OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN

laatupalkinto 2005-2008

Työnantajaorganisaatioiden

hyvät koulutuskäytännöt

Soili Jaarinen (toim.)

2

3

OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN

LAATUPALKINTOKILPAILU 20052008 Työnantajaorganisaatioiden hyvät koulu-tuskäytännöt

Soili Jaarinen (toim.) 14.11.2008

4

© Opetushallitus Kannen suunnittelu: Innocorp Oy ISBN 978-952-13-3868-7 (pdf)

Helsinki 2008

5

SISÄLTÖ

Alkusanat…………………………………………………. 6 Johdanto………………………………………..................... 7 1 Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu……............ 8

1.1 Laatupalkintokilpailut 8 1.2 Kilpailun toteuttaminen 8 1.3 Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa 11 1.4 Miksi kilpailuun kannattaa osallistua 11

2 Laadunhallinnan viitekehys……………………………… 12 2.1 EFQM-malli ja hakemuksen laatiminen 12 2.2 Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet 12

2.3 Laadunvarmistuksen yleinen eurooppalainen viitekehys(CQAF) 13

3 Palkitut oppisopimuskouluttajat vuosina 2005-2008…….. 14 3.1 Lindström Oy 14 3.2 Sulzer Pumps Finland Oy 18 3.3 Tampereen kaupunki, Koukkuniemen

vanhainkoti 20 3.4 Eurokangas Oy 24 3.5 Lähettipirkka Oy 25 3.6 Suomen Posti Oyj (nykyinen Itella Oyj) 28 3.7 Ruokaravintola Olas 30 3.8 Are Oy 33 3.9 Rinnekoti-Säätiö 36 3.10 Securitas Oy 40 4 Palkittujen organisaatioiden kilpailukokemuksia ja

tulevista haasteista 44 4.1 Kokemukset kilpailusta 44 4.2 Oppisopimuskoulutuksen haasteista 46 5 Liitteet…………………………………………………. 49 Hakulomake, yleiskuvaus, toimintakuvaus 49 Hakuohjeet 55 Arviointipäivän ohjelma 58 Palkittujen organisaatioiden yhteystiedot 59 Kooste hyvistä koulutuskäytännöistä 60 Palkitut organisaatiot 2000 - 2008 64

6

ALKUSANAT

Oppisopimuskoulutus työvaltaisena koulutusmuotona on vahvistanut suosiotaan vuosi vuodelta ja oppisopimusten määrä on kasvanut nopeasti ammatillisessa perus- että lisäkoulutuksessa. Koulu-tusmuodon merkitys ja monipuoliset mahdollisuudet ammatillisen osaamisen hankkimisessa ja edel-leen kehittämisessä tunnetaan ja tunnustetaan laajasti. Työpaikalla tapahtuva opiskelu ja sen laadunvarmistus ovat edelleen ammatillisen koulutuksen kehit-tämisen keskeisiä painoalueita. Laadunhallinnan kannalta keskeistä on koulutustoiminnan säännölli-nen itsearviointi ja toisten hyvistä koulutuskäytännöistä oppiminen. Vuodesta 2000 alkaen järjestetty Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu on osaltaan kannustanut työnantajia ja koulutuksen järjestäjiä oman toiminnan laadun jatkuvaan arviointiin ja parantamiseen. Vuonna 2005 Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailua uudistettiin ja laatupalkintokilpailussa siirryttiin Euroopan laatupalkintomallin (EFQM®) käyttöön. Tämä laadunhallinnan ja arvioinnin viitekehys tunnetaan yleisesti työelämän organisaatioiden sekä koulutuksen järjestäjien keskuudessa. Ammattiosaajan teemavuosi 2005 olikin kilpailuaktiivisuuden kannalta vilkkain ja kilpailussa myön-nettiin maksimimäärä tunnustuksia: 3 palkintoa ja 3 kunniamainintaa. Vuoden 2008 kilpailukierrosta varten hakuprosessia kevennettiin etenkin Euroopan laatupalkinto-mallin mukaisen tulosalueen osalta. Tämän uudistuksen toivotaan alentavan hakukynnystä ja innos-tavan aiempaa useampia oppisopimuskouluttajina toimivia organisaatioita sekä koulutuksen järjestä-jiä oman toimintansa arviointiin ja kilpailuun osallistumiseen. Tähän julkaisuun on koottu Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailuissa vuosina 2005 - 2008 menestyneiden työnantajaorganisaatioiden (12) hyvät koulutuskäytännöt. Julkaisu on jatkoa Opetus-hallituksen asiantuntijoiden, opetusneuvos Aila Korven ja erityisasiantuntija Kirsti Stenvallin toimit-tamaan Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu ja kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt - julkaisuun, johon on koottu vuosien 2000 - 2004 kilpailujen myötä löytyneet hyvät käytännöt. Nämä molemmat julkaisut ovat luettavissa myös Opetushallituksen verkkosivuilla www.oph.fi. Opetusministeriön Koulutus ja Tutkimus 2008 - 2013 kehittämissuunnitelman mukaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen on edelleen ammatillisen koulutuksen keskeisiä painopisteitä. Virkasuhteisten henkilöiden on ollut mahdollista vuoden 2008 alusta alkaen solmia oppisopimus. Toivon, että julkaisu antaa sekä uusille että kokeneille oppisopimuskouluttajille ja koko ammatillisen koulutuksen laajalle kentälle uusia ajatuksia työpaikalla tapahtuvan koulutuksen, oppimisen ja ohja-uksen kehittämiseen. Lämpimät kiitokset aiemman vastaavan julkaisun toimittajille Aila Korvelle ja Kirsti Stenvallille erin-omaisen mallin antamisesta, oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon kehittämis- ja arviointiryhmän jäsenille sekä kaikille julkaisussa haastatelluille työnantajaorganisaatioiden ja koulutuksen järjestäjien asiantuntijoille, joiden ansiosta erinomaisia oppisopimuskoulutuskäytäntöjä voidaan jakaa muille toimijoille. Soili Jaarinen, erityisasiantuntija

7

JOHDANTO Tämä julkaisu on tarkoitettu kaikille oppisopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun parantamisesta kiinnostuneille henkilöille työpaikoilla, oppisopimuskeskuksissa ja toimistois-sa, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Julkaisun aineisto on koottu oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailusta vuosilta 2005 - 2008. Julkaisu on jatkoa Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu ja kilpailussa menestyneiden työnantajaorgani-saatioiden hyvät koulutuskäytännöt -julkaisulle, jonka Opetushallitus toimitti vuosien 2000 – 2004 kilpai-luista. Aloite julkaisun tekemiseen tuli opetusministeriöltä ja työmarkkinajärjestöiltä. Näin kaikki vuosina 2000 - 2008 laatupalkintokilpailujen tuloksena tunnistetut ja koulutuksen järjestäjien sekä oppisopimuskouluttajina toimivien työnantajaorganisaatioiden myötävaikutuksella julkaistut hyvät käytännöt on saatu hyödyttämään oppisopimuskoulutuksen laadun parantamista ja ammatillisen koulutuksen kenttää. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa on kehitetty tiiviissä eurooppalaisessa yhteistyössä. Ope-tushallituksen vuoden 2008 alussa julkaisema ja opetusministeriön vahvistama Ammatillisen koulutuk-sen laadunhallintasuositus kannustaa ammatillisen koulutuksen toimijoita vapaaehtoiseen kokemusten vaihtoon, hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä toisilta oppimiseen. Laadunvarmistuksen yhteinen eurooppalainen viitekehys, ns. CQAF -malli, sekä laadunhallintasuosi-tuksen esimerkit CQAF -mallin soveltamista ammatillisen koulutuksen eri osa-alueille parantavat edellytyksiä myös hyvien käytäntöjen siirron onnistumiselle. Oleellista onkin, että yhä useammat organisaatiot rohkeasti kehittävät ja soveltavat menettelytapoja, joilla voidaan analysoida hyviä käy-täntöjä, koota niihin liittyvää hiljaista tietoa sekä pohtia, miten toisilta oppiminen ja vertaisarviointi nousevat itsearvioinnin ja auditoinnin veroiseksi menetelmäksi laadun parantamisessa. Julkaisun ensimmäinen luku esittelee Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun. Toisessa lu-vussa kuvataan eurooppalaisen laatupalkintomallin (EFQM®) käyttöä työnantajien koulutustoimin-nan arvioinnissa, erinomaisen koulutusorganisaation tunnuspiirteet ja laadunhallinnan yleinen eu-rooppalainen viitekehys. Kolmannessa luvussa on esitelty vuosina 2005–2008 laatupalkintokilpailus-sa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoiminta sekä koulutuksen järjes-täjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle. Lukuun neljä on koottu hakijoi-den kokemuksia kilpailuun osallistumisesta sekä tuleviin haasteisiin oppisopimuskouluttajina. Julkai-sun viides luku sisältää liiteaineiston, palkittujen organisaatioiden yhteystiedot, koosteen hyvistä käy-

tännöistä sekä listauksen kaikista palkituista vuosilta 20002008.

8

1 OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTO-KILPAILU

1.1 Laatupalkintokilpailut

Opetusministeriö käynnisti ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatun Ammatillisen kou-lutuksen laatupalkintokilpailun vuonna 2000. Oppisopimuskoulutuksen kenttä oli toteuttanut vastaavanlaisia kilpailuja jo aiemmin ja tehnyt aloitteen opetusministeriölle valtakunnallisen kil-pailun käynnistämiseksi. Näin Opetushallitus sai tehtäväksi myös Oppisopimuskouluttajien laa-tupalkintokilpailun järjestämisen. Laatupalkintokilpailut ovat osa ammatillisen koulutuksen pit-käjänteistä laatutyötä, mitä ovat tukeneet myös Koulutus ja tutkimus -kehittämissuunnitelmien 2003–2008 ja 2007–2012 linjaukset. Vuonna 2006 myös kansalaisopistot saivat oman laatupal-kintokilpailunsa.

Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun tavoitteena on kannustaa työnantajia oppisopi-muskoulutuksen hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä tuoda esille hyviä käytäntöjä välitettä-väksi muille työnantajaorganisaatiolle. Tavoitteena on lisäksi parantaa koulutusmuodon yleistä tunnettuutta ja arvostusta.

1.2 Kilpailun toteuttaminen

Oppisopimuskouluttajien laatupalkintoa voidaan hakea työnantajaorganisaatiolle, joka koulutuk-sen järjestäjän näkemyksen mukaan on toiminut esimerkillisesti ja saavuttanut hyviä tuloksia. Puolueeton arviointiryhmä päättää arviointikäynneistä ja tekee esityksen palkittavista organisaa-tioista. Palkinnot ja kunniamaininnat myöntää opetusministeriö. Opetushallitus vastaa kilpailun käytännön järjestelyistä.

Laatupalkintoarvioinnin eettiset periaatteet

Seuraavat eettiset periaatteet sitovat kaikkia arviointiin osallistuvia henkilöitä:

Luottamuksellisuus Arvioinnista vastaavat sitoutuvat kirjallisesti, että eivät ilmaise kenellekään ulkopuoliselle arvioinnin aikana saamiaan tietoja.

Puolueettomuus Arvioinnista vastaavat henkilöt eivät itse ole vastuussa arvioitavasta toiminnasta.

Tasapuolisuus Kaikkien arviointiin osallistuvien näkemykset ovat yhtä arvokkaita.

Avoimuus Arvioitavat voivat tuoda avoimesti esille käsityksensä arvioinnin kohteena olevista asioista.

Rehellisyys Arvioitavat esittävät organisaation koulutustoiminnan sellaisena, kuin se arviointihetkellä on.

Sitoutuminen Arvioinnin toteuttaminen edellyttää arviointiin osallistuvien ja arvioinnin kohteena olevien sitoutumista arvioinnin eri vaiheisiin.

9

Toimijoiden roolit

Opetusministeriön ja Opetushallituksen ohella keskeisiä toimijoita laatupalkintokilpailussa ovat kolmikantaperiaatteella valittu arviointiryhmä sekä oppisopimuskouluttajana toimivat työnanta-jaorganisaatiot ja koulutuksen järjestäjät.

Opetusministeriö päättää vuosittain kilpailun toteuttamisesta sekä hyväksyy arvioinnissa käy-tettävät kriteerit ja aikataulun. Opetusministeriö päättää ja jakaa, kuultuaan arviointiryhmää, laa-tupalkinnot ja kunniamaininnat sekä huolehtii kilpailuun liittyvästä tiedottamisesta. Opetushallituksen tehtävänä on kilpailun valmisteluun, toteuttamiseen ja raportointiin liittyvät tehtävät sekä yhteydenpito hakijoihin kilpailun aikana. Opetushallitus myös asettaa kolmikanta-periaatteen mukaisen arviointiryhmän, jossa on edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä koulutus ja tutkimus. Opetushallitus tukee arviointiryhmää työssään sekä luo puitteet, jois-sa eri toimijat voivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toinen toisiltaan. Arviointiryhmän vastuulla on varsinaisten arviointien tekeminen, johon kuuluu hakijoiden yk-silöarviointi kirjallisten hakemusten perusteella, työnantajaorganisaatioihin tehtävät arviointi-käynnit sekä perustellun esityksen tekeminen laatupalkintojen ja kunniamainintojen saajista. Ar-viointiryhmä vastaa myös hakijoille toimitettavista palauteraporteista. Työnantajaorganisaation ja koulutuksen järjestäjän yhteisenä tehtävänä on laatia kilpailu-hakemus. Lisäksi työnantajaorganisaatio vastaa arviointikäyntien valmistelusta yhteistyössä Ope-tushallituksen kanssa. Kehittämisryhmä seuraa ja arvioi kilpailuprosessia sekä tekee ehdotuksen ministeriölle seuraa-van kilpailun osalta. Ryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, oppisopimus-koulutuksen järjestäjät sekä Opetushallitus ja opetusministeriö.

Laatupalkintokilpailun vaiheet

Vuosittain järjestetyn Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun toteuttaminen käynnistyy, kun opetusministeriö avaa kilpailun ja järjestää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa tiedotusti-laisuuden oppisopimuskouluttajina toimiville työnantajaorganisaatioille sekä oppisopimuskoulu-tuksen järjestäjille. Tilaisuuden tavoitteena on kannustaa työnantajaorganisaatioita ja koulutuk-sen järjestäjiä osallistumaan kilpailuun ja antaa ohjeita kilpailuhakemuksen laatimiseen. Ennen tiedotustilaisuutta, loka-marraskuussa Opetushallitus on lähettänyt koulutuksen järjestäjille tie-dotteen sekä kilpailuesitteen, hakulomakkeen ja hakuohjeet. Tämän jälkeen hakijat laativat kilpailuhakemuksen annettujen ohjeiden (liitteet 1, 2) mukaan helmikuun loppuun mennessä. Hakemus sisältää kouluttajana toimivan työnantajaorganisaation yleiskuvauksen ja toimintakuvauksen yrityksen oppisopimustoiminnasta ja sen tuloksista.

Hakemuksen mukana lähetään vuosikertomus, mutta ei muita liitteitä. Hakemusta on kevennet-ty kilpailun alkuajoista merkittävästi, jotta osallistuminen ei kaatuisi hakemuksen laatimiseen. Hyvin laadittu hakemus antaa todellisen kuvan työantajaorganisaation toiminnan laadusta ja tu-loksista sekä tuo esiin hakijan erityisiä vahvuuksia ja hyviä toimintakäytäntöjä.

10

1. KILPAILUN AVAAMINEN, TIEDOTUSTILAISUUS Opetusministeriö, Opetushallitus loka-marraskuu

2. HAKEMUSTEN LAATIMINEN Oppisopimuskouluttajat, Koulutuksen järjestäjät marras-helmikuu

3. YKSILÖARVIOINTI JA ARVIOINTIKÄYNTIKOHTEIDEN VALINTA (max 6) Arviointiryhmä (Opetushallitus) helmi-maaliskuu

4. ARVIOINTIKÄYNNIT JA KONSENSUSARVIOINTI Arviointiryhmä maalis-huhtikuu

5. ESITYS OPETUSMINISTERIÖLLE PALKINNON SAAJISTA Arviointiryhmä huhti-toukokuu

6. LAATUPALKINNON JA KUNNIAMAININTOJEN JAKO Opetusministeriö toukokuu

7. PALAUTERAPORTIT ORGANISIAATIOILLE, JOIHIN ON TEHTY ARVIOINTIKÄYNTI Opetushallitus touko-kesäkuu

Kaavio 1. Laatupalkinnon hakemisen ja arvioinnin vaiheet

Opetushallitus toimittaa arviointiryhmän jäsenille määräaikaan mennessä tulleet hakemukset. Jos hakemuksia tulee yli yhdeksän, Opetushallitus suorittaa hakijoiden esikarsinnan. Arviointi-ryhmän jäsenet tekevät oman yksilöarviointinsa sovittujen kriteerien perusteella kirjallisesti. Yk-silöarviointi perustuu kirjalliseen hakemukseen ja siinä kuvattuun työnantajaorganisaation oppi-sopimuskoulutustoimintaan (yleiskuvaus, toimintakuvaukset, tulokset). Yksilöarvioinnin perus-teella arviointiryhmä valitsee maksimissaan kuusi organisaatiota, joihin tehdään arviointikäynti. Opetushallitus vastaa arviointikäyntien valmistelusta ja yhteydenpidosta työnantajaorganisaa-tioihin. Arviointiryhmä tekee sovitut arviointikäynnit maalis-huhtikuun aikana. Arviointikäynnin tarkoi-tuksena on saada kokonaiskuva organisaation oppisopimuskoulutustoiminnasta ja sen aikana voidaan myös tarkentaa hakemusten yksilöarvioinnissa epäselväksi jääneitä asioita. Ensisijaisena tavoitteena on löytää työnantajaorganisaation koulutustoiminnasta erinomaisena pidettäviä tun-nuspiirteitä, jotka ovat esimerkiksi muille oppisopimuskouluttajina toimiville työantajaorganisaa-tioille. Arviointikäynti kestää koko päivän ja sen aikana haastatellaan oppisopimustoiminnassa mukana olevia tahoja erillisinä ryhminä ennalta laaditun ohjelman mukaisesti (liite 5). Haastatte-lujen ohella arviointikäynnin aikana tutustutaan koulutustoiminnassa käytettäviin oppimis- ja työympäristöihin laitteineen. Arviointikäynnin päätteeksi hakija saa alustavaa palautetta vah-vuuksistaan ja parantamisalueistaan.

Arviointiryhmän jäsenet tarkentavat henkilökohtaisia arviointejaan arviointikäynneillä saamansa tiedon perusteella. Tämän jälkeen arviointiryhmä kokoontuu ja tekee laatupalkintojen ja kun-niamainintojen saajista perustellun esityksen, joka toimitetaan opetusministerin käsittelyyn. Opetusministerin tehtyä päätöksensä opetusministeriö tiedottaa asiasta kilpailussa menestyneille organisaatioille ja koulutuksen järjestäjille, jotka ovat palkintoa esittäneet. Opetusministeriö jär-jestää toukokuussa palkintojenjakotilaisuuden, jonka yhteydessä myös lehdistölle tiedotetaan palkinnosta ja perusteista.

11

Opetushallitus kokoaa arviointiryhmän jäsenten arviointeihin perustuvan palauteraportin jokai-selle arviointikäynnin kohteena olleelle työnantajaorganisaatiolle ja palkintoa ehdottaneelle kou-lutuksenjärjestäjälle. Palauteraportti sisältää yleisarvioinnin hakijan toiminnasta oppisopimus-kouluttajana sekä vahvuudet ja kehittämiskohteet arviointialueittain. Opetushallitus tiedottaa ar-vioinnin tuloksista kullekin hakijalle kesäkuun aikana.

1.3 Mihin kilpailussa menestyminen velvoittaa?

Kilpailussa menestyneiden työnantajaorganisaatioiden velvollisuutena on esitellä koulutustoi-mintaansa eri yhteyksissä ja jakaa hyviksi tunnistettuja koulutuskäytäntöjä. Työnantajaorganisaa-tiot ovatkin tiedottaneet aktiivisesti hyvistä koulutuskäytännöistään mm. omissa tiedotustilai-suuksissaan, paikallislehdissä sekä erilaisissa yhteistyökumppaneiden (kuten kauppakamari, työ-hallinto) järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi oppisopimuskoulutustoimintaa on esitelty organi-saatioiden sisäisissä tiedotusvälineissä kuten henkilöstölehdissä ja intranetissä. Oppisopimus-koulutuksen järjestäjät ovat omalta osaltaan tehneet merkittävää työtä tiedottamalla kilpailussa menestyneiden organisaatioiden hyvistä käytännöistä oman organisaationsa sisällä ja erilaisissa sidosryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa. Lisäksi työnantajaorganisaatiot ja koulutuksen järjestä-jät kertovat hyödyntävänsä kilpailun tuomaa positiivista julkisuutta markkinoinnissa ja opiskeli-jarekrytoinnissa. Opetusministeriö ja Opetushallitus järjestävät vuosittain eri sidosryhmien kanssa laatuseminaa-reja ja koulutustilaisuuksia, joissa kilpailussa menestyneiden organisaatioiden edustajat voivat myös esitellä koulutustoimintaansa ja jakaa hyviä koulutuskäytäntöjä. Näin voidaan edistää op-pisopimustoimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja sen myötä kannustaa oppisopimuskoulu-tuksen laadun parantamiseen.

1.4 Miksi kilpailuun kannattaa osallistua?

Useimmille kilpailuun osallistuville työnantajaorganisaatioille menestys kilpailussa ei ole pääta-voite, vaan ennen kaikkea saada ulkopuolisen asiantuntijaryhmän näkemys siitä, mikä koulutus-toiminnassa on erityisen hyvää ja miten sitä tulisi jatkossa kehittää. Saatujen kokemusten mu-kaan kilpailuun osallistuminen on ollut erinomainen oppimisprosessi, joka sitoo oppisopimus-koulutuksen eri toimijat yhteiseen kehittämistyöhön. Hakemuksen laatiminen on osa organisaation laatutyötä, mistä on hyötyä organisaation laadun-hallinnassa ja itsearvioinnissa sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä laajemmin-kin. Hakija ohjataan EFQM® –mallin avulla muodostamaan kokonaisnäkemys omasta koulutus-toiminnastaan ja arvioimaan sitä systemaattisen laadunhallinnan kannalta sekä kuvaamaan, mi-ten oppisopimuskoulutustoiminnalle asetetaan tavoitteita, miten toimintaa ohjataan näiden ta-voitteiden suunnassa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten koulutustoimintaa jatku-vasti parannetaan tulosten, oppimisen tai seurantatiedon perusteella. Kilpailuun liittyvät arviointikäynnit työpaikoille ovat myös keino edistää oppisopimus-koulutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja toisilta oppimista. Arviointikäyntien yhteydessä toimijoille avautuu mahdollisuus tuoda esille ja jakaa kokemuksiaan oppisopimuskoulutukseen liittyvistä käytännöistään. Arvioitsijoiden arviointikäynneillä esittämillä kysymyksillä ja arviointi-ryhmän antamilla palauteraporteilla on saatujen palautteiden perusteella koulutustoimintaa oh-jaavaa ja kehittävää vaikutusta.

