Jyrki Mäkynen

VIERAILIJANA JOUSTAVUUTTAKOULUTUKSIIN

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen

Oppisopimuksen sidosryhmämedia

2/2015

JULKAISIJASuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

PÄÄTOIMITTAJAVuorinen AnneKeudan oppisopimuskeskusKultasepänkatu 5, 04250 KERAVAPuh. 050 415 0974, anne.vuorinen@keuda.fi

TOIMITUSNEUVOSTOMervi LammiTampereen seudun ammattiopisto TreduOppisopimuskeskusmervi.lammi@tampere.fi

Koivisto PekkaTurun oppisopimustoimistopekka.koivisto@turku.fi

Lamppu Veli-MattiSuomen Yrittäjätveli-matti.lamppu@yrittajat.fi

Miettinen Asko asko.miettinen@gmail.com

Rauhala Penttiph.rauhala@gmail.com

Viinisalo Karikviinisalo@gmail.com TOIMITUS Sane Keskiaho Sami Keskiaho (verkkolehti) Viestintätoimisto Mageena Vesijärvenkatu 38, 5 krs, 15140 LAHTIPuh. 044 071 1722, sane.keskiaho@mageena.fi

ULKOASUN SUUNNITTELU Silva Kärpänoja ja Jenni Ahonen

TAITTO Jenni Ahonen

PAINOPAIKKA Forssa Print, Forssa

JAKELU, TILAUKSET JA OPPISOPIMUSTOIMISTO-JEN OSOITTEENMUUTOKSETViestintätoimisto Mageena, Puh. (03) 783 4353, fax (03) 734 1949sane.keskiaho@mageena.fi

Osaaja-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa.

Vuorovaikutteinen ja tasaisesti päivittyvä verkkolehti löytyy osoitteesta www.osaajalehti.fi

Löydät Osaaja-lehden myös Facebookista!

Osaaja-lehti on painettu kotimaiselle NovaPress Silk -paperille, jonka raaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

4

14

24

3 Pääkirjoitus

3 Toimitus vinkkaa

4 VIERAILIJA: Jyrki Mäkynen

6 BESÖKARE: Jyrki Mäkynen8 Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

10 Opiskelu on vastapainoa urheilulle

11 Matkalla duuniin yhdistää nuoret ja yrittäjät

12 Yritystreenit auttaa nuoria ja yrityksiä kohtaamaan

14 Kontakteja ja kokemuksia ulkomaanjaksolta

17 Oppisopimus sopii myös nuorille

18 Matalan kynnyksen oppisopimus

20 Nuoret suhtautuvat positiivisesti oppisopimus- koulutukseen

21 KOLUMNI

22 Läroavtal är ett samarbete mellan flera parter

24 Kilpailujen kautta huippuosaajaksi

25 PUHEENJOHTAJALTA

26 Tietoa oppisopimus- koulutuksesta

27 Oppisopimustoimistot

OSAAJA 2/2015Sisältö

Hallitusohjelman mukaan Suomen ha-lutaan olevan modernin osaamisen ja oppimisen kärkimaa. Samaan aikaan meillä on Suomen sodan jälkeisen ajan syvin lama. Kun nykyisten rakenteiden ja käytänteiden pohjalta ei enää päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen, on uudistuttava.

Monenlaisia uudistuksia tarvitaan ja niitä on tulossa. Olemmeko valmiita tekemään toisin?

Tuloksellisen, tehokkaan ja vaikuttavan oppisopi-mustoiminnan on tuotava lisäarvoa sekä opiskelijalle että työelämälle. Työelämän muuttuviin osaamisvaa-teisiin vastaaminen tulee olla toiminnan keskiössä. Kaikkea ei voi tarjota kaikille, vaan jatkossa opiskelun tuleekin keskittyä erityisesti työelämän osaamisvajeen täyttämiseen. Tämä edellyttää huolellista aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamis-ta sekä siihen pohjautuvaa henkilökohtaistamiskäy-täntöä. Lopputuloksen pitäisi näyttäytyä lyhyempinä koulutusaikoina, nopeampina työelämään siirtyminä ja siten niukkenevien resurssien entistä tehokkaam-pana käyttönä.

Meillä on paljon mahdollisuuksia, jos vain otamme käyttöön aidosti asiakkaan tarpeista lähtevän ajattelun ja tälläkin hetkellä olemassa olevat toimintamallit. Varsinkin nuorilla joustavasti oppisopimusta ja oppi-laitosmuotoista koulutusta yhdistävät toteutusmallit ovat kokemuksemme mukaan niin työelämää kuin nuoriakin kiinnostavia ja erinomaisia tuloksia tuottavia. Toivottavasti yritykset pystyisivät enenevässä määrin tarjoamaan nuorille työssäoppimisen paikkoja unohta-matta olemassa olevan henkilöstön kouluttautumisen tarpeita. Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta on lisättävä. Käytäntöjen tulee vastata osaamispe-rusteisuuden vaatimuksia ja siten luonnollisesti myös

Osaammeko uudistua?

toimintatapojen muutoksia tarvitaan. Oppisopimuksen työnantajille aiheutuvaa taakkaa on tarkoitus jatkossa keventää. Me oppisopimustoimijat peukutamme tälle tavoitteelle! Laadukas viranomaistehtävä tulee hoidet-tua ihan varmasti kevyemmilläkin hallintorutiineilla.

Oppisopimustoimijat ovat osallistuneet ammatil-lisen koulutuksen tulevaisuustalkoisiin esittämällä muutamia näkökulmia ja kehittämisideoita:

Fakta on, että yhteiskunta säästää lisäämällä oppi-sopimuskoulutusta, koska oppisopimusopiskelija on koko opiskelun ajan veronmaksaja, työurat pitenevät, osaaminen vastaa suoraan työelämän tarpeisiin ja kiinteitä opetustiloja tarvitaan vähemmän.

Yritykset hyötyvät oppisopimuskoulutuksesta, koska työpaikalla tapahtuva koulutus hyödyttää koko yritystä, yrityksen osaamispääoma kasvaa opiskelijaa ohjates-sa ja oppisopimustoimijat ovat erinomaisia yrityksen kehittämiskumppaneita.

Uusia kokeilemisen arvoisia mahdollisuuksia voisivat tarjota oppisopimuskoulutuksen laajenta-minen korkeakouluopintoihin ja uudet innovatiiviset toteutusmallit nuorten koulutuksessa. Hallituksen tavoittelemaa byrokratian karsimista voisi toteuttaa niin, että poistetaan työnantajalle maksettava palk-katuki ja siirretään se saman suuruisena summana koulutuskorvauksiin. Näin toteutuisi yhden luukun periaate Oppisopimustoimijat voisivat olla myös aktii-visia digitaalisuuden kehittäjiä koskien verkkopohjaisia ratkaisuja niin etäohjauksessa kuin työpaikkakoulut-tajienkin valmennuksissa.

Tulevaisuus tehdään yhdessä – asiat on vain jatkossa tehtävä paremmin ja tehokkaammin,

kehittämisterveisinAnne Vuorinen, päätoimittaja

TOIMITUS VINKKAA

Oppisopimus haastaa

perinteisen koulutusmallin.

Pentti Rauhala

Tahto, halu ja asenne ovat tärkeintä myös oppisopimus-

koulutuksessa.Mervi Lammi

TEKSTI Anne Vuorinen • KUVA Vesa Kippola

Viime vuoden lokakuussa Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jyrki Mäkynen puhui yrittäjyydestä,

työttömyydestä, koulutuksesta ja osaamiseen liittyvistä tavoitteista.

4 OSAAJA 2 • 2015

VIERAILIJA

Koulutuksen pitää aina olla askeleen edellä

Suomen hallituksella on haasteellinen tehtäväPoliittisen järjestelmän pitää ottaa itsel-leen se valta, joka sille kuuluu. Maan po-liittinen johto on liian pitkään ollut vain yksi osa koneistoa. Sen on osoitettava, että valtaa käytetään, valtaa ollaan valmii-ta ottamaan ja kantamaan sen mukanaan tuoma vastuu.

Maan hallituksen pitää pystyä aina te-kemään päätöksiä maan kokonaisedun kannalta, eikä niin, että aina koitetaan löytää kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja. Täl-laisena aikana konsensuspolitiikka ei vali-tettavasti johda maata riittävästi uudista-viin toimenpiteisiin.

Meillä on tällä hetkellä kasvava työttömyysongelma – mikä avuksi?Tällä hetkellä suomalaisen työn kansain-välinen kilpailukyky on heikko. Olemme menettäneet kilpailijoihin nähden sitä asemaa, joka meillä oli. Olemme edelleen osaamiseen ja innovaatiojärjestelmiin liittyvissä asioissa sekä turvallisuuden ja toimivuuden osalta maailman huippuja, mutta jostain syystä emme pysty hyödyn-tämään näitä kilpailukyvyssämme.

Olemme omilla toimenpiteillämme ai-heuttaneet suomalaisen työn kilpailuky-vyn menetyksen ja tämä pitää nyt kuroa umpeen. Tuottavuuden kehitys ei ole vas-tannut niitä kustannusten lisäyksiä, joita olemme aiheuttaneet. Tämä pitää korjata. En kuitenkaan kannata yleistä palkka-ale, vaan työpaikkakohtaisia ratkaisuja. Sen li-säksi tarvitsemme tuottavuushyppyjä, jot-ka tehdään työn ääressä.

Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma kir-jautui myös pitkälti hallitusohjelmaanEnsimmäinen ja tärkein tavoite on lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, jolla varmimmin parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä, turvataan työpaikkoja ja mahdollistetaan uusien syntyminen.Työpaikat syntyvät lähes täysin PK-sekto-rille ja painottuvat sinne pienempään pää-hän. Pitää miettiä, miten pienet yritykset pystyisivät tarjoamaan enemmän työtä. Pitää kuitenkin muistaa, ettei yrityksen tehtävänä ole tarjota työpaikkoja, vaan työpaikat ovat seurausta kannattavasta toiminnasta.

Julkisen sektorin työpaikkojen määrää on vähennettävä. Samalla hyvinvointiyh-teiskunnan tehtävä on määriteltävä uu-delleen. Tähän liittyy paljon puhuttanut sääntely. Tarvitsemme vähemmän mutta laadukkaampaa säännöstelyä.

Merkittävin muutos, mitä suomalaisilla työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut, on yksinyrit-

täjyyden lisääntyminen. Kymmenessä vuodessa Suomeen on tullut reilut 40 000 yksinyrittäjää.

Koulutuksen pitäisi olla askeleen edelläYhteiskunta on isossa murroksessa jaelinkeinorakenteemme on itsenäisyydenajan isoimpien haasteiden edessä. Digita-lisoituvassa ja globalisoituvassa maailmas-sa koulutuksen on pystyttävä lisäämäänyksilöiden, työyhteisöjen ja yritysten so-peutumiskykyä ja tutkintojen on annettava vakaa perusta ammattitaidon vahvistumi-selle sekä elinikäiselle oppimiselle.

Yhä suurempi osa oppimisesta tapah-tuu työpaikoilla riippumatta siitä, onko ky-seessä yrittäjän oman osaamisen vahvista-minen tai työntekijöiden kouluttaminen. Koulutuksen voimavaroja on kohdennet-tava yritysten ja koulutusten järjestäjien yhteistyön vahvistamiseen. Näin luodaan edellytykset aikuisten ja erityisesti nuorten osaamisen varmistamiseksi.

