oppimisen psykologia - courses...elinikäinen oppiminen •kaikilla kehitysvaiheilla on oma...
TRANSCRIPT
www.helsinki.fi/yliopisto
Oppimisen psykologia
Nina Sajaniemi
www.helsinki.fi/yliopisto
• Integratiivinen näkökulma kehitykseen ja oppimiseen
• Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys
etenevät toisiinsa kietoutuen
• Pyrkimys ymmärtää ihmisen toimintaa ja sen taustalla
vaikuttavia mekanismeja
• Lähestymiskulmat:
• Sosiaalinen vuorovaikutus
• Toiminnallinen ja esineellinen vuorovaikutus
• Sisäiset prosessit – aivot, keho, biologia
Kehitys on prosessi – ilmiönä
ihmiset ja oppiminen
2.10.2017 2
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kehityksen raamit
• Biologia toimii, aivot toimivat mieli toimii yhteydessä
luontoon
• Ihmisyyden biologiset juuret ovat syvällä evoluution
historiassa
• Ihmisen käyttäytyminen on kuitenkin paljon
muovautuvampaa kuin millään muulla lajilla
• Aivotoimina on välttämätön ehto sekä kehollisuuden
että sosiaalisen vuorovaikutuksen toteutumisessa
Ihmiset ovat osa luontoa
2.10.2017 3
www.helsinki.fi/yliopisto
• Biologiassa ei ole mitään mikä ei ole
ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa
• Lapsuudessa ei ole mitään mikä ei ole
ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa
• Pitkä ja hankala ajanjakso, johon satsataan valtavasti
• Ihmisen geenit ovat suunnilleen samat kuin
apinoiden
• Yhteinen kanta noin 6 miljoona vuotta sitten
Biolologia, evoluutio ja
ihmisyyden ymmärtäminen
2.10.2017 4
www.helsinki.fi/yliopisto
• Ihminen on verkostoeläin ja poikkeaa kaikista
muista kädellisistä anteliaisuudessa
• Huomion kiinnittämien siihen mitä toinen haluaa, ruoan
jakaminen, vieraanvaraisuus
• Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat
arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle jakamista
• Ihminen poikkeaa kaikista muista kädellisistä
kyvyssä ilmaista tarpeitaan
• Paljastetut kasvot ja monimuotoiset ilmelihakset
• Jaetun tietoisen mahdollisuus
Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä
2.10.2017 5
www.helsinki.fi/yliopisto
Lähtökohtana kiinnostus söpöön
pieneen
02/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 6
www.helsinki.fi/yliopisto
MARTIN LUTHER KING:
”Meidän on opittava elämään yhdessä sisarina ja
veljinä tai tulemme menehtymään yhdessä
typeryksinä”
Onko ihmisluonne vinoutunut
2.10.2017 7
www.helsinki.fi/yliopisto
• Yhteistyö ja sen ytimessä olevat tunteet (empatia,
myötätunto ja anteliaisuus) ovat olennaisia ihmislajin
selviämiselle
• Muiden auttaminen aktivoi aivojen mielihyväkeskuksia
• Anteliaisuus korostuu ruoan jakamisessa – ei todettu
millään muulla lajilla
• Tarve ymmärtää mitä toinen voisi haluta – mielen
jakaminen
• Innostuksen, ajatusten, intentioiden, päämäärien
jakaminen
Valmius ottaa toiset huomioon
2.10.2017 8
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lapset reagoivat fysiologisesti eri tavalla auttajiin ja
estäjiin jo pienestä pitäen (3 kk, 6 kk, 8 kk, 10 kk…)
• Lapset suuntautuvat kohti auttajia, pois estäjistä
• Kasvatuksen ydin: miten ollaan kiusaajille kivoja, miten
hänet napataan uudestaan mukaan
• Miten voidaan vahvistaa hyväntahtoisuutta ja vähentää
pahantahtoisuutta
Hyväntahtoisuus on totta
2.10.2017 9
www.helsinki.fi/yliopisto
• Ihminen kykenee hylkäämään lapsensa – ellei saa
tukea
• Simpanssiyhteisössä ei ole kaltoinkohtelua
• Ihmisyhteisöissä kaltoinkohtelua on kaikkialla
• Joka ei saa apua, hyökkää toisia kohtaan, ketä ei
oteta vastaan, kääntyy koko yhteisöä vastaan
• Yhteisöön kuulumattomuus – raivo kohdistuu koko
yhteiskuntaan
Apua tarvitaan aina
2.10.2017 10
