OSAAMISKARTOITUS KOULUTUSPALVELUISSAOSAAMISKARTOITUS KOULUTUSPALVELUISSAOSAAMISKARTOITUS KOULUTUSPALVELUISSAOSAAMISKARTOITUS KOULUTUSPALVELUISSA

Birgitta Laurikainen & Vesa LiukkonenBirgitta Laurikainen & Vesa LiukkonenBirgitta Laurikainen & Vesa LiukkonenBirgitta Laurikainen & Vesa Liukkonen

1

SISÄLTÖSISÄLTÖSISÄLTÖSISÄLTÖ

1. AIKE- PROJEKTI .......................................................................................................................2

2. OSAAMISEN MÄÄRITTELYÄ...............................................................................................5

3. OSAAMISKARTOITUKSEN TEKNIIKOITA .....................................................................18

4. JOHTOPÄÄTÖKSET ..............................................................................................................19

2

1.1.1.1. AIKEAIKEAIKEAIKE----PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI PROJEKTI

Yleistä projektistaYleistä projektistaYleistä projektistaYleistä projektista

Aikuiskoulutuksen alueellinen kehittämishanke (AIKE) oli Etelä-Savon alueella 2006–2007

toiminut Euroopan sosiaalirahaston ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittama projekti. Han-

ketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Sen tavoitteina oli lisätä aikuiskoulutuksen

tunnettavuutta Etelä-Savossa, vahvistaa aikuiskoulutuksen asemaa ja lisätä sen tunnettavuutta,

helpottaa aikuisopiskelua koskevaa tiedonhakua, parantaa mahdollisuuksia etäopiskeluun ja

opintojen joustavuuden lisäämiseen sekä luoda edellytyksiä aikuiskoulutuksen toimijoiden

väliselle yhteistyölle

Hankkeen keskeiset sisällöt olivat:

• Rakennettiin ja otettiin käyttöön aikuiskoulutuksen verkkopalvelu (www.kopase.fi),

joka palvelee sekä aikuisopiskelijoita että oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilökun-

taa. Verkkosivuston kautta opiskelusta kiinnostuneet aikuiset saavat keskitetysti tie-

toa alueen erilaisista opiskelumahdollisuuksista ja löytävät ohjeita opiskeluun liitty-

vissä asioissa. Verkkosivusto toimii myös aikuiskoulutusorganisaatioiden markki-

nointiportaalina.

• Hankkeessa koulutettiin opettajia ja aikuisopiskelijoita verkon käyttöön opiskeluväli-

neenä ja kehitettiin yhteisiä toimintatapoja verkko-opetuksen vaikuttavuuden ja vuo-

rovaikutteisuuden kasvattamiseksi.

• Pohdittiin koulutuksen työelämälähtöisyyden kasvattamista sekä uusia koulutuksen

järjestämistapoja yhteistyössä valittujen yritysten ja aikuiskoulutuksen järjestäjätaho-

jen kanssa. Näistä piloteista saadut hyvät käytännöt dokumentoidaan ja levitetään ai-

kuiskoulutusorganisaatioiden käyttöön.

Näitä sisältöjä toteuttavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu, Helsingin kauppakor-

keakoulun Pienyrityskeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Diakonia - ammattikor-

keakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu), Savon ammatti- ja aikuisopisto, Joensuun

yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuis-

opisto.

3

Hankkeen kohderyhmät olivat:

• Etelä-Savon alueen aikuiskoulutusorganisaatiot ja työelämän toimintayksiköt ja näi-

den henkilökunta (kouluttajat, koulutuksen vastaavat)

• Etelä-Savon alueen aikuisopiskelijat

Hanke toteutettiin useammissa osaprojekteissa, joista olimme mukana osaprojektissa 4.

Tavoitellut tulokset olivat:

• Etelä-Savon aikuiskoulutusta palveleva verkkopalvelu rakentuu

• yhteinen tiedotus, neuvonta ja ohjaus kehittyvät

• verkko-osaaminen vahvistuu

• aikuisopiskelijoiden opiskelumahdollisuudet ja tarvittava tuki laajenevat

• aikuiskouluttajien ja työelämän aikuiskoulutukseen liittyvä osaaminen vahvistuu

• työelämän, aikuiskoulutuksen järjestäjien sekä aikuisopiskelijoiden yhteistyö moni-

puolistuu ja syvenee

Osaprojekti 4Osaprojekti 4Osaprojekti 4Osaprojekti 4

AIKE-projektin osaprojekti 4:n tavoitteena on muodostaa perusta toimintatavalle, jossa kou-

lutus suunnitellaan eri oppilaitosten ja työelämän kanssa yhteistyössä. Tarkoituksena on toi-

mia kanavana alueen oppilaitosten tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kehittää tähän toiminta-

mallia.

Tarkoitus on myös testata osaamiskartoitusmallia ja tarvelähtöisen koulutussuunnittelumallin

arviointia sekä dokumentoida ja levittää mallia (= tehdä suunnitelmaa, miten otetaan käyt-

töön eri oppilaitoksiin). Ratkaistava myös se, miten käytännössä edetään eli miten uutta toi-

mintatapaa rakennetaan ja miten prosessista saadaan kehittävä ja oppiva.

Teimme ammattiopistossa tätä työtä kahdestaan ja molemmille meille oli resursoitu noin

kahden viikon työaika vuodelle 2007. Alkuperäinen toimeksianto oli Mikkelin ammattiopis-

tolta (Mast), mutta organisaatiomuutosten johdosta työ vietiin loppuun uudessa Etelä-Savon

ammattiopistossa. Muutos vaikutti työn priorisointiin, tavoitteiden uudelleenasemointiin ja

työn organisointiin ammattiopiston kannalta. Yhteistyökumppanina osaprojektissa oli Hel-

singin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus.

4

Tavoitteeksi muodostui osaamiskartoituskentän selvittäminen (missä osaamiskartoituksia on

tehty, miten ja mitä hyviä/heikkouksia malleissa on havaittu) Etelä-Savon ammattiopiston eri

klustereissa eli koulutusaloilla. Lisäksi olimme mukana Lyseon ja Haukivuoren lukion

osaamiskartoitusprosessissa sekä AIKE-projektin järjestämissä workshopeissa Mikkelissä,

Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

5

2.2.2.2. OSAAMISEN MÄÄRITTELYÄOSAAMISEN MÄÄRITTELYÄOSAAMISEN MÄÄRITTELYÄOSAAMISEN MÄÄRITTELYÄ

Osaamisen käsitettä käytetään nykyään yhteiskunnassa monessa eri yhteydessä ja eri tarkoi-

tusperiä varten. Se on jonkinlainen ”mantra”, jonka avulla voidaan perustella asioita omasta

näkökulmasta.

Kuvaavaa on, että OPM:n ylitarkastaja kertoi ESR -projektien tavoitteiden menevän parem-

min läpi, jos siellä käytetään osaamis-käsitettä kuin koulutusta, vaikka tavoiteltu asia olisi

käytännössä sama asia. Ei haluta siis rahoittaa koulutusta sinänsä, vaan sen pohjalta syntyvää

osaamista.

Heljä Hätösen (2005, 12) mukaan osaamisessa yhdistyvät tietojen ja taitojen monipuolinen ja

luova käyttäminen, ajattelun taidot, kyky organisoida työtä ja työskennellä ryhmässä, oppi-

maan oppimisen taidot, kyky joustaa ja mukautua muutoksiin, kyky arvioida omaa osaamista

ja toimintaa sitä samalla kehittäen.

Yksilöt ja organisaatiot voivat pyrkiä ja päästä asettamiinsa tavoitteisiin osaamisen avulla.

Osaaminen sisältää aina oletuksen määrätyn alueen hallitsemisesta tai sen riittävästä tunte-

muksesta.

Yksilöllisessä osaamisessa on Sveibyn (1997, 39) mukaan viisi elementtiä:

• Tosiasioiden tietäminen. Tämä tieto on hankittu usein koulutuksen avulla ja se on

saatu informaationa.

• Taidot, jotka on hankittu harjoittelun ja käytännön myötä. Tähän sisältyvät kokemuk-

sen kautta syntyneet sisäiset, toimintaa ohjaavat mallit ja vuorovaikutustaidot.

• Kokemus, joka hankitaan lähinnä reflektoimalla onnistumisia ja epäonnistumisia.

• Arvot, jotka kuvastavat yksilön näkemystä oikeasta ja väärästä. Ne toimivat tiedosta-

vina ja tiedostamattomina tietämysprosessin suodattimina – esim. mihin kiinnitetään

huomio ja mitä pidetään oikeana kokemuksen valossa.

• Sosiaaliset verkostot, jotka muodostuvat yksilön ihmissuhteista sekä suhteesta ympä-

ristöön ja kulttuuriin. Kulttuuri välittyy perinteiden mukana, ja siksi yksilöllinen tieto

ja osaaminen on samalla myös sosiaalisesti rakentunutta.