Yrittäjien näkökulmasta olemme men-neet positiivisempaan suuntaan ja oikeitaasioita ollaan tekemässä mm. oppisopi-muskoulutuksen kehittämisessä. Mikä on suhteesi oppisopimuskoulutukseen?Tällä hetkellä oppisopimus ei toimi ni-menomaan nuorten osalta niin kuin pitäi-si. Tämä näkyy opiskelijoiden vähäisenä määränä. Oppisopimusta pitäisi uudistaa niin, että se olisi nuorille aidosti vaihtoeh-to ammattiin ja ammattiosaamiseen.

Mikä tällä hetkellä estää sen?Jos kuvaan yhdellä sanalla yrittäjäkentältä saamaani palautetta, se on työsuhde. Se on liian jäykkä. Kaikilla nuorilla työpanok-sen tuotto ei oppisopimuksen alussa vastaa sitä panostusta, jonka nuoren ottaminen oppisopimukseen työnantajalta vaatii.

Suomen Yrittäjät ovat esittäneet nuorten oppisopimukseen omaa palkkamalliaMallissa edetään opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisen mukana eikä lähdetä nuorten oppisopimuksessa ny-

kyisestä työehtosopimuksen mukaisesta palkkahinnoittelusta. Olemme esittäneet, että palkkauksessa lähdettäisiin liikkeelle 30 prosentista ja nostettaisiin osaamisen kehittymisen myötä 80 prosenttiin.

Tiedän, että koulutuksen järjestäjiä on peloteltu, että tällä viedään kouluista ak-tiivisin ja paras osa ja oppilaitoksiin jää vain haastavimmat nuoret, mutta en usko tuohon. Jos arvostamme pulpetissa istu-mista ja teoreettista osaamista, henkilöt, jotka haluavat kehittää osaamistaan työn kautta, eivät saa kovin korkeita arvosano-ja. Sitä paitsi, siinä vaiheessa kun perus-koulu loppuu, osa on jäänyt jo siitä kel-kasta pois.

Tarkoittaako koulutussopimus samaa kuin laajennettu työssäoppiminen? Emme halua rakentaa kaikkea uusiksi. Meillä on jo olemassa oppisopimusjärjes-telmä ja oppilaitospainotteinen koulutus. Myös oppilaitospainotteisessa opiske-lussa on oltava mahdollisuus oppia asiat valtaosin työssä. Laajennetun työssä-oppimisen toteutumismallit ovat tänä päivänä ihan mahdollisia. Yrittäjät ovat olleet hiukan hämmennyksissä, mistä nyt oikein puhutaan.

Mitkä ovat oppisopimuskoulutuksen vahvuudet erityisesti työssä oleville? Olen itse suorittanut johtamisen erityis-ammattitutkinnon oppisopimuksella ja tällä hetkellä yksi työntekijöistäni suo-rittaa samaa tutkintoa oppisopimuksella. Se on erinomainen tapa kehittää omaa osaamistaan ja omaa työtään. Suosittelen oppisopimuskoulutusta lämpimästi. Sa-maa sanovat yrittäjäkollegat, jotka ovat joko itse opiskelleet oppisopimuksella tai heidän työntekijänsä ovat.

Minkälaiset terveiset haluat lähettää oppisopimusväelle?Teette hyvää työtä. Menkää vielä enem-män yrityksiin. Sanon aina, että tunne asiakkaasi. Oppisopimusväen asiakkaita on kaksi, opiskelija ja yritys.

Viime vuonna 50 vuotta täyttänyt Jyrki Mäkynen on pitkän linjan yrittäjä. Sei-näjoelta kotoisin oleva maatalon poika perusti julkisten tilojen kalustamiseen ja sisustamiseen keskittyneen Oy HM Profiili Ab:n viime laman aikana

90-luvun alkupuolella. Silloin sekä kotimaassa että Euroopassa oltiin aika tuskallisessa markkina-asemassa, mutta Mäkysen usko omaan teke-miseen oli kova ja sillä tiellä hän on edelleenkin.

JYRKI MÄKYNEN

OSAAJA 2 • 2015 5

Finlands regering står inför en utmanande uppgiftJag anser att det politiska systemet bör ta den makt som tillhör det. Landets politis-ka ledning har alltför länge bara varit en del av maskineriet. Nu måste den visa att den är beredd att använda sin makt och bära det ansvar som det medför.

Landets regering måste i alla lägen kunna fatta beslut som gynnar hela lan-dets bästa och inte alltid sträva efter att hitta lösningar som tillfredsställer al-la parter. Under en tid som denna leder konsensuspolitik tyvärr inte till tillräckli-ga reformåtgärder i vårt land.

Vi kämpar för tillfället med en växande arbetslöshet. Vad är lösningen på detta problem?Ett villkor för ett fungerande välfärds-samhälle är att det finns tillräckligt med arbetstillfällen i landet.

För närvarande är finländskt arbete in-te konkurrenskraftigt på den internatio-nella marknaden. Vi har tappat den po-sition som vi tidigare hade i förhållande till våra konkurrenter. På lång sikt är al-la grundförutsättningar i sin ordning. Vi representerar alltjämt världstoppen i frå-ga om kompetens, innovationssystem, sä-kerhet och funktion, men av någon an-ledning klarar vi inte av att utnyttja dessa styrkor i vår konkurrenskraft.

Våra egna åtgärder under de senaste åren har lett till att finländskt arbete in-te längre är konkurrenskraftigt, och detta missförhållande måste nu åtgärdas. Pro-duktiviteten har inte utvecklats i sam-ma proportion som de kostnadsökningar som vi har orsakat i vårt land. Detta mås-te åtgärdas, men inte att sänka lönerna generellt utan genom att avtala om löner

på varje enskilda arbetsplats. Dessutom behöver vi produktivitetssprång, och de åstadkoms genom arbete.

Målprogrammet för Företagarna i Finland togs till stor del också in i regeringsprogrammetDet första och viktigaste målet är att ut-vidga fulmakt att avtala på arbetsplatser. På så sätt kan man best förbättra finska arbetets konkurrenskraft, garantera ar-betsplatser och möjliggöra att skapa nya jobb – det här betyder bättre sysselsätt-ning. Arbetslöshetsnivån måste fås ner och sysselsättningströskeln sänkas. Nya arbetsplatser föds nästan enbart hos de små och medelstora företagen, främst de små. Det gäller alltså att fundera hur små företag kunde klara av att anställa fler arbetstagare. Man måste ändå kom-ma ihåg att företagens uppgift inte är att erbjuda arbetsplatser, utan att bedriva en lönsam verksamhet som sedan skapar arbetsplatser.

Antalet arbetsplatser inom den offent-liga sektorn måste minskas. Samtidigt måste välfärdssamhällets uppgift omdefi-nieras. Då kommer vi in på det här med reglering, som har väckt en hel del de-batt. Vi behöver mindre men effektivare reglering.

Den största förändringen som har skett på den finländska arbetsmarkna-den under de senaste tio åren är att an-talet ensamföretagare har ökat. Finland har fått drygt 40 000 nya ensamföretaga-re på tio år.

Utbildningen borde alltid vara ett steg föreVi är mitt i en stor samhällelig omvälv-ning, och vår näringsstruktur står inför

sina största utmaningar någonsin under självständighetstiden. I världen som glo-baliserar och digitaliserar sig hela tiden måste utbildningen förbättra individens, arbetsplatsers och företags kapacitet att anpassa sig, och examina måste bibringa ett stadig basis för att förstärka yrkes-kunskap och livslång inlärning.

Utbildningen borde alltid ligga ett steg före i utvecklingen. Både företagare och arbetare lär sig alltmer på arbetsplatser. Man måste allokera resurser till att för-bättra samarbete mellan företag och sko-lor. På så set skapar man förutsättningar för att förstärka vuxen och särskilt ung-doms kunnande.

Från företagares synvinkel har utveck-lingen varit positiv, och man gör riktiga åtgärder bland annat i läroavtalsutveck-lingen.

Hur förhåller du dig till läroavtalsutbildningen?För tillfället är läroavtalet inte vad det borde vara med tanke på de unga. Den låga volymen av de unga som deltar i

TEXT Anne Vuorinen • FOTO Vesa KippolaBESÖKARE

Jyrki Mäkynen, ordförande för Företagarna i Finland sedan oktober ifjol, berättade sina tankar om företagande, arbetslöshet, utbildning och kompetensmål.

Jyrki Mäkynen fyllde 50 år i fjol och har lång erfarenhet som företagare. Mäkynen, som växte upp på en bond-gård i Seinäjoki, grundade företaget Oy HM Profiili Ab under den föregående reces-sionen i början av 1990-talet. Företaget specialiserade sig på möblering och inredning av offentliga lokaler. På den tiden hade man en mycket ofördelaktig marknadspo-sition både i Finland och i Europa, men Mäkynen trodde starkt på sin verksamhet, och det gör han än i denna dag.

JYRKI MÄKYNEN

6 OSAAJA 2 • 2015

Utbildningen måste alltid vara ett steg före

läroavtalsutbilningen reflekterar det här faktum. Läroavtalsutbildningen borde ses över så att den blir ett verkligt alternativ för unga som vill skaffa sig ett yrke och yrkeskompetens.

Vad är det som hindrar detta i dag?Jag kan summera den respons jag har fått från företagarna med ett ord, och det är anställningsförhållandet. Det är för ofle-xibelt. Alla ungdomar producerar inte i början av läroavtalet på en nivå som motsvarar den satsning som det innebär för arbetsgivaren att anställa en läroav-talsstuderande.

Företagarna i Finland har föreslagit en särskild lönemodell för unga läroavtalsstuderande.Modellen utgår från att lönen stiger i takt med att den studerandes yrkeskompetens utvecklas i stället för den kollektivavtal-senliga lönesättning som nuförtiden til-lämpas på läroavtal för unga. Företagarna i Finland har föreslagit att startlönen skul-le vara 30 procent av den normala lönen,

och att lönen sedan skulle stiga upp till 80 procent i takt med att personens kompe-tens utvecklas.

Jag vet att utbildningsanordnarna har skrämts av tanken att detta resulterar i att de bästa och aktivaste ungdomarna läm-nar läroanstalterna och endast de mest utmanande ungdomarna stannar kvar, men det tror jag inte på. Om vi värdesät-ter skolbänksundervisning och teoretisk kunskap kommer de som vill utveckla sitt kunnande genom arbete inte att få särskilt höga betyg. I slutskedet av grundskolan har dessutom en del redan hoppat av.

Är utbildningsavtal detsamma som utvidgat lärande i arbete? Vi vill inte börja helt från noll och byg-ga upp allting på nytt. Vi har redan ett läroavtalssystem och en läroanstaltsbe-tonad utbildning. Också de som studerar huvudsakligen vid en läroanstalt bör ges möjlighet att lära sig det mesta genom praktiskt arbete. Olika modeller för ut-vidgat lärande i arbete är helt möjliga i dagens läge. Företagarna har dock inte

varit helt på det klara med vad det hela handlar om.

Vilka fördelar har läroavtalsut- bildningen i synnerhet för personer i arbetslivet? Jag har själv avlagt specialyrkesexamen i ledarskap med stöd av läroavtal, och för tillfället har jag en läroavtalsstuderande bland min personal som håller på att avlägga examen i ledarskap. Det är ett ut-märkt sätt att utveckla sitt kunnande och sitt arbete. Jag rekommenderar varmt lä-roavtalsutbildning. Detsamma säger mina företagarkolleger som antingen själva har studerat genom läroavtal eller har anställ-da som gjort det.

Vilka hälsningar vill du framföra till dem som arbetar med läroavtalsutbildning?Ni gör ett gott arbete. Besök företagen och kommunicera ännu mer med dem. ”Känn din kund”, brukar jag alltid säga. De som arbetar med läroavtalsutbildning har två kunder: den studerande och företaget.

