plaani - nss sähkösuunnittelijat ry - etusivunssoy.fi/uploads/plaani-flash/plaani_1_11.pdf · kho...

Plaani

1 2011 Rakennuttaminen

Onnline -Venesse oviverhokojeiden käyttökohteita ovat mm. kaupat, kauppakeskukset, hotellien tuulikaapit, julkiset raken-nukset. Onnline Venesse oviverhokojeet sopivat oviin, joidenmaksimileveys on 7,5 m, laitekorkeus on 2,5 m. Onnline Venesse -oviverhokojeet on varustettu sähkö- tai vesilämmityksellä.

Kojeita saa myös ilman lämmitystä. Säädettävät lamellitmahdollistavat tehokkaan ilmavirran suuntauksen. Oviverhokojeisiin kuuluu vakiona säädin (DM), jossa on kolmiportainen puhallinnopeuden säätö. Sähköversiossa lisäksi lämpötilan kaksiportainen säätömahdollisuus.

MODERNIA TYYLIKKYYTTÄ ONNLINE OVIVERHOKOJEISIIN

venesse-OVIVERHOKOJE

Onninen Oy, Mittalinja 1, 01260 vantaa, p. 0204 85 5111 www.onninen.fi

LuOKKaNSa HILJaISIN (55 dB)

ELEKtRONINEN SäädIN

ENERgIaa SääStäVä

HELppO Ja NOpEa aSENtaa

TEhOKAs

HedtecHedtec on sähköteknisten tuotteiden asiantuntijaorganisaatio. Tuotevalikoimamme sekä osaamisemme kattaa laajasti rakentamisen, liike-elämän, asumisen ja teollisuuden eri osa-alueita. Toimimme yhteistyössä sähkö- ja valaistussuunnittelijoiden, arkkitehtien,tukkuliikkeiden, erikoisliikkeiden, urakoitsijoiden, jälleenmyyjien sekä teollisuuden kanssa.

www.hedtec.fi

Plaani 1 2011 Rakennuttaminen

4

Pääkirjoitus: NSS mukaan Suomen Green Building Counciliin Risto Hiltunen

Kari Kuosman sähkögrilli

Helsingin Musiikkitalo lähestyy loppusuoraa Anna-Maija Gruber

KHO täsmensi SFS 60204-standardin soveltamisalaa Matti Valli

Viikin Syke-talosta energiatehokas puurakennus Anna-Maija Gruber

M&V-suunnitelma työkaluksi rakennuksen energia-tehokkuusprosessin varmistamiseen Kari Hiltunen

Puolarmetsän sairaala nousee PPP-mallilla Matti Valli

Sähköistyksen hankinta määräluettelopohjaisesti Virpi Kumpulainen

Tampereella siirryttiin halogeenivapaisiin kaapeli-ratkaisuihin Matti Valli

Sähköautojen lataukseen liittyvä standardisointi Juha Vesa

KNX-koulutustarjonta laajenee Veijo Piikkilä

Ledit, muoti-ilmiö vai tulevaisuuden ratkaisu? Leif Norrby

Uutiset

Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnitte-lutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry.

12. vuosikerta

5

5

6

10

12

16

18

22

26

30

34

36

38

Plaani

1 2011

Rakennuttaminen

JulkaisijaSähkösuunnittelijat NSS ry

ToimitusNSS ry / PlaaniAlppikatu 13 B 1500530 Helsinkiwww.nssoy.fip. 09 701 46 11f. 09 768 245e. [email protected]

PäätoimittajaRisto Hiltunen

ToimituspäällikköVirpi Kumpulainenp. 09 701 46 11

ToimitusneuvostoPlaani 1 2011:

Matti Kiiskinen, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ryIlpo Peltonen, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ryKari Kaleva, Insinööritoimisto Olof Granlund OyJarmo Töyräs, Sähkö-Aro OyTimo Tenninen, Insinööritoimisto Lausamo Oy

Taitto ja ulkoasuJohanna Bruun, Studio 2b

KansikuvaViikin Syke-talosta tulee energiatehokas puurakennus.Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy

PainopaikkaPainoyhtymä Oy Loviisa

ISSN 1457–0246Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiIrtonumero 8 euroa


5

pääkirjoitusPlaanikari kuosm

an sähkögrilli

Sähkösuunnittelijat NSS ry toimii jäsenistönsä edunval-vojana sekä vaikuttaa laaja-alaisesti sähköalan ja raken-tamisen kentässä. Yhteistyötä tehdään muun muassa RAKLI:n, STUL:n, SIL:n, SAFA:n, SIO:n, SVS:n ja SES-KO:n kanssa. NSS ja sen edustajat vaikuttavat monissa työryhmissä eri ministeriöissä, säätiöissä ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesissa. Näissä yhteyksissä NSS:n edustajat tuovat esille sähkösuunnittelun ja sähkösuun-nittelijoiden kannalta tärkeitä asioita.

Tänä päivänä puhutaan yhä enemmän ihmisen vaiku-tuksesta ympäristöön, ekologiseen kehitykseen sekä aiheuttamaamme ”hiilijalanjälkeen”. Energiatehokkuus ja elinkaariajattelu ovat selkeästi tärkeitä asioita tämän päivän ja tulevaisuuden rakentamisessa. NSS on yhdes-sä Sähköteknisen Kaupan Liiton STK:n, entisen Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liiton, kanssa järjestänyt kahtena edellisenä vuotena marraskuussa Energiatehokkuussemi-naarin Vantaan Heurekassa. Näissä tilaisuuksissa on ener-giatehokkuutta katsottu sähköalan näkökulmasta monista eri suunnista ja löydetty yhdessä asiaan liittyviä innova-tiivisia keinoja. Viime syksynä NSS antoi oman lausunnon Ympäristöministeriön ehdotukseen rakennusten energiate-hokkuusmääräyksistä. Asia on edelleen ajankohtainen.

Viime vuoden lopulla NSS:n hallitus päätti liittymisestä yhteistoimintajäseneksi Suomen Green Building Coun-ciliin, joka on osa kansainvälistä yli 70 maassa toimivaa

NSS mukaan Suomen Green Building Couciliin

GBC:tä. Kiinteistö- ja rakentamisalan kestävän kehityk-sen käytäntöjä edistävä FIGBC perustettiin viime vuonna. Tällä hetkellä siinä on jäsenyhteisöjä kuutisenkymmentä käsittäen niin julkista kuin yksityistä alaa, suunnittelu- ja arkkitehtitoimistoja, rakennuttajia ja rakentajia. Tavoit-teena järjestöllä on tuoda kestävän kehityksen näkökul-maa luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakenta-misalan toimintaa. FIGBC edistää rakennettuun ympä-ristöön liittyviä ympäristöluokituksien käyttöä. Promise, LEED ja BREEAM ovat tärkeimpiä Suomessa käytettyjä ympäristöluokituksia, joilla osoitetaan rakennuksessa huomioitua ympäristövaikutusta. Jatkuvasti käytetään myös muita työkaluja, kuten esimerkiksi energiatodis-tusta tai kuntoarviota. Nämä ovat erittäin tärkeitä, kun halutaan suunnata rakennusalan toimintoja ympäristöä paremmin huomioivaan suuntaan. On itsestään selvää, että näiden työkalujen ja erilaisten mittareiden tulee olla ajan tasalla koko ajan muuttuvassa ympäristössä. Tässä kehitystyössä FIGBC on avainasemassa antamassa ehdotuksia ja kommentteja niin Ympäristöministeriölle, Valtioneuvostolle, Sitralle kuin muille toimijoille. Sähkö-suunnittelijat NSS ry:llä on nyt paremmat mahdollisuu-det olla vaikuttamassa siihen, että tässä kehitystyössä otetaan huomioon jatkossa entistä paremmin sähköala, sen osaajat ja asiantuntijat.

Risto Hiltunen Päätoimittaja


6

Helsingin Musiikkitalo lähestyy loppusuoraa

Kevään 2011 aikana valmistuva Helsingin uusi Musiikkitalo on Suomen oloissa harvinaisen laaja ja monitahoinen rakennushanke. Sen valmiiden

tilojen on määrä aueta suurelle yleisölle 31.8. pidettävien virallisten avajaisten jälkeen.

“Musiikkitalo on paitsi erityisen vaativa rakennuskohde myös käynnissä olevista Senaatti-kiinteistöjen hankkeista kallein. Kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa”, kertoo talotekniikan asiantuntija, DI Pasi Hyyppä, joka on toi-minut hankkeessa talotekniikan tilaajana.

Suurten mittojen suoritus“Musiikkitalon tekee ainutlaatuiseksi sekä sen erilainen ja vaativa toiminnallisuus että poikkeuksellinen mittakaava. Hankkeen tietomallinnuksena toteutettu rakennusaikai-nen suunnittelu on sekin omassa sarjassaan, koska ai-emmin sitä ei ole sovellettu mihinkään kohteeseen tässä laajuudessa”, määrittelee Hyyppä.

Erikoisten taloteknisten ratkaisujen vuoksi rakennus-aikana on tarvittu muun muassa tavallista enemmän suunnittelutarkenteita ja viimeistelyä, mikä puolestaan

on vaatinut runsaasti suunnittelukapasiteettia malliasen-nusten muodossa. Siitä huolimatta hanke on pysynyt sekä aikataulussa että budjetissa, jonka lukemaa voidaan pitää sangen kohtuullisena vastaaviin ulkomaisiin hank-keisiin verrattuna. Rakennustöiden on määrä päättyä ja talon olla luovutuskunnossa 29.4.

Neljälle käyttäjälleTalon vaatimustasoa nostaa se, että sen on sovelluttava neljälle eri käyttäjätaholle, joilla kaikilla on omat odotuk-sensa sen ominaisuuksista. Sibelius-Akatemia omistaa 48 % kiinteistöstä, loput jakaantuvat tasan Helsingin kau-pungin ja Yleisradion kesken. Käyttäjinä tulevat olemaan Sibelius-Akatemian eri osastot, Helsingin kaupunginor-kesteri ja Radion Sinfoniaorkesteri, jotka siirtyvät pois Finlandia-talosta ja Kulttuuritalolta.

“Neljäs käyttäjäryhmä ovat tilojen ulkopuoliset vuokraa-jat, kuten ohjelmatoimistot, joten oikeasti voidaan puhua monitoimitalosta”, arvioi Hyyppä. Taloa rakennetaan kuitenkin ennen muuta akustisen musiikin ehdoilla.

Akustiikka edellä“Oikeastaan voidaan sanoa, että koko talo on rakennettu akustiikan ehdoilla. Ensin on määritelty 1700-paikkaisen pyöreän pääsalin dimensiot ja sen ympärille muu talo.

1. 2.


7

rakennuttaminenPlaani

Kaikkien paikkojen tulee olla akustisesti yhtä hyviä”, Hyyppä kuvailee rakentamisen lähtökohtia.

Kuten muustakin, myös akustiikasta on tehty tietotekninen malli sekä lisäksi reilun leikkimökin kokoinen täydellisesti kalustettu 1:10 pienoismalli, jossa toimivuutta voidaan testata. Akustiikasta vastaa japanilainen alan yritys Nagata Acoustics. Pääsalin lisäksi taloon tulee viisi harjoitussalia.

Mutkainen taival Musiikkitalo-hankkeen etenemistä on voitu seurata julkisuu-dessa jo usean vuoden ajan. Ensimmäinen tarjouskilpailu järjestettiin vuonna 2006, kuumenneiden rakennusmark-kinoiden aikaan, ja tarjoukset hylättiin alkuvuodesta 2007. “Sen tuloksena suunnittelua päätettiin kehittää, koska hinta oli silloin karkaamassa pilviin. Loppuvuodesta 2007 järjes-tettiin uusi kilpailu. Siihen saatiin vain yksi tarjous, sekin aivan liian kallis, joten hanke päätettiin muuttaa projektin-johtourakaksi”, kertoo Hyyppä alkuhankaluuksista.

Yle oli jo vetäytymässä kokonaan hankkeesta hintasyistä, kos-ka kustannukset olivat nousemassa kohtuuttomiksi. Raken-nustöiden alkaessa se kuitenkin palasi omistajien joukkoon.

Loppujen lopuksi ratkaisuksi valikoitui se, että ainoan tarjouksen tehneelle SRV:lle annettiin talon pääurakka projektinjohtourakkana, mutta muut urakat ovat jaettuja sivu-urakoita, jotka kaikki kilpailutettiin erikseen.

Laatu ratkaisee“Suurena haasteena on koko hankkeen ajan ollut löytää korkeaa vaatimustasoa vastaavat tekijät ja sitouttaa heidät siihen”, arvioi Hyyppä, joka tuli mukaan hankkee-seen sen toteutusvaiheessa ja on ollut kilpailuttamassa, neuvottelemassa ja sopimassa rakennuksen taloteknisistä ratkaisuista. Projektilla on suomalainen johto, ja kaikki tekijät on pyritty valitsemaan laadullisin perustein. Ra-kennusmateriaalit on hankittu kotimaasta.

Hänen mukaansa suurimpia haasteita ovat olleet raken-nusaikaisen suunnittelun kehittäminen ja kustannusten hallinta sekä taloteknisten valvojien, projektipäälliköiden ja työnjohtajien sitouttaminen hankkeeseen. Rakennuk-sen LVI-puolta on valvonut Juha Muttilainen, ja sähkön osuutta valvoi suunnitteluvaiheessa Aimo Timonen. Esitystekniikan valvojana on toiminut Timo Laine. Talon ensimmäiset toimintakokeet käynnistyivät vuoden-vaihteessa.

Me-hengellä hyvää tulokseenA-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n Etelä-Suomen aluejoh-taja Juhani Karhu tuli mukaan Musiikkitalo-hankkeeseen ensin “osa-aikaisena” erityisasiantuntijana vuoden 2008

1. Lasinen ulkoseinä on ripustettu lasipilarien va-raan.2. Musiikkitalosta on laadittu kaikkiaan 108 tieto-mallia.3. Sisäverhoilua hallitsee petsattu suomalainen koivu.4. “Musiikkitalo on rakennettu akustiikan ehdoilla”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asian-tuntija Pasi Hyyppä, joka on toiminut hankkeessa talotekniikan tilaajana.5. “Projektinhallinnan päätavoite on palvella työ-maata”, sanoo projektinjohtaja Juhani Karhu.

3.

4.

5.


8

keväällä “kommentoimaan suuntaviivoja”, kuten hän itse asian määrittelee. Sittemmin hänet valittiin projektinjohta-jaksi tilaajan eli Senaatti-kiinteistöjen edustajana alkuvuo-desta 2009 lähtien, jolloin rakennuttaminen organisoitiin uudelleen. “Tavoitteena oli varmistaa, että hanke pysyy aikataulussa ja kustannusraameissa ja että lopputulokses-ta tulee silti paras mahdollinen laadusta tinkimättä”, hän kertoo oman pestinsä käynnistymisestä. Siinä vaiheessa noin kolmasosa rakennuksen rungosta oli tehty.

Projektinjohtotoimintaa jo aiemmissa hankkeissaan erityisesti kehittäneen Karhun yhtenä keskeisenä tavoit-teena on ollut innostuneen ja yhteen pelaavan tiimin luominen myös Musiikkitalon työmaalle, jotta osaamises-ta saadaan paras mahdollinen hyöty. “Projektinhallinnan päätavoite on palvella työmaata”, hän sanoo.

Tiedonhallinta on ykkösasia“Ison rakennushankkeen kriittisin tekijä on tiedonhallinta. Päätöksiä pitää pystyä ja uskaltaa tehdä käytettävissä olevilla tiedoilla”, määrittelee Karhu, joka projektia orga-nisoidessaan loi sille tehokkaan ja monitasoisen kom-munikaatioverkon, päätöshierarkian ja vastuunjaon sekä yksityiskohtaiset kokouskäytännöt.

Hankkeeseen liittyi myös riskienhallintasuunnitelma, jossa määriteltiin 15 merkittävintä riskiä, niiden joukossa mainittu toimimaton informaatioverkko.

Tavoitteeseen suunnittelua kehittämälläEsimerkkinä kustannusraameissa pysymisestä Karhu antaa Musiikkitalon päämateriaalit, jotka haluttiin valita kotimaasta kustannuspaineista huolimatta. Kivimateriaali oli määritelty graniitiksi. Alun perin suunniteltu määrä ei kuitenkaan mahtunut sellaisenaan budjettiin. “Kun kive-ysten laajuutta tarkasteltiin lähemmin ja suunnitelmia kehitettiin, asettui hintakin sopivalle tasolle”, hän kertoo.

Samantapainen operaatio kohdistui toiseen päämateriaa-liin eli sisätilojen runsaaseen puuverhoiluun, jonka alun perin piti olla savutammea. Kun se vaihtui petsattuun koivuun, saatiin tilalle hieno kotimainen raaka-aine, jonka hinta ei karannut käsistä.

Teksti ja haastattelukuva: Anna-Maija GruberHavainnekuvat: LPR-arkkitehdit Oy

Juhani Karhusta Vuoden raken-nuttajakonsulttiRakennuttajatoimistojen liitto RTL ry valitsi tammikuussa pidetyillä Rakennuttajapäivillä Vuoden rakennuttajakon-sultiksi A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n Etelä-Suomen aluejohtajan Juhani Karhun. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tällainen kunniamaininta myönnettiin.

Valinnan perusteluissa raati mainitsi Karhun vahvuuksina muun muassa monipuolisuuden, laaja-alaisen kokemuk-sen, yhteistyökyvyn ja ahkeruuden.

“Rakennuttaminen täytyy suunnitella”Karhun valintaan vaikutti myös hänen suunnitelmallisuu-tensa ja aktiivinen pyrkimyksensä etsiä uusia toiminta-tapoja sekä suunnittelun ja toteutuksen työkaluja. “Myös rakennuttamisen toteutus pitää suunnitella erityisen huolellisesti”, sanoo Karhu, joka on viimeksi toteuttanut tavoitteitaan Musiikkitalon ja Vuosaaren sataman logistiik-kakeskuksen hankkeissa. “Arvostus tulee hankkia oman työn kautta”, hän korostaa toimintatapaansa. Karhu on toiminut vuodesta 2003 A-Insinöörit Raken-nuttaminen Oy:n palveluksessa, jonka rakennuttamis-toimialan hän on käynnistänyt pääkaupunkiseudulle. Sitä ennen hän toimi Skanska Etelä-Suomi Oy:ssä eri tehtävissä, muun muassa suunnittelujohtajana, ja samoin Polar-Rakennus Oy:ssä eri tehtävissä. Koulutukseltaan hän on rakennusinsinööri.

Tietoa MusiikkitalostaOmistajat: Helsingin kaupunki 26 %, Yle 26 % ja Sibelius-akatemia 48 %Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistötSuunnittelu: LPR-arkkitehdit OyHuoneistoala: 36 000 m2

Tilavuus: 220 000 m3

Rakennuskustannukset: 160 milj. euroa (4 000 euroa/brm2)Pääurakoitsija: SRV

Ukoalueilla käytetään runsaasti kotimaista graniit-tia. Graniittisävyjä taloon tulee kaikkiaan neljä.

Exxact Vaihtoehto tavanomaiselle

Exxact Design -kehyksen mukana tulee kuusi väri-liuskaa.Sijoita ne läpinäkyvän pinta-osan alle ja sinulla on oma kehysdesign.

Vain mielikuvitus on rajana – suunnittele kehys makusi mukaan! Testaa Mix&Match -työkalua osoitteessa schneider-electric.fi ja luo oma Exxact-kehyksesi vaikka omasta valo-kuvastasi.

Schneider Electric Finland OyKalkkipellontie 6, 02650 EspooPL 410, 02601 EspooAsiakaspalvelu puh. 010 446 615asp@fi .schneider-electric.comwww.schneider-electric.fi

Primo Design Solid Combi

Tilaa Exxact-tuoteluetteloosoitteesta www.sereply.comSyötä avainkoodi 86170T

+250 toimintoa3 värivaihtoehtoa4 kehysperhettä

Voit valita yli 250 toimin-nosta ja yli 400 kojeesta. Helppoja ja älykkäitä ratkaisuja valaistukseen, sähkölaitteiden hallintaan ja energiatehokkuuteen.


10

KHO täsmensi SFS 60204-standar-din soveltamisalaaRakennusten sähkösuunnittelua tekevien suunnittelijoiden tulee jatkos-sa perehtyä tarkemmin myös koneiden sähköturvallisuutta koskevaan 60204-standardiin ja muihinkin konedirektiivin vaatimuksiin.

Korkein hallinto-oikeus KHO on epäsuorasti ottanut kantaa konedirektiivin ja rakennusten sähkösuunnittelua koskevien standardien väliseen rajapintaan. Granlund Tampere Oy halusi hallinto-oikeudesta ja myöhemmin KHO:sta ratkaisun siihen, missä kulkee koneen raja kun se kytketään erilaisiin kiinteistönvalvontajärjestelmiin ja miten toimitaan, jollei rajaa voida selkeästi osoittaa. Ratkaisu haluttiin, jotta suunnittelijat osaisivat suunnitel-la, urakoitsijat tehdä työt sekä tarkastajat tarkastaa ja soveltaa oikein standardeja.

“KHO katsoo, että vaikka ilmastointikoneen puhaltimen tur-vakytkin toimii verkkoonliityntäpisteenä, kuuluvat edeltävät koneen ohjausjärjestelmät konedirektiivin soveltamisalan piiriin ja että niiden ohjausjärjestelmä tulee suunnitella

standardin SFS 60204 mukaisesti”, sanoo Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n sähköosaston johtaja Matti Urjo.

KHO:n kannan mukaan sähkösuunnittelijan kuuluu myös määritellä, että projektissa yksi urakoitsija toimii ilman-vaihtokoneen “markkinoille saattajana”, ja että koneesta luovutetaan konedirektiivin mukainen asiakirja, “vaati-mustenmukaisuusvakuutus”. Toisin sanoen, suunnitteli-jan on omalta osaltaan varmistauduttava, että syntyvä konekokonaisuus on konedirektiivin mukainen.