12

Kilpailumenestys itsessään tuo julkisuutta niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla, mi-kä auttaa oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekemistä ja edistää työelämän ja oppilaitosten sekä eri koulutusmuotojen välistä vuoropuhelua.

2 LAADUNHALLINNAN VIITEKEHYS

2.1 EFQM® - malli ja hakemuksen laatiminen

Vuodesta 2005 Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa käytetyn EFQM® - mallin etu-na on, että mallia käytetään yleisesti välineenä toiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä yrityk-sissä että julkisella sektorilla.

Laatupalkintokilpailussa oppisopimuskoulutustoimintaa tarkastellaan seuraavilla alueilla:

1. Johtajuus 2. Toimintaperiaatteet ja strategia 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit 6. Tulokset

Arviointialueilla 1–5 kuvataan, minkälaista hakijan oppisopimustoiminta käytännössä on. Toi-mintakuvauksen suositeltava laajuus on kaksi sivua arviointialuetta kohden. EFQM® - mallin tu-losalueet (asiakastulokset, henkilöstötulokset, keskeiset suorituskykytulokset ja yhteiskunnalliset tulokset) on oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa yhdistetty yhdeksi arviointialueek-si. Arvioinnissa tehdään tarvittaessa pisteytys EFQM® - malliin kuuluvan TUTKA - logiikan mukaisesti. TUTKA - logiikka edellyttää myös, että toiminnalla ja tuloksilla on selkeä yhteys toi-siinsa ja että tulokset ohjaavat toiminnan arviointia ja parantamista.

Hakijan laatima kirjallinen kuvaus luo perustan arvioinnin eri vaiheille sekä yhteiselle keskuste-lulle koulutustoiminnan nykytilasta. Kilpailussa arvioidaan erityisesti työpaikalla tapahtuvaa op-pisopimuskoulutusta, sen vaikuttavuutta sekä toimijoiden välistä yhteistyötä, ja hakijaa ohjataan kuvamaan tähän liittyen keskeisiä menettelyjä. Tulosalueella annetaan esimerkkejä, miten hakija voi kuvata oppisopimustoimintansa kehitystä. Tulososiossa tulee myös esittää koulutuksen aloit-taneet, keskeyttäneet ja koko tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrät kolmelta vuodelta koulutuksittain sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien määrät.

2.2 Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet

Vuoden 2008 alussa julkaistu Opetushallituksen laatima ja -ministeriön hyväksymä Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus –julkaisu ohjaa kouluttajaorganisaatiota tarkastelemaan toimin-taansa erinomaisuudelle tyypillisten tunnuspiirteiden näkökulmasta, auttaa tunnistamaan paran-nuskohteita ja kannustaa EFQM® - mallin tavoin organisaatioita kehittämään toimintaansa kohti erinomaisuutta. Laadunhallintasuositus korostaa myös toimintojen kokonaisvaltaista tarkastelua sekä sitä, että organisaatio itse määrittelee menettelytavat, joilla se saavuttaa asettamansa tavoitteet.

13

Tarkastelunäkökulmat ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ovat:

- asiakassuuntautuneisuus

- johtajuus

- tuloshakuisuus

- jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen

- toimivat prosessit

- henkilöstövoimavarana

- työelämälähtöisyys ja kumppanuudet

- yhteiskunnallinen vastuu Laatupalkintokilpailun tavoitteena on nimenomaisesti tuoda esiin erinomaisia menettelyjä, jotka ovat parantaneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua. Palkittavalta organisaatiolta edellyte-tään eriomaisuutta kautta koko toiminnan. Kunniamaininta voidaan myöntää, jos organisaatio yltää erinomaisuuteen jollakin alueella.

2.3 Laadunvarmistuksen yleinen eurooppalainen viitekehys (CQAF)

Laadunvarmistuksen yleisen viitekehyksen perusajatuksena on auttaa arvioimaan ja sen myötä parantamaan omia käytäntöjä. Näin luodaan kestävä pohja organisaation menestymiselle myös tulevaisuudessa.

Kaavio 2. Eurooppalainen laadunvarmistusmalli

Laatupalkintohakemuksen laatiminen perehdyttää myös eurooppalaisen laadunvarmistusmallin käyttöön. Hakemuksen laatija joutuu pohtimaan kunkin arviointialueen osalta, onko organisaa-tiossa asetettu tavoitteita toiminnalle (suunnittelu), millaisia toimintatapoja on sovellettu (toteutus) sekä miten toimintaa arvioidaan (arviointi) ja parannetaan (palaute- ja muutosmenettely). Keskeistä on myös, että tuloksia seurataan ja niitä myös käytetään toiminnan parantamisen lähtökohtana.

14

3 PALKITUT OPPISOPIMUSKOULUTTAJAT VUOSINA 2005 – 2008

Vuosina 2005 – 2008 järjestetyissä neljässä laatupalkintokilpailussa on myönnetty kaikkiaan 6 laatupalkintoa ja 4 kunniamainintaa. Vuonna 2005 myönnettiin peräti 3 laatupalkintoa ja 3 kun-niamainintaa eli maksimimäärä tunnustuksia, joita tuolloin oli mahdollisuus jakaa. Palkittujen suurta määrää ja kilpailuaktiivisuutta selittää osaltaan EFQM® - mallin käyttöönotto hakemusten laatimisessa ja Ammattiosaajan teemavuosi. Vuoden 2005 oppisopimuskouluttajien laatupalkinnot myönnettiin Lindström Oy:lle, Sulzer Pumps Finland Oy:lle sekä Tampereen kaupungin Koukkuniemen vanhainkodille. Laatupalkin-tojen lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa erinomaisesta toiminnasta oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämisessä Eurokangas Oy:lle, Lähettipirkka Oy:lle sekä Suomen Posti Oyj:lle. Vuoden 2006 kilpailun voittajaksi selviytyi Ruokaravintola Olas Sotkamosta ja vuonna 2007 Are Oy. Vuonna 2008 laatupalkinto myönnettiin Rinnekoti-Säätiölle ja kunniamaininta Securitas Oy:lle. Seuraavassa esitellään kaikkien Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailussa vuosina 2005 - 2008 menestyneiden työnantajaorganisaatioiden oppisopimuskoulutustoimintaa sekä koulutuk-sen järjestäjän ja arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle. Lisäksi lukuun on koottu hakijoiden kokemuksia ja näkemyksiä kilpailuun osallistumisesta sekä oppisopimuskou-lutuksen näkymistä. Liiteosassa on palkittujen yhteystiedot sekä tietoja hyvistä käytännöistä.

3.1 Lindström Oy

Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005

Yrityksen esittely

Lindström Oy on vuonna 1848 perustettu perheyritys, joka vuodesta 1997 lähtien on keskitty-nyt tuottamaan yritysten ja yhteisöjen tekstiilipalveluita. Suomen tytäryhtiö Comforta Oy on keskittynyt hotelli- ja sairaalatekstiilipalveluihin. Yhtiöllä on tytäryhtiöt myös Eestissä, Iso-Britanniassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tse-kissä, Unkarissa ja Venäjällä. Suomessa yrityksellä on toimitiloja 18 paikkakunnalla. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja poh-joisin toimipaikka on Rovaniemellä. Pesulatoimintaa yhtiöllä on Suomessa yhdellätoista paik-kakunnalla. Lindströmiläisiä oli vuonna 2005 1500, joista noin 500 työskenteli tytäryhtiöissä. Lindström on raportoinut toimintansa ympäristövaikutuksista sidosryhmille vuodesta 1999 läh-tien ja julkaissut yhteiskuntavastuuraporttia vuodesta 2002 alkaen. Suomessa kaikilla yksiköillä oli vuonna 2005 DNV Certification Oy:n myöntämä ISO 9001:2000 laatusertifikaatti ja palve-lukeskuksilla oli ISO 14001 ympäristösertifikaatti. Suomen Standardoimisliitto myönsi vuonna 1997 yhtiön käsirullapyyhejärjestelmälle pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin. Koulutustoiminnan esittely Oppisopimuskoulutus on suunniteltu vastaamaan työelämän muutoksiin. Oppisopimustoi-

15

minta on osa Lindströmin koulutusjärjestelmää eli Lindström Akatemiaa, jonka sisälle on luo-tu ammattitutkintojen polku. Yrityksen näkemyksen mukaan tuotannon henkilöiden koulutus on parantanut yrityksen tuottavuutta ja palvelun laatua sekä vaikuttanut oleellisesti kilpailuky-kyyn. Erityisvastuussa oleville tekstiilihuoltajille (mm. hygieniavastuu, ympäristövastuu) on asetettu tavoitteeksi tekstiilihuollon ammattitutkinnon suorittaminen, vaikka heillä olisikin taustalla jo jokin toinen koulutus. Tekstiilihuollon ammattitutkinnon oli vuoden 2004 loppuun mennessä suorittanut 54 henkilöä eli 14 prosenttia tekstiilihuoltajista. Tekstiilihuoltajien koulutuksia käynnistetään säännöllisesti: 15 henkilön ryhmä noin kerran 1,5 vuodessa. Oppisopimuskoulutus myynnin ja sihteerin ammattitutkintoon aloitettiin vuonna 2005 tekstiilihuoltajien koulutuksissa kehitetyn mallin mukaan. Valmiudet uusien henkilöstö-ryhmien koulutukseen ja rekrytointiin oppisopimuskoulutuksen kautta ovat olemassa. Tekstiilihuollon ammattitutkinnossa opiskelijat voivat tarvittaessa opiskella myös muissa pal-velukeskuksissa, joista osasta on muotoutunut oppimiskeskuksia mm. hyvän konekannan an-siosta. Näin tutkinnonsuorittajille on pysytty tarjoamaan vaihtelevia työtehtäviä. Samalla erilai-set työkulttuurit, toisilta oppiminen ja toimintatapojen vertailu ovat tulleet osaksi työyhteisö-jen arkea. Omaa työpaikkaa laajemmat oppimismahdollisuudet varmistavat osaltaan oppiso-pimuskoulutuksen tavoitteeksi asetettua monipuolista osaamista. Moniosaajaksi kehittymistä tukee osaltaan perehdyttämismalli, joka toimii myös työssä oppi-misen työkaluna. Perehdyttämismalli käsittää varsinaisen työn eli koneiden ja työvälineiden käytön sekä oikeiden työmenetelmien lisäksi myös ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat. Työpistekohtainen työnopastuslomake toimii samalla perehdyttämisen ja työnopastuksen ra-porttina. Ikääntyneiden työntekijöiden erityistarpeisiin on kiinnitetty huomiota oppisopimus-koulutuksen henkilökohtaistamisessa ja käytäntöjä on muokattu elinikäistä oppimista tukevik-si. Tutkinnon vaatimukset sekä yrityksen koulutukselle asettamat yleiset tavoitteet ja yrityksen omat osaamiskartoitukset on sovitettu yhteen. Tämä on mahdollistanut sen, että osaaminen pystytään tunnistamaan aiempaa paremmin. Samalla tietopuolisen koulutuksen tarjonta täs-mentyi ja resursseja voitiin siirtää opiskelijoiden henkilökohtaiseen opastukseen palvelukes-kuksissa. Yhdellä työvalmentajalla on vastuullaan 1 - 3 opiskelijaa, pääsääntöisesti kuitenkin vain yksi kerrallaan. Eri osapuolet saavat palautetta toiminnasta noin 4 kuukauden välein. Yrityksessä kehitetty tekstiilihuoltajien koulutusmalli toimi mallina tekstiilialan tulopoliittisissa neuvotteluissa vuonna 2004. Yrityksen vastuuhenkilöt ja asiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa koulutuksen kehittämiseen osallistumalla tutkintotoimikunnan työhön sekä olleet mo-nin tavoin mukana aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä valtakunnal-lisesti. Esimerkkinä tästä on Aihe-projektin pilottimalli.

16

Kaavio 3. Kumppanuusyhteistyö oppisopimuksen verkostossa, Lindström Oy

Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän oppisopimuskeskuksen, Keudan perus-telut palkinnon myöntämiselle

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle Lindström Oy on yhteistyökumppanina unelma, jonka kanssa yhteistyö on tulevaisuuteen tähtäävää. Lindström on kuuden vuoden yhteistyön aikana osoittanut todellista tahtoa ja innostusta viedä näyttötutkintojärjestelmä tekstiilihuollon henki-löstön osaamisen kehittämisen välineeksi yrityksen oman koulutusjärjestelmän sisälle.

17

Lindström Oy on koulutuksen järjestäjän kanssa tekemällään yhteistyöllä vaikuttanut oppiso-pimuskoulutusjärjestelmän uudistamiseen, näyttötutkintojen työelämälähtöisyyden edistämi-seen, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyön lisäämiseen ja aikuisopiskelun henkilökohtais-tamiseen. Yrityksen asiantuntijat ovat osallistuneet oman alansa tutkintojen suunnittelu ja uu-distamistyöhön. Lindström Oy on sitoutunut työnantajana oppisopimuskoulutukseen ja mahdollistanut jatku-valla kehittämistyöllään oppisopimuskoulutuksen onnistumisen. Kehittämistyön ansioista oppisopimusopiskelijan verkostosta on saatu entistä vahvempi. Oppisopimuskoulutusta on yrityksen 155-vuotisessa historiassa pidetty arvostettuna koulutusmuotona sen työelämälähtöi-syyden vuoksi. Modernisoitu oppisopimuskoulutus on vahvistanut ja laajentanut koulutus-muodon arvostusta organisaation sisällä. Yrityksessä suoritettujen tutkintojen suorittamisprosentti on korkea (perustutkinnot 95 %, ammattitutkinnot 87 %). Tutkinnon suorittamista edellytetään erityistehtävissä toimivilta. Opiskelijat ovat motivoituneita. Sitoutuneet työvalmentajat ohjaavat, mahdollistavat laajan työssäoppimisen ja osallistuvat koulutuksen kehittämiseen. Yhteistyö koulutuksen järjestäjän kanssa on ollut vuorovaikutteinen oppimisprosessi. Oppiso-pimuskoulutuksen avulla on ennakoitu yhdessä tulevaisuuden osaamishaasteita. Kump-panuusyhteistyö on mahdollistanut oppisopimuskoulutusjärjestelmän täysipainoisen hyödyn-tämisen. Samalla se on haastanut koulutuksen järjestäjän saamisen ja halukkuuden jatkuvaan kehittämistyöhön. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle

Lindström Oy:ssä koulutus on osa liiketoiminnan strategiaa. Oppisopimustoiminta on hyvin organisoitu yrityksen sisällä. Koulutuksen alkua edeltää osaamistason kartoitus ja koulutustar-peen arviointi. Oppimisprosessit on huolella nivottu yhteen, mikä ilmentää vahvaa pedago-gista osaamista. Tietopuolinen koulutus ja työssä oppiminen kulkevat käsi kädessä. Tätä prosessia tukevat kiinteästi arvioinnit, opintojen seuranta, oppimistehtävät ja työvalmentajuus. Yhteistyö on tii-vistä kaikkien prosessissa mukana olevien osapuolten kesken. Toiminnassa on kehittävä ote ja jatkuvan parantamisen asenne. Mikäli epäkohtia ilmenee, ne pyritään heti korjaamaan. Palaut-teen anto on osa päivittäistä toimintaa. Lindström Oy:ssä oppisopimuskoulutuksella on koulutettu erityisesti tekstiilihuollon ammatti-tutkintoihin. Tietopuolinen koulutus toteutetaan yrityksen omissa koulutustiloissa yhdessä kouluttajaorganisaation kanssa. Yrityksen asiantuntijat ovat myös toimineet teoriakouluttajina ja valmistaneet alan koulutusmateriaalia. Työvalmentajilla on säännölliset tapaamiset, joissa tarkastellaan opintojen kulloistakin vaihetta ja työssä oppimisen aikana esille tulleita ajankoh-taista asioita. Opiskelijat ovat työssä oppimisen aikana eri toimipisteissä, joka auttaa heitä saamaan laajemman kokonaiskuvan tutkintoon kuuluvista osa-alueista.

18

3.2 Sulzer Pumps Finland Oy Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Yrityksen esittely Sulzer AG on kansainvälinen, vuonna 1834 perustettu teollisuusyritys, jonka kotipaikka on Sveitsi. A. Ahlström myi pumppuliiketoimintansa Sulzerille vuonna 2000, minkä myötä Sulze-rin pumppudivisioonasta tuli puunjalostusteollisuuden pumppujen maailmanmarkkinajohtaja ja maailman kuudenneksi suurin pumppufirma. Sulzerilla on valmistus- ja kokoonpanoyksi-köitä yli 10 maassa sekä myyntikonttoreita, huoltokeskuksia ja edustajia 150 maassa. Sulzer Pumps Finland Oy valmistaa pumppuja ja sekoittimia eri teollisuusalojen tarpeisiin. Yhtiö on Kotkan suurin teollinen työnantaja. Laatupalkitussa Karhulan yksikössä toimivat jo vuonna 1891 tuotannon aloittanut valimo sekä pumpputehdas ja -huolto. Henkilöstöä Karhu-lassa on noin 700. Yhtiöllä on valmistusta myös Mäntässä ja Oulussa huoltopiste. Yhtiöllä on Den Norske Vertitaksen sertifioima laatujärjestelmä. Koulutustoiminnan esittely Tutkintotavoitteisella oppisopimuskoulutuksella haetaan työntekijöiden monitaitoisuutta ja mahdollisuutta siirtyä työpisteestä toiseen. Valimossa koulutetaan valajan ammattitutkintoon, pumpputehtaalla koneistajan, kunnossapidon ja koneenasentajan ammattitutkintoon sekä ko-neistajamestarin erikoisammattitutkintoon. Johtamisen erikoisammattitutkinto on osa esi-miesvalmennusta. Uudet koulutustilat valmistuivat vuonna 1995. Koulutusmallia valimolle haettiin yhtiön yksi-köstä Yhdysvalloista, jossa oli jo käytössä näyttöperiaate. Tutkintotoimikunta myönsi pilotti-koulutuksen läpäisseille valajamestarin arvon. Rekrytointipoluksi valimolle muodostui valajan ammattitutkinto, kun tutkinnon perusteet vahvistettiin. Yhtiöstä valmistuneet 15 henkilöä oli-vat Suomen ensimmäiset valimoalan ammattitutkinnon suorittajat. Pumpputehtaan rekrytointia tuki Työpaikka metallista -koulutusjärjestelmä, jota yhtiö on to-teuttanut vuodesta 1994 alkaen. Työpaikka metallista -ohjelman tavoitteena oli koneistajan ammattitutkinto tai sen osa. Vuodesta 2001 alkaen osatutkinnon suorittanut on voinut täyden-tää opintojaan oppisopimuskoulutuksessa. Kaikki näin aloittaneet ovat suorittaneet koneista-jan ammattitutkinnon oppisopimuksessa. Koneistajamestarin erikoisammattitutkintoon val-mistava oppisopimuskoulutus käynnistyi 1999 ja siitä valmistuneet kuusi koneistajamestaria olivat tutkintotoimikunnan ensimmäiset. Tavoite on, että koulutuksen päätyttyä jokainen opiskelija on ollut harjoittelemassa sekä Sulze-rissa että sen koulutusohjelmassa mukana olevalla alihankkijalla. Näin hän tuntee koko toimi-tusketjun ja hänellä on valmiudet kehittää omaa työtään siinä työpaikassa, johon hän sijoittuu. Johtamisen erikoisammattitutkintoa käytetään yksiköiden kehittämisessä ja johtamisen ja muutoksen hallinnan yhteisen näkemyksen muodostamiseksi. 30 % esimiehistä oli jo suoritta-nut JETin. Tehokkaaksi oppimistavaksi on muodostunut kirjakerho. Jokainen sitoutuu luke-maan kirjan kuukaudessa. Koulutukseen kuuluu 30 kirjaa, jotka referoidaan ja joista keskustel-laan. Oppisopimuskoulutuksen ansioista työntekijöiden on mahdollista toimia erilaisissa tehtävissä,

19

mikä vähentää työn rasittavuutta. Oppisopimuskoulutusta on hyödynnetty myös kuntoutuk-sessa ja työntekijätehtävistä on voinut siirtyä toimihenkilötehtäviin tekniikan erikoisammatti-tutkinnon suorittamisen myötä. Kaikkiaan vuosina 2001 – 2005 on suoritettu 70 näyttötutkin-toa. Sulzer on mukana alueen kone- ja metallialan tutkintotoimikunnissa sekä JET in ja valimoalan tutkinnonuudistamistoimikunnassa. Yhtiö huolehtii, että alueen koululaisilla, opiskelijoilla ja opettajilla on tasalla oleva käsitys metalliteollisuudesta. Yhtiön edustajat ovat myös aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia teknologian ja koulutuksen alalla.

Kaavio 4. Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan taustalla oleva filosofia eli Talo-malli, Sulzer Oy Tutkintotavoitteisen koulutuksen suunnittelu toteutetaan työryhmässä, jossa mukana ovat yk-sikön tuotantopäällikkö, lähiesimies, oppisopimustoimisto, henkilöstön kehityspäällikkö ja asi-anomaiset opiskelijat sekä yleensä myös oppilaitoksen edustaja tutkinnon järjestäjän roolissa. Oppisopimuskoulutuksen toteutetaan pienryhmäkoulutuksina (6 - 12 henkilöä). Työpaikka-kouluttajia kutsutaan kummeiksi tai työnopastajiksi. Jokaisessa työpisteessä opiskelijalla on oma kummi, mutta ryhmämuotoisessa koulutuksessa on myös nimetty vastuuhenkilö. Vali-molla 15 prosenttia henkilöstöstä oli saanut työnopastajakoulutuksen. Talon oma väki on toiminut tietopuolisen koulutuksen antajana, jotta hiljainen tieto saadaan äänekkääksi ja dokumentoiduksi. Palautetta saadaan arviointikeskusteluissa koulutuksen eri vaiheissa, ja kirjallinen palaute oppimisjärjestelyistä sekä koulutuskertomus toimitetaan oppi-sopimustoimistolle. Henkilöstön kehityspäällikkö vastaa tutkintotavoitteisesta oppisopimus-koulutuksesta. Hän myös valmentaa kaikki työelämän edustajat, jotka toimivat arvioijina tut-kintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittaminen huomioidaan eri tavoin (valmistujaiset, tutkinto-palkkiot, opintomatkat, työsuhteen laatu).

20

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston (Kotkan kaupunki/Kotka-Haminan seudun oppisopimuskoulutus) perustelut palkinnon myöntämiselle

- Koulutustavoitteiden suunnittelun pohjana yrityksen strategia

- Koulutuksen tutkintotavoitteisuus ja tuloksellisuus

- Koulutuksen jälkeinen työllistyminen tai uuteen tehtävään nimeäminen

- Työyhteisön sitoutuminen oppisopimusta tukevaan toimintaan

- Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen

- Aktiivinen toiminta oppisopimuskoulutuksen tunnettavuuden lisäämiseksi

- Aktiivinen toiminta ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi (edustus monissa toimieli-missä)

- 219 oppisopimuskouluttajan joukosta valintamme vuoden 2004 oppisopimustyönanta-jaksi.

Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Sulzer Pumps Finland Oy:ssä on oppimiseen ja koulutukseen kannustava ilmapiiri ja johdon selkeä tuki, mikä näkyy kaikkien osapuolten innostuneena suhtautumisena koulutukseen. Yri-tyksen pitkä perinne työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen näkyy muun muassa tietopuolisen koulutuksen ja työssä oppimisen tiiviinä kytkemisenä yhteen. Oppisopimuskoulutusta käytetään useisiin erilaisiin ammattitutkintoihin valmentavana koulu-tuksena. Vaikka yrityksessä on laajaa osaamista useilla tutkintoon kuuluvilla osa-alueilla, yritys hyödyntää ulkopuolisia kouluttajia aina yliopistotasolle saakka opetussuunnitelmien perustei-den edellyttäessä. Sulzer Pumps Finland Oy tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri koulutusasteilla olevien oppilai-tosten kanssa ja oppilaitosten opettajia on ollut työssä yrityksessä tutustumassa opiskelijoiden työtehtäviin. Yrityksen edustajat ovat olleet laajasti mukana oppisopimuskoulutuksen ja alan näyttöjärjestelmän kehittämisessä. Yrityksen oppisopimuskoulutus on lisännyt oppisopimus-koulutuksen tunnettavuutta.

3.3 Tampereen kaupunki, Koukkuniemen vanhainkoti Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2005 Työnantajaorganisaation esittely Koukkuniemen vanhainkoti on Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen osa toimiala-naan koti- ja laitoshoito. Vuonna 2004 Koukkuniemessä oli noin 1000 hoitopaikkaa, joista 140 oli sairaalapaikkoja. Vanhainkodissa ja kotihoidossa on yhteensä runsaat 1200 työntekijää, joista laitoshoidon parissa lähes 690. Vanhuspalveluita ovat ennaltaehkäisevä toiminta, kotihoito (kotipalvelu- ja kotisairaanhoito), päivätoiminta, asumispalvelut ja laitoshoito (vanhainkoti- ja sairaalahoito). Vanhusten palve-luiden tehtävänä on ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä ja edesauttaa itsenäistä elämistä omas-sa kodissa.

21

Laitoshoito toimii kiinteässä alueellisessa yhteistyössä kotihoidon ja palveluasumisen ostopal-veluyhteisöjen kanssa. Strategian suunnittelussa ja seurannassa käytetään tasapainotettua tu-loskorttia (BSC). Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutusta on käytetty Koukkuniemen vanhainkodissa henkilöstön ammattitai-don uudistamiseen ja lisäkoulutukseen. Esimerkiksi kotiavustajilla on ollut mahdollisuus suo-rittaa lähihoitajan tutkinto ja laitoshuoltajat ovat lisäkoulutuksen myötä saaneet valmiuksia hoito- ja hoivatyöhön. Edellä mainituille henkilöstöryhmille oppisopimus on ollut myös väylä hankkia ammatillinen koulutus, mikäli heillä ei sitä aiemmin ollut. Oppisopimuskoulutuksella on vahvistettu mm. omahoitajuutta ja asukaslähtöistä hoitotyötä. Vuonna 2002 aloitettiin en-simmäinen vanhustyön erikoisammattitutkinto. Työnantaja tukee oppisopimuskoulutusta maksamalla palkkaa myös teoriapäiviltä, sijaisjärjes-telyin, kannustuslisin sekä luomalla uramahdollisuuksia. Johto on luonut edellytyksiä työpai-kalla tapahtuvalle oppimiselle järjestämällä työnkiertoa, työpaikkakoulutusta, opintopiirejä, työpaikkakouluttajien keskinäisiä tapaamisia sekä mahdollistanut etätehtävien tekemisen myös työajalla. Esimiehet ovat sitoutuneet oppisopimusyhteistyöhön ja toimivat myös työpaikka-kouluttajina. Oppimistehtävät ovat liittyneet hoito- ja hoivatyön keskeisiin alueisiin: omahoita-juus, kuntouttava työote, viriketoiminta, saattohoito, sairaalainfektioiden torjunta. Oppimis-tehtäviä käsitellään organisaatiossa laajasti, esimerkiksi osastokokouksissa. Tietopuolisen koulutuksen järjestämisessä hyödynnetään alueen eri oppilaitoksia. Lähihoitajan tutkintoa suorittavat ovat voineet työpaikkakouluttajan tai ylihoitajan koordinoimina olla työs-sä oppimisen jaksoilla Tampereen kaupungin muissa yksiköissä esimerkiksi päivähoidossa ja sairaalassa sekä Koukkuniemessä vaihtamalla työpistettä keskenään. Koulutuksista informoidaan erillisissä tilaisuuksissa, joissa on mukana työantajan, oppisopi-mustoimiston ja oppilaitoksen edustajat ja jonka jälkeen kiinnostuneille annetaan harkinta-aikaa. Opiskelijoiden perehdyttäminen on ohjeistettu ja osastoilla on käytettävissä perehdyt-tämiskansiot. Koulutusprosessin arviointi toteutetaan noin kaksi kertaa vuodessa ohjaus- ja seurantaryhmis-sä, joissa ovat edustettuina työantaja, oppisopimustoimisto ja oppilaitoksen vastuuopettajat sekä opiskelijoiden ja työpaikkakouluttajien edustaja. Arvioinnissa on käytössä portfolio eten-kin silloin, kun jotakin vaadittavaa ammattitaitoa ei ole ollut mahdollista sisällyttää työssä op-pimiseen (esimerkiksi saattohoito). Kaikki 54 työpaikkakouluttajaa on koulutettu tehtäväänsä oppilaitoksen toimesta. Vuosina 1999 - 2004 oppisopimuskoulutukseen osallistuneesta 133 opiskelijasta noin 10 prosenttia on keskeyttänyt opinnot. Koulutuksen suorittaneet ovat kaikki työllistyneet Koukkuniemeen tai sen eri osastoille. Myös työvoimapoliittisen koulutuksen kautta oppisopimuskoulutukseen tul-leet ovat työllistyneet joko Koukkuniemeen tai Tampereen kaupungin muihin yksiköihin.

22

Kaavio 5. Oppisopimus prosessina ja työssä oppimisen toteutuminen, Koukkuniemen van-hainkoti

Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän (Piaky), Pirkanmaan oppiso-pimuskeskuksen perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Tampereen kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi, Koukkuniemen vanhainkoti on aktiivisesti käyttänyt oppisopimuskoulutusta henkilöstönsä ammattitaidon kehittämisessä ja tutkintota-voitteisen koulutuksen muotona. Myös yksittäisiä, uusia työntekijöitä on rekrytoitu oppisopi-muksella vuosittain muutamia. Vuosina 1999 - 2005 Koukkuniemen vanhainkodissa on oppi-sopimuskoulutuksena suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammatti-tutkinnon tai muun lisäkoulutuksen yhteensä 133 henkilöä, mikä on erittäin merkittävää yh-dellä koulutusalalla ja yhdessä organisaatiossa Pirkanmaalla. Tavoitteena on ollut SOTEPE/lähihoitajan perustutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto, vanhustyön erikois-ammattitutkinto, vastavalmistuneiden sairaanhoitajien lisäkoulutus sekä merkonomin-, talo-tekniikan ja verhoilijan perustutkinnot. Kaikki oppisopimuskoulutuksen suorittaneet ovat työllistyneet opintojensa jälkeen Koukkuniemen vanhainkotiin. Muutama työntekijä on oppi-sopimuskoulutuksen suoritettuaan hakeutunut myöhemmin jatko-opintoihin. Oppisopimuskoulutuksen suunnittelu on käynnistynyt eri koulutusosapuolten yhteistyönä. Suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu työpaikan ja opiskelijoiden oppimis- ja kehitty-mistarpeet sekä tavoitteet suhteessa suoritettavan tutkinnon tavoitteisiin. Ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus on pääsääntöisesti räätälöity työpaikan ja opiskelijan kehitty-mistarpeisiin. Työssäoppiminen on tapahtunut monimuotoisia oppimisen muotoja ja mene-telmiä soveltamalla sekä ohjatusti sovittujen suunnitelmien mukaan, esimerkiksi opintopiireis-

TOIMIJA-

OSAPUOLET

TOTEUTUS (tarvittavan ammat-titaidon hankkiminen ja tutkin-

totilaisuudet)

HAKEUTUMISVAIHE

• Tao, oppisopimus-keskus, työnantaja (esimiehet, henkilökun-ta): - Koulutustarpeet:

Pt/at/eat/lk

- opiskelijavalinta

- Tavoitteet

- Sisältö

- Laajuus, kesto

- Aikataulu

- Toteutustavat

- Työssäoppimisen ja tietopuolisen opetuk-sen järjestelyt

- Ryhmän koko

- Ohjaus ja arviointi

• Informaatio yhteis-työssä eri toimijoiden kanssa orientointi ja sitou-tuminen koulutukseen

• Ilmoittautuminen

•Oppisopimusten laatiminen

•Työpaikkakouluttajien valinta (valituille opiskelijoille) sekä heidän orientointinsa

•Alustava hen-kilökohtaistamis-suunnitelma

Tao

Tutkinnon suorittaminen:

-osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

- Näyttöympäristön, ajankoh-dan ja arvioijien valinta

-Tutkinnon suoritus Valmistava koulutus:

• Tietopuoliset opinnot: - Henkilökohtaistetun suunni-telman mukaan

-Työssäoppimisen ohjaus ja arviointi yhteistyössä työ-paikkakouluttajan kanssa - Työkierron toteuttaminen

Oppisopimuskeskus- ohjaus-ryhmä (eri toimijat)

Koulutuksen toteutumisen arviointi

• Päättöarvioinnit

• Inkapalaute

• Todistukset:

• Tao

• Oppisopimuskeskus

• Tutkintotoimikunta

• Päättöjuhla ja todistusten jako

•Jatko- ja urasuunni-telmat

Tao

-koulutuspäällikkö - toimistosihteeri

- opettajat

Työnantaja

- esimiehet

-Vastuukouluttaja

-Opso-opiskelija

Oppisopimuskeskus,

-koulutustarkastaja

-toimistosihteeri

Työvoimatoimiston

edustaja, (jos

palkkatuki mukana)

Työpaikkakouluttajien koulutus ja mukanaolo koulutusprosessin eri vaiheissa

PÄÄTTÄMINEN

23

sä, ryhmätyönä, työkiertona jne. Tyässäoppimisen ohjaamisessa o hyödynnetty eri henkilöstö- ja ammattiryhmien moniammatillista osaamista, työnantaja on tukenut vakituisessa työsuh-teessa olevia työntekijöitään maksamalla palkkaa teoriapäiviltä sekä järjestämällä osittain pal-kallista työaikaa etäopiskelulle ja kehittämistehtävien tekemiselle. Työpaikkakouluttajille on järjestetty oma tukipalvelukoulutus oppilaitoksen toimesta kunkin ryhmän mukana. Myös opettajat ovat antaneet ohjausta työpaikalla. Vuodesta 2002 lähtien on perustettu opiskelijaryhmien tueksi ns. ohjaus- ja seurantatiimejä, jossa ovat edustettuina kaikkien koulutusosapuolten edustajat; opiskelijoiden työpaikkaohjaa-jien, oppilaitoksen ryhmän vastuuopettajat ja oppisopimuskeskusten edustaja. Ohjaus- ja seu-rantatiimit kokoontuvat tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhteisis-sä tapaamisissa on käsitelty työssäoppimisen ohjaamiseen ja arviointiin, hopsiin, työkiertoon, koulutuksen sisältöön, toteutukseen, näyttöjärjestelyihin ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin liittyviä asioita. Koulutuksen keskeyttämisaste on erittäin alhainen, ainoastaan muutama yksit-täinen keskeytyminen on johtunut henkilökohtaisista syistä tai opiskelijan perhetilanteesta. Tutkintotavoitteisessa oppisopimuskoulutuksessa lähes kaikki ovat suorittaneet ja läpäisseet tavoittelemansa tutkinnon. Yhteistyö Koukkuniemen vanhainkodin kanssa sekä oppilaitoksen että oppisopimuskeskuk-sen välillä on sujunut joustavasti, suunnitelmien mukaan ja ongelmitta. Uusiin, innovatiivisiin työssäoppimisen ja monipuolisiin oppimista tukeviin järjestelyihin sekä toteuttamiseen Kouk-kuniemen vanhainkodin johto on suhtautunut erittäin myönteisesti, joustavasti ja ennakkoluu-lottomasti. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän mielestä Tampereen kaupunki, Koukkuniemen vanhain-koti työnantajayksikkönä, on aidosti sitoutunut oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Julki-sen organisaation hyvinvointipalveluja järjestävänä yksikkönä Koukkuniemen vanhainkoti on toiminut esimerkillisesti työssäoppimisen toteutuksessa oppisopimuskoulutuksen filosofian mukaisesti. Työssäoppimiselle on luotu monipuoliset mahdollisuudet ja edellytykset sekä tuki, jotka ovat olennaisia tekijöitä laadullisen oppisopimuskoulutuksen järjestämiselle. Mielestäm-me oppisopimuskoulutuksen tulokset Koukkuniemen vanhainkodin henkilöstön koulutukses-sa osoittavat erinomaisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta paitsi yksittäisen organisaation myös yhteiskunnallisten tulosten näkökulmasta. Edellä mainituilla perusteilla Pirkanmaan op-pisopimuskeskus suosittelee mielihyvin oppisopimuskouluttajien laatupalkintoa 2005 Tampe-reen kaupungin Koukkuniemen vanhainkodin yksiköille. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Koukkuniemen vanhainkodissa osaamista arvostetaan ja tuetaan. Koulutustoiminnassa ilme-nee koko henkilöstön sitoutuminen ja aktiivisuus. Oppijan etu asetetaan etusijalle. Koulutuk-sen aikana toteutettavien kehittämishankkeiden valintaa ovat ohjanneet vanhainkodin tarpeet. Hankkeet on kytketty osaksi päivittäistä toimintaa. Jokaista alkanutta koulutusryhmää varten on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat opiskelijoiden ohella olleet mukana kaikki oppisopimus-koulutuksen keskeiset toimijat. Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja siellä on voitu joustavasti ja nopeasti vaikuttaa esiin tulleisiin pulmatilanteisiin. Ohjausryhmällä on myös ollut keskeinen rooli uudentyyppisten ratkaisujen etsimisessä oppisopimuskoulutukseen. Työpaik-kaohjaajat ovat motivoituneita ja ohjauksen määrä on huomattava. Kaikille tutkinnon suorittaneille on voitu taata vakituinen työpaikka, mikä on näkynyt opiske-lijoiden vahvana sitoutumisena. Opiskelussa ja ohjauksessa henkilökohtaistamisella on pitkät

24

perinteet. Koukkuniemen vanhainkoti on myös ollut aktiivinen vaikuttaessaan tutkintotoimi-kunnan kautta alan tutkintojen kehittämiseen. Vanhainkodissa on lisäksi otettu vastaan muual-la opiskelleiden suorittamia näyttöjä.

3.4 Eurokangas Oy Yritykselle myönnettiin laatupalkintokilpailussa kunniamaininta vuonna 2005. Yrityksen esittely Eurokangas Oy on vuonna 1991 perustettu kangaskauppaketju, joka on osa 1940-luvulta pe-rustettua lahtelaista perheyrityskonsernia. Eurokangas toimii Suomessa kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Henkilökuntaa yrityksessä on noin 500. Yritys on valittu viitenä vuotena peräk-käin Growth Plus -yrittäjäjärjestön Europe´s 500 –listalle, ja keskeisenä kriteerinä on ollut uu-sien työpaikkojen luominen (174 työpaikkaa vuosina 1997 - 2004). Yritys toimii matalalla organisaatiolla: johto koostuu omistajista tukenaan keskijohdon toi-minnot ja muutama assistentti. Myymälöiden henkilökunnassa on erikseen nimetyt vastuu-henkilöt eri alueille, kuten verho- tai palaosasto. Johdon edustajat kiertävät myymälöitä kuul-len henkilöstä ja perehdyttäen ajankohtaisiin teemoihin. Lisäksi henkilöstöä informoidaan vii-koittain tiedottein myös koulutukseen liittyvistä asioista ja vuosittain useamman kerran koulu-tuspäivillä. Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutus on yrityksen keino varmistaa osaavan työvoiman saaminen, ja sillä on ennakoitu myös henkilöstön näköpiirissä olevaa ikääntymistä. Tavoitteena on kouluttaa yri-tykseen tekstiilialan osaajia, joilla on myös kaupallisia valmiuksia ja näkemystä. Koulutus on vaikuttanut myönteisesti yhtenäisten toimintamallien, kuten kehityskeskustelujen, palaverikäy-täntöjen ja tiedotuksen kehittymiseen sekä yrityksen tulokseen ja asiakaspalveluun. Lahden ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa toteutetussa oppisopimuskoulutuksessa oli vuoteen 2005 mennessä myynnin ammattitutkinnon suorittanut 5 erikoismyyjien ryhmää. Tavoitteena on myös kouluttaa kaikki myymäläpäälliköt esimiehen ammattitutkintoon. Kaik-kiaan yrityksellä oli vuoteen 2005 mennessä ollut 115 oppisopimusopiskelijaa ja 40 koulutet-tua työpaikkakouluttajaa. Oppisopimuskoulutuksen suorittaminen huomioidaan erilaisin kannustein. Tutkinnon suorit-tajat saavat lisätunteja oppisopimuskoulutuksen ajaksi, lähiopetuspäiviltä palkkaa sekä tukea matkakustannuksiin. Valmistuttuaan tutkinnon suorittaneet saavat ensisijaisesti tarjolla olevat lisätunnit ja ovat rekrytointitilanteessa etusijalla. Lisäksi johto huomioi heidät erilaisin kannus-tein. Tutkintoon valmistavat koulutukset sekä työpaikkakouluttajakoulutukset toteutetaan yrityksen asiatuntijoiden ja Lahden kauppaopiston kanssa. Nimetty yhteyshenkilö yrityksessä, oppiso-pimustoimistossa sekä oppilaitoksessa koordinoi oppisopimuskoulutusten suunnittelua, toteu-tusta ja kehittämistä yhteistyössä. Lisäksi he vastaavat työpaikkakouluttajien kouluttamisesta ja osaamisen ylläpidosta. Nimetyn työpaikkakouluttajan lisäksi opiskelijaa ohjaa myös yrityksen oppisopimuskoulutuksen nimetty

25

vastuuhenkilö. Jokaiseen koulutukseen sisältyy ensiapu ja myymäläturvallisuusjohtamisen kurssi. Lähijaksojen jälkeen kerättävä palaute koulutuksesta käsitellään yhdessä sidosryhmien ja joh-don kanssa. Opiskelija saa palautetta myös tehtävä- ja tilannekohtaisesti normaalin oppimisen arvioinnin lisäksi. Lisäksi opiskelijat ovat voineet antaa johdolle henkilökohtaista palautetta. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin Koulutuskeskus Salpauksen oppisopimuskoulu-tuksen perustelut

- Organisaatiolla on pitkät perinteet oppisopimuskoulutuksesta ja määrällisesti oppisopi-muksia on ollut paljon.

- Organisaatiossa on oppisopimuskoulutuksella suoritettu työpaikkaohjaaja-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja eri organisaation tasoilla.

- Tutkintotavoitteiset oppisopimukset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta johta-neet tutkintoon.

- Organisaatiossa on yksi henkilö, joka hoitaa keskitetysti oppisopimuskoulutukseen liittyvät asiat

- Opiskelijoille on nimetty työpaikkakouluttajat, joilta opiskelijat saavat työssäoppimisen oh-jausta ja palautetta oppimisesta

- Työssäoppimiseen liittyvät arviointikeskustelut hoidetaan esimerkillisesti

- Oppisopimusopiskelijoilla on työnantajan tuki Arviointiryhmän perustelut kunniamaininnan myöntämiselle: Eurokangas Oy:n erinomaisuus oppisopimuskoulutustoiminnassa perustuu kumppanuussuh-teiden hyvään hallintaan, oppisopimuskoulutuksen resursointiin ja hyviin henkilöstötuloksiin. Yrityksen 25 paikkakunnalla toimivien myymälöiden toimintatapoja on yhdenmukaistettu op-pisopimuskoulutuksella toteutettujen myyjien ammattitutkintojen ja kaupan esimiehen eri-koisammattitutkintojen avulla. Koulutustoiminta on yrityksen kokoon nähden ollut laajaa ja sitä on toteutettu eri puolilla maata olevissa toimipisteissä. Myymäläpäälliköt toimivat työpaik-kaohjaajina ja heidän ammattitaitoaan ylläpidetään säännöllisillä myymäläpäällikköpäivillä. Menestyminen koulutuksessa on näkynyt urakehityksessä ja useat myymäläpäälliköistä ovat ol-leet aiemmin myyjinä samassa yrityksessä.