OSAAJA 2 • 2015 7

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERI

AV: Oppisopimuskoulutus on työelämä-lähtöisin, erittäin kustannustehokas ja aina tarvelähtöinen kouluttautumisen muoto. Oppisopimustoiminnan viran-omaistehtävän hoitaminen edellyttää myös erityisosaamista. Miten oppisopi-mustoimijoiden osaamista ja verkostoja voidaan hyödyntää tulevissa uudistuksissa?Ministeri: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on hallituksen yksi kärkihankkeista. Itse pidän reformia yhte-nä tärkeimmistä osaamisen ja koulutuksen hankkeista tällä hallituskaudella. Amma-tillisen koulutuksen rahoitus, rakenteet ja toiminta uudistetaan. Pidämme huolta alueellisesti kattavasta koulutuksesta, am-matillisen koulutuksen vetovoimasta ja lisäämme koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.

Uudistuksen tavoitteena on lisätä työ-paikoilla tapahtuvaa oppimista. Oppisopi-muskoulutus on tärkein keino tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisellä tavalla, työpaikalla oppien.

Oppisopimuskoulutus on mainittu oma-na osana ammatillisen koulutuksen refor-missa. Tavoitteenamme on vähentää op-pisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Li-säksi ammatillisen koulutuksen rahoi-tuksen uudistamisella haluamme lisä-tä oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa opiskelijoiden, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien suuntaan. Haluamme tehdä työpaikalla oppimisesta vetovoimaisen ja mahdollisen myös yhä useammalle nuorel-le oppijalle.

Miten oppisopimuskeskusten roolia alueellisina elinkeinoelämän palvelijoina tulisi mielestänne kehittää?Hyödynnämme uudistuksen toteuttami-sessa oppisopimuskoulutuksen ammatti-laisten asiantuntemusta ja koulutuksessa jo käytössä olevia hyviä käytäntöjä. Otan mielelläni vastaan kaikki ajatukset ja ide-at, miten oppisopimusta käytännönlähei-senä koulutusmuotona voidaan kehittää!

Miten yritykset saadaan laajemmin mukaan nuorisotakuun toteuttamistalkoisiin?Oppisopimuskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän rooli on tärkeä, mutta työ-suhteeseen tarvitaan aina työnantajaa. Oikea tieto oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista, käytännöistä ja hyvistä kokemuksista on erittäin tärkeää myös työnantajille.

Yritysten palaute on ollut rohkaisevaa. Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehit-tämishankkeissa mukana olleet työnanta-jat pitivät oppisopimuskoulutusta 90 pro-senttisesti erittäin hyvin tai melko hyvin toteutettuna. Näitä myönteisiä kokemuksia tulee levittää laajemmin myös niille työn-antajille, jotka eivät ole vielä kokeilleet op-pisopimuskoulutusta. Hallitusohjelman mukaisesti pyrimme edelleen keventä-mään työnantajille koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa.

Nuorisotakuun tavoitteen kannalta on tärkeää, että jokainen nuori löytää itsel-leen mielekkään tavan opiskella. Kaikil-le koulunpenkillä istuminen ei ole paras tapa oppia.

Oppisopimuskoulutus on toisaalta vaa-

Arvoisa ministeri, kiitoksia mahdollisuudesta keskustella kanssanne ajankohtaisista oppisopimusväkeä kiinnostavista asioista.

HAASTATTELU Anne Vuorinen • KUVA Eduskunta

tiva koulutusmuoto, joka vaatii nuorelta in-toa ja sitoutumista. Ilman motivaatiota tut-kintoa ei tule.

Hyvä opinto-ohjaus ja riittävä tieto eri koulutusvaihtoehdoista tukevat nuoren va-lintoja. Voisiko nuorten yhteishakuun li-sätä mahdollisuuden ilmaista kiinnostuk-sesta oppisopimuskoulutukseen? Tieto auttaisi ammatillisen koulutuksen järjestä-jiä löytämään opiskelijoista ne, joille voisi kertoa lisää oppisopimuskoulutuksen mah-dollisuuksista ja käytännöistä.

Ammatillisen koulutuksen reformil-la kaadamme lainsäädännön aitoja ja uu-distamme rahoitusta. Jatkossa opiskelijoi-den joustavia polkuja koulutuksen sisällä on helpompaa rakentaa. Tämä voi tarkoit-taa opiskelijalle esimerkiksi mahdollisuut-ta vaihtaa joustavasti oppilaitosmuotoises-ta koulutuksesta oppisopimuskoulutuksen puolelle opintojen aikana.

Oppisopimuskoulutus on kysytty ja haluttu työssä olevien kouluttautu- mismuoto. Millaisena näette jatkos-sa aikuisten oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet?Oppisopimus on hyvä keino oman osaa-

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kehuu oppisopimusta kustannuste-hokkaaksi koulutusmuodoksi.

8 OSAAJA 2 • 2015

Sanni Grahn-Laasonen

misen kehittämiseen. Opiskelijoista yli 90 prosenttia on aikuisia, 20–54-vuotiaita. Työmarkkinat ja yritysten osaamistarpeet muut-tuvat nopeasti. Ihmiset voivat tehdä useita työuria elämänsä aikana. Elinikäisen oppimisen merkitys korostuu. Oppisopimus on erinomainen tapa hankkia ammatillista lisäpätevyyttä tai ko-konaan uusi tutkinto.

Oppisopimus on jo työelämässä oleville taloudellisesti tur-vallinen tapa kouluttautua. Koulutus tuo yhteiskunnan kas-saan verotuloja. Oppisopimus on myös hyvin kustannuste-hokas koulutusmuoto. Toivon, että oppisopimuskoulutuksen merkitys työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämisessä kasvaa entisestään.

Hallitusohjelmaan on kirjattu koulutussopimusmalli. Mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se suhteutuu nuorten oppisopimuskoulutukseen? Mitä oppisopimustoi-mintaan liittyvä hallinnollisen byrokratian purkaminen käytännössä tarkoittaa?Ammatillisen koulutuksen uudistamisella haluamme lisätä käy-tännönläheistä, työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Oppisopimus-koulutus on jatkossakin yksi tärkeimmistä tavoista tutkinnon suorittamiseen. Haluan jatkaa oppisopimuksen kehittämistä yh-dessä yritysten ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Hallitusohjel-massa on sovittu, että työnantajalle oppisopimuksesta aiheutu-vaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa kevennetään.

Pidän tärkeänä, että koulutuksen järjestäjät ottavat käyttöön yhteisiä toimintatapoja oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä. Ne hyödyttävät sekä työnantajia että opiskelijoita. Digitalisaatio on mahdollisuus myös oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä. Valmistelutyö on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi edistämme myös muita, joustavia tapoja tutkinnon suorittamiseksi. Eri puo-lilla Suomea on jo tällä hetkellä joustavia malleja tutkinnon suo-rittamiseksi työpaikoilla. Käymme nämä mallit läpi, kun uutta koulutussopimusta kehitetään. Koulutussopimusmallin valmis-telu on vasta alkanut. Käymme valmistelussa läpi myös toimivia esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa.

Olette kannustaneet kenttää avoimeen ja rohkeaan vuoro-puheluun ja olette todenneet, että tulevaisuuden menestyste-kijät ovat nyt meidän kaikkien käsissä ja otatte vastaan kentän ideoita, joilla turvaamme ammatillisen koulutuksen tulevai-suuden. Opso ry:n ja OpsoDiili-hankkeen puitteissa on kirjattu muutamia kehittämisideoita. Millaisia ajatuksia oheisessa kuvassa esitetyt asiat teissä herättävät?Kaikki ajatukset oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi ja koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi ovat tervetulleita. Toivon, että käymme Opso ry:n kanssa syksyn aikana tarkemmin läpi ehdotuksia. Haluan ottaa kentän osaamisen mukaan reformin valmisteluun.

Terveisenne oppisopimusväelle.Tiukasta talouden tilanteesta huolimatta ammatillisen kou-lutuksen uudistaminen on meille iso mahdollisuus. Kentällä koulutuksen ammattilaisilla ja koulutuksen järjestäjillä on paljon ajatuksia, jotka voimme ottaa mukaan uudistuksen valmisteluun. Kierrän syksyllä tapaamassa ammatillisen koulutuksen järjestä-jiä, toivottavasti tapaamme.

Kiitoksia haastattelusta ja onnea vaativaan tehtävään.

Oppisopimuskoulutus hyödyttää kaikkia

Yhteiskuntasäästää

Yritykset hyötyvät

Uudet mahdollisuudet

OPPISOPIMUSOPISKELIJA ON VERONMAKSAJA

Yhteiskunnalle miljoonien säästöt verrattuna oppilaitosmuotoiseen

opiskeluun.

OPISKELUAIKOJEN TIIVISTÄMINEN

Valmistuminen nopeaa, osaamis-perusteisuutta voidaan hyödyntää

tehokkaasti.

TYÖURAT PITENEVÄTNopeasti työelämään, osaaminen

vastaa työelämän tarpeita.

KIINTEITÄ OPETUSTILOJA TARVITAAN VÄHEMMÄN

Oppiminen tapahtuu yrityksissä, jonne kouluttaminen voidaan myös

viedä eri tavoin.

YRITYKSEN TARPEISIIN RÄÄTÄLÖITYÄ KOULUTUSTAYrityksen osaamispääoma kasvaa

koko ajan, kaikki oppivat opiskelijan mukana.

KASVU- JA KEHITYS-HAKUISILLE YRITYKSILLE

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN KUMPPANI

Yritysten ja koulutuksen rajapinnassa oppisopimustoimijat tehokkaita

välittäjiä.

YRITTÄJIEN OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Yrittäjien koulutus kehittää koko yritystä.

REKRYTOINNITTyöntekijä kiinni työssä koko

koulutusajan, sitoutuminen paranee. Yli 80% jää samaan työpaikkaan tai

samalle alalle.

KOULUTUSKORVAUS REKRYTOINTEIHIN

Poistetaan palkkatuet ja säilytetään vastaavan suuruinen summa koulutuskor-

vauksiin, byrokratia vähenee.KORKEAKOULUJEN

PILOTOINTIKokeillaan korkeakouluopintoja

oppisopimuksella, kaikki hyötyvät.

DIGITAALISET MAHDOLLISUUDET

Oppisopimuskoulutus edelläkävijänä verkko-opinnoissa, etäohjauksessa ja työ-paikkaohjaajien koulutuksessa. Mahdol-

lisuus valtakunnallisuuteen, joka tuo kustannussäästöjä.

NUORTEN KOULUTUSKokeillaan rohkeasti uusia malleja ja polkuja nuorten koulutukseen yhteistyössä eri tahojen kanssa.

UUDISTUVA OPETTAJUUSPedagoginen uudistuminen, työelämän kontaktit lisääntyvät, opetusta siirretään

työpaikoille.

SUOMEN OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT RY

OSAAJA 2 • 2015 9

Parasta oppisopimuk-

sessa on juuri sen joustavuus.

Opiskelu on vastapainoa urheilulle

P AJULAHDESTA liikuntaneuvo-jaksi valmistunut Henry Manni jatkoi valmistumisensa jälkeen opintojaan saman tien.

– Aloitin tammikuussa merkonomi-opinnot oppisopimuksella omassa ur-heiluseurassani. Tavoitteenani on valmistua kesäkuussa 2016 ja uskon pääseväni tavoittee-seen tiukasta treenaamise-sta huo-limatta. Olen su-orittanut kaikki opinnot ajallani, Länsi-Uudenma-an Urheilijat ry:ssä työs-kentelevä nuori mies ker-too.

