pohjois-savon turvetuotannon tarkkailuohjelma …€¦ · mikä on 9 cm ajankohdan pitkäaikaista...

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

1

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G 4336

VAPO OY

KUOPION ENERGIA

YLÄ-SAVON TURVE OY

TURVERUUKKI OY

JYRKÄN ENERGIATURVE OY

HANNU JA JORMA PIIPPO OY

HEINÄSUON TURVE OY

KONNUN TURVE AY

IMUTURVE OY

MIKA TAPANINEN KY

ASKO KARHUNEN

JUHA REMES

T:MI TIMO NIIRANEN

ELINKEINOYHTYMÄ TIKKANEN J & R

PEAT POWER OY

JUSSI TUOVINEN

POHJOIS-SAVON TURVETUOTANNON TARKKAILUOHJELMA

VUODEN 2016 TARKKAILUTULOKSET

o KUORMITUSASEMAT

o RAUTALAMMIN REITIN TUOTANTOALUEIDEN

VIRTAVESITARKKAILU

o JÄRVITARKKAILU

Lauri Heitto

Miika Sarpakunnas

31.12.2017


2

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO .................................................................................................................................... 5 2. SÄÄ 2016 ......................................................................................................................................... 6

Säätila ............................................................................................................................................... 6 Virtaamat ja vesivarat ...................................................................................................................... 8

3. KUORMITUSASEMAT ............................................................................................................... 11

Sijainti ............................................................................................................................................ 11 Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät ................................................................... 12

Luokka 1: Laskenta omalla aineistolla, johon kuuluu ympärivuotinen näytteenotto ja

jatkuvatoiminen virtaamamittaus ............................................................................................... 12 Luokka 2: Mallilaskenta............................................................................................................. 13

Luokka 3: Laskenta pääosin omalla aineistolla, johon kuuluu näytteenotto ja jatkuvatoiminen

virtaamamittaus .......................................................................................................................... 13

Luokka 4: Laskenta muiden tuotantoalueiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla ........... 15 Luokka 5: Laskenta tuotantoalueille, joissa on vesiensuojelujärjestelmän tehon tarkkailu, mutta

ei virtaamamittausta ................................................................................................................... 16 Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2016 ..................... 17

Koko vuoden 2016 tuotantosoilta tuleva bruttokuormitus (kg) eri valuma-alueilla ...................... 19 Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu ..................................................................................... 20

4. VIRTAVESITARKKAILU RAUTALAMMIN REITIN ALUEELLA 2016 ........................... 22 AITTOSUO (KEITELE) 2016....................................................................................................... 23

Sijainti ........................................................................................................................................ 23 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 24 Kuormitus................................................................................................................................... 24 Virtavedet ................................................................................................................................... 25

Nilakan Vuonamonlahti ............................................................................................................. 28

ISONEVA 2016 ............................................................................................................................. 31 Sijainti ........................................................................................................................................ 31 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 32 Kuormitus................................................................................................................................... 32

Virtavedet ................................................................................................................................... 33 Suojärvi ...................................................................................................................................... 37 Virmasvesi ................................................................................................................................. 39

ISO-RIISTASUO 2016 .................................................................................................................. 42 Sijainti ........................................................................................................................................ 42

Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 43 Kuormitus................................................................................................................................... 43 Virtavedet ................................................................................................................................... 45 Petäjäjärvi................................................................................................................................... 51

KIERTOSUO 2016 ........................................................................................................................ 55 Sijainti ........................................................................................................................................ 55 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 56

Kuormitus................................................................................................................................... 56 Virtavedet ................................................................................................................................... 57 Savijärvi ..................................................................................................................................... 61


3

KIUKOO-VETELÄSUO 2016 ...................................................................................................... 64

Sijainti ........................................................................................................................................ 64 Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely ......................................................................................... 65 Kuormitus................................................................................................................................... 66

Virtavedet ................................................................................................................................... 67 Oravaisjärvi ................................................................................................................................ 71

KOIVUSUO 2016 .......................................................................................................................... 74 Sijainti ........................................................................................................................................ 74 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 75

Kuormitus................................................................................................................................... 75 Virtavedet ................................................................................................................................... 76 Korppinen................................................................................................................................... 80

KUIVASTENSUO 2016 ................................................................................................................ 84 Sijainti ........................................................................................................................................ 84

Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................... 85

Kuormitus................................................................................................................................... 86

Virtavedet ................................................................................................................................... 87 LAPPAMÄENSUO JA TIIRINSUO 2016 .................................................................................... 93

Sijainti ........................................................................................................................................ 93 Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely ......................................................................................... 94

Kuormitus................................................................................................................................... 94 Virtavedet ................................................................................................................................... 97

LETKUNSUO 2016 ..................................................................................................................... 102

Sijainti ...................................................................................................................................... 102 Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely ......................................................................................... 103

Kuormitus................................................................................................................................. 103 Virtavedet ................................................................................................................................. 104 Nilakan Tukiaisselkä ................................................................................................................ 106

NUUTILANSUO JA OITTILANSUO 2016 ............................................................................... 110

Sijainti ...................................................................................................................................... 110 Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely ....................................................................................... 111 Kuormitus................................................................................................................................. 111

Virtavedet ................................................................................................................................. 114 Suurijärvi 2 ............................................................................................................................... 120

Suurijärvi 35 ............................................................................................................................. 123 PILLISUO 2016 ........................................................................................................................... 127

Sijainti ...................................................................................................................................... 127

Tuotanto pinta-ala ja vesienkäsittely ........................................................................................ 128 Kuormitus................................................................................................................................. 129

Virtavedet ................................................................................................................................. 130 Pieni-Kiukoinen ....................................................................................................................... 134

SUOJÄRVENSUO 2016 ............................................................................................................. 138

Sijainti ...................................................................................................................................... 138 Kuormitus................................................................................................................................. 139 Virtavedet ................................................................................................................................. 140 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) ....................................................................................................... 142

Hirvijärvi 7 (Suolahti) .............................................................................................................. 145 Hirvijärvi 06 ............................................................................................................................. 147


4

VEHKASUO 2016 ....................................................................................................................... 151

Sijainti ...................................................................................................................................... 151 Vesienkäsittely ......................................................................................................................... 152 Kuormitus................................................................................................................................. 152

Virtavedet ................................................................................................................................. 152 5. JÄRVITARKKAILUN LAUSUNNOT IISALMEN REITIN, NILSIÄN REITIN JA

HAUKUVEDEN-KALLAVEDEN ALUEEN TARKKAILUJÄRVILTÄ ..................................... 156

LIITTEET

Liite 1: Vedenlaatutulokset

Liite 2: Kasviplanktonin biomassalaskenta järvikohteiden elokuun 2015 näytteistä

Liite 3: Päästötarkkailun näytteenoton ajoittuminen eri virtaamatilanteisiin


5

1. JOHDANTO

Vuonna 2003 Vapo Oy:n ja Kuopion Energian Pohjois-Savon turvetuotannon kuormitus-

ja vesistötarkkailut yhdistettiin yhdeksi yhtenäiseksi ohjelmaksi. Vapo Oy:n ja Kuopion

Energian lisäksi mukana oli Ylä-Savon Turve Oy. Vuonna 2004 ohjelmaan liittyi

Turveruukki Oy, vuonna 2005 Jyrkän Energiaturve Oy ja vuonna 2006 Konnun Turve Ay

sekä Hannu ja Jorma Piippo Oy. Lisäksi ohjelmaan liittyi vuoden 2007 aikana pientuottajia

Imuturve Oy, Asko Karhunen, Esko Kämäräinen, Juha Remes sekä Mika Tapaninen Ky,

vuonna 2008 Eero Heikkinen sekä Erkki Kärkkäinen ja vuonna 2010 Elinkeinoyhtymä

Tikkanen J & R. Esko Kämäräisen Pahkasuolla turvetuotanto lopetettiin vuonna 2014.

Vuonna 2015 Konnun Turve vaihtoi omistajaa. Peat Power Oy:n Leppisuo ja Jussi

Tuovisen Lähdesuo Kiuruvedeltä tulivat mukaan Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden

tarkkailuohjelmaan. Lummesuon ja Eteläsuon turvetuotanto loppui vuonna 2016.

Tarkkailuohjelmien yhdistämisen tavoitteena oli yhtenäistää sisältöjä. Yhteisohjelman

avulla on myös mahdollista keskittää tutkimusresursseja siten, että Pohjois-Savon

turvetuotannon vesistövaikutuksista saadaan entistä luotettavampi käsitys.

Tarkkailuohjelman uudistaminen käsiteltiin osapuolten ja ympäristöviranomaisen

yhteisessä palaverissa 21.3.2002 ja alustavaa tarkkailuohjelma hyväksyttiin 22.4.2002

Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa (Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys 6.5.2002)

Palavereissa päätettiin, että uusi ohjelma käynnistyy vuonna 2003.

Tarkkailuohjelma koostuu kolmesta osasta: kuormitustarkkailu, virtavesitarkkailu ja

järvitarkkailu. Ohjelma painottuu eri vuosina eri vesistöalueille (Rautalammin reitti,

Iisalmen reitti ja Nilsiän reitti sekä Haukiveden-Kallaveden alue) kolmen vuoden jaksoina.

Vuonna 2010 aloitettiin kolmas kierros Rautalammin reitiltä.

Vuosittaisen tarkkailuohjelman sisältö on päätetty mukana olevien tuottajien, Pohjois-

Savon ELY-keskuksen, kuntien ympäristöviranomaisten ja tarkkailua suorittavan konsultin

yhteisessä palaverissa kevättalvella. Vuoden 2015 ohjelman sisällöstä sovittiin 18.4.2016

pidetyssä palaverissa (muistio Ossi Tukiainen/Pohjois-Savon ELY-keskus 18.4.2016).

Vuoden 2016 vedenlaatutulokset ovat liitteessä 1. Tarkkailuohjelmaan kuuluneet

kasviplanktonin biomassanäytteiden analysointi viivästyi kirjausvirheen takia, minkä takia

ne toimitetaan jälkikäteen niiden valmistuttua alkuvuodesta 2018. Vuoden 2015 tulokset

ovat tämän raportin liitteessä 2.


6

2. SÄÄ 2016

Säätila

Loppuvuoden 2015 sekä tarkkailuvuoden 2016 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu

Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi oli pääosin

keskiarvoja sateisempi, mutta maalis-, touko-, elo-lokakuussa sekä joulukuussa sademäärä

jäi alle keskiarvon. Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä Suomen

Ympäristökeskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista.

Kuopion kuukausittainen keskilämpötila 2015-2016 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.

Kuopion kuukausittainen sademäärä 2015-2016 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon.


7

Tammikuussa lämpötila vaihteli nopeasti, paukkupakkasista aina loppukuun

nollakeleihin. Helmikuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna hieman

korkeampi. Toisella viikolla saatiin laajalti myös vesisateita. Maaliskuussa päivät olivat

lämpimiä, mutta öisin lämpötila laski kuitenkin vielä pakkasen puolelle. Lumipeite alkoi

hiljalleen sulaa loppukuuta kohti.

Huhtikuussa keskilämpötila oli Pohjois-Savossa pitkän ajan keskiarvoa hieman

korkeampi. Viimeisetkin lumet sulivat huhtikuun aikana ja sateita tuli hieman

keskimääräistä enemmän. Toukokuussa lämpötila oli myös hieman pitkän ajan keskiarvoa

korkeampi ja sateita tuli hieman keskiarvoa vähemmän.

Lumen esiintyminen lokakuusta 2015- toukokuuhun 2016.

Kesäkuun ensimmäisinä päivinä lämpötila hipoi hellelukemia. Sää kuitenkin viileni parin

hellepäivän jälkeen ja kuun ensimmäisellä puolikkaalla lämpötila vaihteli 4 ja 16 asteen

välillä. Sateita tuli alkukuussa muutamana päivänä. Lämpimiä päiviä kirjattiin kesäkuulle

15. Heinäkuu alkoi hellelukemissa. Sää kuitenkin viileni jo ensimmäisellä viikolla ja

sateita saatiin runsaasti useana päivänä. Kuun ensimmäisellä puolikkaalla lämpötila

vaihteli 11 ja 25 asteen ja toisella 11–28 asteen välillä. Lämpimiä päiviä kirjattiin

heinäkuulle 23. Elokuu alkoi ensimmäisien päivien osalta noin 20 asteen lämpötilassa,

mutta hieman epävakaisena ja sateitakin esiintyi. Sateita tuli hieman keskiarvoa

vähemmän. Sää viileni syyskuuta kohden. Syyskuun alkupäivinä päästiin vielä lähes 20

asteen päivälämpötiloihin. Alkupäivien jälkeen sää jatkui suhteellisen poutaisena ja


8

päivälämpötilat kohosivat päivittäin lähes poikkeuksetta yli 15 asteen. Yölämpötilat

pysyttelivät lähes poikkeuksetta 10 asteen tuntumassa, mutta muutamina öinä lämpötila

laski jo 5 asteen tuntumaan. Sateita tuli hieman pitkän ajan keskiarvoa vähemmän.