3.5. Lähettipirkka Oy

Yritykselle myönnettiin laatupalkintokilpailussa kunniamaininta vuonna 2005. Yrityksen esittely Pirkanmaalainen kuljetus- ja kuriiriyhtiö Lähettipirkka Oy perustettiin vuonna 1978. Ydinpal-veluita olivat sopimus- ja pikakuljetuspalvelut, koko maan kattavat aikataulun mukaiset reitti-kuljetuspalvelut sekä asiakaskohtaisesti räätälöidyt kuljetukset. Henkilöstön määrä vuonna 2005 oli noin 80 ja kuljetuskalustona 44 ajoneuvoa, joista 25 kuorma-autoa, 18 pakettiautoa sekä yksi farmarihenkilöauto. Yrityksille vuokrattiin myös tilaa varastointia varten. Tampereen lisäksi yrityksellä oli vuonna 2005 toimipisteet myös Helsingis-

26

sä ja Lahdessa. Yrityksessä oli käytössä palautejärjestelmä, ja siellä oli panostettu kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen, kuten työhyvinvointiin, työturvallisuuteen ja ympäristöturvallisuuteen ns. Lo-gi-hankkeessa. Vuonna 2006 Lähettipirkka Oy:n koko osakekanta siirtyi Jetpak Finland Oy:n omistukseen. Kaupan myötä Lähettipirkasta tuli osa Jetpak Finland Oy:tä. Oppisopimustoiminnan esittely kuvaa yrityksen koulutustoimintaa laatupalkintohakemuksen laatimisen aikaan vuonna 2005 ennen yrityskauppaa. Oppisopimuskoulutuksen esittely Yrityksen kasvun myötä koko henkilöstön tehtävät monipuolistuivat ja edellyttivät työnteki-jöiltä monitaitoisuutta. Oppisopimuskoulutuksen kautta haluttiin panostaa henkilökunnan pitkäjänteiseen koulutukseen, johon osallistumiseen henkilöstölle luotiin tasa-arvoiset osallis-tumismahdollisuudet. Laajamittaisempi kuljettajien oppisopimuskoulutus käynnistyi vuonna 2001, jolloin ensimmäinen ryhmä lähti suorittamaan logistiikan perustutkintoa. Rekrytoinnin yhteydessä kerrottiin mahdollisuudesta kouluttautua kuljetusalan ammattilaiseksi oppisopimuksella. Tämä mahdollisuus tarjottiin myös henkilöstövuokrausyritysten kautta Lä-hettipirkka Oy:n palvelukseen tuleville. Vuonna 2005 lähes jokainen kuljettaja tuli vakituiseksi työntekijäksi oppisopimuskoulutuksen kautta. Vuoden 2005 alussa yrityksessä 23 henkilöä oli suorittanut logistiikan perustutkinnon, voimassa olevia oppisopimuksia oli 35 ja kaikkiaan 88 henkilöstöstä oli osallistunut oppisopimuskoulutukseen. Logistiikan perustutkinnon lisäksi yrityksen työntekijöitä osallistui johtamisen erikoisammatti-tutkintoon. Ylityöt kuriin -projektissa hyödynnettiin opintoja ja myös yrityksen palautekäytän-töjä palautteen hyödyntämistä kehitettiin. Oppisopimuskoulutuksella oli positiivisia vaikutuk-sia myös asiakaspalvelun laatuun, taloudellisen ajotavan lisääntymiseen ja turvallisiin työtapoi-hin, mm. vakavien kolaritapausten määrä vähentyi oleellisesti. Parantunut atk-osaaminen koet-tiin myös hyödylliseksi, koska tietotekniikka oli tullut autoihin. Henkilöstön ammattitaito sai tunnustusta Taloustutkimuksen palvelututkimuksessa, jossa Lähettipirkka Oy todettiin vuo-den 2004 palveluntarjoajaksi Pirkanmaalla. Työpaikkakouluttajina toimivat kuljetus- ja liikennepäällikkö, ja he olivat osallistuneet Pir-kanmaan oppisopimuskeskuksen järjestämään työpaikkakouluttajakoulutukseen. Myös ajojär-jestelijät osallistuivat oppisopimusopiskelijoiden ohjaamiseen. Tampereen aikuiskoulutuskes-kuksen kouluttajat seurasivat jokaisen kuljettajien työpäivää kuudesta kahdeksaan kertaan op-pisopimuskoulutuksen aikana. Kouluttajat tunsivat yrityksen toimintatavat ja toimivat jousta-vasti, huomioiden mm. kuljettajien vaihtelevat työajat. Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa toteutetut tietopuolisten opintojen jaksot mahdollistivat kuljettajien välisen mielipiteiden vaihdon ja keskustelut, joihin työpäivän aikana ei ollut aikaa.

Noin kolmen kuukauden välein työpaikkakouluttajat ja aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajat keskustelivat arviointiin liittyvistä asioista, jonka jälkeen liikennepäällikkö kävi opiskelijan kanssa henkilökohtaisen arviointikeskustelun. Työssä oppimisen väliarvioinnit toimitettiin Pirkanmaan oppisopimuskeskukseen. Oppisopimuskeskuksessa yrityksellä oli nimetty koulu-tustarkastaja.

27

Opiskelu huomioitiin erilaisin kannustein. Tietopuolisten opintojen jaksot olivat oppisopi-musopiskelijoille palkallisia. Oppisopimusopiskelijoille ja opiskelusta kiinnostuneille järjestet-tiin koulutusristeilyjä. Valmistuminen huomioitiin tutkintojenjakotilaisuuksin ja ansioituneille opiskelijoille jaettiin stipendejä. Oppisopimuskoulutuksen suorittaminen saattoi myös edistää uralla etenemistä mm. työnjohdollisiin tehtäviin. Oppisopimuskoulutus innosti henkilöstöä jatko-opintojen pariin. Vuoden 2005 alkuun men-nessä neljä henkilöä oli kouluttautunut edelleen liikenneopettajiksi. He kuitenkin jatkoivat yri-tyksen palveluksessa osa-aikaisina kuljettajina ja jakoivat osaamistaan muulle työyhteisölle. Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän, Pirkanmaan oppisopimuskes-kuksen perustelut Lähettipirkka Oy on Pirkanmaan vanhimpia ja suurimpia kuljetusalan palveluyrityksiä, jossa eräänä keskeisenä arvona on osaaminen. Oppisopimuskoulutusta on käytetty henkilökunnan kouluttamisessa sekä Lähettipirkka Oy:ssä jo työskenteleville että rekrytointikoulutuksena uusille työntekijöille. Ensimmäiset oppisopi-mukset yrityksessä solmittiin jo 1990-luvulla. Etenkin yrityksen kuljettajat ovat kouluttautu-neet oppisopimuksen kautta (logistiikan perustutkinto, kuljetuspalveluiden osaamisala, auton-kuljettaja) ja oppisopimuksella kouluttautuneet myös muutamat muut yrityksen työntekijät (mm. liiketalouden perustutkinto, audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto ja johtamisen erikoisammattitutkinto). Oppisopimuskoulutuksen on aloittanut 84 kuljettajaa ja neljä toimis-ton puolella työskentelevää henkilöä. Palkinnon hakuhetkellä voimassa olevia oppisopimuksia oli 35, joista 23 oli Lähettipirkka Oy:n palkkalistoilla ja 12 tamperelaisen Fast-Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta. He opiskelivat samoissa ryhmissä. Koulutustarve tulee lähivuosina kasvamaan. Vuonna 2004 Pirkanmaan oppisopimuskeskuk-sen tiloissa auto- ja kuljetusala on neljänneksi suosituin ala. Voimassaolevien oppisopimusten määrässä auto- ja kuljetusala oli tilastoissa ensimmäisellä sijalla. Kuljetusalalla panostaminen henkilöstön koulutukseen on vähitellen lisääntynyt. Lähettipirkka Oy on Pirkanmaalla ollut hyvänä esimerkkinä ja edelläkävijänä koulutusaktiivisuudessa omalla alallaan. Lähettipirkka Oy:ssä on jo vuodesta 2001 koulutettu kuljettajia, jotka ovat voineet opiskella työajallaan käytännönläheisesti. Yritys on osallistunut tietopuolisten opintojen suunnitteluun. Oppisopimuskoulutuksen perustutkintotavoitteisiin liittyvät aihealueet ovat erittäin tärkeitä vastuullisessa ja vaativassa jakeluautonkuljettajan työssä. Koulutuksessa on käyty läpi mm. asiakaspalvelu- ja atk-taitoihin, turvalliseen liikennöintiin, taloudelliseen ajamiseen, ajoneuvon huoltamiseen ja kuorman sitomiseen liittyviä asioita. Tärkeänä osana Tampereen Aikuiskou-lutuskeskuksen toteuttamaa tietopuolista koulutusta ovat olleet kuljettajien työpäivien seuran-nat, jolloin aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajat ovat olleet mukana työpäivän aikana. Kuljetta-jat ovat saaneet palautetta työtehtävistä suoriutumisestaan. Tätä palautetta on käsitelty myös oppisopimusopiskelijoiden työpaikkakouluttajien kanssa.

Lähettipirkka Oy:ssä toimineista työpaikkakouluttajista kaksi (kuljettajien työpaikkakoulutta-jat) on osallistunut Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen järjestämään työpaikkakouluttajakou-lutukseen, missä aihealueina ovat olleet mm. työssäoppimisen arviointi, motivointi ja palaut-teen antaminen. He osallistuvat myös koulutuksen jatko-osaan. Tietopuoliset opinnot tukevat hyvin työssä oppimista. Kuljettajat tarvitsevat atk-taitoja teknii-kan kehittyessä. Asiakaspalvelutaidot ovat erittäin tärkeitä kuljettajien toimiessa ”yrityksen

28

käyntikortteina”. Tietopuolisessa koulutuksessa läpikäytävät monet aihealueet konkretisoitu-vat kuljettajien päivittäisissä työtehtävissä, esimerkiksi turvallinen ja taloudellinen ajaminen se-kä ajoneuvon huoltamiseen ja kuorman sitomiseen liittyvät asiat. Kuljettajien oppisopimuskoulutus nostaa kyseisen ammatin arvostusta. Usein yhä ajatellaan, että autonkuljettajan työ ei ole kovin vaativaa ja ajokortin suorittaminen riittää pitkälle. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä nykyään työ vaatii monipuolisia taitoja, joita oppisopimus-koulutuksella voidaan kuljettajille antaa. Lähettipirkka Oy:ssä on oivallettu oppisopimuskoulu-tuksen mahdollisuudet, ja oppisopimuskoulutuksen kautta koko yrityksen toimintaa kehite-tään pitkäjänteisesti. Arviointiryhmän perustelut kunniamaininnan myöntämiselle: Lähettipirkka Oy:n erinomaisuus oppisopimuskoulutustoiminnassa perustuu esimerkilliseen johtamiseen, henkilöstön kehittämiseen ja hyviin asiakastuloksiin. Yritys on kuljetusalalla esi-merkillinen kouluttaja, jossa yrityksen johto tukee vahvasti organisaation henkilöstön kehittä-mistä. Organisaatiossa on ollut mahdollista myös edetä hyvin suoritettujen opintojen kautta. Nopeasti kasvavassa yrityksessä kaikki tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Yrityksessä on nähty koulutuksen merkitys alan tulevaisuu-den ennakoinnissa ja kehittämisessä. Yrityksen ja tietopuolisesta koulutuksesta vastaavan kou-luttajan yhteistyö on ollut erittäin tiivistä ja opettajat ovat olleet kuljettajien mukana seuraa-massa käytännön työtä, missä yhteydessä on voitu yksilöllisesti opastaa kuljettajia.

3.6 Suomen Posti Oyj (nykyinen Itella Oyj) Yritykselle myönnettiin laatupalkintokilpailussa kunniamaininta vuonna 2005. Yrityksen esittely Suomen Posti Oyj (nykyinen Itella Oyj) tuottaa viestinvälitys- ja logistiikkapalveluita Suomessa sekä valituilla markkinoilla Itämeren alueella. Vuonna 2005 postin palveluksessa oli noin 24 000 henkilöä ja yrityksellä oli noin 1700 asiakastoimipistettä. Postin logistiikkapalveluita ovat käsittely-, varastointi- ja kuljetuspalvelut. Sähköisiä palveluita ovat mm. maksaminen tai osoitteenmuutos verkossa. Yrityksen toimintaa säätelee postitoi-mintalaki, joka määrittelee valtion omistamalle yritykselle yhteiskunnallisia velvoitteita, kuten peruspostipalvelujen turvaamisen jokaiselle suomalaiselle. Tulevaisuuden haasteet liittyvät toiminnan kansainvälistymiseen sekä sähköisten hallintajärjestelmien kehittämiseen. Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutus on aloitettu Postissa vuonna 1997. Vuonna 2004 oppisopimus-koulutuksen koordinointi keskitettiin uudelleen organisoituun henkilöstöyksikköön. Tuolloin henkilöstöstä 68 prosenttia omasi vain peruskoulutustason ja luonnollinen poistuma avasi mahdollisuuksia uusien henkilöiden palkkaukselle. Henkilöstön koulutusrakenne ja toimin-taympäristön muutos olivat lähtökohtia oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiselle henkilös-tön osaamisen kehittämisessä sekä uusien työntekijöiden rekrytoinnissa.

29

Oppisopimuskoulutuksen resursseina ovat ammattitutkintojen suunnittelusta ja toteuttamises-ta vastaava henkilöstön kehittämispäällikkö sekä erillinen ohjausryhmä, jonka työhön osallis-tuu myös oppisopimustoimiston edustaja. Postissa tehdään osaamiskartoituksia, joista saatua tietoa käytetään mm. tulos- ja kehityskeskusteluissa sekä suunniteltaessa henkilöstön ammatti-taidon kehittämistä. Oppisopimuskoulutus tapahtuu täydellä palkalla. Opiskelun tukena on työvalmentajaverkosto ja jo opiskelleista valmennetaan uusia työvalmentajia (työpaikkaohjaajia). Kaikkiaan vuosina 2000 - 2004 on koulutettu noin 100 työpaikkavalmentajaa. Työpaikkaohjaaja ohjaa kerralla noin 1 - 3 opiskelijaa. Myös oma esimies sitoutuu opiskelijan ohjaukseen. Vuonna 2005 tutkinnon suoritti yli 250 postilaista. Tutkintotavoitteiselle oppisopimus-koulutukselle on luotu pelisäännöt yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tyypillistä on, että tutkinnon suorittaneet ovat siirtyneet jo koulutuksen aikana tai siirtyvät sen jälkeen uusiin teh-täviin. Tutkinnon suorittaneista osa on työllistynyt muutostilanteissa myös yrityksen ulkopuo-lelle suorittamansa tutkinnon turvin.

Opiskelijoilla on käytössä sähköinen tukiverkko (Verstas) opiskelun arviointia sekä tehtävien ja lomakkeiden jakoa varten. Opiskelijat voivat hyödyntää myös postin tuotteita ja prosesseja kuvaavaa ProSessio -tietokantaa. Yhteistyökumppanina toimii Helsingin oppisopimuskeskus. Yhteistyön muotoja ovat mm. aloitusinfot, palautekyselyt, materiaalin laatiminen, opiskeluvälineiden suunnittelu, tapaamiset sekä tutustumiskäynnit. Oppimista arvioivat keskustelut käydään kolme kertaa vuodessa opiskelijan, työvalmentajan ja esimiehen kesken. Opiskelijapalaute kootaan ryhmittäin. Kyselyitä tehdään myös esimiehille ja työvalmentajille opiskelun suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin sekä työssä oppimiseen liit-tyen. Kyselyiden tarkoituksena on varmistaa opiskelijalle riittävä tuki. Keskeyttämisaste on py-synyt 5 - 10 prosentissa. Posti oli aktiivinen viestinvälitys- ja logistiikkapalveluiden ammattitutkinnon suunnittelussa. Henkilöstön kehittämispäällikkö on puheenjohtajana viestinvälitys- ja logistiikkapalveluiden ammattitutkinnon tutkintotoimikunnassa. Toimikunnassa on myös Postiliiton edustaja. Postin henkilöstö on toiminut asiantuntijana alan seminaareissa ja yritys on esittelyt oppisopimustoi-mintaansa myös muille yrityksille. Henkilöstön kehittämispäällikkö (nykyisin henkilöstöjohta-ja) on ollut mukana Kauppakamarin koulutustoimikunnassa.

Koulutuksen järjestäjänä toimivan Helsingin kaupungin opetusviraston oppisopimus-toimiston perustelut laatupalkinnon myöntämiselle: Helsingin kaupungin opetusviraston oppisopimustoimisto suosittaa laatupalkinnon myöntä-mistä Suomen Posti Oyj:lle tunnustuksena monipuolisesta panostuksesta oppisopimustoimin-nan jatkuvaan kehittämiseen. Keskeisenä perusteena ovat Suomen Posti Oyj:n oppisopimus-koulutuksen jatkuva toteuttaminen sekä ammatillisessa perustutkinnoissa että ammattitutkin-noissa. Organisaatioissa on käytetty oppisopimuskoulutusta tietoisesti henkilöstöpolitiikan strategisena keinona yritystoiminnan kehittämisessä ja muutostilanteissa. Oppisopimuskoulu-tuksen toteuttamisessa on otettu huomioon sekä työnantajan että työntekijän kilpailukyky. Työpaikalla on onnistuttu luomaan oppisopimuskoulutusjärjestelmä, jonka tuloksena työyhtei-

30

sö saa lisää osaamista ja työntekijä hyvän ammatillisen koulutuksen. Oppisopimuskoulutus-mahdollisuus tarjotaan kaikille. Kuitenkin etusijalla silloin, kun paikkamäärät ovat rajoitettu, ovat tutkintoa vaikka olevat, ammatinvaihtajat ja henkilöt, joiden kouluttautumisesta on kulu-nut aikaa. Työnantaja osallistuu monipuolisesti ja vastuullisesti opiskelijoiden opintojen tukemiseen, oh-jaamiseen ja seuraamiseen. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat työnantajan kehittämät ja ylläpitä-mät työssä oppimisen ohjaamisen verkkoympäristö (Verstas) ja työvalmentajaverkosto (= työpaikkaohjaajaverkosto). Oppisopimuksella tutkinnon suorittaneille annetaan mahdollisuus toimia uusien opiskelijoiden työvalmentajana. Työnantaja on aktiivisesti mukana suunnitelmassa, kehittämässä ja arvioimassa koulutusta op-pilaitosten ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. Työnantaja on kehittänyt oman kou-lutuksenpalautteen keräysjärjestelmän koulutuksen seurantaan.

Suomen Posti Oyj on ollut mukana ansiokkaasti mukana uuden ammattitutkinnon (viestinväli-tys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto) kehittämisessä. Tämä tutkinto on suunnattu alal-le, jolla toimivilla työntekijöillä suurimmalla osalla on vain perustutkinto. Tällä alalla tarvitaan jatkuvasti uutta työvoimaa. Lisäksi työnantajan edustaja toimii ko. ammattitutkinnon tutkinto-toimikunnan puheenjohtajana. Suomen Posti Oyj on koulutuksen järjestäjälle hyvä yhteistyökumppani. Yhteydenpito koulu-tuksen järjestäjään on säännöllistä ja toimivaa. Työnantajan oppisopimuskoulutustoiminta on suunnitelmallista ja jatkuvaa. Työpaikalle on luotu oppisopimusjärjestelmä, jolla johdon tuki. Täten yhteistyö koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen on tuloksellista.

3.7 Ruokaravintola Olas Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2006 Yrityksen esittely Ruokaravintola Olas on osa Vuokatin Urheiluopiston päivittäispalveluyksikköä. Vuokatin ur-heiluopisto on yksi Suomen yhdestätoista lakisääteisestä liikunnan valtakunnallisesta koulutus-keskuksesta. Vuokatin urheiluopisto sijaitsee Kainuussa keskellä Vuokatin matkailualuetta ja se on avoin kaikille asiakkaille. Olas palvelee asiakkaita ympäri vuoden jokaisena päivänä ja sen toiminta on sesonkiluonteista. Ruokaravintolan ja sen yhteydessä toimivan kahvion tiloissa on yhteensä 300 asiakaspaikkaa. Vakituisessa työsuhteessa on 15 henkilöä ja lisäksi vaihteleva määrä määräaikaisessa työsuh-teessa olevia henkilöitä sekä opiskelijoita ja työssäoppijoita. Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutus on ollut Olaksen pääasiallinen henkilöstön koulutusmuoto vuodesta 1997 alkaen. Uuden henkilöstön pääasiallinen rekrytointimuoto on oppisopimuskoulutus. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteeksi on asetettu vakituisen henkilöstön osaamisen paranta-

31

minen, uuden osaamisen saaminen, toisilta oppiminen sekä kustannustehokkuuden lisäämi-nen. Oppisopimuskoulutuksella onkin ollut selvä vaikutus yrityksen suorituskykyyn. Koulutuksen suunnittelussa lähtökohtia ovat työn muutos, ammatillisen (erityis)osaamisen kehittäminen ja työvoiman tarve, jota pyritään ennakoimaan pitkällä aikavälillä. Tämä on mahdollistanut tasaisen ja tavoitteellisen koulutusvolyymin. Oppisopimuskoulutuksen tehtävät tukevat Olaksen kehittämissuuntia ja käytännön työn ke-hittämistä. Tällaisia ovat olleet ruokalistatarjonnan parantaminen, teemapäivät ja -viikot, tilatut ateriakokonaisuudet ja uudet palvelutuotteet, kuten luonnossa ateriointi. Työssäoppimisen suunnittelu ja henkilöstön ammatillinen kehittyminen on mahdollistanut työnkierron toteut-tamisen. Hyvistä suorituksista ja aktiivisuudesta opiskelijoita palkitaan vapaa-ajalla ja virkis-tystoiminnalla. Kuukausipalavereissa ja kehityskeskusteluissa käsitellään oppimiskokemuksia ja oppimistarpeita, jotka dokumentoidaan. Olaksen eri prosessien toimivuudesta on tehty opinnäyte- ja päättötöitä, joiden avulla on pa-rannettu mm. ravintolan sisäistä viestintää, markkinointia lähialueille sekä tutkittu työn muu-toksen johtamista ruokaravintolassa ja asiakastyytyväisyyttä. Työssäoppimisen suunnitelmassa painotetaan niitä työtehtäviä, joissa nähdään olevan eniten kehitettävää opiskelijan omien ta-voitteiden, työpaikkakouluttajan tai vastuukouluttajan näkemyksen mukaan (kaavio). Tehtävät laaditaan opiskelijalle haasteelliseksi ja yhteistyössä vastuukouluttajan kanssa. Opiskelijoita kannustetaan tutustumaan muihin yrityksiin. Johto hoitaa järjestelyt, mikäli ne ovat oppimis-tavoitteiden kannalta välttämättömiä. Työvuorojärjestelyin on mahdollistettu myös ulkomaiset työssäoppimisjaksot. Vuoden 2006 alusta oppilaitoksen teoriaopetusta on hyödynnetty koko henkilöstön koulutuk-sessa, toisaalta oppisopimuskoulutuksessa olevat ovat voineet osallistua muuhun lyhytaikai-seen henkilöstökoulutukseen. Tämä hyvä käytäntö omaksuttiin toiselta oppisopimuskoulutta-jana toimivalta organisaatiolta. Tavoitteeksi on asetettu, että puolella vakituisesta henkilöstöstä on 2 opintoviikon työpaikka-kouluttajakoulutus ja he osallistuvat täydennyskoulutukseen aina, kun sitä on tarjolla. Koulu-tusaika on palkallista. Työpaikkaohjaajien valintakriteereinä on oma kiinnostus ohjata opiskeli-joita. Ohjaajalta edellytetään ammatillista koulutusta. Opiskelijalla on useita työpaikkaohjaajia, joista kukin ohjaa opiskelijaa omalla erityisosaamisalueellaan. Arvioinnin ja palautteen päävas-tuu on erityisellä vastuukouluttajalla, joka vastaa myös oppimistehtävien suunnittelusta sekä valvoo niiden ohjaamista ja toteutumista. Vastuukouluttaja myös perehdyttää opiskelijan yri-tyksen organisaatioon ja hallintoon.

Yritys pitää yhteyttä oppisopimuskoulutuksen eri toimijoihin ja osallistuu alueen kehittämis-hankkeisiin. Alueella toimivien oppilaitosten kolme matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opetta-jaa ovat olleet 4 viikon työelämäjaksolla yrityksessä. Oppilaitosyhteistyön tavoitteena on var-mistaa, että koulutus palvelee yrityksen ja opiskelijoiden tarpeita ja että mm. lisäkoulutuksen kautta opiskelijan työllistymismahdollisuudet paranevat.

