Miten Etelä-Suomi makaa?

Tieto päätöksenteon ja suunnittelun pohjana

25.8.2015 THL / Murto/2015 1

”Kun jossakin ryhtyy tutkimaan terveyssuhteita ja oloja, saadakseen paikkakunnalla vallitsevista olosuhteista ja tavoista selville syyt, joko yleiseen kivuloisuuteentahi, muihin paikkakuntiin verraten, hyvään terveyskantaan, on tietysti suotava, että kaikki mahdollisesti tarjona olevat lähteet käytetään terveyskannan valaisemiseksi”

Konrad Relander (Reijowaara) 1892

25.8.2015 2

Vuosi 1983, Lääkärilehti

Tietoperustainen päätöksenteko

• Evidence based policy making

– Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen

• Päätöksentekoa suunnataan

– toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja tutkimustietoon perustuen

• Päätöksentekoon tarvitaan

– Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita, selvityksiä, tilastoraportteja

– Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta

• Päätöksissä tarvitaan

– Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot

– Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa

25.8.2015 THL / Murto/2015 3

Mihin tämä ajattelutapa perustuu: Kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä

+ Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä, toiminnan kohdentaminen

+ Vahvemmin kohti tietoperusteista päätöksentekoa

+ Tiedolla herättely, kohdennetut tilaisuudet ja seminaarit –onnistumisia ja saman kertausta–m

+ Tietojen helppo saatavuus, ymmärrettävyys ja käytettävyys. Merkitys ja tulkinta numeroiden lisäksi.

+ Laajat ja monipuoliset verkostot, yhteistyötä yli hallintorajojen

+ Tavoitteiden vieminen strategioihin, sitoutuminen

! Pois organisaatioiden/hankkeiden välisestä kilpailusta, yhteistyö ja tiedon välittäminen, mahdollisuus

! Kolmannen sektorin potentiaalin hyödyntäminen, mahdollisuus

25.8.2015 4 THL / Murto/2015

Mihin tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista, osallisuudesta ja palveluiden käytöstä?

• Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä!

– Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.

– Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.

– Uusi Terveydenhuoltolaki (§12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin.

25.8.2015 THL / Murto/2015 5

Tähän pitäisi vaikuttaa kaiketi?

25.8.2015 THL / Murto/2015 6

Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa?

25.8.2015 THL / Murto/2015 7

• SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä

palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä

muilta keskeisiltä aluetasoilta.

• -Ei sosiaaliryhmittäin

• +Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne.

• Terveytemme.fi (mm. ATH-tulosraportit): Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia

• +liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan)

• -Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa

• TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne

• Hyvinvointikompass:

• Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO..

• +Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa

• -Ei väestöryhmittäin

Sotkanetistä

25.8.2015 THL / Murto/2015 8

www.hyvinvointikompassi.fi

25.8.2015 THL / Murto/2015 9

TEAviisari

25.8.2015 THL / Murto/2015 10

25.8.2015 THL / Murto/2015 11

www.terveytemme.fi

25.8.2015 THL / Murto/2015 12

25.8.2015 THL / Murto/2015 13

Lähde: Sotkanet.fi

25.8.2015 THL / Murto/2015 14

Lähde: Sotkanet.fi

25.8.2015 THL / Murto/2015 15

Lähde: Sotkanet.fi

25.8.2015 THL / Murto/2015 16

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH

• Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä

• Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla

• Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset:

– seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä

– terveyteen vaikuttavia tekijöitä,

– verrata omia tietojaan

• muiden alueiden tietoihin

• koko maan tilanteeseen

• asetettuihin tavoitteisiin

25.8.2015 THL / Murto/2015 17

ATH-lomakkeet, perusajatus • Peruslomake neljällä kielellä kolmessa ikäryhmässä

• Jatkossa myös muita kieliä, maamut, saamelaiset jne.

• Kielet – Suomi – Ruotsi – Venäjä – Englanti

• Ikäryhmät – 20–54-vuotiaat – 55–74-vuotiaat – 75+ -vuotiaat

• Mahdollisia lisämoduleja

25.8.2015 THL / Murto/2015 18

THL / Murto/2015 19

Tutkimuksen sisältö pääteemoittain • Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja

• Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, lähi- ja asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus

• Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu

• Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky

• Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni

• Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin

• Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut

• WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa

25.8.2015

THL / Murto/2015 20

Tutkimuksen sisältö pääteemoittain • Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja

• Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys, lähi- ja asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus

• Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu

• Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky

• Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni

• Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin

• Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut

• WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana lopussa

25.8.2015

Tulosraportteihin linkit tutkimuksen verkkosivuilta www.thl.fi/ath • Interaktiivinen ja käyttäjäystävällinen tapa tarkastella terveyttä