Oppisopimus sopii aktiivi-urheilijalle päiväopiskelua parem-min. Treenit, kisamatkat ja leirit sekä ty-ön ja koulun voi oppisopimuksessa nivoa joustavasti yhteen.

– Parasta oppisopimuksessa on juuri

sen joustavuus. Olin syksyllä 10 viikkoa Teneriffalla leirillä. Suoritin sinä aika-na opinnot, työn ja koulutehtävät etä-nä. Sekä työpaikka että koulu ovat olleet joustavia aikataulujeni suhteen, Henry kiittelee.

KOULUTEHTÄVÄT TREENIEN PÄÄLLE

Kun toiset istuvat treenien jälkeen Facebookissa, tekee Henry koulutehtäviä.

– Tarvitsen urheilun vasta-painoksi jotain ihan

muuta. Opiskelu on hyvä ta-pa palautua treeneistä. Myös Henryn työn tekeminen

onnistuu missä vaan ja milloin vaan.

– Töiden tekemiseen riittää netti ja tie-tokone, mies miettii. 

Vaikka Henryn opinnot ovat sujuneet

aikataulussa, ei oppisopimus ole oikotie onneen.

– Oppisopimus ja varsinkin etänä opis-kelu vaatii valtavasti oma-aloitteellisuut-ta. Minulle se ei kuitenkaan ole koskaan ollut ongelma. Teen mielelläni aloitteita ja kerron miten minusta asiat olisi paras-ta hoitaa. Meillä on hyvä työilmapiiri ja saan pyytäessä rehellistä palautetta työ-paikkaohjaajaltani.

TÄHTÄIMESSÄ RIOHenry Manni on menestynyt opintojen lisäksi myös urheilussa. Vuonna 2014 mies voitti neljä Euroopan mestaruutta. Myös tämän vuoden kisakausi on avattu hienosti. Manni kelasi ensimmäisellä ki-samatkallaan uudet Euroopan ennätykset 200 m:n ja 400 m:n matkoilla. Pyörätuo-lin maksiminopeus nousi 34,4 km/h.

– Siitä on hyvä parantaa, Rion paralym-pialaisiin tähtäävä mies sanoo.

Lohjalaisen pyörätuolikelaaja Henry Mannin haaveena on työskennellä urheilujärjestössä ja tuoda esille vammaisurheilua. Matka kohti unelmaa on hyvässä vauhdissa. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Henry Manni

– Valmistuttuani minulla on tutkinto sekä liikunnan et-tä kaupan alalta ja työkoke-musta. Niistä rakentuu hyvä CV, Henry Manni pohtii.

10 OSAAJA 2 • 2015

Valtaosa nuo-rista on motivoitu-neita pääsemään

työelämässä alkuun.

Matkalla duuniin! yhdistää nuoret ja yrittäjät

Y HTEISTYÖSSÄ Lahden kaupungin, TE-toimiston ja Nuorisopalvelui-den kanssa syntyi aivan uudenlai-nen palvelu nuorten työllistämisen

avuksi. – Matkalla duuniin! on ainutlaatuinen

konsepti Suomessa. Se yhdistää työttö-mät nuoret ja yrittäjät sitä varten luodus-sa verkkotyökalussa.

Sekä työtön nuori että yrittäjä voivat jättää Matkalla duuniin! -netti-sivustolle oman ilmoituksensa, jossa joko haetaan työnte-kijää tai etsitään töitä. Pää-määränä on yhdistää oi-kea työ ja tekijä.

– Kun yrittäjä jättää si-vustolle ilmoituksen, et-sivät Lahden nuoriso-palvelut rekistereistään tarjottuun työhön soveltu-via nuoria. Sieltä ollaan yhteydes-sä yritykseen ja sovitaan, kuinka monta nuorta lähetetään haastatteluun.

Kari Helokivi painottaa, että yrittäjä päättää aina kenet hän rekrytoi.

KOLME ERI POLKUAMatkalla duuniin! -palvelussa on kolme eri vaihtoehtoa: harjoittelupolku, oppi-polku ja työpolku.

– Työnantaja voi ottaa nuoren harjoitte-lupolulle työkokeiluun, jonka aikana kat-sotaan puolin ja toisin tullaanko toimeen ja toimiiko tämä. Jos kaikki menee hyvin, ja yritykseen on löytynyt sopiva tekijä, voi työkokeilun muuttaa joko oppisopi-mukseksi tai työsuhteeksi.

Helokivi muistuttaa, että monelle nuo-relle pelkkä työkokeilupaikkakin on kul-lan arvoinen. Sen aikana nuori tutustuu

Lahden Yrittäjien hallitus heräsi vuosi sitten siihen tosiasiaan, että kaupungissa on saman verran työttömiä nuoria, kuin

paikallisyhdistyksessä on jäseniä. – Halusimme tehdä asialle jotain konkreettista, Lahden Yrittäjien

hallituksen puheenjohtaja Kari Helokivi sanoo. TEKSTI Sane Keskiaho

alaan. Työkokeilu antaa nuorelle myös arvokasta työkokemusta.

Työkokeilun kesto on maksimissaan kolme kuukautta. Sopimuksen voi solmia ensin kuukaudeksi, jotta molemmat osa-puolet näkevät, miten homma sujuu. Har-joittelu ei maksa yritykselle mitään.

VALMENTAJA AUTTAANuorten työllisyyspalveluiden valmenta-

jat toimivat sekä nuorten että yri-tysten yhteyshenkilönä.

– Kun nuori ohjautuu TE-toimistosta meille, teem-me hänen kanssaan aina henkilökohtaisen suunni-telman. Siinä käydään lä-pi, mitä nuori haluaa

tulevaisuudessa tehdä ja mikä olisi oikea reitti

tavoitetta kohti. Valmen-nuksella varmistamme, että en-

nen työhaastattelua heillä on suunta selvillä ja työelämän pelisäännöt hal-linnassa, yritysyhteistyökoordinaat-tori Vesa Nykänen sanoo.

Hän lisää, että valtaosa nuorista on motivoitu-neita pääsemään työ-elämässä alkuun, kunhan he saavat näyttää osaami-sensa.

– Oleellista on yhdistää nuoret ja työpaikat. Me olem-me seula sii-nä välissä ja varmistam-

me, että yritykset saavat motivoituneita ehdokkaita.

2 TUKEA, 1 HAKEMUSJotta kynnys työllistää nuori olisi mah-dollisimman matala, tuetaan nuoren palkkaamista myös taloudellisesti. Lisäk-si se on tehty mahdollisimman helpoksi. Yhdellä hakemuksella voi hakea sekä val-tion palkkatukea että Lahden kaupungin työllistämistukea nuoren työsuhteeseen tai oppisopimukseen. Tuet ovat yhteensä 50 prosenttia palkkakustannuksista ja päätökset molemmista tuista tulevat kerralla. Matkalla duuniin! on suunnattu

lahtelaisille työttömille 17–24 -vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille va-stavalmistuneille nu-orille sekä Lahden ja Nastolan Yrittäjien jäsenyrityksille.

©Jenni Ahonen

OSAAJA 2 • 2015 11

Yritystreenit auttaa nuoria ja yrityksiä kohtaamaanYritystreeni opiskelijoille ja rekrytointiviikko työnantajille. Stadin oppisopimuskeskuksen kehittämä Yritystreeni auttaa opiskelijoita ja työnantajia kohtaamaan. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

Y ritystreeni on nuorelle suunnattu viikon mit-tainen valmennusjakso ennen työssäoppimis-jaksoa ja mahdollista oppisopimusta.

– Kehitimme Yritystreenin, jotta pystyisim-me madaltamaan nuorten kynnystä työllistymi-seen, projektipäällikkö Arja Koli muistelee.

Treeniviikkoa tarvittiin, sillä monen nuoren työelämätaidot ovat vielä puutteellisia ja usein ne ovat työllistymisen esteitä.

Treeniviikon aikana työnhakijoita valmenne-taan työelämätaidoissa, heidän kanssaan treena-taan työhaastattelutilanteita, tehdään tutustumis-käynti rekrytoivaan yritykseen ja käydään läpi alkavan oppisopimuksen sisältö.

– Yksi treenijakson tavoitteista on vähentää kes-keytyksiä. Siksi ennen oppisopimukseen sitoutu-

mista käydään asiat nuorten kanssa perinpohjai-sesti läpi, Koli kertoo.

Aina on niitä nuoria, jotka huomaavat viikon aikana ettei kyseinen ala tai koulutus ole häntä varten. Osa puolestaan löytää haaveammattinsa yritystreenien kautta.

SEULOTTUJA HAKEMUKSIAYritystreenin tavoitteena on löytää yrityksen tar-peisiin sopivia työntekijöitä oppisopimuksella. Pro-sessi pyörähtää käyntiin siinä vaiheessa kun yritys tekee rekrytointi-ilmoituksen.

– Teemme yhteistyötä Helsingin kaupungin työl-lisyyspalvelut Respan kanssa. He sparraavat oppi-sopimuksesta kiinnostuneet nuoret ja auttavat työhakemuksen laatimisessa. Minä kasaan ne ja

12 OSAAJA 2 • 2015

Yritystreenien läpi on kahdessa

vuodessa kulkenut pitkälti toista sataa

nuorta.

lähetän eteenpäin työnantajayritykseen, projekti-työntekijä Eija Korpelainen kertoo.

Hän korostaa, että kyseessä on aina yrityksen rekrytointi. Haastatteluun ja työkokeiluun työn-antajat valitsevat heitä kiinnostavat hakijat.

Treenijaksolle pääsee mukaan jokainen työha-kemuksen täyttänyt nuori. Tyypillinen Yritystree-nin ryhmäkoko vaihtelee 15–30 nuoren välillä.

MUUTTUVA PALVELUJokainen yritystreeni on erilainen. Osa

treeneistä on tehty isolle yritykselle, joka rekrytoi 15 henkeä. Osaan on

kasattu monta pienempää yri-tystä useilta eri aloilta. Heidän rekrytointitarpeensa vaihtelee yhdestä muutamaan henkeä.

– Yritystreenit muuttuu koko ajan yrityksen, kokemusten ja

opiskelijoiden mukaan. Esimer-kiksi tarve työkokeiluun ennen mah-

dollisen oppisopimuksen solmimista tuli työnantajilta. Monella työnantajalla on

rekrytointitarvetta, mutta yhden haastattelun pe-rusteella ei vielä uskalleta sitoutua nuoreen kah-deksi-kolmeksi vuodeksi. Työkokeilun aikana se-kä työnantaja että opiskelija tutustuvat toisiinsa ja heillä on aikaa miettiä, onko tämä se yhteinen juttu, projektikoordinaattori Tuija Peussa sanoo.

Työkokeilun pituus vaihtelee yhdestä kolmeen

kuukauteen. Sen päätyttyä yritys voi palkata nuo-ren työsuhteeseen oppisopimuksella.

REKRYTOINTIAPUYritystreenit on monelle yritykselle arvokas rekry-toinnin apu.

– Yritykset ovat väsyneitä siihen työhakemusten tulvaan, jota he saavat avoimen haun kanssa. Sen takia moni yritys yrittää selvitä nykyisellä henki-lökunnalla vaikka rekrytointitarvetta olisikin. Tätä kautta he saavat 30–35 seulottua työhakemusta va-likoituneilta nuorilta. Tämä säästää huomattavasti yrityksen aikaa ja resursseja.

Koli, Peussa ja Korpelainen ovatkin saaneet kii-tosta monelta yritykseltä juuri tästä ja esimerkiksi HUS-Desiko käyttää yritystreenejä vakituisena rek-rytointikanavana.

