2

Jätehuoltoa supersankarien tapaan

Oulun Jätehuolto on paljon muutakin kuin kaatopaikka.

Tosiasiassa vain murto-osa jätteestä löytää loppusijoitus-

paikkansa Ruskon jätekeskuksesta. Jätekeskuksen monipuolinen

laitoskokonaisuus pitää huolen, että jokainen roska ja rikka laji-

tellaan oikein ja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Tässä tehtävässä auttaa Oulun Jätehuollon ammattitaitoinen

henkilökunta, joka taistelee väsymättömästi ympäristöä

uhkaavia rojuvuoria vastaan.

Tervetuloa seuraamaan Lajitteluliigan seikkailuja!

3

Johtajan katsaus

Vuosi 2013 oli historiallinen Oulun seudun jätehuollon kannalta, sillä valtaosa yhdyskuntajätteestä toimitettiin polttoaineeksi Laanilan ekovoimalaitokselle loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrän jäädessä alle viiden prosentin. Vuoden 2012 lokakuussa käyttöönotettu lajitteluareena Lare täydensi ekovoimalaitoksen polttoainehuoltoa, ja sen ansiosta saatiin myös jätteen materiaalikierrätystä edistettyä.

Jätteen hyötykäyttöratkaisut Oulussa ovat herättäneet kansallista huomiota. Huomiot ovat olleet pelkästään positiivisia. Ratkaisujemme ansiosta kykenemme etuajassa täyttämään vuonna 2016 voimaan tulevan erittäin tiukan säädökseen, joka kieltää jätteen sijoittamisen kaatopaikalle, jos sen orgaanisen aineksen määrä ylittää 10 prosenttia.

Oulussa tehdyistä ratkaisuista voi kiittää myös edellisen valtuustokauden päättäjiä, jotka luottivat energia- ja jätetoimialan esityksiin. Arvostan myös sitä, että päätökset eivät viivästyneet, kuten Etelä-Suomessa on paikoin käynyt. Oulun ratkaisujen perustana on jätteen tehokas syntypaikkalajittelu, jonka ansiosta jätemateriaali kiertää myös uusioraaka-aineeksi teollisuuteen. Uskon, että Oulun alueella päätyy vähemmän jätettä loppusijoitukseen kuin missään muualla Suomessa. Uutta kaatopaikkatilaa ei näillä näkymin tarvita sataan vuoteen.

Jätelain uudistus vuonna 2012 ei poistanut kaikkia yhdyskuntajätehuollon ongelmia. Jätteenkuljetuksia hoidetaan tässä maassa edelleen kahdella täysin toisistaan poikkeavalla tavalla: joko kunnan kilpailuttamana tai kiinteistöjen itsensä kilpailuttamana. Maamme asuk-kaat eivät ole tässä asiassa vieläkään yhdenvertaisessa asemassa, vaikka yhdenvertaisuutta korostetaan uudessa jätelaissa. Oulun seudun

jätehuoltoviranomainen päätti, että alueemme jätteenkuljetusjärjestelmä saa jatkua entiseen malliin, eli kiinteistöjen itsensä kilpailuttamana. Valitettavasti se on logistisesti ja ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto sekä todennäköisesti asukkaille kalliimpi. Täydelle tuottajavastuulle säädetty pakkausjäte uhkaa jäädä osittain kuntien hoidettavaksi. Se merkitsee sitä, että kansalaiset maksavat pakkausjätehuol-losta kahteen kertaan: ensin tuotetta ostaessaan ja toisen kerran jätemaksuissa. Kunnallisten jätelaitosten

luoma maanlaajuinen ekopisteiden verkosto uhkaa kutistua, elleivät pakkausalan tuottajayhteisöt lähde tukemaan kaikkien ekopisteiden ylläpitoa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ne eivät lähde, koska valtiovallan säätämät pakkausjätteen kierrätysastevaatimukset saavutetaan vähemmälläkin määrällä.

Vuosi 2013 oli poikkeuksellinen kaikkiin aiempiin vuosiin verrattuna toimintojen muutosten ja säästömääräysten johdosta. Kiitän henkilökuntaamme loistavasta työpanoksesta. Kiitän myös asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä vuonna 2013.

Markku Illikainen, johtaja

Uskon, että Oulun alueella päätyy vähemmän jätettä loppusijoitukseen kuin missään muual-la Suomessa. Uutta kaatopaikkatilaa ei näillä näkymin tarvita sataan vuoteen.

Oulun Jätehuolto 2013

Oulun Jätehuolto tarjoaa monipuoliset jätteen vastaanotto- ja käsittelypalvelut sekä kuluttajille että yrityksille. Oulun Jätehuollon laitosmaisten käsittelypalveluiden ansi-osta yhä enemmän jätemateriaalia saadaan hyödynnettyä materiaalina tai energiana. Jäteneuvonta on keskeinen osa Oulun Jätehuollon toimintaa.

Lare-lajitteluareenalla urakoitsija lajittelee seka- ja rakennusjätteet hyödynnettäväksi energiana tai materiaalina ja vain murto-osa menee loppusijoitukseen. Polttokelpoinen jäte käsitellään Laanilan ekovoimalaitoksessa, ja nestemäiset jätteet Oulun Jätehuollon nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksella. Biojätteet kompostoidaan rumpukompos-tointilaitoksella vuoden 2014 puoliväliin asti, ja vuoden 2015 alussa siirrytään Ruskossa tapahtuvaan mädätyskäsittelyyn. Oulun Jätehuollon öljyasemalla öljyisistä vesistä erotellaan öljy. Vaarallisen jätteen palveluihin sisältyy nouto ja loppukäsittelyä edeltävä lajittelu.

Oulun Jätehuolto vastaanottaa suoraan teollisuuteen materiaalihyötykäyttöön toimitet-tavia jätemateriaaleja: pahvia, paperia ja metallia. Omassa toiminnassa hyödynnetään lasi, käsittelemätön puu ja puutarhajäte. Ruskon jätekeskus tarjoaa kuluttajille mah-dollisuuden kierrättää tuottajayhteisön vastuulle kuuluvia jätteitä kuten sähkölaitteita, painekyllästettyä puuta ja ajoneuvojen renkaita.

