Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven asiakaslehti · 2/2016 · 6.5.2016

sivu 7

Kuusamossa edistetään moni-muotoisuuttayksityismetsissä

sivut3

Kuusitukki vetää puukauppaa

sivu 13

Metsäala vahvassa nousussa

sivu 4

Kesäkelpoinen tie on hintansa väärti

Metsänhoito on myös vesistöjen hoitoa sivu 6

2 Leikko 2 · 2016

Metsänhoitoyhdistys Kuusamon,Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken jaMetsänhoitoyhdistys Pudasjärven asiakaslehti

Koillismaan Uutisten liitelehti.Vastaava päätoimittaja: Maunu KilpivaaraToimituskunta: Antti Härkönen, Teuvo Puolakanaho ja Maunu Kilpivaara.Sivunvalmistus: Leila Huusko / SLP Kustannus OyPaino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2016

Metsänomistajat!Ilmoitathan muuttuneet yhteystietosi omaan metsänhoito-yhdistykseesi. Laitamme materiaalia myös sähköpostin kautta.Päivitetyt yhteystietomme löytyvät Leikon sivuilta 14-15.

Pääkirjoitus

Ihmisen muisti on lyhyt. Sen vir-kistämiseksi kertaan, että metsän-hoitoyhdistysten palvelutoiminta on vain se näkyvä osa yhdistysten toimintaa, josta luodaan yleinen mielikuva koko Suomen met-sänhoitoyhdistyskentästä. Mutta totuus on toisenlainen. Vuonna 2012 alkaneen järjestöuudistuksen tavoitteena oli, että metsänomis-tajien edunvalvontakenttää on tiivistettävä. Tavoitteena oli luoda METSÄNOMISTAJAT- edunval-vontaketju, joka ylettyy metsän-omistajasta EU- tasolle saakka ”Puunjuuresta Brysseliin”. 2016 meillä on toimiva paikallistaso eli metsänhoitoyhdistykset, maa-kunnalliset erikoistuneet edunval-vontahenkilöt, valtakunnan tason Metsälinja sekä EU:n toimiston palvelut. Haasteellisia asioita voi-daan saada käsittelyyn nopeallakin aikataululla ja metsänomistajalla on käytössään koko edunvalvon-taketju. Kulissien takana tehdään töitä metsänomistajan parhaaksi koko ajan. Tavoitteessa on onnis-tuttu hyvin. Päämääränä on ainoas-taan metsänomistajien yhä parem-pi menestyminen.

Yksityinen metsänomistaja, mhy:n toimihenkilö, yksittäinen metsänhoitoyhdistyskään ei va-

litettavasti kykene järjestämään jatkuvia resursseja hoitamaan val-takunnallisia edunvalvonnallisia metsäasioista. Siksi kaikki met-sänhoitoyhdistykset 100 % ovat liittyneet yhteiseen keskusjärjes-töön, jotta metsänomistajalla on valtakunnan ja EU-tason vaikut-tavuutta. Mitä kattavampi on met-sänomistajien järjestäytyminen, sen vaikuttavampaa toiminta on.

Metsänhoitoyhdistysten kat-tavaa palvelutuotantoa ”taimesta tukkipuuksi”, puukauppojen kil-pailutusta ja korjuupalvelua pi-tää tehdä joka pitäjässä, jotta aito kilpailu säilyy puumarkkinoilla. Silloin metsäasiat on metsänomis-tajan omissa käsissä ja asioilla oma metsänomistajien päättämä päämäärä!

Noin 20 % metsänomistajista ei kuulu mihinkään metsähoitoyhdis-tykseen – ovat siis eronneet jäse-nyydestä. Eräässä eroanomukses-sa oli viesti: ”Emme koskaan ole tarvinneet metsänhoitoyhdistystä, koska metsiämme hoitaa XXXX ja hänen mukaan yhdistystä ei enää tarvita”. Olikohan neuvo sit-tenkään oikea – siis metsänomis-tajan edun kannalta? Eipä ole tätä XXXX:ää näkynyt metsänomista-

jan etuna ajamassa….

Pitäisikö tästä oppia jotakin? Pitäisi. Valitettavasti ihmisen muis-ti on lyhyt ja joskus jopa tosiasioita sivuuttava!

Uuden biotalouden nousun myötä metsien merkitys tulee ko-rostumaan niin itse metsänomis-tajille kuin koko yhteiskunnalle! Pidetään yhdessä huolta, että yk-sityiset metsänomistajat saavat oman siivunsa tästä noususta suu-rimpana raaka-aineen tuottajina biotalouden tarpeisiin.

Antti Härkönen

Ei todellakaan pelkkä palvelutuottaja!

Tuntuu että edellisistä vaaleista on vasta vähän aikaa, mutta ai-ka on rientänyt todella nopeasti suurten muutosten, kuten järjes-töuudistuksen, metsänhoitoyh-distyslain, kemeran ja monien muiden pienempien asioiden ollessa esillä. Tämän ajatuksen varmasti jakavat kaikki kuluvan kauden valtuutetut ja hallituk-sen jäsenet. Mielestäni olem-me onnistuneet hyvin erilaisten haasteiden edessä ja toimineet parhaamme mukaan metsän-omistajan eduksi.

Nyt meillä on alkamassa uusi nelivuotinen kausi, ja voimme olla varmoja, että työ metsänomistajan edunvalvonnassa ei ole loppunut eikä työ ole valmis. Uudet edun-valvonnan haasteet ovat nurkan takana, ja sieltä ne tulevat joko yk-sitellen tai joskus jopa pienempänä tai suurempana ryppäänä.

Tulevaisuuden suurimmat haasteet ovat puunkäytön lisää-misen ja kehittämisen alueilla. Samalla meidän täytyy huolehtia siitä, että metsämme ovat hyvässä kunnossa niin kasvun kuin myös laadukkaan tukkipuun saatavuu-den osalta. Erilaiset lakialoitteet

ja suojelutoimenpiteet vaativat jatkuvaa hereillä oloa. Lisäksi meidän tulee pyrkiä vahvistamaan metsänomistajan omistus- ja käyt-töoikeutta omistamaansa maa- ja metsäomaisuuteen. Tärkeitä kehit-tämiskohteita ovat myös sukupol-venvaihdosasiat, puun myyntitulo-jen verotuskäytännöt, sekä riista- ja maankäyttö politiikka. Tässä on vain hieman pintaraapaisua Met-sänhoitoyhdistys kentän monipuo-lisesta ja mielenkiintoisesta edun-valvonta maailmasta.

Ensi syksynä ovat metsähoi-toyhdistysten valtuustovaalit. Yh-distysten valtuustoihin, hallituksiin ja valtakunnalliseen edunvalvonta-organisaatioon tarvitaan reippaita naisia ja miehiä, jotka ovat kiin-nostuneet edunvalvonnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista vai-kuttaa metsänomistamiseen ja sen käyttöön liittyviin asioihin. Oman hyvän lisän tuo verkostoituminen koko maan metsänhoitoyhdistys-ten luottamushenkilöiden kanssa, yhdessä tekemisen meininki on hyvä ja asioita viedään eteenpäin joskus tiukkojenkin keskustelujen jälkeen yhteistyössä, vahvan ken-tän ollessa tukena. Tehtäviin anne-taan koulutusta ja yhteisön tuki on

kokoajan mukana.Kenenkään ei tarvitse pelätä

”ettei ymmärrä metsäasioista ”. Sitä varten ovat ammattilaiset jot-ka neuvoo ja opastaa. Tarvitaan ainoastaan kiinnostusta, laajakat-seisuutta, sekä halua vaikuttaa metsänomistajan edunvalvonnas-sa. Luottamusjohdon, valtuuston ja hallituksen vahvuus ja rikkaus on sen monipuolisessa eri elämän alojen tuomassa värikkyydessä ja monitaitoisuudessa. Tämä lisää hallinnon kykyä nähdä asiat mo-nesta eri näkökulmasta ja auttaa löytämään oikeat ratkaisut ja me-nettelytavat erilaisissa asioissa ja tilanteissa.

Arvoisa metsänhoitoyhdistyk-sen jäsen, jos tunsit pienintäkään kiinnostuksen häivähdystä, tai py-sähdyit ajattelemaan metsänomis-tamista, tai yhteistä edunvalvontaa, tule rohkeasti metsänhoitoyhdis-tyksen toimistolle tai ota yhteyttä luottamushenkilöön, ja ryhdy eh-dokkaaksi metsänhoitoyhdistyk-sen valtuustovaaliin ja VAIKUTA.

Matti Alatalo Metsänhoitoyhdistys Pudasjär-vi, hallituksen pj.

Valtuustovaalit lähestyvät

PUDASJÄRVI Ensiharvennus Harvennus Päätehakkuu MÄT 40 45 50 MäPT 18 20 22 Havu 10 13 17 KUT 35 40 45 KuPT 18 20 22 Kok 10 13 17 HaapaK 7 10 12 TAIVALKOSKI Ensiharvennus Harvennus PäätehakkuuMÄT 38 43 49 MäPT 17 20 25 Havu 10 11 16 KUT 36 39 44 KuPT 18 20 25 Kok 10 10 14 Kuusamo Ensiharvennus Harvennus Päätehakkuu MÄT 39 43 49 MäPT 17 21 27 Havu 10 13 16 KUT 37 39 45 KuPT 19 21 26 Kok 9 9 14

Puunhinnat

KERTTU NISKANEN

MetsänomistajatPUDASJÄRVITAIVALKOSKIKUUSAMO

Puukaupan kilpailutus kannattaa!Metsänomistajan paras paikallistuntemus löytyy metsänhoitoyhdistyksestä! Me teemme leimikon jäsenille maksutta ja kilpailutamme leimikon pu-olestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mittauksen. Avullamme saat parhaan loppu-tuloksen puukaupasta. Ota yhteyttä metsänhoi-toyhdistykseen.

Leikko 2 · 2016 3

Puumarkkinakatsaus

Pohjois-Suomessa puu-kauppa kävi vuoden en-simmäisellä neljänneksellä edellisvuosien tahtiin. Tam-mi-maaliskuun ostomäärä, n. 1 070 000 m3, on selväs-ti viime vuotta (890 000) enemmän, mutta alle vuo-den 2014 (1215 000) tammi-maaliskuun ostomäärän.

Kainuun tammi-maaliskuun osto-määrä, noin 220 000 m3, oli selvästi

vaisua viime talvea (150 000) vilk-kaampaa, mutta ei yltänyt 2014 tam-mi-maaliskuun määrään (260 000). Pohjois-Pohjanmaan n. 570 000 m3 oli myös reilusti viime vuotta suu-rempi (465 000), mutta alle vuo-den 2014 tason (680 000). Lapissa kauppaa käytiin n. 280 000 kuutiol-la, hieman enemmän kuin kahtena edellisenä talvena (270 000).

Sahatavaran tuotanto on alkuvuon-na noussut noin kymmenyksellä vii-me vuodesta. Kuusilankun tuotanto on kasvanut noin neljänneksen, mutta mäntysahatavaran tuotanto on vastaa-

vasti supistunut noin kymmenyksellä. Sahatavaran tuotanto on sahatavara-markkinoiden näkökulmasta ollut odo-tettua. Talousvaikeudet ja öljyn hinnan lasku ovat heijastuneet mäntysahata-varan kysyntään Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä. Kuusisahatavaran kysyn-tä on kehittynyt suotuisammin.

Kausiluontoisesta sahatavaran ky-synnän vilkastumisesta huolimatta, sahatavaran hinnoissa ei ole odotetta-vissa suurta nousua, varsinkin kun val-mista sahatavaraa on edelleen runsaas-ti varastoissa. Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa merkittävin muutos on

havusellun ja lehtisellun hintaeron kasvu, jota selittää lehtisellun kasvanut tarjonta Etelä-Amerikan investointien myötä. Kartonkien hinta on myös hie-man laskenut uuden tuotantokapasi-teetin myötä.

Puumarkkinoilla vallinnut ylitar-jontatilanne näyttää hieman helpot-taneen. Kesäkorjuuseen soveltuvien tukkileimikoiden ja erityisesti kuusi-tukin kysyntä näyttää suotuisimmalta. Kuitupuun osalta ylitarjontatilanne ei ole kuitenkaan poistunut, vaikka mas-sa- ja paperiteollisuuden kapasiteetti on käytännössä täyskäytössä. Kilpai-

lutus sekä tukin tarkka talteenotto ovat nykyisessä markkinatilanteessa onnis-tuneen puukaupan peruspalikoita.

PTT ennakoi metsäalalle lievää kasvua

PTT julkaisi huhtikuun puolivälis-sä tuoreimman metsäennusteensa vuo-sille 2016-2017. PTT arvioi metsäteol-lisuuden rakenteessa tapahtuvan selviä muutoksia molempina vuosina. Uudet investoinnit lisäävät sellun ja karton-gin vientiä, mutta paperin tuotannon ja viennin väheneminen jatkuu. Sel-lun ja kartongin vientihinnat laskevat kuitenkin globaalin ja eurooppalaisen kapasiteetin lisääntyessä. Puutuottei-den tuotanto kasvaa PTT ennusteen mukaan kumpanakin vuonna kysyn-nän lisääntyessä vientimarkkinoilla ja kotimaassa.