– He haluavat olla vahvasti mukana nuorisota-kuun toteuttamisessa ja heillä on akuutti rekrytoin-titarve koko ajan. Meidän kauttamme he saavat työntekijän, jolla on riittävä osaaminen.

Yritystreenien läpi on kahdessa vuodessa kul-kenut pitkälti toista sataa nuorta. Näistä noin 65 prosenttia on saanut tutkinnon ja 20–30 prosent-tia osatutkinnon.

– Ne nuoret, jotka eivät treeniviikon jälkeen rek-rytoidu, ohjataan eteenpäin joko oppilaitokseen tai johonkin muualle. Ketään ei jätetä tyhjän pääl-le, Koli vakuuttaa.

Yritystreenit on hyväksi havaittu rek-rytointiapu monelle yritykselle. – Yritys valitsee aina itse, kenet ot-taa oppisopimukseen, projektipääl-likkö Arja Koli ja projektikoordinaat-tori Tuija Peussa muistuttavat.

OSAAJA 2 • 2015 13

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVAT Jenni Ahonen

TUOTANNON TYÖNJOHTAJANA Meyer Turun telakalla työskentelevä Sanna Laulunen aloitti viime syksynä teknii-kan erikoisammattitutkinnon oppisopi-muksella.

– Ennen tänne tuloani olin lähes 18 vuotta töissä Nokialla, josta kuusi vuotta toimin tuotannon esimiehenä. En koskaan hankkinut vi-rallista pätevyyttä ja uutta työpaikkaa hakiessa se olisi saattanut muodostua esteeksi.

Meyer Turku suhtautuu positiivisesti henkilökun-nan kouluttamiseen ja telakalla on jatkuvasti oppiso-pimuksia. Kun sopiva tutkinto löytyi, oli helppo teh-dä päätös oppisopimuksen aloittamisesta.

Oppisopimusopiskelijoille myönnettävä Erasmus-

rahoitus mahdollisti Meyer Turun telakalla

työskentelevälle Sanna Lauluselle kuukauden

mittaisen vaihdon yrityksen pääkonttorissa Saksassa.

Kontakteja ja kokemuksia

ulkomaanjaksolta

– Nyt saan pätevyyden ja samalla mahdollisuu-den kehittyä tehtävässä, logistiikkaan erikoistuva nainen toteaa.

Idea ulkomaanjaksosta syntyi viime syksynä, kun Sanna sai oppisopimustoimistosta postia, jos-sa mainostettiin ulkomaanvaihtoon tarkoitettua Erasmus-rahaa.

– Otin saman tien yhteyttä esimieheeni Hanna Koposeen ja kysyin, olisiko minulla mahdollisuutta suorittaa osa opinnoista Meyer Werftillä Saksassa.

ETUA MYÖS TYÖNANTAJALLESannan lähtö pääkonttoriin sopi hyvin työnanta-jalle, sillä toukokuussa 2015 Meyer Turku siirtyi

14 OSAAJA 2 • 2015

Jos tulevaisuu- dessa tulee tarve lähteä ulkomaille

pidemmäksi aikaa, se on nyt huomattavasti

helpompaa

kokonaan Meyerin omistukseen. Uuden omistajan myötä kahden telakan välil-

lä oltiin käynnistämässä yhteistyötä syventäviä kehitysprojekteja.

– Tämä oli hyvä keino lisätä yhteistyötä ja saada suoria kontakteja Saksan päähän se-kä nähdä miten siellä toimi-taan, Sannan työpaikkaohjaaja

Hanna Koponen kertoo. Kun työpaikalta näytettiin vih-

reää valoa, aloitti Sanna käytännön järjestelyt. Yleensä sen hoitaa joko

työnantaja kansainvälisten yhteyksiensä tai

oppisopimustoimisto omien kontaktiensa kautta. – Meyer Turun HR-osasto etsi oikean keskuste-

lukumppanin Saksasta. Sen jälkeen hoidin järjes-telyt itse.

Papenburgin telakalla otettiin innolla vastaan suomalainen kollega. Koulutuksen kannalta järke-vin paikka Sannalle olisi ollut tuotannossa, mutta kielen takia hänet sijoitettiin laadunvalvontaosas-tolle, jossa kaikki puhuivat englantia.

– Jälkeenpäin ajatellen se oli kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto. Näin erilaisia toi-mintatapoja ja opin tuntemaan heidän laatujär-jestelmänsä. Pääsin osallistumaan palavereihin ja työpajoihin ja olin mukana erilaisissa asiakastapaa-

– En usko, että olisin lähtenyt vaihtoon ilman Erasmus-rahaa. Se on iso apu, neljä viikkoa Saksassa opiskelijavaih-dossa ollut Sanna Laulunen sanoo.

OSAAJA 2 • 2015 15

Työpaikka- ohjaajan muka- naolo toi uuden ulottuvuuden

vaihtoon.

misissa sekä alihankkijoiden luona, Sanna listaa.Työpaikalle tuliaisina hän toi uudenlaisen ym-

märryksen uudesta omistajasta ja heidän tavas-taan toimia.

– Sieltä tuli paljon asioita, joita pystymme sovel-tamaan myös meillä.

VAIHTOON PANOSTETTIIN Meyer Turku halusi varmistaa, että Sannan

vaihto menee suunnitelmien ja ta-voitteiden mukaisesti. Siksi ensim-

mäiseksi viikoksi mukaan lähti Sannan työpaikkaohjaaja Hanna Koponen.

– Saimme sovittua kasvotus-ten vaihdon tavoitteista. Sa-malla näin, miten hyvin Saksan päässä oltiin valmistauduttu

Sannan tuloon, Hanna kertoo.Työpaikkaohjaajan mukanaolo

vaihtojaksolla toi molempien mieles-tä ihan uuden ulottuvuuden siihen hyö-

tyyn, jonka telakka tästä saa. – Pystymme puhumaan asioista Sannan kanssa

ihan eri tasolla, kun olemme molemmat nähneet, miten asiat Papenbugissa hoidetaan.

Myös sieltä saadut kontaktit ovat tärkeitä.

TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO on mukana Opso Pro Metropolitan -hankkeessa, jossa tarjotaan oppisopimusopiskelijoille työssä-oppimisjaksoja Eurooppaan.

Turun Oppisopimustoimisto tekee yhteis-työtä eurooppalaisten käsityökamareiden ja oppilaitosten kanssa, jotka etsivät alueensa yrityksistä sopivia harjoittelupaikkoja tuleville oppisopimusopiskelijoille.

Keskimääräinen ulkomaanjakso kestää neljä viikkoa, pisin Turussa lähtenyt vaihto on kestänyt 10 viikkoa. Vuosina 2011–2015 kaik-kiaan 35 oppisopimusopiskelijaa on lähtenyt Turusta vaihtojaksolle Eurooppaan.

OPSO PRO METROPOLITAN

Sannan työssäoppimisjakso kesti neljä viikkoa, mikä on ulkomaanjaksojen keskimääräinen kesto.

On sopimuskysymys, maksetaanko opiskelijal-le palkkaa ulkomaanjakson ajalta vai ei. Sannalle maksettiin palkkaa koko ajalta. Sen lisäksi hän sai OpsoPro Metropolitan hankkeesta noin 1 000 eu-roa matkustamiseen, majoitukseen ja vakuutuksiin.

Sanna Laulunen ja Hanna Koponen olivat kesällä tu-tustumassa emoyhtiö Meyer Werftin toimintaan Saksassa.

16 OSAAJA 2 • 2015

”Oppisopimus tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja niille nuorille, jotka oikeasti sitoutuvat siihen.”

Koulutustarkastaja Johan-na Toivanen ja opo Nina Salonen liputtavat nuorten oppisopimuksen puolesta.

– Se tuo lisää vaihto-ehtoja oman alan löytämi-seen ja valmistumiseen.

Oppisopimus sopii myös nuorille

SEKÄ TREDUN hotelli- ja ravintola-alan opinto-ohjaaja Nina Salonen että lehtori, nuorten oppisopi-

muksen ennakkojakson opinto-ohjaaja Johanna Toivanen ovat nähneet, miten oppisopimus on tuonut tutkinnon ja työ-paikan monelle nuorelle, joka ei ilman olisi oppisopimusta läpäissyt koulua.

– Muistan eräänkin 15-vuo-tiaan nuoren, joka haavei-li ravintolakokin ammatista, mutta joka jo parissa viikos-sa sai sukset ristiin kaikkien opettajien kanssa. Pohdim-me vanhempien, opettajien ja lukuisten asiantuntijoiden kanssa eri vaihtoehtoja vilk-kaalle pojalle. Kun koulu ei maistunut, päätimme kokeil-la työelämäjaksoa.

Peruskoulusta lähtien opettajilta huonoa palautet-ta saanut poika sai nyt hy-vää palautetta työpaikalta, jossa häntä kehuttiin oma-aloitteiseksi ja ahkeraksi. Nuorukainen valmistui oppi-sopimuksella tamperelaises-ta huippuravintolasta.

Salonen muistuttaa, että ilman avarakatseisten opet-tajien apua ei valmistuminen olisi onnistunut.

– Vaikeimmat aineet, ku-ten matikka, fysiikka ja ke-mia saatiin suoritettua työ-paikalla. Onneksi oli hyviä opettajia, jotka näkivät po-jassa potentiaalin ja joilla oli näkemys oppisopimuksen mahdollisuuksista.

Opinto-ohjaaja eli opo Nina Salonen on parinkymmenen virkavuosiensa aikana nähnyt onnistuneita oppisopimustarinoita huonosti koulussa

viihtyvistä aina määrätietoisesti oman uran alkuun tähtääviin nuoriin. TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Jenni Ahonen

Tämä tarina on vain yksi monien jou-kossa. Tänä syksynä Salosen pakeille tu-li nuori nainen, jolla oli selvät sävelet sii-tä, miten hän suorittaa tutkinnon. Kun pakolliset kouluaineet on suoritettu, ha-luaa hän suorittaa loppuosan tutkinnos-ta työpaikalla.

– Tänä päivänä nuorille löytyy lukema-

ton määrä tapoja. Minulla on ollut myös nuori, joka siirtyi puolen vuoden koulu-tusjakson jälkeen oppisopimukseen.

MONTA VAIHTOEHTOAKoulutustarkastaja Johanna Toivasen ja Nina Salosen mielestä oppisopimuksen paras puoli on siinä, että se tarjoaa mon-

ta vaihtoehtoa niille nuoril-le, jotka oikeasti sitoutuvat siihen.

– Nuorten täytyy ymmär-tää, että kun lähdetään työ-elämään, siellä pelataan työelämän säännöillä eikä aa-mulla voi jäädä nukkumaan, jos ei huvita mennä töihin.

Toivasen ja Salosen kä-sien läpi kulkeneet nuoret ovat pääsääntöisesti pää-määrätietoisia ja valmiita te-kemään töitä sen eteen.

– Osa oppii paremmin te-kemällä kuin koulussa ja osa haluaa verkostoitua jo opis-keluaikana ja saada mahdol-lisesti työpaikan. Yhteistä heille on halu työllistyä ja hankkia itselleen ammatti, naiset toteavat.

OSAAJA 2 • 2015 17

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Keuda Oppisopimuskeskuksen

3+6 -pilottihanke madaltaa oppisopimuksen kynnystä.

N UORISOTYÖTTÖMYYS on iso ongelma erityisesti tällaisessa vaikeassa talou-dellisessa tilanteessa.