32

o

Kaavio 6. Strategiaprosessi sekä siihen liittyvät tiedonkeruut ja analyysit, Ruokaravintola Olas Kainuun ammattiopiston, Edukain oppisopimuspalvelujen perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Vuokatin urheiluopiston Ruokaravintola Olas on jo vuosien ajan ollut oppisopimuskoulutuk-sen kehittäjänä, suunnittelijana ja toteuttajana Edukain oppisopimuspalvelujen yhteistyö-kumppani. Oppisopimuskoulutuksia on suunniteltu, toteutettu, arvioitu ja parannettu yhdessä vuodesta 1997 alkaen. Ruokaravintola Olaksen toiminta on laaja-alaista, joten se tarjoaa mah-dollisuuksia usean tutkinnon suorittamiseen ja monen ammatin oppimiseen. Olaksen henki-löstöä on ollut ja osa on tällä hetkellä suurtalousesimiehen erikoisammattitutkintoon, ravinto-lakokin ammattitutkintoon sekä matkailualan perustutkintoon valmistavassa koulutuksissa ja yrityksen tai työntekijän tarpeisiin suunnitelluissa ei-tutkintotavoitteisissa koulutuksissa.

Ruokaravintola Olaksen yhteistyö oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa on ollut jousta-vaa, ennakkoluulotonta ja uutta kokeilevaa. Olaksen johto on ollut alusta alkaen mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa esim. matkailualan perustutkintoon valmistavaa koulutusta, johon osallistuu Olaksen vakituista henkilökuntaa sekä uutena oppisopimukseen rekrytoituja opiskelijoita. Uutena ennakkoluulottomana kokeiluna olemme suunnittelemassa kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja. Tavoitteena on järjestää kahdelle matkailualan perustutkintoa opiskele-valle kolmen viikon ulkomaanjakso Italiassa keväällä 2006. Oppisopimuskoulutus on vaikuttanut myös muuhun koulutustoimintaan. Edukai on järjestä-nyt Olaksen henkilökunnalle mm. baarityöskentelyyn liittyvää lyhytkoulutusta vastapainona näyttötoiminnan järjestelyjen yhteistyöstä. Ravintola Olas näyttöympäristönä on mahdollista-nut näyttöjen antamisen yrityksessä toisillekin samoissa koulutuksissa olevien toisten yritysten oppisopimusopiskelijoille.

33

Keittiöpäällikkö ja osa henkilökunnasta ovat sitoutuneet oppisopimuskoulutuksen työpaikka-koulutukseen mm. osallistumalla työpaikkakouluttajille järjestettyihin koulutuksiin. On ilo to-deta, että Olas resursoi työpaikkakouluttajan tehtäviin ja koulutuksiin käytettävää aikaa. Olak-sessa toteutuu ammattitaitoinen työssä oppimisen ohjaus ja arviointi sekä näyttöjen järjestä-minen ja arviointi. Keittiöpäällikkö on osallistunut ohjausryhmätyöskentelyyn muiden yrityksen edustajien kanssa esim. ravintolakokin ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yhteydessä. Ohjausryhmän jäsenenä hän on tuonut työnantajan toiveet koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä arvioinut koulutusta ja tuonut esille parantamisehdotuksia. Vuokatin matkailualeen yritysten yhteistyö on vahvistunut yhteisten koulutusten toteuttamissa. Ravintola Olaksen oppisopi-muskoulutuksesta valmistuneista osa on sijoittunut Vuokatin alueen muihin matkailuyrityk-siin. Yhteinen koulutustoiminta takaa alueelle tasalaatuista palvelua yrityksestä riippumatta. Ravintola Olaksen toiminnassa näkyy koulutusmyönteisyys. Olaksen henkilöstön koulutusta-son nostaminen tai ammattitaidon laajentamisen mahdollistaa yrityksissä uusien, laajempien työkokonaisuuksien hallintaa ja parempaa palkkaustasoa. Kainuun ammattiopiston oppisopimuspalvelut esittävät edellä mainituin perustein laatupal-kinnon myöntämistä Ruokaravintola Olakselle. Koulutuksen järjestäjänä näemme matkailu- ja ravitsemisalan oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuden entistä laadukkaampana, koska meillä on kumppanina todellinen kehittäjä. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle: Ruokaravintola Olaksessa oppisopimuskoulutusta on hyödynnetty usean vuoden ajan henki-löstön ammattitaidon kehittämisessä ja oppisopimustoimintaa on määrätietoisesti kehitetty yli kymmenen vuoden ajan. Ruokaravintola Olaksen valmius laadukkaan koulutuksen toteuttami-seen on erinomainen. Oppisopimuskoulutusprosessi on kirjattu Olaksen strategiaan. Johdossa on henkilöitä, joilla on pedagoginen pätevyys, ja kaikilla työpaikkaohjaajilla on ammatillisen koulutuksen lisäksi kahden opintoviikon työpaikkaohjaajakoulutus.

Ruokaravintola Olaksen johto toimii aktiivisesti yhteistyössä teoriaopetusta antavan oppilai-toksen kanssa ja järjestää lisäksi teoriaopetusta yrityksessä. Työpaikkaohjaajat osallistuvat yri-tyksessä järjestetyille teoriajaksoille, jolloin käytännön ohjaus tukee hyvin teoriaa. Ohjauksessa on opiskelijoiden tarpeet otettu huomioon yksilöllisesti. Keskeiset työprosessit on kuvattu ja niitä käytetään työpaikalla käytännön opetuksen tukena. Oppilaiden oppimistehtävät on kirjat-tu täsmällisesti ja käytännön jaksot on dokumentoitu asiakaspalautteineen. Ruokaravintola Olas on hyvä esimerkki siitä, että oppisopimuskoulutusta voidaan erinomaisen laadukkaasti järjestää myös pienessä organisaatiossa, kun osaamista ja tahtoa on.

3.8 ARE OY Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2007 Yrityksen esittely Are Oy on urakointi- ja kiinteistöpalveluyritys. Yritys tarjoaa kattavia kokonaisratkaisuja toimis-to-, liike- ja teollisuuskiinteistöihin sekä korjausrakentamisen palveluja asuinkiinteistöihin. Yri-

34

tys toimii kotimaassa sekä Venäjällä. Henkilöstön kokonaismäärä on noin 1900. Yrityksen nykymuotoinen toiminta alkoi vuonna 1995, kun vuonna 1924 aloittanut Keski-Suomen Sähköliike (vuodesta 1938 alkaen Are Oy), vuonna 1913 perustettu, nimellä putkiliike A. Onninen (aloittanut Onninen-Termo Oy:nä) ja Sähköliike K. Maisonen sulautuivat Are Oy:ksi. Are Oy kuuluu perheomisteiseen Onvest-konserniin. Oppisopimuskoulutuksen esittely Yrityksen tavoitteena on erottautua kilpailijoista panostamalla osaamisen kehittämiseen. Aren arvoissa korostuvat asiakaslähtöisyys, yhteistyö, osaaminen ja tuloksellisuus. Aren tavoitteena on olla haluttu työnantaja ja talotekniikka-alan parhaiden käytäntöjen tiennäyttäjä. Tämän vuoksi Aren strateginen suunnittelu on ollut vuodesta 1995 lähtien vahvasti kehitys- ja osaa-mispainotteinen. Tavoitteellinen oppisopimuskoulutus käynnistyi 1995 sähköasentajan ammat-titutkintoon tähtäävällä koulutuksella. Vuosittain noin joka kymmenes arelainen opiskelee pit-käkestoisessa koulutusohjelmassa, joista lähes kaikki ovat tutkintotavoitteisia. Oppisopimus-koulutuksena toteutetut koulutusohjelmat ovat johtaneet kiinteistönhoitajan, kunnossapidon ja putki-, ilmastointi-, ilmastointijärjestelmien puhdistajan, automaatio- ja sähköasentajan ammat-titutkintoon sekä tekniikan, sähköyliasentajan, putkiasentajan ja ilmastointiasentajan erikois-ammattitutkintoon. Koulutusohjelmien ohjauksesta ja seurannasta vastaa ohjausryhmä, jossa on tyypillisesti muka-na henkilöstön kehittämispäällikkö, johdon edustaja, esimiestason edustaja, työpaikkaohjaajien edustaja, opiskelijaedustus, kouluttajaedustus sekä oppisopimuskeskuksen edustaja. Tarvittaessa osallistuu myös muita asiantuntijoita. Yritys laatii vuosittain suunnitelman henkilöstön kehittämistoimista ja raportoi toteumasta si-dosryhmille. Oppisopimuskoulutuksena järjestetty ammatti- ja erikoisammattitutkintoon val-mistava koulutus tähtää yrityksen ydinosaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Oppisopi-muskoulutuksessa on myös kehitetty uusia toimintamalleja ja yhdenmukaistettu toimintoja eri puolilla Suomea toimivien yksiköiden kesken. Esimieskyselyin on selvitetty, mitä koulutusoh-jelmia on tarpeen käynnistää. Koulutusohjelmat rakennetaan käytännönläheisiksi ja niihin haetaan esimiesten välityksellä. Lopullisen opiskelijavalinnan tekee henkilöstöosasto ohjausryhmän kanssa. Työpaikkakoulutta-jat saavat arvioijakoulutusta joko yrityksen tai yhteistyökumppanien järjestämänä. Työpaikka-kouluttajan valitsee joko opiskelija itsenäisesti tai yhdessä esimiehen kanssa. Työpaikkakoulut-tajavalinnat käsitellään myös ohjausryhmässä. Monet työpaikkakouluttajat ovat itse suorittaneet ammatti- ja erikoisammattitutkinnon. Yhdellä työpaikkakouluttajalla on korkeintaan kolme opiskelijaa yhtäaikaisesti. Yritys kerää osallistujat valtakunnallisiin koulutusohjelmiinsa eri paikkakunnilta. Oppilaitosten oppimisympäristöjä hyödynnetään työssäoppimisen tukena. Oppilaitoksen keräämä kirjallinen opiskelijapalaute käsitellään ohjausryhmässä.

35

Kaavio 7. Koulutustoiminnan prosessit ja ohjaus, Are Oy

Koulutuksen aikana on mahdollista osallistua tehtäväkiertoon, ja työaikajärjestelyin tuetaan koulutuksen läpivientiä. Opiskelijoiden kehittämishankkeiden aiheet valitaan yhteistyössä ohja-usryhmän ja esimiesten kanssa, tulokset viedään intraan ja niistä tiedotetaan organisaatiolle. Yritys tiedottaa alan mahdollisuuksista yhteistyöoppilaitosten kautta, ja se osallistuu alan ja nuorten rekrytointimessuille. Yrityksen edustaja on mukana kolmikantayhteistyössä ja kump-panioppilaitoksen johtokunnassa. Are pyrkii aktiivisesti edistämään oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta. Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän (Keudan) oppisopimuskeskuksen perustelut Are Oy:n panostus henkilöstöönsä ja yrityksen kehittämiseen oppisopimuksen keinoin on ollut pitkäjänteistä, systemaattista ja vastuullista. Leimallista on ollut yhteiskuntavastuun otto poik-keuksellisen turbulenteilla työmarkkinoilla. Yrityksessä ei ole pelätty koulutetun henkilöstön va-lumista kilpailijoille. Osaava henkilöstö ja sen työmarkkina-aseman parantaminen on päinvas-toin nähty yrityksen kilpailuetuna työvoimapulan vaivaamilla alueilla. Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen on perustunut kerta toisensa jälkeen uusiin ja luoviin ratkaisuihin. Henkilökohtaistaminen on ollut toimintaa ohjaava periaate vuosia. Se on perustunut henkilöstön ja työympäristön kriittiseen analyysiin. Työkaluina ovat olleet haastattelujen ja ohjausryhmien ohella mm. ATK-lähtöiset koulutustarvekartoitukset sekä Osaan.fi -ohjelma. Näin on voitu optimoida koulutuspanokset sekä henkilöstön ajankäytön että koulutussisältöjen suhteen. Moderni teknologia ja laitteet sekä parantunut osaaminen on saatu nopeasti käyttöön. Yritys on sopivasti rytmittäen kouluttanut isoja ryhmiä eri aloille. Se on ollut kehittämässä lu-

36

kuisten tutkintojen perusteita, juuri tällä hetkellä esim. putki- ja iv-alan ammatti- ja erikoisam-mattitutkintojen osalta. Yritys suhtautuu myönteisesti myös näyttötutkintojärjestelmän kehit-tämiseen. Erityisesti näytöt työpaikoilla päivittäisen työn yhteydessä ovat saaneet osakseen an-saitsemansa huomion. Konserni on panostanut toimivan työpaikkakouluttajaverkon luomiseen. Mm. työkierto ja näyttöjen arviointijärjestelmät on siten saatu toimiviksi. Ohjausryhmät kokoontuvat aloittain säännöllisesti. Jokaisen opiskelijan edistymistä seurataan ja annetaan tarvittaessa ja pyydettäessä palautetta. Yritys on osoittanut myös halukkuutensa verkottumiseen eri oppilaitosten ja työnantajan kans-sa, kuten myös valmiutensa levittää koulutusta koskevat kokemuksensa myös muiden koulu-tuksen järjestäjien ja yritysten käyttöön. Yhtiön edustajat ovat toimineet asiantuntijoina amma-tillisen koulutuksen seminaareissa. Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Are Oy on urakointi- ja kiinteistöpalveluyritys, jonka liiketoiminta-alueina ovat urakointipalve-luissa talotekniikka ja teollisuuden palvelut, korjausrakentaminen, sekä kiinteistöpalveluissa huolto ja kunnossapito sekä ylläpitopalvelut. Yritys toimii kotimaassa sekä Venäjällä. Henkilös-tön kokonaismäärä on noin 1900. Oppisopimuskoulutusta Are Oy on käyttänyt yli kymmenen vuoden ajan yrityksen liiketoimin-nan ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa. Koulutus on määritelty strategiseksi työväli-neeksi parantaa yrityksen markkina-asemaa. Alan toimintaympäristön muutoksissa yritys on kehittänyt määrätietoisesti ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta. Tutkintoja on vuosittain suoritettu kymmeniä, mm. sähköasentajan ammatti- ja erikoisammatti-tutkinnot. Yrityksen liiketoimintastrategiaa on systemaattisesti tuettu pitkillä koulutusohjelmilla. Oppisopimuskoulutus on selkeästi osa yrityksen henkilöstö- ja rekrytointistrategiaa ja koulu-tuksella on yrityksessä vahva arvostus. Yritys näkee koulutustoiminnan olevan osa yhteiskuntavastuuta ja yrityksen johto tukee vah-vasti koulutusta. Selkeä koulutusmyönteisyys onkin yrityksen vahvuus, sillä osaaminen ja yh-dessä tekeminen kuuluvat yrityksen perusstrategiaan.

3.9 Rinnekoti-Säätiö

Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon saaja vuonna 2008 Organisaation esittely Rinnekoti-Säätiön toiminta-alana ovat kehitysvammaisten palvelut. Erikoisalana on kehitys-vammaisten erityishuolto, joka sisältää laitoshoidon, asumispalvelut, työ- ja päivätoiminnan. Tämän lisäksi palveluihin kuuluvat myös terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, eri-tyiskoulu, tutkimus ja kehitystoiminta. Rinnekoti on sitoutunut palvelemaan erityisesti paljon tukea tarvitsevia sekä pieniin ja harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

37

Säätiön ylimpänä hallintoelimenä toimii hallintoneuvosto, joka valitsee hallituksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Rinnekodin operatiivisesta toiminnasta vastaa säätiön johtaja-ylilääkäri apu-naan johtoryhmä. Palvelutoimintayksiköitä Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja Nurmijärvellä on yhteensä 50 kpl. Kokonaishenkilömäärä on noin 750, joista hoito- ja ohjaushenkilöstöä on noin 650. Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen painopistealue on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan perustutkin-nossa. Oppisopimuskoulutuksella pyritään varmistamaan ns. hiljaisen tietämyksen ja erityisasi-antuntemuksen siirtäminen tuleville kehitysvamma-alan työntekijöille sekä mahdollistamaan hoi-tohenkilökunnan liikkuvuus säätiön eri tehtävien välillä laaja-alaisen ammattitaidon avulla.

Tavoitteena on kasvattaa hallitusti oppisopimusopiskelijoiden määrä 6070 vuosittaiseen hoito-alan tutkintoa suorittavaan oppisopimusopiskelijaan. Oppisopimuskoulutusta arvioidaan sään-nöllisesti yhdessä Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelujen yhteyshenkilön kanssa sekä kump-panioppilaitoksen kanssa tietopuolisen koulutuksen ja näyttötutkinnon järjestämisen osalta. Kaksi kertaa vuodessa arvioidaan ja täsmennetään määrällisiä tavoitteita ja painopistealueita pe-rustutkintojen valinnaisten tutkinnonosien osalta. Koulutuksen järjestäjän kanssa keskustellaan, mitkä työyhteisön koulutukselliset tarpeet olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa oppisopimuskou-lutuksena ja ennakoidaan myös lisäkoulutuksen määrää, esimerkiksi uusiin kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Käytännön oppisopimuskoulutustoimintaa koordinoi ja organisoi kehittämiskoordinaattori yh-dessä ylihoitajan ja henkilöstöpäällikön kanssa ja yhteistyössä yksikköjen esimiesten kanssa. Lähihoitajan oppisopimuskoulutukseen on sisäinen haku kaksi kertaa vuodessa. Uutta henkilös-töä rekrytoitaessa kerrotaan mahdollisuudesta oppisopimuskoulutukseen, usein jo lehti-ilmoituksessa. Hakuprosessissa varmistetaan henkilön soveltuvuus kehitysvammatyöhön ja sa-malla hakija voi varmentua siitä, että haluaa kehitysvammatyöstä itselleen ammatin. Oppisopi-muskoulutukseen hakeutuvalta edellytetään harkittua sitoutumista oppisopimuskoulutukseen sekä hoitotyöhön soveltuvaa terveydentilaa. Myös muita tutkintoja on mahdollista suorittaa op-pisopimuskoulutuksena niin erikseen sovittaessa. Henkilöstöä kannustetaan ja ohjataan hakeutumaan oppisopimuskoulutukseen kehittämiskes-kustelujen ja rekrytoinnin yhteydessä. Tavoitteena on opiskelijoiden tasainen ja tarkoituksenmu-kainen jakautuminen hoitoyksiköihin. Suuremmissa yksiköissä opiskelijoita voi olla useampia, pienemmissä yleensä yksi. Kullakin opiskelijalla on oma työpaikkakouluttaja, jolla on alan am-matillinen koulutus, työkokemusta ja koulutus työpaikkakouluttajan tehtävään.

Koulutetut työpaikkakouluttajat, määrä

0 20 40 60 80

100 120

2005 2006 2007 Vuosi

Henkilöä

38

Kaavio 8. a) Työpaikkakouluttajien ja b) näytönarvioijien koulutus, Rinnekoti-Säätiö

Uusia työpaikkakouluttajia ja näyttötutkinnon arvioijia koulutetaan vuosittain. Tavoitteena on, että jokaisessa hoitokodissa ja asumispalveluyksikössä on riittävästi työpaikkakouluttajia ja näyt-tötutkintoon työelämän edustajia arvioijiksi. Vuosittain koulutetaan noin 20 henkilöä. Työpaikkakouluttajilla on säännöllisesti yhteisiä kokoontumisia oppisopimuskoulutuksen järjes-täjän ja tietopuolisen koulutuksen toteuttajan kanssa koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Kou-lutuskorvaukset opiskelijan työyksikön henkilökunta voi käyttää yhteisesti sopimallaan tavalla. Kaikilla oppisopimusopiskelijoilla on käytössä sähköposti. Oppisopimustehtävät liittyvät aitoi-hin työtilanteisiin ja kehittämishaasteisiin. Koulutukseen osallistuneet esittelevät koulutuksen

antia ns. osastotunneilla. Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö, Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelujen perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Rinnekoti-Säätiö on vahvasti kouluttava työyhteisö ja toiminut alansa kouluttajana ja koulutus-ten kehittäjänä hyvin pitkään aina 1950-luvulta lähtien. Henkilöstön koulutus erimuotoisena, oppisopimuskoulutus mukaan lukien, on keskeinen väline henkilöstön ammattitaidon ylläpitä-misessä, ajantasaistamisessa ja kehittämisessä sekä uusien työntekijäin rekrytoinnissa. Oppisopimuskoulutus on Rinnekodissa selkeä strateginen valinta osana koko henkilöstöä kos-kevaa vuosittain tarkennettavaa koulutussuunnitelmaa. Koulutussuunnittelussa otetaan huomi-oon sekä yksittäisen työntekijän tavoitteet että työnantajan koulutustarpeet ja realistiset mahdol-lisuudet. Rinnekoti tarjoaa sosiaali- ja terveysalan oppisopimuskoulutuksen työssä oppimiselle monipuo-lisen oppimisympäristön. Eri yksiköissä toiminta poikkeaa toisistaan, samoin vaihtelevat henki-löstön rakenne, ammattitaidon painotukset ja tarvittava erityisosaaminen. Oppisopimuksessa työssä oppimista toteutetaan järjestämällä myös työkiertoa Rinnekoti- Säätiön eri hoitoyksiköis-sä, ja siten varmistetaan tutkinnon perusteiden edellyttämän laaja-alaisen ammattitaidon saavut-taminen. Oppisopimuskoulutus on Rinnekodissa hyvin koordinoitua toimintaa. Työnantajan vastuu op-pisopimuskoulutuksesta ilmenee siten, että kehittämiskoordinaattorilla on käytännön organi-sointi- ja järjestämisvastuu. Hän toimii tässä tehtävässä kiinteässä yhteistyössä henkilöstöpäälli-kön, ylihoitajan ja yksikköjen esimiesten kanssa. Oppisopimusopiskelijoiden kannalta organisaa-tion sisällä oleva oppisopimuksen asiantuntemus sekä yhtäläiset toimintakäytännöt luovat selke-yttä ja mahdollistavat levollisen keskittymisen opiskeluun. Koordinoitu oppisopimustoiminta

Vuosittain koulutetut näyttötutkinnon arvioijat

0 5

10 15 20 25 30

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi

Henkilö

39

palvelee myös erittäin hyvin yhteistyötä oppisopimuskoulutuksen järjestäjän sekä tietopuolista koulutusta ja näyttötutkintoa järjestävän oppilaitoksen kanssa. Työssä kouluttamisen ja ohjaamisen traditio ja siihen sitoutuminen on Rinnekodissa vahva. Kaikkien työntekijäin työhön kuuluu velvollisuus ohjata opiskelijoita. Työpaikkakouluttajia kou-lutetaan vuosittain oppisopimusta ja muuta työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjausta varten. Oppisopimuskoulutuksen työpaikkakouluttajaksi nimettävälle on selkeät koulutukselliset ja työ-kokemuksen liittyvät vaatimukset. Oppisopimuskoulutukseen hakeutuminen ja pääseminen perustuvat työntekijän alasoveltuvuu-den arviointiin sekä Rinnekodissa työsuhteessa tapahtuneen tutustumisen että oppilaitoksen opiskelijavalinnan kautta. Työnantajan sitoutuminen ja tuki opiskelulle tulee esiin koko opiske-lun ajan tapahtuvassa henkilökohtaistamisprosessissa. Työnantaja tukee opiskelua maksamalla opiskelijoille palkkaa tietopuolisen koulutuksen ajalta. Oppisopimuskoulutus toteutuu kiinteässä ja kehittämishakuisessa yhteistyössä oppisopimuskou-lutuksen järjestäjän sekä tietopuolisen koulutuksen toteuttajan ja näyttötutkinnon järjestäjän kanssa. Yhteistoiminnan linjauksina voidaan ilmaista työyhteisö- ja opiskelijalähtöisyys, toimin-nan selkeys ja joustavuus, luotettava kumppanuus ja opiskelijan tukeminen sekä varhainen puut-tuminen mahdollisiin opiskelun esteisiin. Rinnekodissa toimii systemaattinen laadunhallintajär-jestelmä. Siihen liittyen arvioidaan myös oppisopimus-koulutukselle asetettuja määrällisiä ja laa-dullisia tavoitteita ja kehitetään toimintaa jatkuvasti.

