Opettajan tulkinnatkäyttäytymisen haasteena –Käyttäytymisen ohjaamisen

taidoista kohtivuorovaikutustaitoja

Juho HonkasiltaKT, Tutkijatohtori

EDUK211 Käyttäytymisen haasteet5.9.20178:15-9:45

Athena 107Helsingin yliopisto

Luentokerta suhteessa kurssintavoitteisiin

Osaamistavoitteet• Opintojakson suoritettuaan opiskelija

– osaa erotella sopeutumisvaikeuksia, jotka liittyvät kehitys-, persoonallisuus- jaympäristötekijöihin

– osaa ottaa opetuksessaan oppilaiden (ja omat!) sopeutumisvaikeudethuomioon ja reflektoida omaa toimintaansa

– perehtyy erityispedagogiseen tutkimukseen ja kykenee sen perusteellaarvioimaan, ennustamaan ja tukemaan oppilaiden kehitystä

– osaa kehittää oppimateriaalia ja uusia opetustapoja erityisopetukseen sekäorganisoida yhteistyötä suunniteltaessa erityisopetuksen järjestelyjä

Sisältö• Opintojaksolla käsitellään

– haasteellisen käyttäytymisen ilmenemismuotoja ja syitä eri ympäristöissä– positiivisen pedagogiikan periaatteita ja oppilaan vahvuuksien tunnistamista– oppilaan vahvuuksista lähteviä pedagogisia ratkaisuja– erilaisia interventioita, joilla vahvistetaan lasten ja nuorten tunne- ja

vuorovaikutustaitoja

Luennon kulku

1. Minä vuorovaikuttajana: Vuorovaikutuksestasosiaalisen psykologian lähtökohdista käsin

2. ”Erityistarpeista” humaaneihin tarpeisiin:Yksilön kohtaamisesta humanistisenpsykologian lähtökohdista käsin

Luennon lähtökohtaa• Opettaja-oppilas suhteella ja koetulla

häiriökäytöksellä merkitystä– oppilaan akateemiseen menestymiseen– Vertaissuhteisiin– Opettajan hyvinvointiin (esim. stressi, burn out)

• Opettajien ja oppilaiden näkemykset jakokemukset voivat poiketa toisistaan– Opettajien käytös ja sen aggressiivisuus– Mitä on ”häiriö-/haastava käytös”– Mikä aiheuttaa ”häiriö-/haastavan käytöksen”

Gordonin käyttäytymisen ikkuna(Gordon, 2004; Talvio & Klemola, 2017, s. 135)

Hermoviiva, eli hyväksymisraja

Hyväksyttävä käytös

Ei-hyväksyttävä käytös Meillä on ongelma

Minulla on ongelma

Ongelmaton alue,yhteistyö

Toisella on ongelma

Millon sinun hermoviivasi heilahtaa?

1. Minä itse– Tilanteiset tunteet, tarpeet, stressitekijät– Ajatukset, Attribuutiot (esim. itsen/toiseen

kohdistetut tuomiot & leimat, toiveet yms.)

2. Ympäristö ja Tilannetekijät3. Toinen ihminen

Hyväksyvyyteesi vaikuttaa

”Ajattelen, mitä sanon, etten sanoisi, mitäajattelen”

Oikeudenmukaisuuden jahuolenpidon etiikka (Juujärvi 2006)

Oikeudenmukaisuuden etiikka

■ Oikeudenmukaisuudenmoraalikehitys perustuu toistenihmisten huomioimiseen osanalaajenevaa sosiaalistaverkostoa

■ Oikeuksien ja velvollisuuksienymmärtämistä sääteleekehittyvä sosiomoraalinenperspektiivinotto

■ Oikeusajattelu

■ Ihmiset nähdään erillisinätoisistaan, ja yhteys heidänvälillään perustuuvapaaehtoiseen sopimukseen

Huolenpidon etiikka

■ Huolenpidon etiikan kehityskuvaa kasvavaa ymmärrystäläheisten ihmissuhteidendynamiikasta

