pirjo tuhkasaari nuoren hyvinvointi – mitä sille tapahtuu, kun

Nuoren hyvinvointi – mitä sille tapahtuu, kun vanhempisuhteet puuttuvat Pirjo Tuhkasaari, psykoterapeutti VET perhe- ja yksilöpsykoterapiassa, pari-ja

perhepsykoterapeuttikouluttaja, koulutuspsykoterapeutti (Therapeia-säätiö)

MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO – MIELENTERVEYSMESSUT

22.11.2016 Nuoren oireilu kertoo vanhemman traumahistorian

Nuoren hyvinvointi - vanhempisuhteiden puuttuminen, Pirjo Tuhkasaari 22.11.1016

1

NUOREN HYVINVOINTI KASVUN JA KEHITYKSEN PERUSTALLA

”Lapsi ei ole tulos vain vanhempien ajatuksista, haaveista ja odotuksista, vaan häneen vaikuttaa yhtä vääjäämättömästi tapa, jolla hänen isovanhempansa ovat käyttäytyneet hänen vanhempiensa lapsuudessa.” Didier Dumas, 2008

”Integraatio edellyttää kehitykselliset prosessit mahdollistavan suhteen toiseen ja kolmanteen- äidin ja isän tai heitä korvaavat, joihin ja joiden suhteeseen tarpeenmukaiset emotionaaliset prosessit voivat riittävästi toteutua.” Pirjo Tuhkasaari, 2010; 2012

”Tärkeintä, mitä ihminen voi lapsilleen antaa, on kyky kestää pettymyksiä ja työstää niitä.” Vesa Manninen, 2015


2

NUOREN HYVINVOINTI-KASVUN JA KEHITYKSEN PERUSTOJA

YDINMINUUS SYNTYY LASTA VARTEN OLEVAN VANHEMMAN LÄSNÄOLOSTA – HYVÄN SISÄISEN OBJEKTIN KOKEMUKSESTA

VARHAINEN HOIVA, ELÄYTYVÄ, KANNATTELEVA (HOLDING), SISÄLLYTTÄVÄ (CONTAINER) VUOROVAIKUTUS –VANHEMMAN MENTALISAATIOKYKY - POTENTIAALINEN TILA - LAPSEN AJATTELEVAN MIELEN, TUNNE-ELÄMÄN JA INTEGRAATION KANNALTA RATKAISEVIA

VANHEMMUUDEN PUUTE MERKITSEE LAPSELLE TRAUMAATTISTA KOKEMUSTA - VAHINGOITTAA LAPSEN KEHITYSTÄ – Vanhemman puuttumisen voi surra

YHTEYDETTÖMÄÄN TILAAN JÄÄNYT OMAN ITSEN PUOLI ULKOPUOLISUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KOKEMUKSINA


3

NUORUUDESSA KERRATAAN JA SIIHEN TIIVISTYVÄT KAIKKI…

…AIKAISEMMASSA KOETTU…

JÄLKIKÄTEISYYS – (Freud; nachträglicheit) – vanhojen kokemusten muisto – REGRESSIIVISET PALAUTUMISET

Kun nuori voi huonosti, pelkkä käyttäytymiseen ja ongelmiin fokusoiminen ei riitä – mihin ongelmat ja pahoinvointi liittyvät?

Niiden yhteys vanhempien vaikeutuneeseen sisällyttämiseen; nuoren integraatioprosessien estymiseen?

Mihin lapsi ja nuori tarvitsevat vanhemmuutta, vanhempaa ja vanhempia parina?

Miksi vanhemmuuden keskeisessä tehtävässä epäonnistutaan? Mitä vanhempisuhteelle on tapahtunut?


4

VANHEMPIEN SYYLLISTÄMINEN EI AUTA , MISTÄ LÖYTYY YMMÄRRYS?