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kehitys on systeemistä, kausaalista, ei kuitenkaan
determinististä
• Kaaoksen ja kompleksisuuden lainalaisuudet
• Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä
• Hermosto ja aivot ovat tunnetun universumin monimutkaisin
järjestelmä
• Kehityksen logiikka: hyvä kasvattaa hyvää ja paha kasvattaa
pahaa
• Kehityksen suuntaa voidaan muuttaa – kehityksen
korjausliikkeet
Kehityksen lainalaisuudet
2.10.2017 11
www.helsinki.fi/yliopisto
Elinikäinen oppiminen
• Kaikilla kehitysvaiheilla on oma ytimensä
• Aivot ovat rakenteilla läpi lapsuuden ja nuoruuden
• Kehityksen aikalogiikka ja eteneminen - alhaalta
ylöspäin
• Lapsuus on perusrakenteiden vahvistamisen aikaa
• Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa
• Elämyshakuisuus, sosiaalisuus, tunteikkuus, luovuus
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aivojen tehtävä yksinkertaisimmillaan:
• Vastaanotta informaatiota ja ohjata käyttäytymistä sen
perusteella
• Aivojen poimuttuminen alkaa aivojen näkö- tunto- ja
kuuloaistia käsittelevilä alueilta ja se jatkuu niille
alueille, joissa yhdistetään eri aistien välityksellä tulevaa
tietoa
• Aivojen poimuttuminen kestää vuosia
• Otsalohkon alueilla pisin kehityskaari
Aivot – kasvukeskus
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 13
www.helsinki.fi/yliopisto
Aivot ohjaavat sopeutumista – ihmisellä ylivertaiset ja
joustavat mahdollisuudet
• Aivoissa on noin 100 miljardia
hermosolua
• Jokainen voi muodostaa noin
10 000 erilaista kytkentää
• Yhteenlaskettuna näistä
muodostuvien “ratojen” pituus
on 3,5 miljoonaa km
• Rajaton mahdollisuus erilasia
kytkentöjen mahdollisuuskia
14
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kehollisen tilan säätely: perusvireys ja valppaus,
turva –turvattomuus
• Ihmisillä (ja eläimillä) on kolme erilaista myönteisen
aktivaation järjestelmää, joiden käynnistyminen
koetaan ensisijaisesti palkitsevana
• Toimivat ihmisellä samoilla periaatteilla kuin muilla
nisäkkäillä
• Vapauttaa dopamiinia
Kokevat aivot: aivorunko
(matelija-aivot)
2.10.2017 15
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kehittyvät evoluution aikaikkunassa liskoaivojen
jälkeen
• Yli 200 miljoonaa vuotta sitten – nisäkkäiden
ilmaantuminen
• Mantelitumake (amygdala) ja hippokampus
• Säätelee aivorungosta nousevaa informaatiota
• Emootiot, motivaatio (palkitseminen), arvottaminen,
tarkkaavaisuuden suuntautuminen kohti merkityksiä,
muisti, kiintymyssuhteiden muodostuminen
Tuntevat aivot – limbiset
rakenteet
2.10.2017 16
www.helsinki.fi/yliopisto
• Hippokampus ja mantelitumake ovat suurelta osin
vastuussa oppimisesta ja muistamisesta
• Mantelitumake
• Tunnemuistin ja merkityksen varasto
• Ilman sitä millään ei ole henkilökohtaista merkitystä
• Mantelitumake on tunnemuistin ja merkitysten varasto
• Ilman sen aktivoitumista millään ei ole mitään väliä
• Kaikki tunteet ovat riippuvaisia mantelitumakkeesta
Tuntevat aivot
2.10.2017 17
www.helsinki.fi/yliopisto
• Etuotsalohko yhdistää kaikkien alueiden toiminnat
toisiinsa
• Kaiken toiminnan ohjaus, ylhäältä alas prosessointi,
reaktioiden viivästyttäminen, harkinta, odottaminen,
kaikki korkeammat kognitiiviset toiminnat
• Myös: sosiaalisen informaation käsitteleminen, omaa itseä
koskevan tietoisuuden ylläpitäminen, merkitysten arviointi,
kehon viestien käsitteleminen,
Etuotsalohkot - aivojen
komentokeskus
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 18
www.helsinki.fi/yliopisto
• Tieto itsen ulkopuolisesta ympäristöstä
• Näkö, kuulo, tunto, haju, maku
• Tieto kehosta ja sen tiloista
• Interoseptiivinen aistimusjärjestelmä
• Tieto sosiaalisesta ympärisöstä
