto voisi joutua myymään asuntoja entistä suuremmilla tappioilla. Myyntikierre olisi valmis. Rahasto voisi tämänkaltaisessa tilanteessa lain mukaan väliaikaisesti keskeyttää lunastukset pai-navan syyn takia, mutta skenaario on silti mahdollinen.

Edellä kuvattu pakkomyyntiriski koskee kuitenkin vain avoimia asunto-rahastoja. Esimerkiksi pörssilistatuissa asuntosijoitusyhtiöissä ja asuntorahas-toissa omistajien myyntipaine heijastuisi vain osakekurssin laskuna.

Kenelle asuntorahastot mielestäsi so-pivat?

– Avoin asuntorahasto sopii sijoitta-jalle, joka haluaa sijoittaa pienellä vai-valla ja hajautetusti asuntoihin. Suora asuntosijoittaminen vaatii tyypillisesti suuren määrän alkupääomaa sekä jonkin verran omaa aikaa ja vaivaa. Yksittäiseen asuntoon tai muutamaan asuntoon sijoit-tava kantaa myös suurehkon kohdekoh-taisen riskin ja hajautus ei ole välttämättä optimaalinen. JUHA EUROPAEUS

Asuntorahastoissa piilee riskejäAsuntorahastoissa sijoittajien kannattaa kiinnittää huomiota kassavirtaan pohjautuviin tuotto-odotuksiin ja riskeihin, sanoo Inderesin Jesse Kinnunen.

VIISAS RAHA

PAIKALLISYHDISTYKSET TOIMIVAT

Arvopaperisäästäjät ry kevätkokous

-

Helsinki

pääkonttorissa Biofore-talossa, Alvar Aal--

lousjohtaja Tapio Korpeinen. Tilaisuuden aluksi on kahvitarjoilu.

-son SAS Seaside -hotelli, Ruoholahden-

mielenkiintoisten esitysten ja keskustelui-den lisäksi kahvia, teetä ja pientä iltapalaa.

yritysesittely sekä sääntömääräinen ke-vätkokous. Kevätkokouksen tarkennettu

kevätkokousta yhdistyksen kotisivuilla

ILMOITTAUTUMISET TILAISUUKSIIN www.-

-

HELSINGIN OSAKESÄÄSTÄJIEN tilaisuuksiin on karenssikäytäntö, jossa tapahtumaan ilmoittautuneet ja ilman perumisilmoitus-ta tulematta jättäneet jäävät viimeiselle sijalle ilmoittautuessaan seuraavan kerran.

Hyvinkää–Riihimäki– Loppi–Hausjärvi

--

-ja Antti Lahtinen esitelmöi sijoittamises-ta ja sen eri muodoista. Tilaisuus on avoin säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnos-tuneille.

yhteistyössä Handelsbankin kanssa hotelli -

-sa. Aiheena mm. joukkorahoitus. Ilmoit-

-ki Vierumäen U-opistolle ja risteillen Hei-nolasta Lahteen. Lisätietoa lähempänä.

Hämeenlinna-

kous ja sijoituskerho Vanajan Parvella, Va--

-

Joensuu-

koulun infotilaisuus.- Osakemarkkinat, toimitusjohtaja Antti

Lahtinen, Osakesäästäjien keskusliitto.- Osakesäästäminen mahdollista myös

nuorille, opiskelija Lari Aitamurto.

-räiset asiat. Reumayhdistyksen kokoustila,

- Kauppalehden maksuton Omasalkku-palvelu, Anse Rajala.

- Autoteollisuus murroksessa, Jouko Kauranen.

Reumayhdistyksen kokoustila, Siltakatu

Kevätretki. Kohde selviää myöhem-min, iltapäivä.

Jyväskylä

-täjien kevätkokous. Kokouksen asialistalla

--

kylä. Sijoituspäällikkö Mikko Kosken esi-

ja edut Osakesäästäjille. Vaadi vapautta, myös sijoittamisessa – tulevaisuuden si-joituspalvelut ovat jo täällä. Tervetuloa!

