SIJOITUS HYVINVOINTIIN

PÄÄ PENSAASSA EUROOPASSA

Itsestä huolehtiminen on rahakas bisnes

Vesa Puttosen mielestä fi nanssikriisin syvyyttä ei ole myönnetty

VAIHTOEHTOJA IRTISANOMISILLE?Tervehdyttämispalvelut voi auttaa pysymään pinnalla

AVIISORI 01.2009 2

JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy,

PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 Helsinki,

Puh. (09) 22 800, www.pwc.com/fi,

osoitteenmuutokset aviisori@dmd.fi

PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko

TOIMITUSNEUVOSTO Nina Kinnunen,

Juha Laitinen , Janne Rajalahti, Harri Valkonen

TOIMITUS Sanoma Magazines Finland,

Yritysjulkaisut, toimituspäällikkö Kimmo Holappa,

graafinen suunnittelija Pia Hytönen, johtaja Marko Haikonen

PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa, Porvoo, ISSN 0789-5038

KANSIKUVA Vesa Puttonen, kuvaaja Mikko Hannula

kannen tuoli, Vepsäläinen

PwC:n perinteinen toimitusjohtajatutkimus (CEO Survey) paljasti reilu vuosi sitten, että yritys joh-tajien luottamus talouskehitykseen laski ensim-

mäistä kertaa puoleen vuosikymmeneen. Kukaan ei kuitenkaan edes kuvitellut, että pankkien alaskirjaukset ja valtioiden toimet saavat sellaiset mittasuhteet, jotka ovat nyt totisinta totta. Tämänvuotisessa CEO Surveys-sä luottamus laski huomattavasti entisestään kaikilla markkinoilla ja kaikilla toimialoilla.

Suomessakin on rakennettu elvytysratkai-suja, joilla negatiivinen kehitys voitaisiin pysäyttää ja talous kääntää jälleen kasvu-

uralle. Lamansietokykyä pi-täisi Suomelta löytyä:

valtion velkataak-ka on pienempi

kuin useim-missa muissa EU-mais-sa, ja yritysten oma-varaisuusasteet ovat selvästi korkeammat kuin 1990-luvun lamassa.

Yritysten oman pääoman – eli varojen ja velkojen ero-tuksen – suuruus on helpos ti näennäinen, jos arvok-kaat koneet ja laitteet seisovat tyhjänpanttina, jolloin tulonodotukset investoinneista heikentyvät. Päämies-ten kysynnän supistuessa voimakkaasti usean yrityksen kassavirta alkaa kääntyä negatiiviseksi omista sopeut-tamistoimista huolimatta. Yritysten akuutti ongelma onkin saada rahoitusta vaikean ajan yli.

Suomessa valtion erityisrahoitusyhtiön Finnveran rooli tässä siltarahoituksessa on merkittävä. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä korostaa, että pitkällä aika-välillä kannattamattomia yrityksiä ei rahoiteta. Helsingin kauppakorkea koulun professori Vesa Puttonen muistuttaa, että rahoittajien on vaikea päättää, mitkä ovat elinkelpoisia yrityksiä ja mitkä pitäisi

päästää konkurssiin. Kaikki rahoittajat tarvitsevat koke-neita asiantuntijoita, kun yritysten tulevaisuuden näky-miä arvioidaan. Valitettavaa on, että kiire painaa päälle, kun yritysten likviditeetti on tiukoilla ja velkojat perivät saataviaan. Ja samalla lamassa tarvitaan kärsivällisyyt-tä. Heikkilän ja Puttosen ajatuksia voit lukea ulkoasul-taan uudistuneen lehtemme sivuilta 4–7.

Aurinkoisia kevättalven päiviä!

Kiire ja

kärsivällisyys

kohtaavat

taantumassa.

SILTA HUOMISEEN

PÄÄKIRJOITUSP

ÄÄ

KIR

JOIT

US

Johan Kronberg

22

16

14

TÄSSÄL

EH

DE

SSÄ4 EUROOPPA HERÄÄ HITAASTI Kauppakorkean Vesa Puttonen ja Finnveran Pauli Heikkilä pohtivat finanssikriisin problematiikkaa.

8 LISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄ Uusi hallinnointikoodi lisää listayhtiöiden läpinäkyvyyttä sijoittajien suuntaan.

9 TUTKAIN Nettisukupolvi arvostaa mahdollisuuksia kehittyä.

10 TERVEHDYTTÄMISPALVELUT Yritys voi tarvita oman kunto-ohjaajan.

13 ALANSA HUIPPU Minna Parikka ja kengät.

14 IT-KULUT KURIIN DNA onnistui löytämään mittavat säästökohteet.

16 RUOTSALAINEN LAMA Miltä lahdentakainen taantuma näyttää sinivalkoisin silmin?

20 LAADULLA PALKINNOLLE Kekseliäisyys kukoistaa Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisessä palvelussa.

22 HYVINVOINTIALA Hemmotteluhoidotkin ovat miehekästä hommaa.

25 MISSASITKO TÄMÄN? HR-seminaarissa etsittiin lamalääkkeitä.

26 UUSINTA UUTTA Globaali toimitusjohtajatutkimus maalasi mustia näkymiä. Kurkkaa myös muut uutiset!

AVIISORI 01•2009 4

Eurooppa herännyt hitaasti todellisuuteenFinanssimarkkinoita vaivaava epäluottamus

syvenee, ja rahoittajien on yhä vaikeampi päättää,

mitkä yritykset kelpaavat niiden asiakkaiksi.

TEKSTI: JORMA LEPPÄNEN KUVAT: MIKKO HANNULA

Vesa Puttonen

AVIISORI 01•2009 5

Euroopassa toimivat kansain-väliset pankit ovat haluttomia paljastamaan epävarmojen saataviensa määrää, eikä aihe

ole kuluneena talvena ollut EU-maiden johtajienkaan agendalla. Poliittisen rohkeuden puuttuessa epävarmuuden on annet tu kasvaa.

Helsingin kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen toteaa, että finanssikrii-sin syvyyden tunnustaminen on euroop-palaisille vaikeaa, koska täällä pidettiin pitkään yllä harhaa terveellä pohjalla ole-vista rahoitusmarkkinoistamme.

”Vielä viime syksynä Euroopassa ajatel-tiin, että rahoituskriisi oli lähinnä Yhdys-valtain ongelma. Nyt kuitenkin huoma-taan, että eurooppalaiset pankit kärsivät kriisistä suoraan niiden velvoitteiden ja saamisten kautta, mitä niillä Yhdysvaltain

markkinoilla on. Tiedämme myös, että eurooppalaiset pankit ovat myöntäneet asunnon ostajille samankaltaisia luottoja kuin mitä parjaamamme subprime-lainat ovat”, Puttonen sanoo.

ENNENKUULUMATTOMAT EROT

Euroalueen sisällä finanssikriisi on aiheut-tanut mielenkiintoisen tilanteen. Eri valti-oiden obligaatioiden riskipreemiot vaihte-levat suuresti, vaikka niiden periaatteessa pitäisi olla samalla tasolla.

”Maastrichtin kriteerin mukaan val tiolla ei saa olla enempää velkaa kuin 60 pro-senttia bruttokansantuotteesta. Tämän mu kaan moni valtio tipahtaisi jo pois euroalueel ta. Niiden velka kasvaa entises-tään, kun ne tukevat pankkejaan. Sijoit-tajat huolestuvat siitä, pystyvätkö valtiot maksamaan velkansa, ja korottavat riskipreemioita.”

”On ennenkuulumatonta, että euroalueen sisällä, missä on yhteinen valuutta ja yhteiset korot, Kreikan ja Irlannin valtioi-den obligaatioiden riskipreemio suhtees-sa Saksaan tai Suomeen on kaksi prosent-tiyksikköä. Riskejä realisoituu koko ajan lisää. Finanssikriisin laajentuessa reaali-talouteen mekin velkaannumme, ja sijoit-tajat alkavat pian epäillä, pystyykö Suo-mikaan hoitamaan kaikki velvoitteensa ajallaan”, Puttonen varoittaa.

Suomen hallitus perusteli pikaista päätös-tään eläkeiän nostamiseksi juuri lainan hinnalla. Finanssikriisin vakavuus ilmenee Puttosen mukaan tällaisina yli yön tehtyi-nä päätöksinä kaikkialla Euroopassa.

”Nyt eletään tulipalojen sammuttamis-vaihetta. Joudutaan tekemään kovassa paineessa suuria päätöksiä, kuten pank-kien kansallistamisia. Näin saadaan sys-

Pauli Heikkilä

»

6 AVIISORI 01•2009

teemi pysymään koossa. Myöhemmin on aika katsoa, millaiset pitkän aikavälin seura ukset päätöksillä on. Sivumennen sanottuna selvää on, että kansalliset pan-kit eivät sovi samalle kentälle markkina-ehtoisten pankkien kanssa.”

LAITURIN PÄÄSSÄ ÄKKISYVÄÄ

Valtiot pystyvät väliintuloillaan tukemaan yrityksiä rahoittavan finanssisektorin toi-mintaa, mutta uutta kysyntää yksityiselle sektorille ne eivät kykene luomaan. Kun maailmantalous supistuu, konkurssit ovat välttämättömiä. Joissain tapauksissa ne ovat Puttosen mukaan jopa tervetulleita.

”Finanssikriisin piikkiin pistetään sellai-siakin asioita, joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa. Jos Ameri-kan autoteollisuus notkahtaa, tai vuosi-kausia tappiolla olleiden lentoyhtiöiden rahat nyt oikeasti loppuvat, se on taval-laan hyvä asia. Niiden liiketoiminta olisi pitänyt lopettaa jo ennen finanssikriisiä. Se, että valtion rahaa lähetetään tällaisiin yrityksiin, on väärää tekohengitystä.”

”Jos yritys on terveellä pohjalla muuten, on vaikea tietää, pitäisikö sitä yrittää rahoittaa talouskriisin yli. Tätä taikinaa-han on paisutettu kymmenen vuotta, eikä tämä yhdessä vuodessa korjaan nu.

Rahoittajien on vaikea päättää, mitkä ovat elinkelpoisia yrityksiä, ja mitkä pitäi si päästää konkurssiin. Kriisin pitkittyessä siltarahoituksesta tulee helposti laiturirahoitusta.”

Talouskriisi on niin pankeille kuin yrityk-sillekin hyvä muistutus siitä, että riski-puskuriksi tarvitaan omaa pääomaa.

”Ilmeistä on, että omavaraisuusasteen vaatimukset kasvavat. Jatkossa pankki-toimintaa ei saa tehdä niin isolla velka-vivulla kuin mihin olemme tottuneet. Vakavaraisuussäännöstöä on vuodes ta toiseen kehitetty siihen suuntaan, että pankkitoiminta sitoisi mahdollisimman vähän omaa pääomaa. Uskon kuitenkin, että pankkien osakkeenomistajat ja val-vova viranomainenkin jatkossa haluavat pankeille lisää riskipuskuria”, Puttonen ennustaa.

”Sama koskee yrityksiäkin. Vaikka ne muuten olisivat elinkelpoisia, ne kuole-vat kriisitilanteessa, jos niiden tase on pantu kuilun partaalle. Nokia on käytän-nössä nettovelaton yritys, mikä on rahoitusteorian mukaan järjetöntä. Mutta tällaisena aikana nähdään, että kun taseongelmat eivät vie johdon kaik-kea aikaa, yritys voi keskittyä investoin-

teihin. Riskit realisoituvat aina joskus. Yritysten on tehottomuuden lisääntymi-sestä huolimatta nostettava omavarai-suusastetta ylemmäs.”

Suomalaiset pankit ovat vakavaraisuu-tensa ansiosta kantaneet vastuuta yritys-rahoitustilanteesta huomattavasti parem-min kuin euroalueen pankit keskimäärin. Puttonen huomauttaa, että monet eurooppalaiset pankit ovat pahemmin velkaantuneita kuin yhdysvaltalaiset pankit, joiden taseita vielä puoli vuotta sitten kauhistelimme.

LUVASSA RUMA VUOSI

Suomen valtion erityisrahoitusyhtiö Finn-vera tarjoaa yrityksille vastikkeellisia lai-noja, takauksia ja vientitakuutuotteita. Yhtiön tehtävä on markkinapuutteen kor-jaaminen.

