päivätoiminnan laatuohje

Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan laatuohje

ELÄMÄN LAATUA ARKIPÄIVÄÄN

SUOMEN CP-LIITTO RYMalmin kauppatie 26

00700 HELSINKIPuh. (09) 540 7540

www.cp-liitto.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1. Suomen CP-liitto ry ................................................................................................................................3

2. Laatuohjeen tausta ja lähtökohdat ...................................................................................................3

3. CP-vammaisuus .........................................................................................................................................4

4. Miksi omaa päivätoimintaa ...................................................................................................................4

5. Päivätoiminnan perusperiaatteet ......................................................................................................6

Asiakaslähtöisyys........................................................................................................................................6

Yhdenvertaisuus ........................................................................................................................................7

Monialainen asiantuntijuus ....................................................................................................................7

Yhteenkuuluvuus .......................................................................................................................................8

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ...........................................................................................................9

6. Osallistujien keskeisiä käsitteitä hyvään päivätoimintaan ....................................................10

7. Päivätoiminnan sisältö ..........................................................................................................................11

8. Henkilökuntarakenne ja hallinto ...................................................................................................12

9. Hakeminen päivätoimintaa ................................................................................................................12

10. Laadun valvonta ja toiminnan arvioiminen ...............................................................................12

11. Yhteistyö sidosryhmien kanssa .......................................................................................................13

Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan johtosääntö .............................................................14

Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan toimintaohje ............................................................16

Henkilökunnan toimenkuvat ja toimintaohjeet .......................................................................17

2 • SUOMEN CP-LIITON PÄIVÄTOIMINNAN LAATUOHjE

1

2

SUOMEN CP-LIITTO RY

Suomen CP-liitto ry on valtakunnallinen asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö, joka toi-mii CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten ja muiden lapsuudestaan neurologisista syis-tä liikuntavammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä yhdenvertaisten mahdollisuuk-sien kehittämiseksi yhteiskunnassa. Aikuisil-le vammaisille henkilöille liitolla on muun muassa palveluasumista Helsingissä ja Tu-

russa sekä valtakunnallisesti aikuistoimintaa. Aikuistoiminnan tavoitteena on tukea vam-maisia henkilöitä paikalliseen ja alueelliseen yhteistoimintaan ja ehkäistä syrjäytymistä. Liiton avustajapalvelun käyttäjistä suurin osa on aikuisia vammaisia henkilöitä. Päivätoi-mintaa liitto toteuttaa vammaispalvelulain mukaisesti fyysisesti erittäin vaikeavammai-sille aikuisille

LAATUOHjEEN TAUSTA jA LÄHTÖKOHDAT

Suomen CP-liitto ry asetti työryhmän laa-timaan liiton päivätoiminnan laatuohjeen. Työryhmään nimettiin suunnittelija Ismo Kylmänen, vastaava ohjaaja Sari Laiho, pal-velupäällikkö Ilona Toljamo ja osallistujien edustajana kutsuttiin työryhmään Kari Kle-metti. Työryhmä valitsi puheenjohtajakseen suunnittelija Ismo Kylmäsen ja sihteerinä toimi Ilona Toljamo.

Laatuohjeen tarkoituksena on koota yhteen Suomen CP-liiton päivätoiminnan tärkeim-mät periaatteet sekä toimintatavat. Laatuoh-je perustuu Suomen CP-liiton Helsingis-sä toteutetusta päivätoiminnasta saatuihin kokemuksiin, osallistujien ja työntekijöiden kanssa käytyihin arvokeskusteluihin ja osal-listujien palautteisiin. Päivätoiminnan osallis-tujat ovat käytyjen arvokeskustelujen kautta vaikuttaneet aktiivisesti laatuohjeen sisäl-

töön. Lähtökohtana on Suomen CP-liitto ry:n arvot sekä kansalaisten perusoikeu-det ja vammaisten henkilöiden yhdenver-taisuus ja osallisuus yhteiskunnan aktiivisina jäseninä.

Työryhmä aloitti työnsä tammikuussa 2006 ja kokoontui 6 kertaa. Päivätoiminnan joh-tokunta kommentoi laatuohjetta lokakuus-sa 2006 ja hallitus hyväksyi laatuohjeen 27.10.2006. Laatuohje julkistettiin liiton valtakunnallisilla syyspäivillä 28.10.2006 joensuussa.

Päivätoiminnan laatuohje on jatkoa liiton laatuohjetyölle. Palveluasumisen laatuohje julkaistiin maaliskuussa 2005. Päivätoimin-nan laatuohjeen jälkeen suunnitelmissa on sopeutumisvalmennustoiminnan laatuohjei-den laatiminen.

SUOMEN CP-LIITON PÄIVÄTOIMINNAN LAATUOHjE • 3

3

4

CP-VAMMAISUUS

MIKSI OMAA PÄIVÄTOIMINTAA

CP-VAMMAAIKUISET CP-VAMMAISET

Uudenmaan CP-yhdistyksen jäsenistöltä tuli 1990-luvun alussa toive, että CP-vam-maisille aikuisille järjestettäisiin omaa mie-lekästä päivätoimintaa, joka vastaisi osal-listujien tarpeisiin. Suomen CP-liitto haki Raha-automaattiyhdistykseltä käynnistämis-avustusta kehittääkseen vaikeasti liikunta-vammaisille aikuisille soveltuvaa vammais-palvelulain mukaista päivätoimintaa. Suomen CP-liitto ry aloitti päivätoiminnan 1.9.1998 Vuosaaressa.

Monien CP-vammaisten aikuisten on vaikea työllistyä avoimille työmarkkinoille. Kaikille ei myöskään heti peruskoulun jälkeen löydy sopivaa koulutuspaikkaa. Tällöin elämäntilan-ne voi olla se, että päivisin ei ole säännöl-listä mielekästä tekemistä ja sosiaaliset suh-teet voivat jäädä vähäisiksi.

Osallistuminen erilaiseen yleissivistävään koulutukseen, kulttuuri-, liikunta-, kansalais-järjestö-, yms. toimitaan ei aina tarjoa mah-dollisuuksia mielekkääseen toimintaan ja

Kehittyvien aivojen liikkeistä ja asen- �noista vastaavien keskusten ja niiden yhteyksien kertavaurio.

Syntyy raskauden, syntymän tai var- �haislapsuuden (alle 3 v.) aikana.

Yksilöllinen oireyhtymä. �

Vaihtelee lievästä toimintahäiriöstä �vaikeaan monivammaisuuteen.