Oulun Jätehuolto kompostoi öljyllä pilaantuneita maita ja hyödyntää kompostimassan oman alueen maisemoinnissa tai loppusijoitusalueen verhoilussa. Ruskon jätetäytöistä kerätään biokaasua, josta valtaosa myydään yrityksille ja loppu hyödynnetään oman mikroturbiinilaitoksen sähköntuotannossa. Oulun Jätehuolto vastaanottaa myös loppu-sijoitettavia jätemateriaaleja.

Toimintajärjestelmä perustuu ISO 14001 -standardin mukaiseen ympäristöjärjestel-mään ja ISO 9001 -standardin mukaiseen laatujärjestelmään. Vuoden 2013 lopussa Oulun Jätehuollossa suoritettiin OHSAS 18001 -standardin mukainen auditointi, joka sertifioidaan vuoden 2014 alussa.

4

Liikelaitosten johtokunta

Oulun Jätehuollon toiminta kuuluu Oulun kaupungin liikelaitosten johtokunnan alaisuuteen. Vuoden 2013 johtokunnassa päätöksentekijöitä olivat Mauno Murtonie-mi (pj.), Mia Pelkonen (vpj.) sekä jäsenet Mika Härkönen, Pirjo Bastman, Eeva-Maria Parkkinen, Juha Silenius ja Robert Brant-berg. Kaupunginhallituksen edustajalla on läsnäolo-oikeus kokouksissa, vuonna 2013 edustajana toimi Pekka Kainua.

Toimialueeseen kuuluu 12 kuntaa: Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Mu-hos, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, Simo, Tyrnävä ja Utajärvi. Ulkojäsenet Raahe ja Pudas-järvi vastaavat oman alueensa jäteneuvonnasta sekä hyöty- ja vaarallisista jätteistään. Vuoden 2013 lopussa koko toimialueella oli yhteensä 288 711 asukasta.

Vuonna 2013 Oulun Jätehuollon liikevaihto oli 13,2 miljoonaa euroa ja vuoden 2013 lopulla henkilöstömäärä oli määräaikaiset mukaan lukien 33.

Hyötyjätteiden keräyspisteitä eli ekopisteitä oli 74, jäteasemia seitsemän ja kummassakin ulkojäsenkunnassa oli yksi siirtokuormausasema. Toimialueella oli käytössä kaksi loppusijoitusaluetta Ruskon jätekeskuksessa.

5

Oulu Waste Management in brief

Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. Operations are funded by waste management fees and no tax money is used. In 2013, the operations served 288 711 people in 12 municipalities: Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, Simo, Tyrnävä and Utajärvi. The total annual amount of waste was 173 706 tons (-17 %). A significant proportion (70 %) of the municipal waste was incinerated and 18 % was recycled. Oulu Waste Management is one of the largest biogas producers in Finland, in 2013 we pumped 5.6 million m3 biogas, which was sold to local industrial cus-tomers as well as used in electricity production in our own micro turbine plant. In 2013, Oulu Waste Management had annual turnover of EUR 13.2 million and 33 employees.

6

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Ruskon jätekeskuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuivat ilmaan ja veteen.

Vaikutukset ilmaan

Biohajoavan jätteen hajotessa kaatopaikalla hapettomissa oloissa muodostuu biokaasua, josta puolet on metaania. Lisäksi biokaasu sisältää mm. hiilidioksi-dia sekä hajua aiheuttavia yhdisteitä. Biokaasun talteenotto vähentää hajuhait-toja ja ehkäisee kasvihuonekaasupäästöjä.

Vuonna 2013 Ruskon jätekeskuksessa otettiin talteen ja hyödynnettiin 5,6 milj. m3 biokaasua, jonka energiasisältö oli n. 27 000 MWh. Kaasusta valtaosa hyödynnettiin Paroc Oy:n, OYS:n ja Lindström Oy:n toiminnassa. Loput kaasusta hyödynnettiin Oulun Jätehuollon mikroturbiinilaitoksella sähkön-tuotannossa.

Biokaasun ilmastovaikutuksia voidaan arvioida ns. FOD (First Order Decay) -menetelmällä. Arvion mukaan suljetulta kaatopaikalta vapautui vuonna 2013 ilmakehään metaania n. 18 400 tonnia (t) ja käytössä olevalta kaatopaikalta n. 20 100 t CO2-ekvivalentteina mitattuna. Luvuissa on huomioitu biokaasun talteenotto.

Vuonna 2013 tehtiin sekä suljetulla että käytössä olevalla tavanomaisen jätteen kaatopaikalla biokaasun vuotomittaukset. Tarkasteltavat alueet jaettiin 20 m x 20 m kokoisiin alueisiin, joista mitattiin vapautuvan kaasun määrää ja laatua. Mittausten mukaan suljetulla kaatopaikalla eli Ruskotunturilla ei ole vuotokohtia lukuun ottamatta yksittäistä pistettä alueen luoteiskulmassa. Voidaankin todeta, että kaatopaikan sulkeminen on onnistunut erittäin hyvin. Käytössä olevalta kaatopaikalta löytyi vuotokohtia.

Biokaasun talteenotosta huolimatta etenkin korkeapaineisella säällä talvisin osa biokaasusta purkautui ilmaan, mikä aiheutti hajuhaittoja lähialueilla myös vuonna 2013. Hajuhaittoja aiheutti myös kompostointi – erityisesti aumo-jen kääntö ja seulonta. Oulun Jätehuollolla on käytössään nettipohjainen palautejärjestelmä hajureklamaatioiden vastaanottamiseksi. Kaikki palautteet kirjataan ja käsitellään. Vuonna 2013 Oulun Jätehuolto sai toiminnastaan 30 hajuvalitusta, jotka ajoittuivat 27 eri päivälle.

Vaikutukset veteen

PohjavedetRuskon jätekeskusta ympäröivien pohjavesien korkeuksia ja veden laatua on tarkkailtu säännöllisesti 1990-luvulta lähtien. Tällä hetkellä pohjaveden tarkkailupisteitä on 16. Lisäksi tarkkaillaan suljetun kaatopaikan sisäisen vedenpinnan korkeutta ja lämpötilaa.