Lisätietoja:Markku EkdahlKenttäpäällikkö/Pohjois-PohjanmaaMaa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK rymarkku.ekdahl@mtk.fipuhelin 040 357 6377

Kuusitukki vetää puukauppaa

Puumarkkinoiden ylitarjon-tatilanteeseen nähden nyt on hyvä hetki tehdä puu-kauppa. Takana on pitkäs-tä aikaa hyvä korjuutalvi joten puunostajien leimik-kovarannot ovat normaalia pienemmät.

Kaikille leimikoille on nyt kysyntää. Tällä hetkellä kauppaa käydään eri-tyisesti kelirikko- ja kesäleimikoista jotka on mahdollista saada nopeaan korjuuseen. Paras kysyntä on edel-

leen päätehakkuuleimikoilla. Toi-saalta myös Koillismaalla kannattaa varautua kasvavaan puunkysyntään Metsä Groupin Äänekosken tehtaan puunhankinnan käynnistyessä tule-vana syksynä. Leimikot kannattaakin teettää nyt valmiiksi tulevaa myyntiä varten. Puunmyyntisuunnitelma kuu-luu maksuttomana etuna metsänhoi-toyhdistyksen jäsenille.

Puunostajien puumaksujen mak-sukäytännöissä on suuria eroja. Met-sänhoitoyhdistyksen valtakirjalla myymien leimikoiden kaupanehdoista neuvotellaan jatkuvasti. Viime vuosina puukaupan maksuehtoja ovat ostajat

pyrkineet kiristämään. Kaupanteko-hetkellä on ollut tapana maksaa ennak-koa 20 – 30 % puukaupan määrästä, tästä osa puunostajista on nyt pyrkinyt luopumaan.

Toinen puukaupparahojen mak-suliikennettä hidastava tekijä on puu-nostajien lipsuminen mittaustodistuk-sen toimittamisessa puunmyyjälle tai hänen edustajalleen. Puukaupparahat

maksetaan mittaustodistuksen perus-teella yleensä kuukauden kuluessa mittaustodistuksen valmistumisesta. Puukaupan luovutusmittana käyte-tään joko hakkuukonemittaa eli mo-tomittaa tai tehdasmittaa. Käytössä voi olla näiden yhdistelmiäkin, kuten kuitupuun mittaus motomitalla ja sa-hapuun mittaus tehdasmittauksena. Tehdasmittauksessa puumaksujen maksuaikataulu on usein hitaampi kuin motomittauksessa, koska mitta-ustulos selviää vasta kun kaikki puut on ajettu tehtaalle, kertoo toiminnan-johtaja Maunu Kilpivaara. Motomi-tan perusteella tehtävä luovutusmitta-

ustulos on selvillä heti kun leimikko on hakattu. Vuodenajasta riippuen puiden kaukokuljetus voi kestää muu-tamasta viikosta jopa muutamaan kuukauteen.

Näistä edellä mainituista puu-kaupan maksuehdoista on hyvä jokai-sen puunmyyjän sopia puukauppaa tehdessään. Maksuaikataulut tulee verrata ostajittain tarjouspyyntövai-heessa. Metsänhoitoyhdistyksissä valtakirjalla hoidetuissa puukaupoissa ostajien maksuehdot selvitetään met-sänomistajalle ja niistä neuvotellaan parhaimman lopputuloksen aikaan-saamiseksi.

Puunostajien erot selviävät vertailemalla

Nyt on hyvä aika tehdä puukauppaa.

4 Leikko 2 · 2016

Toimiva metsätieverkosto on elinehto taloudellisesti kannattavan metsätalou-den harjoittamiseen.

Metsätalousinsinööri Henri Väi-sänen hoitaa metsänhoitoyhdistys Kuusamossa metsätie- ja ojapalve-luita. Häneen voi olla Kuusamossa yhteydessä mikäli olet suunnittele-massa metsätiesi peruskorjausta tai uuden metsätien rakentamista. Tällä hetkellä kaikissa Koillismaan met-sänhoitoyhdistyksissä on saatavilla metsätie- ja kunnostusojituspalve-lut.

Yhä enemmän puunkäyttäjät kiinnittävät huomiota tehdashin-taan. Tehdashinta muodostuu eri-laisista kustannuksista: raaka-aine,

korjuu, kaukokuljetus sekä kiinteät kustannukset. Olemme joutuneet ti-lanteeseen, jossa raaka-aineen hinta on lähes ainut laskentaperusteissa joustava instrumentti - valitettavas-ti alaspäin.

Metsänomistaja ei voi juuri vaikuttaa oman puueränsä yk-sikköhintaan muuten, kuin saada korjuukustannusten laskentaperus-teita alhaisemmaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. taimikonhoi-don ajoittamista ja toteuttamista siten, että poistettavien runkojen järeys olisi riittävän korkea, harven-nushakkuiden roskapuuston ennak-koraivaamista ja puunmyyntierien saamiseksi kesäkorjuukelpoiseksi. Kesäkorjuukelpoisuutta pystyy jo-kainen parantamaan rakentamalla riittävän kantava metsätie ja pitää tiet kunnossa.

Metsätien rakentaminen ja kunnostaminen KMR-rahoituskelpoisia

18.4.2016 voimaan tulleen KMR-lakimuutoksen jälkeenkin metsätien rakentaminen sekä pe-rusparannus säilyvät valtion rahoi-tuksen piirissa. Uuden metsätien tekemistä koskevan tuen myöntä-misen edellytyksenä on, että met-sätiehanke toteutetaan yhteishank-keena ja että uusi metsätie täyttää tien vähimmäispituutta ja -leveyttä, enimmäistietiheyttä ja arvioitua

metsätalouden kuljetusten osuutta koskevat vaatimukset. Pudasjärvel-lä ja Kuusamossa uuden tien avus-tus-% on 50 % ja vanhan tien pe-rusparannukseen avustus on 60-%.

Runkotyöt kesällä, päällys-rakenteen ajo talvella

Pääsääntöisesti kaikki uuden tien runkotyöt, rummut ym. tehdään lu-mettomana aikana. Sitten kun run-ko jäätyy, voidaan ajaa tarvittavat täyttömaat ja päällyskerrokset. Tien karhuaminen ja lopullinen tasoitus

tehdään vasta sitten, kun pohja on kunnolla sulanut ja painunut. Tämä tapahtuu aikaisintaan seuraavana syksynä.

Lähiviikkoina ministeriö tar-kentaa toimintaohjeita muuttuneen KMR-lain suhteen, joten tiekun-tien hoitokunnat on oltava hereillä tieasioiden kuntoon saattamiseksi. Lisätietoa saa omasta metsänhoi-toyhdistyksestä.

Antti Härkönen

Pudasjärvellä ja Kuusamossa metsänhoitoyhdistykset tarjoavat nyt myös metsätiepalvelut

Kesällä tehdyn rungon päälle penkkamaan ajo onnistuu vain talvella.

Turpeen ja täyttömaan väliin kannattaa laittaa kuitukangas, joka säästää penkkamaan ajoa 30-40 %. Kui-tukankaan tehtävä on estää maa-ainesten sekoittuminen ja kantavuuden parantaminen.

Nykyaikaisissa kaivinkoneissa on laite, jolla voidaan tarkasti määrit-tää ajettavan penkan paksuus, luiskien kaltevuus ym..

Koillismaan yhdistyksissä aloitettiin tie- ja ojapalvelut

TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI – 2016 tempaus

OSALLISTU TAIMIKOSTA TUKKIPUUKSI -TEMPAUKSEEN, NIIN VOIT VOITTAA STIHL FS 460 RAIVAUSSAHAN.

TEMPAUKSELLA VAUHDITETAAN NUOREN METSÄN HOITOTÖITÄ. TAVOITE ON v. 2016 AIKANA TOTEUTTAA 435 HA

TEMPAUKSEN JÄRJESTÄÄ MHY TAIVALKOSKI ja OP TAIVALKOSKIMhy vastaa kokonaan käytännön järjestelyistä.

NÄIN PÄÄSET MUKAAN:Palkinnot arvotaan vuonna 2016 nuoren metsän hoitotyötä tehneiden kesken.

- työn tulee olla metsänhoito-ohjeiden mukaisesti hyväksyttävästi toteutettu, poistuma vähintään 2000 r/ha, ensiharvennuksessa 1000 r/ha.- työ voi olla joko maanomistajan itse tekemä, tai metsänhoitoyhdistyksellä teettämä, toteutuksen raportointi metsänhoitoyhdistyksen kautta.- jokainen hoidettu täysi hehtaari antaa yhden arvan arvonnassa, minimi on 1 ha -mukaan pääsevät Taivalkosken yksityismetsissä tehdyt työt. -palkinnot arvotaan alkuvuodesta 2017.

PANNAAN PORUKALLA PÖHELIKÖISSÄ PÖLISEMÄÄN !!!

MetsänhoitoyhdistysTAIVALKOSKI

OP

Leikko 2 · 2016 5

Suomi on tunnettu monipuolisesta luonnostaan. Lapsuuteni Kainuussa varttuneena, mutta jo suurimman osan elämästäni Koillismaalla vietettyäni, haluan viettää lähilomiani myös muulla Suomessa. Kyllä maisematkin ovat tärkeitä, mutta ennen kaikkea maastotyypit. Maastotyypeillä tarkoitan maaston topografiaa, kasvillisuutta, viljavuutta sekä maapohjaa. Ja tietenkin paikallista metsänkasvatusta!

Tänä keväänä – kuten jo useampana keväänä aikaisemminkin - huhtikuun puolenvälin jälkeen suuntasin perheeni kanssa lä-hilomalle Turun, Paimion ja Salon seudulle. Seudut ovat meidän koillismaalaisten mittakaavan mukaan vauraita rintamaita. Näin varmaan onkin. Pellot ovat viljavia ja laajoja. Karjataloutta ei juuri näy, mutta viljankasvatukseen liittyviä rakennuksia kylläkin. Näis-tä en voi kovin syvällä rintaäänellä puhua, kun kotona Kainuussa ei juuri muuta viljelty kuin ohraa ja sekin onnisti vain hyvänä kesänä, jos ei halla käynyt ja vienyt sitäkin viljasatoa. Pellot ovat täällä kivettömiä ja savisia, siis viljavia. Savisuus aiheuttaa aika-taulullisen haasteen: ensin savi on ihan vetelää ja kun se lopulta kuivaa, niin se arinoituu muutamassa päivässä kivikovaksi. Siksi peltotyöt pitää keväällä tehdä selvästi lyhyemmällä aikajaksolla kuin meillä Koillismaalla. Täällä lähes kaikki pelloksi kelpaavat alueet on peltona, ei pajukon peittäminä peltoheittoina, kuten yhä suureneva osa meillä kotona maaseudun rakennemuutok-sen seurauksena.

Kylätiet ovat todella mutkaisia. Ne kiertelevät pellon reunoja pitkin ja lähes aina ne on päällystettyjä. Matkanopeus jää alle 60 km/h. Vain suurimmat tiet ovat nopeakulkuisia. Metsätiever-kosto on tehty puunkorjuuta varten kattavaksi. Usein pinnassa on kalliomurske. Toki ovat mutkaisia, kun kallioita on kierrelty, mutta puut saa pois lähes aina. Mutta ei silloin kun savikko on märkää!

On täällä metsääkin. Pelloiksi kelpaamattomat alueet ovat jo-ko niin kivisiä ja kallioisia, jotta esi-isät ovat katsoneet parhaim-maksi jättää ne metsälle. Mutta metsä kasvaa ja todella hyvin. Toki puuston laatu, varsinkin mäntytukin, ei vedä vertoja mei-dän männylle. Mutta kuusen ja koivun laatu on hyvää! Mutta nyt tulee tärkein huomio: vaikka maatalous on täällä elinvoimaista ja muitakin työpaikkoja on selvästi runsaammin, niin metsistä pidetään silti hyvää huolta? Kun esimerkiksi uudistushakkuu tehdään, niin kiireenvilkkaa rehevimmille paikoille muokkauk-sen jälkeen istutetaan isot kuusentaimet. Näin koetetaan päästä mahdollisimman nopeasti heinästä ja vesakosta karkuun. Sitä nimittäin tulee reheville aukoille käsittämättömän paljon. Myös mäntymaat lähes poikkeuksetta muokataan ja viljellään joko is-tuttamalla tai kylvämällä. Pahoilla kallioalueilla käytetään myös poimintahakkuita, koska maapohjalle ei pysty tekemään juuri mitään.