,hyvinvointia ja palvelujärjestelmää koskevia tietoja

• Tulokset + asiantuntijoiden tiivistämää taustatietoa, joka auttaa ymmärtämään tuloksen merkityksen, ohjaa sen tulkintaa ja jatkotoimien suunnittelua

• Käyttäjä voi valita, mitä alueita hän haluaa verrata toisiinsa

• Tulokset esitetään myös koulutusryhmittäin aina, kun se on mahdollista

• Kun tutkimus on toteutettu useammin kuin kerran, kuvataan myös tulosten muutos

• Uusia, helppokäyttöisiä esittämistapoja, joiden ansiosta tulokset entistä paremmin palvelevat käyttäjää

– päätösten valmisteluun

– esityksiin

25.8.2015 THL / Murto/2015 21

ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath

25.8.2015 THL / Murto/2015 22

karttaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel

pylväskuvaraportti

25.8.2015 THL / Murto/2015 23

HYVINVOINTI, OSALLISUUS

25.8.2015 THL / Murto/2015 24

ELINOLOT

25.8.2015 THL / Murto/2015 25

25.8.2015 THL / Murto/2015 26

Kotitalouden menojen kattamisen käytettävissä

olevilla tuloilla hankalaksi kokevien osuus

alueittain

25.8.2015 THL / Murto/2015 27

Hankaluudet kotitalouden menojen

kattamisessa tuloilla yleisimpiä nuorimmassa

ikäryhmässä ja matalasti koulutetuilla

25.8.2015 THL / Murto/2015 28

Mahdollisuus myös kaupungin sisäisten erojen tarkasteluun

Esim. Espoo, Vantaa, Turku

25.8.2015 THL / Murto/2015 29

Espoon sisällä alueellisia eroja toimeentulo-ongelmien yleisyydessä

25.8.2015 THL / Murto/2015 30

25.8.2015 THL / Murto/2015 31

Hankaluudet kotitalouden menojen

kattamisessa tuloilla maahanmuuttajilla

yleisempää kurditaustaisilla kuin venäjä- ja

somalitaustaisilla.

25.8.2015 THL / Murto/2015 32

Joutunut tinkimään rahan puutteen takia ruoasta,

lääkkeistä tai lääkärikäynneistä

25.8.2015 THL / Murto/2015 33

Koulutusryhmien välillä eroja, samoin kaupunkien välillä

25.8.2015 THL / Murto/2015 34

Noin 15 % Etelä-Suomen AVI alueen 20-54-vuotiaista pelännyt ruoan

loppuvan ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää. Ero ylimmän ja

alimman koulutusryhmän välillä jopa kolminkertainen.

25.8.2015 THL / Murto/2015 35

KOETTU HYVINVOINTI & OSALLISUUS

25.8.2015 THL / Murto/2015 36

Niiden osuus, jotka kokevat elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi

alueittain

25.8.2015 THL / Murto/2015 37

Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kokevien osuus laskee yli

75 vuotta täyttäneiden ryhmässä. Koulutusryhmien välillä selvät

erot.

Osallisuus

• Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. – Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja

vastavuoroisuus.

– Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi.

• Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

• Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä).

• Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky.

– Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa

– Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa.

– tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen.

• Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

• Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen.

38 25.8.2015 THL / Murto & Kaikkonen 03/2013

25.8.2015 THL / Murto/2015 39

Yksinäisyyden kokemisessa ei koulutusryhmien välisiä eroja Etelä-

Suomen AVI-alueella. Noin joka kymmenes 20 vuotta täyttäneestä

väestöstä kokee itsensä yksinäiseksi.

25.8.2015 THL / Murto/2015 40

Pääkaupunkiseudulla kurditaustaisilla yksinäisyyden kokeminen

yleisempää kuin venäjä- ja somalitaustaisilla.

25.8.2015 THL / Murto/2015 41

Sosiaalinen osallistuminen korkeasti koulutetuilla yleisempää kuin

matalasti koulutetuilla

25.8.2015 THL / Murto/2015 42

Aktiivisesti sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan

osallistuminen alueen ja väestöryhmän mukaan

25.8.2015 THL / Murto/2015 43

Aktiivisesti liikunta- tai urheiluseuroihin osallistuminen

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY

25.8.2015 THL / Murto/2015 44

TERVEYS

25.8.2015 THL / Murto/2015 45

Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien osuus alueittain

25.8.2015 THL / Murto/2015 46

Koettu terveys heikkenee iän myötä, koulutusryhmien välillä suuret erot

25.8.2015 THL / Murto/2015 47

TOIMINTA- JA TYÖKYKY

25.8.2015 THL / Murto/2015 48

Viidennes 20-54-vuotiaista Etelä-Suomen Avi-alueen asukkaista kokee työkykynsä heikentyneeksi. Matalasti koulutetuilla tilanne heikoin.

