online immikkut saqqummersitaq 2008

atuagassiaq ullu innarni at taveqa ateqarnermut tunngasoq • ukioq 9 • Immikkut saqqummersitaq

kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani

Akimut naleqqi-ullugu Internet annertunerusoq

– tamanut Siunissamut miilinik 7-inik alloriarneq

Imaatigut kabeli – teknikkikkut tupinnartuliaq

TELE-p siunissaq

qulakkeerpaa

KALAALLIT NUNAANNI QUPPERSAGAQ INOQUTIGIINNUT AGGUAATTAGAQ - Immikkut saqqummersitaq 2008

Naqiterussiffigineqarput: TELE Greenland A/S • Postboks 1002 • 3900 Nuuk, Tlf.: 34 12 55 • [email protected] • www.tele.gl • www.post.gl • www.stamps.gl

SULIARINNITTUT: Brian Buus Pedersen (ansvarshavende redaktør), Dorit Olsen, Thomas Pedersen, Anders Læsøe, Henriette Qvistgaard Krarup

ASSILISAT: DeLuxus, TELE-POST • SANANEQARFIA: Grafisk produktion: Dorit Olsen, TELE-POST • NAQITERNEQARFIA: Naqitat A/S

Forbehold for leveringssituation, trykfejl og prisændringer tages • Forsidefoto: DeLuxus • ISSN: 1600-9215

Imaai

Kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani Qupp. 3

Siunissamut miilinik 7-inik alloriarneq Qupp. 5

Imaatigut kabeli – teknikkikkut tupinnartuliaq Qupp. 6

Akimut naleqqiullugu Internet annertunerusoq – tamanut Qupp. 9

Siunissaq pillugu ullut pingasut Qupp. 11

TELE-p siunissaq qulakkeerpaa Qupp. 12

Asasara Atuartartoq

Kalaallit Nunaanni nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq pitsanngorsarniarlugu TELE aatsaat taama aningaasaliissuteqartigaaq. Aningaasaliissuterpassuit nutaat ilagaat TELE-p oqaluttuari-saanerani suliat annersaat, tassalu Island-imut Canadamullu imaatigut kabeli. Imaatigut kabeli Kalallit Nunaanniit Kalaallit Nunaannut attaveqarnerup qiterilissavaa, taannalu nunami attaveqaatinut immikkoortinneqarsinnanngilaq, tassami aamma nunami ineriartorneq malinnaa-sussaavoq.

Immikkut uani Online-mik saqqummersitsinitsigut TELE-p anguniagai siunissamilu pilersaarutai sam-mineqarput. Neriuppugut imaatigut kabeli pillugu allaaserisani assigiinngitsuni apeqqutigisinnaasatit

akissuteqarfigisinnaassallugit, aammalu nunami tamarmi sanaartornermi pilersaarutit qanoq innersut qanorlu sunniuteqassanersut.

Siunertaq tassa Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani - atuarluarina!

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga Brian Buus Pedersen, Pisortaaneq

TMA

08

0519

DO

O

kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani - �

Imaatigut kabeli TELE-mut december 2008-mi misilinneqartussanngorlugu tunniunneqassaaq. Ullumikkut kitaani attaveqarneq qaammataasatigut sak-kortusaavitsigullu ingerlanneqartoq, ukiup nutaap aallartinnerani imaati-gut kabelimut nuunneqassaaq. - Imaatigut kabeleqalernikkut Kalaal-lit Nunaanniit nunanut allanut attave-qarneq quleriaammik ullumernit suk-kanerulissaaq, tassani pineqarlutik telefonit, qarasaasiat internetilu, pi-sortaaneq Brian Buus Pedersen oqar-poq.

Kalaallit Nunaata nunanut allanut qaa-mataasatigut attaveqaatai ulikkaarlu-innarlersimapput, ukiunilu aggersuni naammattumik inissaqartitsisinnaa-

natik. Imaatigut kabeleqa lernikkut ukiuni tulliuttuni amerlasuni tamanut naammattumik attaveqaatitigut aqqutissaqartoqalissaaq. - Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nuna-nut tamanut sanilliullugu, innuttaasu-mut ataatsimut naatsorsuullugu atta-veqaatitigut piginnaasamik annerpaa-mik periarfissiissaaq, taamaammat oqartariaqarpugut siunissaq eqqar-saatigalugu eqqanaarsaalluta ani-ngaasaliilluartugut, Brian Buus Pedersen oqarpoq.