Lokakuussa päivälämpötila nousi vielä 10 asteen tuntumaan ja sateitakin esiintyi.

Alkupäivien jälkeen päivälämpötilat laskivat ja pysyttelivät noin 8 asteen tuntumassa.

Lokakuun ensimmäisellä viikolla yölämpötila laski ensimmäistä kertaa nollan alapuolelle

ja yöpakkasia esiintyi ympäri maata. Lokakuun toisella viikolla sää kylmeni ja

päivälämpötilat pyörivät 2-8 asteen välillä. Sademäärä oli noin puolet keskimääräisestä.

Marraskuun toisella viikolla 10.–11.11, lunta satoi keskimäärin 5-20 cm. Kolmannella

viikolla sää taas lauhtui ja lämpötila kipusi paikoitellen muutamia asteita plussan puolelle.

Viimeisellä viikolla sää vaihteli muutaman pakkasasteen ja nollakelin välillä, mutta

yölämpötilat pysyttelivät reilusti pakkasen puolella. Joulukuu alkoi noin viiden

pakkasasteen päivälämpötiloissa. Öisin pakkanen kuitenkin laski ympäri Suomen

kauttaaltaan yli kymmenen astetta pakkasen puolelle. Ensimmäisen viikon aikana saatiin

myös paikoittain sakeitakin lumisateita. Toisella viikolla sää lauhtui hieman ja viikon

päivälämpötilat pyörivät nollan molemmin puolin. Kuun loppupuolisko oli lauhaa ja

päivälämpötilat olivat muutamia asteita plussan puolella. Viimeisellä viikolla päivä- ja

yölämpötilat putosivat hieman pakkasen puolelle. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa

vuonna 2016 on esitetty alla olevassa kuvassa.

Lumen esiintyminen marras-joulukuussa 2016.

Virtaamat ja vesivarat

Joulukuu oli sateinen, joten tammikuussa useimpien suurten järvien vedenpinnat olivat

ajankohtaan nähden hieman korkeammalla. Helmikuun lumisateet kaksinkertaistivat lumen

vesiarvon. Alkuvuoden aikana pinnat monin paikoin hieman nousivat ja tulvahuiput

saavutettiin toukokuun puolen välin jälkeen. Alkukesän aikana pinnat olivat pääosin

sateiden myötä nousussa, mutta loppukesä oli keskimääräistä kuivempaa. Marraskuussa

sateet hieman nostivat vedenpintoja.


9

Lumimäärä kasvoi vielä tammi-helmikuussa, mutta maaliskuun aikana lumipeite alkoi jo

pienentyä. Lumet sulivat suurimmilta osin huhtikuussa. Loppuvuodesta lunta saatiin

muutamaan otteeseen loka-marraskuussa, mutta pysyvät lumet tulivat Pohjois-Savoon

joulukuun paikkeilla.

Kallaveden vedenpinta oli tammi-maaliskuussa 15–47 cm pitkäaikaista keskiarvoa

korkeammalla, joten pinnankorkeuksien säätelemiseksi vettä juoksutettiin Naapuskosken

säännöstelypadosta. Tammikuussa kovat pakkaset pysäyttivät pinnan nousun. Huhtikuussa

vedenpinta kääntyi hieman laskuun, mutta lisäjuoksutuksia jatkettiin. Tulvahuiput

saavutettiin Pohjois-Savossa keskimääräistä aikaisemmin. Toukokuussa saavutettu

tulvahuippu tasolla NN+ 82,06 m. Kesäkuussa pinnanlaskua tulvahuipusta 20 cm ja

lisäjuoksutukset lopetettiin. Heinäkuussa ei Pohjois-Savossa saatu suuria sateita ja pinnat

alenivat pienennetyistä virtaamista huolimatta. Kallaveden vedenpinta NN+ 81,63 m, mikä

on 16 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempi lukema. Syys-lokakuun alussa

Kallaveden vedenpinta NN+ 81,50 m. Pitkäaikaiskeskiarvon minimi on yleensä syys-

lokakuun vaihteessa. Säännöstely on muuttunut pohjapatojen valmistuttua keväällä ja

pinnan aleneminen on selvästi hidastunut. Lokakuun lopussa vedenpinta NN+ 81,38 m,

mikä on 9 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa matalampi lukema. Pohjapatojen

käyttöönotosta huolimatta pinta aleni vähäsateisessa lokakuussa 12 cm, mutta kehittyi

täsmälleen samalla tavalla kuin edellisenä vuonna. Marraskuussa pinnat kääntyivät jälleen

nousuun ja lisäjuoksutukset aloitettiin joulukuussa. Vuoden vaihteessa Kallaveden

vedenpinta on Itkonniemen asteikolla NN+ 81,59 m, mikä on 3 cm ajankohdan

pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempi lukema.

Onki- ja Porovedellä vedenpinnat olivat alkuvuonna hieman keskiarvoa korkeammat,

mutta Iisalmen reitin juoksutuksia on pienennetty valunnan vähennyttyä. Toukokuun

vaihteessa runsaat sateet nostivat pinnankorkeuksia. Kesäkuussa pinnankorkeudet

asettuivat kesäylärajojen alapuolelle. Pääsääntöisesti kesäkuun juoksutus oli

keskimääräistä pienempää. Syys-joulukuussa virtaamat olivat hyvin pienet ja vaikutus

näkyi myös pinnankorkeuksien alenemana. Loppuvuodesta pinnankorkeudet lähestyivät

ylärajoja ja vedenpinta pidettiin tavoitetasolla juoksutuksia säätelemällä. Haukiveden

pinnankorkeus oli tammikuussa 36 cm yli ajankohdan keskimääräisen korkeuden. Pinta

nousi koko alkuvuoden keskimääräistä korkeammalle. Nousu alkoi taittumaan vasta heinä-

elokuussa ja kääntyi syyskuussa laskuun. Joulukuussa runsaat sateet nostivat jälleen

vedenpintaa hieman keskimääräistä korkeammalle. Nilsiän reitillä pinnan korkeudet olivat

alkuvuodesta n. 15–35 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja juoksutukset olivat

edelleen suuria, vaikkakin pienentyneet huipuistaan. Huhti-heinäkuussa juoksutus oli

keskimääräistä pienempää, mutta palautui syyskuussa normaalille tasolle. Loppuvuodesta

juoksutus oli keskimääristä pienempää, mutta pinnat pysyivät lähellä keskimääräistä

korkeutta. Rautalammin reitillä vedenpinnat olivat alkuvuodesta hieman noususuunnassa

ja huhtikuussa nousua tapahtui enemmän. Tulvahuiput saavutettiin toukokuun

alkupuoliskolla, jonka jälkeen pinnat kääntyivät jälleen laskuun. Sateet nostivat

pinnankorkeuksia paikoin loppukesällä ja alkusyksystä. Pääosin laskua jatkui joulukuulle


10

saakka, jolloin sateet jälleen nostivat pintoja. Pinnankorkeudet pysyttelivät loppuvuodesta

hieman pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempina.

Pohjavesien pinnat olivat alkuvuodesta kääntyneet odotetusti laskeviksi tammikuun

pakkasissa. Vesitilanne oli kuitenkin hyvä eli tasot pysyttelivät vielä korkealla.

Maaliskuussa Pohjois-Savon reaaliaikaisesti seurattujen pohjavesiasemien tasot olivat

laskevia, eli maaperän routakerros esti vielä veden imeytymisen maahan. Toukokuuhun

mennessä pohjavesivarastot olivat lähes täynnä, mutta laskivat kesä-heinäkuussa hieman

keskimääräisiä arvoja alhaisemmiksi. Syys-lokakuussa pinnat olivat jo laskusuunnassa,

mutta pysyttelivät kuitenkin hieman tavanomaista korkeammalla. Marraskuussa tasot

kääntyivät jälleen selvään nousuun ja vesivarastot täyttyivät aina joulukuun loppuun

saakka, kunnes maa alkoi routaantua.

Alkuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät pysyvästi joulukuussa, mutta suurimmat selät

vasta joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Pohjois-Savon järvien jäät olivat alkuvuoden

normaaleissa paksuuksissa. Jäät sulivat monin paikoin huhtikuun loppupuolella.

Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät pysyvästi joulukuussa.


11

3. KUORMITUSASEMAT

Sijainti

Ympärivuotiset kuormitustarkkailusuot on merkitty punaisella ympyrällä ja suot, joilla on yhtä

intensiivistä kuormitustarkkailua kuin virallisilla kuormitustarkkailuasemilla, on merkitty violetilla

kolmiolla


12

Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät

Kuormituslaskennassa on käytetty viittä eri laskentatapaa riippuen lähtöaineistosta.

Luokka 1: Laskenta omalla aineistolla, johon kuuluu ympärivuotinen näytteenotto ja

jatkuvatoiminen virtaamamittaus

Tämä laskentamenetelmä antaa luotettavimman arvion vuosikuormituksesta ja

vuosikuormitustaulukossa tähän kuuluvat tuotantosuot ovat luokassa 1. Vuonna 2017 tähän

luokkaan kuuluivat seuraavat suot (Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman viralliset

päästötarkkailusuot on lihavoitu):

Tuotantoalue Virtaamamittaus Näytteiden lkm

Aittosuo Vapo 1.1.-31.12. 25

Heinäsuo/Vapo 1.1.-31.12. 21

Koivusuo 1.1.-31.12. 21

Konnunsuo PVK 1 1.1.-31.12. 22

Konttimäki 1.1.-31.12. 24

Multaharjunsuo 1.1.-31.12. 23

Pappilansuo 1.1.-31.12. 22

Pitkälehdonsuo 1.1.-31.12. 22

Tiirinsuo 1.1.-31.12. 21

Vilponsuo 1.1.-31.12. 23

Näillä tuotantoalueilla vuosikuormitus laskettiin seuraavasti:

Viikkokuormitus

brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) =

C*q*0,86 (kiintoaine ja CODMn), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta).

C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja CODMn mg/l, ravinteet ja

rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta.

Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään

ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q1*C1)+(Q2*C2))/(Q1+Q2). Q1,2=

näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus

(mg/l tai µg/l).

q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km2) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon

kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pinta-ala (ha).

Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa.

Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon,

sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso

on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana

ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa

virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi

koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet.


13

tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) =

Ctausta*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja –fosfori).

Ckiintoaine = 1 mg/l, Ckokonaistyppi = 500 µg/l, Ckokonaisfosfori = 20 µg/l, q = ko. viikon keskivaluma

(l/s*km2).

netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) =

Brutto-ominaiskuormitus – tausta ominaiskuormitus

Koko vuoden kuormitus

bruttokuormitus (kg/ha*v) =

01,0*365*52

52

1rmitusominaiskuoBrutto

ii

eli koko vuoden bruttokuormitus on eri viikoille

laskettujen ominaiskuormitusten (g/ha*vrk) keskiarvo, joka kerrotaan yhden vuoden

päivien lukumäärällä.

Näytteenoton ajoittuminen eri virtaamatilanteisiin luokan 1 tuotantoalueilla on esitetty

liitteessä 3.

Luokka 2: Mallilaskenta

Mallilaskennan edellytyksenä on jatkuvatoiminen virtaamamittaus ja ympärivuotinen

veden laadun seuranta vähintään kolmen vuoden ajalta. Mallilaskennan periaatteita on

esitetty laskennan tehneen FT Janne Raunion Vesitalous-lehden artikkelissa (Raunio

2014). Mallilaskentaa on testattu Pohjois-Savossa kolmen vuoden ajan ja tulosten

luotettavuus on ollut samaa tasoa kuin luokan 1 laskentamenetelmällä.

Kuormitustaulukossa mallilaskenta on merkitty luokaksi 2.

Vuoden 2016 aineistossa mallilaskenta tehtiin Heikinsuolla ja Iso-Riistasuolla.

Molemmilla tuotantosoilla onnistui ympärivuotinen virtaamamittaus, mutta näytteenotto ei

ollut yhtä laajaa kuin luokan 1 soilla.

Tuotantoalue Virtaamamittaus Näytteiden lkm

Heikinsuo 1.1.-31.12. 16

Iso-Riistasuo 1.1.-31.12. 16

Vedenlaatumallissa lasketaan päiväkohtaiset ainepitoisuudet, joiden perusteella lasketaan

päiväkohtaiset ominaiskuormat samalla menetelmällä kuin luokan 1 laskentatavassa

lasketaan viikkokohtaiset ominaiskuormitukset. . Vuosikuormitus lasketaan näiden

päiväkohtaisten ominaiskuormitusten keskiarvona. Mallilaskennassa hyödynnettiin vuoden

2016 vedenlaatutulokset.