”Kansainvälisen taantuman takia Finn-veran viennin rahoituksen kysyntä on viime kuukausina ollut ennätykselli sen korkea. Kotimaassa pyrimme auttamaanelinkelpoisia yrityksiä lainaamalla niillekäyttöpääomaa, jonka turvin ne voivat sopeuttaa toimintansa sellaiseksi, että ne selviytyvät vaikeimman ajan yli”, Finn-veran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo.

AVIISORI 01•2009 7

Suhdannekäänne alkaa näkyä Finnveran asiakaskunnassa toden teolla vasta muu-taman kuukauden kuluttua.

”Vielä helmikuussa vauhtipyörä viime vuodelta pyöri monella yrityksellä aika hyvin – tai on pyörinyt ainakin viime vuoden viimeiselle puoliskolle saakka. Monien yritysten tilinpäätökset näyttävät vielä varsin hyviltä. Mutta kuluva vuosi tulee varmasti näyttämään huomat ta vasti rumemmalta kuin viime vuosi”, Heikkilä sanoo.

Suhdannekäänne on koskettanut eri toi-mialoja eri tavalla. Metsäteollisuus oli vai-keuksissa jo ennen finanssikriisin aiheut-tamaa taantumaa.

”Kun taantuma tuli, toiminta rakennus-alalla pysähtyi kuin seinään. Juuri nyt tilanne on se, että suomalaiset huippu-vientiyritykset ovat kautta linjan ker-toneet viennin ja tilausten määrän pu-donneen dramaattisesti viime vuoden loppupuolella. Monilla niistä on kuitenkin tilauskirjat pitkälle täynnä, eli osa menee täydellä vauhdilla vielä kevääseen, osa syksyyn, osalla voi olla jopa ensi vuoteen saakka toimitettavaa. Mutta uusia tilauk-sia on tullut selvästi vähemmän kuin aikaisemmin.”

VOIKO AIKAA OSTAA?Vientiteollisuuden ongelmat alkavat vähitellen heijastua kotimaan PK-sekto-ril le. Heikkilä toteaa, että taantuma kiu-saa kuluvana vuonna erityisen pahasti metal li- ja konepajateollisuuden alihan-kintaketjua.

”Taantuma iskee vääjäämättä alihankki-joihin. Kaikkien pahin tilanne on silloin, kun yritys on hyvin riippuvainen yhdestä päämiehestä, jolta tilaukset rajusti vähenevät. Yrityksen liikevaihto voi pudota puoleen tai alemmaksi yhtäkkiä. Ensimmäisiä tällaisia tilanteita on jo nähty”, Heikkilä sanoo.

Finnveran tarjoama siltarahoitus voi aut-taa elinkelpoisia PK-yrityksiä pahimman yli. Heikkilä kuitenkin toteaa Puttosen tavoin, että ajan ostaminen ei nykyises-sä tilanteessa riitä. Kukaan ei edes tiedä, kuinka paljon aikaa pitäisi ostaa.

”Yritykset eivät voi vain jäädä odottele-maan parempia aikoja. Maailman talo usei pysähdy, mutta se supistuu. Tämä tarkoittaa kilpailun rajua kiristymistä. Nosteessa yrityksillämme oli jopa vai -ke uksia toimittaa tavaraa, ja markki-noille mahtui myös yrityksiä, jotka eivät niillä eväillä ole jatkossa välttämättä

kovin kilpailukykyisiä. Niiden kohtalo voi olla synkkä.”

Heikkilä muistuttaa, että nyt täytyisi kai-kin voimin keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen: ”Näyttää myös siltä, että monet suomalaiset yritykset noususuh-danteessa ovat jääneet turhan pienik-si. Niiden on ehkä liittouduttava jonkun kanssa, ostettava tai tultava ostetuksi, jotta koko kasvaa. Niiden on sopeutet-tava toimintaa kysyntään ja mietittävä, mitkä tuotteet ja palvelut niillä tulevai-suudessa on ja mikä niiden asiakaskunta jatkossa on.”

Hän korostaa, että Finnvera ei lähde rahoittamaan yrityksiä, joiden toiminnan se arvioi pitkälläkin aikavälillä kannatta-mattomaksi.

”Valtion yhtiönä otamme selvästi enemmän riskiä kuin pankit, ja lähdemme mukaan monenlaisiin hankkeisiin. Tappiot on kuitenkin pidettävä tie tyissä rajoissa. Päätöksiä tehdessämme ajattelemme aina sekä rahoitusta hakevan yrityksen tarpeita että toisaalta sitä, että myös meidän rahoittajana on voitava uskoa yrityksen esittämän liiketoiminnan kannattavuuden edellytyksiin.”

Rahoitustarkastukset ja keskuspankit ovat tähän asti seu-ranneet sivusta finanssialan kehitystä. Uskon, että viran-omaiset tulevat jatkossa kuskin paikalle. Tämä tarkoit-

taisi sitä, että he osallistuisivat aktiivisesti esimerkiksi pankkien vakavaraisuussäännösten kehittämiseen”, Vesa Puttonen sanoo.

Sääntelyn tavoite on markkinoiden pitäminen toimivina ja te-hokkaina, eikä suinkaan luovuuden tukahduttaminen. Puttonen muistuttaa, että myös huonoon valoon joutuneet luottojohdan-naiset ovat sinänsä hyviä, markkinoiden tehokkuutta lisääviä tuotteita.

”Jos menemme taaksepäin protektionismin ja tiukan sääntelyn tielle, otamme askeleen taaksepäin taloudellisessa kehitykses-sä. Olennaista on, että ihmiset itse vaivautuvat opiskelemaan, mistä finanssialan innovaatioissa on kyse ja mihin he rahan-sa oikeastaan sijoittavat. Harva meistä esimerkiksi tietää, että

eläkeyhtiöidemme kautta olemme todennäköisesti – usean välivaiheen jälkeen – rahoittaneet myös Yhdysvaltain sub-prime-markkinaa.”

”Korostan, että ahneutta on vaikea reguloida. Eikä sitä pidäkään rajoittaa, koska ilman ahneita yrittäjiä ja sijoittajia meillä ei olisi taloudellista kehitystä. Mutta silloin kun ahneuteen liittyy talou-dellinen lukutaidottomuus ja pahimmassa tapauksessa myös laiskuus, ihmisten päätökset irtoavat taloudellisesta todellisuu-desta. Alamme uskoa ikuisesti nouseviin hintoihin kiinteistö-markkinoilla ja myöntää asuntolainaa ihmisille, joilla ei ole rahaa edes korkojen maksuun.”

”Tietyssä mielessä korjaus, joka markkinoilla nyt tapahtuu, on hyvästä. Ihmisten pitää ottaa järki käteen. Älä koskaan sijoita sellaiseen mitä et ymmärrä. Tämä on instituutioidenkin muis-tettava.”

”AHNEUTTA EI VOI REGULOIDA”

8 AVIISORI 01•2009

PwC tukee listayhtiöitä Corporate Governance -alueen kehityshankkeissa. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi hallitusten ja valiokuntien työjärjestyksien päivitykset, hallituksen arvioinnit sekä sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkas-tuksen kehittäminen ja järjestäminen.

Aikaisempaan, vuonna 2003 jul-kaistuun listayhtiöiden hallin-nointi- ja ohjausjärjestelmä-suositukseen verrattuna uutta on

koodin pohjautuminen entistä voimakkaam-min lainsäädäntöön ja muuhun sääntelyyn. Kaikista suosituksista ei näin ollen voi poi-keta edes perustelemalla, vaikka aikaisem-man koodin mukaisen Comply or Explain -periaatteen osalta se onnistuikin.

Osa koodin suosituksista liittyy operatiivisiin asioihin kuten yhtiökokouksen järjestämiseen, hallituksen tiedonsaantiin ja hallituksen toi-minnan arviointiin. Yhtiöt eivät ole sääntelyyn perustuen pakotettuja raportoimaan opera-tiivisista asioista. On kuitenkin hyvä muistaa, että hallinnointikoodin henki on läpinäky-vyys ja sijoittajaystävällisyys. Siksi kannattaa-kin pohtia toisivatko tiedot myös näistä asiois-ta sijoittajan näkökulmasta lisäarvoa.

Kokemuksemme mukaan suomalaisten lista-yhtiöiden suurimmat haasteet kohdistuvat niihin suosituksiin, joiden osalta koodia on uudistettu merkittävimmin. Kehittämis-alueina toistuvat yleisesti seuraaviin asioi-hin liittyvät seikat:• läpinäkyvyys koskien hallituksen valiokun-tia: esimerkiksi valiokuntien työjärjestyk-set ja niiden keskeinen sisältö (suositus 20) sekä valiokuntien jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin (suositus 21)• tarkastusvaliokunnan tehtävät (suositus 27)• sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäi-nen tarkastus (suositukset 45–47)• palkitsemista koskevat suositukset (suositukset 39–44)• suositukset molempien sukupuolten edus-

tuksesta hallituksessa (suositus 9). Suurilla listayhtiöillä tämä asia on useammin kun-nossa kuin pienemmillä.

HAASTAVA SISÄINEN VALVONTA

Haasteita yhtiöillä näyttää olevan erityisesti sisäisessä valvonnassa (suositus 45). On hyvä muistaa, että hallituksen näkökul-masta sisäistä valvontaa ei kannata rajoittaa taloudellisen raportointiprosessin sisäiseen valvontaan, vaan linkittää sen kehittämi-nen osaksi yhtiön muuta ohjaus- ja johtamis-järjestelmää. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden näkökulma tosin korostuu sekä tarkastusvaliokunnan tehtävissä että 2009 tilipäätöksen yhteydessä annetta vassa ”Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestel-mistä” (Corporate Governance Statement, suositus 51). Tätä aluetta voidaankin pitää minimivaatimuksena.

Monissa listayhtiöissä haasteena on erityi-sesti sisäisen valvonnan kokonaiskuva. Mi-ten se esimerkiksi järjestelmänä määrite-tään sekä mitkä ovat hallituksen, toimivan johdon, riskienhallinnan ja sisäisen tarkas-tuksen roolit osana sisäistä valvontaa?

Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan vastuulla onkin huolehtia siitä, että yhtiössä on määri-tetty sisäisen valvonnan periaatteet, ja että ne itse saavat tarpeeksi tietoa sisäisen valvonnan

järjestelmien toimivuudesta. Nykyisellään ul-koisille sidosryhmille näkyvä sisäisen valvon-nan kuvaus on useiden yhtiöiden osalta pinta-puolinen, eivätkä yhtiöt raportoi sitä, miten sisäinen valvonta on käytännössä järjestetty ja miten se toimii prosessitasolla. Kuitenkin juuri näistä asioista pitäisi olla läpinäkyvyys-mielessä sijoittajan kannalta lisäarvoa.

KEHITYSTYÖ AJOISSA KÄYNTIIN

1.9.2009 voimaan tuleva suositus 51 perus-tuu laissa vaadittujen tietojen esittämiseen. Se tulee velvoittamaan yhtiöitä kuvaamaan muiden hallinnointiin liittyvien asioiden lisäksi taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviä sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan järjestelmiään.

Listayhtiöissä valmistaudutaankin kuvauksen antamiseen kehittämällä erityisesti talous -ra portointiprosesseja sisäisten kontrollien osalta. Moni aikoo viedä ensimmäisen luon-noksen selvityksestä (Corporate Governance Statement) hallituksen tai tarkastusvaliokun-nan kommentoitavaksi kolmannen kvartaalin aikana, joten kehitystyö kannattaa aloittaa vii-meistään nyt.

Kirjoittaja KTT Mirel Leino vastaa PwC:n Governance, Risk & Compliance -alueen neuvontapalveluista. mirel.leino@fi.pwc.com

Vuoden alussa voimaan tullut

listayhtiöiden hallinnointikoodi

pyrkii yhtenäistämään

suomalaisten pörssiyritysten

toimintatapoja ja lisäämään

läpinäkyvyyttä sijoittajien

suuntaan.