■ Kaikkien osapuolten tarpeidentasapainottaminen moraalisenongelman ratkaisemiseksi

■ Tarveajattelu

■ Perustuu käsitykseen ihmistenvälisestä luonnollisestayhteydestä, jolloin suhteille onominaista spontaani huolenpito

• Ihmissuhteita koskevien käsitysten kehitys kahdesta erinäkökulmasta

Hallitsemismalli & KumppanuusmalliPelolla/pelkoon kasvattaminen

Oikeudenmukaisuuden etiikka?• Leimojen käyttö (posit. & negat.)• Vertailut• Toisten vertailuun perustuva arviointi• Kritisointi• Syyllistäminen• Häpeäminen• Moraalinen & arvioiva

tuomitseminen• Vaatimukset• Uhkaukset• Rangaistukset• Palkkiot• Lahjonta

Kumppanuussuhteeseen perustuvakasvattaminen

Huolenpidon etiikka?• Turvallisuuden, avoimuuden ja

luottamuksen ilmapiirinmahdollistaminen

• Tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen• Tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen• Yhteyden ja yhteistyön rakentaminen

hankalissakin tilanteissa kenenkääntarpeita laiminlyömättä

• Useita strategioita tyydyttää tarpeita

”Lapset toimivat ’oikein’ jos haluavat”(moraaliset tuomiot)

Totuuksina pidettyjä oletuksia• Huomion kaipuu• Uppiniskaisuus• Manipuloiva käytös• Motivaation puute• Vanhempien kyvyttömyys pitää

kuria• Huono asenne• Auktoriteettivastainen• Psyykkinen sairaus• Geenien syy

”Lapset toimivat ’oikein’ jos osaavat”(pedagoginen ajattelu)

Lapselta usein puuttuvia taitoja• Siirtymätilanteen hallinta• Usean asian samanaikainen ajattelu• Ohjeiden mukainen looginen

toiminta• Sanallinen ilmaisu• Tunnereaktioiden hallinta ja erittely• Ennakoimattomien/uusien

tilanteiden hallinta• Sosiaaliset taidot/”älykkyys”• Ajantaju

• Eri (humanistisen psykologian) tavoissa lähestyä vuorovaikutusta pohjimmiltaansama pyrkimys: muuttaa ihmiskuvaa ja suhtautumista vuorovaikutustilanteen jaosapuolten kannalta edullisemmaksi, rakentavammaksi.

• Esim. Greene taitoajattelun kautta, Positiivinen psykologia(luonteen)vahvuusajattelun kautta, Gordon (toimiva koulu) tunneajattelun kauttaja Rosenberg (NVC) tarveajattelun kautta.

”Haastava käytös”: oletukset vs. puuttuvat taidot (R. W. Greene 2008)

Käyttäytymisen ohjaamisesta vuorovaikutustaitoihin

”Lapset toimivat ’oikein’ jos haluavat”(moraaliset tuomiot)

Totuuksina pidettyjä oletuksia• Huomion kaipuu• Uppiniskaisuus• Manipuloiva käytös• Motivaation puute• Vanhempien kyvyttömyys pitää

kuria• Huono asenne• Auktoriteettivastainen• Psyykkinen sairaus• Geenien syy

”Lapset toimivat ’oikein’ jos osaavat”(pedagoginen ajattelu)

Lapselta usein puuttuvia taitoja• Siirtymätilanteen hallinta• Usean asian samanaikainen ajattelu• Ohjeiden mukainen looginen

toiminta• Sanallinen ilmaisu• Tunnereaktioiden hallinta ja erittely• Ennakoimattomien/uusien

tilanteiden hallinta• Sosiaaliset taidot/”älykkyys”• Ajantaju

• Eri (humanistisen psykologian) tavoissa lähestyä vuorovaikutusta pohjimmiltaansama pyrkimys: muuttaa ihmiskuvaa ja suhtautumista vuorovaikutustilanteen jaosapuolten kannalta edullisemmaksi, rakentavammaksi.

