JÄSEN

LEH

TIFFBN Internationalin maailmankokous Helsingissä syyskuussa 2002 2

Pääkirjoitus

Rooman maailmankokouksessa pohdittiin perheen roolia perheyrityksessä 3 Vastuullinen omistajuus puhuttaa 6

Ajankohtaista

Satu ja Tapani Kurki - omistajayrittäjiä toisessa polvessa 8 Uusi sukupolvi

Nuoren polven rapujuhlat Suomenlinnassa 12 Nuori polvi

Johtajuus & yhteiskunta - koulutusohjelma haki oppia Espanjasta 13 Kansainvälistä

Syyskokous Helsingissä 16. marraskuuta 16 Tulevia tapahtumia

Suomalaistutkijat näkyvästi esillä Rooman tutkijakonferenssissa 17 Tutkimus

Osinkotuloverotuksen ja varallisuusveron tulevaisuus 19 Tietoa verotuksesta

Fazer 110 vuotta 20 Merkkipäiviä

Uusia jäsenyrityksiä 21

Yhteistyökumppanimme 22 - 26

PERHEYRITYS PERHEYRITYSTEN LIITTO RY • THE FAMILY BUSINESS NETWORK, FINLAND 3 | 2001

FBN INTERNATIONALIN XIII MAAILMANKOKOUS HELSINGISSÄ 11.-14.9.2002 THE FUTURE OF FAMILY BUSINESS - VALUES AND SOCIAL RESPONSIBILITY

FBN Internationalin kansainvälinen maailmankonferenssi järjestetään vuosittain yhdistyksen eri jäsenmaissa. Isäntämaa tuottaa tietyn kaavan mukaan konferenssin sekä siihen liittyvän oheisohjelman. Tarkoitus on kuitenkin että kukin maa antaa tapahtumalle oman luonteen. Tarjolla on ollut muun muassa gaala-illallinen kirkossa, kuninkaallisia Ruotsissa, Tony Blair juhlapuhujana Lontoossa ja viimeksi George Bush senior Roomassa. Italialaiset tarjosivat parastaan, sekä puitteiden että sään suhteen (käytännön järjestelyt oli tosin taidettu unohtaa agendalta). Seuraavaksi on vuorossa Helsinki syyskuussa 2002. Tiedossa on iso ja työläs, mutta samalla erittäin haastava ja antoisa projekti. Maailmankonferenssin suurin anti on yleensä kansainvälinen ja kotoisa ilmapiiri sekä lukuisat kiinnostavat tarinat ja kontaktit. Seminaarien ohjelman taso on ollut vaihtelevaa, mutta jokaisesta on selvästi erottunut luentoja ja kokemuksia ylitse muiden.

Helsingin konferenssin teema: The Future of Family Business - Values and Social Responsibility, keskittyy Perheyritysten liiton vahvuuksiin ja haasteisiin. Dynaaminen nuori polvemme toisaalta ja aktiivinen edunvalvonta toisaalta ovat hyviä esimerkkejä edelläkävijyydestämme. Maailmankonferenssin isännöiminen antaa meille erinomaisen tilaisuuden jakaa kokemuksiamme muun maailman kanssa sekä kehittää omaa toimintaamme.

Nyt on siis vihdoin tullut myös Sinun tilaisuutesi osallistua ja vaikuttaa! Kerromme maailmankokouksen järjestelyistä ja sisällöstä tarkemmin Perheyritysten liiton syyskokouksen yhteydessä 16.11. Hotelli Palacessa. Työryhmämme ottaa tietysti myös ennen sitä vastaan ideoita sekä innokkaita avustajia!

Tervetuloa mukaan, toivoo Lena

Lena Jungell toimii maailmankokousta valmistelevan työryhmän puheenjohtajana.lena.jungell@radiohelsinki.fi

Maailman perheyritykset koolla roomassa

Family Business Network Internationalin XII maailmankokous järjestettiin Roomassa 4.-6. lokakuuta. Tänäkin vuonna maailmankokoukseen osallistui myös suuri joukko suoma-laisia. Eniten osallistujia oli isäntämaa Italiasta ja sen naapu-rimaa Sveitsistä. Yhdysvalloista, Suomesta ja Ruotsista oli kustakin yli kolmekymmentä osanottajaa. Maailman- kokouksen teemana oli perheen rooli perheyrityksessä. Päivien aikana syvennyttiin muun muassa perheenjäsenten erilaisiin rooleihin perheyrityksessä ja pohdittiin, millä eri tavoin perheenjäsenet voivat tuoda lisäarvoa perheyritykselle.

Rooman maailmankokoukseen osallistuivat Suomesta muun muassa Tulikivi Oy:n toisen polven pariskunta Anu ja Heikki Vauhkonen. Anu ja Heikki ovat jo jokin aika sitten päättäneet aktivoitua liiton toimintaan ja Roomaan heidät sai sekä seminaarissa käsiteltävät asiat että kiinnostava kaupunkikohde.

Keskustelut parasta antia

Vauhkosten nuori polvi osallistui maailmankokoukseen ensimmäistä kertaa. Seminaarin parhaimapana antina he pitivät eläviä case-esimerkkejä ja muiden ihmisten tapaamista. - Kannatti tulla. Eniten saimme irti eräästä ruotsalaisesta tapauksesta. Perhe oli samassa tilanteessa kuin omamme ja saimme ideoita muun muassa perheneuvoston toimintaan, kertovat Anu ja Heikki.

Vaukosen nuori polvi piti maailmankokouksen antia niin hyvänä, että aikoo osallistua konferenssiin myös jatkossa. - Maailmankokous on erinomainen paikka tavata ihmisiä muista yrityksistä ympäri maailmaa. Tunnelma on välitön ja keskustelut on helppo aloittaa. Ja vaikka yritykset ovat erilaisia, ovat ongelmat samanlaisia. Perheestähän täällä keskustellaan, toteaa Anu.

Italialaisten vieraanvaraisuuteen Vauhkoset olivat tyytyväisiä, vaikka uskovatkin, että käytännön järjestelyt osataan hoitaa Suomessa paremmin.- Puitteet ovat upeat, mutta esimerkiksi kieliasiat on hoidettu hieman huonosti. Ohjelmasta ei esimerkiksi käynyt selkeästi ilmi, millä kielellä puhuja milloinkin puhuu. Italiaa on puhuttu yllättävän paljon ja luurien kautta seuraaminen on kuluttavaa. Workshopeissa on onneksi ollut runsaasti valinnanvaraa, kertovat Anu ja Heikki.

PERHEYRITYS • Perheyritysten liitto ry

PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom

TOIMITUS Päivi Hirvola

TAITTO Axel Digital OyPAINOPAIKKA Hansaprint, Salo

TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry, PL 800, 00101 Helsinki

POSTIOSOITE PL 800, 00101 Helsinki

KÄYNTIOSOITEWorld Trade Center WTC, HelsinkiAleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki

PUHELIN +358 9 6969 2050FAKSI +358 9 6969 2051

SÄHKÖPOSTI minna.vehvilainen@eurofacts.fiNETTISIVUT www.perheyritystenliitto.fi

OSOITTEENMUUTOKSET minna.vehvilainen@eurofacts.fi

A J A N K O H TA I S TA

Tulevia tapahtumia:

Perheyritysten liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous ja perhe-

yrityspäivälliset 16. marraskuuta 2001

Hotelli Palacessa

Lisää tulevista tapahtumista sisäsivuilla.

Tulikivi Oy:n nuori polvi: Anu ja Heikki Vauhkoven

2 3

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

P Ä Ä K I R J O I T U S

Suomen maailmankokous kiinnostaa

Ensi vuonna Helsingissä järjestettävää maailmankokousta Vauhkoset odottavat innokkaina. Suomen kokouksen teema ’The Future of Family Business - Values and Social Responsibility’ kiinnostaa Vauhkosia. - Perheyritykset ovat alueellisia, kasvollisia ja vastuullisiaomistajia. Suomi voisi tuoda esille myös esimerkiksi tasa-arvoasioita. Onhan Suomi niissä edelläkävijä verrattuna moniin muihin maihin, toteaa Heikki.

- Olisi myös mielenkiintoista pohtia, mikä on perheen arvojen suhde perheyrityksen arvoihin. Myös sukupolvenvaihdokseen liittyvä verotus ja esimerkiksi puolisoiden rooli perheyrityk-sessä ovat sellaisia aiheita, joista kuulisi mielellään lisää, miettii Anu.