UUSI HALLINNOINTIKOODI LISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄTEKSTI: MIREL LEINO KUVA: ISTOCPHOTO

9

Koulutus- ja kehittymismahdollisuudetovat ylivoimaisesti tärkein valintaperuste,kun vuoden 1980 jälkeen syntyneen ns. millenniaali -sukupolven edustajat valit-sevat itselleen työnantajan, kertoo Price-waterhouseCoopersin tutkimusraportti Managing tomorrow’s people: the world of work to 2020. Vastavalmistuneista työnhaki-joista 88 prosenttia valitsisi työnantajan, jonka yhteiskuntavastuuarvot vastaavat hei-dän omia arvojaan. 86 prosenttia ilmoitti jät-tävänsä työnantajan, jonka arvot eivät enää vastaa työntekijän omia.

”Tämä on nähtävissä suoraan käytännössä. Meille tulvii avoimia hakemuksia yhteiskun-tavastuupalveluiden osastolle, vaikka rekry-tointia ei ole meneillään”, kertoo PwC:n yhteiskuntavastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen.

AVIISORI 01•2009

Millenniaali-sukupolven edustajat odotta-vat työltä joustavuutta, ja ennen kaikkea he haluavat kansainvälistä työkokemusta. ”Työelämään siirtyvän sukupolven arvo-maailmanmuutos on haaste työnantajalle. Kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa, ja on löydettävä uusia toimintatapoja vas-tata sukupolven tarpeisiin”, sanoo Manager Elina Niemelä PwC:n neuvontapalve-luista.

Tutkimustulokset osoittivat myös, että nuo-ret eivät aiemmista arvioista poiketen ole-kaan hylkäämässä perinteisiä toimistotöitä. Vain 3 prosenttia vastaajista aikoo työsken-nellä kotoa tai muualta käsin. Tutkimusta varten haastateltiin yli 4 200 vasta valmis-tunutta nuorta 44 maasta. Millenniaali-sukupolvea kutsutaan myös Y-sukupolveksi ja nettisukupolveksi.

NETTISUKUPOLVI ARVOSTAA MAHDOLLISUUKSIA KEHITTYÄ

KU

VA

: IS

TO

CP

HO

TO

Kehittyvät taloudet kovilla, mutta kasvunäkymät jatkuvat

Lamasta huolimatta kehittyvien talouksien keskipitkän ajan ennusteet näyttävät yleisesti ottaen paljon paremmilta kuin kehittyneissä talouksissa. Vaikka kehittyvien talouksien kasvu hidastuu jyrkästi kuluvana vuonna, niiden osuus maailman bruttokansantuotteesta voi silti ohittaa kehittyneet taloudet jo vuonna 2014. Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin talousasiantuntijoiden laskelmista.

Tällä hetkellä kaikkien johtavien kehittyneiden talouksien ennustetaan kutistuvan vuonna 2009 ja toipuvan lähi vuosina vain vähitellen. Suurissa kehittyvissä talouksissa – erityisesti Kiinassa ja Intiassa – sen sijaan odotetaan vain hidastuvaa kasvua muttei varsinaista talouden kutistumista.

PwC ennustaa, että vuoteen 2014 mennessä kehittyvien talouk-sien osuus maailman BKT:stä ostovoimapariteetilla mitattuna voisi olla jo hieman yli puolet (50,5 %).

Listautumiset lähes jumissaKun jo edellinen neljännes oli ollut listautumismarkkinoilla heikko, vuoden 2008 viimeinen neljännes jäi suorastaan sur-keaksi. Listautumisantien määrä ja tuotto ovat nyt alimmillaan sitten vuoden 2003 ensimmäisen neljänneksen.

PricewaterhouseCoopersin tuoreimmasta Euroopan pörssien listau-tumisten määrää ja arvoa kartoittavasta IPO Watch Europe -selvityk-sestä käy ilmi, että uusien listautumisantien tuotot putosivat peräti 96 prosenttia: vuoden 2007 viimeisen neljänneksen 29 miljardista eurosta vain vähän yli miljardiin euroon vastaavalla ajanjaksolla 2008. Antien määrä väheni 73 prosenttia (233:sta 64:ään).

”Kaksi suurinta antia liittyivät energia- ja vakuutustoimialoihin, jotka kärsivät vähemmän kuluttajaluottamuksen heikkenemisestä”, sanoo PwC:n yritysjärjestelyistä vastaava johtaja ja partneri Harri Valkonen.

Valkosen mukaan on äärimmäisen vaikeaa ennustaa, milloin listautumisantimarkkinat avautuvat uudelleen, kun otetaan huomioon maailmaa ravistelevan talouskriisin laajuus ja syvyys.

TUTKAINT

UT

KA

IN

AVIISORI 01•2009 10

Onko irtisanomisille

vaihtoehtoja? YRITYS VOI TARVITA OMAN KUNTO-OHJAAJAN

AVIISORI 01•2009 11

Suhdanteiden nopea heikkeneminen on yllättänyt lähes kaikki yritykset. Siksi monet organisaatiot ovat kovi-en kasvuvuosien jälkeen vielä nou-

suasennossa, vaikka markkinat laskevat jo alaspäin. Ja osittain juuri siksi moni yritys on törmännyt nopeasti kasautuneisiin kan-nattavuusongelmiin. Huonoin ratkaisuyri-tys on kieltää ongelmat ja toivoa, että asiat hoituvat itsestään. Toisaalta ylireagoiva yri-tys voi leikata tarpeettoman paljon resursse-ja, joita tarvittaisiin noususuhdanteen käyn-nistyessä.

”Yrityksen kannattaisikin teettää kokonais-valtainen liiketoimintansa analyysi, jossa selvitetään monipuolisesti keinot kapasitee-tin sopeuttamiseksi vallitsevaan markki-naan, kustannusrakenteen keventämiseksi ja rahoitusrakenteen vahvistamiseksi. Muu-ten yritys saattaa esimerkiksi vain irtisanoa henkilöstöä tekemättä mitään muuta”, sa-noo partneri Harri Valkonen, joka vastaa PricewaterhouseCoopersin tervehdyttämis-palveluista.

PwC käyttää tervehdyttämispalveluista ter-miä BRS, Business Recovery Services. Käyt-töpääoman vapauttaminen, avaintoimintojen ulkopuolisten toimintojen myyminen ja ra-hoitusrakenteen uudelleenjärjestely ovat esi-merkkejä, joilla BRS-palvelut voivat auttaa ratkomaan yrityksen akuutteja ongelmia.

Tervehdyttämistalkoissa henkilöstöleikkauk-set ovat vain yksi, joskin usein välttämätön työkalu. Rapakuntoon ajautuneen yrityksen akuutit ongelmat voivat olla niin suuret, että kaikki huomio täytyy keskittää pikaratkai-suihin. Aina olisi kuitenkin tärkeä yrittää olla leikkaamatta huomista osaamista.

”Taantuman jälkeen tulee työvoimapula. Siksi ei pitäisi leikata juustohöylällä kaikes-ta, vaan huolehtia ydinosaamisen säilymi-sestä”, sanoo Valkonen.

Samoin yritysten kannattaisi varoa tuote-kehityksen ajamista alas. Suomi tarvitsee

laman jälkeen innovaatioita ja teknologista osaamista, eikä täällä voida koskaan kilpail la esimerkiksi Kiinan ja Intian kanssa pelkäs-tään työn hinnalla.

TARTU HÄRKÄÄ SARVISTA

Joskus yrityksen saneeraustarve voi johtua rahoituksen sopimusehdoista, jotka oikeut-tavat velkojat nostamaan korkoa tai jopa irtisanomaan luotot tietyissä tilanteissa. Yri-tyksen olisi kuitenkin järkevää käydä käsiksi ongelmiin ennen rahoittajan vaatimuksia eli heti, kun ensimmäisiä negatiivisia signaale-ja alkaa ilmaantua.

”Rahoittajien silmissä on ilman muuta eduksi, jos yrityksellä on tällaisessa tilan-teessa neuvonantaja tai ulkopuolisen asian-tuntijan tekemä liiketoiminnan tehostamis-suunnitelma tai selviytymissuunnitelma”, sanoo Valkonen.

MONIOSAAMISTA KUNTOKUURILLA

Yrityksen johto kantaa vastuun tervehdyttä-misestä, mutta johdon ei silti pidä tehdä kaik-kea itse. Tervehdyttäminen ja saneeraus vaa-tivat erilaista osaamista kuin liiketoiminnan kehittäminen. Ilman aiempaa saneerauskoke-musta johdon aika voi kulua helposti vääriin asioihin. Tervehdyttämiseen voi liittyä muun muassa tehtaan sulkemisia Suomen ulkopuo-lella. Tällöin pitää hallita henkilökunnan irti-sanomiset kyseisen maan lainsäädäntöä nou-dattaen, purkaa sopimussuhteita hallitusti tai siirtää niitä jäljelle jääville yksiköille sekä hoi-taa sidosryhmäsuhteet taitavasti. Jos nämä tehtävät vievät johdon ajan, saattavat asiakas-suhteet ja terve bisnes kärsiä.

Kun asiakas pyytää PwC:n mukaan terveh-dyttämistalkoisiin, saa hän tuekseen joko yksittäisen asiantuntijan tai suuremman tiimin tarpeen mukaan. Projektiin voidaan kutsua myös esimerkiksi työoikeusasioiden, arvonmäärityksen tai verokysymysten eri-tyisosaajia. Tervehdyttäminen alkaa ongel-mien tunnistamisella. ”Aluksi analysoidaan nykyinen liiketoimintamalli ja katsotaan, kantaako liiketoiminnan volyymi vallitsevan

kulu- ja rahoitusrakenteen. Tarvittaessa arvioidaan myös, ovatko liikevaihtoennus-teet kovalla pohjalla suhteessa markkinoi-den tilaan”, kuvailee Valkonen.

Seuraava askel on selvittää ratkaisuvaihto-ehtoja käymällä läpi joukko erilaisia skenaa-rioita: oleellista on hahmottaa, mitkä asiat luovat arvoa ja mitkä sitä tuhoavat. Kaiken tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka sekä omistajat että rahoittajat voivat hyväksyä. Päätösten jälkeen konsultit tarvittaessa tukevat muutosta ja varmistavat, että omis-tajat ja rahoittajat saavat riittävästi tietoa tervehdyttämissuunnitelman etenemisestä ja tuloksista.

KANSAINVÄLINEN TIIMI AVAA MUTKIKKAAT SOLMUT

Samaan projektiin osallistuu tarpeen vaati-essa tekijöitä monesta maasta – etenkin jos asiakkaan toiminta on kansainvälistä tai asi-akkaan toimialalla tarvitaan sellaista erityis-osaamista, jota Suomesta löytyy niukasti.

Samoin rahoituspaketin uudelleenjärjeste-ly voi vaatia laajat kansainväliset kontak-tit. Vielä 90-luvun laman aikaan rahoitus-asiat järjestyivät keskustelemalla kahden tai kolmen kotimaisen pankin kanssa. ”Nyt yri-tystä rahoittamassa voi olla syndikaatti sekä ulkomaisia että kotimaisia pankkeja, eläke-yhtiöitä, pääomasijoittajia ja muita rahoit-tajia, joilla on lisäksi kaikilla oma ahdinkon-sa. Kun tässä tilanteessa haetaan ratkaisua rahoituksen vakauttamiseksi tai uudelleen järjestämiseksi, on usein puolueeton, kan-sainvälinen rahoitusosaaja tarpeen”, sanoo Valkonen.

”Koska rahoitusmarkkinoiden likviditeetti on nyt hyvin rajallinen, yritysten on tärkeää val-mistautua hyvissä ajoin erääntyvien luotto-jen uusimiseen tai mahdollisten suurempien investointiensa rahoituksen järjestämiseen. Nyt jos koskaan on tärkeää käyttää kaikki tarjolla oleva apu ja asiantuntemus, jotta lii-ketoiminnan ja sen vaatimien investointien rahoitus turvataan yli laskusuhdanteen.»

TEKSTI: RISTO PENNANEN KUVITUS: REETTA NIEMENSIVU KUVA: JUHA SALMINEN

Yrityksen kannattaa aloittaa tervehdyttäminen ajoissa. Hyvästä

kuntoutuspakista löytyy yleensä muitakin lääkkeitä kuin irtisanomiset.