Arviointiryhmän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle Rinnekoti-Säätiön toimialana ovat kehitysvammaisten palvelut. Rinnekoti-Säätiöllä on vastuulli-nen ja sitoutunut ote henkilöstön kehittämiseen, ja sillä on pitkät ja hyvät perinteet oppisopi-muskouluttajana. Oppisopimuskoulutus on selkeä osa strategista suunnittelua, jonka toteutu-mista seurataan säännöllisesti palautteiden ja yhteistyötahojen kanssa käytyjen keskusteluiden kautta. Oppisopimuskoulutus on mukana laatujärjestelmässä, ja toimintaa uudistetaan osaamis- ja muutoshaasteiden myötä. Toiminnan kehittämistä ja oppisopimuskoulutuksen sujuvaa toteut-tamista tuetaan erityisen kehittämiskoordinaattorin tehtävän avulla. Rinnekoti-Säätiön johdon tavoitteena on ollut luoda opiskelua tukeva ilmapiiri, ja se on tavoit-teessaan myös onnistunut. Oppisopimuskoulutusta käytetään uuden henkilöstön rekrytoinnissa ja pysyvän henkilöstön osaamisen kehittämisessä, joka on ulotettu organisaation eri tasoille. Opiskelijoiden valintaprosessi on moniportainen, perusteellinen ja tuloksellinen. Tämä voidaan todeta mm. hyvällä tasolla olevalla keskeyttämisprosentilla. Työpaikkaohjaajia koulutetaan noin 20 vuosittain, ja heitä on organisaation palveluksessa yli 100. Ohjaajien toiminnalle on tunnusomaista vahva ammattitaito ja vankka sitoutuminen tehtä-vään. Oppisopimusopiskelijoiden opiskelua tukeva työkierto, ns. karuselli, on järjestetty oppimi-sen näkökulmasta mielekkäällä ja tehokkaalla tavalla. Verkko-opetusta hyödynnetään sekä oppi-sopimuskoulutuksessa että työpaikkaohjaajien koulutuksessa. Tietopuolista koulutusta toteuttavan ja näyttötutkintoa järjestävän Helsingin Diakoniaopiston ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyö on toimivaa. Työpaikan vastuu kouluttajana on ymmärretty. Oppi-laitos huolehtii hyvin työpaikkaohjaajista järjestämällä säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia ja mah-dollistamalla vertaistuen muilta työpaikkaohjaajilta. Koko opintojen ajan kestävä henkilökohtais-tamisen prosessi toimii konkretisoituen myös tutkintotilaisuuksien suunnittelussa ja oppilaitok-

40

sen tarjoamissa tukipalveluissa. Rinnekoti-Säätiön oppisopimuskoulutus toteutetaan mallikkaasti kaikilla Euroopan laatupalkin-tomallin arvioinnin kohteena olevilla toiminta-alueilla.

3.10 Securitas Oy Yritykselle myönnettiin kunniamaininta vuoden 2008 laatupalkintokilpailussa. Organisaation esittely Securitas Oy on yksityisellä turvallisuusalalla toimiva valtakunnallinen yritys, jolla on Suomessa 100 toimipaikkaa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Palvelutoiminnan pääpaino on vartiointi-, järjestyksenvalvonta- ja turvatarkastuspalveluissa. Henkilökuntaa on kaikkiaan 2540, joista vartijahenkilöstöä on 2366 sekä toimihenkilöitä ja johtoa 175. Vartijahenkilöstöstä puolet toimii pääkaupunkiseudulla. Noin puolet henkilöstöstä on osa-aikaisia. Vartioimisliiketoiminta on luvanvaraista. Liiketoiminnasta sekä vartijan oikeuksista, velvolli-suuksista, kelpoisuudesta ja koulutuksesta säädetään lailla. Yrityksessä on ISO 9001:2000 mu-kainen laadunhallintajärjestelmä. Toimintaa ohjaa myös Suomen Vartioliikkeitten liitto ry:n eet-tinen ohjeisto. Yrityksen viimeaikaisia kehittämishankkeita ovat olleet uudet palvelutuotteet, sähköiset tukipalvelut sekä koulutuksen kehittäminen. Oppisopimuskoulutuksen esittely Securitaksessa on mahdollisuus suorittaa oppisopimuskoulutuksena turvallisuusalan perustut-kinto, vartijan, virastomestarin ja myynnin ammattitutkinto sekä turvallisuusvalvojan, tekniikan ja johtamisen erikoisammattitutkinto. Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua oppiso-pimuskoulutukseen ja yrityksessä on suoritettu myös muita työtehtäviin liittyviä tutkintoja ku-ten liiketalouden perustutkintoja ja tietojenkäsittelyalan ammattitutkintoja. Oppisopimuskoulu-tuksessa opiskelee vuosittain noin 130 työntekijää. Työsuhteessa olevia tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2007 lopussa 644. Turvallisuusalan ammattitutkintorakenteen suunnittelu- ja valmistelutyön yhteydessä 1990-luvulla Securitas asetti tavoitteekseen, että puolet pysyvästä henkilöstöstä on 10 vuodessa eli vuoden 2006 loppuun mennessä suorittanut alan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Koulu-tuksen tavoitteena oli henkilöstön sitouttaminen yritykseen. Vuodesta 2005 lähtien tavoitteena on lisäksi, että osaamisen lisääntymisen konkretisoituu palveluiden parantumisena ja tyytyväi-sempinä asiakkaina. Yrityksessä toimii henkilöstönkehittäjä, joka organisoi toimintaa koko Suomessa. Lisäksi yritys on rakentanut oppilaitos- ja oppisopimustoimistojen yhteistyöverkoston, jolla on edustajansa yrityksen oppisopimuskoulutusta varten perustetuissa ohjausryhmissä. Ohjausryhmät toimivat arviointi-, palaute- ja kehittämisfoorumeina. Yhteistyö Hyvinkään - Riihimäen Aikuiskoulutus-keskuksen kanssa turvallisuusalan koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseksi on ollut pitkäjän-teistä. Muita keskeisiä toimijoita ovat yrityksen palvelupäälliköt, jotka mm. vastaanottavat työntekijöi-den hakemukset oppisopimuskoulutukseen ja joista monet toimivat työpaikkakouluttajina.

41

Toimitusjohtaja ja henkilöstönkehittäjä käsittelevät palvelupäälliköiden lisäksi kaikki hakemuk-set sekä arvioivat säännöllisesti oppisopimuskoulutusta. Työntekijöitä informoidaan koulutusmahdollisuuksista sisäisessä tietoverkossa, henkilöstötie-dotteissa, ilmoitustaululla, sähköpostilla ja esimiesten toimesta. Erikoisammattitutkinnon suo-rittajat saavat tietopuolisten jaksojen ajalta palkan. Ammattitutkinnon suorittajien osalta on ta-voitteena toteuttaa joustavasti työaikajärjestelyt siten, ettei koulutukseen osallistumisesta synny ansionmenetystä. Muita kannusteita ovat tutkinnon suorittaneiden huomioiminen henkilöstö-lehdessä, vartijan virkapuvun A-ammattitaitotunnus, ulkomaille suuntautuvat opintomatkat se-kä taloudellisena kannusteena koulutuslisä. Yritys tukee tutkinnon suorittamista toisella paikka-kunnalla ja verkko-opiskelumateriaalin avulla, jos toimintapaikkakunnalla ei ole alan oppilaitos-ta. Rekrytointia varten koulutusta on toteutettu yhteishankintakoulutuksia paikallisen TE-keskuksen kanssa. Oppisopimuskoulutuksen myötä on toteutettu monia kehittämishankkeita, kuten asiakaskoh-teen turvallisuussuunnitelma, turvallisuustekniikan hyödyntäminen ja kohdeohjeiden laatimi-nen. Turvallisuusalan tutkintoihin on sisällytetty monia ns. pätevöitymiskoulutuksia: vartijakort-ti, tulityökortti, ensiapukortti ja vastaavan hoitajan koulutus. Esimiehiksi pyrkiviltä edellytetään vähintään ammattitutkinnon suorittamista. Yrityksen johto ja asiantuntijat ovat aktiivisia toimijoita osallistuen turvallisuusalan tutkintotoi-mikuntaan, koulutustoimikuntaan, Finn Security ry:n Opetus- ja tutkimusjaokseen ja projekti-toimintaan. Yrityksen edustajat ovat jakaneet oppisopimuskoulutukseen liittyvää tietämystä ja hyviä käytäntöjä eri medioissa, messuilla, rekrytointitapahtumissa sekä oppilaitoksissa.

Kaavio 9. Oppisopimustoimijoiden roolit, Securitas Oy

Johto/esimiehet:

strategia, tavoitteet, visiot

-opiskelijavalinnat

Henkilöstönkehittäjä:

koordinointi

-yhteistyökumppanit

Opiskelija:

henkilökohtaistamisen prosessi

lähtötasokartoitus

-työssäoppiminen

-tutkintotilaisuudet

Oppisopimustoimisto:

rahoitus

-sopimukset

Oppilaitos:

henkilökohtaistamisenprosessi

-valmistava koulutus ja

tutkintotilaisuudet

Seuranta

Kehittäminen

Yhteydenpito

Neuvonta

Ohjaus

Seuranta

Arviointi

Kehittäminen

Kehittäminen

Palaute Työpaikkaohjaaja:

ohjaus

-työssäoppimisen arviointi

-palautteet

Palaute

42

Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuutta on selvitetty syvemmin vuosina 2004 ja 2006 tehdyillä kyselyillä. Kyselyn kohderyhminä olivat tutkinnon suorittaneet, myös toisen työnantajan palve-lukseen siirtyneet ja vuonna 2006 asiakaskohteet, joissa työntekijät olivat suorittaneet tai suorit-tamassa alan tutkintoja. Koulutuksen vaikuttavuus oli hyvä. Työn arvostus on lisääntynyt, pal-veluasenne on parantunut ja vartijoiden ammattitaito on lisääntynyt. Tämä näkyy mm. siinä, et-tä lisääntynyt uhkatilanteiden määrä ei ole lisännyt voimankäyttöä. Asiakkaat arvostivat myös vartijoiden ajantasaista tietämystä. Oppisopimuskeskus Riihimäen perustelut palkinnolle Securitas Oy on osoittanut erinomaisuutensa oppisopimuskoulutustoiminnassaan kaikilla arvi-oinnin kohteena olevilla osa-alueilla: - Oppisopimuskoulutustoiminnan johtaminen ja organisointi on järjestelmällistä ja tavoitteel-

lista. - Oppisopimuskoulutustoiminta on osa henkilöstöstrategiaa. - Oppisopimuskoulutusta käytetään henkilöstön kehittämisessä ja turvallisuusalan imagon

nostamisessa pitkäjänteisesti ja monipuolisesti. - Kumppanuusyhteistyötä sekä erilaisten hankkeiden resursseja ja verkostoja hyödynnetään

oppisopimuskoulutustoiminnassa. - Oppisopimuskoulutustoiminnan prosesseja suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehite-

tään kolmikantaisessa yhteistyössä, eri organisaatioiden ja asiakkaiden kanssa, valtakunnalli-sesti.

- Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuutta tutkitaan yrityksissä ja niistä saatuja tuloksia hyö-dynnetään sekä henkilöstön kehittämisessä että asiakassuhteissa.

Arviointiryhmän perustelut kunniamaininnan myöntämiselle Securitas Oy on yksityisellä turvallisuusalalla toimiva yritys ja alan valtakunnallinen vaikuttaja ja kehittäjä, joka on aktiivisesti osallistunut alan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Oppiso-pimuskoulutuksella on vahva asema yrityksen henkilöstöstrategiassa ja se on tunnustettu yrityk-sen keskeiseksi menestystekijäksi. Oppisopimuskoulutuksen määrälliset tavoitteet on yhtiössä asetettu ensimmäisen kerran jo 10 vuotta sitten. Tavoitteessa saada 10 vuodessa puolet vakinaisessa työsuhteessa olevista henki-löistä koulutettua on onnistuttu. Pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi käytössä ovat myös lyhyen aikavälin toteutussuunnitelmat, ja asetettuja tavoitteita seurataan systemaattisesti. Yhtiön arvot – rehellisyys, valppaus ja avuliaisuus – ovat kytkeytyneet oppisopimuskoulutuksen toimintaan. Johto toimii omalla esimerkillään ja osallistumisellaan oppisopimuskoulutuksen puolestapuhujana. Palvelualoille luonteenomaista henkilöstövaihtuvuutta pyritään vähentämään ja alan arvostusta lisäämään tarjoamalla henkilöstölle hyvät koulutusmahdollisuudet. Securitas on oivaltanut oppisopimuskoulutuksen merkityksen henkilöstön rekrytoinnissa, ura-suunnittelun välineenä ja väylänä esimiestehtäviin. Oppisopimuskoulutukseen hakeutuminen on yrityksessä avoimesti esillä ja siitä tiedotetaan henkilöstölle monia erilaisia kanavia pitkin. Securitaksen toiminta johtamisen alueella täyttää erinomaisen oppisopimuskouluttajan tunnus-merkit. Yrityksen johto on pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja ennakoiden osallistunut oppiso-

43

pimustoiminnan koulutus- ja kehittämishankkeisiin sekä verkostoitunut tutkintotoimikunnan ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa saavuttaen asettamiaan tavoitteita.

44

4 PALKITTUJEN ORGANISAATIOIDEN KILPAILU-KOKEMUKSISTA JA TULEVISTA HAASTEISTA

Palkituille organisaatioille lähettiin kirjallinen kyselylomake, jolla pyydettiin kertomaan vapaa-

muotoisesti omista kilpailukokemuksista ja tulevista haasteista oppisopimuskouluttajina.

4.1 Kokemukset kilpailusta

Eri organisaatioiden vastaukset on esitetty ryhmiteltyinä hakemuksen laatimiseen, oppisopi-

mustoiminnan kuvaamiseen, ulkopuoliseen arviointiin ja palkinnon saamiseen:

Hakemuksen laatimisesta

- Kilpailuun osallistuminen oli mielenkiintoinen ja opettavainen prosessi.

- Hakemuksen kasaaminen oli kova työ, joka vei paljon aikaa.

- Mielestäni kilpailuun oli hieman työlästä valmistautua hakemuksen laatimiseen liittyvän

kirjallisen dokumentoinnin vuoksi. Näin jälkeenpäin ajateltuna, se oli kuitenkin kohta-

laisen helppoa. Oikeat asiat - jotka oli ja on tehty - olivat kunnossa.

- Organisaatioissamme aloitettiin samaan aikaan EFQM – mallin perustuva laatutyö ja

oppisopimuskoulutuksen laatu liittyi luontevana osana siihen.

- Vaativin osuus kilpailuun osallistumisessa oli varsinaisen kilpailuhakemuksen laatimi-

nen.

- Hakuprosessi on aika työläs ja vaatii paljon kirjallisia töitä.

Oppisopimuskoulutuksen kuvaaminen hyödyllistä ja sitoutti toimijoita

- Laatupalkinnon hakemisen aikana koko oppisopimusprosessi selkiytyi. Siihen vaikut-

tavat tekijät jäsentyivät hyvin yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Hyvä oli huomata itse,

että aiemmin ehkä erillisiltä tuntuneet seikat ja yksityiskohdat yhdistyivät samaan suun-

taan johtaviksi.

- Kuvatessamme hakemisen kirjoitusprosessissa toimintatapoja, tarkastelimme ja ar-

vioimme samalla niiden tarkoituksenmukaisuutta. Esille nousivat myös sellaiset asiat ja

toimintatavat, jotka edellyttävät täsmentämistä ja uudistamista.

- Kuvaaminen pakotti kasaamaan samoihin kansiin oppisopimustoimintamme. Kävim-

me hakemusta tehdessämme läpi sisäisiä käytäntöjämme ja toimintatapojamme, ja

teimme samalla sisäiseen käyttöön kuvauksen koulutusprosessista ja sen vaiheista.

- Opiskelijat olivat innostuneesti mukana kilpailussa. Osallistumispäätöksen tehtyämme

ja he antoivat innokkaasti ja avoimesti palautetta koulutuksen laadusta ja ideoita koulu-

tuksen laadun parantamisesta, omasta näkökulmastaan.

45

- Vaikka koko prosessi vaati resursseja ja aikaa, oli kilpailuun osallistuminen positiivinen

ja antoisa kokemus. Kilpailuun osallistuminen hakemuksen tekemisestä arviointipäi-

vään oli kaikille osapuolille mainio oppimisprosessi, jossa kuvattiin samalla tarkemmin

kehittämis- ja yhteistyötä

- Kilpailuun osallistuminen edellytti kaikkien osapuolten sitoutumista asiaan; erityisesti

yrityksen johdon osallistuminen hakuprosessiin oli tärkeää.

- Mielenkiintoinen kokemus, jossa hyvin tuli pohdittua omaa toimintatapaa. Kun etsi

tietoa, huomasi samalla kehitettäviä asioita. Kehittämistyö aloitettiin välittömästi.

- Auditoinnit olivat mielenkiintoisia, kun pääsi keskustelemaan arvioijien kanssa.

Ulkoisesta arvioinnista uusia näkökulmia vahvuuksiin ja parantamiseen

- Kilpailuprosessiin osallistuminen ja monitahoinen toiminnan arviointi tarjosi erin-

omaisen viitekehyksen tarkastella ja kehittää oppisopimuskoulutustoimintaa

eri näkökulmista.

- Osallistuminen kilpailuun oli mielenkiintoinen ja opettavainen kokemus.

- Etenkin arviointikäynti oli positiivinen kokemus. Arviointiryhmän palautteet ja kehi-

tysehdotukset ovat kannustaneet ja ohjanneet toiminnan kehittämistä edelleen.

- Kilpailuun osallistuminen antoi mahdollisuuden saada ulkopuolinen arviointi oppiso-

pimuskoulutuksen laadusta.

- Arviointitilaisuuksissa oppi paljon ja sai palautetta, miten asioita kannattaa esittää ja

kuvata.

- Haastatteluosiot kilpailun edetessä sitouttivat väkeämme toimintaan.

- Prosessi myös osoitti selvästi toiminnassamme olevat puutteet, toi siis kehityskohteita

esille.

- Saimme myös ulkopuolisen auditoinnin oppisopimuskoulutuksestamme ja sitä kautta

arvokasta palautetta ja myös ideoita, miten voimme edelleen kehittää toimintaamme.

- Kilpailukokemus vahvisti edelleen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja auttaa meitä

kehittämään oppisopimustoimintaamme.

Palkituksi tulemisesta

- Kilpailulla oli hyvä arvo asiakkaille sekä muille alan toimijoille.

Tätä on pystytty hyödyntämään.

- Pitkäjänteisen oppisopimuskoulutustoiminnan ja kehittämistyön tulokset palkitsivat ja

kilpailumenestys toi positiivista julkisuutta kaikille hakemuksen laadintaan osallistuneil-

le organisaatioille.

- Palkitsemistilaisuus oli juhlava ja miellyttävä.

46

- Oli mukava huomata, että panostuksemme koulutukseen tuli kilpailun kautta arvoste-

tuksi.

4.2 Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuden haasteista

Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia on paljon. Palkitut orga-

nisaatiot näkivät tärkeimpinä henkilökohtaistamisen ja työelämän koulutustarpeisiin vastaami-

sen sekä uuden henkilöstön rekrytointiin liittyvät haasteet. Oppisopimuksen katsottiin sopivan

hyvin erilaisiin koulutustarpeisiin. Myös toimijoiden yhteistyön kehittämiseen sekä laadun pa-

rantamiseen liittyviä näkökulmia tuotiin esiin.

Henkilökohtainen opiskeluohjelma ja työpaikalla tapahtuva oppiminen

- Työpaikkaohjaukseen käytettävä aika, ja ylipäänsä oppimisen tukeminen, varmistami-

nen ja seuranta ovat haaste työelämän hektisyyden lisääntyessä. Nuoret odottavat toi-

senlaista esimiestyötä ja ohjausta kuin vanhempi sukupolvi. Nuorten valmius verkko-

oppimiseen ja verkostoitumiseen on haaste, mutta myös mahdollisuus, kun oppisopi-

muskoulutusta kehitetään eteenpäin.

- Henkilökohtaistamisen ja työpaikkakohtaistamisen kehittämistyö on haasteellista.

Haasteena on lisäksi näyttötutkintojen edelleen kehittäminen palvelemaan työelämän

konkreettista tekemistä sekä oppisopimuskoulutuksen tehokkaampi hyödyntäminen

jatkossa myös rekrytointikoulutuksessa.

- Oppisopimuskoulutuksen keskiössä on työpaikalla tapahtuva oppiminen, ja työssä op-

pimisen ohjauskäytänteiden kehittämistä tulee jatkaa. Tavoitteena on kehittää jousta-

vaa, erilaiset tarpeet ja resurssit huomioivaa työpaikka- ja ohjaajakohtaista koulutuksen

toteutusmallia.

- Laaja-alaisen ammatillisen osaamisen saavuttamiseksi oppimisjaksot yrityksissä, ulko-

maisissa kohteissa, joko alan kumppanien tai vieraiden yrityksissä tulisi hyödyntää.

- Opintojen ja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamiseksi ja aidosti joustavan

opiskelupolun mahdollistamiseksi osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntö-

jä tulee vielä kehittää. Työelämän osaamistarpeet ovat myös erilaisia ja muuttuvia, jopa

samalla alalla. Haasteena tuleekin olemaan tutkintojen ja koulutuksen työpaikkakoh-

taistaminen työnantajan tarpeiden mukaisesti.

Kilpailu vähenevästä työvoimasta

- Osaavan työvoiman turvaaminen nousee tärkeäksi tavoitteeksi oppisopimuskoulutuk-

sessa.

- Työvoiman saannin vaikeutuessa on varauduttava kaikenlaisiin kokeilijoihin ja helppo-

jen ratkaisujen houkutuksiin. Haasteena on löytää työnantajat, joka kouluttavat ammat-

tiin pitkäjänteisesti. Tämä voi vaikuttaa myös koulutuspalveluja tuottavien yritysten li-

sääntymiseen.

47

- Nuorten potentiaalisten työntekijöiden kiinnostuksen herättäminen työssä oppimista

kohtaan (teorian soveltaminen käytäntöön).

- Koulutettavien saanti ja koulutusaikaiset palkkiot – kilpailu tekijöistä kovenee.