Energiasyöttö osa konettaPäätöksen perusteluissa KHO katsoo, että koneen verkko-liityntäpistettä edeltävät sähköjärjestelmät ovat oleellinen osa ilmanvaihtokoneen turvallista toimintaa. Konedirektii-


11

suunnitteluPlaani

vissä ja direktiivin nojalla annetuissa viranomaispäätöksis-sä koneen on määritelty sisältävän muun muassa tarvitta-vat hallintalaitteet sekä ohjaus- ja energiansyöttöpiirit.Linjaus on, että koneen käyttötarkoituksen kannalta välttämättömät osat kuuluvat koneeseen ja näiden muo-dostaman kokonaisuuden on täytettävä asianmukaiset turvallisuusvaatimukset. Näin ollen ilmanvaihtokoneen ohjauspiireissä sekä liitäntöjen suunnittelussa ja toteu-tuksessa tulee noudattaa konedirektiiviä riippumatta siitä, mihin koneen verkkoliityntäpiste on määritelty.

Kohde, johon KHO otti kantaa, on kiinteistön ilman-vaihtolaitos, joka on rakennettu useamman urakoitsijan toimesta. Varsinaiset koneet on toimittanut ilmanvaihto-urakoitsija ja putkiurakoitsija. Sähkökeskukset ohjausjär-jestelmineen on toimittanut sähköurakoitsija. Kohteessa verkkoliitäntäpisteenä ovat puhaltimien turvakytkimet.

Ongelmallinen koneen rajapisteTekniikan kehittymisen ja kiinteistövalvontajärjestelmien yleistymisen takia koneen rajapisteen eli verkkoliitty-mäpisteen määrittely on tullut yhä tärkeämmäksi. On tiedettävä kuinka toimitaan ja kuka vastaa mistäkin, sillä kiinteistöön kuuluvia koneita voidaan ohjata eri paikka-kunnalta ja jopa ulkomailta käsin.

Tähän saakka Suomessa on katsottu, että konedirektiivi koskee pelkästään verkkoliitäntäpisteen jälkeisiä asen-nuksia, joiden sähköjärjestelmät suunnitellaan koneiden sähkölaitteita koskevan standardin SFS 60204 mukaisesti.

Samoin on katsottu, että verkkoliityntäpistettä edeltävät asennukset toteutetaan rakennusten sähkösuunnittelua koskevan SFS 6000 -standardin mukaisesti. Standardiin SFS 6000 ei sisälly yksityiskohtaisia määrittelyjä raken-nuksen sähkölaitteiston ja koneen välisistä rajapinnoista. SFS 5825 -standardi on puolestaan tarkoitettu ohjeeksi, jonka mukaan sähkölaitteistojen käyttöönottoon liittyvät varmennustarkastukset tulee suorittaa.

“Suomessa ilmanvaihtokoneita koskeva käytäntö on monesti tähän saakka ollut KHO:n linjasta poikkeava. Verkkoliityntäpistettä edeltävät sähköratkaisut on suunni-teltu vastaamaan rakennusten sähköasennuksia koskevien standardien mukaisia vaatimuksia ja konedirektiivin aset-tamia vaatimuksia on sovellettu vain liityntäpisteen jälkei-siin ratkaisuihin, joista vastaa koneen markkinoille saatta-ja eli käytännössä ilmanvaihtourakoitsija”, Urjo sanoo.

Rajat selväksiKäytäntö on ollut hieman sekava ja suunnittelijoiden kuin sähkötarkastajien toimintatavoissa on ollut kirjavuutta.

“Jatkossa niin suunnittelijat kuin tarkastajatkin voivat toimia yhtenäisten pelisääntöjen mukaan. Rakennus-projektin alkaessa suunnittelijoiden ja eri osapuolten vastuut ja rajapinnat on määriteltävä aikaisempaa tarkemmin. On kirjattava ylös muun muassa toimitus-rajat, missä kulkee koneen raja ja kuka on markkinoille saattaja”, Urjo pohtii.

Linjanveto hyödyttää myös ilmanvaihtoalan urakoitsijoita, jotka ovat monesti kokeneet epävarmuutta sovellettavis-ta määräyksistä.

Useimmissa isoissa rakennusprojekteissa rajapintojen kanssa ei ole ollut ongelmia, sillä ilmanvaihtokoneet ja

niitä edeltävä ketju ovat selvästi kuuluneet IV-urakoit-sijan toimitukseen ja vastuulle. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle vaatimuksenmukaisuustodistuksen, jonka rakennuttaja pyydettäessä esittää tarkastajille ja viran-omaisille. Projektissa toimivat IV-aliurakoitsijat toimitta-vat valmistajavakuutukset pääurakoitsijalle, joka kokoaa ne yhteen ja toimittaa rakennuttajalle.

“KHO:n päätös ei sinänsä kasvata sähkösuunnittelijoiden vastuuta. Rakennusten sähkösuunnitelmat toteute-taan edelleenkin niitä koskevan SFS 6000 -standardin mukaisena, ja sen rinnalla kulkee entistä laajemmin sovellettava koneiden sähkölaitteita koskeva 60204-1 standardi”, Urjo toteaa.Rakennusten sähkösuunnittelua toteuttavat suunnitte-lijat tuntevat toki koneiden sähkösuunnittelua koskevat standardit. Tekstiä standardeissa on kuitenkin sen verran paljon, että vähemmän käytettyjen standardien perus-vaatimuksia on syytä kerrata. Samoin käytännön sovelta-mistapoja on syytä pohtia.

Konepaketit yleistynevät Konedirektiiviä tulkitaan eri maissa hiukan eri tavalla. Useimmissa eurooppalaisissa maissa ilmanvaihtokone on nähty kokonaisuutena, johon kuuluvat niin sähkökeskus kuin toimintaa ohjaava automaatiokin. KHO:n päätös vauhdittaa Suomessakin siirtymistä pakettikoneisiin, jos-sa toimitukseen kuuluvat sekä sähkökeskus että ohjaus-järjestelmä.

“Tässä mallissa koneen toimittamisesta ja sen vaatimuk-senmukaisuudesta vastaa yksiselitteisesti urakoitsija. Itsekin pidän luontevana ratkaisua, jossa ilmanvaihtoko-neen automaatio olisi osa pakettikoneen ohjausjärjestel-mää”, Urjo sanoo.

KHO:n päätös poistaa yhden epäselvyyden mutta synnyt-tää samalla uusia. Tulevaisuudessa joudutaan pohtimaan esimerkiksi sitä, mitä sääntöjä noudatetaan korjausra-kennuskohteessa, jossa on mukana vanhan käytännön mukaisesti toteutettuja ratkaisuja. Mahdollisesti ilman-vaihtokonetta uusittaessa joudutaan uusimaan myös verkkoliityntäpistettä edeltäviä sähköjärjestelmiä.

KHO:n ratkaisu koskee pelkästään ilmanvaihtokoneita ja pelkästään kyseistä yksittäistapausta, mutta rakennuk-sissa on paljon muitakin koneita kuten kompressoreita, kylmä- ja pakkashuoneita, pohjavesipumppaamoja jne. Näiden kaikkien sähköjärjestelmiin on jossakin vaiheessa otettava kantaa. Urjo arvelee, että osa tulkinnoista muo-dostuu samanlaisiksi kuin ilmanvaihtokoneiden osalta.

“Ilmanvaihtokonetta ohjataan pääsääntöisesti raken-nusautomaatiojärjestelmällä. Päätöksellä on vaikutuksia myös rakennusautomaatioon, sillä koneen toimintoja saatetaan ohjata toiselta paikkakunnalta tai jopa toises-ta maasta. Konedirektiivin ajantasaisuutta automaation osalta olisi varmaan selvitettävä”, Urjo pohtii.

Teksti: Matti Valli


12

Viikin Syke-talosta energiatehokas puurakennus

Senaatti-kiinteistöjen ja Suomen ympäristökeskus Syken yhdessä järjes-tämä kilpailu Suomen ympäristökeskuksen uudeksi toimitaloksi Helsin-

gin Viikin Tiedepuistoon ratkesi viime joulukuussa. Voiton vei kotimainen työryhmä “Apila”-nimisellä ehdotuksellaan.

Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna kolmelle kotimaiselle toimistolle ja niiden työryhmille sekä kolmelle ulkomai-selle toimistolle Englannista, Irlannista ja Hollannista. Toimistot oli valittu 30 halukkaasta työryhmästä.

Laaja-alainen osaaminen voittiVoittoisan ehdotuksen teki työryhmä, jonka jäseninä olivat Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, ECADI East China Architectural Design & Research Institute CoLtd, LOCI Maisema-arkkitehdit Oy, Finnmap Consulting Oy ja Insi-nööritoimisto Olof Granlund Oy.

“Kilpailun ratkaisi tämän ehdotuksen hyväksi työryhmän laaja-alainen osaaminen kaikilla edellytetyillä kilpailu-alueilla eli energia- ja ekotehokkuudessa, toimitilojen

suunnittelussa ja kustannustehokkuudessa. Se on ennen muuta kaupunkikuvallisesti hyvä kokonaisratkaisu”, kiit-telee johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä.

Kilpailijoilta edellytettiin asiantuntemusta monilta suun-nittelualoilta: arkkitehti-, rakenne-, LVIA-, sähkö-, labo-ratorio- ja ekologisten ratkaisujen suunnittelusta sekä energia- ja olosuhdesimuloinnista.

Lemströmiä ilahdutti erityisesti se, että suomalainen suunnittelu on hyvää kansainvälistä tasoa ja että suo-malaiset laskijat ovat todella huippuluokkaa. “Ykkösti-lan edellytyksenä oli myös se, että ehdotus on oikeasti toteuttamiskelpoinen.”


13

suunnitteluPlaani

Omaleimainen puurakennusTuomaristoa miellytti erityisesti voittaneen “Apilan” oma-leimainen arkkitehtoninen ratkaisu. Aidosti puurunkoisen kahdeksikon muotoisen rakennuksen tilat kiertävät puoli-lämpimiä sisäpihoja, mikä vähentää ulkovaipan pinta-alaa ja parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. “Apilan” energiankulutus sekä energiankäytön ja rakennusmateri-aalien hiilidioksidipäästöt olivat kilpailun alhaisimmat.

Hankkeen laajuus on noin 12 855 ohm2. Työtiloja sinne on kaavailtu noin 625 henkilölle. Rakennuskustannusten budjetti on 50 milj. euroa.“Synergiatalon suunnittelu pääsee nyt käyntiin, kun tekijät on valittu. Seuraavaksi odotellaan ympäristöminis-teriön päätöstä asialle. Kun luvat ovat kunnossa, menee suunnitteluun noin 1,5 vuotta ja rakentamiseen vielä sa-man verran, joten valmista saattaisi tulla vuonna 2013”, arvioi Lemström.

Ympäristökeskus toimii tällä hetkellä Helsingissä useassa osoitteessa, muun muassa Ylen vanhassa toimitalos-

sa Kesäkadulla. Uudet tilat Viikissä tuovat sen muiden ympäristöön liittyvien toimintojen läheisyyteen, joita pyritään keskittämään sinne.

Energiatehokkuuden ehdoilla“Apilan” talotekninen suunnittelu on kokonaisuudessaan Insinööritoimisto Olof Granlundin käsialaa. “Ehdotusta laadittaessa teimme tavallista enemmän yhteistyötä ark-kitehtien kanssa, koska koko suunnitelma lähti liikkeelle kilpailuehdoissa korostetussa asemassa olleesta energia-tehokkuudesta”, kertoo Granlundin varatoimitusjohtaja Kari Kaleva. “Rakennuksen energiatehokkuus pohjautuu jo talon muo-toon, jolle etsittiin yhdessä systemaattisesti optimaalisia ratkaisuja”, kuvailee valaistussuunnittelija Sanna Fors-man hankkeen lähtökohtia.

(yllä) Lehtipuut varjostavat julkisivuja ja vähentä-vät kesän lämpökuormaa.(alla) Julkisivu länteen.


14

Ehdotuksen arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Arkkiteh-titoimisto JKMM Oy:n suunnittelijat pyrkivät määrittele-mään esimerkiksi sen, millaisilla runkosyvyyksillä pysty-tään optimoimaan tarvittava materiaalimäärä. Granlundin suunnittelijat puolestaan laskivat ehdotuksen toteuttami-seen tarvittavien materiaalien päästöt ja hiilijalanjäljen. Myös muita ihanneratkaisuja etsittiin avoimin mielin ja hyvässä yhteistyössä. Matalaenergiarakentamiseen pyrit-täessä on tärkeää, että koko suunnittelijatiimi osallistuu ratkaisujen ideointiin alusta asti, arvioi Kaleva.

Optimoitua luonnonvaloa“Rakennuksessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon luonnonvaloa, joten kaikki työtilat on ryhmitelty ulkojulkisivujen tai puolilämpimien sisäpihojen ikkunoi-den viereen”, toteaa Forsman. Ikkunoihin on suunniteltu erilaisia energiankulutusta minimoivia ratkaisuja, kuten yläikkunan valohyllynä toimiva säteilylämmitinpaneeli, jonka yläpinta heijastaa luonnonvaloa katon kautta sy-välle huonetiloihin ja alapinta toimii säteilylämmittimenä tuottaen talvella tarvittavaa lämpöä. Alaikkunoissa on ulkopuolella automaattisesti kääntyvät säleet.

Yläikkunoihin on suunniteltu myös uuden sukupolven 2-puoleiset mikro-optiset prismalasit, joiden hyötysuhde on parempi kuin ennen, koska 2-puoleinen mikro-optiikka pystyy taittamaan valoa sisätiloihin laajemmalla auringon säteilykulmien vaihteluvälillä. Näin myös matalalta tule-vat auringonsäteet taittuvat kohti kattoa.

“Myös sisätilojen keinovalaistus on suunniteltu energiate-hokkaaksi ja helposti muunneltavaksi. Valohyllyn sisäreu-naan on integroitu ohjausväylällä varustettu kosketinkis-kojärjestelmä, johon saadaan kytkettyä läsnäoloilmaisi-

milla varustetut työpistevalaisimet. Näitä voidaan helposti siirtää työpisteiden sijoittelun mukaan”, kertoo Kaleva. Myös ikkunoiden koko on pyritty optimoimaan ottamalla huomioon luonnonvalon käyttö ja lasimateriaalin päästöt.

Älykkäitä ratkaisujaSyke-taloon on suunniteltu koko joukko viimeisintä tek-niikkaa hyödyntäviä ratkaisuja. Työtiloihin tulee päivän-valonmittausanturit ja läsnäolotunnistimet. Valaistusta ja ulkosäleitä ohjataan nykyaikaisella väyläohjausjär-jestelmällä, joka optimoi päivänvalon hyödyntämisen ja lämpökuorman välttämisen. Rakennukseen on määritelty myös eri kulutusryhmät rekisteröivä käyttäjäkohtainen energianmittausjärjestelmä, josta käyttäjät voivat seura-ta ja verrata omaa energiankulutustaan web-pohjaisella käyttöliittymällä. Modernien hissien jarrutusenergiakin voidaan ottaa automaattisesti talteen.

Energiankulutuksen laskelmia varten rakennuksen koko-naisenergiankulutus arvioitiin tuntikohtaisella simulointi-ohjelmalla tyyppisään mukaan.

Tehokkuutta sisälle ja ulosEnergiatehokkuuden tavoitteet on ulotettu myös ra-kennuksen ulkopuolelle ja otettu huomioon sen maise-masuunnittelussa. “Rakennuksen etelä- ja länsisivuille istutetaan lehtipuita, jotka auttavat varjostamisessa ja vähentävät näin lämpökuormaa kesäaikana, kun puissa on lehdet”, kertoo Kaleva. Talvella, kun puut eivät var-josta niin paljon, luonnonvaloa voidaan hyödyntää ilman haittaavaa lämpösäteilyä.

Rakennuksen katolle tulee sääasemia ja aurinkopanee-lit. “Kilpailuehdoissa edellytettiin, että vähintään 15 %


15

rakennuksen keskimääräisestä sähköntarpeesta aikaan-saadaan paikallisella energiantuotannolla. Kun panee-lit sijoitetaan pystyjen ulkoseinien asemesta oikeassa kulmassa katolle, saatiin laskelmissa keskimääräinen energiantuotto nousemaan 24 %:iin. Jos koko kattopinta käytettäisiin hyväksi, nousisi energiantuotto 31 %:iin”, kertoo Kaleva.

Rakennuksen ulkovalaistus noudattaa Helsingin kau-pungin ulkovalaistuksen kaupunkikuvallisia periaatteita, joissa Viikin luonnonsuojelualueet määritellään “pimeäksi eli pääosin luonnonvalon varassa olevaksi alueeksi”. Niin-pä ulkoseiniin ei tule julkisivuvalaistusta vaan ainoastaan alaspäin suuntautuvia led-valaisimia, jotta taivaalle ei suuntaudu häiritsevää valosaastetta. Samoin pysäköin-ti- ja sisäpiha-alueet valaistaan maltillisesti pääasiassa suoraan valoon perustuvilla ratkaisuilla.

Teksti ja haastattelukuva: Anna-Maija GruberHavainnekuvat: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy

UUTUUS!Tolomeo XXL

jalusta Ø 920 mmrunko 3110 mm

korkeus 2570 mm

Teclux Oypuh. 09-2252 410

www.teclux.fi

VALO ON VIESTI

Tolomeo XXLIP 65

(vas.) Voittanut ehdotus “Apila” on aidosti puurun-koinen kahdeksikon muotoinen rakennus, jonka tilat kiertävät puolilämpimiä sisäpihoja.(oik.) “Suomalainen suunnittelu on hyvää kansain-välistä tasoa ja suomalaiset laskijat ovat todella huippuluokkaa”, toteaa johtaja Juha Lemström Senaatti-kiinteistöistä.


16

suunnitteluPlaani

M&V-suunnitelma työkaluksi ra-kennuksen energiatehokkuuspro-sessin varmistamiseen

Ympäristösertifikaatit ovat merkittäviä työkaluja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen. Niiden yhtenä tavoitteena on ohjata kohteen suunnittelua ja rakentamista kohti ener-giatehokkuustavoitteiden saavuttamista. Mittaus- ja valvontasuunnitel-ma, Measurement & Verification Plan eli M&V-suunnitelma, on suunnitel-ma rakennuksen energiatehokkuuden mittaamiselle ja varmistamiselle.

M&V-suunnitelma on yksi LEED-kriteeristön pisteytys-kohta, mutta siihen liittyvät läheisesti myös useat muut sertifikaatin energiakategorian pisteet. Suunnitelman laatiminen ja toteuttaminen vaativat projektiryhmältä tiivistä tiedonsiirtoa.

M&V-suunnitelma koostuu kolmesta osa-alueesta: energiasimuloinnista, energiatehokkuuden mittaroinnis-ta sekä seurannasta ja raportoinnista. Energiasimuloin-tien tarkoituksena on erilaisten suunnitteluratkaisujen arviointi ja kehittäminen energiatehokkuuden näkökul-masta. Simuloinnin avulla saadaan laskennallisia ener-giatodistuksia todellisempi arvio rakennuksen tulevasta energiankulutuksesta. Tuloksena syntyvät rakennuksen suunnitteluratkaisun ja vertailutapauksen simuloidut energiankulutuksen jakaumat. Energiankulutuksen analysoinnissa ei tavallisesti uudisrakennuksen valmis-tuttua ole vielä hyvää vertailutasoa.

Kun rakennushankkeen konkreettiset energiatehok-kuustavoitteet asetetaan hankesuunnitteluvaiheessa, vaikutusmahdollisuudet erityisesti järjestelmäratkaisui-hin ovat merkittävät. Energiasimulointi luonnossuunnit-teluvaiheessa havainnoi järjestelmä- ja laiteratkaisujen vaikutuksia energiankulutukseen ja motivoi konkreet-tisten tulosten avulla suunnitteluorganisaatiota. Toteu-tussuunnitteluvaiheessa simulointi päivitetään suunnit-telumuutosten ja laitevalintojen johdosta.

Mittarointia ja seurantaaVaikka suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuus-

tavoitteet, niiden toteutumista tulisi myös seurata rakennuksen käytön aikana. Saavutettiinko suunnit-telutavoitteet? Toimivatko järjestelmät oikein? Käyte-täänkö niitä oikein? Järjestelmäkohtaisten kulutusten lisäksi tulisi tarkastella tehokkuusparametrejä, jotka antavat yksityiskohtaisemman arvion niiden teknisestä toimivuudesta.

Kohteeseen on suunniteltava riittävän laaja mittaristo rakennuksen energiatehokkuuden todentamiseksi. Mit-taroinnin avulla puutteet rakennuksen ja järjestelmien toteutuksessa ja toiminnassa voidaan paikallistaa riittä-vällä tarkkuudella ja virhetilanteisiin puuttua nopeasti. Mittarointisuunnitelman kehityksen lähtökohtana ovat energiasimuloinnin tiedot, sillä mittaroinnilla on oltava järkevä vertailutaso jo uudisrakennuksen valmistuttua. Oleellisinta on tunnistaa energiatehokkuuden kannalta merkittävimmät seurattavat parametrit.

Seurantajaksolla rakennuksen tekninen toiminta ana-lysoidaan ja raportoidaan tilaajalle. Raportti sisältää kuvauksen merkittävimmistä eroavaisuuksista energi-ankulutusarvion ja mittaustulosten välillä sekä ehdo-tuksen korjaavista toimenpiteistä. Raportoinnin avulla asetetaan tavoitteet kiinteistönpidolle.