• Peilisolujärjestelmä, tunteiden tarttuminen
• Tieto vaarasta ja turvasta
• Neuroseptiivinen aistimusjärjestelmä
Aistit kytkevät aivot itseen ja
ympäristöön
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 19
www.helsinki.fi/yliopisto
• Yksittäiset hermosolut verkottuvat toisiin
hermosoluihin
• Heikkoja yhteyksiä sisältävistä verkostosta kohti
selkeämpää, yksinkertaisempaa verkostoa
• Toiminnan tehostuminen, nopeutuminen,
• Vrt. tieverkoston tehostuminen – suorat ja selkeät tiet,
matkalla ei eksytä eikä matka kestä liian kauan
Hermosolu - tiedon käsittelyn
yksikkö
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 20
www.helsinki.fi/yliopisto
HERMOSOLU
Copyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
www.helsinki.fi/yliopistoCopyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Synapsi – tämän tarinan tähti
• Synapsi on neuronin viestejä
lähettävä ja vastaanottava
piste
• Informaatio kulkee
aksonipäätteestä alkavan
synapsin yli
• presynaptinen eli synapsia
edeltävä solu
• Tieto vastaanotetaan
seuraavan solun dendriitin
ulokkeessa
• postsynaptinen eli synapsin
jälkeinen solu
www.helsinki.fi/yliopisto
Copyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
SÄÄTÖJOUKOT
• Projektioneuronit: glutamaatti kiihdyttää ja GABA
ehkäisee
• Vaikuttavat nopeasi, muutaman millisekunnin jälkeen
• Eivät riitä tiedonsiirron hienosäätöön
• Tarvitaan hitaita ja pitkävaikutteisia modulaattoreita
• Peptidit (opiaatit)
• Monoamiinit (serotoniini, dopamiini, adrenaliini ja
noradrenaliini)
‒ kiihottavat tai estävät glutamaatin tai GABAn toimintaa
• Asetyylikoliini
‒ muisti, hermolihasliitos
www.helsinki.fi/yliopisto
• Yhteydet vahvistuvat, kun niitä käytetään
• Viestinnän valtatiet
• Käyttämättömät, tarpeettomat yhteydet surkastuvat
• Käyttämätön polku nurmettuu
• Harjoittelu, toistaminen – integratiivinen toiminta
• Aivoissa tapahtuu myös uusien solujen syntymistä
• Tarvitaan otollista sisäistä ympäristöä
Aivotoiminta on käytöstä
riippuvaista
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 24
www.helsinki.fi/yliopisto
• Uudet hermosolut syntyvät haastavissa tilanteissa
• Riittävä fyysinen ja kognitiivinen aktiviteetti
• Kiinnostavaa, haastavaa, uudenlaista tekemistä oltava
paljon
• Uusien solujen muodostuminen lisää epätasapainoa
ja kaaosta
• Hermoverkko ei ole niin kuin ennen - riski aivoille
Vaikeuksien kautta voittoon
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 25
www.helsinki.fi/yliopisto
• Informaation vastaanottaminen ja sen käsitteleminen
kuluttaa energiaa
• Aivot käyttävät 20 % ihmisen kokonaisenergiasta
• Aivojen osuus on “vain” noin 2 % koko kehon painosta
• Jäsentymätön, irrallinen aisti-informaatio väsyttää
aivot
• Otsalohkon alueet (ajatteluaivot) kuluttavat eniten
energiaa – väsyminen katkaisee harkinnan, keskittymisen
ja ajattelemisen
•
Aivojen energiatarve
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 26
www.helsinki.fi/yliopisto
• Hyvän nukkumisen välttämättömyys
• Unen aikana verkosto järjestyy ja palauttaa
tasapainotilan
• Unen puute saa aivot sekaisin
• Fyysisen aktiviteetin välttämättömyys
• Päivän aikainen aktiivisuus ja oppimishaasteet pitävät
uudet hermosolut hengissä silloin kun uni on hyvää
• Uusia hermosoluja syntyy erityisesti hippokampuksen
alueelle – muistitoiminnat tehostuvat
Tarvitaan suojarakenteita
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 27
www.helsinki.fi/yliopisto
Vuorovaikutus on
suojarakenteista suurin
2.10.2017 28
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana
hermosolujen ja niiden välisten yhteyksin määrä on
valtava (100 miljardia hermosolua – 15 000
yhteyspistettä)
