Oppisopimuksella lähihoitajaksi

Opas työpaikoille

Helsinki 2011© SuPer, Kehittämisyksikkö

Kuvat: © Ingimage

3

Sisällys

1 Johdanto 42 Lähihoitajan ammatti ja oppisopimuskoulutus 63 Ammatillinen peruskoulutus 8 3.1 Lähihoitajaksi ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 3.2 Lähihoitajaksi näyttötutkinnolla 114 Ammatillinen lisäkoulutus 13 4.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 135 Oppisopimuskoulutus 14 5.1 Oppisopimusopiskelijaa koskevia lakeja ja asetuksia 14 5.2 Oppisopimuskoulutus on käytännönläheinen opiskelumuoto 16 5.3 Oppisopimus on sitova sopimus 18 5.4 Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet 186 Oppisopimuskoulutus käytännössä sosiaali- ja terveysalalla 19 6.1 Oppisopimuskoulutuksen keskeiset asiakirjat 22 6.2 Opiskelija työskentelee koulutetun hoitajan ohjauksessa 24 6.3 Tukea oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen 25 6.4 Oppisopimusopiskelijan ohjaus 27 6.5 Oppisopimusopiskelijan arviointi 297 Todistukset 318 Työnantajan ja opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet 32 8.1 Oppisopimusopiskelijan palkkaus ja opintososiaaliset edut 349 Oppisopimuksen lakkaaminen ja purkaminen 3610 Ammattitutkintostipendi 3711 Alan haasteita 3712 SuPerin oppisopimuskoulutusta koskevat linjaukset 40

Lähteet 43

4

1 Johdanto

Oppisopimuskoulutus on ollut suosittu tapa kouluttua lähihoita-jaksi, ja se on kiinnostanut niin opiskelijoita kuin työnantajia. Oppisopimuskoulutukseen voi hakeutua peruskoulun suorit-tanut ja 15 vuotta täyttänyt henkilö eikä hakeutuvien yläikärajaa ole määritelty. Oppisopimuksen osapuolia ovat opiskelija, työnan-taja, koulutuksen järjestäjä ja tietopuolisen opetuksen toteuttaja. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä voi toimia Opetus- ja kult-tuuriministeriön (OKM) myöntämän järjestämisluvan saanut kunta, kunta-yhtymä, rekisteröity yhtiö säätiö tai valtion liikelaitos. Kun-nilla ja monilla ammatillisilla oppilaitoksilla on omat oppisopimus-toimistonsa.

Oppisopimuskoulutuksella hankittu ammatillinen toisen asteen tutkinto antaa täyden jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopin-toihin. Koulutukseen kuuluu aina ammatillisessa oppilaitoksessa an-nettava tietopuolinen teoriaopetus. Työelämän tarpeiden tunnista-minen ja niiden huomioon ottaminen oppisopimuskoulutuksessa tuottaa työelämän kaipaamaa osaamista.

Hallituksen vuonna 2010 asettaman kasvuryhmän loppurapor-tissa esitetään konkreettisia politiikkasuosituksia tuottavuuden lisäämiseksi. Raportissa korostetaan, että työurien pidentäminen

Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen tai virkamiehen ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen

määräaikaiseen sopimukseen (virkamiehen oppisopimus).

Yrittäjän oppisopimus on yrittäjän ja koulutuksen järjestäjän välinen sopimus.

5

ja työttömyyden torjunta ovat osa tuottavuuden kasvattamista. Yhtenä keinona työurien pidentämiseksi kasvutyöryhmä ehdot-taa, että peruskoulun päättäville nuorille tarjotaan mahdollisuus aloittaa ammattiopinnot heti saman vuoden aikana. Myös aikuis-väestön koulutusmahdollisuuksia työssäolon aikana halutaan paran-taa. Tavoitteet on kirjattu Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan 2011. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen sisältyy hallitusohjelma-tavoitteisiin. Hallitusohjelman toteutuessa erityisesti sosiaali- ja terveysalan yksityiset palvelun tuottajat tulevat hyödyntämään entistä enemmän myös oppisopimuskoulutusta uuden työvoiman rekrytoinnissa.

Oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen on panostettu viime vuo-sina. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2009 työryh-män selvittämään oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämistä. Työryhmän työn tuloksena syntyi raportti Oppisopimuskoulutuk-sen laadun kehittäminen (OKM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:8).

Oppisopimuskoulutuksen laatu on varmistettava hyvin kaikissa olo-suhteissa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suoritettaessa. Oppisopimuskoulutuksen työelämälähtöisyyden takia sen toteu-tumisen muodot ovat olleet kirjavia eikä ongelmilta ole vältytty. Opiskelijan asema työyhteisössä ei ole ollut kaikille selvä ja opiskeli-jat ovat joutuneet esimerkiksi työskentelemään yksin ilman ohjaus-ta ja valvontaa. Aina ei myöskään ole ollut itsestään selvää se, että teoriaopetus sisältyy oppisopimuskoulutukseen.

Nyt on oikea hetki lähteä yhdessä toteuttamaan korkeatasoista oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksen laadukas suun-nittelu, toteutus ja koulutusprosessin seuranta edellyttää koulutuk-sen järjestäjältä ja oppisopimustyöpaikalta riittäviä resursseja.

6

Olemme SuPerissa laatineet tämän oppaan ensisijaisesti ohjekir-jaksi työpaikoille. Oppaan toivotaan hyödyttävän myös koulutuk-sen järjestäjiä ja opiskelijoita oppisopimuskoulutuksen laadukkaan suunnittelun ja toteutuksen välineenä. Oppaaseen on koottu kes-keisiä asioita sosiaali- ja terveysalan ammatillisesta koulutuksesta, ja tarkastelun painopiste on lähihoitajien oppisopimuskoulutuk-sessa. Tekstissä käytetään jatkossa luettavuuden helpottamiseksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon käsitteen tilalla käsitettä lähihoitajan tutkinto. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot käsitel-lään oppaassa lyhyesti.

2 Lähihoitajan ammatti ja oppisopimus

Lähihoitajan työkenttä kattaa koko sosiaali- ja terveysalan. Asiak-kaat ovat eri-ikäisiä ja tulevat eri kulttuuritaustoista. Lähihoitajia ja alan koulutusta arvostetaan, sillä ammatilla on pitkä historia jo aiemmissa koulutuksissa. On tärkeää, että lähihoitajan koulutus täyttää sille asetetut laatuvaatimukset kaikissa eri koulutusmuo-doissa.

Lähihoitajan oppisopimus työelämälähtöisenä koulutuksena on erityisen vaativa. Siksi sen suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiin-nittää nykyistä enemmän huomiota. Aikaisempien koulutusten historiaan voi perehtyä SuPerin julkaiseman Arjen ihmeitä -kirjan (1998) kautta. Lähihoitajakoulutuksen ja ammatin historiaa käsitel-lään puolestaan kirjassa Olen ammatiltani lähihoitaja (2008).

7

Lähihoitaja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuseh-doista säädetään laeilla, jotka on otettava huomioon oppisopimus-ta toteutettaessa.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä tarkoitetaan henki-löä, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden, (laillistettu ammattihenkilö), tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut henkilö), tai henkilöä, jolla on oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä, (nimikesuojattu ammatti-henkilö).

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen omassa laissa (272/2005), joka tuli voimaan 1.8.2005. Lain tarkoituksena on edistää asiakkaan oikeuksia ja varmistaa, että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tar-vittava koulutus ja perehtyneisyys. Kelpoisuusvaatimuksena lähi-hoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tutkinto, kuten aikaisemmat alan tutkinnot.

Lähihoitaja on nimikesuojattu ammattihenkilö.

8

3 Ammatillinen peruskoulutus

Ammatillinen peruskoulutus on toisen asteen koulutusta, jonka tavoitteena on tuottaa työelämään käytännön työn osaajia. Amma-tillisia perustutkintoja suoritetaan oppilaitoksissa ja oppisopimuk-sella työelämälähtöisesti. Perustutkintoon johtavaa koulutusta

Nimikkeet

SuPerin kanta on se, että nimineuloissa käytetään koulu-tusten mukaisia virallisia tutkintonimikkeitä, lähihoitaja, perushoitaja, kodinhoitaja jne.

Tehtävänimikkeenä/yleisenä toiminimikkeenä kunnassa/yrityksessä voi kaikilla kelpoisuusehdot täyttävillä olla lähi-hoitaja.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry on lähihoitajien oma ammattiliitto.

SuPer ry on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja ammattilaisten sekä palvelujen käyttäjien asioihin monipuolisen ja aktiivisen toimintansa kautta.