Suunnittelijoille uusia mahdollisuuksiaSuunnitelman avulla energiatehokkuustarpeiden määritys ja toteutus konkretisoituvat sekä takuuajan seuranta tehostuu. Investointikustannuksia hieman korottamalla voidaan energiakustannuksissa säästää

suunnitteluPlaani

merkittävästi. Myös maine energiatehokkaana, ympä-ristöystävällisenä ja vastuullisena kiinteistön omistaja-na korostuu. Käyttäjät hyötyvät myös energiakustan-nusten alenemisesta sekä olosuhteiden optimoinnista. Suunnittelijoiden asiantuntemus ja innovaatiokyky korostuvat M&V-prosessissa. Energiakonsulteille ener-giatehokkaampi rakentaminen avaa uusia mahdolli-suuksia. Viime aikoina rakennusalalla on keskusteltu vastuunalaisesta erillisestä energiatehokkuussuunnitte-lijan nimeämisestä kaikkiin merkittäviin rakennushank-keisiin.

M&V-suunnitelma on työkalu rakennuksen energiate-hokkuuden kehittämiseen ja varmistamiseen suunnitte-luja rakentamisvaiheessa sekä käytön aikana. M&V-suunnitelman avulla varmistetaan rakennushankkeen järjestelmällinen energiatehokkuusprosessi. Energia-tehokkuustavoitteet voidaan saavuttaa kokonaiskus-tannuksista kuitenkaan tinkimättä. Energiatehokkaiden ratkaisujen lisäksi energiatehokkuusprosesseja on jatkuvasti kehitettävä.

Teksti: Kari Hiltunen, Pöyry Finland Oy

Kari Hiltusen marraskuussa 2010 valmistunut diplo-mityö ”Mittaus- ja valvontasuunnitelman laatiminen LEED-sertifikaatin vaatimusten mukaisesti” on tehty Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekuntaan.


18

Rakennuttaja jää vuokralleKumppanuushankkeessa yksityiset rahoittavat, osallis-tuvat suunnitteluun ja rakentavat esimerkiksi koulun tai sairaalan tilaajan vaatimusten mukaisesti ja tilaajan val-vonnassa. Valmistumisen jälkeen kumppanitaho vastaa rakennuksen ja sen ulkoalueiden toiminnasta, kunnosta ja ylläpidosta. Sopimuskausi on tavallisesti useamman vuosikymmenen pituinen; Puolarmetsässä tavoitellaan 20-30 vuoden yhteistyökuviota.

”Julkista hallintoa edustava tilaaja, tässä tapauksessa Espoon kaupunki, jää rakennuksen vuokralle ja maksaa sopimuskauden aikana rakentajalle vuokraa, jolla raken-

Puolarmetsän sairaala nousee PPP-mallilla

Yhä useampi julkisen hallinnon suurehko rakennushanke toteutetaan PPP- eli kumppanuusmallilla, mikä tarkoittaa yksityisten rakentajien ja rahoittajien sekä julkista hallintoa edustavan tilaajan tavoitteellista yh-

teistyötä.

Suomen suurin kilpailuvaiheeseen edennyt toimitilain-vestointia koskeva kumppanuushanke on Espoon Puolar-metsän sairaala, jonka nykyinen kustannusarvio on 191 miljoonaa euroa ja kokonaislaajuus vajaa 72 000 brutto-neliömetriä.

”Puolarmetsän uudisrakennus ja vanhan sairaalan pe-ruskorjaus on mittava ja kunnianhimoinen projekti, joka toteutetaan kansainvälisen arkkitehtikilpailun voittaneen Orkidea-ehdotuksen pohjalta. Hankeen kilpailutus on herättänyt laajaa kansainvälistä mielenkiintoa”, toteaa hankkeen kilpailuttamista valmistelevan Inspira Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehto.


19


taja kuittaa kohteen rahoitus-, rakentamis- ja ylläpito-kustannukset”, Lehto sanoo.

Maksu on sidottu tilojen käytettävyyteen, joten elinkaari-riski on ylläpitäjällä. Maksu on suurempi, jos tilat pysyvät kunnossa ja kunta voi tuottaa niissä palveluita asukkail-leen. Energiankäytölle ja sen kulutukselle etsitään malle-ja, jotka täyttävät tilaajan vaatimukset ja joiden kanssa palveluntuottaja pystyy elämään.Kilpailutus eteneeKilpailutus ja toteutus etenevät ripeästi. Hankintailmoitus julkistettiin vuoden 2010 marraskuussa ja vastausaikaa päättyi tammikuun puolivälissä 2011. Parhaiksi katsotut tarjoajat kutsutaan jatkoneuvotteluihin. Neuvotteluihin kutsutaan viisi liittoutumaa.

”Prosessin aikana joku viidestä tarjokkaasta voi pudota pois ennen loppusuoraa, jolle pääsee vain kaksi tai kolme osallistujaa. Tavoite on, että kumppani löydetään vuoden 2012 alkuun mennessä”, Lehto sanoo.

Tällä aikataululla rakentaminen käynnistyisi vuoden 2012 alkupuolella ja sairaala valmistuisi 2015. Nykyisestä Puo-larmetsän sairaalasta peruskorjattava Elä ja asu -yksikkö valmistuisi 2016 -17.

Kohteen rakentajiksi on pyrkimässä niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin toimijoita joko erikseen tai yhdessä valitun kumppanin kanssa. Kohteen yksityiskohtainen suunnitte-lutyö alkaa kun toteuttaja on valittu ja se etenee hank-keen toteutuksen tahdissa.

Voittava tarjoaja tekee yhteistyötä paitsi Espoon kaupun-gin myös Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n ja Pöyryn kanssa tavalla, joka määritellään hankintaprosessin aikana.

Hankintamenettelyä kutsutaan kilpailulliseksi neuvot-telumenettelyksi, jossa osapuolet voivat esittää omia ajatuksiaan hankeen parhaaksi toteuttamistavaksi. Puo-larmetsän hankkeessa tavoitteena on kokonaisratkaisu, jossa rahoitus, rakentaminen ja ylläpito saadaan samassa paketissa.

”Mikäli kokonaisratkaisuun ei löydetä kumppania tai kilpailukykyinen kiinnostus puuttuu, niin rahoitus voidaan erottaa paketista omaksi kokonaisuudekseen”, Lehto sanoo.

Vaihtoehtona kunnan oma yhtiö Kumppanuusmalli on kunnalta vapaaehtoinen valinta, jonka vaihtoehtona on hankeen toteuttaminen kaupungin omistaman ja takaaman, perustettavan yhtiön toimesta. Toteutustavasta päättää Espoon kaupunginhallitus.

Kysymykseen miksi kumppanuusmallit valtaavat alaa ei löydy yksiselitteistä vastausta, sillä toteutetuissa hank-keissa perusteet ovat olleet varsin erilaisia. Espoo toteutti 2000-luvun alussa Kuninkaantien lukion ja uimahallin kumppanuusperiaatteella, joten kokemukset kumppanuudesta lienevät hyvin positiivisia.

”Uskon yhden tärkeimmän vastauksen löytyvän siitä, että kuntalaisille palveluita tuottavat yksiköt ja tulosalueet ha-luavat keskittyä ensisijassa oman palvelutuotannon kehit-tämiseen. Kunnallisten palveluiden tuottamisessa kiinteis-töjen rakentaminen ja niiden ylläpito ei ole ydintoimintaa, joten niistä vastaaminen voidaan jättää kumppaneiden harteille”, Lehto pohtii

Riskiä jaetaanTulosyksikön kannata kumppanusmalli tarkoittaa myös riskien jakamista. Kunnallisen toimijan riski vähenee, jos rakentaja yhteistyökumppaneineen jää itse rakennukseen vastaamaan sen kunnosta ja ylläpidosta. Näin Espoossa-kin ajatellaan.

Mikään ei nimittäin takaa sitä, että budjettirahoilla toteu-tettu kunnallinen rakennus toimisi moitteettomasti vuo-sikymmeniä. Asia voi olla pikemminkin päinvastoin, sillä kuntien budjettitaloudessa tingitään helposti rakennusten ylläpitoon ja peruskorjauksiin tarvittavista määrärahoista. Remonttia voi aina lykätä. Tämän säästämistavan yksi ilmentymä ovat homevaurioituneet koulut, päiväkodit ja virastotalot.

”Kaupungin asukkaat tarvitsevat sairaala- ja hoitopal-veluita, mutta omassa omistuksessa olevia rakennuksia kaupunki ei niiden tuottamiseen tarvitse. Espoo haluaa, että olosuhteet palveluiden tuottamiseen olisivat kunnos-sa pitkälle tulevaisuuteen”, Lehto sanoo.

Asiaa voidaan perustella myös työnjaon teorialla. Kun kunta keskittyy omiin vahvuuksiinsa ja vaihtaa osaa-mista muiden alojen osaajien kanssa, niin lopputulos on parempi kuin se, että kunta tuottaisi itse kaikki ratkaisut. Kumppanuusmallissa Espoo uskoo saavansa sairaalan alhaisemmin elinkaarikustannuksin kuin itse rakentaen ja itse ylläpitäen.

Pääomakustannus huolestuttaaKumppanuusmallit kohtaavat myös kritiikkiä, ja tär-kein vasta-argumentti kohdistuu pääoman hintaan. Jos kunta rakentaisi ja rahoittaisi hankkeen itse, niin se saisi lainaa markkinoilta halvemmalla kuin yksityinen raken-tajataho.

Tietysti kunta voisi taata hankkeen rakentajien ottamat lainat, jolloin rakentaja saisi toteutukseen rahaa samalla hinnalla kuin kuntakin. Näin ei kuitenkaan yleensä tehdä, koska jos hanke menee pieleen, niin rakentajan mokat ja

(vas.) Hanke toteutetaan arkkitehtitoimisto K2S Oy:n toteuttaman Orkidea-ehdotuksen pohjalta.(alla) Inspira Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Lehdon mielestä kunnallisten palveluiden tuottamisessa kiinteistöjen rakentaminen ja niiden ylläpito ei ole ydintoimintaa, joten niistä vastaaminen voidaan jättää kumppaneiden harteille.


20

rahoitukseen liittyvä riski kaatuvat kunnan niskaan. Lai-nojen takaaminen estäisi riskin siirtymisen toteuttajalle.

Puolarmetsän tapauksessa Espoo on ilmoittanut, ettei se mielellään myönnä rahoittajalle takauksia palveluntuot-tajan velvollisuuksien vakuudeksi. Tilaajana kaupunki kuitenkin suhtautuu joustavasti eri ratkaisuihin, joilla palveluntuottaja rahoituksensa hankkii, mutta Espoo saattaa kuitenkin asettaa rahoittajien luottokelpoisuutta tai vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia.

Kritiikkiä kohdistuu myös siihen, että onko kaupungin järkevää kilpailuttaa ja hankkia palvelua useamman vuosikymmen ajaksi, sillä kilpailun organisointi ja itse kil-pailutus syövät valtavasti kunnan resursseja. Kilpailutus-prosessisakin voi tapahtua virheitä eikä kaikkia vastaan-tulevia muuttujia pystytä ottamana huomioon.

Kriitikot epäilevät myös, että pitkä sopimuskausi heiken-tää tarjoajien motivaatiota lähteä mukaan näin pitkä-kestoisiin hankkeisiin ja että riskimarginaali lasketaan varmuuden vuoksi tavallista suuremmaksi.

Optio lunastukseenMutta mitä Puolarmetsän sairaalalle tapahtuu sopimus-kauden umpeuduttua runsaan 30 vuoden kuluttua? Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi. Sopimuspaperiin voidaan kirjata, että Espoolla on optio eli oikeus lunastaa itselleen sairaalan rakennukset, tai sitten niin, että ne siirtyvät kaupungin omistukseen joka tapauksessa. Tällä hetkellä sairaalarakennuksen tuleva kohtalo on linjattu lauseella ”Espoolla on tarve sairaalassa tuotettavaan palveluun sopimuskauden umpeutumisen jälkeenkin”.

Espoon sairaalaan tulee muun maussa kahdeksan 30-paikkaista kuntoutusosastoa sekä alueellinen terveysase-ma. Seniorikeskukseen rakennetaan asuntoja ja yhteisti-loja noin 160 asukkaalle ja avopalvelukeskus.

Teksti: Matti ValliHavainnekuvat: Arkkitehtitoimisto K2S Oy

Sairaalan yksityiskohtainen suunnittelutyö alkaa kun toteuttaja on valittu ja se etenee hankkeen toteutuksen tahdissa.

www.fagerhult.fi

We know outdoor lighting, see our new catalogue.

Plaani_2011_01.indd 1 2011-02-09 15.33


22

Sähköistyksen hankinta määräluettelopohjaisesti

Rakli ry, NSS ry ja STUL ry allekirjoittivat vuonna 2003 yhteisen julkilau-suman sähkösuunnittelun määrälaskennasta. Tavoitteena oli, että sähkö-suunnittelijat alkaisivat tehdä määrälistoja suunnittelun osana. Tarjouslas-kentaprosessi tehostuisi ja urakoitsijat välttyisivät turhalta ja aikaa vieväl-tä työltä. Pari vuotta myöhemmin STUL ja NSS tuottivat yhdessä ohjel-

mistovalmistajien kanssa yksinkertaisen perustaulukkomallin, jonka avulla suunnittelijat olisivat päässeet helposti määrälaskenta-asiassa eteenpäin.

Pääsääntöisesti sähköalalla toimitaan kuitenkin edelleen vanhan tavan mukaan, urakoitsijat hukkaavat tunteja tasopiirustuksien tarvikenimikkei-den laskemiseen ja keräämiseen. Tamperelaisessa konsulttitoimisto Säh-kötekniikka Kari Sirén Oy:ssä määräluettelopohjaista sähköistyksen han-

kintaa on sitä vastoin kehitetty onnistuneesti jo parin vuoden ajan.

Toimitusjohtaja Kari Sirénin mukaan määräpohjainen han-kintatapa on luettelomuotoise-na helppo ja nopea laatia, sääs-tää turhia muutossuunnittelun kustannuksia sekä parantaa suunnittelun ja rakennuksen toiminnallista laatua. Suunnitte-lijan laatimat valmiit määräluet-telot vähentävät urakoitsijoiden työmäärää laskentavaiheessa ja samalla tarjouksista tulee luo-tettavampia. Laskentavirheet poistuvat, koska kaikki tarjoa-

vat samojen määrien mukaan. Määräpohjainen hankintapa vastaa myös tärkeimpään maailmanlaajuiseen rakennus-alan trendiin eli rakennusajan lyhenemiseen. Suunnitte-luaikaa voidaan siirtää rakentamisen päälle, mikä sopii sähköjärjestelmien rakentamiseen hyvin.

Määrälaskentamallia kehittämäänSirén innostui määrälaskentapohjaisen hankintatavan ke-hittämisestä vuonna 2009 alkaneen Kiinteistö Oy Tampe-reen Hämeenkadunaukion liike- ja toimistorakennuksen suunnitteluprojektin myötä. Kyseessä oli noin 10 000 m² laajuinen uudisrakennus, jonka tilaratkaisu oli kilpailu-tettu aiemmin. Vuokrakilpailuvoiton jälkeen kiinteistösi-joittajalle tuli kiire, sillä tuleva käyttäjä halusi muuttaa uuteen rakennukseen niin pian kuin mahdollista. ”Hanke alkoi poikkeuksellisella tavalla siinä mielessä, että rakennuttajakonsultti pyysi pikaista tarjousta kohteen sähkösuunnittelusta. Annoimme tarjouksen ja saman tien työ meiltä tilattiin ja ilmoitettiin, että sähköurakka tulisi saada laskentaan kuukaudessa, tehkää mitä voitte. To-

dellisuudessa aikaa taisi olla puolitoista kuukautta. Luon-nostasoinen arkkitehtikonsepti oli jo olemassa, ilman tätä emme tietenkään olisi näin nopeaan toimintaan pystyneet. Olimme tehneet saman rakennuttajakonsultin kanssa ai-emmin kohteen, jossa oli hieman samantyyppinen tilanne. Tuolloin mieleen oli jäänyt kytemään ajatus, että voisimme tehdä toisenkin nopean aikataulun projektin ja kehittää samalla sähköistyksen hankintaprosessia”, Sirén kertoo.

Sirén sulkeutui työhuoneeseensa ja alkoi kehittää luo-tettavasti, yksinkertaisesti sekä nopeasti laskettavissa ja laadittavissa olevaa hankintatapaa järjestelmä kerrallaan. Muut toimiston suunnittelijat puolestaan suunnittelivat konseptin pohjalta järjestelmäkohtaisesti tarvittavan han-kinta-aineiston. Oleellisena apuvälineenä kehitystyössä oli uusittu ja systemaattinen sähkönimikkeistö. Yksilölliset hankintatavat Sirénin menetelmällä laaditaan sähkönimikkeistön mu-kainen järjestelmäkohtainen aineisto, joka tuottaa asiak-kaalle sille järjestelmälle ominaisen palvelun. Järjestel-män hankinta-aineisto käsitti tyypillisesti määräluettelon, selostukset, rajaukset ja järjestelmäkaavion. Hankintatapa määriteltiin jär-jestelmä kerrallaan. Jos esi-merkiksi järjestelmällä tarkoi-tetaan pistorasioita, mietittiin miten pistorasiat ostetaan ja kun se oli ratkaistu, tehtiin nii-tä varten oma hankinta-aineis-to. Päätavoite on määräpohjai-suus, eli kaikissa järjestelmis-sä pyrittiin aktiivisesti lukumää-räpohjaiseen hankintatapaan.


23

suunnitteluPlaani

Sähkötekniikka Kari Sirén Oy:ssä on tehty tähän mennessä neljä sähköurakan hankintaa määräluet-telopohjaisesti ja viides on juuri alkamassa. Varatoimitusjohtaja Risto Vastamaan ja toimitusjohtaja Kari Sirénin mukaan määräluetteloiden tekemisessä kokemus on valttia. Kun määräpohjainen han-kinta-aineisto tehdään tarkasti ja systemaattisesti, ovat myös saadut tarjoukset edullisempia.

”Tällä tavalla kehitimme muutamia erilaisia hankintatapo-ja, joita sovellettiin tarvittaviin noin neljäänkymmeneen järjestelemään. Emme laatineet laajoja piirustuksia, koska ne ovat hitaita, vaivalloisia ja niiden muuttaminen jälkikäteen on kallista. Ydinasia on aineiston samankaltai-suudesta huolimatta järjestelmittäin yksilöllinen hankin-tatapa, koska sama menetelmä ei mitenkään sovi kaikkiin järjestelmiin. Esimerkiksi pistorasioita voi mielekkäästi ostaa kappaleittain kun taas vaikkapa sprinklerijärjestel-män sähköistystä ei”, Sirén kertoo.

Aineistoa ei suinkaan tehty täysin ilman piirustuksia. Jokaisen järjestelmän kohdalla mietittiin, voisiko jokin kyseistä järjestelmää kuvaava piirustustyyppi antaa ura-koitsijalle lisäinformaatiota. Esimerkiksi antennijärjestel-mässä ei pisteitä sijoiteltu pohjapiirustuksiin vaan tehtiin antennikaavio, josta näkee koko järjestelmän rakenteen ja jopa sen, missä päin taloa pisteet sijaitsevat.

”Urakoitsijalla oli täysin yksiselitteinen käsitys järjestelmästä kaaviona sekä lukumäärällisesti. Antennijärjestelmän kohdal-la urakoitsija käytännössä hinnoitteli järjestelmän, jakoi sen pisteiden määrällä ja sai siitä yksikköhinnan”, Sirén kertoo.

Määrät korjataan yksikköhinnallaSirénin mielestä määrälaskennan hoitamisessa suunnitte-lijapuolella on havaittavissa jonkinasteista vastuunpakoi-lua. Suunnittelijat eivät ole ryhtyneet määrälaskentaan, koska lukumääriä on vaikea saada täsmäämään urakoit-sijoiden laskemiin määriin. On tyypillistä, että jos luku osoittautuu vääräksi, siitä aiheutuu työmaakokouksissa hirvittävä kalabaliikki ja syytösten tulva.

”Oikea laskentayksikön määritys on oleellinen asia. On eri asia lasketaanko pistorasian nysiä vai pistorasioita.

Joka kohdassa tulee olla systemaattinen mutta yksikön-muodostamisessa luova. Jos ei käytä systematiikkaa, niin pieleen menee”, opastaa Sirén.

Sirénin kehittämässä menetelmässä ostofilosofia on muu-tettu siten, että sähkötarvikkeita ostetaan suunnilleen se määrä, jonka suunnittelija arvelee olevan oikea. Rakenta-misen edetessä lukua korjataan yksikköhinnalla tarpeen mukaan joko ylös- tai alaspäin. Suunnitelmien täytyy tietenkin olla niin luotettavia kuin mahdollista, jotta ura-koitsijat saavat oikean kuvan hankkeesta.

”Arkkitehtipohjien perustella saadaan jokin tietty luku, lisäksi on hyvä käyttää aikaisempaa kokemusta vastaa-vanlaajuisista hankkeista vertailukohteina. Kun kyseessä on avoimen rakentamisen periaatteella tehtävä kohde, käyttäjän vaatimukset usein jonkin verran muuttuvat ja vaatimustasoa tarkennetaan. Tämän vuoksi aineistoon saatetaan jokunen piste lisätä ikään kuin varmuuden vuoksi, mutta jos hirveästi ylimääräistä laitettaisiin, hinta räjähtäisi käsiin ja se saattaisi jopa pysähdyttää hank-keen”, Sirén toteaa.