Aina liikuntavamma. �

Liitännäisvammoja voi olla mm. pu- �hevamma, epilepsia, aistivamma tai psyykkinen kehitysvamma.

Vuosittain syntyy noin 120. �

Yhteensä noin 6500. �

CP-vammaisuutta ei yleisesti tun- �neta kovin hyvin. Tavallista on, et-tä CP-vammaisuus sekoitetaan kehitysvammaisuuteen.

Asuvat pääsääntöisesti vuokra- tai �omistusasunnossa, osa palveluasun-nossa. jotkut asuvat vanhempiensa luona.

Nykyisin suurin osa jatkaa opiskelua �peruskoulun jälkeen.

Osalle ei löydy sopivaa jatko-opiske- �lupaikkaa.

Työllistyminen on usein vaikeaa ja �opintojen päätyttyä monet jäävät tyhjän päälle.

Harrastus- ja osallistumismahdolli- �suuksia rajoittavat avustajien puuttu-minen, kuljetuspalvelujen vähäisyys ja monien harrastuspaikkojen esteelli-syys.

Verrattuna ikäisiinsä aikuisiin CP- �vammaiset aikuiset elävät useam-min yksin, heillä ei ole lapsia eikä puolisoa. Osalla on vähän ystäviä ja sosiaaliset suhteet ovat vähäisiä.


sosiaalisiin suhteisiin, jotka vastaisivat työ-elämässä tai opiskelussa toteutuvaa mielek-kään arjen sisältöä.

Vammaisilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta saada tarvitsemaansa apua osallistuakseen harrastus-, järjestö-, yms. toimintoihin sään-nöllisesti. Toiminnot eivät välttämättä sovellu vaikeasti vammaisille henkilöille, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta todelliseen osallistumi-seen ja toimintaan. Myös kuljetuspalvelujen vähäisyys rajoittaa erilaiseen vapaaseen si-vistys- ja harrastustoimintaan osallistumista.

Vaikeasti vammaisten, erityisesti puhevam-maisten henkilöiden on vaikea saada yhden-vertaisen osallistujan asemaa. Heihin suhtau-dutaan ennakkoluuloisesti eikä heitä oteta tosissaan ja vakavasti. Vaikeavammaisten ih-misten on vaikea päästä yhdenvertaisiksi ja täysivaltaisiksi osallistujiksi. Sosiaalisten estei-den lisäksi myös fyysiset esteet rajoittavat osallistumisen mahdollisuuksia.

Toiminnassa, jossa mukana on useita vam-maisia ihmisiä, vammainen henkilö ei ole vammaisten edustaja vaan voi olla yksilö, oma itsensä. Tällaisessa ryhmässä on mah-dollisuus tasaveroiseen sosiaaliseen vaih-toon. Vammaisuuden mukanaan tuomia sosiaalisia esteitä ei ole voitettavana. Vuo-rovaikutus lähtee liikkeelle tasaveroisesti ei-kä aikaa mene vammaisuudesta johtuvan erilaisuuden ylittämiseen. Vaikeasti liikunta-vammaisten ryhmässä vammainen henkilö voi olla Maija tai Matti, mutta ryhmässä, jos-sa hän on ainoa vaikeasti liikuntavammainen, jää hän helposti CP-vammaiseksi tai pyörä-tuolin käyttäjäksi tai muuksi, jolla ilmaistaan ihmisen olevan ikään kuin vain ryhmänsä

edustaja. Tällöin vammaiseen henkilöön koh-distuvat myös ne rooliodotukset ja ennak-kokäsitykset, joita tästä ryhmästä on vam-mattomilla osallistujilla.

Osa CP-vammaisista aikuisista on perintei-sesti sijoitettu työtoimintaan tai päivätoi-mintaan, joka on tarkoitettu ensisijaisesti mielenterveyskuntoutujille, kehitysvammai-sille tai vanhuksille. Ihmiset ovat kokeneet ongelmaksi sen, että työtoiminnassa ja päi-vätoiminnassa ei ole otettu huomioon CP-vammaisten toimintakykyä vaan toiminta on sellaista, että he eivät pysty siihen osal-listumaan tai se ei ainakaan heidän kannal-taan ole mielekästä. Toiminta ei vastaa ikää eikä toimintakykyä. Myöskään tarve sosiaali-siin suhteisiin ja sosiaaliseen vaihtoon ei to-teudu. Aikuisille ihmisille on turhauttavaa ja jopa loukkaavaa joutua esimerkiksi pakkaa-maan pieniä tavaroita muovipusseihin, kun käsien spastisuuden vuoksi päivän aikana saa hädin tuskin muutaman pussin täytet-tyä. Yhtä turhauttavaa on katsella vanhusten näppärää virkkausta ja askartelua, kun omat kädet eivät toimi ja keskusteluteematkaan eivät kosketa millään lailla omaa elämää tai mielenkiinnon kohteita. Usein käy myös niin, että esimerkiksi retket tai joulujuhla on jär-jestetty paikoissa, jonne ei pääse sähköpyö-rätuolilla, jolloin liikuntavammaiset eivät voi osallistua kaikkeen toimintaan. Osallistuji-en kokemusten mukaan sosiaalista vaihtoa tukevaa kanssakäymistä muiden osallistuji-en kanssa ei synny: vaikeasti CP-vammaisiin henkilöihin suhtaudutaan alentavasti ja heitä pidetään kyvyttöminä tai muiden osallistuji-en kyvyt tai ikä eivät mahdollista tasaverois-ta vuorovaikutusta ja mielekkäitä sosiaalisia suhteita.


5PÄIVÄTOIMINNAN PERUSPERIAATTEET

Asiakaslähtöisyys

Päivätoiminnassa luotetaan osallistujien omiin voimavaroihin. jokainen osanottaja on oman elämänsä paras asiantuntija. Päi-vätoiminnassa luodaan mahdollisuudet toi-mintaan kaikille osallistujille. Toiminta suun-nitellaan niin, että jokaisella on mahdollisuus siihen osallistua, mutta vastuu osallistumises-ta ja olemisesta on jokaisella itsellään.

Osallistujien itsemääräämisoikeus on kaiken toiminnan läpäisevä, vahva periaate päivä-toiminnassa. Oikeus määrätä itsestään, päät-tää omista asioistaan, tekemisistään ja olemi-sestaan on loukkaamaton ja siihen voidaan puuttua vain silloin, kun sen toteuttamisesta on vahinkoa toiselle.