Vuonna 2013 jätekeskuksen vaikutukset näkyivät aiempaan tapaan heikentyneenä veden laatuna suljetun kaatopaikan eristysseinän läheisyydessä. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan itä- ja pohjoispuolella pohjaveden laatu on vaihdellut vuosittain, ja tuloksis-sa on nähtävissä jätekeskuksen toimintojen lievää vaikutusta. Merkittävimpiä kuormi-tuslähteitä ovat todennäköisesti vanhoilta eristämättömiltä alueilta maaperän kautta tulevat suotovesipäästöt. Lisäksi aikaisempina vuosina maaperään on voinut sitoutua päästöjä, jotka vähitellen huuhtoutuvat ja kuormittavat vesistöä.

PintavedetRusko sijaitsee Kuivasojan valuma-alueella olevan Lopakkaojan alueella. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympärillä olevan niskaojan vedet johdetaan reittiä Lopakkaoja–La-holaisoja–Kuivasjärvi-Kuivasoja–Perämeri. Tarkkailuohjelmassa on neljä pintaveden tarkkailupistettä. Viranomaisen edellyttämien laboratoriomittausten lisäksi Oulun Jätehuolto tarkkailee veden laatua Lopakkaojassa, jossa on jatkuvatoiminen mittausase-ma sekä ennen jätekeskusta että jätekeskuksen jälkeen. Ainevirtaamien erotuksen avulla voidaan arvioida jätekeskuksen kokonaiskuormitusta vesistöön. Merkittävin jätekes-kuksen aiheuttama kuormittava parametri on typpi, jonka laskennallinen kuormitus Lopakkaojaan oli vuonna 2013 keskimäärin 4 kg/d.

SuotovedetVuonna 2013 jätekeskuksen alueella muodostuvia jätevesiä viemäröitiin noin 220 000 m3, mikä on vähemmän kuin muutamana edellisvuotena. Vuonna 2013 jäteve-siviemäriin johdettavien suotovesien haitta-aineiden pitoisuudet olivat edellisvuosien tavoin lupaehdoissa asetettuja enimmäispitoisuuksia selvästi pienempiä.

Muut ympäristövaikutukset

Ruskon jätekeskuksessa syntyvä pöly ja melu aiheutuvat pääasiassa lajitteluareena Laren toiminnasta ja liikenteestä. Vaikutuksia ei ole jätekeskuksen alueen ulkopuolella. Haittaeläinten ravinnonsaantia estetään mm. vastaanottamalla kompostoitava biojäte vastaanottohalliin. Lisäksi rottia myrkytetään säännöllisesti.

Poikkeamatilanteista raportoitiin viranomaiselle 20 kertaa. Poikkeamaraportteja tehtiin mahdollisista hajuhaitoista, kolmesta palautetusta jätekuormasta sekä kolmesta tuli-palosta.

7

BOD7 Typpi Fosfori Kiinto-aine

2013 kg/dAVL*

1402 000

15511 070

3,31 500

66600

2012 kg/dAVL*

337 4 810

28720 500

5,02 270

97880

2011 kg/dAVL*

1862 660

1369 710

2,71 230

80730

Ruskon jätekeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden aiheuttama kuormitus vuosina 2011–2013

*Asukasvastineluku AVL kertoo, monenko ihmisen kotitaloudessa aiheuttamaa keskimääräistä kuormi-tusta jätevesi vastaa. AVL:n laskentaperusteet (g/as*d): BOD7 70, typpi 14, fosfori 2,2 ja kiintoaine 110.

8Osaaminen ja koulutus

Oulun Jätehuolto kehittää henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista säännöllisten koulutusten avulla. Vuonna 2013 koulutuspäiviä oli yhteensä 114 eli n. 5,5 päivää työntekijää kohti. Työn sisältöön liittyvät koulutukset ovat tärkeä osa koulutussuun-nitelmaa, ja vuonna 2013 osallistuttiin mm. Jätehuoltopäiville, Jätelaitospäiville sekä Jätehuollon Energiapäiville. Yksi henkilö osallistui lisäksi ISWA:n (International Solid Waste Association) järjestämälle jätteen energiahyödyntämisen koulutusmatkalle Keski-Eurooppaan. Yksi henkilö suoritti jätehuollon erikoisammattitutkinnon ja yksi Tukesin järjestämän käytönvalvojatutkinnon, joka mahdollistaa toimimisen Ruskon jätekeskuk-sessa biokaasun käytönvalvojana.

Myös kaupungin järjestämiin koulutuksiin osallistuttiin, teemoina olivat mm. uudet sähköiset järjestelmät, julkiset hankinnat sekä talousasiat. Kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla on ensiapu- ja alkusammutustaidot, lisäksi käsittely-yksikön työntekijöiltä edellytetään voimassaolevaa työturvallisuuskorttia ja tarvittaessa tulityökorttia. Asia-kaspalvelua pidetään Oulun Jätehuollossa erittäin tärkeänä, ja asiakaspalvelukoulutusta järjestettiin myös vuonna 2013. Ajankohtaisista asioista järjestetään tiedotustilaisuuk-sia: vuonna 2013 tiedotettiin mm. jätehuollon viranomaisen roolista jätehuoltosektoril-la sekä uuden jätelain tuomista keskeisimmistä muutoksista.

Työhyvinvointi ja turvallisuus

Työntekijöiden hyvinvointia ja turvallisuutta töissä pyritään edistämään mm. tiiviillä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa, uusien työntekijöiden perehdytyksellä, työsuo-jelukoulutuksella, virkistystapahtumilla sekä aktiivisella työsuojelun yhteistoiminnalla. Työhyvinvoinnin kehittämiselle on asetettu päämäärä sekä tavoitteita, joiden toteu-tumista seurataan vuosittain. Esimerkkejä toimista vuonna 2013 olivat mm. tapatur-mien ja vaaratilanteiden kirjaaminen ja käsittely, työsuojelukierrokset, käsin tehtäviin nostoihin suunnattu koulutus, liikunta- ja kulttuurisetelien antaminen työntekijöiden käyttöön sekä hierontaetuus.

Vuonna 2013 tavoitteena oli 0 tapaturmaa ja sairauspoissaoloprosentti alle 5. Tapatur-mia sattui kuitenkin 8, joista aiheutui 43 poissaolopäivää. Sairauspoissaoloprosentti vuonna 2013 oli 4,5.