• Esim. Greene taitoajattelun kautta, Positiivinen psykologia(luonteen)vahvuusajattelun kautta, Gordon (toimiva koulu) tunneajattelun kauttaja Rosenberg (NVC) tarveajattelun kautta.

”Haastava käytös”: oletukset vs. puuttuvat taidot (R. W. Greene 2008)

Käyttäytymisen ohjaamisesta vuorovaikutustaitoihin

Havaintojen tulkinnasta tulkintojenhavainnointiin

Don’t jump to conclusion (2:12)

Symbolinen interaktionismi“ If men define situations as real, they are real in their consequences”

"Ne tapahtumat, jotka ihmiset määrittelevät todellisiksi, ovat todellisiaseurauksiltaan"

(Thomas theorem, 1928)

• Ihmisen minäkäsitys kehittyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa– Tarkastelee itseään muiden näkökulmasta

• Ihmisen toiminta symbolisena ja sosiaalisena prosessina– Erilaiset ihmisten vuorovaikutuksessaan käyttämät symbolit sisältävät

jaettuja merkityksiä– Symbolien tulkintaa ohjaavat tulkitsijan aikaisemmat kokemukset

• Tulkinta– Tulkinta ihmiselle luonteenomainen tapa olla vuorovaikutuksessa toisten

ihmisten ja ympäristön kanssa.– Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu toisen käyttäytymisen tulkintaan,

käyttäytymisen aiheuttamiin suoriin reaktioihin– Tulkinnassa ihminen liittää asioihin subjektiivisia merkityksiä– Tapa tulkita tilanne vaikuttaa tapaamme reagoida

Toimijan attribuutiot (Attribuutioteoria)• Uskomukset, näkökulmat, asenteet, koulutus ja tietotaito vaikuttaa

luokkahuoneen tapahtumiin, niiden kokemiseen ja opettajienluokanhallintapyrkimyksiin/-keinoihin

• Se, kuinka käyttäytyminen mielletään ja tulkitaan vaikuttaa siihenkuinka siihen reagoidaan/vastataan (Weiner, 2005)– Lähde: sisäinen tai ulkoinen– Pysyvyys: kesto ja mahdollinen pysyvyys– Kontrolli: onko kontrolloitavissa

• Esimerkki: ”haastava käytös”– Lähde: lapsen ominaisuus (sis.) tai kotiolot/vanhemmuus (ulk.)– Pysyvyys & kontrolli: Opettaja tuskin muuttaa lapsen neurobiologiaa tai

vanhempien kasvatuskäytänteitä, joten tila on todennäköisesti pysyväeikä juuri opettajan kontrollissa

àHallintapyrkimykset luokassa turhia, menetetty peliàOngelman selittämisen ja ratkaisun ulkoistaminen (perheneuvolat,

sos.työ, diagnoosit, lääkitys jne.) (esim. Miller, 2003)àNoidankehä; oppilaan ja opettajan hyvinvointi?

Opettajien attribuutiot• Opettajien negatiiviset attribuutioilla voi olla yhteys

negatiivisiin reaktiivisiin hallintamenetelmiin– Sen sijaan että puhuttaisiin koetuista ongelmista

käyttäytymisessä ja vuorovaikutuksessa, puhutaanongelmallisista oppilaista

• Ongelma-oppilasà Kurinpidolliset menetelmät

• ADHD:n liitetyt attributiot: Aikaisempi kokemus, tieto (taisen puute) & assosiaatiot voivat lisätä– Negatiivista suhtautumista diagnosoituun oppilaaseen– Negatiivisia uskomuksia omasta kompetenssista ja

minäpystyvyydestä– Kokemuksia ADHD:hen liitettyjen käyttäytymisen piirteiden

häiritsevyydestä luokassa

”Luomme itse maailmamme uskomuksillamme jaajatuksillamme” (NLP-yhdistys)