6

Voiko oppilaitos siis synnyttää osaamista? Mielestämme näiden määrittelyjen pohjalta hy-

vinkin – tietoa, taitoja ja työssäoppimisjaksojen sekä koulutus- ja kehitysprojektien kautta

syntyvää kokemusta ja asioiden kehittämistä. Arvoihin voidaan vaikuttaa koulutuksen kei-

noin ja myös synnyttää sosiaalisia verkostoja.

Osaamisen syntyminen ja kehittyminen on tietenkin pitkäjänteinen prosessi ja näin ollen se

voi vaatia enemmän aikaa kuin oppilaitoksen järjestämät prosessit kestävät. Oppilaitos laittaa

ainakin prosessin alulle ja antaa sille suuntaa jatkuvassa yhteistyössä ennakoiden osaamistar-

peiden muutoksia.

Osaamiskartoitus koulutuspalveluiOsaamiskartoitus koulutuspalveluiOsaamiskartoitus koulutuspalveluiOsaamiskartoitus koulutuspalveluisssssasasasa

Taustana voisi pitää sitä, että koulutuspalveluissa ja opetuksessa on tehty ”osaamiskartoitus-

ta” jo pitkään, esimerkkinä voi mainita:

• hyväksilukemiset

• suuntautumiset

• valinnaiset

• yrityspalvelut

• yritysyhteistyö

• työssäoppiminen ja näytöt

Tällä hetkellä osaamiskartoitus on erityisen pinnalla oleva asia, siihen vaikuttavia asioita

ovat esim.

• työelämälähtöisyys – yleismaailmallinen ja yhteiskunnallinen käsite, joka vaikuttaa

koulutuksen tavoitteisiin sekä toteutukseen, esimerkiksi työnantajat käyttävät käsitet-

tä oman toimintansa tavoitteiden edistämiseen

• Opetushallituksen ohjeistukset ammatillisessa koulutuksessa - opetussuunnitelmien

uudistukset parhaillaan käynnissä - vaikuttavat oppilaitoksissa tarvittavaan ja opetta-

jilta vaadittavaan osaamiseen

• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (hyväksiluku) tulevat lisääntymään kai-

kissa eri ammatillisissa tutkinnoissa sekä korkea-asteella

7

• jatkuva yhteiskunnallinen ja yritysmaailman muutos sekä globalisaatio edellyttävät

koulutuksen jatkuvaa ”päivittämistä” osaamisen näkökulmasta

• osaamistarpeiden ennakointi koulutuksen suunnittelussa on ajankohtainen asia ja

avainasia alueiden menestymisessä ja kilpailukyvyn säilyttämisessä

CasetCasetCasetCaset

Lyseon/ Haukivuoren luLyseon/ Haukivuoren luLyseon/ Haukivuoren luLyseon/ Haukivuoren lukioiden osaamiskakioiden osaamiskakioiden osaamiskakioiden osaamiskarrrrtoitusprosessitoitusprosessitoitusprosessitoitusprosessi

Entiset Lyseon ja Haukivuoren lukiot yhdistyivät lukuvuoden 2006 alussa Mikkelin ja Hau-

kivuoren kuntaliitoksen johdosta. Mikkelin kaupungin sivistystoimi laittoi osaamiskartoitus-

projektin tehtäväksi uudessa yhdistyneessä lukiossa vuoden 2007 aikana.

Kokemuksia projektista tiivistettynä:

• positiivista oli prosessin itseohjautuvuus; lukiot määrittelivät itse osaamiskartoituk-

sen aihealueet, painopisteet ja toteutustavat > auttoi sitoutumaan ja näkemään asian

myönteiset puolet ja uskomaan tulevaisuuteen kaikesta huolimatta

• alussa asia oli hankala työstää ja vaikea mieltää (oli alun perin hallinnollinen määrä-

ys), asia muuttui loppua kohden sujuvammaksi ja sisäistetyksi

• prosessi vaati avoimuutta ja luottamuksellisuutta ja se saavutettiin

• mukana hankaloittamassa niukat resurssit, kuten opetusalalla yleensä

• organisaatiomuutokset vaikeuttavat töiden jakamista ja resursointia

Ohjaajan rooli osaamiskartoitusprosessissa on hyvin keskeinen. Tässä prosessissa ohjaaja

pitäytyi roolinsa mukaisesti prosessinhallinnassa. Lukion rehtori ja henkilöstö tekivät itse

kartoituksen käytännön työt. Olennaista oli tehdä yhteistyötä henkilöstön kanssa ja ”käännyt-

tää” henkilöstö osallistumaan työhön aktiivisesti. ”Opettajien osallistuttaminen” toteutui hy-

vin. Projektissa suunniteltu osaamiskartoituslomake on liitteessä 1.

Opetusalan erityispiirteet yleensä tulivat prosessissa hyvin esille:

• resurssikysymykset, onko oppilaitoksella resursseja/ henkilökuntaa kehitystyön te-

kemiseen – kuka tekee: johto vai ”joku muu”?

• opettajien motivointi ja mukaan saaminen kehitystyöhön ja millä resursseilla?

8

• ”osaamisen laajuus” opetustyössä: teknisistä asioista (esim. atk) yhteistyötaitoihin ja

opetushallinnon tuntemukseen

• koko ajan kasvavat osaamisvaatimukset opettajilla (Mitä kaikkea pitäisi osata?)

• hallinnolliset määräykset ylätasolta ja koulutusorganisaatioiden ”rakennemuutokset”

• osaamisen kehittämistä ohjataan esim. projekteilla, organisaatiomuutoksilla, töiden ja

tehtävien muuttamisella sekä pätevyys- ja koulutusvaatimuksilla (Voiko opettaja vai-

kuttaa oman työnsä organisointiin?)

• opetusalalla on selkeä tarve opettajien täydennyskoulutukselle ja sen resursoinnille

sekä opettajien työnkuvan suunnittelulle

• mielenkiintoista ja hyödyllistä tutustua toisen oppilaitoksen toiminnan tavoitteisiin,

asioihin ja toimintaprosesseihin (sekä vahvuuksiin että mahdollisiin kehittämiskohtei-

siin) myös oman toiminnan kehittämiseksi

Ammatillinen koulAmmatillinen koulAmmatillinen koulAmmatillinen kouluuuutus (Esedu/Mast)tus (Esedu/Mast)tus (Esedu/Mast)tus (Esedu/Mast)

Tutustuimme osaamiskartoitusten tekemiseen ammatillisessa koulutuksessa haastatellen eri

koulutusalojen ihmisiä parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Kaikkia koulutusaloja ja toimin-

tamalleja emme pystyneet aikataulusyistä käymään läpi. Johtopäätökset perustuvat saatuihin

tietoihin.

Osaamisella on monta eri näkökulmaa ammatillisessa koulutuksessa:

• yritysten ja yhteisöjen osaamistarpeet ja niihin tarjottavat koulutus-/ kehitysratkaisut

(eri koulutusaloilla on erilaiset toimintamallit, panostukset ja resurssit - hyviä esi-

merkkejä, pisimmälle ehtineitä ovat esim. Sosiaali- terveysala (Sote) sekä Matkailu-,

ravitsemis- ja talousala (Marata)

• yksittäisen opiskelijan osaaminen ja osaamisen tunnistaminen/ tunnustaminen (hy-

väksiluku) koulutuksen näkökulmasta (laki henkilökohtaistamisesta velvoittaa oppi-

laitoksia erityisesti aikuiskoulutuksessa – huomioidaan hyvin koulutuksen suunnitte-

lussa ja toteutuksessa)

• osaaminen ja sen määrittely tutkinnoissa opetussuunnitelmissa ja näytöissä: mitä

vaaditaan ja halutaan osattavaksi (perustutkintojen opetussuunnitelmien uudistus

käynnissä) osaamiskartoitustyön avulla vähennetään koulutuksen päällekkäisyyttä ja

parannetaan koulutuspalvelujen tehokkuutta

• osaamiskartoitus korostaa koulutussuunnittelun järkiperäistämistä

9

• osaamiskartoitus monipuolistaa oppilaitosten kurssien järjestämisrakennetta ja tekee

opiskelun joustavammaksi

• osaamiskartoitustyö on keino luoda positiivista mielikuvaa opiskelusta ja oppilaitok-

sista

• yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä paranee osaamiskartoitustyön avulla

MatkailuMatkailuMatkailuMatkailu----, ravitsemis, ravitsemis, ravitsemis, ravitsemis---- ja talousala/ Etelä ja talousala/ Etelä ja talousala/ Etelä ja talousala/ Etelä----Savon ammattiopistoSavon ammattiopistoSavon ammattiopistoSavon ammattiopisto

Puhdistuspalvelujen koulutuspalveluissa on toteutettu menestyksellisesti osaamiskartoitusta

PuhtausPalvelutPuhuttavat -hankkeessa yhteistyössä yritysten ja työvoimahallinnon kanssa.

Hankkeessa tehtiin henkilökohtaisia osaamiskartoituksia, toteutettiin niiden pohjalta koulu-

tuksia ja ohjattiin yritys- ja yksilökeskeiseen osaamisen kehitystyöhön.