Toimintakalenteri syksy 2001

Lokakuu

25.10. Perheyritykset ja niiden omistusjärjestelyt -seminaari

Marraskuu 4.11. Nainen perheyrityksessä -verkostoitumistapaaminen

12.11. Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelma: Julkisuus ja sen hallinta

13.11. Perheyritysten liiton tutkimus- ohjelman esittely säätiöille

16.11. Syyskokous Hotelli Palace, Eteläranta 10, Helsinki

16.11. Perheyrityspäivällinen Ravintola Palacen Unionsali

Joulukuu

11.12. Hallituksen kokous Jäsenlehti 4 / 2001 ilmestyy

Lisää tapahtumista Perheyritysten liiton www-sivuilla www.perheyritystenliitto.fi

Suomalaiset perheyritystutkijat näkyvästi esillä Rooman tutkijakonferenssissa

Family Business Network:in maailmankokoukset kokoavat perheyritysten lisäksi yhteen myös perheyritystutkijat. Suomalaiset tutkijat ja jatko-opiskelijat olivat tämän vuo- den konferenssissa edustavasti mukana. Rooman tutkija-seminaariin oli kelpuutettu kaikkiaan viisi suomalaisten esitystä.

Jyväskylän yliopistosta konferenssiin osallistuivat professori Matti Koiranen ja hänen ohjaamansa jatko-opiskelijat Minna Tunkkari ja Alena Kerkovska. Matti Koirasen paperi käsitteli yli 100 vuotta toimineiden suomalaisten perheyritysten arvoja ja Minna Tunkkarin paperin perusjuoni oli siinä, mitä perhe-yrityksen jatkajien tulisi esimerkiksi mentoroinnin ja muiden keinojen avulla omaksua. Alena Kerkovskan paperin aiheena oli puolestaan tsekkiläisten perheyritysten palautuminen alkuperäisille omistajaperheille 45 vuoden kommunistikauden jälkeen.

Hankenin Jan Sten oli mukana Roomassa väitöstyöprojektiaan kuvaavalla paperilla. Väitöskirjassaan Sten tutkii, mitä per- heet tekevät sen jälkeen kun perheyritys tai yksi heidän omis-tamistaan yrityksistä on myyty. Sten ei keskity ainoastaan itse yrittäjään vain yrittää kuvata, miten yritysmyynti vaikut-taa kaikkiin perhejäseniin. Tutkimusmateriaalina Sten aikoo käyttää tapauksia Suomesta.

Mikko Mustakallion ja Erkko Aution paperi sai kansainvälistä tunnustusta

Teknillisen korkeakoulun DI Mikko Mustakallio ja professori Erkko Autio osallistuivat tutkijakonferenssiin Mustakallion väitöskirjan aihepiiriä käsittelevällä yhteispaperilla. Paperi sai merkittävää kansainvälistä tunnustusta. Se valittiin konferenssin toiseksi parhaaksi tutkimukseksi ja palkittiin maailmankokouksen gaala-illallisella. FBN Internationalin puheenjohtaja Alden G. Lankin nimeä kantava palkinto jaetaan vuosittain tutkijakonferenssin kahdelle parhaimmalle tutkimukselle.

Mustakallion väitöskirja käsittelee perheyrityksen hallintaa omistajaohjauksen näkökulmasta (corporate governance). Mustakallion mukaan aikaisempi corporate governance -tutkimus on kohdistunut pääasiassa suuriin, laajasti omis-tettuihin yrityksiin, joissa omistaminen ja johtaminen ovat eriytyneitä toimintoja sekä osakkeiden vaihdanta tehokasta pääomamarkkinoiden kautta. Mustakallio käsittelee väitös-

Suomalaisten tutkijakonferenssissa esittämiä papereita on koottu liiton www-sivuille www.perheyritystenliitto.fi .

Mikko Mustakallion ja Erkko Aution paperia voit tiedustella myös suoraan Mikolta mikko.mustakallio@pp.inet.fi .

4 5

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

Vastuullisen omistajuuden signaaleja Perheyritysten omistajien itseluottamus on taas terveellä pohjalla. Liiton perustamiskeskustelut alkoivat viisi vuotta sitten Helsingin World Trade Centerin Marskin salissa, jonne marraskuulla 1996 saapuneet perheyritysten omistajat antoivat sysäyksen selkeälle kehityslinjalle. Tuolloin läsnä- olleiden 21 yrityksen kokoonpano on kasvanut 146 jäsen- yritykseksi, jotka työllistävät yli 110 000 henkilöä ja joidenyhteenlaskettu liikevaihto on yli 17 miljardia euroa. Tätä joukkoa on alettu kuunnella.

Ovatko perheyritysten omistajat sitten yrittäjiä? Monessa mielessä ovat, sillä edelleen he ottavat yrittäjäriskiä ja heidän toiminnassaan leimallista on työskentely oman yrityksen puitteissa. Mutta ei Perheyritysten liiton jäsenyritysten omistajia voi pitää kuitenkaan standardiyrittäjinä. Useimmat liiton jäsenyrityksistä ovat yhteiskunnallisia instituutioita, käsitteitä, joissa jatkuvuus läpi Isänmaan historian on ollut leimallista. Ikä leimaa yrityskulttuuria. Sukupolvenvaihdos on taitolaji. Eikö esimerkiksi Frenckellin Kirjapainon (perustettu 1642) tai Lemminkäisen (perustettu 1911) kaltaisia yrityksiävoi pitää jo instituutioina?

Perheyritysohjelma

Perheyritykset nähdään nyt sitkeinä työllistäjinä ja pai-kallisina, kasvollisina omistajina. Perheyritykset ovat tässä ajassa vaihtoehto globalismille, jonka kanssa on kuitenkin elettävä. Perheyrityksissä löytyy henkeä ja ihmisiä, jotka kantavat vastuuta. Perheyrityksissä omistajat eivät katoa näyttämöltä hädän hetkellä. Elämään mahtuu myös poik- keuksia, mutta vastuullinen omistajuus on pääsääntö.

Pörssiyhtiöiden ylivertainen julkisuusasema johtuu monesta syystä, mutta ’julkisen yhtiön’ erikoisasema on myös lainsäädännössä (esim. arvopaperimarkkinalaki) määritelty. Globaali kehitys on pakottanut ottamaan tämän lainsää-dännön kehityksessä huomioon. Talouden rytmi näyttää toimivan pörssin ehdoilla, jota käsitystä media vahvistaa. Perheyritykset etsivät omaa rooliaan yhteiskunnassa. Näin on erikoisesti Euroopan unionissa, jossa perheyritysten eurolobby GEEF on onnistunut informoimaan ja innostamaan komission viranomaisia yhteistyöhön perheyritysten kanssa. Elämme kriittisiä aikoja. Esimerkiksi Espanjassa on ryhdytty kehittämään lakialoitetta perheyritysten aseman määrittele- miseksi. Se on sopimuksenvarainen asia eli monessa mielessäpoliittista harkintaa vaativa seikka. Myös Suomessa asioita on harkittava uudelleen.

80 000 perheen haaste

Kun kokonaisvarallisuudesta perheyritykset ovat merkittävä osatekijä, on voitava kysyä, eikö Suomessakin olisi aika pohtia perheyritysohjelman tarpeellisuutta. Sillä vahvistetaan perheyritysten pääomapohjaa, veronmaksukykyä, työllistä-vyyttä sekä kehityskykyä. Yhä yleisemmin hyväksytään ajatus yrityksen mahdollisuudesta jatkua samassa omistajasuvussa tai -perheessä.

Jyväskylän yrittäjyysprofessori Matti Koirasen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 80 000 suomalaista teollisuuden ja kaupan yritystä kokee tavalla tai toisella sukupolvenvaihdoksen. Vaihtoehdot ovat yrityksen siirtyminen omille jälkeläisille, firman myynti uusille omistajille tai pahimmassa tapauksessa toiminnan lopettaminen.

Perheyritykset ovat Nokiaa merkittävämpiä Suomen yhteis-kunnan ja talouden toimijoita. ”Suomi tarvitsee molempia yritystyyppejä. Yhteiskunnallisesti perheyritysten merkitys on maamme kansantaloudelle moninkertainen Nokiaan verrattuna”, sanoi Koiranen äskettäin Mikkelissä.

Hänen vertauksensa Nokia-yhtymään on julkisen huomion kannalta mielenkiintoinen. Hieman yli 90 prosenttia maamme osakeyhtiöistä on perheomisteisia ja niiden omistus on suomalaisissa käsissä. Yhtiöiden yhteinen liikevaihto ja työllisyysvaikutus ovat moninkertaisia Nokiaan verrattuna.

Vaikka tarkastelun ulkopuolelle jätettäisiin vajaat 80 000 perheomisteista aktiivista maatilayritystä, perheyrityksissä onsilti yli yksitoista kertaa enemmän työpaikkoja kuin Nokia-yhtymässä. Niissä oli vuoden 1999 päättyessä lähes 620 000 työpaikkaa, kun Nokialla jäädään reiluun 55 000:een. Lisäksi perheyhtiöiden yhteinen liikevaihto oli vuonna 1999 noin 540 miljardia markkaa eli reilut 90 miljardia euroa. Nokialla vastaavat luvut olivat noin 118 miljardia markkaa eli vajaat 20 miljardia euroa.