Illoqarfiit nunaqarfiillu sakkortusaa-vinnut atanngitsut Kalaallit Nunaan-nut nunanullu allanut qaammataasa-tigut attaveqartuassapput. Brian Buus Pedersen-ip erseqqis-

sarpaa, taakkununnga aamma attave-qaatit pitsaanngoriartussaasut, tassami maanna kitaani sakkortu-saavitsigut qaammataasatigullu atta-veqartarnikkut inissaq annertooq atorneqartartoq taakku kisimik atu-lissammassuk, taamalillutillu inissa-qarnerulissallutik.

Kitaani Nanortalimmiit Uummanna-mut attaveqaatit aqqutaannut pi-ngaarnernut toqqannangajattumik at-taveqartoqarsinnaalissaaq, imaatigut kabeli sakkortusaaviillu nutaat ataat-simoorlutik internetikkut, qarasaasia-tigut telefonikkullu sukkaneroqisumik attaviliisinnaalissammata. Imaatigut kabeleqalernikkut Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu New York-imi

Kalaallit Nunaata Europamut Amerikallu avannaanut imaatigut kabilimik attaveqalerneratigut interneti

annertuumik sukkatsissaaq, piginnaasai annertusillutik, pitsaanerulerluni, nunattalu nunanut allanut

attaveqarnera ukiorpassuarni qularnaatsumik ingerlassinnaalissalluni.

Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani

� - kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani

vagut, inuiaqatigiillu tamarmik atta-veqartoqarsinnaanngippat unittus-saapput. Tamanna pillugu imaatigut kabeli marlunnik, tassalu Europamut Amerikallu avannaanut attavilerne-qarpoq. Attaveqaatitigut ajortoqalis-sappat – tamannami aamma pinngit-suuinneqarsinnaanngimmattaava aappaa atorsinnaassaaq, Brian Buus Pedersen erseqqissaavoq.

Nuup Qaqortullu akornanni imaatigut kabelitaarnikkut, nunatta sinneraniit kujataanut attaveqarneq ullumernit isumannaannerulissaaq. Imaatigut kabelip, ammalu qaqqallu qaavini sakkortusaaviit piginerisigut Nuup Qaqortullu akornanni attaveerutto-qassagaluarpat, sillimmatissaqalissa-agut

Brian Buus Pedersen-ip erseqqissar-paa, Kalaallit Nunaata attaveqaatiti-gut pitsanngorsaavigineqarnerani imaatigut kabeli kisimi apeqqutaan-ngimmat:- Sinerissami illoqarfiit pitsaanersu-mik attaveqarsinnaalernissaat siuner-taralugu sakkortussaaviit pitsanngor-sarnerinut 100 millioner kr.-it missaat atorpagut. Taannaannaanngilarli aam-mali pilersaaruteqarpugut nunaqarfiit

atuisut assigalugit nunarsuup sinne-ranut attaveqarsinnaalissapput.- Anguniagarput qulequtalik ”Kalaallit Nunaat nunarsuup qeqqani” taa-maalilluta nutaaliaalluinnartunut aningaasaliinitsigut piviusunngortis-savarput.

Pitsaasunik attaveqaateqarnissaq nu-nami inuussutissarsiortunut, inuiaqa-tigiit suliffeqarfiutaannut, innuttaasu-nut, nunallu aningaasatigut ineriar-torneranut pingaaruteqaleraluttuin-narpoq, Brian Buus Pedersen oqarpoq.

Qarasaasiatigut attaviit suullunniit, internet, kiisalu attaveqaatitigut tek-nologi nutaaliaasoq atorluassagaanni pitsasunik attaveqaatitigut aqqute-qartariaqarpoq. Matumani imaatigut kabeli, sakkortusaaviit nutaat, aningaasaliisutillu allarpassuit tamar-mik nunarsuarmut attaveqarnitta pitsaasumik isumannaatsumillu in-gerlasinnaanissaa qulakkeertussaa-vaat. Tamatta nalunngilarput attave-qaatit ajoquteqaleraangata imaluun-niit attaverukkaangata qanoq eqqor-neqartartigaluta.- Ukiuni tulliuttuni attaveqaatit pin-ngitsoorsinnaajunnaaraluttuinnassa-

sakkortusaaviini attavinnik taarser-sornissatsinnut. Illoqarfiit annerit ki-siisa pitsanngorsaaviginissaat angu-niagarinngilarput.