Oppilaitos sai projektin kautta yli 140 osallistujaa eri koulutuksiin ja se koettiin hyödylliseksi

yrityksissä ja työvoimahallinnossa. Henkilökohtaisella tasolla projekti auttoi osallistujia voi-

maantumaan ja löytämään omia vahvuuksiaan.

10

Hankkeen tavoitteet ja toteutus tiivistetysti projektipäällikkö Leena Silvennoisen mukaan:

OSAAMISKARTOITUS – AVAIN AMMATTITAITOON

AMMATILLISEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN PUHDISTUSPALVELU-

ALALLA

Työssä oleville, siivoustyötä hakeville • kartoituksen avulla tunnistetaan ammatillinen osaaminen

• oman osaamisen ja työn kehittämiseen liittyvät asiat nostetaan esiin

• tunnistetaan myös vahvuudet ja erityisosaaminen

Tarvetta? • työelämän muutokset, muuttuvien tilanteiden hallinta

• työelämän tarpeet – ammattitaitoisen työvoiman riittävyys

• henkinen ja fyysinen hyvinvointi – terve elämän hallinta

• työllistyminen/pidempään työssä jaksaminen

Tavoite • työelämän tarpeita vastaava ammatillisen osaamisen hallinta

• itsetunto ja työnarvostus lisääntyvät

• lisätä ammatillisella osaamisella alan arvostusta ja vetovoimaisuutta

Hyödyt • kehittämisasioiden tiedostaminen > koulutus > ammattitaito

• työn tuloksellisuus ja laatu paranee

• kirjallinen palaute tiedoksi esimiehelle

• palaute tietoja käytetään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opetus-

suunnitelman laadinnassa

11

Palautekeskustelu

Esitietojen kerääminen

Haastattelu

Oman osaamisen itsearviointi

Työnseuranta Arvioinnin perusteena pt/at

Kehittymissuunnitelman laadinta

Kehittämis- ja koulutustarve

perustiedot (nimi, ikä, ym.) elämäntilanne (työssä, työtön) koulutus työkokemus

kiinnostus puhdistuspalvelualaan halu kehittää ammattitaitoa työn arvostus ja asenne

mitä osaan, millaisia vahvuuksia? miten haluan kehittyä ammattitekniikan hallinta (aineet, vä-lineet, menetelmät, pintamateriaalit, koneet)

työn suunnittelu palvelualttius aseptinen työskentely ammattitekniikka ergonomia kustannustietoisuus ympäristölähtöinen työskentely työturvallisuus yhteistyö/tiimityö muuttuvien tilanteiden hallinta

todellinen osaaminen esiin henkilökohtaiset kehittämisalueet

ammatillisen kehittämisen esteet, vai onko niitä? ammatillisen osaamisen vaikuttavuus

AVOIMUUS – LUOTTAMUS - MOTIVOINTI

12

Tärkeää on saavuttaa luottamus ja keskinäinen arvostus opettajan ja opiskelijan välillä prosessin eri vaiheissa.

Tämän hankkeen kautta syntynyttä yhteistyötä yritysten kanssa ja osaamiskartoitusmallia pysty-

tään hyödyntämään jatkossakin tämän alan koulutuspalveluissa.

SosiaaliSosiaaliSosiaaliSosiaali---- ja terveysala ja terveysala ja terveysala ja terveysala

Sosiaali- ja terveysalalla on tehty hoitoalan organisaatioille suunnattua osaamiskartoitusta, joka on

onnistunut hyvin ja jonka pohjalta on kehitetty yritysten tarpeisiin vastaavaa koulutusta.

Soten malli oli pääpiirteissään seuraavanlainen (taustalla yhteydenotto yrityksestä tai omaehtoinen

organisaation prospektointi)

Neuvottelu yrityksen ja sen edustajien kanssa, oppilaitoksen edustajana koulutusalan opettajat,

jotka on valittu hoitamaan yritysyhteyksiä

Osaamiskartoituksen tekeminen yrityksessä (mielellään kirjallisesti ja hyvin suunniteltuna)

Tulosten analysointi oppilaitoksessa

Osaamiskartoituksen tulosten läpikäynti yrityksessä ensin johdon ja sitten henkilöstön kanssa (yri-

tyksen toiveiden mukaisesti)

Mahdolliset kehityskeskustelut ja henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien teko yrityksessä

Oppilaitoksen tarjoamien koulutus- ja kehittämisratkaisujen toteuttaminen tai ratkaisujen hankki-

minen muualta

13

AikuiskoulutusAikuiskoulutusAikuiskoulutusAikuiskoulutus

Etelä-Savon ammattiopiston aikuiskoulutusprosessissa tutustuimme tietotekniikan yrityslähtöiseen

koulutussuunnitteluun ja osaamiskartoitustyöhön puhtauspalveluissa sekä kielten opetuksessa.

Aikuiskoulutuksen koulutuspalveluiden suunnittelu ja toteutus on perinteisesti työelämälähtöisem-

pää kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tutkintojen suorittaminen toteutetaan työelämälähtöi-

sillä näytöillä, joissa ammattitaito osoitetaan työpaikoilla oikeissa työprosesseissa.

Opintojen henkilökohtaistamisprosessin vaiheita ovat; alkuhaastattelu, osaamisen tunnistaminen,

lähtötilanteen kartoitus, henkilökohtainen ohjaus ja arviointi. Dokumentointi kootaan henkilökoh-

taistamista koskevaksi asiakirjaksi. (liitteet 2 ja 3)

Hanketoiminta EteläHanketoiminta EteläHanketoiminta EteläHanketoiminta Etelä----Savon ammattiopistossaSavon ammattiopistossaSavon ammattiopistossaSavon ammattiopistossa

Osaamiskartoitustyötä ei ole systemaattisesti koordinoitu tai integroitu eri hankkeissa. Toteutusta-

vat ovat erilaisia mutta käytännössä osaamiskartoitusta on lähes kaikissa hankkeissa esimerkiksi

Noste-, Mamu- ja Pätevä-projekteissa. Noste- hankkeessa yritettiin alkuvaiheessa luoda systemaat-

tista toimintamallin yli koulutusalojen, mutta siitä luovuttiin muiden töiden takia.

Hankkeiden tarjoamat koulutuspalvelut perustuvat yleensä opiskelijoille tehtyihin osaamiskartoi-

tuksiin ja hankkeissa kehitetään yleensä aina työelämälähtöisyyttä tietyillä osa-alueilla, esimerkiksi

maahanmuuttajien koulutuksessa.

Ohessa esimerkkinä MAMU -hankkeen osaamiskartoitusprosessi:

14

MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISKARTOITUKSEN PROSESSIN HAHMOTTAMISTA

OSAAMISKARTOITUKSEN

ALOITTAMINEN:

Oppilaitoksen edustaja + asiakas:

Aikaisemman dokumentoidun koulutuk-

sen ja työkokemuksen selvittäminen

POHDITTAVAA: käännökset? entä jos ei ole

dokumentteja? tulkin käyttö? ⇓⇓⇓⇓

Vertaaminen alan tutkintoihin (useampiin, kos-

ka ulkomaalaiset tutkinnot ovat erilaisia) + työelämän työtehtäviin

POHDITTAVAA: OPH:n lausunto auttaisi asiaa, kuka maksaa?

⇓⇓⇓⇓ OPPILAITOKSEN ARVIO JA ”NÄYTTÖ-

SUUNNITELMA” TYÖPAIKALLE

+ ITSEARVIOINTI

HAKEUTUMINEN KARTOITUKSEEN

POHDITTAVAA: Kielitaitovaatimus vs. pikainen

selvitys jo muuton alkuvaiheessa? Suomalai-

sen työkulttuurin tuntemusta pohjalla?

HYVIN VALMISTELTU TYÖELÄMÄJAKSO

+ OHJAUSTAIDOT OMAAVA TYÖPAIK-

KAOHJAAJA:

Työelämäjakso, jonka aikana työnanta-

ja arvioi ”näyttösuunnitelman” mukai-

sesti todellista osaamista + opiskelijan

itsearviointi

POHDITTAVAA: Työnantajan motivoitumi-

nen?

OSAAMISKARTOITUKSEN

KOKOAMINEN:

A) dokumentoitu aikaisempi osaaminen +

oppilaitoksen arvio osaamisesta ja lisä-

koulutustarpeesta + itsearviointi

B) työnantajan arvio osaamisesta suomalai-

sessa kontekstissa + itsearviointi

HYÖTYJÄ:

- Maahanmuuttajan realistisempi kuva

työllistymismahdollisuuksista ja/tai

lisäkoulutustarpeesta

- Työllistymissuunnitelman tarkentu-

minen

- Täsmäkoulutuksen suunnittelu hel-

pottuu ja tehostuu

- Työnantajan helpompi arvioida maa-

hanmuuttajatyönhakijaa potentiaali-

sena työntekijänä

POHDITTAVAA:

Kuka maksaa? Kuuluuko tämä osaksi kotoutumiskou-lutusta?

15

Osaamiskartoitus on välttämätöntä maahanmuuttajien koulutuksessa. Se auttaa suunnittelemaan ja

kohdistamaan koulutusta oikein osaamisen kehittämiseksi.