Järjestelmän koko vaikuttaaSirénin mukaan yksikköhinta toi-mii niin kauan kun järjestelmän koko pysyy suunnilleen saman-suuruisena. ”Esimerkiksi jos an-tennijärjestelmässä on 100 pis-tettä ja valmiiseen taloon niitä tulee 90, kaikki on hyvin ja tar-jousta voidaan hyvittää annetul-la yksikköhinnalla. Jos pisteitä tulee 120, niin ostetaan 20 lisää ja homma toimii edelleen. Mutta


24

jos antennijärjestelmän koko putoaakin 100 pisteestä vaikka-pa 13 pisteeseen, urakoitsijan antamaa yksikköhintaa ei voida enää tuolloin käyttää, vaan ura-koitsijalle täytyy antaa mahdol-lisuus hinnoitella se uudelleen. Yksikköhinta menee muuten epälineaariselle alueelle, joka tarkoittaa sitä, että keskuslait-teiden eli vahvistimien hinta suhteessa pisteisiin nousee. Mutta silloin kun ollaan sadan pisteen ympäristössä, on ura-koitsijan antama yksikköhinta erittäin luotettava ja sitä voi-

daan tarpeen mukaan korjata ylös- tai alaspäin.”

Tiettyyn pisteeseen saakka määriä voidaan siis muutella yksikköhintaperusteisesti. Jos asiakas haluaa jotakin li-sää, hinta on etukäteen tiedossa.

On tosin toinenkin rajapinta, jota ei voi samoilla yksik-köhinnoilla määritellä. Kun rakennus alkaa valmistua, urakoitsija ei voi tehdä enää samalla hinnalla muutoksia. Tällöin on pakko siirtyä normaaliin lisä- ja muutostyöme-nettelyyn tarjous- tai laskutuspohjaisesti.

Yksikköhinnat tarkemmiksiSirenin mielestä hankinta-aineiston perusteella saaduista tarjouksista näki, että osa urakoitsijoista oli suhtautunut tarjouspyyntöön vakavasti ja toiset eivät. ”Urakoitsijan käyttämät perinteiset laskentapaketit eivät ole samoja kuin meidän käyttämämme eli urakoitsijat joutuvat sovit-tamaan omaa hankintajärjestelmäänsä tähän hankinta-aineistoon. Ensimmäisen tarjouksen tekeminen aiheuttaa varmasti hieman päänvaivaa. Toisaalta kun asiaan on kerran paneutunut, niin seuraavat tarjoukset onnistuvat jo helposti ja tarkkuus paranee huomattavasti. Uskoisin, että muutaman tarjouksen jälkeen urakoitsijalla on jo erittäin tarkat järjestelmäkohtaiset yksikköhinnat käytös-sään.”

Suunnittelijan kannalta urakkalaskentaa varten tarvitta-viin kuviin ei tarvitse käyttää aikaa, mutta muuten ra-kentamiseen tarvitaan samat kuvat kuin aikaisemminkin. Suunnittelijan työmäärä ei siis vähene, kuvat piirretään vain myöhemmin. Suunnitelmien laatimiseen saattaa ko-konaisuutena kulua jopa hieman enemmän aikaa.

”On muistettava, että määrälistat voidaan laatia myös ta-vallisten piirustusten liitteiksi ja sitoa niihin, mutta tällöin ne eivät ole kaupallisia määriä. Esimerkiksi NSS-STUL-Rakli -julkilausuman mukaisella menetelmällä kauppaa ei tehdä määräperusteisesti vaan kuvilla, johon on sidottu määriä. Kehittämässämme mallissa kauppa puolestaan on tehty määrillä ja kuvat ovat vain viitteellisiä. Aiemmin esitetyissä malleissa määräluettelot voivat olla määrät sitova apuväline, meillä ne ovat kaupan ydinasiakirja”, Sirén sanoo.

Vähemmän muutossuunnittelukustannuksiaHankintavaiheen piirustusten laatiminen on kallista ja vie paljon aikaa. Nykyisessä kiinteistönpidossa käyttäjät pa-neutuvat kohteeseen tarkemmin vasta hankintavaiheen jälkeen. Odotettavissa on siis lähes poikkeuksetta muu-tossuunnittelukustannuksia. Sirénin menetelmässä vuok-

ralaiset pääsevät vaikuttamaan jo ensimmäiseen kuvien laatimisvaiheeseen, koska ne tehdään myöhemmin. Näin ollen suuri osa talon kuvista laaditaan vain yhteen kertaan.

”Arvioni mukaan tässä kyseisessä 10 000 m² toimis-totalokohteessa olemme välttäneet noin 30 000 euron muutossuunnittelukustannukset. Olemme konsulttitoimis-to, emme suunnittelutoimisto. Jos saamme asiakkaalta vältettyä turhia kustannuksia, niin olemme silloin tehneet sen, mitä tilaaja meiltä odottaa”, mainitsee Siren.

Sirén ihmettelee joidenkin rakennusalalla toimivien kä-sitystä siitä, että muutostöiden tekeminen olisi hyvää liiketoimintaa. ”En ole kyllä koskaan törmännyt sellaiseen hankkeeseen, jossa muutoksia olisi mielellään tehty. Eivät niistä pidä suunnittelijat sen enempää kuin urakoitsijat-kaan. Laatu ei ole koskaan sama muutosten jälkeen, ja jos kustannuksien vuoksi muutoksiin ryhdytään, niin silloin yleensä laatu putoaa enemmän ja hinta vähemmän.”

Aikatauluissa kehitettävääUrakoitsijan kannalta määrälaskentaperusteisessa hankintatavassa saattaa ilmetä ongelman siemen, jos päätöksenteko viivästyy. Varsinaiset piirustukset laadi-taan vasta urakoinnin aikana alkuvaiheessa. ”Tietenkin toivomme, että käyttäjä ja kiinteistönomistaja tekisivät päätöksensä ajoissa. Jos päätöksiä ei synny ja sitä kaut-ta lopullinen työkuvien laatiminen viivästyy, muodostuu aikataulu urakoitsijalle ikäväksi ongelmaksi. He eivät saa ajoissa työkuvia eivätkä pysty tekemään hankintoja”, Sirén sanoo. Erityisesti siis käyttäjien ja sisustussuunnit-telijoiden tulisi löytää tarvittavat ratkaisut todella ripeäs-ti. Jos rakennusaikaa on vuosi, pitäisi ensimmäisen puo-liskon täyttyessä aivan kaikkien päätösten olla tehtyinä ja toteutussuunnitelmien laadittuina.

Toinen menetelmän riskitekijä on Sirénin mukaan ele-menttien suunnittelu- ja valmistusaika. ”Se on ollut ra-

kentamisessa ongelma jatkuvasti, mutta tällä hetkellä pitkästä toi-mitusajasta johtuen elementtisuunnitelmat tarvitaan todella var-haisessa vaiheessa. Elementtien tuotan-toprosessia pitää eh-dottomasti kehittää ja lyhentää. Hämeenka-dunaukion kaltaisessa toimistorakennuskoh-teessa elementtiraken-tamista oli vähän, joten

ongelmaa sähköistyksen osalta ei päässyt syntymään.”

Sirénin mielestä myös urakoitsijat voisivat miettiä ajan-käyttöään; kuinka lyhyessä ajassa urakkahinnoittelu voidaan valmiilla määräluetteloilla tehdä. ”Veikkaisin, että käytännön minimi voisi olla kaksi viikkoa, viikko alihankintatarjouksiin ja viikko muuhun laskentatyö-hön. Määräluettelopohjaisista tarjouspyynnöistä saatu-jen kokemusten mukaan urakoitsijan hinnoitteluaika on ollut sama tai pidempi kuin koko suunnitteluaika. On aika turhaa makuuttaa papereita urakoitsijoiden työ-pöydillä.”

Teksti ja henkilökuva: Virpi Kumpulainen

Joustavuutta suunnitteluun ja valikoiman hallintaan?

Patentoidusti.

Toivotamme tervetulleiksi ABB:n seuraavan sukupolven moottorinohjauksen ja -suojauksen tuotteet. 18,5 kW saakka uudistuneet moottorikäynnistimet on kehitetty parantamaan tuotteiden käytettävyyttä, tehostamaan niiden saatavuutta sekä keventämään varastonhallintaa. Esimerkiksi 45 millimetrin levyisessä kontaktorisarjassa on neljä uusimmalla patentoidulla AF-laajajännitetekniikalla toteutettua AC/DC-ohjauskelaa jännitealueilla 24V–500 VAC ja 20V–500 VDC. AC- ja DC-ohjattujen tuotteiden vahvuudet sulautettiin samaan tuotteeseen, ja näin suunnittelusta saadaan joustavampaa ja käytöstä entistä varmempaa. Tarvikkeiden harkittu yhteensopivuus sekä madaltaa varastointikuluja että varmistaa niiden saata-vuuden. Tämä ei vain yksinkertaista tuotehallintaa vaan myös keventää merkittävästi varastonimikkeiden ylläpitoa.

Tosiasiat puhuvat puolestaan – tutustu tarkemmin. Me pidämme moottorisi käynnissä. www.abb.com

Ad STAR_210by265.indd 3 9.4.2010 13:54:48


26

Tampereella siirryttiin halogeeni-vapaisiin kaapeliratkaisuihin

Tampereen kaupungin tilakeskus on yksi valtakunnan suurimpia julkisia rakennuttajia, jonka kiinteistökehitysyksikkö tilaa vuodessa töitä lähes 50 miljoonalla eurolla. Tilakeskuksen rakennuttajat ja sähkötöiden val-voja ovat luoneet linjat sille, millaiselta kaupungille töitä tekevän säh-kömiehen kädenjäljen tulee näyttää ja miten turvalliset sähköratkaisut suunnitellaan.


27


”Kaupungille töitä tekeville suunnittelijoille ja urakoitsi-joille on laadittu suunnittelu- ja asennusohje. Jatkossa tullaan kieltämään halogeenia sisältävien PVC - kaapelei-den käyttö henkilöturvallisuuden takia”, toteavat kaupun-gin tilakeskuksen rakennuttajainsinööri Olli Uotinen ja sähkötöiden valvoja Timo Toni.

Uotinen vastaa tilakeskuksen rakennuttamien kiinteistö-jen sähkötekniikan rakennuttamisesta ja Toni hoitaa säh-kötöiden valvonnan. Jo aikaisemmin on ohjeistuksessa kielletty putketon uppoasennus ja siamilaisen ATK-kaape-lin käyttö.

Halogeenivapaiden kaapeleiden käytössä Suomi on sel-västi jälkijunassa muihin pohjoismaihin verrattuna, mutta Tampereella on asia nyt otettu esille ja toimintatapa on selvillä. Uudisrakennukset suunnitellaan jatkossa halo-geenivapailla kaapeleilla ja saneerauksissa asia käsitel-lään tapauskohtaisesti.

Halogeeneja sisältävät PVC-päällysteiset kaapelit synnyt-tävät palaessaan voimakkaita myrkkykaasuja, joihin ih-minen menehtyy nopeasti. Jo kolmen henkäyksen jälkeen ihminen menettää toimintakykynsä. Tulipalotilanteessa halogeenit myös reagoivat sammutusveden kanssa ja muodostavat syövyttävää suolahappoa, mikä vaarantaa pelastushenkilöstön turvallisuuden ja lisää aineellisia va-hinkoja.

Halogeenivapaat kaapelit ovat kaapelityypistä riippuen 0…30 prosenttia kalliimpia kuin perinteiset ratkaisut. Tanskassa kaikista kaapeloinneista halogeenivapaiden kaapeleiden osuus on 95 prosenttia, Ruotsissa yli 50 pro-senttia mutta Suomessa vain 3-4 prosentin luokkaa. Suunnittelijoita kumppaneinaHankintalain mukainen raja palveluhankintojen kilpailut-tamiseen on 30 000 euroa, mutta Tampereella raja on puolitettu 15 000 euroon. Tuon summan alittavia palve-luita voidaan ostaa suorahankintana ilman tapauskohtais-ta kilpailutusta. Tilakeskuksen oma suunnitteluyksikkö käsittää 11 henkeä. Joukkoon mahtuu yksi sähkösuunnit-telija, joka lähtee sinne missä ongelmat kaatuvat päälle.

Pienehköihin töihin tilakeskus kilpailuttaa 3-5 kumppania, joilta palveluita tilataan tarjouskilpailun osoittamassa marssijärjestyksessä. Toisin sanoen, halvimmalta tarjo-ajalta kysytään ensin, ja ellei tämä ehdi, niin toiseksi tai kolmanneksi tullut kutsutaan riviin. Poikkeustapauksissa, jos työhön tarvitaan erikoisosaamista, marssijärjestyk-sestä voidaan poiketa. Kukaan kumppaniksi päässyt yritys ei ole jäänyt ilman töitä. Kumppaneina on myös sähkösuunnittelu- ja -urakointiyrityksiä

Kumppaneiden marssijärjestys työmaalle on pysyvä kahden vuoden ajan, mitä seuraa vuoden optio, mikäli jatkoaika sopii molemmille osapuolille. Sopimuksen um-peuduttua seuraa uusia kilpailutuskierros, johon pääsevät mukaan vain laaja-alaista osaamista omaavat vakavarai-set yritykset. Tasaveroisten yritysten keskinäisen parem-muuden ratkaisee hinta.

Ydinasiat omana työnäKumppanuus takaa yritykselle pääsyn vain pieniin, han-kintalain euromääräisen mittatikun alittaviin urakoihin.

Suurissa hankintarajat ylittävissä urakoissa myös pieneh-köt osaurakat, kuten sähkösuunnittelu ja sähköurakka, on kilpailutettava niiden koosta riippumatta. Kokonaisuu-desta ei siis voi lohkoa pienehköjä osia kilpailuttamisen ulkopuolelle. Tilakeskus lähettää vuodessa satoja urakka-kyselyitä.

Tilaaja-tuottajamalli sallii sen, että halutut työt voidaan tehdä kaupungin omallakin organisaatiolla, vaikka se on

(yllä) Kumppanuusjärjestelmä ja etukäteen sovittu tuntihinta on kaupungille välttämätön asia, sillä tavallisesti kunnossapitotyöt on aloitettava heti. Kumppanit ovat kaikki paikallisia tai kaupungissa toimipistettä pitäviä yrityksiä, Olli Uotinen ja Timo Toni sanovat.(vas.) Tampereen kaupungin tilakeskuksen tilaama energiataloudellinen suurremontti Tampereen Pyy-nikin uimahalliin valmistuu huhtikuussa 2012.


28

nykyään harvinaista. Kymmenen vuoden ajan suunta on ollut, että oma organisaatio ohenee koko ajan. Kukin yksikkö on määritellyt omana työnä toteutettavat ydinasiat, mutta tehtävät voivat myös siirtyä yksiköstä toiseen. Katuvaloista on vastannut Tilakeskuksen ulko-puolella Infratuotanto, mutta kevään 2011 aikana katu-valojen ylläpito siirtyy Tampereen sähkölaitoksen omista-malle verkonrakennusyhtiölle Tampereen Vera Oy:lle.

”Sähköpuolella erikoisosaamista vaativat työt kuten vastuu turvallisuusjärjestelmistä halutaan pitää omissa käsissä, ettei tietoja ja taitoja tarvitse jakaa muualle. Sähköurakkaan ei koskaan sisällytetä kulunvalvontaa eikä myöskään työajan seurantaa. Ne kuuluvat omalle porukalle”, Uotinen ja Toni sanovat.

Teksti ja henkilökuva: Matti Valli Havainnekuva: Arktes Oy

Passiivitalora-kentamista ko-keillaan päivä-kodeissa

Tilakeskuksen kumppanit sähkösuunnittelussa:- Sähkötekniikka Oy Kari Sirén, - TSS Group Oy - Airix Talotekniikka Oy - Sähkösuunnittelu Kuortti - Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy - Sähkölinna Oy

Kumppanit sähköurakoinnissa: - HT- Sähköpalvelu Oy - Lassila & Tikanoja Oy - Novasähkö Oy - Sähköpeko Oy

Tampereen kaupungilla on tekeillä lukuisia suurempia ja pienempiä rakennuskohteita, joissa energiatalous nousee keskeiselle sijalle. Suurin alkamassa oleva hanke on kym-menen vuoden aikana toteutettava Koukkunimen van-hainkotialueen remontti, jonka kustannusarvio on sata miljoonaa euroa.

Luhtaan päiväkodin rakennushanke Pappilan kaupungin-osaan on tilakeskuksen ensimmäinen matalaenergiara-kentamisen pilottikohde. Rakennuksen katolle asenne-taan noin 150 neliömetriä aurinkosähköpaneeleita tuotta-maan sähköä omaan tarpeeseen.

”Hankkeen kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa, eli passiivitaloratkaisun hinta on noin neljänneksen kalliimpi kuin normaalitalolla. Hanke valmistuu tämän vuoden lo-pussa”, kertovat kaupungin tilakeskuksen rakennuttajain-sinööri Olli Uotinen ja sähkötöiden valvoja Timo Toni.

Ilmanvaihto toteutetaan parhaalla mahdollisella teknii-kalla, jolloin ratkaisun vuosihyötysuhteeksi tulee 80-90


29

prosenttia. Sähkötekniset ratkaisut pohjautuvat hyvän hyötysuhteen omaaviin valaisimiin, valaistuksen paikalla-olosäätimiin ja energiatehokkaisiin sähkölaitteisiin.

Vuoreksen kaupunginosassa järjestetään valtakunnalliset asuntomessut vuonna 2012. Messualueelle tulee päiväkoti, jonka energiankulutus täyttää passiivitalon vaatimukset.

Erikoisempi hanke on Suomen Trikoon vanhaan tekstii-litehtaan saneeraus kaupungin museoiden kokoelmien säilytystilaksi. Tilaan luodaan seitsemän erilaista ilmasto-olosuhdetta erilaisia museoesineitä varten.

Tampereen työväenopiston päätalon eli Sampolan koulun peruskorjaus alkaa toukokuussa. Rakennuksen julkisi-vuun ei saa kajota, joten katolle sijoitettava ilmanvaih-tokonekin upotetaan osittain katon rakenteisiin. Energia-taloudellinen suurremontti on myös Pyynikin uimahallin peruskorjaus, joka valmistuu huhtikuussa 2012.

Teksti: Matti Valli

Luhtaan päiväkoti Tilojen lämmitysenergiatarve on enintään 25 kWh/brm2a Primäärienergiantarve on enintään 135 kWh/brm2aIlmanvuotoluku n 50 on enintään 0,5 1/hLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy Sähkösuunnittelu: AIRIX Talotekniikka Oy


30

Sähköautojen la-taukseen liittyvä standardisointiSähköajoneuvoilla voidaan merkittä-västi vähentää tieliikenteen aiheut-tamia ympäristövaikutuksia ja riip-puvuutta fossiilisista polttoaineista.

Sähköä voidaan tuottaa eri tavoilla ja sen jakeluinfra-struktuuri on olemassa. Sähköauton moottorin hyöty-suhde on polttomoottoriauton hyötysuhdetta parempi, joskin tämä aiheuttaa omat ongelmansa kylmässä, kun moottorin hukkalämpöä ei voida käyttää matkustamon lämmittämiseen. Muun muassa edellisten syiden vuoksi perinteiset autovalmistajat sekä uudet toimijat tuovat lähiaikoina markkinoille omia sähköautoja sekä pistoke-hybridejä. Sähköajoneuvojen yleistymisen kannalta on teknologisen kehityksen lisäksi oleellista, että saavute-taan kuluttajien luottamus niitä kohtaan. On kyettävä optimoimaan energian käyttö, poistettava turhat tekniset kaupankäynnin esteet ja helpotettava sähköautojen tuloa markkinoille. On tärkeää, että sähköautojen ja pistokehy-bridien yleistymiseen ja sähköajoneuvojen aiheuttamaan lisäkuormaan varaudutaan riittävän ajoissa suunnittele-malla kiinteistöjen sähköverkot järkevästi.

Kansainvälinen standardisointitilanneSähköautoihin ja niiden lataamiseen liittyviä standardeja laaditaan useissa eri ISO- ja IEC-komiteoissa. Työnjako on se, että komitea ISO TC 22/SC 21 laatii varsinaista autoa koskevat standardit. Sähköteknisen sektorin tehtä-vänä on valmistella latausjärjestelmää, pistokytkimiä, ak-kukennoja sekä muita komponentteja koskevat standar-dit. Latausjärjestelmää standardisoi komitea IEC TC 69, akkukennoja IEC TC 21 sekä pistokytkimiä IEC SC 23H. Sähköauton sähköisiä komponentteja standardisoivat monet muutkin IEC:n teknilliset komiteat. Sähköauton lataaminen asettaa haasteita sähköverkolle ja sähköasen-nusstandardeja sekä sähkömagneettista yhteensopivuut-ta standardisoivien komiteoiden on otettava huomioon nämä seikat työssään. Sähköautojen kansainvälinen standardisointi on edisty-nyt hyvin, sillä latausjärjestelmän turvallisuutta koskeva standardi IEC 61851-1 ja litiumionikennoja koskevat

standardit IEC 62660-1 sekä -2 ilmestyivät vuonna 2010. Sähköauton pistokytkimiä koskevat standardit IEC 62196-1 ja -2 ovat vielä äänestysvaiheessa ja ne valmis-tuvat vuoden 2011 aikana. Sähköasennuksia koskevan standardin IEC 60364-7-722 valmistelu on alkanut ja standardi ilmestynee vuoden 2013 alussa. Suomessa sähköautojen latauksen sähköasennuksia on tarkoitus kä-sitellä SFS 6000-sarjan uudistuksessa.

LataustekniikatStandardissa IEC 61851-1 määritellään lataustekniikat, joita käytetään, kun ladataan liitäntäjohdolla sähköverk-koon kytkettyä sähköautoa. Ne ovat seuraavat:

Lataustekniikka 1: Yksivaiheinen vaihtosähkölataus kotitalouspistokytkimellä.

Lataustekniikka 2: Yksivaiheinen vaihtosähkölata-us kotitalouspistokytkimellä tai kolmivaiheinen lataus voimapistokytkimellä (enintään 32 A), kun suojalaitteet (vikavirtasuojakytkimet yms.) ovat auton liitäntäjohdossa olevassa kotelossa.