- Taakku saniatigut annertuumik mo-biltelefoninut, IP-telefoninut il.il. (VOIP) aamma inuussutissarsiortunut qarasaasianut tunngasunik annertuu-nik aningaasaliivugut. Suliffeqarfittut inuiaqatigiit pigisaattut pisussaaffe-qarpugut angisuumillu akisussaaffe-qarluta. Nioqqutigut ineriartornermut malinnaassapput, ukiunilu aggersuni atuineq pisariaqartitsinerlu annertu-siartortillugit, akinik appaasoqar-tassaaq – taamaaliunngikkutta atui-sut periarfissarpassuarnut pissanga-nartunut atuilluarnissaminnut akis-saqarnavianngillat, pisortaaneq Brian Buus Pedersen naggasiivoq.

◆

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nunanut tamanut sanilliullugu, innuttaasumut ataatsimut naatsorsuullugu attaveqaatitigut piginnaasamik annerpaamik periarfissiissaaq

kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani - �

Siunissamut miilinik 7-inik alloriarneq

Assersuutigalugu peqqinnis-saqarfik Alaskami periuseq assigalugu oktoberimiit aallartittumik internet atorlugu nunaqarfimmiut misissorneqarsinnaalis-sapput.

Imaatigut kabelimik Kalaallit Nu-

naat atuilernermigut nunarsuarmi

internetimik atuinermik pitsaaner-

paanut ilanngutissaaq.

Nunaqarfiit Paamiut, Aasiaat, Qaqor-tullu pigisaaniittut oktoberimi Pipa-lummik taasaq atulissavaat. Taanna qarasaasiaavoq illoqarfinni annerni nakorsat nunaqarfimmiunik misissui-nerminnut atortagassaat. Sumiiffinni peqqinnissaqarfinni sullissisut nakor-siaq misissoreeraangamikku, ajorto-qarsorigunikkulu, taava misissuiner-mi paasissutissat sumiiffimmi nap-parsimaveqarfimmut qitiusumut nas-siutissavaat. Nakorsap atortuni atorlugit assersuutigalugu, aap naqit-sinera, silaannaqassusaa uummatillu tillernera misissorsinnaassavai.Taamaalilluni nakorsiaq toqqaannar-tumik ilisimasaqarluartumik misissor-neqartassaaq, tamannalu tamanut iluaqutaassaaq.-Taamaalilluta siusinnerusukkut nap-paatit suuneri paasisinnaalissavagut, Dronning Ingrid-ip napparsimavissua-ni nakorsaaneq, Birgitte Asmin Schu-rizek oqarpoq.

Taamatut attaveqaatinik piginnaan-ngorsaanerit qilanaarai. Nakorsianim-mit paasissutissat, Sana-mut imalu-unnit sumiiffinni qitiusumik peqqin-nissaqarfinnut sukkanerusumik isu-

mannaannerusumillu apuussinnaa- lissammata. - Taamalillutik qularnaannerusumik paasissutissat apuuttassapput, Bir-gitte Asmin Schurizek oqarpoq.

Ullumikkut assinik nipinillu interne-tikkut tigusiniarneq piffissaajarnar-sinnaasarpoq, taamatummi attave-qarniarnermi nassiussat tigusisussa-mut apuutinnginnerminni qaamma-taasatigooqqaartarmata. Ullumikkutut avatsitsinnut attave-qaatit taama atorneqartigitillugit tamanna piffisaajaataasinnaasarpoq.

Tamannali TELE-p imaatigut kabeli atulersippagu ajornartorsiutaajun-naassaaq. Tassami attaveqarneq an-nertoorujussuaq imaatigut kabelimut nuunneqassaaq, qaammataasatigullu attaveqarneq inissaqarnerulerluni.

Aamma atuarfiit internetimik sukka-nerusumik atuisinaanngussapput. Si-simiuni Oqaatsinik Ilinniarfimmi suk-kanerusumik attaveqarsinnaalernis-saq utaqqineqarpoq, taamaalillutim-mi ilinniartuminnik pitsaanerusumik ilinniartitsisinnaanngussagamik.

- Imaatigut kabeli atulerpat soqutaa-junnaassaq serveri Nuummiinnersoq imaluunniit Hongkong-imiinnersoq, atuarfimmi pisortaq Johan Meyer oqarpoq.Oqarportaaq, attaviit arriittarpallaa-neri ajornartorsiutigisarlugit, tassami pikkorissaasarnerit annermik video nipilu atorlugit ingerlanneqartarmata.- Internetimi ilinniartitsissutaasinnaa-sorpassuarnik peqarpoq, kisianni at-taviit arriippallaartaqaat. Taamaam-mat imaatigut kabeleqalernissaq qila-naaraarput, Johan Meyer oqarpoq.