PÄTEVÄPÄTEVÄPÄTEVÄPÄTEVÄ---- projekti projekti projekti projekti

Pätevä-projektissa on koulutettu Etelä-Savon ammattiopiston johtoa ja opettajia sekä tehty työelä-

mälähtöisiä kehittämisprojekteja koulutuksen kanssa yhteistyössä. Johdon kehityshankkeet ovat

keskittyneet koulutusalojen eli klustereiden kehityskohteisiin ja opettajien hankkeet työelämäjak-

soihin ja niiden kautta tehtäviin kehitysprojekteihin.

Seuraavat tiedot ja kokemukset perustuvat Itä-Suomen lääninhallituksessa PÄTEVÄ -projektin

rahoituksella tehtyyn opettajan työelämäjaksoon. Asia liittyy lääninhallituksessa henkilöstölle teh-

tyyn osaamistarvekartoitukseen liiketalouden koulutuksen näkökulmaan. Lääninhallituksella on

rooli toisaalta oppilaitosten valvojana ja toisaalta oppilaitosten valvojana ja toisaalta esimerkkinä

oman toiminnan kehittämisestä:

• perusosaamisvaatimukset henkilökunnalla jo hyvin korkeat (yleensä korkeakoulututkinto ja

työkokemusta)

• yhteiskunnan/kv.muutospaineet ja julkishallinnon organisaatiouudistukset vaativat jatkuvaa

oman työn kehittämistä – koulutus kattaa vain osan näistä asioista (ensi vuonna on tulossa

voimaan uusi organisaatio) osaamiskartoitusvälineenä käytetään ”osaamispuuta”. Osaamis-

puu on kehitetty Etelä-Suomen lääninhallituksessa tehtäväkohtaisen osaamisen tason selvit-

tämiseksi, viranhaltijan osaamisen tason määrittelemiseksi, osaamisen kehittämistarpeiden

kehittämistarpeen selvittämiseksi ja osaamisen lisäämisen sopimiseksi.

Pääpuu koostuu seuraavista osaamisalueista:

• johtaminen

• ammatinhallinta

• suunnittelu, seuranta, arviointi ja kehittäminen

• ohjaus ja valvonta

• verkosto-osaaminen

• asiakaspalvelu

• viestintä

16

Pääpuu jakaantuu osaamisoksiin. Jokainen osaamisoksa on määritelty. Osaamistasoja on neljä:

• perusosaaminen

• soveltava osaaminen

• hyvä osaaminen

• asiantuntijaosaaminen

Osaamispuun rakentamisen jälkeen lääninhallituksessa on tehty tavallisimpien tehtävien mallipro-

fiilit. Osaamispuuta hyödyntäen on määritelty, mitä osaamista tehtävässä tarvitaan ja millä tasolla.

Malliprofiilit eivät ole osastokohtaisia, vaan virastokohtaisia aina, kun se on mahdollista.

Tehtävien malliprofiilit toimivat esimerkkeinä ja helpottavat osaamiskeskustelujen käymistä en-

simmäisellä kierroksella. Osaamiskeskustelu käydään kehityskeskustelun osana. Osaamiskeskuste-

lussa määritetään, mitä osaamista virkamiehen tehtävässä tarvitaan ja peilataan osaamistarvetta

virkamiehen omaan osaamiseen. Tätä kautta kehittämistarve kohdentuu ja esimies voi sopia alai-

sensa kanssa kehittämisen menetelmistä.

Osaamiskeskustelukierroksen jälkeen kehittämistarpeet vedetään osastolla yhteen. Laajemmat stra-

tegiset kehittämistarpeet käsitellään vuosittain strategiaseminaarin osana ja sovitaan jatkotoimenpi-

teistä.

Osaamispuun määritelmät täsmennetään samalla saatujen kokemusten pohjalta ja tarkistetaan, vas-

taavatko osaamisoksat edelleen toimintaympäristön muutoksiin.

Esimerkkinä asiakaspalvelun osaamisen tasokuvaukset:

Yleinen tavoite: Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen. Palvelujen antamista asian-

mukaisesti, asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti sekä sisäisille että ulkoisille asiakkaille hallintolain

palveluperiaatteen ja kielilain vaatimuksia noudattaen.

a) Perusosaaminen: Ymmärtää pääpiirteissään ulkoisen asiakaskunnan rakenteen ja oman yk-

sikkönsä roolin asiakaspalvelussa. Tiedostaa sisäisen asiakkuuden.

• Suhtautuu kaikkiin asiakkaisiin tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Osaa antaa neuvontaa

asianmukaisesti.

17

b) Hyvä osaaminen.

• Osaa erottaa asiakaspalvelutilanteessa olennaiset seikat epäolennaisesta. On palveluha-

lukas, myös suhteessa sisäisiin asiakkaisiin.

c) Soveltava osaaminen.

• Tuntee asiakaskunnan ja toimintaympäristön ja hyödyntää tätä tuntemista asiakaspalve-

lutilanteissa.

• Palvelu on nopeaa, asiantuntevaa ja asiakkaan tarpeet huomioon ottavaa. Pystyy asia-

kaspalvelutilanteessa luontevasti ylittämään kulttuuri- ja kielirajat.

d) Erinomainen osaaminen

• Ymmärtää laajasti asiakaskunnan ja sidosryhmien tarpeet ja odotukset. Osaa myös ottaa

jokaisen yksittäisen asiakkaan tarpeet huomioon laadukkaasti.

• Pystyy toimimaan asiakaspalvelun kouluttajana.

Osaamispuumallia pidetään hyvin toimivana ja osaamisen kehittämiseen motivoivana.

18

3.3.3.3. OSAAMISKARTOITUKSEN TEKNIIKOITAOSAAMISKARTOITUKSEN TEKNIIKOITAOSAAMISKARTOITUKSEN TEKNIIKOITAOSAAMISKARTOITUKSEN TEKNIIKOITA

Osaamiskartoitusta voidaan tehdä hyvinkin erilaisilla tekniikoilla. Esimerkkejä ovat henkilökohtai-

set lomakekyselyt, nimettömät kyselyt, henkilökohtaiset tai ryhmähaastattelut. Esimerkiksi lukioi-

den osaamiskartoitusprosessissa käytettiin henkilökohtaista nimellä jätettävää lomakekyselyä (liite

1) ja lääninhallituksen osaamispuuprosessissa henkilökohtaisia haastatteluja.

Jokaisella tekniikalla on omat etunsa ja haittansa. Henkilökohtainen haastattelu tai kysely karsii

asiattomuudet ja pelleilyn pois, mutta ei välttämättä tuo esiin kaikkia tarpeita tai epäkohtia, koska

asioita ei uskalleta nostaa nimellä esille. Toisaalta esim. sähköpostilla tehtävät nimettömät kyselyt

voivat hyvinkin antaa aika epämääräisen kuvan asioista, koska kysymyksiin ei kovin paljon pa-

neuduta tai panosteta vastaamiseen. Tällöin asioita ei voi kehittää tuntematta todellista tilannetta.

Kyselylomakkeissa vastataan myös hyvin helposti ”ei osaa sanoa” viisiportaisessa Likert-

asteikossa, jos siihen on mahdollisuus. Esimerkiksi lukioiden tapauksessa lomakevastaukset tehtiin

neliasteikolla tämän välttämiseksi.

Tekniikan valinta on tapauskohtainen asia. Se riippuu teettäjän tarpeista ja käytettävissä olevasta

ajasta ja resursseista. Haastattelut vaativat aikaa ja resursseja kun taas kyselyn avulla kartoitus voi-

daan tehdä nopeasti ja tehokkaasti.

Haasteena on aina kehittämiskohteiden todellinen eteenpäinvienti. Veli-Matti Kokkosen mukaan

osaamiskartoituksessa voi ja pitää olla vain sellaisia osaamisalueita, joihin voidaan konkreettisesti

vaikuttaa.

19

4.4.4.4. JOHTOPÄÄTÖKSETJOHTOPÄÄTÖKSETJOHTOPÄÄTÖKSETJOHTOPÄÄTÖKSET

YleistäYleistäYleistäYleistä

Projektin aikana on ilmennyt selkeä tarve kehittää Etelä-Savon ammattiopiston koulutusaloille

yrityksille suunnattuja osaamiskartoituksia ja koulutuksen kehittämisyhteistyötä. Koulutusalojen

yrityspalvelutoimintaa pitää kehittää ja ohjata sille resursseja. Toinen vaihtoehto on muodostaa

yhteisiä toimintoja ja resurssivarantoja, joiden avulla näitä voitaisiin hoitaa. Esimerkiksi voitaisiin

perustaa ”sateenvarjopalvelu”, joka toimisi linkkinä yritysten ja oppilaitosten välillä tiedottaen

puolin ja toisin esillenousevista osaamistarpeista. Palvelu voisi olla henkilö ja palvelupiste tai si-

sällytettynä työnkuviin yksiköissä ja internetin mahdollisuuksiakin voisi hyödyntää palvelun suun-

nittelussa. Jokainen klusteri tai koulutusala tarvitsee varmasti omiakin omia tapoja toimia yhteisen

toimintatavan lisäksi.

