opinpajassa taotaan tuloksia · kemi-tornion ammattikorkeakoulu kemi 2009 sarja a. raportteja ja...

Opinpajassa oppi menee päähän paukuttamatta. Ennakoiva ja pitkä-jänteinen opiskelijan ohjaus on tuottanut hyviä tuloksia kolmessa ammattikorkeakoulussa. Ohjauksessa hyödynnetään tieto- ja viestintä-tekniikkaa pedagogisesti perustellulla tavalla unohtamatta kasvok-kain tapahtuvaa kohtaamista. Yhteistyökumppanit ovat Opinpajassa jakaneet omia hyviä käytänteitään ja ideoitaan niin, että innovatiiviset kipinät ovat sinkoilleet sinne tänne ja herättäneet intoa lähteä kokei-lemaan uusia – ja myös vanhoja hyviä ohjausmuotoja.

Opinpajassa taotaan tuloksia

Pia-Maria Lausas (toim.)

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisujaSarja A. Raportteja ja tutkimuksia 3/2009

Pia-Maria Lausas (toim

.)O

pinpajassa taotaan tuloksia

ISBN 978-952-9785-82-7ISNN 1236-0570

Kemi-Tornion ammattikorkeakouluKemi 2009

Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 3/2009



© Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijät

ISBN 978-952-9785-82-7ISSN 1263-0570

Toimittaja: Pia-Maria LausasGraafinen suunnittelu ja taitto: Pia KuhaKannen kuva: Miguel Ugalde

Solver palvelut Oy, Kouvola 2009

Kemi-Tornion ammattikorkeakouluPL 50494101 KemiPuh. 010 353 50

www.tokem.fi/kirjasto/julkaisut

Sisällys

ALKUSANAT . . . . . . . . . . . . . . . . 7

OPINPAjA I eTT NöTSKAL . . . . . . . . . . . . . 9

OPINPAjA IN A NUT SheLL . . . . . . . . . . . . . 11

Raija LummiMIKä OPINPAjA ON jA MIKSI Se ON OLeMASSA? . . . . . . . 13

Maija-Liisa BlomsterOPINPAjA TehNyT OhjAUKSeN NäKyväKSI OULUSSA . . . . . . 19

Ainomarja SissalaKAjAANISSA MONIMUOTOISTA OhjAUSTA OPPITUNTIeN jäLKeeN . . . 25

Mervi RuotsalainenverKKOKUrSSI TUKeNA MATeMAATTISTeN TAITOjeN yLLäPIdOSSA . . 31

Raija LummiOPINPAjA SAI AIKAAN vIPINää TOrNIOSSA jA KeMISSä . . . . . 35

Teresa ChenASSISTING INTerNATIONAL STUdeNTS TO AccOMPLISh TheIr STUdIeS . . . . . . . . . . . 41

Päivi Innala yhTeISTyö OPINPAjAN TOIMIjOIdeN väLILLä . . . . . . . . 43

Sari Kähkönen & Pirjo SonntagOPINPAjA TUUTOrOINNIN TUeKSI SOSIAALI- jA TerveySALALLA . . . 45

Martta Ruottu TeKNIIKAN PerUSOSAAMISTA vANKISTeTAAN TUKIOPeTUKSeLLA . . . 51

Ari Alm & Helena Ranta-Saarela & Jouko UusitaloOPINNäyTeTyöN verKKO-OhjAUS MAhdOLLISTAA vALMISTUMISeN . . 53

KIrjOITTAjAT . . . . . . . . . . . . . . . . 56

Alkusanat • 7

Alkusanat

Opinpaja on tehnyt ohjauksen näkyväksi ammattikorkeakoulussa. Siinä on mukana paljon vanhaa ja hyväksi havaittua toimintaa, mutta myös nippu uusia asioita, uutta tekniikkaa ja ennen kaikkea yhteistoiminnallista toisilta oppimista. Opinpajassa opis-kelija on pääosassa.

Meillä kaikilla ohjaus- ja opetustyötä tekevillä oli jo entuudestaan tiedossa se, että ammattikorkeakoulun opiskelijan mahdolliset ongelmat opintojen etenemiselle eivät yleensä liity ammattiaineisiin vaan pikemminkin ns. yleissivistäviin aineisiin, kuten kieliin ja matemaattisiin aineisiin. Lisäksi opintopolulla olevat nivelvaiheet, kuten opinnäytetyön tekemiseen ryhtyminen, ovat joskus haasteellisia opiskelijalle. Nämä samat asiat nousivat myös Opinpajassa tärkeään asemaan ja kehittämisen kohteiksi.

Oppimista tapahtuu parhaiten hyvissä olosuhteissa ja ilmapiirissä. Opettajan koko työkenttä, johon kuuluu tiedollisen puolen ohella tiiviisti opiskelijan kohtaami-seen ja tukemiseen liittyvät kysymykset, on tärkeällä sijalla Opinpajassa. Tämän tun-nepuolen merkityksen kiteytti osuvasti kollegani Eeva-Kaarina Kari kaupan toimi-alalta: ”Tykkään tällaisesta hommasta, koska tässä ei ole pelkästään kognitiivinen puoli vaan myös se affektiivinen kyseessä.”

Uuden teknisen välineistön hyödyntäminen opiskelijasta välittävässä Opinpajassa oli sekä haasteellista että myös uutta meille toimijoille. Koulumaailmassa on yleensä vaarana, että ensin hankitaan välineistö ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä, mitä sillä voisi tehdä! Mielestämme onnistuimme tekniikassa hyvin: olihan meillä Opin-pajassa pienet opetusryhmät ja hyvä tekninen tuki käytössä sekä hyvät aiemmat ko-kemukset uuden tekniikan hyväksikäytöstä. Jatkoa ajatellen pitää henkilöstö kuiten-kin ennen välineistön käyttöönottoa pitkäjänteisesti kouluttaa ja sitouttaa uuteen toimintamuotoon, jotta laadukas toiminta näkyy myös opiskelijan tasolla pedagogi-sessa mielessä.

Kaiken kaikkiaan saimme aikaan paljon uutta hankkeeseen osallistuneissa Dia-konia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikössä, Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Toisaalta myös vahvistimme kaikkea jo hy-väksi havaittua opiskelijan oppimisprosessien kehittämisessä.

Toiminnassa hyväksi havaitut asiat ja uudet tuotteet jäävät toivon mukaan elämään ja jatkavat osana oppilaitosten toimintaa hankkeen päätyttyäkin.

8 • raija Lummi

Hyvä hanke poikii uuden alun jossain toisessa muodossa: työvoimahallinnon ja amk:n yhteistyön tiivistäminen voisi olla luonteva jatko Opinpajalle. Tästä käytiin keskustelua valtakunnallisilla amkien ohjaus- ja neuvontapäivillä Kemissä maalis-kuussa 2009.

Raija LummiOpinpaja-hankkeen projektipäällikköKemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Opinpaja i ett nötskall • 9

Opinpaja i ett nötskal

Projektet Opinpaja finansieras av Utbildningsministeriet i Finland och partnerhög-skolorna vilka är den koordinerande Kemi-Torneå yrkeshögskolan, Kajana yrkeshög-skolan och Diak yrkeshögskolan i Uleåborg.

Projektet främjar och stödjer studerandenas yrkeshögskolestudier. Opinpaja hjäl-per studerandena med att slutföra sina studier i tid med hjälp av uppsatta planer och mål i förväg.

Målgruppen i Opinpaja är heltidsstuderande både i ungdoms- och vuxenutbild-ningen, i finskspråkiga och engelskspråkiga utbildningsprogram. Under projektet befann sig studerandena i olika faser av sin utbildningsbana men vårt mål är att stöd-ja studerandena i studier från första skoldagen och under hela studiebanan. För att kunna nå dessa mål står olika medel till förfogande: den nya teknikens pedagogiska utnyttjande, kartläggning av framgången i de tidigare studierna, eventuella svagheter i tidigare studier, möjliga planer för utbytesstudier, militärtjänst o dyl. och i övrigt ett helhetsbemötande av studerandenas situation och förväntningar inför studierna.

Projektet Opinpaja har åstadskommit olika produkter och metoder för att stude-randena kan utexaminera i tid. Partnerskolorna har samarbetat och delat med sig vällyckade idér och studerandeorienterade medel för studerandenas motivering och stöd.

Den nya teknikens pedagogiska utnyttjande har realiserats i både färdiga produk-ter (virtuella kurser) och medverkarnas agerande under projektet i form av virtuella möten, sammanträden och materialbyte i Moodle och LearnLinc.

Bakgrunden för Opinpaja var goda erfarenheter i ett tidigare projekt i Kemi-Torneå yrkeshögskolan. Lärare och studievägledare hade sedan tidigare lagt märke till att det kan förutses vilka studerande som kommer att få problem i sin studiebana. I det tidi-gare projektet tog vi följande moment i granskning: studerande med problem i språk eller matematik i tidigare studier, utbytesstuderande, militärtjänst eller föräldraledig-het eller liknande sabbatsår under studietiden och till slut examensarbete

I Opinpaja-projektet utgick vi ifrån att det sannoligen finns samma grunder för studerandenas förlängda studier i framtiden också och att det är dags att ta itu med saken och ta den nya tekniken till hjälp i pedagogiskt syfte. Högskolestuderande utgör en heterogen grupp och vi ska i förväg och planerat möta våra studerandenas eventu-ella problem på vägen till examen.

10 • raija Lummi

Vi nådde bäst resultat i språkinlärningssidan, i medicinmatematik och examensar-betsprocessen för att inte glömma de innovativa nya klubbar och samarbetsformer som vi kom fram till. Vid sidan av teknikens finesser är en normal diskussion och en fortlöpande dialog och kommunikation mellan lärare och studerande av betydelse då studeranden möter problem i studierna.

Raija LummiOpinpaja projektchefKemi-Torneå Yrkeshögskola

Opinpaja in a Nut Shell • 11

Opinpaja in a Nut Shell

The Opinpaja project was launched in Northern Finland in cooperation with the co-ordinator Kemi-Tornio University of Applied Sciences, along with Kajaani University of Applied Sciences and Diaconia University of Applied Sciences in Oulu. The Opin-paja is financially supported by the Ministry of Education.

The project was introduced as a means to aid students to complete their studies within the period of right to study. The target group in the Opinpaja is degree students from all our units and partner schools, both in Finnish and English programs.

The idea of the Opinpaja project is to encourage the students at the University of Applied Sciences to complete their studies in time from the very first day. However, the participants in this project were at different phases in their studies. In the future, the students will be supported in their studies well, in advance, not only when it is too late (final year students).

The Opinpaja project developed a few new products and methods in languages and medicine mathematic studies. Furthermore some new clubs and activities were launched for student’s use to encourage the study progress. The project also resulted in the continuation of close pedagogical contact with the partners and other units. We developed and used new technology pedagogically to assist the students in their learning. In addition to that, the student orientated, face to face communication was made more effective.

Teachers and study counsellors in every partner school have been aware for a long time that students can have different difficulties, but often for similar reasons in com-pleting their studies within the prescribed time. In many cases, the reasons are: ma-ternity leave, army – military service, the exchange period, difficulties in some sub-jects in previous studies (mathematical subjects, languages etc.) and the process of completing the final thesis.

In the Opinpaja project, we took this pedagogical experience as a focus point. To complete this challenge, we also utilised new technology such as virtual, online envi-ronments as Moodle and WebCT and online electronic classroom LearnLinc. These environments were also in use for a meeting forum in the cooperation with the part-ners.

We are facing more challenges at the Universities of Applied Sciences. One of those is that the number of inhabitants is decreasing in Northern Finland. Secondly, stu-

12 • raija Lummi

dents come from heterogeneous backgrounds and skills and more foreign students are coming to Northern Finland to study. We will probably have also more students doing virtual courses in the future. This means that we have to be prepared for new learning styles and new methods to assist the students to complete their studies in time.

From this point of view, the Opinpaja project proved that new technology used in a pedagogical way can be more efficiently used to support students in advance, not only when the difficulties are too challenging and it is too late to react. Every single student is important.

Raija LummiOpinpaja Project ManagerKemi-Tornio University of Applied Sciences

Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? • 13

raija Lummi

Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa?

Opinpaja-hanke edistää ja tukee opiskelijoiden oppimisprosesseja kohti tulevaa tut-kintoa ja työelämään siirtymistä. Opinpajan perusidea on tutkintoon valmistumis-prosessin tehostaminen opiskelijakeskeisesti käyttämällä hyväksi ennakoinnin kei-noja.

Opetusministeriön rahoittamassa hankkeessa on ollut mukana sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa olevia päätoimisia opiskelijoita. Myös vieraskieliset, tutkin-toon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat ovat osallistuneet Opinpajaan. Suu-ren ryhmän kaikissa yhteistyökouluissa ovat muodostaneet ns. lisäajalla opiskelevat.

Opinpajassa opiskelija nähdään opiskelunsa subjektina, kokonaisuutena, jota ohja-taan ottamaan vastuuta opiskelustaan tavoitesuuntautuneesti ammatillisen kasvun eri vaiheissa matkalla työelämään. Ammatillisessa kasvussa huomioidaan ennen kaikkea opiskelijan vahvuudet ja itsetunnon vahvistaminen. Hankkeen tehtävänä on siirtää yhdessä tai erikseen tuotettuja ohjauksen malleja omien toimialojen lisäksi verkoston korkeakouluille sekä myöhemmin muille ammattikorkeakoululle.

Opinpajan filosofiaan kuuluu kiinteästi uuden teknologian pedagoginen hyödyn-täminen avoimissa oppimisympäristöissä. Avoin oppimisympäristö tarkoittaa opis-kelijan kohtaamista välineen avulla tai ilman. Käytössä on ollut alusta asti reaali-aikainen etäopetusjärjestelmä LearnLinc sekä eri yhteistyökouluissa käytetyt verkko-oppimisympäristöt Moodle, WebCT ja Blackboard ex. WebCT6, joita on hyödynnetty kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen ohella. Myös partnereiden ja kollegojen välinen yhteydenpito, palaverit, tiimikokoukset ja informaation vaihto toteutettiin monipuo-lisesti viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Opinpajan lähtölaukauksena 24. tammikuuta 2008 toimi Kemi-Tornion ammatti-korkeakoulun projektipäällikön Raija Lummin ja vararehtori Markku Tarvaisen yh-teydenotto Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikköön ja Kajaanin ammatti-korkeakouluun. Ensimmäinen tapaaminen sovittiin Ouluun 12. helmikuuta 2008. Hankepartnerit informoivat omia toimialojaan laajasti toiminnan aloittamisesta ja työnjaosta.

Alkumetreistä lähtien Opinpajan viesti on ollut lyhyt ja selkeä: opiskelijoiden tut-kintoon valmistumista on tehostettava aloittamalla oppimisprosessin ohjaus ensim-mäisestä koulupäivästä lähtien. Tämä missio on ollut yhteinen kaikille partnereille.