Tämän vertailun paras synteesi on tietenkin siinä, että Nokia ja monet perheyritykset elävät hyvässä Nokia-vetoisessa alihankintayhteistyössä. Meillä on myös suuria perheyrityksiä, joiden kehitykselle pörssilistautuminen on ollut tärkeä vaihe. Mutta Nokian kaltaiselle kehityspolulle perheyritykset eivät ilmeisesti ole se paras olemus.

’Paljon suurempi juttu’

Perheyritysmaailmassa on edessä pohdinnan paikka. Perhe-yritysten liitossa on nyt vireillä asioita, joista liiton jäsenet lähitulevaisuudessa keskustelevat ja päättävät. Keskustelua käydään kolmella eri alueella. Ensinnäkin perheyritysten liiton tavoitteista ja tehtävistä keskustellaan. Liitto on selvästi ’paljon suurempi juttu’ kuin toiminnan käynnistyessä uskallettin toivoa. Toiseksi liiton käytössä olevia voimavaroja arvioidaan jatkossa mahdolliseen uuteen tehtävämäärittelyyn verrattuna. Ja kolmanneksi perheyritysten keskinäiseen vuorovaikutukseen vuosi 2002 on erikoisen haastava FBNInternationalin maailmankokouksen isännyyden johdosta.

Liiton edunvalvontatyöryhmä on viime keväästä alkaen pohtinut liiton tavoitteita ja tehtäviä, missä se on päätynyt aikaisempaa laveampaan tehtävämäärittelyyn. Vastuullinen omistajuus, perheen aseman vahvistaminen yhteiskunnassa sekä perheen ja perheyritystutkimuksen ja -koulutuksen edistäminen ovat yhteiskunnallisia tavoitteita ja viestejä,joista perheyritysten edustajien on oltava valmiita keskus-telemaan lähitulevaisuudessa laajemmillakin foorumeilla kuin keittiön pöydän ääressä.

Elinkeinoelämän muut perinteiset järjestöt, joiden toiminta keskittyy ensisijaisesti liiketoiminnan yleisten yhteiskun-nallisten edellytysten vahvistamiseen, ovat Perheyritysten liitolle hyvä ja tehokas yhteistoimintaverkosto. Vuoropuhelu on osoittanut sen, kuinka tarpeellista perheyritysten on määritellä omat tavoitteensa - esimerkiksi lähiajan vero-poliittisessa keskustelussa. Sen lisäksi meidän on itse huo-lehdittava siitä, että näkemyksemme ja viestimme tulevatymmärretyksi julkisessa keskustelussa. Viime kädessä se on Perheyritysten liiton vastuulla.

Maailmankokoukseen Helsinkiin

Ensi syksynä Helsingissä pidettävä FBN Internationalin maailmankokous on suuri haaste paitsi järjestelyiltään myös henkiseltä anniltaan. Kokouksen teemaksi on valittu ’The Future of Family Business - Values and Social Responsibility’. Teema on haastava - sekä henkisesti että aineellisesti. Tärkeätä on, että olemme oman jäsenkuntamme keskuudessakäyneet läpi sen, mitä haluamme Suomesta ja omasta arvomaailmastamme sanoa. Kun katsoo ympärillä vellovaa epävarmaa globaalista kehitystä, perheyritykset viestivät vakaudesta ja kehityksestä.

Liittomme keskuudessa on yllättävän paljon nuorta poten-tiaalia, seuraajasukupolven edustajia, joilla on positiivinen asenne ja vahva henkilökohtainen kapasiteetti. Meillä on FBN:n globaalissa perhepiirissä antaa vahva signaali seuraajasukupolven osaamisesta ja jatkuvuudesta, minkä uskon olevan yksi Helsingin maailmankokouksen suuri vahvuustekijä.

Anders Blom Pääsihteeri Perheyritysten liitto ryanders.blom@eurofacts.fi

Täyttääkö joku vuosia?Perheyritys-lehti julkaisee merkkipäiväilmoituksia ja -artikkeleja. Seuraavaan Perheyritys-lehteen tarkoitettujen merkkipäivätietojen ja mahdollisten juhla-artikkelien sekä valokuvien on oltava toimituksen käytössä 26. marraskuuta mennessä.Lisätietoja Päivi Hirvola, puh. 09-6969 2054, tai sähköposti: paivi.hirvola@eurofacts.fi

Viettääkö yrityksesi merkkipäiviä?

kirjassaan perheyritysten hallintaa lähtien niiden erityis-piirteistä, joita ovat muun muassa omistamisen, perheen ja johtamisen osittainen päällekkäisyys ja omistuksen hidas liikkuvuus.

Mustakallio tutkii erityisesti, kuinka erilaiset hallinta-mekanismit vaikuttavat perheyritysten strategisen päätöksenteon laatuun ja yrityksen menestykseen. Väitöskirjassa osoitetaan, että perheyritysten hallinta-ongelmia voidaan tehokkaasti ratkaista yhdistelemällä niin kutsuttuja muodollisia (agenttiteoreettisia) ja epämuodollisia (sosiaalisia) hallintamekanismeja, joista jälkimmäiset ovat tärkeitä perheen sisäisten jännitteiden ehkäisemisessä.

Teoreettisia malleja on testattu noin 190 suomalaisesta perheyrityksestä saaduilla tiedoilla. Tulokset tukevat teoreettista mallia. Strategisen päätöksenteon laatuun vaikuttavat merkittävästi sekä yrityksen hallitustyöskentely että perheen sisäinen ja perheen ja yritysjohdon välinen sosiaalinen pääoma.

Mustakallion tutkimuksen tulokset tukevat kirjallisuudessa esitettyjä vaatimuksia siitä, että menestykselliseen perhe-yrityksen omistajaohjaukseen ei riitä pelkkä liiketoiminnan hallinta ja hyvä hallitustyöskentely, vaan tarvitaan myös ’perheen hallintaa’ perheen sisäisin prosessein.

Mustakallion väitöskirjan on määrä valmistua vuoden 2002 alussa, jolloin tutkimustulokset raportoidaan tarkemmin. FBN:n maailmankonferenssin lisäksi tutkimuksen osia on esitelty kahdessa kansainvälisessä tutkimuskonferenssissa tänä vuonna: Babson-Kauffman Entrepreneurship Research konferenssissa kesäkuussa ja Academy of Management konferenssissa elokuussa.

6 7

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

U U S I S U K U P O LV I

Tapani Kurki, Toimitusjohtaja

Syntynyt: 1962

Koulutus: KTM

Satu Kurki, Suunnittelupäällikkö

Syntynyt: 1967

Koulutus: Yo-merkonomi, valtiotieteiden yo

Lapset: Santeri 8, Oskari 5 ja Eerika 3

2. sukupolvi

Yrityksen nimi: Marja Kurki Oy

Perustettu: 1976

Toimipaikka: Helsinki

Toimiala:

Tekstiilien tukku- ja vähittäiskauppa

Liikevaihto: 44 Mmk vuonna 2000

Henkilöstö:

Pohjoismaissa 35, Kiinassa 15

Päämyyntialueet:

Pohjois-Eurooppa ja Kiina

www.marjakurki.com

Silkkiä, haasteita ja yrittämistä yhdessä

Satu ja Tapani Kurki edustavat toista sukupolvea Marja Kurki Oy:ssä. He ovat kirjaimellisesti perheyrittäjiä. Omistajayrittäjiä, jotka ovat korviaan myöten mukana myös yrityksen operatiivisessa toiminnassa, Tapani toimitusjohtajana ja Satu suunnittelupäällikkönä. Kymmennessä vuodessa tämä tehopari on saanut muun muassa kolme lasta ja perheyrityksen liikevaihdon kuusinkertaistumaan.

Äidin jalanjäljillä

Marja Kurki Oy syntyi yhden naisen luomuksena vuonna 1976. Yrittäjyys alkoi Kurjen perheen paritalon yläkerrassa. Samaan aikaan myös perheen isä Jaakko toimi yrittäjänä ja hänellä oli omat tilat kodin alakerrassa. Jo nuorena Tapani Kurki kuuli vanhemmiltaan tarinoita perheyrityksen tilasta lähes päivittäin.

- Perheyrittäjyys on suvussa verissä. Isäni isällä oli puutavarayritys Lahdessa, Marjan molemmat sisarukset ovat yrittäjiä ja Marjan isä oli myös hyvin yrittäjähenkinen, kertoo Tapani Kurki.

Kouluaikanaan Tapani teki perheyrityksessä kesätöitä ja osallistui jo lukioaikana solmioiden ja huivien pakkaamiseen varastolla. Vuonna 1983 hän oli ensimmäisen kerran äitinsä mukana Kiinassa. Valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta Tapani toimi 2,5 vuoden ajan tilintarkastajana Widerillä.