- Tulevaisuuden haasteena on käyttää oppisopimuskoulutusta työhöntulon välineenä.

Haasteena on, miten monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat voidaan ottaa huomioon

oppisopimuskoulutuksessa.

- Saamme koulutustoimintamme piiriin uusia henkilöstöryhmiä ja kasvavan liiketoimin-

nan, joihin liittyvät osaamisen kehittämisen haasteet ovat eri kuin nykyhenkilöstölläm-

me.

- Oppisopimuskoulutus rekrytointikoulutuksena tulee lisääntymään ja yrityksen osuus

perustutkintotason osaamisen kehittämisessä tulee kasvamaan ennestään.

- Joissakin palveluissa on myös odotettavissa, että maahanmuuttajien osuus työvoimasta

kasvaa. Monikulttuurisuuden huomioiminen oppisopimuskoulutuksessa tulee tärke-

ämmäksi.

- Tulevaisuudessa osaavan henkilökunnan saanti tulee olemaan iso ongelma.

Oppisopimus sopii erilaisiin koulutustarpeisiin

- Oppisopimuskoulutus on systeeminä hyvä ja sen toivoisi säilyvän.

- Uusien alojen ja tutkintotasojen saaminen mukaan oppisopimuskoulutukseen olisi to-

della tärkeää. Esimerkiksi insinöörikoulutus oman yrityksen henkilöstölle ei mene op-

pisopimukseen, koska kaikilla on jo tutkinto.

- Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi oppisopimuksessa tulisi enemmän tukea ly-

hytaikaista lisäkoulutusta, joka antaisi mahdollisuudet päivittää jo olemassa olevaa

ammatillista osaamista sekä edistää ammattiin valmistuneiden ja tutkinnon suorittanei-

den henkilöiden työelämään siirtymistä.

- Kehittämistä löytyy nuorten ja aikuisten tutkintojärjestelmien yhtenäistämisessä.

- Tutkinnon suorittaminen tulee järjestää oppisopimuskoulutuksessa tarkoituksenmukai-

sesti.

- Valtakunnalliset ammattitutkinnot tulee sovittaa osaksi yrityksen muuta koulutustoi-

mintaa. Nykyisin on haasteena, miten sijoitetaan kentältä tulleiden tarpeiden mukaan

luodut lyhyet koulutuskokonaisuudet pitkäkestoisiin ohjelmiin.

Yhteistyöhön haasteet

- Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän toiminta pedagogisena verkottajana on vaativa ja

perustuu pedagogisen osaamisen lisäksi työelämän alakohtaiseen tuntemiseen sekä

kiinteään ja luotettavaan yhteistyöhön työnantajan, tietopuolisen koulutuksen ja tut-

kinnon järjestäjän kanssa.

- Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelussa on edelleen kehittämistä.

48

- Kolmikannan parempi yhteistyö

- Tutkintoihin, henkilökohtaistamiseen ja näyttöihin (tutkintotilaisuuksiin) liittyvä kieli

voisi olla työelämästä

- Työpaikan sitoutuminen

- Julkisen rahoituksen rooli ja muuttuneet painotukset ovat haaste: työnantaja ja opiske-

lija panostavat paljon, mutta koulutuskorvaus menee muualle.

- Työpaikkaohjauksen kehittäminen ja myös sen yrityskohtainen rahoitus

- Valmistavan koulutuksen roolin tulisi olla enemmän konsultoiva otteeltaan. Rahoituk-

sen tulee tukea myös henkilökohtaistamista, ei vain koulutuspäiviä.

Oppisopimuskoulutuksen laadun parantaminen

- Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän näkökulmasta on tarpeen kehittää laadunhallintaa

edelleen osana oppisopimuskoulutuksen toimintastrategiaa. Vuotuisiin toimintasuunni-

telmiin kirjataan toimenpiteet, mm. oppisopimuskoulutuksen prosessien kuvaaminen

ja laadullisten mittareiden kehittäminen.

- Oppisopimuksen tulee olla joustava. Kouluttajilta vaaditaan silloin myös sopeutumista

muuttuviin tilanteisiin. Toki omat kokemukseni ovat tästä jo nytkin olleet positiivisia.

- Jatkuva muutos ja sen hallinta oppisopimuskoulutuksen keinoin on kasvava haaste,

kun toimintaympäristö muuttuu, osaamistarpeet muuttuvat, ja organisaatiorakenne

muuttuu nopeassa tahdissa. Oppimisprosessia ei voi nopeuttaa, mutta sitä voi tukea

uusin keinoin.

- Tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen oppimisessa, ohjauksessa ja arvioinnissa on

tärkeää, koska se mahdollistaa opiskelun ja opintojen ohjauksen ajasta ja paikasta riip-

pumatta. Verkon avulla opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien sekä koulutuksen järjestä-

jien mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja laaja-alaiseen kokemusten vaihtoon lisäänty-

vät konkreettisesti.

49

5 LIITTEET LIITE1

Hakulomake

Oppisopimuskouluttajien laatupalkinto 2009

Hakijan nimi (työnantajaorganisaatio):

Hakijan yhteystiedot:

Yhteyshenkilön nimi:

Osoite:

Puh:

Fax:

E-mail:

Koulutuksen järjestäjän nimi:

Koulutuksen järjestäjän yhteystiedot:

Yhteyshenkilö:

Osoite:

Puh:

Fax:

E-mail:

Koulutuksen järjestäjän perustelut laatupalkinnon myöntämiselle:

Päiväys

Hakijan allekirjoitus Koulutuksen järjestäjän edustajan allekirjoitus

50

LIITE 2

A YLEISKUVAUS

Yleiskuvauksen pituus saa olla enintään 2 sivua. Yleiskuvaus auttaa arvioijia saamaan kokonaisku-

van hakijaorganisaatiosta. Yleiskuvauksessa esitetään tiivistetysti hakijaorganisaation toiminnan kes-

keiset piirteet. Riittävän yleiskuvan saamiseksi määrälliset tiedot tulisi esittää mieluiten 3 vuoden

ajalta.

1. Perustiedot organisaatioista

- Toimiala ja -alue

- Tiedot toimipisteistä (esim. sijainti, toiminnan luonne, volyymi)

- Organisaatiorakenne (kaavio)

- Organisaation toiminta-ajatus ja visio

- Toimintaa ohjaavat keskeiset arvot ja periaatteet

- Keskeiset strategiat ja strategiset tavoitteet tiivistetysti

2. Asiakkaat, markkinat ja kilpailutilanne

- Tärkeimmät asiakkaat ja asiakasryhmät

- Osuus markkinoista ja kilpailutilanne

3. Tuotteet ja palvelut

- Keskeiset asiakkaille tuotettavat palvelut/tuotteet

4. Henkilöstö

- Henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin

- Koulutustoiminnan laajuus

- Oppisopimuskoulutuksen osuus muusta henkilöstökoulutuksesta

5. Toiminnan erityispiirteet ja tärkeimmät kehittämishankkeet

51

LIITE 3

B TOIMINTAKUVAUS

Kunkin arviointialueen pituus saa olla enintään 2 sivua. Toimintakuvauksen tarkoituksena on tehdä hakijaor-

ganisaation oppisopimuskoulutus näkyväksi kuvaamalla tähän liittyvä toiminta Euroopan laatupalkintomallin

eri arviointialueilla.

Oheiset kysymykset ovat vain toiminnan kuvaamista ohjaavia ja esimerkinomaisia.

1. JOHTAJUUS

Hakijaorganisaation johdolla on visio koulutustoiminnasta ja valittu organisaatiorakenne edistää

sen toteutumista. Oppisopimustoimintaan on kehitetty pitkän aikavälin menestymistä edistäviä

arvoja ja hakijaorganisaatio toteuttaa niitä järjestelmällisesti.

Kuvaa toimintaa esim. seuraavissa asioissa:

* Oppisopimustoiminnan tavoitteiden asettaminen ja johtaminen

* Henkilöstön motivointi ja kannustaminen oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen

* Oppisopimustoiminnan arviointi ja kehittämistoimenpiteet

Mitä tavoitteita on asetettu oppisopimuskoulutustoiminnan johtamiselle?

Millaisia toimintatapoja on sovittu ja miten toimitaan?

Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan?

Erinomaisuutta koskevat perustelut tällä arviointialueella.

2. TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA

Erinomaisessa oppisopimustoiminnassa toteutetaan missiota ja visiota kehittämällä strategia,

joka ottaa huomioon yhteistyökumppanien ja sidosryhmien tarpeet.

Strategiaa toteutetaan toimintaperiaatteiden ja prosessien avulla.

Kuvaa toimintaa esim. seuraavissa asioissa:

* Eri toimijoiden ja sidosryhmien tarpeiden ja odotusten huomioiminen koulutustoiminnassa

* Hakijaorganisaation koulutustoiminnan arviointiin perustuvien tietojen hyödyntäminen

* Nykyisten ja tulevien haasteiden tunnistaminen

Mitä tavoitteita on asetettu?

Millaisia toimintatapoja on sovittu ja miten toimitaan?

Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan?

Erinomaisuutta koskevat perustelut tällä arviointialueella.

52

3. HENKILÖSTÖ

Hakijaorganisaatiossa ja sen koulutustoiminnassa hallitaan, kehitetään ja hyödynnetään henkilös-

tön kaikkia voimavaroja. Henkilöstöä palkitaan ja annetaan tunnustusta koulutustoiminnasta

henkilöstöä motivoivalla tavalla.

Kuvaa toimintaa esim. seuraavissa asioissa:

* Koulutustoiminnan hyödyntäminen työyhteisössä, uuden henkilöstön rekrytoinnissa ja työsuhteessa jo olevan henkilöstön osaamisen kehittämisessä

* Työpaikkakouluttajien osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen

* Koulutustoimintaan osallistumisen palkitseminen ja tunnustusten antaminen

* Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulutustoiminnan arviointi

Mitä tavoitteita on asetettu?

Millaisia toimintatapoja on sovittu ja miten toimitaan?

Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan?

Erinomaisuutta koskevat perustelut tällä arviointialueella.

4. KUMPPANUUDET JA RESURSSIT

Oppisopimustoiminnassa suunnitellaan, johdetaan ja hallitaan ulkoisia kumppanuussuhteita ja

sisäisiä resursseja nykyiset ja tulevat tarpeet huomioiden.

Kuvaa toimintaa esim. seuraavissa asioissa:

* Yhteistyö eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa

* Koulutustoiminnan taloudelliset ja muut resurssit: kehittäminen ja arviointi

* Tiedon ja tietämyksen sekä teknologian hyödyntäminen

Mitä tavoitteita on asetettu?

Millaisia toimintatapoja on sovittu ja miten toimitaan?

Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan?

Erinomaisuutta koskevat perustelut tällä arviointialueella.

53

5. PROSESSIT

Erinomaisissa organisaatioissa suunnitellaan, hallitaan ja parannetaan oppisopimus-

koulutustoiminnan prosesseja, jotta ne tyydyttäisivät ja tuottaisivat lisäarvoa asiakkaille

ja muille sidosryhmille.

Kuvaa toimintaa esim. seuraavissa asioissa:

* Oppisopimuskoulutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

* Tietopuolisen koulutuksen,tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen kytkentä työssä oppimiseen

* Henkilökohtaistaminen

* Opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjaus työpaikalla

* Oppisopimuskoulutuksen toimintatavat ja yhteistyö eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa Mitä tavoitteita on asetettu?

Millaisia toimintatapoja on sovittu ja miten toimitaan?

Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan?

Erinomaisuutta koskevat perustelut tällä arviointialueella.

6. TULOKSET

Erinomaisessa organisaatiossa oppisopimustoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu ja ne ovat

tarkoituksenmukaisia. Tulokset osoittavat positiivista kehitystä tai ne ovat hyvällä tasolla. Tulok-

set ovat hyviä suhteessa vertailutietoihin. Tuloksia hyödynnetään uusien tavoitteiden asettamises-

sa ja toiminnan parantamisessa.

Esimerkkejä tuloksista, joita voidaan esittää:

* Oppisopimuskoulutuksella rekrytoitujen henkilöiden määrä

* Oppisopimusopiskelijoiden ja työpaikkakouluttajien näkemys koulutuksen laadusta (tyytyväisyys)

* Henkilöstön näkemys koulutustoiminnan vaikutuksesta työyhteisöön

* Koulutukselle asetettujen määrällisten tavoitteiden saavuttaminen tutkintomuodoittain (perus-, ammatti-, erikoisammattitutkinto, ei-tutkintotavoitteinen koulutus)

* Organisaation resurssointi oppisopimuskoulutukseen (esim. henkilöstö, tilat, koulutuspäivät)

* Osallistuminen ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen valtakunnalliseen

* kehittämiseen

* Oppisopimuskoulutukseen liittyvän tietämyksen ja osaamisen levittäminen sekä hyvien käytäntöjen esittely muille

* Tieto oppimistuloksista

* Tulosten käyttäminen toiminnan kehittämisessä Mitä tavoitteita on asetettu?

Mitä tuloksia on saavutettu?

Miten tuloksia arvioidaan ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?

Erinomaisuutta koskevat perustelut tällä arviointialueella.

54

TAULUKKO:

TYÖNANTAJAORGANISAATION OPPISOPIMUSTOIMINNAN LAAJUUS

Ammatillinen pe-

ruskoulutus

Yhteyshenkilön nimi

Oppisopimuskoulutuksena

toteutettava ammatillinen

perustutkinto 2006

Oppisopimuskoulutuksena

toteutettava ammatillinen

perustutkinto 2007

Oppisopimuskoulutuksena

toteutettava ammatillinen

perustutkinto 2008

Aloittaneet opiskelijat

Koulutuksen keskeyt-

täneet

Koko tutkinnon suo-

rittaneet

Ammatillinen lisä-

koulutus

Oppisopimuskoulutuksena

toteutettava ammatillinen

lisäkoulutus 2006

Oppisopimuskoulutuksena

toteutettava ammatillinen

lisäkoulutus 2007

Oppisopimuskoulutuksena

toteutettava ammatillinen

lisäkoulutus 2008

Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Ei-tutkintotavoitteinen

lisäkoulutus

2006 2007 2008 2006 2007 2008 2006 2007 2008

Aloittaneet opiskelijat

Koulutuksen keskeyt-

täneet

Koko tutkinnon suo-

rittaneet

Koulutettujen työpaikkakouluttajien määrä

2006 2007 2008

55

LIITE 4

HAKUOHJEET OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN

LAATUPALKINTOKILPAILUUN 2009

I YLEISTÄ

Opetushallitus järjestää Oppisopimuskouluttajien vuoden 2009 laatupalkintokilpailun yhdessä ope-

tusministeriön kanssa.

Oppisopimuskouluttajien laatupalkintoa haetaan kilpailua varten laaditulla hakulomakkeella. Haki-

jaorganisaatio (oppisopimuskouluttaja) ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjä laativat yhdessä kilpai-

luhakemuksen. Hakulomakkeessa on oltava koulutuksen järjestäjän perustelut sille, miksi laatupal-

kinto tulisi myöntää juuri hakijaorganisaatiolle.

Hakulomakkeessa koulutustoiminnan kuvaus on kaksiosainen koostuen yleiskuvauksesta ja toimin-

takuvauksesta. Oppisopimustoiminnan kuvaus perustuu Euroopan laatupalkintomallin (EFQM® –

malli) arviointialueisiin.

* Yleiskuvauksen pituus saa olla enintään 2 sivua.

* Toimintakuvauksessa kunkin arviointialueen pituus saa olla enintään 2 sivua.

* Tulosalueen (6 Tulokset) kuvaus saa olla enintään 2 sivua, minkä lisäksi tulosalueen taulukossa ilmoitetaan oppisopimuskoulutuksen aloittaneet, koulutuk-

sen keskeyttäneet ja koko tutkinnon suorittaneet opiskelijat sekä koulutettujen työpaikkakoulut-

tajien määrä.

Yleiskuvauksen ja toimintakuvauksen ohella hakemukseen ei liitetä muita liitteitä kuin hakijaorgani-

saation vuosikertomus. Tarkemmat ohjeet hakemuksen laatimiseen ja hakulomake ovat tämän tie-

dotteen liitteenä.

Oppisopimuskouluttajien laatupalkinnon hakuaika päättyy helmikuun 27. päivä.

Laatupalkintokilpailuun liittyvistä arvioinneista vastaa Opetushallituksen kutsuma arviointiryhmä.

Hakemusten karsinnan jälkeen arviointiryhmä tekee yhden päivän mittaisen arviointikäynnin valit-

semiinsa hakijaorganisaatioihin. Näille organisaatioille toimitetaan myös arviointiryhmän laatima

kirjallinen palaute.

Vastaava palaute toimitetaan myös koulutuksen järjestäjille. Hakemuksia ei palauteta.

Opetusministeri luovuttaa palkinnon ja mahdolliset kunniamaininnat toukokuussa 2009. Laatupal-

kinnon suuruus on 10 000 euroa, mikä summa myönnetään sekä oppisopimuskouluttajana toimival-

le työnantajaorganisaatiolle että palkintoa ehdottaneelle oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle.

Laatupalkintokilpailussa palkittu työantajaorganisaatio ei voi osallistua kilpailuun kolmena seuraa-

vana vuonna.

Vuoden 2009 laatupalkintokilpailun hakuohjeet ja –lomake löytyvät Opetushallituksen Internet –

sivustolta osoitteesta http://www.oph.fi/Oppisopimus.

56

II OHJEET HAKEMUKSEN LAATIMISEEN

Kilpailuhakemukseen liitettävä kuvaus koostuu yleiskuvauksesta ja toimintakuvauksesta.

A Yleiskuvauksen laatiminen

Yleiskuvauksen tarkoituksena on auttaa arvioijia saamaan kokonaiskuva hakijaorganisaation toimin-

nasta.

Yleiskuvauksen pituus saa olla enintään 2 sivua.

* Mikä hakijaorganisaation toiminnassa on keskeistä ja tärkeää?

* Mikä on oppisopimustoiminnan laajuus ja rooli hakijaorganisaatiossa?

Yleiskuvauksessa esitetään tiivistetysti hakijaorganisaation toiminnan keskeiset piirteet. Riittävän

yleiskuvan saamiseksi määrälliset tiedot tulisi esittää ainakin 3 vuoden ajalta. Yleiskuvauksen ja toi-

mintakuvauksen ohella hakemukseen ei liitetä muita liitteitä kuin hakijaorganisaation vuosikerto-

mus.

B Toimintakuvausten laatiminen

Toimintakuvauksen tarkoituksena on kertoa, mikä hakijan oppisopimustoiminnassa on erinomaista.

Toimintakuvaus tehdään hakulomakkeeseen. Toimintakuvauksen laatimisessa on tärkeää huomioi-

da

Euroopan laatupalkintomalliin sisältyvä TUTKA – arviointilogiikka.

Kaavio 1. Tutka-arviointilogiikka koostuu neljästä osa-alueesta

Euroopan laatupalkintomalliin sisältyvän TUTKA –arviointilogiikan tarkoituksena on toimia haki-

jan apuvälineenä kuvauksia laadittaessa.

Määrittele tulokset,

jotka halutaan

saavuttaa

Sovella toimintata-

poja käytännössä

Suunnittele ja

kehitä toiminta-

tavat

Arvioi ja paranna toimin-

tatapoja ja niiden käytän-

nön soveltamista

57

Seuraavassa on tarkasteltu TUTKA – arviointiin kuuluvia osa-alueita lähemmin.

1 Määrittele tulokset

Hakemuksessa kuvataan se, miten hakija on saavuttanut oppisopimuskoulutukselle asettamansa ta-

voitteet. Erinomaisessa organisaatiossa oppisopimuskoulutustoiminnan tulokset kehittyvät positii-

visesti. Tavoitteet on saavutettu ja tulokset ovat hyviä suhteessa vertailutietoihin ja seurausta toi-

minnasta.

Tavoitteet ja niihin liittyvät tulokset on hyvä esittää taulukkoina tai kuvaajina.

Tärkeää on tuoda esille, millaisia tuloksia koulutustoiminnassa on saatu ja miten ne ovat kehittyneet.

2 Suunnittele ja kehitä toimintatavat

Hakemuksessa kuvataan, miten hakija asettaa oppisopimuskoulutukselle tavoitteita sekä suunnitte-

lee ja kehittää niihin liittyvät toimintatavat sekä miten tavoitteisiin päästään ja tulokset saavutetaan.

Erinomaisessa organisaatiossa koulutustoimintaan liittyvät tavoitteet ovat selkeitä, mitattavia ja pe-

rusteltuja. Koulutustoimintaan liittyvät toimintatavat tukevat myös hakijaorganisaation toimintape-

riaatteita ja strategiaa. Ne ovat tarkoituksenmukaisella tavalla yhteydessä muihin toimintatapoihin.

Toimintatavat ovat yhteisesti sovittuja periaatteita tietyn asian hoitamiseksi. Toimintatapojen kuvaamisella

haetaan vastausta muun muassa kysymyksiin ”mitä tehdään?” ja ”miten tehdään?”

3 Sovella toimintatapoja käytännössä

Hakemuksessa kuvataan, miten edellä kuvatut toimintatavat toteutuvat hakijan käytännön toimin-

nassa sekä miten suunnitelmallisesti ja yhdenmukaisesti hakija toimii sovittujen periaatteiden pohjal-

ta. Erinomaisessa organisaatiossa koulutustoimintaan liittyviä toimintatapoja sovelletaan yhdenmu-

kaisesti käytäntöön organisaation eri tasoilla, toimipisteissä tai tiimeissä.

Käytännön soveltamisella haetaan vastausta kysymyksiin ”kuka tekee?”, ”milloin tekee?”, ”missä tekee?”,

”kuinka usein tehdään?” Kuvauksia laadittaessa soveltamista on hyvä kuvata esimerkein.

4 Arvioi ja paranna toimintatapoja ja niiden käytännön soveltamista

Hakemuksessa kuvataan, miten hakija arvioi ja parantaa koulutustoimintaansa liittyviä toimintatapo-

ja ja niiden käytännön soveltamista. Tavoitteena on, että arviointi ja parantaminen perustuvat oppi-

sopimuskoulutusta koskevan seuranta- ja tulostiedon hyödyntämiseen ja hyvistä käytännöistä op-

pimiseen. Erinomaisessa organisaatiossa koulutustoimintaan liittyviä toimintatapoja ja niiden käy-

tännön soveltamista arvioidaan säännöllisesti. Näin saatuja tuloksia hyödynnetään kehittämiskoh-

teiden tunnistamisessa ja valinnassa sekä toiminnan suuntaamisessa.

Arviointi- ja parantamismenettelyllä haetaan vastausta esimerkiksi kysymyksiin ”kuka arvioi?”,

”miten usein arvioidaan?”, ”mitä arvioinnin perusteella on tehty?”.