25.8.2015 THL / Murto/2015 49

v

25.8.2015 THL / Murto/2015 50

Iäkkäiden toimintakyvyssä alueiden välisiä eroja

PALVELUT

25.8.2015 THL / Murto/2015 51

Palveluiden tarve ja käyttö • Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista

käyttäneet

– Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä

• Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta

– Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella

– Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa

• Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa

– ”unmet needs”

• Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta

– Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet

– Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana.

• Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä.

– Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita.

– Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen.

52 25.8.2015 THL / Murto/2015

53 25.8.2015 THL / Murto/2015

Etelä-Suomen AVI-alueella niiden osuus 20 vuotta täyttäneestä väestöstä , jotka eivät ole saaneet tarpeisiinsa nähden riittävästi tietoa kunnan palveluista suurin. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla kolmannes ei ole saanut riittävästi tietoa kunnan palveluista.

Lopuksi

THL / Murto/2015 54 25.8.2015

55

TERVEYSEROT

• Hyvin koulutetut, toimihenkilöammateissa toimivat ja hyvätuloiset ihmiset ovat paljon terveempiä kuin vähän kouluja käyneet, työntekijäammateissa työskentelevät ja pienituloiset

• Sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosikymmeninä säilyneet ennallaan tai jopa suurentuneet

• Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin muissa Länsi-Euroopan maissa

• Terveyserot johtuvat ainakin valtaosin muutettavissa olevista elinoloihin ja elintapoihin liittyvistä tekijöistä

25.8.2015 THL / Murto/2015

56

Väestöryhmittäiset terveyserot

56 THL / Murto/2015

Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo

enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista. UTH2014

25.8.2015

THL / Murto/2015 57

Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.

25.8.2015

National strategy to reduce social inequalities in health.

Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007

Terveyserojen vähentäminen: lisätään

mahdollisuuksia, poistetaan esteitä

Lisätietoja:

www.terveytemme.fi

www.thl.fi/kaventaja

58 THL / Murto/2015 25.8.2015

59

Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet

(potentiaali)

Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla:

– sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 %

– alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 %

– hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 %

– väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 %

– diabeteksen esiintyvyys n. 30 %

– selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 %

– toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen

avun tarve n. 50 %

Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston

kanslian julkaisuja 4/2007

THL / Murto/2015 59 25.8.2015

Johtopäätökset

• Työkykynsä heikentyneeksi kokee 863 000 työikäistä suomalaista, eli joka neljäs. Maakuntien ja suurten kaupunkien välillä merkittäviä eroja työkyvyssä

• Elintavoissa ja liikunnassa merkittäviä eroja maakuntien ja suurten kaupunkien välillä. Turussa eroja alueiden välillä.

• Koulutuksen puute tuo mukanaan köyhyyttä. Vähemmän koulutusta saaneet kokivat köyhyyttä selvästi yleisemmin kuin paremmin koulutetut.

• Joka kolmas suomalainen kokee, ettei ole saanut tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskuspalveluita.

• Maakuntien ja suurten kaupunkien väliset erot eivät kadonneet kun analyysissä otettiin huomioon (vakioitiin) sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja pääasiallisen toiminnan rakenteen erot kaupunkien välillä.

THL / Murto/2015 60 25.8.2015

Yhteenvetoa tuloksista

• Työikäisen väestön työkykykokemus on sekä Espoossa että Vantaalla merkittävästi parempi kuin koko Suomessa keskimäärin.

– Sosioekonomisten ryhmien välillä havaitaan myös selkeitä eroja työkyvyssä.

• Joka toinen vantaalainen ja espoolainen kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa, mutta selkeitä alueellisiakin erojakin havaitaan.

• Ikääntyminen vaikuttaa vain vähän vastaajien kokemaan elämänlaatuun, mutta sosiaalinen asema selkeästi.

• Sosiaalinen aktiivisuus on yhteydessä hyvinvointiin laajemminkin, ja tutkimuksen mukaan espoolaiset ovat sosiaalisesti aktiivisia.

• Espoossa Tapiolan suuralueen väestö näyttää voivan jopa selvästi paremmin kuin muut Espoon alueet tai jos tuloksia verrataan koko Suomen keskiarvoon.

– Tämä näkyy myös keskeisissä kansaterveyden haasteissa kuten lihavuudessa, joka on jopa puolet harvinaisempaa Tapiolan suuralueella kuin koko Suomessa keskimäärin.