12 AVIISORI 01•2009

9Muista

sidosryhmäsi

10Hyödynnä

mahdollisuudet

10 perusohjetta LYHYT OPAS TAANTUMASTA SELVIÄMISEEN

1 Tarkastele tilannetta

2Toimi päättäväisesti

3”Cash is king”

4Keskity olennaiseen

5Hallitse kulurakennettasi

6Luotettava tieto

on tärkeää

7Tarkastele

eri skenaarioita

8Tunnista

työntekijöidesi arvo

Valtion elvytystoimet ovat tärkeitä nykyisessä suhdannetilanteessa. Elvytys on monilta osin kotimarkki-

noiden liikkeellä pitämistä, kun vienti ei vedä entiseen malliin. Elvytyksessä pitäisi kuiten-kin keskittyä ensisijaisesti niihin toimialoihin tai yrityksiin, jotka ovat meille tulevaisuudes-sa välttämättömiä ja pitkällä tähtäimellä kil-pailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla.

”Jos veronmaksajien rahoilla annetaan tekohengitystä ennestäänkin huonosti kan-nattavalle liiketoiminnalle, ei Suomi ole

taantuman jälkeenkään yhtään tehokkaam-pi”, pohtii Harri Valkonen. Jos elvytyspää-töksiä tehdään pelkästään lyhyen tähtäyk-sen työllisyyttä tai aluepolitiikkaa ajatellen, jää maahan toimintaa, joka ajautuu vaikeuk-siin heti tukien poistuttua.

”Varsinkin suorien rahoitustukien tai takuiden saajilta pitäisi edellyttää korkojen ja takuumaksujen lisäksi myös jonkinlais-ta toimenpideohjelmaa rakenteiden terveh-dyttämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Mielestäni tässä sekä valtion rahoituslaitok-

set että yksityiset pankit ovat päätöksenteki-jän asemassa.”

Tämä voi tarkoittaa muun muassa tiettyjen toimialojen konsolidoitumista ja alihankin-tayritysten yhdistymistä suuremmiksi koko-naisuuksiksi, kuten monet päämiehet ovat vuosien ajan jo toivoneetkin.

”Tämä on mielestäni hyvä vaihtoehto kon-kursseille tai alihankinnan siirtymiselle pois Suomesta, ja se kannattaa vakavasti katsoa”, sanoo Valkonen.

VALTION PITÄISI SUUNNATA ELVYTYS ELINKELPOISILLE

Tukien saajalta pitäisi löytyä suunnitelma rakenteiden tervehdyttämiseksi ja toimintaa tehostava ohjelma.

Harri Valkonen

AVIISORI 01•2009 13

ALANSAH

UIP

PU

Minna Parikan suunnittelemis-sa kengissä on näyttäviä muo-toja, korkeita korkoja, kiil-tonahkaa, nauhoja ja paljon

kauniita yksityiskohtia. Voisi luulla, että tuotteet ovat vain kauniita katsella, mutta niin ei ole.

”Kenkäni eivät ole taideteoksia, käytettävyys on yksi suunnitteluni tärkeimmistä kritee-reistä. Hyvän kengän pitää olla sekä kaunis että käytettävä. Avainasemassa ovat kengän lesti ja korkealaatuiset materiaalit”, Parikka sanoo. Hänen suunnittelufilosofiaansa kuu-luu myös ajattomuus ja klassiset muodot muodin historiasta. Tuotteiden värimaailma vie ajatukset menneisiin vuosikymmeniin.

Parikan unelma kenkäsuunnittelijan am-matista heräsi jo 15-vuotiaana, kun toimit-tajana työskentelevä isosisko kirjoitti artik-kelin kenkäsuunnittelija Andrea Pfisteristä. Lukion jälkeen Parikka lähti opiskelemaan kenkäsuunnittelua Englantiin DeMontfor-tin yliopistoon Leicesteriin. Englannissa hän ajatteli, ettei palaisi koskaan Suomeen, sil-lä kotimaasta ei löytyisi töitä kenkäsuunnit-telijalle. Toisin kävi. Valmistuttuaan Parik-ka palasi Suomeen ja perusti vuonna 2005 oman yrityksen ja viime vuonna nimeään kantavan liikkeen Helsingin Bulevardille.

”Kengän suunnittelu lähtee usein pienestä inspiroivasta ideasta. Seuraavaksi hahmot-telen korkoa ja lestiä. Tutuksi tulleet yksi-tyiskohdat ja hyväksi havaitut asiat tuovat suunnitteluprosessiini jatkuvuutta.”

Suunnittelusession jälkeen Parikka mat-kustaa Espanjan-tehtaalle, jossa kaikki Minna Parikka -kengät valmistetaan.

Kenkäsuunnittelija Minna Parikan

tuotteet ovat hänen unelmiaan.

KENKÄ KUIN TAIDETEOS

TEKSTI: EEVA-MARIA LIDMAN KUVA: JUHA SALMINEN

Siellä hän valitsee korot, värit, nauhat ja muut yksityiskohdat, joita kenkiin tulee. Valmistus voi alkaa, kun mallikappaleet on hyväksytty. Tämän jälkeen kenkäsuunnittelija hyp-pää tuotteiden markkinoi-jan saappaisiin. Edessä on neuvotteluja PR-toimistos-sa, messuja ja tapaamisia jälleenmyyjien kanssa.

Nuoresta iästään huolimat-ta Parikalla on jo monen vuoden kokemus suunnittelusta ja yrittä-jän arjesta. ”Tämän alan yrityk-sessä pitää olla vahvasti mukana luovuutta. Suunnittelen kenkiä ihan kuin itselleni. Tuotteet ovat unelmiani, joten en osaisi koh-della niitä hirveän kaupallisesti.”

Parikan yritys ei ole yrittänyt tavoi-tella suuria kuluttajamassoja. Kenkiä myydään Helsingin-liikkeen lisäksi pie-nissä putiikeissa kymmenessä maassa ja viime helmikuussa avatussa omassa netti-kaupassa. Kokoelmiin kuuluu kenkien lisäksi myös laukkuja, ja ensi syksynä mallisto laa jenee neulevaatteisiin ja nahka käsineisiin. Parikka sanoo luoneensa itsensä näköisen tuotteen ja näkee brändin olevan siksi vahvalla pohjalla ja pysyneen yhtenäisenä.

”Brändi tuli Suomessa tunnetuksi heti, koska se oli ihan erilainen ja kotimaiselta suunnit-telijalta. Toinen juttu on saada tunnettuut-ta kansainvälisillä markkinoilla. Siinä riittää työsarkaa”, Minna Parikka sanoo.

AVIISORI 01•2009 14

DNA laajeni vajaa kaksi vuotta sit-ten puhe-

linoperaattorista tietoliikenneyritykseksi, ja yhtiöön liitettiin kuusi puhelinoperaattoria.

”Jokainen operaattori toi uuteen yritykseen omat käytäntönsä. Ei ollut tietenkään realis-tista yhdistää kaikkea heti”, kertoo DNA:n tietohallintojohtaja Taneli Ropponen.

”Välivaihe pakotti tinkimään muun muassa kustannusrakenteen selkeydestä. Emme olleet tietenkään ihan sumussa, mutta kus-tannustiedot oli kaivettava sieltä täältä.”

Kun DNA:n taloushallinnon kumppani PricewaterhouseCoopers ehdotti järjestel-mällistä IT-kustannusten kartoitusta, Rop-ponen tarttui tilaisuuteen: ”Selvitimme pari muutakin vaihtoehtoa, mutta PwC:n malli oli ehkä suoraviivaisin ja yksinkertaisin.”

KESKIARVON PAHEMPI PUOLI

PwC:n asiantuntija Seppo Sippa tuli DNA:han muutamaksi päiväksi ja sai avukseen yhtiön tieto- ja taloushallinnon asiantuntijoita. Kirjanpidosta ajettiin jos

TEKSTI: MARIANNA SALIN KUVA: ARI K. OJALA

IT-KUSTANNUKSET ESILLE JA ALAS

DNA:ssa ounasteltiin, että talon IT-kustannuksissa

olisi karsimisen varaa. Yksityiskohtainen kartoitus

asetti kehityskohteet tärkeysjärjestykseen.

jonkinlaista raporttia, mutta moniin tär-keisiin kysymyksiin tuli vastaus keskus-tellen. Oli selvitettävä IT-asiantuntijoiden ajankäyttöä ja toimintatapoja eri tilanteis-sa. Näin eriteltiin suorat kustannukset, jotka syntyvät pääosin hankinnoista ja tietohallin-non henkilöstökuluista.

DNA:n suorat IT-kustannukset ylittivät PwC:n vertailuaineiston keskiarvon. Tulos ei yllättänyt Taneli Ropposta. ”Saimme vah-vistusta siihen, että meidän tulee vauhdittaa vanhojen ympäristöjen alasajoa.”

Esiin nousi myös selkeitä alueita, joilla toimintaa kannattaa tehostaa pikaisesti. Esimeriksi panostus käyttäjätukeen lupaa roimaa kokonaiskustannusten laskua. Myös hankintoja kannattaisi keskittää entistä tiukemmin. ”Säästämme muutta-malla toimintatapojamme rankasti”, Ropponen summaa.

SIJOITUS TULEE TAKAISIN

Kustannuskartoitus johtaa Seppo Sipan mukaan monesti siihen, että organisaati-on tärkeimpiä prosesseja tehostetaan, jol-loin myös niihin liittyvät IT-kustannukset laskevat.

”Kyse on usein asiakas- ja muutoshallin-nasta”, hän kertoo.

Ei ole siis ihme, että 80 kartoitusta tehnyt Sippa aavistaa IT-kustannusten suuruus-luokan suoraan prosessien kunnosta ja tie-tohallinnon toimintatavoista. DNA:ssa hän pitää kustannusten lähteenä organisaation lyhyttä historiaa.

”He ovat saaneet kuitenkin todella paljon aikaiseksi lyhyessä ajassa. Tosin tekemistä riittää yhä”, Sippa sanoo.

Taneli Ropponen uskoo, että kustannuskar-toitus on tuonut DNA:lle tilannekuvan ohel-la pysyvän työkalun.

”Voimme jatkossa istuttaa kustannuksia samaan viitekehykseen esimerkiksi budje-toinnin yhteydessä.”

Ropponen pitää järjestelmällisen kartoituk-sen etuna sitä, että mittauksiin saadaan var-masti mukaan kaikki oleelliset komponentit.

”Siitä on ollut meille paljon hyötyä ja se mak-saa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti.”

AVIISORI 01•2009 15

Vertailuaineistoa kustannusjahtiin

PwC mittaa organisaatioiden IT-kustannuksia tutkimusyhtiö Gartnerin kehittämällä

Total Cost of Ownership -menetelmällä (TCO). PwC:n Seppo Sippa on Gartnerin

sertifioima TCO-asiantuntija.Yhteisin mittarein varmistetaan, että organi-

saatiot voivat vertailla omaa kustannus-tasoaan muiden tasoon. Tähän PwC tarjoaa avuksi 80 suomalaisyrityksen kartoituksista

kootun vertailuaineiston.

PwC:n selvitys paljastaa, että suorat IT-kustannukset työasemaa kohden ovat keskimäärin 4 000 euroa vuodessa. Muutamat yri-tykset selviävät alle 3 000 euron, mutta joillakin kustannukset

nousevat jopa 10 000 euroon.

”Yritykset voivat säästää satoja tuhansia, jopa miljoonia kiinnittämällä huomiota IT-kustannuksiin. Oleellista on, että kustannussäästöjä voi-daan usein tehdä ilman IT-palvelutason heikentämistä”, sanoo PwC:n prosessi- ja järjestelmätarkastuksen johtaja Timo Takalo.

Laitteiden ja ohjelmistojen hankinnat sekä tietohallinnon työ muodos-tavat suuren osan suorista IT-kustannuksista. Kuitenkin osa suorista kustannuksista syntyy tulosyksiköissä ja löytyy näiden omista budje-teista. Esimerkiksi järjestelmän pääkäyttäjä tekee oman työnsä ohella tietohallinnon töitä. ”Tällainen työ voi olla jopa 20–30 prosenttia kai-kista IT-kustannuksista”, painottaa PwC:n asiantuntija Seppo Sippa.