58

LIITE 5

ARVIOINTIKÄYNNIN OHJELMA

8.30 9.15 Organisaation johdon haastattelu

9.30 10.15 Työpaikkakouluttajien haastattelu

10.30 11.15 Oppisopimusopiskelijoiden haastattelu

11.30 12.15 Tietopuolisesta koulutuksesta vastaavien opettajien tms. haastattelu

12.1513.00 Lounastauko

13.0013.45 Koulutuksen järjestäjän ja muiden sidosryhmien haastattelu

13.45 14.30 Tutustuminen oppimisympäristöön

14.30 15.30 Yhteenvetopalaveri arvioijien kesken

15.30 16.00 Pikapalaute päivän aikana haastatelluille

59

LIITE 6

VUOSINA 2005―2008 PALKITTUJEN TYÖNANTAJAORGANISAATIOIDEN JA PALKINTOA

EHDOTTANEIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT:

Vuoden 2008 laatupalkinto ja kunniamaininta

Rinnekoti-Säätiö Kehittämiskoordinaattori Anne Honkanen Henkilöstöpäällikkö Helena Ruusuvuori Rinnekodintie 10, 02980 ESPOO etunimi.sukunimi[at]rinnekoti.fi

Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Sää-tiö/Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut Oppisopimuspäällikkö Pirkko Jääskeläinen Järvenpääntie 640, 04400 JÄRVENPÄÄ etunimi.sukunimi[at]seurakuntaopisto.fi

Securitas Oy, Henkilöstönkehittäjä Kaija Siikaluoma PL 93, (Elimäentie 30), 00521 HELSINKI etunimi.sukunimi[at]securitas.fi

Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö, Oppisopimuskeskus Riihimäki Koulutustarkastaja Janne Kotka Sakonkatu 1, 11100 RIIHIMÄKI etunimi.sukunimi [at]oppisopimus.fi

Vuoden 2007 laatupalkinto

Are Oy HR -kehittämispäällikkö Corinna Vahtera PL160 (Kaivokselantie 9), 01611 VANTAA etunimi.sukunimi [at]are.fi

Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä, oppisopimus-keskus Oppisopimusjohtaja Tapani Ranki Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA etunimi.sukunimi[at]keuda.fi

Vuoden 2006 laatupalkinto

Ruokaravintola Olas (Vuokatin urheiluopisto) Ravintolapäällikkö Ritva Korhonen Opistontie 1, 88615 VUOKATIN URHEILUOPISTO etunimi.sukunimi [at]vuokattisport.fi

Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutuspalvelut EDUKAI Koulutuspäällikkö Raili Heikkinen PL142 (Ketunpolku 1), 87100 KAJAANI etunimi.sukunimi [at]kao.fi

Vuoden 2005 laatupalkinnot (3) ja kunniamaininnat (3)

Lindström Oy Irma Leisiö Lautatarhankatu 6, 00581 HELSINKI etunimi.sukunimi[at]lindstrom.fi

Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä, oppisopimus-keskus Koulutustarkastaja Minna Issakainen Kultasepänkatu 5, 04250 KERAVA etunimi.sukunimi[at]keuda.fi

Sulzer Pumps Finland Oy Henkilöstön kehityspäällikkö Kyllikki Riisiö PL 66 48601 KOTKA etunimi.sukunimi[at]sulzer.com

Kotkan – Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus Koulutuspäällikkö Pirjo Ranta Malminginkatu 6, 48600 KOTKA etunimi.sukunimi[at]ekami.fi

Tampereen kaupungin Koukkuniemen vanhainkoti Ylihoitaja Erja Pennanen Rauhaniementie 19, 33180 Tampere etunimi.sukunimi[at]tt.tampere.fi

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pirkanmaan oppisopimuskeskus Koulutustarkastaja Pirjo Kolari Pinninkatu 45 A, 33100 TAMPERE etunimi.sukunimi [at]pirko.fi

Eurokangas Oy Johdon assistentti Riitta Mäkelä Vaihdekatu 1, 15520 LAHTI etunimi.sukunimi [at]eurokangas.fi

Koulutuskeskus Salpaus, Oppisopimuskoulutus Koulutustarkastaja Raimo Tevajärvi Sammonkatu 8, 15140 LAHTI etunimi.sukunimi[at]salpaus.fi

Lähettipirkka Oy myyty JetPak Oy:lle v.2006. Lisätietoja julkaisussa kuvatusta laatupalkitusta oppisopimustoiminnasta: Kuljetuspäällikkö Jari Qvick etunimi.sukunimi [at]lahettiplussa.fi

Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pir-kanmaan oppisopimuskeskus Koulutustarkastaja Marianne Arvola Pinninkatu 45 A, 33100 TAMPERE etunimi.sukunimi [at]pirko.fi

Itella Oyj (entinen SuomenPosti Oyj) Henkilöstön kehittämispäällikkö Leena Tompuri PL 10, 00011 ITELLA (Postintaival 7A, 00230 Helsinki) etunimi.sukunimi[at]itella.com

Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto Oppisopimusjohtaja Kari Viinisalo PL 3000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI (Hämeentie 11 A, 00530 Helsinki) etunimi.sukunimi[at]edu.hel.fi

60

LIITE 7

KOOSTE OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILUSSA

VUOSINA 2005―2008 PALKITTUJEN TYÖNANTAJAORGANISAATIOIDEN

PARHAISTA KOULUTUSKÄYTÄNNÖISTÄ

Palkittuja työnantajia pyydettiin tätä julkaisua varten laatimaan erillinen esittely valitsemastaan koulu-

tuskäytännöstä ja perustelemaan, miksi he pitävät käytäntöä hyvänä. Lisäksi organisaatioita pyydettiin

arvioimaan, mihin laadunhallintasuosituksen ja Euroopan laatupalkintomallin mukaiseen erinomaisen

toiminnan osa-alueeseen he liittäisivät kuvaamansansa hyvän käytännön.

Organisaatio ja hyvä käytäntö

Miksi Hyvän käytännön kuvaus Mihin

Rinnekoti-Säätiö Tuloksellinen haku- ja valintaprosessi oppiso-pimus-koulutukseen

*Mahdollisuus arvioida alalle soveltuvuutta, työhön sitoutumista sekä opiskelun ja tut-kinnon suorittamisen edellytyksiä puolin ja toisin *Tukee eettistä vastuul-lisuutta ja opiskelijan ammatinvalinnan ratkai-suja.

Hakijat ovat ensin työssä avustavissa hoitoteh-tävissä ja. sen jälkeen hakevat koulutukseen. Esimies arvioi hakijan (asenne, työelämäval-miudet, vuorovaikutus, hoitotyön osaaminen) Opso-tiimi (kehittämiskoordinaattori, henki-löstöpäällikkö, ylihoitaja, hoitotyön koor-dinaattori) päättää opiskelijavalintaan ohjatta-vista. Valintamenettely sisältää alasoveltuvuu-den ja opiskeluedellytysten arviointia sekä toimii osana hakeutumisvaiheen henkilökoh-taistamista. Lisäksi työterveyshuolto selvittää henkilön terveydentilan. Toimintaa arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa hakuprosessin käynnistyessä ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan. Tuloksia arvioidaan seuraamalla tutkintojen suorituksia ja keskeyttämisten määriä sekä Rinnekotiin työhön sijoittumista

henkilöstö voimava-rana, yhteiskunnalli-nen vastuu, tulosha-kuisuus ja asiakas-suuntautuneisuus

Securitas Oy Tutkinto-tilaisuudet lähemmäs työelämää

*Turvallisuusalan eri-koisammattitutkinnossa on osia, joissa tutkintoti-laisuudet järjestetään työelämälähtöisemmin opiskelijan työkohtee-seen liittyvänä projekti-työnä. *Opiskelijoiden moti-vaatio ja tutkinnon henkilö-kohtaistaminen lisään-tyy, kun tehdään konk-reettisia työhön liittyviä asioita (esim. työkohteen tur-vallisuus- tai pelastus-suunnitelma). *Yrityksen ja asiakkaan näkökulmasta käytäntö tuo lisäarvoa yrityksen tarjoamiin palveluihin

Opiskelija toteuttaa esim. pelastussuunnitel-man asiakaskohteeseensa annettujen kriteerei-den mukaisesti noudattaen tutkinnon perustei-ta. Valmistavassa koulutuksessa luodaan teo-riapohja työn tekemiseen. Työtä ohjaavat työpaikkaohjaaja ja oppilaitoksen kouluttaja, usein myös asiakkaan edustajia ja muita sidos-ryhmien edustajia on mukana. Opiskelijat esittelevät työnsä oppisopimus-ryhmäläisille, jolloin sen arviointiin kolmikan-ta-arvioijien lisäksi osallistuvat myös muut opiskelijat. Samalla tilaisuus toimii oppimisti-laisuutena koko oppisopimusryhmälle. Opiskelijoilta on kerätty palaute tutkintotilai-suuden toteutuksesta on ollut positiivista. Opiskelijoiden mielestä aidot työelämän pro-jektityöt ovat mielekäs tapa sekä oppia että osoittaa oma osaaminen. Yhteistyö asiakkai-den kanssa lisääntyy. Tutkintotilaisuuksiin on myös osallistunut tutkintotoimikunnan edustajia, jotka omalta osaltaan ovat arvioineet näyttösuunnitelman toteutumista.

Asiakas-suuntautuneisuus, työelämälähtöisyys ja kumppanuudet

Organisaatio ja hyvä käytäntö

Miksi Hyvän käytännön kuvaus Mihin

Are Oy Jatkokoulutuksen ja

*Rakennustuotannon ammattitutkintoon

Työnjohdollinen koulutusohjelma on Are-kohtainen, räätälöity näyttötutkintoon valmis-

Jatkuva oppiminen, innovointi ja paran-

61

rekrytoivan oppisopi-muskoulutuksen yhdis-täminen

valmistava oppisopi-muskoulutus tarjoaa nykyiselle henkilöstölle urakehityspolun ja mah-dollisuuden siirtyä asen-tajatehtävästä työnjoh-dollisiin tehtäviin, kehit-tää työnjohtotehtävissä jo 0-2 vuotta toimivien osaamista sekä rekry-tointimuodon uusille hakijoille. *Koulutusohjelma mah-dollistaa hyvän perehdy-tyksen tehtäviin ja ver-taisryhmän tuen.

tava koulutus. Tavoitteena on työvoiman saatavuuden turvaaminen ja työnjohta-jan/projektinhoitajan toimenkuvan mukaisen osaamisen varmistaminen, antamalla suunni-telmallisen perehdytyksen tehtävään ja riittä-vän tuen työpaikalla (mm. työpaikkaohjaajien avulla). Hausta tiedotetaan sisäisesti ja ulkopuolisissa medioissa, hakemuksiin pyydettiin esimiehen kannanotto, ja lopulliset opiskelijavalinnat tehtiin koulutusohjelman ohjausryhmässä, joka kehittää, arvioi ja seuraa koulutuksen toteutusta. Ohjausryhmässä ovat edustettuina oppisopi-muskeskus, kouluttajataho ja Aren johto, työpaikkaohjaajat, opiskelijat sekä muut Aren asiantuntijat. Ohjausryhmä vastaa koulutusoh-jelman sisällöllisestä suunnittelusta ja koulutta-javalinnoista, seuraa toteutusta, käsittelee opiskelijapalautteet, varmistaa työssäoppimi-sen toteutumisen ja huolehtii koulutusohjel-man jatkokehityksestä.

taminen, toimivat prosessit, henkilöstö voimavarana, työ-elämälähtöisyys ja kumppanuudet

Ruokaravintola Olas, Vuokatin urheiluopis-to Oppisopimuskoulu-tus osana lyhytaikaista henkilöstökoulutusta

*Oppisopimus-koulutuksen teoriaope-tuksen hyödyntäminen mahdollistaa tutkinnon aiemmin suorittaneen henkilöstön ammatilli-sen osaamisen ylläpitoa *Työssäoppiminen erilaisissa työpisteissä, eri yrityksissä ja ulko-mailla edistää laaja-alaisen osaamisen saa-vuttamista ja ylläpitämis-tä, muuttuviin tilantei-siin sopeutumista, sosi-aalisia ja yhteistyökyky-taitoja sekä oppisopi-musopiskelijan autent-tista arviointia.

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä tuottaa tarvittavan määrän teoriaopetusta koulutuk-sessa olevalle opiskelijalle. Teoriakoulutusta hyödynnetään tarpeen mukaan myös yrityk-sessä toimivalle henkilöstölle ns. lyhytaikaisena henkilöstökoulutuksena. Koulutussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon yrityksen henkilöstön tarvitsema lyhytaikainen koulutus ja oppisopimuskoulu-tuksen järjestämä teoriakoulutus hyödynne-tään. Koulutusta ostetaan tarpeen mukaan joko yksittäiselle työntekijälle tai koko henki-löstölle. Koulutukseen osallistuvat henkilöt arvioivat saamaansa teoriakoulutuksen laatua ja antavat palautetta koulutuksen järjestäjälle. Yritys arvioi ostamaansa koulutuksen laatua sekä vaikuttavuutta. Saatu palaute huomioidaan seuraavaa koulutussuunnitelmaa laadittaessa.

Toimivat prosessit, työelämälähtöisyys ja kumppanuudet, henkilöstö voimava-rana, jatkuva oppi-minen

Sulzer Pumps Finland Oy Oppisopimuksella koneistajan ammattitut-kinto ja vakituinen työ

*Mahdollisuus valita opiskelijat ja opettaa talon tavat, työn sekä antaa lisää teoreettista valmiutta ja pohjaa uuden oppimiselle jat-kossakin. *Antaa aikaa luvan olla noviiseja tutkintoa suo-rittaessa ja helpottaa tietä ammattilaiseksi.

Koulutus mahdollistaa uusien ammattitaitois-ten koneistajien saamisen varmistaminen eläköityvien tilalle. Osaamisen karttumista arvioidaan oppisopi-muskoulutuksen asettamien ehtojen mukaan, mikä takaa myös palautteen käsittelyn. Palaut-teen perusteella muutetaan käytäntöjä. Prosessi pakottaa miettimään juurta jaksain, mihin tehtäviin opiskelijat pannaan oppiin ja mikä kierto on.

Tuloshakuisuus, jatkuva oppiminen, innovointi ja paran-taminen

Organisaatio ja hyvä käytäntö

Miksi Hyvän käytännön kuvaus Mihin

Tampereen kaupun-gin Koukkuniemen vanhainkoti Ammatti-taidon kehittäminen

* Aktiivisten, motivoi-tuneiden ja kehitysky-kyisten työntekijöiden saaminen vanhustyöhön

Esimiehellä on mahdollisuus hyödyntää oppi-sopimusopiskelijan kehittämistehtäviä oman osastonsa kehittämistyössä. Tähän työhön osallistuu usein koko työyhteisö ja ennen

Jatkuva oppiminen

62

oppisopimus-koulutuksen avulla

* Lähiesimiehille muu-tosagentteja työyksikön toiminnan kehittämiseen

kaikkea opiskelija ja työpaikkaohjaaja. Aihe valitaan niin, että se on linjassa koko organi-saation hyväksymän strategian suuntaan. Op-pilaitos järjestää tietopuolisen koulutuksen ja sieltä saadaan ajantasaista tietoa ja tukea kehit-tämistyöhön. Työkierto kuuluu opiskeluun. Se on tehokas keino katsoa omaa työtään toisestakin näkö-kulmasta. Opiskelija tuo hyviä käytäntöjä oman osaston käyttöön ja mahdollisesti vie myös uutta näkökulmaa toiselle osastolle. Opiskelua arvioidaan jatkuvasti. Opiskelija ja työpaikkakouluttaja käyvät arviointikeskustelu-ja säännöllisesti työn lomassa sekä sovitusti palavereissa. Arviointia työssäoppimisesta suoritetaan myös koko työyhteisössä varsinkin silloin, kun käydään läpi kehittämistehtäviä. Näytön vastaanotto ja sen arviointi toteute-taan yleensä muualla kuin omassa yksikössä ja aina kokeneen työntekijän toimesta. Koko koulutusprosessia, sen edistymistä ja palautetta arvioidaan yhteisissä ohjaus- ja seurantaryhmissä, joihin osallistuu eri toimija-osapuolet (opiskelijan ja ohjaajan edustus, oppisopimustoimisto, oppilaitos, työnantajan edustaja).

Eurokangas Oy Euro-kankaan koulutusoh-jelma oppisopimuksena

*Onnistunut koulutus-malli perustui hyvään ja perusteelliseen suunni-telmaan *Lähes kaikki suorittivat tutkinnon *Tutkinnon suorittajat saivat työtehtävien kannalta hyvää osaamis-ta ja päivittäisen työteh-tävien tekeminen hel-pottui ja varmuus omas-sa toiminnassa lisääntyi

Tutkinnon perusteissa olevia ammattitaitovaa-timuksia sovelletaan yrityksen toimintoihin, jolloin yritys on voimakkaasti mukana. Se kannustaa tutkinnon suorittajia osallistumaan motivoituneesti koulutukseen. Koulutuksen aikana yritys paransi omaa toi-mintaansa koskien asiakaspalvelua uusia tuot-teita ja uusia toimintamalleja. Henkilökunnan taloudellinen osaaminen li-sääntyi. Myös logistiikan tehostumisesta (oike-at toimitukset ja oikeat määrät) saatiin toimin-taan laatua. Koulutuksen järjestäjä on pystynyt sovelta-maan kokemuksia myös muihin yrityskoulu-tuksiin

Asiakas-suuntautuneisuus

63

Organisaatio ja hyvä käytäntö

Miksi Hyvän käytännön kuvaus Mihin

Lähettipirkka Oy, (nykyinen omistaja Jetpak oy) Perehdytys

*Käytäntö on yksinker-tainen ja suoraviivainen

Uusi työntekijä otetaan heti perehdytykseen. Hänelle on vihkonen, jossa on kaikki perustie-dot yrityksestä ja sen toiminta tavoista esitelty lyhyesti. Siitä löytyy tarvittavat yhteystiedot. Uusi työntekijä on vanhemman konkarin mukana 1-2 viikkoa oppimassa käytännössä työtä ja samalla tutustuu työvälineisiin sekä alueeseen. Ennen työn tekemistä yksin hänen kanssaan esimies käy läpi vielä perehdyttämiskaavak-keen, jossa asiat voidaan vielä tarkistaa. Tämän jälkeen tämä kuitataan ja jätetään perustaksi henkilö tietoihin. Toiminnan tavoitteena on saada uusi työnteki-jä heti kotiutumaan ja tuottamaan mahdolli-simman nopeasti. Tehdystä perehdytyksestä saa palautetta hy-vinkin nopeasti, kun uusi työntekijä on hetken toiminut yksin. Häneltä kysytään mitä on puuttunut ja miten voidaan asiaa kehittään. Tämän perustella päivitetään materiaalia. Arviointi tapahtuu vaihtuvuudesta tai henki-löiden tyytyväisyydestä työpaikkaan

Henkilöstö voima-varana

SuomenPosti Oyj (nykyisin Itella Oyj), Viestinvälitys ja logis-tiikkapalvelujen ammat-titutkinto

*Henkilöstöjärjestöjen/kolmikannan edustus mukana koko pilotin rakentamisvaiheen ja toteutuksen ajan. *Yhteinen intressi saada uutta osaamista, joka tukee henkilöstön am-mattitaidon lisäämistä uudella ja nopeasti ke-hittyvällä alalla

Kolmikanta on mukana alusta asti kaikilla tasoilla. Hyvä yhteistyö varmistetaan sekä oppilaitosten että viranomaisten kanssa. Yhteistyön luonne ja merkitys eri tahojen kanssa toteutui: -opiskelun suunnittelussa ja toimintamallien kehittelyssä - ohjausryhmätyöskentelyssä (työnantaja, oppilaitos, henkilöstöjärjestö, oppisopimus-toimisto) Opiskelun tuesta huolehditaan: - yhteiset palautekanavat - verkon hyödyntäminen - yhteinen viestintä - tulosten seuranta sekä toimintamallin ana-lysointi ja kehittäminen

Työelämälähtöisyys ja kumppanuudet

64

LIITE 8

OPPISOPIMUSKOULUTTAJIEN LAATUPALKINTOKILPAILUSSA 2000 - 2008

PALKITUT TYÖNANTAJAORGANISAATIOT

2008 Rinnekoti-Säätiö

Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö/Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut

Securitas Oy, kunniamaininta

Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö, Oppisopimuskeskus

2007

Are Oy

Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä, oppisopimuskeskus

2006

Ruokaravintola Olas (Vuokatin urheiluopisto)

Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutuspalvelut Edukai

2005

Lindström Oy

Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä, oppisopimuskeskus

Sulzer Pumps Finland Oy

Kotkan – Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus

Tampereen kaupungin Koukkuniemen vanhainkoti

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pirkanmaan oppisopimuskeskus

Eurokangas Oy, kunniamaininta

Koulutuskeskus Salpaus, Oppisopimuskoulutus

Lähettipirkka Oy, (nykyisin Jetpak oy) kunniamaininta

Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pirkanmaan oppisopimuskeskus

SuomenPosti Oyj (nykyisin Itella Oyj), kunniamaininta

Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimustoimisto

Boliden Kokkola Oy Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto Outokumpu Stainless Oy Länsi-Lapin ammatti-instituutti

2003 Onninen Oy:n keskusvarasto

Hyvinkään oppisopimustoimisto Työvalmennussäätiö TEKEVÄ

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, oppisopimuskeskus

2001 Fenestra Oy

Savon oppisopimuskeskus Rovaniemen Keskuspesula Oy

Rovaniemen oppisopimustoimisto Helsingin kaupungin rakennusvirasto HKR–Tekniikka, konepajan rakennustekniset palvelut

Helsingin kaupungin opetusvirasto, oppisopimuskeskus

2000 Primalco Oy (nykyisin Altia Oyj)

Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus Taidetyöhuone Oy Snellman (nykyisin Kultaus Oy Snellman)

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

65

66

Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu

on järjestetty vuodesta 2000 lähtien vuosittain.

Kilpailusta on muodostunut tärkeä osa

oppisopimuskoulutuksen jatkuvaa laadun

parantamista ja arviointia.

Tämä julkaisu on jatkoa vuosina 2000 - 2004

palkituista organisaatioista kootulle julkaisulle.

Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailun

ja näiden julkaisujen tavoitteena on kannustaa

työnantajia oppisopimuskoulutuksen

hyödyntämiseen ja hyvien koulutuskäytäntöjen

jakamiseen oppisopimuskouluttajina toimivien

työnantajaorganisaatioiden sekä muiden

toimijoiden kesken.

Laatupalkinnon tavoitteena on myös parantaa

oppisopimuskoulutuksen yleistä tunnettuutta

ja arvostusta.

Julkaisu sisältää

- laatupalkintokilpailun ja ammatillisen

koulutuksen laadunhallinnan esittelyn

- kuvaukset vuosina 2005 - 2008

menestyneiden työnantajien

oppisopimustoiminnasta

- perustelut palkinnon myöntämiselle

- yhteystiedot palkintoa ehdottaneista

oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä,

joilla on keskeinen merkitys erinomaisen

oppisopimuskouluttajan tunnistamisessa ja

laatutyön tukemisessa.

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6

00530 HELSINKI

Puhelin 040 348 7555

www.edu.fi

www.oph.fi