Ilinniarfik aamma Inuussutissarsior-nermut Pisortaqarfiup ataani E-fo-rum-imut siulittaasuuvoq, taamaam-mallu Internetikkut sukkassutsit ine-riartornerat malinnaavigaat.E-forum-ip isumagisussaavaa ilinniar-titaanerup iluani internetip atorluar-neqarnissaa.- Pissusissamisoorpoq Kalaallit Nu-naanni internet ilinniartitsinermut atorneqaruni, Johan Meyer oqarpoq.

◆


Imaatigut kabeli – teknikkikkut tupinnartuliaq

� - grønland i verdens centrum

Imaatigut kabelimik inissiineq

TELE-p Kalaallit Nunaannit Islandimut Canadamullu imaatigut kabelimut 750 mio kr.-it miss. atorpai.

Kabeli misissueqqissaarnerup pilersaarusiorluaqissarnerullu kingunerisaanik immap naqqanut ilineqartussaq

4.780 kilometer-imik takissuseqassaaq. Kabelili sunik sanaajua?

Takujunnanngilat, kisianni ukioq ataaseq qaangiuppat Facebook, Arto imaluunniit YouTube, iserfigigukkit, taava taakku iserfiginissaanut kabeli takisoorujussuaq kangiani Island- imiit kitaanut New Foundland-imut Canadamiittumut ingerlasoq – taak-kunaniillu nunat taakku imaatigut nu-

amitsigisut aqqutigalugit qarasaasia-tigut paasissutissat, internet, nipi as-sillu siumut utimullu ingerlarsortar-tussaapput.Taakku kabelip sumi inis-sisimanissaa najoqqutareqqissaar-lugu innarlinnginnissaat anguniarlugu arlalinnik qallerneqarsimapput.Soorlu inissiffissaa 1500 meterinik ikanneruppat, kiisalu kilisattunit, kitsanit assigisaanillu innarlerneqar-sinnaalluni, taava kabeli eqqanaar-sarluarneqarsimassaaq. Isumannaar-nerujumallugu ajornanngikkaangat kabeli immap naqqanut assaanne-qassaaq. Tamannali aatsaat pissaaq ilitsivigineqartussaq 1500 meterinit ikkanneruppat, nunniffissaanullu qa-nippat. Umiarsuaq kabelimik inissior-tortussaq assallatserut kalillugu ingerlassaaq, kabelilu inisseriarlugu matoortassallugu.

Immap naqqa ujaraapat qaqqartulluni maniillunilu, taanna maleqqissaar-lugu kabeli inissineqqassaaq, eqqa-naarsarluarneqassalluni sukangasu-millu inissineqassanani. Immap naqqali sioraappat tanna aallaas-saaq. 1500 meterimit itinerusumut kabeli inissinneqassaguni immap naqqani nuisaannartumi inissinne-

natigullu kabelii aqqutigalugit, nunar-suup sinneranut paarlaasseqatigiinik-kut attaveqarneq ingerlassaaq.

Kabeli nutaaq 4.780 kilometerit miss. takissuseqarpoq. Qeqqaniipput nuja-tut ilusillit igalaminermit sanaat. Tassalu taakku mikromillimeteritut

Ill.:

Nik

ola

i Th

emot

hæ

usse

n

kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani - 7grønland i verdens centrum - 7

Imaatigut kabelip sananeqaataa

Greenland Connect - Kalaallit Nunaata imaatigut kabelia

Halifax

New York

Copenhagen

London

Vagar

Nuuk

QaqortoqLandeyarsandur

Persona

Hiberni-AtlanticCANUS

TAT-14

Hibernia-Atlantic

FarIceDanIce

AmsterdamFrankfurt

Greenland Connect

Milton

qassaaq – tassanimi allanit angu-neqarsinnaanngilaq.

Kabelip inissiivissaq 2007-ip aasaa-nerani umiarsuarmit immap naqqanik immikkut misissuinissamut atortuler-sukkamit 6-eriarluni utertarneqarluni nalunaarsorneqarpoq, taamalillunilu qularnaannerpaamut inissinnissaa qulakkeerneqarluni.

Kabelip qiterpiaani isumannaallisaati-tut ruujori sisak mikisoq manngertor-niuittoq atorneqarpoq – taannalu mil-limeterinik marlussuinnarnik silissu-seqarpoq. Taassuma iluani attaviit fi-berit inissisimapput. Sisaap silataatigut aamma sisaat allat nerngunneqarsimapput. Taassumalu tulleraa plasti imermik pitarneqarsin-naanngitsoq. Plasti aamma sisammik allamik nimerneqarsimavoq, qalliu-taallunilu annoraamineq ninngusooq asfaltimik qalligaq. Taamalilluni ka-belip issussusaa 17-imiit 43 millime-teritut silitsigaaq, apeqqutaalluni sumi inissinneqassanersoq.