Suorat IT-kustannukset muodostavat keskimäärin noin puolet kokonais-kustannuksista. Toinen puolikas, siis epäsuorat kustannukset, jää mones-ti piiloon ja liiketoimintayksiköiden kannettavaksi. Näitä piilokustannuk-sia syntyy, kun tavallinen työntekijä neuvoo kaveria sovelluksen käytössä tai odottaa kaatuneen verkon äärellä. PwC:n tutkimusten mukaan työase-man käyttöongelmat vievät jopa 8–10 prosenttia henkilöstön työajasta.

MILJOONIEN EUROJEN SÄÄSTÖT

Taneli Ropponen (kesk.) tapasi Jarkko Mikkosen (vas.) ja

Timo Tolvasen vieraillessaan DNA:ssa. Bittiavaruuden kuluja

perattaessa ei tavoiteltu kuuta vaan konkreettisia säästöjä.

AVIISORI 01•2009 16

Talouskriisi löysi pikatien RuotsiinKansainvälisen talouskriisin aiheuttamat ongelmat saapuivat Ruotsiin

hieman aikaisemmin kuin Suomeen, koska maan autoteollisuus

kytkee Ruotsin suoraan kriisin alkulähteille Yhdysvaltoihin.

Ruotsin talous seisoo kuitenkin monilla tukipilareilla ja

maan uskotaan selviävän lamasta loppujen lopuksi hyvin.

Ruotsin talous on vakavassa krii-sissä. Maan valtionpankki on pudottanut ohjauskoron alem-malle tasolle kuin koskaan ai-

kaisemmin ja valtiovarainministeri Anders Borg kuvailee tilannetta kansalliseksi hätä-tilaksi. Syksyn ja talven kuluessa länsinaa-purissa on kerrottu jatkuvasti suurista irti-sanomisvaroituksista.

Etenkin autoteollisuus rämpii syvällä. Vol-von ja Saabin tärkeimmät markkinat ovat talouskriisin ytimessä Yhdysvalloissa ja automerkkien omistajat ovat yhdysvaltalai-sia suuryhtiöitä. Ongelmat ovat siis tulleet Ruotsiin suorinta tietä.

Myös Ruotsissa toimivat suomalaisyritykset ovat panneet merkille muutoksen lahden ta-kana. Rahoitusautomaatioratkaisuja tuot-tavan OpusCapitan toimitusjohtaja Kari

J. Mäkelä huomasi omien asiakkaidensa kautta talouskriisin saapuneen Ruotsiin.

”Yllätyin siitä, kuinka nopeasti taloudellinen tilanne kääntyi laskuun Ruotsissa. Tieto tuli meille enemmän asiakkaiden välityksellä kuin tiedotusvälineistä. Yhtäkkiä asiakkaan talousjohtaja ei voinutkaan tehdä päätöksiä, koska oli 24 tuntia päivässä pelasta massa yhtiötä.”

Nostolaitteita valmistavan Dinoliftin toimi-tusjohtajana vuosikymmenen puolivälistä toiminut Erkki Hokkinen koki talouskrii-sin työssään kouriintuntuvasti. ”Ensireak-tiot olivat viime syksynä sellaisia, etteivät asiakkaat Ruotsissa edes halunneet keskus-tella uusien koneiden hankkimisesta.”

Mäkelä kertoo, että viimeistään Ruotsin kes-kuspankin syksyinen koronlasku teki hänel-

le selväksi, kuinka jyrkkä talouden alamäki todella oli. Koronlaskut eivät kuitenkaan jääneet tähän. Helmikuun puolivälissä kes-kuspankki laski korkoa edelleen talouden vauhdittamiseksi: yhden prosentin ohjaus-korko on kaikkien aikojen pohjalukema.

HEILUVA KRUUNU LISÄÄ EUROINTOA

Talouskriisi on laskenut kruunun arvoa rajusti. Ruotsalaisturistit ovat saaneet huomata, ettei kruunu enää olekaan kova valuutta euromaihin lähdettäessä. Tukhol-man ostoskaduilla puolestaan näkee innok-kaasti shoppailevia suomalaisia, taskut täynnä arvokkaita euroja. Suomalaisyrityk-sille kruunun arvon heikkeneminen mer-kitsee sopeutumista.

”Mistään hinnankorotuksista on ollut tur-ha uneksia. Pikemminkin joutuu pikkuisen

TEKSTI: PASI MYÖHÄNEN KUVAT: JUHA SALMINEN, PWC JA PASI MYÖHÄNEN

AVIISORI 01•2009 17

kurssitappioita. Meidän palvelumme ovat tulleet kalliimmiksi ruotsalaisille asiakkaille.”

Ruotsissa euron kannattajien määrä on lisääntynyt kruunun heikentyessä. Suo-malaisyritysten näkökulmasta euro toi-si tasapainoa Ruotsin kauppaan. ”Ruot-sin siirtyminen euroon helpottaisi meidän toimintaamme aivan ratkaisevasti. Kruu-nun arvon viimeaikainen heilahtelu on ollut kiusallista niin meille kuin asiakkaillekin”, Hokkinen sanoo.

Euro sai ruotsalaisilta rukkaset vuoden 2003 kansanäänestyksessä, ja puolueet lupasivat, ettei uutta äänestystä järjestetä ennen vuotta 2013. Euron kannatuksen lisääntymisestä huolimatta hienoinen enemmistö ruotsalaisista on edelleen yhteis valuuttaa vastaan.

MONEN KORTIN VARASSA

Ruotsin talous seisoo monella tukipilarilla. Vaikka autoteollisuus kärsii, tekee muun

Kruunun arvon viimeaikainen heilahtelu on ollut kiusallista kaikille osapuolille.

»

tinkimään ja tulemaan asiakasta vastaan”, Erkki Hokkinen sanoo.

”Meidän on pitänyt tarkasti miettiä, minkä verran asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Kauppa kyllä käy edelleen Ruotsissa, sillä kaikki toisaalta ymmärtävät sen, että kruu-nun heikentyessä tuontitavarat kallistuvat.”

Myös Kari J. Mäkelän johtama OpusCapita on saanut tuta kruunun himmenevän arvon. ”Olemme joutuneet kirjaamaan valuutta-

Henrik

Steinbrecher

18 AVIISORI 01•2009

muassa vaateyhtiö Hennes & Mauritz loista-vaa tulosta ja porskuttaa myös pörssissä.Irtisanomiset ovat henkilökohtainen trage-dia työnsä menettäville, mutta missään katastrofitunnelmissa ei Ruotsissa yleisesti ottaen eletä. Viime aikojen koronlaskut ovat piristäneet muun muassa taantunutta asun-tokauppaa. Suomalaisyrityksetkään eivät usko Ruotsin talouden mahalaskuun.

”Göteborgin messuilla menneenä tal vena meihin riitti mielenkiintoa ja tilauksia kin tuli. Näyttäisi, ettei tämä lama Ruotsissa

puraise niin kovasti kuin monessa muus sa maassa. Esimerkiksi Baltian taloushan on pysähtynyt nyt kuin seinään”, Erkki Hokki-nen muistuttaa.

OpusCapitan Mäkelä sanoo, ettei talouden alamäki ole vaikuttanut merkittävästi yhti ön Skandinavian-myyntiin. Lisäksi yhtiön toi-minnan luonne tarjoaa tietyn suojan lamaa vastaan.

”Me olemme sellaisessa bisneksessä, että voimme tarjota asiakkaalle kustannussäästö-

jä. Vaikka asiakas joutuu irtisanomaan hen-kilöstöä, me voimme muun muassa likvidi-teetin hallinnan työkaluilla auttaa asiakasta hahmottamaan paremmin omaa likviditeet-titilannettaan ja näin säästämään yhtiötä vieläkin pahemmilta leikkaustoimilta.”

KULTTUURIEROT MINIMIIN

Ruotsi on suomalaisyhtiöille perinteisesti tärkeä alue. Se on yksi Suomen kolmesta tärkeimmästä kauppakumppanista ja myös koetinkivi tuotteita maailmalle vietäessä.

LAMAOPIT MUISTISSA

Henrik Steinbrecher tietää miten lama hoidetaan. Öhr-lings PricewaterhouseCoopersin Territory Senior Partner ja PwC:n Euroopan kiinteistötoiminnan johtaja aloitti yhtiön

palveluksessa vuonna 1995. Ruotsissakin oli tuolloin pankkikriisin aiheuttama lama, ja Steinbrecherin työ pyöri paljolti sen ympärillä. Tuosta kokemuksesta on ollut Steinbrecherille hyötyä myös vallitse-vassa talouskriisissä.

”Kriisien vaikutukset ovat samoja, vaikka syyt ovat hyvin erilaisia. 90-luvulla taloustaantuma oli paikallinen ilmiö, nyt on kyseessä glo-baali kriisi, joten mahdollisuudet ennustaa sen vaikutuksia ja kestoa ovat heikommat kuin 90-luvulla Ruotsissa.”

”Ruotsin mahdollisuudet selvitä taloustaantumasta kunnialla ovat melko hyvät. Ruotsi ei ole juurikaan suoraan altistunut niille eksoot-tisille talousinstrumenteille ja investoinneille, jotka aiheuttivat krii-sin Yhdysvalloissa”, Steinbrecher sanoo viitaten löyhin perustein an-nettuihin lainoihin ja niiden uudelleenpaketoimiseen.

Hän arvelee, että talouskriisin heikentämä kruunu on tuonut tiettyä etua vientiyrityksille. Todellisista hyödyistä on silti vaikea puhua, sillä tuotteiden kysyntä on samalla laskenut dramaattisesti.

”Rajusti supistunut vienti koettelee erityisesti länsirannikon autoteol-lisuutta. Toisaalta Ruotsiin suuntautunut turismi voi hyötyä halvasta kruunusta.”

Eurokysymykseen Steinbrecher ei halua ottaa kantaa, mutta hän on huomannut laman nostaneen aiheen uudelleen pintaan. ”Eurolla on Ruotsissa paljon puolestapuhujia ja vastustajia.”

”En usko, että kukaan pystyy vastaamaan, kuinka kauan taantuma jatkuu. Kuluttajien, sijoittajien ja yritysten täytyisi löytää luottamus siihen, että tulevaisuus näyttää valoisammalta. Kyse on pitkälti psy-kologiasta. Luulen että mahdollisuudet luottamuksen palautumi-seen ovat nyt entistä suuremmat, koska maailman valtionpankkien toimet lamaa vastaan ovat olleet aktiivisia.”

AVIISORI 01•2009 19

Ruotsin tärkeys Suomelle on ja pysyy: tämän aistii myös Kari J. Mäkelän kertoessa, mitä Ruotsin markkinat heille merkitsevät. ”Ruot-sissa onnistuminen on meidän strategiamme ytimessä. Ei ole vaihtoehtoja: niillä markki-noilla on oltava ja onnistuttava.”

Rajaesteitä maiden välisessä kaupankäyn-nissä on vähän, sillä lainsäädäntö on hyvin samanlainen. Vieraassa maassa toimiminen on kuitenkin aina haaste. PwC:n Finnish Desk -palvelut ovat olleet korvaamaton apu sekä Dinoliftille että OpusCapitalle.

”Oli itsestäänselvyys, että otimme PwC:n tarkastamaan Ruotsin tilejä, kun sikäläinen tytäryhtiömme perustettiin. Ratkaisu on ehdoton. Voimme vaihtaa PwC:n sisällä muun muassa työkirjat. Tällä tavalla avoi-muus säilyy Suomen ja Ruotsin yhtiöiden välillä myös tilintarkastuksen kautta. Jos Ruotsissa olisi joku toinen yhtiö, niin yhteistyö olisi hankalampaa”, Hokkinen selittää.

Asioiden hoitaminen omalla kielellä on merkittävä etu, muistuttaa puolestaan Kari

J. Mäkelä. ”Kyllä äidinkielellä viestiminen auttaa: jää vähemmän asioita tulkinnan-varaan. Ja Ruotsin tarkastajalla on hyvät yhteydet Suomen PwC:n tilintarkastajiin, mistä on etua myös tilintarkastajien väli-sessä yhteydenpidossa.”

”Lisäksi meidän Ruotsin yhtiön tilintar-kastajamme on Tampereelta, kuten mekin. Näin meillä on vielä läheisempi kulttuurisi-de”, Mäkelä naurahtaa.

Kannatatko Ruotsin siirtymistä euroon?

1 Mats Sundin Kyllä. Eurooppaan pitää

saada lisää yhteisöllisyyttä. Lisäksi valuuttariski poistuisi, jos Ruotsissa olisi euro.