-vinvointikeskus Buugin yläkerran kokous-tilassa. Illan aiheena “Bitcoin sijoituskoh-teena”. Illan aikana käydään läpi bitcoinin ja lohkoketjuteknologian perusteita, bitcoin-talouden kehitystä ja bitcoinin tulevaisuu-dennäkymiä seuraavan vuoden aikana.

myyntijohtaja.Tampereen sijoitusmes-

suille. Lähtö Harjun tilausajolaiturista klo

-

Järvenpää–Kerava–Tuusula-

velutalosäätiön Viertolan toimintakes-

--

nen varsinaista kokousta Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen Tomi Salo pitää esityksen aiheesta ”Ajankohtaista osakemarkkinoilla”. Tervetuloa kuuntele-maan ja keskustelemaan. Ilmoittautumi-

-

Kajaani

---

kohteena”.

gmail.com.RAIVAUSSAHAUSKURSSI HUHTI–TOUKOKUUSSA.

Kesä-matka Pietariin.

Kouvola-

raana Rovio Oyj Kouvolan Seurakuntakes-

(käynti Hovioikeudenkadun puolelta).

Kuopio-

vätkokous hotelli Puijonsarvessa, Minna

Kuopion Osuuspankin kokoustilat, käynti-

Lahti

Rovio Oyj. Kouvolan Osakesäästäjät on kutsunut Päijät-Hämeen Osakesäästäjien

-suuteen ei järjestetä erillistä bussikulje-tusta, vaan jokainen saapuu omilla kulku-neuvoillaan. Kätevimmin paikalle pääsee

-

-mat.

-kokous sekä ulkopuolinen puhuja. Fennia,

-

VIISAS RAHA

tapahtumat.

-ta historiaa Sijoitusseminaarin merkeis-

-na mm. Mikael Rautanen (Inderes) ja Timo Rothovius (Osakesäästäjien Keskusliitto). Musiikkia, täytekakkukahvit. Tilaisuuteen

-pahtumat.

Lappeenranta

---

kan viereisestä sivuovesta, jossa maininta kokoustiloista tai parkkipaikalta Valtaka-

--

kokousasiat ja ajankohtaista talousnäke-

Mikkeli

-joituskerho, huoneistohotelli Marja, Jää-

kokoontuu kuukauden kolmantena tiistai-na. Huoneistohotelli Marja, Jääkärinkatu

Oulu

-saretti, Kaisko-kabinetti, Kasarmintie

-

-lun linja-autoasemalta tilausliikenteen

-daskierros ja esittely, tehtaanjohtaja Jark-ko Matkala. Sitovat ilmoittautumiset vii-

Pori--

kouksessa käsitellään viime vuoden tilin-päätös ja toiminta sekä päätetään mah-dollisista uusista sijoituksista. Lisäksi esitetään markkinakatsaus. Tilaisuuden lopuksi kokousväelle tarjotaan iltapala. Il-moittautumiset osoitteessa www.osake-

-dessä Veronmaksajien keskusliiton kanssa

Aiheena ”Kuolinpesän omaisuuden myyn-

ti ja verosuunnittelu”. Pyydämme ilmoit-tautumaan tilaisuuteen Keskusliiton ko-

-

-

Pori. Kerho on yhteinen keskustelutilai-suus, jossa pidämme lyhyen alustuksen ajankohtaisista aiheista ja järjestämme leikkimielisen sijoituskilpailun. Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen Keskusliiton

yhteisen matkan Sijoi--

senille maksuton linja-autokuljetus Tam-pere-taloon lähtee Porin linja-autoase-

---

tajana toimii hallituksen jäsen Kari Salo.

Osakesäästäjäpäivä järjeste-

ilmainen bussikuljetus lähtee Porin linja--

-vissä Keskusliiton kotisivuilla. Ilmoittautu-minen Keskusliiton kotisivuilla www.osa-

mennessä. Matkan johtajana toimii halli-tuksen jäsen Kari Salo. Hänen yhteystie-

gmail.com.PYRIMME JÄRJESTÄMÄÄN yritysvierailun

-moidaan lisää myöhemmin.

Savonlinna-

kokous, Savon Op, Savonlinna.-

liäinen, Sarani-kabinetti.

Tampereyhtiöilta ravin-

Tampere. Tilaisuudessa mukana Robit Oyj,

Ilmoittautuminen ja lisätiedot ohjel--

-

myöhemmin.-

vanet. Paikka ja ohjelma tarkentuvat myö-hemmin.

Tampereen Yliopisto, Linna-kiinteistö. Kä-sitellään sääntömääräiset asiat.

-reen perinteiset sijoitusmessut. Osake-säästäjien Keskusliitto ja Pirkanmaan Osa-kesäästäjät päivystävät perinteisellä tis-killään. Luvassa yllätysohjelmaa.

suureen osa-

ajat tarkentuvat, kun päivän ohjelma on sel-villä ja linja-autokuljetus saatu vahvistettua.