9

toteutetaan opetussuunnitelmien mukaisina perinteisinä koulutuk-sina tai näyttötutkintoina. Ammatillisiin perustutkintoihin hakeu-tuvan terveydentilavaatimuksista säädetään erikseen tutkinnon perusteissa. Opiskelija voi yhdistää ammatillisiin opintoihin valin-naisesti osia muista perustutkinnoista, ammatti- ja erikoisammatti-tutkinnoista sekä ammattikorkeakouluopinnoista (ei näyttötutkin-nossa). Ammatillisen perustutkinnon opiskelija voi suorittaa myös lukio-opintoja. Lukiokurssit tuotetaan useimmiten aikuislukioissa. Ammatillisen peruskoulutuksen ensisijainen tavoite on työllisty-minen alan tehtäviin, mutta ammatillinen peruskoulutus antaa myös hyvän pohjan mahdollisia lisä- tai jatko-opintoja varten.

Ammatillisen koulutuksen toteutukseen kuuluu aina henkilökoh-taisen opiskeluohjelman HOPSin laadinta, josta säädetään amma-tillista koulutusta koskevassa laissa ja asetuksessa. HOPS laaditaan ennen koulutuksen käynnistämistä ja liitetään osaksi oppisopimus-opiskelijan henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Oppisopimuksessa opiskelusuunnitelma koostuu työssäoppimisen ja tietopuolisen kou-lutuksen suunnitelmasta.

Oppisopimuskoulutuksena suoritettavaan ammatilliseen perus-koulutukseen ei sisälly pakollisia liikunnan, muiden taito- ja taide-aineiden eikä terveystiedon opintoja. Sen sijaan nuorten peruskou-lutukseen sisältyvät työelämässä annettavat ammattiosaamisen näytöt.

Näyttötutkinnot henkilökohtaistetaan kolmessa vaiheessa: 1. tut-kintoon hakeutumisen, 2. tutkinnon suorittamisen ja 3. valmistavan koulutuksen osalta. Näyttötutkinnon toteutustapa poikkeaa jonkin verran nuorten koulutuksesta, mutta ammattitaitovaatimukset ja tutkinnon tuottama osaaminen ovat yhtäläiset.

10

3.1 Lähihoitajaksi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lähihoitajan tutkinnon perusteissa kuvataan tutkinnon edellyt-tämät ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa ohjaava asiakirja on Opetushallituk-sen määräys ammatillisen perustutkinnon perusteista (Määräys 17/011/2010). Määräys on lakiin verrattava normi, jota kaikkien tu-lee noudattaa. Koulutuksen järjestäjät laativat määräyksen pohjalta omat oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmansa, joihin työpaikka-ohjaajien tulisi perehtyä.

Lähihoitajatutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Peruskoulutuksena koulutus kestää kolme vuotta.

Lähihoitajaksi valmistuvalla tulee olla laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet sosiaali- ja terveysalan eri tehtäviin sekä erikois-tuneemmat valmiudet yhdellä tutkinnon osa-alueella. Koulu-tuksen tavoitteena on, että lähihoitaja pystyy työskentelemään monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan erilaisissa tehtävissä. Tut-kinnon perusosat täydennettyinä valitulla koulutusohjelmalla ja valinnaisella tutkinnon osalla antavat työelämän edellyttämän ammattitaidon ja erikoistuneen osaamisen jollakin erityisalueella. Valinnaisilla opinnoilla opiskelija voi suunnata osaamistaan omien tarpeidensa tai alueensa työelämän tarpeiden mukaan.

Ammatilliseen perustutkintoon sisältyvät lisäksi ammattiosaami-sen näytöt, jotka ovat osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan ammatillista osaamista työpaikalla.

Opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen jaksoja myös jos-sakin muussa Euroopan maassa. Eurooppalaisilla koulutusjaksoilla

11

tarkoitetaan kaikkia ammatilliseen koulutukseen liittyviä koulutus-jaksoja, jotka oppisopimuskoulutuksessa oleva henkilö suorittaa toisessa maassa. Europass-todistus on asiakirja, jonka avulla toden-netaan muualla Euroopassa suoritettu koulutusjakso. Europassia voi käyttää työnhaussa tai koulutukseen pyrittäessä. Europassista löytyy lisää tietoa opetushallituksen sivuilta www.oph.fi/europassi.

3.2 Lähihoitajaksi näyttötutkinnolla

Näyttötutkinnon suorittaminen ei edellytä koulutukseen osallis-tumista perinteisellä tavalla eikä näyttötutkintoon valmistautu-miselle aseteta määrättyjä ehtoja. Sosiaali- ja terveysalan perustut-kinnossa edellytetään kuitenkin, että mikäli tutkinnon suorittaja ei ole aikaisemmin suorittanut alan tutkintoa, valmistavan koulutuk-sen tulee sisältää pakollisia tutkinnon osia vähintään 80 opintovii-kon verran. Lähihoitajan näyttötutkintoon ei siten käytännössä voi mennä ilman, että on joko aikaisempi koulutus ja työkokemusta tai suoritettuna vaaditut opinnot. Valmistavaa koulutusta on tarjolla alan oppilaitoksissa päiväopiskeluna, monimuoto-opiskeluna ja oppi-sopimuskoulutuksena. Näyttötutkinnon suorittaminen suunnitel-laan oppisopimuskoulutuksen käynnistysvaiheessa.

Näyttötutkinnossa otetaan huomioon aikaisempi osaaminen ja koulutus.

Näyttötutkinto mahdollistaa tutkinnon suorittamisen monimuo-toisesti. Tutkinnon suorittajalla voi olla aikaisemmin hankittua osaamista ja koulutusta tai hän hankkii tarvittavan osaamisen eri tavoin ja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa eli arkikie-lellä ”näytöissä”. Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan kaikki tutkinnos-sa vaadittava osaaminen. Näyttötutkinnon suorittajat osallistuvat

12

pääasiassa oppilaitoksissa järjestettävään valmistavaan koulutuk-seen tai oppisopimuskoulutukseen.

Näyttötutkintojen järjestäjällä tulee olla voimassaoleva järjestämissopimus alan tutkintotoimikunnan kanssa.

Tutkinnon järjestäjä varmistaa oppisopimusopiskelijan edellytykset osallistua tutkintotilaisuuteen ennen sen alkamista. Tutkintotilai-suuden aloittamisesta tehdään päätös yhdessä työelämän arvioi-jien kanssa. Tutkintosuoritus arvioidaan työpaikalla ja arvioijina toimivat työnantaja ja työntekijä sekä opettaja.

Tutkinnon suorittajan aikaisempi osaaminen voidaan tunnustaa suoraan osaksi tutkintoa, mikäli hänellä on osoittaa luotettavat asiapaperit ja todistukset. Esimerkiksi perushoitaja tai lastenhoita-ja, joka on tehnyt vuosia töitä ja on osallistunut erilaisiin täydennys-koulutuksiin, voi suorittaa tutkinnon osia osaamisen tunnustamisen kautta. Tällöin tutkintoa suorittamaan pyrkivä ottaa yhteyttä näyttö-tutkinnon järjestäjään, joka kartoittaa aikaisemman osaamisen ja organisoi arvioinnin. Puuttuva osaaminen täydennetään normaa-listi oppisopimuskoulutuksena ja hankittu osaaminen arvioidaan tutkintotilaisuuksissa.

Arvioijat tekevät yhdessä arvosanaesityksen, jonka pohjalta tut-kintotoimikunta päättää arvosanasta. Tutkinnon suorittajalla on oikeus pyytää arvioinnin oikaisua, mikäli hän on tyytymätön arvioin-tiinsa. Tutkintotodistukset myöntää alan tutkintotoimikunta.

13

4 Ammatillinen lisäkoulutus

4.1 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Tästä seuraa, että sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä velvoitetaan pitämään yllä ammattitaitoaan. Uralla omassa ammatissa etenemiseksi on tarjolla paljon koulutuksia, joista ammatti- ja erikoisammattitutkin-not ovat varteenotettava vaihtoehto. Oppisopimuskoulutus sovel-tuu ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittamiseen.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillisesta aikuis-koulutuksesta annetun lain mukaista ammatillista lisäkoulutusta. Ne on tarkoitettu erityisesti työelämässä oleville aikuisille, ja ne suoritetaan näyttötutkintoina. Myös ammatti- ja erikoisammatti-tutkintojen suorittamiseen näyttötukintoina kuuluu pääsääntöi-sesti valmistavaa koulutusta, ja oppisopimuskoulutus on hyvin suosittu koulutusmuoto valmistauduttaessa suorittamaan näitä tutkintoja.