Työelämän ja oppilaitosten välistä etäisyyttä ja ”kynnystä” löytää tietoa pitäisi vähentää ja lisätä

jatkuvaa vuoropuhelua. Tietopalvelut oppilaitosten palveluista pitää saada yrityksille soveltuviksi

ja helppokäyttöisiksi, verkkotestit esimerkiksi!

Koulutusorganisaation sisällä on rakennettava asiakaslähtöisiä toteutusmalleja.

Esimerkiksi tietotekniikan koulutuksessa kulttuurin klusterissa rakennetaan parhaillaan yritysyh-

teistyömallia, jonka pohjalta pystyttäisiin kartoittamaan yritysten koulutustarpeita ja synnyttämään

lisää työtä alan koulutukselle tarpeiden mukaisesti. Pitäisi rakentaa opettajien sisäinen osaamis-

pankki, jota on pidettävä yllä ja päivitettävä jatkuvasti. Tämä edellyttää täydennyskoulutuksen

järjestämistä. Sinänsä pitäisi unohtaa tiukka ero aikuis- ja muun koulutuksen kesken ja pyrkiä tar-

kastelemaan koulutusta yritysten tarpeiden mukaan. Näillä aloilla tarjottavia koulutusmahdolli-

suuksia tällä hetkellä ovat:

• ops -perustainen päiväkoulutus (ikäneutraali)

• näyttöpohjainen koulutus ilta- tai päiväaikaan (aikuiskoulutus)

• näyttöpohjaiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot (aikuiskoulutus)

• räätälöity täsmäkoulutus, esim. atk- sovellusohjelmissa

• lyhytkestoinen lisäkoulutus, esim. kielissä.

20

Tällä hetkellä yrityksiä lähestytään ikäneutraalissa koulutuksessa ensisijaisesti työssäoppimisen ja

näyttöjen toteuttamisen tarpeiden mukaan, mutta pitäisi osata myös tarjota muita palveluita, joita

oppilaitoksella on tarjolla. Eri kontaktien perusteella pitäisi ylläpitää rekistereitä, joissa olisi kaikki

yritykseen otetut kontaktit ja heidän kanssaan sovitut asiat ja mahdolliset koulutustarpeet. Tämä

nostaisi koulutustarpeet esille kaikkien tietoisuuteen ja jatkokäsittelyyn.

Osaamiskartoitusmallien mukaan tarpeiden ja toiveiden koulutuksen osalta pitää kuitenkin lähteä

ihmisistä ja yrityksistä itsestään, ei siis tuputtamalla tai pakkomyymällä koulutusta.

Osassa yrityksiä tarve osaamiskartoituksen tekoon voi lähteä yrityksestä itsestään, jonka pohjalta

tehdään asiasta selvitys, jonka tulosten pohjalta voidaan tarjota omia ratkaisuja kehitettäviin asioi-

hin. Etelä-Savon ammattiopisto ei varmaankaan ole ensisijainen organisaatio, johon tällöin otetaan

yhteyttä. Esim. ammattikorkeakoulut ja yksityiset konsultit tarjoavat näitä samoja palveluja. Mark-

kinoinnilla ja yritysyhteistyöllä olisi tässä kehittämisen paikka. Toisaalta voidaan myös lähteä tar-

joamaan osaamiskartoitusten tekoa ratkaisuna kehittämiseen, jolloin Esedussa täytyy aktivoitua

niiden tekemiseen ja markkinointiin. Tämä vaatii panostusta ja resursointia tällaisen työn tekemi-

seen.

Olennaista osaamiskartoitusprosesseissa on tietty systematiikka ja prosessin vieminen loppuun

asti. Jatkuvalle kehittämiselle ja asioiden korjaamiselle täytyy varata aikaa.

Ensimmäinen vaihe on organisaation toiminnan ja perustietojen selvittäminen ja aitojen kehittä-

mistarpeiden tunnistaminen yrityksessä tai yksilön kohdalla. Tärkeää on johdon sitouttaminen ke-

hitystyöhön ja oikeiden avainhenkilöiden valinta prosessin eteenpäinviemiseen. Sovellettavan

työmenetelmän (esim. lomakkeet tai haastattelut) valinta, testaaminen ja lopullinen muokkaaminen

on olennaista.

Seuraavaksi on tehtävä tulosten keruu ja analysointi osaamisen kehittämistarpeiden selvillesaami-

seksi ja niiden toteuttamiseksi suhteessa tavoitteisiin. On valittava menetelmät (esimerkiksi kehi-

tyskeskustelut) osaamistarpeiden läpikäymiseksi ja kirkastamiseksi kohderyhmässä. Lopuksi on

mietittävä keinot (esim. koulutus) osaamisen kehittämiseksi.

Koulutus sinänsä on vain yksi menetelmä kehittämisen menetelmä osaamiskartoituksen tukena.

Muita menetelmiä ovat esim.

21

• perehdytys ja työnopastus

• parityöskentelymenetelmät

• ryhmä- ja tiimityömenetelmät

• työryhmät

• projektissa oppiminen

• tiedon keruu

• verkko-oppiminen

• verkostoituminen

• itseopiskelu

• sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen

• prosessien kehittäminen

• henkilö- tai tehtäväkierto

• mentorointi

• benchmarking

• oman osaamisen tuotteistaminen eri menetelmillä

Prosessi vaatii jatkuvan seurannan ja iteroinnin eli mahdollisesti voidaan käynnistää uusia proses-

seja, jos tarpeita ilmenee. Menetelmää voisi kuvata jatkuvan kehittämisen ”spiraalimalliksi”.

Ennakointityön välitarkastusten oikea-aikaisuuteen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Olennais-

ta olisi saada kontakteja, joiden pohjalta voitaisiin lähteä käymään neuvotteluja osaamiskartoitus-

ten tekemisestä. Kehittämismenetelmien hallintaa, osaamista ja niiden opettamista Esedussa opet-

tajien työn ohella pitäisi lisätä kehittämistyötä silmälläpitäen.

TulevaisuusTulevaisuusTulevaisuusTulevaisuus

Tarve osaamiskartoituksille tulee varmasti kasvamaan sekä työelämän ja opiskelijoiden näkökul-

masta. Tämä merkitsee opettajille jatkuvan kouluttautumisen tarve ja pitäisi huomioida opettajien

työsuhde-ehdoissa ja palkkauksessa eli kehitystyöhön tarvitaan resursseja.

Opettajien työkuva tulee muuttumaan yhä enemmän työelämälähtöiseksi sekä yhteistyötä vaati-

vaksi. Ennakointityö tulee koko ajan tärkeämmäksi ja jatkuvaksi hiljaisten signaalien seuraamisek-

si.

22

Uusia projekteja pitäisi kehittää osaamiskartoitusten eteenpäinviemiseen. Etelä-Savossa onkin

suunnitteilla esim. aikuisten ohjauspalvelupiste koulutusmahdollisuuksien helpompaan löytämi-

seen ja opintoihin suuntautumiseen ja jossa tarkoitus on kytkeä osaamiskartoitus työelämän kehit-

tämiseen.

Opettajat pitäisi saada mukaan aidosti osaamiskartoitustyöhön joka alalla. Esimerkiksi ”Osaava

opettaja” -hanke mahdollistaisi tämän työn edistämisen. Osaaminen pitäisi ymmärtää ammatillise-

na yleissivistyksenä, joustavana ammattitaitona sekä oppimaan oppimistaitoina eikä pelkästään

yksittäisinä työtehtävinä.

Yritykset tulevat jatkossa hakemaan yhä enemmän omista tarpeista nousevaa täsmäkoulutusta ja

niille räätälöityjä kehityspalveluja.

23

LÄHTEET

Hätönen, H. 2005. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. Educa – Instituutti Oy. Helsinki.

Sveiby, K. 1997. The New Organizational Wealth: Managing & Measuring Knowledge- Based

Assets. U.S.A.

1

LIITTEET 1. Lyseon lukion osaamiskartoituslomake 2. Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen ohjeistus 3. Aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen suunnitelmalomake 4. Maahanmuuttajaoppilaan kohtaamisen kehykset Liite 1.

Mikkelin Lyseon lukio ja Haukivuoren yläkoulu

(erikseen eli vastaa kumpaan oppilaitokseen kuulut) Nimi_______________________________________________________ Osaamiskartoitus Hyvä kollega! * Tämän kyselyn tavoitteena on henkilöstön kehittäminen ja tähän liittyvien osaamis-/koulutustarpeiden arviointi. * Tulokset käsitellään ainoastaan kokonaistuloksina, joten kenenkään yksittäisen vastaajan tiedot eivät paljastu tuloksista muille kuin omalle rehtorille ja apulaisrehtorille, jotka tarvitsevat tiedon kehittämistyötä varten. Arvioi minkä tasoista osaamista sinulla on asteikolla 1 - 4.