Perheyritys takaisin sukuun

Vuonna 1988 Marja Kurki myi yrityksen Marimekolle ja marraskuussa 1991 Tapani osti Marja Kurki Oy:n Marimekolta takaisin sukuun. - Yleensä ryhdyn tuumasta toimeen melko nopeasti. Kun Kirsti Paakkanen oli juuri ostanut Marimekon, ehdotin Marjalle, että hän ostaa Marja Kurki Oy:n takaisin. Paakkanen nimittäin ilmoitti eräässä lehtiartikkelissa, että ”rönsyt ovat myytävänä”. Marja ei halunnut lähteä taistoon tuimaan, vaan tuolloin minä sitten lähdin yrittäjäksi, kuvailee Tapani ostohetken tunnelmia.

Satu tuli perheyritykseen ensin vain vuodeksi, mutta erilaistenyhteensattumien johdosta hän jäikin pidemmäksi aikaa. Sadun varhaisin muisto perheyrityksestä liittyy yrityksen takaisinostoon. - Seison infotilaisuudessa, jossa henkilökunnalle kerrotaan että Tapani Kurki alkaa vetää yritystä ja minut, melko vastavihittynä vaimona, esitellään yrityksen työntekijöille.

Yrityksen perustajan Marja Kurjen rooli on ollut merkittävä perheyrityksessä myös kaupan jälkeen. Vuonna 1991 hän oli muutamia vuosia yrityksen ainoa suunnittelija, kun tänä päivänä Marja Kurki Oy:llä on jo lähes 10 perheen ulkopuolista suunnittelijaa. - Marja on huippusuunnittelija ja erinomainen markkinoija, joten matkan varrella häntä on hyödynnetty näillä alueilla huomattavasti. Alussa hän oli kovinkin hallitsevassa roolissa. Jossain vaiheessa halusin kuitenkin johtaa omalla tavallani ja kävimme läpi sen, minkä uskoisin monen käyneen läpi perheyrityksissään, kuvailee Tapani sukupolvenvaihdosta.

Uudessa tilanteessa anoppi ja miniä työskentelivät ensin samassa huoneessa, mikä oli Marja Kurjelle aivan uutta. - Marjalla on aina ollut oma toimisto kodin yhteydessä, missä hän on työskennellyt yksin. Marja on nykyäänkin aktiivisesti mukana suunnittelussa, mutta muuten hän on jättäytynyt sivuun ja viettää miehensä kanssa pitkiä aikoja Espanjassa, kertoo Satu. 8 9

PERHEYRITYS 3 | 2001

Satu vastasi aluksi yrityksen vähittäismyynnistä, mutta siirtyi sitten hoitamaan ostoja. Viimeiset viisi vuotta hän on vas- tannut suunnittelusta ja markkinoinnista. Satu ei koe, että hänen roolinsa omistajana ja toimitusjohtajan vaimona aiheuttaisi kovin ihmeellisiä tilanteita. - Aluksi uudet työntekijät ovat kovin varovaisia suhtau-tumisessaan, mutta ajan myötä tilanne aina normalisoituu. Jokainenhan luo itse oman käyttäytymismallinsa ja minulle on ollut luontevinta olla välitön työntekijöiden kanssa, kertoo Satu.

Hienoja hetkiä ja rankkoja päiviä

Valinta perheyrityksen ja vieraan työnantajan välillä ei ollut helppo Tapani Kurjelle. Hän pitää hyvänä, että on ollut myös muualla töissä. Marraskuussa 1991 siirtyminen Marja Kurkeen oli kuitenkin melko vaivatonta ja tuolloin päätös oli Tapanin omissa käsissä. - Tavatessani tilintarkastajaystäviäni kaupan jälkeen kukaan ei uskaltanut kysyä, että miten menee, koska kaikkialla meni huonosti. Tilintarkastajathan sen tarkastuskeikoillaan hyvin näkivät. Marraskuussa 1991 työttömyys oli muistaakseni juuri ylittänyt 10% ja muutaman vuoden kuluttua se oli jo lähes 20%, joten ei alku ei kyllä kauhean helppoa ollut. Toisaalta voidaan todeta, että 1991 liikevaihtomme oli 8 Mmk janyt kymmenen vuotta myöhemmin yli 60 Mmk, joten ei aivan huonostikaan ole mennyt, pohtii Tapani.

Sekä Tapani että Satu nauttivat yrittämisestä. Tapanin yrittäjähengestä kertoo mm. vuosien varrella tehdyt yritysostot. - Keväällä 1997 perustin erään ystäväni kanssa BigReds Oy:n, joka vastasi HIFK:n yritysmarkkinoinnista tämän vuoden kevääseen asti. Kesäkuussa 1998 ostin vielä tekstiileitä myyvän Cap & Cap Oy:n, missä on töissä myös veljeni Pekka Kurki.

Satu arvostaa yrittämisen itsenäisyyttä. Ennen Marja Kurkea Satu toimi jonkin aikaa rahoitusyhtiössä luottoneuvojana. - En osaa sanoa, miten helppoa olisi mennä nyt muualle töihin. Tiettyyn itsenäisyyteen alkaa olla tottunut, toteaa Satu.

Perheyrittämisessä Satu ja Tapani näkevät luonnollisesti sekä hyviä että huonoja puolia. Tapanin kokemuksen mukaan huonot puolet liittyvät rahoitukseen. Pankki kun ei tahdo aina pysyä vauhdissa mukana. Sadun mielestä huonona puolena voi pitää sitä, että sukulaisten kanssa työskentelyssä on aina mukana tietty tunnelataus. Toisaalta hän pitää sitä myös voimavarana. - Vaikeinta oli suunnitteluvastuun siirtyminen Marjalta minulle. Huono puoli on ehdottomasti myös se, että minulle tuppaa siirtymään aina poistuvien ihmisten työt. Olen tähän mennessä ollut varastotyöntekijä, shopin myymälänhoitaja, ostosihteeri, ostaja, markkinointipäällikkö, atk-tukihenkilö ja suunnittelujohtaja, kuvailee Satu.

Tapani korostaa perheen tuen merkitystä. - Hyvänä puolena perheyrityksessä on laaja tuki, jonka olen perheeltä saanut. Olemme edelleen naimisissa ja meillä on kolme upeata lasta, korostaa Tapani. Sadun mielestä hyviä puolia ovat myös tietynlainen oman kädenjäljen näkeminen ja sitoutuneisuus. - Sen verran on menty myös eteenpäin, ettei ole turhia päässyt rutinoitumaan.

Parhaimpana hetkenä yrittäjäurallaan Satu pitää yrittämisen alussa pidettyä myyntitempausta. - Heti, kun olimme ostaneet yrityksen takaisin vuonna 1991, järjestimme suuren ystävänmyynnin, jossa yritimme sulattaa Marimekon aikana liian suureksi kasvanutta varastoa. Myynti jouduttiin järjestämään lähes yhdessä yössä, ja se oli valtava urakka, mutta myynti onnistui yli odotusten. Tuntui hyvältä jatkaa siitä, kertoo Satu.

Haasteita pitää olla

Yhteinen yritys ja yhteinen työpaikka asettavat haasteita. Kun yhteisen perheyrityksen asiat kannetaan kotiin neljän hartian voimin, on tärkeää erottaa omat roolinsa työpaikalla ja kotona. - Vaikeinta on silloin, kun yrityksessä on tiukkoja tilanteita syystä tai toisesta. Kotiin tultaessa kumpikin haluaisi vähän hengähtää ja puhua omasta ’rankasta päivästään’. Valitettavasti rankka päivä on ollut molemmille rankka päivä, joten tuolloin ei kauheasti tukea saa, mutta upea nainen tuo Satu on liike-elämässäkin jalat tukevasti maassa jajärki aina mukana, kehuu Tapani puolisoaan.

- En koe, että yhteinen työ vaikuttaisi suuresti vapaa-aikaamme, jollei nyt sitten satu olemaan poikkeuksellisen vaikeata töissä. Mökkeilemme innokkaasti koko perheen voimin ympäri vuoden ja olemme perinteisesti tehneet yhden pitkän ulkomaanmatkan syksyisin. Periaatteessa yritämmeolla puhumatta työasioista, kun olemme lasten kanssa, kertoo Satu.

Satu ja Tapani luottavat tulevaisuuteen ja uskovat kasvuun. - Marja sai oman yrityksensä liikevaihdon kasvamaan yli 15 Mmk:n myydessään yrityksen Marimekolle vuonna 1988. Marimekon aikana yritys kutistui hieman ja hankintani jälkeen olemme kasvaneet joka vuosi, kertoo Tapani.

Tapanin motto on: ’Haasteita pitää olla’. Vaikka Sarasvuo viime syksyn Perheyritysten liiton seminaarissa sanoi, että ”myykää kaikki yrityksenne pois, niin minäkin teen”, se ei kuitenkaan ole Tapanin ja Sadun ajatuksissa. - Olemme juuri palkanneet yhden johtotason henkilön, jolle siirtyy merkittävä ’kakku’. Emme tule jäämään paikoillemme. Seuraava etappi matkallamme on Saksa ja se tulee viemään omaa aikaani melkoisesti. - Olen itse kehittynyt johtajana melkoisesti vuodesta 1991. Olin tuolloin täysi tumpelo ja nyt toivon, että jotain on jäänyt puseroon matkan varrella. Satu on ollut erinomainen tuki koko 10 yrittäjävuoteni ajan. Sitä, että jatkaako joku tai jotkut lapsistamme yritystä on vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa kun lapset ovat niin pieniä, kertoo Tapani.