Taimikonhoidot on täällä pakko tehdä ajallaan, koska metsä ylitiheänä riukuuntuu reilusti alle 20 vuodessa oikeasti pilalle. Silloin puusto voi olla jo yli 10 metristä ja latvusta enää alle 2 metriä eli puusto täysin pilalla. Taimikonhoidot joutuu täällä pääsääntöisesti tekemään kahdessa vaiheessa: varhaisperkaus 2-3 metrin pituudessa ja varsinainen taimikonhoito 5-7 metrin pituudessa. Varsinaisessa taimikonhoidossa tiheys jätetään rei-lusti alle 2000 r/ha. Silloin varmistetaan puusto järeytyminen ensiharvennuskelpoiseksi todella nopeasti.

Metsätilojen hinnat ovat Koillismaan mittakaavassa aika kor-keat. Hehtaarihinta alkaa vähintään 3:lla, helposti 4:llakin! Esi-merkiksi 23ha metsätila hp 75 000 €.

Maan- ja metsien käyttö elinkeinona voi olla täällä perin-teisempää kuin meillä kotona. Oman omaisuuden hyvä hoito ilmenee täällä hoidettuina metsinä, taimikonhoidot sekä har-vennushakkuut on tehty ajallaan. Näihin rästeihin olen täällä törmännyt harvemmin kuin kotona. Uudistamispäätökset voisi täällä tehdä toki aikaisemminkin. Mutta pääsääntö lienee: mitä isompi peltoala, sitä paremmin hoidetut metsät. Olisiko tästä meillä koillismaalaisilla olisi kenties jotain opittavaa…

Takametsissä olen liikkunut jalkaisin paljon enemmän kuin kaupungeissa ja kuntakeskuksissa. Suosittelen lämpimästi kokei-lua jalkautumista Suomen metsiin. Edes niin etäälle tiestä, ettei auton katto näy.

Rastiantti

Kolumni

Kyl määkin Turuss`Suomen biotalouden vaa-timien investointien on suunniteltu nostavan ko-timaista puunkäyttöä jopa yli 17 miljoonaa kuutio-metriä vuodessa. Vireillä olevat investointisuunni-telmat ovat herättäneet k e s k u s t e l u n v a r s i n k i n teollisuuden piirissä sii-tä, riittäkö puu kaikkiin investointeihin. Pohjois-Suomen metsänomistajien metsävaliokunta on varma, että pelko puun riittävyy-destä on turha.

MMM:n toimeksiannosta Pöyry Consulting analysoi viime vuonna puun riittävyyttä niin, että huo-mioon otettiin myös ilmasto- ja ympäristöpoliittiset rajoitteet. Sel-vityksen mukaan kotimaisen puun käyttöä voidaan kestävästi lisätä jopa 23 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Investointisuunnitelmat niin kotimaassa kuin kansainvälisesti osoittavat, että Suomi on globaa-listi kilpailukykyinen metsäteolli-suusinvestointien kohde. Hyvänä

esimerkkinä tästä ovat Kemijärven, Kajaanin ja Haapajärven biotuo-tetehdashankkeet sekä kiinalaisen Kaidi yhtiön biopolttonestelaitos-suunnitelma Kemiin.

– Miljardi-investoinnit eivät nä-kisi päivänvaloa, jos raaka-aineen saanti ei olisi varmasti turvattu. Kukaan investoija ei ota sellaista riskiä, toteaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Vuonna 2015 valmistunut 11. Valtakunnan metsien inventointi ja siihen perustuvat alueelliset met-säohjelmat osoittavat, että Pohjois-Suomessa on varaa lisätä vuotuisia hakkuumääriä. Pohjois-Suomessa puun käyttöä voidaan lisätä kestä-västi 6,5 miljoonaa kuutiota aines-puulla ja energiapuulla n. 0,9 mil-joonaa kuutiota vuosina 2011-2014 toteutuneisiin vuotuisiin hakkuu-määriin verrattuna. Puuta riittää niin kaikille suunnittelupöydällä oleville investoinneille kuin myös useammalle keskikokoiselle sahalle Pohjois-Suomessa.

– Harmillisesti kuitu- ja energia-puun kysyntä junnaa paikoillaan. Lyhyellä aikavälillä tarvitaan ni-menomaan lisää kysyntää. Pitkällä aikavälillä lisääntyvä puunkäyttö edellyttää rakenteellisia muutoksia puukauppaan, infrastruktuurin ke-

hittämistä ja toimivaa mallia met-sätilojen sukupolvenvaihdoksille, painottaa Hakkarainen.

Tehostamisesta esimerkkinä on MTK:n ja teollisuuden yhteinen sähköinen puumarkkinapaikka, jo-ka käynnistyy vuoden 2017 alussa.

Kasvava puunkäyttö on myös herättänyt huolen hakkuiden ekolo-gisuudesta. Suomen metsien moni-muotoisuustaso on yksi maailman parhaista ja esimerkiksi tiukasti suojeltujen metsien osuus on Eu-roopan korkein. Erityisen suuri tiu-kasti suojeltujen metsien osuus on Pohjois-Suomessa, jossa suojeltujen alueiden osuus metsäpinta-alasta on 22 %.

MTK-Lapin ja MTK-Pohjois-Suomen metsävaliokunta

Puheenjohtaja Tuomo Tamminen, Siikajoki

Lisätietoja antavat MTK:n metsälinjan kenttäpäälliköt:

Markku Ekdahl, 040 357 6377, Pohjois-Pohjanmaa

Samuli Kokkoniemi, 040 920 9731, LappiHeikki Rahko, 0400 281 344, Kainuu

Investointeja suunnitellaan – puuta kyllä riittää

Taimikosta tukkipuuksi 2015 palkintoraivaussahan saivat Silja ja Martti Kurtti Kuusamos-ta. Kurtit omistavat metsää Taivalkoskella. Saha-arvonnassa oli mukana 310 ha:n taimi-konhoitotyöt Taivalkoskella. Sahan lahjoitti mhy Taivalkoski. Myös tälle vuodelle on vas-taava tempaus järjestetty edistämään taimikonhoito- ja nuorenmetsän kunnostustöitä.

6 Leikko 2 · 2016

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvio hirvikannoista Suomen riistakeskus Oulun alueella on julkaistu. Hirvita-lousalueittain tarkasteltuna Taivalkoski – Kuusamon hir-vitalousalueella hirvikanta on 3,48 hirveä 1000 hehtaa-rilla.

Oulun alueellinen riistaneuvosto asetti keväällä 2015 Koillismaan hirvitalousalueen tavoitteeksi kan-nan koolle vuosille 2015 – 2017 2,25 hirveä 1000 hehtaarilla, salli-tun vaihteluvälin ollessa 2,0 – 2,5. Tähän ovat maanomistajat ja met-sästäjät sitoutuneet. Syksyn 2015 metsästyksessä oli käytössä Kuu-samossa 875 pyyntilupaa ja Taival-koskella 303 pyyntilupaa, yhteensä 1178. Luvilla kaadettiin Kuusamos-sa 904 ja Taivalkoskella 380 hirveä. Syksyn 2015 lupamäärillä kaade-taan vain noin vasatuoton verran hirviä.

Liikenteen hirvionnettomuuk-sien 12 kk liukuva keskiarvo on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012 Taivalkoski – Kuusamon hirvitalo-usalueella. Tämä kertoo hyvin hir-vikannan kehityksen suunnan viime vuosilta, hirvikanta on vaarallisen korkea.

Luonnonvarakeskuksen kannan-arviot sisältävät myös tiedot hirvi-kannan rakenteesta. Emävoittoinen hirvikanta aiheuttaa suuremmat tu-

hot taimikoille kuin vastaavan ko-koinen hirvikanta jossa emä/sonni suhde on luonnollisen kaltainen, noin 1,5. Tämä johtuu siitä, että naa-raiden mukana kulkee vasoja jotka porukkana aiheuttavat paikallisesti isompia tuhoja kuin yksinään kulke-vat sonnit. Meillä emä/sonnisuhde on 1,7 joka ei vielä ole huolestuttava luku, mutta suunta on väärä koska lukema on kasvanut 2010 - luvulla.

Hirvilupia tulee hakea siten, et-tä metsästäjät varautuvat tulevana syksynä laskemaan hirvikannan 2,5 hirveen tuhannella hehtaarilla. Lu-ken hirvikanta-arvio Koillismaal-la on tällä hetkellä 2575 hirveä ja vaihteluväli (3,13 – 3,86) huomioon ottaen 2319 ja 2860. Syksyn 2017 tavoitteena tulee olla 2,25 hirveä. Tällöin Koillismaan hirvitalousalu-eella talvikanta 2017 olisi 1852 ja talvikanta 2018 olisi 1667 hirveä. Hirvilupamäärää tulevalle syksylle laskiessa tulee käyttää seuraavaa kaavaa: Luken hirvikanta-arvio * vasatuotto – talvikantatavoite 2017 = kaatomäärä. Hirvihavaintokort-tien vasatuotto oli 47 % josta vä-hennetään petojen, liikenteen yms vaikutus jolloin päästään Luken käyttämään 43 %. Koillismaalla yh-tälöksi saadaan 2575 * 43 % - 1852 = 1830 kpl. Syksyllä 2015 ammut-tiin Koillismaalla 1284 hirveä joten kasvua kaatomääriin tulisi 42 %. Tosiasiassa syksyn hirvilupia haki-essa tulee varautua Luken maksimi-arvioon hirvikannasta (3,86=2860). Tällöin kaatomäärän tulisi olla

samalla matematiikalla jopa 2238 hirveä. Meillä on perinteisesti aja-teltu, että kaikki haetut luvat tulisi käyttää. Näin ei kuitenkaan ole tar-koitus. Saatujen hirvilupien käyt-töasteen ei tarvitse olla yli 90 %, vaan luvista käytetään tarvittava määrä. Syksyllä lupia ei voida enää lisätä kesken metsästyksen jos hir-vikannan havaitaan välilaskennassa olevan keväällä oletettua suurempi. Tässä tarvitaan metsästäjien kes-kuudessa henkinen muutos, joka on jo tapahtunut Pohjanmaalla, missä hirvien kaatoprosentit vaihtelevat vuosittain 75 – 80 välillä.

Metsänhoitoyhdistyksen kantana esitämme, että hirvilupia haetaan Koillismaalle syksyn 2016 hirvi-jahtiin Luken hirvikanta-arvion maksimiarvion mukaisesti. Tällöin lupamäärän tulisi sellainen, että se mahdollistaa tarvittaessa 2200 hir-ven kaatamisen Koillismaan hirvi-talousalueella. Syksyn kaatomäärän tulisi olla kannan tasosta riippuen Kuusamossa noin 1200 - 1500 hir-veä ja Taivalkoskella 600 - 740 hir-veä. Syksyn aikana elo-syyskuulla voidaan esimerkiksi välilaskennan jälkeen lupamäärien käyttöasteella säätää kanta tavoitteeseen.

Mhy KuusamoVeli MäättäMaunu Kilpivaara

Mhy TaivalkoskiJuha VirkkunenTeuvo Puolakanaho

Koillismaan hirvimatematiikkaa

Maanmuokkauksissa huolehditaan luontolaatumittausten mukaan vesiensuojelusta hyvin.

Kun metsänhoitotöitä teh-dään lähellä vesistöjä, ol-laan erityisen tarkkana. Rikkoutuneesta maan pin-nasta voi valua maa-aineksia vesistöön, jolloin vesi voi sa-mentua tai rehevöityä. Siksi metsätöiden tekijät ovatkin ottaneet käyttöön erilaisia vesiensuojelumenetelmiä.

- Metsänhoitotöistä kunnostusojitus ja maanmuokkaus ovat menetelmiä, joissa rikotaan maan pintaa. Silloin on riski, että maa-aineksia lähtee veden mukana liikkeelle. Hyvän suunnittelun pohjalta oikein koh-dentamalla ja mitoittamalla kohteel-le sopivia rakenteita, kuivatusvesiä voidaan hallita ja ohjata, kertoo Maunu Kilpivaara metsänhoitoyh-distys Kuusamosta.

Metsänhoitoyhdistys huo-lehtii vesiensuojelusta

Metsäalan toimijat ja metsän-omistajat ovat sitoutuneet noudatta-maan PEFC-metsäsertifioinnin kri-teereitä kestävästä metsätaloudesta. Metsänhoidossa sitoudutaan huoleh-timaan vesiensuojelusta, luonnonti-laisia soita ei ojiteta ja vanhojenkin ojien kunnostusten yhteydessä teh-dään vesiensuojelusuunnitelma.

- Metsänhoidossa tehdään jatku-vaa työtä vesiensuojelun hyväksi. Myös alueellisissa metsäohjelmissa on vesiensuojeluun kiinnitetty huo-miota. Esimerkiksi vesiensuojelua vaativia toimenpiteitä suunnittele-ville ja työn tekijöille järjestetään koulutusta uusista ohjeista ja mene-telmistä, Maunu Kilpivaara kertoo.