YLISUKUPOLVISET TAAKKASIIRTYMÄT (Siltala, P. 2016)

Vanhempien omat kasvuhistorian traumaattiset kokemukset näyttämöllistyvät perheen suhteissa, vanhemmuudessa

Avuttomuus, keinottomuus, aikuisessa itsessä olevan, vaille vanhemmuutta jääneen sisäisen lapsen kokemukset

Nuoren eriytyminen aktivoi vanhemman omat ero- ja hylkäämiskokemukset (vastaoidipaalisuuden , Manninen V.)

Vastakkainasettelun välttäminen estää nuoren pettymysten käsittelyn – ”hyvän” ja ”pahan” integraation

Pettymys kääntyy omaan mokaamiseen ego-destruktiivisen superegon turvin (M. Klein 1933, Bronstein, 2007)


5

Nuori säästää vanhempiaan – ”välittääkö kukaan minusta?” Nuoren ongelmien taustalla olevien vanhempien

traumasiirtojen ajoittuminen voi toteutua missä tahansa kasvuhistorian vaiheessa – vanhempisuhteen puutteena ja muina erilaisina kaltoinkohtelun, pelottavuuden muotoina

Nuoren oire paljastaa vanhempien traumahistorian

Samastumiset vanhempien tiedostamattomiin siirtoihin vaikeuttavat lapsen erillistymis- ja yksilöitymiskehitystä, omaa subjektiutta, kykyä psyykkiseen sisäiseen työhön ja symbolisaatioon – ruumiilliseen tilaan jäämistä

Lapsi on haavoittuva altistuessaan molempien vanhempien traumakokemuksiin liittyville siirroille


6

Nuoren oire paljastaa vanhempien traumaattiset kokemukset

Nuoret oireilevat ADHD-, anorexia-, itsemurhayritys-, depressio-, viiltely-, päihde-, käyttäytymishäiriö-, pakkoneuroosi-, paniikki- ja syrjäytymisoirein

Vauvaikä kriittinen ajanjakso traumojen välittymiseen

Biologis-fysiologinen reitti; trauman vaikutus sikiöaikaiseen ja varhaiseen stressinsäätelyyn

Psykologinen reitti; trauman vaikutus vanhemmuuden kokemuksiin

Vuorovaikutuksellinen reitti; trauman vaikutus vanhemman käyttäytymiseen (Punamäki, R-L. & Isosävi, S. 2013)


7

IHMISEN TIEDOSTAMATON ON YLISUKUPOLVINEN

Ylisukupolvisuus on dynaamista – siirrot toteutuvat tiedostamattomasti projektioiden, sijoittavien samastumisien, tunteensiirtojen, sisäistysten ja samastumisien kautta

Sukupolvien sisäkkäisyys ja narsistiset siirrot ovat vähintään kolmen sukupolven tiedostamattomia samastumisprosesseja

Nuori voi olla kiedottuna vanhempiensa elämään ja historiaan liittyviin salaisuuksiin ja pelkoihin, ilman että niistä on koskaan puhuttu – ja juuri silloin

Vanhemman salaisesta historiasta voi muodostua lapsen psyyken rakenteiden osa – lapsesta voi tulla se, mitä kumpikaan vanhemmista ei hyväksynyt omassa historiassaan tai, mitä hän ei hyväksy omassa itsessään (Faimberg, H. 2005; Tuhkasaari, P. 2013)


8

Nuoren pahoinvointi, surematon suru diagnostisoidaan

Psyykkiseksi tai neurologiseksi häiriöksi – diagnooseja kehitetään oireiden perusteella ja oireen nimeämisen ajatellaan olevan myös sen selitys (ammattilaisten pään pensaaseen laitto – pahaa ei ole, kyse on häiriöstä)

WHO: mielenterveys syntyy sosiaalisissa suhteissa ja sitä on hoidettava sekä sosiaalisten, että yksilötason keinoin (Verhaeghen 2013; Lilja 2014)

Vain oireita hoitamalla, niiden yhteyksien jäädessä tutkimatta, tuetaan siirtojen ja pahoinvoinnin jatkumista

Taakkasiirroista on saatettu selviytyä, mutta niihin liittyviä merkityksiä ei ole voitu käsitellä