Sadun motto perheyrittämisessä on ’Ei lapsia, vaan itseään varten’. - Olen aiemmin sanonut erityisesti Tapanille, että mitä teetkin, tee se itsesi vuoksi. Ei ole mitään mieltä ajatella lasten puolesta heidän tulevaisuuttaan.

Satu ja Tapani lataavat pattereitaan liikkumalla. He lenkkeilevät ja pelaavat tennistä ja mökkeilevät. LisäksiTapani golfaa ja Satu opiskelee yliopistossa. - Minua aika ajoin pyydetään erilaisiin luottamustehtäviin, mutta en oikein istu niihin. Muutama vuosi sitten kuuluin Helsingin Yrittäjien hallitukseen, mutta ilmoitin kesken kauden jääväni pois. Vähän oli liikaa tuota paikallaan polkemista, kertoo Tapani.

Perheyritysten liitosta tietoa ja tunnetta

Perheyritysten liitossa Satu ja Tapani ovat olleet mukana vuodesta 1998. Satu on mukana Nuoren polven Johtajuus ja yhteiskunta - koulutusohjelmassa ja Maailmankokouksen järjestely- toimikunnassa. Liiton tärkeimpänä antina he pitävät sitä, että oppii ja näkee asioita, joilla on vaikutusta omaan yrittämiseen ja elämään. Sadun mielestä on ollut hienoa tutustua sekä vanhoihin perheyrityksiin, jotka ovat selvinneet jo useammasta sukupolvenvaihdoksesta, että niihin joissa on vielä perustajat jollain lailla mukana. - Minulle on välillä ollut vaikeaa elää sen tosiasian kanssa, ettei tästä yrityksestä todella ole ulospääsyä. Varsinkin lasten ollessa pieniä ja mennessäni suoraan Naistenklinikalta lapsi kainalossa töihin kävi kateeksi muita äitiyslomalaisia. Perheyritysten liitosta olen saanut sekä tietoa, että enemmän tunnetta perheyrittämiseen, kertoo Satu.

N A I S V E R K O S T O TA PA A M I N E N

Hyvä sisko,

Sinä, perheesi yrityksessä työskentelevä / mukana oleva nainen, varaa itsellesi aikaa sunnuntaina 4.11. klo 9.30 lähtien.

Ensimmäinen naisverkoston tapaaminen järjestetään Tuusulanjärven historiallisissa maisemissa, hotelli Krapihovissa.

Päivän ohjelmassa on kulttuurikierros, lounas Krapin vanhassa kartanossa ja mikä tärkeintä - mahdollisuus tutustua ja vaihtaa ajatuksia samassa tilanteessa olevien naisten kanssa.

Keskustelun alustajana toimii johtaja Marjo Raitavuo Enstosta.

Päivä päättyy noin klo 14.

Hinta 250 mk (sis. alv) sisältäen aamukahvin, kulttuurikierroksen ja lounaan. Lasku lähetetään ilmoittautumisen saavuttua.

Ilmoittautumiset 30.10. mennessä Hanna Ojanpäälle Perheyritystenliittoon 040-5024069 tai hanna.ojanpaa@eurofacts.fi

Tervetuloa mukaan!

Anna, Maarit ja Johanna

Lisätietoja Johanna Lohivesi, Atoy Oy puh. 050-5479993 Maarit Toivanen-Koivisto, Onvest puh. 0204 85 5508 Anna Lehtonen, Kustannusosakeyhtiö Otava puh. 040-5024069

Hanna Ojanpää, puh. 040-5024069

10 11

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001PERHEYRITYS 1 | 2001

Tervetuloa!

Uutta verta Nuoren polven työryhmään!

Tervetuloa mukaan Nuoren polven toimintaan. Työryhmä kaipaa joukkoonsa aktiivisia ja innokkaita seuraajasukupolven edustajia. Työryhmän toiminta tarjoaa hyvän tilaisuuden tutustua muihin perhe-yritysnuoriin ja Perheyritysten liiton toimintaan. Aikaisempaa kokemusta ei vaadita.

Mikäli olet kiinnostunut ottamaan osaa Nuoren polven toiminnan suunnitteluun, ota yhteyttä Ville Voipioon (ville.voipio@iki.fi).

Innokkaita aktiiveja tarvitaan myös ensi vuoden maailmankokouksen yhteydessä nuorelle polvelle järjstettävän Next Generation Mini Seminarin toteuttamiseen. Mikäli olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä Tomi Erkkilään (tomi.erkkila@duuri.fi).

Nuori polvi Suomenlinnassa

Perheyritysten liiton nuori polvi kokoontui 24. elokuuta jo toisen kerran rapuillalliselle. Tänä vuonna ravuista nautittiin Suomenlinnassa. Mukana oli runsaat viisikymmentä nuoren polven edustajaa, mikä on puolet enemmän kuin vuosi sitten. Tilaisuuteen osallistui paljon myös uusia kasvoja. Etenkin nuoren polven nuoremman väen aktiivinen osallistuminenoli ilahduttavaa.

Juomalaulut raikuivat, mutta myös keskusteluita käytiin innokkaasti. Nuoren polven rapujuhlat kun eivät ole vain ravun syöntiä ja snapsin juontia, vaan ennen kaikkea uusia ja vanhoja tuttavuuksia sekä tiiviitä keskusteluita seuraajasukupolvelle läheisistä aiheista.

Tervetuloa taas ensi vuonna!

Johtajuus & yhteiskunta - koulutusohjelma haki oppia Espanjasta

Kuluvan vuoden alussa käynnistynyt seuraajasukupolven Johtajuus & yhteiskunta - koulutusohjelma avasi syysluku-kauden vierailemalla Espanjan perheyritysjärjestön IEF:n (Instituto de la Empresa Familiar) toisessa kotikaupungissa Barcelonassa. Matkan tavoitteena oli paneutua perheen rooliin perheyrityksessä ja tutustua IEF:n toimintaan ja saa- vutuksiin Espanjassa. Matkaan osallistui myös suuri joukkopuolisoita, joten perheyritys-teemaan saatiin syvyyttä myös heidän kauttaan.

Asiantuntijoita Espanjasta

IEF:n kokoama ohjelma oli sekä korkeatasoinen että moni-puolinen. Tasokkaiden puhujien lisäksi ryhmämme sai nauttia myös hyvästä ruuasta ja espanjalaisesta vieraanvaraisuudesta. Ohjelma alkoi torstaina Family Business Network Internatio-nalin perustajajäsen, professori Miguel Angel Gallon luen-nolla aiheesta ’The importance of the family in familybusiness’. Karismaattisen professorin monimutkaiset kuviot herättivät sekä kiinnostusta että kysymyksiä. Luennon johtopäätös oli kuitenkin selkeä: ”Tärkeintä ei ole, että yritys jatkaa perheyrityksenä. Tärkeämpää on perheen yhteinäisyys.”

Professori Gallon jälkeen saimme kuulla GEEFin puheenjohtaja Mariano Puigin perheen tarinan. Herra Puig teki kuulijoihinsa vaikutuksen jo pelkällä olemuksellaan. Hän kertoi Puig-konsernin vaiheista elävästi ja korosti sukupolvenvaihdoksen olevan aina prosessi eikä tapahtuma. Puigin esityksestä jäi kaikille kuulijoille varmasti mieleen myös Puig konsernin ’the team at the top’.

Esimerkkejä Italiasta ja Sveitsistä

Perjantai aamupäivän vietimme italialaisen perheyritys-professori Guido Corbettan johdolla. Aluksi professori Corbetta kertoi yleisesti italialaisista perheyrityksistä ja sitten syvennyttiin pohtimaan esimerkkinä olevan Ferrarini -perheen tapausta. Case-esimerkki herätti sekä keskustelua että kysymyksiä. Saimme jälleen huomata, että erikulttuureissa toimitaan monesti eri tavalla.

Iltapäivällä kuulimme sveitsiläisen Julius Bär -pankin edustajien perheneuvostoa, sijoittamista ja sukupolven-vaihdoksen suunnittelua käsittelevät puheenvuorot. Julius Bär on vuonna 1890 perustettu perheyritys ja yksi Sveitsin suurimmista yksityisistä pankeista. Tällä hetkellä yritystä johtaa kolmas ja neljäs sukupolvi.

Matkailu avartaa

Koulutustilaisuus päättyi isäntänä toimineen IEF:n pääsihteerin Fernando Casadon esitykseen. Hän kertoi seikkaperäisesti Espanjan perheyritysjärjestön IEF:n toiminnasta ja sen merkittävistä saavutuksista muun muassa veropolitiikassa.