14 • raija Lummi

TAUSTAA jA PeLISääNTöjä TOIMINNALLe

Opinpaja-hankkeen taustalla olivat hyvät kokemukset Kemi-Tornion ammattikorkea-koulun kaupan alalla vuonna 2006 aloitetusta oppimisprosessien kehittämisprojek-tista, jossa kiinnitettiin huomiota rästiopintoihin ja valmistumisen viivästymiseen tietyillä opiskelijaryhmillä. Näitä ryhmiä ovat opistoväylän kautta ammattikorkea-kouluun tulleet, keskimääräistä heikomman pohjakielitaidon omaavat sekä lukihäi-riöistä tai muista oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat. Merkittävän ryhmän muo-dostavat ulkomaan vaihdosta, harjoittelusta, vanhempainvapaalta tai armeijasta kes-ken lukukauden tulleet tai toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyneet opiskelijat.

Opinpaja-hankkeessa on siis hyödynnetty jo hankittuja kokemuksia, mutta toimin-ta on ollut aiempaa kattavampaa suuntautuen erityisesti pedagogiseen kehittämistyö-hön niin välineen kuin toiminnan tasolla sekä yhteistyöverkostoitumiseen. Vaikka hankkeen tavoitteena on opiskelun tehostaminen ja henkilökohtaistaminen, opiskelu liittyy aina työelämään ja sen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä valmistuneen opis-kelijan mahdolliseen tulevaan työpaikkaan alueella.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat tapasivat syksyllä 2007 ja kartoittivat opiskelijoiden tarvetta Opinpaja-toimintaan eri toimialoilla. Periaatteel-lisena linjauksena oli, ettei kaikkia opiskelijoita oteta Opinpajaan. Toiminta pitää rajata ja sillä on oltava pelisäännöt. Opinpajasta ei saa muodostua vaihtoehtoa tai ”luistelukenttää” opinnoille. Hankkeen tehtävä on tukea opinnoissa, ei madaltaa niiden vaatimustasoa.

OPINPAjAN TOIMIjAT

Opinpaja-hankkeeseen osallistuvien Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vastuuhen-kilöt tapasivat Oulussa helmikuussa 2008. Kokouksessa päätettiin käynnistää toimin-ta suunnitellussa viitekehyksessä, avoimena ja uutta luovana.

Opinpaja-hankkeen projektipäällikkö on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin lehtori ja opinto-ohjaaja Raija Lummi. Kajaanin ammattikor-keakoulun vastuuhenkilö on opintoasiain päällikkö Ainomarja Sissala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön vastuuhenkilö opinto-ohjaaja Maija-Liisa Blomster.

Opinpajan toimijat jalkauttivat hanketta omissa oppilaitoksissaan mm. henkilöstö-kokouksissa ja palavereissa. Opinpajaan ei yhteisellä sopimuksella haluttu erillistä johto- tai ohjausryhmää ja organisaatiorakenne päätettiin pitää matalana. Ohjaus-henkilöt eli opinto-ohjaajat valikoituivat toiminnan avainhenkilöiksi.

Opinto-ohjaajien lisäksi Opinpajan keskeisiä toimijoita ovat olleet ne opettajat, joi-den opintojaksoilla suorituksia on jäänyt rästiin. Mukana toiminnassa on ollut kaik-kien partnerikoulujen opettajia, jotka ovat muodostaneet oppilaitosten ja toimialojen rajat ylittäviä yhteisiä työryhmiä.


LUKUKAUSISyKLIT

Keväällä 2008 Opinpaja-hankkeessa päätettiin edetä rauhallisesti ensin totutuilla toimintatavoilla ja sitten asteittain ottaa käyttöön uusia ohjausmuotoja. Opinpajassa panostettiin pienryhmä- ja yksilöopetukseen sekä -ohjaukseen, hyödynnettiin kunkin oppilaitoksen aiempia kokemuksia ja keskityttiin toimintojen kehittämiseen. Opin-pajan hankepartnerit tarkastelivat ja kartoittivat olemassa olevia malleja ja prosesse-ja sekä hyödynsivät niitä toisiltaan oppien.

Tavoitteeksi otettiin uusien etäopetus- ja viestintäjärjestelmien pedagoginen hyö-dyntäminen opiskelijoiden ohjaamisessa sekä hankepartnerien yhteydenpidossa. Kos-ka partnerikouluissa oli käytössä eri verkko-oppimisympäristöt, päätettiin, että jo-kainen kokoaa Opinpajan ohjaustoiminnan omille alustoilleen.

Loppukeväästä 2008 LearnLinc-ympäristössä pidetyssä hankepartnerien virtuaa-lisessa yhteispalaverissa suunniteltiin tulevalle syyslukukaudelle teemamaista ja tiimi-mäistä toimintaa, jossa ammattikorkeakoulujen toimijat lisäisivät ristikkäistä toi-mintaa ja kokemusten vaihtoa. LearnLinc-tapaamiset osoittautuivat erittäin onnistu-neiksi, koska mahdollisuus yhteiseen keskusteluun verkoston sisällä on hedelmälli-sempää kuin kahdenvälinen puhelin- tai sähköpostiyhteys.

Kuva 1. Opinpaja-hankkeessa toimijoiden välinen yhteydenpito ja kokoukset järjestettiin pääosin virtuaalisesti. Opinpajan kick off -kokouksen jälkeen hankepartnerit (vas.) raija Lummi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja Maija-Liisa Blomster diakin Oulun toimi-paikasta tapasivat seuraavan kerran vasta maaliskuussa 2009 ammattikorkeakoulujen valta-kunnallisilla ohjaus- ja neuvottelupäivillä Kemissä.

16 • raija Lummi

Keväällä ehdittiin muun työn ohessa myös työstää Opinpajan ”tuotteita”, joista esi-merkkinä täysin virtuaalinen ja kaikille toimialoille sopiva ruotsin kielen preppaus-kurssi. Kurssille pystyi osallistumaan opiskelijoita eri toimialoilta ja eri partnerikou-luista.

Syksyllä 2008 toimintansa aloittivat seuraavat partnerikoulujen yhteiset tiimit: edellä mainittu ruotsin virtuaalinen preppauskurssi kaikille toimialoille, lääkelasken-ta sekä opinnäytetyöprosessi ja kirjoittaminen. Nämä tiimit nähtiin merkityksellisiksi opiskelijan opintopolun nivelvaiheiden ohjauksessa.

Hankkeet vaativat kypsyttelyaikaa, ennen kuin ne muotoutuvat ja istuvat muuhun toimintaan. Näin kävi myös Opinpajassa. Syksyn 2008 edetessä ruokahalu kasvoi syödessä ja kaikki partnerit tehostivat Opinpajan toimintaa ja innovointia. Projekti-päällikölle mieluisaa oli lukea raporteista eri toimialojen ja koulutusohjelmien suun-nitelmia keväälle 2009. Hankeajan lähetessä loppuaan Opinpajaa ei suinkaan aiottu ajaa alas, vaan toimintaa oli tarkoitus jatkaa mm. opinnäytetyön ohjauksessa ja muus-sa ohjaustoiminnassa.

MääräLLISTä jA LAAdULLISTA TULOSTA

Opinpaja on ottanut haasteekseen ennakoinnin. Opiskelijoiden valmistumista tulee ennakoida heti ensimmäisestä opiskelulukukaudesta alkaen. Koska opiskelijoiden oppimishistoria ja elämänvaiheet ovat erilaisia, ohjaamisessa on kiinnitettävä huo-miota jokaiseen opiskelijaan yksilönä ja kokonaisuutena.

Opinpajassa ”exit”-vaihe alkaa ”entry”-vaiheesta. Toisin sanoen opiskelijan tutkin-toon valmistautuminen alkaa ensimmäisestä opiskelupäivästä. Ennakointi, opettaja-tuutorin pitämä tulohaastattelu ja kokonaisuuden kartoitus, aiemmat opinnot ja tu-levat suunnitelmat muodostavat opiskelijan tutkintoon valmistumisen rungon.

Ennakointiprosessin kehittäminen määriteltiin Opinpajan syksyn 2008 tavoitteeksi. Ennakoivasta toiminnasta oli toki paljon kokemuksia ja käytänteitä eri toimialoilta, joten pyörää ei tarvinnut keksiä uudestaan. Opinpajan toimijoiden tuli vain dialogin ja yhteistyön kautta löytää mopot uuteen käyttöön ja tehostaa niiden toimintoja.

Ammattikorkeakoulujen strategiassa yksi tärkeä osa-alue on laatutyön organisointi ja laadun kehittäminen. Opinpajan toiminta tähtää selvästi laadun kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjan mukaan laatu on tavoittei-den saavuttamista, josta on näyttöä.

Ensisijainen hanketulos on luonnollisesti opiskelijoiden valmistuminen ammattiin. Opinpaja on kiistattomasti auttanut monia opiskelijoita eteenpäin opinnoissaan. Opinpajasta saadut tulokset auttavat toivon mukaan myös hankkeen loppumisen jäl-keen opiskelijoita valmistumaan ajallaan ja siirtymään sujuvasti työelämään.

Tutkintomäärien lisäksi laatua on myös opiskelijoilta saatu hyvä palaute toimin-nasta. Opiskelijoille on jäänyt Opinpajasta päällimmäiseksi hyvä mieli: heistä ja hei-dän oppimisestaan välitetään aidosti.

Opinpaja luotiin opiskelijaa varten, mutta sillä on merkitystä myös ammattikor-keakouluille, koska tutkintojen määrät ja tavoitteellisessa valmistumisajassa pysy-


minen nostavat myös oppilaitosten profiilia. Tutkintomääriä pidetään jatkossa yhä keskeisempinä ammattikorkeakoulujen laatumittareina. Partnerit raportoivat lisäksi ohjauksen näkyväksi tekemisestä ja työnjaon selkiintymisestä ohjaushenkilökunnan välillä. Ohjauksen merkitystä on voitu alleviivata hankkeen avulla.

Opinpaja on hyödyntänyt toiminnassaan jo olemassa olevia ennakoinnin malleja sekä hyväksi koettuja käytänteitä eri aloilta ja partnerikouluista. Opinpaja on herät-tänyt myös uusia ajatuksia ja innovatiivista toimintaa, jota on integroitu ja inklusoitu osaksi koulun muuta toimintaa. Tätä yllätyksellistä puolta ei sovi vähätellä.

Hankkeen tuloksiksi voi myös lukea ohjaus- ja opetustyötä tekevien verkostoitumi-sen, uudet oppimista tehostavat tuotteet, kuten Opinpajassa kehitellyt lääkelasken-nan tukikurssit, ruotsin virtuaalinen kurssi jne. Hanketulokseksi voidaan laskea myös partnerikoulujen ja eri toimialojen keskinäinen yhteistyö. Tulokset ovat osaksi produkti- osaksi prosessiluonteisia ja palvelevat yksilöä eli opiskelijaa ja korkeakoulun sisäistä toimialojen välistä yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä pohjoisen korkea-koulujen välillä.

Kajaanin, Kemi-Tornion alueen ja Oulun valmistuvat opiskelijat hyödyttävät poh-joiseen jäädessään ympäröivää yhteiskuntaa joko työntekijän tai työnantajan ominai-suudessa. Suomen yrittäjätilastot nuorten valmistuvien osalta eivät ole mairittelevia, joten Opinpajan jatkoksi voisi kehittää hankkeen, joka aluekehityksen näkökulmasta kannustaisi ja valmentaisi opiskelijoita yrittäjyyteen.

Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa • 19

Maija-Liisa Blomster

Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa

Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa on kehitetty Opinpaja-toimin-tamallia, joka mahdollistaa opiskelijan valmistumisen ammattiin säännönmukaisessa ajassa huomioimalla opiskelun aikana hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja kehit-tämiskohteensa. Varhaisen puuttumisen mallissa seulotaan ne opiskelijat, joiden opin-tojen etenemisessä on esteitä, ja kootaan heidät Opinpajaan, jossa tukitoimet ovat keskitetysti saatavilla.

Opinpajassa keskitytään sekä ennaltaehkäisevään toimintaan, johon sisältyy muun muassa valmentava kielten opetus ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden aktivointi, että korjaavaan toimintaan, kuten opiskelijoiden opastamiseen oikeaan aikaan oike-aan paikkaan suorittamaan jäljellä olevia opintoja sekä tarvittaessa tukipalvelujen piiriin (esim. Purje-projekti).

Opinpajaan liittyvän ohjausprosessin aukikirjoittaminen on auttanut selkiyttämään ja rajaamaan opinto-ohjaajan, tutoropettajan ja opintokokonaisuuksissa opettavien lehtoreiden työnjakoa.

TAUSTAA

Diakonia-ammattikorkeakoulussa on järjestelmällisesti kehitetty opintojen ohjausta (Häkkinen & Nieminen 2007) ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu-jen esteettömyyttä (Marttila & Häkkinen 2007).

Diakonia-ammattikorkeakoulu

• Oulun toimipaikka perustettu 2000

• Opiskelijoita 3 000, joista Oulun toimipaikassa 300

• henkilöstöä 300, joista Oulun toimipaikassa 22

• Ammattikorkeakoulututkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 5, joista Oulun toimipaikassa 2

• ylempiin ammattikorkeakoulu -tutkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 3

20 • Maija-Liisa Blomster

Aikuiskoulutuksen määrä kasvaa, ikäluokat pienenevät ja ammatinvalintaan ja elä-mäntilanteisiin liittyvät ohjaukselliset haasteet lisääntyvät. Uutena toimintamuotona on Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa aloitettu monimuotokou-lutus ja työvoimapoliittinen tutkintoon johtava sairaanhoitajakoulutus. Aikuisopis-kelijoiden heterogeenisuus, erilaiset opiskeluvalmiudet ja oppimisstrategiat sekä ai-kaisempi kokemus asettavat omat vaatimuksensa opetukselle ja ohjaukselle. Erilais-ten opiskelijaryhmien kanssa toimivan ohjaushenkilöstön on kyettävä ratkaisemaan muun muassa, miten löytää yhteisiä ohjausaikoja sekä miten hyödyntää viestintä-teknologiaa ohjauksessa. (Lätti & Putkuri, 2008, 42–43.)

OhjAUSTArPeIdeN KArTOITUS

Tarjolla olevat tukimuodot ja palvelut eivät aina tavoita opiskelijoita, jotka hyötyisivät niistä eniten. Jotta ohjaustoiminta olisi tuloksellista, on kysynnän ja tarjonnan koh-dattava. Oppimisen esteitä on pyrittävä ennaltaehkäisemään kartoittamalla mahdol-liset riskiryhmät ajoissa.