– Halusimme järjestönä tehdä jo-tain konkreettista sen eteen, että

työnantajat palkkaisivat enemmän nuoria. Oppi-sopimusta käytetään nuorten kouluttamisessa to-

della vähän, vaikka se olisi hyvä ja kus-tannustehokas vaihtoehto. Yksi

syy tähän varmasti on se, et-tä koulutusmuoto mielletään

byrokraattiseksi. Myös si-toutuminen pitkäksi ajak-si saattaa arveluttaa sekä työnantajaa että nuorta it-seään.. Lähdimme kehittä-mään matalan kynnyksen

oppisopimusta, joka palve-lisi sekä nuoria että työnan-

tajia, EK:n asiantuntija Heidi Marttila kertoo 3+6 -oppisopi-

musmallin taustoista.3+6 -oppisopimusmallissa nuoret ja yri-

tykset voivat rauhassa tutustua toisiinsa. Ensim-mäiset kolme kuukautta nuori on yrityksessäei työsuhteisessa ennakkojaksossa. Eannakkojakso voi olla työkokeilua, kesätöitä tai työharjoittelua.

3 + 6 -oppi- sopimusmallissa nuoret ja yritykset voivat rauhassa

tutustua toisiinsa.

Matalan kynnyksen

oppisopimus

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Vesa Kippola

Sen jälkeen katsotaan, jatketaanko oppisopi-mukseen.

– Ennakkojakson aika-na sekä nuori että työn-antaja voivat rauhassa tu-tustua toisiinsa. Jos sen jälkeen kemiat pelaavat ja ajatus tuntuu molemmista hyvältä, voi nuori suo-rittaa yhden tutkinnon osan oppisopimuksella, projektipäällikkö Susanne Forsberg Keudan op-pisopimuskeskuksesta kertoo.

Kuuden kuukauden jälkeen tilanne katsotaan uudelleen ja päätetään solmitaanko tutkintoon johtava oppisopimus, vaihtaako nuori kenties alaa, siirtyykö hän opiskelemaan oppilaitokseen vai syntyykö mahdollisesti työsopimus.

Sekä Marttila että Forsberg uskovat, että 3+6 -oppisopimusmalli madaltaa yritysten kynnystä tarjota nuorille oppisopimuksia. Se myös madal-taa nuorten kynnystä sitoutua oppisopimukseen. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana nuori nä-kee, tuntuuko ala omalta.

– Tässä ei tarvitse heti sitoutua pitkäksi aikaa.

PILOTTI MENEILLÄÄN3+6 -oppisopimushanketta pilotoidaan parhaillaan Keski-Uudellamaalla.

18 OSAAJA 2 • 2015

Oppisopimuksen edistäminen on yksi

iso osa EK:n keväällä lanseeraamaa nuo-risotyöllistämisen

kampanjaa.

– Keräämme pilottihankkeessa kokemuksia siinä mukana olevilta yrityksiltä ja nuorilta. Tarkoitus on saada tietoa siitä, mikä mallissa on vaikeaa, mi-

kä toimii ja mitä pitäisi parantaa, Forsberg kertoo.

– Tämä on herättänyt valtavas-ti kiinnostusta työnantajien kes-

kuudessa. Olemme saaneet puheluja ympäri Suomea, Marttila kiittelee. Hän muis-tuttaa, että vaikka pilottihan-ke on meneillään Keski-Uudel-lamaalla, voi mallia vapaasti

kokeilla muuallakin Suomessa.– Mitä enemmän saamme ko-

kemuksia, sitä parempi.

TUOTTEISTAMISKOULUTUSTAOppisopimuksen on uudistuttava siinä missä muunkin koulutuksen.

– Oppisopimus on usein yritykselle liian iso ko-

konaisuus. Siksi sitä on hyvä pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin ja tarjota yrityksille enemmän räätälöityjä vaihtoehtoja, olivat ne sitten oppisopi-muskoulutusta tai jotain muuta kehittämistä, Fors-berg sanoo ja viittaa syksyllä alkavaa valtakunnal-liseen valmennukseen, jossa lähes 100 toimijaa valmennetaan yrityksen osaamiskuppaniksi

– Meidän on tulevaisuudessa kuunneltava yritys-tä entistäkin tarkemmin ja kyettävä palvelemaan heitä nykyistä laaja-alaisemmin.

Tämä vaatii uuden kulttuurin syntymistä oppi-sopimuskentälle. Forsberg ei usko, että se on mah-dotonta.

– Ilman yrityksiä ja työpaikkoja meillä ei ole op-pisopimusta. Meidän on kyettävä tarjoamaan sellai-sia palveluja, kun kentällä halutaan.

Valmennus on yksi osa Keudan hallinnoimaa valtakunnallista OpsoDiili-hanketta.

– Keräämme pilottihankkees-sa kokemuksia siinä mukana olevilta yrityksiltä ja nuoril-ta, projektipäällikkö Susanne Forsberg Keudan Oppisopi-muskeskuksesta kertoo.

OSAAJA 2 • 2015 19

TEKSTI Sane Keskiaho • KUVA Laura Jauhola

Nuoret suhtautuvat positiivisesti oppisopimuskoulutukseen

Hyvä ohjaus, kannustava palaute, tekemällä oppiminen ja nopeampi valmistuminen. Siinä muutama syy, miksi nuoret

suhtautuvat positiivisesti oppisopimuskoulutukseen.

OWAL GROUP OY:N välira-portti opetus- ja kulttuuri-ministeriön nuorten työs-säoppimis- ja oppisopi-

musuudistuksen tuloksista kertoo positiivista viestiä nuorten suh-tautumisesta oppisopimuskoulu-tukseen.

– Oppisopimuskoulukseen osal-listuneita nuoria oli kyselyyn vas-tanneista yhteensä 72. Heistä 18 osallistui oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdis-tävään koulutukseen. Yli 80 pro-senttia nuorista piti oppisopimus-ta onnistuneena tai ”juuri oikeana ratkaisuna” itselle, välirapor-tin tehnyt Laura Jauhola Owal Group Oy:stä kertoo.

Nuorten perusteluissa nousi esiin työn monipuolisuus, halu oppia tekemällä ja nopea valmis-tuminen ammattiin.

– Rahaa ei usein mainittu lain-kaan tai sitten se tuli listalla vasta muiden tekijöiden jälkeen.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN HAASTEETVäliraportissa selvitettiin miten vuosina 2014 ja 2015 kehittämishankkeis-sa tehdyt toimenpiteet ovat edistäneet nuorten työssäoppimisen ja oppisopi-muskoulutuksen laajentamista ja laadun parantamista.

– Arvioimme toimenpiteiden tulokselli-suutta ja vaikuttavuutta koulutuksen jär-jestäjien, opiskelijoiden, työpaikkojen ja yhteiskunnan näkökulmista.

Aineisto käsitti kymmeniä hankkei-

ta. Osassa kehitetään oppisopimusta tai oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskou-lutuksen yhdistäviä koulutuksia. Iso osa hankkeista kohdistuu työssäoppimisen laajentamiseen, työelämälähtöisen kou-lutuksen kehittämiseen ja laadun paran-tamiseen.

– Hankkeissa kehitetään muun muas-sa oppilaitosmuotoisen ja oppisopimus-koulutuksen yhdistäviä koulutuspolku-

ja, kuten 2+1 - tai joustavampia x+y -malleja. Näiden yhdistelmämalli-en haasteista aivan ensimmäisenä nousi esiin koulutuksen järjestäji-en tahtotila ja toimivien prosessien muovaaminen koulutukseen sopi-vaksi. Myöskään rahoitusjärjestel-mää ei nähdä houkuttelevana kou-lutuksen järjestäjän näkökulmasta.

Yleisempiä oppisopimuskoulu-tukseen liittyviä haasteita on yri-tetty ratkoa esimerkiksi korotetulla koulutuskorvauksella ja kehittä-mällä työpaikkaohjaajien ja -koulut-tajien koulutusta.

– Korotetulla koulutuskorvauk-sella on haluttu edesauttaa suoraan peruskoulusta siirtyvien nuorten oppisopimuksia. Työnantajien pa-lautteen mukaan tämä on toiminut. Noin 90 prosenttia kyselyyn vas-tanneista työnantajista koki nuoren oppisopimusopiskelijan ottamisen korotetulla koulutuskorvauksella työpaikalle melko tai erittäin hyvin toteutetuksi.

Hankala työllisyystilanne ja yri-tysten taloudellisen tilanteen epä-varmuus olivat suurimmat esteet oppisopimuksen syntymiselle.

– Yritykset joutuvat irtisanomaan työn-tekijöitään eikä oppisopimusopiskeli-jan rekrytointia nähdä tässä tilanteessa houkuttelevana.

Myös kiire ja ohjauksen vaatima työ-panos arveluttivat työnantajia.

– Tämä edellyttää koulutuksen järjestä-jiltä riittävää ohjaustukea, Jauhola muis-tuttaa.

20 OSAAJA 2 • 2015

”Korotetulla koulutus-korvauksella on

haluttu edesauttaa suoraan peruskoulusta

siirtyvien nuorten oppisopimuksia.”

Asko Miettinenteollisuustalouden

emeritusprofessori ja Osaaja-lehden monivuotinen

toimitusneuvoston jäsen

KOLUMNI

Digitalisaatio tulee – oletko valmis?

”Digi, digi, digi” hoki näyttelijä Sulevi Peltola muutaman vuoden takaisessa televisiomainoksessa. Ihmettelyn aineena olivat digitaaliset televisio-lähetykset, jotka mahtuivat aikaisempaa huomattavasti pienempään tilaan. Uutta pakkaustehoa voitiin käyttää kuvan laadun parantamiseen, kanavien lisäämiseen ja taajuuksien vapauttamiseen muuhun käyttöön.

Uusi digiTV oli kuitenkin vasta alkusoittoa sille, mitä digitalisaatiossa on tapahtunut ja tapahtumassa. Digitalisaatiosta on moneksi: se on työväline. joka hyödyntää tehokkaasti tietokoneiden kasvavaa ja halpe-nevaa laskentatehoa ja tallennustilaa, luo ylivoimaisen markkinapaikan, on vahvasti asiakaslähtöinen ja tarjoaa ylimalkaan tehokkaan ja osuvan tavan toimia.

Käytännössä kaikilla kansalaisilla on kokemuksia siitä, miten esimer-kiksi pankkipalvelut ovat muuttuneet, mitä internet ja some tarjoavat ja kuinka uusi asiakaslähtöisesti osuva digitaalinen palvelu on vaikuttanut musiikin (Spotify), elokuvien (Netflix) ja kirjojen (Amazon) kulutukseen. Verokarhukin on digitalisoitunut.

Digitalisaatio on tullut monin tavoin myös yritystoimintaan. Hyvä esimerkki on suomalainen Enevo-niminen yritys, joka on kehittänyt jäteastiaan asennettavan laitteen, joka mittaa, kuinka täynnä astia on. Tieto välitetään digitaalisesti eteenpäin, jotta jäteautoille voidaan suun-nitella tehokkain mahdollinen jäteastioiden tyhjennysreitti. Järjestelmä leikkaa jopa puolet jätehuollon kustannuksista.

Digitalisaatio on mullistamassa myös koulutusta ja opiskelua. Digitaalisten palvelujen hyödyntämistä opetuksessa kehitellään intensii-visesti. Pelkkä opetuksen ja oppimateriaalin jakaminen verkossa ei riitä. Eri koulutusmuodot vaatinevat omat erilaiset digitaaliset ratkaisunsa. Se tiedetään, että digitaalisessa maailmassa opiskelijoista ja oppilaista tulee enemmän osa oppimisprosessia ja aikaisempaa vähemmän opetuksen kohteita. Mitä varhemmin opiskelijat ovat aloittaneet toimintaansa digi-taalisessa ympäristössä, sitä luontevammin he pystyvät hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia sekä opinnoissaan että työelämässä.