Hakkuun yhteydessä huomi-oidaan vesistöt

Hakkuiden yhteydessä vesistöjen ja pienvesien varteen jätetään suoja-kaista, jonka maanpintaa ei rikota. Rikkomaton maanpinta sitoo maal-ta tulevan aineksen ja siten pidättää myös ravinteita.

- Vesien vaivaamilla kivennäis-mailla voi olla uudistamisen yhte-ydessä tarpeen tehdä vesitalouden järjestelyjä. Silloin uudistusaloilta, joilta johdetaan vesiä, esim. laskuo-jaan, tehdään maanmuokkauksen yhteydessä tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet, Maunu muistuttaa.

Kunnostusojituksessa suunnitellaan vesitalouden järjestelyt

Kun ojia kunnostetaan, niihin voidaan kaivamalla tehdä erilaisia rakenteita veden juoksua hidasta-maan ja maa-aineksia sitomaan. Vesiä ei johdeta suoraan vesistöön

vaan ojien ja vesistön väliin jätetään mahdollisuuksien mukaan käsittele-mätöntä maata, johon vesi ja veteen irronnut maa-aines pysähtyvät.

- Yleisimmin käytetään kaivukat-koja, laskeutusaltaita ja suojakaisto-ja. Haasteellisempiin paikkoihin on tehty rakenteellisesti vaativampia putkipatoja ja pintavalutuskent-tiä. Yhdistelemällä sopivasti eri

menetelmiä saadaan hallintaan ja pidätykseen lisää tehoa. Metsän-hoitoyhdistys tekee ja toteuttaa kunnostusojitus- ja vesiensuoje-lusuunnitelmat, hoitaa tarvittavat ilmoitukset sekä hakee rahoituksen metsänomistajan puolesta.

Jos metsä voi hyvin, kunnostuso-jitusta ei välttämättä tarvita. Hyvin kasvava ja riittävän runsas puusto

haihduttavat vettä sen verran, että vesitalous pysyy kunnossa. Toi-saalta myöskään liian märillä ja huonokasvuisilla alueilla ei kannata ojittaa.

- Kunnostusojituksia ei tehdä kitukasvuisilla suoalueilla, joilla ai-empi kuivatuskaan ei ole luonut riit-täviä edellytyksiä puuston kasvulle, Maunu toteaa.

Metsänhoito on myös vesistöjen hoitoa

Leikko 2 · 2016 7

Metsänhoitoyhdistys Kuusa-mo ja Pölkky Metsä Oy toteut-tivat yhteistyössä säästöpuu-ryhmän polton. Metsäalan toimijat ja metsänomistajat ovat sitoutuneet PEFC – met-säsertifioinnissa yhtenä kri-teerinä myös kulotukseen tai säästöpuuryhmän polttoon monimuotoisuuden lisäämi-seksi.

Metsätalousmetsien kulotukset ja säästöpuuryhmien poltot lisäävät monimuotoisuutta metsissä. Pa-lohankkeissa jäljitellään luonnon-paloja. Metsissämme elää monia metsäpaloista riippuvaisia eliöitä ja pienlajeja joilla ei ole elinmahdol-lisuuksia koska esimerkiksi sala-moiden sytyttämät metsäpalot sam-mutetaan eikä niiden anneta palaa. Tämän takia monimuotoisuuden lisäämiseksi tarvitaan hallittuja ku-lotuksia talousmetsissämme. Polt-tojen yhteydessä kerätään tietoa kustannustehokkaista käytännöistä paloympäristöistä riippuvaisille la-jeille.

Lahopuun määrän vähenemi-nen talousmetsissä on merkittävin

metsälajien uhanalaisuuden aiheut-taja. Lahopuun määrän lisääminen on taloudellisesti tehokas ja halpa ratkaisu lisätä metsäluonnon mo-nimuotoisuutta. Säästöpuuryhmien poltot, kuolleen puun säilyttäminen uudistus- ja kasvatushakkuissa ja

uuden lahopuun luominen taloudel-lisesti arvottomimmista puista on metsäympäristöä rikastuttava teko.

Metsänhoitoyhdistyksissä meil-lä on tavoitteena kulottaa tai polt-taa säästöpuuryhmä vähintään 1 kpl/200 000 hehtaaria eli Kuusa-

mossa se tarkoittaa 1 – 2 kohdetta joka vuosi, kertoo toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara. Metsänhoitoyh-distyksestä polttotyöstä vastasivat Petteri Rahkola ja Taisto Männikkö joiden vastuulla oli muun muassa paloturvallisuus.

Kohteen valmistelu tapahtui si-ten, että Petteri kartoitti normaalin leimikonteon yhteydessä sopivan polttokohteen joka löytyi kuusi-valtaisesta sekapuustoisesta pääte-hakkuuleimikosta Pohjois-Kuusa-mosta. Metsänomistajakin innostui hankkeesta, monimuotoisuusasiat koetaan yleisestikin tärkeinä met-sänomistajien keskuudessa Petteri kertoo.

Metsänomistajan ja Pölkky Met-sän kanssa yhteistyössä suunnitel-tiin korjuutyö siten että hakkuussa jätettiin käsittelemättä riittävän kokoinen säästöpuuryhmä, kertoo metsäasiantuntija Petteri Rahkola. Leimikko hakattiin maaliskuussa 2016. Säästöpuuryhmään ajettiin ajokoneella useita kuormia hak-kuutähteitä, oksia ja latvuksia jot-ta palaminen polttovaiheessa olisi täydellisempää. Poltto tapahtui huhtikuun lopulla joten latvukset olivat ehtineet kuivaa sopivasti kevätsäässä. Poltosta tehtiin tietys-ti ilmoitukset pelastuslaitokselle jo viikkoja ennen polttoa ja myös polttoa edeltävänä päivänä. Palon aikana hakkuualueella oli vielä lunta joten leviämisvaaraa ei ollut vaikka varalta paikalle järjestettiin myös jälkivartiointi.

Kuusamossa edistetään moni-muotoisuutta yksityismetsissä

8 Leikko 2 · 2016

Vajaan vuoden voimassa ollut kestä-vän metsätalouden rahoituslaki muut-tuu jälleen. Muutoksen taustalla on hallitusohjelmassa metsätalouden tu-kiin kohdistunut 15 miljoonan euron leikkaus vuoden 2016 alusta lähtien. 18.4.2016 voimaan tulleet muutokset vaikuttavat niin rahoitettaviin toimen-piteisiin, tukitasoihin, tukiehtoihin kuin hallinnollisiin menettelyihinkin.

Muutokset koskevat lähes kaik-kia työlajeja. Ainoastaan taimikon varhaishoidon tuki säilyy ennallaan. Nuoren metsän hoidon tukea kohden-netaan entistä selkeämmin riukuun-tuneiden nuorten metsien hoitoon. Tuettavat kohteet saavat ennen har-vennusta olla enintään nuorta kasva-tusmetsää eli puuston keskiläpimital-taan enintään 16 senttimetriä. Myös poistettavien runkojen lukumäärävaa-timus kiristyi.

Metsäteiden tekemisen ja peruspa-rannuksen tuki alenee muulla maassa paitsi Pohjois-Suomessa. Myös suo-metsän hoidon tukitaso laskee. Ter-veyslannoituksen tukea myönnettäi-siin jatkossa vain boorilannoitukseen ja suometsien tuhkalannoitukseen.

Juurikäävän torjuntaa ei jatkos-sa rahoiteta lainkaan kemera-tuella. Juurikäävän torjunta säädetään met-sätuholaissa hakkuuoikeuden haltijan velvollisuudeksi sulan maan aikana tehtävissä hakkuissa eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Hyväksyttä-viksi torjuntatoimenpiteiksi katsotaan kantokäsittely ja puulajin vaihto leh-tipuuhun. Kantojen nosto tai kulotus eivät kelpaa torjuntatoimenpiteiksi. Ennen lakimuutosta voimassa olleen lain mukaisten juurikäävän torjunnan rahoitushakemusten työt on tehtävä viimeistään toukokuun aikana.

Ympäristötukeen tarkoitettujen varojen riittävyyden turvaamiseksi hehtaarikohtaisen peruskorvauksen tasoa on alennettu. Puuston myyntitu-lojen menetykset sen sijaan korvattai-siin nykyisellä tavalla. Määrärahojen vähenemisen seurauksena myös Suo-men metsäkeskuksen rahoituskäy-tännöt ympäristötukeen ja luonnon-hoitoon tiukkenevat. Jatkossa vain osalle metsälain elinympäristöistä ja METSOn valintaperusteet täyttävistä kohteista voi saada ympäristötukira-hoitusta. Esimerkiksi vähäpuustoiset

jouto- ja kitumaan suot sekä kallio-alueet jäävät tuen ulkopuolelle.

Merkittävä muutos on, että maa- ja metsätalousministeriöllä voi pää-töksellään keskeyttää tukihakemus-ten hyväksymisen, kun vuosittaista

myöntämisvaltuutta ei ole enää riit-tävästi käytettävissä. Ministeriön päätöksen julkaisemisen jälkeen metsäkeskukseen toimitetut tukiha-kemukset hylättäisiin. Metsäkes-kuksessa arvioidaan, että kuluvana

vuonna myöntämisvaltuutta riittäisi noin juhannukseen.

Lea JylhäMTK:n Metsälinja

Kemera-laki ja metsätuholaki muuttuivat 18.4.2016

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miksi metsätiloja ei ole siirretty varhaisemmassa vaihees-sa seuraaville sukupolville Kuu-samon alueella. Tavoitteena oli myös kartoittaa metsänomistajien tulevaisuuden tavoitteita metsäti-loilleen. Lisäksi opinnäytetyössä tarkasteltiin Kuusamossa metsää omistavien tietoisuutta Metsänhoi-toyhdistys Kuusamon tarjoamista sukupolvenvaihdospalveluista se-kä yksityiskohtaisempaa palvelu-tarjonnan tarvetta.

Tutkimus toteutettiin kirjallisena kyselytutkimuksena Metsänhoi-toyhdistys Kuusamon jäsenmetsän-omistajille. Kysely kohdennettiin vanhimpiin metsänomistajiin, joille sukupolvenvaihdos voisi olla ajan-kohtaista. Kysely lähetettiin postitse syksyllä 2015 yhteensä 1050 jäsen-metsänomistajalle. Vastauksia tuli 298 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 28,4 prosenttia. Aineis-toa analysoitiin tilastollisilla mene-telmillä.

Tutkimuksessa selvisi, että met-

sätilan säilyminen seuraaville su-kupolville on erittäin tärkeä tavoite metsänomistuksessa ja sukupolven-vaihdos olisi ajankohtaista muu-taman vuoden sisällä suurimmalle osalle vastaajista. Perheomistukses-sa olevilla metsätiloilla sukupol-venvaihdosta oli harkittu eniten. Suurimmaksi syyksi sukupolven-vaihdoksien vähyydelle nousi tietä-mättömyys sukupolvenvaihdoksen eri toteutustavoista ja kustannuksis-ta.

Vastaajat olivat pääosin tietoisia Metsänhoitoyhdistys Kuusamon tar-joamista sukupolvenvaihdospalve-luista ja näiden palveluiden tarjonta koettiin tarpeelliseksi. Eniten lisätie-toa haluttiin sukupolvenvaihdokseen liittyvistä verotusasioista sekä tila-arviosta ja metsäsuunnitelmasta. Eri paikkakunnalla asuvilla ei ollut niin suurta tietoa palvelutarjonnasta kuin paikkakunnalla asuvilla.

Metsätilan sukupolvenvaihdos on pitkäaikainen prosessi, joka vaa-tii tarkkaa suunnittelua etukäteen ja asiantuntijan palveluita käytännön

toteutukseen. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon kannattaa jatkaa aktiivis-ta tiedottamista jäsenilleen sukupol-venvaihdokseen liittyvistä asioista ja järjestää erilaisia tilaisuuksia ai-heeseen liittyen, jotta sukupolven-vaihdoksen suunnittelu saataisiin metsätiloilla käyntiin aikaisemmas-sa vaiheessa.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin taulutelevisio. Arvonnan voittajaksi tuli Juhani Nevala, voit-tajalle on ilmoitettu henkilökohtai-sesti.

Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia halutaan edistää Kuusamossa

6 %10 %

39 %21 %

24 %

Sukupolvenvaihdoksen ajankohtaisuus

Sukupolvenvaihdos olisipitänyt jo tehdä

Mahdollisimman pian

0 - 5 vuoden kuluttua

6 - 10 vuoden kuluttua

yli 10 vuoden kuluttua

55 prosenttia ilmoitti sukupolvenvaihdoksen ajankohtaisuudeksi alle viiden vuoden kuluessa tai mahdol-lisimman pian.

Taimikonhoitotöissä kemera-varojen työllisyysvaikutus on suuri.