9

Se, mitä nuori pelkää on hänelle jo tapahtunut, mutta…

Hän ei ole voinut käsitellä sitä, mitä se on hänelle merkinnyt

Kauhukokemus ei voi siirtyä menneisyyteen ennen kuin se on voitu kokea nykyhetkessä ja saatu omaan kontrolliin (working through) (Winnicott, D, 1963/1974)

Tämä voi tapahtua psykoterapeuttisessa yhteistyösuhteessa nuoren kanssa, tarpeenmukaisten rakenteellisten tekijöiden turvaamana (suhteen puitteet, ammatillisuus, tiheys, kesto, tarpeenmukainen prosessi, missä nuoren eriytyminen, yksilöityminen, itse- ja objektikonstanssin pysyvyys voivat toteutua)

Tilanteessa perhe- ja paripsykoterapian tarpeenmukaisuus – vanhempien oman hoidon tarve


10

LAPSET JA NUORET NÄYTTÄMÖLLISTÄVÄT KOKEMUKSIAAN

Lapset päiväkodissa, nuoret koulussa saavat aikaan ihmissuhteiden ”näyttämön”, jonka käsikirjoitus on kirjoitettu lapsiin ja nuoriin tallentuneista traumaattisista kokemuksista perheen suhteissa, muista ”puhekiellossa” olevista tilanteista

Lapset ja nuoret toimivat suhteessa toisiinsa ja suhteessa aikuisiin siten kuin, mitä he ovat kokenee aikuisten kohdelleen heitä tai nähneet aikuisten kohtelevan toisiaan tai muita lapsia

Lapsi ”näyttelee” = kertoo toiminnan kautta sen, mikä häntä ahdistaa ja pelottaa, mistä ei voi puhua

Kysyy toiminnallaan, onko tapahtunut ollut oikein?


11

Nuori käsittelee pelkoa ja kaltoinkohtelua

Samastumalla kaltoinkohtelijaan

On nuoria ja lapsia, jotka ovat menettäneet vanhemmuuden vanhempien eroissa – niiden aiheuttamaa omaa paikattomuutta ja epätietoisuutta – oman itse- ja objektikonstanssiprosessin toteutumisen katkeamista

Nuoren kokemusten näyttämöllistyminen (enactment) lastensuojelussa: ilmiö, joka toteutuu nuoren jo aikaisemmin kokeman kanssa samanmuotoisena, viranomaisten ja auttajien samastuessa rooleihin, suhteisiin ja funktioihin, jotka ovat aiheuttaneet nuoren pahoinvoinnin

Tilanteen traumaattisuuden vuoksi viranomainen menettää oman ajattelukykynsä ja ammatillisuutensa


12

NÄYTTÄMÖLLISTYMINEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄSSÄ

Näyttämöllistyminen on usein väistämätön prosessin vaihe, mutta jos se jää tunnistamatta ja tutkimatta, lapsen ja nuoren ongelmien taustalla olevat todelliset tekijät, tulevat yhä vaikeammin tavoitettavaksi, nuori ei saa tarvitsemaansa apua

Näyttämöllistyminen voi olla nuoren ja sijaisvanhemman, opettajan, viranomaisen, hoitavan henkilön, lasten- ja nuorisopsykiatrian välisissä kuvioissa

Nuorta ei kuulla, hänen näkökulmastaan ymmärtäminen jää kapeaksi

Nuoren kokemukset ja niiden merkitykset eivät saa sijaa, vaan näyttämössä mukana olvien suhteisiin tulee symmetrinen asetelma nuoren perheen tilanteesta


13

Miksi perheen vuorovaikutussuhteita, kaltoinkohtelua ei tutkita?