Julip qeqqata missaaniit kabeli siul-leq Cananadami New foundland-imi Milton-imiit Nuummut inissinneqas saaq, umiarsuullu septemberip aallar-tinnerani tikinnissaa naatsorsuutigi-neqarpoq. Isumannaallisaanissaq si-unertaralugu Nuummi nunniffissat

marluupput – Sanap kangerluani aammalu Saqqarlerni. Taava Nuum-miit kabeli 800 km-imik isorartussu-silik Qaqortup tungaanut inissinne-qassaaq.Umiarsuaq kabelinik ilioraasoq alla august-ip qeqqata missaani Islandimi

Ill.:

Nu

ka T

hem

oth

æus

sen


Landeyarsandur-imiit kabelimik 2.000 km-imik takitigisumik Qaqortup tungaanut, Qaqortup avataani 200 km-imik avasitsigisumut inissiissaaq. Tassani kabelit naapiffeqassapput, tassanngaanniillu Qaqortumut nunni-tassaq Prinsessep qaqqaanut ingerla-teqqinneqassaaq.

Septemberip qeqqani kabelit Qaqor-tup avataaniittut marluk katingunne-qassapput, tassanilu kangimut kitaa-nullu attavik piviusunngussaaq. Ta-matumap kingorna suliassat arlallit inaarsarneqassapput. Ilaatigut kabe-lit nunniffigisani stationinut ingerlan-neqassallutik. Pilersaarutit malillugit kabeli TELE-POST-imut piareerlugu misileriarlugu akuerisassanngorlugu ukioq manna 29.dec. tunniunneqas-saaq.

Piginnaasaq periarfissanngortussaq naammassava? Aap – ullumikkornit 7.000-eriaammik annertusissaaq. Teknikkikkut oqariartaatsit malillugit, imaappoq minnerpaamik maligaasat 96-it 10 Gbit/s-ikkaartut fiberimi ataatsimi periarfissaalissapput. Katil-lugit Europap tungaanut 1,9 Tbit/s, kiisalu Amerikap avannaanut 1,9 Tbit/s periarfissaangussapput.

Ullumikkut Europami Amerikallu avannaani katillugit 2 Tbit/s miss.

www.YouTube.com -imut iser-lutit, Discovery-mi imaatigut kabelip qanoq sananeqarnera pillugu ilanngutassiarineqarsi-masoq 7 min.-imik takissusilik takusinnaavat.

Video aamma ukuninnga ujaa-sinikut nassaarisinnaavat ”un-dersea”, ”cable” aamma ”fi-ber”.

YouTube-imi

nunat taakku akornanni nalunaarasu-artaatitigut attaveqarnerup iluani pe-riarfissaapput.

◆


kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani - 9

Akimut naleqqiullugu Internet

annertunerusoq – tamanut

grønland i verdens centrum - 9

Internetimut atuinermut aki qaffanneqassanngilaq, naak attaveqaatitigut

aningaasaliissutit milliardit atorneqaraluartut. Illuatungaanili atuineq

annertusiartortillugu MB-mut ataatsimut aki appasaaq. Kikkut tamarmik

internetimut akissaqartariaqarput, akigitinneqartullu aallaviullutik atuisut

A-tut B-tullu immikkoortiterneqassanngillat.

TELE-p eqqarsarluarluni aningaasalii-soqartarpoq, taakkulu ukiuni agger-suni atuisunut malunnaateqarluartus-saapput. Periuseq taanna 1990-ikkut aallartinneranni atorneqalerpoq, taa-manilu TELE nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnikkut nunarsuarmi si-ullernut ilaalluni digitaliseriivoq. Tamanna aallarniutigalugu –nuna tamakkerlugu – ukiorpassuarni pitsaa-sumik attaveqaateqartoqalerpoq, akillu appartinneqartarlutik. Periuser-lu tamanna ingerlateqinniarparput.

Aningaasaliissutit nutaat annertoqisut tamakku attaveqaatitigut piginnaasat annertusarnerinut, sukkanerulerneri-nut pitsaanerulernerinut, ukiunilu ag-gersuni akinik apparterinissanut aqqutissiuisussatut isigineqassapput. Tamanna pissaaq, nalunaarasuartaati-tigut kiffartuussinerit assigiinngitsut atorluarneqarnerisigut, minnerunngit-sumillu internetimik atuinerup anner-tusiartornera ilutigalugu. Kalaallit Nunaanni atuisorpassuit

Amerikami avannarlermi Europamilu atuisut assigalugit ”flatrate” (qaam-mamut aki aalajangersimasoq) atule-rusukkaluarpaat. Tassa imaappoq, aki ataaseq akiliutigalugu qanorsuaq internetikkut aallerlunilu nassitsi-soqarsinnaallunilu. Taamatut periar-fissiissagaanni, pisariaqarpoq attave-qaatinik ingerlatsisup atuineq anner-tusiartortillugu aningaasartuutaasa annertusiartunnginnissai.