Kuusamon Metsänhoitoyhdistykselle on valmis-tunut opinnäytetyö aiheesta Metsätilojen suku-polvenvaihdoksien edistäminen Kuusamossa. Opinnäytetyön teki Lapin Ammattikorkeakoulus-ta metsätalousinsinööriksi tänä keväänä valmis-tuva Riina Säkkinen. Aihetta lähdettiin tutkimaan, koska sukupolvenvaihdos metsätiloilla tehdään yleensä varsin myöhäisessä elämänvaiheessa ja metsänomistajien keski-ikä on korkea.

Leikko 2 · 2016 9

Metsäkeskus keskittää vä-henevän ympäristötuen ekologisesti arvokkaimmil-le kohteille. Jatkossa aikai-sempaa harvemmalle met-sälain elinympäristöistä ja METSOn valintaperusteet täyttävistä kohteista voi saada ympäristötukirahoi-tusta.

Osana valtiontalouden säästöjä, on luonnonhoitoon Metsäkeskukselle osoitettuja määrärahoja oleellisesti vähennetty vuodelle 2016 verrattuna aiempiin vuosiin. Vuodelta 2015 siir-tyvine erineen määrärahaa on käytet-tävissä noin 5,8 miljoonaa euroa. Täs-tä noin 3 miljoonaa euroa käytetään vuonna 2015 maksamatta jääneeseen ympäristötukeen ja 1,8 miljoonaa eu-roa keskeneräisten tai hankehaussa hyväksyttyjen luonnonhoitohankkei-

den toteuttamiseen. Vuonna 2016 teh-täviin uusiin tai uusittaviin ympäris-tötukisopimuksiin on varattu 960 400 euroa, joka vastaa noin neljännestä vuotuisesta kokonaistarpeesta.

Vuotuiseen kokonaistarpeeseen on laskettu nyt uusittaviksi tulevat, vuon-na 2006 solmitut sopimukset sekä arvio vuoden 2016 kuluessa tarjolle tulevien uusien, tiukennetut kriteerit täyttävien suojelukohteiden määrästä. Nyt päättyvät, vuonna 2006 solmitut sopimukset vastaavat pinta-alaltaan noin 6000 hehtaaria ja koskevat arvi-olta yli 2000 maanomistajaa.

Vain osa päättyvistäsopimuksista voidaan uusia

– Metsänomistajan on hyvä tie-dostaa, että jatkossa vain osalle met-sälain elinympäristöistä ja METSOn valintaperusteet täyttävistä kohteista voi saada ympäristötukirahoitusta.

Uusittavat ja uudet sopimukset ovat tarkastelussa samalla lähtöviivalla, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Seppo Ollikainen Suomen metsäkes-kuksesta.

Tärkein valintakriteeri on koh-teen ekologinen laatu. Metsäkeskus myöntää ympäristötukea jatkossa lä-hinnä runsaspuustoisille, monimuo-toisuusarvoltaan tärkeille kohteille, jotka ovat ensisijaisesti metsälain 10 §:n mukaisia elinympäristöjä. Niiden yhteydessä voidaan rahoittaa myös ekologisesti merkittävimpiä METSO-ohjelman elinympäristöjä. Ympäristötukikohteiden rajauksessa pyritään luomaan ekologisesti yhte-näisiä kokonaisuuksia.

Ympäristötukikohteet ovat tyy-pillisesti pienikokoisia metsälaki-kohteita. Laajemmat, yli 4 hehtaarin kokoiset yhtenäiset METSO-kohteet voidaan metsänomistajan suostu-muksella välittää ELY-keskukselle

vapaaehtoisen pysyvän suojelun kohteiksi.

– Monimuotoisuusarvoltaan vä-häisempiä kohteita sekä kohteita, jotka luonnostaan jäävät vähäisten hakkuumahdollisuuksien vuoksi metsänkäsittelyn ulkopuolelle, ei va-litettavasti voida jatkossa rahoittaa ympäristötuella. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi vähäpuustoiset jou-to- ja kitumaan suot sekä kallioalueet, kertoo Ollikainen.

Metsätalouden ympäristötuella korvataan taloudellista menetystä, joka metsänomistajille koituu moni-muotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden säilyttämisestä. Ympäris-tötukisopimukset tehdään kerrallaan 10 vuoden määräajaksi. Metsäkeskus on ollut huhtikuun aikana yhteydessä metsänomistajiin, joiden tukisopimus on vanhenemassa vuonna 2016 ja an-taa toimintaohjeet sopimuksen uusi-misen selvittämiseksi.

Ympäristötukia leikataan kemerabudjetista

Kuusamossa ympäristötukikohteiksi on aikaisemmin kelvannut myös laajat lettosuot joita Kuusamossa on runsaasti. Jatkossa pienialaisuuden vaatimuksessa ollaan tiukempia ja esimerkiksi näistä kohteista ympäristö-tukisopimuksia ei enää uusita, kertoo toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara metsänhoitoyhdistyksestä. Kuusamossa sijaitsee pinta-alallisesti 23 % ko-ko valtakunnan ympäristötukikohteista, mikä kuvastaa hyvin luontomme monimuotoisuutta. Toisaalta se kertoo kuusamolaisten metsänomistajien aktiivisuudesta hakea ympäristötukea näille metsälain 10 § kohteille. Tä-mä prosenttiosuus tulee siis jatkossa laskemaan koska meillä merkittävä määrä ympäristötukikohteista on ollut nimenomaan laajoja lettosoita, ker-too Maunu.

Ympäristötukirahat ovat olleet merkittävä lisätulonlähde puukauppara-hojen päälle metsänomistajille. 2000-luvulla Kuusamoon on maksettu ympäristötukia yhteensä noin 5,2 miljoonaa euroa.

Ympäristötukikohteet vähenevät radikaalisti Kuusamossa

SE TUNNE, KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN...

METSÄNOMISTAJAN KAIKKI PANKKI- JA VAKUUTUSPALVELUT YHDESSÄ op.fi/metsa

SE TUNNE, KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN...

METSÄNOMISTAJAN KAIKKI PANKKI- JA VAKUUTUSPALVELUT YHDESSÄ op.fi/metsa

Puh

.hin

ta: l

anka

puh.

8,3

5 sn

t + 6

,91 s

nt/m

in, m

atka

puh.

8,3

5 sn

t + 16

,69

snt/

min

KUUSAMO, Kitkantie 15puh. 029 041 2565

PAIKALLINEN JA ASIANTUNTEVA SÄÄSTÖPANKKI OPTIA METSÄNOMISTAJAN PALVELUKSESSA

OTA YHTEYTTÄ – KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!

Asiantuntijamme auttavat sinua mm.• Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä• Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä tilakaupoissa• Rahoitusasioissa

saastopankki.fi/kuusamo /saastopankkioptia

Kyösti Haasanenlakimies029 041 2628

Merja Kemppainenrahoituspäällikkö029 041 2568044 732 1018

Leila Palosaarirahoitusneuvoja029 041 2589

Mari-Anne Mankinenkonttorinjohtaja029 041 2567 044 544 2567

Hely Tuomaalasijoitusneuvoja029 041 2566

Esa Pulska Puh. 010 768 4821

���������������������������

�����

�������������

����������

���������������������������

����� ��

Esa Pulska Puh. 010 768 4821

���������������������������

�����

�������������

����������

���������������������������

����� ��

Esa Pulska Puh. 010 768 4821

���������������������������

�����

�������������

����������

���������������������������

����� ��

Esa Pulska Puh. 010 768 4821

���������������������������

�����

�������������

����������

���������������������������

����� ��

Esa Pulska Puh. 010 768 4821

���������������������������

�����

�������������

����������

���������������������������

����� ��

Myynti:Esa Pulska p. 0107684821 KajaaniKauko Palojärvi p. 0107684924 Keminmaa ja RovaniemiMarko Kumpuvaara p.0107684822 Kuusamo

10 Leikko 2 · 2016

Ympäristöministeriön tuo-reen tutkimuksen mukaan metsälajit voivat Suomessa hyvin eikä esimerkiksi liito-orava ole enää uhanalainen laji. Luonnon monimuotoi-suuden huomioiminen met-sätaloudessa on jalkautunut toimintatapoihin hyvin.

Liito-oravakannat kestävällä tasolla

Nisäkkäiden uhanalaisuus väheni karhun, ilveksen, euroopanmajavan ja liito-oravan osalta. Nämä lajit ovat tämän hetkisessä luokittelussa silmälläpidettäviä, eivätkä enää var-sinaisesti uhanalaisia. Metsäjänis ja saukko poistuivat uhanalaisten lajien listalta kokonaan.

Metsätalouden on aiemmin katsottu vaikuttaneen liito-orava-kantoihin negatiivisesti. Tuoreessa Ympäristöministeriön selvityksessä kuitenkin ilmeni, että metsätalouden luonnonhoitotoimet ovat tehonneet ja talousmetsien luonnonhoidol-la saavutetaan parhaat monimuo-toisuusvaikutukset. Säästöpuilla, suojakaistoilla sekä arvokkaiden

elinympäristöjen ja lajiesiintymien turvaamisella on parannettu talous-metsien monimuotoisuutta tavoittei-den mukaan.

Vaikka liito-oravakanta on kes-tävällä tasolla, lajin suojelustatus säilyy ennallaan. ”Liituri” pysyy luontodirektiivin lajilistalla, kunnes toisin päätetään. Direktiivisuojelu toteutetaan Suomessa luonnonsuo-jelulain nojalla. Liito-oravan lisään-tymis- ja levähdysalue tulee turvata hakkuissa. Ministeriöiden ohjeen mukaisesti hakkuita ei saa tehdä 10–15 metrin säteellä kolopuusta, ja lisäksi metsänomistajan on jätet-tävä maksimissaan 20 metrin välein hyppypuut ympäröivään metsään. Reviiri ja elinpiiri -käsitteet eivät kuulu vaaditun suojelun laajuuteen.

Elinympäristöjen rajauskäytäntö muuttuu

ELY-keskukset eivät enää rajaa liito-oravan lisääntymis- ja leväh-dyspaikkoja maastoon. Mikäli edus-kunta hyväksyy luonnonsuojelulain muutoksen, muutos astuu voimaan kesäkuun alusta alkaen.

Miten hakkuissa sitten toimitaan, kun lisääntymis- ja levähdyspaikat täytyy kuitenkin turvata? Vastuu on

nyt metsäorganisaatioilla ja maan-omistajilla. Tiedossa olevat lisäänty-mis- ja levähdyspaikat näkyvät hak-kuita suunniteltaessa kartalla. Tulee huomata, että luonnonsuojelulaki turvaa kaikki liito-oravan lisään-tymis- ja levähdyspaikat, ja myös vastaan tulevat uudet kohteet täytyy turvata. Joka tapauksessa Metsäkes-kus ei ala valvoa luonnonsuojelulain noudattamista.

Lajitiedon oikeellisuuteen pääs-tään vaikuttamaan uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelman päivityksessä. MTK:n ja metsähoi-toyhdistysten päälinjat ovat valmis-telussa hyvin mukana: luontokartoit-tajille luodaan selvät kriteerit (kenen tahansa tuottama tieto ei kelpaa), kartoitustiedon tulee olla ajantasais-ta ja oikeellista, sekä korvauskäytän-töjä selkiytetään.

Liito-oravan positiivinen kannan-kehitys on yksi osoitus talousmet-sissä tehtävien luonnonhoitotoimien tehokkuudesta. Suomalainen metsä-talous on kestävää paitsi puumäärien kuin myös luonnon monimuotoisuu-den suhteen.

Markus NissinenKenttäpäällikkö / YmpäristöasiantuntijaMTK ry

MTK-Metsänomistajat

Talousmetsien luonnonhoitotoimii – liito-orava ei ole enää uhanalainen

Petri on 28 v. metsätalousinsi-nööri, syntyisin Sallan Kursusta. Hän on valmistunut metsätalous-insinööriksi Rovaniemellä 2012. Työkokemusta on kertynyt Sallan mhy:tä, Metsäntutkimuslaitokselta VMI inventoinneista, sekä metsä-hallituksen luontotyyppi-inven-toinneista. Harrastupuolelta eniten aikaa vie metsästys ja hiihtäminen. Petri on palkattu mhy Taivalkos-kelle Tarja Kurtin vuorotteluva-paan sijaiseksi 1.3.2016-28.2.2017 väliselle ajalle. Päätehtävinä met-sänhoitotöiden suunnittelu ja to-teutus ym. mhy työtehtävät. Petri Onkamo

Muista huolehtia taimikonhoidot!Kannattaa olla ajoissa, Kemerat saattavat loppua

Mikäli tilallanne on hoitamattomia taimikoita, nyt olisi hyvä aika ottaa ne työn alle. Kemera-tuet eivät luultavasti riitä koko vuodeksi, joten kannattaa huolehtia ajoissa niiden hakeminen.

Ammattimetsuri raivaa taimikkosi edullisesti oikeaan tiheyteen. Riittävän voimakas taimikonhoito var-mistaa riittävän järeyden ensiharvennukselle ja järeästä puusta saa parempaa hintaa.Taimikonhoitoon saat kemera-tukea 230 €/ha.

