pedagogiset asiakirjat - oph.fi · pdf filepeople first –liikkeen ajatukset ... oikeassa...
TRANSCRIPT
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2013
Taina Hämäläinen
Pedagogiset asiakirjat Byrokratiaa vai työtä helpottavia asiakirjoja?
Esityksen taustamateriaalia
Suomesta Muualta maailmalta
mm.
Vehkakoski, Tanja
Närhi, Vesa
Mäntynen, Hanna
Aunola, Kaisa
Viljaranta, Jaana
Aunio, Pirjo
Huttunen, Maija
mm.
Mitchell, D.
Christ, T.
Fuchs L. S., Fuchs, D.,
Compton, D. L.
Hosp, J. L.
Tavoite
Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta
suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään
oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen.
Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti
oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen
tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista,
monimuotoistumista ja kasautumista. Tavoitteena
on mahdollisesti estää erityisen tuen tarve.
Yleinen tuki
Tehostettu
tuki
Erityinen
tuki
pedagoginen arvio
(luokanopettaja/-ohjaaja +)
oppimissuunnitelma
(luokanopettaja/-ohjaaja +)
pedagoginen selvitys (moniammatillisesti)
HOJKS (erityisopettaja +)
osa-aikainen erityisopetus
oppimissuunnitelma
avustajapalvelut
tukiopetus
eriyttäminen
oppilashuollolliset tukitoimet
ohjaus- ja tukipalvelut
elämänhallintataidot
oppilaiden osallisuuden lisääminen
oppilaanohjaus
joustavat ryhmittelyt, ryhmäkoko, samanaikaisopetus,
tiimiopettajuus, tuki osana kerhotoimintaa sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa
: laadukas perusopetus, kasvua ja kehitystä tukeva
toimintakulttuuri, yhteisöllisyys, kodin ja koulun yhteistyö, turvallisuus….
Motivaatio ja hyvinvointi
Viljaranta & Aunola
Motivaation ja hyvinvoinnin on ajateltu lisääntyvän
ympäristössä, joka tarjoaa yksilölle mahdollisuuden kolmen
psykologisen perustarpeen tyydyttämiseen (Ryan & Deci,
2001):
Pätevyyttä (”minä pystyn”)
Itsenäisyyttä (”osaan itse, voin vaikuttaa asioihin, asetan itse omia
tavoitteita”)
Yhteenkuuluvuutta (”minusta välitetään)
puhallamme yhteen hiileen opettajan/ vanhempien/
luokkatovereiden kanssa
Optimaaliset haasteet
Lapselle annettavien tehtävien on vastattava hänen kykyjään:
liian vaikeat tehtävät => epäonnistuminen todennäköistä,
lapsi ‘oppii’, ettei osaa
liian helpot tehtävät => lapsi ei saa onnistumisen elämyksiä,
sisäsyntyinen motivaatio opetella uusia asioita ei kehity
Opettajien ja vanhempien yhteistyö
=> Mikä on lapsen kykytaso? Mitkä ovat lapsen
kannalta optimaaliset haasteet?
Viljaranta & Aunola
Omat vaikutusmahdollisuudet ja taidot
Viljaranta & Aunola
Mitä myönteisemmät ja hallintasuuntautuneemmat opettajan
omat strategiat opetustilanteissa ovat, sitä enemmän hänen
toimintansa tukee oppilaiden hallintasuuntautuneita strategioita.
esim. Usko omiin kykyihin opettajana, tehtäväkeskeinen
toiminta.
Opettajan oppilaisiin liittyvät
uskomukset
Viljaranta & Aunola
Mitä korkeampia odotuksia opettajalla on oppilaisiinsa nähden,
sitä myönteisemmin hän oppilaisiinsa ja opetukseen suhtautuu.
Opettajan uskomukset ja käsitykset oppilaan taidoista
vaikuttavat myös siihen, miten hän oppilaan suorituksen
myöhemmin havaitsee.
=> oppilaat, joiden opettaja on uskonut ja odottanut
menestyvän, myös menestyvät muita paremmin.
Miten kirjoitan?