Luokka 3: Laskenta pääosin omalla aineistolla, johon kuuluu näytteenotto ja jatkuvatoiminen

virtaamamittaus

Tähän laskentaluokkaan kuuluvilta tuotantoalueilta on käytössä osavuotinen

virtaamamittaus sekä siihen liittyvä tiivis näytteenotto. Syynä osavuotisuuteen voi olla


14

joko se, että päästötarkkailu on tehty vain roudattomana aikana tai se, että virtaamamittaus

ei ole toiminut koko vuotta. Luokan 3 mukainen kuormituslaskenta tehtiin seuraavilla

tuotantoalueilla (Pohjois-Savon viralliset päästötarkkailusuot on lihavoitu):

Osuus (%) koko vuoden

kuormituksesta

Tuotantoalue Virtaamamittaus Näytteiden

lkm

Oma

aineisto

(viikot)

Kiintoaine CODMn kok.N Kok.P

Ahmonsuo 29.4.-31.10. 15 17-44 51 63 54 53

Härkäsuo 1.4.-31.12. 18 13-52 97 97 96 96

Kiukoonsuo-

Veteläsuo

25.4.-30.11. 19 17-48 56 70 63 61

Kohisevansuo 1.1.-18.10. 22 1-42 90 86 83 84

Korholansuo 1.1.-31.12. 21 13-52 97 97 96 96

Kuivastens PVK 1 1.1.-30.11. 23 1-47 98 96 96 96

Kurkisuo 1.1.-26.10. 23 1-43 91 87 84 85

Letkunsuo 22.2.-15.12. 18 8-48 96 95 94 94

Oittilansuo 27.1.-31.12. 21 5-52 99 99 99 99

Pihlajasuo 30.5.-19.12. 19 22-51 41 55 49 47

Pitkäsuo 1.1.-31.12. 19 15-52 77 87 83 81

Päsmärinsuo

PVK3

27.5.-31.12. 21

22-52

41 56 50 48

Rahkasuo 29.4.-31.12. 21 22-46 34 46 38 36

Rikkasuo 20.4.-16.11. 20 16-44 59 69 62 60

Ruokosuo 15.2.-31.12. 23 9-52 97 98 97 97

Kuormitustarkkailujakson osuus (yllä olevassa taulukossa ”Oma aineisto (viikot)”) koko

vuoden kuormituksesta laskettiin vuonna 2016 luokan 1 tuotantoalueiden avulla. Mukaan

laskentaan ei otettu kuitenkaan Konttimäenalussuota, jonka kuormitus on ollut

poikkeuksellisen suurta. Kullekin luokan 1 suolle laskettiin kuormitusosuudet koko vuoden

kuormituksesta kaikille 3 luokan tuotantoalueille:

n

jj

n

ii



, missä brutto-ominaiskuormitusi on ko. luokan 3 tuotantoalueen

kuormitustarkkailuviikkojen ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitusj on

viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Lopullinen osuus laskettiin

kaikkien luokan 1 tuotantosoiden osuuksien keskiarvona. Sen jälkeen laskettiin koko

vuoden brutto-ominaiskuormitusluvut:

Brutto-ominaiskuormituskokovuosi=


15

365

vrkpituusjakson

estakuormituks vuoden koko osuusjakson itatun

rmitusominaiskuobrutto*

jaksoitattu

m

m

Brutto-ominaiskuormitusmitattu jakso = mitatun jakson ominaiskuormitus, joka on laskettu

viikottaisten ominaiskuormitusten tavoin kuten luokassa 1, mitatun jakson osuus koko

vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, mittausjakson pituus (vrk) =

päivien lukumäärä, jolloin päästötarkkailu on onnistunut, 365 = koko vuosi.

Näytteenoton ajoittuminen eri virtaamatilanteisiin luokan 3 tuotantoalueilla on esitetty

liitteessä 3.

Luokka 4: Laskenta muiden tuotantoalueiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla

Tuotantoalueille, joilla ei ollut omaa virtaamamittausta, vuosikuormitus laskettiin luokkien

1 ja 3 tuotantoalueiden ominaiskuormitusten keskiarvolla. Näillä tuotantoalueilla ei ollut

myöskään päästötarkkailuun liittyvää näytteenottoa vuonna 2016. Tällä

laskentamenetelmällä arvioitiin seuraavien tuotantoalueiden vuosikuormitus:

Tuotantoalue

Vesiensuojelu

Aittosuo Kuopion Energia Pintavalutuskenttä (19,8 ha), laskeutusallas (3 ha)

Akkosuo Kosteikko

Jalkalansuo Laskeutusallas

Kaijanpäänsuo Pintavalutuskenttä

Kevatussuo Pintavalutuskenttä

Kortesuo/Elinkeinoyhtymä Tikkanen J & R Laskeutusallas

Kukkosuo Pintavalutuskenttä (roudaton aika), laskeutusallas

(talvi)

Laidinsuo Laskeutusallas

Lamminneva Laskeutusallas

Lietesuo/Asko Karhunen Pintavalutuskenttä (roudaton aika), laskeutusallas

(talvi)

Lähdesuo/Jussi Tuovinen Laskeutusallas

Nuutilansuo Laskeutusallas

Pahkasuo/Juha Remes Laskeutusallas

Pihlajasuo/Imuturve Laskeutusallas

Poukamansuo/Mika Tapaninen Laskeutusallas

Ruuskansuo Laskeutusallas

Suojärvensuo Pintavalutuskenttä

Vesalansuo/T:mi Timo Niiranen Laskeutusallas

Useimmilla luokan 1 ja 3 tuotantosoilla otettiin vuonna 2016 näyte sekä vesiensuojelurakenteelle

menevästä että sieltä lähtevästä vedestä. Luokan 4 laskeutusaltaallisille tuotantoalueille

ominaiskuormitus laskettiin luokan 1 ja 3 vesiensuojelujärjestelmään tulevan veden

ominaiskuormitusten perusteella. Kiintoaineen osalta laskentaan ei otettu kuitenkaan mukaan

Pappilansuota, jossa kemialliseen käsittelyyn tulevassa kuivatusvedessä kiintoainepitoisuudet ovat

olleet huomattavan suuria ja vastaavasti laskennasta jätettiin pienin ominaiskuormitus, joka oli


16

Oittilansuolla. Pappilansuon suuri kokonaisfosforin ominaiskuorma jätettiin samasta syystä pois

kokonaisfosforin ominaiskuormituksen keskiarvoa laskettaessa. Lisäksi kaikista

keskiarvolaskennoista jätettiin pois Pihlajasuon ja Päsmärinsuon ominaiskuormitukset lyhyemmän

tarkkailujakson takia. Pitkäsuo jäi epähuomiossa pois laskennasta kiintoainelaskentaa lukuun

ottamatta, muta sen vaikutus keskiarvoon olisi ollut hyvin vähäinen.

Luokan 4 tuotantoalueille, joilla on pintavalutuskenttä, laskettiin ominaiskuormitus luokan 1 ja 3

tuotantoalueilta, joissa on käytössä pintavalutus. Laskennasta jätettiin pois samat tuotantoalueet

kuin laskeutusaltaiden keskiarvolaskennasta.

Akkosuon kosteikolle ominaiskuormitus laskettiin Härkäsuon, Kohisevansuon ja Tiirinsuon

kosteikolta lähtevien ominaiskuormitusten keskiarvona, mukaan laskentaan otettiin vähäisen

aineiston takia lisäksi Pihlajasuon kasvillisuuskenttä.

Luokka 5: Laskenta tuotantoalueille, joissa on vesiensuojelujärjestelmän tehon tarkkailu, mutta ei

virtaamamittausta

Osalla tuotantoalueista, joilla on vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu, ei mitata virtaamaa

jatkuvatoimisesti. Tällaisia tuotantoalueita olivat vuonna 2016 seuraavat:

Tuotantoalue

Vesinäytteitä

Alussuo Reduktiot vuodelta 2015

Heinäsuo/Heinäsuon Turve Oy Reduktiot vuodelta 2011

Hirsisuo 15

Isoneva 17

Kaikonsuo 15 (molemmat kosteikot)

Kiertosuo 21

Kokkosuo 20

Konnun Turve 12

Kuivastensuo PVK2 22

Kuohunsuo Reduktiot vuodelta 2015

Lantonsuo 15

Lappamäensuo 21

Leppisuo 20

Liittosuo Reduktiot vuodelta 2014

Lotakonsuo 22

Matosuo Reduktiot vuodelta 2015

Pihkasuo Reduktiot vuodelta 2015

Pillisuo 20

Pilvisuo Reduktiot vuodelta 2015

Rastunsuo 9 (Pintavalutus), 17 (kosteikko)

Rytisuo Reduktiot vuodelta 2015

Tammasuo 19

Teerisuo 13


17

Näille tuotantoalueille vuosikuormitus on laskettu siten, että luokan 4 laskeutusaltaallisista

ominaiskuormitusluvuista on vähennetty vesiensuojelurakenteessa todetut pitoisuusreduktiot (ks.

kappale Vesiensuojelurakenteiden teho).

Muutamalla tuotantoalueella tehostettu vesiensuojelu ei ollut käytössä koko vuotta, vaan talvella

kuivatusvedet johdettiin laskeutusaltaiden kautta. Näillä tuotantoalueilla kuormitus laskettiin

erikseen kaudelle, jolloin käytössä oli tehostettu vesiensuojelu ja laskeutusaltaalliselle kaudelle alla

näkyvien osuuksien mukaan.

Osuus koko vuoden kuormituksesta

(%)

Tuotantoalue Tehostettu

vesiensuojelu (viikot)