Ammattitutkinnossa on osoitettava ammattityöntekijältä vaadit-tava ammattitaito. Ammattitutkintojen ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että ne edellyttävät peruskoulutuksen tasoisia tietoja ja taitoja sekä riittävää työkokemusta ja täydentäviä opin-toja alalta. Erikoisammattitutkinnossa puolestaan vaaditaan jo alan vaativimpien työtehtävien hallintaa ja syvällistä osaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Erikoisammattitutkintoa suorittamaan hakeutuvalla tulee olla vähintään sosiaali- ja terveysalan toisen as-teen perustutkinnossa tai vastaavassa vaadittava osaaminen. Am-matti- ja erikoisammattitutkintoon tai sen osaan järjestettävän valmistavan koulutuksen tulee noudattaa kunkin tutkinnon perus-teissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia.

14

Mikäli henkilö on kiinnostunut tietystä ammatti- tai erikoisammat-titutkinnosta, kannattaa työnantajan kanssa neuvotella mahdol-lisuudesta suorittaa ko. tutkinto oppisopimuksella. Tutkintojen pe-rusteet ovat luettavissa sähköisessä muodossa Opetushallituksen verkkosivuilla osoitteessa www.oph.fi.

5 Oppisopimuskoulutus

5.1 Oppisopimusopiskelijaa koskevia lakeja ja asetuksia

Oppisopimuskoulutuksella on Suomessa pitkät perinteet jo 1600-luvulta ammattikuntalaitoksen kehittymisen myötä. Ensim-mäinen varsinaisesti oppisopimustoimintaa säätelevä laki on vuo-delta 1923. Vuoden 1967 lakiuudistuksen yhteydessä oppisopimuk-sen paikallishallinto ulotettiin kaikkiin kuntiin ja teoriaopetus tuli järjestelmälliseksi osaksi oppisopimuskoulutusta.

Asetuksella ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) sääde-tään työpaikan henkilökunnan laatuvaatimuksista. Työpaikalla tu-lee olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa. Heistä nimetään opiskelijalle vastuullinen kouluttaja.

Teoriaopetuksesta ja henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta sääde-tään asetuksella ammatillisesta koulutuksesta (811/1998). Vuon-

15

na 2007 lisättiin lakiin ammatillisesta koulutuksesta säännös, joka mahdollisti oppisopimuskoulutuksen myös virkasuhteessa oleville.

Opetushallituksen määräyksen mukaisesti näyttötutkintoa suorit-tavalle oppisopimusopiskelijalle annetaan osallistumistodistus. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän tulee maksaa työnantajalle koulutuskorvausta käytännön työtehtävien yhteydessä järjestet-tävästä koulutuksesta. Opiskelija, joka ei saa tietopuolisen koulu-tuksen ajalta palkkaa, on oikeutettu opintososiaalisiin etuisuuksiin.

Lakeja ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulu-tuksesta ja rikoslaista muutettiin opiskelijan alalle soveltumat-tomuuden ratkaisemiseksi. Lakimuutoksilla pyritään lisäämään koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuus-kysymyksiin. (HE 30.9.2010)

Oppisopimuskoulutusta koskeva lainsäädäntö korostaa opintojen pohjautumista opiskelijan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Laki määrittelee, että oppisopimuskoulutus on yksi koulutuksen järjestämismuoto ja tapa suorittaa tutkinto. Oppisopimusopiskeli-jaan sovelletaan normaaleja palvelussuhteen ehtoja, voimassa ole-via lakeja ja säädöksiä työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta sekä työntekijän muusta suojelusta.

Edellä lueteltujen lakien ja asetusten lisäksi on joukko muita lake-ja, jotka on otettava huomioon solmittaessa oppisopimusta so-siaali- ja terveysalan työpaikalla. Alan kelpoisuusehdot säätelevät koulutuksessa olevan mahdollisuuksista toimia alan tehtävissä. Lisäksi on muistettava potilasturvallisuutta koskevat säädökset. Oppisopimusopiskelija ei saa toimia itsenäisesti sosiaali- ja terveys-alan tehtävissä.

16

5.2 Oppisopimuskoulutus on käytännönläheinen opiskelumuoto

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisen aikuis-koulutuslain sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen idean mukaan oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa opetuksen pääpaino on työelämässä. Lait tarkentavat määräyksiä oppisopimuskoulutuksen johto- ja valvon-tatehtävästä, henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta, koulutuskor-vauksista ja työsuhteesta.

Oppisopimuskoulutusta voivat toteuttaa kaikki koulutuksen järjes-täjät, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt järjestämis-luvan. Oppisopimusta koskeva sopimus on koulutuksen järjestäjän, työnantajan ja opiskelijan välillä tehtävä sopimus työsuhteessa toteutettavasta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. Oppi-sopimus perustuu työnantajan ja 15 vuotta täyttäneen työntekijän väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimusopiskelijan työaika noudattaa työehtosopimusten normaaleja työaikoja.

Työssäoppimista täydentää oppilaitosyhteistyössä annettava teo-riaopetus. Oppisopimukseen mahdollisesti myöhemmin tehtävistä muutoksista on aina sovittava kaikkien kolmen allekirjoittajatahon kanssa.

Oppisopimuskoulutus sopii erityisesti henkilölle, joka arvostaa käytännönläheistä opiskelua koulumuotoisen opiskelun sijaan. Oppi-sopimuskoulutus toteutuu 80 %:sesti työpaikalla ja 20 % oppiajasta on teoreettista opiskelua oppilaitoksen johdolla. Oppisopimuskou-lutus kestää kahdesta kolmeen vuoteen opiskelijan aikaisemman osaamisen mukaan. Oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneen tu-lee olla yhteydessä paikalliseen oppisopimustoimistoon.

17

Oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkaa.

Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välillä kirjallisesti teh-tävä määräaikainen sopimus työn tekemisestä ja työpaikalla ta-pahtuvasta opiskelemisesta. Työsopimuslaki määrittelee, että työ-sopimuksella työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa, tai muuta vastiketta vastaan (TSL, 1 luku, 1§). Opiskeli-ja työskentelee siten työnantajan johdossa ja valvonnassa ja saa työstään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimus-opiskelija perehtyy työelämän pelisääntöihin ja noudattaa niitä. Työnantajan velvollisuus on osoittaa opiskelijalle opiskeluohjelman mukaisia työtehtäviä ja työpaikkakouluttaja, joka kirjataan vastuul-liseksi kouluttajaksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskeluohjel-maan. Työtehtävien on tuettava tutkinnon ammattitaitovaatimus-ten saavuttamista. Oppisopimuskoulutusta järjestettäessä on otettava aina huomioon laki ammatillisesta koulutuksesta.

Tietopuolinen opetus kuuluu oppisopimuskoulutukseen.

Koulutukseen kuuluu ammatillisessa oppilaitoksessa annettava tie-topuolinen teoriaopetus, jonka yhtenä tavoitteena on turvata am-mattitaidon laaja-alaisuus ja hyödynnettävyys alan eri tehtävissä. Tietopuolisen opetuksen määrä vaihtelee, mutta se on pääsääntöi-sesti vähintään 20 % koulutuksen kestosta.

Oppisopimusopiskelijalla on määrätyin ehdoin oikeus ns. opintoso-siaalisiin etuisuuksiin silloin, kun hän ei saa palkkaa. Mikäli työnan-taja ei maksa palkkaa teoriaopintojen ajalta, on opiskelija oikeu-tettu opintososiaalisiin etuihin. Päivärahasta, perheavustuksesta, majoitus- ja matkakorvauksista säädetään asetuksessa.

18

5.3 Oppisopimus on sitova sopimus

Oppisopimuksella työnantaja sitoutuu tarjoamaan työntekijälle työtä ja mahdollisuuden opiskella ammattiin. Opiskelija sitoutuu tekemään työtä ja opiskelemaan tavoittelemaansa ammattiin. Kou-lutuksen järjestäjänä toimii oppisopimustoimisto, joka on kolmas osapuoli oppisopimusta laadittaessa. Se vastaa oppisopimuskou-lutuksesta kokonaisuutena, myös tietopuolisen opetuksen hankin-nasta. Tietotopuolisen koulutuksen järjestäjä sitoutuu teoreettisten opintojen toteuttamiseen suunnitelman mukaan.

Oppisopimusta koskevista muutoksista tulee neuvotella yhdessä. Oppisopimusta koskevat sitoumukset velvoittavat osapuolia toimi-maan sovittujen tavoitteiden mukaan. Oppisopimuksessa sovittu-jen periaatteiden noudattamatta jättäminen merkitsee sopimus-rikkomusta.

