osaaja 1/2015
DESCRIPTION
Oppisopimuskoulutuksen erikoislehti. Mukana myös Tredun oppisopimuskeskus.TRANSCRIPT
Huipputiimi muodostuu huippuyksilöistä
ERKKA WESTERLUND
VIISI AVAINTA MENESTYKSEEN
Mato Valtosen
Oppisopimuksen sidosryhmämedia
1/2015
JULKAISIJASuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry
PÄÄTOIMITTAJAVuorinen AnneKeudan oppisopimuskeskusKultasepänkatu 5, 04250 KERAVAPuh. 050 415 0974, [email protected]
TOIMITUSNEUVOSTOArvola Marianna Tampereen seudun ammattiopisto [email protected]
Koivisto PekkaTurun [email protected]
Lamppu Veli-MattiSuomen Yrittäjä[email protected]
Miettinen Asko [email protected]
Rauhala [email protected]
Viinisalo [email protected] TOIMITUS Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTIPuh. 044 071 1722, [email protected]
ULKOASUN SUUNNITTELU Silva Kärpänoja ja Jenni Ahonen
TAITTO Jenni Ahonen
PAINOPAIKKA Forssa Print, Forssa
JAKELU, TILAUKSET JA OPPISOPIMUSTOIMISTO-JEN OSOITTEENMUUTOKSETViestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 [email protected]
Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.
Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi
Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista!
Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.
4
16
22
3 Pääkirjoitus
3 Toimitus vinkkaa
4 VIERAILIJA: Erkka Westerlund
6 BESÖKARE: Erkka Westerlund8 Nuoret, opiskelkaa!
10 Käsintehtyjen kenkien mestari
13 Maailmanmestarista opettajaksi
14 Boliden rekrytoi uudet työntekijät oppisopimuksella
15 Joka pojan unelma
16 Hyvin sidottu kirja kestää
18 Merkonomista lastenohjaajaksi
20 Opiskelupäivät siirtyivät työpaikalle
21 KOLUMNI
22 En hästtokig tjejs drömyrke
23 Heppahullun toiveammatti
24 Yritysten ovet avautuvat kuuntelemalla
25 PUHEENJOHTAJALTA
26 Tietoa oppisopimus- koulutuksesta
27 Oppisopimustoimistot
OSAAJA 1/2015Sisältö
Oppisopimuskoulutus on tehty asia-kaslähtöisyydestä, työelämälähtöi-syydestä, yhteistyöstä, kustannus-tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Oppisopimuksen asiakkaita ovat sekä opiskelijat että työnantajat.
Työpaikkakouluttajat ovat oppisopimusopiskelijan tärkeä tuki ja turva. Ei kuitenkaan sovi unohtaa koko työyhteisön ja teoriakouluttajan panosta opiskelijan
– olkoonpa nuori tai vanhempi- ohjauksessa, spar-rauksessa, valmentamisessa, kouluttamisessa sekä kaikissa arkisissa kohtaamisissa.
Oppisopimus räätälöidään aina opiskelijan ja työnantajan tarpeiden mukaan, joten asiakas on koko prosessissa toiminnan keskiössä. Mahatma Gandhin viisaat sanat, hiukan mukaellen, sopivat mielestäni erinomaisesti oppisopimukseenkin:
”Asiakas on tärkein vierailija tiloissamme. Hän ei ole meistä riippuvainen. Me olemme riippuvaisia hänestä. Hän ei ole työmme keskeyttäjä. Hän on sen syy. Hän ei ole ulkopuolinen liiketoiminnas-samme. Hän on sen olennainen osa. Me emme tee hänelle palvelusta. Hän tekee meille palveluk-sen antamalla meille mahdollisuuden tehdä niin”. Oppisopimus on asiakaspalvelutyötä, asiakkaan parhaaksi, asiakkaan kanssa ja asiakkaan tar-peiden pohjalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama työssäoppimis-ja oppisopimusuudistuksen me-neillään oleva toimenpideohjelma on mahtava
Mistä oppisopimuskoulutus on tehty?
satsaus. Oppisopimuksen ennakkojakso, nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen samoin kuin työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien valmentamiseen liittyvät uudenlaiset toteutustavat luovat erinomaisen pohjan keväällä 2015 käynnis-tyneelle ESR-rahoitteiselle OpsoDiili -koordinaa-tiohankkeelle. Hankkeen tavoitteena on parantaa valtakunnallisesti oppisopimuksen tunnettuutta, innostaa nuoria oppisopimuskoulutukseen, ke-hittää oppisopimustoiminnan yhteneväiset toi-mintamallit sekä panostaa asiakaslähtöiseen viestintään ja markkinointiin. OpsoDiili -hanke-perheeseen kuuluu koordinaatiohankkeen lisäksi neljä suuraluehanketta, joiden kautta varmiste-taan vuoden 2017 loppuun mennessä oppisopi-mustoiminnan ”uudet tuulet”.
Oppisopimustoimijat muodostavat valtakunnal-lisen huipputiimin. Me kehitämme ja korjaamme toimintaamme sekä kiitämme ja kannustamme toinen toisiamme ja asiakkaitamme huippusuo-rituksiin.
Aurinkoista kesää hyvät Osaaja-lehden lukijat!
Tulevaisuuteen katsovin terveisin,Anne Vuorinen, päätoimittaja
TOIMITUS VINKKAA
Oppisopimuksessa parasta on sen
soveltuminen niin moneen eri ammattiin ja
elämänvaiheeseen.Sane Keskiaho
Oppisopimuksen kaikkia mahdolli-
suuksia ei ole vielä koeteltu.
Onneksi olemme hyvällä polulla.
Veli-Matti Lamppu
Huipputiimin lähtökohtana on huippuyksilöt
TEKSTI Anne Vuorinen • KUVA Vesa Kippola
4 OSAAJA 1 • 2015
VIERAILIJA
Venäjän KHL-jääkiekkoliigassa pelaavan Jokerien päävalmentaja Erkka Westerlundin valmennus perustuu käsitykseen, että yksilöt
tekevät joukkueen. Kuten työelämässäkin, menestyvä työryhmä syntyy vain kun yksilöt yltävät huippusuorituksiin.
ON TIEDETTÄVÄ MITÄ ON TEKEMÄSSÄ 12–vuotiaana valmentamisen aloittaneelle Erkka Westerlundille valmentaminen on kutsumustehtävä.
– Herään jokaiseen uuteen päivään innostuneena. Olen sisäistänyt sen mitä olen tekemässä ja nautin työstäni. Minus-ta tuli oikea valmentaja viisikymppisenä, kun opin tuntemaan itseni paremmin. Tekisi mieleni sanoa, että siihen asti ikään kuin näyttelin valmentajaa. Pelkäsin tap-pioita. Kun oppii elämään itsensä kanssa, on muiden ihmisten tasavertainen koh-taaminen helpompaa. Ei tarvitse kunni-oittaa ketään liikaa ja on varaa kuunnella myös muiden ajatuksia.
RYHMÄN JOHTAMINEN PERUSTUU YKSILÖIDEN JOHTAMISEEN– Aikaisemmin kohtasin joukkueen enem-män ryhmänä. Nykyisin näen pelaajat yksilöinä. Tässä on iso ero. Käyn jokaisen pelaajan kanssa kehityskeskustelun, ja sitten nämä keskustelut siirtyvät päivittäi-seen vuorovaikutukseen.
Harjoittelussa tämä näkyy siten, että pelaajat asettavat itselleen tavoitteita. Har-joitusten jälkeen valmentaja voi keskustel-la pelaajan kanssa siitä, miten tavoitteet toteutuivat.
Yksilöiden kanssa tehty kehittämistyö nostaa myös joukkueen pelaamisen tasoa.
– Pyrkimyksenä on, että omista tavoit-teistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksis-taan tietoiset pelaajat löytävät hyvän yh-teistyön. Tällöin valmentaja voi vetäytyä taustalle ja pelaajat tekevät pelin kentällä.
Yksilökeskeisellä lähestymistavalla val-mentaminen on enemmän tukemista ja joukkueen taustalla kulkemista.
– Meillä on paljon henkisiä voimavaro-ja, joita emme saa käyttöön, koska emme usein tiedosta mahdollisuuksiamme. Tä-mä tarjoaa valmentajalle suuria mahdolli-suuksia auttaa pelaajaa kehittymään.
ITSETUNTEMUS JA ITSENSÄ JOHTAMINEN OVAT YHTEISTYÖN PERUSTA
– Nuorilla ei ole vielä elämänkokemusta. Siksi he eivät usein ymmärrä, miten pal-jon voimavaroja heillä on. Valmentajana haasteenani on auttaa nuorta näkemään oma ainutlaatuinen tilanteensa ja elä-mään täysillä urheilijan elämää.
Urheilussa ja liike-elämässä pätevät sa-
mat lainalaisuudet. Vain ihminen, joka osaa johtaa itseään, voi tehdä rakentavaa yhteistyötä muiden kanssa. Ei voi myös-kään johtaa muita, ellei kykene johta-maan itseään.
– Työelämässä monista tiimeistä ei kas-va huippusuorittajia, koska ryhmän jä-senet eivät tunne itseään eivät-kä siksi pysty rakentavaan yhteistyöhön. Heikko itse-tunto johtaa siihen, et-tei mikään kasva, kun jokainen tekee vain oman roolinsa.
URHEILU VALMENTAA ELÄMÄÄN– Urheilija saa erinomaiset rakennusainekset myöhem-pää elämää ja ammattia varten. Hän käy läpi erilaisia tunnetiloja
– voittoja ja tappioita, alamäkiä ja huip-puhetkiä. Urheilijan pitää kehittää koko ajan itseään ja miettiä, miten voisi tehdä asioita paremmin. Näin nuori voi saada sellaisia henkisiä voimavaroja, joita nor-maalisti saamme vasta keski-iässä. Tämä antaa hyvän perustan jatkokoulutukselle. Sanoisin, että urheilu-uran jälkeen ihmi-nen on valmis millaisiin haasteisiin tahan-sa elämässä.
HYVÄN JOUKKUEEN KOKOAMINENWesterlund kokosi nuorempana joukkuet-ta usein katsomalla pistepörssiä.
– Joukkuetta rakennettaessa lähtökoh-tana on löytää sellaisia pelaajia, jotka tie-tävät miksi he urheilevat ja mitä he ur-heilulta haluavat. Tällaiset pelaajat ovat itseohjautuvia ja osaavat elää 24 tuntia vuorokaudessa niin kuin urheilijan pitää.
On löydettävä sellaiset kokoonpanot, joissa erilainen osaaminen on
tasapainossa. Joukkuetta aja-tellen on tärkeää, että sii-
nä on riittävän vahva ja terve ydin. Pelaajat tun-tevat itsensä ja johtavat itseään. Kun tällaisia pelaajia on riittävästi, kasvaa heidän ympä-
rilleen vahva tiimi. Mut-ta jos ydin on heikko, niin
joukkue ei lähde kasvuun.
OPPISOPIMUSKOULUTUS– Minulla ei ole kovin paljon kokemusta oppisopimuskoulutuksesta, vaikka olen-kin toiminut oppisopimuksella kouluttau-tuneen valmentajan mentorina. Minusta oppisopimus on erinomainen tapa kou-luttaa, koska opiskelu toteutuu työelämä-lähtöisesti tekemällä oikeita työtehtäviä.
Yritysten näkökulmasta nuorten rek-rytointi oppisopimuskoulutukseen an-taa mahdollisuuden nähdä, miten nuoren osaaminen kehittyy ja miten nuori kasvaa työyhteisön jäseneksi. Näin voidaan ra-kentaa sitä tervettä ydintä, jonka varaan huipputiimit rakentuvat.
Monista tiimeistä ei kasva huippusuorittajia, koska ryhmän jä-senet eivät tun-
ne itseään.
• Suomen nuorten jääkiekkomaa-joukkueen päävalmentaja kausina 1988–1989 ja 2001–2003.
• Alle18-vuotiaiden jääkiekkomaa-joukkueen päävalmentaja kaudella 1996–1997.
• Miesten maajoukkueen päävalmen-taja marraskuusta 2004 vuoden 2007 jääkiekon maailmanmes-taruuskilpailuihin asti. Nykyinen,
vuoden mittainen pesti alkoi kesä-kuussa 2013.