Monet IEF:n tavoitteista ovat samoja kuin Perheyritysten liiton tavoitteet. IEF toimii aktiivisesti koulutus- ja tutkimustyön ja edunvalvonnan alalla ja järjestää myös vapaamuotoisempia tilaisuuksia. Suurimmat erot Perhe-yritysten liiton ja IEF:n välillä lienevät organisaatioiden koossa, vaikuttamisen intensiteetissä ja jäsenkentänlaajudessa.

1st How to do 2nd Do 3rd Teach the others how to do 4th Make the others do 5th Let them do

Mariano Puig,GEEFin puheenjohtaja

Steps to success 12 13

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

N U O R I P O LV I

Onnistunut yrityskauppa ja sukupolvenvaihdos

Seuraavien neljän vuoden aikana arviolta 60 000 yritystä vaihtaa omistajaa. Seuraavan 10 vuoden aikana vastaava luku on jo 100 000. Sukupolvenvaihdos omien perillisten hyväksi tai yrityksen myynti ulkopuolisille on paitsi vaikea henkinen prosessi myös yrittäjän merkittävin päätös yrityksessään. Jokainen meistä haluaa nähdä oman elämäntyönsä jatkuvan menestyksekkäästi.

Mitkään muut yritystoimintaan liittyvät päätökset eivät edellytä niin paljon tietoa kuin yrityskauppa ja sukupolvenvaihdos. Yrityskaupassa on kyse yrittäjän elä-mäntyön viimeisestä kertakorvauksesta. Ydinkysymykseksi nousee, osataanko elämäntyön ja yrityksen arvo hinnoitella oikein.

Saavatko perilliset perinnöksi vain veroja vaiko varoja?

Sukupolvenvaihdos pitää suunnitella ja toteuttaa hyvissä ajoin. Miten estää ennakolta perillisten ja heidän puoli-soidensa mahdolliset tulevat riidat ja turvata näin luodun yrityksen elinvoima? Ei kannata tehdä mitään, ennen kuin tiedetään, mitä voidaan ja kannattaa tehdä. Oik. lis. Pertti J. Siikarlan kirjassa Onnistunut yritys-kauppa ja sukupolvenvaihdos käsitellään mm. kaikkia näitä keskeisiä aiheita.

Kirjassa on yli 100 kuvaa, piirrosta ja esimerkkilaskelmaa, joilla kuvataan, miten yrityskauppa tai sukupolvenvaihdos on käytännössä toteutettu ja mitkä ovat olleet tällöin niiden veroseuraamukset. Onnistunut yrityskauppa ja sukupolvenvaihdos on tarkoitettu jokaiselle yrittäjälle ja heidän neuvonantajilleen. Kirja on kirjoitettu niin käytännön-läheisesti, että jokainen lukija kykenee löytämään itsensä kannalta merkittävät vinkit ja neuvot. - Suomessa on erittäin helppo perustaa yritys, mutta yrityksen lopettaminen on lähes mahdotonta ilman vakavia veroseuraamuksia, ellei tunne riittävästi yritystoiminnan lopettamiseen liittyvää lainsäädäntöä, Siikarla muistuttaa.

Oik. lis. Pertti J. Siikarla tuntee hyvin yrittäjien ongelmat. Verohallinnosta lähdettyään hän toimi useita vuosia Suomen Kenkäkauppiaiden Liitto ry:n, sittemmin Valtakunnan Kauppiasliitto ry:n toimitusjohtajana. Yrityskauppoihin, sukupolvenvaihdoksiin, erilaisiin yritysjärjestelyihin ja verosuunnitteluun keskittyneen Yrittäjien Oikeussuoja Oy:n hän perusti vuonna 1975. Pertti J. Siikarla on toiminut viisi vuotta Helsingin Yrittäjät ry:n ja viisi vuotta Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry:n puheenjohta-jana. Verotuksen alalta hän on julkaissut toista-kymmentä teosta.

Onnistunut yrityskauppa ja sukupolvenvaihdos -kirjaa voi tilata Yrityskirjat Oy:stä puhelimitse (014) 44 400 tai faksilla (014) 444 0144.

Kirjan hinta on 550 mk (sis. alv. 8 %).

Käytännön työkaluja yrityksen sisäisiin muutosprosesseihin

Yrityskaupan integraatio on erittäin haasteellinen ja vaativa tehtävä. Tutkimusten mukaan yli puolet yrityskaupoista epäonnistuu. Haltuunoton ja yhdistämisen haasteet on ensimmäinen kokonaisvaltaisesti integraatiota suomeksi käsittelevä teos.

Kirja antaa käytännön työkaluja onnistuneeseen yritys-kauppaan ja yrityksen sisäisiin muutosprosesseihin. Teos keskittyy yrityskaupan integraatiovaiheeseen - siihen, miten yrityskulttuurit yhdistetään, yhdistyviä henkilöstöjä johdetaan ja strategia viedään koko organisaation tasolle. Keskeistä on kulttuurierojen tiedostaminen ja tehokas viestintä. Teos sisältää monen esimerkkiyrityksen, kuten Metson, Instru- mentariumin, Ahlstromin, KONEen, Meritan, kokemuksiayrityskaupoista.

Kirjan kirjoittaja, ekonomi Kaija Katariina Erkkilä (os. Böös) on toiminut runsaat kaksikymmentä vuotta erilaisissa liikkeenjohdon tehtävissä, mm. Instrumentarium Oyj:n Datex-Ohmeda liiketoimintaryhmässä, ollen mukana useissa yritysostoissa ja integraatioissa. Nykyään hän toimii perustamansa Doveca Consulting Oy:n toimitusjohtajana. Kaija Katariina Erkkilä on myös Perheyritysten liiton jäsen miehensä perustaman Duuri Oy:n kautta.

Elokuussa ilmestyneen kirjan hinta on 364 mk ja sitä voi tilata mm. osoitteessa www.yritysjulkaisut.wsoy.fi

14 15

K I I N O S TAVA A L U E T TAVA A

Ohjelma

klo 14.45 Ilmoittautuminen klo 15.00 Syyskokous Konferenssisali, 10. krs

Puheenvuoro ’Perheyritykset yhteiskunnassa’ Pääministeri Paavo Lipponen

Keskustelu

klo 16.15 Kahvi

klo 16.45 Syyskokous jatkuu Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n mukaiset asiat: • toimintasuunnitelma • tulo- ja menoarvio • jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle tilikaudelle • hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta • tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta

FBN Internationalin 13. maailmankokous Helsingissä 12.-14.9.2002 Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Lena Jungell

klo 18.00 Perheyrityspäivälliset Ravintola Palacen Unionsalissa, 10. krs

Prof. Matti KoiranenJyväskylän Yliopisto

Kaikki tiet vievät ensin Roomaan - ja sitten Helsinkiin

Rooma kutsui 4.-6.10.2001 maailman yrittäjäperheiden omistajia ja perheyrittäjyyden tutkijoita XII vuotuiseen maailmankonferenssiin. Mukana oli Suomestakin huomattava joukko Perheyritysten liiton jäseniä.

Konferenssia edeltävään tutkijafoorumiin 3.-4.10.2001 oli kelpuutettu esitykset yhteensä viidestä Suomessa tehdystä tai tehtävästä tutkimuksesta (Tunkkari, Sten, Mustakallio & Autio, Kerkovska, Koiranen). Tutkijafoorumin järjesti SDA Bocconi (Scuola di Direzione Aziendale, Bocconi, Milano). Mustakallion ja Aution yhteispaperi sai kansainvälistä tunnustusta. Se valittiin konferenssin toiseksi parhaaksi tutkimukseksi.

Mottona tämänvuotiselle kokoontumiselle oli ’Perheen rooliperheyrittämisessä’. Pääkonferenssissa kuultiin sekä kaikille yhteisiä asiantuntijapuheenvuoroja että vahvasti käytäntöön painottuvia perheiden case-esityksiä. Näiden lisäksi oli teemoitettuja rinnakkaissessioita, joissa oltiin jakautuneina oman kiinnostuksen mukaisiin pienempiin ryhmiin.

Tapahtuman yhteydessä pidettiin myös FBN:n vuosikokous

Vuosikokous oli lopullinen lähtölaukaus Suomen vuoden 2002 konferenssi-isännyydelle. Itse konferenssin esivalmisteluthan on Suomessa jo aloitettu. Nyt Roomassa asian julkisuus vain kasvoi, ja samalla tiivistyi tahti niille järjestelyille, jotka huipentuvat Finlandia-talon tapahtumaan 11.-14.9.2002. Rooman tapaamisessa oli kiinnitetty kiitettävästi huomiota myös seuraavaan sukupolveen. Next Generation-osallistujille oli tarjolla oma minikonferenssinsa, joissa sukupolvenvaihdosasioita ja muita perheyrittämisen

keskeisiä kysymyksiä tarkasteltiin nimenomaan seuraajien näkökulmasta.