•Sosiaalisen konstruktionismin taustaoletukset
Kielen avulla ei ainoastaan kuvata jotakin ilmiötä, vaan
kielenkäytössä ilmiölle annetaan erilaisia merkityksiä ja
rakennetaan se tietynlaiseksi (vrt. esim. Pyörätuoliin sidottu vs.
pyörätuolia käyttävä lapsi)
People First –liikkeen ajatukset
Ihmisiä tulisi kunnioittaa ja kuvata ensisijaisesti ihmisinä, eikä
viitata heihin vamman, diagnostisen nimikkeen tms. mukaisesti
(esim. EI dysfaatikko, VAAN lapsi, jolla on dysfasia/ dysfaattisuutta)
Vehkakoski
Mitä oppilas jo osaa/mitä ei osaa
”Sakari ei puhu ollenkaan” ”Sakari käyttää kymmenen kuvan
joukkoa kommunikoidessaan. Kysymyksiin hän vastaa joko
nyökkäämällä tai pudistamalla päätään.”
”Henna ei puhu tunteistaan” ”Henna ilmaisee tunteitaan
piirtämisen ja leikkiin ottamiensa teemojen kautta”
”Luka ei syö omatoimisesti” ”Luka pitää lusikkaa kädessään
ja hyväksyy ohjauksen.”
Vaikuttavat opetusmenetelmät
What works in education – Hattie’s list of the greatest effects and why it matters 2012
Oppilaan itsearviointi
Opettajan uskottavuus
Formatiivisen arvioinnin käyttäminen
Luokkahuonekeskustelut
Palautteen antaminen
Vastavuoroinen opetus
Ongelman ratkaisun vaiheet
Vaihe 1: Ongelman määrittely Mikä on pulmana?
Mitä haluamme ratkaista?
Vaihe 2: Tilanneanalyysi
Mitkä ovat oppilaan vahvuudet?
Mistä tekijöistä ongelma saattaa
johtua?
Ongelman pilkkominen
Vaihe 3: Tukitoimien suunnittelu
Mitä aiomme tehdä?
Vaihe 4: Tehostettu tuki
Tuen antamisen jakso
Vaihe 5: Arviointi
Näyttääkö, että tuki alkaa tehoamaan?
Toteutuiko suunnitelma?
Pedagoginen arviointi
Pedagoginen arviointi on yksi keskeisimmistä asioista
heikkojen oppilaiden kannalta.
Dokumentti on tuotos, oleellista taustalle oleva
monipuolinen arviointityö.
Tärkeää selvittää MIKSI oppilas ei osaa.
Pedagoginen arvio tehostettua tukea
varten (OPS)
Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa
arviossa kuvataan
oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät
erityistarpeet
arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä,
oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
Pedagoginen arvio
Nykytila vs. tavoitetila
1.Yleinen kartoitus
OPPILAS: Osaaminen, motivaatio, käsitys
itsestään oppijana (vahvuudet ja kehittämisen
alueet)
OPETUS
OPETETTAVA ASIA
YMPÄRISTÖ
2.Ongelman pilkkominen
Tietoa kaikista osa-alueista
Tehtävän vaatimukset
(OPS)
Ohjattavan ohjaustarpeet
(oppilaan ominaisuudet)
Ohjaajan ohjaustoiminta
(opetus)
Y M P Ä R I S T Ö
Vaihe 1: Listaa kaikki oletukset koskien tietyn
ongelman syytä tai funktiota.
Vaihe 2: Listaa kaikki oleellinen tieto/data, joka vahvistaa tai kumoaa oletuksia.
OLETUKSET
O
OLEMASSA OLEVA
TIETO
H
HAASTATTELU
H
HAVAINNOT
T
TESTAA
OP
ET
US
Miten
op
etetaan
1.
2.
3.
OP
S
Mitä o
petetaan
1.
2.
3.
OP
PIM
IS-Y
MP
ÄR
IST
Ö
1.
2.
3.
0PP
ILA
S
Op
pilaan
tiedo
t ja taido
t
1.
2.
3.