• Espoon sisällä suurimpia haasteita mm. palveluiden riittävän saatavuuden suhteen havaitaan Pohjois-Espoon suuralueella.

• Vantaan kaupungin sisällä havaitaan vastaavia eroja kuin Espoossa – esimerkiksi koettu elämänlaatu on Länsi-Vantaan alueella parempi kuin Pohjois-Vantaalla. Palveluista

tiedottamiseen useampi espoolainen ja vantaalainen on tyytymätön kuin koko Suomessa keskimäärin.

• Espoolaisten yleistilanne näyttää verrattain positiiviselta, ja on koko Suomen keskiarvoa parempi. Kaupunkien sisällä hyvinvointi, terveys ja niihin vaikuttavat tekijät näyttävät jakautuvan myös selkeästi. Vantaa on vastaavasti usein lähempänä koko Suomen keskiarvoa.

• Keskeisimpiä haasteita päättäjille tulee olemaan alueiden ja väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen.

25.8.2015 THL / Murto/2015 61

Johtopäätöksiä 1

• Terveyden ja hyvinvoinnin kohentaminen sekä alueiden ja väestöryhmien välisen tasa-arvon vahvistaminen ovat yhteiskuntapolitiikan keskeisiä päämääriä.

• Väestön elinvoimaisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tulee edistää siten, että osallisuus yhteiskuntaan, valmius terveyttä edistäviin päätöksiin ja hyvä elämä, työura ja hyvä eläkeikä voivat jatkua kaikissa väestöryhmissä mahdollisimman pitkään.

– Tässä tavoitteessa ei siis ole onnistuttu

• Suomalaisten työurien merkittävä pidentäminen edellyttää alueiden välisten erojen kaventamista mm. työkyvyssä ja työssä jaksamisessa, ja näiden toimien tulisi kohdistua etenkin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin.

• Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien miesten elinajanodote (69 vuotta) on vain vuoden suurempi kuin vanhuuseläkeiän raja.

• Terveys- ja muut palvelut sekä kuntoutus tulee kohdentaa tarpeen mukaan, niitä eniten tarvitseville.

– Näin voidaan vähentää väestön ikääntymisen myötä kasvavaa palveluiden tarvetta, kohentaa kansanterveyttä ja kansantaloutta ja helpottaa julkisen talouden kestävyyspainetta.

THL / Murto/2015 62 25.8.2015

Johtopäätöksiä 2 • Kansallinen politiikka vaatii arviointia myös väestön terveyden ja

hyvinvoinnin näkökulmasta.

• Kunnallisen ja alueellisen autonomian näkökulmasta tarvitsemme päätöksentekoon väestöä kuvaavia perustietoja myös kunta- ja aluetasolla.

– Tietojen avulla tulisi ennakoida ja arvioida tulevaa kehitystä sekä tarkastella asetettujen tavoitteiden toteutumista.

– Terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia ei ratkaista ilman tarvittavaa tietoa niiden keskeisistä riskitekijöistä.

– Tarvitaan terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä koskevaa seurantatietoa, jotta toimia keskeisten riskitekijöiden vähentämiseksi voidaan kohdentaa ja arvioida.

• Suomalaisten hyvinvointia voidaan parhaiten kohentaa:

– Kehittämällä ratkaisuja, joilla tilanne paranee erityisesti niillä alueilla ja niissä suurissa väestöryhmissä, joihin ongelmat kasautuvat.

• Tarvittavaa tietoa tähän tarpeeseen tuo Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH – suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta!

– lisää siis luvassa!

THL / Murto/2015 63 25.8.2015

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla:

25.8.2015 THL / Murto/2015 64

Tavoitteen asettelu:

strategiat, ohjelmat, poliittinen

sitoutuminen

Yhteistyö: rakenteet, vastuut,

työnjako

Tieto, seuranta ja arviointi

Tiedosta toimintaan:

kehittäminen, palvelut, kohdentaminen

Tavoitteen asettelu: strategiat,

ohjelmat, poliittinen sitoutuminen

Tietoa, seuranta ja arviointi:

tieto päätöksenteon,

kehittämistyön, ja seurannan ja

arvioinnin perustana

Yhteistyötä (ylihallinnollista,

monitoimijaista): rakenteet,

vastuut, työnjako

Toimenpiteitä:

kehittämishankkeet, palvelut,

kohdentaminen

Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin

25.8.2015 THL / Murto/2015 65

DATA

TUTKIMUS

25.8.2015 66

Kiitos mielenkiinnostanne!

Jukka Murto

Kehittämispäällikkö

ATH-tiiminvetäjä

p. 029 524 8570

jukka.murto@thl.fi

THL / Murto/2015