Osallistujien kokouksissa suunnitellaan yh-dessä niin toiminnan sisältö, toimintatavat kuin toimintaperiaatteet. Osallistujien kans-sa tehdään sopimuksia toiminnoista ja nii-den toteutumisesta ja jokainen osallistuja on itse vastuussa osallistumisestaan toimintaan

Osallistujat voivat esittää ideoita, toivomuk-sia ja ehdotuksia toiminnan sisällöksi. jo-kainen osallistuja voi osallistua toiminnan suunnitteluun. Yhteisen ideoinnin ja suun-nittelun pohjalta päätetään toiminnasta. Yh-dessä pohditaan, mitkä esitetyistä toiveista ja ideoista ovat ajan ja resurssien puitteissa mahdollista toteuttaa ja millä tavoin toteu-tettuina kaikilla on yhdenvertaiset mahdolli-suudet osallistua.

Toiminta on yksilöllistä olemassa olevien re-surssien puitteissa. Kaikkien ei tarvitse teh-dä samoja asioita samaan aikaan. jokaisella on mahdollisuus valita mihin toimintoihin

osallistuu ja miten. Tekemisen pakkoa ei ole olemassa, vaan osallistujat voivat myös seu-rustella ja viettää aikaa omien tarpeidensa mukaisesti. jokainen on vastuussa itse oman aikansa kulumisesta: jos ei halua osallistua tai tehdä mitään, on vastuussa myös omasta pitkästymisestään.

Asiakaslähtöisyys toteutuu myös siinä, et-tä ihmisiä ei aliarvioida: päivätoiminta on aikuisten ihmisten mielekästä toimintaa ja vuorovaikutusta.

Osallistujat saavat tarvitsemansa avustuksen voidakseen osallistua niihin toimintoihin ja tekemiseen, jotka on yhdessä suunniteltu ja päätetty.

Työntekijöillä on salassapitovelvollisuus. Päi-vätoiminnan osallistujien asioissa ei olla yh-teydessä kehenkään tai mihinkään ilman osallistujan pyyntöä. Pääperiaatteena on, että osallistujat hoitavat itse omat asiansa, mutta he saavat halutessaan puhetulkkausta tai avustusta sekä tukea, neuvoa ja ohjausta asioidensa hoitamiseen.

”Päivätoiminnan osallistujat halusivat mennä katsomaan uutta kotimaista elokuvaa. Elokuvateat-terissa oli vain kaksi pyörätuolipaikkaa. Elokuviin lähtevistä seitsemällä oli pyörätuoli. Niinpä elo-kuvakäynnit suunniteltiin niin, että kaikki pääsivät sinne – elokuvareissuja tehtiin niin monta, et-tä jokainen halukas pääsi mukaan.”

Suomen CP-liitto luottaa ihmisten omiin voimavaroihin ja käsityksiin hei-dän omasta elämästään. Toiminnan lähtökohtana on osallisuuden ja itse-määräämisoikeuden toteutuminen.


Yhdenvertaisuus

Päivätoiminnan toimintaa ja tekemistä jär-jestettäessä otetaan aina huomioon, mitä vaatimuksia osallistujien vammaisuus aset-taa toiminnan toteuttamiseksi: avustaminen, liikuntaesteettömyys, tarvittavat apuvälineet, erityiskulkuneuvojen tarve sekä mahdollis-ten muiden erityisjärjestelyjen tarve. Läh-tökohtana on se, että kaikki on mahdollis-ta, kun vain järjestetään asiat niin, että kaikki voivat osallistua.

Toimintaa järjestettäessä otetaan huomioon myös päivätoiminnan osallistujien taloudel-linen tilanne: osallistujien toimeentulona pääasiassa on Kelan työkyvyttömyyseläke, jolloin heidän tulonsa ovat hyvin pienet. Eri-laisia tutustumiskäyntejä, retkiä ja muuta toi-mintaa suunniteltaessa ihmisten taloudelli-set mahdollisuudet otetaan huomioon niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua. Esi-merkiksi suunniteltaessa tutustumiskäyntejä, joihin osallistujat aina itse maksavat pääsy-maksut, käydään ensin keskustelu siitä, on-ko kaikilla varaa pääsylippuun. jos keskus-telussa tulee esiin, että taloudellisista syistä kaikki eivät voi osallistua, osallistujat käyvät läpi sopimansa periaatteet ja toteavat, että suunniteltu tutustumiskäynti ei ole mahdol-linen. He alkavat pohtia muita vaihtoehto-

ja, jotka olisivat kaikille mahdollisia tai ta-poja järjestää niin, että toiminta on kaikille mahdollinen.

Päivätoiminnassa niin osallistujat kuin työn-tekijät voivat tehdä aloitteita, esityksiä ja toi-vomuksia. Niitä tarkastellaan ja pohditaan aina avoimesti yhdessä riippumatta esityk-sen tekijästä.

Päivätoiminnassa järjestetään avustaminen, jotta vammaisuudesta ei tule erityisiä kus-tannuksia toimintaan osallistumisesta, vaik-ka toiminta tapahtuisi päivätoiminnan tilo-jen ulkopuolella.

Päivätoiminnan osallistujille kerrotaan myös erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Sosi-aaliohjaus ja neuvonta ovat tärkeä osa vas-taavan ohjaajan työssä. Osallistujia autetaan hakemusten teossa ja ohjataan erilaisten palvelujen piiriin.

”Päivätoiminnan osallistujat halusivat lähteä laskemaan koskea. Koskenlaskua suunniteltaessa mietittiin, mitä erityisiä järjestelyjä tarvitaan, että kaikki voivat osallistua: hankittiin säkkituoleja, joissa osa saattoi istua, lainattiin tarvittavia apuvälineitä ja varmistettiin, että koskenlaskun jär-jestäjällä on sopiva kalusto ja osaaminen. Palkattiin riittävä määrä avustajia. Jokaisen osallistujan kanssa mietittiin miten järjestettynä koskenlasku onnistuu ja toimittiin sen mukaan. Se oli me-noa sitten…”

Suomen CP-liitto ottaa huomioon ih-misten tarpeet, ominaisuudet ja vaa-timukset pyrkiessään turvaamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja toimia yhteiskunnassa.