Ota yhteyttä alueesi neuvojaan:Tomi Illikainen (Hannu Juurikan vuorotteluvapaan sijainen) Jari KuukasjärviSyöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Sotkajärvi Siurua, Aittojärvi 0400-183 351 040-7318418tomi.illikainen@mhy.fi jari.kuukasjarvi@mhy.fi

Mika Kauppi Jari TyniHetekylä, Kipinä, Kollaja, Ruottisenharju, Pudasjärvi Sarakylä, Yli-Livo, Metsälä040-715 7293 0400-286499mika.kauppi@mhy.fi jari.tyni@mhy.fi

Teemu Leppänen Teemu VeteläinenPuhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti, Jongun länsiranta Kuivaniemi, Oijärvi040-148 6380 0400-318607teemu.leppanen@mhy.fi teemu.vetelainen@mhy.fi

Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi: www.mhy.fi/pudasjarvi

Taivalkoskelle uusi toimihenkilö

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

Jussi Perttu LKV, kaupanvahvistaja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Toritie 1, postios. PL 62 93101 Pudasjärvi

MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKATLisätietoja www.metsatilat.fi ja Jussi Perttu 040-7608939 .

Pudasjärvi, Livo, Suvannonkylässä Palovaaralla määräalana n. 75,5 hehtaarin metsäpalsta. Metsämaata n. 63 ha, puusto n. 4650m3. Hak-kuumahdollisuuksia runsaasti, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, taimikkoa sekä uudistuskypsää metsää. Hp 105000€, tarjoukset viimeis-tään 8.5.2016. Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Livo, Suvannonkylässä kahdesta palstasta muodostuva n. 5,3 ha:n määräala. Livojokeen rajoittuvalla palstalla on jokeen viettäväl-lä rantapellolla kaavoitettu mökkitontti. Hyvät kulkuyhteydet ja sähköt vieressä. Hp 20000€, tarjoukset viimeistään 8.5.2016. Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Kollaja, Kantolanharjulla Iijoen kantolanlampeen rajoittu-va Roopen ranta RN:o 31:76 niminen, 0,9 hehtaarin tila kesämökin raken-nuspaikaksi. Hoidettu, etelään viettävä rinnepelto, rannassa koivumet-sää, tie ja sähköt vieressä. Rakentaminen vaatii poikkeamisluvan kunnes kaava saa lainvoiman. Hp 22000 €/tarjous. Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Kollaja, Naisjärven länsirannalla, Naisrannantie 34 A, noin 4000m2:n puustoisella rantatontilla -72 rakennettu n. 29m2:n kokoi-nen lautarakenteinen kesämökki. Mökki on purkukuntoinen, tilalle voi rakentaa uuden. Läheisyydessä toinen, n. 0,95 hehtaarin kokoinen tila polttopuupalstaksi Hp 22000€/ tarjous. Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Kollaja, Ypykkäjärvellä Kauppilantiellä Iijokeen sekä Vasik-kalampeen rajoittuva n. 23,9 hehtaarin metsätila. Tie perille, jokirannas-sa metsätalouden tukikohdaksi tarkoitettu höylähirsinen, 2013 raken-nettu noin 30m2:n kokoinen kämppä piharakennuksineen. Metsämaata 12 ha, puusto n. 850m3. Hp 43000€/tarjous. Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Kollaja, Kipinässä Iijoen sillan alapuolella noin 0,8 ha:n ran-tapalsta, joka on kaavoitettu asuinrakennuspaikaksi. Palstalla rannassa vanha pelto, Yli-Iin tien puoleisessa päässä sekametsää. Tilalla lisäksi kaksi erillistä metsäpalstaa, joiden pinta-ala noin 10,5 ha. Hp 28000€/tarjous. Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Syötekylä, Hamppulammen rannalta Koivukangas RN:o 2:133, n. 6800 m2:n tila rakennuspaikaksi. Hieno rinnetontti, omaa ran-taa 50 m, tie perille. Hp 22900 €/tarjous. Jussi Perttu 040-760893

Taivalkoski, Polojärvi, Pajula RN:o 17:8, noin 1,2 hehtaarin tila viitostien varressa. Omaa rantaa noin 35 metriä, puusto pääosin uudistuskypsää. Polojärveen viettävä kangasrinne, rakentaminen onnistuu n.120 metrin päähän rannasta. Hp 10000 €. Jussi Perttu 040-7608939

Taivalkoski, keskustan tuntumassa Virvikkosuontien varrella n. 14 heh-taarin metsätila. Metsämaata 10,1 ha, puusto n. 920m3, pääosin varttu-nutta kasvatusmetsää, harvennushakkuita tulossa. Hp 17000 €, tarjouk-set viimeistään 29.5.2016. Jussi Perttu 040-7608939

Ii, Kuivaniemi, Hyryssä Hiekkaharju RN:o 70:1 niminen, 40 ha:n metsä-tila. Metsämaata 37ha, puusto n. 3000m3, pääosin varttunutta ja nuorta kasvatusmetsää, harvennushakkuita tulossa. Hp 55000€, tarjoukset vii-meistään 29.5.2016. Jussi Perttu 040-7608939

Ii, Oijärvi, Oijärven Lallissa rantaan rajoittuva 2,8 ha:n vielä erottamaton määräala, ei lohkomiskustannuksia ostajalle, Lahtela Rn:o 9:10 tilasta ra-kennuspaikaksi. Ranta vanhaa avointa rinnepeltoa, noin kahden hehtaa-rin alalla kasvaa nuorta koivikkoa. Hp 24500 €. Jussi Perttu 040-7608939

Metsätiloille on kysyntää, jos harkitset myyntiä niin soittele, väli-tyspalkkiomme on 4,88% kauppahinnasta, minimi 2000€ (sis. Alv).

Leikko 2 · 2016 11

MTK:n valtuuskunta hyväksyi Päi-jänteen Metsänhoitoyhdistyksen MTK:n jäseneksi. Kaikki Suomen 78 metsänhoitoyhdistystä ovat nyt MTK:n jäseniä.

- Järjestöuudistus on nyt saatu kokonaisuudessaan päätökseen ja olemme tyytyväisiä, että myös Päi-jänteen Metsänhoitoyhdistys näkee MTK:n jäsenyyden parhaiten jä-sentensä etua palvelevana, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja toivottaa Päijänteen tervetulleeksi mukaan.

Metsänhoitoyhdistyslain muutos mahdollisti metsänhoitoyhdistysten liittymisen keskusliitto MTK:n jä-seniksi vuoden 2015 alusta. Aiempi tiivis yhteistyö päästiin siten virallis-tamaan. Nykyisellä järjestömallilla pystytään paremmin huolehtimaan

metsänomistajien edunvalvonnasta.Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

haki vuoden 2014 lopulla jäsenyyttä, mutta se jäi MTK:ssa pöydälle, kos-ka yhdistyksen säännöt eivät täyt-täneet kaikilta osin keskusjärjestön vaatimuksia.

- Jatkoneuvottelujen pohjalta valtuustomme päätti tehdä yhdistyk-semme sääntöihin pieniä muutoksia ja toimittaa ne uudelleen MTK:n kä-siteltäväksi, kertoo Päijänteen Met-sänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Markku Hatakka.

- MTK:n tarjoamasta selkänojas-ta uskon olevan hyötyä esimerkiksi laajoissa maankäytöllisissä kysy-myksissä, sanoo Hatakka. Hän pitää tärkeänä, että päätäntävalta yhdis-tyksen toiminnasta säilyy edelleen yhdistyksen valtuustolla.

Päijänteen Metsänhoito-yhdistys MTK:n jäseneksi

MTK-Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat tänäkin vuonna kattavan määrän erilaisia jäsenetuja. Jäsenedut saat lunastettua itsellesi näyttämällä jä-senkorttia, jonka pystyy lataamaan myös älypuhelimeen Pivo-sovel-luksen avulla (lisäohjeet mhy-net-tisivuilla). Jos kyseessä on jonkin yhteistyökumppanin kanssa sovittu etu (esim. LähiTapiola), riittää, että ilmoitat henkilökohtaisen jäsennu-merosi sopimusta tehdessä. Jäsen-kortti kannattaa siis ehdottomasti pitää tallessa, sillä valtakunnallis-ten etujen lisäksi monet yhdistysten omatkin edut vaativat kortin esittä-mistä.

Jäsenetuja laidasta laitaan

Jäsenetuna asiantuntijamme vas-

taavat kattavasti metsänhoitoon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiin. Jäsenten metsät ovat automaattises-ti myös mukana PEFC-sertifioin-nissa. Jäsenetuihin kuuluu lisäksi sekä paikallis- että aluetason edun-valvontaa, joka suoritetaan MTK:n toimesta.

LähiTapiolan etuna on 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksista. Muita etuja tälle vuodelle ovat Savo-tan Puodin tarjous tehoheinäimestä ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Maaseudun Tulevaisuuden metsän-omistajanumero.

Lisää etuja on nähtävissä osoit-teessa: http://www.mhy.fi/metsan-hoitoyhdistykset/jasenedut

Lisätietoja: Annamari Rajoo, 040 580 3981 ja Jukka Haataja 040-720 3160

Metsänhoitoyhdistysten valtakunnalliset jäsenedut vuodelle 2016

Lumet sulavat metsistä tuota pikaa. Talven jälkeen metsästä saattaa löy-tyä kaikenlaisia yllätyksiä. Sopivan aurinkoisena kevätpäivänä on aika tehdä tarkastusretki omaan met-sään. Pakkaa taukopaikalle mukaan kahvitermos ja hyvät eväsleivät, niin mielikin virkistyy. Stressihor-monit vähenevät metsäisessä ympä-ristössä. Mutta voi käydä toisinkin päin, jos vaikka löytää taimikosta lumi-, hirvi- tai myyrätuhoja. Alla pieni muistilista, mitä metsäretkellä kannattaa tarkkailla.

• Etsi mahdolliset myrskytuhot ja tuulenkaadot. Yleensä niitä on avohakkuiden ja taimikoiden reuna-metsissä. Jos mahdollista, huolehdi tuulenkaadot pois metsästä. Mutta tarkoituksella jätettyihin säästöpui-hin ei saa kajota. Ne on tarkoitettu jäämään metsään pystyssä tai kaatu-neina. Suojavyöhykkeiltä kaatunei-

den puiden osalta kysy menettely-ohjeet omasta yhdistyksestä.

• Tarkasta, etteivät pienten tai-mikoiden taimet ole talven aikana jääneet heinän alle. Taimet pitää vapauttaa heinistä, että ne pääsevät vapaasti kasvamaan pituutta kesän aikana.

• Tarkasta muutenkin taimi-koiden kunto. Täydennysistutus-ta tarvitaan, jos taimia on kuollut merkittävästi. Muista tilata täyden-nystaimet ajoissa!

• Onko taimikoissa myyrätuho-ja? Luonnontuhot kattavasta metsä-vakuutuksesta voi saada korvausta uusien taimien hankintaan ja istu-tukseen.

• Tilan rajat on syytä käydä läpi. Onko raja kasvanut umpeen vai on-ko se näkyvissä vielä lehden tultua puuhun? Rajalinjan pitäisi olla 1,5 metriä leveä.

• Teetä taimikonhoidon rahoitus-

hakemus omassa mhy:ssa ajoissa. Uusi KMR vaatii ennakkosuunni-telman ennen työtä

• Teetä maksuton puunmyyn-tisuunnitelma omalla neuvojalla-si valmiiksi odottamaan sopivaa myyntihetkeä

Muista myös hallinnolliset sisätyöt:

• Tarkista huhtikuussa tullut esi-täytetty veroilmoitus. Onko metsä-talouden tulos ilmoittamasi mukai-nen?

• Varmista metsävakuutustesi kattavuus ja harkitse vakuutusten päivittämistä. Myrskyt ovat lisään-tyneet, eikä Kemera-varoista enää saa korvausta luonnontuhojen aihe-uttamiin metsityksiin.

Vie perillisesi metsäretkelle!

Mitä hangen alta paljastuu?

Metsänomistaja, asetu ehdolle!Tule mukaan etulinjaan päättämään mm. palvelu-valikoimastamme ja hinnoittelusta yhdessä muiden metsänomistajien kanssa. Asetu ehdolle heti tai viimeistään 14.10.2016 mennessä.

Lisätietoa metsänhoitoyhdistyksistä sekä vaaleista osoitteesta www.mhy.� .

ÄÄNESTÄ!

VALTUUSTOVAALIT

4.–25.11.2016

Metsänhoitoyhdistysten

ASETU EHDOLLE!

Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistykset kerää-vät asiakaspalautetta laskujen yh-teydessä sähköisellä lomakkeella. Asiakaspalautetta on kerätty vuo-desta 2005 alkaen. Vuodesta 2010 lähtien palautetta on voinut antaa www-sivujen kautta. Asiakaspalau-tetta kerätään osana Metsänomista-jat -ketjun laatujärjestelmää.