Opinpajalaisia Diakin Oulun yksikössä ovat ammatillisen väylän kautta tulleet, pohjakielitaidoltaan puutteelliset, lukihäiriön tai muita oppimiseen vaikuttavia estei-tä omaavat, toisesta oppilaitoksesta siirtyneet sekä ne, jotka opiskeluajan sisällä eri-näisistä syistä esim. ulkomaanvaihdon, vanhempainvapaan tai asevelvollisuuden ta-kia ovat olleet poissa jonkin aikaa tai muuten poikenneet säännönmukaisesta opiske-lusta.

Opiskelija-analyysin ja ohjaustoiminnan tehostamiseksi opintojen alkuvaiheesta lähtien Diakin Oulun toimipaikassa kerättiin kolmelta eri opiskelijaryhmältä palau-tetta opintojen sisällöstä ja ohjauksen tarpeesta ensimmäisen lukuvuoden aikana. Kar-toitukseen osallistuivat nuorten koulutuksen sairaanhoitajaopiskelijat (N=28), aikuis-koulutuksen monimuoto-opiskelijat (N=22) ja työvoimapoliittisen koulutuksen sai-

AMK-tutkinnot

viittomakielentulkin koulutusohjelma

viestinnän koulutusohjelma

hoitotyön koulutusohjelma

Sosiaalialan koulutusohjelma

Oulun yksikkö

degree Programme in Social Services

Oulun toimipaikka

Ylemmät AMK-tutkinnot


Terveysalan koulutusohjelma

viittomakielentulkin koulutusohjelma

Taulukko 1. Opinpaja toimi diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön hoitotyön ja so-siaalityön koulutusohjelmissa 2008–2009.


raanhoitajaopiskelijat (N=20). Opiskelijoiden palautetta analysoitaessa esiin nousi kolme kohdetta, joihin opiskelijat kaipasivat lisää ohjausta:

1. opetukseen ja oppimiseen liittyvät käytännön järjestelyt2. opetussuunnitelman sisältöön liittyvä ohjaus ja 3. harjoittelun polun ohjaus/henkilökohtaistaminen.

Ohjauksen kehitystarpeita ja verkko-ohjausta käsiteltiin myös opiskelijaryhmien omilla keskustelualustoilla. Varsinkin aikuiskoulutuksen opiskelijoilla, joilla on am-matillinen pohjakoulutus ja useiden vuosien työkokemus takanaan, oli vaikeuksia arvioida omia opiskelutaitojaan (kuten verkko-opiskeluvalmiuksia) sekä omaa taito-tasoaan ammattiaineissa (esim. kielissä ja lääkelaskennassa). Näissä ongelmakohdissa he tarvitsivat runsaasti ohjausta ja rohkaisua.

OPISKeLIjOIdeN OhjAUKSeN KehITTäMINeN

Opinpajan käynnistämisen ja toiminnan aikana Diakin Oulun toimipisteessä paikal-listettiin opiskelijoiden ohjauksessa selkeitä kehittämisalueita.

Jokainen opiskelijaryhmä ja ryhmän jäsen tarvitsee yksilöllistä ja tilannesidonnais-ta ohjausta opetuksen käytännön järjestelyihin sekä henkilökohtaisen opiskelunsa tueksi. Opiskelijoiden iät vaihtelevat suuresti ja ryhmät saattavat olla hyvin hetero-geenisia, joten opiskelija-analyysiin on käytettävä aikaa. Ohjaus on räätälöitävä vas-taamaan opiskelijan tarpeita.

Opintojen ohjaus tulee käynnistää heti koulutuksen aloitusvaiheessa, jolloin oh-jausprosessille varataan riittävästi aikaa ja opiskelijan sitouttaminen opiskelumuo-toon ja opetussuunnitelman toteuttamisperiaatteisiin alkaa.

Opiskelijaryhmissä on mukana opiskelijoita, joiden valmiudet (esim. atk- ja perus-laskutaidot) eivät riitä itsenäiseen opiskeluun opintojen alkuvaiheessa. Ohjaustarpei-den kartoitukseen osallistuneista Diakin opiskelijoista osa ilmoitti, että kontaktiope-tus on heille paras tapa oppia. Luokkaopetus opettajan johdolla ikään kuin ”pakottaa” oppimaan, ja mahdollisuus kysymyksien esittämiseen edesauttaa asioiden omaksu-mista. Tämä näkemys nousi esiin etenkin lääkelaskujen tukiopetuksessa. Kontakti-ohjauksen ja verkko-ohjauksen suhdetta ja sisältöjä täytyy perusteellisesti harkita sosiaali- terveys- ja kirkonalan eri opiskelumuodoissa.

Opiskelijoita on kannustettava itseohjautuvuuteen. Opiskelija voi kuitenkin vai-kuttaa HOPS:iinsa vasta, kun hän on hahmottanut oman opiskelunsa polun kokonai-suutena. Tässä hahmottamisessa opetussuunnitelma on välttämätön apuväline. Jos opetussuunnitelma on hankalasti luettavissa (esim. www-sivuilla oleva versio) ja sen kieli on vaikeaselkoista, opiskelijat tarvitsevat runsaasti ohjausta ymmärtääkseen omien opintojensa sisällöt ja ammattitaidon keskeiset ydinalueet.


OhjAUSTA verKOSSA jA KASvOKKAIN

Ohjauksen yleisen tarvekartoituksen jälkeen Diakin Oulun yksikössä luotiin elo-kuussa 2008 Opinpaja-verkkoympäristö. Sen rakentamisessa käytettiin apuna opis-kelijoilta kerättyä ja analysoitua palautetta ohjauksen tarpeesta ja sisällöstä. Opinpajan-verkkoympäristöön poimittiin opiskelijoita (N=74) kaikista opiskelijaryhmistä. Mu-kaan otettiin mm. ne opiskelijat, joilla syyslukukauden 2008 alussa oli perusopintoja suorittamatta tai ammattiopintojen opintojaksoja kesken.

Verkkoympäristöön on koottu opinpajalaisille tarpeellista tietoa esimerkiksi kielten preppauskursseista, tenttipäivistä, lääkelaskennan tukiopetuksista sekä opetussuun-nitelman muutoksista. Vuorisen (2006, 183) tutkimuksessa, joka käsittelee ohjaajien näkemyksiä internetin merkityksestä työvälineenä, ilmenee, että verkkosivuja käyte-tään ensisijaisesti tiedon välittämiseen ja olemassa olevien palvelujen edistämiseen.

Opiskelijat eivät ole intoutuneet keskustelemaan Opinpajan verkkoympäristössä. Ehkä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat arkoja verkkokeskustelijoita ja kynnys kommenttien kirjoittamiseen on korkea. Joitakin Opinpajaan liittyviä tarkentavia kysymyksiä on tullut ohjaajille sähköpostitse.

Verkkoympäristön ohella Opinpajassa annetaan ohjausta myös kasvokkain yksilö- ja/tai ryhmätilanteessa. Face to face -kontaktit ohjauksessa auttavat opiskelijaa hallit-semaan syy- ja seuraussuhteita, mitä taitoa he tarvitsevat myös työelämässä. Tähän ei päästä pelkällä verkko-ohjauksella.

Oulun toimipaikassa verkko-ohjaus alkoi syksyllä 2007 ja Opinpaja keväällä 2008. Opiskelijoiden näkökulmasta erilaisilla verkkoalustoilla toimiminen (vielä opinto-jaksojen suoritusten lisäksi) näyttäytyy sekavana, ja osa opiskelijoista ei yksinkertai-sesti löydä tarvittavaa tietoa www-sivuilta. Tarve yhtenäistää ja selkeyttää verkossa tapahtuvaa ohjausta on ilmeinen.

OPINPAjAN KOLMe PAINOPISTeTTä

Keväällä 2008 Opinpajan toimintaan osallistui viisi Diakin lehtoria: Ari Hyvärinen, Tarja Tuovinen-Kakko, Tiina Ervelius, Regina Pajari ja Maija-Liisa Blomster. Syksyn 2008 aikana mukaan liittyi opinnäytetöiden ohjaajista Lea Rättyä ja Paula Haapalainen. Lehtoreiden sisällöllinen ohjaus ja nimenomaan face to face -ohjaus keskittyivät lää-kelaskuihin, kielten opetukseen ja opinnäytetyöprosessin tukemiseen.

Aiemmin monet opiskelijat, joilla oli ongelmia suoriutua lääkelaskuista, ilmoittau-tuivat yleiseen tenttiin ja kokeilivat, pääsisivätkö läpi yritys-erehdys-periaatteella. Opinpajassa lääkelaskennan tukiopetus on organisoitu uudella tavalla. Lääkelasken-nan tukiopetuksessa lähdetään siitä, että opiskelijat kokoontuvat säännöllisin väli-ajoin laskuharjoituksiin neljäksi tunniksi kerrallaan, ja aina harjoituskerran päät-teeksi heillä on mahdollisuus tenttiä lääkelaskuja. Näin opiskelijat saavat tarvitsemi-aan laskuharjoituksia, virheiden analysointia sekä ohjausta oman laskutapansa kehit-tämiseen. Tukiopetusryhmissä vertaistuen merkitys, vapaa ilmapiiri ja henkilökoh-


tainen ohjaus ovat mahdollistaneet lääkehoidon oppimisen syventämisen. Lisäksi monen opiskelijan tenttijännitys on vähentynyt huomattavasti.

Kielten tukiopetuksesta tiedotetaan opiskelijoille heti ensimmäisellä lukukaudella. Opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään pohjakoulutuksen mukaisesti. Peruskoulussa ja ammatillisella toisella asteella kieliä opiskelleet osallistuvat kahden opintopisteen laajuiselle preppauskurssille, jossa he kertaavat kielen peruslauserakenteita ja sanas-toa sekä aktivoivat kielitaitoaan. Toisen ryhmän muodostavat lukion suorittaneet, jotka saavat luettavakseen/kerrattavakseen eri materiaalin kuin ammatillisen väylän opiskelijat.

Opinnäytetyön ohjauksessa keskitytään kirjoittamisprosessiin, lähteiden oikeaan käyttöön, tutkimusmenetelmien harjoitteluun, metodin hallintaan ja luotettavaan aineistoanalyysiin. Lisäksi opiskelijoiden ammatillisen asiantuntijuuden kasvattami-nen työelämää palvelevassa opinnäytetyössä ja omalla erityisalueella vaatii ”täsmä-ohjausta”. Monet opiskelijat ovat opintojen loppuvaiheessa tiiviisti työelämässä muka-na ja mielenkiinto opiskelujen loppuunsaattamiseen voi heiketä. Työelämän mukana-olo opinnäytetyöprosessissa edistää tutkinnon loppuun saattamista, mutta vaatii myös lehtoreilta vahvaa panosta. Kevään 2009 aikana Diakin Oulun toimipaikassa kehitetään Blackboard verkko-opiskelualustalla tapahtuvaa opinnäytetöiden ohjaus-ta ja kiinnitetään huomiota lähteiden asianmukaiseen käyttöön.

OhjAUSTehTävIeN SeLKIyTTäMINeN

Diakin Oulun toimipaikassa on tiedostettu eri toimijoiden toimenkuvien ja tehtävien päällekkäisyys. Päällekkäisiä ohjaustilanteita ja sisältöjä on havaittu tutoropettajan, opinto-ohjaajan, opintokokonaisuusvastaavan ja kansainvälisestä vaihdosta vastaa-van lehtorin toimenkuvien välillä. Keskustelujen ja pohdintojen jälkeen päätettiin selkeyttää tehtäviä seuraavan lukukauden alkaessa. Toimijoiden työnjako kirjoitet-tiin auki ja Opinpajan toimintaa arvioitiin 14. marraskuuta 2008 toimipaikan opet-tajien yhteisessä pedagogisen kehittämisen aamupäivässä.

Ohjaustoiminnalle asetettiin kaksi kehittämishaastetta. Ensinnäkin ilmeni, että tutoropettajan ja opintokokonaisuudessa opettavien lehtoreiden välillä tieto ei kulje riittävästi. Tuloksellista ohjaustyötä ei kuitenkaan voi tehdä tuntematta läheisten toimijoiden työprosesseja. Opintokokonaisuuksien lehtorit (mm. opiskelijoiden har-joittelusta vastaavat) eivät välttämättä tunne opiskelijoita entuudestaan. Näin ollen he joutuvat aloittamaan opiskelija-analyysin alusta ja käyttämään paljon aikaa opiske-lijaryhmän perustietojen hakemiseen sekä keskusteluun opiskelijoiden kanssa. Tutor-opettajilta toivotaan jatkossa kunkin opiskelijan perustietojen (esim. ammatillisen taustan ja mahdollisten erityistarpeiden) välittämistä automaattisesti lehtoreille luku-kauden alussa tai yhteisiä palavereita siirryttäessä opintokokonaisuudesta/luku-kaudesta toiseen. Jotta jokaiselle opiskelijalle taattaisiin mahdollisuus pysyä opiskelu-rytmissä, on tärkeää, että tarvittaessa opiskelija ohjataan tukitoimien piiriin heti opintojen alussa.


Toinen kirjattu kehittämishaaste liittyy tutoropettajien ja opinto-ohjaajan yhteis-työhön, joka tähän mennessä on ollut hyvin spontaania. Usein juuri tutoropettaja tai opinto-ohjaaja on se henkilö, joka ensimmäisenä huomaa tai saa tietoonsa, etteivät opiskelijan opinnot etene normaalisti. Tällöin yhteydenotto opiskelijaan on signaali välittämisestä ja yksilöllisestä kohtaamisesta. Tarvittaessa se voi myös johtaa HOPSin päivittämiseen.

Tutoropettajien mielestä tarvitaan ohjaushenkilöstön – niin tutoropettajien keski-näisiä kuin tutoropettajien ja opinto-ohjaajan välisiä – suunnitelmallisia keskusteluja, asioiden tehostettua jakamista ja pitkäjännitteistä yhteistoimintaa. Ongelmallisia ovat varsinkin sellaiset lukukaudet, jolloin tutoropettaja ei opeta omia ryhmiään, jolloin hänen roolinsa opiskelijan ammatillisen kasvun tukena voi olla varsin irrallinen.

* * *

Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa Opinpaja-toiminta jäsentyy ja kehittyy edelleen. Tähän mennessä Opinpajassa on avattu verkkoympäristö, johon on keskitetty ohjaus- ja tukitoimia, on järjestetty kielten preppauskursseja, tehostettu lääkelaskujen tukiopetusta ja aloitettu opinnäytetyön verkko-ohjauksen kehittämi-nen. Opinpajan suurin hyöty on ollut siinä, että hanke on pakottanut jäsentämään ja kehittämään opiskelijan ohjausta. Ennen kaikkea se on tehnyt ohjauksen näkyväksi. Sekä opiskelijat että lehtorit ovat entistä paremmin tietoisia ohjauksesta ja sen saata-vuudesta.