Monialainen asiantuntijuus

Päivätoiminnassa asiantuntijuutta on niin osallistujilla kuin työntekijöillä. Osallistujat ovat aina oman elämänsä asiantuntijoita. Heillä on myös elämänkokemuksensa, har-rastustensa, koulutuksensa ja mahdollisen työkokemuksensa kautta kertynyttä asian-tuntemusta monilla alueilla. Tämä asiantunti-juus on päivätoiminnassa käytettävissä kaik-kien hyväksi. Toisilta osallistujilta saatu tieto, ideat ja kannustus avaavat aina uusia ovia osallistujille.

Päivätoiminnan henkilökunnalla on runsaas-ti tietämystä ja osaamista niin päivätoimin-nan sisältöön kuin avustamiseen liittyvissä asioissa. Koulutuksella tuetaan asiantunti-juuden lisäämistä. Päivätoiminnan henkilö-kunta osaa kuunnella myös puhevammaisia henkilöitä ja osaa käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Osal-listujille annetaan tietoa myös lainsäädän-nön, palvelukäytäntöjen yms. muutoksis-ta ja tiedotetaan erilaisista tapahtumista ja osallistumismahdollisuuksista.

Päivätoimintaa järjestettäessä turvataan eri alojen osaaminen palkkaamalla asiantuntijoi-ta ohjaamaan erityistoimintoja: kokkikurssia ohjaa ruuanlaiton asiantuntija, improvisaati-oryhmiä improvisaatioteatterin erityisosaaja jne. järjestettäessä erilaisia toimintoja päivä-toiminnan tilojen ulkopuolella, asiantunti-juutta jaetaan myös muiden käyttöön: sel-vitetään toimintapaikan kanssa, millä tavoin liikuntavammaiset ihmiset voivat toimintaan osallistua, mitä seikkoja tulee ottaa huomi-oon ja miten asiat voidaan ratkaista.

”Päivätoiminnan osallistujat halusivat osallistua tv-ohjelman nauhoitustilaisuuteen studioyleisönä. Koska studion katsomo oli suunniteltu siten, että studioyleisö istuu porrastetuilla penkeillä ja ti-la ei ollut liikuntaesteetön, päivätoiminnan väki neuvoi ja opasti jo etukäteen miten tila voidaan järjestää niin, että myös liikuntavammaiset ihmiset voivat olla studioyleisönä. Osallistujat suun-nittelivat keskenään millaisissa ryhmissä he menevät, niin että kaikilla oli mahdollisuus osallis-tua nauhoituksiin.”

Suomen CP-liitolla on asiantunte-musta vammaisuuteen liittyvistä yk-silöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskun-nallisista ilmiöistä. Suomen CP-liitto kehittää toimintojaan vammaisten oi-keuksien valvojana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.


Yhteenkuuluvuus

Päivätoiminnassa lähtökohtana ovat osallis-tujien toiveet ja tarpeet. Avustajien ammat-titaito ja se, että saa asian sanottua ja tulee kuulluksi ja kuunnelluksi luovat turvallisuut-ta. Toiminnassa ja tiloissa otetaan huomioon vammaisuudesta johtuvat erityisvaatimukset. Toiminta suunnitellaan niin, että kaikki voivat siihen turvallisesti osallistua. Avustusta saa tarpeen mukaan ja puhevammaiset saavat tarvitsemansa tulkkauksen. Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja käyttä-ville turvataan mahdollisuus aktiiviseen ja vuorovaikutteiseen kommunikointiin.

Oman porukan kanssa voi mennä sellaisiin-kin paikkoihin ja tapahtumiin, joihin yksin ei tule lähteneeksi. Omassa porukassa kuulu-taan yhteisöön.

Vertaisryhmässä voi olla oma itsensä ja yk-silö eikä ole suuremman ryhmän, kuten CP-vammaisten, edustaja. Vuorovaikutus on ta-saveroista ja tasa-arvoisten ihmisten välistä. Yhteenkuuluvuutta lisää se, että vuorovaiku-tuksessa ei ole ensin ylitettävänä vammaisuu-den mukanaan tuomia rasitteita, vaan vuoro-vaikutus on heti luontevaa ja yhdenvertaista.

järjestämällä erilaisia teemajuhlia sekä luo-malla yhteisiä perinteitä vuotuisjuhlien ja merkkipäivien yms. viettämiseen, vah-vistetaan yhteenkuuluvuutta ja r yhmän turvallisuutta.

Yhteenkuuluvuutta lisää myös se, että men-nään yhdessä tekemään samanlaisia asioi-ta kuin muutkin saman ikäiset ihmiset te-

kevät: käydään kauppakeskuksissa, mennään televisio-ohjelmien studioyleisöksi, mennään markkinoille tai laskettelurinteeseen.

Yhteenkuuluvuutta lisää myös se, että välil-lä järjestetään tapahtumia toisille: oma po-rukka on tehnyt tämän muille – he eivät ole meikäläisiä, mutta voimme heikäläiset kut-sua meikäläisten joukkoon. Kaapeli-tapahtu-ma on monena vuonna ollut iso tapahtu-ma, jonne päivätoiminnan väki on kutsunut myös kaikki muut pääkaupunkiseudun liikun-tavammaiset osallistumaan. Samoin osallis-tujat ovat järjestäneet elokuvailtoja tai juh-lia, joihin on kutsuttu vieraita.

Päivätoiminnan lähtökohtana on päivätoi-minnan osallistujien tarpeet. Toiminta raken-tuu aikuisten ihmisten tarpeisiin mielekkääs-tä toiminnasta ja sosiaalisista suhteista. Sen lisäksi, että ihmiset harrastavat itsekseen eri-laisia asioita, heillä on tarve myös toimia yh-dessä, kuulua yhteisöön ja jakaa elämään-sä kuuluvia asioita ja osaamistaan toisten ih-misten kanssa sekä luoda yhdessä uutta.

”Eri viikonpäivinä osallistuvat halusivat tehdä jotain koko päivätoiminnan porukan kanssa yhdes-sä. Osallistujat tekivät ehdotuksia siitä, miten kaikki päivätoiminnassa kävijät voisivat aina välillä olla yhdessä. Osallistujat heittelivät ideoita ja eniten innosti teemajuhlien järjestäminen. Eri päivi-en osallistujat valmistelevat teemaan liittyvää ohjelmaa, tarjoilua ja koristeluja. Koko porukan yh-teiset juhlat ovat upeita yhteisiä tapahtumia, joita suunnitellaan innolla ja muistellaan kauan.”