Kalaallit Nunaanni tamanna atorsin-naanngilaq, atuinermi annertuumik annertusiartortillugu attaveqaatit aqqutaanni nutaanik aningaasa-leqqinnissaq pisariaqassaaq, taa-maattoqassappallu aamma nuna ta-makkerlugu nunaqarfinnut illoquti-giinnullu tamanut tamanna periarfis-siissutigineqartariaqassalluni. Kalaallit Nunaani attaveqaateqarneq akisuvoq, aammalu Nuuk, Qaqortoq allalu illoqarfiit inoqqortunerit kisiisa immikkoortillugit pisinnaanngilagut. Imaassinnaavoq imaatigut kabeli an-

nertoorujusuarmik piginnaasalik pi-sussanngoripput, kisianni puigussan-ngilarput illoqarfiit nunaqarfiillu akor-nanni attaveqaatit aqqutaanni ator-tuutit allat tamarmik malinnaatin- neqartussaammata.

Ullumikkut TELEmi kaaviiaartitat 14 %-ii internetimeersuupput, aqqutillu tamarmiusut atorneqarnerisa 80 %-iat internetimit atorneqarluni. Iserti-tat aningaasartutillu imminnut nalim-massarnerusariaqarput, tamannalu pisinnaavoq atuineq annertusippat. Nuna tamakkerlugu flatrate atorneqa-lissappat, aki qaffasissorujussuusari-aqassaaq, atuisullu amerlanerpaar-taat tamatumunnga akissaqanngillat. Taamalillunilu akissaqarnerusut kisi-mik periarfissaqarnerulissallutik.

10 - kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani

Flatrate-ip atorsinnaaneranut, imminut akilersinnaassuseq aallaavigalugu aningaasarsiornikkut teoriip tunngavii allaaserineqarput. Tungaaviit mar-luk tamatumani pisariaqarput:

1) Attaveqaatini piginnaasaq atorsinnaasaq killeqanngitsoq aamma2) Aningaasartuutinut killiliussat, MB-mik ataatsimik tuniseqqinneq akeqassanngilaq.

Taakku marluk Kalaallit Nunaanni atorsinnaanngillat.

1) Sakkortusaavinni qaammataasatigullu attavinni piginnaasaq killeqar-poq, piginnaasarlu annertusineqassappat aningaasartuutit aamma anner-tusissapput – taamaalilluni killiliussamik aningaasartuutit nul-iunngillat. Sakkortusaaviit qaammataasatigullu attaviit Kalaallit Nunaanni attaveqar-niarnermi suli pingaaruteqarput – qanorluunniiit imaatigut kabelip nunap avataanut attaveqarneq isumagisinnaagaluarpagu.

2) Immatigut kabeli Island-imut Canadamullu killeqarput, taakkunaniillu nunarsuup sinneranut attaveqarnissaq qulakkeerniarlugu aqqutinik allanik TELE pisisariaqarpoq. Pisiaq annertusiartortillugu aamma aki annertusiar-tussaaq.

Paasissutissat Periusaasinnaasoq alla tassaavoq internetikkut nioqqutinik nutaanik arlaqartunik neqeroornikkut, atui-nerup annertussusaa tunngavi-galugu aalajangersimasumik akiliute-qartarneq, taamaalillunilu akinik ap-parsaaneq. ADSL-imut periarfissaq nutaaq TELEp atulersikkusutaa tassaavoq assersuutigalugu qaam-mammut 995 kr-inik akiliuteqarnik-kut 6 GB-imik 4/0,7 Mbit/s-imik atu-isinnaanissaq. Tassa imaappoq qa-ammammut 6 GB atoraanni 43 % aamma 60 % akornanni ADSL Basis-imut ADSL Gold-imut naleqqiullugu sipaartoqarsinnaassaaq – taassuma saniatigut sukkaneroqi-sumik internetertoqarsinnaalissaaq.TELE-ip pilersaarutigaa 2009-imi atu-ineq qaffasinnerpaaffissalerlugu ni-oqqummik neqerooruteqassalluni. Tamatumap kingunerissavaa qaam-mammut atuinerup killilersimaar-neqarsinnaanera. Taamaalillutit Tele-mut akiligassatit nakkutigisinnaane-russavatit. ◆



Nuummi

malunnartitsiniarneq

18., 19. aamma 20. august soqutiginnittut siunissamut alakkarterisinnaapput.