Mitä traumaattisemmista tilanteista on kysymys, sitä enemmän myös viranomaiset ovat äärimmäisessä kuormituksessa, jolloin suojautumisen keinot astuvat voimaan – kieltäminen ja todellisuuden uskominen sellaiseksi, mitä sen toivottaisiin olevan

Viranomaisten sijaistraumatisoituminen, työn ja oman elämäntilanteen kuormitukset – oma vanhempisuhteiden puutteen traumojen käsittelemisen puuttuminen

Vanhempisuhteen puuttumisen ymmärtäminen edellyttää viranomaisilta kokonaisvaltaista käsitystä lapsen kasvusta ja kehityksestä – riittävää oman itsen hoidetuksi tulemista

Yhteyksiin liittäminen ja yhteistyösuhteessa ymmärrykseen pyrkiminen, kokemusten läpityöstäminen eivät kuulu kulttuurimme auttamismenetelmiin


14

Nuoren kuulemisen ja kohtaamisen tilalle ovat tulleet opettaminen, ratkaiseminen…

Analogisena nuoren vanhempien tilanteelle, on välttämätöntä, että viranomaiset saavat riittävät rakenteet, tuen ja avun omassa työssään näyttämöllistymisien tunnistamiseen ja nuoren todellisen auttamisen toteutumiseen

Niin subjektiivisena kokemuksen kuin yhteiskunnallisesti on merkittävää, kun nuorelta puuttuu kasvun prosesseihin tarvitsema vanhempisuhde, prosessit eivät jää toteutumatta, vaan ne siirtyvät yksilöllisiksi/yhteiskunnallisiksi tuhoaviksi ilmiöiksi

Nuorilla on omat aseensa, joilla tarvitsemansa auktoriteettiprotestit, pettymys ja aggressio kanavoidaan

Vastuullisen aikuisuuden, läsnä olevan vanhemmuuden, suhteiden, todellisuuksien kohtaamisesta ja jakamisesta on kyse


15

Lähteitä:

Bion, W. (1962) Learning from Experience. Int. Journ. Of Psychoanal. 43

Bohleber, W. Fonagy, P…(2013) Towards a better use of psychoanalytic concepts: A modell illustrated using the concepts of enactment. The Int.Journal. ov Psychoanalysis, vol 94.Nmb.3.

Bronstein, C. (Edit. By) (2007) Kleinian Theory. A Contemporary Perspective. Lontoo& Philadelphia: Whurr Publishers.

Dumas, D. (2008) Isää vailla ja ilman sanoja. Isän merkitys lapsen tasapainossa. Helsinki: Eveil.

Faimberg, H. (2005) Telescoping of Generations. Listening to the Narcissistic Links between Generations. Lontoo, New York: Routledge.

Lilja, A (2014) Kilpailun ja yksinäisyyden aika. Olemme pahimmillaan toistemme kilpailijoita pelissä, jossa vain harvat voivat voittaa. Psykologi 1.

Manninen, V. (2010) Halun ja moraalin maisemia. Psykoanalyyttista suunnistusta. Helsingin Psykoterapiayhdistys Ry:n kirjasarja nro 1. Forssa Print Oy.

Punamäki, R-L. Isosävi, S. (2013) Varhainen vuorovaikutus ja vanhemman trauma: analyysi vaikutuspoluista ja suojaavista tekijöistä. Pykologia 48.

Saraneva, K. (2008) Freudin traumateoria ja nachträglicheit-periaatteen merkitys psykoanalyyissa. Psykoterpia 27 (3)

Therapeia-yhdistyksen ja Therapeia-säätiön yhteisjulkaisu.

Siltala , P. (2016) Taakkasiirtymiä. Trauman siirto yli sukupolvien. Helsinki: Therapeia-säätiö.

Tuhkasaari, P. (2013) Ylisukupolvisuus. Integraatioprosessi psykoanalyyttisessa psykoterapiassa. Helsinki: Therapeia-säätiö.

Winnicott, C (1963/1974) International Review of Psychoanalysis: Lesley Caldwell, Angela Joyce (Edited by) (2011) Reading Winnicott. Lontoo: Routledge.


16

pirjo tuhkasaari nuoren hyvinvointi – mitä sille tapahtuu, kun

Presentations & Public Speaking