”Diginatiiveille” (vuonna 1980 tai myöhemmin syntyneet) tämä ei tuottane vaikeuksia – ”digijarrutusta” taitaa esiintyä enemmän varttuneempien kansalaisten keskuudessa.

Suomi on lähellä kärkisijoja maailmanlaajuisessa digitalisaation hyö-dyntämisessä. Ei aivan huippua, mutta lähellä mitalisijoja. Kehityksen kärkirintamassa pysyminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan voi edetä vain tekemällä ja kokeilemalla. Digitalisaatio on kuin muuttuvan yhteiskunnan pienoiskuva: se vaikuttaa kotiin, kouluun, työelämään, liikenteeseen, harrastuksiin, kansalaistottelemattomuuteen, roskiksiin ja koirien ulkoiluttamiseen. Oletko valmis omalta kohdaltasi ”digiloikkaan”? Se tapahtuu joka tapauksessa, osin radikaalisti ja osin hiljaa hiipien, kuin äänettömänä yhtiömiehenä.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ENNAKKOJAKSO SAI KIITOSTAHankkeissa kehitettiin myös oppisopimuskou-lutuksen ennakkojaksoa. Kehittämishankkeissa on kehitetty nykyisin osana Valmaa eli amma-tilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulu-tusta toteutettavaa oppisopimuskoulutukseen valmentautumista.

– Työnantajat ovat arvostaneet mahdollisuut-ta tutustua nuoreen ja hänen soveltuvuuteen-sa työhön ennen oppisopimuksen solmimista. Siitä huolimatta oppisopimuksia on syntynyt hankkeiden aikana odotettua vähemmän.

Yksi syy on ollut hankala työllisyystilanne. Myös se, ettei osalla nuorista ole vielä ollut val-miuksia työelämään on ollut oppisopimuksen syntymisen este.

– Tällaisissa tilanteissa ennakkojakso on toi-minut joko ammatinvalinnan tukena tai työelä-mä- ja opiskeluvalmiuksien kohentajana kohti muita vaihtoehtoja.

ENEMMÄN TIEDOTTAMISTA JA VUOROVAIKUTTAMISTA Miten oppisopimuskoulutusjärjestelmää voi-taisiin muuttaa, jotta se palvelisi paremmin sekä nuoria että työnantajia? Vaikka korotettu koulutuskorvaus on ollut hyvä avaus, Jauholan mukaan olisi hyvä pyrkiä pitkäjänteiseen ra-hoitusratkaisuun etenkin silloin kun kyseessä on nuori, alalle tuleva opiskelija.

– Riittävän rahoituksen lisäksi työnantajat korostivat tiedottamisen ja vuorovaikutuksen

merkitystä. Viestinnässä tulisi nostaa enem-män esiin niitä hyötyjä, joita työnantaja oppiso-pimuksesta saa.

Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulu-tuksen yhdistelmien osalta kestävän mallin ra-kentaminen edellyttää myös koulutuksen järjes-täjiltä ratkaisuja, jotta joustavat opintopolut ja aito valinnaisuus toteutuisivat.

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuu-distuksen toimenpideohjelman loppuraportti valmistuu vuoden 2015 lopussa. Toimenpide-ohjelmaan ja väliraportin tiivistelmään voi tu-tustua opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla.

OSAAJA 2 • 2015 21

Lue jutun suomenkielinen versio Osaaja-lehden netti-sivuilta www.osaajalehti.fi

22 OSAAJA 2 • 2015

Läroavtal är ett samarbete

mellan flera parter

MIKAEL MELÉN har bytt bransch efter att ha ar-betat som montör inom industrin i ungefär tio år.

Han hade redan några år funderat på att växla om.

– När jobbet tar mer än vad det ger och det börjar kännas motbjudande att gå på jobb är det dags att se sig om efter nya utmaningar, menar han.

Mikael har alltid velat bygga hus. Det är en bransch som man har nytta av själv och där det kommer att finnas arbets-platser också i framtiden.

– I dagens samhälle behöver man kunna visa upp all världens intyg. Inom byggnadsbranschen ska man också ha gått olika kur-ser i t.ex. heta arbeten, arbetssäkerhet och första hjälpen. Jag tog en stor risk när jag bytte bransch, så det var en självklarhet för mig att se till att bli behörig för mitt nya yrke, berättar Mikael.

Han har bostadslån och en liten dotter och därför ingen möjlighet att börja studera på heltid.

– Läroavtal är ett perfekt alternativ för mig. Jag får lön under studietiden och jag får lära mig det mesta genom praktiskt ar-bete. Visst är också teoridelen viktig, men jag lär mig bäst ge-nom praktisk övning.

KARTLÄGGNING OCH UTBILDNINGSPLANMikael fick anställning hos Sibboföretaget Teamrac Oy Ab. Före-taget hade tidigare erfarenhet av läroavtalsstuderande, så allting löpte smidigt.

– Vi ordnade ett möte där vi gjorde en inledande kartläggning och en plan för lärande i arbete, berättar utbildningsinspektör Bjarne Grönholm från Östra Nylands läroavtalscenter.

Planen för inlärning i arbete (IA) är en viktig del av individu-aliseringen av studierna. Den innefattar den studerandes centra-la arbetsuppgifter inklusive specifika kompetensmål och redogör för hur dessa mål ska nås.

– Vi gick igenom grunderna för examen och planerade tillsam-mans de centrala arbetsuppgifterna för att säkerställa att kompe-tenskraven uppfylls.

De valbara delarna av examen hittades lätt; företaget utför bå-de nybyggen och renoveringar, så det är enkelt att placera stude-randena i olika projekt.

I samband med den inledande kartläggningen strävar man också efter att klarlägga den studerandes nuvarande kunnan-denivå.

Samarbete och effektiva webbtjänster gör att det nu är ännu enklare än tidigare

att ingå ett läroavtal.

TEXT & FOTO Sane Keskiaho

– Även om det kommer fram att den studerande har en del kunnande från tidigare bestämmer sig hen ändå of-ta för att avlägga en närstudieperi-od, eftersom saker och ting förändras snabbt. Om den studerande har av-lagt någon period inom arbetskrafts-politisk utbildning eller vid en yrkes-skola så beaktas den givetvis, berättar Mikko Myller, utbildare vid Edupoli.

WEBBTJÄNSTERNA UNDERLÄTTAR KOMMUNIKATIONENWebbtjänsterna för läroavtalsutbildningen har utvecklats snabbt, och de gör det lättare för de olika parterna att hålla kontakt och ge bedömningar.

– I webbtjänsten finns alla dokument om inledande kartlägg-ningar och individualiseringsprocessen. Också uppföljningen och bedömningen av studierna sker över nätet, förklarar Grön-holm.

Den grundexamen inom byggnadsbranschen som Mikael studerar inför omfattar tio närstudieperioder. En plan och tid-tabell hur närstudieperioderna infaller har tillsammans med den studerande gjorts.

– Utbildningar ordnas året om i jämn takt, så man kan inleda sina läroavtalsstudier när som helst. De studerande får använ-dar-id till en studieplattform där de ser vilka utbildningar som ordnas samma år och därpå följande år. Via plattformen kan de också anmäla sig till närstudieperioder, berättar Myller.

KVALITETEN SÄKERSTÄLLS GENOM SAMARBETELäroavtalsutbildningens kvalitet säkerställs på många sätt. Utbildarna och utbildningsinspektören följer den teoretiska utbildningen, och i samband med arbetsplatsbesök får arbets-platsutbildaren och den studerande ge sina synpunkter på hur utbildningen framskrider.

– Jag strävar efter att besöka arbetsplatserna tillsammans med den ansvariga utbildaren och få uppföljningsinformation. I syn-nerhet i början av utbildningen är arbetsplatsbesöken viktiga. Därefter utförs besök efter behov.

– När den studerande har nått en tillräcklig kunnandenivå kommer vi överens med arbetsplatsen, examens anordnare och arbetsplatsutbildaren om när och hur examenstillfället ska ordnas, berättar Grönholm.

Mikaels läroavtal tar två år i anspråk.

OSAAJA 2 • 2015 23

HENNA OTROSELLA on 21-vuoti-aaksi melkoiset meriitit. Hän on maalari- ja tapetointilajin Suomen mestari vuodelta 2013. Syksyllä

2014 hän osallistui Ranskassa järjestettyyn EuroSkills-kilpailuun, josta palasi koti-maahan EM-pronssimitali kaulassaan. Sao Paolossa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa hän ylsi viidennelle sijalle.

– Alalle päätyminen oli sattuman kaup-paa. Minulla on lukihäiriö enkä halunnut lukioon. Halusin tehdä jotain käsillä. Yh-teishakua edeltävänä iltana katsoin, mitä aloja Lieksan lähistöllä oli. Olin 16-vuotias enkä halunnut kovin kauas kotoa, Henna muistelee.

Joensuu tuntui hyvältä vaihtoehdolta ja Pohjois-Karjalan ammattiopistosta löytyi useita linjoja, joissa työ tehdään käsillä.

– Laitoin paperit levyseppähitsaaja-, putki- asentaja- ja maalarilinjoille. Pääsin maala-

Henna Otroselle ammatinvalinta oli sattuman kauppaa, mutta kun ala löytyi, kehittyi hän todelliseksi taitajaksi. TEKSTI Sane Keskiaho

Kilpailujen kautta huippuosaajaksi

©Skills Finland

©Jenni Ahonen

– Oppisopimus on ollut todella hyvä ja kätevä tapa kouluttautua, maalarin ammatti-tutkinnon suorittanut Henna Otronen sanoo.

Henna Otronen sijoittui Sao Paolossa järjestetyis-sä ammattitaidon MM -kisoissa viidenneksi.

24 OSAAJA 2 • 2015

Valtakunnan talous kyntää pohjamudissa, mutta oppisopimuskoulutuksen kysynnästä päätellen tulevaisuuteen suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti. Virallisia lasken-tapäivän lukuja ei vielä ole käytettävissä, mutta muutamille oppisopimuskoulutuksen järjestäjille tekemäni katugallupin mukaan suunta oppisopimuksessa näyttäisi olevan kohti parempaa. Suhdannetilanteen epä-varmuudesta johtuen kysyntä on jossain määrin painottunut lyhyempiin koulutuksiin kuten ammattitutkinnot, erikoisammattitut-kinnot ja ei-tutkintotavoitteinen koulutus. Myönteistä on huomata, että nuorten perus-tutkintokoulutuksen määrät ovat kasva-maan päin, vaikka yritysten sitoutumisaika niissä on useimmiten yli kaksi vuotta.

On ollut mielenkiintoista huomata, että oppisopimuskoulutus jo nykyisellään vastaa hyvin hallituksen koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeisiin, joita on mm. nopeampi

siirtyminen työelämään ja nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan. Ammatillisen koulutuksen reformissa oppisopimus tulee olemaan suorastaan suunnannäyttäjä. Oppisopimus tarjoaa jo nyt alueellisesti kattavat koulutuspalve-lut. Reformin päätavoitteita on myös mm. koulutuksen ja työelämän välisen vuo-rovaikutuksen tiivistäminen. Tässä mie-lessä oppisopimus on edelläkävijä, koska se perustuu 80 prosenttisesti työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja koulutus suun-nitellaan nimenomaan työnantajan tarpeet huomioiden.