5.4 Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet

Koulutuksen järjestäjällä (kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhtei-sö tai säätiö), jolle opetusministeriö on myöntänyt järjestämislu-van, on vastuu oppisopimuskoulutuksen johtamisesta sekä yleinen ohjaus- ja valvontavastuu koulutuksen toteutumisesta. Koulutuk-sen järjestäjä on velvollinen maksamaan työnantajalle koulutuskor-vausta työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestet-tävästä koulutuksesta. Samoin koulutuksen järjestäjä on velvollinen maksamaan opiskelijalle opistososiaalisia korvauksia ansionmene-tyksistä, mikäli hän ei saa palkkaa esim. tietopuolisen opiskelun ajalta.

19

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjällä on viimekädessä kokonais-vastuu onnistuneesta koulutusprosessista. Oppisopimuskoulu-tuksen järjestäjän tehtävänä on vastata oppisopimuskoulutuksen johdosta ja valvonnasta alueellaan. Tämä tarkoittaa, että myös työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja teoriaopetuksen seuranta kuu-luu oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjä vastaa opintososiaalisia etuuksia koskevista päätöksistä ja koulu-tuskorvausten maksamisesta. Ongelmatilanteissa oppisopimus-koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä toimiin asioiden selvit-tämiseksi ja korjaamiseksi.

6 Oppisopimuskoulutus käytännössä sosiaali- ja terveysalalla

Oppisopimuskoulutuksen aloittaminen edellyttää työpaikkaa. Jos oppisopimuskoulutukseen hakeutuvalla ei ole omaa työpaikkaa, tulee hänen etsiä itselleen työpaikka normaalin työnhakuprosessin kautta. Työpaikkaa voi tiedustella esimerkiksi työvoimatoimistosta ja samalla selvittää oppisopimuskoulutuksen mahdollisuus. Silloin kun oppisopimuskoulutukseen hakeutuvalla on jo työpaikka, hän voi ottaa asian suoraan esille oman esimiehensä kanssa. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia alustavasti keskenään oppisopimuskou-lutuksen toteuttamisesta. Sen jälkeen heidän tulee ottaa yhteys oppisopimusviranomaiseen. Varsinainen oppisopimuskoulutusta koskeva sopimus tehdään aina yhdessä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa.

20

Oppisopimuskoulutuksen käytännön toteutusta ohjaavat pelisään-nöt tulee käydä yhdessä läpi ja varmistaa, että eri osapuolilla on koulutuksesta yhteinen näkemys. Koska oppisopimuskoulutus to-teutuu monen eri toimijan yhteistyönä, on tärkeää, että kaikkien koulutukseen osallistuvien tehtävät, vastuut, työnjako ja yhteistyö määritellään ja kirjataan selkeästi. Suunnitteluvaiheessa liian vähäl-le huomiolle jää usein työpaikan soveltuvuuden varmistaminen eikä tutkinnon laaja-alaisuuden edellyttämiä muita työpaikkoja suunnitella ja sovita heti alkuvaiheessa. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän vastuulla oleva koulutuksen käytännön toteutumisen seuranta on ajoittain puutteellista.

Oppisopimusopiskelijan tulee työskennellä erilaisissa työympäristöissä tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Oppisopimusviranomaisen tulee olla tietoinen sosiaali- ja terveys-alaa ohjaavista laeista ja säädöksistä ja ottaa ne huomioon oppi-sopimusta suunniteltaessa Oppisopimusopiskelijan roolia työpai-kalla suunniteltaessa tulee ottaa huomioon alan kelpoisuutta määrittävät lait ja asetukset sekä potilasturvallisuutta ja lääkehoitoa koskevat ohjeet ja säädökset. Työpaikan tulee osata ohjata opiskeli-jaa huomioimaan potilasturvallisuuden edistämiseen kehitettyjä val-takunnallisia työkaluja sekä sosiaali- ja terveysalan valvontaviran-omaisten ohjeistukset. Oppisopimusviranomaisen velvollisuus on perehtyä etukäteen työpaikkaan ja varmistaa siten työpaikan edel-lytykset toimia oppisopimustyöpaikkana lähihoitajaopiskelijalle. Mikäli työpaikka ei täytä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutusympäristöiltä vaadittavia edellytyksiä kaikilta osin, ei oppisopimusta tule tehdä.

Oppisopimustyönantajan on selvitettävä itselleen, mitä oppisopi-muskoulutus häneltä työnantajana vaatii sekä millaista työtä ja työtehtäviä tekemällä opiskelija saavuttaa kyseisessä tutkinnos-

21

sa vaadittavan osaamisen. Työnantajan tulee järjestää riittävät ohjausresurssit työpaikkakouluttajalle sekä osoittaa opiskelijalle työtehtäviä, jotka tähtäävät tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen saavuttamiseen. Esimerkiksi hoito- ja huo-lenpito tutkinnon osassa vaadittava lääkehoidon osaaminen: ”An-nostelee lääkkeet virheettömästi asiakas- ja potilaskohtaisiin an-noksiin.”

Työnantaja on lääkehoitosuunnitelmassaan määritellyt lääkehoidon toteutuksen ja vastuut myös opiskelijoiden osalta. Tutkinnon tavoit-teiden saavuttaminen lääkehoidossa edellyttää, että oppisopimus-opiskelija osallistuu koulutetun hoitajan ohjauksessa lääkehoitoon ja jakaa lääkkeitä potilaskohtaisiksi annoksiksi. Koulutettu hoitaja tarkistaa, että opiskelija on jakanut lääkkeet oikein. Lähihoitajak-si opiskelevan oppisopimusopiskelijan työpaikalla tulee siten hoi-don ja huolenpidon tutkinnon osassa olla lääkehoidon toimintaa. Mikäli sitä ei ole, on arvioitava työpaikan soveltuvuutta tutkinnon osan suorittamisessa tai opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus opiskella lääkehoitoa toisessa työyksikössä. Myöhemmin opiskeli-jan osallistumista lääkehoitoon määrittää lääkehoitosuunnitelma.

Oppisopimusopiskelija perehtyy tutkinnon ammattitaitovaati-muksiin ja selvittää itselleen, mitä oppisopimuskoulutus häneltä edellyttää. Oppisopimusopiskelija perehtyy hyvin työelämän peli-sääntöihin ja hoitaa työpaikalla annetut tehtävät huolellisesti ja vastuullisesti. Opiskelija huolehtii opintojensa etenemisestä suun-nitelman mukaisesti ja tiedottaa ajoissa kaikille osapuolille, mikäli suunnitelmia tulee tarkistaa hänen puoleltaan.

Työyhteisön ja erityisesti työpaikkakouluttajan suhtautuminen opiskelijan ohjaamiseen vaikuttaa merkittävästi tulevan ammat-tilaisen käsitykseen alasta. Positiivinen asenne opiskelijaa kohtaan on parasta tukea vaikeissakin tilanteissa. Esimiehen tuki työpaikka-

22

kouluttajalle ja ohjauksessa tarvittavien resurssien antaminen aut-tavat työpaikkakouluttajaa opetus- ja ohjaustehtävän hoitamises-sa. Oppisopimuskoulutus on parhaimmillaan aitoa koulutuksen järjestäjän ja työelämän välistä vuoropuhelua.

6.1 Oppisopimuskoulutuksen keskeiset asiakirjat

Opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan eli HOPSiin kirjataan tavoitteet tietopuolisesta ja työpaikalla tapahtuvasta op-pimisesta sekä suunnitelma muualla toteutettavasta työssäoppi-misesta. Työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa kartoitetaan työt, joita tekemällä osaaminen karttuu. HOPSiin kirjataan myös alusta-vat suunnitelmat ammattiosaamisen näytöistä tai näyttötutkinnon tutkintotilaisuuksista. Oppisopimuskoulutuksen aikana tapahtu-va ohjaus- ja arviointityö kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Koulutuksen edellyttämät resurssit on määriteltävä jo suunnitteluvaiheessa. Erityisen tärkeää on yhteis-työssä suunnitella ja kirjata opiskelijan muualla kuin omassa työpai-kassa tapahtuva opiskelu sekä ammattiosaamisen näyttöjen tai tutkintotilaisuuksien käytännön toteutus myöhempien ongelmien välttämiseksi.