Henkilöstö

Henkilöstön määrä 31.12.2013 oli yhteensä 33

• vakinaiset 21• tilapäiset 3• työllistetyt 9• opiskelijat/harjoittelijat 0

Naisten osuus 30 %Miesten osuus 70 %

Keskimääräinen ikä 45,5

Henkilötyövuodet yhteensä 32

Koulutuksen kulut 719 €/htv

Virkistys- ja harrastustoiminnan kulut 207 €/htv

Sairauspoissaolot 11 pv/htv

Työterveyshuollon kulut 373 €/htv

Työsuojelun kulut 614 €/htv

9

Tavoitteet Tavoitetaso tai toimenpiteet

Toteutuminen 2013

Vastuullinen ja talou dellisesti kannattava jätteen­käsittelytoiminta

Biokaasun hyötykäyttömää-rän kasvattaminen kaatopaik-kakaasun tehokkaamman talteenoton ja biojätteen mädätyksen avulla 20 % vuoden 2009 tasosta vuoteen 2013 mennessä.

Mädätyslaitoksen suunnitel-mien valmistuminen vuoteen 2013 mennessä ja hankkeen toteutuminen vuoteen 2015 mennessä.

Käsittely-yksikön henkilö-kunnasta 75 %:lla jätehuollon ammattitutkinto vuoteen 2015 mennessä, koulutusten aloittaminen vuonna 2013.

Ei toteutunut.

Suunnitelmat valmistuneet 2013 ja valmistuminen todennäköistä 2015 mennessä.

Osa henkilöstöstä aloitta-nut koulutuksen.

Loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen

Orgaanisen jätteen määrä kaatopaikkasijoitettavassa jätteessä alle 10 % vuoteen 2016 mennessä.

Lähellä toteutumista jo vuonna 2013.

Jätteen hyöty­käytön kasvatta­minen

Vuoden 2013 loppuun mennessä hyödynnetään Ruskon jätekeskuksessa vastaanotetusta yhdyskunta- ja rakentamisessa syntyvästä jätteestä materiaalina 20 % ja energiana 40 % ja sijoitetaan kaatopaikoille enintään 40 % jätteestä.

Vuonna 2013 yhdyskun-ta- ja rakennusjätteestä kierrätettiin 17 %, hyödyn-nettiin energiana 65 % ja kaatopaikalle sijoitettiin 5 % jätteestä.

Viestintä ja jäteneuvonta

Neuvontatilaisuuksia, vierailijaryhmiä Ruskon jätekeskuksessa sekä Oiva Roinan päiväkotivierailuja oli vuonna 2013 yhteensä 142 (+39 %). Neuvontatyössä korostettiin lajittelun – erityi-sesti metallin lajittelua erilleen polttokelpoisesta jätteestä – ja kierrätyksen tärkeyttä. Jätteiden syntymisen ehkäisy otettiin esille jäteneuvontaluennoilla, jätekeskusvierailuissa ja Oiva Roinan esityksissä. Materiaalitehokkuus esiteltiin eri viestin-täkanavissa mm. korjauspalveluesimerkkien avulla.

Ekopisteiden yleistyneen roskaamisen johdosta syyskuun lo-pussa käynnistettiin kahden kuukauden mittainen roskaami-sen torjuntakampanja Älä ole käki. Kampanjassa hyödynnettiin alueellisia radiokanavia, televisiota, sanomalehtiä, sosiaalista mediaa ja ulkomainontaa ekopisteillä.

Oulun Jätehuolto tai Ruskon jätekeskus mainittiin yhteensä 118 lehti- ja nettiartikkelissa. Oulun Jätehuollon edustajia haastateltiin 16 kertaa radioon ja viisi kertaa televisioon.

12

11

5

5

6

12

19

8/I

8/II8/III

7

9

9

3

10

1321/I

21/II22

14 15

16

23

18

17

204

Ruskon jätekeskus

10

Ruskon jätekeskus sijaitsee Oulun kaupungin

pohjoispuolella noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta.

Jätekeskuksen pinta-ala viheralueet mukaan lukien on 42 hehtaaria,

josta kaatopaikkakäytössä on noin 2 hehtaaria.

Vaaka-asemaJätekuormien punnitus

OivapisteKotitalouksien hyötyjätteet,

sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet

Paalattu polttokelpoinen sekajäte

Varastohalli

Suotovesialtaatjoista kaatopaikkavedet

jätevedenpuhdistamolle

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalue

Puutarhajätealue

Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueet I-IIIKaatopaikkakaasun keräys.

Yhteensä n. 15 hehtaaria

Biokaasupumppaamot

Vaarallisten jätteiden käsittelylaitos

Nestemäisten jätteiden käsittelylaitos

KompostointilaitosSamassa rakennuksessa myös

mikroturbiinilaitos

Öljyisten maiden kompostointikenttä

Öljyisten vesien altaat

Öljyasema

Hallinto

Lajitteluareena Lare

Laanilan ekovoimalaitoksen kuonan käsittelykenttä

Käsittelemättömän puutavaran käsittelyalue

Asfalttijätteen käsittelyalue

Biojätteen kompostointikentät I ja II

Biojätteen vastaanottohalli

Laskettelukeskus Ruskotunturi

1

21

22

2

11

5

6

12

8

7

9

310

20

18

2313

19

14

15

17

16

4

Kar

tan

mer

kkie

n s

elit

ykse

t

Oulun Jätehuollon johtoryhmä

Ympäristöpäällikkö Katri Päivärinta, käyttöpäällikkö

Markku Heinonen, johtaja Markku Illikainen, kehittämispäällikkö

Jari Kangasniemi ja hallinto- ja taloussihteeri Kristiina Lehtosaari

11

12

Ruskon jätekeskuksen käsittely-yksikön toiminta

Vuoden alussa tapahtuneiden kuntaliitosten seurauksena kunnan omistamien kiinteistöjen jätteenkuljetusten koordinointi ja hallinta laajeni.