• Suomen urheiluopiston rehtori vuo-den 2007 alusta.
• Suomen Jääkiekkoliiton valmen-nusvaliokunnan puheenjohtaja vuonna 2007.
• Vuonna 2010 aloittaneen Huippu-urheilun muutostyöryhmän jäsen.
ERKKA WESTERLUND
OSAAJA 1 • 2015 5
Erkka Westerlund är huvudtränare för Jokerit,
som spelar i den ryska ishockeyligan KHL. Han utgår i sin coachning från tanken att
det är individerna som gör laget. Precis som i arbetslivet
kan ett team nå framgång endast då individerna i
teamet presterar toppresultat.TEXT Anne Vuorinen • BILD Vesa Kippola
Ett toppteam består av toppindivider
DET GÄLLER ATT VETA VAD MAN HÅLLER PÅ MEDFör Erkka Westerlund, som inledde sin karriär som tränare vid 12 års ålder, är coachningen ett kall.
– Jag ser fram emot varje ny dag med iver. Jag har verkligen tagit till mig vad jag gör, och jag njuter av mitt arbe-te. En riktig tränare blev jag först efter att jag fyllt femtio, då jag började lära känna mig själv bättre. Det känns som att min roll som tränare före det var precis det – bara en roll. Jag var rädd för att förlora. När man lär sig att leva med sig själv är det mycket lättare att behandla andra människor på ett jäm-likt sätt. Man behöver inte respekte-ra någon överdrivet mycket, samtidigt som man har råd att lyssna på vad an-dra tycker och tänker.
ATT LEDA EN GRUPP INNEBÄR ATT LEDA INDIVIDER– Tidigare behandlade jag laget mer som en grupp. Nuförtiden betraktar jag alla
spelare som individer. Det är två helt skilda synsätt. Jag har ett utvecklingssam-tal med varje spelare, och dessa samtal återspeglar sig sedan i den vardagliga kommunikationen.
I träningen syns det här konkret ge-
nom att spelarna sätter upp mål för sig själva. Efter träningspassen kan träna-ren diskutera med de enskilda spelar-na om hur deras mål uppfylldes.
Utvecklingsarbetet på individuell nivå höjer också nivån på lagspelet.
– Målsättningen är att spelarna är medvetna om sina egna mål, styrkor och svagheter och att de hittar ett bra sätt att samarbeta. Då kan tränaren sti-ga åt sidan och låta spelarna sköta spe-let i rinken.
Coachning utifrån en individfoku-serad approach handlar mer om att ge stöd och följa med laget i bakgrunden.
– Vi har stora psykiska resurser som vi ofta inte förmår använda på grund av att vi inte är medvetna om våra möjligheter. Detta ger tränaren stora
möjligheter att hjälpa sina spelare att ut-vecklas.
SAMARBETE BYGGER PÅ FÖRMÅGAN ATT KÄNNA OCH LEDA SIG SJÄLV– Ungdomar saknar livserfarenhet. Därför
6 OSAAJA 1 • 2015
BESÖKARE
förstår de ofta inte hur mycket resurser de har. Som tränare ser jag det som min utmaning att hjälpa ungdomarna att inse sin egen, unika situation och leva sitt liv som idrottare fullt ut.
Inom idrotten gäller samma lagbun-denheter som i affärslivet. Endast en människa som kan leda sig själv kan sam-arbeta konstruktivt med andra. Man kan inte heller leda andra förrän man klarar av att leda sig själv.
– Det finns många team i arbetslivet som inte når topprestationer på grund av att medlemmarna i teamet inte känner sig själva och därför inte kan samarbe-ta konstruktivt. Dålig självkänsla leder till nolltillväxt på alla fronter, i och med att var och en endast utför sin egen roll.
IDROTT GER COACHNING FÖR LIVET– Idrottare får en utmärkt grund för sitt senare liv och yrke. De går igenom flera olika känslotillstånd – vinst och förlust, nedgångar och toppar. Idrottarna måste hela tiden utveckla sig själva och begrun-da hur de kunde göra saker och ting bätt-re. På så sätt kan en ung person få sådana psykiska resurser som andra människor normalt får först i medelåldern. Det här ger ett bra underlag för vidareutbildning. Jag vill påstå att efter en idrottskarriär är en människa redo att möta vilka utma-ningar som helst i livet.
HUR SAMLA IHOP ETT BRA LAGNär Westerlund var yngre brukade han
ofta samla ihop ett lag genom att studera poängbörsen.
– När man bygger upp ett lag börjar man med att söka fram sådana spelare som vet varför de idrottar och vad de vill ha ut av idrotten. Dessa spelare är själv-styrande och kan leva som en idrottare ska leva dygnet runt.
Det gäller att hitta sammansättning-ar där olika typer av kunnande är i ba-lans. Med tanke på laget är det viktigt att kärnan är sund och tillräckligt stark. Spe-larna känner sig själva och leder sig själ-va. Då man lyckas hitta tillräckligt många sådana spelare växer det fram ett starkt team kring dem. Men om kärnan är svag uppstår inget team.
LÄROAVTALSUTBILDNING– Jag har inte så mycket erfarenhet av läro-avtalsutbildning, trots att jag har fungerat som mentor för en tränare som utbildat sig genom läroavtal. Jag tycker att lä-roavtal är en utmärkt utbildningsform, eftersom studierna utgår från arbetslivet och den studerande får utföra verkliga arbetsuppgifter.
Ur företagens synvinkel ger rekryte-ringen av unga till läroavtalsutbildning en möjlighet att se hur den ungas kom-petens utvecklas och hur han eller hon stegvis blir en medlem av arbetsgemen-skapen. Då kan man bygga den sunda kärnan, kring vilken toppteamen börjar växa fram.
• Huvudtränare för Finlands junior-landslag i ishockey säsongerna 1988–1989 och 2001–2003.
• Huvudtränare för ishockeylandsla-get för under 18-åringar säsongen 1996–1997.
• Huvudtränare för herrarnas landslag från november 2004 till ishockey-VM 2007. Det nuvarande
arbetsavtalet på ett år började i juni 2013.
• Rektor för Finska idrottsinstitutet från början av 2007.
• Ordförande för träningsutskottet vid Finska ishockeyförbundet år 2007.
• Medlem i en arbetsgrupp som ska genomföra en förändring inom toppidrotten, tillsatt år 2010.
ERKKA WESTERLUND
OSAAJA 1 • 2015 7
Hullut vievät maailmaa eteenpäin, viisaat pitävät sitä vain pystyssä.
8 OSAAJA 1 • 2015
Mato Valtosella on näyttöjä siitä, että luovuudella ja rohkeudella voi menestyä ja saavuttaa mainetta, mutta silti hän teroittaa omille lapsilleen opiskelun tärkeyttä.
TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen
Nuoret, opiskelkaa!
BÄNDIHOMMAT täyttivät Mato Valtosen nuoruuden eikä kou-lunkäynnille jäänyt aikaa. Se on harmittanut häntä myöhemmin,
vaikkei se ole estänyt häntä pärjäämästä elämässä.
– Yleissivistystä on hankittu matkustele-malla, lukemalla ja olemalla avoin uusille asioille. Mutta jos nyt saisin tehdä jotain toisin, kävisin koulut loppuun. Omia lap-sia patistan koulunkäyntiin, sillä Suomes-sa tutkinnolla ja todistuksilla on merkitys-tä. Etenkin, kun työllisyystilanne kiristyy koko ajan. Tutkinto takataskussa auttaa töiden saamisessa huomattavasti, Valto-nen pohtii.
KOHTI MAHDOTONTA– Hullut vievät maailmaa eteenpäin, viisaat
pitävät sitä vain pystyssä, Valtonen toteaa.Sleepy Sleeperseihin yhdistetään hel-
posti sanat luovuus ja hulluus, mutta Val-toselle se on aina tarkoittanut enemmän-kin uteliaisuutta.
– Minulta kysytään vieläkin, miten saimme puna-armeijan kuoron Leningrad Cowboysien kanssa keikalle. Me kysyim-me. Niin yksinkertaista se oli.
Valtonen haastaakin esittämään roh-keasti kysymyksiä ja menemään kohti mahdotonta.
– Arvatkaa kuinka monta kertaa kuulin sanan mahdotonta, kun lähdimme hake-maan yhteistyötä venäläisen kuoron kans-sa. Se on ihan hullua, meille sanottiin. Se on täysin mahdoton ajatus. Maailman ar-vostetuin kuoro ja te tuollaisia tötteröpäi-tä. Mutta niin siitä vaan tuli mahdollista.
Miksi me emme uskalla kysyä, kyseen-alaistaa ja muuttaa asioita? Valtosen mie-lestä yksi syy on laiskuus.
– Muutos vaatii, että jonkun on tehtävä jotain. Se taas vaatii sitä, että laiskuuden yli on hypättävä. Toinen syy löytyy rutii-neista ja niihin takertumisesta.
Rutiinien rikkomisen voi hänen mu-
kaansa aloittaa vaikkapa siten, että juo aa-mukahvinsa kotona eri tuolissa kuin taval-lisesti tai tulee töihin uutta reittiä pitkin.
KEIKKABUSSIIN YHTEISPELIÄ OPETTELEMAANMato Valtoselle liike on aina ollut tärke- ämpää kuin pohtiminen.
– Asiat jäävät helposti tekemättä, jos niitä pohtii kauan. Minä innostun ajatuk-sesta ja mietin siinä tekemisen vauhdissa kannattaako tätä tehdä ja miten tämä pi-täisi tehdä.
Tällainen lähestymistapa vaatii roh-keutta lopettaa hankkeet, jotka eivät toi-mi ja kykyä tehdä korjausliikkeitä matkan varrella.
Valtosen kokemuksen mukaan 60 pro-senttia jutuista paljastuu hölmöiksi, 30 prosenttia on sellaisia, joista pienellä kor-jauksella voi saada valjun tuloksen ja vain
10 prosenttia onnistuu suunnitellusti.Menestys lähtee halusta menestyä
ja onnistua. Toinen tärkeä edellytys on se, että osaa koota oikeat joukot ympä-rilleen.
– En ole erityisen hyvä missään mut-ta olen hyvä yllyttämään ja keräämään osaavan jengin. Laitan usein jutun liik-keelle ja hyppään itse kyydistä pois.
Mutta hyvästäkään jengistä ei ole hyö-tyä, jos se ei osaa toimia yhdessä.
Tätä yhdessä tekemistä voisi mennä harjoittelemaan vaikkapa Popedan keik-kabussiin. Valtosen mukaan se on todelli-nen sosiaalinen kurssi, kun koko ajan ol-laan naamatusten; keikkabussissa, lavalla, hotellissa. Jos alat rähistä bussissa, se nä-kyy fiiliksessä illalla. Pitää purra hampai-ta ja niellä, jotta duuni saadaan hoidet-tua hyvin. Seuraavana päivänä riidat on useimmiten unohdettu.
EROTTUMINENTästä meillä on Suomessa hyviä esimerkkejä: Duudson, joulupukki, muumi, saappaanheitto, Leningrad Cowboys, Angry Birds jne. Tavallinen laivamoottorikin jää mieleen, jos se on maalattu hauskalla tavalla.
ROHKEUSErottautuminen vaatii rohkeutta teh-dä jotain uudella ja erilaisella tavalla.
MUUTOSMaailma muuttuu kovaa vauhtia ja meidän on sopeuduttava muutok-seen. Jos haluamme olla kilpailussa mukana, asiat on tehtävä nyt.
OTA RISKEJÄIhmiset pelkäävät epäonnistu-mista. Jos lähdemme tekemään uusia asioita, se tarkoittaa, et-tä uskallamme ottaa riskejä.
KYSEENALAISTAMeidän tulee jatkuvasti kyseenalais-taa kaikki mahdollinen ja miettiä, miten sen voisi tehdä toisin. Kyseen-alaistamista voi myös kokeilla niin, että suupielet ovat edes pikkaisen ylöspäin eli lähdetään rohkeasti hakemaan positiivisia ratkaisuja.
Ei tää niin vakavaa ole.
MENESTYKSEN 5 AVAINTA
OSAAJA 1 • 2015 9
Kemistä kotoisin oleva Sanna Palosaari on tehnyt käsintehtyjä kenkiä kuninkaallisille ja poptähdille. Hän oppi kengäntekemisen
taidon Lontoon vanhimmassa ja arvostetuimmassa yrityksessä oppisopimuksella.
TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Ben Watts
Käsintehtyjen kenkien mestari
10 OSAAJA 1 • 2015
K UN SANNA PALOSAARI teki ensimmäisen kenkäparinsa Kuo-pion käsi- ja taideteollisuusoppi-laitoksessa syntyi rakkaussuhde,
joka on kestänyt jo yli 20 vuotta. – Minusta piti tulla tekstiilitaiteilija,
mutta toisin kävi, hän naureskelee.Palosaari haki oppisopimuspaikkaa
Lontoosta valmistumisensa jälkeen, sillä hän halusi oppia kengäntekemisen kun-nolla ja siihen Lontoo on paras paikka.
– Olin opiskeluaikanani muutaman kuu-kauden Lontoossa työharjoittelussa kenkä-suunnittelija Heidi Raikamon yrityksessä ja se vahvisti haluani tulla tänne takaisin.
Palosaari postitti työhakemuksia usei-siin kenkäalan yrityksiin. Ensimmäinen vastaus tuli John Lobb Ltd:ltä. Lähes kak-sisataa vuotta vanha yritys tekee kenkiä muun muassa Englannin kuninkaallisil-le, poptähdille ja muille maailman raha-rikkaille.
SINNIKKYYDELLÄ MESTARIN OPPIINKaksi ensimmäistä vuotta Palosaari leikkasi kenkiin tarvittavaa nahkaa, sillä herra Lobbin mielestä nainen ei sopinut kengäntekijäksi.
– Jälkeenpäin ajatellen se oli hyvää op-pia myös tulevaan. Valmistin kaikki mate-riaalit kengäntekijöille. Samalla tutustuin eri materiaaleihin ja opin käsittelemään niitä.
Samaan aikaan Palosaari kävi iltakurs-seilla opiskelemassa kengäntekemistä.
– Kun sain kengät valmiiksi, näytin ne herra Lobbille ja kysyin kelpaako?
Sinnikkyys palkittiin ja nuori nainen sai opettajakseen vanhan kengäntekijä-mestari Ronin.
Palosaaren oppisopimus kesti kaik- kiaan viisi ja puoli vuotta. Sinä aikana Ron jäi eläkkeelle ja mestariksi vaihtui Marcus.
– Oppiminen oli hidasta etenkin alussa. Istuin mestarin vieressä ja opettelin kä-destä pitäen kengän valmistuksen.
Palosaari opetteli kaiken työkalujen käytöstä ja veitsien teroituksesta itse ken-kien valmistukseen. Vapaa-aikanaan hän etsi työkaluja kirpputoreilta ja vanhoilta kengäntekijöiltä. Markkinoilla on myös
uusia työkaluja, mutta hänestä vanhat työkalut ovat parempia ja laadukkaampia kuin uudet.
KENGÄT KUNINGATAR ELISABETHILLEPalosaari vei jokaisen valmistamansa kenkäparin tarkastettavaksi herra Lobbil-le, joka arvosteli kengät yhdessä mestarin kanssa.
– Tein kolme vuotta pelkkiä harjoitus-kenkiä, ennen kuin sain tehdä ensimmäi-sen asiakastyöni.
Siitä seuraavat kaksi vuotta hän teki asiakastöitä samassa huoneessa Marcuk-sen kanssa, joka auttoi, aina kun tuli kink-kinen paikka.
Sanna muistaa vieläkin, miltä ensim-mäisen asiakastyön tekeminen tuntui. Kä-sityönä tehty kenkäpari Lobbilla nimittäin maksaa vähintään 4 000 euroa ja asiakas-kaan ei ollut kuka tahansa.
– Ensimmäiset kaksi paria kenkiä mi-nulta tilasi Englannin kuningatar Elisabet. Toiset niistä olivat nauhalliset, beiget kä-velykengät ja toiset olivat kumipohjaiset.
Sen jälkeen Sanna on tehnyt lukuisia kenkiä kuuluisuuksille ja kuninkaallisille ympäri maailmaa.
– Kenkien tekeminen tuntuu edelleen yhtä hienolta kuin parikymmentä vuot-ta sitten.
Nykyisin freelancerina työskentele-vä Palosaari tekee töitä kotoa käsin sekä Lobbille että eräälle toiselle arvostetulle kenkäyritykselle.
OSAAJA 1 • 2015 11
En usko, että olisin oppinut näin hyväksi
tekijäksi ilman oppisopimusta.
PITKÄ PROSESSIJos haluaa käsintehdyt kengät, kannat-taa varautua jopa yhdeksän kuukauden odotukseen. Yhdessä kengässä on monta vaihetta ja monen ihmisen työ-tunnit. Kun asiakas on valinnut mallin ja materiaalin, otetaan jalasta mitat lestiä varten. Kun puulesti on tehty, siirtyy työ kaavantekijälle. Sen jälkeen ommellaan päälliset yhteen ja kasataan paketti kengäntekijälle. Kengäntekijän tehtävänä on muotoilla kenkä lestin päälle. Se tarkoittaa kannan rakenta-mista ja pohjan ja päällisen ompelemis-
ta yhteen. Kaikki tehdään käsin. Myös hamppulanka, jolla kenkä ommellaan, on Sannan käsin tekemä.
Valmis kenkä lähetetään Lobbille, jossa se kiillotetaan ja viimeistellään. Vasta sitten se lähetetään asiakkaalle.
Lobbin kellarissa on 20 000 kenkäles-tiä säilössä.
Ennen lasten syntymää Palosaari te-ki kaksi kenkäparia viikossa. Nykyisin, kun työpäivät ovat lyhyempiä, viikossa syntyy yksi pari miesten kenkiä.
KENKIÄ TÄYTYY HUOLTAASuurin ero valmiskenkien ja käsinteh-tyjen kenkien välillä on istuvuus. Ja tie-tenkin kestävyys. Palosaari muistuttaa, että kenkiä täytyy huoltaa hyvin. Niihin pitää laittaa lepolestit ja niiden pitää muistaa antaa kuivua.
Vaikka Lobbin kengät ovat monen kukkaron ulottumattomissa, eivät kaik-ki kenkiä tilaavat ole rikkaita. Palosaaren mukaan asiakkaissa on paljon sellaisia, joiden haaveena on saada käsintehdyt kengät ja niihin on säästetty vuosia.
– Kengät ovat osa pukeutumista ja mo-ni maksaa mieluusti laadusta, mestari toteaa.
12 OSAAJA 1 • 2015
Suomalainen floristiikka
pärjää hyvin kansainvälisessä
vertailussa.
JOHANNA KOURUSUON (os. Laakso-nen) valmistautumista St. Gallenin maailmanmestaruuskilpailuihin seurattiin Osaajassa 3/2002 ja 1/2003.
Lehden seuraavassa numerossa (2/2003) sitten iloittiin siitä, että hän oli voittanut kultamitalin. Nyt Johanna kertoo elämäs-tään ennen ja jälkeen maailmanmesta-ruuden.
TIE MAAILMANMESTARUUSKISOIHIN – Suoritin ammattikoulussa puutarhurin perustutkinnon. Sen jälkeen pääsin pätkä-töihin kukkakauppa Katariinaan Kaarinan kaupungissa. Omistaja ehdotti minulle floristin ammattitutkinnon suorittamista oppisopimuksella. Näin voisin työskennel-lä kaupassa kokoaikaisesti, Johanna kertoo.
– Eräänä päivänä koulun opettaja soitti minulle ja kysyi syntymäaikaani.
Myöhemmin ilmeni, että opettaja halu-si Johannan lähtevän ammattitaitokilpailui-hin. Tästä seurasi kaksi työntäyteistä vuot-ta. Floristin työ oli Johannalle tärkein asia elämässä. Tänä päivänä lasten asiat mene-vät kuitenkin sen edelle.
SUOMALAINEN FLORISTIIKKA PÄRJÄÄ MAAILMALLAJohanna sai Sveitsissä tutustua muualla maailmassa tehtävään floristin työhön.
– Suomalainen floristiikka pärjää hyvin kansainvälisessä vertailussa.
Tästä yhtenä esimerkkinä on oppisopi-muksella floristiksi opiskellut Tanja Kokkonen, joka sai pronssimitalin Soulin Taito-olympialaisissa vuonna 2002.
– Meillä kukkia arvostetaan ja taiteellinen
Maailmanmestarista opettajaksi
laatu korvaa määrän. Esimerkiksi maail-manmestaruuskilpailussa aasialainen kil-pakumppanini peitti asustesomistuksessa koko ihmisen kukkiin.
OLIKO MAAILMANMESTARUUDESTA HYÖTYÄ?Maailmanmestaruudesta on ollut hyötyä. Jo pelkkä kilpailuun osallistuminen ja sii-hen valmentautuminen oli ainutlaatuinen kokemus.
– Oli hienoa olla mukana 43 suomalaisen kilpailijan jou-kossa. Viime vuonna oli kulunut 10 vuotta kilpai-luista ja meillä oli juhla-tapaaminen, johon osal-listui parikymmentä kilpakumppaniani. Mei-tä yhdisti yrittäjyys. Monet olivat perustaneet yrityksen tai olivat esimiesasemassa.
Menestys toi myös lisää itseluot-tamusta.
– Tiedän, että osaan työni hyvin. Työllis-tymisen kannalta mestaruudesta oli myös etua. Minua pyydettiin Forssan ammatil-lisen aikuiskoulutuskeskuksen Turun toi-mipisteeseen (FAK) pitämään kursseja, Jo-hanna kertoo.
KAIKEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PITÄISI OLLA OPPISOPIMUSTAJohanna on havainnut, että oppisopimus-koulutettavien ja työharjoittelijoiden välil-lä on eroa erityisesti asiakaspalvelussa.
– Oppisopimuksessa näkee miten muut
työntekijät suhtautuvat asiakkaisiin. Kun asiakas hankkii kukkia esimerkiksi hauta-jaisiin, täytyy pystyä säilyttämään ammat-timaisuus niin, että asiat tulee hoidettua, mutta asiakkaan pitää myös kokea, että hänen surunsa tulee vastaanotetuksi.
Näitä asioita ei Johannan mielestä opi-ta koulussa vaan aidoissa työtilanteissa.
ELÄMÄ KULTAMITALIN JÄLKEENKilpailujen jälkeen Johanna tunsi
olonsa aluksi tyhjäksi. Tämä oli luonnollista, koska kahden
vuoden valmentautuminen oli täyttänyt koko elämän.
Johanna työskenteli nelisen vuotta kukkakau-passa. Sen jälkeen hän pe-rusti perheen ja omistau-
tui kodille. Viimeisten kolmen vuoden
aikana hän on käynyt opetta-massa FAK:n Turun toimipisteessä flo-
ristiikan alkeita iltakursseina ja puutar-hanhoitoa kodinhoitajille.
– Pidän opettamisesta ja lähden ehkä erikoistumaan siihen suuntaan, hän poh-diskelee ollessaan nyt palaamassa täysiai-kaisesti työelämään.
Ammatillinen koulutus saa Johannas-ta erinomaisen opettajan, joka rakastaa työtään ja on ammatistaan terveesti yl-peä.Haastattelun perusteella syntyy vai-kutelma, että Johannasta ammatillinen koulutus saa erinomaisen opettajan, joka rakastaa työtään ja on ammatistaan ter-veesti ylpeä.
TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo
OSAAJA 1 • 2015 13
TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo
HARJAVALLAN kupari ja nikkeli-sulattamon henkilöstöpäällikkö Reija Salminen ja oppisopimus-koulutuksesta vastaava johdon
assistentti Eeva Lindgren kehuvat oppi-sopimuskoulutusta erinomaiseksi rekry-tointimenetelmäksi.
–Meillä on hyvä maine ja tänne hakeevuosittain runsaasti enemmän oppisopi-mukseen kuin otamme. Osa hakijoista on sellaisia, joilla on jo vakituinen työsuhde.
Viime vuonna hakijoita oli 400. Boli-denillä lähdetäänkin siitä, että jos oppiso-pimusopiskelija hoitaa hommansa hyvin, niin hänet palkataan koulutuksen jäl-keen vakituiseksi. Nykyisistä työntekijöis-tä 102 on tullut taloon oppisopimuksella.