1. osaamiseni/toimintani tarvitsee paljon vahvistusta/lisäämistä 2. osaamiseni/toimintani tarvitsee jonkin verran vahvistamista/lisäämistä 3. osaamiseni/toimintani on vahvaa ja riittävää 4. osaamiseni/toimintani on erittäin vahvaa erityisosaamista

1. Uuden opettajuuden ammatissani vaatimat taidot Asteikko 1- 4 1. tekstinkäsittely 2. kuvankäsittely 3. sähköposti 4. internet . 5. Power Point 6. Moodlen käyttö 7. Nukonetin käyttö 8. luokissa olevien uusien digitaalisten työvälineiden hallinta 9. www-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö 10 verkkokurssin suunnittelutaidot 11. oman opetusalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus 12. tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellutukset 13. digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen

2

Ym. osion merkinnät (1- 2) ovat samalla ilmaus siitä, että kokee tarvitsevansa koulutusta/taidon kehittämistä mikäli se on työn kannalta keskeistä. Erityisosaamisen (4) toivomme tietysti tulevan myös toisten hyödyksi esim. valmiutena opastaa ja tukea muita työyhteisön jäseniä yksilöinä tai pienryhmissä. 2. Yhteistyö ja vuorovaikutustaitoni opettajana Asteikko 1- 4

1. Erilaisten opiskelijoiden/oppilaiden opettaminen 2. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettaminen 3. Yhteistyökyky erilaisten ihmisten kanssa 4. Opiskelumyönteisen ilmapiirin luominen 5 Opetuskokemusten vaihtaminen kollegojen kanssa 6. Kasvatusasioista keskustelu kollegoiden kanssa 7. Keskustelu huoltajien kanssa 8 Kyky kuunnella toisia 9. Kollegojen tukeminen uudistustyössä 10. Valmius auttaa ammatillisesti kollegaa 11. Aktiivisuus ryhmä-/tiimityössä 12. Palautteen hakeminen ja vastaanottaminen 13. Valmius vastaanottaa työssä esiin tulevia muutoksia 14. Yhteistyö esimiesten kanssa 3. Opetustyön tuloksellisuus/tavoitteellisuus

Asteikko 1-4

1. OPS: n tavoitteiden toteuttaminen omissa aineissani 2. OPS:n yleistavoitteiden toteuttaminen 3. Tunnen koulutuksen tuloksellisuustavoitteet 4. Tavoitteiden asettelu lukuvuodeksi 5. Välitavoitteiden asettelu jaksoittain 6. Opetuksen suunnittelu päivittäin 7. Oman toiminnan arviointi 8. Työyhteisön työn arviointi 9. Toiminnan taloudellisuus (kestävä kehitys) 4. Varsinaista opetustyötä tukeva osaaminen Asteikko 1-4 1. Oman koulumuotoni lainsäädännön tuntemus 2. Tunnen OVTES:n minulle asettamat oikeudet ja velvollisuudet 3. Mikkelin kaupungin opetussuunnitelman tuntemus ja kyky löytää tarvittaes-

sa lisätietoa siitä

4. Omien aineitten opetussuunnitelma 5 Projektiosaaminen 6. Tunnen oppilaitokseni pelastus- ja kriisisuunnitelmat niin hyvin että osaan

toimia kriisitilanteessa

7. Valmius toimia ryhmänohjaajana/luokanvalvojana

3

5. Työssä jaksaminen (ympyröi tuntojasi kuvaava vaihtoehto) Koen työmääräni

1. suureksi 2. sopivaksi 3. kykenisin tekemään enemmänkin Jos koet työmääräsi ajoittain liian suureksi, voit halutessasi perustella sen.

______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ ______________________________________________________________

Työssäni tapahtuu muutoksia

1. liian nopeasti/paljon 2. sopivasti 3. kykenisin vielä suurempiin muutoksiin Työmotivaationi on

1. kohtalainen 2. hyvä 3. erinomainen Olen harkinnut työpaikan vaihtoa viimeisen 5 vuoden aikana

1. usein 2. silloin tällöin 3. en koskaan Tarjolla on työkykyä ylläpitävää toimintaa/työterveyshuoltoa

1. liian vähän 2. riittävästi Tunnen työterveyshuollon mahdollisuudet tukea omaa työtäni.

1. Kyllä 2. en

6. Luettele vähintään 3 työhösi liittyvää osaamisaluetta, joita haluat kehittää koulutuksen avulla!

1. 2. 3. Kiitos!

4

Liite 2.

Etelä-Savon ammattiopisto/ aikuiskoulutus HENKILÖKOHTAISTAMINEN Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä asiakaslähtöisesti suunniteltuja ja toteutettuja tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus- neuvonta-, neuvonta-, tutkinto- ja opetus-palveluja. Henkilökohtaistamisen piiriin kuuluvat kaikki näyttötutkintoina järjestettävät perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niiden osat, joihin kuntayhtymällä on koulutuksen järjestämisluvat ja/tai tutkintojen järjestämissopimukset. Koulutuksen järjestäjä huolehtii valmistavan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen, myös siinä tapauksessa, että tutkinnon järjestäjä on joku yhteistyökumppani.

Henkilökohtaistamisen periaatteet

Näyttötutkintopalvelut ja siihen liittyvät neuvonta-, ohjaus ja muut tukitoimet ovat asiakaslähtöisiä kaikissa henkilökohtaistamisen vaiheissa. Kaikissa tarjolla olevissa tutkinnoissa on aidosti mahdollista suorittaa pelkkä tutkinto ja siitä tiedo-tetaan verkkosivuilla, koulutusesitteissä ja koulutus- ja tutkintoilmoituksissa. Tutkintoihin on jat-kuva haku, eri tutkinnoista koostuvat ryhmäaloitusajankohdat määritellään kysynnän ja käytettä-vissä olevien koulutuspaikkaresurssien mukaan puolivuosittain. Lähiopintotarjonta suunnitellaan puolivuosittain. Verkko-opintomahdollisuuksia lisätään tarpeen ja käytettävissä olevan resurssin mukaan. Henkilökohtaistaminen toteutetaan tarpeen mukaan yhteistyössä työpaikkojen ja työelämän edusta-jien sekä muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa; tutkinnon järjestäjä (mikäli tutkinnot järjes-tää joku muu oppilaitos), työvoimatoimisto jne. Henkilökohtaistamisessa huomioidaan erilaisen kieli- ja kulttuuritaustan omaavat tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevat. Henkilökohtaistamisesta kerätään säännöllisesti palautetta ja sitä tukevia palveluja kehitetään yh-teistyössä siihen osallistuvien kanssa.

NÄYTTÖTUTKINTOON JA SIIHEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEEN HAKEUTU-MINEN

Alkuhaastattelu

Ennen opiskelijavalintaa on alkuhaastattelu, joka toteutetaan yksilö- tai pienryhmähaastatteluna, ja tutkintoinformaatio, jossa kerrotaan myös alustavasti henkilökohtaistetusta tutkintosuorituksesta ja valmistavasta koulutuksesta ja varmistetaan halukkuus henkilökohtaistettuun tutkintopolkuun. Al-kuhaastelun tavoitteena on myös kartoittaa alustavasti hakeutujan ura- ja työllistymissuunnitelmaa ja soveltuvuutta koulutusalalle sekä varmistetaan hakeutujalle soveltuva koulutuksen tai tutkinto-suorituksen rahoitusmuoto.

5

Alkuhaastattelun perusteella hakeutuja ohjataan valmistavaan koulutukseen, hakeutumisvaiheen työpajaan tai tutkinnon suorittajaksi. Hakeutumisvaiheen työpajan irrotetaan resurssi koulutuksen rahoitusmuodoittain. Suoraan tutkinnon suorittajiksi tuleville on varattu resurssi VOS- rahoitukses-ta. Mikäli hakeutujalla ei ole työpaikkaa, ohjataan hänet kartoittamaan omaa näyttö- ja/tai työssä op-pimispaikkaa. Suoraan tutkinnon suorittajaksi ohjattavan kanssa sovitaan osaamiskartoitus, jolla varmistetaan hänen osaamisensa vastaavuus tutkinnon perusteisiin. Alkuhaastattelun perusteella voidaan hakeutuja myös ohjata toiseen oppilaitokseen tai hänelle paremmin soveltuvaan muuhun palveluun. Alkuhaastattelut pyritään toteuttamaan keskitettyinä, puolivuosittain sovittavina aloituspäivinä. Tutkintovastaava voi tarvittaessa sopia myös kysynnän mukaan yksittäisiä alkuhaastatteluja.