Ihmiskuva

AjatteluPuhe,Toiminta

UskomuksetArvomaailma

KäsityksetOdotukset

Normit

”Kyllähän jo tuon ikäisen/tuossa roolissa olevan jo pitäisosata/tietää/ottaa huomioon…”

Ihmiskuva luo sanamme – Sanat luovat ihmiskuvamme

Tulkintakehyksen kulttuurisuus, kontekstuaalisuus,subjektiivisuus

”Teinityttö vastustaa auktoriteettia”Labels are for cans, not for people (2:47)

Havainto TulkintaHavainto on• Selkeä, sellaisenaan fakta kaikille läsnäolijoille• Ei sisällä arvottamista (hyvä-paha, oikea-väärä), tulkintaa, mielipiteitä,

ajattelua…– ”X luulee olevansa oikeassa”à tulkinta, tuomio, mielipide– ”X on eri mieltä kanssani”à havainto– ”X :n kanssa on todella hankala tulla toimeen”à tuomio, mielipide, leima– ”Minun on ollut vaikea tulla X:n kanssa toimeen”à havainto– ”Huomaan että tuomitsen X:n”à havainto– ”Hän keskeytti minut”à tulkinta– ”Hän puhui kanssani samaan aikaan”à havainto

So what? Onko tällä merkitystä teidän työssä?

• Havainnon tekemisen ilmaiseminen/kommunikoiminen tärkeääyhteyden luomiseksi/ylläpitämiseksi– ”Kun kiusasit Pekkaa” Vs. ”Kun tönäisit Pekkaa”– ”Olit ilkeä” Vs. ”Näytit minulle keskisormea”

Kieli, vuorovaikutus, toimijuus, identiteettiLike a girl” (3:18)• Ajattelun ja kielenkäytön väkivaltaisuus arjessa

– Itsen/toisen syyllistäminen, arvottaminen, leimaaminen…– Itsen/toisen häpeäminen, vihaaminen…

• Kielenkäyttö luo rajoja & mahdollisuuksia– Vaarallisia sanoja: pakko, pitää, pitäisi, täytyy, täytyisi, ei voi, ei saa, oikea, väärä,

hyvä, paha…Vs.

– Valinta, vaihtoehtojen luominen, erilaisten strategioiden käyttö

• Ihmiskuva, uskomukset, arvomaailma, käsitykset, odotukset, normit

• Valta ja vastuu kielenkäyttäjälläà Agent of Choice– Voimme valita kuinka toimia, ajatella, kuulla, puhua, reagoida– Voimme valita ihmiskuvamme ja arvomaailmamme– Ihmisellä on aina valinnanmahdollisuus

à Transformatiivinen pedagogi?

Psykologisista perustarpeista (humanistinen &positiivinen psykologia)

• Self-determination theory (Itsemääräämisteoria, Deci & Ryan 2000)– Motivaatioteoria: sisäinen vs. ulkoinen motivaatio– 3 perustarvetta

• Autonomia: kokemus siitä, että tekeminen yksilöstä itsestään lähtöisin, ei ulkoisista paineista• Kyvykkyys: kokemus asioiden osaamisesta, hallitsemisesta ja aikaansaamisesta• Yhteenkuuluvuus: kokemus olemisesta osa välittävää yhteisöä ja syvästä yhteydestä läheisiin ihmisiin• [Hyväntahtoisuus (benevolence) (Martela 2016)]

• Choice theory (Glasser 1996)– Toiminnan/käyttäytymisen teoria: käyttäytyminen aina (tietoinen) valinta (motiivi?)– 4 perustarvetta

• Yhteenkuuluvuus• Valta (kontrolli)• Vapaus/autonomia• Hauskuus

• Nonviolent Communication (NVC, Rosenberg 2003)– Empaattisen vuorovaikutuksen teoria: empatia on opittava taito– Kaiken toiminnan taustalla pyrkimys tyydyttää inhimillisiä universaaleja tarpeita (motiivi?)– Ei tarvehierarkiaa, tarpeet kontekstuaalisia (yksilö, konteksti, historia)

• Perustarpeet ja pedagogiikka– Oppiminen, tuki & apu yksilön tarpeena Vs. Ympäristön asettamina vaatimuksina– Yksilö-Ympäristö sosiaalinen ja pedagoginen suhde– Tarpeiden tyydyttäminen tässä ja nyt menneiden analysoinnin sijaan

Tarpeista ja tukemisestaHonkasilta (2017). In K. Scorgie & D. Sobsey (Edits.). Working with Parents for Inclusive Education: Navigating

Identity, Belonging and Opportunity. Emerald.