2Therese Ribrant Kyllä. Ruotsi on pieni

maa ja kruunu pieni valuutta, joka tarvitsee vetoapua.

3Stefan Johansson Kyllä. Kruunu on

heikko valuutta.

4Åke Nordberg Ei missään nimessä.

Euroon siirtyminen nostaisi hintoja. Olen huomannut, että näin kävi Suomessa. Kuinka köyhillä olisi tähän varaa Ruotsissa?

5Solveig Nyberg Kyllä. Olen ollut tätä

mieltä siitä lähtien, kun euro esiteltiin. Vaihtaminen kruu-nun ja eurojen välillä on hanka-laa esimerkiksi matkustaessa.

1

2

3

54

AVIISORI 01•2009 20

Patentti- ja rekisterihallitus

nappasi Vuoden

laatuinnovaatio 2008

-palkinnon. Valmistautuminen

laatukilpailuihin on PRH:ssa

osa pitkäjänteistä kehitystyötä.

KISA KANNUSTAA KEHITTYMÄÄNLaatukeskus järjestää vuosittain Suomen laatupalkinto-kilpailun, jossa organisaatiot kilpailevat neljässä eri sar-jassa. Organisaatioita arvioidaan EFQM-mallin mu-kaan, joka jäsentää ne yhdeksään eri osa-alueeseen aina toiminnan osista tuloksen osiin. Jokainen osallistuja saa arviointiraportin, joka auttaa löytämään oman organi-saation vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Yksittäisten oivallusten arvoa on mitattu vuodesta 2007 alkaen kolmessa eri sarjassa Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa.

Idean Sääntönikkarista, joka rakentaa

yhdistykselle lainmukaiset säännöt helposti ja

nopeasti, kehitti PRH:n tietohallintopäällikkö

Iikka Kanniainen (oik.). Erikoissuunnittelija

Kimmo Enävuo pitää palvelua hyvänä

esimerkkinä organisaation laatutyöstä.

AVIISORI 01•2009 21

Laatutyö palkitsee tekijänsä

Suomessa voi perustaa yhdistyksen sähköisesti kellonajasta riippu-matta. Kelloa tulee kuitenkin vilkuiltua, kun pitäisi kirjoittaa

yhdistykselle lainmukaiset säännöt. Haas-te on ensikertalaiselle iso, ja valtaosa itse laadituista säännöistä palautuukin PRH:sta korjattaviksi.

Korjausten kehässä tuhrautuu aikaa puolin ja toisin – mutta aiempaa vähemmän. Vuo-den 2007 alussa otettiin käyttöön sähköinen palvelu, Sääntönikkari, joka luo kullekin yhdistykselle sopivat säännöt monivalinta-kysymysten perusteella. Aikaa kuluu muuta-ma minuutti, eikä sääntöjä tarvitse enää tarkastaa PRH:ssa.

Periaatteessa lakitekstigeneraattori voisi auttaa niin yhtiöjärjestyksen kuin kauppa-kirjojenkin laatimisessa.

”Innovaation laaja hyödynnettävyys olikin yksi Vuoden laatuinnovaatio 2008 -kilpai-lun arvostelukriteereistä”, kertoo erikois-suunnittelija Kimmo Enävuo PRH:sta. Sääntönikkari voitti kilpailussa julkisen sektorin sarjan.

KILPAILU ALKOI KIINNOSTAA

Määrätietoinen laatutyö alkoi PRH:ssa 90-luvulla, jolloin organisaatiosta tuli tulospalk-kauksen pilottivirasto. 2000-luvun alussa toimintaa jäsennettiin tuloskortein, joita jokainen työntekijä voi seurata intrassa.

Sittemmin johtamisen ja kehittämisen avuk-si on otettu myös EFQM-malli, ja PRH:ssa arvioitiin omaa toimintaa mallin mukaisesti vuosina 2003 ja 2005. Lisäksi Kimmo Enä-vuo syventyi malliin pestautumalla Suomen laatupalkintokilpailun arvioijaksi, siis osaksi

joukkoa, joka perehtyy osallistujaorganisaa-tioiden toimintaan.

”Se oli kaiken kaikkiaan hyvin opettavaista”, Enävuo sanoo. Laatukeskuksen järjestämän koulutuksen lisäksi oppia herui kokeneilta arvioijakollegoilta eri organisaatioista.

Vuonna 2007 PRH osallistui kilpailuun. ”Halusimme saada ulkopuolisen arvion toi-minnastamme. Meidän toimialallammehan ei ole Suomessa muita.”

OMAT VAHVUUDET NÄKYVIKSI

Kilpailuun osallistuvaa organisaatiota arvioi 4–8 asiantuntijaa, joista kukin käyt-tää työhön 3–4 viikkoa. Suurin urakka jää kuitenkin osallistujalle. PRH käytti 75-sivuisen hakemuksen tekemiseen puolitoista henkilötyövuotta.

Enävuo korostaa, että jo pelkkä hakemuk-sen laatiminen kehittää organisaation toi-mintaa.

”Se lisää sisäistä vuoropuhelua ja auttaa löy-tämään talon parhaita käytäntöjä.” Esimer-kiksi palvelulupauksia ja käsittelyprosessien kuvauksia yhtenäistettiin PRH:n nettisivuil-la jo hakemusta laadittaessa.

EFQM-mallilla tavoitellaan nimenomaan yhtenäisiä käytäntöjä. Vaikka patentti- ja kaupparekisterit toimivat eri tavoin, Enä-vuo uskoo, että prosessien yhdenmukaisuus voisi tuottaa hyötyjä ajan myötä. Kilpailun arviointiraportissa tuli esille muun muassa asiakaspalautteen epäyhtenäinen käsittely.

”Siihen on jo tulossa järjestelmä, jonka avul la voidaan seurata kaikkien palautteiden käsit -telyä.”

Kehittämiskohteiden ohella raportti osoitti vahvuudet. PRH:n vahvuudet, kuten asiakas-palvelu ja sisäinen suorituskyky, toivat viras-tolle kunniamaininnan, joka on myönnetty vain muutamana kilpailuvuonna. PRH:n vah-vuudet näkyvät talon omissa mittareissa tuot-tavuuden ja asiakastyytyväisyyden jatkuva nakasvuna. Asiakkaat huomaavat sen muun muassa jatkuvasti lyhentyneinä ilmoitusten ja hakemusten käsittelyaikoina.

TOIMISIKO SAMA MUUALLA?

Kunniamaininta noteerattiin PwC:n neuvonta palveluissa, ja laatuasiantuntija Elina Mäkinen otti yhteyttä PRH:hon. Hän tarjosi maksutonta apua seuraavan kil-pailuhakemuksen laadintaan. Apu kelpasi, mutta Enävuo pyysi sitä Vuoden laatu innovaatio 2008 -kilpailuun.

PRH:ssa voimansa yhdistivät laadun kehit-tämiseen perehtynyt ydinryhmä sekä Sään-tönikkarin ideoinut tietohallintopäällikkö Iikka Kanniainen. He laativat parisivui-sen hakemusluonnoksen ja kehittivät sitä Mäkisen kommenttien avulla.

”Saimme arvokkaita neuvoja hakemuksen rakenteeseen ja ymmärrettävyyteen”, Enä-vuo kertoo.

Kilpailuun osallistui myös eMaksut-tuloutus-järjestelmä. Se yhdistää asiointipalveluissa vastaanotettavat maksut ja taloushallinnon ydinjärjestelmät toisiinsa siten, että mak-sujen koko kirjanpitoprosessi sujuu auto-maattisesti.

”Etenkin eMaksujen osalta vasta hakemuk-sen laadinta avasi silmämme ratkaisun laa-jemmasta hyödynnettävyydestä esimerkiksi muissa valtionhallinnon virastoissa.”

TEKSTI: MARIANNA SALIN KUVA: JUHA SALMINEN

22 AVIISORI 01•2009

Hyvinvointisektori ei taivu taantuman edessä

AVIISORI 01•2009 23

Hyvinvointimarkkinat ovat nauttineet viime vuosina voi-makkaasta kasvusta. Itsestään huolehtimisen trendikkyys on

lisännyt esimerkiksi urheiluteollisuuden hit-tituotteeksi muodostuneiden sykemittari en ja teknisten urheiluasusteiden menekkiä. Samaan aikaan verenpainemittareiden kal-taiset itsehoidon instrumentit ovat lyöneet itsensä läpi kuluttajien parissa. Teknisten laitteiden ohella erilaiset hoito- ja hemmot-telupalvelut ovat kasvattaneet asiakaskun-taansa. Siinä missä huippuluokan sykemit-tari löytyy vapaa-aikana yhä useamman naisen ranteesta, ei kylpylälomalla yrtti-kylpyyn pujahtava suomalaismies ole enää poikkeuksellinen näky. ”Markkinat ovat muuttuneet. Miesten kyn nys erilaisiin hemmotteluhoitoihin on laskenut merkittävästi. Ero näkyy oikeas-taan enää kosmetologisissa hoidoissa, joita naiset ottavat selvästi miehiä useam-min. Siinä meillä on vielä markkinoinnin paikka”, kertoo Ikaalisten Kylpylän hyvinvointi- ja terveyspalvelujohtaja Martti Heinisuo.

Ikaalisissa alan positiivinen noste on näky nyt satsauksena erilaisten palveluiden kehittämi-seen ja tuotteistamiseen. Yleisesti otta en suo-malaisten kylpylöiden monipuolinen aktivi-teettitarjonta on pitänyt niiden käyttöasteet hotelleja korkeammalla tasolla. Heinisuon mukaan menestyksen salaisuus on eri asia-kassegmenttien ja niiden tarpeiden ymmär-täminen. ”Ikaalisissa tuotekehitys lähtee yleensä liik-keelle saadusta asiakaspalautteesta. Sel-keiden trendituotteiden ohella tilannetta

Hyvinvointialan toimijat luottavat markkinoiden kasvuun.

Teknologian ohella menestyksen avaimina toimivat

asiakaslähtöisyys ja liiketoiminnan innovointi.

TEKSTI: ARI RYTSY KUVAT: IKAALISTEN KYLPYLÄ JA POLAR

on toki mietittävä myös kylpylän asiakas-profiilin näkökulmasta. Uusille palveluille on oltava riittävästi kysyntää.”

ULKONÄÖLLÄ ON VÄLIÄ

Markkinamurros näkyy myös urheiluinstru-mentteihin ja sykkeenmittaukseen erikoistu-neen Polar Electron toiminnassa. Harjoittelua tukevaa huipputeknologiaa hankkivat niin aktiiviurheilijat kuin aloittelevat kuntoliikku-jatkin ikään ja sukupuoleen katsomatta.

”Sykemittarit ovat menneet huimasti eteen-päin 90-luvulta lähtien. Toimintoja on tullut lisää samalla, kun komponenttien kapasiteetti on kasvanut ja koko pienenty-nyt. Viime aikoina mittareiden rinnalle ovat tulleet erilaiset lisävarusteet sekä softa- ja internetpohjaiset harjoitusohjelmat”, kertoo Polar Electron Pohjoismaiden toimintojen johtaja Jorma Rajala.

Teknisten ominaisuuksien lisäksi kuluttajat arvostavat ajatonta designia. Olipa kysees-sä sitten huippu-urheiluun suunniteltu syke-mittari tai matkapuhelimeen bluetooth- yhteyden kautta linkittynyt kuulo koje, ilmiö on sama. Pelkkä teknologia ei enää riitä asiakkaan hullaannuttamiseen. Oulu Well-ness Instituuttisäätiön (OWI) tuore toimin-nanjohtaja Petteri Lahtela uskoo trendin globaalisuuteen. Aikaisemmin hän toimi terveysteknologia yhtiö ProWellnessin vara-toimitusjohtajana vastuu alueenaan kansain-välinen myynti ja markkinointi.

”Esimerkiksi Englannissa diabeetikoiden ja vastaavia pitkäaikaissairauksia potevien viesti on selkeä: he eivät halua erottua. Jos tuote näkyy, sen halutaan olevan huolitel-tua designia, joka nostaa ihmisen itsetuntoa.

Myös laitteiden hyvää käytettävyyttä arvos-tetaan. Ikäihmiselle yhdenkin napin painal-lus voi olla liikaa vaadittu. Toiminnan pitäisi olla mahdollisimman automaattista ja huo-maamatonta.”