LähTeeT

Häkkinen J. & Nieminen E. 2007. Perustutkinto-opiskelijan ohjaussuunnitelma. Opinto-ohjauksen verkosto. Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lätti M. & Putkuri P. 2008. Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa. Teok-sessa Lätti M. & Putkuri P. (toim.) Ohjaus on kuin tekisi palapeliä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja, raportteja C 32. Joensuu.

Marttila M. & Häkkinen J. 2007. Polulla-projekti. Erityistä tukea ammattikorkea-kouluopinnoissaan haasteita kohdanneille. Loppuraportti, Diak Etelä.

Vuorinen, R. 2006. Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä? Ohjaajien käsityk-siä internetin merkityksestä työvälineenä. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutki-muslaitos, tutkimuksia 19. Jyväskylä.

Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen • 25

Ainomarja Sissala

Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen

Kajaanin ammattikorkeakoulussa Opinpaja-hanke on tehostanut niitä tukitoimia, jotka kohdistuvat erityisesti vieraiden kielten ja matematiikan opintoihin, opinnäy-tetöihin sekä muiden kirjallisten töiden tekemiseen.

Opinpajan myötä on syntynyt myös aivan uusia ohjausmuotoja. Insinöörikoulu-tuksen Tuutoritupa sekä Elektroniikka- ja radiokerho samoin kuin restonomikoulu-tuksen Tehtäväklinikka perustuvat säännöllisiin kokoontumisaikoihin, osallistumi-sen vapaaehtoisuuteen, henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä mukavaan ilmapiiriin.

LähTöTASOA TeSTATAAN KIeLISSä jA MATeMATIIKASSA

Kajaanin ammattikorkeakoulun kaikilla koulutusaloilla on jo usean vuoden ajan to-teutettu erilaisia tukitoimia opiskelijoiden opintojen edistämiseksi.

Opintojensa alussa kaikki opiskelijat tekevät lähtötasotestin sekä ruotsin että eng-lannin kielessä. Testin tulosten perusteella opiskelijat jaetaan tasoryhmiin ja pakolli-sen peruskurssin lähiopetustuntien määrä porrastetaan tason mukaan. Osassa kou-lutusohjelmia opiskelija osallistuu valmentavaan opintojaksoon, mikäli hän ei läpäise lähtötasotestiä.

Myös matematiikassa järjestetään lähtötasotestejä. Testin tulosten perusteella tra-denomi- ja restonomikoulutuksessa olevat opiskelijat jaetaan tasoryhmiin ja pakol-listen perusopintojen opintojakson lähiopetustuntien määrä porrastetaan. Hoitotyön koulutusohjelmassa puolestaan tarjotaan lääkelaskennan valmentavaa opetusta.

Kajaanin ammattikorkeakoulu

• Perustettu 1992

• Opiskelijoita 2 000

• henkilöstöä 200

• Ammattikorkeakoulututkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 12

• ylempiin ammattikorkeakoulu -tutkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 3

26 • Ainomarja Sissala

Tekniikan ja liikenteen alalla järjestetään matematiikan lähtötasotestien sijaan en-nen syyslukukauden alkua noin viikon mittainen vapaaehtoinen matemaattisten aineiden intensiivikurssi. Matematiikan ja fysiikan kahdessa ensimmäisessä opinto-jaksossa lähiopetuksen määrä on porrastettu opiskelijoiden aiemman osaamisen ja koulutustaustan mukaan.

KIeLTeN TäSMäOPeTUSTA

Kajaanin ammattikorkeakoulun Opinpajassa on saatu hyviä kokemuksia siitä, miten pienellä lisäpanostuksella muutostilanteissa, kuten opettajavaihdosten ja opetus-suunnitelmamuutosten yhteydessä, voidaan merkittävästi tukea opiskelijoiden sel-viytymistä opinnoissa. Onnistumisen kannalta on tärkeää kohdentaa opetus rajatulle opiskelijaryhmälle esim. koulutusaloittain.

Ruotsin kielen täsmäopetus syksyllä 2008 on hyvä esimerkki Opinpajan ohjauksen tuloksellisuudesta toteutettuna oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Ruotsin kielen opettaja oli lukuvuoden vaihtuessa jäänyt eläkkeelle. Osalla hänen opettamistaan opiskelijoista oli suorittamattomia opintojaksoja, jotka kartoitettiin heti aluksi. Jotta

Taulukko 2. Kajaanin ammattikorkeakoulussa Opinpajan toimintaa oli yhdeksässä koulutus-ohjelmassa 2008–2009.

AMK-tutkinnot

Palvelut Hyvinvointi Teknologia

Liiketalouden koulutusohjelma

hoitotyön koulutusohjelma

Tietotekniikan koulutusohjelma

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma

Kone- ja tuotanto-tekniikan koulutus-ohjelma

degree Programme in International Business

degree Programme in Sports and Leisure Management

rakennustekniikan koulutusohjelma

Matkailun koulutusohjelma

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma

degree Programme in Tourism


Matkailualan koulutusohjelma

Sosiaali- ja terveys-alan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus-ohjelma


siirtymävaihe sujuisi kitkattomasti, opiskelijoille järjestettiin Opinpajassa kahdeksan tuntia lisäopetusta, jossa keskityttiin ongelmakohtiin ja tuettiin keskeneräisten suo-ritusten loppuun saattamista. Opetukseen osallistui 16 tradenomi- ja restonomiopis-kelijaa, joista 15 suoritti hyväksytysti opintojaksojen uusintatentit.

Toinen esimerkki Opinpajan täsmäopetuksesta on aikuisopiskelijoiden tarpeisiin räätälöity englannin kielen lisäopetus. Aikuisopiskelijoilla on usein pitkä aika aiem-mista kieliopinnoista tai pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto, jossa kieliopin-tojen määrä on ollut vähäinen. Aikuisopiskelijoiden selviytyminen opinnoista vaatii paljon työtä sekä lisätukea. Sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijaryhmälle järjestet-tiin Opinpajassa englannin kielen aktivointi- ja kertauskurssi. Kurssilla harjoiteltiin kirjallista ja suullista ilmaisua sekä paneuduttiin hoitotyön keskeiseen sanastoon. Kurssin aikana valmentauduttiin varsinaisen opintojakson kirjallisen kokeen uusin-taan. Lisäopetus on tuottanut tulosta, sillä kymmenestä osallistujasta seitsemän on tähän mennessä läpäissyt pakollisen englannin opintojakson.

MATeMAATTISTeN AINeIdeN OhjATTUA hArjOITTeLUA TUUTOrITUvASSA

Matemaattis-luonnontieteelliset opinnot muodostavat pohjan tekniikan varsinaisille ammattiopinnoille. Kajaanin ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista noin 40 prosentilla on ammattioppilaitostausta. Tämän lisäksi suuri osa lukioväylää tulleista on suorittanut vain lyhyen oppimäärän matematiikassa ja fysiikassa.

Opinpajassa on kehitetty insinööriopintojen edistämiseksi ja keskeyttämisten eh-käisemiseksi tavanomaisen opettajatuutoritoiminnan lisäksi tukitoiminta, josta käy-tetään nimeä Tuutoritupa tai Tuutoripäivystys. Tuutoritupa tarjoaa opiskelijoille mah-dollisuuden tulla oppituntien jälkeen yksin tai ryhmässä viihtyisään paikkaan ja saada tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opinnoissaan. Tuutorituvan vastuuhen-kilönä toimii yliopettaja Eljas Määttä.

Tuutorituvassa opiskelijat tekevät opettajien johdolla matematiikan, fysiikan ja muiden matemaattisten aineiden harjoituksia ja kotitehtäviä sekä valmentautuvat näiden aineiden tentteihin. Opiskelijat voivat tehdä ohjatusti myös laboratoriotöiden työselostuksia. Mukana on myös opiskelijoita, joille on annettu mahdollisuus kohen-taa heikkoa opiskelumenestystä tekemällä töitä ohjatusti ja näin valmistautua uusinta-tenttiin tai saada oppimistehtävien perusteella hyväksytty suoritusmerkintä.

Tuutoritupa on avoinna neljänä päivänä viikossa kello 16–17. Päivystäjänä vuorot-telee neljä matemaattisten aineiden opettajaa. Tuutorituvassa käy 2–5 opiskelijaa joka päivystyskerralla. Toimintaa varten on varattu erillinen työskentelytila, joka on käy-tettävissä muina aikoina opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn. Päivystysaikoina opiskelijoille on koulun puolesta tarjolla kahvia/teetä ja pientä naposteltavaa.

Vaikka Tuutoritupa-toiminta on koettu yleisesti hyödylliseksi, sen tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet. Ongelmana on ensinnäkin insinööriopiskelijoiden päivittäisen työjärjestyksen pituus. Osa opiskelijoista kokee ohjaukseen jäämisen oppituntien jäl-

28 • Ainomarja Sissala

keen liian raskaaksi. Erityisen haasteellista on ollut tavoittaa niitä opiskelijoita, joilla on vaikeuksia opintojen etenemisessä ja jotka eniten tarvitsisivat ohjausta. Lisäksi opiskelijat mieltävät päivystyksen leimallisesti vain ns. heikoimmille opiskelijoille tarkoitetuksi. Tämä käsitys on korjattava, sillä Tuutorituvan kantava idea on tarjota kaikille halukkaille opiskelumenestyksestä riippumatta suotuisat olosuhteet saattaa opintojaan ohjatusti eteenpäin oppituntien ulkopuolella.

Koska Tuutorituvan iltapäivän päivystysajat eivät sovi kaikille ohjausta kaipaaville, tekniikan ja liikenteen alalla on kehitetty myös muita ohjausmuotoja. Opinpajassa on paneuduttu niin sanotun 0suman purkuun eli niiden insinööriopiskelijoiden ohjauk-seen, joilla on harjoitustöitä tekemättä tai edessä on uusintatentti. Opiskelijalle anne-taan henkilökohtaisia kotitehtäviä, jotka sitten yksityiskohtaisesti käsitellään seuraa-valla tapaamiskerralla. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Opiskelijat, jotka eivät tavanomaisessa luokkahuoneopetuksessa ole saaneet paljoakaan aikaan, ovat yksilö-työskentelyn ja ohjaustapaamisten tuloksena saaneet uusintatentissä hyvän arvosanan.

hArjOITUSTehTävIä hArrASTUSTeN LOMASSA eLeKTrONIIKKA- jA rAdIOKerhOSSA

Elektroniikka- ja radiokerho on alun perin perustettu tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoille, jotka vapaa-ajallaan haluavat kokoontua rakentamaan ja korjaamaan elektroniikkalaitteita tai harrastamaan radioamatööritoimintaa. Kerhotoiminta on linkittynyt Opinpaja-hankkeeseen siinä vaiheessa, kun kokoontumisten painopiste on siirtynyt harrastustoiminnasta opintoihin liittyviin harjoitustöihin. Kerhon vetä-jinä toimivat kaksi koulutusalan opettajaa Harri Honkanen ja Jukka Heino.

Insinööriopiskelijat käyvät kerhossa tekemässä opintojaksojen rästiin jääneitä har-joitustöitä ja laboratoriotöitä. Siirto-opiskelijat täydentävät opetussuunnitelmien eroa-vuuksien vuoksi puutteellisiksi jääneitä suorituksiaan. Kerhoiltoina paikalla on ollut keskimäärin kymmenen opiskelijaa, joista noin kaksi kolmesta on tehnyt opintoihin liittyviä töitä ja kolmannes harrastanut elektroniikkarakentelua tai korjaamista.

Myös opinnäytetöiden tekijät ovat hyödyntäneet mahdollisuutta tehdä iltaisin tut-kimustaan. Kevätlukukaudella 2009 opinnäytetöiden tekijöitä on kerhossa runsaasti. Erityisenä kohderyhmänä ovat jo työelämässä olevat opiskelijat, joilla opinnäytetyö-prosessin aloittamisesta on kulunut yli kaksi vuotta ja jotka tarvitsevat kannustusta keskeneräisten töiden loppuunsaattamiseen.

Kerhotyyppinen toiminta vastaa hyvin Opinpaja-hankkeen tarkoitusta ja edustaa erilaista tapaa oppia. Vapaamuotoinen, harrastuspohjalta lähtevä toiminta madaltaa opiskelijoiden kynnystä hakea ohjausta oppimisvaikeuksiin ja suorittaa rästiin jää-neitä tehtäviä. Mahdollisuus työskennellä koulun laboratorioissa myös iltaisin on omiaan lisäämään opiskelijoiden kiinnostusta ja motivaatiota alaa kohtaan.


TehTäväKLINIKALLA KeSKITyTääN KIrjALLISIIN TehTävIIN

Opinpaja-hankkeessa on perustettu Kajaanin ammattikorkeakoulun restonomikou-lutusta palveleva Tehtäväklinikka, joka on verrattavissa insinöörikoulutuksen Tuuto-ritupaan ja kerhotoimintaan. Tehtäväklinikan idea syntyi matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden kanssa käytyjen ohjauskeskustelujen sekä opettajien koke-musten pohjalta. Niistä kävi ilmi, että monille opiskelijoille tuottaa vaikeuksia tarttua annettuihin tehtäviin ja saada ne ajoissa valmiiksi. Erityisesti kirjallisten tehtävien tekemisessä on ongelmia.

Tehtäväklinikka aloitti toimintansa tammikuussa 2009. Kerran viikossa varsinais-ten oppituntien jälkeen (kello 15.30–17.00) atk-luokassa restonomiopiskelijoilla on mahdollisuus saada tehostettua ohjausta tehtävien tekemisessä. Opettajat päivystävät vuorotellen ja auttavat opiskelijoita mm. harjoitustehtävien ja esseiden rakenteiden luomisessa sekä lähteiden etsinnässä. Tavoitteena on ohjata opiskelijat tehtävien kimp-puun ja tekemään ne valmiiksi ajallaan. Tehtäväklinikka on tavoittanut enemmillään kymmenen opiskelijaa/kokoontumiskerta.

Kuva 2. Opinpajassa opiskelijoita ohjattiin paljon uutta tekniikkaa hyödyntäen. Mervi ruot-salainen (vas.) ja Ainomarja Sissala Kajaanin ammattikorkeakoulusta tutustuvat ensin mai-nitun Moodle-ympäristöön rakentamaan matematiikan tukikurssiin.

verkkokurssi tukena matemaattisten taitojen ylläpidossa • 31

Mervi ruotsalainen

Verkkokurssi tukena matemaattisten taitojen ylläpidossaKajaanin ammattikorkeakoulussa on sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen opiskelijoille järjestetty mahdollisuus osallistua matematiikan tukikurssille syksystä 2007 lähtien. Opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin ja tulosten perus-teella valikoituvat tukikurssille. Noin 30–40 prosentilla opiskelijoista on vaikeuksia suoriutua matematiikan peruslaskutoimituksista.