Lataustekniikka 3: Kolmivaiheinen vaihtosähkölataus (enintään 63 A) erityisellä tarkoitusta varten standardi-soitavalla pistokytkimellä (IEC 62196-2), jossa on myös ohjauskoskettimet informaation siirtämistä varten.

Lataustekniikka 4: Autosta erillään olevasta laturista saatavalla (suuritehoisella) tasasähköllä tapahtuva lataus erityisellä tarkoitusta varten standardisoitavalla pistokyt-kimellä (IEC 62196-3). Tällä hetkellä sähköautojen akut ovat kapasiteetiltaan 15-30 kWh. Tällainen akusto mahdollistaa nykyisin 100-150 km ajomatkan. Latausajat vaihtelevat syöttötehosta riippuen hitaan kotitalouslatauksen kymmenestä tunnista erittäin nopean tasasähkölatauksen kymmeneen mi-nuuttiin ladattaessa 30 kWh akustoa tyhjästä täydeksi. Pistokehybridien akut ovat yleensä enintään 6 kWh, joten latausajat ovat myös lyhyempiä. Lataustekniikat 1 ja 2 ovat oleellisia sähköautojen yleis-tymisen kannalta, mutta pitkällä tähtäimellä lataustek-niikka 3 lienee vallitsevin monipuolisuutensa vuoksi. Osa autovalmistajista perustaa pikalatauksen suuritehoiseen vaihtosähköllä tapahtuvaan lataukseen (lataustekniikka 3) ja osa pitää suuritehoista tasasähkölatausta parempa-na (lataustekniikka 4). Sähköajoneuvoja voidaan ladata myös induktiivisesti ja tätä koskevan standardin (IEC 61980) laadinta on juuri aloitettu. Edelliset maailmanlaajuiset IEC-standardit otetaan käyttöön Euroopassa EN-standardeina joko sellaisinaan tai tarvittavil-la yhteiseurooppalaisilla muutoksilla täsmennettyinä.

1. 2.


31

suunnitteluPlaani

Latausasemat ja autoa koskevat vaatimukset la-taustilanteessaKomitea IEC TC 69 standardisoi sähköautojen lataukseen käytettävien latausasemien vaatimuksia. Valmisteilla ovat vaihtosähkölatausasemaa (IEC 61851-22) ja tasasähkö-asemaa (IEC 61851-23) koskevat standardit. Ne ilmesty-vät vuoden 2012 lopulla. Valmisteilla olevassa standardissa IEC 61851-21 mää-ritellään sähköautoa ja latausjärjestelmää koskevat vaatimukset lataustilanteessa. Standardiehdotus sisäl-tää turvallisuusvaatimusten lisäksi EMC-vaatimuksia ja testejä.

Pistokytkinratkaisut puhuttavatHitaassa latauksessa (lataustekniikat 1 ja 2) voidaan käyttää 16 A/250 V normaalia kotitalouspistokytkintä tai kolmivaiheista standardin SFS-EN 60309-2 mukaista voimapistokytkintä. Kolmivaiheisessa vaihtosähkölatauk-sessa (lataustekniikka 3) käytettävää pistokytkintä kos-keva maailmanlaajuinen standardi IEC 62196-2 sisältää valmistuttuaan japanilais-amerikkalaisen, saksalaisen ja italialaisen pistokytkinjärjestelmän, jotka eivät ole yh-teensopivia toistensa kanssa. Suomi ehdotti vain yhden järjestelmän standardisoimista, mutta tätä ei hyväksyt-ty – toisaalta sähköverkkojen erilaisuuden ja toisaalta teollisuuspoliittisten syiden vuoksi. SESKOn komitean SK 69 mielestä saksalainen järjestelmä on monikäyttöisin ja parhaiten Suomen olosuhteisiin sopiva. Valmisteilla olevaan tasasähkölatauksessa (lataustekniik-ka 4) käytettävään pistokytkinstandardiin IEC 62196-3 tullee sisältymään myös useampi kuin yksi pistokytkinjär-jestelmä. Pistokytkimiä koskevat IEC-standardit saa-tetaan myös EN-standardeiksi ja silloin Eurooppaan on tarkoitus valita vain yksi pistokytkinjärjestelmä.

Suomalaiset haasteetMonista muista maista poiketen Suomessa on käytössä hitaaseen lataukseen soveltuvia autolämmityspistorasioi-ta ja niitä on tarkoitus meillä hyödyntää mahdollisimman paljon sähköajoneuvojen ja varsinkin pistokehybridien latauksessa. Autolämmityspistorasioiden käyttöä säh-köauton lataukseen toki vaikeuttavat esimerkiksi aika- ja lämpötilaohjaukset, tehorajoitukset, mittauksen ja latauksen valvonnan puute. Siksi muutoksia tarvitaan moniin nykyisiin autolämmityspistorasioihin, jotta niistä saadaan auton lataukseen tarvittava sähkö. Tulevaisuuden asennusratkaisuja on tukittava myös pidemmällä tähtäyksellä. Sähköautoja voidaan ladata yksityiskiinteistöissä, taloyhtiöiden parkkialueilla, työpai-koilla, parkkihalleissa, kadunvarsilla, julkisilla pysäköin-tialueilla sekä palveluasemilla. Näin ollen latauspisteiden vaatimukset vaihtelevat latausaseman tyypin perusteella. Asennuksen sijainti ja latauksessa käytettävä teho mää-rittelevät turvallisuusvaatimukset (kaapelien poikkipinnat,

pistokytkimet, suojalaitteet, lukitukset jne.). Sähkön mittaukseen, maksamiseen ja lataajan tunnistamiseen liittyvät menetelmät on myös hoidettava tapauskohtai-sesti. Eurooppalaiset autonvalmistajat ovat esittäneet, että vuoden 2017 jälkeen kolmivaiheinen vaihtosähköla-taus (lataustekniikka 3) olisi tarkoituksenmukaisin ratkai-su julkisilla paikoilla tapahtuvassa latauksessa. Valtaosa sähköautojen latauksesta tapahtuu kuitenkin tulevaisuu-dessa kotona, joten asuinkiinteistöjen osalta hidas lataus lienee järkevin vaihtoehto. Ilmastolliset olosuhteet samoin kuin pitkät etäisyydet asettavat omat rajoituksensa sähköautojen käytölle Suomessa. Teknologisesti suurin haaste liittyy akkuihin, jotka litiumakkuteknologian suurista kehitysaskelista huolimatta jarruttavat edelleen sähköautojen yleistymis-tä. Toisaalta kansallinen sähköverkostomme on kattava, joten sähköautojen ”polttoainetta” on saatavissa helposti.

Latausverkon oleelliset asennusvaatimuksetKansainväliset asennusstandardit ovat vasta valmisteilla, mutta sähköautojen ja pistokehybridien yleistymiseen voi jo nyt varautua varsinkin uusien asennusten suunnittelussa. Asuinkiinteistöjen osalta oleellisia vaatimuksia ovat riittävän vahvat syötöt, sillä kaikilla latauspaikoille pitää varautua hitaan lataustavan vaatimaan 3 kW:n pitkä-aikaiseen kuormitukseen. Uusien latauspisteiden syöt-tö kannattaa toteuttaa tähtimäisenä eikä perinteiseen tapaan ketjutettuna, koska silloin koko latausverkoston mittaus ja ohjaus voidaan järjestää samaan paikkaan. Kaapelit suositellaan asennettavaksi suojaputkeen, jolloin voidaan jälkikäteen helposti vaihtaa kaapelit suurempiin ja asentaa mahdollisesti tarvittavia tiedonsiirtokaapeleita. Pikalataus vaatii niin isoja tehoja, että sen osalta on selvitettävä tarvittavat sähkösyötöt. Pikalataus vaatii yleensä myös erilliset mittaus- ja laskutusjärjestelmät. Mitoituksen ohella latauksen ohjaus on tärkeä osa latausverkon suunnittelussa. Tämä on oleellista silloin, kun ladattavien autojen lukumäärä kasvaa ja ne lisäävät kiinteistön tehohuippua ja kuormittavat jakeluverkkoa. Ohjaus voidaan hoitaa ajastuksella tai älyä sisältävällä latauspisteellä tai syöttökeskuksella. Sähköautojen latauksessa käytettävät suuntaajat ja hak-kuriteholähteet tuottavat verkkoon harmonisia yliaaltoja. Niiden aiheuttamat harmoniset yliaallot summautuvat nollajohtimeen ja tämä on otettava huomioon kaapelin mitoituksessa.

1. Lataustekniikka 1 2. Lataustekniikka 23. Lataustekniikka 3 4. Lataustekniikka 4

3. 4.


32

Standardisointiin osallistumalla vaikutetaanSESKOn komitea SK 69 seuraa voimakkaasti kehittyvää sähköautoihin, niiden voimanlähteisiin ja latausjärjes-telmiin liittyvää standardisointia sekä teknistä kehitystä. Tässä artikkelissa mainittujen standardien lisäksi ajan-kohtaisia aiheita ovat mm. sähköauton ja sähköverkon välinen kommunikaatio, jota koskevia standardeja on valmisteilla. Sähköautolla on myös merkittävä rooli tule-vaisuuden älykkäiden sähköverkkojen kannalta, joten au-toon liittyvä standardisointi on osa laajaa kokonaisuutta.

Lisätietoja sähköautojen standardisoinnista antaa SES-KOn toimistossa komitean SK 69 sihteeri Juha Vesa, puh. 09 696 3958, juha.vesa(at)sesko.fi

Teksti: Juha Vesa Kuvat: International Electrotechnical Commission

5. Saksalainen pistokytkin (IEC 62196-2, type 2) 6. Italialainen pistokytkin (IEC 62196-2, type 3)7. Japanilais-amerikkalainen pistotulppa (IEC 62196-2, type 1)

5.

6.

7.

Luettelo artikkelissa maini-tuista standardeista:Draft IEC 60364-7-722: Low voltage electrical installations: Part 7-722: Requirements for spe-cial installations or locations - Supply of Electric vehicle

IEC 61851-1 (2010-11) Ed. 2.0 Electric vehicle conductive charging system - Part 1: General requirements

Draft IEC 61851-21 Ed. 2.0: Electric vehicle conductive charging system - Part 21: Electric vehicle requirements for conductive connection to an a.c./d.c. supply

Draft IEC 61851-22 Ed 2.0: Electric vehicle con-ductive charging system - Part 22: A.C. electric vehicle charging station

Draft IEC 61851-23: Electric vehicles conductive charging system - Part 23: D.C. Electric vehicle charging station

IEC 62660-1 Ed. 1.0 Secondary lithium-ion cells for the propulsion of electric road vehicles - Part 1: Performance testing

IEC 62660-2 Ed. 1.0 Secondary lithium-ion cells for the propulsion of electric road vehicles - Part 2: Reliability and abuse testing

Draft IEC 62196-1 Ed. 2.0 Plugs, socket-outlets, vehicle couplers and vehicle inlets - Conductive charging of electric vehicles - Part 1: Charging of electric vehicles up to 250 A a.c. and 400 A d.c.

Draft IEC 62196-2 Ed. 1.0 - Part 2: Dimensional interchangeability requirements for a.c. pin and contact-tube accessories

Draft IEC 62196-3 Ed. 1.0 - Part 3: Dimensional interchangeability requirements for pin and con-tact-tube coupler with rated operating voltage up to 1 000 V d.c. and rated current up to 400 A for dedicated d.c. charging

SFS-EN 60309-2 (2000-08) Teollisuuskäyttöön tarkoitetut voimapistokytkimet. Osa 2: Mitoitus-vaatimukset

Kanavakalusteen pika-asennus

Paina pistorasiat kanava-aukkoon. Naps - valmis!

Kytke ... ... ja sulje takakansi.

Kokonaan uudet johtokanavat asennuskalusteiden pika-asennukseen:

• kanavakalusteet:pika-asennettavatOBOnModul45-kalusteettaivakiokalusteet,CEE-voimapistorasiatsekäryhmäkeskukset

• kanavarungontoinenpääsisältääjatkokappaleet• koot:70x110,70x130ja70x170mm• vakioväri:valkoinenRAL9010•muutvärit:valkoinenRAL9001sekä

harmaatRAL7030jaRAL7035•pituus:2mja3m• säädettävätseinäkiinnikkeet

OBOBETTERMANNOy Puh0207417500, [email protected],www.obo.fi

GK Rapid 80 PVC - johtokanavat


34

KNX-koulu-tustarjonta laajenee

KNX-järjestelmä on vahvassa kasvussa ja osaltaan siihen on vaikuttanut toimijoiden määrän lisääntyminen niin maassamme kuin maailmanlaajuisesti. Tämä näkyy KNX Associationin jäsenis-tön nopeana kasvuna. KNX As-sociationissa jäseninä voivat olla vain laitevalmistajat. Jos ver-taamme jäsenmäärään vuoden 2008 alussa ja tähän hetkeen on jäsenmäärä yli kaksinkertaistu-nut kolmessa vuodessa. Tämä on laajentanut mahdollisuuksia tuotevalikoiman ja sovellutusten osalta, kuin myös integrointiin muiden järjestelmien välillä.

KNX-koulutus alkoi 1990-luvun loppupuolella vaihtelevas-ti laitetoimittajien omina koulutuksina, joissa keskityttiin järjestelmän perusteisiin ja työkaluohjelman käyttöön. Tällä hetkellä laitetoimittajat kouluttavat asiakkaitaan omien ympäristöjensä soveltamiseen, eivät enää niinkään järjestelmän perusteisiin.

Oppilaitoksista TAMK otti ensimmäisenä perusopetuk-seensa KNX:n vuosituhannen vaihteessa. Toukokuussa 2002 järjestettiin myös ensimmäinen talon ulkopuolelle suunnattu kurssi. Osanotto oli vaatimaton, kuusi hen-kilöä. Tällä hetkellä TAMK:ssa on mahdollista suorittaa järjestelmään liittyvät perus- ja jatkokurssit sekä sertifi-ointiin liittyvät käytännön ja teorian kokeet. Sertifiointi-tenttien läpäisy todistaa aidosti KNX-järjestelmän tunte-musta sekä osaamista ja pätevyys voidaan aina tarkastaa heti sivuston www.knx.org Partners-listasta.

Läpäisyprosentti TAMK:n tenteissä on liikkunut 56-86 % välillä. Molemmista tenteistä on saavutettava vähintään 50 % läpäistäkseen sertifioinnin. Vaatimustaso on hyvin kor-kea, teoriakokeessa on 50 tehtävää, joista on suoritettava puolet täydellisesti oikein, tehtävistä ei jaeta osapisteitä. Niin teorian- kuin käytännön koe määritellään keskitetysti, kehityksestä ja ylläpidosta huolehtii KNX Association. Ten-tit ovat standardoitu ja ne suoritetaan kaikkialla maailmas-sa samoin tehtävin ja arvioin. Molemmissa tenteissä suo-ritusaika on rajattu 90 minuuttiin. Suomessa kokeeseen osallistujan tehtäväpaperit ja käytännön kokeen ratkaisu säilytetään TAMK:ssa viisi vuotta ja niistä ei tenttijä saa kopioita itselleen. Tentissä tarvittava peruskurssimateriaali on suomennettu ja se luonnollisesti toimitetaan tenttiin tulijalle etukäteen. Tämän aineiston kopiointioikeudet omistaa allekirjoittanut ja TAMK.

Tavoitteena johdonmukainen koulutusKNX-koulutuksen kasvu näkyy myös siinä, että koko maailmassa sertifioitujen henkilöiden määrä on viisinker-taistunut kymmenen viime vuoden aikana, heitä on tällä hetkellä 110 maassa yli 23 100.

Suomessa tilanne on myös muuttunut kahden viime vuo-den aikana. Sertifioituja henkilöitä oli 2008 9 ja nyt 2011 heitä on 44. Yritykset, joidenka palveluksessa on serti-fioitu henkilö, voivat käyttää KNX Partner-logoa markki-noinnissaan. Muuten KNX-logoja eivät saa käyttää kuin jäsenet ja kansalliset ryhmät. TAMK on Suomessa ainoa KNX Associationin akkreditoima Training Centre, kun niitä on kaikkiaan 31 maassa 170. Edellä mainitun koulutuk-sen lisäksi Sähköinfo Oy on vuodesta 2008 järjestänyt vuosittain useita yhden päivän mittaisia KNX:n perusteita selvittäviä kursseja.

Myös muu järjestelmän peruskoulutus lisääntyy vauhdilla Suomessa. KNX Finland ry toiminta on ollut perusta-misestaan, vuodesta 2008, lähtien hyvin laajamittaista myös koulutuksen piirissä. Jäsenmäärä yhdistyksessä on viimeisen kahden vuoden aikana viisinkertaistunut. Yhdistyksessä on panostettu perustamisesta lähtien järjestelmän koulutukseen kiinteässä yhteistyössä TAMK:n ja Sähköinfo Oy:n kanssa. Yhdistykseen toiminnassa on mukana edellä mainittujen tahojen lisäksi yhdeksän muu-ta oppilaitosta. KNX Finland ry:n koulutusjaosto, yhdessä eritasoisten oppilaitosten kanssa, on luomassa maahan yhtenäistä ja kattavaa ympäristöä niin koulutusmateriaa-


35

suunnitteluPlaani

lin kuin harjoitusympäristöjenkin osalta. Tavoitteena on luoda johdonmukainen koulutus eri koulutustasoille aina asentajista projektinhoitajiin ja tuleviin suunnittelijoihin. Koulutusta tarjoavien ammatillisten koulutuskeskuksien, 2. asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen määrä on yhdistyksen jäsenistössä kolminkertaistunut viimeisen vuoden aikana. Oppilaitokset ovat tällä hetkellä eri vai-heessa koulutuksensa kehittämisessä. Osalla on valmiiksi rakennettuja harjoitusympäristöjä, toisilla ne ovat vasta suunnitteluasteella.

KNX:n suunnittelumenetelmissä kehitettävääNämä KNX yhdistyksen koulutusjaostoon kuuluvat oppilaitokset kokoontuivat helmikuussa Tampereelle sopimaan edellä mainitun koulutusrakenteen luomisesta Suomeen. Yhteistä askel askeleelta toimintastrategiaa tullaan noudattamaan mukana olevissa oppilaitoksissa eri puolilla maata. Tässä tapaamisessa päätettiin laiteym-päristön minimitasosta ja siihen liittyvistä perusasioista, jotka kaikissa oppilaitoksissa opetetaan vähintään mini-mitasolla. Samalla yhteiseksi koulutusmateriaalin poh-jaksi, oppilaitoksen ympäristöön muokaten ja soveltaen, valittiin TAMK:ssa käytetty peruskurssiaineisto.

KNX-järjestelmän suunnittelumenetelmät tarvitsevat lisäkehittämistä niin järjestelmän soveltamisesta kuin suunnitteludokumentoinnissa. Valaistuskeskusten osalta on jo kokemuksia ja tietoa, mutta muu integrointi puuttuu. Markkinoille on jo syntynyt monia valmiiksi mietittyjä sovel-luksia, joista voidaan helposti nähdä kokonaisvaikutukset ja kuinka niillä saavutetaan esim. energiansäästötavoitteet.

Suomessa väyläpohjaisten järjestelmien dokumentaa-tiossa on yhtenä ongelmana esimerkiksi tasokuvissa olevien KNX-järjestelmän komponenttien esittäminen. Tällä hetkellä ei ole esitystapaa, jolla väylätekniikkaan liittyvät laitteet selkeästi erottuisivat yksiselitteisesti muista laitteista. Järjestelmäkaavioissa on jo vakiintunut esitystavaksi saksalaisen DIN 40900 standardinmukaiset symbolit. Mitkä dokumentit kuuluvat sitten suunnittelijoil-le ja mitä vaaditaan asennuksessa ja sen jälkeen? Näitä sekä monia muita kysymyksiä selvittämään on perustettu työryhmä KNX Finlandin, Sähköinfon ja NSS:n kesken. Suunnittelutoimisto Hakala Oy on mukana tässä työryh-mässä. Järjestelmän dokumentaatioon sekä vaadittaviin asiakirjoihin etsitään yhteistä ratkaisua edellä mainitussa työryhmässä.

KNX:n ja muiden tietotekniikkaan tukeutuvien järjestelmi-en myötä sähköasennukset ovat muuttamassa muotoaan ja kehittymässä hyvin monipuolisiksi. Tässä kehitykses-sä tarvitaan laajaa ja samansisältöistä koulutusta sekä dokumentoinnin ja menetelmien kehittämistä palvelemaan kaikkia toimijatahoja. Koulutusta tullaan kehittämään myös valvonta- ja etäkäytön osalta, kuin myös järjestelmi-en välisten rajapintojen soveltamisen osaamiseen.

Teksti ja kuvat Veijo Piikkilä

(yllä) KNX-sertifioitujen määrän muutos vuosien 2000-2010 aikana. (kesk) Päivän mittaisen KNX-koulutuksen osanot-tajia 03.02.2011.(alla) Kouluttajat koolla Tampereella 11.02.2011.


36

valoPlaani

Ledit, muoti-ilmiö vai tulevaisuuden ratkaisu?

Led on valaistusmaailman uusi lempilapsi. Tämä pieni, pitkäikäinen ja energiatehokas valonlähde on julistettu tulevaisuuden valaistusratkai-

suksi. Pitääkö tämä myös paikkansa? Tekniikka kehittyy nopeasti. Miten ledeihin pitäisi suhtautua? Kannattaako led-tekniikkaan panostaa, vai

olisiko hyvä vielä odottaa? Fagerhultin tuotekehitysjohtaja Leif Norrby selventää käsitteitä.