YKSINÄISET SUDET HARVINAISTUVAT

Kasvupotentiaalista huolimatta hyvinvointi-sektorilla on varauduttu taantuman haas-teisiin. Ikaalisten Kylpylässä tilanne on varsin hyvä, sillä vierailijoita on riittänyt koko alku vuoden lähes perinteiseen tapaan. Ainoastaan yritys- ja kokous-vieraiden virta on aavistuksen hiipunut. Heinisuo uskoo, että ihmiset ovat edelleen valmiita maksamaan omasta hyvinvoinnis-taan. Usein työnantajan tarjoamat liikun-tasetelit aktivoivat huolehtimaan itsestään ja terveydestään. Liikuntapalveluissa yh-tälöön liittyy myös toiminnan sosiaalinen ulottuvuus. ”Yhdessä tekeminen näkyy erityisesti meillä käyvissä kuntoutusryhmissä ja miesporukoissa, joissa aktiiviset kannus-tavat kankeampiakin mukaan. Naisille sosiaalisuus on puolestaan aina ollut tärkeä osa liikkumista”, Heinisuo kuvailee.

Well-being-yrittäjien liikeideoiden sparraa-jana toimivassa Oulu Wellness Instituutti-säätiössä hyvinvointiala nähdään kansan-talouden kannalta merkittävänä asiana, jonka rooli vain korostuu. Muun muas sa hoitohenkilökunnan riittämättömyys luo paineita lisätä itsehoidon tuotteita ja palve-luita. Yrittäjien kannattaa kuitenkin pitää jalat tiukasti maassa.

”Arvioimme entistä tiiviimmin asiakkai-demme ideoita, jotta he pääsisivät kiinni »

AVIISORI 01•2009 24

kannattavaan liiketoimintaan. Rahoituksen niukkuuden vuoksi tuoteidea on hyvä to-dentaa bisneskelpoiseksi mahdollisimman varhain. Liian suureen tuotekehityshank-keeseen ei kannata lähteä, jollei tuotteel laole merkit tävää bisnespotentiaalia ja sitou-tunutta pilottiasiakasta”, neuvoo OWI:n johtaja Eeva Kiuru.

TUOTEKEHITYS PITÄÄ MYLLYN PYÖRIMÄSSÄ

Polar Electrossa talouden heilahtelua seura-taan valppaina. Monen muun teknologiapai-notteisen alan tapaan urheiluinstrumenttien tuotekehityshankkeet ovat pitkiä projekte ja,joita ei lähdetä karsimaan heppoisin perus-tein. ”Tällä hetkellä Polarin liiketoiminnan volyymit ovat hyvällä tasolla. Usko tulevai-

suuteen on edelleen kova. Emme aio vetää jarrua meille tärkeiden hankkeiden koh dalla. Tarvittaessa voimme toki har kita aikataulujen venyttämistä”, Jorma Rajalasanoo.

Urheilutuotteiden arvioidaan pitävän pin-tansa talouden kurimuksen pituudesta riip-pumatta. Lahtela uskoo, että tulevaisuuden menestystarinoihin tarvitaan teknologisten innovaatioiden ohella myös kykyä liiketoi-minnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja konseptointiin.

”Aikoinaan tietoliikenneala nousi voimak-kaasti Nokian imussa. Alihankkijat hyö-tyivät matkapuhelinjätin menestyksestä. Hyvinvointialalla vallitsee erilainen ansait-

semislogiikka. Siellä on lähdettävä heti liik-keelle toimivalla bisneskonseptilla.”

Ikaalisten Kylpylässä tunnettu brändi toi-mii vahvana veturina kohti parempia aikoja. ”Mietimme kevään aikana tarkasti tuotteis-tusta ja palveluiden hinnoittelua. Kokonais-konseptia koskevia radikaaleja muutoksia ei kuitenkaan ole näkyvissä”, toteaa Heinisuo.

Polarin leirissä puolestaan luotetaan lisä-palveluiden ja uusien ns. solutions-pohjais-ten tuotteiden voimaan. ”Tarjoamme jo Ruotsissa ja Suomessa kuntosaliympäristön käyttöjärjestelmää, johon voidaan jatkossa integroida jäsenten henkilökohtaiset syke-mittarit harjoitusseurantaa varten”, Rajala paljastaa.

Yritykset elävät taantuman keskellä voimakkaassa muutoksessa. Kysees-sä ei ole pelkkä välivaihe, vaan osa

teollisesta tuotannosta siirtyy pysyvästi mui-hin maihin. Henkilöstöresurssit ovat yksi yritysten päähuoli.

PwC:n helmikuisessa aamupäiväseminaarissa hotelli Kämpissä Helsingissä pohdittiin, minkälaista muutosvalmiutta ja -nopeutta HR-toiminnoista tulisi löytyä. Henkilöstöasi-antuntija Elina Niemelä peräsi HR:ltä tehokkuutta ja kykyä keskittyä liiketoiminnan kannalta lisäarvoa tuottaviin asioihin: ”On etsittävä järkeviä ja tehokkaita IT- ja ulkoista-misratkaisuja.”

Kehittämishankkeissa menestymismahdolli-suus on suurempi, jos HR-toiminnon roolista on liiketoimintajohdon kanssa yhteinen näke-mys. Tehokkuutta ja lisäarvoa tulee myös mi-tata. ”Asioita on mitattava monella eri tasolla: HR-funktion, HR-prosessien ja hen-kilöstön tehokkuudessa”, Niemelä sanoi.

PALKITSEMISESTA EI TINGITÄ

Yrityksessä on aina niitä, jotka suorittavat teh-tävänsä kiitettävästi. Kun ajat ovat heikot ja yrityksen tulos laskeva, voi hyviä suorituksia olla vaikea huomioida. Erityisesti, jos samaan aikaan väkeä vähennetään. Palkitsemi sella voidaan kuitenkin aina tukea liiketoimin-tastrategian toteuttamista. Veroasiantuntija Risto Löf korosti esityksessään, että palkit-seminen on paljon laajempi kokonaisuus kuin vain kompensaatiopaketin koostumus ja koko. ”Palkitsemisen kokonaistasoa voidaan joskus parantaa kustannustehokkaasti toiminta tapoja muuttamalla.”

Löfin mielestä kiinteä palkka ei toimi hy-vänä motivaattorina: ”Erityisesti johdon palkitsemisessa olennaista on tulosperus-teisuus. Tulosmittareiden tulee olla läpinä-kyviä ja riippumattoman tahon asettamia. Mittareissa tulee ottaa huomioon taloudel-listen tavoitteiden lisäksi myös riskien hal-linta ja yhtiön arvot.”

TYÖSUHTEEN EHTOIHIN MUUTOKSIA

Tiukat ajat heijastuvat yrityksessä kaik-kialle, ja myös henkilöstöresurssien pitää tarvittaessa joustaa. Säästöjä henkilöstö-kustannuksiin voidaan saada esimerkiksi työsuhteen ehtoja muuttamalla.

”Työsopimus, vakiintunut käytäntö ja työ-ehtosopimus määrittävät rajat muutoksille. Työnantajan tulee ennen muutoksiin ryhty-mistä tarkistaa, kuinka muutos voidaan to-teuttaa käytännössä”, sanoi veroasiantuntija Sanna Väänänen.

Muutoksesta riippuen se on joissakin tilan-teissa yksipuolisesti päätettävissä työnan-tajan työnjohto-oikeuden nojalla, toisissa työntekijän kanssa voidaan sopia asiasta ja joissakin tapauksissa vaaditaan irtisanomis-menettelyä. Tarkkana on oltava, sillä monet muutokset vaativat ennen toteuttamista yhteistoimintaneuvottelut.

Ulkomaiset työntekijät ovat oma lukunsa. ”Jo EU:nkin alueella työoikeudellinen lain-säädäntö eroaa sisällöllisesti eri maissa toi-sistaan. Tämän vuoksi henkilöstöä koskevia päätöksiä tehtäessä on etukäteen selvitettävä paikallisesti oikea menettely, aikataulutus ja kustannukset”, Väänänen muistutti.

HR VOI TUKEA STRATEGIAA MYÖS TAANTUMASSATEKSTI: JOHANNA PAASIKANGAS-TELLA KUVAT: JUHA SALMINEN

MISSASITKOT

ÄM

ÄN

?

AVIISORI 01•2009 25

KUVAT: LASSE KELTTO

UUTTAU

USI

NT

A

Luottamus oli heikointa Yhdysvallois-sa ja Euroopassa, joissa hyvin luottavais-ten yritys johtajien määrä putosi 15 prosent-tiin. ”Talous tilanteen heikkenemisen nopeus ja intensiteetti ovat vähentäneet toimitusjoh-tajien luottamusta tulevaisuuteen maailman-laajuisesti. Huolestuneimpia toimi tusjohtajat ovat johtamiensa yritysten selviytymisestä vallitsevassa taloustilanteessa. Myös nopeasti kehittyvillä markkinoilla kysyntä on romah-tanut ja yrityksillä on vaikeuksia saada riittä-västi rahoitusta”, kertoo PwC-ketjun pääjoh-taja Samuel DiPiazza. Maailmantalouden arvellaan palautuvan normaaliksi noin kol-messa vuodessa.

”Taantuman vakavuutta ja kestoa on toimi-tusjohtajien mukaan vaikea arvioida. Yrityk-set keskittyvät tällä hetkellä selviytymään taantumasta, mutta haluavat myös varau-

P ricewaterhouseCoopersin maailman-laajuisen toimitusjohtajatutkimuk-sen (CEO Survey) mukaan vain 21

prosenttia johtajista suhtautuu hyvin luot-tavaisesti seuraavan 12 kuukauden kasvu-näkymiin, kun viime vuonna vastaava luku oli 50 prosenttia. Heikosti tai hyvin heikos-ti tulevaisuuteen luottavien osuus on nous-sut 35 prosenttiin viime vuoden yhdeksäs-tä prosentista.

Myös seuraavien kolmen vuoden talous-näkymiin vastaajat suhtautuivat selvästi pessimistisemmin kuin vuosi sitten. Luot-tamus on heikentynyt kaikilla markkinoil-la ja kaikilla toimialoilla, kertoo tutkimus, jota varten PwC haastatteli 1 124 toimitus-johtajaa 50 maassa. Haastattelut tehtiin vuoden 2008 viimeisen vuosineljännek-sen aikana.

Bisnes- ja muotitrendit kohtasivat naistenpäivässäPerinteinen PwCwomen-tapahtuma kokosi lähes sata naista juhlis-tamaan naistenpäivää Helsingissä 6. maaliskuuta. Tilaisuuteen oli kutsuttu naispuolista yritysjohtoa, ja teemana oli yhteiskuntavas-tuu. Tilaisuudessa puhuivat Carola Teir-Lehtinen Fortumista, Satu Mehtälä Naisten Pankista ja Sirpa Juutinen PwC:ltä. La-valle nousivat myös PwC:läiset mallit Andiatan muotinäytöksessä.

”Fortumissa on tehty mittavia toimenpiteitä yhteiskuntavastuun sa-ralla ja saatu aikaan isoja säästöjä. Esimerkiksi matkakuluissa on säästetty vähentämällä matkustamista merkittävästi ja hankkimalla tilalle videoneuvottelulaitteita”, kertoi Carola Teir-Lehtinen.

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Satu Mehtälä kertoi Naisten Pankin tukevan kehitysmaiden naisten työtä köyhyy-den voittamiseksi erityisesti Afrikassa. Hänen mielestään kehitys-

maiden naiset ovat hyödyntämätön voimavara taistelussa köyhyyttä vastaan. Mehtälä on yksi Naisten Pankin perustajajäsenistä.Tähän mennessä Naisten Pankkiin on saatu lahjoituksina lähes 800 000 euroa, jonka turvin on käynnistetty seitsemän hanketta.

PwC:n Sirpa Juutinen valotti puheessaan muun muassa ns. millen-niaali-sukupolven, eli sukupolvi Y:n, tärkeinä pitämiä asioita työelä-mässä. Juutinen käsitteli esityksessään myös ilmastonmuutoskysy-myksiä.