Opinpaja-hankkeessa tehtiin Moodle-oppimisympäristöön itseohjautuva matema-tiikan tukikurssi käyttäen hyväksi olemassa olevaa teknologiaa. Verkkokurssi ote-taan opetuksessa käyttöön kevään 2009 aikana.

NOIN KOLMANNeKSeLLA ONGeLMIA PerUSLASKUTOIMITUKSISSA

Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoiden matemaattisissa taidoissa on huomattavia eroja, joita koulutustausta ei yksin selitä. Koulutusohjel-maan hakeutuvilla opiskelijoilla on pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto, lähihoita-jatutkinto tai jokin muu vastaava tutkinto. Koulutuspohjasta riippumatta osalla opis-kelijoista on vaikeuksia suoriutua peruslaskutoimituksista ilman laskinta. Laskutoi-mitukset desimaaliluvuilla, verrantoyhtälö- ja prosenttilaskut sekä laatumuunnokset ovat osoittautuneet erityisen ongelmallisiksi.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen aloittaville opiskelijoille järjestetään matematiikan perusteiden lähtötasotesti. Testin suorittaminen auttaa opiskelijaa saamaan kuvan omista matemaattisista valmiuksis-taan. Lähtötasotestin tulosten perusteella matematiikan tukikurssille osallistumista suositellaan noin 30–40 prosentille opiskelijoista.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on syksystä 2007 alkaen tarjottu sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen opiskelijoille mahdollisuutta osallistua matematii-kan perusteiden kertauskurssille ennen Lääkehoidon perusteet -opintojakson suorit-tamista. Tukikurssilla opiskelijat voivat kerrata matematiikan perusteita, joiden hal-litseminen on edellytys lääkelaskujen virheettömälle suoritukselle. Samalla opiskeli-jan varmuus omasta osaamisestaan vahvistuu. Tukikurssi on sisältänyt 20 tuntia lä-hiopetusta, itsenäisiä harjoituksia sekä lopputestin.

32 • Mervi ruotsalainen

vUOrOvAIKUTTeISTA ONGeLMANrATKAISUA verKKOyMPärISTöSSä

Opinpaja-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin matematiikan tukikurssi virtuaa-liseen Moodle-oppimisympäristöön. Verkkokurssilla opiskelija voi opiskella ja kerra-ta matematiikan perusteita omien tarpeidensa mukaan sekä testata itsenäisillä har-joituksilla omaa edistymistään.

Matematiikan tukikurssi käynnistyy lähtötasotestillä. Tukikurssi käsittää rooma-laisten lukujen kertausta, desimaalilukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskujen harjoittelua sekä laatumuunnoksia. Verranto- ja prosenttilaskuyhtälöitä harjoitellaan sovellettuna lääkelaskuihin. Verkkokurssiin sisältyy tekstipohjainen teoriaosuus sekä laskutoimituksia, joiden ratkaisemista on havainnollistettu kuva- ja videomateriaalin avulla. Opiskelijan itsenäiset harjoitukset on toteutettu siten, että opiskelija saa välit-tömän palautteen suorituksensa oikeellisuudesta.

Kuva 3. hoitotyön koulutusohjelmassa aloittanut opiskelija suorittaa lähtötasotestin virtuaalisessa Moodle-oppimisympäristössä.

Kuva 4. Suorittaessaan itsenäisiä tehtäviä Moodlessa opiskelija saa välittömän palautteen vastauksensa oikeellisuudesta.

verkkokurssi tukena matemaattisten taitojen ylläpidossa • 33

Kuva 5. videon avulla opiskelija voi havainnollisesti nähdä, miten laskutoimitus suoritetaan.

Ongelmaratkaisuperusteinen matematiikan opiskelu edellyttää, että opiskelija hal-litsee hyvin peruslaskutoimitukset. Peruslaskutoimitusten kuten kertotaulun hallinta perustuu osittain mallioppimiseen, ns. ulkoa opittuihin sääntöihin ja rutiininomai-siin toimintoihin. Matematiikan verkkokurssilla peruslaskutoimitusten oppimisessa hyödynnetään videolla esitettävää ratkaisua, jonka perusteella opiskelija omaksuu matematiikan perussääntöjä mallioppimisen avulla.

Opiskelijoiden keskinäistä sekä opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta tu-kevat Moodle-oppimisympäristön keskustelualueet sekä sähköposti. Verkkokurssilla eri aihealueille on luotu omat keskustelufooruminsa, jotka aktivoivat opiskelijaa ky-symään tietoa ongelmatilanteissa. Foorumeilla opiskelijan esittämiin kysymyksiin voivat vertaistukena vastata myös muut verkkokurssille osallistuvat opiskelijat. Lisäksi Chat-toimintoa voidaan käyttää ongelmatilanteiden selvittelyyn reaaliajassa.

Moodle-oppimisympäristöön rakennettu virtuaalinen matematiikan tukikurssi otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön kevätlukukaudella 2009 tammikuussa opinton-sa aloittaneille sairaanhoitajaopiskelijoille.

Opinpaja sai aikaan vipinää Torniossa ja Kemissä • 35

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

• Perustettu 1992

• Opiskelijoita 2 800

• henkilöstöä 260

• Ammattikorkeakoulututkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 15

• ylempiin ammattikorkeakoulu-tutkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 4

raija Lummi

Opinpaja sai aikaan vipinää Torniossa ja Kemissä

Keväällä 2008 Opinpaja lanseerattiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin toimialalla. Myös tekniikka sekä sosiaali- ja terveysala olivat alusta asti mukana hankkeessa, mutta niissä toiminnan painopiste ajoitettiin syksyyn.

Vallitsevan tilanteen ja toiminnallisen tarpeen kartoittaminen eri toimialoilla sekä dialogi ohjaustyötä tekevien toimijoiden välillä oli erittäin hedelmällistä. Vaikka mm. sosiaali- ja terveysalalla on tuutoroinnissa ja ohjauksessa pitkät perinteet, ennakko-kartoitus osoitti, että 70 terveyden opiskelijalla ilmeni tarvetta Opinpajan toiminnalle. Toinen esimerkki on kaupan osatoimialalta, jossa Opinpajaan toimintaan ohjattiin heti toiminnan alkaessa 45 opiskelijaa. Opinpajan kriteerit täyttäviä opiskelijoita löy-tyi kaikilta toimialoilta.

Koska Opinpajan lähtökohtana olivat opiskelijoiden ohjaustarpeet, projektipäällikkö teki läheistä yhteistyötä koulutusohjelmavastaavien kanssa saadakseen ohjaavia opet-tajia mukaan toimintaan. Hankkeen käynnistyessä kevätlukukaudella 2008 ongel-malliseksi osoittautui se, että monien opettajien työaikasuunnitelmat oli jo lyöty luk-koon. Osalle opettajista Opinpaja tarkoitti vain muutamaa opintojaksoa ja opiskelijaa, osalla taas toiminnassa oli enemmän työsarkaa.

Kaupan ja kulttuurin opinto-ohjaajat ohjasivat opiskelijoita ottamaan yhteyttä Opin-pajassa toimiviin opettajiin. Opot toimivat Opinpajan koordinaattoreina ja toimin-nan pyörittäjinä, laativat tenttilistoja ja pitivät lankoja käsissään. Projektipäällikön toiminta oli yhtälailla käytännönläheistä opiskelijoiden ja opettajien ohjeistamista. Hänen tehtävänään oli tehdä Opinpajaa tutuksi myös hankkeeseen osallistumatto-mille opettajille sekä johdolle ja toimistohenkilökunnalle.

36 • raija Lummi

Pikku hiljaa kevään edetessä kaupan ja kulttuurin opettajat ja opiskelijat tulivat tietoisiksi siitä, että talossa pyörii Opinpaja. Hanke herätti kysymyksiä, uusia ideoita ja vinkkejä. Henkilöstö tarttui ennakointimielessä kynään ja esitti rakentavia ajatuk-sia Opinpajan toiminnasta. Projektipäällikkö otti ne ilolla vastaan.

Hei Raija!

Kun olen lukenut nyt tammikuulla 07 Lii ja Log ryhmien välikoetta ja valmennus-kurssin tenttiä, niin päähän pälkähti viestisi ”innoittamana”, että pitäisikö muo-dostaa ryhmä hylätyille, he tuntuvat tarvitsevan tukea ja ohjausta. Näiden opetus jatkuu nyt maaliskuusta alkaen. Onko tämä mahdollista? Miten 05- ja 06-ryhmien laita, jos nekin tukea tarvitsisivat?

Uteleepi Raimo

Opinpajaa esiteltiin myös hankeverkoston ulkopuolisille. Toukokuussa 2008 Rova-niemen ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opettajat tutustuivat Opinpajan toimintaan Torniossa vieraillessaan.

TeKNOLOGIA OhjAUKSeN TUeKSI

Tieto- ja viestintäteknologian järkevä hyödyntäminen kuului olennaisena osana Opin-pajan tavoitteisiin ja toimintaan. Uusien sovellusten käyttöönotto vaati kuitenkin opettajilta paljon sisäänajoaikaa.

Verkko-oppimisympäristö Moodle valjastettiin Opinpajan ohjaus-, viestintä- ja tentti-ilmoittautumiskanavaksi. Aluksi Moodlen rinnalla hyödynnettiin kaupan opiskelijoiden tiedotuskanavana toimivaa Lilli-ilmoitustaulua, joka on tehty MOSS 2007 ominaisuuksiin perustuen. Päällekkäisyyksien välttämiseksi päätettiin kuiten-kin keskittää kaikki opinpajalaisia koskeva viestintä myöhemmin Moodleen, jonne sijoitettiin tärkeät ohjeet, yhteiset pelisäännöt, lisämateriaalia oppimisen tueksi sekä keskustelupalstoja.

Opinpajan opettajat saivat Moodleen omat ”palstansa”, joita he alkoivat ”viljellä”. Moodlessa opettajien oli helppo jakaa materiaalia, seurata ja hallinnoida osallistujia ja lisätä ympäristöön uusia toimijoita. Myöhemmin sinne siirrettiin myös Opinpajan tenttien ilmoittautumiset ja aikataulut. Teknisellä tuella oli tärkeä rooli Opinpajassa. Sekä projektipäällikkö että eOppimiskeskuksen väki oli opettajien apuna yhteisen Moodle-ympäristön suunnittelussa ja päivittämisessä.

Ensimmäisen syklin aikana toimintaa synnytettiin opiskelijoiden tarpeiden mu-kaan. Keväällä 2008 ilmeni tarve ruotsin kielen pienryhmän perustamiselle. Reaali-aikaista LearnLinc-etäopetusjärjestelmää ja Moodlea hyödyntäen järjestettiin ruot-sin kielen opetusta ns. sekaryhmälle, johon kuului sekä kaupan että kulttuurin opis-kelijoita. Osalla opiskelijoista oli enemmän ja osalla vähemmän rästiopintoja ruotsista. Ruotsin rästipajaan osallistui mm. kaksi suomalaista opiskelijaa, jotka olivat Hollan-


nissa harjoittelussa ja opinnäytetyön teossa. Tunnit pidettiin LearnLinc-ympäristössä huhtikuusta toukokuun loppuun. Kurssiin kuuluvat kirjalliset tehtävät opiskelijat pa-lauttivat Moodleen. Ruotsin rästipaja sai syksyllä jatkoa Päivi Innalan luotsaamasta virtuaalisesta ruotsin kurssista.

Opinpajassa järjestettiin myös kasvotusten tapahtuvaa pienryhmäopetusta mm. kirjanpidossa ja tilinpäätöksen teossa, englannissa ja osaamisen kehittämisessä. Pien-ryhmäopetuksen laajuus oli yleensä 8–10 tuntia, mikä osoittautui toimivaksi myös LearnLinc-opetuksessa. Itse opettaminen, ohjaus ja oppiminen eivät muuta luonnet-taan, olipa väline sitten leuka ja liitu luokkahuoneessa tai jokin etäopetusjärjestelmä.

Moodlen Opinpaja-ympäristössä työskentelivät aikuis- ja nuorisopuolen sekä vieras-kielisten koulutusohjelmien opiskelijat. Helmikuussa 2008 Opinpajan verkkoympä-ristöön oli kirjautunut 45 kaupan alan ja 20 kulttuurin opiskelijaa. Kevään kuluessa mukaan liittyi vielä uusia opiskelijoita. Kaupan opettajia Opinpaja-toiminnassa oli noin 30 ja kulttuurin opettajia 10.

Taulukko 3. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa Opinpajan toimintaa oli 15 koulutus-ohjelmassa 2008–2009.

AMK-tutkinnot

Kaupan ja kulttuurin toimiala

Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala

Kuvataiteen koulutusohjelma

hoitotyön koulutusohjelma, hoitotyö

Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

viestinnän koulutusohjelma

hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyö

Sähkötekniikan koulutusohjelma

Liiketalouden koulutusohjelma

Fysioterapian koulutusohjelma

Tuotantotalouden koulutusohjelma

degree Programme in Business Management


Tietotekniikan koulutusohjelma

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

degree Programme in Social Services

degree Programme in Information Technology

degree Programme in Business Information Technology


degree Programme in International Business Management

Sosiaalialan koulutusohjelma Teknologiaosaamisen

johtamisen koulutusohjelmaTerveyden edistämisen

koulutusohjelma

38 • raija Lummi

MONTA TAPAA TAvOITTeeN SAAvUTTAMISeKSI

Opinpaja tuotti näkyvää tulosta jo muutaman toimintakuukauden jälkeen keväällä 2008. Kaupan ja kulttuurin opiskelijat olivat aktiivisia ja motivoituneita suorittamaan rästejään pois. Monilla opinpajalaisilla oli useita tentittäviä opintokokonaisuuksia, mutta pedagogisen linjauksen mukaisesti heitä neuvottiin keskittymään vain yhteen isoon opintojaksoon kerrallaan.

Hei,

Olen ollut kaksi vuotta koulusta poissaolevana. Se oli oma valintani, sillä halusin käydä työelämässä, kun siihen tarjoutui tilaisuus, ja samalla suorittaa kasvatustie-teiden approa.

Valitettavasti olen huomannut kouluun palattuani, että opetussuunnitelma on tänä aikana muuttunut radikaalisti. Tämä on todellakin aiheuttanut lisätöitä opettajille, kun olen joutunut noita kursseja muuta kautta suorittamaan (ja suuri kiitos kuu-luukin näille opettajille), mutta on se myös tuottanut lisätöitä minulle.

On todella harmillista, että Opinpaja kohta loppuu, sillä siitä on ollut suurta apua minulle ja varmasti myös kaikille niille, jotka ovat oikeasti ymmärtäneet sen mer-kityksen.