Suomen CP-liitto toimii siten, että jä-senet kokevat sen turvalliseksi toimin-taympäristöksi. Tiedostaen jäsentensä tarpeet Suomen CP-liitto edistää hei-dän vuorovaikutustaan ja haluaan toi-mia yhdessä.


OSALLISTUjIEN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ HYVÄÄN PÄIVÄTOIMINTAAN6AsuminenHenkilön on saatava itsenäisesti päättää asu-mistavastaan. joku tarvitsee apua vain jois-sakin asioissa, toinen tarvitsee apua kaikissa toiminnoissa ympärivuorokauden. Asumis-palvelu voidaan toteuttaa henkilökohtaisen avustajan tuella kotona, palveluasunnossa tai palvelutalossa. Itsemääräämisoikeus täy-tyy aina toteutua.

Henkilökohtainen avustajatakaa seuraavia asioita

oman elämän hallinnan �henkilön päätäntävallan �riippumattomuuden �asioiden itsenäisen hoidon �elämisen tason säilymisen �asumismuodon valinnan �

Suomen CP-liitto vaikuttaa suunnit-teluun ja päätöksentekoon tavoit-teenaan elinympäristöä, palveluja ja asenteita kehittämällä saavuttaa yh-teiskunta, jossa kaikilla ihmisillä on yh-denvertaiset elämisen ja osallistumisen mahdollisuudet.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Päivätoiminta ei tapahdu vain päivätoimin-nan tiloissa Malmilla. Päivätoiminnasta osal-listutaan toimintaan ja tapahtumiin, joihin muutkin aikuiset ihmiset osallistuvat: käydään taidenäyttelyissä, elokuvissa, urheilukilpailuis-sa ja ostoksilla. Päivätoimintaa toteutetaan niin laskettelukeskuksissa ja luontoretkil-lä kuin eri kaupunkeihin tutustuen. Mene-mällä ja tekemällä samoja asioita kuin muut-kin ihmiset tekevät, vaikutetaan asenteisiin. Vammaisten henkilöiden näkyvyys, mukana olo ja toiminta poistavat sosiaalisia esteitä ja usein myös fyysisiin esteisiin joudutaan ha-kemaan ratkaisuja.

Päivätoiminta järjestää kaikille avoimia tapah-tumia, jolloin toiminta ei ole suunnattu vain vammaisille henkilöille tai päivätoiminnan va-kinaisille osallistujille, vaan tapahtumissa on mukana monenlaisia ihmisiä: vammaisia ja vammattomia yhdessä tehden ja toimien.

Päivätoiminnassa on mukana paljon opis-kelijoita: heitä on työssäoppimisjaksoilla ja harjoittelemassa, keikkatyöntekijöinä ja tu-

tustumiskäynneillä. Avoimuus mahdollistaa monenlaisten ihmisten osallistumisen, jol-loin tietoisuus vammaisuudesta lisääntyy ja sillä on vaikutusta niin asenteisiin kuin vam-maisten henkilöiden asemaan.

Päivätoiminnan osallistujat ker tovat myös niistä ongelmista, joita vammaisilla ihmisil-lä on arjessa liittyen palveluiden toimivuu-teen ja mahdollisuuksiin tavanomaiseen elämään. Yhdessä kerätään ja välitetään tie-toa vammaisten ihmisten elämään liittyvis-tä asioista päätöksentekijöille ja palvelujen tuottajille.

”Päivätoiminnan osanottajat kirjasivat päivittäin niitä ongelmia, joita heillä oli kuljetuspalveluissa kaupungin siirryttyä uuteen matkakeskuspalveluun. Kokemukset kerättiin yhteen ja toimitettiin kaupungin kuljetuspalveluista vastaaville viranomaisille ja sosiaalilautakunnan jäsenille tiedoksi.”


PÄIVÄTOIMINNAN SISÄLTÖ

Osallistujat ja henkilökunta sekä suunnitte-levat että toteuttavat yhdessä Suomen CP-liiton päivätoiminnan. Toiminta on sisällöl-tään mielekästä ja toteutettu niin, että kaikki voivat siihen osallistua. Päivätoiminta sisäl-tää niin kädentaitoja kuin seurapelejä, niin keskustelua ja karaokelaulua kuin improte-atteria ja ruuan laittoa. Myös erilaiset retket, tutustumiskäynnit, elokuvat, asioinnit ja sosi-aaliohjaus ovat osa päivätoimintaa.

Päivätoiminta on ryhmätoimintaa, jonka en-sisijaisena tavoitteena on mahdollistaa so-siaalinen kanssakäyminen ja yhteistoiminta. Päivätoiminnassa ei kaikkien tarvitse tehdä samoja asioita yhtä aikaa eikä ihmisten tar-vitse väkisin tehdä asioita, joista he eivät pi-dä. Päivätoiminnassa yhtä arvokasta on se, että aktiivisesti tekee itse koko ajan jotain kuin se, että seuraa muiden tekemistä ja ju-tustelee toisten kanssa. Tärkeintä on osallis-tuminen: se, että on osa ryhmää.

7

ItsemääräämisoikeusEräs perusoikeuksistamme, jota on voitava toteuttaa riippumatta vammaisuuden laa-dusta ja asteesta, on toteutettava sekä osal-listujien että henkilökunnan keskuudessa.

Itsenäinen suoriutuminenVammasta huolimatta on tärkeää, että voi tehdä rajoituksista huolimatta tavanomaisia asioita. jokaiselle tulee eteen tilanteita, jois-ta haluaa selvitä itsenäisesti. jotta tämä oli-si mahdollista, tarvitaan kuitenkin avustajia. Tässä tehtävässä on päivätoiminnan henki-lökunta ratkaisevassa asemassa.

OmatoimisuusHenkilön oman arvon tunnolle on tärkeää, että hän voi suoriutua päivittäisistä toimin-noista omatoimisesti. Omatoimisuus antaa motiivin selviytyä itsenäisesti ja vie itsetun-toa eteenpäin. Oppii olemaan itsensä voit-taja vamman rajoituksista huolimatta.

PäivätoimintaPäivätoiminta rikastuttaa arkielämää päi-värutiineista. Siellä on tilaisuus keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Toiminta antaa virikkeitä, jotka monipuolis-tavat arkea. Ajankohtaisista asioista keskus-tellaan ja saadaan uutta tietoa päivittäiseen elämään liittyvistä asioista. Toiminta päivätoi-minnan ulkopuolisiin kohteisiin avartaa. Asi-an osaava henkilökunta tekee tämän kaiken mahdolliseksi.