Led on lyhenne englanninkielen sanoista Light Emitting Diode, mikä tarkoittaa suomeksi valoa säteilevää diodia eli loistediodia. Diodi on puolijohdekomponentti, joka muuntaa sähköenergian valoksi (elektroluminanssi). Perinteisissä valonlähteissä valo syntyy joko hehkulan-gan kuumentumisen tai kaasulatauksen purkautumisen sivutuotteena.

Mistä valon väri tulee?Yksi ledien hyvistä puolista on se, että valonlähde voi tuottaa vrillistä valoa ilman erillisiä suotimia. Se säästää merkittävästi energiaa. Jos esimerkiksi kohdevalaisimen valon väriä halutaan muuttaa, siihen tarvitaan värisuodin, joka voi heikentää valovirtaa jopa 90 prosenttia. Led-va-lonlähteen tuottaman valon väri taas riippuu materiaaleis-ta, joista diodi on valmistettu. Perusvärit ovat punainen, keltainen, vihre ja sininen. Niitä sekoittamalla saadaan sateenkaaren eri värejä. Valkoinen valo saadaan aikaan lisäämällä siniseen lediin loisteainetta. Loisteaineen koos-tumus on ratkaiseva tekijä valon laadun kannalta.

Mitä etuja ledit tarjoavat?Led on erittäin energiatehokas valonlähde, jonka va-lotehokkuus voi olla jopa 100 lm/W. Se on siis lähes yhtä tehokas kuin tehokkaimmat T5-loistelamput. Ledin käyttöikä on pitempi, ja se menee rikki hyvin harvoin. Siksi ledien käyttö vähentää valonlähteen vaihtamisesta ja kunnossapidosta syntyviä kustannuksia. Valonlähteen koko tarjoaa myös aivan uusia mahdollisuuksia entistä pienikokoisempien valaisimien suunnitteluun. Koska ledit eivät tuota ultravioletti- tai infrapunasäteilyä, ne sovel-tuvat erittäin hyvin elintarviketeollisuuden ja museoiden käyttöön. Valaistavat kohteet eivät haalistu tai lämpene valonlähteen vaikutuksesta. Ledit eivät sisällä lainkaan elohopeaa. Se on merkittävä seikka ympäristön ja kierrä-tyksen kannalta.

Onko ledeillä huonoja puolia?Ledit tuottavat tehokkaan pistemäisen valon. Se voidaan kokea häikäisevän kirkkaaksi ja silmälle epämiellyttäväk-si. Siksi valonjakoa ohjataan erilaisten linssien, heijasti-mien ja muiden valoa hajauttavien materiaalien avulla, jotka varmistavat, että valaistuksesta tule häikäisemä-töntä ja miellyttävää.

Milloin kannattaa valita led-valaisin? Ledejä on käytetty jo pitkään erityyppisessä korostusva-laistuksessa esimerkiksi ravintoloiden sekä näyttely- ja myymälätilojen sisustuksissa. Tämän tyyppisiin ratkai-suihin led-tekniikka tarjoaa jo paljon hyviä ratkaisuja. Turvavalaistuksessa ledit ovat täysin omaa luokkaansa. Led-turvavalaisimet ovat käytännössä lähes ikuisia, koska niitä käytetään vain turvavalotilassa ja testausjaksojen aikana. Ledejä käytetään paljon myös ulkovalaistuksessa. Koska ulkona olevan valaisimen jäähdytys on yksinkertai-sempaa, led-valonlähteen toiminta paranee ja käyttöikä pitenee. Myös sisätilojen yleisvalaistukseen on tullut uu-sia led-valaisimia, etenkin downlight- ja wallwasher-mal-leina. Tällä hetkellä on saatavana led-valonlähteitä, joilla voidaan korvata sekä E14- että E27-kannalla varustetut perinteiset hehkulamput. Led-tekniikka kannattaa valita myös erityyppisiin pöydälle sijoitettaviin työvalaisimiin!

Mitä pitää ottaa huomioon?Tekniikka on muuttumassa. Siksi kannattaa olla tarkkana. Hinnan ja laadun välinen yhteys on tällä hetkellä erittäin selvä – ostaja saa juuri sen verran kuin on valmis mak-samaan. Aina kannattaa ottaa huomioon tuotteen elinikä, valomäärän väheneminen, värintoisto, värilämpötila sekä takuu- ja kunnossapitokysymykset. Led-valaisimissa on oltava tehokas jäähdytys, jotta valonlähde toimisi mah-dollisimman hyvin, ja kestäisi pitkään. Siksi on tärkeää, että valaisin on sunniteltu juuri ledejä varten, eivätkä valonlähteet mene rikki ennen aikojaan. Led-valonlähteet ovat suhteellisen kalliita ja niiden vaihtamiseen tarvitaan ammatti-ihmistä. Sen lisäksi, että ledit ovat energiate-hokkaita ja pitkäikäisä, niiden on myös tuotettava häikäi-semätöntä ja miellyttävää valoa, joka täyttää tehtäväns.

Miltä led-tekniikan kehitys näyttää? Ledit ovat ehdottomasti tulleet jäädäkseen, ja tekniikka kehittyy koko ajan. Ledien energiatehokkuus paranee, ja valovirran määrä kaksinkertaistuu periaatteessa joka toinen vuosi. Tulevaisuudessa led-valonlhteiden käyttöikä on entistä pitempi. Sitä mukaa kun valon laatu paranee ja kustannukset alenevat, ledeistä tulee varmasti ensisi-jainen vaihtoehto erilaisiin valaistusratkaisuihin.

Teksti ja kuvat: Fagerhults Belysning AB

valoPlaani

(alla) Fagerhultin tuotekehitysjohtaja Leif Norrbyn mukaan hinnan ja laadun välinen yhteys on ledeis-sä tällä hetkellä erittäin selvä, ostaja saa juuri sen verran kuin on valmis maksamaan.

www.slo.fi

SLO Online palvelee sinua 24 tuntia vuorokaudessa olitpa sitten kotona tai työmaalla. Tarvitset vain nettiyhteyden ja saat käyttöösi muun muassa reaaliaikaiset saatavuustiedot, valmiit tilauspohjat vakiotuotteille ja tuotekohtaiset nettohin-nat. Voit myös jakaa eritasoisia käyttäjäoikeuksia esimerkiksi henkilöstölle tai aliurakoitsijoille. Yhdellä klikkauksella laatu-tuotteiden saatavuutta ja varmuutta, nopeasti ja helposti.


38

Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A2 uudistuu

Ehdotus Suomen rakentamismääräyskokoelman osaksi A2, Raken-nuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, on valmistunut. Ehdotuksen esittelytilaisuus pidettiin 17.2.2011 Säätytalossa Helsingissä.

Tavoitteena on ollut selkeyttää määräyksiä entisestään, yhtenäis-tää niiden soveltamista ja tulkintaa sekä saattaa suunnittelijoiden kelpoisuutta koskevat säännökset vastaamaan paremmin raken-tamisen muutoksia ja rakennusalan koulutusrakenteen kehitystä.

A2:n valmistelussa on rakenteita koskevien rakentamismäärä-ysten lisäksi otettu huomioon energiatehokkuusdirektiivin vaa-timukset sekä suunnittelualojen koulutustarjonnan muutokset. Valmistelussa on hyödynnetty vajaan kymmenen vuoden aikana saatuja kokemuksia A2:n toimivuudesta ja FISEn toiminnasta, samoin kuin aiheeseen liittyviä oikeustapauksia, opinnäytteitä sekä alan toimijoiden näkemyksiä ja aikaisemmista A2 ehdotuk-sista annettuja lausuntoja.

Uudistustyössä on otettu huomioon muut säädösmuutokset ja niiden vaikutukset. Muuttuvat energiatehokkuutta koskevat määräykset sekä kantavia rakenteita koskevat määräykset on yhteen sovitettu A2 ehdotukseen niin pitkälle kuin se on ollut tässä vaiheessa mahdollista. Tämän lisäksi rakennusfysiikkaa, sähköjärjestelmiä ja rakennusautomaatiojärjestelmiä koskevia säädöksiä on uudistettu.

Uutta on se, että suunnittelutehtävän vaativuusperusteet ja vastaavat pätevyydet on jaoteltu sen mukaan, rakennetaan-ko uutta vai korjataanko tai muutetaanko olemassa olevaa. Korjausrakentamisen volyymin kasvaessa on voitu havaita, että korjaushankkeiden vaativuus muodostuu eri tekijöistä kuin uudisrakennushankkeissa, ja myös niiden suunnittelu edellyttää kaikilta suunnittelualoilta erilaista asiantuntemusta kuin uudis-rakennusten suunnittelu.

Tyylikäs ulkovalaisinuutuus Artisan Rinaldolta

Artisan Rinaldolle on jälleen tulossa mallistoon kotimai-nen Mäntsälässä valmistettu puisto- ja pihapiirivalaisin.

Pohjola on 3-5 m asennuskorkeudelle tarkoitettu ja vaihtokuristimella varustettu. Valonlähteiksi soveltuvat 70 W ja 50 W tehoiset E27-kantaiset monimetalli- ja

suurpainenatriumlamput. Klassisen muotoilun kruunaa vankka alumiini- ja teräsrakenne, joka on tehty kestä-

mään pohjolan olosuhteet.

Saatavilla on kaksi värivaihtoehtoa, musta katos valkoi-sella alaosalla ja lamelleilla sekä tyylikäs antiikkihopea.

Kirkas kupu on iskunkestävää akryyliä.

www.artisan-rinaldo.fi

SSTL on nyt Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK)Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry (SSTL) on vuoden alusta alkaen Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK). Uusi nimi kertoo liiton roolista koko toimitusket-jun kilpailukyvyn edistäjänä. Kattavat tuotetietopalvelut ovat tärkeä osa toimintaa, samoin aktiivinen vaikutta-minen sähköalan ja sen imagon kehittämiseksi.

Maaliskuussa 80 vuotta täyttävä liitto perustettiin tukku-jen toimesta keräämään luottotietoja. Sota-aikoina se sai yhteiskunnallisen tehtävän ylläpitää yhtenäistä sähkötar-vikehinnastoa, jota julkaistiin Mustana Kirjana. Vuonna 1972 liitto perusti sähkönumerojärjestelmän alan yhtei-seksi tuotekoodistoksi.

”Sähkötukkuliikkeiden logistinen tehokkuus Suomessa on kärkiluokkaa maailmassa. Rinnalle on noussut tiedon logistiikka, joka kytkee yhteen koko toimitusketjun - val-mistajat, tukut, urakoitsijat ja suunnittelijat”, sanoo STK:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Jouhki.

”Sähköteknisen Kaupan Liitto on tänään asiantuntijaorga-nisaatio, joka kehittää aloitteellisesti tuotetiedon hallin-taa ja siihen liittyviä palveluja yhdessä alan toimijoiden kanssa. Liitto julkaisee myös useita alan tilastoja, toimii aktiivisena vaikuttajana alan yhteishankkeissa sekä edus-taa sähköteknistä kauppaa alana. Uusi nimi viestii liiton kasvanutta roolia”, STK:n toimitusjohtaja Tarja Hailikari kertoo.

Nimenmuutoksen yhteydessä Sähköteknisen Kaupan Liiton verkkosivut on avattu osoitteessa

www.stkliitto.fi

Sähköjärjestelmät mukana esityksessä Eri suunnittelualojen tehtävät on uudistetuissa taulukoissa nimetty rakentamisen alalla nykyisin vallitsevan käytännön mukaisesti: arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu ja talotek-niikan suunnittelu. Talotekniikan suunnittelutehtävät jakautuvat seuraaville aloille: sisäilmaolosuhteiden suunnittelu, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden suunnittelu, sähköjärjestelmien suun-nittelu, energiatehokkuussuunnittelu ja rakennusautomaatiojär-jestelmien suunnittelu. Kolme viimeistä ovat uusia taulukoita.

Suunnittelutehtävien vaativuustaulukoiden tavoitteena on kertoa entistä selkeämmin kaikille rakennushankkeen osapuolille, mihin vaativuusluokkaan kukin suunnittelutehtävä sijoittuu. Näin voi-daan ajoissa arvioida suunnittelijoiden kelpoisuutta ja helpottaa eri alojen suunnittelijavalintoja. Suunnittelutehtävän vaativuusta-soa nostaa mm. se, että tehtävä edellyttää teknisten ratkaisujen ja järjestelmien hallinnan ja soveltamisen lisäksi eri järjestelmien yhteensovittamista. Korjaussuunnittelutehtävissä vaativuustaso nousee esimerkiksi silloin, kun edellytetään teknisten järjestelmi-en ja olevan rakennuksen arkkitehtuurin yhteensovittamista.

A2 uudistustyössä on kaikki suunnittelualat, niiden suunnittelutehtä-vien vaativuudet ja suunnittelijoiden pätevyydet pyritty sovittamaan nykyisten vaatimusten ja koulutusrakenteen mukaisiksi. Samalla on eri suunnittelualojen pätevyyksiä yhtenäistetty. Suunnittelualo-jen terminologia on muutettu TALO-käsitteistön ja alan järjestöjen yhdessä valmistelemien tehtäväluettelojen termien mukaisiksi.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet ehdotus on lausunnoilla 17.2.2011 - 14.3.2011 välisen ajan.

Lausuntoaineisto löytyy Ympäristöministeriön nettisivuilta www.ymparisto.fi.


39

uutisetPlaani

Candela Importin LED-valaisinmallis-to laajeneeItalialainen Aldabra on esitellyt uuden kapean upotettavan LED-valaisimen. ZEN-valaisinsarja on tarkoitettu käytävien, aulojen ja esittelytilojen valaisimeksi, joissa yleisvalaisimelta halutaan pelkis-tettyä ja huomaamatonta muotoilua. Kapealla valoviivalla saadaan aikaan riittävä yleisvalo, ilman pintoihin tehtäviä suuria aukotuksia. ZEN-valaisimella voidaan tehdä yhtenäinen kapea valoviiva. 45mm leveällä LED-valaisimella voidaan korvata loisteputkivalaisimia, joi-den hyötysuhde kapealla valoaukolla jää vaatimattomaksi. Valoau-kon leveys on vain 35mm.

Alumiinirunkoisen ZEN-valaisimen häikäisysuoja on opaali- tai kir-kasta polykarbonaattia ja sitä on saatavana symmetrisellä tai asym-merisellä optiikalla. Ilkivaltasuojausluokka on IK07 ja kotelointiluok-ka IP20. Valaisimissa on 192 tai 384 lediä/m, vastaavat metritehot ovat 18W (920lm) ja 35W (1840lm). Toimituspituudet ovat 51, 101, 151 ja 201cm.

Aldabralta tehokas IP65 LED-valonheitinSky LED-valaisimen valotehokkuus ylittää jo selvästi vastaavan moni-metallivalaisimen tehon. Aldabran Sky 20W:n lämpimän valon valaisi-mella voidaan korvata vastaavan värinen 35W:n monimetallivalonheitin. Kokonaan alumiinirakenteinen valaisin on varustettu erittäin tehokkaalla staattisella jäähdytyksellä. Monikulmaisissa jäädytinsauvoissa on run-saasti jäähdytyspintaa ja lämpö johtuu tehokkaasti pois valaisimesta.

Ulkovalaisimen tehot ovat 20, 38 ja 82W. Optiikat ovat 6, 10, 25, 45 astetta ja saatavana on myös tasahajoittava satiinilasi. Valaisimet ovat himmennettävissä, syöttöjännite on 24VDC. Valkoisen valon värilämpöti-lat ovat 3000, 4000 ja 5500K ja väriä vaihtava RGB-versio. Ilkivaltasuo-jausluokka on IK08.

Uusi LED-valaisinmallistoLedien käyttö valaisimissa antaa mahdollisuuden valmistaa siroja ja rakenteeltaan yksinkertaisia valaisimia. Giuseppe Bavuson suunnit-telemat Quadrat-valaisimet ovat minimalistisia ja hyödyntävät pieni-kokoisten ledien antamat mahdollisuudet. Kromattujen valaisimien runko on valettua messinkiä. Q-sarjan valaisimet kuuluvat Siden valmistamaan uuteen Sidesign-tuotekonseptiin. Seinävalaisinmallis-tossa on kahdeksan eri tehoista ja mallista valaisinta Q1-Q6, tehoina 3,6 - 29W. Ledit ovat korkealuokkaisia linssillä varustettuja power LEDejä. Ra 80, 60 -70lm/W.

Sarjaan kuluvat myös teräs- ja alumiinirakenteiset ulkovalaisimet Q7 ja Q8. Osaksi maahan upotettavat valaisimet suuntaavat valon tehokkaasti, Q7 antaa epäsuoraa valoa ja Q8 suoraa kohdevaloa.

www.candelaimport.fi


40

Drakan FlexTube-valokaapelit nopeuttavat ja helpottavat op-tista kaapelointia

Draka on kehittänyt uudenlaisen valokaapeli-valikoiman lähes kaikkiin FTTX-sovellutusten tarpeisiin. FlexTube®-mikromoduulin ansiosta asentaminen on helppoa ja siistiä eikä mikro-moduulin aukaisu vaadi työkaluja. Kaapelin käsittely on kolmanneksen nopeampaa kuin kerratun rakenteen ja tilansäästö huomattava mahdollistaen 720 kuitua 16 mm kaapelissa.

Drakan uudet FlexTube®-mikromoduuliin perustuvat va-lokaapelit tuovat entistä enemmän joustavuutta optiseen kaapelointiin. Optiset kaapelit voidaan toteuttaa huomat-tavasti suuremmalla pakkaustiheydellä. Samalla saavute-taan erinomainen asennettavuus.

FlexTube®-mikromoduulissa kuitunippu on päällystetty pehmeällä muovimateriaalilla. Tuloksena on erittäin taipui-sa, käytännössä kuiva, lämpöstabiili ja tilaa säästävä ele-mentti, jonka asennus ilman työkaluja on nopeaa ja siistiä.

Kuituihin pääsee käsiksi helposti ilman erityistyökaluja, mikä nopeuttaa asennustyötä ja ehkäisee kuituvauri-oita. Kaapelien ja kuitumoduulien haaroitus kylkiotolla on helppoa ja mikromoduulit voidaan taivuttaa hyvinkin pienelle taivutussäteelle ilman lommahdusvaaraa.

Nyt myös mikrokanavakaapeleista voidaan tehdä kuitujen kylkiotot, koska FlexTube-mikromoduulit ovat lämpös-tabiileja ilman kaapelin tukielementtejä. Sisäkaapeleista kylkiotto voidaan tehdä ilman kaapelin ylipituutta ja kaapelin vaipan katkaisua.

FlexTube®-kaapelien vaihtoehdot ulottuvat 6-kuituisesta aina 864-kuituiseen rakenteeseen ja mitä erilaisimpiin sovelluksiin. Käytettäessä taivutussietoisia BendBrigh-tXS-yksimuotokuituja (G.657.A2) tai -monimuotokuituja voidaan moduuliniput asentaa pieniinkin jatkoskoteloihin.

Jopa 864-kuituinen kaapeli voidaan turvallisesti kieputtaa päätekotelon sisälle ilman riskiä vaimennuksen kasva-misesta. Taipuisuutensa ansiosta moduulinippu vie hyvin vähän tilaa myös varastoinnissa ja asennustilanteessa.

www.draka.fi

Nykyaikaista ulkovalaistustaJulkaisemme uuden ulkovalaisinluettelon, joka on täynnä nykyaikaisia valaistusratkaisuja. Tarjoamme uutta led-tekniikkaa ja energiatehokkaita pylväsvalaisimia. Fagerhult Outdoor painottaa samoja asioita, jotka ovat aina olleet Fager-hultille tärkeitä. Se tarkoittaa kokonaisnäkemystä, jonka avulla pystymme tarjoamaan energiatehokkaita ja kestäviä valaistusratkaisuja kaikentyyp-pisiin ulkovalaistuskohteisiin, unohtamatta muotoilua, ympäristötekijöitä ja valaistuksen inhimillisiä vaikutuksia.

Ulkovalaistuksen ja valonlähteiden kehitys on tällä hetkellä nopeaa. Luettelosta löy-tyvät uusimmat led-valaisimet sekä myös perinteisemmät ratkaisut. Monipuolinen mallistomme tarjoaa vaihtoehtoja niin tei-den ja katujen kuin lähiympäristöjenkin va-laistukseen. Fagerhult tekee yhteistyötä ita-lialaisen Simeksen ja espanjalaisen Indalin kanssa. Yhdessä omien tuotteidemme kanssa pystymme näin tarjoamaan asiakkaillemme erit-täin laajan ulkovalaisinmalliston.

Yksi luettelon mielenkiintoisimmista uutuuksista on Stela-pylväsvalaisin, jonka valonlähteinä ovat ajan-kohtaiset ledit. Stelan hiilidioksidipäästöt ovat merkit-tävästi pienemmät, kun verrataan vastaaviin ratkaisui-hin, joissa käytetään perinteisiä valonlähteitä. Stelan elinikä on 20 vuotta. Se tarkoittaa yli 100 000 tuntia, ja silloinkin valovirrasta on jäljellä vielä 70 %. Stelaa ei tar-vitse myöskään juuri huoltaa käyttöaikanaan.

Mallistostamme löytyy runsaasti tuotteita, joiden avulla voi-daan toteuttaa kauniisti valaistuja ympäristöjä kustannuste-hokkaalla tavalla.

www.fagerhult.fi


41

Stadium LED kohde-valaistukseen

Uusi innovatiivinen, erittäin sulavalinjainen Stadium Led -kohdevalaisin luo uuden käsitteen nykyai-kaiselle kohdevalaistukselle. Stadium Led on uusimmalla led-teknologialla varustettu kohdevalaisin, jossa on erittäin korkea hyötysuhde ja todella pieni virrankulutus. Pelkis-tetty muotokieli ja vankka alumiinirakenne yhdistettynä viimeisimpään led-tekniikkaan tuottavat parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Stadium LED -valaisimet on suunniteltu erityisesti museoihin ja gallerioihin. Ledit eivät tuota lainkaan UV- tai infrapunasäteilyä, joten ne soveltuvat erinomaisesti kohteisiin, joissa valon laadulla on suuri merkitys. Valotehon alenema on vähäinen ja huoltokustannukset ovat lähes olemattomat, eli voidaan puhua ensimmäisestä ”asenna ja käytä” valaisimesta.