Oppisopimusopiskelijat saavat samaa palkkaa kuin muutkin työntekijät.
– Koulutuksen jälkeen he voivat ansaitaenemmän, koska oppiaikanaan he kiertä-vät eri kohteissa ja osaavat hoitaa useam-pia työpisteitä. Moniosaajille maksetaan enemmän.
– Oppisopimuskoulutettavat rekrytoi-daan huolella. Me haastattelemme heidät ja nykyisin olemme jo usein samaa miel-tä hakijoista, Salminen ja Lindgren sano-vat hymyssä suin. Hakijat käyvät myös so-veltuvuustestissä.
– Lähdemme siitä, että rekrytoimmenuoria aikuisia, joilla jo on jokin toisen asteen ammatillinen tutkinto. Työproses-simme on sen verran vaativaa, ettei sii-hen voi laittaa kokemattomia ihmisiä.
AINUTLAATUINEN TUOTANTOPROSESSI
– Meillä suoritetaan metallien jalostuksenammattitutkinto. Käytännössä opetam-me puolet myös tietopuolisesta koulu-tuksesta. Lisäksi meillä on vuosittaintekniikan erikoisammattitutkintoa oppi-sopimuksena suorittavia, jotka tähtäävättyönjohdollisiin tehtäviin.
Boliden rekrytoi uudet työntekijät oppisopimuksella
Koulutustarkastaja Juha Nurmi ja johdon assistentti Eeva Lind-gren työmaakierroksella.
Käytännön prosessinhoitoa ei voi op-pia muualla kuin Harjavallan tehtaalla.
– Tuotantoprosessimme on ainutlaatui-nen ja oppisopimuksella haluamme siir-tää vanhojen työntekijöiden hiljaista tie-toa uusille tulokkaille.
Prosessissa käytetään niin sanottua Flash Smelt eli liekkisulatusta. Se on Har-javallan tehtailla 70 vuotta sitten tehty in-novaatio, joka toimii edelleen.
TOIMINNAN VAKAUS HELPOTTAA OPPISOPIMUSKOULUTUSTAHarjavallan tehdas on nyt osa ruotsalais-ta Boliden–konsernia. Tehtaan markkinat ovat Euroopassa, eikä toiminta ole riippuvainen kotimaan markkinoiden kehityksestä.
Vienti on vetänyt hyvin ja tehdas miet-tiikin uusia investointeja.
– Oppisopimuskoulutus tarvitsee joh-don tuen. Aina ei ole ollut näin, sanovat Eeva Lindgren, Reijo Salminen ja koulu-tustarkastaja Juha Nurmi, joka on ollut mukana kehittämässä Bolidenin oppiso-pimuskoulutusta vuosien ajan.
– Näin isossa yrityksessä tulee olla joku,joka huolehtii oppisopimuskoulutukses-ta kokonaisuutena.
Lindgren kertoo, että hän on muka-na rekrytoimassa opiskelijoita, osallistuu koulutuksen suunnitteluun yhdessä Win-novan opettajien kanssa ja seuraa kaikki-en opiskelijoiden edistymistä.
– Jos joku näyttää jymähtävän paikoil-leen, käyn avittamassa, hän sanoo.
– On hienoa olla opiskelijoiden tukena,kun he rakentavat työuraansa meillä.
OPPISOPIMUSOPISKELIJOIDEN REKRYTOINNILLA KORVATAAN ELÄKKEELLE POISTUVIAHarjavallan tehdas on ottanut vuosittain noin 15–20 uutta oppisopimuskoulutet-tavaa. Eläköityvien määrä laskee lähi-vuosina. Tämä tulee näkymään myös rekrytoinneissa.
– Olemme mukana monissa koulutus-hankkeissa tietopuolisesta koulutukses-ta vastaavan Winnovan kanssa. Otamme tänne peruskoulusta TET–harjoittelijoita, sekä tarjoamme korkeakoulujen opiskeli-joille kesätyöpaikkoja ja mahdollisuuksia tehdä opinnäytetyönsä meille. Kaikki tä-mä palvelee myös rekrytointiamme. Us-komme, että jalostamomme tulevaisuus on valoisa, sanovat Salminen ja Lindgren.
• perustettu vuonna 1936• tuotteet: kupari, kulta ja hopea• henkilöstön keskivahvuus 391
BOLIDENIN AVAINTIETOJA VUODELTA 2013
Harjavallan kupari- ja nikkelisulattamon nykyisistä työntekijöistä 102 on tullut taloon oppisopimuksella.
14 OSAAJA 1 • 2015
Koulutuksesta nostetta omalle yritykselle
Koirakahvila Vainun nuori yrittäjä Sari Kananen lähti pari vuotta sitten opiskelemaan yrittäjän ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksella. Koulutuksesta hän sai paitsi osaamista ja tutkintotodistuksen, myös uutta nostetta omalle liiketoiminnalleen.
OMAN YRITYKSEN perustaminen oli ollut Sari Kanasen haaveena jo lapsesta saakka. Kun hän lop-
puvuodesta 2011 otti osaa yrityskurssille, myös idea koirakahvilan perustamisesta sai alkunsa. Jo muutaman kuukauden kuluttua vietettiin avajaisia Tampereen keskustassa.
– Yrityksen toimittua reilun vuoden, tajusin että jotain oli tehtävä. Toiminta ei sellaisenaan ollut tarpeeksi kannatta-vaa. Muutin ensin parempiin toimitiloihin ja aloitin yrittäjän oppisopimuskoulu-tuksen Tampereen seudun ammatti-opisto Tredussa, Sari kertoo yrityksensä taustoista.
– Tredun oppisopimuskoulutusta minulle suositteli eräs yrittäjäystäväni, ja täytyy kyllä sanoa, että hetkeäkään ei ole tarvinnut sitä päätöstä katua, Sari sanoo.
LIIKEIDEAN TERÄVÖITTÄMISTÄ OPINTOJEN AVULLASarin opintojen myötä myös Koirakahvila Vainun toiminnan kehittäminen on ottanut isoja askelia eteenpäin.
– Minulle yrittäjän oppisopimuskoulutus on toiminut eteenpäin viejänä. Kun tekee töitä itselleen, ei ole kukaan ulkopuolinen potkimassa eteenpäin. Koulutuksessa teimme muun muassa liiketoimintasuun-nitelman uusiksi, mikä oli todella hyvä
asia, sillä se haastoi ajattelemaan yrityksen toimintaa täysin uudesta näkökulmasta, Sari kertoo.
Myös muut yrityksen kehittämisideat saivat pontta oppisopimuskoulutuksesta. Koirakahvila Vainussa aloitti oheispalve-luina mm. koiraparkki ja koiratarvikkei-den kirpputori. Myös uudet tilat antavat paremmat puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiselle.
– Lyhyesti sanottuna ilman oppisopimus-koulutusta en olisi tässä nyt, Sari tiivistää tunnelmiaan.
RAPSUTTELUSEURAA JA JUTTUKAVEREITAKoirakahvila Vainussa käy paljon kanta-asiakkaita niin koirien kera kuin ilmankin. Kahvilassa on välitön ja lämmin ilmapiiri,
sinne on helppo tulla ja löytää juttuseuraa.– Eläimen läsnäolo on monelle asiak-
kaalleni yhdistävä tekijä, ja siitä on myös helppo aloittaa jutustelu ventovieraankin kanssa. Ja vaikka ei tulisikaan hakemaan juttuseuraa, niin rapsuttelukavereita täältä ainakin löytyy, Sari nauraa.
Suomessa ei Koirakahvila Vainun kaltai-sia kuppiloita ole vielä kovinkaan montaa, joten paikka kiinnostaa myös turisteja. Tämän Sari Kananen on myös oppinut ot-tamaan huomioon liiketoimintaa kehittäes-sään oppisopimuskoulutuksensa myötä.
– Kaiken kaikkiaan oppisopimuskoulutus oli minulle ja yritykselleni todella hyödylli-nen. Sain kehittää yrityksen lisäksi itseäni, sain osaamista ja todistuksen, ja ennen kaikkea varmuutta ja lisämotivaatiota yrit-tämiseen, Sari kertoo tyytyväisenä.
Sari Kanasen Koirakahvila Vainu sijaitsee Tampereen Satamakadulla.
TREDUN TEKSTIT & KUVAT Sanna Heino
Pirkanmaan Osuuskauppa palkkasi viime syksynä 13 uutta työntekijää opiskelemaan kokiksi oppisopimuksella. Nyt ryhmäläiset kiertävät eri ravintoloissa Pirkanmaalla saaden monipuolista työkokemusta sekä koulutuksen uuteen ammattiin.
Oppisopimuksella vahvistusta keittiöihin
PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN idea oppisopimuskouluttajaksi ryhty-misestä syntyi oikeastaan omasta
tarpeesta, osaavien keittiötyöntekijöiden pulasta. POK:n oppisopimusryhmän vastaa-van työpaikkakouluttajan, keittiöpäällikkö Riina Ojansivun mukaan oppisopimusryh-mään haettiin hyviä ja motivoituneita opis-kelijoita rekrytointikampanjan keinoin sekä yhteistyössä Tampereen seudun ammat-tiopisto Tredun oppisopimuskeskuksen kanssa.
– Meillä oli ilmoitukset mol.fi-sivuilla, Facebookissa, sanomalehdessä sekä tietysti POK:n sisäisessä hakupalvelussa. Yritimme levittää sanaa mahdollisimman montaa kanavaa pitkin, Ojansivu kertoo.
Marraskuussa 2014 aloitettuun hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon oppisopimuskoulutukseen valittiin lopulta kolme henkilöä talon sisältä ja 10 avoimen haun perusteella. Myös 21-vuotias Inka Niit-tyoja aloitti työskentelyn ja uuden ammatin opiskelun oppisopimuksella loppuvuodesta.
– Minulle tämä koulutusmuoto sopii aivan täydellisesti, sillä tykkään oppia tekemällä, Niittyoja kertoo kokemuksiaan ensimmäi-sen puolen vuoden jälkeen.
– Oppisopimuksessa hienoa on se, että minulla on työpaikka, josta saan palkkaa ja samalla saan kartuttaa ammattitaitoani ja suorittaa tutkinnon, Niittyoja jatkaa.
MONIPUOLISISTA OPPIMISYMPÄRISTÖISTÄ LAAJA AMMATTITAITOPirkanmaan Osuuskaupan ravintolapuolen historian ensimmäisen oppisopimusryh-män opiskelijat kiertävät noin 4 kuukau-den ajanjaksoissa POK:n eri ravintoloiden keittiöissä. He suorittavat kokin päte-vyyden 1–2 vuodessa, riippuen kunkin henkilökohtaisesta lähtötasosta. Ryhmän opiskelijat ovat pääasiassa nuoria aikuisia, mutta joukkoon mahtuu myös viiskymppi-siä, jo pitkän työuran omaavia henkilöitä.
Teoriapohjaista lähiopetusta Tredun ai-kuiskoulutuksessa ryhmällä on keskimää-
rin yhdestä kahteen päivää kuukaudessa.– Tämän lisäksi meillä on jonkin verran
myös verkossa suoritettavia kotitehtäviä, Niittyoja lisää.
Inka Niittyojan ensimmäinen työssä-oppimispaikka oli Teivon ABC -liikenne-aseman keittiössä, josta hän jatkoi Koskipuiston Rossoon. Työpaikkaohjaaja Riina Ojansivun mukaan varsinkin ABC -liikenneasemat ovat todella hyviä työssä-oppimispaikkoja.
– Monipuolisempaa oppimisympäris-töä saa hakea, sillä ABC:ltä löytyy saman katon alta a´la carte -ruokailua, kahvila-toimintaa vitriinituotteineen, pikaruoka-ravintola sekä noutopöytä. Siinä pääsee tutustumaan kokin ammatin eri puoliin samanaikaisesti, Ojansivu kuvailee.
TAVOITTEENA PITKÄAIKAINEN TYÖSUHDEPirkanmaan Osuuskaupan tavoitteena on pitää kouluttamansa oppisopimusopiskeli-jat työtekijöinään mahdollisimman pitkään, ja työllistää heidät omiin ravintoloihinsa oppisopimuksen päätyttyä. Riina Ojansivu toivoo, että myös uusia oppisopimusryh-miä voitaisiin aloittaa tulevaisuudessa.