Keskeisiä kognitiivisia toimintoja
Tiedon kokoamisen vaihe
• Tarkka havainnointi
• Järjestelmällinen
työskentely
• Tarkka ja täsmällinen
nimeäminen
• Tilan ja ajan jäsentäminen
• Käsitys asioiden
pysyvyydestä
• Kyky huomioida useampia
tietolähteitä
• Tarve kerätä tietoa tarkasti
Tiedon käsittelyn vaihe
• Ongelman tarkka määrittely
•Relevanttien vihjeiden
huomioiminen
•Tiedon sisäistäminen
•Suunnittelu
•Työkapasiteetti, muisti
•Suhteiden huomioiminen ja
ymmärtäminen
•Omaehtoinen vertailu
•Luokittelu
•Hypoteettinen ajattelu
•Looginen todistaminen
•Laskemisen strategia
Tiedon tuottamisen vaihe
•Selkeä ja tarkka kielenkäyttö
•Ajatteleminen ennen tekemistä
•Odottaminen ennen vastaamista
•Rauhallisuus
•Tarkkuus käsiteltäessä tietoa
•Tarkka visuaalinen siirto
•Riittävä sanavarasto
•Virtuaalisten suhteiden
ymmärtäminen
Päivi Hartman 2012
Sosiaalisen kompetenssin arviointiin
MASK: monitahoarviointi oppilaan sosiaalisesta
kompetenssista
KTA: käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien tukeminen
SDQ –mittari: http://www.sdqinfo.org/
Oppimissuunnitelman sisällöstä
(OPS)
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin
liittyvät erityistarpeet
oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin
sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet
opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt,
samanaikaisopetus,
opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat,
kommunikointitavat,
erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki
fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät,
oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan
tarjoama tuki
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus
osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä
oppilaan itsearviointi
suunnitelman laatimiseen osallistuneet
Tavotteiden konkretisointi
Irti isoista hankalista sanoista kuten
"Lapsi ottaa vastuuta omasta koulunkäynnistä"
--> Mitä lapsen tulee tehdä, jotta sinulle tulee olo, että lapsi ottaa enemmän vastuuta koulunkäynnistä.
Konkreettia käyttäytymistä!
SMART
Specific eli selkeä/tarkka
Measurable eli mitattava
Attainable eli saavutettavissa
Realistic eli realistinen
Timely eli aikasidonnainen
TAVOITTEEN ASETTEMISESTA
Aika “Viikolla 22…”
Oppilas ..Milla…
Käyttäytyminen … lukee…”
Tehtävä … toisen luokan tasoista tekstiä , …
Kriteeri …54 sanaa minuutissa.
”Vastuullisuuden lisääntyminen”
VAI
”Kielo laittaa vaatteet naulakkoon ulkoa tultuaan, tunnin päätteeksi laittaa kirjat pulpettiin tai reppuun.
Vehkakoski
Aggressiivisuuden väheneminen”
”Ville oppii säätelemään auktoriteetteihin kohdistuvia
hallitsemattomia tunteenpurkauksiaan ja ymmärtämään,
mistä tunnepuuskat saavat alkunsa.”
Tavoitteena on, että lähes päivittäisen tavaroiden
paiskomisen ja opettajan/avustajan vastustamisen sijaan
Ville tunnistaa, nimeää ja sietää paremmin kielteisiä
tunteitaan (esim. pettymyksiä, turhautumista) ja pystyy
kertomaan niistä lähellä olevalle aikuiselle. Lisäksi
tavoitteena on, että…
Vehkakoski
”Itsetunnon vahvistuminen” VAI
”Maija tuntisi olonsa luottavaiseksi suoritustilanteissa eikä pelkäisi niin paljon epäonnistumista. Ajatuksena on, että hän pystyisi ottamaan vaikeatkin tehtävät myönteisenä haasteena ja yrittäisi askel kerrallaan ratkaista niitä.
Lisäksi tavoitteena on, että Maija uskaltautuu pyytämään apua tehtävän tekemiseen silloin, kun sen tekeminen itsenäisesti tuntuu vaikealta.”
Vehkakoski
“Oppilaalla on matematiikan
oppimisvaikeus”
Kallen pistemäärä jää testissä puolitoista keskihajontaa alle
ikätasoisesta keskiarvo-suorituksesta ja kotiläksyt, missä
tarvitaan 10-ylitystä ja kaksinumeroisten lukujen yhteen- ja
vähennyslaskua, on usein tekemättä tai väärin.
Kalle tarvitsee tehostettua opetusta ja tukea erityisesti
seuraavissa taitoalueissa lukujonotaidot 0-100, 10-ylitys ja alitus
hajottamalla, kymppien lisääminen ja poistaminen.
Aunio
TAVOITE
Liisa tekee tehtäviä mielellään ja on motivoitunut
harjoittelemaan.