Keskimäärin palautetta on an-tanut vuosittain noin 5000 met-sänomistajaa. Viime vuonna tieto-teknisen järjestelmän uusimisesta johtuen palautteita kertyi vain 1084 kappaletta. Vaikka linkki palaute-kyselyyn tai palautelomake tulee laskun mukana, suurin osa metsän-omistajista on ilmeisen tyytyväi-siä laskunsa maksajia. Palautteen keskiarvo on aina ollut kiitettävän puolella.

Palautetta annettiin puukauppa-palveluista, metsänhoitopalveluista

sekä muista asiantuntijapalveluista. Erityisen tyytyväisiä oltiin siihen, miten helposti metsänhoitoyhdis-tykseen sai yhteyden. Asteikolla 1-5 tämä sai keskimäärin arvosanan 4,82. Työn jälkeen oltiin keskimää-rin myös erittäin tyytyväisiä (4,8 / 5). Eniten kehitettävää löytyy siitä, miten metsänomistajaa on informoi-tu työn etenemisestä. Siinä pisteitä tuli “vain” 4,5 / 5.

85 % vastaajista suosittelisi var-masti tai erittäin todennäköisesti metsänhoitoyhdistyksen palveluja tutuilleen.

Loistavaa asiakaspalautetta metsänhoitoyhdistyksille

12 Leikko 2 · 2016

Koillismaan metsänhoitoyhdistykset järjestivät alkuvuonna yhteisiä jäseniltoja Oulussa ja Helsingissä. Toi-minnanjohtajien voimin käytiin läpi ajankohtaisia metsäasioita kuten metsäverotusta, järjestöasioita ja puukauppaa. Metsänomistajat olivat tyytyväisiä oman metsänhoitoyhdistyksen jalkautumiseen kotipaik-kakunnalle. Kuvassa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen kertomassa kuulumisia metsäpolitiikasta.

Mhy Kuusamo järjesti 1.3. metsätilan sukupolvenvaihdoskoulutuksen Kuusamon lukiolla. Asiantuntijana oli paikalla Arto Taskinen Mhy Pyhä-Kalasta. Paikalla oli noin 70 kiinnostunutta ja osanottajien lukumäärä yl-lättikin järjestäjät. Kahvitarjoilu ei riittänyt kaikille, vaikkei kukaan osallistuja tunnustanutkaan tulleensa tarjotun kahvin takia.

Mhy Kuusamo ja Sampo-Rosenlew järjestivät 22.3. korjuunäytöksen Vasaraperässä, Kitkan rantamaisemissa. Kyläyhdistys keitti kahvit runsaalle 200 harvennushakkuista ja Sampon metsäkoneista kiinnostuneille. Au-rinkoinen ilma suosi tapahtumaa.

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

Outi Tervo LKVMetsänhoitoyhdistys KuusamoKeskuskuja 1, 93600 Kuusamo

MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTUKIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKATLisätietoja www.metsatilat.fi ja Outi Tervo 0400 186 557.

Kuusamon, Hiltunen, Penikanniemi, n. 15 ha määräala rajoittuu sekä Iijärven että Kylmäjärven rantaan. Puusto 1330 m3, pääosin kuivahkon kankaan mäntytukkimetsää. Mahdollisuus hakea poikkeamista neljälle lomarakennuspaikalle. Hienot maisemat, mm. Iivaara näkyy palstalle. Tie perille. Hp. 60 000 e/ Outi Tervo 0400 186 557.Kuusamo, Hiltunen, Saunasaareke, m. 10 ha määräala rajoittuu Iijär-veen ja Penikkajokeen. Hyvä kalapaikka. Puustoa 805 m3, kuivahkon kankaan männiköitä, suot vähäpuustoisia luonnontilaisia soita. Hp. 25 000 e/ Outi Tervo 0400 186 557.Kuusamo, Hiltunen, n 49 ha rantametsäpalsta, määräala. Valkeaisen järvenrantaa 0,6 km ja 1,7 km Naamankajärven rantaa. Mahdollisuus ha-kea poikkeamislupaa seitsemälle lomarakennuspaikalle. Tie perille, säh-kö ja vesiliittymät lähellä. Puusto taimikoita, nuoria metsiä ja varttuneita metsiä. Puustoa 1790 m3. Erittäin hyvät kalavedet ja metsästysmaat. Hp. 70 000 e/ Outi Tervo 0400 186 557.Suomussalmi, Alavuokki n. 21 ha määräalat, kaksi palstaa Huttusen-korpi ja Myllypuro. Puustoa yhteensä 2707 m3. Harvennushakkuu ja päätehakkuu mahdollisuuksia. Voi tarjota molemmista palstoista yh-teensä tai erikseen. Hp. 58 000 e/ Outi Tervo 0400 186 557.Hyrynsalmi, Moisiovaara 69 ha metsätila. Puusto hyväkasvuista nuor-ta metsää, männikköä. Puustoa 3 993 m3. Tila rajoittuu 400 m matkalta Ahvenlampeen. Tilalle menee metsätie. Hp. 65 000 e/ Outi Tervo 0400 186 557.Kuusamossa Virrankylässä Paukuttajanpalossa noin 5,7 ha määräala. Määräalan puusto on varttunutta metsää ja uudistuskypsää metsää. Määräalalla on osuudet yhteisiin vesialueisiin. Mukava pieni metsäpals-ta noin 10 km päässä Rukalta. Hp. 15 000 euroa. Tarjoukset 16.5. men-nessä. Outi Tervo p. 0400 186 557.Itä-Kuusamossa Tammelassa Tila n. 11,2 ha rajoittuu n. 340 m matkalta Lehtojärveen ja n. 340 m matkalta Latvajärveen. Järvet ovat suosittuja kalapaikkoja. Lähellä on Kuusamon yhteismetsän maat ja Valtionmaat metsästysharrastukseen. Alue on tunnettua karhuseutua. Tilalla on mahdollisuus hakea poikkeamista kahdelle rantarakentamiselle. Eräih-misen unelmapaikka. Hp 40 000 e. Outi Tervo p. 0400 186 557.Kuusamossa Hukkasenvaarassa 22, 7 ha metsätila. Tilan pinta-alas-ta vajaa hehtaari on suota ja loput kangasmaata. Puusto taimikoita ja nuorta metsää. Alueella toimii Kuolion Metsästysseura. Mukava pieni tila metsänhoitoon ja metsästys- ja kalastusharrastuksiin. Hp 15 500 e. Tarjoukset 20.5. mennessä. Outi Tervo p. 0400 186 557.Kuusamossa Vaimosuolla n. 25,4 ha määräala. Omistajat jättävät it-selleen rakennukset ja noin 0,7 ha tontin. Puusto on kasvatusmetsää ja päätehakkuu ikäistä metsää. Jos harrastat metsästystä, kalastusta ja metsänhoitoa, niin tässä hyvällä sijainnilla oleva palsta. Alueella toimii Suiningin metsästysseura. Hp 33 000 e. Outi Tervo p. 0400 186 557.Etelä-Kuusamon Kuparivaaran alueella, Suolalammivaarassa noin 94,2 ha määräala. Puustoa n. 2900 m3, pääosin mäntykuitua. Puusto on kasvatusmetsää ja taimikoita. Määräalan mukana myydään vesi-alueosuuksia. Mukava palsta metsästykseen, metsänhoitoon ja luonto-harrastuksiin. Hp. 50 000 e. Outi Tervo p. 0400 186 557.Myydään 125/9610 osuus Hyöteikön yhteismetsään. Hyöteikön yh-teismetsä sijaitsee Etelä-Kuusamossa. Yhteismetsän pinta-ala on n. 3300 ha. Yhteismetsä saa tuloja mm. puun myynnistä ja metsästyslupien myynnistä. Yhteismetsä on jakanut vuosittain ylijäämää osakkaille. Hp. 34 000 euroa. Outi Tervo p. 0400 186 557.Kuusamossa, Vasaraperässä on myynnissä 21,23 ha tila. Kiinteistö ra-joittuu n. 1,1 km matkalta upeaan Naatikkajokeen. Tilalle on mahdollista hakea poikkeamista kolmelle rantarakennuspaikalle. Tilalla on osuudet vesialueisiin, venevalkama oikeuksia Kitkaan ja 0,0106 manttaalin osuus Kuusamon yhteismetsään. Puusto on kasvatusmetsän ikäistä männik-köä, maasto kumpuilevaa kuivahkoa kangasta. Hp 46 000 e. Outi Tervo p. 0400 186 557.Etelä-Kuusamossa Visalassa 87 ha metsätila, joka rajoittuu Ouluntie-hen. Tilalla on päätehakkuu mahdollisuuksia vanhoissa kuusikkometsis-sä ja ensiharvennuksia nuorissa männiköissä. Alueella toimii Visakylän hirvimiehet. Kannattaa tutustua ja tehdä tarjous. Hp. 73 000 e. Outi Ter-vo p. 0400 186 557.Kurkijärvellä Salmivaarassa noin 35 ha määräala. Palsta rajoittuu Ko-vajärven tiehen. Puusto pääosin varttunutta kasvatusmetsää. Iso Salmi-lammen rannalle on mahdollista hakea poikkeamisluvalla yksi lomara-kennuspaikka. Mukavan kokoinen palsta n. 10 km päässä Kuusamon keskustasta. Mahdollisuus kalastukseen, metsästykseen ja metsänhoi-toon. Hp 55 000 e. Outi Tervo p. 0400 186 557Kuusamossa Ouluntien varrella n. 9 km Kuusamon keskustasta on myynnissä kaksi metsäaluetta. Uusikangasniemi 65:1 on 7 ha metsäti-la ja Lisäsiltala 65:2 määräala on n. 23,9 ha. Alueet rajoittuvat toisiinsa. Puusto on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Alueella toimii Maase-län Metsästysseura. Hp. 25 000 e. Outi Tervo p. 0400 186 557

Leikko 2 · 2016 13

Maaliskuun loppupuolella järjestetyillä Pudasjärven Metsäpäivillä huokui positii-vinen henki metsän uudes-ta tulemisesta. Jo vuodesta 2008 järjestetyt kevättalven metsäpäivät ovat koko pai-kallisen metsäsektorin voi-mainnäytös.

Kaikki halukkaat toimijat kelpuu-tetaan mukaan kansainvälisistä suuryrityksistä aina yhden henkilön mikroyrityksiin. Pudasjärven kau-punki ja OSAON Taivalkosken yk-sikkö ovat olleet koko ajan mukana

järjestelyissä. Jo useamman vuoden on vetovastuussa ollut paikallinen metsänhoitoyhdistys, joka huoleh-tii kokousten mukaisten päätösten toteuttamisesta. Vetovastuuta vuo-rotellaan toimijoiden kesken.

Suurelle yleisölle metsäpäivät ovat kevään kohokohdat, jossa toi-mijoiden lisäksi tapaa tuttuja ja alan uusia ja vanhoja toimijoita. Perin-teisesti Pudasjärven kaupunginjoh-taja on avannut metsäpäivät. Tällä kertaa kutsuttuna puhujana oli saatu paikalle valtakunnan keskeisten toi-mijoiden edustajia eli Metsäteolli-suus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo, Metsähallituksen hankintapäällikkö

Vesa Härkönen ja valtiovallan edus-taja Niilo Keränen.

Kaikilla puhujilla oli selvänäkemys: Metsäala on vahvassa nousussa!

OSAON Taivalkosken yksiköllä on ollut kokeiltavana simulaattori, jolla itse kukin saa kokeilla, miltä tuntuu ajaa metsäkoneelle. Tätä mahdollisuutta käyttävätkin yläas-teen oppilaat, joiden koulupäivän piristeeksi on järjestetty retkituokio metsäpäiville. Tutustuminen onkin tärkeää, koska samalla pohjustetaan myös tulevaa ammatinvalintaa ja

näinollen myös uusia ammattilaisia metsäalalle.

Kiitollisimmat vieraat tulevat varmasti läheisen päiväkodin lap-siporukoista. Heille vierailut ovat uutta ja koneet ihmeellisiä vekot-timia, joista varsinkin pikkupojat ovat haltioissaan.

Tämän vuoden tapahtumassa oli uutena hetkenä Vuoden 2016 metsätoimijan valinta. Sillä halu-taan tuoda suuren yleisön tietoon jonkun toimijan tai henkilön po-sitiivista toimintaa metsätalouden paikallisen- maakunnallisen tai val-takunnallisen innovaation, vaikutta-misen tai jonkun muun metsällisen

asian tiimoilta. Vuoden metsätoi-mijan valitsevat kyseisen vuoden Metsäpäiville osallistuvat toimijat. Tällä kertaa valituksi tuli Biokla-pin toimitusjohtaja Rauno Salmela. Vuoden metsätoimijaa muistettiin Pudasjärven kunnan vaakunan met-sänkuninkaan - karhu -puuveistok-sella.