Osaamisen tunnistaminen ja lähtötilanteen kartoitus

Lähtötilanteen kartoituksella selvitetään hakeutujan lähtötilanne, hänelle soveltuva tutkinto tai osa, ammattitaidon hankkimistarpeet ja -toiveet sekä mahdollisten tukitoimien tarve. Lähtötilanteen kartoituksessa selvitetään myös tarpeen mukaan hakeutujan oppimisvalmiuksia ja -tyylejä. Oppi-mistyylien arviointitestejä esim. www.lukineuvola.fi/tietopankki/havaintokanavatesti ja alakohtai-sesti mahdollisesti tarvittavia soveltuvuustestejä. Osaamisen tunnistamiseen käytetään monipuolisia kullekin alalle soveltuvia menetelmiä. Keskei-nen menetelmä on alan opettajan asiantuntijahaastattelu. Haastattelu pohjautuu hakeutujan itsear-viointiin ja henkilöhistoriaan, työ- ja opintotodistuksiin, työnantajan lausuntoihin sekä tarvittaessa työnäytteisiin. Itsearviointi kohdistuu tavoitteena olevan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon suoritta-jaa ohjataan tai opastetaan käyttämään osaan.fi -tiedostoa tai ammattialakohtaisesti itse laadittuja osaamiskartoituksia. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan miltä osin osoitettu osaaminen vastaa tavoitteena olevan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja huomioidaan henkilökohtaistamissuunnitelman laa-dinnassa. Osana tutkintosuorituksia esitetään hyväksyttäväksi aikaisemmin osoitettu osaaminen niiltä osin, kun se voidaan luotettavasti todeta tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten sekä arvioinnin kohteiden ja kriteereiden mukaisesti. Seuraavia dokumentteja voidaan tutkintokohtai-sesti katsoa osoitetun osaamisen dokumenteiksi:

• tutkinto- ja koulutodistukset, joissa vastaavat ammattitaitovaatimukset

• tietokoneen käyttäjän kortit

• yleiset kielitutkinnot

• ensiapukortit

• hygieniapassit

• anniskelupassit

• työturvallisuuskortti

• järjestyksen valvojan kortti

• märkätilasertifikaatti

6

Työkokemuksen, harrastustoiminnan ja muutoin saavutetun osaamisen osalta arvioidaan miltä osin hakeutuja voidaan ohjata suoraan hänelle soveltujan tutkinnon osan tai osien suorittamiseen ja mil-tä osin hänet ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankintaan.

Johtopäätösten tekeminen

Hakeutumisvaiheessa lähtötilanteen kartoituksen ja osaamisen tunnistamisen perusteella sovitaan hakeutujan kanssa tarpeen mukaan seuraavista asioista:

• soveltuvan tutkintotason määrittelystä

• soveltuvan tutkinnon tai osan valinnasta

• rahoitusvaihtoehdon täsmentämisestä

• yhteistyömahdollisuuksista työpaikan kanssa; mahdollisuus näyttö- ja oppimisympäristönä.

• miltä osin osoitettua osaamista esitetään tunnustettavaksi

• miltä osin hakeutujalla on jo osaamista ja voidaan ohjata näyttöön

• mihin ammattitaidon alueisiin tarvitaan vahvistamista ja lisää ammattitaitoa

• ohjauksen ja tukitoimien ja eritysten tukitoimien tarpeesta ja alustavasti käytännön toteu-

tuksesta

• miten arvioidaan henkilökohtaistamisen toteutumista tutkinnon suorittamisen ja ammatti-

taidon hankkimisvaiheiden aikana.

• jatkosuunnitelmasta niille, joiden kanssa todetaan, ettei koulutus- ja tutkintotarjonnastam-

me löydy sopivaa vaihtoehtoa.

Ohjaus näyttöön

Hakeutujalle selvitetään hänelle soveltuvat tutkinnon tai tutkinnon osan suoritusten järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen ja tukitoimien tarjonta ja käyttömahdollisuudet.

Oppimismahdollisuuksien selvittäminen ja esittely

Hakeutujalle selvitetään, millaisia erilaisia oppimisen mahdollisuuksia on tarjolla ja mahdollisuus käyttää: esitellään joustava lähiopintotarjonta, työssä ja työstä oppiminen, verkko-opintomahdollisuudet, oppipaja- ja harjoitusyritystoiminnot, oppimistehtävien ja projektien käyt-tömahdollisuudet. Arvioidaan yhdessä hakeutujan kanssa eri mahdollisuuksien soveltuvuutta hä-nelle.

Ohjaus- ja neuvontapalvelujen esittely

Hakeutujalle esitellään ammattitaidon hankkimisen ja tutkintosuoritusten suunnitteluun sekä op-pimisen tueksi saatava neuvonta ja ohjaus. Kerrotaan miten, milloin ja minkä verran sitä on mah-dollisuus saada ja neuvotaan hakeutujaa löytämään tarvitsemiaan tukitoimia jatkossa. Ohjauksen resursointi on määritelty pelisäännöissä osana opetuksen tuntikehystä.

7

Aikuisohjauksen suunnitelmassa on määritelty ohjauksen vastuut ja kuvattu ohjaus käytännön ta-solla ohjaustoiminta ja sen järjestelyt työmuodoittain jäsennettynä sekä menettelyinä ja toimintata-poina. Lisäksi siinä on ohjaus kuvattu henkilökohtaistamisen eri vaiheissa opettajan ja muiden oh-jaukseen ja neuvontaan osallistuvien

• ohjaustehtävinä

• työmenetelminä

• sisältöinä

Ohjauksen ja tukitoimien tarpeen määritys

Hakeutumisvaiheessa tehdään alustavat arviot ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarpeesta. Eri-tyisten tukitoimien tarpeen arviointiin käytetään, jos hakeutujan kanssa niin sovitaan, testejä, esim. Niilo Mäki-instituutin lukitestiä ja laskutaidon testejä. Erityiset tukitoimet aiheutuvat oppimisvai-keuksien ja hidasteiden huomioonottamisesta ja erilaista kieli- ja kulttuuritaustasta aiheutuvista lähtökohdista ja tarpeista. Ohjauspalveluista ml. lisäohjausmahdollisuudesta tiedotetaan myös opiskelijan oppaassa, koulutus- ja tutkintoesitteissä. Lisäohjauksen resursointi määräytyy työvoimapoliittisten ja ops -koulutusten osalta tehtyjen kou-lutussopimusten mukaisesti. Omaehtoisten koulutusten osalta tiimit varaavat pelisäännössä määri-tellystä resurssista osan lisäohjausta varten ja suuntaavat sitä tarpeen mukaisesti. Nosteopiskelijoi-den lisäohjaukseen on käytettävissä Noste tukevaresurssia.

Dokumentointi

Hakeutumisvaiheen johtopäätökset ja lähtötilanteen kartoitukseen käytetyt menetelmät kirjataan henkilökohtaistamissuunnitelmaan, joka dokumentoidaan. Sen allekirjoittavat tutkinnon suorittaja ja henkilökohtaistamisen vastuuopettaja. Dokumentointipohja löytyy intrasta. Dokumentaatio ar-kistoidaan 2 vuodeksi tutkinnon suorittamisen jälkeen.

TUTKINNON SUORITTAMINEN

Henkilökohtaistettu tutkinnon suoritus tarkoittaa, että aikataulut ja käytännön järjestelyt suunnitel-laan mahdollisimman hyvin tutkinnon suorittajan tilanteeseen soveltuvaksi, mutta ehdottomasti noudattaen tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita, kriteereitä ja am-mattitaidon osoittamistapoja. Henkilökohtaistamisessa huomioidaan aikaisemmin osoitettu osaaminen tutkintotoimikunnan hy-väksymän hnekilökohtaistamissuunnitelman mukaisesti. Henkilökohtaistamisessa huomioon tut-kinnon suorittajan erityistarpeet ja lähtökohdat. Häntä ohjataan suunnittelemaan tilanteeseensa soveltuvat tutkintosuoritukset kuitenkin huomioiden näyttöpaikan tilanteet ja tarpeet. Tai tutkinnon suorittajan kanssa suunnitellaan hänelle soveltuvat tutkintosuoritukset. Erilaisesta kieli- ja kulttuu-ritausta tai muusta syystä aiheutuvat erityistarpeet huomioidaan tutkintosuoritusten järjestelyissä – ammattitaitovaatimuksista ei voida kuitenkaan tinkiä. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen toteutetaan näyttöjen järjestämissuunnitelman mukaisesti, tutkintotoimikunnan kanssa sovitulla tavalla.

8

Näyttöjen järjestämissuunnitelman yhteinen osio ja alakohtaiset henkilökohtaistamisessa käytetyt henkilökohtaistamisasiakirjat ovat intrassa. Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman allekirjoittavat tutkinnon suorittaja ja arvioinnin vastuuhenkilö sekä tarvittaessa työelämän edustajat.

TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN

Tarvittavan ammattitaidon henkilökohtaistaminen tarkoittaa joustavien opiskelujärjestelyjen sekä oppimismahdollisuuksien suunnittelua ja toteutusta sekä oppimisympäristön valintaa, joissa huo-mioidaan opiskelijan työ- ja elämäntilanne, aiemmin hankittu osaaminen ja osaamiskartoituksella todetut oppimistarpeet. Henkilökohtaistamisessa on yhteisesti suunniteltava opiskelijalle soveltuvat opiskelu- ja oppimisen arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Opiskelijan kanssa sovitaan siitä, miten hänen oppimistaan seurataan ja valmiutta tutkintosuorituksiin arvioidaan. Opiskelija perehdytetään itseensä oppijana ja valitsemaan hänelle soveltuvat oppimisen muodot. Henkilökohtaistamissuunnitelmaa rakentaessa huomioidaan vaihtoehtoisina oppimisympäristöinä työpaikka, yhteistyöyritys, harjoitusyritykset, verkko-opinnot ja joustava opintotarjonta, sekä huomioidaan muiden oppilaitosten tarjonta. Opiskelijaa ohjataan huomioimaan ammattitaidon vahvistamisessa käytettävissä oleva aika, todetut oppimistarpeet ja omasta työstä oppimisen mah-dollisuudet sekä myös muiden oppilaitosten opintotarjonta. Opiskelijaa ohjataan lähiopintotarjon-nan ja muiden oppimisympäristöjen käytössä ja häntä kannustetaan myös suunnittelemaan oppi-mistehtäviä, joiden avulla hän voi syventää lähiopinnoilla opittua asioita tai taitoja. Opintojen koostamista varten kootaan erialojen lähiopintotarjonta, harjoitusyritystoiminta- ja verk-ko-opinnot puolivuosittain laadittavaan ja päivitettävään opintotarjontaan. Sen sisältöjä, toiminta-tapoja ja pedagogisia ratkaisuja kehitetään ja suunnataan hyödyntäen

• tutkinnon suorittajille tehtyjä osaamiskartoituksia ja siinä havaittuja oppimistarpeita • henkilökohtaistamisen toteutuksesta kerättyjä palautteita

HENKILÖKOHTAISTAMISEN DOKUMENTOINTI JA TOTEUTUKSEN ARVIOINTI

Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Dokumen-tointi kootaan henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi. Sen allekirjoittavat tutkinnon suorit-taja ja koulutuksen järjestäjä, tarvittaessa koulutuksen hankkija. Henkilökohtaistamisen toteutumista arvioidaan tarpeen mukaan tutkinnon suorittamisen ja tarvit-tavan ammattitaidon hankkimisen edetessä tutkinnon suorittajan ja vastuuopettajan ja mahdollisesti koulutuksen hankkijan kanssa sopimalla tavalla. Lopuksi käydään kaikkien tutkinnon suorittajien kanssa henkilökohtaistamisen palautekeskustelu, jota hyödynnetään tutkintopalvelujen ja opinto-tarjonnan edelleen kehittämisessä. Tämä keskustelu varmennetaan tutkinnon suorittajan ja henki-lökohtaistamisen vastuuopettajan allekirjoittamisella henkilökohtaistamisen dokumentaatioon. Lisäksi opiskelijapalautteisiin tullaan lisäämään henkilökohtaistamisen toteutumiseen ja kehittämi-seen liittyviä kysymyksiä.

9

Liite 3. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1. ALKUHAASTATTELU

Hakeutuja: Työpaikka:

Osoite: Työpaikan yhteystiedot:

Puhelin:

Sähköposti: Ohjattu osaamisen tunnistamiseen / 200

10

2. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN

Osaamisen tunnistamiseen käytetyt menetelmät Koulutus:

Työkokemus

Muutoin hankittu osaaminen:

Asiantuntijahaastattelu Työnantajan lausunto Työtodistukset Koulu- ja opintotodistukset Osaamiskuvaus www-osaan.fi – tuloste liitteenä Muut

11

3. JOHTOPÄÄTÖKSET lähtötilanteen kartoituksesta

Soveltuva tutkinto/ ja osaamisala:

Ohjaus suoraan tutkinnon suorittamiseen:

Kirjautuminen valmistavaan koulutukseen:

Tunnistettu osaaminen Ohjaus lisäammattitaidon hankkimiseen Tutkinnon osa: Ammattitaitovaatimukset

Päätetty esittää tutkin-tosuorituksiksi seuraa-vien asiakirjojen poh-jalta.

Ohjaus tutkintosuorituksiin

Työssä oppiminen Oppimis-tehtävät ja projektit

Verkko-opinnot

Opinto- tarjotin

Muu

Tunnistettu osaaminen Ohjaus lisäammattitaidon hankkimiseen Tutkinnon osa: Ammattitaitovaatimukset

Päätetty esittää tutkintosuorituksiksi seuraavien asiakirjo-jen pohjalta

Ohjaus tutkintosuo-rituksiin

Työssä oppi-minen

Oppimis-tehtävät ja projektit

Verkko-opinnot

Opinto-tarjotin

Muu

12

13

4. OPPIMISEN MAHDOLLISUUKSIEN JA OHJAUSPALVELUJEN ESITTELY

Selvitetty erilaiset oppimisen mahdollisuudet ja arvioitu niiden soveltuvuutta

Arvioitu ohjauksen ja tukitoimien tarve Kerrottu opiskelun ohjaus- ja tukipalveluista

Näyttöpaikkaa ei ole vielä varmistettu Työpaikan soveltuvuus ja sitoutuminen näyttöpaikaksi varmistettu 5. HENKILÖKOHTAISTAMISEN TOTEUTUS JA SEURANTA Alustava toiminta- ja aikataulusuunnitelma Arvio mihin mennessä tutkintosuoritukset on tehty Ohjauksen suunnitelma Henkilökohtaistamisen toteutuksen seurannasta on sovittu seuraavasti: Muut sovittavat asiat: Päiväys ja allekirjoitukset: _/ 200 ___________________________ ________________________________

Tutkinnon suorittaja Henkilökohtaistamisen vastuuohjaaja

14

6. HENKILÖKOHTAISTAMISEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI - arviointi- ja kehittämiskeskustelun yhteenveto Ohjauksen ja neuvonnan riittävyys ja oikea-aikaisuus

Tutkintosuoritusten henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Kehittämisehdotukset henkilökohtaistamisen edelleen kehittämiseksi

Päiväys ja allekirjoitukset: _/ 200 ___________________________ ________________________________

Tutkinnon suorittaja Henkilökohtaistamisen vastuuohjaaja

15

Liite 4.

OPPILAITOKSEN SUHTAUTUMINEN MAAHANMUUTTAJAOPISKELI-JAAN (mukaeltu Sinikka Huhtalan alkuperäisestä mallista ”Erilaisen oppijan kehykset”)

MAAHANMUUTTAJAOPPIJAN KOHTAAMISEN KEHYKSET

1.1.1.1. KEHITTÄMISEN KEHYSKEHITTÄMISEN KEHYSKEHITTÄMISEN KEHYSKEHITTÄMISEN KEHYS

ongelmien syntymisen estäminen, opetusjärjestelyt ja tukitoimet osaksi arkipäivää

2.2.2.2. ENNAKOINNIN KEHYSENNAKOINNIN KEHYSENNAKOINNIN KEHYSENNAKOINNIN KEHYS

ongelmien syntymistä ehkäisevän toiminnan ke-hys, otetaan alun perin huomioon

mamu-opiskelijan erityisyys

3.3.3.3. ONGELMIEN KEHYSONGELMIEN KEHYSONGELMIEN KEHYSONGELMIEN KEHYS

maahanmuuttajaopiskelija

nähdään ongelmina

SIVUUTTAMISEN KEHYS

opiskelijan erilaisuutta

ei huomioida

16

SIVUUTTAMISEN KEHYS (ei huomiointia): • Maahanmuuttajaopiskelijan erityistä tuen tarvetta ei osata tai haluta

tunnistaa, eikä oteta huomioon opetusjärjestelyissä ja arvioinnissa.

ONGELMIEN KEHYS (korjaava toiminta):

• Arkipäivän todellisuutta

• Oppija nähdään hänen ongelmiensa kautta: mitä tulisi tehdä, miten aut-

taa, miten tukea, miten saada opinnot etenemään?

• Suomen kielen osaamisen taso koetaan perusongelmaksi, joka vaikuttaa

kaikkeen oppimiseen ja jolla selitetään kaikki muu.

• Aikaisemman osaamisen selvittäminen on ongelmallista ja aikaa vievää.

ENNAKOINNIN KEHYS (ennaltaehkäisevä toiminta): • Tehdään alkukartoitus, jotta saadaan selville mahdollinen kielellinen ja

oppimiskulttuurinen tuen tarve

• selvitetään aikaisempi osaaminen

• Tarjotaan opetus- ja arviointijärjestelyjä etukäteen ennen varsinaisten

ongelmien tai opiskelurästien ilmaantumista

KEHITTÄMISEN KEHYS (maahanmuuttajien opetus- ja arviointijärjeste-

lyt osaksi arkipäivää):

• Ennakointia pidemmälle viety sisäistetty toimintatapa, ajatus/pohdinta/

siitä, millainen toiminta ottaisi opiskelijat jo alun perin huomioon yksilöi-

nä

⇒ Ei leimata ”erilaisiksi”, mahdollisiksi tuleviksi ”ongelmiksi”, joiden vai-

keuksia pitää ennakoida tai vaikeuksien ilmaantuessa kohdata ongelmien

kehyksen kautta

⇒ Opiskelijan mahdollinen aikaisempi osaaminen kotimaastaan osataan

suhteuttaa OPS:aan ja ottaa huomioon HOPS:ssa