Kaupunkina Rooma tarjosi tietenkin ikimuistettavat puitteet yhteisille sosiaalisen ohjelman osuuksille. Tarjolla oli yhteisiä lounaita, päivällisiä, juhlagaala, kolme eri sightseeing-vaihtoehtoa mm. palatseihin ja museoihin tutustumista varten. Lauantai-iltapäivän aikana, konferenssin virallisen osuuden jo päätyttyä, oli vielä tarjolla vierailumahdollisuus Vatikaanin museoihin, jolloin esimerkiksi Raffaellon ja Michelangelon maalaukset olivat konferenssiväenihasteltavina

Tutkijatapahtuman teemoissa olivat esillä uudistuvattutkimusorientaatiot sekä tutummista teemoista mm. perheen ja perheyritysten arvot, strategia- ja johtamis-kysymykset, muutoksen johtaminen, erilaiset kansalliset yrittämisen kontekstit, unohtamatta kestoteemaa sukupolvenvaihdosta. Rinnakkaissessioita oli kaikkiaan neljä, ja niistä neljäs oli varattu lähinnä tohtori- opiskelijoille. Sessioiden puheenjohtajina toimivat suomalaisista Erkko Autio ja allekirjoittanut.

Suomalaispuheenvuoroista 60 %:a tuli Jyväskylän suunnalta (JY), ja loput tulevat Helsingissä ja Espoossa tehdyistä tutki-muksista (SHH ja TKKK). Esiintyjiä oli neljästä eri maanosasta, mikä osoittaa myös tutkijatapaamisen globaalistuneen pitkälle.

Tulevaa Helsingin tapahtumaa ajatellen oli varmasti eduksi, että Suomi pääsi voimakkaasti näkyville myös perhe-yrittäjyyden alan tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden puheenvuoroilla. Helsingin on vaikea kilpailla Rooman kanssa tapahtuman fyysisillä puitteilla, kaupungin houkuttavuudella tai oheistapahtumien loistokkuudella. Niinpä velvollisuutemme on yltää tapahtuman asiasisällön, viestinnän ja sujuvuuden osalta parempaan kuin italialaiset.

Tehtävä on suuri haaste paitsi Lena Jungellin johtamalle organisointiryhmälle myös liiton koko jäsenkunnalle.

T U T K I M U S

Meillä on ilo kutsua Perheyritysten liitto ry:n jäsenyritysten edustajat

Perheyritysten liitto ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen

Perjantaina 16.11.2001, klo 15.00 - Hotelli Palaceen Helsinkiin, Eteläranta 10, 10. krs Haluamme myös toivottaa Teidät ja edustajanne sekä seuralaisenne tervetulleiksi Perheyrityspäivällisille, Ravintola Palacen Unionsaliin, klo 18.00.

Tervetuloa!

Ilmoittautumiset Jäsenpalveluun 2.11.2001 mennessä.

Päivällinen 660 mk/hlö (sis. alv. 22 %). Lasku lähetetään ilmoittauduttuanne. Huom! 12.11. jälkeen tulleista peruutuksista joudumme veloittamaan täyden hinnan.

Lisätietoja: Pääsihteeri ja Jäsenpalvelu, puh. 09-6969 2050, faksi 09-6969 2051, sähköposti paivi.hirvola@eurofacts.fi

1716

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

Tom Hynnisestä Yrittäjäneuvos

Tasavallan Presidentti on avoimella kirjeellään 23.5.2001 myöntänyt Yrittäjäneuvoksen arvon ja nimen Tom Kurt Hynniselle. Tom Hynninen aloitti 1938 perustetun perheyritys Oy Konttorityön palveluksessa jo vuonna 1949. Toimitus-johtaja hänestä tuli vuonna 1960 ja erittäin aktiiviselle eläkkeelle Tom Hynninen jäi vuoden 1995 lopussa. Oman yrityksensä lisäksi Hynninen on vaikuttanut paljon liike-elämän yhteisten asioiden hyväksi.

Kolmannen polven Oy Konttorityö

Oy Konttorityö on maamme vanhin toimistotekniikan maahantuojayritys. Tänä päivänä se on perheen kolmannen polven omistuksessa ja on voimakkaasti keskittynyt johtavaksi ammattimaisen puheenkäsittelyn ja digitaalitulostuksen osaajaksi ja järjestelmätoimittajaksi.

1960-luvulla, jonka alussa Tom Hynninen aloitti Oy Konttorityön toimitusjohtajana, yhtiön maahantuomat Olivetti-konttorikoneet saavuttivat selvän markkina- johtajuuden maassamme. Kuitenkin vuosikymmenen lopulla Tom Hynninen irtisanoi edustussopimuksen Olivetti-tehtaan kanssa välttyäkseen tehtaan ’corleonen ostotarjoukselta’. Hän halusi pitää Oy Konttorityön itsenäisenä yrityksenä ja näki, että Olivetin kanssa tämä kävisi jatkossa mahdottomaksi. Vaikka aikalaiset eivät heti ymmärtäneet asiaa, sopimuksen irtisanominen osoittautui myöhemmin aivan oikeaksipäätökseksi.

Yhtiö oli aloittanut Philips-sanelujärjestelmien maahan-tuonnin vuonna 1966 ja Olivetin jälkeen oli aika keskittyä sanelinmarkkinoiden luomiseen. Siinä yhtiö onnistui hyvin, yhteistyö Philips Speech Processingin kanssa on kestänyt jo 35 vuotta. Viime vuoden lopulla lanseerattiin Konttorityön aloitteesta syntynyt, Philipsin kanssa yhteistyössä toteutettu suomen kielinen puheentunnistus - puhu tietokoneellesi, kone muuttaa puheen tekstiksi.

Aktiivinen vaikuttaja

Oman yhtiönsä lisäksi Tom Hynninen on vaikuttanut runsaastivapaaehtoisessa järjestötyössä, tarmoa on riittänyt liike-elämän luottamustoimiin, kotiseututyöhön sekä urheilu- ja nuorisotyöhön.

Toimistoteknisen Kaupan Yhdistyksen (entinen Konttorikone-liikkeiden Yhdistys) hallituksen jäsenenä hän toimi 1964 -1993, varapuheenjohtajana vuosina 1964 -1968 sekä puheenjohtajana 1970 -1991. Kunniapuheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2001.

Liike-elämässä hän on lisäksi vaikuttanut Tukkukaupan Keskusliiton hallituksessa, Kaupan Keskusliiton hallituksessa, toimistoteknisen alan TES-neuvottelukunnan jäsenenä, Tt-messujen (ent. Kt-messut) näyttelytoimikunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, perustamansa Uudistuva Konttori-lehden päätoimittajana ja InCODAn (International Congress ofOffice Machine Dealers´ Association, Hannover) varapuheen-johtajana.

Rakkain harrastus, koripallo, on vienyt Tom Hynnisen pelaajauran aikana ja sen jälkeen Torpan Pojat Ry:n puheenjohtajaksi, Touhun Pojat Ry:n puheenjohtajaksi, Suomen Koripalloliiton lukuisiin toimielimiin, Koripallo-säätiön toimitusjohtajaksi sekä miesten maajoukkueenjohtajaksi.

Lukuisat muut luottamustoimet liittyvät mm. koulumaailmaan, kulttuuriin, reserviupseereihin ja Lauttasaaren kotiseututyöhön.

Varatuomari Ola Saarinen, PricewaterhouseCoopers

Osinkotuloverotuksen ja varallisuusveron tulevaisuus

Valtiovarainministeriö asetti 19.6.2001 verotuksen asian-tuntijoista koostuvan työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida yritys- ja pääomaverotuksen kehittämistarpeita. Työryhmän tehtävänä ei ole nykyisen verolainsäädännön hienosäätö, vaan tulevaisuuden verojärjestelmän arviointi - kansainvälisen kehityksen ja voimistuvan verokilpailun huomioon ottaen. Perheyritysten ja niiden omistajien verotukseen tällävoi olla merkittäviäkin muutoksia.

On oletettavissa, että nykyinen hallitus haluaa tehdä ehdotuksen nykyisen verojärjestelmän muuttamisesta. Tuloverotuksen kehittämistyöryhmän määräajan 31.10.2002 huomioon ottaen, ehdotettavia muutoksia käsiteltäneen lainsäädäntömuutoksina vuonna 2003. Vuosien 2001-2003 verotukseen ei suuria muutoksia vielä odoteta, vaikkatyöryhmän ehdotukset voisivat joitain muutoksia poikia jo vuoden 2003 verosäännöksiin. Varsinaista muutosta odotetaan kuitenkin vuoden 2004 alusta.