• Yhteydet hitaita ja mutkaisia – kuluttavat paljon
energiaa
• Myeliinitupen rakentuminen hermosolujen ympärille
nopeuttaa tiedonsiirtoa
• Nopeutuminen yksinkertaistaa tiedonsiirtoa
Vauvan aivoissa eksytään
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 29
www.helsinki.fi/yliopisto
• Nuorten aivot eivät ole parhaimmillaan
• Aikuisten ohjaus ymmärrys nuorten mielistä ja niiden
samanaikaisesta vahvuudesta ja heikkoudesta on
lähtökohtana terveelle oppimiselle
• Suurimmat murrosiän muutokset ovat silmiltä
piilossa
• Muutokset hormonitoiminnassa ja aivotoiminnassa
kulkevat käsi kädessä
Nuorten aivoissa tempoillaan
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 30
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aivojen muutos murrosiässä on perustavanlaatuista
• Muutos jatkuu paljon pidenpään kuin teini-ikä, suurin
osa muutoksista ajoittuu ikävuosille 15-30
• Aivojen harmaan aineen määrä kasvaa jatkuvasti
murrosikää lähestytäessä
• Hermosolujen määrän kasvaminen merkitsee
hermoverkkojen monimutkaistumista
• Epäjärjestys lisääntyy – ennakoimaton käytös
Aivot muuttuvat läpi elämän
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 31
www.helsinki.fi/yliopisto
• Toiminta tehotonta – uuden järjestyksen löytyminen
kestää aikansa
• Harmaan aineen huippu 10 – 12 vuoden iässä –
tilavuus pienenee etenkin etuotsalohkon alueilla
• Älykkyys kasvaa turhia yhteyksiä karsimalla –
käyttöriippuvaisuus
• Hermosolujen valikoiva karsiutuminen ja myeliinin
lisääntyminen tehostavat viestää
• Yhteydet pidentyvät ja aivojen eri osien yhteistyö
lisääntyy pikku hiljaa
Tarkkaan verkostoituneet
hermosolut
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 32
www.helsinki.fi/yliopisto
• Etuotsalohkojen vastuulla ovat aivojen
kokonaisvaltaisimmat ja vaativimmat tehtävät
• Toiminnan sääteleminen, ohjaaminen ja harkitseminen
• Impulsiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen
• Dopamiinin eritys voimistuu varhaisnuoruudessa
• Palkitsevuuden tarve kasvaa – dopamiinijano
• Impulsiivisuus ja elämyshakuisuus voimistuvat
Komentokeskuksen suuret
muutokset
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 33
www.helsinki.fi/yliopisto
• Syvällä aivojen sisällä oleva limbinen järjestelmä
tuottaa hyvää oloa
• Saavutetuista tavoitteista, onnistumisesta jostakin
tärkeästä, uskalluksesta, itsensä voittamisesta
• Toimii teinillä ihan omalla logiikalla ja erityisen
aktiivisesti
• Mielihyvän tunne riskinotosta on suurempi kuin koskaan
muulloin elämässä
• Ylirationaalisuus ja vinoutunut arviontiasteikko –
myönteisen lopputuloksen harja
Elämä on yhtä riskiä
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 34
www.helsinki.fi/yliopisto
• Sekasorto kasvojen tunnistamisessa
• Aivojen kasvojen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen
alueilla solujen määrä ja solujen väliset yhteydet
lisääntyvät
• Suuri epäjärjestys noin 11 – 13 vuoden iässä
• Kasvoalueen toiminta hidastuu
• Negatiivisten tunteiden tunnistaminen vaikeutuu
• Pelokkaat kasvot nähdään vihaisensa tai inhoa
viestivinä
Muutoksia muuallakin
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 35
www.helsinki.fi/yliopisto
• Erinomaiset neuraaliset edellytykset joustavan
mielen ja terveen oppimisen vahistumislle
• Edellytyksenä on, että nuori oppii käyttämään aivojaan
oikein
• Oikeat valinnat oman ja toisten elämän kannalta
• Nuorten aivot tarvitsevat suojelua
• Unen puute, päihteet, säätelemätön stressi voivat
aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia luonnolliseen
hermosolujen karsiutumiseen
Mahdollisuus moneen hyvään
2.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 36