Energiana hyödynnettävän polttokelpoisen jätteen käsittelypalvelu ostettiin Laanilan ekovoimalaitokselta. Loppusijoitusalueen II-alueen kentästä tehtiin vuokrasopimus Ekokem-Palvelu Oy:n kanssa ekovoimalaitoksen kuonan eli palamisjäännöksen käsittelyä varten. Oulun Energian, Laanilan ekovoima-laitosta operoivan Laanilan Voiman sekä jätteenkuljetusyhtiöiden kanssa hiottiin polttokelpoisen jätteen käsittelyprosesseja ja yhteistoimintatapoja. Yhteistoimintapalaverit jatkuvat 2014.

Heinäkuussa kotitalouksien vaarallisen jätteen keräysjärjestelmä muuttui ensimmäisenä Suomessa tilausperusteiseksi mobiilikeräykseksi. Kiinteitä keräyspisteitä suljettiin vähäisen käytön johdosta sekä kustannusten tehos-tamiseksi. Mobiilikeräyksen koordinoinnista vastasi Oulun Jätehuolto ja ajon suoritti urakoitsija Oulun Autokuljetus Oy, joka vastasi myös jäteasemien jätteiden siirtokuljetuksista. Oulun Jätehuolto vastasi apteekkien lääkejättei-den keräyksestä. Painekyllästetty puu toimitettiin puunkyllästysteollisuuden kierrätysyhtiö Demolite Oy:lle Hämeenlinnaan.

Loppusijoitusalueen korkeista perustamiskustannuksista ja rajallisuudesta johtuen elokuusta 2013 lähtien puhtaat maa-ainekset on ohjattu Oulun kau-pungin ympäristö- ja yhdyskuntapalveluiden vastaanottopaikkoihin edelleen hyödynnettäväksi katu- ja viherrakentamisessa. Vastaanotettujen pilaantunei-den maa-ainesten määrä laski normaalille tasolle verrattuna poikkeuksellisen suureen volyymiin vuonna 2012.

Oulun Jätehuolto osallistui koko kaupunkikonsernia koskevan lyhytaalto-radioverkon rakentamiseen: LA-radiopuhelimien kantama laajentui katta-maan lähes koko uuden Oulun. Jätehuollon toimialueen laajuus huomioiden radioverkon laajentuminen oli iso askel kenttähenkilöstön työn sujuvuuden kannalta. Uusien kantavuusalueiden käyttöönotto jatkuu 2014.

Jätteenkäsittelyn operatiivista toimintaa tehostettiin työmaakokouksissa esille tulleiden muutosehdotusten ansiosta. Yleisesti toiminnot muuttuvat yhä enemmän mobiililaitteiden kautta hallinnoitaviksi.

Rakennus- ja kehityshankkeet

Aktiivikäytössä olevan loppusijoitusalueen kaasunkeräysjärjestelmää laa-jennettiin rakentamalla kahdeksan työputkilla toteutettua pystykeräyskai-voa. Työputkiratkaisu mahdollistaa kaivojen nostamisen jätetäytön pinnan noustessa, minkä ansioista syntyvä biokaasu saadaan heti hyötykäyttöön ja ympäristöhaittoja vähennettyä jätetäytön alusta asti. Kaivot ovat yhteydessä

13

aiemmin rakennettuihin vaakakeräyslinjoihin, jolla varmistetaan kaasunkeräys jätetäy-tön kasvaessa.

Ruskon jätekeskuksen vaakojen toimintaa talviolosuhteissa parantavan katoksen rakennushanke kilpailutettiin, mutta hankinta jäädytettiin Oulun kaupungin säästöta-voitteista johtuen.

Ekopisteiden määrä kasvoi 74:än Muhokselle avatun tavaratalon yhteyteen rakennetun ekopisteen myötä. Ekopisteiden jätemateriaalikeräyksestä solmittiin jatkosopimus Paperinkeräys Oy:n kanssa.

Detes Nordic Oy:n suorittamien mittausten mukaan Ruskon jätekeskuksen vuonna 2005 maisemoidun jätetäytön eli Ruskotunturin sulkeminen on onnistunut erittäin hyvin. Mittausten mukaan koko 12 hehtaarin alueella kaatopaikkakaasua purkautui erittäin vähän vain yhdestä kohtaa.

Biojätteen mädätyslaitoshanketta valmisteltiin yhdessä tarjouskilpailun voittaneen palveluntuottajan Biotehdas Oy:n kanssa. Mädätysprosessin oheistuotteena syntyvän biokaasun hyödyntämisen vaihtoehtoja selvitettiin. Selvityksessä tarkasteltiin nykyisten asiakkaiden biokaasun käytön lisäämistä, uusien biokaasuasiakkaiden hankkimista, sähkön ja lämmön tuotannon lisäämistä sekä liikennepolttoainekäyttöä.

Lare-lajitteluareenan koetoimintajakso päättyi marraskuussa. Koetoiminnan aikana teh-tiin teknis-taloudellinen selvitys, jota hyödynnettiin palveluntuottajan kilpailutuksessa. Kilpailutuksen voittaneen Kempeleen Siirtokuljetus Oy:n kanssa solmittiin kolmevuoti-nen sopimus.

Jätekeskuksen käyttöiästä tehtiin selvitys, jossa vertailtiin nykyisen ja laajennetun asemakaavan riittävyyttä eri jätemäärillä. Lisäksi käynnistettiin selvitystyö uuden seudullisen jätekeskuksen sijainnista Ruskon jätekeskuksen tultua elinkaarensa päähän. Ruskon jätekeskuksen asemakaavan laajentamishanke, jolla tavoitellaan jätteen läjityk-seen 27 hehtaarin lisäaluetta pohjois- ja itäpuolelta, hyväksyttiin kaupunginvaltuustos-sa helmikuussa 2014.

Oulun Jätehuolto osallistui Hiukkavaaran kaupunginosan yhdyskuntasuunnitteluun jätteenkeräysjärjestelmän osalta. Omakotitaloalueelle suunnitellaan kimppakeräysjär-jestelmää.

Ekokem-Palvelu Oy:n kanssa aloitettiin sopimusneuvottelut Laanilan ekovoimalai-toksen kuonan käytöstä neitseellisten rakennusaineiden sijaan Ruskon jätekeskuksen loppusijoitusalueen pohja- ja pintarakenteissa.

Energian säästämiseksi Oivapisteellä sekä osassa jätekeskuksen kiinteistöistä otettiin sisä- ja ulkovalaistuksessa käyttöön led-valaistus. Oivapisteellä myös uusittiin osa asfaltoinnista.