• Oppiminen ja tuki molemmat tarpeita (jokaisella meillä on tarveoppimiseen ja tukeen), mutta niistä tehdään helposti ulkoapäin annettujavallankäytön muotoja

• Esim. pienluokka opetusmuotona ei ole tarve vaan strategia tyydyttää eritoimijoiden erilaisia tarpeita (oppilas, opettajat, huoltajat, luokkakaverit)

• Kysymyksiä (inklusiivisille) opettajille– Minkälaisia identiteettejä (”erityisen tuen”) oppilaille mahdollistetaan?– Kenen tarpeista on kyse?– Mistä tarpeista on kyse?– Millä keinoin tarpeet tyydytetään?– Kuka tukee?– Miten tukee?– Miten yhteistyöstä sovittu?– Mitä lopputuloksia ollaan valmiita sietämään?

• Kohtaavatko tuen strategiat kaikkien osapuolten tarpeet?

Tunnistetuksi tuleminen• Oikein ja väärin tunnistaminen (Taylor 1992)

• Kategorioiden dynaamisesta luonteesta (Three beautiful minutes, 3 min)

– Recognition: Tunnistetuksi tuleminen sellaisena kuin kokee olevansaja haluavansa tulla tunnistetuksi

– Nonrecognition: Kokemus kohdatuksi tulemisesta tavalla, joka eivastaa omaa käsitystään tai sitä, miten toivoisi tulevansa kohdatuksi

– Misrecognition: Edustetut roolit/kategoriat eivät kohtaa• Esim. ammattiryhmänsä edustajaa kohdellaan sukupuolensa edustajana;

koululaista kohdellaan lapsena; urheilulajin edustaja kohdataan vammansaedustajana, asiantunteva huoltaja kohdataan vaikeana vanhempana

– Disrecognition (Häkli ym. 2016): Aktiivinen kielteinen tunnistaminen• Esim. aikuinen kieltää nuoren seksuaalisen suuntautumisen tietoisestià

estää nuorta elämästä seksuaalisuuttaan

• Oikein tunnistetuksi tuleminen edellyttää tutustumista

LähteitäVuorovaikutuksesta• Rosenberg, M. 2003. Life-Enriching Education : Nonviolent Communication Helps Schools Improve Performance, Reduce Conflict, and Enhance Relationships• Hart, Sura & Kindle Hodson, Victoria, 2004. The compassionate classroom: relationship-based teaching and learning• Gordon, Thomas, 2006. Toimiva koulu. (Löytyy Jykdokista)• Kohn, Alfie. 1999.Punished by rewards: the trouble with gold stars, incentive plans, A's, praise, and other bribe• Talvio Markus & Klemola Ulla 2017. Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus.Opettaja-oppilas vuorovaikutussuhde (Henkan väikkäristä)• Hamre et al., 2008. Teachers’ perceptions of conflict with young students: looking beyond problem behaviors. Social Developments, 17(1),• Hamre et al. 2012. A course of effective teacher-child interactions: effects on teacher beliefs, knowledge and observed practice. American Educational Research Journal, 49(1), 115-136.• Hughes, Cavell & Jackson 1999. Influence of the teacher-student relationship on childhood conduct problems: A prospective study: Journal of Clinical Child Psychology, 28, 173-184• Mashburn et al., 2008. Measures of classroom quality in prekindergarten and children’s children’s development of academic, language and social skills. Child Development, 79(3), 732-

749.• Hamre 2014. Teacher’s daily interactions with children: an essential ingredient in effective early childhood programs. Child Development Perspective, 4, 223-230.• Hargreaves, A. (2000). Mixed emotions: teachers’ perceptions of their interactions with students. Teaching and Teacher Education, 16, 811–826.