Kiintoaine CODMn kok.N Kok.P

Hirsisuo 16-44 59 69 62 60

Konnun Turve 17-48 56 70 63 61

Lantonsuo 17-44 51 63 54 53

Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla 2016

Kiintoaine Kok.N Kok.P CODMn

Kuormitus-

luokka

Tuotantoalue ha kg/v kg/v kg/v kg/v

Ahmonsuo 84,1 4153 538 10 7638 3

Aittosuo KE 23 1145 161 6 3477 4

Aittosuo Vapo 67,5 1496 491 13 11435 1

Akkosuo 32,9 955 157 6 3431 4

Alussuo 8,1 933 90 3 1528 5

Heikinsuo 38,3 2172 314 8 5277 2

Heinäsuo/Heinäsuon Turve Oy 132 12313 1581 92 40023 5

Heinäsuo/Vapo 76,6 4032 678 31 13434 1

Hirsisuo 71,4 4103 472 18 13992 5

Härkäsuo 70 1542 190 9 4980 3

Isoneva 121,2 15682 1046 65 35148 5

Iso-Riistasuo 36 620 278 7 7445 2

Jalkalansuo 22,1 2814 210 9 3488 4

Kaija, Iso-Pajunen 37,3 839 145 5 3301 4

Kaija, Kaija 37,3 1979 147 6 2453 4

Kaikonsuo 309,3 22206 2264 74 76458 5

Kevatussuo 85,2 1953 477 17 12372 4

Kiertosuo 113,5 6315 915 36 33986 5

Kiukoonsuo-Veteläsuo 46 3446 233 9 3939 3

Kohisevansuo 33,1 1771 230 9 5200 3

Koivusuo 41,8 849 362 21 8321 1

Kokkosuo 29,9 3675 315 19 6486 5

Konnun Turve 50 3464 342 11,3 6936 5

Konnunsuo 248,8 10414 941 72 25460 1

Konttimäki 65 25468 1104 63 13262 1

Korholansuo 39,7 1564 221 10 8399 1


18

Kortesuo/Elinkeinoyht Tikkanen J & R 19 2419 180 7,5 2999 4

Kuivastensuo 96,2 1934 546 19 12153 3

Kukkosuo 115 8688 902 35 17740 4

Kuohunsuo 20 2037 131 5 4577 5

Kurkisuo 91,5 16977 983 35 19005 3

Laidinsuo 39 4992 372 15 6187 4

Lamminneva 48 6112 455 19 7576 4

Lantonsuo 109 9992 896 38 18328 5

Lappamäensuo 24 1559 219 9 4849 5

Leppisuo 52 3774 488 33,1 12148 5

Letkunsuo 36,6 463 241 7 5377 3

Lietesuo/Asko Karhunen 32 2418 251 9,8 4936 4

Liittosuo 71 1085 431 27 9285 5

Lotakonsuo 36,9 3008 329 9,9 9570 5

Lähdesuo/Jussi Tuovinen 15 1910 142 5,9 2368 4

Matosuo 9 1077 79 4 2301 5

Multaharjunsuo 47,5 810 358 7 8972 1

Nuutilansuo 40 5093 379 16 6314 4

Oittilansuo 41,4 629 202 8 7338 3

Pahkasuo/Juha Remes 10 1273 95 3,9 1578 4

Pihkasuo 59,4 4463 682 56 17720 5

Pihlajasuo 119,3 1861 250 11 7569 3

Pihlajasuo/Imuturve 29 3693 275 11 4577 4

Pillisuo 79 7484 651 26 12681 5

Pilvisuo 32,8 4177 311 13 5177 5

Pitkälehdonsuo 99,3 4006 702 32 13569 1

Pitkäsuo 23,7 1268 165 7 3723 3

Poukamansuo/Mika Tapaninen 30 3820 285 11,8 4735 4

Puntarisuo 135 4589 668 42 24539 5

Päsmärinsuo 138,2 3956 1277 49 22664 3

Rahkasuo 39,3 1754 363 8 8123 3

Rastunsuo 14.712 36,8 2040 252 11 9460 5

Rikkasuo 116,3 10262 1077 53 16185 3

Ruokosuo 54,9 1184 138 10 3904 3

Ruuskansuo 44 5603 417 17 6945 4

Rytisuo 62,1 9964 589 39 16467 5

Suojärvensuo 89,2 3439 596 22 13532 4

Tammasuo 27,3 1342 225 9 7209 5

Teerisuo 18,7 919 177 5 4718 5

Tiirinsuo 75 1871 551 15 9408 1

Vesalansuo/T:mi Timo Niiranen 17 2165 161 6,7 2683 4

Vilponsuo 81,3 546 546 9 14909 1


19

Koko vuoden 2016 tuotantosoilta tuleva bruttokuormitus (kg) eri valuma-alueilla

Valuma-

alue

Pinta-ala

ha

Kiintoaine

kg

Kok.N

kg

Kok.P

kg

CODMn

kg

14.712 36,8 2040 252 11 9460

14.717 36,9 3008 329 9,9 9570

14.721 47,5 810 358 7 8972

14.728 162,6 16311 1248 72 42486

14.729 32 2418 251 9,8 4936

14.731 36,6 463 241 7 5377

14.734 140,8 4278 1131 44 22578

14.735 67,5 1496 491 13 11435

14.743 113,5 6315 915 36 33986

14.746 221 12864 1429 54 28773

14.747 39 4992 372 15 6187

14.748 59 1765 439 13 10923

14.771 89,2 3439 596 22 13532

14.782 40 5093 379 16 6314

4.265 91,5 16977 983 35 19005

4.286 39,7 1564 221 10 8399

4.523 45 5730 427 17,8 7103

4.535 132 12313 1581 92 40023

4.541 219 13060 1560 60 33112

4.557 10 1273 95 3,9 1578

4.562 44 5603 417 17 6945

4.563 17 2165 161 6,7 2683

4.564 547,2 34406 3354 166 63795

4.565 177,5 8793 1424 77 29204

4.572 70 1542 190 9 4980

4.573 460,6 29987 3454 139 102174

4.575 18,7 919 177 5 4718

4.584 33,1 1771 230 9 5200

4.585 148,3 5554 525 23 12147

4.586 150 6555 774 34 21619

4.595 109 9992 896 38 18328

4.614 103 26307 1249 69 16563

4.615 37,3 1979 147 6 2453

4.642 147,2 5033 1357 53 24965

4.643 60,9 7147 532 21 11283

4.649 121,5 14426 1271 96 34188

4.663 38,3 2172 314 8 5277

4.671 39,3 1754 363 8 8123

4.672 81,3 546 546 9 14909

4.678 32,9 955 157 6 3431

4.682 49,4 4156 435 17 10697

54.046 135 4589 668 42 24539

Yhteensä 4281 292562 31941 1408 751970


20

Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu

Tässä kappaleessa on laskettu vesiensuojelujärjestelmän teho (%) eri ainepitoisuuksien

vähentämisessä vuonna 2016 tehon tarkkailussa olleille tuotantoalueille. Mikäli teho on –

merkkinen, on ainepitoisuus noussut vesienkäsittelyjärjestelmässä ja mikäli teho on +-merkkinen,

on ainepitoisuus vähentynyt. Taulukossa olevan pitoisuusreduktion keskiarvo on kaikkien

havaintokertojen tulevan ja lähtevän veden pitoisuuskeskiarvosta laskettu ainepitoisuuden muutos.

Tuotantoalue K-aine COD-

Mn

Kok.

N

Kok. P

Ahmonsuo 92 34 68 82

Aittosuo 67 2 38 46

Heikinsuo 1 -18 2 -2

Heinäsuo 69 -1 32 6

Hirsisuo 93 -35 49 60

Härkäsuo 85 13 33 43

Isoneva 0 -23 9 -35

Iso-Riistasuo 72 9 47 65

Kaikons kost 1 31 -14 21 48

Kaikons kost 2 25 5 11 33

Kaikons kost 3 59 -3 28 37

Kiertosuo 57 -27 15 20

Kohisevansuo 33 -21 -9 15

Koivusuo 60 -15 40 -27

Kokkosuo 5 8 -11 -59

Konnun Turve 82 20 40 68

Konnuns PVK1 47 -6 38 44

Konnuns PVK2/1 73 11 31 46

Konnuns PVK2/2 61 -33 39 9

Korholansuo 76 -34 15 42

Kuivastensuo

PVK1

77 10 30 67

Kuivastensuo

PVK2

67 -41 -29 -15

Kurkisuo 47 45 32 60

Lantonsuo 54 -11 24 21

Lappamäensuo 49 -28 4 9

Leppisuo 43 -48 1 -61

Letkunsuo 61 -60 -7 34

Lotakonsuo 37 -10 6 32

Multaharjunsuo 79 -12 41 17

Oittilansuo 43 -7 31 10

Pappilansuo 77 69 38 81

Pihlajasuo 1 40 -5 17 21

Pihlajasuo 2 48 -24 16 24

Pillisuo 1 67 -5 33 36


21

Pillisuo 2 19 1 16 50

Pitkälehdonsuo 76 -20 33 16

Pitkäsuo 70 5 47 55

Puntarisuo 57 -51 61 40

Päsmärinsuo 84 0 39 6

Rahkasuo 83 24 54 68

Rastunsuo

kosteikko

59 -25 23 36

Rastunsuo PVK 56 1 31 19

Rikkasuo 84 34 59 73

Ruokosuo 76 -54 14 -12

Tammasuo 62 -12 13 19

Teerisuo 62 -7 0 36

Tiirinsuo 76 -18 -1 61

Veteläsuo 70 -8 5 20

Vilponsuo 77 1 43 51


22

4. VIRTAVESITARKKAILU RAUTALAMMIN REITIN ALUEELLA

2016


23

AITTOSUO (KEITELE) 2016

Sijainti

Aittosuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Rautalammin reitin valuma-alueella ja siellä Nilakan

lähialueella (vesistöalue 14.731, peruskartta 3314 01). Tuotantoalue on Keiteleellä. Vesistöalueen

koko on 467 km2 ja järvisyys 36,6 % (Ekholm 1993). Koko yläpuolisen valuma-alueen koko on

2157 km2 ja järvisyys 17,9 %

Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistötarrailuasemat on merkitty punaisella

ympyrällä.


24

Tuotantopinta-ala ja vesienkäsittely

Aittosuon kuormittava ala 2016 67,5 ha

Tuotannossa 67,5 ha

Aittosuon kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet johdetaan

pintavalutuskentältä Likolammen kautta laskuojaa Patajokeen, joka laskee noin 3,8 km:n päässä

Nilakan Vuonamonlahteen.

Kuormitus

Aittosuon pintavalutuskentällä aloitettiin näytteenotto vuonna 2011. Jatkuvatoiminen

ympärivuotinen virtaamamittaus käynnistyi kesällä 2013 ja loppuvuonna 2013 myös

jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, jonka avulla on arvioitu kiintoaineen ja orgaanisen aineen

kuormitusta. Vuosina 2011-2013 Aittosuon kuormitus laskettiin Pohjois-Savon turvetuotanto-

ohjelman ominaiskuormitusluvuilla, joissa huomioitiin pintavalutuskentän pitoisuusreduktiot.

Vuodesta 2014 lähtien kuormitus on laskettu Aittosuon omalla virtaama- ja vedenlaatuaineistolla,

joten vuodet 2011-13 ja 2014-16 eivät ole keskenään aivan vertailukelpoisia erilaisen laskentatavan

vuoksi. Vuonna 2016 kuormitus oli kiintoaineen, humuksen ja kokonaisravinteiden osalta hieman

keskimääräistä pienempää.

Aittosuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2011-2016.

Aittosuon pintavalutuskentällä kiintoaineen (keskimäärin 68 %), ammoniumtypen (67 %)ja

kokonaistypen (39 %) pitoisuusreduktio on ollut hyvä, myös kokonaisfosforin (51 %) ja raudan (43


25

%) kohtalaisen hyviä. Veden kemiallisessa hapenkulutuksessa muutokset pintavalutuskentällä ovat

keskimäärin vähäisiä.

Aittosuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2011-2016 keskiarvoina.

Virtavedet

Aittosuon alapuolisessa vesistössä on tehty virtavesitutkimuksia vuosina 2010, 2013 ja 2016.

Vuonna 2010 Aittosuota kunnostettiin tuotantoon, vuonna 2013 alue oli tuotantokäytössä. Patajoen

molemmat asemat sijaitsevat Aittosuon alapuolella. Vuonna 2016 toukokuun näyte otettiin

kevätvalunnan loppuvaiheessa jonkinlaisessa keskivirtaamatilanteessa, heinäkuun näyte

ylivirtaaman aikaan ja kesäkuun sekä lokakuun näytteet alivirtaaman aikaan.

Patajoki 2A

Patajoen asemalla 2A vesi on ollut voimakkaan humuspitoista kaikkina havaintokertoina

(kemiallinen hapenkulutus 30-65 O2 mg/l, keskiarvo 42 O2 mg/l ja väriluku 150-800 Pt

mg/l, keskiarvo 350 Pt mg/l). Patajoen veden humuspitoisuus oli selvästi suurin Aittosuon

kunnostusvuonna 2010. Vuoden 2016 havaintokertoina humuspitoisuus oli kevättulvan

aikaan ja loppusyksyn alivirtaamatilanteessa jonkin verran pienempi kuin kesän näytteissä.

Patajoen vesi asemalla 2A on ollut yhtä havaintokertaa lukuun ottamatta lievästi hapanta

(pH 6,0-6,7). Heinäkuussa 2016 ylivirtaaman aikaan jonkin verran kohonnut

humuspitoisuus laski pH:n happaman puolelle (pH 5,9).

Patajoen aseman 2A veden kiintoainepitoisuus on ollut kaikkina havaintokertoina selvästi

kohonnut osoittaen Aittosuon kuivatusvesien vaikutusta. Suurimmat pitoisuudet (28-30

mg/l) mitattiin Aittosuon kunnostusvuonna 2010, sen jälkeen kiintoainepitoisuus on ollut 5-

12 mg/l. Vuoden 2016 havaintokertoina jokiveden kiintoainepitoisuus (6,1-8 mg/l) oli


26

heinäkuun havaintokertaa lukuun ottamatta 2-3 kertaa suurempi kuin samana ajankohtana

Aittosuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (2,6-3,7 mg/l, heinäkuussa 8 mg/l), joten

Patajokeen tulee kohtalaista kiintoainekuormitusta myös muualta valuma-alueelta.

Patajoen asemien 2A (punainen viiva) ja 3A (vihreä viiva) vedenlaatutietoja

tarkkailuvuosilta 2010, 2013 ja 2016.


27

Veden kokonaistyppipitoisuus oli Patajoen asemalla 2A suurimmillaan kunnostusvuonna

2010 (2200-2300 µg/l), sen jälkeen pitoisuustaso on ollut 980-1800 µg/l. Vuoden 2016

havaintokerroista suurin pitoisuus 1700 µg/l mitattiin heinäkuussa ylivirtaaman aikaan,

jolloin myös Aittosuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaistypen pitoisuus oli

selvästi kohonnut (2800 µg/l). Nitraatti- ja ammoniumtypen pitoisuudet eivät olleet vuoden

2016 havaintokertoina kovin korkeita, niiden osuus kokonaistypestä oli keskimäärin 12 %.

Kunnostusvuonna 2010 kesällä Patajoen aseman kokonaisfosforipitoisuus oli korkea (150-

160 µg/l) osoittaen veden olevan ylirehevää. Tämän jälkeen mitatut kokonaisfosforin

pitoisuudet ovat olleet 31-77 µg/l ja keskipitoisuuden 55 µg/l perusteella vesi on

luokiteltavissa erittäin reheväksi. Vuoden 2016 havaintokertoina keskipitoisuus oli hyvin

lähellä tavanomaista tasoa, suurin pitoisuus 66 µg/l mitattiin kesäkuussa alivirtaaman

aikaan. Heinäkuun ylivirtaamatilannetta lukuun ottamatta Aittosuon pintavalutuskentältä

lähtevässä vedessä kokonaisfosforin pitoisuus oli jonkin verran pienempi kuin Patajoen

asemalla 2A, joten kiintoaineen tavoin kohtalaista kokonaisfosforin kuormitusta tulee myös

muualta valuma-alueelta.