Terkuin, Tiina

Jotta opiskelijoilla olisi riittävästi suoritusmahdollisuuksia, päätettiin kevään aikana järjestää yleisten tenttipäivien lisäksi Opinpajan omia tenttitilaisuuksia sekä Kemissä että Torniossa. Niihin sai osallistua myös Opinpajan ulkopuolisia opiskelijoita ja esim. kypsyysnäytteen kirjoittajia. Opinpajan tentteihin ilmoittauduttiin Moodlessa. Tenttijöiden määrä vaihteli 10–20:een. Esimerkiksi Opinpajan kevään viimeiseen tenttitilaisuuteen Torniossa osallistui 14 kaupan opiskelijaa, joista kolme oli kypsyys-näytteen tekijää. Tentaattoreina toimi kuusi eri opettajaa.

Toisen syklin käynnistyessä syksyllä 2008 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikka sekä sosiaali- ja terveysala virittelivät uutta Opinpaja-toimintaa. Toimin-tansa aloittivat myös edellisenä keväänä sovitut yhteiset tiimit: virtuaalinen ruotsin preppauskurssi, lääkelaskenta sekä opinnäytetyö ja kirjoittaminen. Tiimien lisäksi toimialoilla tehtiin sisäistä kehittämis- ja ohjaustyötä. Opinpajan innovaatiot, kuten kerho- ja klinikkatoiminta, motivoivat opiskelijoita ahkeroimaan eteenpäin opin-noissaan.

Vaikka Opinpajan toiminnan tuloksellisuutta ei voi arvioida pelkästään lukumää-rillä, saa niistä jotakin osviittaa. Ensimmäisen syklin aikana, kevätlukukaudella 2008, valmistui kaupan ja kulttuurin toimialalta 55 päätoimisina päiväopintoina tutkintonsa suorittanutta opiskelijaa, joista 12 oli ollut mukana Opinpajassa. Opinpajan toisen


syklin aikana, syyslukukaudella 2008, päätoimisiin päiväopintoihin ja aikuiskoulu-tukseen osallistuneista kaupan ja kulttuurin opiskelijoista tutkinnon suoritti 112, joista 19 opiskelijaa oli mukana Opinpajan toiminnassa.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vararehtori Markku Tarvainen kiteytti Opin-pajan ajatuksen seuraavasti: ”Opinpajan pitää tuntua omalta ja omaan toimintaan istuvalta kaikkien osapuolten mielestä. Kaikille pitää tulla konkreettisen hyödyn tunne”. Koska Opinpajan toiminta mukautettiin kunkin toimialan toimintatapoihin ja -kulttuuriin, se sai monta muotoa ja eteni eri yksiköissä omaa tahtiaan. Opinpajassa tavoite oli yhteinen, mutta jokainen saattoi valita oman polkunsa edetäkseen sitä kohti.

Kuva 6. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat (vas.) jouko Uusitalo kulttuu-rista, Martta ruottu tekniikasta sekä projektipäällikkönä toiminut raija Lummi kaupasta olivat avaintoimijoita omissa yksiköissään.

40 • raija Lummi

Opiskelijan kommentti

Opinpaja osoittanut arvoni opiskelijana

Olen hyötynyt Opinpajasta sekä teknisellä että henkisellä tasolla. Teknisesti opettaja on voinut opastaa minua juuri minulle vaikeissa kipupisteissä, joita ovat kielioppi ja harjaantumattomuus kirjoittamisessa. Samalla opettaja on pystynyt kehittämään sanastoani ja opastamaan näkemään samannäköisten sanojen rakennetta. Opettaja on myös pystynyt rohkaisemaan puhumisessa. Myös opettajan vaatimus palauttaa tehtävät koneella kirjoittamalla on helpottanut minua näkemään virheitäni paremmin.

henkisesti opettaja on helpottanut luokassa olevaa painetta, että olen jarru koko luokan kehitykselle, koska joudun kysymään enemmän kuin muut tai opettaja joutuu opastamaan minua erikseen. Nyt olen voinut esittää “tyhmät” kysymykseni Opinpajan puitteissa.

Olen itse kokenut myös painetta siitä, että olen rasite koko koululle ja sen työntekijöille, koska minulla on kielissä niin huonot pohjat ja koska ammatti-korkeaan tullessa ”pitäisi osata kaikki”. Tietous omasta arvostani on ollut hyvin motivoivaa. Olen arvokas opiskelija, jota kannattaa viedä eteenpäin ja opettaa. Opinpajassa opettaja ei tee hyväntekeväisyyttä, vaan hänelle kannattaa maksaa minun opettamisestani.

Pahoillani olen vain siitä, että jo ensimmäisenä vuotena olisi voitu saada paljon enemmän aikaiseksi. jos olisin saanut ensi alkuun valmentavalla kurssilla ja Opinpajassa harjoitella lähinnä tekstin ymmärtämistä ja sanastoa sen sijaan, että heti lyötiin sillä kuuluisalla kieliopilla, mikä vie voimat aivan väärään suuntaan. vasta toisena vuotena (kuten nyt tehtiin) tulisi ohjelmistoon kielioppia ja kirjoittamista. Omat voimavarani menivät ensimmäisenä vuotena siihen, että yritin vain suomentaa kaikki illat kotona. Näitä väsymisen korkoja on maksettu oppimisen esteinä. Aivoni ovat saaneet viime kesän ja syksyn levätä. Nyt tuntuu, että tulosta alkaa syntyä.

Lone-Maria

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan alan opiskelija Lone-Maria holopainen osal-listui eeva-Kaarina Karin Opinpajassa pitämään englannin pienryhmäopetukseen keväällä ja syksyllä 2008.

Assisting International Students to Accomplish Their Studies • 41

Teresa chen

Assisting International Students to Accomplish Their Studies

Students generally for one reason or another seem to find it challenging to complete studies prescribed in their curriculum on time. There have been some cases in our school where some students are found in a position that they are on the verge of gra-duation and yet have a few courses incomplete. Curriculum are improved, updated and modified to meet the demands of the region and to keep up with the development in technology. Changes in curriculum are also required for an educational institution to be at par in providing quality education. If for some reason a student is unable to complete a course in time, it is possible that the particular course might not be avai-lable after a couple of academic years have lapsed.

The Business and Culture department, of Kemi-Tornio University of Applied Scien-ces, with the assistance of Ms. Raija Lummi, the study counsellor, launched a pro-gram, Opinpaja in response to students’ plight. The program was introduced as a means to aid students to complete their studies in time for their graduation.

A notice about Opinpaja was posted on the school’s electronic notice board, Lilli, informing students of the opportunity to accomplish their incomplete studies. A great number of students responded by email inquiries. As the project was primarily meant for final year students, some students were advised to attend classes if the courses were available. Only in the circumstances where students had a few incomplete cour-ses that were not available and had a chance to graduate, they were advised to join the program

Online environment in Moodle was created as a forum for instruction and commu-nication between teachers and students. There were different forum for studies instructed in Finnish and those instructed in English. This section focuses on the latter. A few teachers of both Business Information Technology and Business Mana-gement programs were provided with their own column in Opinpaja in Moodle. To mention a few courses, Java Programming, Statistics, Professional Reading and Wri-ting, were instructed using the program forum. Most of the students involved belon-ged to the BIT degree program.

The students who were able to complete their studies in Opinpaja were grateful for the opportunity provided to them and were glad that they could complete their stu-dies. The Opinpaja was an ideal tool for both the students and the teachers. The “class”

42 • Teresa chen

was small and it was convenient for teachers to coach efficiently and students to learn properly resulting in beneficial outcome.

The Opinpaja program could be recommended to be used on a regular basis, if not annually then at least once in two years, to assist the students to graduate who are held back due to few incomplete courses. Especially for those students who need “extra” attention in their studies, for instance, to brush up their language skills in order to cope with the whole curricula.

yhteistyö Opinpajan toimijoiden välillä • 43

Ruotsin kielen valmentava kurssi

• Laajuus 1,5 tai 3 opintopistettä

• Opiskelijoille, joille ruotsin kieliopin perusteiden kertaus on tarpeen, alasta ja koulutaustasta riippumatta

• Keskittyy kielen perusrakenteisiin; Opinpajan filosofian mukainen lähestymistapa

• Sisältö: kieliopin termistöä, substantiivit, verbien aikamuodot ja käskymuoto, ajan ilmaukset, persoonapronominit, kysymyssanat, sanajärjestys, lukusanat, prepositioita

• Toteutetaan Moodle-oppimisympäristössä

• Osa tehtävistä itsenäisiä, osa palautetaan opettajalle, joka antaa palautteen henkilökohtaisesti

Päivi Innala

Yhteistyö Opinpajan toimijoiden välillä

Opinpajan ruotsin kielen opetuksen kehittämistiimin toimintaan osallistui aktiivi-sesti kolme kieltenopettajaa: Eeva-Liisa Pyykkönen ja Marjaana Seppi Kajaanin am-mattikorkeakoulusta sekä tiimin vetäjänä toiminut Päivi Innala Kemi-Tornion am-mattikorkeakoulusta. Tiimi kokoontui reaaliaikaisen keskustelun ja materiaalin ja-kamisen mahdollistavassa LearnLinc-ympäristössä.

Alkupalavereissa selvitimme, miten ruotsin kielen opinnot on järjestetty oppilai-toksissa. Totesimme, että valmentavat kieliopinnot ovat yhteinen nimittäjä ja luonteva yhteisen kehittämisen kohde kaikilla aloilla. Sen sijaan ammatilliset kieliopinnot vaihtelevat laajuudeltaan, sisällöiltään ja painopisteiltään ala- ja koulutusohjelmakoh-taisesti.

Syksyn 2008 aikana aloimme kehitellä yhteistä verkkopohjaista ruotsin valmenta-vaa kurssia, jota voidaan tarjota opiskelijoille myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Sovimme työnjaosta ja laadimme alustavan opintojaksosuunnitelman. Tavoit-teenasettelu, arviointi ja muut yksityiskohdat tarkentuivat työn edetessä. Lukuvuo-den aikana työstimme kukin tahoillamme materiaalia kurssiympäristöön. Välillä ”tar-kistuspisteessä” kerroimme työmme tuloksista ja teimme jatkosuunnitelmia.

44 • Päivi Innala

Moodle-oppimisympäristön ohella suunnittelimme hyödyntää oppimisen apuna reaaliaikaista LearnLinc-etäopetusjärjestelmää. Jokaisen kurssiosion jälkeen nähtiin tarpeelliseksi järjestää ”tukitunnit”, joiden aikana opiskelijat voivat esittää kysymyk-siä, käydä läpi tehtäviä opettajan ohjauksessa sekä selvitellä ongelmia yhteistoimin-nallisesti.

rUOTSIA vIrTUAALISINA ILTAOPINTOINA

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa järjestettiin syyslukukaudella 2008 ruotsin kielen lisäopetusta, johon osallistui kymmenen opiskelijaa eri koulutusaloilta. Opiske-lijoita oli liiketalouden, tietotekniikan, sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutus-ohjelmien eri vuosikursseilta sekä aikuisten että nuorten ryhmistä.

Ryhmä kokoontui LearnLinc-verkkoympäristössä 1–2 viikon välein ilta-aikaan, jot-ta mahdollisimman monella olisi ollut tilaisuus osallistua. Lähtökohtana oli tukea opiskelijan ruotsin kielen opintojen etenemistä ja viime kädessä hänen valmistumis-taan tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta kielen rakenteiden vahvistamiseksi. Jotkut opiskelijat saivat samalla mahdollisuuden viivästyneiden opintojen suorittamiseen.

Tukiopetuksen tavoitteena oli kerrata ruotsin kieliopin perusasiat. Verbeistä kerta-simme taivutusluokat ja aikamuodot, substantiiveista monikko- ja määräysmuodot, adjektiiveista perustaivutuksen ja vertailumuodot. Lisäksi harjoittelimme tehtävien yhteydessä sanajärjestystä (kysymys- ja päälauseet) sekä persoonapronomineja (sub-jektimuoto, objektimuoto ja omistusmuoto).

Ennen ensimmäistä virtuaalista LearnLinc-tapaamista ja tapaamisten välillä opis-kelijat valmentautuivat lukemalla teoriaa ja tekemällä tehtäviä. Osan tehtävistä he palauttivat opettajalle kommentointia varten ja osan tarkastivat itsenäisesti eri sivus-tojen ja linkkien avulla.

LearnLinc-ympäristössä järjestettiin kymmenen reaaliaikaista kokoontumista, joi-hin osallistui vaihteleva määrä opiskelijoita, tavallisimmin 3–4 opiskelijaa. Lähtökoh-tana olivat osallistujien omat tarpeet, joita oli monenlaisia. Joku osallistui säännölli-sesti, joku kävi kertaamassa esim. vain verbioppia. Eräs opiskelija suoritti puuttuvaa osiota ruotsin liikeviestinnän kurssista ja kirjoitti liikekirjeitä eikä osallistunut kieli-opin kertaamiseen. Yhtä opiskelijaa ohjasin perusopinnoissa, koska hän oli aloittanut opintonsa kesken vuotta ja halusi ottaa kiinni muita ryhmänsä opiskelijoita vapaa-ajallaan.

Tärkeää etenkin tämänkaltaisessa vapaaehtoisuuteen perustuvassa valmentautumi-sessa on opiskelijan oma sitoutuminen asiaan. Tukiopetus ei tuota opintoviikkoja tut-kintotodistukseen. Opettaja ei tarkista ja arvioi kaikkia tehtäviä eikä järjestä kokeita tai lopputenttiä. Ryhmä koostuu toisilleen tuntemattomista opiskelijoista, joten myös vertaistuki jää vähäiseksi. Lisäopetukseen osallistuvan opiskelijan on itse motivoidut-tava oppimiseen ja otettava vastuu työnsä tuloksellisuudesta ja kannattavuudesta.

Opinpaja tuutoroinnin tueksi sosiaali- ja terveysalalla • 45

Sari Kähkönen & Pirjo Sonntag

Opinpaja tuutoroinnin tueksi sosiaali- ja terveysalalla

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan tuutorointi sekä opinto-jen ohjauksen koordinointi ja kehittäminen ovat saaneet tukea ja täydennystä Opin-paja-hankkeesta.

Opinpajassa on keskitytty niihin alan olennaisiin osaamisalueisiin, jotka opiskeli-jat kokevat haasteellisiksi ja vaikeiksi. Terveysalalla ratkotaan opiskelijoiden ongel-mia lääkelaskennassa. Sosiaalialalla puolestaan kehitetään opiskelijoiden kirjoitustai-toa kirjallisen viestinnän verkko-opinnoilla.