ELY-keskus myönsi luvan hyödyntää lajitteluareenan jätteenkäsittelytoiminnassa syntyvää epäorgaanista hienoainesta Ruskon jätekeskuksen vanhan rakennusjätteen loppusijoitusalueen maisemoinnissa, vanhan ja uuden rakennusjätealueen välitäytön pohjarakenteessa ja aktiivisessa käytössä olevalle loppusijoitusalueelle sijoitettavan jätteen päivittäisessä peitossa.

14

Yhdyskuntajätteen käsittely

Edellisvuoteen verrattuna Oulun Jätehuollon vastaanottama kokonaisjätemää-rä laski 17 prosenttia ollen 173 706 tonnia, joka jaotellaan syntytavan mukaan yhdyskuntajätteisiin, maa-aineksiin, tuotantotoiminnan jätteisiin ja rakennus-jätteisiin.

Vuonna 2013 Ruskon jätekeskuksessa käsiteltiin yhteensä 118 150 tonnia (-4,5 %) yhdyskuntajätettä. Käsitelty jätemäärä sisältää myös suoraan Laani-lan ekovoimalaitokseen toimitetun polttokelpoisen jätteen.

Valtakunnallisena tavoitteena on kierrättää yhdyskuntajätteestä puolet materiaalina, hyödyntää kolmasosa energiana ja viidesosa voidaan sijoittaa kaatopaikalle.

Vuonna 2013 Oulun Jätehuollon käsittelemästä yhdyskuntajätteestä 70 prosenttia hyödynnettiin energiana ja 18 prosenttia kierrätettiin materiaalina. Turvalliseen loppusijoitukseen päätyi kolme prosenttia käsitellystä yhdys-kuntajätteestä. Laanilan ekovoimalaitoksen valmistumista edeltävinä vuosina 2011–2012 paalattua yhdyskuntajätettä hyödynnettiin energiana aina kun mahdollista. Vuoteen 2012 verrattuna yhdyskuntajätteen energiahyödyntämi-nen kasvoi 22 prosenttia.

Muu hyödyntäminen (yht. +12 %) sisältää maa- ja kiviaineiden korvaamisen jätemateriaaleilla. Lasimurskeella korvattiin kivisora Ruskon penkka- ja tiera-kenteissa. Muuhun hyödyntämiseen sisältyy myös kotitalouksien vaarallisen jätteen ja öljyjätteen hyödyntäminen energiana, sekä renkaiden, sähkölaittei-den ja paristojen hyödyntäminen. Renkaat toimitettiin Suomen rengaskierrä-tyksen paikalliselle yhteistyökumppanille Kuusakoski Oy:lle hyödynnettäväksi eri tavoin.

Yhdyskuntajätteen materiaalikierrätys kasvoi 16 prosenttia verrattuna edelli-seen vuoteen. Metalli ohjattiin kierrätykseen Kuusakosken kautta. Kartongin,

Yhdyskuntajäte

Vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja

muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien sako- ja

umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-,

palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Oulun Jätehuolto

ei vastaanota jätevesilietteitä.

67 700 / 55%

27 900 / 22%

9 750 / 8%

18 400 / 15%

2012

15

Yhdyskuntajätteen (t) käsittely

Materiaali-kierrätys

Muu hyödyntäminen

Kaatopaikka-sijoitus

Energiana hyödyntäminen (sis. paalivaraston)

Vaaralliset jätteet (t) 2007–2013

2007

0

200

400

600

1000

800

1200

1600

1400

1800

2008 2009 2010 2011 2012 2013

Öljynerotuskaivojen jäte

Pilssivesi

Kiinteät öljyiset jätteet

Kemikaalit

Jäähdytin- ja jarrunesteet

Torjunta-aineet

Maalit, liimat, liuottimet

Hapot ja emäkset

Paristot

Lääkkeet

Akut

Öljyvesiseos

Öljysäiliöiden puhdistusjäte

Vuonna 2013 sekä kotitalouk silta että yrityksiltä tullut pakkauslasijäte on tilastoitu yhdys-kuntajätteeseen. Tässä toimintakertomuksessa on käytetty samaa tilastointitapaa vuoden 2012 osalta. Aikaisemmin julkaistuissa vuotta 2012 koskevissa yhdyskuntajätteen materi-aalikierrätysprosenteissa yritysten pakkauslasijätettä ei ole laskettu yhdyskuntajätteeseen, mikä selittää eron vertailtaessa eri ajankohtina julkaistuja vuotta 2012 koskevia yhdyskun-tajätteen kierrätysprosentteja.

82 400 / 70%

10 950 / 9%3 400 / 3%

21 400 / 18%

2013pahvin ja paperin kierrätyksestä huolehti Paperinkeräys Oy. Haravointijätteet hyödynnettiin seosaineena jäte-keskuksen biojätteen ja pilaantuneiden maiden kompos-toinnissa. Kompostoitunut aines hyödynnettiin loppu-sijoitusalueen verhoilussa. Kompostointilaitoskäsittelyn läpikäynyt biojäte kierrätettiin maanparannusaineena. Risu- ja oksajätteet hyödynnettiin haketuksen jälkeen kompostoinnin seosaineena ja energiantuotannossa. Lisäksi kodintekstiilejä saatiin uudelleen käyttöön 372 tonnia UFF:n ekopisteille sijoitettujen 37 vaatekeräyskon-tin ansiosta. Tekstiilikeräys ei sisälly Oulun Jätehuollon materiaalina kierrätettävien jätteiden tilastoon.

Kaatopaikalle loppusijoitettava yhdyskuntajäte (-88 %) sisältää palamatonta ja kierrätykseen kelpaamatonta jätettä, kuten kipsilevyä ja mineraalivillaa.

Sähkölaitteita otettiin vastaan 1 903 tonnia (+6 %). Ne toimitettiin edelleen käsiteltä väksi tuottajayhteisöille: Elker Oy, ERP Finland ry ja SER-Tuottajayhteisö ry. Monet kaupat varautuivat ennakkoon helmikuussa 2014 voimaan astuvaan direktiiviin sähkölaitteiden kierrätyk-sestä. Oulun Jätehuollon sähkölaitekeräyspalvelua alu-eellisilla jäteasemilla ja Ruskon jätekeskuksessa jatkettiin normaalisti.