Patajoki 3A

Patajoen veden humuspitoisuus laskee hieman asemien 2A ja 3A välisellä noin 2,5 km:n

matkalla. Veden kemiallinen hapenkulutus on laskenut keskimäärin 6 O2 mg/l ja väriluku 60

Pt mg/l. Asemalla 3A vesi on pääosin ollut edelleen voimakkaan humuspitoista, mutta

yksittäisinä havaintokertoina, kuten alivirtaaman aikaan lokakuussa 2016, vesi oli vain

humuspitoista.

Humuspitoisuuden väheneminen asemien 2A ja 3A välillä näkyy myös veden happamuuden

vähenemisenä. Asemalla 3A veden happamuus on ollut keskimäärin 0,3 pH yksikköä

pienempi kuin asemalla 2A ja vesi oln ollut lievästi hapanta kaikkina havaintokertoina (pH

6,2-6,9).

Patajoki kulkee pienten peltoalueiden halki matkallaan asemalta 2A asemalle 3A, mikä

näkyy veden kiintoainepitoisuuden nousuna erityisesti kevätnäytteissä ja kesällä

ylivirtaamatilanteissa. Suurin pitoisuus 25 mg/l mitattiin lokakuussa 2013 ylivirtaaman

aikaan ja näytteen suuri mineraaliaineksen osuus (17 mg/l) osoitti peltomaiden suuren

osuuden kiintoainekuormituksessa. Vuoden 2016 havaintokertoina veden

kiintoainepitoisuus nousi keskimäärin 5 mg/l asemien 2A ja 3A välillä.

Patajoen kokonaistypen pitoisuuksissa muutokset asemien 2A ja 3A välillä ovat keskimäärin

vähäisiä. Useimpina havaintokertoina pitoisuus laskee vähän tai pysyy samana, selvissä

ylivirtaamatilanteissa pitoisuus kuitenkin on noussut selvästi asemien välillä. Esimerkiksi

lokakuussa 2013 pitoisuus nousi 900 µg/l asemien välillä. Vuoden 2016 havaintokertoina

kokonaistypen pitoisuus oli asemalla 3A 1000-1600 µg/l, suurin pitoisuus mitattiin

heinäkuussa ylivirtaaman aikaan. Valuma-alueen peltomaiden vaikutus näkyy melko

vähäisenä nitraattitypen nousuna (keskimäärin 80 µg/l) asemien välillä.

Patajoen vedessä kokonaisfosforipitoisuus pääsääntöisesti nousee hieman asemien 2A ja 3A

välillä, ero on ollut keskimäärin 7 µg/l. Suurin pitoisuusnousu tapahtuu

ylivirtaamatilanteissa, jolloin valuma-alueen peltoalueilta tuleva kiintoainekuormitus nostaa

myös kokonaisfosforipitoisuutta selvästi. Esimerkiksi lokakuussa 2013 kokonaisfosforin

pitoisuus nousi 63 µg/l asemien välillä. Vuoden 2016 havaintokertoina jokiveden

kokonaisfosforipitoisuus oli asemalla 3A 49-83 µg/l ja keskipitoisuuden perusteella vesi oli

erittäin rehevää. Suurin pitoisuus mitattiin alivirtaaman aikaan kesäkuussa. Fosfaattifosforin

pitoisuusmuutos asemien 2A ja 3A välillä on ollut vähäinen, keskimäärin 1 µg/l.


28

Nilakan Vuonamonlahti

Nlakan Vuonamonlahden näytteenotto aloitettiin turvetuotannon seurantaohjelmassa

loppukesällä 2010. Näytteet on otettu vuosittain lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja

loppukesällä (heinä-elokuu). Vuonamonlahti on matala, näytteet on otettu alle metrin

syvyydestä (0,5-0,8 m).

Vuonamonlahden havaintoaseman happitilanne on loppukesällä ollut hyvä, mikä on

havaintoaseman mataluuden ansiota. Happitilanne on ollut myös lopputalvella

pääsääntöisesti hyvä, mikä johtunee järveen tulevien sulamisvesin tuomasta

happitäydennyksestä. Selvän poikkeuksen tekee kuitenkin talvi 2010/2011, jolloin

Aittosuota kunnostettiin turvetuotantoalueeksi. Tuolloin vesi oli hapetonta huolimatta

viileästä lämpötilasta (+0,5 oC). Lopputalvella 2014 alusveden happitilanne oli myös heikko,

tuolloin vesi oli kohtalaisen lämmintä (+3,7 oC). Muina tarkkailuvuosina lopputalven

näytteenoton aikaa veden lämpötila on ollut alle +1,5 oC.

Aittosuon kunnostustalvena 2010/2011 veden humuspitoisuus oli selvästi suurempi

(kemiallinen hapenkulutus 41 O2 mg/l, väriluku 440 Pt mg/l) kuin seuraavina

tarkkailutalvina (kemiallinen hapenkulutus 23-31 O2 mg/l, väriluku 130-260 Pt mg/l).

Lopputalvina 2015 ja 2016 veden humuspitoisuus on ollut hieman aikaisempia

tarkkailutalvia pienempi ja vesi on ollut luokiteltavaksi humuspitoiseksi. Loppukesällä

veden humuspitoisuus on ollut varsin tasainen koko tarkkailujakson 2010-2016, kemiallinen

hapenkulutus on ollut 18-21 O2 mg/l ja väriluku 140-170 Pt mg/l. Ainoan poikkeuksen teki

sadekesä 2012, jolloin väriluku oli 230 Pt mg/l, kemiallisen hapenkulutuksen määrittäminen

epäonnistui tuona havaintokertana.

Vuonamonlahden havaintoasemalla kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut melko paljon

lopputalven havaintokertoina. Suurin pitoisuus 1700 µg/l mitattiin kunnostustalvena

2010/2011 sekä 2014/2015. Lopputalvella 2015/2016 pitoisuus oli pienin, 920 µg/l.

Lopputalvella 2014/2015 kokonaistypen pitoisuutta nosti korkea nitraattitypen pitoisuus 800

µg/l. Muina talvina nitraattityppeä on ollut 100-300 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuus oli

suuri (630 µg/l) kunnostustalvena 2010/2011, jolloin vesi oli hapetonta. Lopputalvina 2015

ja 2016 ammoniumtypen pitoisuus on ollut hyvän happitilanteen ansiosta alle 100 µg/l.

Loppukesällä Vuonamonlahden tarkkailuasemalla veden kokonaistyppipitoisuus on ollut

varsin tasainen 590-650 µg/l, ainoan poikkeuksen tekevät kunnostuskesä 2010 (730 µg/l) ja

sadekesä 2012 (850 µg/l).

Lopputalvella veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut välillä 31-54 µg/l. Suurin pitoisuus

mitattiin kunnostustalvena 2010/2011. Pienin pitoisuus mitattiin lopputalvella 2015/2016.

Loppukesällä veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 28-41 µg/l, suurimmat

pitoisuudet mitattiin loppukesinä 2012 ja 2013. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi

on luokiteltavissa reheväksi.


29

Nilakan Vuonamonlahden vedenlaatutietoja 2010-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja

loppukesällä (oikea rivistö).

Kasviplanktonin klorofylli-a määrä on viime vuosina (13-30 µg/l) ollut korkeammalla

tasolla kuin vuosien 2010-2011 loppukesinä (7-10 µg/l). Vuoden 2016 klorofylli-a:n (15

µg/l) perusteella Vuonamonlahtion luokiteltavissa reheväksi, kuten

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Vuosina 2014 ja 2015 tehtyjen kasviplanktonin

biomassalaskentojen perusteella klorofyllipitoisuuden kohonneet pitoisuudet johtuvat


30

pääosin limalevästä (Gonyostomum semen). Kasviplanktonnäytteestä laskettu TPI-indeksi

on ilmaissut Vuonamonlahden tilan olevan hyvä (vuoden 2014 näyte) tai erinomainen

(vuoden 2015 näyte). Vuoden 2016 biomassatulokset eivät kirjausvirheen takia ehtineet

tähän raporttiin.

Nilakan Vuonamonlahden kasvipalnktonin klorofylli-a loppukesällä 2010-2016.


31

ISONEVA 2016

Sijainti

Isoneva sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Petäjäjoen valuma-alueella (vesistöalue 14.728, peruskartta

3242 04). Isoneva on Suonenjoella. Vesistöalueen koko on 126,31 km2 ja järvisyys 7,2 % (Ekholm

1993).

Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja punaisella on merkitty vuoden 2016

tarkkailuohjelmaan kuuluneet asemat.


32


Isoneva kuormittava ala 2016 121,2 ha

Tuotannossa 117,2 ha

Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta laskuojaa myöten Suojärveen, jonka äärellä

Isoneva sijaitsee. Suojärvestä vedet laskevat noin 7 km:n matkan Suojärvenpurossa Pieni-

Petäjäjokeen. Pieni-Petäjäjoki laskee noin 3 km:n päässä Petäjäjokeen, joka laskee vajaan 2 km:n

päässä Virmasveden Virmaanpään Joensuuhun. Matka Isonevalta Virmasveteen on

kokonaisuudessaan noin 14 km.

Kuormitus

Isonevan pintavalutuskenttä on ollut toiminnasta suon kunnostamista alkaen 1990-luvun

puolivälistä. Kentän toimintaa tarkkailtin intensiivisesti vuosittain 1996-2006 ja tarkkailu aloitettiin

uudelleen vuonna 2012. Alla olevissa kuvissa on esitetty Isonevan vuosikuormitusarviot vuodesta

2010 alkaen. Vuosina 2010 -2011 kuormitus on arvioitu Pohjois-Savon turvetuotannon

tarkkailuohjelman pintavalutuskentällisten soiden ominaiskuormitusluvuilla ja vuosina 2012-2016

saman tarkkailuohjelman laskeutusaltaallisten tuotantosoiden ominaiskuormitusluvuilla, joissa on

huomioitu Isonevalla todetut pitoisuusreduktiot. Laskentatavan vaihtumisen takia

vuosikuormitusarviot vuosilta 2010-11 ja 2012-16 eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia

keskenään, mikä näkyy hyvin erityisesti kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaistypen

kuormituksissa. Näiden parametrien osalta vuonna 2012, jolloin kesä oli poikkeuksellisen sateinen,

kuormitus oli suurin. Kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta suurin kuormitusarvio saatiin vuodelle

2016, mikä johtuu selvästi heikentyneestä pitoisuusreduktiosta.


33

Isonevan turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.

Kiintoaineen pitoisuusreduktio on ollut Isonevalla hyvä vuoteen 2015 asti, mutta jostain syystä se

romahti kesäkuukausina 2016. Kokonaistypen pitoisuusreduktio oli kohtalaisen hyvällä tasolla

vuosina 2014 ja 2015, mutta heikkeni myös vuonna 2016. Kokonaisfosforin pitoisuusreduktio

kentällä on ollut myös kohtalaisen hyvä vuoteen 2015 asti, mutta kiintoaineen tavoin romahti

vuonna 2016. Isonevan pintavalutuskenttä on lisännyt hieman kuivatusveden kemiallista

hapenkulutusta koko seurantajakson 2012-2016.

Isonevan pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2012-2016 keskiarvoina.

Virtavedet

Isonevan alapuolisessa vesistössä on tehty virtavesitutkimuksia uuden tarkkailuohjelman mukaisesti

vuosina 2003, 2010, 2013 ja 2016. Vuosina 1996-2002 virtavesitarkkailut tehtiin vuosittain.

Toukokuussa 2016 näyte otettiin ylivirtaaman aikaan, samoin elokuun näyte ajoittui ylivirtaamaan

(valuma noin 20 l/s/km2). Lokakuun näyte otettiin alivirtaaman aikaan (valuma 3-4 l/s/km

2) ja

toukokuun 2017 näyte kevätvalunnan aikaan (valuma noin 50 l/s*km2).

Suojärvenpuro 2

Suojärvenpuron asemalla 2 vesi on ollut voimakkaan humuspitoista kaikkina

havaintokertoina (kemiallinen hapenkulutus 38-55 O2 mg/l, keskiarvo 45 O2 mg/l ja

väriluku 320-570 Pt mg/l, keskiarvo 410 Pt mg/l). Vuoden 2016 havaintokertoina elokuussa


34

ylivirtaaman aikaan ja lokakuussa alivirtaaman aikaan sekä kemiallinen hapenkulutus että

veden väriluku olivat koko mittaussarjan suurimmat, mutta lähes yhtä suuria

humuspitoisuuksia on mitattu myös aiempina tarkkailuvuosina.

Suojärvensuonpuron asemien 2 (punainen viiva) ja 3A (oranssi viiva) sekä Pieni-Petäjäjoen

aseman 8 (vihreä katkoviiva) ja Petäjäjoen aseman 9 (sininen katkoviiva) vedenlaatutietoja

tarkkailuvuosilta 2003, 2010, 2013 ja 2016.


35

Suojärvenpuron suuri humuspitoisuus näkyy myös veden suurena happamuutena. Veden

happamuus on ollut välillä pH 4,7-5,4. Elokuussa 2016, jolloin humuspitoisuus oli suurin,

mitattiin myös suurin happamuus.