”Taantumasta huolimatta kuluttajat yhä välittävät vihreistä tuotteis-ta, koska vihreän liikkeen muutosajurit eivät ole muuttuneet. Ener-gian hinta on yhä epävakaa, huoli ruoan ja tuotteiden turvallisuu-desta on yhä korkea ja hallitukset ovat pysyneet ympäristöasioiden takana”, Juutinen luetteli.

tua taloustilanteen kääntymiseen”, DiPiazza sanoo.

Joka neljäs yritysjohtaja on seuraavan 12 kuukauden aikana vähentämässä johtaman-sa yrityksen henkilöstön määrää. Noin kol-masosa johtajista ilmoitti, ettei henkilöstöä ole tarve vähentää.

Merkittävimmäksi huolenaiheeksi nostettiin suurten talousalueiden, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen, heikot talousnäkymät. Peräti 85 prosenttia yritysjohtajista nosti tämän suureksi riskitekijäksi yritysten liiketoimin-nan kehittämisen kannalta.

Talouskasvun uhkatekijöiksi nostettiin myös pääomamarkkinoiden epävakaisuus, liial-linen sääntely, energiakustannusten nousu ja osaavan työvoiman niukkuus.

26

LUOTTAMUS TALOUSKEHITYKSEEN ENNÄTYKSELLISEN ALHAALLA

AVIISORI 01•2009

AVIISORI 01•2009

Helsinki on noussut sijalta 10 jaetulle 7. si-jalle niiden Euroopan kaupunkien joukos-sa, jonka kiinteistömarkkinoihin taantuma vaikuttaa vähiten, selviää Urban Land In-stituten (ULI) ja PricewaterhouseCoopersin julkaisemasta Emerging Trends in Real Es-tate® Europe 2009 -tutkimuksesta.

Helsingin vahvuuksia kiinteistösijoituskoh-teena on Venäjän ja Baltian markkinoiden läheisyys. Helsingin suosiota perusteltiin myös sillä, että kaupunki kuuluu Euroopan nopeimmin kasvaviin alueisiin. Suomen ta-louden arvioidaan olevan melko vakaa. Tut-kimuksessa arvioidaan Suomen BKT:n kas-vavan noin 1,6 prosenttia vuonna 2009 ja 2,2 prosenttia vuonna 2010.

Kiinteistösijoittajat ja rahoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että koko Euroopan osalta on

Helsingin kiinteistöt vetävät taantumassakin

tulossa vaikea vuosi. Sijoituspääomaa on heikosti saatavilla eikä muutosta tähän ole näkyvissä. Tutkimuksen mukaan on odotettavissa, että Eu-roopan heikentyvän ta-louskasvun myötä kiinteistöjen kysyn-tä vähenee edel-leen ja vuokra-tasojen kehitys pysähtyy tai kokee korjaus-liikkeen.

”Rahoitus-kriisin vaiku-tukset alkavat vasta vähitellen tuntua Euroopan maiden talouksissa.

Suomalaisyritykset siirtävätT&K-toimintojaan ulkomaille

Suomalaisyritykset siirtävät tutkimus- ja kehitystoimintojaan yhä enemmän ulkomaille, osoittaa Pricewaterhouse Coopersin työ- ja elinkeinoministeriölle tekemä Innovating through the downturn-selvitys.

Tutkimuksen mukaan 55 prosenttia T&K-sijoituksista on korvamer-kitty tällä hetkellä Suomeen. Kahden vuoden kuluttua luvun arvioi-daan olevan kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän, 45 prosenttia.

”Vaikka prosentuaalinen osuus investoinneista Suomessa pienenisi, absoluuttinen T&K-panostuksiin sijoitettu euromäärä saattaa pysyä samana tai jopa kasvaa. Tutkimustulos ei siis merkitse automaat-tisesti negatiivista talouskehitystä ja sitä kautta lisääntynyttä työt-tömyyttä”, PwC:n innovaatio- ja teknologiapolitiikan asiantuntija Jani Saarinen tulkitsee.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös suomalaisten yritysten innovaa-tiostrategioita taantuman aikana. Tärkeimmäksi yksit täiseksi stra-tegiaksi nousi keskittyminen asiak kaiden todellisiin tarpeisiin.

”Enää ei riitä, että yritys tuntee asiakas segmenttinsä, vaan jokaisen yksittäisen asiakkaan tilanteen tunteminen on kriittistä suhteen rakentamiselle ja ylläpidolle”, Saarinen sanoo.

Innovating through the downturn -tutkimuksen tulokset esiteltiin 4. maalis-

kuuta PwC:llä Helsingin Ruoholahdessa. Tilaisuudessa puhui myös ministeri

Mauri Pekkarinen. Hän korosti puheessaan erityisesti työpanoksen lisäämisen

ja tuottavuuden parantamisen tärkeyttä tässä taloudellisessa tilanteessa.

"Jos me olemme innovatiivisia, me kyllä pärjäämme", Pekkarinen sanoi.

KU

VA

: LA

SS

E K

ELT

TO

Kiinteistösijoittajat näyttävät odottavan taan-tuman pohjan näkymistä ennen uusiin sijoi-

tuksiin ryhtymistä. Yleisistä syn-kistä näkymistä huolimatta

markkinoilla on kuiten-kin hyviä tilaisuuk-

sia tarjolla niille, joilla on sijoi-

tettavaa pää-omaa”, PwC:n EMEA-alu-een kiinteis-töalan asian-tuntija John Forbes sa-noo.

Euroopan

kiinnostavimmat

kiinteistömarkkinat:

1. München

2. Hampuri

3. Istanbul

4. Zürich

5. Lontoo

6. Moskova

7. Helsinki

7. Pariisi

9. Berliini

9. Frankfurt

27

UUSINTAU

UT

TA

Kaikkia julkaisuja voi tilata maksutta osoitteesta info@fi .pwc.com

UUSIA JULKAISUJA

YHDISTYKSEN HYVÄ HALLINTO -KIRJAPwC:n asiantuntijoiden Johanna

Perälän, Sirpa Juutisen, Mikko

Liljan, Mikko Reinikaisen, Maj-

Lis Steinerin sekä Göran Lind-

grenin kirjoittama Yhdistyksen

hyvä hallinto -kirja selventää,

miten erilaisten ja erikokoisten

yhdistysten johtamisen ja

hallinnon tarpeet poikkeavat

toisistaan.

Kirjan tilaukset osoitteesta

www.wsoypro.fi

12TH ANNUAL GLOBAL CEO SURVEY Tutkimusraportin mukaan

toimitusjohtajien luottamus

talousnäkymiin on ennätys-

mäisen alhaalla. PwC haastat-

teli tutkimusta varten 1 124 toi-

mitusjohtajaa ympäri maailman.

EMERGING TRENDS IN REAL ESTATE EUROPE 2009PwC:n ja Urban Land Instituten (ULI)

julkaiseman Emerging Trends in Real

Estate® Europe 2009 -tutkimuksen

mukaan Helsinki on niiden euroop-

palaiskaupunkien joukossa, jonka

kiinteistömarkkinoihin taantuma

vaikuttaa vähiten.

TAX BULLETIN 1/2009Tuoreimmassa Tax Bulletin

-numerossa käsitellään mm.

elinkeinotulon verotta misesta

annetun lain muutoksia, suun-

nitteilla olevaa verotiliuudistus-

ta sekä sukupolvenvaihdoksia

koskevia uudistusesityksiä.

(Julkaisu ainoastaan

pdf-muodossa)

THE DAY AFTER TOMORROWFinanssipalveluiden globaali

toimintaympäristö on muuttunut

merkittävästi, kertoo PwC:n

The Day after Tomorrow -raportti.

Raportin mukaan finanssiala

sopeutuu uuteen maailmaan

muuttamalla merkittävästi

perinteisiä toimintamallejaan.

CONVERGENCE MONITOR: PERSONAL MOBILITYInternet ja laajalle levinnyt lan-

gattoman verkon käyttö ovat

muuttaneet viestintää mer-

kittävästi kahden viime vuo-

sikymmenen aikana. Se on

muuttanut ihmisten kommu-

nikointitapoja sekä sitä, miten

yritykset tekevät bisnestä.

THE ECONOMIC CRISIS POSES NEW CHALLENGES TO CHINA'S WISDOM ON ECONOMIC GROWTHJulkaisussa analysoidaan

maailmanlaajuisen talous kriisin

syitä ja sen vaikutuksia sekä

maailman että Kiinan talouteen.

MANAGING THE RISKS AND REWARDS OF COLLABORATIONTutkimusraportin mukaan

yhteistyö on tulevaisuudes-

sa avainasemassa ja sillä

saavutetaan strategisia etu-

ja, vaikka kaan tutkimukseen

vastanneet teknologiatoimi-

alan johtajat eivät vielä omien

sanojensa mukaan hyödynnä

kaikkia mahdollisuuksia.

Kyselyyn vastasi lähes 160

teknologiatoimialan johtajaa,

minkä lisäksi raporttia varten

on haastateltu 18 johtajaa.

EUROPEAN INVESTMENT MANAGEMENT & REAL ESTATERaportissa kartoitetaan Euroopan

kiinteistösijoitusmarkkinoiden

tilannetta ja kehitystä.

Foolproofplans

Futureproofplans

12th Annual Global CEO SurveyRedefining success

EmergingTrends in Real Estate®

Europe

TaxBulletin 1/2009

2

3

7

10

12

15

17

19

21

24

26

28

PääkirjoitusRitva Nyrhinen

YritysverotusMuutokset elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin Marja Blomqvist ja Hanna Mattsson

Suunnitteilla oleva verotiliuudistus – uudet verotilit käyttöön vuoden 2010 alusta Anne Klemola, Hanna Mattsson ja Jarkko Kuusinen

Sukupolvenvaihdoksia koskevat uudistusesityksetEeva Sassi

Verosuunnittelu erityisesti osakeyhtiön omistajayrittäjän näkökulmastaMarika Taponen, Jarkko Kuusinen ja Mirka Danielsson

Siirtohinnoittelun, välillisen verotuksen ja tullin välisistä riskeistä Elina Gerd ja Mervi Kojonkoski

Muutoksia osinkojen lähdeverotukseenJarno Laaksonen ja Mikko Ranta

Arvonlisäverotus Suomea koskevia asioita EY-tuomioistuimessaKaisa Tuominen ja Katja Parviainen

Autojen verotus uudistuuAnne Klemola ja Jetta Hyvärinen-Kari

Kansainvälisiä arvonlisäverouutisiaVisa Randell ja Henna Jovio

HenkilöverotusTyönantajan sosiaaliturvamaksutMikko Ranta

VerouraEsittelyssä PwC:n Oulun toimistoSini Kaukonen

Toimituskunta: Ritva Nyrhinen, päätoimittajaJarno LaaksonenVisa RandellJarkko Kuusinen

Sisällysluettelo

1

Convergence Monitor

Personal mobility*

*connectedthinking

Industry views

Managing the risks and rewards of collaboration*

Technology executive connectionsVolume 6

*connectedthinking

Financial Services

The day after tomorrowA PricewaterhouseCoopers perspective on the global financial crisis

*connectedthinking

Investment Management and Real Estate

December 2008

02 Valuation in times of volatility

04 European Parliament ratchetsup pressure on hedge funds andprivate equity

06 Differentiating private equitybusinesses in difficult markets

08 Switzerland clarifies tax treatmentfor private equity managers

09 Tax joins hedge funds’operational risks

10 A quantum shift for HR

12 Where next for sovereignwealth funds?

14 Why size does not always bringeconomies of scale

15 Capital market utilities and stockexchanges as fund distributors

16 Italy acts to remove a conflictof interest

18 Switzerland eases UCITS distribution

20 Transparency and comparabilityof real estate entities under IFRSprogresses slowly

22 French SPPICAV becomes a realestate investment vehicle of choice

24 IRS ruling on property index swapscreates opportunity

25 Challenges for family offices buildingin-house teams

European

IMRE NewsInsights on developments in the European landscape*

PHARMA 2020: MARKETING THE FUTURE Julkaisussa tarkastellaan, miltä

terveydenhuolto näyttää vuonna

2020 ja miten lääkkeitä

markkinoidaan tulevaisuudessa.

Pharma 2020: Marketing the future 1

Pharma 2020: Marketing the futureWhich path will you take?

Pharmaceuticals and Life Sciences