Me oppisopimustoimijat olemme etu-lyöntiasemassa ammatillisen koulutuksen reformissa, sillä olemme jo olleet rakenta-massa monia niistä asioista, jotka on mai-nittu reformin kärkihankkeiksi.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että oppisopimuksen aikakausi on toden teolla

Oppisopimuksella vetovoimaa suhdannetilanteesta huolimatta

vasta alkamassa Suomessa. Olkaamme siis valmiita antamaan panoksemme kou-lutuksen kehittämiseen kaikenlaisille ja kaikenikäisille opiskelijoille ja erilaisille yrityksille sopivaksi turhaa monimutkai-suutta välttäen.

Inspiroivaa syksyä kaikille!

Tarmo Välikoski puheenjohtajaSuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry

Kilpailujen kautta huippuosaajaksi

rilinjalle ja sillä tiellä ollaan, Henna nau-reskelee.

TUKEA KILPAILUHARJOITTELUUNHennan kilpailu-ura alkoi Taitaja-kisois-ta, joista tuli kultaa. Se avasi pääsyn Rans-kan Lillessä pidettyihin kansainvälisiin ammattitaidon EuroSkills-kisoihin.

EuroSkills-kisoihin treenaaminen oli haasteellista, sillä tekniikat ja työväli-neet piti opetella alusta asti.

– Maajoukkueleirillä neuvottiin hake-maan avustusta treenaamiseen Käsityön edistämissäätiöltä.

Sain avustuksen ja siitä oli iso apu. Pystyin kokeilemaan erilaisia materiaa-leja ja tekniikoita paremmin, koska oli rahaa materiaalien ostoon.

Alussa Henna treenasi kerran viikos-sa töiden jälkeen. Mitä lähemmäksi kisat tulivat, sitä enemmän nainen treenasi.

– Kisatöihin tuli rutiinia vain tekemäl-lä niitä uudestaan ja uudestaan, mutta se kannatti.

Kisat ja niihin valmistautuminen ovat tuoneet Hennalle rutkasti lisää am-mattitaitoa ja osaamista. Ja tietenkin loistavat sijoitukset kilpailuissa kerto-vat osaamisen tasosta.

– Olen saanut menestyksen kautta tunnettuutta ja se on helpottanut myös työnsaantia.

OPPISOPIMUKSELLA AMMATTITUTKINTOKun Henna oli suorittanut pintakäsit-telyn perustutkinnon, kehotti opettaja häntä suorittamaan ammattitutkinnon oppisopimuksella.

– Ajattelin, että tätä kautta saan kak-si kärpästä yhdellä iskulla. Teen töitä ja saan tutkinnon.

Ammattitutkinnon suorittaminen ei tuntunut haasteelliselta.

– Perustaidot olivat jo olemassa ja osa-sin työt. Ammattitutkinnossa osaamise-ni syveni entisestään. Työpaikalla muut neuvoivat, miten työ kannattaa tehdä ja siinä vaiheessa, kun oli hyvä hetki tehdä näyttö, soitimme kouluun ja sieltä tultiin ottamaan näyttö vastaan.

Henna perusti toiminimen Pintare-montit Otronen valmistuttuaan oppisopi-muksella.

– Teen töitä pääsääntöisesti yksityisil-le henkilöille. Nautin siitä tällä hetkellä enemmän kuin isoilla työmailla työn te-kemisestä. Jokainen kohde on erilainen ja saan käyttää osaamistani monipuolisesti.

Hennan suunnitelmissa on jossain vai-heessa suorittaa erikoisammattitutkinto ja päätyä mestariksi.

OSAAJA 2 • 2015 25

PUHEENJOHTAJALTA

Tietoa oppisopimuskoulutuksestaOPPISOPIMUSKOULUTUS – AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISMUOTO

• koulutetaan henkilöstöä muuttuviin tai uusiin tehtäviin

• halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista

• työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus

• voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatilliseen koulutukseen

• yrittäjä haluaa kehittää liiketoimintaansa

• koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle

• henkilö haluaa vaihtaa alaa

• henkilö haluaa suorittaa ammattitutkinnosta vain omaan työtehtävään liittyvän tutkinnon osan.

OPPISOPIMUSKOULUTUS ON HYVÄ VAIHTOEHTO, KUN

Oppisopimus on verkostoyhteis- työtä, jossa oppisopimustoimisto, oppilaitos ja työpaikka vastaa- vat koulutuksen onnistumisesta ja ovat opiskelijan tukena.

Tietoa Suomen koulutusjärjestel-mästä löytyy opetushallituksen sivuilta osoitteesta www.oph.fi.

OPPILAITOSJärjestää ja arvioi tieto-

puoliset opinnot ja organisoi näytöt.

OPISKELIJAOppii työssä

ja arvioi oppimaansa.

OPPISOPIMUSKESKUSNeuvoo ja ohjaa oppisopi-musasioissa, organisoi,

rahoittaa ja kehittää oppi-sopimuskoulutusta.

TYÖPAIKKASuunnittelee ja arvioi työ-paikalla tapahtuvaa oppi-mista, opastaa, ohjaa ja perehdyttää opiskelijaa

työhön.

26 OSAAJA 2 • 2015

LEHDEN ILMESTYMISALUEILLA SINUA PALVELEVAT

AEL (Helsinki)Puh. (09) 530 7723opintotoimisto@ael.fi

Amiedu (Helsinki)Puh. 010 808 090asiakaspalvelu@amiedu.fi

Ammattiopisto Lappiaoppisopimustoimisto (Tornio)Puh. 040 132 8198oppisopimus@lappia.fi

Ammattiopisto Luoviaikuiskoulutus (Oulu)Puh. 020 757 4008aikuiskoulutus@luovi.fi

Axxel, LäroavtalsbyråPuh. 044 739 7359 klara.roos@axxell.fi

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, oppisopimustoimistoPuh. (09) 2319 9890oppisopimus@omnia.fi

Ekami oppisopimustoiminta (Kotka)Puh. 050 576 5431oppisopimuskoulutus@ekami.fi

Etelä-Savon ammattiopistooppisopimuspalvelutMikkeli, PieksämäkiPuh. (015) 221 5111oppisopimus@esedu.fi

Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA (Helsinki)Puh. 040 526 0268oppisopimus@finva.fi

Helsinki Business College /Suomen Liikemiesten KauppaopistoPuh. (09) 14 89 0200kirsi.jarvinen@businesscollege.fi

Helsingin kaupunki,Opetusvirasto Stadin aikuisopistooppisopimuskeskusPuh. (09) 310 8600oppisopimus@hel.fi

Hyria oppisopimuskeskusHyvinkääPuh. 040 765 5816oppisopimus@hyria.fiRiihimäkiPuh. 040 510 6244oppisopimus@hyria.fi

Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimisto Puh. 050 440 0926oppisopimustoimisto@kktavastia.fi

Itä-Lapin ammattiopistooppisopimustoimisto (Kemijärvi)Puh. 040 721 8903jorma.raappana@kemijarvi.fi

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Porvoo)Puh. 040 036 0731oppisopimus@opso.fiwww.opso.fi

Jyväskylän oppisopimuskeskusPuh. 040 341 5182oppisopimus@jao.fi

Kainuun ammattiopistooppisopimuspalvelut (Kajaani)Puh. 044 797 0874oppisopimus@kao.fi

Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto (Kokkola)Puh. 040 359 6240info.oppisopimus@kpedu.fi

Keudan oppisopimuskeskus(Kerava)Infopuh. 040 174 5627 tuula.korppi-tommola@keuda.fi

Koulutuskeskus SalpausOppisopimuspalvelut (Lahti)Puh. (03) 828 11oppisopimus@salpaus.fi

Kouvolan kaupunkioppisopimuskoulutus (Kouvola)Puh. 020 615 8124tommi.neuvonen@ksao.fi

Lapin oppisopimuskeskus(Rovaniemi)Puh. 020 798 4191www.lapinoppisopimus.fiinfo@lapinoppisopimus.fi

Lounais-Hämeen ammatillisenkoulutuksen kuntayhtymäForssan oppisopimuspalvelutPuh. 040 779 7562 / 050 596 2833oppisopimus@fai.fi

Lounais-Suomen ammattiopisto NovidaNovidan oppisopimustoimistoLoimaa Puh. 044 090 1310Vakka-Suomi (Uusikaupunki) Puh. 044 088 6581oppisopimus@novida.fi

Luksia, Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus (Lohja)Puh. (019) 369 61opso@luksia.fi

Optima, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut (Pietarsaari)Puh. (06) 7855 222oppisopimus@optimaedu.fi

OSAO, oppisopimusyksikkö (Oulu)Puh. 040 141 5320aikuiskoulutus@osao.fi

POKE oppisopimuskoulutus(Äänekoski)Puh. (014) 519 2214oppisopimus@poke.fi

Pohjois-Karjalan aikuisopisto, oppisopimuskoulutus (Joensuu)Puh. (013) 244 200oppisopimus@pkky.fi

RASEKO, Raision oppisopimustoimistoPuh. (02) 4377607oppisopimus@raseko.fi

Rastor Oyoppisopimustoimisto (Helsinki)Puh. 020 779 8300oppisopimus@rastor.fi

Saimaan ammattiopisto SampoImatra Puh. 040 136 4693Lappeenranta Puh. 040 136 4687

Salon seudun oppisopimuskeskusPuh. 044 770 4221helina.juhela@sskky.fi

Sastamalan KoulutuskuntayhtymäoppisopimustoimistoSastamala Puh. 050 344 4767Ikaalinen Puh. 044 755 4453www.sasky.fi/oppisopimus

Sataedu oppisopimustoimistoSatakunnan koulutuskuntayhtymä(Kokemäki)Puh. 040 199 4109www.sataedu.fi

Savon oppisopimuskeskus (Kuopio)Puh. 044 785 3067oppisopimuskeskus@sakky.fi

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistooppisopimustoimisto (Savonlinna)Puh. 044 550 6213oppisopimustoimisto@samiedu.fi

Seinäjoen koulutuskuntayhtymäSedu Aikuiskoulutus oppisopimuspalvelut (Seinäjoki)Puh. 020 124 4706oppisopimus@sedu.fi

Seurakuntaopiston oppisopimuspalvelut (Järvenpää)Puh. 044 712 4970 / 044 359 9062oppisopimuspalvelut@seurakuntaopisto.fi

Sopeva oppisopimuspalvelut(Kauhava)Puh. 020 742 4140info@sopeva.fi

Suupohjan ammatti-instituutti/aikuiskoulutusosastooppisopimuskoulutus (Kauhajoki)Puh. 040 507 6876oppisopimustoimisto@saiedu.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu – oppisopimuskeskus(Tampere)Puh. (03) 5654 7999oppi.sopimus@tampere.fi

Toyota Auto Finland OyToyota ammattioppilaitos (Vantaa)Puh. (09) 851 81kari.ronkainen@toyota.fi

Turun aikuiskoulutuskeskus/oppisopimuspalvelut (Turku)Puh. 0207 129 460oppisopimus@turunakk.fi

Turun oppisopimustoimisto (Turku)Puh. (02) 2633 4900oppisopimus@turku.fi

Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto (Vaasa)Puh. (06) 325 3475oppisopimus@vaasa.fi

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistoPuh. (03) 57 421etunimi.sukunimi@vaao.fiwww.vaao.fi

Vantaan kaupunki Vantaan ammattiopisto Varia/ aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut (Vantaa)Puh. (09) 8392 3050inga.hilden@vantaa.fi

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä(Iisalmi)Puh. 040 079 3365katja.turunen@ysao.fi oppisopimus@ysao.fi

WinNova – Satakunnan oppisopimuskeskus (Pori ja Rauma)Puh. 044 455 7500 oppisopimus@winnova.fiwww.winnova.fi/oppisopimus