Oppisopimuksen sopimusvaiheessa sovitaan palkanmaksun peri-aatteista niin muualla tapahtuvan oppimisen kuin teoriaopinto-jenkin osalta ja ne kirjataan oppisopimuksen asiakirjoihin. Mitä yk-sityiskohtaisemmin oppisopimuskoulutuksen sisältö ja menetelmät kirjataan, sitä vähemmän on tarvetta selvitellä epäselviä kysymyk-siä itse koulutuksen aikana. Oppisopimuskoulutuksen toteutuk-seen ja seurantaan kuuluu paljon asiapapereita, joista opiskelija, työpaikkakouluttaja ja viranomainen huolehtivat kukin osaltaan. Työpaikkakouluttaja on tärkeä yhdysside ja tuki oppisopimus-

23

opiskelijan koulutuksen käytännön toteuttamisessa koko oppi-sopimuskoulutuksen ajan.

Opiskelijalla on aina oikeus työpaikkakouluttajaan.

Työpaikalla tapahtuvaa opiskelua täydennetään tietopuolisella teoriaopetuksella oppilaitoksessa. Opiskelija osallistuu teoriaope-tukseen osana oppisopimuskoulutusta. Teoriaopetuksen tavoit-teena on laajentaa ja syventää opiskelijan ammattitaitoa siten, että osaaminen ei ole sidottu vain yhteen työpaikkaan. Samaan tavoit-teeseen pyritään huolehtimalla oppisopimusopiskelijan työpaik-kojen monipuolisuudesta. Lähihoitajan tutkinnon edellyttämää osaamista ei pystytä saavuttamaan, jos oppisopimusopiskelija työskentelee ainoastaan yhdessä rajatussa työyksikössä. Opiskeli-jan ohjaus on siten suunniteltava myös muualla tapahtuvan opiske-lun osalta. Lähihoitaja, joka on kohdannut eri-ikäisiä ja erilaisissa ympäristöissä olevia asiakkaita ja potilaita, saavuttaa varmimmin tutkinnon edellyttämän laaja-alaisen osaamisen.

Näyttötutkintona lähihoitajan tutkintoon hakeutuvan kanssa käy-dään henkilökohtainen keskustelu ennen oppisopimuskoulutuksen aloittamista. Hakeutumisvaiheessa käydään läpi tutkinnon sovel-tuvuutta, toisin sanoen selvitetään, onko lähihoitajan tutkinto hakijalle oikea. Samalla selvitetään, mitä aiempaa koulutusta ja työkokemusta tutkinnon suorittajaksi hakeutuvalla on. Henkilökoh-taistamisen yhteydessä mietitään valmistavan koulutuksen toteu-tus eli suunnitellaan oppisopimuskoulutus. Kolmas henkilökoh-taistamisen prosessissa läpi käytävä asia on tutkintotilaisuuksien suunnitteleminen yksityiskohtaisesti.

24

Opiskelijalla on osana oppisopimuskoulutusta oikeus osallistua teoriaopetukseen.

Tietopuolisen opetuksen tulee olla linjassa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kanssa. Teoriaopetuksen tehtävät olisi järkevää sisällyt-tää työpaikalla tapahtuvan oppimisen osaksi siten, että ne tukevat osaamisen syvenemistä vaadittavaksi ammattitaidoksi. Opiskelu oppilaitoksessa ei ole vain tiedon hankintaa, vaan se on yhä ene-nevässä määrin myös valmiuksien antamista omaehtoiseen opiske-luun.

Työsidonnaisia oppimistehtäviä voivat olla esimerkiksi työpaikalla ongelmalliseksi koettujen asioiden työstäminen ja uusien ratkaisu-vaihtoehtojen kokeileminen. Opiskelijat ovat esimerkiksi kokeilleet uusia ideoita ja arvioineet niiden toimivuutta. Opiskelun mielek-kyys kasvaa, kun teoria ja käytäntö kohtaavat aidolla tavalla. Näin mahdollistetaan myös koko työyhteisön mukaan ottaminen oman työnsä käytäntöjen arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelijaa tuli-sikin rohkaista kyselemään ja pohtimaan.

6.2 Opiskelija työskentelee koulutetun hoitajan ohjauksessa

Oppisopimustyöpaikan tarjoaminen opiskelijalle velvoittaa oppi-sopimuskoulutukseen liittyvien vastuiden kantamista. Koulutuksen laadusta ei ole lupaa tinkiä vaikeinakaan aikoina. Siksi oppisopimus-opiskelijan sijoittaminen yksin tai ilman ohjausta tehtäviin, jotka edellyttävät sosiaali- ja terveysalan koulutusta, on vastoin säädök-siä. Oppisopimuskoulutuksella ei saa paikata koulutetun henki-lökunnan vajetta, sillä oppisopimusopiskelija ei ole kelpoinen alan tehtäviin, mikäli hänellä ei ole taustallaan aiempaa alan tutkintoa.

25

Työpaikan henkilöstöresurssien riittävyyteen ja opiskelijan ohjaus- ja opetustyön toteutumiseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota.

Lähihoitajan tutkinnon laaja-alaisuuden toteutuminen oppisopimus-koulutuksena edellyttää, että opiskelija saa työskennellä erilaisissa työpaikoissa ja työtehtävät ovat monipuolisia. Oppisopimuskoulu-tuksen laadun kehittämistyöryhmä esittää selvityksessään moni-työnantajaista oppisopimusta. Se olisi yksi merkittävä parannus lähihoitaja tutkinnon laaja-alaisuuden saavuttamiseksi.

6.3 Tukea oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tuottanut selvityksen oppisopimusk-oulutuksen laadun kehittämisestä. Tämä selvitys on luet-tavissa myös ministeriön verkkosivuilta osoitteessa http://www.minedu.fi. OKM on kuvannut Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen muistiossaan oppisopimuskoulutuksen järjestäjän laatukriteerit prosessivaiheittain. Oppisopimuskoulutusta tulee käytännössä to-teuttaa tämän kuvauksen mukaisesti. Oppisopimuskoulutus toteu-tuu yhteistyössä työelämän, koulutuksen järjestäjän, teoriaopetuk-sen tarjoajan ja opiskelijan välillä. Oppisopimuskoulutusta edeltää monivaiheinen suunnittelu, jonka lopputuloksena solmitaan op-pisopimus. Mitä paremmin tausta- ja suunnittelutyö on tehty, sen paremmat onnistumisen mahdollisuudet oppisopimuskoulutuksel-la on. OKM:n oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämistä koske-vassa selvityksessä kuvataan prosessina oppisopimuskoulutuksen keskeiset tavoitteet ja toteutus.

26

Oppisopimuskoulutuksen laadukas toteuttamisprosessi jakautuu OKM:n selvityksen mukaan neljään päävaiheeseen:

1. Selvitetään yrityksen ja työpaikan edellytykset toimia oppi-sopimustyöpaikkana ja varmistetaan opiskelijan edellytykset opiskella.

2. Suunnitellaan oppisopimuskoulutus opiskelijan henkilökoh-taistetusti.

Suunnit-telu

HOPS

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JOHTAMINEN, VALVONTA JA KEHITTÄMINEN

YRITYS- JA MUU ORGANISAATIOYHTEISTYÖ, SEURANTA JA ARVIOINTI, RAPORTOINTI

Oppi-sopimus-

koulutuksen edellytysten varmistus

Osaamis-tarve:

TyönantajaTyöntekijä

YrittäjäToimiala

Oppisopi

mus

Koulutuk-sen päät-täminen

Palaute

Koulutuk-sen toteutus

Näytöt

Vaikutta-vuus:

YritysYksilö

henkilökohtaistaminen / henkilökohtainen opiskelu- ja näyttösuunnitelma

lait, asetukset, määräykset ja ohjeet

Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen, s. 24

Kuvaus oppisopimustoiminnasta

27

3. Oppisopimuskoulutuksen toteutus, seuranta ja opiskelijan osaamisen kehittymisen arviointi.

4. Päätetään oppisopimuskoulutus.

6.4 Oppisopimusopiskelijan ohjaus

Oppisopimuskoulutuksessa työpaikkakouluttajan roolia tulee ko-rostaa nykyistä vahvemmin. Työpaikkakouluttaja perehdyttää op-pisopimusopiskelijan työpaikan toimintatapoihin ja työelämän

Oppisopimusasiakirjassa tulee olla seuraavat asiat:

- työsopimuksen määräaika- oppisopimuksen voimassaoloaika - koeajan pituus, työaika- työpaikkakouluttaja ja hänen varahenkilönsä- mitä tutkintoa suoritetaan- oppisopimusopiskelijan palkkauksen perusteet (myös

teoriaopetuksen/muun työssäoppimisen osalta)- muualla tapahtuva työssäoppiminen ja siihen liittyvät

periaatteet- ohjauksen resurssit ja menetelmät- sopimukseen liitetään opiskelijan henkilökohtainen

opiskeluohjelma, josta ilmenee suoritettava tutkinto, keskeiset työtehtävät, tietopuolisen opetuksen toteu-tus ja ajoittuminen, vastuulliset kouluttajat

- ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen- näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen- näyttötutkinnon suorittaminen ja näyttöympäristöt.