– Mielestäni oppisopimusta kannattaisi hyödyntää Suomessa paljon nykyistä enemmän, hän sanoo.
– Kaikille perinteinen opiskelu koulun penkillä ei sovi, ja silloin oppisopimus voi olla parempi vaihtoehto. Ja kannattavaa toiminta on myös työnantajalle, varsinkin kun sattuu löytämään Inkan kaltaisen helmen, Ojansivu jatkaa tyytyväisenä.
Inkaa esimiehen kehut hymyilyttävät, ja syystäkin.
– Olen minäkin ollut tosi tyytyväinen, olen oppinut aivan hirvittävän paljon lyhy-essä ajassa. Ja ehdottomasti voin suositella oppisopimusta muillekin, Inka Niittyoja sanoo.
Riina Ojansivu ja Inka Niittyoja pitävät kumpikin oppisopimusopiskelua hyvänä diilinä.
16-vuotiaana työelämään oppisopimuksella
K UN 16-VUOTIAS JUTTA KOUHIA aloitti loppuvuodesta 2013 liiketalouden perustutkinnon opiskelun oppi-sopimuskoulutuksella, oli se myös iso luottamuksen
osoitus Putiikki Rannalla -liikkeen yrittäjä Miira Saariselta.– Kyllähän se vaatii kanttia palkata nuori näin vastuulliseen
tehtävään. Mutta riski kannatti ja nykyisin Jutta vastaa pääasi-assa yksin yhden liikkeemme päivittäisestä toiminnasta, yrit-täjä Miira Saarinen kehuu työntekijäänsä.
Jutta ei ollut peruskoulussa lukijatyyppiä, vaan keskittymis- ja oppimisvaikeudet haittasivat nuoren naisen opiskelua.
– Tämä oppisopimus sopii minulle koulutustapana todella hyvin, saan opetella asioita tekemällä ja lisäksi työskennellä rakastamani muodin parissa, hän kertoo.
Yrittäjä Miira Saariselle oppisopimuskoulutus on tuttu jo vuosien takaa, ja hänen oma tyttärensäkin on tehnyt tutkin-tonsa oppisopimuksella. Kun Putiikki Rannalla -liikkeeseen tarvittiin lisäkäsiä oli oppisopimuksen solmiminen heti var-teenotettava vaihtoehto. Kun potentiaalinen opiskelijakin löytyi Saarisen lapsen ystäväpiiristä, aloitti Jutta Kouhia oppi-sopimuskoulutuksen Tredussa ja otti samalla ison harppauk-sen aikuisuuteen.
– Olen kasvanut ja oppinut tänä aikana aivan hirveästi, paitsi itse ammatista mutta myös vastuunkantamisesta, Jutta tiivistää tunnelmiaan. YRITTÄJÄ TERO VÄLTTILÄ pyörittää maatalouskoneiden,
maansiirtokoneiden ja kuorma-autojen huoltoja ja korja-uksia tarjoavaa yritystään pienessä Salokunnan kylässä
Juupajoella. Kun hän viime vuonna otti yritykseensä viikoksi ysiluokkalaisen ”oman kylän pojan” Heikki Salon tutustu-maan työelämään, heräsi yrittäjällä idea uuden työntekijän palkkaamisesta oppisopimuksella. Tarvekin apurille oli.
– Soitin Heikille ja hänen isälleen, joka on vanha kouluka-verini, ja kysyin innostuisiko poika asiasta. Nopeasti pääsim-mekin yhteisymmärrykseen ja viime syyskuussa Heikki aloitti työt ja autoalan perustutkinnon opiskelun oppisopimuksella, Tero Välttilä kertoo.
16-vuotias Heikki käy Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKissa lähiopetuksessa parina päivänä kuukaudessa, muul-loin hänet löytää pajalta työn touhusta.
– Tämä on ollut tosi kivaa, kun saa itse tehdä koko ajan, ja alakin on tuntunut heti omalta, Heikki sanoo.
– En ole koskaan ollut mikään innokas koulunkävijä, joten en ole oikeastaan edes osannut kaivata luokkaa ympärilleni. Tämä koulutusmuoto sopii minulle paremmin kuin hyvin, Heikki kertoo.
Heikki Salon on määrä valmistua joulun 2016 tienoilla, minkä jälkeen molempien toiveissa on työnteon jatkuminen Välttilän yrityksessä. Mestarin ja kisällin yhteistyö tuntuu siis sujuvan mainiosti.
OpsoRekry.fi yhdistää työnantajan ja -hakijan
AKAAN VIIALASSA toimiva Finlight Group Oy alkoi alkuvuodesta 2015 etsiä uutta työntekijää kehittämään
yrityksen markkinointia ja julkikuvaa. Jo etsinnän alkuvaiheessa toimitusjohtaja Samuli Sainio ajatteli, että tehtävään voisi myös kouluttaa sopivan henkilön oppi-sopimuksella. Idean saatuaan, hän otti yhteyttä Tampereen seudun ammatti-opisto Tredun oppisopimuskeskukseen.
– Oppisopimuskeskuksesta sain hyviä neuvoja, kuinka edetä prosessissa. He ohjasivat selaamaan oppisopimuspaik-koja hakevien henkilöiden profiileja uuteen OpsoRekry-palveluun, Samuli Sainio kertoo.
Palvelun kautta Sainio löysi oppisopi-muspaikkaa etsivän Sini Jurvan. Nuori nainen oli kouluttautunut tällä het-kellä heikosti työllistävälle graafiselle alalle, ja etsi työn lisäksi mahdollisuuk-sia laajentaa osaamistaan ja ammattitai-toaan. Helmikuun lopulla 2015 Sini aloitti työt Finlight Groupilla ja audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon opiskelun
oppisopimuksella Tampereen Aikuiskoulu-tuskeskus TAKKissa.
NOPEAA TOIMINTAASini Jurva kävi alkuvuodesta oppisopi-muskeskuksen järjestämässä infotilai-suudessa, minkä jälkeen kiinnostuksen herättyä hän ilmoittautui myös OpsoRek-ryn oppisopimusvalmennukseen. Valmen- nuksen alettua Sini loi myös profiilin OpsoRekry-palveluun.
– Profiilin teon jälkeen asiat etenivät todella nopeasti. Finlight Groupista oltiin minuun yhteydessä ja muutamassa päi-vässä asiat oli jo sovittuna, Sini kertoo tyytyväisenä.
LED-valaistusratkaisuihin erikoistunut yritys elää parhaillaan muutosvaihetta ja laajentaa toimintaansa. Sini Jurvan lisäksi yrityksessä on aloittanut oppisopimuk-sella myös tuleva valaistussuunnittelija, ja vielä uutta toimistotyöntekijääkin etsitään OpsoRekry-palvelun kautta.
TUTKINTO TYÖN OHESSASini Jurvan tehtävä yrityksessä on markki-noinnin lisäksi muun muassa hoitaa yrityk-sen sosiaalista mediaa ja julkikuvaa. Hän on päässyt myös hyödyntämään aikaisem-paa koulutustaan.
– Pääsin suunnittelemaan yritykselle uuden graafisen ilmeen. Logo, mainospoh-jat ja verkkosivut menivät kaikki uusiksi, Sini kertoo.
– Olen kyllä todella mielissäni solmimas-tani oppisopimuksesta. Finlight Groupissa pystyn paitsi hyödyntämään jo olemassa olevaani ammattitaitoa, myös oppimaan uutta ja kehittymään tekemällä työtä kou-lunpenkillä istumisen sijasta, hän jatkaa.
OPSOREKRYSTÄ APUA REKRYTOINTIINTredun oppisopimuskeskus otti käyttöön työnantajien rekrytointia helpottavan Opso-Rekry-palvelun syksyllä 2014. Osoitteesta opsorekry.fi löytyy paitsi opiskelijoiden työnhakuprofiileja, myös tietoa oppisopi-muskoulutuksesta työnantajan käyttöön. Työnhakijat on valmennettu kertomaan profiileissaan mahdolliset palkkauksen tuet ja he ovat valmiita sitoutumaan sekä työsuh-teeseen että itsensä ja työnsä kehittämiseen.
Työnantajat voivat valita sivustolta sopi-vimmat hakijat haastatteluun. Kun päätös rekrytoinnista on tehty, auttaa oppisopi-muskeskus eteenpäin etsimällä opiskeli-jalle sopivan koulutuspaikan ja tekemällä oppisopimuksen.
– OpsoRekry-palvelu oli näin työantajan näkökulmasta todella helppo, toimiva ja lisäksi maksuton, Samuli Sainio kiittelee.
Palveluun voi rekisteröityä nopeasti ja hakijoita voi tarkastella itselle parhai-ten sopivana ajankohtana. Lisäksi työnan-taja voi tilata itselleen vahtipalvelun, joka ilmoittaa oman alan hakijoiden profiileista.
Finlight Groupin Samuli Sainio löysi Sini Jurvan työntekijäksi OpsoRekry-palvelun kautta.
Tutustu tarkemmin: www.opsorekry.fi
Maailma on täynnä fiksuja
nuoria, jotka oppivat paremmin tekemällä
kuin kirjoja pänt- täämällä.
Keväällä peruskoulunsa päättänyt Valtteri Kaunisvesi on tyytyväinen. Hän aloitti syksyllä automaalarin opinnot oppisopimuksella. Ensimmäinen työ on vuoden 1965 Mustangin entisöiminen alkuperäiseen asuunsa.TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen
KOKKOLAN Varaosakeskuksen ja vanhojen autojen entisöintiin erikoistuneen ClassicParkin yrittäjä Tapani Roiko ei aras-
tellut 16-vuotiaan Valtteri Kaunisveden palkkaamista oppisopimuksella.
– Tottakai vastuu suoraan koulunpen-kiltä tulleen nuoren kouluttamisessa on suuri, mutta minulla on pelkästään po-sitiivisia kokemuksia nuorten työllistä-misestä, Roiko sanoo. Hänellä on ollut useita nuoria työharjoittelussa vuosien saatossa.
Kynnystä madalsi myös se, että Valtte-rin isä Jukka Kaunisvesi on työskennel-lyt ClassicParkissa jo vuosia. Hän toimii kolmevuotisen koulutuksen ajan Valtte-rin työpaikkaohjaajana.
Joka pojan unelma
– Täysin ammattitaidottoman nuoren kouluttamiseen täytyy panostaa etenkin koulutuksen alkuvai-heessa, mutta kun on innos-tunut nuori, joka haluaa oppia, se ei tunnu haas-teelta. Sitä paitsi, tämän alan oppii parhaiten te-kemällä. Etenkin, jos ai-koo erikoistua, niin kuin Valtteri, Jukka Kaunisve-si sanoo.
Valtteri erikoistuu vanho-jen autojen maalaukseen ja enti-söintiin.
MAHTAVA JUTTUPienestä pitäen autojen ja mopojen
parissa puuhaillut Valtteri on aina tien-nyt haluavansa töihin autojen pariin. Vanhojen autojen entisöinti oli unelmien täyttymys.
– Olen oppinut paljon uutta jo nyt vaik-ka oppisopimusta on takana vasta muu-tama kuukausi. Parasta tässä on se, että saan tehdä joka päivä sitä mistä pidän, Valtteri miettii.
Autoalan perustutkinnon tietopuoli-sen koulutuksen järjestää Tampe-
reen aikuiskoulutus. Lähipäi-viä Valtterille on kolmen
vuoden aikana suunnitel-tu viitisenkymmentä.
– Opiskelukin tuntuu mielekkäältä, kun opin-not liittyvät työhön,
Valtteri jatkaa.– Maailma on täynnä
fiksuja nuoria, jotka oppi-vat paremmin tekemällä kuin
kirjoja pänttäämällä. On tärkeää mahdollistaa oppiminen myös heille. Oppisopimuksessa nuoret saavat amma-tin ja pääsevät oman elämän alkuun, Juk-ka Kaunisvesi pohtii.
Autoalan perustutkintoa oppisopimuk-sella opiskeleva Valtteri Kaunisvesi kunnostaa ensimmäisenä työnään vuo-den 1965 Mustangin entiseen asuunsa.
OSAAJA 1 • 2015 15
TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen
Hyvin sidottu kirja kestää Kun asiakas tuo vanhan kirjan korjattavaksi Kaija Pihlajanmäelle, näkee hän tarinan tekstin ja kansien takana.