TELE ataatsimeersuarnermik Nuummi Katuami aaqqissuisuussaaq, tassanilu

oqalugiartussat pissanganartut siunissami nalunaarasuartaatitigut attaveqaateqarnikkut

internetikkullu periarfissarpassuit oqalugiaatigissavaat.

Siunissaqpillugu ullut pingasut

Attaveqaatitigut internetikkullu peri-arfissat sukkanerusut sumut atorne-qarsinnaanerinut, takorluuisinnaassu-seq kisimi killiliisuussaaq. August-imi tamakku takusinnaassavatit, periar-fissat nalunaarasuartaatitigullu atta-veqarnermi nutaarluinnaat, Tele-p avataaneersunit saqqummiutsippagit.

Oqalugiartut arlaqartut assigiinngit-sunit aallaavillit saqqummiussissap-put, tassani imaatigut kabeli, Kalaal-lit Nunaannilu attaveqaatitigut nutaa-liorneq ilinnut qanoq sunniuteqarsin-naanersoq sammineqassalluni.- Ataatsimeersuarnermi Kalaallit Nu-naata siunissaa iserfigineqassaaq, qanorlu inuiaqatigiinni amerlanerpaat TELE-p aningaasaliissutaanik anner-tuunik atorluaasinnaanerat sammine-qassalluni. Pingaaruteqarpoq teknologip qanga-nitsap qitiutinneqannginnissaa. Ma-tumani inuit atorluaanissamullu peri-arfissat pineqarput, pisortaaneq Bri-an Buus Pedersen oqarpoq.

Ataatsimeersuarnermi ilaatigut inter-netimik nassaartut ilaat John Patrick, takorluukkaminik oqalugiassaaq. IT pillugu siulittuisartoq Innovationlab-imillu pilersitsisoq, Preben Meyer,

kiisalu nalunaarasuartaatitigut na-lilersuisartoq John Strand, Strand Consult-imeersoq, saqqummiissap-put Kalaallit Nunaanni ineriartorneri aqqusaarsinnaasagut tigussaasun-ngortinniassallugit.

Ataatsimeersuarnerup saniatigut an-nertuumik teknologi nutaarluinnaq ukiuni aggersuni atuligassarput pil-lugu saqqummersitsisoqassaaq.

◆

Ataasinngorneq 18. august in-nuttaasut atuartullu Katuami saqqummersitsinermut alakkaa-sinnaapput. Marlunngornermi pingasunngornermilu ataatsi-meersuarneq ingerlanneqassaaq.

Siunissami teknikkikkut atorne-qarsinnaasut ilaat saqqummersin-neqassapput. Assersuutigalugu ilulleq/ilupaaq ajutoortoqartillugu kalerriisinnaasoq, pappiaraq elek-troniskiusoq, imaluunniit printer-eq 3D-mik anisitsisinnaasoq.

Ataatsimeersuarnermi peqataasut aamma isumasioqatigiisitat talli-maasut arlaannut peqataasin-naapput, soorlu niuernermik, ilin-niartitaanermik, nakorsaatinillu sammisaqartunut.

Oqalugiartut saqqummersi-tallu pillugit annertunerusu-mik paasisaqarusukkuit una

alakkartersinnaavat www.sarfarissoq.gl



TELE-p

siunissaq qulakkeerpaa

Sakkortusaavinni piginnaasaq annertuumik nutarterneqarpoq, TELE-mit ilimagineqarmat atuineq annertusissasoq – ingammik internet eqqarsaati-galugu. 2007-imi sakkortusaaviit Uummannamiit Nuummut piginnaan-ngorsarneqarput, 2008-millu sakkortusaaviit Nanortalimmiit Nuummut aamma taamatut piginnaanngorsarneqarlutik.

Nunaqarfinni sakkortusaaviit aamma piginnaanngorsarneqarput. 2008-imi 2009-imilu attaveqaatit pitsanngorsarneqarput, taamalillutik nunaqafim-miut sukkanerusumik internetersinnaanngorlugit, pitsaanerusumillu telefo-nikkut attaveqarsinnaanngorlugit.