Stadiumit ovat varustettu huipputehokkailla 16x1W ledeillä sekä optisella linssillä. Valit-tavissa on kaksi erilaista mallia: Stadium EVO ja Stadium PRO.

Stadium EVO:n sisäänrakennettu elektroniikka mahdollistaa kaikkein pienimmän ja sulavalinjaisimman muotokielen. Samalla EVO-malli on niin siro, että se sulautuu täysin huomaamattomasti ympäristöönsä. Malli on yhteensopiva yleisimpiin 3-vaihekiskoihin tai LS-1 virranottimella varustettuna Nanotrack-, Lytespan LP- sekä Global Base -yksi-vaiheisiin virtakiskoihin. Yksittäisasennukseen tarvitaan erikseen tilattava Monopoint-katto/seinälevyke (LS1 tai LS3).

Stadium PRO soveltuu laaja-alaisempaan galleria- ja näyttelytilavalaistukseen sisäänra-kennetun himmennyselektroniikan sekä lukittavan suuntauksen ansiosta. Stadium PRO on saatavilla vain (LS-3) kolmivaihevirranottimella varustettuna ja se soveltuu ainoas-taan virtakiskoasennukseen.

Stadium LED-valaisin on palkittu RedDot-design palkinnolla vuonna 2010. Vuodesta 1955 jaettu RedDot-palkinto on maailman tunnetuimpia ja arvostetuimpia muotoilupal-kintoja. Tuotteita arvioidaan mm. innovatiivisista, toiminnallisista, laadullisista, ergono-misista, emotionaalisista ja ekologisista lähtökohdista.

LumiStrip-valonauhaLumiStrip on silikonipäällysteinen taipuisa LED-valonauha sisä- ja ulkokäyttöön. Va-littavissa on kaksi erilaista mallia, kosteuden kestävä IP65 sekä 3M-tarrakiinnitteinen avonainen kuivien tilojen IP20-malli. LED-valonauhaa voidaan käyttää lähes missä tahansa valaistuskohteissa, kuitenkin huomioiden kotelointiluokat ja yleiset asennusoh-jeet. Asennuskohteisiin, joissa valaisimen pitää olla mahdollisimman pienikokoinen ja näkymätön, LumiStrip tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon toteuttaa huomaamatonta samalla kuitenkin tehokasta ja korkealaatuista valaistusta. Lasivitriinit, kaapistot, hyl-lyt, kaiteet, kattopalkit, portaat, räystäät, epäsuora valaistus, piilovalaistus, LumiStripin käytön rajoituksena on ainoastaan mielikuvitus. Valonauhan vakiopituus on viisi metriä, mutta se voidaan katkaista haluttuun pituuteen aina 100 mm välein.

Viiden metrin nauhassa on 300 kpl / 0,1 W laadukkaita CREE:n valmistamia ledejä. IP65-mallin mukana tulee 20 ruuvattavaa kannaketta, joiden avulla kiinnitys suoritetaan ja kat-kaisuja varten mukana on 10 ylimääräistä päätykappaletta. Lisäksi tarvitaan tippa silikonia tiiveyden varmistamiseksi. Katkaisun jälkeen LumiStripin käyttö on sallittu ainoastaan sisätiloissa. Taivutuksen maksimisäde on 44 mm. Virtalähteet tilataan aina erikseen.

www.havells-sylvania.com

uutisetPlaani

Juha-Elektrosta Gewiss-tuottei-den maahan-tuojaSähköteknisiä tuotteita maahantuova Juha-Elektro Oy on solminut yhteis-työsopimuksen Gewiss Deutschland GmbH:n kans-sa Gewissin valmistamien asennustuotteiden, keskus-tarvikkeiden ja valaistus-tuotteiden maahantuonnista ja myynnistä Suomen markkinoille.

The Gewiss Groupin tuote-valikoima sisältää yli 20000 tuotenimikettä rakennus-automaation sähköistyksen ja valaistuksen kokonais-projekteihin. The Gewiss Group on laajentanut 2000-luvulla omaa liiketoi-mintaansa yritysostoin ja fuusioimalla yhtymäänsä mm. Suomessakin tunnetut vahvat saksalaiset Schupa- ja Nowaplast -tuotemerkit. The Gewiss Group toimii maailmanlaajuisesti ja sen tuotantolaitoksia sijaitsee useissa Euroopan maissa.

Juha-Elektro Oy:llä on 65 vuoden kokemus sähkötuk-kukaupasta ja se panostaa voimakkaasti Gewiss-tuotteiden myyntiin ja markkinointiin Suomessa. Tavoitteena on parantaa merkittävästi pitkäaikaisten asiakkaiden ja uusien yh-teistyökumppanien palvelua Gewissin laajan tuotetarjon-nan myötä.

www.juha-elektro.fi

iGuzzinin Archilede valai-see Suomen ja Venäjän välisen Tofianovkan raja-aseman ympäristöineenSuomen Vaalimaan vastaisen Torfianovkan raja-aseman ja ympäristön valaistus on uudistettu viimeisimmän sukupolven led-tekniikalla.

Uusittu valaistus on laajuudessaan lähialueiden mittavin led-toteutus. Toimitukseen kuului 493 Archilede-valaisinta, joista 303 on 84W:n ja 190 59W:n versioita. Vanhat 150W:n suurpainenat-riumlamppuasennukset sekä 250W:n elohopea-höyrylamppuasennukset korvattiin 84W:n Archi-ledeillä. Katetuille alueille teholuokaksi valittiin 59W:n Archilede. Pylväiden korkeus on 12 metriä pylväsvälin ollessa 36 metriä. Kohteen valaisimet toimitti iGuzzini Finland & Baltic Oy. Archilede-va-laisimia on toimitettu viimeisen 1,5 vuoden aikana maailmanlaajuisesti noin 100 000 kappaletta.

www.iguzzini.fi

Woody- valonheitin mallistoon kuuluu nyt yli 100 eri versiotaWoody-mallisto laajenee jälleen. MaxiWoody Compact -valonheittimien halkaisija on 260mm ja valonlähteinä voidaan käyttää mm. 35-70W moni-metallilamppuja sekä ledejä. Val-mistamme Woody-valonheittimiä nyt jo kuudella eri runkokoolla ja kah-deksalla eri optiikalla, joita voidaan vielä linssien avulla muokata. Pienin Woody on varustettu 3x1W ledillä ja suurimmassa voidaan käyttää 1kW monimetallilamppua. Myös orsijär-jestelmä on uusittu. Löydät varmasti käyttötarkoitukseesi sopivan valon-heittimen yli sadan Woodyn joukosta!

www.iguzzini.fi

NSS ry:n nuoret suunnittelijat järjestäytyvätSähkösuunnittelijat NSS ry:n piiriin on viime vuosien aikana liit-tynyt runsaasti nuoria sähkösuunnittelijoita ja heidän toivomuk-siaan on myös pyritty johdonmukaisesti kuulemaan yhdistyksen toimintaa kehitettäessä. Viime vuonna perustetun nuorten suunnittelijoiden toimintaryhmän johdolla on ideoitu erilaisia tapahtumia, joissa nuoret suunnittelijat saisivat äänensä kuulu-viin ja tapaisivat toisiaan vapaamuotoisissa mutta ammatillisesti kehittävissä merkeissä.

Helmikuussa NSS ry:n nuoret sähkösuunnittelijat järjestivät yhteistyössä Fagerhult Oy:n kanssa karting-illan Kart’in Clubilla Helsingissä ja maaliskuussa nuorille suunnittelijoille on tarjolla hiihtoseminaari Himoksella.

Kysy lisätietoja nuorten suunnittelijoiden toiminnasta NSS:n toimis-tosta [email protected] tai [email protected].

Front Light-HIT, paljon valoa talou-dellisestiFront Light -kohdevalaisimet ovat ra-kenteeltaan yksinkertaisia ja hinnal-taan edullisia peruskohdevalaisimia. Runko on valmistettu alumiinivalusta ja lamppuina käytetään HIT 20-70W -monimetallilamppuja. Voimme toimittaa valaisimet joko lampulla tai ilman. Front Light -kohdevalaisimet soveltuvat käytettäviksi Nordicin kolmivaihekosketinkiskoissa ja niillä on viiden vuoden takuu.

iRound-IP65 alasva-lot, alumiinivalua ja rosteriaiRound-valaisimet on tarkoitettu ulkotiloihin, katetuille sisääntuloalu-eille, asemille ja laiturialueille sekä sisätiloihin, joissa tarvitaan korkeaa kotelointiluokkaa (IP65) ja hyvää ilkivallankestävyyttä (IK 07). Valon-lähteinä käytetään monimetallilamp-puja (max HIT150W), ledejä (6x2W) sekä pienoisloistelamppuja. iRound-valaisimien runkorakenne on erittäin matala (HIT70W-versioissa 163mm ja HIT150W-versioissa 240mm). Seinänpesijät ja suunnattavat versiot ovat myös tuotannossa.


43

uutisetPlaani

Kiinteistö- ja rakennusala avainasemassa ilmastotal-koissaKiinteistö- ja rakennusala on kaikkialla maailmassa avainasemassa, jotta ilmastomuutoksen torjunnan vuoden 2050 tavoitteet saavutetaan. Tätä korostivat sekä asuntoministeri Jan Vapaavuori että RYM Oy:n toimitusjohtaja Ari Ahonen puhuessaan Kiinteis-tö- ja rakennusfoorumin KIRA-talkoissa. Molemmat huomauttivat, ettei ala saa hukata nykyisen raken-tamisen murroksen mahdollistamaa kilpailuetua suomalaiselle kiinteistö- ja rakennusklusterille.

KIRA-talkoiden suojelija Jan Vapaavuori painotti kiinteistö- ja rakennusalan merkittävyyttä Suomen kansantaloudelle: 0,5 miljoonaa työllistettyä, 25 prosenttia BKT:stä, ¾ kansallisvarallisuudesta, 60 prosenttia vuosittaisista investoinneista.

Toisaalta alan osuus sekä energiankulutuksesta että hiilidioksidipäästöistä on karkeasti arvioiden 40 prosenttia. Kansainvälisesti onkin todettu, että rakennussektorilla päästösäästöt on mahdollista tehdä kaikkein tehokkaimmin. Mahdollisuutena teh-dä tiikerinloikka kuvasi toimitusjohtaja Ari Ahonen rakennetun ympäristön tämänhetkistä tutkimus- ja innovaatioympäristöä. Kiinteistö- ja rakennus-klusterin monialaisuus on sekä mahdollisuus että haaste tutkimukselle. Hänen mukaansa klusteriaja-tusta täytyy hyödyntää myös tutkimuksessa, joka monesti on ollut liian sirpaleista. Hänestä kiinteistö- ja rakennusala on huikean mahdollisuuden edes-sä, kunhan pelkän tekniikan soveltamisen sijasta tutkitaan ihmisten käyttäytymisen muutosta ja sen vaikutuksia alan palveluiden kehittämiseen.

Mistä tulevaisuuden tekijätVaikka osa rakentajista on tälläkin hetkellä työt-tömänä, niin tietyissä tehtävissä terävimmistä osaajista alkaa jälleen olla pulaa, kertoi Lemmin-käisen toimitusjohtaja Timo Kohtamäki, Raken-nusteollisuus RT:n puheenjohtaja. Pula uhkaa vain kiihtyä, sillä kymmenen seuraavan vuoden aikana puolet nykyisestä työvoimasta jää eläkkeelle. Vuo-sitasolla tarvittaisiinkin 5000 uutta henkilöä alalle. Koulutuksen ongelmana ei ole puute alalle halua-vista vaan aloituspaikkojen niukkuus erityisesti infrapuolella. Myös suuriin keskeytysprosentteihin eräissä koulutusohjelmissa tulisi löytää lääkkeet.

Henkilöstön hyvinvointiin tulee Kohtamäen mukaan kiinnittää entistä enemmän huomiota jotta työurat pitenisivät. Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan rakennusalalla keskimäärin 53 vuotiaana ja näitä siirtyjiä on enemmän kuin muilla aloilla. Toinen suo-malaisen rakennusalan vitsaus on kaksinkertainen työtapaturmatiheys muihin aloihin verrattuna. Sekä ennenaikainen eläköityminen että turhat tapaturmat hukkaavat sekä rahallisia että inhimillisiä resursseja. Timo Kohtamäki painottikin, ettei yritysten kehitys eikä innovointi onnistu ilman osaajia.

www.kirafoorumi.fi

Energiatehokas Ympäristö -seminaariOnninen järjesti yhteistyössä Sähkösuunnittelijat NSS ry:n kanssa 27.1-29.1.2011 Energiatehokas Ympäristö 2011 -seminaarin Silja Symphonylla. Onninen kokosi jälleen kerran suunnittelijoita kuunte-lemaan sähköalan toimijoiden esityksiä uusimmista innovaatioista ja sähköisistä ratkaisuista. Tällä kertaa oli mukana myös LVI-alan suun-nittelijoita ja toimittajia oman alansa luennoilla. Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui toista sataa talotekniikka-alan ammattilaista. Seminaarin aluksi kuultiin Mika Vuolteen esitys ”Rakennusten energia-tehokkuutta koskevat määräykset vuonna 2012” sekä Tapio Kallasjoen luento ” LED-valaistus – nykytila ja tulevaisuus?”. Niissä saatiin oiva katsaus siitä, mikä rakentamisalalla puhuttaa ja minne tulevaisuudessa ollaan menossa. Seuraavana päivänä kuultiin yhdeksän sähköalan ja yhdeksän LVIK-alan tavarantoimittajien esitystä uusista tuotteista ja järjestemistä. Luentojen jälkeen tutustuttiin toimittajien uutuustuotenäyttelyyn, jonka jälkeen jatkettiin keskusteluja ajankohtaisista ja mielenkiintoisista aiheista.

Hedtec Valaistus uudisti näyttelynsä Hedtec Valaistuksen uuden valaistusnäyttelyn avajaisia vietettiin 20.1.2011. Avajaispäivän ja illan aikana uudistettuun näyttelyyn tu-tustui runsas kutsuttujen vieraiden joukko. Valaistuksellisten asioiden lisäksi tarjolla oli myös maittavaa ruokaa ja viihteellisestä puolesta vastasi Sani Hillo Virtual band.

Valaistusmaailmaan vauhdilla viime vuosina rynnistänyt led-valonlähde oli keskeisenä teemana Hedtec Valaistuksen uudistaessaan näyttelyään. Niin Began, Glashütte Limburgin kuin Zumtobelinkin valaisinvalikoima on voimakkaasti laajentunut led-valonlähteitä hyödyntävällä tekniikalla. Sik-si myös uudistetussa näyttelyssä tämä suuntaus on voimakkaasti esillä.

Zumtobel-näyttelyosio on muutettu uutuusvalaisimien myötä erilaisia käyttöalueita esitteleväksi näyttelykokonaisuudeksi. Kävijöiden on nyt helpompaa luoda kokonaiskuva eri kohdealueiden kuten koulujen, eri-tasoisten myymälöiden, gallerioiden ja yleisalueiden valaistuksellisista ratkaisuista samoin kuin niiden ohjaukseen soveltuvista vaihtoehdoista.

Erilaiset ja eritasoiset valaistuksen ohjausjärjestelmät voidaankin nyt esitellä toimivina kokonaisuuksina ja näin tarjota kävijöille mahdollisuus itse kokeilla ohjausten toimivuutta ja käytön helppoutta.

Näyttelyiden avulla on nyt mahdollista saada helposti kokonaiskuva va-laistuksen tämänhetkisistä ja osin jo tulevaisuudenkin tavoista toteut-taa energiataloudellisia ja pitkäkestoisia valaistustoteutuksia.Valaistus on osa jokapäiväistä elämäämme ja sen merkitys mielialaan ja hyvinvointiin on merkittävä. Siksi uudistetun näyttelyn myötä halu-taan tuoda esille kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita nykyajan tekniikka tarjoaa laadukkaan valaistuksen aikaansaamiseksi aina suunnittelun alusta tyytyväisiin käyttäjiin asti.

www.hedtec.fi


44

Kymdata toimittaa Metsolle säh-kö- ja automaatiosuunnittelujär-jestelmän kokonaisratkaisunaMetso Oyj on valinnut Kymdata Oy:n sähkö- ja automaa-tiosuunnittelujärjestelmän toimittajaksi. Tehdyn sopi-muksen myötä Kymdatan CADS Planner -ohjelmistoista tulee Metson sähkö- ja automaatiopuolen pääsuunnitte-lujärjestelmä 2-3 vuoden kuluessa. CADS Planneriä tulee käyttämään arviolta 150 - 200 käyttäjää.

Toimitettavaan ohjelmistokokonaisuuteen kuuluu Kymdatan sähkö- ja automaatio-suunnitteluohjelmisto CADS Planner Electric sekä dokumenttienhallintaohjelmisto CADS Planner DM. Suunnittelujärjestelmä otetaan ensimmäisenä käyttöön Metson Paperi- ja kuituteknologia -liiketoiminnossa.

Valtteina vahva toimialaosaaminen ja jatkuva kehitystyö CADS Planner kävi läpi tiukan valintaprosessin ennen päätöksentekoa. Metson tavoitteena on yhtenäistää suunnittelujärjestelmät ja Kymdata tarjosi parhaat työka-lut Metson automaatiosuunnittelun tarpeisiin.

”Tavoitteemme oli löytää toimintaamme parhaiten tukeva suunnittelujärjestelmä ja saada kehitys- ja tukipalve-

Rejlers Oy on ostanut enem-mistön Insinööritoimisto Lausamo Oy:stäRejlers Oy on 30.11.2010 tehdyllä kaupalla ostanut Van-taalaisen Insinööritoimisto Lausamo Oy:n osake-enem-mistön (n. 55,0 %). Kauppaan sisältyy loppujen osakkei-den osto-optio. Vuonna 1984 perustettu Insinööritoimisto Lausamo Oy tarjoaa talotekniikan sähkö-, automaatio- ja telesuunnittelua uudisrakennuskohteisiin sekä kiinteistö-jen korjausrakentamiseen pääkaupunkiseudun talousalu-eella sekä myös laajemmalti Suomessa. Insinööritoimisto Lausamo Oy:llä on myös merkittävää toimintaa Venäjällä Moskovassa sijaitsevan tytäryhtiö LLC Lausamo Project:n kautta. Lausamo-konsernin palveluksessa on 45 henkilöä ja liikevaihto noin 3,5 milj. euroa. Yhtiön koko henkilöstö jatkaa nykyisissä tehtävissään vanhoina työntekijöinä. Insinööritoimisto Lausamo Oy jatkaa toimintaansa nykyi-sellä toiminimellä.

Yrityskauppa vahvistaa Rejlers Oy:n palvelukykyä yhtiön rakentaminen ja kiinteistöt-toimialalla ja lujittaa yhtiön asemaa pääkaupunkiseudulla. Entuudestaan Rejlers Oy toimii Vantaalla energia- ja infra-toimialoilla. Kauppa avaa myös mahdollisuuden tarjota Rejlers-ryhmän palve-luja Venäjän markkinoille. Insinööritoimisto Lausamo Oy:lle kauppa tarjoaa mahdollisuuden laajentaa toimintaansa Rejlersin toimistoverkon ja asiakkuuksien kautta.

Rejlers Oy tarjoaa Suomessa suunnittelua, konsultointia ja kokonaisprojektipalvelua teollisuuden, energian, raken-tamisen ja kiinteistöjen sekä infran toimialoilla. Rej-lers-konsernin Suomen yhtiöiden liikevaihto on lähes 20 milj. euroa ja henkilöstömäärä yli 300 henkilöä. Suomen Rejlers on osa pohjoismaista Rejlerkoncernen-yhtiötä. Rejlerkoncernen työllistää yli 1 000 henkilöä ja liikevaihto on noin 85 milj. euroa. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Tukholman Pohjoismaisella listalla.

www.lausamo.com

Uudet OKB-lattiajohtokanavat asennuskalusteiden muunnel-tavaan piiloasennukseenOBO on tuonut markkinoille uuden lattiajohtokanavan OKB. Kanava upotetaan lattiaan, useimmiten ulkoseinän viereen. Siinä on lattiamateriaalilla päällystetty koko-naan avattava harjareunainen kansi. Johtotie, kaapelit ja kalusteet ovat kannen alla. Pistorasiat ja pistotulpat ovat näkymättömissä, mutta kokonaan avattavan kannen an-siosta sekä liitäntäkaapelit pistotulppineen että muu kaa-pelointi ovat helposti muunneltavissa. Kanavakalusteina käytetään Modul45-kalusteita, joten niiden kaapelointiin voidaan käyttää sekä perinteisiä asennuskaapeleita tai liitäntävalmiita Wieland-johtosarjoja. Kanavan leveys on 250mm ja sen korkeus on säädettävissä 93-125mm.

www.obo.fi

lut sen toimittajalta. Kymdata ja heidän tarjoamansa suunnittelujärjestelmä täyttää vaatimuksemme. Lisäksi valintaa tuki kokemuksemme Kymdatan kyvystä tukea ja kehittää CADS-suunnittelujärjestelmää”, kertoo Metso Oyj:n osastopäällikkö Eero Suomi.

Suunnittelupäällikkö Jukka Alatalon mukaan CADS Planner -ohjelmistojen yhteensopivuus mahdollistaa myös aiemmin tehtyjen suunnitteluprojektien muuntamisen CADS-projekteiksi ja niiden hyödyntämisen myös jatkossa.