L UONTOALAN YRITTÄJÄ ja huonekalujen entisöijä Kaija Pihlajannmäki halusi op-pia tekemään kirjoja tuohesta ja puusta.
– Halusin dokumentoida asiakkaille hei-dän huonekalujensa entisöintiprosessin. En löytä-nyt riittävän hyvää kirjaa valmiina ja päätin opetella tekemään sellaisen itse, kirjojen sitomista ja korja-usta oppisopimuksella opiskeleva nainen kertoo.
Matkan varrella Pihlajamäki on tutustunut eri materiaaleihin ja sidontatapoihin, mutta luonnon-materiaalit ja puun työstäminen tuntuvat omim-milta.
– Voin yhdistää kirjansidontaan huonekalujen en-tisöinnissä tarvittavaa puun käsittelytaitoa samoin kuin luontoalanyrittäjän ammattitaitoani. Perintei-sessä lankasidoksessa osaan esimerkiksi käyttää so-misteena vaikka männynjuurta tai tuohikantisissa korukirjoissa itse valmistamaani kääpäpaperia.
KIRJOISSA ON SIELUIsoäidin vanha keittokirja, johon on käsin merkat-tu huomioita resepteistä tai suvussa sukupolvien ajan kulkenut perheraamattu – mittaamattoman arvokkaita teoksia niiden omistajille. Pihlajanmäki
Kenestä tahansa voi tulla kirjansi-toja. Se on kutsumusammatti, joka vaatii kärsivällisyyttä ja intohimoa.
16 OSAAJA 1 • 2015
näkee vanhat kirjat hyvin paljon samalla tavalla kuin vanhat huonekalutkin. Niissä on sielu, joka pitää herättää henkiin.
– Vanhojen kirjojen korjaus on pitkälti saman-laista kuin huonekalujen entisöintikin. Se vaa-tii kärsivällisyyttä eikä koskaan voi tietää, mitä matkan varrella tulee vastaan.
Pihlajanmäestä vanhassa kirjassa saa näkyä se, että sitä on korjattu. Se tuo yhden tarinan li-sää seuraaville sukupolville.
Korjattavan kirjan hinta muodostuu siitä, mi-ten paljon siinä on korjattavaa ja miten paljon sii-hen pitää tehdä töitä.
– Vaikka kirja olisi kuinka rakas, muodostuu hinta monelle esteeksi, Pihlajamäki pahoittelee.
Kirjojen korjaus onkin aina vaan pienemmän asiakaskunnan arvostamaa.
USEITA ERI TYÖVAIHEITAKirjansidonnassa on useita eri työvaiheita ja ne kaikki tehdään käsin. Hyvä kirja on kestävä ja hyvin aukeava. Jos kirja tehdään tilaustyönä, ha-luaa Pihlajanmäki liittää siihen mielellään jotain persoonallista kirjan saajasta.
– Käsinsidottu kirja kestää huomattavasti kau-emmin kuin teollisesti tehty. Se on myös henkilö-kohtaisempi, koska milloinkaan ei ole kahta täy-sin samanlaista kirjaa.
PARAS TAPA KOULUTTAUTUAYrittäjälle sopiva oppisopimuskoulutus löytyi aikuiskoulutuksesta Sastamalasta, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Pihlajanmäki on opiskellut kaksivuotista tutkintoa osissa, sillä kirjansitojan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta alkaa aika harvoin. Digitalisointi on vähentänyt työpaikkoja myös tällä alalla.
– Ennen kirjastot ja arkistot korjasivat paljon kirjoja ja sen ansiosta alalla riitti osaajia. Ny-kyisin kirjat mikrokuvataan ja niitä säilytetään laatikoissa, vastaava opettaja Harri Aaltonen pahoittelee. Muutoksesta kertoo myös se, että Sastamalan opintolinja on ainoita linjoja koko Pohjoismaissa.
Sekä Pihlajamäestä että Aaltosesta oppiso-pimus sopii täydellisesti kirjansodonnan opis-keluun. Itse asiassa kirjojen sidontaa on opetet-tu juuri niin kautta kirjan historian. Mestari on opettanut kisälliä.
Yrittäjälle on iso uhraus olla pois töistä viikon verran kuussa, mutta Pihlajamäestä se on sen arvoista.
– Opetus on täällä korkeatasoista, kannustavaa ja eteenpäin vievää ja minulle on suotu tilaisuus saada sitä niin paljon, kuin olen halunnut. Siitä iso kiitos aikuiskoulutuspäällikkö Kimmo Rin-talalle, joka on luonut tämän mahdollisuuden yhdessä Winnovan oppisopimustoimiston kou-lutusasiantuntija Riitta Lehtosen kanssa.
Kaija Pihlajanmäki siistii kirjan sivun syr-jät paperigiljotiinilla.
OSAAJA 1 • 2015 17
Merkonomista lastenohjaajaksi
TEKSTI Sane keskiaho • KUVAT Jouni Ylisuutari
Kun lastenohjaajaksi valmistuvalta Valtteri Kukkoselta kysyy, mikä oppisopimuksessa on parasta, saa vastaukseksi pitkän listan asioita: lapset, työkaverit, työpaikka, opiskelut ja se, että jokainen päivä on erilainen.
V ALTTERI KUKKONEN valmistui merko-nomiksi vuonna 2012. Kun töitä ei omalta alalta löytynyt yli vuoden työttömyyden jälkeen, päätti nuori mies hankkia itsel-leen toisen ammatin. Samaan aikaan ou-
lulaiseen Riihitontun päiväkotiin haettiin työmark-kinatuella reipasta nuorta.
– Olen aina tullut hyvin toimeen lasten kanssa ja tykännyt touhuta heidän kanssaan. Työ kuulosti mielenkiintoiselta ja päätin hakea sitä.
Valtteri aloitti työkokeilun Riihitontun päivä-kodissa seuraavalla viikolla. Yksityinen
päiväkoti on tarkoitettu 1–6 -vuo-tiaille lapsille ja se on tunnet-
tu monipuolisesta toiminnas-taan.
– Totesin heti työt aloitet-tuani, että tämä on minun juttuni ja minun alani.
Tunne oli molemmin-puolista ja kun esimiehet ehdottivat oppisopimus-
ta, laitettiin asia vireille sa-man tien.
JOKAINEN PÄIVÄ ON MAHTAVAKolmivuotisesta lastenohjaajan
oppisopimuksesta valtaosa tapahtuu työpaikalla. Lähipäiviä on yhdestä kolmeen kuu-kaudessa Kalajoen Kristillisellä Opistolla.
Opinnot tuovat työhön
uudenlaista sy-vyyttä, joka lisää
ennestään jo mukavan työn
arvostusta.
– Meitä on noin parinkymmenen hengen ryhmä. Työskentelemme erilaisissa paikoissa ja vaihdam-me paljon kokemuksia. Se on erittäin mielenkiin-toista ja antaa paljon ekstraa opiskelujen päälle, Valtteri toteaa.
Opintojen lisäksi koulutukseen kuuluu harjoit-telujaksoja. Viimeisin jakso oli Lintulammen ilta-päivätoiminnassa.
– Harjoittelujaksoilla on ollut mukava nähdä eri-laisia työpaikkoja. Jokaisesta olen oppinut jotain uutta.
Parasta Valtterista oppisopimuksessa on kuiten-kin oman päiväkodin lapset, työkaverit sekä työil-mapiiri.
– Voin rehellisesti sanoa, että päivääkään en vaih-taisi pois. Rakastan työtäni ja minusta on joka päi-
18 OSAAJA 1 • 2015
– Rakastan työtäni ja minusta on joka päivä yhtä mahtavaa tulla töihin. Minulle oppiso-pimus on ollut lottovoitto, sanoo Valtteri ja
auttaa Nuuttia tehtävien tekemisessä.
vä yhtä mahtavaa tulla töihin. Minut on otettu työpaikalla loistavasti vastaan ja minua tuetaan opinnoissa aina kun tar-vitsen apua, mies kiittelee.
Hänelle opinnot tuovat työhön uu-denlaista syvyyttä, joka lisää ennestään jo mukavan työn arvostusta.
– Tämä on ollut lottovoitto minulle, Valtteri iloitsee.
OSAAJA 1 • 2015 19
TEKSTI Sane keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen
Opiskelupäivät siirtyivät työpaikalle Parempi asiakaspalvelu ja lisämyynti olivat lähtökohtana Kulmakonditorian henkilökunnan oppisopimuskoulutukselle. Osatutkintoja varten kehitettiin oma menetelmä, jossa oppilaitosopiskelut korvattiin valmentajalla.
K ULMAKONDITORIA on perheyritys, jolla on seitsemän kahvilaa ja oma leipomo. Yritys panostaa voimakkaasti henkilöstön kouluttamiseen ja käyttää siinä paljon
oppisopimuskoulutusta. – Meillä oppisopimus on yrityslähtöistä. Konsep-
timme on hyvin haasteellinen. Oma tuotekehitys ja leipomo takaavat omaperäiset, käsintehdyt tuot-teet, joita saa vain meiltä. Jokaiselle työntekijälle on annettava oma perehdytys, jotta täällä pystyy työs-kentelemään. Isoille massoille suunnattu koulutus ei taivu meidän tarpeisiin, kertoo yrityksen toimi-tusjohtaja Tarja Aromaa.
Muun muassa tästä syystä oppisopimuskoulu-
tukseen kuuluvat lähipäivät siirrettiin oppilaitoksesta työpaikalle.
– Palkkasimme ulkopuolisen valmentajan, joka tulee sovittuina päivinä työpaikalle, todellisiin tilan-teisiin opettamaan ja valmentamaan.
Tällä hetkellä yrityksessä on meneillään pari-kymmentä oppisopimusta. Osa henkilöstöstä suorit-taa hotelli- ja catering-alan tutkinnosta kaksi tutkin-nonosaa oppisopimuskoulutuksella.
Esimies ja työpaikkakouluttajana toimiva Johanna Jokinen kertoo, että valmentaja neuvoo ja ohjaa myy-jiä muun muassa parempaan asiakaspalveluun, asiak-kaan kohtaamiseen ja salin siisteyteen.
– Valmentaja opastaa työntekijää, joko oikeas-sa asiakastilanteessa tai sitten hän seuraa taustalla, miten tilanne menee ja käy sen läpi ohjattavan kans-sa myöhemmin.
Valmennuksen tavoitteet on tarkkaan määritelty. – Työpaikkakouluttajilla on arviointilomakkeet,
joilla he arvioivat henkilön työskentelyä koko ajan. Näin pystymme arvioimaan työn tekemistä ja kehit-tymistä koko prosessin ajan, ei pelkästään tutkintoti-laisuudessa. Valmistava koulutus tapahtuu työpaikal-la normaalissa arjessa ja näyttötutkintotilaisuudessa katsotaan koko prosessi, Aromaa kertoo.
ENSIN KOULUTETTIIN ESIMIEHETTärkeä osa koulutusta on myös työpaikkakoulutta-jien ja esimiesten toiminta. Siksi ennen myyjien lisä-myyntikoulutusta koulutettiin esimiehet.
– Olemme määritelleet esimieheen kohdistuvat laatuvaatimukset, jossa puhumme ohjaamisesta ja perehdyttämisestä sekä valvonnasta ja seurannasta, Aromaa kertoo.
Esimiehenä toimimista harjoiteltiin muun muas-
20 OSAAJA 1 • 2015
Pentti RauhalaKirjoittaja onTampereen
yliopiston kasvatustieteen erityisesti ammatti-
kasvatuksen dosentti
KOLUMNI
Oppisopimuskoulutuksella tukea koulutuksen saavutettavuudelle ja työllistymiselle
Toisen asteen koulutuksen rakenteen ja rahoituksen uudistamista koskevat lakiesitykset kaatuivat eduskuntakäsittelyssä osin perusteet-tomiin ennakkoluuloihin. Maamme huomattava ikärakenteen muutos ja lisäksi nuoren väestön keskittyminen aiheuttaa joka tapauksessa väistämättä tarpeen arvioida, miten harvaan asuttujen alueiden niin ammatilliset kuin yleissivistävätkin koulutuspalvelut voidaan turvata.
