Tutkijan vapausYLIOPISTOVIESTINNÄN PÄIVÄT 3.–4.6. 2015

PETRI KOIKKALAINEN

PUHEENJOHTA JA , T IETEENTEK I JÖ IDEN L I I TTO; VALT IO - OP IN AKATEMIATUTKI JA , L AP IN YL IOP ISTO

Yksittäisen tutkijan vapausTutkijan vapaudelle on erilaisia konteksteja

– Vapaus yksittäisessä julkaisussa tai julkisessa keskustelussa

– ”Hankalat aiheet”, tutkijan sananvapauden saama institutionaalinen tuki

– Tutkimusaiheen valinta esimerkiksi väitöskirjassa tai hankehakemuksessa

– Pitkäjänteisen tutkimusprofiilin luominen suhteessa rahoitusmahdollisuuksiin

Akateeminen vapaus järjestelmän ominaisuutena?

…eli yliopistojen autonomia vs. tieteen tulosohjaus ja strateginen ohjaus

Käsitelläänkö kaikki tärkeät aiheet riittävän perusteellisesti ja tarvittaessa kriittisesti?

Syntyykö tarpeita miellyttää rahoittajaa tai vallankäyttäjiä?

Jääkö tutkijalle aikaa seurata tieteen omasta kehityksestä seuraavia keskusteluja ja ongelmia?

Onko tieteen kenttä riittävän moninainen tuottaakseen vaihtoehtoisia ja kilpailevia näkökulmia ja tulkintoja?

=> vrt. lehdistön ja median vapaus: toimii yleensä yksittäisen toimittajan tai jutun tasolla, mutta median toiminnasta voi aina keskustella

Julkaisufoorumi”Tavoite on edistää suomalaisen tutkimuksen laatua suuntaamalla tiedeyhteisön ja tutkimusorganisaatioiden julkaisutoimintaa korkeatasoisille foorumeille. Luokitus soveltuu suurten julkaisumäärien, ei yksittäisten tutkijoiden arviointiin.”

Kyse tavallaan todennäköisyyksistä: tasolla 2 tai 3 julkaistu teksti on todennäköisesti laadukas. Silti myös tasolla 1 tai 0 julkaistu teksti voi olla laadukas.

Luokitus ohjaa myös yksittäisiä tutkijoita julkaisukanavan valinnassa.

Ongelma tutkimuksen vapauden tai moninaisuuden kannalta, jos karsii kanavien moninaisuutta tai kielivalikoimaa.

Kaksoisviestinnän ongelma: yliopistojen välttämättä seurattava JUFO-dataa, koska se vaikuttaa olennaisesti rahanjakoon (yhteensä n. 240 M€). Toisaalta ne eivät saisi seurata yksittäisiä tutkijoita tai verrata suoraan oppiaineita JUFO-pisteiden perusteella.

Käytännössä tutkijoita palkitaan JUFO-pisteistä mm. palkanlisinä, tutkimuskulukorvauksina ja tehtäväntäytöissä.

Strateginen tutkimusrahoitus (Suomen Akatemia, valtioneuvosto)

Teemat poliittisesti ohjattuja, arviointi tieteellistä (Suomen Akatemia) tai valtioneuvoston ajankohtaiseen tiedontarpeeseen perustuvaa

Ohjaa tutkimusryhmien hankesuunnittelua ja tutkimuslaitosten ainakin lyhyen ja keskipitkän aikavälin painotuksia

”Hyötytutkimus”, sovellettavuus, myös perustutkimusta voi olla mukana

”Poliittinen riski”: voivatko poliittiset ja eturyhmäintressit vaikuttaa liikaa tutkimuksen linjauksiin?

Kuinka suuri osuus rahoituksesta voi olla ”strategista”?

Rakenteellinen kehittäminen ja profiloituminen

Vaikuttaa yliopistojen tieteenalavalikoimaan ja strategisiin painoaloihin

Vaikuttaa erityisesti nuoren tutkijan mahdollisuuksiin työllistyä omassa yliopistossaan

Painoalat saattavat seurata yliopiston tulkintaa rahoitusmahdollisuuksista (soveltavuus, elinkeinoelämälähtöisyys)

Voi heikentää perustutkimus- tai yleissivistävien tutkimusalojen edellytyksiä

Strategisen käyttäytymisen vaara yksilö- ja yliopistotasolla

Uhkakuva: yliopistot ”heikkoina alihankkijoina”

Tulosohjauksella voi ”luoda tehtäviä” yliopistoille riittävän vahvoin taloudellisin insentiivein

Poliittiset tai eturyhmäintressit voivat, ainakin periaatteessa, vaikuttaa tulosohjauksen kautta yliopistojen operatiivisiin valintoihin (esim. tieteenalavalikoima, tutkintomäärät, lukukausimaksut, lukuvuoden rakenne)

Ulkoisten rahoitusmallien siirtäminen yliopiston sisäiseksi rahoitusmalliksi => toiminnan ehdot tulevat yliopistoihin ulkopuolelta

Yliopistojen toiminnallisen autonomian kutistuminen, ”tehdään sitä, mistä saa rahaa”

Tieteellinen laatu vaatisi pitkäjänteistä näkemystä, mutta tilinpäätös tehdään joka vuosi!

Vahvojen toimijoiden halu vaikuttaa kriteereihin itseään suosivalla tavalla => ei yliopistojen vapaata kilpailua, vaan ”määräävä markkina-asema”?

Järjen viekkaus? Tohtoritavoitteiden lisäys on luonut tutkimuskulttuuria aloille, jotka olivat ennen opetuspainotteisia (ulkoisella rahoituksella toimivat tutkimusryhmät)

Kansainvälinen liikkuvuus ja kv. rekrytoinnit ovat lisääntyneet, vaikka eivät ehkä toivotulla vauhdilla

Julkaisufoorumi pakottaa eroon pöytälaatikkoon kirjoittamisesta ja huonoista laitossarjoista

Tuoko strateginen tutkimusrahoitus nyt tieteellisen tiedon uudella tavalla päätöksentekoon?

Ohjaus rahalla tai määrällisillä indikaattoreilla ei aina ”kaunista”

Keskustelu suomalaisen tieteen tilan väitetystä laskusta 2000-luvulla

Miten leikata tappamatta potilasta?

…ja tutkijan vapautta jo paljon sitä ennen. Tutkijan mahdollisuudet ovat luultavasti enemmän sidoksissa hänen yliopistoonsa kuin aikaisemmin.

– Strateginen tulosohjaus erotettava operatiivisen tason autonomiasta

– Rahoituskentästä ei liian sirpaleista tai monimutkaista

– Uudistuksiin sopeutumiselle ja arvioinnille on annettava aikaa

– Tulosohjaukseen ei kohtuuttomia tai vääristäviä ”progressioita” (esim. JUFO-pisteet tulosohjauksessa 2015 vs. ehdotus 2017)

Tulosohjaus palkitsee heikosti, tai ei lainkaan, esim. yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, tieteen popularisoinnista tai hyvästä henkilöstöpolitiikasta

Kiitos!