VertaisryhmäVertaisryhmän merkitys on siinä, että ryh-mässä henkilö voi jakaa kokemuksiaan mui-den kanssa, joilla on sama ongelma. Tästä on hyvänä esimerkkinä päivätoiminta. Voimme yhdessä käsitellä seikkoja, joiden ratkaisu hyödyttää meitä kaikkia.

VertaistukiKun henkilö vammautuu tai omainen sai-rastuu, puuttuu tietotaito, miten elämää jat-ketaan. Mieleen nousee sellaisia kysymyksiä, jotka koskevat perusasioita jokapäiväises-sä elämässä. Tässä nousee tärkeään asemaan vertaistuki. Se muodostuu henkilöistä, joilla on ennestään samat ongelmat ja jotka ovat jo ratkaisseet niitä. Tarpeen tullen jokaisen tulisi pyrkiä löytämään omalta kannalta sopiva tuki.

YhteiskunnallinenyhdenvertaisuusPerustuslaki edellyttää ihmisten yhdenver-taisuuden toteutumisen. jokaisen yksilön on tunnettava olevansa yhdenver tainen vammaisuudesta huolimatta. Yhteiskunnalta edellytetään puitteet sopiviksi esteettömään liikkumiseen ja asumiseen. Myös edellä esi-tetyt seikat edesauttavat yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Läpäisy-periaatteen mukaan asioita ei voi erottaa toisistaan, vaan niitä on käsiteltävä koko-naisuutena.perusturvallisuutta, keskinäistä spontaania vuorovaikutusta sekä vastuun-tuntoa itsestä ja muista.


LAADUN VALVONTA jA TOIMINNAN ARVIOIMINEN

Suomen CP-liiton päivätoiminnan laadun tärkein kriteeri on osallistujien subjektiivi-nen kokemus. Päivätoiminnan laatua valvo-vat osallistujat, jotka säännöllisissä kokouk-sissa tuovat esiin päivätoimintaan liittyviä asioita. Kokouksessa jokaiselta osallistujalta kysytään mitä puutteita on, mitä kehitettä-vää on ja miten toimintaa voitaisiin kehittää vastaamaan hänen tarpeitaan. Myös työssä-oppimisjaksoilla ja harjoittelemassa olevilta opiskelijoilta kysytään aina palautetta: mitä voisi tehdä toisin, mitä he ovat nähneet ja kokeneet. Työntekijöiden palavereissa saa-daan palautetta työntekijöiltä toiminnan ke-hittämiseksi. Päivätoiminnan johtosäännössä määritellään päivätoiminnan tehtävät. Päivä-

toiminnan johtokunta ja Suomen CP-liitto ry:n hallitus valvovat päivätoimintaa. Päivä-toiminnan vastaava ohjaaja raportoi johto-kunnalle saadusta palautteesta. johtokun-ta päättää tai tekee ehdotuksia hallitukselle tarvittavista muutoksista toiminnassa. Toi-menpiteistä ja niiden vaikutuksista raportoi-daan johtokunnalle ja hallitukselle. Vuosittain johtokunta esittää toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen hallitukselle.

Henkilökunnalla on säännöllinen työnohja-us. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti. Osallistujia ja heidän lähihenkilöitään kuul-laan. Palautetta saadaan osallistujilta koko-uksissa sekä yksilöllisesti.

10

9

8

HAKEMINEN PÄIVÄTOIMINTAA

Päivätoiminnan osallistujat valitsee johto-kunta. Osallistujat hakevat päivätoimintaan lähettämällä kirjallisen hakemuksen Suomen CP-liittoon. Vastaava ohjaaja yhdessä mah-dollisen osallistujan kanssa kar toittaa pal-

veluiden tarpeen. Yksilölliset maksusitou-musneuvottelut kunnan kanssa käy vastaava ohjaaja. Maksusitoumusanomukset allekir-joittaa toiminnanjohtaja.

HENKILÖKUNTARAKENNE jA HALLINTO

Suomen CP-liiton päivätoiminnan ylintä päätösvaltaa käyttää Suomen CP-liitto ry:n hallitus. Päivätoiminnalla on hallituksen alai-sena toimiva johtokunta, joka ohjaa päivä-toimintaa hallituksen päätösten ja johto-säännön mukaisesti. Päivätoiminnalle on laadittu johtosääntö ja toimintaohje sekä henkilökunnalle toimenkuvat ja toimintaoh-jeet (liitteet).

Osallistujilla on mahdollisuus tuoda esiin ja käsitellä päivätoimintaan ja palveluihin liit-tyviä asioita sekä saattaa niitä eteenpäin säännöllisesti järjestettävissä osallistujien kokouksissa.


YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA

Osallistujien niin halutessa yhteistyötä teh-dään osallistujien omaisten kanssa. Lisäk-si yhteistyötä tehdään työväenopiston ja vastaavien toimijoiden kanssa toimin-nan järjestämisessä. Tärkeä sidosryhmä on oppilaitokset, joiden opiskelijoita on työssä-oppimisjaksoilla päivätoiminnassa. Osallistu-jien kotikuntien kanssa tehdään yhteistyötä

osallistujien tarvitsemien sopivien palvelu-jen ja tukitoimien järjestämisessä. Yhteistyö-tä tehdään myös muiden yhteisöjen kanssa päivätoiminnan ja sitä koskevan lainsäädän-nön kehittämiseksi. Suomen CP-liiton ai-kuistoiminnan ja palveluasuntojen asukkai-den kanssa järjestetään yhdessä tapahtumia ja toimintaa.

Liitteet

11


SUOMEN CP-LIITTO RY:N PÄIVÄTOIMINNAN jOHTOSÄÄNTÖ

Nimi ja omistaja

Suomen CP-liitto ry, kotipaikka Helsinki, järjestää vammaispalvelulain mukaista päivä-toimintaa Helsingin kaupungissa sijaitsevassa huoneistossa osoitteessa Malmin Kaup-patie 26, 00700 Helsinki.

Tarkoitus

Tavoitteena on toteuttaa ja kehittää vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa syntymästään tai lapsuudestaan neurologisista syistä liikuntavammaisille henkilöille, joilla on palvelutarpeita useilla eri toimintakyvyn alueilla yhtä aikaa. Kyseessä on vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella myönnettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) 8 §:n mukainen muu toiminta, jota kunta hankkii sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta annetun lain (733/92) 4 §:n mukaisesti yksityiseltä palvelujen tuottajalta maksamalla korvauksen toteutetusta päivätoiminnasta maksu-sitoumuksella.