Oppisopimuskoulutuksella voitaisiin turvata ammatillisten koulu-tuspalvelujen säilyminen harvaan asutuilla alueilla ja samalla tukea lukiokoulutuksen säilymistä. Monissa pienissä kunnissa on työvoiman tarvetta, mutta niin vähän, ettei koulumuotoista koulutusta voi järjestää. Samaan aikaan kunnan lukio voi kärvistellä opiskelijapulan kourissa. Miksei luoda pienille väestöpohjille omaa toisen asteen koulutuksen mallia, jossa lukio- ja ammatillista opetusta yhdistetään myös oppi-sopimuskoulutusta hyödyntäen. Lukio voisi mielestäni hyvin toteuttaa oppisopimuskoulutuksen teoriaopetusta uusia opetusmalleja hyödyn-täen. Ovathan käytännön osaamista täydentävät osaamisvaatimukset entistä enemmän yleisiä ja monille aloille yhteisiä. Samalla näistä kursseista voisi saada lisää tarjontaa lukion valinnaisiin opintoihin, jolloin lukiolaiset ja oppisopimusoppilaat voisivat opiskella näitä kurs-seja yhdessä. Tällaisen kokeilun toteuttaminen olisi hyvä tapa etsiä uusia malleja koulutuspalvelujen saavutettavuuden turvaamiseen. Päijät-Hämeen suurin yritys Koskisen Oy on vuosikausia toteuttanut menestyksellisesti lukiopohjaista oppisopimuskoulutusta.
Toinen rakenteellisen uudistuksen tarve on ammatillisessa koulu-tuksessa. Kaatunut rahoituslaki olisi mahdollistanut ns. 2+1 -mallin eli kolmannen opiskeluvuoden toteuttamisen oppisopimuskoulutuk-sena, mikä huonossa työllisyystilanteessamme parantaisi valmistuvien nuorten työllistymismahdollisuuksia ja säästäisi koulutuskustannuk-sia. Yrittäjien mahdollisuuksia ottaa tällaisia oppisopimusoppilaita tulisi parantaa sopimalla työmarkkinakentällä palkkausjärjestelmästä siten, että kokemusta vailla olevalle oppisopimusopiskelijalle voitaisiin maksaa palkkaa osaamisen mukaan ja toteuttaa alkuvaiheessa työssä oppimista koulutussopimuksella ja opintotuella. Nuorten työllistymisen parantaminen on seuraavan hallituskauden keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite, jonka hyväksi olisi mielestäni tarkastella myös säädösten reunaehtoja ja rajapintoja siten, ettei syntyisi esteitä järkeville työllistymistä edis-täville toimintatavoille.
sa työvuoroissa, joissa kaikki tehtävät hoidettiin esi-miesten voimin. Jokainen toimi vuorollaan esimie-henä muiden hoitaessa työntekijöiden tehtäviä.
– Valmentaja seurasi esimiehen toimintaa ja antoi siitä palautetta ja kehittämisideoita jokaisen työ-hön. Uskon, että tämä oli huomattavasti tehok-kaampi tapa täsmäkouluttaa henkilöstöä, koska palaute sekä asiakkailta että valmentajalta tulee samantien. Tässä henkilö oppii itse hoksaamaan ja ymmärtämään asioita. Samalla kun pelisilmä kehit-tyy, kehittyvät myös esimiestaidot, Aromaa toteaa.
Hän uskoo, että jatkuva henkilöstön kouluttami-nen on myös keino sitouttaa työntekijät yritykseen. Siksi yhteistyö Keudan Oppisopimuskeskuksen kanssa on jatkuvaa.
Valmistava koulutus tapahtuu työpaikalla normaalissa arjessa.
Toimitusjohtaja Tarja Aromaa ja Johanna Jokinen.
OSAAJA 1 • 2015 21
En hästtokig tjejs drömyrke
DÅ JULIA STÄNGDE dörren till grund-skolan bakom sig för sista gången förra
våren hade hon ingen aning om vad hon skulle göra i fram-tiden. Hon ville inte sitta på skolbänken, utan bara vara i stallet. Då en bekant till Julia som studerar genom läroavtal berättade för henne vad studi-erna går ut på blev Julia eld och lågor.
– Under skoltiden gjorde jag min praoperiod på Vasa Ridcenter, och jag tog också ridlektioner där. Jag ringde Teija och frågade om jag kunde få stu-dera genom läroavtal hos henne.
Företagaren Teija Laitinen, som driver Vasa Ridcenter, kände Julia från tidigare och flickans tre praoperioder i företaget gjorde att beslutet var enkelt. I juli ingick de ett avtal om tre års läro-avtalsstudier för grundexamen i hästhushållning.
NYA LÄRDOMAR VARJE DAGJulia trivdes aldrig i grundskolan, men närstudi-edagarna i anslutning till läroavtalet är något helt annat.
– Jag studerar tre dagar i månaden på Mellersta Österbottens vuxenutbildningscenter antingen i Perho eller i Kaustby. Det är roligt, vi är ett bra gäng, berättar Julia. Hon studerar på finska i en vuxengrupp.
–Alla tog emot mig med öppna armar. Vi disku-
Julia Haavisto är lycklig och sprudlar av energi.
Hon får betalt för att tillbringa sina dagar med hästar, och på köpet får hon dessutom ett yrke.
TEXT & BILD Sane Keskiaho
terar mycket och jag har fått värdefulla råd om stallarbe-te av mina studiekompisar. Julias arbetsdag går ut på att sköta antingen morgon- el-ler kvällsstallet, fylla på vat-tenhinkar, mocka boxar, hål-la ridlektioner, rida och sköta hästar.
–Läroavtal är det bästa sät-tet att lära sig det här arbe-
tet. Det handlar om att lära sig samarbeta med häs-tarna och tolka deras beteende. Den kunskapen får man inte via böcker. Också hennes skoluppgifter är till stor del praktiskt inriktade. Under närstudieda-garna får Julia lära sig bland annat om ridning, hov-slagning, trav och hästens anatomi.
KLARA BESKED16-åriga Julia har en klar vision om framtiden. Efter sina läroavtalsstudier tänker hon fortsätta jobba på Vasa Ridcenter och studera vidare till ridinstruktör.
– Jag vill koncentrera mig på ridundervisning, konstaterar Julia medan hon klappar om sin favo-rithäst Sepi. Hon drömmer om att ha en egen häst i framtiden.
– Jag lär mig något nytt varje dag. På stal-let får jag göra det jag älskar, i stället för
att bara sitta, skriva och lyssna i skolan.
22 OSAAJA 1 • 2015
KUN JULIA SULKI peruskoulun oven viimeistä kertaa viime keväänä, ei hänellä ollut aavistustakaan siitä, mitä tekisi tulevaisuudessa. Koulu ei kiinnostanut ja veri veti talleille. Kun oppisopimuksella opiskeleva tuttava kertoi Julialle oppisopimuksesta, laittoi tyttö tuulemaan.
– Olin kouluaikana työharjoittelussa Vaasan Ratsastus-keskuksessa ja kävin siellä myös ratsastamassa. Soitin Tei-jalle ja kysyin, ottaisiko hän minut oppisopimukseen.
Vaasan Ratsastuskeskuksen yrittäjä Teija Laitinen tunsi Julian, ja kolme jaksoa TET-harjoittelua yritykses-sä tekivät päätöksen helpoksi. Kolmivuotinen hevosta-louden perustutkinnon oppisopimus solmittiin heinä-kuussa.
JOKA PÄIVÄ OPPII UUTTAVaikka Julia ei viihtynyt peruskoulussa, ovat oppisopi-mukseen liittyvät lähipäivät toinen juttu.
– Opiskelen kolmena päivänä kuukaudessa Keski- Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksessa joko Perhos-sa tai Kaustisilla. Meillä on loistava porukka ja oppimi-nen on hauskaa, suomenkielellä ja vielä aikuisryhmäs-sä opiskeleva Julia kertoo.
– Minut on otettu loistavasti vastaan. Keskustelemme paljon ja saan heiltä arvokkaita neuvoja tallityöhön.
Julian työpäivä pitää sisällään joko aamu- tai ilta-tallin, vesiastioiden täyttämistä, pilttuiden siivoamis-ta, ratsastustuntien vetämistä, ratsastusta ja hevosten hoitoa.
– Tämä on paras tapa opiskella tätä työtä. Hevosten kanssa täytyy oppia tulemaan toimeen ja tulkitsemaan niitä. Sitä ei voi opiskella kirjoista.
Myös koulussa tehtävät painottuvat paljolti käytän-töön. Julia opettelee lähipäivien aikana muun muas-sa ratsastusta, kengitystä, ravaamista ja hevosen ana-tomiaa.
SELVÄT SÄVELET16-vuotiaalla Julialla on selvät sävelet jo pitkälle tule-vaisuuteen. Oppisopimuskoulutuksen jälkeen hän jää Vaasan Ratsastuskeskukseen töihin ja jatkaa opiskeluja ratsastuksen ohjaajaksi.
– Haluan keskittyä ratsastuksen opettamiseen, omas-ta hevosesta haaveileva tyttö toteaa ja taputtaa hellästi lempihevostaan Sepiä.
Energinen Julia Haavisto on onnellinen. Hän saa viettää päivät hevosten kanssa, saa siitä rahaa ja kaupanpäälle vielä ammatin.
Heppahullun toiveammatti
– Opin joka päivä jotain uutta. Talleilla saan tehdä sitä, mitä rakastan sen sijaan, että istun, kirjoitan ja kuuntelen koulussa.
OSAAJA 1 • 2015 23
TEKSTI & KUVA Kari Viinisalo
JYVÄSKYLÄN oppisopimuskeskuk-sen koulutustarkastaja Krista Hanski ja Jyväskylän aikuisopiston hyvinvointi- ja liiketoimintayksikön
koulutuspäällikkö Riitta Saarinen ovat yhdessä kehittäneet työtään yritys- ja opiskelijalähtöiseksi. Saarinen kertoo, että hänelle avautui uusi näkemys omaan työhön kun hän osallistui Taitava Keski-Suomi hankkeen broker-koulutukseen.
– Sain rohkeutta kuunnella asiakasta en-nakkoluulottomasti ja avoimesti. Sitä, mitä osaa-mis- ja koulutustarpeita hä-nellä on, Saarinen kertoo.
– Tehtävämme on kääntää asiakkaan tarpeet koulutuksen kielelle.
Kun menee yritykseen, pitää unohtaa tutkintovaatimukset. Tällainen toiminta-tapa vaati ensin poisoppimista aikaisem-masta tavasta toimia. Saarisen ja Hanskin
Yritysten ovet avautuvat kuuntelemalla
uusi toimintamalli perustuu siihen, et-tä ensitapaamisella keskitytään kuunte-lemaan yrittäjän ja työntekijöiden osaa-misen kehittämistarpeita. Tämän jälkeen katsotaan, minkälaisia yhteyksiä näillä tarpeilla on tutkintovaatimuksiin ja työs-
tetään lyhyt yhteenveto, jossa yrittä-jälle ja työntekijälle tarjotaan
keinoja, joilla tarvittava osaa-minen saavutetaan.
– Jos asiakkaan ongelma ei ratkea oppisopimus-koulutuksen avulla, pyri-tään hänelle löytämään jokin muu ratkaisu. Pää-
asia on, että työnantajal-le ja työntekijälle löydetään
tarpeita vastaavaa koulutusta.
TYÖSSÄ OPPIMINEN ON SE JUJUOppisopimuskoulutuksen idea on työssä oppiminen. Tämän toteutuminen käytän-nössä ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Suomalaiseen perinteeseen kuuluu var-
sin vahva mielikuva siitä, että ”oikea oppi-minen” tapahtuu luokkahuoneessa.
– On pidettävä huoli siitä, että koko työ-yhteisö on tietoinen ja mukana opiske-lijan koulutuksessa. Hanski viittaa tässä oppisopimuksen ja työssä oppimisen gu-ruihin Laveen ja Wengeriin, jotka puhuvat yhteisöllisestä oppimisesta työelämässä.
Työpaikkakouluttajan lisäksi myös lähiesimiehen tulee olla sitoutunut kou-lutukseen. Hänellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaisissa oppi-misympäristöissä opiskelija pääsee työs-kentelemään ja miten oppiminen sido-taan työpaikan arkeen.