28

pelisääntöihin. Myös työyhteisön perehdyttäminen tulevaan opis-kelijaan on tarpeellista. Työpaikkakouluttajana toimiminen on vaa-tiva ja vastuullinen tehtävä.

Työpaikkakouluttajaksi tulee valita vapaaehtoisesi tehtävään suostuva. Jos työpaikkakouluttaja tarvitsee lisää valmiuksia opiskelijoiden oppimishaasteiden tai kulttuuritaustaltaan erilais-ten opiskelijoiden kohtaamiseen, tulee koulutuksen järjestäjän huolehtia tarvittavasta perehdyttämisestä. Esimiehen tuki sekä työpaikkakouluttajalle että opiskelijalle koulutusprosessin aikana on välttämätöntä. Työpaikkakouluttajan ja hänen varahenkilön-sä nimeää työnantaja, joten työnantajan on vastattava siitä, että työpaikkakouluttajaksi valitaan oman alansa asiantuntija, joka hallitsee tehtäväalueensa laajasti ja tuntee työpaikan toimintata-vat. Ohjaamisessa korostuvat motivoinnin ja kannustamisen taito. Ohjaukseen kuuluu opiskelijan oppimistavoitteisiin perehtymi-nen, niiden saavuttamista edistävien työtehtävien osoittaminen sekä opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen koulutusprosessin aika-na. Työnantaja päättää työvuorosuunnittelusta, joten on tärkeä muistaa, että opiskelija ei voi työskennellä yksin eikä häntä voida laittaa vastaamaan asiakkaista pätevän henkilökunnan tavoin.

Ohjaukseen ja oppimiseen on järjestettävä aikaa.

Oppisopimustyöpaikka valitaan huolella ja koulutuksen järjestäjän tulee varmistua myös työpaikkakuluttajan motivaatiosta ja am-mattitaidosta. Kiireisen työelämän keskellä ohjauksen laadusta huolehtiminen on suuri haaste. Vastuu tulevan ammattilaisen am-mattitaidosta ja työntekijöiden työhyvinvoinnista edellyttää riit-täviä henkilöstöresursseja ja hyvää työn suunnittelua. Työpaikka-ohjaajan ja oppisopimusopiskelijan työhyvinvointiin tulee kiinnittää säännöllisesti huomiota mm. keskustelemalla heidän kanssaan ja järjestämällä töitä tarvittaessa uudella tavalla.

29

Oppisopimusopiskelijan ja työpaikkakouluttajan onnistunut yhteistyö edellyttää keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta. Yhteistyöhön, ohjaamiseen, yhteisiin keskusteluihin sekä arviointiin tarvitaan rauhoitettua työaikaa. Myös muun työyhteisön tuki opiskelijan ohjauksessa tukee työpaikkakouluttajaa tehtävässään. Koulutus-prosessi ei voi onnistua, jos kaikki opiskelijan tarvitsema ohjaus on sisällytettävä normaalin kiireiseen työpäivään. Työnantajan on oppi-sopimusta solmiessaan oltava selvillä, mitä koulutustyöpaikkana oleminen edellyttää ja täyttyvätkö nämä edellytykset omassa orga-nisaatiossa.

Työpaikkakouluttajille oppilaitokset järjestävät pidempikestoista koulutusta, jonka tavoitteena on edistää työssäoppimisen toteut-tamista ja parantaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhtey-dessä järjestettävän koulutuksen laatua. Koulutuksessa kehitetään mm. työpaikkakouluttajan pedagogisia valmiuksia ja tuetaan heitä tehtävän hoitamisessa. SuPerilla on erillinen opas opiskelijoiden ohjaamiseen (Ohjaa oppijaa).

6.5 Oppisopimusopiskelijan arviointi

Työpaikkakouluttajan tehtävä on vastata osaltaan oppisopimus-opiskelijan ammattitaidon kehittymisen arvioinnista työpaikalla. Koulutuksen järjestäjä kouluttaa työpaikkakouluttajan arviointi-tehtävään ja tukee häntä arvioinnin toteuttamisessa. Opiskelijan ammatissa kehittymistä tukee avoin ja oikea-aikainen palaute. Arvi-ointiin liittyviä keskusteluja on pyrittävä järjestämään riittävän usein, jotta ne palvelisivat oppimista. Oppisopimusopiskelijan arvi-ointia tehdään opiskelun aikana eri tavoin; teoriaopinnot, työssä-oppiminen, ammattiosaamisen näytöt tai näyttötutkinnon tut-kintotilaisuudet arvioidaan. Oppisopimusopiskelijan opiskelun ja

30

arvioinnin painopiste on työssäoppimisessa. Myös teoriaopinnoista saatava palaute auttaa opiskelijaa suuntaamaan opiskelunsa sinne, missä hän tarvitsee lisää osaamista.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijan kehittymistä seurataan koulutustyöpaikassa ja hänelle annetaan palautetta. Koulutuksen järjestäjän tulisi ajoittain tiedustella oppisopimus-opiskelijan kuulumisia työpaikalta. Työpaikalla tapahtuvan oppi-misen arviointiin on omat lomakkeensa, jotka on täytettävä huolel-lisesti. Myös tietopuolisia opintoja arvioidaan eri menetelmin. Kun oppisopimusopiskelijan osaaminen karttuu ja osapuolet toteavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset osoittaa osaamisensa, hänet ohjataan joko ammattiosaamisen näyttöön (nuoret) tai tut-kintotilaisuuteen (aikuiset).

Nuorten koulutukseen kuuluva osaamisen arviointi tapahtuu am-mattiosaamisen näytöillä. Arvioinnin objektiivisuuden kannalta on tärkeää, että opiskelija, opettaja ja työpaikkakouluttaja käyvät jatkuvaa vuoropuhelua koulutuksen aikana. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa nuoren opiskelijan kokonaisarviointia. Ammatti-osaamisen näytöt arvioi pääsääntöisesti joko työpaikkaohjaaja tai opettaja tai molemmat yhdessä. Ammattiosaamisen näytöt ovat työtilanteita, jotka opiskelija sekä työelämän ja oppilaitoksen edus-taja yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän am-mattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuvat käytännön osaa-minen ja työelämän edustajien rooli. Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisista opinnoista.

Näyttötutkinnoissa osaaminen arvioidaan kokonaisuudessaan tut-kintotilaisuuksissa (aiemmin nimellä näyttö). Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointiin osallistuvat työnantajan ja työntekijän edus-

31

tajat sekä tutkinnon järjestäjän edustaja. Työpaikkakouluttaja ei voi toimia näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden arvioijana. Tutkinnon suorittajaa kuullaan, ja hän esittää oman näkemyksensä osaami-sestaan itsearvioinnissa. Jonkun arvioijista tulee olla näyttötutkin-tomestari ja työelämän arvioijalta edellytetään näyttötutkinnon arvioitsijakoulutusta. Näyttötukinnoissa työelämän arvioija on en-sisijaisesti lähihoitaja tai muu alan aikaisemman tutkinnon suorit-tanut henkilö ja työnantajaa edustaa pääsääntöisesti esimies.

Kolmikantainen arvioitsijaryhmä esittää tutkintotoimikunnalle arvosanan kullekin tutkinnon osalle, joista sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta tekee päätöksen. Tutkinto on valmis, kun kaikki tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

7 Todistukset

Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättävät opettajat, työpai-kalla tapahtuvan koulutuksen on arvioinut työpaikkakouluttaja ja näiden arviointien yhdistämisestä vastaa koulutuksen järjestäjä. Oppisopimuksen päätyttyä työnantaja tai työpaikkakouluttaja an-taa opiskelijalle arvioinnin hänen ammatillisesta osaamisestaan. Koulutuksen järjestäjä antaa oppisopimusopiskelijalle todistuksen valmistavasta koulutuksesta.

Mikäli oppisopimusopiskelija on suorittanut tutkinnon ammatil-lisessa peruskoulutuksessa hän saa päättötodistuksen sekä näyttö-todistuksen ammattiosaamisen näytöistä.

32

Enemmistö oppisopimuskoulutuksessa opiskelevista henkilöistä suorittaa tutkinnon näyttötutkintona. Näyttötutkinnosta tutkinto-toimikunta antaa tutkintotodistuksen, kun kaikki tutkinnon edellyt-tämät tutkintotilaisuudet on suoritettu hyväksytysti. Oppisopimus-opiskelija saa tutkintotodistuksen koulutuksen järjestäjän kautta.

Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan oikeusturvaan kuuluu, että hänellä on oikeus tarvittaessa pyytää arvioinnin oikaisua. Teoria-opinnoista kirjallinen arvioinnin uusintapyyntö toimitetaan oppilai-toksen rehtorille ja työssäoppimisen osalta työnantajalle. Ammat-tiosaamisen näyttöjen uusimisesta ja arvosanankorottamisesta sekä arvioinnin oikaisusta oppilaitokset ovat velvollisia informoimaan opiskelijoita. Myös näyttötutkinnon arvioinnin oikaisusta on kerrot-tava tutkinnon suorittajalle. Ammattiosaamisen näytön arvioin-nin kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan rehtorille tai arvioinnin suorittaneelle opettajalle. Näyttötutkinnossa arvioinnin kirjallinen oikaisu osoitetaan tutkintotoimikunnalle määräajassa. Arvioinnin oikaisusta on kyse, kun henkilö katsoo, että arvosana on annettu virheellisin perustein. Arvioinnin oikaisu on tehtävä määräajassa. Arvioinnin oikaisu perustuu lakiin.

8 Työnantajan ja opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Oppisopimustyönantajan tärkein tehtävä on nimetä työpaikka-kouluttaja ja järjestää oppisopimukseen tulevalle opiskelijalle alan ammattiin kuuluvia työtehtäviä monipuolisesti sekä antaa vastuuta

33

työstä opiskelijan edellytysten mukaisesti. Tärkeää on valistaa op-pisopimusopiskelijaa työhön sisältyvästä vastuusta ja työsuojelusta. Työnantajan opiskelijalle nimeämä ohjaava työpaikkakouluttaja huolehtii riittävästä työhön perehdytyksestä. Työpaikkakouluttajan vuosilomien ja mahdollisten sairauslomien varalle olisi hyvä nimetä opiskelijalle myös varaohjaaja, joka perehtyy tarvittaessa opiskeli-jan ohjaukseen ja arviointiin. Työnantajan tulee turvata opiskelijalle mahdollisuus osallistua työaikana tietopuoliseen opetukseen oman opiskeluohjelman mukaisesti sekä mahdollistaa tarvittaessa siirty-minen toiseen työpaikkaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamiseksi.

Oppisopimusopiskelijan koulutustyöpaikalta edellytetään riittävää tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellista työvälineistöä sekä am-mattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joiden keskuudesta määrätään opiskelijalle vas-tuullinen kouluttaja. Oppisopimusopiskelijaa koskevat työpaikal-la pääsäänöisesti samat työlainsäädännön ja työehtosopimusten määräykset kuin muitakin työntekijöitä. Työnantajan velvollisuu-teen kuuluu työturvallisuuslain, tapaturmavakuutuslain ja vahingon-korvauslain mukaisten määräysten noudattaminen sekä sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusehtojen täyttymisestä huolehtiminen. Oppi-sopimusopiskelija ei täytä alan kelpoisuusvaatimuksia.

Työpaikan johto vastaa riittävästä henkilökunnasta ja siitä, että työntekijöillä on riittävä osaaminen kulloseenkin työhön. Potilas-turvallisuusstrategian mukaan organisaation johtamiseen kuuluu näkyvä vastuunotto potilasturvallisuudesta ja sen edellytyksistä toimintayksikössä.

Työnantajalle maksetaan korvausta koulutuksen aiheuttamien kustannusten kattamiseksi. Työnantajalla on myös mahdollisuus saada työllistämistukea palkatessaan työttömän työnhakijan oppi-sopimussuhteeseen.

34

Opiskelijalla itsellään on päävastuu oppimisestaan.

Oppisopimusopiskelijan vastuuseen kuuluu perehtyä huolellisesti omiin tutkintovaatimuksiin ja noudattaa yhdessä laadittua henkilö-kohtaista opiskeluohjelmaa, osallistua teoriaopetukseen ja suo-rittaa opiskeluun liittyvät erilaiset tehtävät. Opiskelijan velvollisuus on osallistua tutkintoon liittyviin ammattiosaamisen näyttöihin tai näyttötutkintotilaisuuksiin.

Opiskelija noudattaa sovittuja työaikoja ja työpaikan pelisääntöjä. Opiskelijan tulee ottaa työskentelyssään huomioon työsuojelu-näkökohdat, kuten ergonomian ja oman osaamisensa rajat. Opiskel-ijaa koskevat samat salassapitosäännökset kuin muutakin henki-lökuntaa. Työnantaja ei saa osoittaa opiskelijalle tehtäviä, joihin hänellä ei ole koulutusta eikä pätevyyttä. Oppisopimusopiskelija työskentelee aina työnantajan johdon, valvonnan ja ohjauksen alaisena.

8.1 Oppisopimusopiskelijan palkkaus ja opintososiaaliset edut

Oppisopimusopiskelijalla on oikeus työpaikkakouluttajaan ja työeh-tosopimuksen mukaiseen palkkaan oppisopimuksen ajalta. Esi-merkiksi kunnalla lähihoitajaksi opiskelevan palkka voi olla enintään 10 % pienempi kuin pätevän lähihoitajan palkka. Harjoittelijan palk-ka ei ole oppisopimusopiskelijan palkka. Erikoisammattitutkintoa suorittavalle lähihoitajalle maksetaan täyttä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tietopuoleisen opiskelun ajalta opiskelijalla on oikeus opintososiaalisiin etuihin, mikäli hän ei saa palkkaa työnan-tajalta.

35

Opintososiaaliset etuudet opiskelijalle vuonna 2011- päiväraha 15 €/opetuspäivä- perheavustus 17 €/opetuspäivä, jos opiskelijalla on alle

18-vuotiaita huollettavia- matkakorvaus, jos matka tietopuoliseen opetukseen on yli 10 km kotoa tai oppisopimuspaikasta (yksi meno-paluu/

kurssijakso, halvimman matkustustavan mukaan)- majoittumiskorvaus 8 € (yövyttäessä opiskelupaikkakunnal-

la). ( www.oph.fi)

Terveyspalvelualan työehtosopimus: palkka enintään 10 % alempi

kuin ko. vaativuusryhmän vähimmäispalkka.

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus:voidaan sopia joko niin, että palkka on joko 90 % tehtävän

ohjepalkkaluokasta tai niin, että palkka on ensimmäisenä oppisopimusvuotena 85 %,

toisena 90 % ja kolmantena 95 %.

Palvelutyönantajan työehtosopimus: epäpätevyysalennus enintään 15 %.

Kunta-alan työehtosopimus, KVTES: puuttuvan koulutuksen mukaan vähennys max. 10 %.

36

9 Oppisopimuksen lakkaaminen ja purkaminen

Oppisopimuksessa pätevät normaalit määräaikaista työsopimus-ta koskevat säännöt. Oppisopimus voidaan tarvittaessa purkaa opiskelijan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella koeajan kulu-essa taikka yksipuolisesti työnantajan lopettaessa toimintansa tai työnantajan kuollessa. Myös alaikäisen huoltaja voi purkaa oppi-sopimuksen nuorista työntekijöistä annetussa laissa säädetyillä perusteilla, yksipuolisesti työsopimuslaissa mainituilla perusteilla tai koulutuksen järjestäjän luvalla tilanteissa, joissa työsopimuslaki oikeuttaisi irtisanomaan myös työsopimuksen.

Työnantaja ja virkamies voivat yhteisellä sopimuksella purkaa virka-miehen oppisopimuksen välittömästi. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa virkamiehen oppisopimuksen virkamiestä ja työnantajaa kuultuaan, jos koulutuksessa ei noudateta tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä (Laki ammatillisesta koulu-tuksesta 1998/630).

Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla määräys siitä, että jos työn-tekijä – tässä tapauksessa oppisopimusopiskelija – yksipuolisesti keskeyttää määräaikaisen työsopimuksensa, hänelle ei makseta lomarahaa. Jos oppisopimus päätetään yhteisesti, tulee lomaraha ym. korvaukset tulee maksaa.

37

10 Ammattitutkintostipendi

Koulutusrahasto myöntää ammatillisen perustutkinnon, ammat-titutkinnon tai erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona suorit-taneelle euromääräisen ammattitutkintostipendin. Lisätietoa ja ammattitutkintostipendin ehdot löytyvät osoitteesta www.koulu-tusrahasto.fi.