Vuosittain paikalla käy toista tu-hatta henkilöä, mutta nytkin kylmä pohjoistuuli lyhensi torilla oloaikaa. Torilla ei metsäpäivien aikana myy-dä mitään, vaan kaikki tarjoilu on toimijoiden kustantamaa.

Antti Härkönen

Metsäala vahvassa nousussa

Metsäala onvahvassa nousussa!

Kuvat: Airmoilanen

Metsäpäivien yritysretken kohteen tj ja vuoden metsätoimija 2016 Rauno Salmela.

MetsänomistajatPUDASJÄRVITAIVALKOSKIKUUSAMO

MetsänomistajatPUDASJÄRVITAIVALKOSKIKUUSAMO

Kesän tapahtumia metsänhoitoyhdistyksissä!

Pölkky Pöllinparkkuun MM-kisat Jokijärvellä 18.6.2016 Kuningasjätkä- Iin tukkilaiskisat Raasakkakoskella 2.7.2016 Pudasjärven markkinat 8.-9.7.2016 Kuivaniemen pitäjämarkkinat 16.-17.7.2016 Naisten metsäpäivät Keminmaalla 5.-6.8.2016

Tervetuloa metsänhoitoyhdistyksen teltalle!

Varmista nuorenmetsäsi tuotto!

Metsänhoitoyhdistys Kuusamon jäsentarjous:

Taimikonhoito 319 €/ha! Taimikonhoitoon saat kemera-tukea 230 €/ha

Kemeravarojen myöntövaltuudet loppuvat metsäkeskuksessa touko-kesäkuun aikana.

Tarjous voimassa niin kauan kuin kemerahakemukset ehtivät metsäkeskukseen!

14 Leikko 2 · 2016

Metsän asiantuntijat palveluksessasi

www.mhy.fietunimi.sukunimi@mhy.fi

Metsänomistajat

Antti HärkönenToiminnanjohtajapuh. 0204 13 7522,

Jussi PerttuMetsäneuvoja, LKV, kaupanvahvistaja Metsäkiinteistöjen välitys, suku-polvenvaihdokset, tila-arviointi puh. 0204 13 7524, Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski

Metsänhoitoyhdistys PudasjärviPudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, 93101 Pudasjärvipuh. 020 413 7520Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante, 95100 Kuivaniemipuh. 0400-318 607sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Heikki NiskasaariKorjuupuh. 0204 13 7529

Metsänhoitoyhdistys TaivalkoskiTalonpojantie 8 B 17, 93400 Taivalkoski puh. 020 413 7660,sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Tarja Kurtti Vuorotteluvapaalla1.3.2016-28.3.2017

Teuvo Puolakanaho Toiminnanjohtaja puh. 020 413 7661PUDASJÄRVI

TAIVALKOSKI

KUUSAMO

Petteri Rahkola Metsäasiantuntija, Motasu-hanke puh. 020 413 7610 Rukajärvi, Kuontivaara, Mustosenvaara, Kitka, Juuma, Käylä, Sarvivaara, Liikasenvaara

Jaakko Palosaari Metsäasiantuntija, puh. 020 413 7603 Kantokylä, Koskenkylä, Kärpänkylä, Kajava, Heikkilä, Hänninen, Riekki, Määttälävaara, Vuotunki

Pasi Maaninka Metsäasiantuntija, puh. 020 413 7605 Lämsänkylä, Lusminki, Hiltunen, Poussu, Murtovaara, Kurvinen, Kero, Irni

Anne Polojärvi Metsäasiantuntija, puh. 020 413 7608 Vasaraperä, Oivanki, Meskusvaara, Kirkonkylä, Jokilampi, Kuolio, Penttilänvaara, Särkelä

Jari TyniAlueneuvojapuh. 0204 13 7527, 0400 286 499Sarakylä, Yli-Livo

Tomi Illikainen Alueneuvoja(Hannu Juurikka vuor}otteluvapaalla) puh. 0204 13 7523, 0400 183 351 Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Sotkajärvi

Jari KuukasjärviAlueneuvojapuh. 0204 13 7525, 040 731 8418Siurua, Aittojärvi

Mika KauppiAlueneuvojapuh. 0204 13 7526, 040 715 7293Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi, Ruottisenharju

Teemu LeppänenAlueneuvojapuh. 020 413 7521, 040 1486380Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti,Jongun länsiranta

Aila Mikkonen Metsäneuvoja,puh. 020 413 7663

KUIVANIEMITeemu VeteläinenAlueneuvojapuh. 0204 13 7528, 0400 318 607Kuivaniemi, Oijärvi

Metsänhoitoyhdistys KuusamoKeskuskuja 1, 93600 Kuusamopuh. 020 413 7600sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Outi Tervo Tomi Huttu Metsäasiantuntija, metsä-suunnitelmat ja arviotpuh. 020 413 7611

Maija Pohjola Toimistopäällikkö

puh. 020 413 7602

Maunu KilpivaaraToiminnanjohtaja puh. 020 413 7601

Henri Väisänen Metsäasiantuntija Metsäteiden rakennus ja kunnostusojitukset puh. 020 413 7607

Juha Pitkänen Metsäasiantuntija korjuupalvelupuh. 020 413 7606

Taisto Männikkö Metsäasiantuntija metsänhoitotyötpuh. 020 413 7609

Metsäasiantuntija/LKVmetsäkiinteistövälitys, metsä-tilan sukupolvenvaihdokset, kaupanvahvistajapuh. 020 413 7604

Petri Onkamo

Paula Suorsa

puh. 0204 13 7520Toimistonhoitaja

020 413 7662

Leikko 2 · 2016 15

Metsän asiantuntijat palveluksessasi

www.mhy.fietunimi.sukunimi@mhy.fi

Metsänomistajat

Antti HärkönenToiminnanjohtajapuh. 0204 13 7522,

Jussi PerttuMetsäneuvoja, LKV, kaupanvahvistaja Metsäkiinteistöjen välitys, suku-polvenvaihdokset, tila-arviointi puh. 0204 13 7524, Pudasjärvi, Kuivaniemi, Taivalkoski

Metsänhoitoyhdistys PudasjärviPudasjärven toimisto: Toritie 1, PL 62, 93101 Pudasjärvipuh. 020 413 7520Kuivaniemen toimisto: Kuivajoentie 13 B 2, Poste Restante, 95100 Kuivaniemipuh. 0400-318 607sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Heikki NiskasaariKorjuupuh. 0204 13 7529

Metsänhoitoyhdistys TaivalkoskiTalonpojantie 8 B 17, 93400 Taivalkoski puh. 020 413 7660,sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Tarja Kurtti Vuorotteluvapaalla1.3.2016-28.3.2017

Teuvo Puolakanaho Toiminnanjohtaja puh. 020 413 7661PUDASJÄRVI

TAIVALKOSKI

KUUSAMO

Petteri Rahkola Metsäasiantuntija, Motasu-hanke puh. 020 413 7610 Rukajärvi, Kuontivaara, Mustosenvaara, Kitka, Juuma, Käylä, Sarvivaara, Liikasenvaara

Jaakko Palosaari Metsäasiantuntija, puh. 020 413 7603 Kantokylä, Koskenkylä, Kärpänkylä, Kajava, Heikkilä, Hänninen, Riekki, Määttälävaara, Vuotunki

Pasi Maaninka Metsäasiantuntija, puh. 020 413 7605 Lämsänkylä, Lusminki, Hiltunen, Poussu, Murtovaara, Kurvinen, Kero, Irni

Anne Polojärvi Metsäasiantuntija, puh. 020 413 7608 Vasaraperä, Oivanki, Meskusvaara, Kirkonkylä, Jokilampi, Kuolio, Penttilänvaara, Särkelä

Jari TyniAlueneuvojapuh. 0204 13 7527, 0400 286 499Sarakylä, Yli-Livo

Tomi Illikainen Alueneuvoja(Hannu Juurikka vuor}otteluvapaalla) puh. 0204 13 7523, 0400 183 351 Syöte, Livo, Pärjänsuo, Iinattijärvi, Sotkajärvi

Jari KuukasjärviAlueneuvojapuh. 0204 13 7525, 040 731 8418Siurua, Aittojärvi

Mika KauppiAlueneuvojapuh. 0204 13 7526, 040 715 7293Hetekylä, Kipinä, Kollaja, Pudasjärvi, Ruottisenharju

Teemu LeppänenAlueneuvojapuh. 020 413 7521, 040 1486380Puhos, Jaalanka, Korpinen, Ervasti,Jongun länsiranta

Aila Mikkonen Metsäneuvoja,puh. 020 413 7663

KUIVANIEMITeemu VeteläinenAlueneuvojapuh. 0204 13 7528, 0400 318 607Kuivaniemi, Oijärvi

Metsänhoitoyhdistys KuusamoKeskuskuja 1, 93600 Kuusamopuh. 020 413 7600sähköposti: etunimi.sukunimi@mhy.fi

Outi Tervo Tomi Huttu Metsäasiantuntija, metsä-suunnitelmat ja arviotpuh. 020 413 7611

Maija Pohjola Toimistopäällikkö

puh. 020 413 7602

Maunu KilpivaaraToiminnanjohtaja puh. 020 413 7601

Henri Väisänen Metsäasiantuntija Metsäteiden rakennus ja kunnostusojitukset puh. 020 413 7607

Juha Pitkänen Metsäasiantuntija korjuupalvelupuh. 020 413 7606

Taisto Männikkö Metsäasiantuntija metsänhoitotyötpuh. 020 413 7609

Metsäasiantuntija/LKVmetsäkiinteistövälitys, metsä-tilan sukupolvenvaihdokset, kaupanvahvistajapuh. 020 413 7604

Petri Onkamo

Paula Suorsa

puh. 0204 13 7520Toimistonhoitaja

020 413 7662

16 Leikko 2 · 2016

PUDAS-KONE OY

KEVÄTMETSÄÄNSTIHL FS 410 C-EM K- Tilavuus cm³ 41,6 - Teho kW/hv 2,0/2,7- Paino 8,4 kg

30,-

Rajoitettu erä!

Nyt on teränhoito helppoa!STIHL 2 in 1 villanpidike

749,-

STIHL MS 241 C – MTilavuus cm³ 42,6 Teho 2,3 kWPaino 4,5 kg

599,-Monitoimikone

Stihl metsurin turvasaappaat- paras suojaus-luokitus

STIHL G22 metsurin kypärä

30,-95,- Rajoitettu erä!

STIHL MS 231Tilavuus cm³ 42,6Teho 2,0 kWPaino 4,8 kg

399,-Yleissaha!

STIHL Ranger GTX GORE-TEX nahkaturvasaappaat

279,-Mukavuutta metsätöihin!

- viiltosuoja- luokka 1- Komposiittikärki

Varsitie 1 Pudasjärvi, p. 08-822 415, 040-508 2049, avoinna ma-pe 9-17, la 9.00 - 13.00

MetsänomistajatPUDASJÄRVITAIVALKOSKIKUUSAMO

Naisten metsäpäivät Keminmaan Pohjanrannassa

05.-06.8.2016

Naismetsänomistajille suunnattu kaksipäiväinen koulutus Pohjanrannan kylpylähotellissa. Ajankohtaisina asioina mm. sukupolvenvaihdosjärjestelyt, tulevat mhy:iden valtuustovaalit sekä raivaussahan huolto. Järjestelyistä vastaavat Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja myöhemmin julkistettavat yhteistyökumppanit. Tar-kempi ohjelma julkaistaan myöhemmin kesällä mhy:n verkkosivujen tapahtumakalenterissa (http://www.mhy.fi/metsanhoitoyhdistykset/tapahtumat)

Osallistumismaksu metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle 35 eur / hlö + yöpyminen 1-3 hh 65-35 eur / hlö, sisäl-täen kylpylän käytön. Ei-jäsenelle osallistumismaksu on 55 euroa / henkilö + yöpyminen 1-3 hh 50 euroa / hlö, sisältäen kylpylän käytön.

Ilmoittautua voi jo nyt. Sitovat ilmoittautumiset osoitteeseen samuli.kokkoniemi@mtk.fi tai 040 920 9731. Ilmoittautumiseen nimi, sähköpostiosoite, puhelinnumero, mahdollinen huonekaveritoive ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ilmoittautumisaika päättyy 15.06.2016.

MetsänomistajatPUDASJÄRVITAIVALKOSKIKUUSAMO

Metsänhoitoyhdistykset ja MTK.

Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

Metsäsuunnitelmaantulee päivittää paikka palmulehdolle.Eihän se nyt niin mene!Metsäsuunnitelma on metsänomistajan toiveiden näköinen. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Jäsenetuna saat Metsäselain- mobiilimetsäsuunnitelman omaan matkapuhelimeesi.

Tilaa metsäsuunnitelma 31.5. mennessä niin saat tila-arvion kaupan päälle!