Sakkortusaaviit

TELE 2007/2008-mi 1,2 mia. kr.-inik tekno-logimut nutaamut aningaasaliivoq. Taakku annersaat imaatigut kabelimut atorneqar-put, aammali Kalaallit Nunaanni innuttaasut ulluinnarni pitsaanerusumik atuisinnaanis-saat siunertaralugu aningaasaliissuteqarlu-ni.

Ukioq nutaaq aallartitsinnagu imaatigut ka-beli TELE-mut tunniunneqassaaq, taamaalil-luni siunissamut matuersaat nutaaq tunni-unneqassalluni. Maannamut qaammataa-sakkut piginnaasamut naleqqiullugu imaati-gut kabelip piginnaasaa 7.000-eriaammik annertuneruvoq. Taassumalu assigaa ullu-mikkut Atlantikoq ikaarlugu Europap, Ame-rikallu avannarliup akornanni attaveqaatiti-gut internetikkullu atorneqartartoq.

Kalaallit Nunaannut periarfissaq annerto-qaaq. Ima annertutigaaq, allaat inummut ataatsimut piginnaasaq atorneqarsinnaasoq naatsorsuukkanni nunarsuarmi rekord-iliis-samaarunarluta. Imaatigulli kabeli kisiat TELE-p aningaasaliiviginngilaa. ◆

kalaallit nunaat nunarsuup qeqqani - 1�

Teknologi, ullumikkut telefoninut nalinginnaasunut atortagarput qanganitserpoq. Taamaammat TELE-p ukiuni makkunani teknologimut nutaamut taarsersuilluni aallartissimavoq. Inuppassuit maanna ilisima-lersimavaat IP-telefoni, tassaasut telefonikkut oqaluussinerit internetikkoortut. Kalaallit Nunaanni siu-nissami telefonikkut oqaluussinerit aamma teknologi taanna atorlugu ingerlanneqartalissapput.

IP-ip iluani nioqqutissat siulliit ilaat inuussutissarsiortunut naleqqussagaassaaq, tassanilu TELE-p suliffe-qarfiit telefoniisa nuutsitsisarfiinik sullissisinnaanissani neqeroorutigisinnaalissavaa. Teknologi taanna aamma atorlugu telefoninut sianertut emailikkut nalunaarummik oqalunnertalimmik immiussisinnaalissapput. Aallaqqaammut tamanna suliffeqarfinnut neqeroorutigineqassaaq, kingusin-nerusukkulli neqeroorutaajumaartussat allat saniatigut innuttaasut kikkullunniit taamatut periarfissin-neqassapput.

Kalaallit Nunaat IP-telefonilu

Mobiltelefoni

2006-imi 2007-imilu TELE sumiiffinni aalajangersimasuni GSM-mobiltelefonit isor-artunerusumik atorneqarsinnaanissaat siunertaralugu ikkussuivoq. Tamatumap kinguneraa pineqartumi nassitsissummiit mobiltelefoninik atuisinnaanerup marlo-riaammik isorartunerulernera..

Ikkussuivigineqartut tassaapput Qeqertarsuarmi Uunartuarsuup qaqqaata qaava, Nuup kangerluani Qingaq, Arsuup eqqaani ARTA, Nanortallip avannannguani TREF kiisalu Kangerlussuarmi Blackridge. GSM-ip sumiiffinni aalajangersimasuni isorartunerusumik atorneqarsinnaalernera sinerissamut qanittumi aalisartunut, ta-kornarianut, sunngiffimmi angalasartunut piniartunullu iluaqutaavoq, taamalilluni pinngortitami GSM-ip atorneqarsinnaanera annertusimmat.

TELE-p 2007-imi Kalaallit Nunaanni tamarmi mobilinut systemit piginnaassor-sarpai, 2008-milu mobiltelefonit katersuuffii taarsersussallugit. Taarsersuinerit an-nertupput, tamatumallu kingunerisaanik atuisut periarfissaat annertusipput, GSM-imillu atorneri kipisaqataannginnerulerlutik, oqaluussinermi nipi ersarinnerulerluni, atuiffiusinnaasorlu annertusilluni.

Qarasaasiatigut attaviit

Qarasaasiatigut attaviit ADSL, MPLS aamma LAN Link qanganitseriartorput, sumiiffiillu ilaanni ulikkaarluinnalerlutik. Taamaammat TELE imaatigut kabeleqalernerup nassataanik piginnaasat annertusinissaannut naleqqussaa-nissaq siunertaralugu, atortussanik nutaanik pissarsiniarluni isumaqatigiissuteqarsimavoq. Taarsersuineq pisaaq 2008-imi 2009-imilu. Tamanna ilaatigut interneti sukkatsinneranik kinguneqassaaq.

online immikkut saqqummersitaq 2008

Documents