Suojärvenpurossa veden kiintoainepitoisuus ei ole millään havaintokerralla ollut kovin

suuri, mitä edesauttaa Suojärven sijainti Isonevan ja Suojärvenpuron välissä. Veden

kiintoainepitoisuus on ollut asemalla 2 1,8-7 mg/l keskipitoisuuden ollessa 3,9 mg/l. Vuoden

2016 havaintokertoina suurin pitoisuus 5,7 mg/l mitattiin ylivirtaaman aikaan elokuussa.

Suojärvi tasaa myös Suojärvenpuroon tulevaa kokonaistyppikuormaa. Asemalla 2 veden

kokonaistypen pitoisuus on ollut välillä 830-1300 µg/l, vuoden 2016/17 havaintokertoina

830-1100 µg/l. Mineraalitypen osuus kokonaistypestä ei ole kovin suuri, keskimäärin 15 %

ja nitraatti- sekä ammoniumtypen keskipitoisuudet ovat lähes samoja.

Suojärvenpuron asemalla 2 veden kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut melko paljon

(32-110 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2003 havaintokertoina.

Keskipitoisuuden 63 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Vuoden

2016/17 havaintokertoina keskipitoisuus oli jonkin verran pienempi (42 µg/l), ja elokuun

ylivirtaamatilannetta lukuun ottamatta veden kokonaisfosforipitoisuus (32-42 µg/l) oli

rehevän veden tasolla. Elokuussa kokonaisfosforin pitoisuus oli 60 µg/l.

Suojärvenpuro 3A

Muutos Suojärvenpuron veden humuspitoisuudessa ei ole kovin suuri asemien 2 ja 3A

välillä. Joinain havaintokertoina humuspitoisuus on noussut asemien välillä, useimpina

laskenut. Keskimäärin veden kemiallinen hapenkulutus on laskenut 2 O2 mg/l ja väriluku

noin 50 Pt mg/l asemien välillä. Aseman 3A vesi on edelleen luokiteltavissa voimakkaan

humuspitoiseksi.

Koska humuspitoisuus laskee vain vähän asemien 2 ja 3A välissä, ei muutos veden

happamuudessakaan ole kovin suuri. Veden happamuus on keskimäärin 0,2 pH yksikköä

pienempi asemalla 3A, ja asemalla 3A vesi on edelleen joko erittäin hapanta tai hapanta (pH

4,8-5,7).

Muutos Suojärvenpuron veden kiintoainepitoisuudessa on ollut humuspitoisuuden lailla

vähäinen asemien 2 ja 3A välillä. Elokuussa 2003 mitattiin suurin pitoisuus 11 mg/l, muuten

pitoisuus on ollut 1,5-7 mg/l keskipitoisuuden ollessa 3,6 mg/l.

Veden kokonaistyppipitoisuus on laskenut lähes jokaisena havaintokertana

Suojärvenpurossa asemien 2 ja 3A välillä, pitoisuusero on keskimäärin noin 200 µg/l.

Vuoden 2016/17 havaintokertoina veden kokonaistyppipitoisuus oli asemalla 3A 580-1000

µg/l, suurin pitoisuus mitattiin alivirtaaman aikaan lokakuussa. Mineraalitypen pitoisuudet

pienenevät jonkin verran asemien välillä, ja asemalla 3A mineraalitypen osuus

kokonaistypestä on ollut enää keskimäärin 8 %.

Suojärvenpuron kokonaisfosforin pitoisuus laskee kokonaistypen lailla pääsääntöisesti

asemien 2 ja 3A välillä. Asemalla 3A koko tarkkailun keskipitoisuus on ollut 52 µg/l ja

vuoden 2016/27 havaintokertoina 36 µg/l, joten asema on luokiteltavissa reheväksi. Aseman

2 tavoin suurin kokonaisfosforin pitoisuus vuoden 2016/17 havaintokertoina mitattiin

elokuussa, jolloin pitoisuus oli 47 µg/l.

Pieni-Petäjäjoki 8

Valuma-alueen koon kasvaminen yli kolminkertaiseksi Suojärvenpuron aseman 3A ja Pieni-

Petäjäjoen aseman 8 välillä sekä maankäytön monipuolistuminen näkyvät myös eroissa

veden laadussa. Pieni-Petäjäjoessa veden kemiallinen hapenkulutus on ollut keskimäärin 13

O2 mg/l pienempi kuin Suojärvenpurossa, ero veden väriluvussa on ollut keskimäärin 120 Pt


36

mg/l. Pieni-Petäjäjoen vesi on vaihdellut humusleimaisesta voimakkaan humuspitoiseen.

Kesätulvien aikaan veden humuspitoisuus on ollut kuitenkin suuri myös Pieni-Petejäjoessa.

Esimerkiksi elokuussa 2016 Pieni-Petäjäjoen veden kemiallinen hapenkulutus oli koko

tarkkailun suurin (54 O2 mg/l) ja veden väriluku oli myös suurin mitattu (390 Pt mg/l) eikä

ero Suojärvenpuron vastaaviin arvoihin ollut kovin iso.

Pieni-Petäjäjoessa vesi on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,0-6,8). Kevättulvan

aikaan ja kesän ylivirtaamissa vesi on ollut hieman happamampaa (pH 5,5-5,9). Suurin

happamuus mitattiin elokuussa 2016, kun humuspitoisuus oli suurin.

Peltoalueiden lisääntyminen valuma-alueella näkyy veden kiintoainepitoisuuden lievänä

kohoamisena Pieni-Petäjäjoessa Suojärvenpuroon verrattuna. Asemalla 8 veden

kiintoainepitoisuus on ollut 2,3-7 mg/l ja keskipitoisuus on ollut 1,3 mg/l suurempi kuin

asemalla 3A Suojärvenpurossa.

Pieni-Petäjäjoessa kokonaistypen pitoisuus on tavallisesti kevättulvan aikaan ollut jonkin

verran suurempi kuin Suojärvenpuron vedessä johtuen peltoalueilta tulevasta

nitraattitypestä. Myös kesällä ylivirtaaman aikaan kokonaistyppipitoisuus ojn jonkin verran

noussut asemien 3A ja 8 välillä, mutta muulloin kesällä kokonaistypen pitoisuus on ollut

Pieni-Petäjäjoessa hieman pienempi kuin Suojärvenpurossa. Kokonaistypen keskipitoisuus

tarkkailujaksolla 2003-2016 on asemilla 3A ja 8 lähes sama.Pieni-Petäjäjoessa nitraattitypen

keskipitoisuus on ollut keskimäärin 60 µg/l suurempi kuin Suojärvenpurossa, mikä on

nostanut mineraalitypen osuuden kokonaistypestä keskimäärin 18 %:n.

Veden rehevyystasossa ei tapahdu kovinkaan suurta muutosta Suojärvenpuron ja Pieni-

Petäjäjoen välillä. Esimerkiksi vuoden 2016/17 havaintokertoina Suojärvenpuron asemalla

3A kokonaisfosforin keskipitoisuus oli 36 µg/l ja Pieni-Petäjäjoen asemalla 8 37 µg/l.

Petäjäjoki 9

Petäjäjoen asema 9 sijaitsee Pieni-Petäjäjoen laskukohdan yläpuolella, joten Isonevan

kuivatusvedet eivät vaikuta aseman veden laatuun. Aseman 9 tulokset antavatkin kuvaa

Petäjäjoen alaosan valuma-alueen laadusta. Asemalla 9 valuma-alueen koko on noin

kaksinkertainen Pieni-Petäjäjoen asemaan 8 verrattuna.

Petäjäjoen asemalla 9 veden humuspitoisuus on pääsääntöisesti pienempi kuin Pieni-

Petäjäjoessa. Ero kemiallisessa hapenkulutuksessa on ollut keskimäärin 5 O2 mg/l ja veden

väriluvussa 50 Pt mg/l. Pieni-Petäjäjoen tavoin veden humuspitoisuus oli vuoden 2016/17

havaintokertoina keskimääräistä jonkin verran suurempi, mikä johtui pääosin elokuun

ylivirtaaman aikaan mitatusta kohonneesta humuksen määrästä. Petäjäjoessa mitattiin koko

tarkkailujakson 2003-2016 suurin kemiallisen hapenkulutuksen arvo ja veden väriluku

elokuun havaintokerralla ylivirtaaman aikaan.

Petäjäjoen asemalla 9 veden happamuus on useimpina havaintokertoina ollut hieman

suurempi kuin Pieni-Petäjäjoessa asemalla 8, mutta ero on keskimäärin vain 0,1 pH

yksikköä. Pieni-Petäjäjoen tavoin Petäjäjoki on ollut kevättulvan aikaan ja kesän

ylivirtaamatilanteissa hapanta (pH 5,7), muina havaintokertoina lievästi hapanta (pH 6,2-

6,7).

Ero veden kiintoainepitoisuudessa Petäjäjoen aseman 9 ja Pieni-Petäjäjoen aseman 8 välillä

on ollut hyvin vähäinen, asemalla 9 keskipitoisuus on 0,2 mg/l suurempi. Vuoden 2016/17

havaintokertoina asemalla 9 kiintoaineen keskipitoisuus oli keskimäärin 2,2 mg/l suurempi.

Veden kokonaistypen pitoisuus on Petäjäjoessa säännöllisesti pienempi kuin Pieni-

Petäjäjoessa, ero on keskimääri 160 µg/l. Petäjäjoessa mineraalitypen pitoisuudet ovat myös

hieman pienempi ja mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut keskimäärin 13 %.

Petäjäjoen kokonaisfosforipitoisuus on ollut jokaisena havaintokertana pienempi kuin Pieni-

Petäjäjoessa, ero on keskimäärin 10 µg/l. Petäjäjoessa kokonaisfosforin keskipitoisuus on


37

ollut 29 µg/l, minkä perusteella veden voi luokitella lievästi reheväksi. Ajoittain kesän

ylivirtaamatilanteissa kokonaisfosforin pitoisuus on ollut myös selvästi suurempi, kuten

kesäkuussa 2010 (55 µg/l) ja elokuussa 2016 (41 µg/l).

.

Suojärvi

Isonevan kuivatusvedet laskevat pintavalutuskentältä lähes suoraan Suojärveen, joten järvi

toimii jonkinlaisena jälkiselkeyttimenä. Järvi on matala, suurin syvyys on alle 2 m.

Suojärvessä happitilanne oli lopputalvella heikko Isonevan kunnostusvuosina 1990-luvun

lopulla, mikä kertoo lisääntyneestä happea kuluttavasta kuormituksesta. 2000-luvulla

happitilanne on ollut lopputalvella ajoittain heikko (2,5-4 mg/l), ajoittain kohtalainen tai

hyvä. Happitilanteeseen on vaikuttanut näytteenoton ajoittuminen alkaneeseen

kevätvaluntaan, sillä matalana järvenä Suojärvi saa nopeasti happitäydennystä

kevätvalunnan alkaessa. Loppukesällä hapettomuus ei ole ollut järven mataluuden takia

ongelmana, mutta ajoittain hapen kyllästysaste on ollut jopa alle 50 %. Suojärvi on melko

hyvin tuulilta suojassa, joten tyyninä jaksoina happipitoisuus näyttää heikkenevän

vesipatsaassa myös avovesiaikaan.

Suojärven vesi on nimensä mukaisesti ollut voimakkaan humuspitoista sekä lopputalvella

(kemiallinen hapenkulutus keskimäärin 44 O2 mg/l, väriluku 390 Pt mg/l) että loppukesällä

(kemiallinen hapenkulutus keskimäärin 41 O2 mg/l, väriluku 410 Pt mg/l). Muutamassa

talvinäytteessä vuosituhannen vaihteessa humupitoisuus oli jonkin verran pienempi, mihin

on todennäköisesti vaikuttanut lumen sulamisvedet. Näytteet on tuolloin otettu huhtikuun

puolella. Loppukesällä suurimmat humuspitoisuudet ajoittuvat sadekesiin 2004, 2008 ja

2012. Suojärven humuspitoisuudessa ei ole nähtävissä selkeää muutossuuntaa koko

tarkkailujaksolla 1997-2016.

Suojärven veden kokonaistyppipitoisuus on lopputalvella ollut 890-1800 µg/l (keskiarvo

1380 µg/l) ja loppukesällä 740-1400 µg/l (keskiarvo 1010 µg/l). Lopputalvella pienimmät

pitoisuudet on mitattu huhtikuussa otetuissa näytteissä, mikä johtunee lumen sulamisvesien

myötä parantuneesta happitilanteesta sekä sulamisvesien pienemmästä typpipitoisuudesta.

Loppukesällä suurimmat kokonaistypen pitoisuudet on mitattu sadekesinä 2004 ja 2008,

muuten pitoisuustason muutokset vuosien välillä eivät ole kovin suuria. Lopputalvella

mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut suuri, keskimäärin 38 %. Talvella

mineraalitypestä kaksi kolmasosaa on ammoniumtyppeä. Kesällä levätuotanto kuluttaa

mineraalityppeä tehokkaasti ja sekä ammoniumtypen että nitraattitypen pitoisuudet ovat

selvästi talvipitoisuuksia pienempiä. Loppukesällä mineraalitypen osuus kokonaistypestä on

ollut keskimäärin 8 %.