Osinkoverotuksen muutospaineet

Pääomatulona verotettavasta osingosta puhuttaessa, nykyistä verotusta pidetään lievänä mm. perheyrityksille. Yhdenkertai-nen verotus - perheyrityksillä osingon ollessa maksimissaan 9,58 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta - on neutraali muihin yritysmuotoihin verrattuna. Koska se lisäksi kohdistuu vain pääomapanokselle verrattavaan korvaukseen, painetta muutokseen ei näyttäisi olevan - osinkoa jaettaessa yli edellä mainitun prosenttirajan kysymyshän on jo progres-siivisen asteikon mukaan verotettavasta ansiotulosta.Hyvitysjärjestelmän soveltamisen ainoaksi todelliseksi ongelmaksi onkin jäänyt se, että hyvityksiä on vaikea siirrellä maasta toiseen. Tällöin ulkomailla asuvat osingonsaajat ovat huonommassa asemassa kuin Suomessa asuvat.

Mikä on tuleva muutos? On vaikea kuvitella, että osingot voitaisiin kokonaan verottaa progressiivisen asteikon mukaan. Julkisuudessa on väläytelty Saksan mallin mukaisesti sitä, että osinkoon ei liittyisi yhtiöveron hyvitystä, puolet olisi verovapaata tuloa ja puolet verotettaisiin ansiotulona.

Nykytilanteeseen verrattuna tämä merkitsisi sitä, että tällä hetkellä ilman lisäveroa saatavasta osingosta joutuisi jat- kossa maksamaan huonoimmassa tapauksessa 28 prosenttia veroa saadun osingon määrästä. Muutos nykytilanteeseen olisi siis erittäin merkittävä. Saksan mallissa luovutusvoitot voivat kuitenkin olla verovapaita.

Perheyrityksen kannalta muutospaineet on syytä huomioida lähivuosien osingonjakopolitiikassa. Perheyrityksissä ei useimmiten nosteta pääomatulona verotettavaa maksimi-osinkoa, mutta ehkä näin nyt kannattaisi tehdä ja vastaavasti jakaa vähemmän osinkoa mahdollisen lainmuutoksen jälkeen.

Entä varallisuusverotus

Varallisuusvero tulee jatkossa vaikuttamaan varakkaiden henkilöiden kotivaltion valintaan. Vaikka asetetun työryhmän toimeksianto koskee ensisijaisesti tuloverotuksen kehittä-mistä, se voinee ottaa kantaa myös varallisuusverotukseen. Tässä suhteessa ainoa oikea lähtökohta olisi, että varallisuus-verosta luovuttaisiin. Koska asialla on suuri poliittinen merkitys, nähtäväksi jää, pystytäänkö asiasta tekemääntämän suuntainen ehdotus.

Nykyään, mikäli osakkeita koskevat huojennussäännöt eivät ole sovellettavissa, varallisuusverorasitus on perheyrittäjille raskas. Voimassa olevat huojennussäännöt ovat estäneet kohtuuttoman varallisuusverorasituksen, jos omistusosuus on ollut vähintään 10 prosenttia.

Varsinaista verosuunnittelua on vaikea tehdä varallisuus-verotuksen osalta. Kuitenkin osakkeiden luovutusta lapsille harkittaessa varallisuusverotuksen mahdollinen keveneminen tulevaisuudessa kannattaa ottaa huomioon - varsinkin, jos lahjoitukset johtaisivat varallisuusverohuojennuksen poistumiseen.

T I E T O A V E R O T U K S E S TA

Varatuomari Ola Saarinen työskentelee

PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin

asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien

verosuunnittelusta vastaavana osakkaana.

Yrittäjäneuvos Tom Hynninen

18 19

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

110-vuotiaan Fazer-konsernin liikevaihto on 4,8 miljardia markkaa ja sen henkilöstöön kuuluu 10.000 eri alojen osaajaa. Toimintaa on kaikkiaan kahdeksassa maassa.

Fazer-konsernin muodostavat kolmeen toimialaan kuuluvat yhtiöt: Fazer Leipomot, Amica ja Candyking.

Vuonna 2000 syntyneessä Cloetta Fazer -yhtiössä Fazer on suurin omistaja.

Uusia jäsenyrityksiä

Aarikka Oy

• Helsinki • puusta valmistetut lahja- ja käyttöesineet • liikevaihto 29 milj. mk, henkilöstö 62 • perustettu 1954 • hallituksen puheenjohtaja Meliina Ruokonen

www.aarikka.fi

Oy Finnohm Ab • Helsinki • sähköteknisten tuotteiden tuonti ja valmistus • liikevaihto 10 milj. mk, henkilöstö 11 • perustettu 1974 • toimitusjohtaja Tony Serko

www.finnohm.fi

Finnoffice Oy • Helsinki • toimistotekniikka • liikevaihto 50 milj. mk, henkilöstö 30 • perustettu 1982 • toimitusjohtaja Christer Sigmundt

www.finnoffice.fi

Konetehdas K&K Oy • Helsinki • tilauskonepaja • liikevaihto 6,6 milj. mk, henkilöstö 14 • perustettu 1946 • hallituksen puheenjohtaja Kari Karaslahti

www.kkkoy.com

Kasola Oyj • Helsinki • metallituote ja muoviteollisuus • liikevaihto: 110 milj. mk, henkilöstö 180 • perustettu 1944 • hallituksen puheenjohtaja Heikki Bachmann

www.kaso.fi

Fazer 110 vuotta

Syyskuun 17. päivänä 2001 tuli kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun 25-vuotias Karl Fazer avasi ranskalais-venäläisen konditoriansa Helsingin Kluuvikatu 3:ssa, missä se toimii edelleenkin. Nuoren sokerileipurin into ja ehtymätön halu palvella asiakkaitaan johti yrityksen nopeaan kasvuun ja monialaistumiseen.

Korkean iän salaisuus

Fazer-konsernin ydinarvot, laatu, asiakaslähtöisyys ja makuelämys, ovat kestäneet sukupolvelta toiselle. ”Korkean ikämme salaisuus on ehkä siinä, että Fazer on perheyritys ja perhe on aina ollut lähellä yritystä ja sen toimintaa. Meillä on panostettu pitkäjänteisesti eikä uusia innovatiivisia ideoita ole vierastettu”, luonnehtii Fazeria konsernin toimitusjohtaja Hans Olof Danielsson. ”Talon tapaan kuuluu tehdä kunnolla se, mihin on päätetty ryhtyä, vaikka alku olisikin hankalaa. Yritysostojen lisäksi haemme nyt orgaanista kasvua panostamalla aikaisempaa enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen”, Danielsson kertoo.

Mielihyvää monella alalla

Fazer-tavaramerkkiä on rakennettu jo 110 vuotta. Useita yhtiön ensimmäisten vuosikymmenten aikana syntyneitä tuotteita valmistetaan tänäkin päivänä. Fazerin Parhain -sekoituksen Kiss-Kiss on vanhin suomalainen voimassa oleva tavaramerkki. Muistorikkaan kisukarkin valmistus alkoi vuonna 1897 ja tavaramerkki rekisteröitiin tasan 100 vuotta sitten, vuonna 1901. Yksi Suomen arvostetuimmista tuotemerkeistä on Fazerin Sininen maitosuklaa, jonka väristä on tullut tuotenimi ilman, että sitä tarvitsee edes pakkaukseen kirjoittaa. Tuttu Fazerin sininen on tänä vuonna rekisteröity Suomen ensimmäisenä väritavaramerkkinä.

Carita Jakobsson, taiteilija Fritz Jakobsson, Marianne Jämsén, Carina Raikamo, hallituksen puheenjohtaja Carl G. Björnberg ja konsernijohtaja Hans Olof Danielsson Peter Fazerin muotokuvan julkistamistilaisuudessa.

20 21

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

Kiitämme Hansaprint OY:tä lehden painamisesta.22 23

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

24 25

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

Perheyritykset meillä ja muualla

Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka.

Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta

sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on

noin 80% ja ne työllistävät noin 50-60% työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa,

mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä.

Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä.

Pohjois-Amerikassa 60% kaikista julkisista yrityksistä ja 92% kaikista yrityksistä on perheyrityksiä.

Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia

ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on 45-70%.

Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus

on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät

yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä.

Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen,

vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen.

Tilastojen mukaan perheyrityksistä 20–24% selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3–14% toiselta

sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen

ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle

ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä.

Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä 1997.

Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä lähes 150 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto

on noin 100 miljardia markkaa. Jäsenyritykset työllistävät yli 115 000 henkilöä. Kiitämme Axel Digital Oy:tä lehden taittamisesta.

PERHEYRITYS 3 | 2000

26 27

PERHEYRITYS 3 | 2001 PERHEYRITYS 3 | 2001

Tulo

stus

mat

eria

ali T

erre

us +

Mun

cken

Lyn

x, lo

kaku

u 20

01, H

ansa

prin

t, Sa

lo -

Suo

mi

U

lkoa

su •

Mic

hael

Die

dric

hs, H

elsi

nki

www.perheyritystenliitto.fi

PERHEYRITYSTEN LIITTO

• JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA

• VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ

• YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN

YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN

• EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA

• TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ

KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA

TOIMINTAA ON ORGANISOITU VIITEEN TYÖRYHMÄÄN

• EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ

• KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ

• NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ

• PROJEKTITYÖRYHMÄ

• TIEDOTUSTYÖRYHMÄ