TurkuKAIKKI TAPAHTUMAT

Koulun historianluokka.Turussa, uusi pvm.

-

erillinen kut-su.

-

esittely.Viking Li-

ne. Tku–Maarianhamina–Tku. Lisätietoi-hin syntymäaika pp.kk.vvvv ja erityisruo-kavaliot.

Koulun historianluokka.

Vaasa-

esittely ja sääntömääräinen kevätkokous. Hanken Svenska handelshögskolan, Kaup-

--

Varkaus

-

edustaja Antti Leinonen.

Vihti–Karkkila-

maan Säästöpankin Karkkilan konttori,

-maan Säästöpankin Karkkilan konttori,

-saus, puheenjohtaja Tuomo Paaso, sekä ajankohtaista säästämisestä ja sijoitta-misesta, sijoituspäällikkö Marianna Harti-

VIISAS RAHA

VAPAALLA

✁

Postimaksu

maksettu

sopimus 5000370 00003 helsinki

KYLLÄ KIITOS! HALUAN LIITTYÄ OSAKESÄÄSTÄJIEN JÄSENEKSI!

Viisas Raha -lehti sekä runsaasti muita etuja ja jäsentarjouksia.

NIMI

SÄHKÖPOSTI

Osoitetietoja voidaan ei voida käyttää markkinointiin.

Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai

KESÄN MERKIT alkoi varhain – poliisi grillasi Suvi Lindéniä

useita tunteja. �

MIKSI POSTI omistaa suuren määrän suomalaista taidetta?

Postin mielestä suomalainen taide on usein ollut merkillepantavaa.

�MITEN OLET oppinut solmimaan solmion

noin nopeasti?Opettelin kantapään kautta.

�MITÄ URKURIMESTARI tekee joulun ja

pääsiäisen välillä?Pillittää kirkossa.

�MITÄ UKK

keskuspoliisissa?Urkki.

�ELÄMÄNKULKU:

MITEN ALKOHOLILAIN muutos vuoden vaihtuessa vaikutti elämääsi?

kotiin nelosia, sain sapiskaa. Niin saan nytkin, jos tuon nelosia kotiin.

�SÄÄOLOT OVAT meteorologien mukaan

normaalit.Kyllä, mitalisadettakin on odotettu.

�ALKON OSAKEANNIN

Alkoon nyt – maksa myöhemmin.

OSAKKEIDEN VOI illalla huomata olevan nousussa, joskin lasku seuraa

vääjäämättä, ellei sijoita aamupäivällä varoja kurssia tasoittaakseen. Jos oikein

paljon kurssikehitystä tukee, kurssi saattaa äkisti kääntyä riskisijoitukseksi.

�OLEN AJATELLUT siirtyä kirurgiksi.

Mutta sinähän olet politiikko.Keskittyisin selkäänpuukottamiseen.

�ONKO JUPITERILLA kiertolaisia?

On joitakuita.�

ALKON OSAKEANTI tekee suomalaisista Alkon omistajista Alkon

on suurimmillaan iltayöstä. �

PITÄÄKÖ TOSIAAN sairaampi, kuollut?

sairaampi, mitalisti.

VIISASTELEVA RAHA | SEPPO KAISLA

VIISAS RAHA

Suhdanteet vaihtelevat?

Aiemmin taloudessa ja sen vaihteluita kuvaavassa pörssissä puhuttiin raama-tullisesti seitsemästä lihavasta ja seit-semästä laihasta vuodesta. Laihoja ei ole näkynyt. Edellinen laskukausi kului kurssien noustessa ja meneillään oleva

nousukausi lievässä, tosin hermostuneessa kurssinou-sussa. Mistä on kysymys?

Suurta osaa maailmantaloudesta hallinnoi kaksi kes-kuspankkia, Euroopan ja Yhdysvaltojen. Kun maail-mantalous yhdentyi jättiloikan euron myötä, näiden kahden keskuspankin toimet alkoivat säteillä paljon Eurooppaa ja Yhdysvaltoja laajemmalle alueelle. Kun talous oli kääntymässä laskuun, kaksi keskuspankkia päätti: näin ei saa käydä. Talous ja kulutus pidettiin vauhdissa alentamalla korkotaso nollaan.

Nyt Yhdysvalloissa on presidentti, jonka taustana on riittävä poliittinen tahto. Hän on päättänyt, että talouden on kasvettava ja pörssikurssien näytettävä, että kasvupolitiikka on-nistuu. Ennätyksiä näyttää syntyvän.