Suojärven lopputalven veden kokonaisfosforipitoisuus oli suurimmillaan Isonevan

kunnostusvuosina 1990-luvun lopulla (61-72 µg/l) ja myös lopputalvella 2011 mitattiin yhtä

suuri pitoisuus. Vuodesta 2005 lähtien lopputalven kokonaisfosforipitoisuus on ollut

pääsääntöisesti 40-50 µg/l, vuoden 2011 lisäksi poikkeuksia ovat lopputalvet 2013 ja 2016,

jolloin pitoisuus oli alle 40 µg/l. Kunnostusvuosina myös loppukesän

kokonaisfosforipitoisuudet olivat suurempia (76-100 µg/l) kuin 2000-luvulla. Vuosina 2002-

2012 kokonaisfosforipitoisuus oli pääsääntöisesti elokuun näytteessä 60-80 µg/l, mutta

viime vuosina 2013-2016 hieman pienempi (35-57 µg/l). Sarjasta puuttuu vuoden 2014

näyte, joka jäi kirjausvirheen takia ottamatta. Suojärven vesi on luokiteltavissa erittäin

reheväksi eikä fosforipitoisuudessa ole tapahtunut selkeitä tason muutoksia 2000-luvulla.


38

Suojärven vedenlaatutietoja 1997-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea

rivistö).

Suojärven kasviplanktontuotannossa tapahtui selkeä muutos 2000-luvun alussa. Huolimatta

rehevistä olosuhteista kasviplanktontuotanto oli 1990-luvun lopulla erittäin pientä ja

klorofylli-a:n määrä oli loppukesällä vuosina 1997-2000 alle 4 µg/l. Isonevan

kunnostaminen turvetuotantoon muutti jonkin tekijän levätuotannossa ja 2000-luvun alusta

lähtien klorofylli-a:n määrä on paremmin vastannut kokonaisfosforin tasoa. Vuodesta 2010


39

alkaen Suojärven kasviplanktonin klorofylli-a –näytteitä on otettu kolme kertaa kesässä.

Vuosien 2010-2016 keskiarvon (59 µg/l) perusteella vesi on luokiteltavissa ylireheväksi.

Suurimmat klorofylli-a:n määrät liittyvät limalevän (Gonyostomum semen) runsaaseen

esiintymiseen, joten luokitus pelkästään klorofylli-a:n perusteella antaa väärän kuvan

Suojärven rehevyystasosta. Vuoden 2015 elokuun näytteestä tehtiin myös biomassamääritys

(liite 2). Tuolloin kasviplanktonin biomassa-arvo 3,2 mg/l ilmaisi reheviä olosuhteita.

Pääosan biomassasta muodostivat piilevät (52 %), kultalevät (18 %) ja nielulevät (10 %).

Tuossa näytteessä limalevän osuus oli vähäinen, samoin sinilevien (0,1 %).

Suojärven kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 1997-2016.

Virmasvesi

Virmasveden asema 5 sijaitsee aivan Petäjäjoen laskukohdan läheisyydessä. Asema on

matala (kokonaissyvyys noin 4 m), minkä takia Petäjäjoen virtaamatilanteella on suuri

merkitys aseman veden laatuun

Aseman5 mataluuden ja Petäjäjoen läheisyyden takia vesipatsaan lämpötilakerrostuneisuus

on ollut sekä lopputalvella että loppukesällä vähäistä. Veden happitilanne on ollut hyvä

koko vesipatsaassa kaikkina havaintokertoina.

Lopputalvella veden humuspitoisuus asemalla 5 riippuu täysin kevättulvan vaiheesta ja

vaihtelu tarkkailukaudella 1997-2016 on ollut melko suurta (kemiallinen hapenkulutus

päällysvedessä 9-26 O2 mg/l, väriluku 50-190 Pt mg/l). Petäjäjoen vesi on nostanut

useampana lopputalven havaintokertana päällysveden humuspitoisuuden hieman pohjan

läheistä vesikerrosta suuremmaksi (kemiallinen hapenkulutus päällysvedessä keskimäärin

18 O2 mg/l, pohjan lähellä 16 O2 mg/l). Kesällä veden humuspitoisuuteen vaikuttaa

Petäjäjoen ohella myös tuulen mukana tapahtuva sekoittuminen kirkkaampiin Virmasveden

selkävesiin, mikä tasoittaa vuosien välistä vaihtelua. Vesi on ollut selvästi kirkkaampaa

(päällysvedessä kemiallinen hapenkulutus 6,9-11 O2 mg/l, keskiarvo 8,6 O2 mg/l ja väriluku

25-68 Pt mg/l, keskiarvo 39 Pt mg/l) kuin talvella ja ero pinnan ja pohjan läheisen

vesikerroksen humuspitoisuuden välillä hyvin pieni. Suurin humuspitoisuus päällysvedessä

mitattiin sadekesänä 2012.

Humuspitoisuuden lailla kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut lopputalvella paljon (470-

1200 µg/l) riippuen Petäjäjoen vaikutuksesta havaintoajankohtana. Suurimmat pitoisuudet

on mitattu huhtikuussa otetuista näytteistä. Päällysvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut

keskimäärin 100 µg/l suurempi kuin pohjan läheisyydessä. Lopputalvella noin kolmasosa


40

kokonaistypestä on ollut mineraalityppeä ja mineraalitypestä pääosa nitraattityppeä.

Loppukesällä kokonaistypen pitoisuusvaihtelut (330-530 µg/l) ovat olleet humuspitoisuuden

lailla selvästi pienempiä kuin lopputalvella ja ero päällysveden sekä pohjan läheisen veden

kokonaistyppipitoisuudessa on ollut vähäinen. Kokonaistypen pitoisuus on loppukesällä

keskimäärin puolet pienempi kuin lopputalvella. Mineraalitypen pitoisuudet ovat usein

loppukesällä kokonaan käytetty levätuotantoon eli pitoisuudet ovat alle määritysrajan 5 µg/l.

Virmasveden aseman 5 vedenlaatutietoja 1997-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja

loppukesällä (oikea rivistö). Päällysveden (1 m) tiedot on merkitty sinisellä ympyrällä, pohjan

läheisen veden (1 m pohjan yläpuolelta) avoimella punaisella ympyrällä.


41

Virmasveden asemalla 5 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut päällysvedessä

pääosin välillä 13-32 µg/l. Poikkeuksena ovat lopputalvet 1999, 2010 ja 2016, jolloin

Petäjäjoen kautta tulleessa vedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut selvästi

suurempi. Kaikki nämä näytteet on otettu huhtikuussa.Lopputalvella päällysveden

kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 28 µg/l ja pohjan läheisen veden 21

µg/l. Loppukesällä kokonaisfosforin pitoisuus päällysvedessä on ollut selvästi

pienempi (6-17 µg/l, keskimäärin 10 µg/l). Suurin päällysveden

kokonaisfosforipitoisuus mitattiin sadekesänä 2012. Pohjan läheisen vesikerroksen

kokonaisfosforipitoisuus oli elokuussa 2002 (31 µg/l) selvästi päällysvettä suurempi,

muuten ero vesipatsaassa on ollut vähäinen. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella

Virmasveden asema on luokiteltavissa karuksi-lievästi reheväksi eikä rehevyystasossa

ole kokonaisfosforipitoisuuden perusteella todettavissa selkeää muutossuuntaa

tarkkailujaksolla 1997-2016.

Virmasveden kasviplanktonin klorofylli-a on tarkkailujaksolla 1997-2016 vaihdellut

välillä 1,8-10 µg/l. Keskiarvon perusteella aseman 5 vesi on luokiteltavissa lievästi

reheväksi. Vuosina 2003-2005 sekä 2012-2013 Virmasveden aseman 5 rehevyystaso

oli jonkin verran suurempi kuin vuosina 1992-96, jolloin Isonevaa ei oltu kunnostettu

turvetuotantoon. Näihin ajanjaksoihin liittyvät sateiset kesät 2004 ja 2012. Muina

tarkkailuvuosina kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on ollut samaa tasoa kuin

vertailuvuosina 1992-96, joten elokuun näytteiden perusteella selkeää rehevyystason

muutosta ei ole todettavissa Virmasveden asemalla 5. Vuonna 2015 elokuun

näytteestä tehtiin kasviplanktonin biomassamääritys (liite 2). Biomassa-arvo 0,8 mg/l

viittasi erinomaiseen tilaan. Myös sinilevien vähäinen osuus biomassasta (1,9 %)

viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0) viittasi hyvään tilaan. Suurimman osan

biomassasta muodostivat nielulevät (14 %), kultalevät (14 %) ja piilevät (43 %).

Virmasveden aseman 5 kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 1992-2016.


42

ISO-RIISTASUO 2016

Sijainti

Iso-Riistasuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Petäjäjoen valuma-alueella (vesistöalue 14.748,

peruskartat 3313 09,12, 3314 07,10, 3331 03 ja 3332 01). Tuotantoalue on Pielavedellä.

Vesistöalueen koko on 168,47 km2 ja järvisyys 8,17 % (Ekholm 1993). Samalla vesistöalueella

sijaitsee myös Kuopion Energian Aittosuon turvetuotantoalue. Iso-Riistasuon läheisyydessä

sijaitsee myös Soidinsuon turvetuotantoalue, jossa turvetuotanto alkoi vuonna 1980 ja loppui

vuonna 2014.

Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja.


43

Vuoden 2016 tarkkailuohjelmaan kuuluneet asemat on merkitty punaisella ympyrällä.


Iso-Riistasuon kuormittava ala 2016 36 ha

Tuotannossa 35,1 ha

Iso-Riistasuon kunnostus turvetuotantoalueeksi aloitettiin vuonna 2009 ja tuotanto alkoi vuonna

2011. Iso-Riistasuon kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä ja sen jälkeen ne johdetaan

laskuojan kautta n. 2 km:n päähän Pahankalapuroon. Pahakalanpurosta vedet laskevat Soidinpuron

ja Molkanpuron kautta Molkanjärveen, joka sijaitsee noin 3 km:n päässä Iso-Riistasuolta.

Petäjäjärvestä vesi jatkaa Välijoen, Pienen Petäjäjärven ja Petäjäjoen kautta Pielaveden

Murtoselkään. Murtoselkään tuotantoalueelta on matkaa noin 10 km.

Kuormitus

Iso-Riistasuon kuormituslaskenta on vaihdellut vuosien varrella. Kunnostusvuosina 2009-2010 Iso-

Riistasuon kuormitus arvioitiin Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelmaan kuuluneiden

pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden ominaiskuormitusluvuilla. Vuosina 2011-2013 kuormitus

arvioitiin laskeutusaltaallisten tuotantoalueiden tuloksista lasketuilla ominaiskuormitusluvuilla,

joista vähennettiin pintavalutuskentällä todetut reduktiot. Vuonna 2014 Iso-Riistasuolla aloitettiin

jatkuvatoiminen virtaamamittaus kesällä ja kuormitus arvioitiin alkuvuoden osalta ympärivuotisten


44

asemien avulla ja loppuvuoden osalta Iso-Riistasuon omalla aineistolla. Vuosina 2015 ja 2016 Iso-

Riistasuon kuormitus arvioitiin sen omalla ympärivuotisella virtaamamittaus- ja

vedenlaatuaineistolla. Muutokset laskentamenetelmissä näkyvät varsin selvästi

kuormitusaikasarjassa, joten vasta viimeiset kaksi vuotta ovat parhaiten toisiinsa verrattavia.

Vuonna 2016 Iso-Riistasuon kuormitus oli jonkin verran pienempää kuin vuonna 2015.

Iso-Riistasuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2009-2016.

Iso-Riistasuon pintavalutuskenttä on toiminut hyvin heti alusta vuodesta 2009 lähtien. Kenttä on

vähentänyt tehokkaasti kiintoaineen (keskimäärin 78 % vuosina 2009-2016), kokonaistypen (49 %),

ammoniumtypen (63 %), kokonaisfosforin (71 %), fosfaattifosforin (50 %) ja raudan (51 %)

pitoisuuksia. Myös kemiallinen hapenkulutus on hieman vähentynyt pintavalutuskentällä,

keskimäärin 9 %.


45

Iso-Riistasuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2009-2016 keskiarvoina.