• Chang, M. (2009). An Appraisal Perspective of Teacher Burnout: Examining the Emotional Work of Teachers. Educational Psychology Review, 21, 193–218.

• Miller, A., Ferguson, E. & Byrne, I. (2000). Pupils’ causal attributions for difficult classroom behaviour. British Journal of Educational Psychology, 70, 85–96.

• Hastings, R.P., & Bham, M.S. (2003). The relationship between student behaviour patterns and teacher burnout. School Psychology International, 24, 115–127.

• Roache, J. E., Lewis, R. (2011a). The carrot, the stick, or the relationship: what are the effective disciplinary strategies? European Journal of Teacher Education, 34(2), 233–248.• Roache, J. & Lewis, R. (2011b). Teachers' Views on the Impact of Classroom Management on Student Responsibility. Australian Journal of Education November,55(2), 132-146.• Romi, S., Lewis, R., Roache, J. & Riley, P. (2011). The Impact of Teachers’ Aggressive Management Techniques on Students’ Attitudes to Schoolwork. The Journal of Educational Research,

104(4), 231-240.

• Infantino, J., & Little, E. (2005). Students' perceptions of classroom behaviour problems and the effectiveness of different disciplinary methods. Educational Psychology, 25(5), 491-508.

• Kulinna, P. H. (2007-2008). Teachers' attributions and strategies for student misbehavior. Journal of Classroom Interaction, 42(2), 21-30.

• Cothran, D. J., Kulinna, P. H., & Garrahy, D. A. (2009). Attributions for and consequences of student misbehavior. Physical Education and Sport Pedagogy, 14(2), 155-167.

• Honkasilta, J., Vehkakoski, T., & Vehmas, S. (2016). “The teacher almost made me cry” – Narrative analysis of teachers’ reactive classroom management strategies as reported bystudents diagnosed with ADHD. Teaching and Teacher Education, 55, 100-109.

Attribuutio• Orsati, F. T. & Causton-Theoharis, J. (2013) Challenging control: inclusive teachers’ and teaching assistans’ discourse on students with challenging behaviour. International Journal of

Inclusive Education, 17(5), 507–525).• Greene, R. W., Beszterczey, S. K., Katzenstein, T., Park, K., & Goring, J. (2002). Are students with ADHD more stressful to teach?: patterns of teacher stress in an elementary school

sample. Journal of Emotional and Behavioral Disorders, 10, 79-89.• Kos, J. M., Richdale, A. L., & Hay, D. A. (2006). Children with Attention Deficit Hyperactivity Disorder and their teachers: a review of the literature. International Journal of Disability,

Development and Education, 53(2), 147–160.• Ohan, J. L., Cormier, N., Hepp, S. L., Visser, T. A. W., & Strain, M. C. (2008). Does knowledge about attention-deficit/hyperactivity disorder impact teachers' reported behaviors and

perceptions? School Psychology Quarterly, 23(3), 436-449.• Ohan, J. L., Visser, T. A. W., Strain, M. C., & Allen, L. (2011). Teachers' and education students' perceptions of and reactions to children with and without the diagnostic label “ADHD”.

Journal of School Psychology, 49(1), 81-105• Anderson, D., Watt, S., Noble, W., & Shanley, D. (2012). Knowledge of Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) and attitudes toward teaching children with ADHD: the role of

teaching experience. Psychology in the Schools, 49, 511-525.• Johansen, A., Little, S. G., & Akin-Little, A. (2011). An Examination of New Zealand Teachers’ Attributions and Perceptions of Behaviour, Classroom Management, and the Level of Formal Teacher Training

Received in Behaviour Management. Kairaranga, 12(2), 3-12.