Asiakkaat

Palvelujen piiriin voidaan ottaa täysi-ikäisiä liikuntavammaisia henkilöitä, jotka eivät ole jatkuvan hoidon, huollon tai valvonnan tarpeessa.

Toiminta

Päivätoiminta tarjoaa mielekästä toimintaa ja tekemistä, joka suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Toiminta tukee osallistujien aktiivisuutta ja aikuisuutta.

Päivätoiminnassa annetaan päivätoiminnan aikana avustaminen päivittäisissä toimissa sekä puhevammaisten tulkkaus päivätoimintaan liittyvissä tilanteissa. Henkilökohtai-sia avustajia tai puhevammaisten tulkkeja päivätoiminnassa ei ole.

Hallinto

Päivätoiminnan ylintä päätäntävaltaa käyttää Suomen CP-liitto ry:n hallitus. Päivä-toiminnalle on nimetty hallituksen alaisena toimiva johtokunta, joka ohjaa kyseistä palvelutoimintaa hallituksen päätösten ja johtosäännön mukaisesti. johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja enintään 6 jäsentä ja se asetetaan kahdeksi kalenterivuo-deksi kerrallaan.

johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi johtokunnan jäsentä sitä puheenjohtajalta vaatii.


johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet johtokunnan jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi henkilövaaleissa arpa.

johtokunnan kokouksessa vastaava ohjaaja esittelee asiat ja toimii sihteerinä.

Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Pöytäkirja tarkiste-taan seuraavassa kokouksessa.

johtokunnan tehtävänä on:

1. tehdä Suomen CP-liitto ry:n hallitukselle ehdotuksia päivätoiminnan toiminnan ja talouden kehittämiseksi,

2. valmistella vuosittain päivätoiminnan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä toi-mintakertomus Suomen CP-liitto ry:n hallitukselle,

3. päättää päivätoiminnan vastaavaa ohjaajaa lukuun ottamatta päivätoiminnan vaki-naisen henkilökunnan palvelukseen ottamisesta ja ir tisanomisesta,

4. päättää henkilökunnan vuosilomista,

5. valvoa, että taloutta hoidetaan hyväksytyn talousarvion sekä annettujen määräys-ten ja ohjeiden mukaisesti,

6. huolehtia, että käytössä olevia tiloja ja ir tainta omaisuutta hoidetaan huolella ja

7. suorittaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.

Henkilökunta ja sen tehtävät

Päivätoiminnan henkilökuntaan kuuluu vastaava ohjaaja, ohjaaja ja riittävä määrä vammaisavustajia.

Työntekijöiden tehtävät määritellään kirjallisesti tehdyissä toimenkuvissa ja Suomen CP-liitto ry:n päivätoiminnan toteuttamisesta laaditussa toimintaohjeessa.

Hyväksytty Suomen CP-liitto ry:n hallituksen kokouksessa 12.2.2005


SUOMEN CP-LIITTO RY:N PÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAOHjE

1. Toimintaperiaatteet ja tavoitteet

Suomen CP-liitto ry:n tarkoituksena on to-teuttaa ja kehittää vammaispalvelulain mu-kaista vaikeavammaisten päivätoimintaa syn-tymästään tai lapsuudestaan neurologisista syistä fyysisesti vaikeavammaisille henkilöille, joilla on palvelutarpeita useilla eri toiminta-kyvyn alueilla yhtä aikaa. Tavoitteena on tar-jota aikuisten ihmisten mielekästä toimintaa niille vaikeavammaisille henkilöille, jotka ei-vät opiskele tai ole työelämässä. Tavoittee-na on tukea sitä, että vaikeavammainen voi-si olla oman elämänsä suhteen itsenäinen ja aktiivinen yhteiskunnan toimintoihin osallis-tuva ihminen.

Päivätoiminnan yhteydessä annetaan päivä-toimintaan ja kommunikointiin liittyvät vält-tämättömät avustajapalvelut.

2. OrganisointiPäivätoiminnan toimintaa ylläpitää Suomen CP-liitto ry. Päivätoiminnan ylintä päätäntä-valtaa käyttää Suomen CP-liitto ry:n hallitus. Hallituksen alaisuudessa toimii johtokun-ta, joka ohjaa yksikön toimintaa hallituksen päätösten ja johtosäännön mukaan. johto-kunnan tehtävät on määritelty tarkemmin johtosäännössä.

Päivätoiminnan hallinnollisia ja lähiesimies-tehtäviä sekä muita tarvittavia tehtäviä hoi-taa vastaava ohjaaja, jonka lähiesimies on palvelupäällikkö. Päivätoiminnan toiminnan suunnittelua ja organisointia hoitaa ohjaa-ja. Osallistujien avustamista varten päivätoi-minnassa toimii tarvittava määrä vammais-avustajia. Liitteenä on vastaavan ohjaajan, ohjaajan ja vammaisavustajien toimenkuvat ja toimintaohjeet.

3. Henkilökunnan rekrytointi Suomen CP-liitto ry:n hallitus valitsee päi-vätoiminnan vastaavan ohjaajan. Päivä-toiminnan johtokunta valitsee vakinaiset vammaisavustajat sekä vastaavan ohjaajan pitkäaikaiset sijaiset (yli 6 kk). Palvelupäällik-kö valitsee vammaisavustajien yli 6 kk:n sijai-set ja vastaavan ohjaajan alle 6 kk:n sijaiset. Vastaava ohjaaja esittelee palvelupäällikölle miten on järjestänyt alle 6 kk:n sijaisuuksi-en hoitamisen. Lyhytaikaiset keikkatyönteki-jät valitsee vastaava ohjaaja.

johtokunnalle annetaan selvitys yli puolen vuoden sijaisuuksista, jotka tiedetään enna-kolta. Tällaisia ovat äitiysloma-, ja vanhem-painlomasijaisuudet sekä vuorottelu- ja opintovapaat. Vuosilomien järjestämisestä annetaan johtokunnalle selvitys.

Kuukauden ja sitä lyhyemmät työsopimuk-set voi allekirjoittaa vastaava ohjaaja. Tätä pidemmät työsopimukset allekirjoittaa pal-velupäällikkö. Sopimuksia tehdään kolme kappaletta, yksi työntekijälle, yksi palveluyk-sikköön ja yksi palkkasihteerille.