Hanski korostaa, että oppisopimuk-sessa myös työyhteisö oppii. Opiskelija ja opettaja tuovat uutta tietoa työpaikalle. Parhaimmillaan tämä koulutieto yhdis-tyy työpaikan omaan tietoon. Näin syntyy jotakin uutta ja innovatiivista yrityksen liiketoimintaa ja opiskelijan osaamista ke-hittävää tietoa.
Tähän tavoitteeseen tähtäävät myös opiskeluun kuuluvat oppimistehtävät,
Broker eli osaamispäällikkö on puolueeton yritysten sparraaja ja pallottelukumppani. Hän auttaa yrittäjää löytämään itselleen sopi-vimmat yhteistyötahot liiketoimintaa tukevan osaamisen kehittämiseen. Broker antaa kasvot palveluille.
MISTÄ BROKER TOIMINNASSA ON KYSYMYS?
Krista Hanski korostaa, että oppisopimuksessa myös työyhteisö oppii.
Broker–koulutus antoi rohkeutta kokeilla uutta tapaa lähestyä yritystä.
Sain roh- keutta kuunnella
asiakasta ennakko-luulottomasti ja
avoimesti.
24 OSAAJA 1 • 2015
Sekä rahoitus- että rakenneuudistukseen liittyvät lakimuutokset kaatuivat eduskun-nassa viime metreillä. Kehyspäätösten mukaiset leikkaukset kuitenkin jäivät voi-maan. Oppisopimuskoulutuksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että oppisopimuskou-lutuksen rahoituksen taso vuonna 2017 on 99 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 oli 206 miljoonaa. On ymmärrettävää, että valtiontalous on saatava kestävälle pohjalle, mutta vaikea on ymmärtää sitä, että oppiso-pimuskoulutuksesta leikataan 52 prosenttia, kun leikkaukset kehyksen mukaan muissa koulutusmuodoissa ovat 14–37 prosenttia. Asian tekee vielä vaikeammaksi ymmärtää se, että jo 1500 euron kuukausipalkasta perittävä kunnallis- ja valtionvero kattaa oppisopimuskoulutuksen kustannukset joten yhteiskunnan näkökulmasta koulutus on kustannusneutraalia eli hyvä juttu.
On ollut positiivista huomata, että nuo-risotakuukeskustelussa oppisopimuskou-lutus nähdään yhtenä varteenotettavana ja innostavana vaihtoehtona ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi. Positiivista muutosta ja halua kantaa vastuuta nuo-rista on nähtävissä myös yritysten taholta. Elinkeinoelämän keskusliitto on tullut näky-västi ulos ”Palkkaa nuori, pelasta Suomi”
-kampanjalla. Nuorilletoita.fi -sivustolla yli 500 yritystä on antanut lupauksen lähes 10 000:sta työpaikasta ja yli 2 000 paikkaa on täytettykin. Samaan aikaan on käyn-nissä 2014 alkaneet hankkeet nuorten työsäoppimis-ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi ja samaan tarkoituk-seen on haussa uudet täydennyshankkeet. Tähän kun lisätään vielä oppisopimuskou-lutuksen tunnettuuden lisäämiseen ja käy-täntöjen yhdenmukaistamiseen tähtäävä
Lait kaatuivat – säästöt jäivät – muutosta pukkaa, miten tästä eteenpäin?
ESR-hankekokonaisuus, niin voidaan odot-taa, että ilmassa on myönteistä ”pöhinää”.
Ollaan hyviä, mutta voidaan olla vieläkin parempia!
Valoisaa kevään jatkoa!
Tarmo Välikoski puheenjohtajaSuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry
jotka liittyvät työyhteisön toimintatapo-jen, työmenetelmien ja käytänteiden ke-hittämiseen. Näin ne suorastaan pakotta-vat työyhteisön ottamaan kantaa opiskelijan tuottamaan tie-toon.
– On tärkeää, että esi-mies ymmärtää oman roolinsa tässä yhteisölli-sessä oppimisessa. Opet-taja puolestaan varmis-taa, että opiskelu lisää opiskelijan osaamista ja johtaa tutkinnon suoritta-miseen.
MITEN UUSI TOIMINTATAPA SAADAAN JUURRUTETTUA KÄYTÄNTÖÖN?Hanski ja Saarinen perehdyttävät opet-tajat uuteen broker-malliseen toimintaan oppisopimuksen periaatteella.
Kun he menevät yritykseen ensi käyn-
nille, he ottavat mukaansa opettajan, joka ei vielä ole perehtynyt kuuntelevaan lä-hestymistapaan. Opettaja ikään kuin var-
jostaa Hanskia ja Saarista. Näin hän saa käytännön kokemus-
ta siitä, miten yrittäjä ja opiskelija saadaan kerto-
maan omista tarpeistaan niin, ettei heitä häiritä koulumaailman kielel-lä, esitteillä eikä tutkinto-
vaatimuksilla. Niiden aika on sitten koulutustarkas-
tajan ja opettajan yhteisessä palaverissa. Myös työnantajil-
le tätä uutta tapaa toimia pitää avata usein esimerkkien avulla.
Hanski ja Saarinen toteavat, että opet-tajat ovat ottaneet tämän uuden toiminta-tavan hyvin vastaan.
– Opettajat syttyvät kun saavat otteen uudesta toimintatavasta. He näkevät, et-
tä kuuntelevalla asenteella työnantajat ja opiskelijat kokevat, että heidän tarpeen-sa otetaan aidosti huomioon. Myös koko työyhteisö saadaan mukaan prosessiin ja parhaimmillaan työpaikalla toimintata-vat muuttuvat.
TULOKSET PUHUVAT PUOLESTAANHanski kertoo, että opiskelijoiden ja työnantajien palaute on ollut erinomais-ta. Mukana olleet työpaikat haluavat jatkaa tällaista yhteistyötä. Opiskelijat ovat suorittaneet myös koulutuksen tavoitteena olleet tutkinnot tai tutkinnon osat hyvin.
Voidaan sanoa, että broker-malli täh-tää yksilön oppimisesta koko työyhteisön oppimiseen.
Kun kuuntelee Hanskia ja Saarista syn-tyy ajatus, että heidän koulutusnäkemyk-sensä taustalla on oppivan organisaation idea.
Broker-malli tähtää yksilön
oppimisesta koko työyhteisön oppimiseen.
OSAAJA 1 • 2015 25
PUHEENJOHTAJALTA
Tietoa oppisopimuskoulutuksestaOPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO
• koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin
• halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista
• työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus
• voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen
• yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa
• koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle
• henkilö haluaa vaihtaa alaa
• henkilö haluaa suorittaa ammattitutkinnosta vain omaan työtehtävään liittyvän tutkinnon osan.
OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN
Oppisopimus on verkostoyhteis- työtä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaa- vat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.
Tietoa Suomen koulutusjärjestel-mästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.
OPPILAITOSJärjestää ja arvioi tieto-
puoliset opinnot ja organisoi näytöt.
OPISKELIJAOppii työssä
ja arvioi oppimaansa.
OPPISOPIMUSKESKUSNeuvoo ja ohjaa oppisopi-musasioissa, organisoi,
rahoittaa ja kehittää oppi-sopimuskoulutusta.
TYÖPAIKKASuunnittelee ja arvioi työ-paikalla tapahtuvaa oppi-mista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa
työhön.
26 OSAAJA 1 • 2015
LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT
AEL (Helsinki)Puh. (09) 530 [email protected]
Amiedu (Helsinki)Puh. 010 808 [email protected]
Ammattiopisto LappiaOppisopimustoimisto (Tornio)Puh. 010 383 [email protected]
Ammattiopisto Luoviaikuiskoulutus (Oulu)Puh. 020 757 [email protected]
Axxel, LäroavtalsbyråPuh. 044 739 7359 [email protected]
Espoon seudun koulutuskuntayhtymäOmnia, oppisopimustoimistoPuh. (09) 2319 [email protected]
Ekami, oppisopimustoiminta (Kotka)Puh. 050 576 [email protected]
Etelä-Savon ammattiopisto,oppisopimuspalvelutMIKKELIPuh. (015) 221 [email protected]ÄKIPuh. (015) 221 [email protected]
Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA (Helsinki)Puh. 040 526 [email protected]
Helsinki Business CollegeSLK InstituuttiPuh. (09) 14 89 [email protected]
Helsingin kaupunki,Opetusvirasto Stadin aikuisopistooppisopimuskeskusPuh. (09) 310 [email protected]
Hyria oppisopimuskeskusHYVINKÄÄPuh. 040 765 [email protected] oppisopimuskeskusRIIHIMÄKIPuh. 040 510 [email protected]
Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Puh. 050 440 [email protected]
Itä-Lapin ammattiopisto,oppisopimustoimisto (Kemijärvi)Puh. 040 721 [email protected]
Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus(Porvoo)Puh. 040 036 [email protected]
Jyväskylän oppisopimuskeskusPuh. 040 341 [email protected]
Kainuun ammattiopistoOppisopimuspalvelut (Kajaani)Puh. 044 797 [email protected]
Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto (Kokkola)Puh. 040 359 [email protected]
Keudan oppisopimuskeskus(Kerava)Puh. 050 415 [email protected]
Koulutuskeskus Salpaus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Lahti)Puh. (03) 828 [email protected]
Kouvolan kaupunkioppisopimuskoulutus (Kouvola)Puh. 020 615 [email protected]
Lapin oppisopimuskeskus(Rovaniemi)Puh. 020 798 [email protected]
Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Forssan OppisopimustoimistoPuh. 040 779 7562 / 050 596 [email protected]
Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymäUudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto NovidaVakka-Suomen oppisopimustoimisto(Uusikaupunki)Puh. 0440 886 [email protected]
Luksia, Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Lohja)Puh. (019) 369 [email protected]
Loimaan oppisopimustoimisto Puh. 044 090 [email protected]
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova – Satakunnan oppisopimuskeskus (Pori)Puh. 044 455 7500 [email protected]
Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Pietarsaari)Puh. (06) 7855 [email protected]
OSAO, Oppisopimusyksikkö (Oulu)Puh. 040 141 [email protected]
POKE Oppisopimuskoulutus(Äänekoski)Puh. (014) 519 [email protected]
Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus (Joensuu)Puh. (013) 244 [email protected]
Raision oppisopimustoimistoPuh. (02) [email protected]
Rastor OyOppisopimustoimisto (Helsinki)Puh. 020 779 [email protected]
Saimaan ammattiopisto SampoIMATRA Puh. 040 136 4693LAPPEENRANTA Puh. 040 136 4687
Salon seudun oppisopimuskeskusPuh. 044 770 [email protected]
Sastamalan KoulutuskuntayhtymäOppisopimustoimistoSASTAMALA Puh. 050 344 4767IKAALINEN Puh. 044 755 4453www.sasky.fi/oppisopimus
Sataedu oppisopimustoimistoSatakunnan koulutuskuntayhtymä(Kokemäki)Puh. 040 199 4109www.sataedu.fi
Savon oppisopimuskeskus (Kuopio)Puh. 044 785 [email protected]
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistooppisopimustoimisto (Savonlinna)Puh. 044 550 [email protected]
Seinäjoen koulutuskuntayhtymäSedu Aikuiskoulutus Oppisopimuspalvelut Frami(Seinäjoki)Puh. 020 124 [email protected]
Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut(Järvenpää)Puh. 044 712 4970 / 044 359 [email protected]
Sopeva oppisopimuspalvelut(Kauhava)Puh. 020 742 [email protected]
Suupohjan ammatti-instituutti/aikuiskoulutusosastoOppisopimuskoulutus (Kauhajoki)Puh. 040 507 [email protected]
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu – Oppisopimuskeskus(Tampere)Puh. (03) 5654 [email protected]
Toyota Auto Finland Oy,Toyota ammattioppilaitos (Vantaa)Puh. (09) 851 [email protected]
Turun aikuiskoulutuskeskus/oppisopimuspalvelut (Turku)Puh. 0207 129 [email protected]
Turun oppisopimustoimisto (Turku)Puh. (02) 2633 [email protected]
Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto (Vaasa)Puh. (06) 325 [email protected]
Valkeakosken ammatti-ja aikuisopistoPuh. (03) 57 [email protected]
Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut VANTAAPuh. (09) 8392 [email protected]ä-Savon koulutuskuntayhtymäIISALMIPuh. 040 079 [email protected] [email protected]