LUKEMINEN
Liisa osaa lukea 2-kirjaimisia tavuja (KV) ja niistä koostuvien
sanoja jouluun mennessä.
Liisa saa joulun aikoihin lukukokeessa 30 pistettä (ikätaso 34 –
51 pist.)
KIRJOITTAMINEN
- Liisa osaa kirjoittaa 2-kirjaimisia tavuja ja niistä koostuvia
sanoja jouluun mennessä.
MENETELMÄT
LUKEMINEN
Erityisopetus 3h/vko (saduttamisen pohjalta lukuläksyt, Liisa
lukee e-opettajan merkitsemät tavut aikuinen loput, tavujen
rakenne ja määrä sovitetaan osaamisen mukaan, tavukortit,
Ekapeli)
Luokassa osallistuu kirjallisuuspiiriin äänikirjojen avulla.
KIRJOITTAMINEN
Avustajan pitämät strukturoidun kirjoittamisen tuokiot
3x/vko
Luokassa oma harjoitusmateriaali ((Muka-Matti ja Matkaopas
kirjaimista sanoihin)
ARVIOINTI
LUKEMINEN
Viikoittainen lukemisen edistymisen seuranta
KIRJOITTAMINEN
KKM-sanelu marraskuussa
Yleinen tavoite: Tiinan matikan opiskelutaitojen kehittäminen
Tiinalla on vaikeaa suoriutua matematiikasta huonojen opiskelu-taitojen takia. OHR analysoi Tiinan matikan opiskelutaitoja ja päätti, että opiskellakseen tehokkaammin, Tiinan tulee:
Tarkistaa, että hän on tehnyt kaikki tehtävänsä tunnilla oikein.
Merkitä läksyt huolella.
Aloittaa läksyjen teko jo koulussa
Käyttää yliviivauskynää ja marginaalimerkintöjä tärkeiden
asioiden merkitsemiseksi (kysymyksiä, huomioita)
Varata riittävästi aikaa kotona kotiläksyjen tekemiseen
Kysyä opettajalta riittävän usein epäselvistä kohdista
Suunnitelma
Tiina
Pyytää opettajaa tarkistamaan tunnin lopuksi, että hän on
merkinnyt läksyt oikein
Tarkistaa tarkistuskirjasta aina läksyjensä oikeellisuuden
Aloittaa matikan läksyt koululla koulupäivän päätteeksi (10 min.)
Merkitsee yliviivauskynällä tärkeät asiat ja kirjoittaa kysymyksiä
epäselvistä kohdista
Merkitsee läksyntekotaulukkoonsa (lokikirjaan) ajan, jonka hän
käytti matematiikan kotitehtäviin.
Kysyy opettajalta epäselvät kohdat, samalla opettaja varmistaa
Tiinan osaamisen ja seuraa lokikirjaa.
Seuranta
Tiina
Pyytää opettajaa tarkistamaan tunnin lopuksi, että hän on merkinnyt läksyt oikein Opettaja havainnoi
Tarkistaa tarkistuskirjasta aina läksyjensä oikeellisuuden Oppilaan läksyjen tarkistaminen pistokokein
Aloittaa matikan läksyt koululla koulupäivän päätteeksi (10 min.) Avustaja seuraa ja kirjaa
Merkitsee yliviivauskynällä tärkeät asiat ja kirjoittaa kysymyksiä epäselvistä kohdista Opettajan ja Tiinan kahdenkeskisissä hetkissä
Merkitsee läksyntekotaulukkoonsa (lokikirjaan) ajan, jonka hän käytti matematiikan kotitehtäviin. Opettaja kerää lokikirjan viikon päätteeksi talteen.
Kysyy opettajalta epäselvät kohdat, samalla opettaja varmistaa Tiinan osaamisen ja seuraa lokikirjaa. Opettajan ja Tiinan kahdenkeskisissä hetkissä
Oppilas arvioi omaa osaamistaan ja
asettaa omat tavoitteensa
Oppilaalla suuria tarkkaavuuden ongelmia tunnilla
Ei saa aloitettua tehtäviä
Luovuttaa
Ei anna auttaa
Keskustelussa psykologin kanssa oppilas itse arvioi
toiminnan ohjauksen taitojaan (valmis lista), mitkä sujuvat,
mitkä vaikeita.