Vastaava ohjaaja voi myöntää 14 vuorokau-den ja sitä lyhyemmät palkattomat vapaat. Tästä ylimenevät palkattomat vapaat myön-tää toiminnanjohtaja.

4. Päivätoimintaan hakeminen ja valitseminen

Osallistujat valitsee johtokunta. Osallistu-jat hakevat päivätoimintaan lähettämäl-lä kirjallisen hakemuksen Suomen CP-liit-toon. Vastaava ohjaaja yhdessä mahdollisen osallistujan kanssa kar toittaa palveluiden tarpeen. Yksilölliset maksusitoumusneu-vottelut kunnan kanssa käy vastaava ohjaa-ja. Maksusitoumusanomukset allekirjoittaa toiminnanjohtaja.


Osallistujilla on mahdollisuus tuoda esiin ja käsitellä päivätoimintaan ja palveluihin liit-tyviä asioita sekä saattaa niitä eteenpäin säännöllisesti järjestettävissä osallistujien kokouksissa.

5. TALOUSPäivätoiminnasta peritään palvelumaksu osallistujien kotikuntien tekemien maksu-sitoumuspäätösten mukaisesti. Varsinaista hoitomaksua ei ole. Palvelumaksu koostuu henkilökunnan palkoista, kiinteistöön liit-tyvistä kuluista sekä toiminnallisista kuluis-ta. Palvelukorvauksen suuruus perustuu

Päivätoiminnan vastaavan ohjaajan toimenkuva

Hallinnolliset ja esimiestehtävät �

Päivätoiminnassa toteutettavan toimintakokonaisuuden �hallinta, kehittäminen ja organisointi

Päivätoiminnan asiakkaiden tukeminen, neuvonta ja �sosiaaliohjaus heidän erilaisissa elämäntilanteissaan

Muut Suomen CP-liiton määräämät tehtävät �

Päivätoiminnan ohjaajan toimenkuva

Päivätoiminnan sisällöstä ja käytännöstä vastaaminen �

Asiakkaiden osallistumismahdollisuuksista huolehtiminen �sekä asiakkaiden aktivointi ja ohjaus toiminnassa

Asiakkaiden avustaminen ja puhetulkkina toimiminen tarpeen mukaan �

Muut työnantajan määräämät tehtävät �

Vammaisavustajan toimenkuva

Vammaisen henkilön avustaminen päivittäisissä toimissa �

Avustaminen kodin hoidossa, ruuan valmistuksessa ja vaatehuollossa �

Avustaminen asioinnissa, harrastuksissa ja vapaa-ajalla �

Puhevammaisen henkilön tulkkina toimiminen �

Muut työnantajan määrittelemät tehtävät �

toiminnasta laadittuun ja hallituksen hyväk-symään talousarvioon. Palvelukorvaus tar-kistetaan vuosittain. Osallistujat maksavat it-se ateriansa.

LIITTEETVastaavan ohjaajan toimenkuva ja �toimintaohjeOhjaajan toimenkuva ja toimintaohje �Vammaisavustajan toimenkuva ja �toimintaohje

Hyväksytty Suomen CP-liiton hallituksen ko-kouksessa 12.2.2005

HENKILÖKUNNAN TOIMENKUVAT jA TOIMINTAOHjEET


Luoda turvallinen ilmapiiri osallistujille �

Fyysinen avustaminen / tulkkaus päivätoimintaan liittyvissä �toiminnoissa asiakkaan omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti

Ohjaus, neuvonta, tukeminen �

Kysyminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen arjen tilanteissa �

Vastuun ottaminen omasta työstä �

Aikuisen ihmisen vastuu myös asiakkaiden selviytymisestä �odottamattomissa tai muuten vaikeissa tilanteissa

Asiakkaan puolustaminen ristiriitatilanteissa �

Kokonaisuuksien hahmottaminen �

Arjen sujumisen varmistaminen �

juttelu ja sponttaani toiminta asiakkaiden kanssa �

Yhdessä tekeminen �

Asiakkaan optimaalisen autonomian mahdollistaminen kaikissa tilanteissa �

Asiakkaan lähiyhteisön kuunteleminen, kuuleminen ja kunnioittaminen �

Ehdoton tietosuoja asiakkaiden asioissa �

AVUSTAMISEN KÄYTÄNNÖN KULMAKIVET

Turvallinen ilmapiiri �

Ohjaus, neuvonta, tukeminen �

Kysyminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen arjen tilanteissa �

Vastuu omasta työstä �

Aikuisen ihmisen vastuu myös asiakkaista �

Kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden selittäminen asiakkaalle �

Arjen sujumisen varmistaminen �

Keskustelu asiakkaan / asiakkaiden kanssa �

Yhdessä tekeminen �

Asiakkaan optimaalisen autonomian mahdollistaminen �

Lähiyhteisön kuunteleminen ja kunnioittaminen �

Asiakkaan puolustaminen ristiriitatilanteissa �

Tietosuoja �

VAMMAISAVUSTAjAN TOIMINTAOHjE


SUOMEN CP-LIITTO RY:N YHTEYSTIEDOT:

Keskustoimisto:Suomen CP-liitto ryMalmin kauppatie 26

00700 HELSINKIPuh. (09) 540 7540 • Faksi (09) 5407 5460

www.cp-liitto.fi

Toiminnanjohtaja Tomi KaasinenPalvelupäällikkö Ilona Toljamo

PäivätoimintaVastaava ohjaaja Sari Laiho

Malmin kauppatie 2600700 Helsinki

Puh. (09) 5407 5475Sähköposti: [email protected]

SUOMEN CP-LIITON PÄIVÄTOIMINTA PÄHKINÄNKUORESSA

Mielekästä aikuisten toimintaa �

Sosiaalista toimintakykyä ylläpitävää ja tukevaa �

Sosiaalisia suhteita ja sosiaalista vaihtoa mahdollistavaa �

Osallistujan elämäntilanteen, tarpeet ja toi- �mintakyvyn huomioon ottavaa

Vammaispalvelulain mukaista toimintaa �

SUOMEN CP-LIITTO RYMalmin kauppatie 26

00700 HELSINKIPuh. (09) 540 7540

www.cp-liitto.fi

Ulk

oasu

ja t

aitt

o: R

OKd

esig

n | P

aino

: Mul

tiprin

t O

y, H

elsin

ki 2

009

päivätoiminnan laatuohje

Documents