Suomalainen ihmettelee menoa, jollaiseen meillä ei ole totuttu. Puit-teiden kehittäminen on usein ollut toissijaista: on haluttu jakaa sub-ventiota ja valita ne yritykset, jotka saavat menestyä. Ennen Suomen Pankki päätti metsäyhtiökohtaisesti, kenelle kulloinkin annettiin mah-dollisuus investoida. Nykyisinkin valitaan yhtiöt, joita yhteiskunta subventoi ja jotka näin saavat me-nestyä kilpailussa.

Entä jenkkien veronalennukset? Ensituntuma on, että keino on oivallinen. Korottomuus on johtanut siihen, että nekin yritykset jäävät henkiin ja sot-kevat markkinoita, joilla ei ole jatkuvan toiminnan edellytyksiä. Konkurssien puhdistava luuta on ollut lakossa. Vähäinen korkojen nousu yhdistettynä veronalennuksiin valitsee paremmin kohteensa. Tuloverojen alentamisesta hyötyvät vain ne yritykset, jotka ai-kaansaavat verotettavaa tuloa. Muita ei kannatakaan kannustaa olemaan olemassa ja kasvamaan.

Millainen on talouden tulevaisuudenkuva korko- ja verokokeilujen maailmassa? Korottomuus ei voine olla ikuista. Tervehdyttävästä konkurssiluudasta oli jo puhetta. Sijoittajan suurin uhkakuva liittyy mielestäni siihen, että hän on mennyt mukaan sellaiseen huono-tuottoiseen toimintaan, jolla ei ole menestymisen edel-lytyksiä korkojen ja kohonneiden tuottovaatimusten maailmassa. Tällaisia saattaa löytyä esimerkiksi niin sanotuista vaihtoehtoisista sijoituksista. Korottomuus on voinut houkutella muun muassa ylirakentamiseen ja normaalissa korkoympäristössä huonoihin kiinteis-tösijoituksiin.

Voimakas veroelvytys talouden ollessa nousussa voi johtaa siihen, että yhteiskunnan elvytyskeinot loppuvat kesken, kun todella pitäisi elvyttää: laskukauden uha-tessa. Pahimmillaan talouteen joudutaan omaksumaan Suomen malli, jossa ryhdytään harkinnanvaraiseen tukemiseen, subventioihin. Kun tämäkään ei enää riitä,

jäljelle jää vain länsitalouksille tois-taiseksi melko vieraaksi jäänyt pakot-taminen – tai taantuman salliminen.

Yhteiskunnan keinot miedoim-masta kovimpaan ovat puitteiden sääntely, kuten vero- ja korkopoli-tiikka, subventiot ja pakottaminen. Osakesäästäjälle pysyminen mie-dossa päässä tuo yleensä parhaan tulevaisuudenkuvan. Kurssit ja talouden kehitys ovat usein saman-suuntaisia. Poliittisesti kurssiro-mahdus kertoo talouspolitiikan epä-onnistumisesta, jota vastaan tais-tellaan. Jos joudutaan subventio- ja

pakottamismaailmaan, sijoittaminen on vaarassa kulkea tuloksiltaan lottoamisen suuntaan. Kulisseissa päätetään, mikä voi ja saa menestyä.

Suomalaisen Suomeen sijoittavan osa-kesäästäjän kannalta maailma on joka

tapauksessa muuttunut hyvään suuntaan.

JARMO LEPPINIEMI

Kirjoittaja on sijoittaja ja kauppatieteiden tohtori.

EDELLINEN LASKUKAUSI KULUI KURSSIEN

NOUSTESSA JA MENEILLÄÄN OLEVA

NOUSUKAUSI LIEVÄSSÄ, TOSIN

HERMOSTUNEESSA KURSSINOUSUSSA.

VIIMEINEN SANA

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI

Tarvitsetko vuokralaisenasuntoosi?Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saapalvelustaan toimialan parhaat arvosanat.Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväistenasiakkaidemme joukkoon.

Me takaamme vuokranmaksun jaturvaamme vuokratulosi.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

Haluatko myydä asuntosi kätevästi?Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

Vuokraturva on tunnetuin vuokravälittäjä.

Se saa tutkitusti toimialan parhaat arvosanat

niin luotettavuudesta, henkilökunnan asiantunte-

muksesta, ilmoittelun näkyvyydestä kuin

asiakaspalvelustakin.

*Pääkaupunkiseudun vuokravälittäjät 2017 -tutkimus