Vaarallista jätettä tilastoitiin vastaanotetuksi kaikkiaan 1 464 tonnia (-12 %). Vaarallinen jätemateriaali lajiteltiin ja pakattiin omalla laitoksella, minkä jälkeen se toimitet-tiin Ekokem Oy:n Riihimäen yksikköön hävitettäväksi polttamalla tai neutralisoimalla tai loppusijoitettavaksi vaarallisen jätteen kaatopaikalle.

16

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2013 vertailutietoa ei esitetä kuntaliitoksen vuoksi LIIKEVAIHTO 0,00 13 169 141,31 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 2 326,13Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 185 103,51 Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 0,00 -331 507,27

Palvelujen ostot 0,00 -8 736 625,35Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 0,00 -1 098 950,09Henkilösivukulut

Eläkekulut 0,00 -146 003,69Muut henkilösivukulut 0,00 -62 306,38

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 -1 568 638,78 Liiketoiminnan muut kulut 0,00 -584 083,35 LIIKEYLIJÄÄMÄ 0,00 828 456,04 Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0,00 43 645,16Muut rahoitustuotot 0,00 3 192,09Korvaus peruspääomasta 0,00 -274 663,00Muut rahoituskulut 0,00 -4 312,82

Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 0,00 596 317,47

Ylijäämä ennen varauksia 0,00 596 317,47

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 0,00 604 225,47Vapaaeht.var. vähennys (+) 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 0,00 1 200 542,94

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,1Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 8,1Voitto, % 4,5

LIITETIETOJA

LIIKETOIMINNAN TUOTOT Jätemaksutuotot 11 847 496,00 Biokaasulaitoksen tulot 778 096,80Hyötyjätetuotot 413 487,82 TY-tulot 130 060,69 Liiketoiminnan muut tuotot 1 073,58 Tuet ja avustukset kunnalta 185 103,51 Mikroturbiinilaitoksen tuotot 1 252,55 Jätevero 141 997,20

TULOSLASKELMA Lakisääteinen Markkinaehtoinen YHTEENSÄ toiminta toiminta

Käsittely ym. maksut ja tulot 11 983 915,50 1 372 655,45 13 356 570,95

TULOT YHTEENSÄ 11 983 915,50 1 372 655,45 13 356 570,95

Toiminnan kustannukset -10 180 888,58 -778 587,55 -10 959 476,13Poistot -865 300,51 -99 112,80 -964 413,31Korkotuotot- ja kulut -208 281,68 -23 856,89 -232 138,57

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ -11 254 470,76 -901 557,25 -12 156 028,01

TILIKAUDEN TULOS 729 444,73 471 098,21 1 200 542,94

ERITTELY MARKKINAEHTOISEN JA KUNNAN VASTUULLA OLEVAN JÄTTEEN OSALTA

Käsittely ym. maksujen ja tulojen jakoperusteena on käytetty sisään tulevia jätemääriä, jotka tallen-netaan punnituksen yhteydessä vaakasovellukseen. Alkuperätiedot on tallennettu vaakasovelluksen tuotetietoihin. Siten tulot voidaan ryhmitellä markkinaehtoiseen ja lakisääteiseen toimintaan.

Toiminnan kustannukset on mahdollisimman pitkälti kohdistettu suoraan joko lakisääteiseen tai markkinaehtoiseen toimintaan. Hallinnon kustannukset on vyörytetty kohdekustannuspaikoille, jonka jälkeen kustannukset on jaettu toimintoihin jätemääriin perustuvien tulojen suhteessa kustan-nuspaikkakohtaisesti. Poistot ja korkotuotot ja -kulut on jaettu sisään tulevien jätemäärien mukaan vuositasolla.

TULOT

Lakisääteinen toiminta 89,72 %

Markkinaehtoinen toiminta 10,28 %

TULOS

Lakisääteinen toiminta 60,76 %

Markkinaehtoinen toiminta 39,24 %

17

RAHOITUSLASKELMA 31.12.2012 31.12.2013 vertailutietoa ei esitetä kuntaliitoksen vuoksi

TOIMINNAN RAHAVIRTA

Liikeylijäämä (-alijäämä) 0,00 828 456,04 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 1 568 638,78 Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 -232 138,57 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 500 000,00

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investointimenot 0,00 -155 981,82

TOIMINNAN JA INVESTOINTIENRAHAVIRTA 0,00 2 508 974,43

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Muut oman pääoman muutokset 0,00 -527 026,24 Ylijäämän palautus kunnalle 0,00 -700 000,00Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta 0,00 20 794,17 Saamisten muutokset muilta 0,00 -145 301,76Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 248 380,09Korottomien velkojen muutos muilta 0,00 -260 365,83

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0,00 -1 363 519,57 RAHAVAROJEN MUUTOS 0,00 1 145 454,86 Rahavarat 31.12. 0,00 10 226 686,81 Rahavarat 01.01. 0,00 9 081 231,96

RAHAVAROJEN MUUTOS 0,00 1 145 454,85

Rahavarat sisältävät yhdystilien positiiviset saldot, jotka taseessa sisältyvät saamisiin peruskunnalta.

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 1 388,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 1 388,0 Kassavarat 10 226 686,81Kassastamaksut/vuosi 10 731 319,23Kassan riittävyys, pv 348Quick ratio 9,4Current ratio 9,4Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € 6 686 123,95

TASE 31.12.2013 1.1.2013 VASTAAVAA Pysyvät Vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 6 577,00 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 211 489,12 420 994,64 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 662 010,35 7 747 646,87 Koneet ja kalusto 82 584,30 158 490,99Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 174 974,55 210 005,78 Sijoitukset Muut saamiset 15 178,71 15 178,71

Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 363 590,12 1 351 462,25 Saamiset kunnalta 10 405 367,72 9 280 707,03 Muut saamiset 0,00 281,73Siirtosaamiset 12 619,39 12 479,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ 18 927 814,26 19 203 824,79

VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma 2 018 255,11 2 018 255,11 Muut omat rahastot 1 208 032,50 1 735 058,74 Edellisten tilikausien ylijäämä 3 861 899,77 4 561 899,77 Tilikauden ylijäämä 1 200 542,94 0,00 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero 2 589 471,78 3 193 697,25

Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 6 520 553,74 6 020 553,74 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat kunnalta 270 603,30 270 603,30 Lyhytaikainen Ostovelat 569 365,26 532 740,19Korottomat velat kunnalta 178 680,91 427 061,00Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 327 689,48 279 627,63 Siirtovelat 182 719,47 164 328,06 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 18 927 814,26 19 203 824,79

TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 57,5Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,7Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 5 062Lainakanta 31.12., 1000 € 449Lainasaamiset 31.12., 1000 € 0

2012

18

Toimintapolitiikka

Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, jonka tehtävä-nä on huolehtia toimialueellaan kunnan vastuulla olevan jätteen käsittelystä ja jäteneuvonnasta sekä edistää jätteen synnyn eh-käisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Toimimme kuntalaisten edun huomioon ottaen vastuullisesti, laadukkaasti sekä tuloksellisesti. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa lainsäädän-töä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme lainsäädännön kehitystä. Asetamme toiminnallemme päämääriä ja tavoitteita ja arvioimme niiden toteutumista. Oulun Jätehuollon johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnan ja päätök-senteon perustana olevaa toimintapolitiikkaa; siten takaamme toimintamme jatkuvan parantamisen.

YmpäristöSeuraamme toimintamme ympäristövaikutuksia ja ehkäisem-me ja vähennämme haitallisia vaikutuksia. Käytämme toimin-nassamme korkeatasoista teknologiaa, ja siten minimoimme materiaalin- ja energiankulutuksen. Käytämme luonnonvaroja harkiten. Jäteneuvonnan avulla pyrimme vaikuttamaan myös alueen kuntalaisten ympäristöasenteisiin.

Toimivan ja turvallisen työympäristön kehittäminenTunnistamme ja arvioimme säännöllisesti toimintamme ja työympäristömme riskit. Riskienarvioinnin perusteella laadimme hallintatoimenpiteitä, joiden avulla pyrimme takaamaan kaikille työntekijöille turvallisen ja terveellisen työympäristön. Olemme sitoutuneet ehkäisemään ennalta tapaturmia sekä muita työn aiheuttamia haittoja terveydelle ja kehittämään jatkuvasti työ-hyvinvoinnin tasoa Oulun Jätehuollossa.

Asiakkaat ja sidosryhmätTuotamme asiakkaillemme ja yhteistyökunnillemme kilpailu-kykyiset, kattavat ja helposti saavutettavat palvelut. Olemme luotettava, joustava, kehittyvä ja pitkäaikainen kumppani, joka ottaa huomioon sekä asiakkaiden että sidosryhmien tarpeet pyrkien parantamaan yhteistyön laatua ja määrää. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa asetamme yhteisiä ympäristö-, laatu- ja turvallisuusvaateita. Toimintamme on aktiivista, avointa ja asiakaslähtöistä. Tiedotamme jatkuvasti toiminnastamme sekä kehitämme yhteistyökumppaneidemme kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta, neuvontaa ja valistusta.

Pudasjärvi

Ii

Oulu

MuhosKempele

Hailuoto

UtajärviLiminka

Lumijoki

Raahe

Tyrnävä

Simo

19Vuoden 2013 tapahtumia

31.3. Oulunsalon vaarallisen jätteen keräyspisteen lakkautus16.4. Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti säilyttää sopi-

musperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän2.5. Suomen kuntatekniikan yhdistys (SKTY) antoi kunniamaininnan

lajitteluareena Laren viherkatolle arvioidessaan kuntatekniikan saavutuksia

11.6. Lajitteluareena Laren vihkiäiset12.6. VamBio Oy (yritys muutti myöhemmin nimensä Biotehdas Oy:ksi)

valitaan mädätyslaitoksen toimittajaksi30.6. Yli-Iin ja Ylikiimingin jäteasemat lopettavat toimintansa18.7. Vaarallisen jätteen tilausperusteinen mobiilikeräys alkaa15.8. Puhtaiden maa-ainesten vastaanotto siirtyy jätekeskuksesta

Oulun kaupungin ympäristö- ja yhdyskuntapalveluille30.9. Ekopisteiden roskaamisen vastainen Älä ole käki -kampanja käyn-

nistyy16.10. Työ-,terveys-jaturvallisuussertifiointiauditointisuoritetaan2.12. Kempeleen Siirtokuljetus Oy aloittaa Laren urakoitsijana15.12. Ruskotunturin koko perheen laskettelukeskus avataan31.12. Haukiputaan vaarallisen jätteen keräyspiste suljetaan

HenkilöstöOulun Jätehuollon henkilökunta on osaavaa, motivoitunutta ja yhteis-työkykyistä. Huolehdimme henkilökuntamme kouluttautumisesta ja ammattitaidon ylläpidosta. Henkilökuntamme tietää työnsä vaikutuk-set ympäristöön, työterveyteen ja työturvallisuuteen sekä toimintam-me ja palveluidemme laatuun.

Oulun Jätehuollon toimintapolitiikka on laitoksen toimintasuunnitel-man mukainen. Se noudattaa myös Oulun kaupungin strategiaa 2020 ja ympäristöpolitiikkaa.

Liikelaitosten johtokunta on hyväksynyt tämän toimintapolitiikan koko-uksessaan 18.10.2013.

Postiosoite PL 67, 90015 OULUN KAUPUNKIToimisto Ruskonniityntie 10, 90620 OULUPuhelin (08) 5584 3952Faksi (08) 5584 3999Sähköposti etunimi.sukunimi@oulunjatehuolto.fiInternet www.oulunjatehuolto.fi

Ruskon jätekeskus | Ruskonniityntie 10, 90620 OULU

Lajitteluliiga hoitaa hommat Ruskossa,

mutta kylillä apua tarvitaan edelleen!

Poimitko aina eteesi tulevat roskat maasta

tai teet kenties parannusehdotuksia

työpaikkasi tai koulusi jätehuoltoon?

Saatat olla Lajitteluliigan Kenttäagentti!

Soluttaudu Lajitteluliigaan ja vie

eteenpäin jätteiden lajittelun

tärkeää viestiä arjessasi!