OPINPAjAAN OSALLISTUTTIIN rUNSASLUKUISeSTI

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla on vahva tuutorointiin perustuva opiskelijan ohjauskulttuuri. Jokaisella ryhmällä on opettajatuutori, joka seuraa ja tukee ryhmänsä opiskelijoita opintojen alusta valmistumiseen asti. Opiske-lijaryhmä tapaa opettajatuutorinsa vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Kukin opis-kelija käy myös henkilökohtaisen ohjauskeskustelun opettajatuutorinsa kanssa ker-ran lukuvuodessa ja lisäksi tapaa tätä tarpeen mukaan. Tavoitteena on mahdollisim-man varhaisessa vaiheessa huomata ja reagoida, mikäli opiskelijan opinnot eivät etene ryhmän opiskelusuunnitelman tahdissa.

Opintojen viivästymiseen voi olla monia eri syitä kuten sairastuminen, uupumi-nen, motivaation puute, oppimisvaikeudet, työssäkäynti, äitiysloma, siirtyminen toi-sesta ammattikorkeakoulusta tai alan vaihtaminen. Opiskelijoiden opintojen etene-mistä vaikeuttavat myös kirjoittamiseen sekä kielten ja matematiikan oppimiseen liittyvät ongelmat.

Keväällä ja syksyllä 2008 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on toteutettu rin-nakkain sosiaali- ja terveysalan vakiintunutta tuutorointia ja Opinpaja-toimintaa. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden tuloksekasta opiskelua ja valmistumista tarjoa-malla ”tehostetusti” ohjausta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin tekemiseen sekä viivästyneiden opintojen suorittamiseen.

Terveysalalla keväällä 2008 Opinpajaan ilmoittautui 54 opiskelijaa suorittamaan 99 opintojaksoa tai sen osaa. Monella oli siis useampi rästikurssi työn alla. Opiskelijat suorittivat opintoja hoitotyön ammattiaineissa, lääkelaskennassa, kielissä, anato-

46 • Sari Kähkönen & Pirjo Sonntag

miassa ja fysiologiassa sekä tutkimustyön opinnoissa. Toukokuussa valmistuneista opiskelijoista 18 prosenttia oli suorittanut rästiopintojaan Opinpajassa.

Syksyllä 2008 Opinpajan piirissä oli 52 terveysalan opiskelijaa, joista 23 opiskeli henkilökohtaisen opetussuunnitelman pohjalta. Opinpajaan osallistui eri vaiheissa olevia opiskelijoita, siirto-opiskelijoita, äitiyslomalta palaavia, toista tutkintoa suorit-tavia, koulutuksen päivittäjiä, avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelevia ja eri-tyistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Kahden opiskelijan tukemiseksi järjestettiin muutaman kerran palavereita, joihin osallistuivat kyseinen opiskelija, opintojen oh-jaaja, opettajatuutori, kuraattori ja aineen ohjaava opettaja.

Sosiaalialalla 30 opiskelijaa sai keväällä 2008 ohjausta HOPSin teossa ja suoritti opintojaan Opinpajassa. Syyslukukaudella 2008 Opinpajaan osallistui 42 opiskelijaa. Osalla opiskelijoista oli suoritettavanaan useampia opintojaksoja.

LääKeLASKeNNAN OPeTUKSeeN jA OPPIMISyMPärISTööN PANOSTeTTAvA

Terveysalalla Opinpajassa on keskitytty erityisesti lääkelaskennan opetuksen ja oppi-misympäristön kehittämiseen. Ryhmissä on hyvin eritasoisia laskijoita. Osa opiske-lijoista ei hallitse peruslaskutoimituksia eikä yksiköiden muunnoksia, ja he suhtautu-vat kielteisesti matematiikan opiskeluun. ”Osaajat” puolestaan saattavat turhautua, jos samantyyppisiä laskutehtäviä käydään läpi moneen kertaan.

Lääkelaskennan kurssin alussa pidetään peruslaskutoimitusten ja yksikkömuun-nosten osaamista mittaava alkutesti, jonka avulla kartoitetaan lisäopetuksen tarvetta. Taulukkoon 3. on koottu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhdeksän sairaanhoi-tajaryhmän alkutestin tulokset syksyn 2007 ja syksyn 2008 väliseltä ajalta.

Taulukko 4. Lääkelaskennan alkutestin tuloksia.

yhteensä %

hyväksytty 62 34 %

hylätty 120 66 %

Yhteensä 182 100 %

Tulokset osoittavat, että peräti kaksi kolmasosaa sairaanhoitajaopinnot aloittaneis-ta ei osaa peruslaskutoimituksia ja yksikkömuunnoksia. Tällöin lääkelaskujen oppi-minen käy heille mahdottomaksi. Peruslaskutoimitusten hallinta testataan vielä lää-kelaskennan kurssin (26 tuntia) alussa. Opiskelijan on ensin suoritettava alkutesti, ennen kuin hän voi osallistua lääkelaskukokeeseen.

Käytännön hoitotyössä toimivien on hallittava lääkelaskenta varmasti ja luotetta-vasti. Tämän vuoksi terveydenhuollossa järjestetään toistuvia lääkelaskutestejä. Sai-raanhoitajaopiskelijan on suoritettava lääkelaskennan kurssi ennen harjoittelujaksoa,


Sisustus ja tunnelma• numeroverhot• seinille rekvisiittaa• rauhallinen musiikki

Havainnollistaminen ja konkretisointi• plasebo-injektio kuiva-aineista• iv-konsentraatit, iv-nesteiden sekoittaminen• antibioottipakkaukset, joissa laimentamisohjeet mukana• erilaiset lääkepakkaukset • oikea lääkekaappi, lääkelasit, -tarjottimet• kaksi sänkyä ja niihin tippatelineet• dosetit• spiira• elvytyspakki lääkkeineen• erikokoisia ruiskuja, nestepakkauksia ja pulloja• kolmitiehanoja• nesteensiirtoletkuja• läpivetokorkkeja• ravintoliuoksia• vetokaappi • seinille peruslaskukaavat ja mittayksiköt• opiskelija laskee annoksen ja vetää ruiskuun• visuaalisen hahmottamisen apuvälineitä• nuket käytössä• iv-käsi ja kanylointivälineet• laastareita, hanskoja• särmäisastioita• roskiksia

Tietokoneohjelma• simuloitu elvytystilanne • ohjelma, jossa pitää tietää esim. oikeat ruiskujen koot

Tämän päivän lääkehoito• tuoreet esimerkit eri hoitotilanteista ja -yksiköistä

Potilaskuvauksia• nesteohjelma, joka suunnitellaan ja toteutetaan laskemalla

nestehoito, vuorokausinestetarve• pyydetään viisi tapauskuvausta harjoitteluohjauskoulutukseen

osallistuvilta hoitajilta (tammikuussa)

Training camp -laborointipäivä joka lukukaudelle• lääkelaskennan opettaja yhdessä hoitotyön opettajan kanssa• esimerkkejä lääkkeiden väärästä annostelusta ja sen vaikutuksista• pareittain työskentely

KTAMK:n terveysalan pedagogisen työryhmän aivoriihessä 1.12.2008 opettajat ideoivat lääke-laskennan opetuksen ja oppimisympäristön kehittämistä 3–4 hengen ryhmissä.

48 • Sari Kähkönen & Pirjo Sonntag

joka ajoittuu kolmannelle lukukaudelle. Jos suoritus ei onnistu, harjoittelu siirtyy myöhempään ajankohtaan ja näin opiskeluaika voi pidentyä.

Ongelman ratkaisemiseksi keväällä 2008 järjestettiin kaksi valmennuskurssia (á 12 tuntia) niille opiskelijoille, jotka eivät läpäisseet alkutestiä. Vastaavasti tammi–helmi-kuussa 2009 Opinpajassa toteutettiin lääkelaskennan tukikurssi. Pienryhmässä opet-tajalla on mahdollisuus opastaa henkilökohtaisesti, käyttää vaihtelevia opetusmene-telmiä ja konkretisoida pulmatilanteita.

Lääkelaskennan opetuksen ja oppimisympäristön kehittämistä ideoitiin Kemi-Tor-nion ammattikorkeakoulun terveysalan pedagogisessa työryhmässä syksyllä 2008. Lääkelaskennan opetukseen visioitiin omaa luokkaa, joka ympäristönä tukisi lääke-laskennan ja lääkehoidon opetusta. Opetusta tulisi havainnollistaa ja konkretisoida tuottamalla tuoreita esimerkkejä ja potilaskuvauksia eri hoitotilanteista ja -yksiköistä. Työryhmä pohti myös, miten lääkelaskenta voitaisiin paremmin integroida hoitotyön ammatillisten aineiden opetukseen. Lukukausittain tulisi järjestää Training camp -tyyppinen laborointipäivä, jossa lääkelaskennan ja hoitotyön opettajat yhdessä opas-taisivat potilaan hoitoprosessin eri vaiheissa. Opiskelijoille suunniteltiin myös lääke-laskentaan liittyvää harjoittelupakettia Moodle-oppimisympäristöön. Osa ideoista on jo toteutettu mm. lääkekaappi sekä lääkehoitoon liittyvää materiaalia on hankittu. Kehittämistyö jatkuu kevään 2009 aikana.

KIrjOITUSTAITO hArjAANTUU verKOSSA

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialalla toteutettiin kevätlukukaudella 2008 ja uudelleen tammi–helmikuussa 2009 kirjallisen viestinnän verkko-opintojakso. Tarvetta kirjallisen viestinnän taitojen kehittämiseen on ilmennyt sekä aikuiskoulu-tuksen että nuorten koulutuksen puolella.

Ammattikorkeakouluun valikoituu hyvin heterogeeninen joukko opiskelijoita, joil-la esimerkiksi kirjallisen viestinnän taidot vaihtelevat suuresti. Sosiaalialan ammatti-korkeakoulutuksessa keskeisenä opiskelumenetelmänä on esseiden ja muiden kirjal-listen töiden tuottaminen. Jos kirjoittaminen ei suju, tulee opiskelusta haasteellista ja

• integrointi lääkelaskenta, lääkehoito ja auttamismenetelmät• koko prosessin loppuun vieminen, jälkihoito ja tarkkailu• erilaisia reseptejä reseptinlukutaito• vetokaapin käyttö• työ- ja suojavaatteet• työsuojelu

”Harjoittelupaketti” opiskelijalle• Moodle-alustalla lääkelaskuja liittyen jokaiseen opintokokonaisuuteen• valmiin sähköisen materiaalin hyödyntäminen


opintojen eteneminen voi viivästyä. Myös opinnäytetyön tekeminen voi osoittautua vaikeaksi.

Kirjallisen viestinnän verkko-opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijoiden kirjoittamisen taitoja ja tukea siten opintojen sujumista ja etenemistä. Opintojakso täydentää perusopintoihin kuuluvan kirjallisen viestinnän opetusta. Sen laajuus on 1,5 opintopistettä, ja se voidaan liittää osaksi vapaasti valittavia opintoja. Opintojak-son keskeisiä sisältöjä ovat erityyppisten kirjoitelmien ja asiatekstin tuottaminen, oi-keakielisyys ja opiskelutaidot. Opintojakso suunniteltiin toteutettavaksi kokonaisuu-dessaan verkossa. Opintojaksolla on viikoittainen aihe, johon liittyvän tehtävän pa-lautus ja palautteen saaminen tapahtuvat virtuaalisesti Moodle-oppimisympäristössä.

Kirjallisen viestinnän verkko-opintojaksoa on tarjottu nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen opiskelijoille sekä sosiaalialalla että terveysalalla. Mukana on ollut opiskelijoita kaikista edellä mainituista ryhmistä. Keväällä 2008 opintojaksolle osal-listui 12 opiskelijaa ja alkuvuodesta 2009 14 opiskelijaa.

Opintojakson opettaja Päivi Hietala kokosi palautetta kevään 2009 opetukseen osallistuneilta. Opiskelijat pitivät opintojaksoa tarpeellisena ja hyödyllisenä, kuten seuraavat opiskelijapalautteet osoittavat:

Nämä tehtävät ovat kyllä tosi kivoja ja kyllä on taidot ruostuneet joissakin tehtävissä, mutta osa meni niin mahtavasti, että oli vain yksi virhe, niin jäihän mahtava mieli! Toisaalta ihan kaipaa, että olisi kontaktituntejakin, mutta käyhän tämä näinkin.

Testit on olleet mukavia ja ne on antaneet paljon viitteitä siitä mitä täytyy parantaa ja harjoitella. Omat taitoni eivät ole niin hyvät kuin ne pitäisivät olla, mutta mei-naan ja olen alkanutkin harjoittelemaan kielihuollollisia asioita.

Tämä kurssi muoto ei ole ehkä minulle paras mahdollinen. Mutta on hauska huomata, että tähänkin tyyliin oppii pikku hiljaa.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että kielenhuolto luo pelisäännöt. Oikein kirjoitet-tua ja johdonmukaisesti jäsenneltyä tekstiä on helppo lukea.

Tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja tarpeellisia. Minusta on ollut hyvä, että vastaukset tulevat saman viikon aikana, jotta ne voi tarkistaa saman tien.

Kokemukset kirjallisen viestinnän verkko-opintojaksosta ovat niin positiivisia, että on perusteltua tarjota opintoja myös jatkossa. Verkkototeutuksen puolesta puhuu se, että opintojaksolle voivat osallistua eri ryhmien opiskelijat ajasta ja paikasta riippu-matta. Perusopintojen kirjallisen viestinnän opettaja voi suositella opintojaksoa opis-kelijoille, joille hän näkee sen tarpeelliseksi. Myös opettajatuutorit, jotka ovat tietoisia ohjattaviensa kirjoitusvaikeuksista, voivat opastaa heitä opintojaksolle. On tärkeää tavoittaa juuri ne opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta kirjoitustaitonsa ke-hittämiseksi.

Tekniikan perusosaamista vankistetaan tukiopetuksella • 51

Martta ruottu

Tekniikan perusosaamista vankistetaan tukiopetuksella

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan alalla Opinpaja-hanke on tukenut insinööriopiskelijoiden opintojen etenemistä kahdella painopistealueella.

Sähkötekniikka aiheuttaa vaikeuksia monille opiskelijoille, mistä johtuen ensim-mäisen vuoden opintojaksoja on jäänyt heiltä suorittamatta. Sähkötekniikan tuki-opetuksen avulla he voivat suoriutua rästeistä ja pysyä opinnoissa muiden mukana.

Tietotekniikan englanninkielisen koulutusohjelman opiskelijoille koottu laaja C-kielen tukiopetuspaketti auttaa heitä kehittämään ohjelmointitaitojaan.