Näistä valittiin tavoitteet ja arvioitiin asteikolla 1 – 5 missä
hän nyt on.
Oppilas itse ideoi (avustetusti), mitä hän tarvitsee, jotta
hän kehittyisi tavoitteekseen asettamissaan asioissa.
Palautteen merkitys
A. PALAUTE VANHEMMILLE
mahdollisten erityisvaikeuksien lisäksi oppilaan vahvuuksien
ja kehitysmahdollisuuksien esille tuominen
B. PALAUTE OPPILAALLE
Itseä tukevan ajattelutavan ja hallinnantunteen tukeminen
HUOM!!! Palaute voi toimia ’kaksiteräisenä miekkana’: yhtäältä positiivinen vaikutus
itsetunnolle, toisaalta lisää ulkosyntyistä motivaatiota ja huomion kiinnittämistä omaan itseen
ja suoriutumiseen.
TEHOKAS PALAUTE eli SEURANTA
on välitöntä
anna palaute mahdollismman pian arvioinnin jälkeen, jolloin
opiskeltava asia ja suoritus on vielä tuoreena oppiaan mielessä
on selkeää ja täsmällistä
palautteessasi kuvaile missä asioissa oppilas on toiminut oikein
ja missä väärin (Hyvä, käytit oikeaa kaavaa tässä laskussa.
Huomaan, että olet sekoittanut Uuden Meksikon Meksikoon ja sen
takia...)
kohdentuu käytettyyn strategiaan ennemmin kuin oppijan
kykyyn
Sait tehtävään oikean vastauksen, kun etenit systemaattisesti
oikeassa järjestyksessä vs. teit kovasti töitä
sopeutuu tehtävän vaativuuteen
mekaanisissa tehtävissä välitön palaute
toimii parhaiten, vaativimmissa tehtävissä
paras palautteen aika on, kun esim. tehtävä
on valmis
oppilas oppii käyttämään palautetta itsenäisesti
(itsearviointi)
Palaute
Tehostetun tuen aikana tiivistä.
Usein ja pieniä arviointeja
Seurannan välineet
Erilaiset seurantataulukot
Wilma-merkinnät
Onko kasvokkain tapaaminen aina tarpeellista?
Wilman hyödyntäminen
SEURANTA
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS:
Syksyllä asetettu lukemisen tavoite on saavutettu ja
ylitetty. Liisa lukee jo lauseita ja hän saa nyt 2. luokan
lukukokeesta n. 28 sanaa/min. 1. luokan lukukokeesta hän
saa 48 pistettä, joka vastaa 1. luokan lähes 1. luokan
keskiarvoa.
Tukitoimet ovat toteutuneet suunnitellusti.
Liisa on innostunut lukemisesta (e-opettajan havainnointi,
Liisan oma arvio sekä kodin käsitys asiasta)
Kirjoittamisessa Liisa saa KKM-testissä 15/20 sanaa
oikein. Hän käyttää jo enemmän pienaakkosia ja sanavälit
alkavat hahmottua lauseisiin. Isot alkukirjaimet ja pisteet
puuttuvat vielä.
Avustajan pitämiä kirjoitustuokioita on toteutunut vain
2 tuokiota/vko
Huoltaja:
Kodin näkökulmasta vuosi on sujunut hienosti. Lukeminen,
kirjoittaminen, uiminen, itsenäistyminen, omista tavaroista
huolehtiminen ovat kehittyneet huimasti. Matematiikka
on haastavaa.
Läksyjen tekeminen TAVOITE aamu iltapäivä
Otan vastuun itsestäni
Olen tehnyt läksyni.
1 2 3
Minulla on tarvittavat kirjat mukanani. 1 2 3 1 2 3
Minulla kynä, kumi, viivotin ym.
mukanani.
1 2 3 1 2 3
Palautan aamulla allekirjoitetun
seurantalomakkeeni
1 2 3
Minulla on läksyvihko, johon on
merkitty läksyt ja opettajan
allekirjoitus.
1 2 3
Minulla on vain tarvittavat tavarat
mukanani.
1 2 3
Tulin ajoissa tsekkauspisteeseen. 1 2 3 1 2 3
yhteensä
/15 /15
Rakennetaan oppilaiden vahvuuksien
varaan
CHARCTER STRENGTHS
http://www.youtube.com/watch?v=K-3IjNr1gCg