”Tavoitteemme on yhtenäisyys, joustavuus ja kustannus-tehokkuus myös suunnittelujärjestelmän osalta. Lisäksi merkittäviä asioita ovat CADSin käyttötuen toimivuus sekä liitettävyys muihin Metson järjestelmiin”, Alatalo painottaa uuden järjestelmän hyötyjä.

”Metson kanssa solmittu sopimus on Kymdatalle erittäin merkittävä. Se osoittaa, että vahva toimialaosaamisem-me, pitkäaikainen kehitystyö ja panostuksemme asiakas- ja tukipalveluihin vastaavat markkinoiden tarpeeseen. Tämä on luonteva jatko pitkäaikaiselle yhteistyöllemme Metson kanssa ja vahvistaa asemaamme johtavana automaatiosuunnittelujärjestelmien toimittajana”, toteaa Kymdatan myyntijohtaja Jari Pynnönen.

www.cads.fi


45

uutisetPlaani

Philips MASTER CityWhite CDO-H –lamppu elohope-lamppujen tilalleEU-lainsäädäntö kieltää eloho-peahöyrylamppujen markkinoille saattamisen vuonna 2015. Paras vaihtoehto vanhentuneelle va-laistustekniikalle on valaisinten vaihto uusiin energiatehokkaisiin valaisimiin. Philipsin mallis-tosta löytyy useita tehokkaita ratkaisuja vanhojen valaisinten tilalle. Mikäli resurssit eivät salli valaisininvestointia, kustannus-tehokas ratkaisu on olemassa oleviin valaisimiin asennettava Philipsin uusi MASTER CityWhi-teCDO-H Protected –lamppu. Se on saatavana 70W ja 110W te-hoissa. Valkoinen valo, suurempi valovirta ja parempi värintois-toindeksi luovat turvallisuutta teille, kaduille ja puistoalueille. Lamppu soveltuu myös avoimiin valaisimiin. Energiansäästöä kertyy jopa 10 %.

Koffer2 LED – taloudellinen asuinalueiden valaisijaAsuinalueiden katujen valaiseminen asettaa kunnille kolme haastetta: ihmisten turvallisuuden varmistamisen, energian säästämisen ja kokonaiskustannusten pienen-tämisen. Onnistuminen vaatii toiminnallisia valaisimia, jotka ovat energiatehokkaita eivätkä vaadi ylläpitoa.

Tyylikäs, minimalistinen Koffer2 LED -valaisin vastaa haasteisiin. Se vaatii vain vähän huoltoa, ja sen lämmin valkoinen valo ja energiatehokkuus täyttävät kaikki tämän päivän tienkäyttäjien tarpeet. Ledimoduuli on helppo päi-vittää, joten säästöt jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Koffer2 LED -valaisimen valonlähteenä toimii Fortimo LED -ledimoduuli. Moduulivaihtoehtoja on neljä: 1100 lm, 1800 lm, 3000 lm ja 4500 lm. Valon väriksi on valittavissa lämmin valkoinen 3000 K tai neutraali val-koinen 4000 K. Valaisimessa on vakiona CLO-toiminto (Constant Light Output eli vakiovalo), jonka avulla saavutetaan energiansäästöä ja otetaan huomioon ledien eliniän aikainen valovirran alenema. CLO takaa saman valaistustuloksen lediyksikön koko käyttöiälle.

Valaisimen tievalo-optiikka on suojattu tasolasilla tai lasikuvulla. Polttoikä on 50 000 h (83 % valovirran pysyvyys Ta:ssa = 35 ºC).

SpeedStar LedGine – turvalli-suutta tielleKunnat ovat jatkuvan paineen alla energiansäästötavoit-teiden vuoksi – niiden on vähennettävä energiankulutus-ta ja pienennettävä hiilijalanjälkeä valaistusnormeja ja -standardeja noudattaen. SpeedStar LedGine -valaisin tarjoaa ratkaisun, jonka avulla valaistuksen ympäristövai-kutusta on mahdollista pienentää.

Energiatehokas SpeedStar-valaisin tarvitsee minimaalisen vähän huoltoa. Se sisältää helposti päivitettävän Led-Gine-moduulin, joka voidaan kytkeä valaistuksen ohja-usjärjestelmiin lisäenergiansäästöjen saavuttamiseksi. SpeedStar on ihanteellinen ratkaisu toiminnalliseen tie- ja katuvalaistukseen.

Valaisinta on saatavana kahdessa koossa: mallit BGP322 ja BGP323. Optiikkavaihtoehtoja ovat keskileveä (DM), le-veä (DW), erityisleveä (DX) ja Comfort (DC). Valon väriksi on mahdollista valita lämmin valkoinen 3000 K, neutraali valkoinen 4000 K tai viileä valkoinen 5600 K. Polttoikä on 60 000 h (86 % valovirran pysyvyys Ta:ssa = 25 ºC).

Maxos LED – tyylikkäät, säädet-tävät ledipaneelit myymäläva-laistukseenPhilipsin Maxos LED on markkinoiden ensimmäinen ledi-kiskojärjestelmä valintamyymälöiden valaistustarpeisiin. Energiatehokas Maxos LED erottuu perinteisistä valai-simista modernilla muotoilullaan. Maxos LEDissä on kaksi suunnattavaa ledipaneelia, mikä antaa runsaasti mahdol-lisuuksia valaistussuunnitteluun.

Energiaa säästävä Maxos LED sisältää tehokasta leditek-niikkaa ja innovatiivisen optisen järjestelmän. Suunnitte-lussa on huomioitu kaikki valotasoa ja häikäisyä koskevat valaistusnormit. Valaisinta on saatavana uusiin asennuk-siin tai jälkiasennettavaksi olemassa oleviin Maxos-loiste-lamppuasennuksiin.

Ledivalaisimen valo ei tuota lämpöä tai UV-säteilyä, joten se ei haalista materiaaleja kuten perinteiset loisteput-ki- ja hehkulamput. Ledivalaisimet ovat myös erittäin pitkäikäisiä: niiden huoltoväli on myymäläkäytössä noin kymmenen vuotta.

Maxos LEDin teho on 29 W paneeliparia kohti. Väriläm-pötila on 4000 K ja värintoistoindeksi Ra > 80. Valaisinta on saatavana valkoisena (WH), hopeanvärisenä (SI) ja mustana (BL).

www.lighting.philips.fi


46

Artemiden Tolomeo XXL uutuusArtemiden suosittu Tolomeo-sarja on saanut uuden jäse-nen Tolomeo XXL -valaisimesta. Tolomeo XXL on IP-luoki-teltu ulkovalaisin, jolla voi sisustaa näyttävästi. Valaisin ei kaadu kovemmassakaan tuulessa, sillä jalustan paino on 150 kg ja se on valmistettu betonista.

Tolomeo XXL on 4:1 suora kopio suuren suosion saavut-taneesta Tolomeon pöytävalaisimesta. Uutta XXL:ää on saatavana kahdella eri valonlähteellä (2 x 57W Fluo FSM GX24 q-5 tai 100W ME E 27), jotka sisältyvät toimituk-seen. IP-luokka on 65 ja valaisimen runko on alumiinia.

XAL Living-sisustusvalaisinmallistoItävaltalainen, erityisesti laadukkaista upotettavista valaisimista ja valaisujärjestelmistään tunnettu XAL on lanseerannut sisustusvalaisinmalliston. Tyylikkäissä sisus-tusvalaisimissa on hyödynnetty LED-teknologiaa, joka on yhdistetty huippudesigniin.

XAL Living kiteytyy parhaiten viiteen arvoon. Kokonais-valtaisuus – valaisimet eivät ole vain valonlähteitä, vaan toimivat myös piristävinä erikoisuuksina. Ekologisuus – Euroopassa valmistettu XAL:n LED-valonlähde on ekologinen vaihtoehto, joka pienentää hiilijalanjälkeä. Spontaanius – XAL Living –valaisimet helpottavat naut-timaan spontaanisti elämästä ilman huolta valaisusta. Ainutlaatuisuus – valaisimet täydentävät halua ilmentää persoonallisuutta yksilöllisellä ja omaperäisellä tavalla. Puhtaus – LED on osa modernia elämäntyyliä ja nyt on tullut tämän ekologisen, teknologisesti optimaalisen, entistä miellyttävämmän valonlähteen aika.

XAL Living –mallistossa on valaisimia erilaisiin valaistus-tarpeisiin erityisesti yksityiskäyttöön. Tyylikkään yksilöllisiä valaisimia on niin tunnelmavalaistukseen kuin kohde- tai yleisvalaistustarkoituksiin. Valaisin on osa sisustusta ja esimerkiksi yksinkertaisen ainutlaatuiset seinävalaisimet luovat pehmeän valon viimeistellen samalla kodin tunnel-man myös sisustuksellisesti. XAL Living –mallistoon kuuluu sisävalaisinten lisäksi myös IP-luokiteltuja ulkovalaisimia.

www.teclux.fi

Sähköturvallisuuslain lisäykset parantavat turvallisuutta ja ku-luttajansuojaaSähköturvallisuuslakiin on vahvistettu yksittäisiä lisäkohtia muutoksessa (1072/2010). Uudet vaatimukset kohdentu-vat ongelmallisiksi havaittuihin kohtiin ja tilanteisiin. Uusia määräyksiä tulee mm. sähkötöiden johtajan vaatimuksiin ja uusintatarkastusmenettelyihin. Lisäksi valvontaviran-omaisen sanktiomahdollisuudet laajenevat. Suurin osa uusista vaatimuksista tuli voimaan vuoden vaihteessa.

Sähköturvallisuuslain 9§:ssä on ollut jo ennestään vaati-mus siitä, että sähkötöiden johtajan on oltava sähkötöitä tekevän toiminnanharjoittajan palveluksessa tai itse toiminnanharjoittaja. Uusien vaatimusten mukaan sama henkilö saa olla nimettynä enintään kolmen toiminnan-harjoittajan sähkö- tai hissitöiden johtajaksi samanai-kaisesti. Tukesin valvontahavaintojen perusteella niillä toiminnanharjoittajilla, joiden sähkötöiden johtaja toimii usean yrityksen vastuuhenkilönä, on ollut muita enem-män puutteita toiminnassaan. Uusi rajoitus ei tule voi-maan välittömästi, vaan asiat tulee saattaa uudistuneen lainkohdan mukaisiksi 1.1.2012 mennessä. Siirtymäkausi on melko lyhyt, joten niiden henkilöiden ja yritysten, joiden nykyistä tilannetta uusi rajoitus koskee, on syytä ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisimman pian.

Mikäli sähköasennuskohteen varmennus- tai määräaikais-tarkastuksessa havaitaan vakavia puutteita, on valtuu-tetun tarkastajan ja tarkastuslaitoksen uutena velvolli-suutena määrätä uusintatarkastus. Lisäksi tarkastajat ilmoittavat vuosittain sähköturvallisuusviranomaiselle uu-sintatarkastukseen joutuneiden urakoitsijoiden ja laitteis-tojen tiedot. Uusintatarkastusmenettelyllä on tarkoitus varmistaa, että puutteet tulevat korjatuiksi. Tarkastajien vuosikertomusten mukaan viime vuonna varmennus-tarkastuksissa vakavia puutteita havaittiin noin viidessä prosentissa tarkastuskohteista. Määräaikaistarkastuksissa puutteellisia kohteita oli noin 16 %.

Tukesille on annettu mahdollisuus määrätä sähköurakoit-sijan kaikki vähäistä suuremmat sähköasennukset kuten omakotitalot varmennustarkastusten piiriin määräajak-si, jos kyseisen urakoitsijan tekemissä asennuksissa on havaittu vakavia puutteita. Tämä sanktiomahdollisuus parantaa kuluttajansuojaa. Monet sähköurakoitsijat teke-vät hyvin harvoin niin isojen kohteiden sähkötöitä, joille normaalisti tulisi tehdä varmennustarkastus.

Tukesille on myös annettu mahdollisuus määrätä sähkö-töiden johtaja suorittamaan uudelleen sähköturvallisuus-tutkinto, jos asennuksissa havaitaan vakavia puutteita. Tällainen käytännössä vaikeaksi koettava sanktio voi tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun puutteet johtuvat nimenomaan osaamattomuudesta. Näin voisi olla, jos esimerkiksi töiden johtajaksi ryhtyneen pätevyystodistus on hyvin vanha, eikä kosketuspintaa sähköasennusten vaatimuksiin ole ollut pitkään aikaan todistuksen myön-tämisen jälkeen. Vakavat puutteet asennuksissa eivät kuitenkaan monestikaan johdu osaamattomuudesta vaan muista syistä, kuten kiireestä, asenteista, huolimatto-muudesta, vääristä kustannussäästöistä, jne.

Lisäksi lakimuutoksissa on täsmennetty kustannusten peri-mistä niissä tapauksissa, joissa Tukes teetättää sähkölaitteis-tolle tarkastuksen tai muun tutkimuksen. Jos laitteisto osoit-tautuu huomattavaa vaaraa tai häiriötä aiheuttavaksi ja sen selkeästi todetaan aiheutuneen sähköurakoitsijan toimenpi-teistä, Tukes voi velvoittaa haltijan sijaan myös urakoitsijan korvaamaan tarkastuksesta aiheutuneet kustannukset.

Sähköturvallisuuslain muutos (1072/2010) löytyy mm. Tukesin nettisivujen www.tukes.fi kautta Editan säädös-tietopalvelusta.

uutisetPlaani

Rittalilta modulaarinen ja stan-dardoitu jäähdytysjärjestelmäMaailman johtava sähkökytkentäkaappien valmistaja ja konesalien rakentaja Rittal tuo markkinoille kaikkien aiko-jen ensimmäisen täysin modulaarisen ja standardoidun nestejäähdytysjärjestelmän. Tähän mennessä nestejääh-dyttimet on aina räätälöity kullekin asiakkaalle erikseen. Siksi niiden toimitusaika on ollut pitkä ja huolto työlästä.

Rittalin uutustuotteella TopTherm Chillerillä on kaksi eri käyttötapaa. Se sopii joko itsenäisesti asennettavaksi ratkaisuksi jäähdytettävän prosessin tai koneen viereen tai liitettynä ilma-vesilämmönvaihtimiin jäähdyttämään ääriolosuhteissa olevia kaappeja.

”Rittalin TopTherm Chiller on markkinoiden ensimmäi-nen ratkaisu, joka on täysin modulaarinen ja siksi nopea tilata, asentaa ja huoltaa. Kokonaisuus on asennettu alalla yleisesti käytettyyn TS 8 -kaappirakenteeseen. Vaikka jäähdytyksen teholuokat ulottuvat aina 8:sta jopa 40 kW:iin saakka, ei ratkaisu sisällä kuin muutaman modulaarisen osan”, tuotepäällikkö Lena Ahonvala Rittalilta kertoo.

TopTherm Chillerin sisältämät vesi- ja jäähdytysmoduulit sekä kontrolliyksikkö ovat kaikki integroitu T8-kaappiin. Vesimoduuli käsittää säiliön ja pumpun. Jäähdytysmo-duuli on rakennettu kompressorista, lauhduttimesta ja höyrystimestä. Sekä vesi- että jäähdytysmoduulit valmis-tetaan toisistaan erillään täysin itsenäisiksi moduuleiksi.

”TopTherm Chiller aloittaa uuden aikakauden jäähdytysjär-jestelmissä. Niissä on selvästi vähemmän osia moduuliratkai-sun vuoksi kuin muissa markkinoilla olevissa jäähdytysjär-jestelmissä. Varaosien saatavuus on nopeaa, sillä TopTherm Chillerissä osat on standardoitu. Rittalin järjestelmä on myös edullinen ja sen toimitus on nopea”, Ahonvala sanoo.

Aiemmin viallisen komponentin etsiminen paikan päällä tehtaalla on ollut työlästä ja aikaa vievää. Nyt riittää, että vian sisältämä moduuli korvataan uudella paikan päällä.

TopTherm Chilleritä ovat kahta eri leveyttä, 800 ja 1200 mm. Kaapien korkeus on 2000 mm ja syvyys 800 mm. Jäähdytysmoduuleiden tehovaihtoehdot kapeammassa kaapissa ovat 8,12 ja 16 kW. Leveämmän kaapin jäähdy-tystehovaihtoehdot ovat 20 ja 25 kW.

Rivittämällä kaksi kaappeja yhteen saadaan 32 (2x16 kW) tai 40 kW:n (2x20 kW) jäähdytystehot. Valittavissa on siis 7 erilaista jäähdytystehoa vain kahdella kaappikoolla.

www.rittal.fi

Schneider Electricille energia-yksikkö SuomeenSchneider Electric Finland Oy on perustanut energialii-ketoimintayksikön Suomeen. Järjestely on osa yhtiön globaalia strategiaa. Schneider Electricin energiayksikkö työllistää maailmanlaajuisesti 17 000 ihmistä. Schneider Electric osti AREVAn Transmission & Distribution -yksikön sähkönjakeluliiketoiminnan kesäkuussa 2010 nousten näin maailman johtavaksi keskijännitetoimijaksi ja älyk-käiden sähköverkkojen eturivin kehittäjäksi.

Hallinnollisesti Suomen uusi energiayksikkö on osa Schneider Electric Finland Oy:tä. Sen myyntijohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Kari Lehto. Aiemmin Lehto on johtanut yhtiön keskijänniteratkaisujen myyntiä sekä projektiyksikköä. Energiayksikkö työllistää alkuvaiheessa viisi ihmistä hyödyntäen aktiivisesti Schneider Electricin muiden yksiköiden asiantuntemusta ja resursseja.

Schneider Electricin energiayksikkö palvelee sähkö- ja verk-koyhtiöitä, energiantuotantoa, öljy- ja kaasualan toimijoita sekä teollisuutta. Energiayksikön tuote- ja systeemiarkki-tehtuuritarjontaan kuuluvat älykkään sähkönjakelun kom-ponentit ja -ratkaisut, muuntoasemien automaatio, keski-jännitetuotteet ja -ratkaisut sekä tehoja jakelumuuntajat.

”Uusiutuvien energianlähteiden merkitys kasvaa. Tehok-kain väylä kohti kestävämpää energiankäyttöä on kui-tenkin energiatehokkuus eli energian säästäminen”, Kari Lehto toteaa. ”Uusi energiayksikkömme vastaa mark-kinoiden haasteeseen. Samalla olemme hyvällä asialla auttaessamme suomalaista yhteiskuntaa kohti energiate-hokkaampaa tulevaisuutta.”

”Energiayksikkö laajentaa Schneider Electricin kattavaa palveluvalikoimaa myös Suomessa entisestään”, sanoo yhtiön Suomen maajohtaja Kari Laine. ”Toimimme luo-tettavana linkkinä energian tuotannon ja sen käyttäjien välissä. Teemme energiasta asiakkaillemme turvallista, luotettavaa ja tehokasta. Sekä ympäristöystävällistä.”

Älyä verkkoonSähköverkot ovat muutoksen edessä. Osa uusiutuvan energiantuotannon lisäystä on hajautettu energiantuotanto, jossa pienet yksiköt eri puolella sähköverkkoa syöttävät verkkoon virtaa dynaamisesti. Esimerkiksi tuuli- ja aurinko-voima ovat suuresti riippuvaisia vallitsevista olosuhteista.

Toinen suuri muutos ovat sähköautot. Schneider Electricin arvion mukaan 10–15 vuoden kuluttua jopa 50 prosenttia myydyistä uusista autoista voi toimia sähkölatauksel-la. Sähköverkoille tämä tarkoittaa, että kuormituksen maantieteellinen jakautuminen muuttuu staattisesta dynaamiseksi. Aamulla autot ovat kotipihassa, päivällä pysäköitynä työpaikalle ja matkalla kotiin vielä marketin parkkipaikalla – ja autojen akkuja ladataan kaikissa näis-tä. Ratkaisu on älykäs sähköverkko (smart grid), joiden kehityksessä Schneider Electric on suuressa roolissa maailmanlaajuisesti.

Älykkäät sähköverkot ovat väylä vastuullisempaan ja optimoituun energiankäyttöön – mikä mahdollistaa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen. Schneider Electric on asettanut tavoitteekseen olla yksi maailman johtavista älyverkkotoimittajista. Päämääränä on kyetä toimittamaan laitteistoja verkkojen kaikkiin osiin sekä toimia yhteensopi-vuuden ja optimoinnin takaajana. Ratkaisuillaan yhtiö ky-kenee yhdistämään kaikenlaiset energialähteet verkkoon tehokkaasti, varmistaen maksimaalisen suorituskyvyn.

www.schneider-electric.fi

Valmis ratkaisu uudis- ja saneerauskohteisiin.

Drakalta valmiiksi mietitty paketti tietoliikennekaapeloinnin ulottamiseksi huoneistoon: talojakamon päätepaneeli, optinen nousukaapeli tai DrakaHybrid-kuitu/Cat6-yhdistelmäkaapeli sekä valmispääte kotijakamoon. Ei enää kuituhitsauksia eikä RJ45-liitoksia huoneistossa. BendBrightXS-valokaapeli on notkea ja nopea asentaa ahtaisiinkin tiloihin. DrakaHybrid sisältää neljä BendBrightXS-yksimuotokuitua sekä 4-parisen Cat6 U/UTP-kaapelin.Esikalustettu päätepaneeli ja valmispääte nopeuttavat asennusta ja varmistavat sen laadun.

NOUSUKAAPELOINTI

KOTIJAKAMO

TALOJAKAMO

KOTIKAAPELOINTI

KOTIJAKAMON hybrIdIvALMISPääTE

drAKAhybrId- NOUSUKAAPELI

TALOJAKAMON PääTEPANEELI

drAKAhybrId- NOUSUKAAPELI + TELLU13

Hybrid_Plaani_takasivu.indd 1 8.2.2011 11.32

plaani - nss sähkösuunnittelijat ry - etusivunssoy.fi/uploads/plaani-flash/plaani_1_11.pdf · kho...

Documents