SähKöTeKNIIKAN hyLSyT vAIhTUNeeT hyväKSyTyIKSI

Opinpajassa koottiin sähkötekniikan tukiopetuspaketti, johon sisällytettiin sekä opin-tojaksojen teoriaopetusta että laboratorioharjoituksia. Teoriaopetus käsitti kolme kertaa kaksi oppituntia sekä tentin uusimismahdollisuuksineen normaalien uusinta-kokeiden yhteydessä. Laboratorioharjoituksia oli kolme kertaa kaksi tuntia sisältäen arvioinnin. Tukiopetus ajoitettiin lukukauden 2008 loppuun ja 2009 alkuun. Se suunnattiin opiskelijoille, joilla kyseinen opintojakso oli käytynä, mutta suoritus oli hylätty. Tukiopetukseen osallistumalla opiskelijat saivat yrittää uudelleen opintojak-son suorittamista sekä oikeuden osallistua tenttisääntöjen mukaisesti kahteen hylä-tyn tentin uusintaan ja yhteen korotustenttiin.

Sähkötekniikan opettajan Kalervo Hyvärisen toteuttamaan tukiopetuspakettiin sisältyivät seuraavat opintojaksot: Sähköpiirien perusteet ja laboratoriotyöt, Tasa- ja vaihtosähköpiirit, Elektroniikan perusteet ja laboratoriotyöt sekä Analogiaelektro-niikka ja laboratoriotyöt. Tukiopetus ajoitettiin maanantai-iltapäivään klo 17–19, jotta mahdollisimman monet halukkaat pääsisivät mukaan. Tunneille osallistui enimmäk-seen sähkön, tietotekniikan ja tuotantotalouden toisen vuoden opiskelijoita sekä nuorten koulutuksesta että aikuiskoulutuksesta, mutta joukossa oli myös opiskelijoita aiemmilta vuosikursseilta. Sama opiskelija saattoi osallistua useammalle tai kaikille tarjotuille tukiopetustunneille.

Sähkötekniikan tukiopetus on tuottanut tulosta, sillä esimerkiksi Sähköpiirien pe-rusteiden tunneille osallistuneista viidestä opiskelijasta kolme suoritti opintojakson ja Tasa- ja vaihtosähköpiirien kymmenestä opiskelijasta kuusi sai hyväksytyn mer-

52 • Martta ruottu

kinnän. Ensimmäisessä tentissä epäonnistuneilla on vielä mahdollisuus osallistua kevään uusintatentteihin.

Tukiopetukseen osallistuminen on antanut opiskelijoille tilaisuuden hylättyjen opintojaksojen suorittamiseen suhteellisen pienellä lisäpanostuksella. Muussa tapauk-sessa heidän olisi pitänyt käydä kyseiset kurssit uudelleen, mikä olisi vienyt koko seuraavan syyslukukauden ja aiheuttanut lukujärjestyksellisiä ongelmia. Insinööri-opiskelijoiden motivaatio on selvästi kasvanut, kun aikaisempi hylsy on muuttunut hyväksytyksi merkinnäksi. Opintojaksojen opettajat ja koulutusohjelmavastaava pi-tävät tukiopetusta erittäin merkittävänä opinnoissaan jälkeen jääneille opiskelijoille.

OhjeLMOINNIN TehOTUKIPAKeTTI

Tietotekniikan englanninkielisen koulutusohjelman (Degree Programme in Infor-mation Technology) opiskelijoille, joilla oli ilmennyt vaikeuksia ohjelmoinnissa, koot-tiin kattava C-kielen tukiopetuspaketti. Siihen sisältyy 30 tuntia opetusta seuraavilta aihealueilta: ohjelmoinnin perusasiat, C-kielen perusasiat, syöte ja tulostus, ehtolauseet, toistorakenteet, funktiot ja muuttujat, tietorakenteet ja taulukot sekä osoittimet.

Ohjelmoinnin tukiopetukseen osallistui 11 toisen ja kolmannen vuoden opiskelijaa. Opiskelijat eivät saaneet osallistumisesta opintopisteitä, vaan heidän tavoitteenaan oli parantaa ohjelmointitaitojaan, jotka ovat olennaisia opintojen etenemisen kannalta.

IT-opiskelijoilta saatu palaute on ollut pelkästään myönteistä. Heidän mukaansa tukitoimi on edistänyt heidän opintojaan ja kohottanut heidän opiskelumotivaatio-taan. Ohjelmoinnin tukiopetuspaketin koonnut ja toteuttanut opettaja Juha Maijala koki myös ohjausmuodon onnistuneeksi.

vALMISTUMINeN räSTITeNTISTä KIINNI

Muutamille insinööriopiskelijoille tarjoutui Opinpajassa mahdollisuus suorittaa puuttuvia tai rästiin jääneitä opintojaksoja tenttimällä. Tietotekniikan opiskelija suo-ritti kirjatentillä opintojakson, jota ei enää järjestetty. Toinen opiskelija paikkasi hy-lätyn englannin kielen kurssin ylimääräisellä kielen tentillä. Tämä järjestely mahdol-listi hänen valmistumisensa. Kaksi IT-opiskelijaa suorittaa rästiin jäänyttä Learning Skills and Professional Growth -opintojaksoa, josta suorituminen antaa heille kaivat-tuja opintopisteitä ja tukee heidän motivaatiotaan opiskella.

Opinnäytetyön verkko-ohjaus mahdollistaa valmistumisen • 53

Ari Alm & helena ranta-Saarela & jouko Uusitalo

Opinnäytetyön verkko-ohjaus mahdollistaa valmistumisen

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin toimialalla opinnäytetyön ohjauksessa käytetään verkko-ohjausta. Tämä käytäntö oli omaksuttu jo ennen Opin-pajaa, mutta hanketta on voitu hyödyntää ohjauksen jatkokehittelyssä.

Liiketaloudessa sekä aikuisten (etäopiskelijat) että nuorten opinnäytetöitä ohjataan keskitetysti Moodlen Opinnäytetyö -verkkoympäristössä ja reaaliaikaisesti Learn-Lincissä. Näiden työkalujen käyttö Opinpajassa mahdollistaa opinnäytetyön tekemi-sen myös sellaiselle opiskelijalle, jolla opinnäytetyö on jostain syystä jäänyt tekemät-tä tai kesken. Verkkoympäristö on rakennettu tukemaan opinnäytetyöprosessin vai-heita seuraavasti:

• Opinnäytetyön aloitukseen liittyvä yleisohjeistus ja keskustelualueet• Opinnäytetyön aloitusvaihe (aiheen valinta,

tutkimussuunnitelma, tutkimusseminaari)• Opinnäytetyön toteutusvaihe (tutkimuksen toteutus,

raportin kirjoittaminen, tekstiseminaari)• Opinnäytetyön viimeistelyvaihe (raportin viimeistely, esittelyseminaari,

kypsyysnäyte, opinnäytetyön arviointi ja luovutus)

Reaaliaikainen etäopetusjärjestelmä LearnLinc mahdollistaa opiskelijan ja ohjaajan väliset keskustelut sekä opiskelijan virtuaalisen läsnäolon ja esitysten pitämisen opin-näytetyöprosessiin liittyvissä seminaareissa. LearnLincin avulla opiskelija voi myös suorittaa rästiin jääneitä opinnäytetyöhön liittyviä opintojaksoja. Verkko-opiskelu-mahdollisuudet ovat edistäneet erityisesti nuorten opiskelijoiden valmistumista, kos-ka kesken jääneiden opintojen loppuun suorittaminen on onnistunut työn ohella tai opiskelupaikkakunnan ulkopuolelta.

Kulttuurin alalla opinnäytetyön ohjauksessa käytetään Moodle-oppimisympäris-töä, johon on rakennettu opinnäytetyön ohjausprosessi kokonaisuudessaan.

Kirjoittamisen ohjaukseen on laadittu ohjeisto. Ohjeistossa käsitellään opinnäyte-työn kirjoittamisprosessia, tutkimustekstin muotoa, rakennetta ja oikeakielisyyttä, lähteiden käyttöä, lähdeviitteiden merkitsemistapoja ja lähdeluettelon kirjoittamista. Lisäksi Moodlesta on linkityksiä verkkopohjaisiin kielenoppaisiin ja mm. termipank-keihin.

54 • Ari Alm & helena ranta-Saarela & jouko Uusitalo

Opinnäytetyöprosessissa kirjoittamisen ja kielenohjaajan rooli aktivoituu Moodle-oppimisympäristössä pääsääntöisesti kolmessa vaiheessa (osittain kontaktiopetuk-sessa): prosessin alun ohjeistuksessa, opinnäytetöiden esitarkastusvaiheessa ja opin-näytetöiden päättövaiheessa. Ohjauksessa hyödynnetään enimmäkseen verkon asynk-ronisia ohjausvälineitä (ohjeistuksia, keskusteluja kommenttipalstaa sekä Moodlen sähköpostiviestijärjestelmää). Synkronisista etäohjausvälineistä valmiudet on luotu LearnLincin välityksellä tapahtuvaan ohjaamiseen.

Opinnäytetyön ohjaus verkossa on tuonut joustavuutta opinnäytetyön tekemiseen. Prosessi on luotu opiskelijalähtöiseksi ja laadukas perusohjaus voidaan taata myös opiskelupaikkakunnalta poismuuttaneille ja työelämässä oleville.

MedIANOMejA OPINPAjAN SUPerKLINIKALTA

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman juonneopetus-suunnitelmassa on 15 opintopisteen laajuinen, pitkäjänteinen Opinnäytetyö ja tutki-musmenetelmät -opintokokonaisuus. Se käynnistyy kolmannen opintovuoden al-kaessa opinnäytetyön aiheanalyysilla ja päättyy viimeistään neljännen opintovuoden lopussa valmiin opinnäytetyön suulliseen esittämiseen. Opintokokonaisuutta kutsu-taan myös Opinnäytetyöklinikaksi sen toteutustavasta johtuen.

Kuva 7. Opinpaja murtaa oppimisen esteitä edessään ja avaa väylän valmistumiseen.

Opinnäytetyön verkko-ohjaus mahdollistaa valmistumisen • 55

Klinikkatyöskentely on kokonaisvaltainen oppimisprosessi, joka jakautuu karkeas-ti viiteen vaiheeseen:

• Perehtymisvaihe• Aiheen rajaus- ja suunnitteluvaihe• Kenttätyövaihe• Kirjoituspöytä-työvaihe• Esittämisvaihe

Opinpaja mahdollisti Opinnäytetyöklinikan etäryhmän, ns. Superklinikan, perusta-misen. Siihen osallistui kahdeksan viestinnän opiskelijaa, joista osalla opinnäytetyö ei ollut valmistunut kohtuuajassa ja osalla oli esim. töiden vuoksi vaikeuksia osallis-tua varsinaisen Opinnäytetyöklinikan toimintaan. Yhteistä Superklinikan opinpaja-laisille oli, että he olivat muuttaneet pois opiskelupaikkakunnalta.

Superklinikkaa varten Moodleen rakennettiin kutakin klinikkavaihetta vastaava vuorovaikutteinen osionsa. Superklinikan opinpajalaisten työskentely tapahtui Mood-lessa ja reaaliaikaisina etäistuntoina LearnLinc-ympäristössä. Lisäksi siihen kuului yksi pitkä ns. Superklinikkapäivä, jolloin opinpajalaiset ja opinnäytetöiden ohjaajat tapasivat kasvokkain. Etäryhmäläiset suorittivat samat tehtävät samassa aikataulussa kuin lähiopetuksessa olevat opinnäytetyöntekijät.

Yhteistä Opinnäytetyöklinikan ja Superklinikan työskentelyssä oli keskittyminen opinnäytetyöprosessiin liittyvään ongelmanlähtöiseen, tutkivaan ja yhteistoiminnal-liseen oppimiseen. Molemmissa edellytettiin myös oppimistehtävien itsenäistä suo-rittamista ja annettiin henkilökohtaista ohjausta.

Opinnäytetyöprosessin uuden toteuttamistavan tavoitteena on ollut vaikuttaa opis-kelijoiden tutkimusmenetelmälliseen oppimiseen ja soveltamiskykyyn, mataloittaa opinnäytetyöprosessin aloitus- ja suorituskynnystä, vahvistaa opiskelijan motivaatio-ta ja itseluottamusta vaikeaksi koetun tehtävän äärellä, lyhentää valmistumisaikatau-lua, mahdollistaa kriittisen opiskeluvaiheen sujuva suorittaminen opiskelijan elämän-tilanteesta riippumatta sekä parantaa opinnäytetöiden laatua. Tulokset ovat olleet kaikilta osin hyviä.

Opinpajan Superklinikan opiskelijat olivat määrätietoisia ja päättäväisiä, sillä seit-semän heistä sai medianomin tutkinnon suoritettua ja kahdeksannella opinnäytetyö oli loppusuoralla keväällä 2009.

Opinpaja on mahdollistanut sen, että viestinnän opinnäytetyöklinikka voidaan jatkossa tarjota sekä lähiopetusversiona että tarvittavilta osin tai jopa lähes kokonaan etäopetuksena. Näillä räätälöidyillä ratkaisuilla varmistetaan, että jokainen opiskeli-ja pystyy elämäntilanteestaan ja maantieteellisestä asuinpaikastaan riippumatta vie-mään opinnäytetyöprosessin läpi ja valmistumaan aikataulussa.

56 • Kirjoittajat

Kirjoittajat

Ari AlmVTM, HuK, yliopettajaKemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Maija-Liisa Blomsteropinto-ohjaaja Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulu

Teresa ChenHuKKemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Päivi InnalaFMKemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Sari KähkönenKM, opinto-ohjaajaKemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Raija LummiFM, opinto-ohjaajaKemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Helena Ranta-SaarelaFMKemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Mervi RuotsalainenFLKajaanin ammattikorkeakoulu

Kirjoittajat • 57

Martta RuottuFM, opinto-ohjaajaKemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Ainomarja SissalaKM, PD, opintoasiainpäällikköKajaanin ammattikorkeakoulu

Pirjo SonntagKM, opinto-ohjaajaKemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Jouko UusitaloFL, opinto-ohjaaja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Opinpajassa oppi menee päähän paukuttamatta. Ennakoiva ja pitkä-jänteinen opiskelijan ohjaus on tuottanut hyviä tuloksia kolmessa ammattikorkeakoulussa. Ohjauksessa hyödynnetään tieto- ja viestintä-tekniikkaa pedagogisesti perustellulla tavalla unohtamatta kasvok-kain tapahtuvaa kohtaamista. Yhteistyökumppanit ovat Opinpajassa jakaneet omia hyviä käytänteitään ja ideoitaan niin, että innovatiiviset kipinät ovat sinkoilleet sinne tänne ja herättäneet intoa lähteä kokei-lemaan uusia – ja myös vanhoja hyviä ohjausmuotoja.



Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisujaSarja A. Raportteja ja tutkimuksia 3/2009

Pia-Maria Lausas (toim

.)O

pinpajassa taotaan tuloksia

ISBN 978-952-9785-82-7ISNN 1236-0570

opinpajassa taotaan tuloksia · kemi-tornion ammattikorkeakoulu kemi 2009 sarja a. raportteja ja...

Documents