11 Alan haasteita

Sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavat yhteiskunnan toimivuutta, ja ne tuottavat hyvinvointia ja terveyttä kansalaisille. Talouden vaih-telut Suomessa ja maailmalla ovat kasvattaneet työttömyyttä ja osittain sen seurauksena lisääntyvää yhteiskunnallista pahoin-vointia. Tulevina vuosikymmeninä hoito- ja hoiva-alan työvoiman tarpeen ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Kasvua on syntynyt väestön ikääntymisen, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen ja elämäntapojen muutosten takia. Monissa selvityksissä esitetään, että työvaltaisen sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarvetta void-aan pienentää tuottavuuden kasvua lisäämällä. Iso kysymys onkin se, miten sosiaali- ja terveysalalla voidaan lisätä tuottavuutta nykyi-sestään.

Suomi on monien haasteiden edessä. Väestökehityksen vaikutuk-set tulevat näkymään Suomen valtiontaloudessa, kun työikäinen väestö kutistuu ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Miten turvataan väestön hyvinvointi? Miten rahoitetaan välttämättömät sosiaali- ja

38

terveyspalvelut? Poliittiset päättäjät tekevät päätöksiä vakauden turvaamiseksi ja etsivät vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin. Kilpailu koulutetusta ja osaavasta henkilökunnasta kovenee.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen laskelmien mukaan sosiaali- ja terveysaloille tarvitaan 120 000 työntekijän lisäys vuoteen 2025 mennessä. Työvoimavaltainen julkinen sektori koetaan kalliiksi. Sen toimintaa tehostetaan vähentämällä henkilökuntaa ja hyödyn-tämällä teknologiaa sekä siirtämällä palveluja yksityiselle sektorille.

Hoito- ja hoivatyö on inhimillistä toimintaa, jota toteuttavat ihmiset. Alan on houkuteltava riittävästi uusia ammattilaisia niin tulevista nuorista ikäluokista kuin aikuisväestöstä. Sosiaali- ja terveyspalve-lujen keskiössä ovat alan ammattiosaajat. SuPer painottaa erityi-sesti sitä, että lähihoitajilla on monipuolinen ja korkeatasoinen am-mattitaito. Työnantajien on hyödynnettävä lähihoitajien osaamista nykyistä tehokkaammin. Se tarkoittaa koulutuksella hankitun am-mattitaidon hyödyntämistä kaikissa niissä työtehtävissä, joita alalla on. Ammattikuntien väliset raja-aidat on purettava ja työtehtävien on pohjauduttava osaamisperustalle.

Lähihoitajat ovat merkittävä ammattiryhmä niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon palvelujen toteuttajina. Erikoissairaanhoi-dossa heidän roolinsa kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Lähi-hoitajan työalue on erilainen kuin taannoin apusisarten aikana, mutta ammatin haasteet eivät ole vähentyneet. Lähihoitajan työs-sä korostuu yhtäältä moniammatillisuus ja toisaalta kyky tehdä hyvinkin itsenäisesti vaativaa hoito-, hoiva-, kasvatus- ja kuntou-tustyötä.

Työelämän kehittämisohjelman Tykes 2004–2010 kokemukset osoittivat, että tuottavuuden kasvu edellyttää henkilöstön laajaa osallistumista toiminnan kehittämiseen sekä johdon ja henkilöstön

39

aitoa vuoropuhelua. Sosiaali- ja terveysalalla lisää tuottavuutta ei voida hakea pääasiassa henkilöstöä vähentämällä. Tuottavuuden lisäys on saatava aikaan työnjakoa ja työoloja kehittämällä sekä kai-kkien osaamista hyödyntämällä. Tykesin hankkeen lopputuloksena esitetäänkin, että tuottavuuden lisääminen työpaikoilla edellyttää pitkällä aikavälillä työelämän laadun samanaikaista parantamista.

Oppisopimuskoulutus tarjoaa parhaimmillaan järjestelmällisen väy-län kehittää sekä työntekijöiden osaamista että työelämää. Oppi-sopimuskoulutus työelämälähtöisenä koulutuksena tuottaa alalle uusia osaajia ilman, että he ovat vuosia poissa työmarkkinoilta. Onnistunut työn ja opiskelun yhdistämien on kaikkien osapuolten etu. Siksi oppisopimuskoulutuksen toteutuksen laatukysymykset ovat aivan keskeisiä onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi. Vii-meaikainen viesti työelämästä on ollut huolestuttava. Oppisopimus-opiskelijoita ei oteta, kun heitä ei voida laskea mukaan mitoitukseen.

Koulutusta ei kuitenkaan toteuteta koulutuksen itsensä vuoksi, vaan sen tavoitteena on tuottaa työelämään tarvittavaa ammat-titaitoista työvoimaa. SuPer esittää, että työnantajat kantaisivat yhteistä vastuuta tulevasta työvoimasta perustamalla oppisopimus-opiskelijan vakanssin, jota ei lasketa mukaan mitoituksiin. Oppi-sopimusopiskelijan vakanssin tulisi esim. kilpailutilanteessa merkitä parempia laatupisteitä.

On poliittinen kysymys, miten kasvavaan työvoimantarpeeseen vastataan Suomessa ja Euroopassa. Pohjoismainen hyvinvointi-malli perustuu kaikille ihmisille suunnattuihin ja verovaroin kustan-nettuihin julkisiin hyvinvointipalveluihin. Suomessa julkisin varoin tuotettua hyvinvointimallia on purettu, yksityisiä palveluja on lisät-ty ja yksilön vastuuta omasta hyvinvoinnista on lisätty. Työelämän muutoksiin on osattava varautua. Hyvä koulutus on epävarmassa maailmassa tärkeä pääoma.

40

12 SuPerin oppisopimuskoulutusta koskevat linjaukset

1. Oppisopimuskoulutusta on tarjottava koko maassa.

2. Oppisopimusopiskelijan työsuhteessa on noudatettava lakeja, työehtosopimusta ja oppisopimusta koskevia määräyksiä sekä otettava huomioon sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet.

3. Oppisopimuskoulutus on suunniteltava etukäteen. Koulutuk-sen järjestäjän on varmistettava työpaikan soveltuvuus oppi-sopimustyöpaikaksi.

4. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun on toteuduttava tutkin-non ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti

5. Oppisopimuskoulutus on suunniteltava siten, että opiskelijan työskentely toteutuu laaja-alaisesti eri toimintaympäristöissä.

6. Työnantajalla on velvollisuus järjestää työpaikkakouluttajalle riittävät resurssit ohjaukseen.

7. Oppisopimusopiskelijalla on oikeus alan koulutuksen saa-neeseen työpaikkakouluttajaan.

8. Oppisopimusopiskelija ei saa työskennellä yksin ilman riittävää ohjausta ja valvontaa.

9. Oppisopimusopiskelija työskentelee vastuullisesti työnantajan työnjohdon alaisena ja suorittaa opinnot suunnitelman mukai-sesti.

10. Oppisopimuskoulutuksen toteutumisesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä.

41

42

Lähteet

Arjen ihmeitä. 50 vuotta ammatin ja koulutuksen historiaa. SuPer 1998

Hallitusohjelma. 17.6.2011

Henkilökohtaistamismääräys. Opetushallitus 43/011/2006

Olen ammatiltani lähihoitaja. SuPer 2008

Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen; opetus- ja kulttu-uriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:8

Potilasturvallisuus. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009–2013. STM julkai-suja 2009:3

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Ammatillisen tutkinnon pe-rusteet. Opetushallitus. Määräys 17/011/2010

Suomi 2020 – Tuumasta toimeen. Kasvutyöryhmän loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2010

Todistukset. Opetushallituksen määräys (56/011/2009)

Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteut-tamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. STM oppaita 2005;32

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010–2025. Honkatu-kia, Juha Ahokas, Jussi Marttila, Kimmo: VATT- tutkimuksia 154

43

Lait ja asetukset:

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (1341/2007)Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998)Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuk-sista (272/2005)Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)Työsopimuslaki (55/2001)Työturvallisuuslaki (738/2002)Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998 ) Asetus ammatillisesta koulutuksesta (799/2007 )Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöön-panosta laadittavasta suunnitelmasta (341/2011)Asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutukses-ta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta.30.9.2010.

www.finlex.fi

http://www.hyvadiili.fi/

www.oph.fi

www.oppisopimus.edu.hel.fi

www.oppisopimus.net

SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden

ja alalle opiskelevien ammattiliitto.

Vuonna 1948 perustetussa liitossa on yli 79 000 jäsentä, joista noin 17 000 on opiskelijoita.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ryRatamestarinkatu 12, 00520 Helsinki

www.superliitto.fi