Virtavedet

Iso-Riistasuon alapuolisessa vesistössä on tehty virtavesitutkimuksia uuden tarkkailuohjelman

mukaisesti vuosina 2010 ja 2016. Soidinsuon ollessa tuotannossa vesistötarkkailuja tehtiin samoilla

asemilla Soidinpurossa ja Molkanpurossa lisäksi vuosina 2003 ja 2006. Toukokuussa 2016 näyte

otettiin Pahakalanpurosta tehtyjen virtaamamittausten perusteella kevätvalunnan jälkeen

alivirtaamatilanteessa (valuma 2,2 l/s*km2) , heinäkuussa keskivirtaamatilanteessa (9,7 l/s*km

2),

syyskuussa selvässä alivirtaamassa (0,5 l/s*km2) ja toukokuussa 2017 lievässä

ylivirtaamatilanteessa (11,7 l/s*km2). Pahakalapuron valuma-alue on sen verran pieni (noin 2 km

2),

että virtaaman vaihtelut ovat nopeita ja ylivirtaamatilanteet ovat usein melko lyhytkestoisia.

Pahakalanpuro

Pahakalanpuron vedessä humuspitoisuus on vaihdellut paljon havaintokertojen välillä


mg/l, keskiarvo 330 PT mg/l). Vesi on ollut pääsääntöisesti voimakkaan humuspitoista.

Humuspitoisuus on seurannut melko hyvin Iso-Riistasuon pintavalutuskentältä lähtevän

veden humuspitoisuutta. Esimerkiksi heinäkuun alussa 2016, jolloin virtaama oli muutaman

päivän sateen jälkeen selvästi kohonnut, pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kemialiinen

hapenkulutus oli 57 O2 mg/l ja Pahakalanpurossa 62 O2 mg/l. Vastaavasti syyskuussa 2016

alivirtaaman aikaan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kemiallinen hapenkulutus oli 31

O2 mg/l ja Pahakalanpurossa 27 O2 mg/l.

Suuresta humuspitoisuudesta huolimatta Pahakalan vesi on ollut pääosin vain lievästi

hapanta (pH 6,0-6,6) ja ajoittain jopa lievästi emäksistä (pH 7,2 syyskuussa 2010).


46

Pahakalanpuron (punainen viiva), Soidinpuron (oranssi viiva) sekä Molkanpuron (vihreä

viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2006, 2010 ja 2016. Pahakalanpurosta on

näytteitä otettu vain vuosina 2010 ja 2016.


47

Pahakalanpuron veden suurin kiintoainepitoisuus 19 mg/l mitattiin Iso-Riistasuon

kunnostusvuonna 2010. Vuoden 2016/17 havaintokertoina veden kiintoainepitoisuus on

ollut jonkin verran koholla (3,2-9,5 mg/l). Suurin pitoisuus mitattiin muutaman sadepäivän

jälkeen heinäkuussa. Tuolloin Iso-Riistasuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä

kiintoainepitoisuus oli vain 2,2 mg/l, joten valuma-alueella oleva maatalousmaa on

todennäköisesti lisännyt puroveden kiintoainepitoisuutta. Noin puolet puroveden

kiintoaineesta oli mineraaliainesta, mikä myöskin viittaa peltoalueisiin.

Pahakalanpurossa veden kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut pääsääntöisesti välillä 1100-

1600 µg/l, marraskuussa 2010 alivirtaaman aikaan pitoisuus oli selvästi suurempi (3100

µg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina kokonaistypen pitoisuus oli purovedessä 1100-1600

µg/l ja vastaavina ajankohtina pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä 650-1200 µg/l, joten

typpikuormitusta tulee myös muualta valuma-alueelta. Mineraalitypen osuus

kokonaistypestä on ollut Pahakalanpurossa keskimäärin 37 % ja pääosa mineraalitypestä on

ollut nitraattityppeä.

Pahakalanpurossa veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 32-100 µg/l ja

keskipitoisuuden 62 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Vuoden

2016/17 havaintokerroista suurin pitoisuus 78 µg/l mitattiin alivirtaaman aikaan syyskuussa

2016. Iso-Riistasuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaisfosforipitoisuus oli

vuoden 2016/17 havaintokertoina 18-27 µg/l, joten merkittävä osa Pahakalan

kokonaisfosforikuormituksesta tulee muualta valuma-alueelta kuin Iso-Riistasuolta.

Soidinpuro alapuoli

Soidinpuron alaosalla uoma on kaivettu leveäksi eikä havaintoajankohtina vedessä ollut

näkyvää virtaamaa.

Soidinpurossa veden humuspitoisuus on vaihdellut hyvin samalla tavalla kuin

Pahakalanpurossa. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 30-63 O2 mg/l (keskiarvo 41

O2 mg/l) ja väriluku 230-570 Pt mg/l (keskiarvo 355 Pt mg/l). Iso-Riistasuon

kunnostusvuonna 2010 veden kemiallinen hapenkulutus laski hieman Pahakalanpuron ja

Soidinpuron asemien välillä, mutta toukokuussa 2011 ja vuosien 2016/17 havaintokertoina

kemiallinen hapenkulutus on noussut hieman asemien välillä. Keskimäärin humuspitoisuus

ei ole muuttunut asemien välillä, joten Soidinsuon turvetuotannon loppuminen tai

Pahakalansuon turvetuotannon alkaminen ei näytä merkittävästi vaikuttaneen Soidinpuron

veden humuspitoisuuteen.

Veden happamuus on pääsääntöisesti lisääntynyt hieman Pahakalansuon ja Soidinpuron

välillä, ero on ollut keskimäärin 0,3 pH yksikköä. Soidinpuron vesi on ollut muutamaa

poikkeusta lukuun ottamatta lievästi hapanta (pH 6,1-6,8), muutamassa kevät- ja

ylivirtaamanäytteessä vesi on ollut hapanta (pH 5,5-5,8).

Puroveden kiintoainepitoisuus on yhtä havaintokertaa lukuun ottamatta lisääntynyt

Pahakalanpuron ja Soidinpuron välillä, ero on ollut keskimäärin 2,7 mg/l. Soidinpuron

veden kiintoaineen keskipitoisuus on ollut jaksolla 2003-2016 10,5 mg/l ja 2010 sekä 2016

10,1 mg/l, joten myöskään Soidinpuron kiintoainepitoisuudessa ei ole tapahtunut

merkittävää muutosta Iso-Riistasuon aloituksen tai Soidinsuon lakkauttamisen jälkeen.

Soidinpuron kokonaistypen pitoisuus on tarkkailuvuosina 2010/11 ja 2016/17 vaihdellut

välillä 1300-2200 µg/l ja keskipitoisuus 1575 µg/l on lähes sama kuin Pahakalanpurossa.

Useimpina havaintokertoina pitoisuus on kuitenkin hieman noussut asemien välillä. Jos

verrataan koko jakson 2003-2016 ja vuosien 2010 ja 2016 kokonaistypen keskiarvoja, on


48

pitoisuuskeskiarvo vuosina 2010 ja 2016 noin 150 µg/l pienempi. Tämä voisi viitata siihen,

että Soidinsuon turvetuotannon loppumisen myötä kokonaistyppikuormitus on hieman

vähentynyt, mutta melko vähäinen aineiston perusteella tämä on vain olettamus.

Pahakalanpuron ja Soidinpuron välillä nitraattitypen pitoisuus on pudonnut keskimäärin

lähes puolella ja samalla ammoniumtypen pitoisuus kaksinkertaistunut. Mineraalitypen

osuus kokonaistypestä on ollut Soidinpurossa keskimäärin 28 %, josta nitraattityppeä on

ollut noin kaksi kolmasosaa.

Soidinpurossa veden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut vuosina 2010/11 ja 2016/17

keskimäärin 78 µg/l, mikä on 16 µg/l enemmän kuin Pahakalanpurossa. Kokonaisfosforin

pitoisuus on noussut lähes jokaisena havaintokertana ja vesi on Soidinpurossa

luokiteltavissa erittäin reheväksi. Verrattaessa koko havaintohistorian 2003-2016 keskiarvoa

99 µg/l vuosien 2010/11 ja 2016/17 keskiarvoon, on viitteitä rehevyystason lievään laskuun

Soidinsuon turvetuotannon loputtua, mutta tämäkin olettamus perustuu kokonaistypen lailla

vielä tällä hetkellä melko pieneen aineistoon.

Molkanpuro

Molkanpuron asema sijaitsee lähellä puron laskukohtaa Molkanjärveen. Puro on useana

havaintokertana tulvinut rannoille, mutta näyte on saatu otettua purouomasta.

Veden humuspitoisuuden muutos Soidinpuron ja Molkanpuron välillä on hyvin vähäinen.

Koko havaintoaineiston (vuodet 2003, 2006, 2010/11 ja 2016/17) kemiallisen

hapenkulutuksen keskiarvo on molemmilla asemilla 40 O2 mg/l ja väriluvun keskiarvo

Soidinpurossa 20 Pt mg/l Molkanpuroa suurempi.

Veden happamuus on lisääntynyt hieman kaikkina havaintokertoina Soidinpuron ja

Molkanpuron välillä, ero on ollut keskimäärin 0,2 pH yksikköä. Molkanpurossa veden

happamuus on ollut pH 5,4-6,8.

Veden kiintoainepitoisuus on laskenut lähes jokaisena havaintokertana Soidinpuron ja

Molkanpuron välillä, ero on ollut keskimäärin 2,7 mg/l. Molkanpurossa kiintoainepitoisuus

on ollut 3,3-13 mg/l, suurin pitoisuus mitattiin heinäkuussa 2016.

Molkanpurossa kokonaistypen pitoisuus on laskenut jokaisena havaintokertana koko

jaksolla 2003-2016, ero Soidinpuroon verrattuna on ollut keskimäärin 200 µg/l. Vuosina

2010 ja 2016 veden kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin 150 µg/l pienempi

kuin koko jaksolla 2003-2016, joten myös Molkanpurossa on viitteitä

kokonaistyppikuormituksen pienenemisestä Soidinsuon turvetuotannon loputtua.

Molkanpurossa sekä nitraattitypen että ammoniumtypen keskipitoisuus ovat hieman

pienempiä kuin Soidinpurossa, mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut

Molkanpurossa keskimäärin 23 %.

Veden rehevyystaso on laskenut hieman Soidinpuron ja Molkanpuron välissä, vuosina

2010/11 ja 2016/17 ero on ollut keskimäärin 6 µg/l. Molkanpuron vesi on kuitenkin edelleen

luokiteltavissa erittäin reheväksi. Kokonaistypen tavoin myös Molkanpuron

kokonaisfosforin pitoisuus on ollut vuosina 2010/11 ja 2016/17 hieman pienempi kuin koko

jaksolla 2003-2016, joten Soidinsuon turvetuotannon lopettaminen näyttäisi hieman

vähentäneen Molkanpuron rehevyystasoa.

. Molkanjärvi

Molkanjärvi on matala vesialue, veden syvyys havaintopaikalla on alle 1,5 m..

Molkanjärven happitilanne oli heikko lopputalvina 2009-2011, jolloin Iso-Riistasuota

kunnostettiin turvetuotantoon. Lopputalvella 2015 happitilanne oli myös jonkin verran

heikentynyt, mutta muina tarkkailutalvina happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä.


49

Molkanjärven pienen vesitilavuuden ansiosta Molkanpuron kautta tuleva kevätvalunta

parantaa järven happitilannetta loppukeväällä melko nopeasti, joten lopputalven

happitilanne riippuu paljon kevätvalunnan vaiheesta. Loppukesällä Molkanjärven

happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä.

Molkanjärven vesi on voimakkaan humuspitoista. Lopputalvella veden kemiallinen

hapenkulutus on ollut 32-46 O2 mg/l (keskiarvo 39 O2 mg/l) ja väriluku 210-350 Pt mg/l

(keskiarvo 330 Pt mg/l). Lopputalvella 2009 väriluku oli keskimääräistä suurempi (570 Pt

mg/l). Loppukesällä humuspitoisuus on ollut samaa tasoa kuin lopputalvella, kemiallinen

hapenkulutus 30-52 O2 mg/l (keskiarvo 39 O2 mg/l) ja väriluku 230-500 Pt mg/l (keskiarvo

350 Pt mg/l). Loppukesällä suurin humusmäärä mitattiin sadekesänä 2008. Molkanjärven

humuspitoisuudessa ei ole tarkkailuvuosina 2008-2016 nähtävissä selkeää muutossuuntaa.

Molkanjärven veden kokonaistyppipitoisuus on ollut lopputalvella melko vakaa, 1300-1600

µg/l. Ainoan poikkeuksen tähän tekevät vuodet 2009, jolloin pitoisuus oli 2000 µg/l ja 2015,

jolloin mitattiin suurin pitoisuus 2200 µg/l. Näinä ajankohtina myös veden kemiallinen

hapenkulutus oli suurin. Vuosi 2009 liittynee huonoon happitilanteeseen ja vuonna 2015

talvi oli keskimääräistä lauhempi. Loppukesällä kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut

välillä 1000-1400 µg/l. Huomionarvoista on se, että pitoisuus on laskenut hieman

tarkkailujaksolla 2008-2016. Sama ilmiö on havaittavissa myös Soidinpurossa ja

Molkanpurossa, ja se liittynee Soidinsuon turvetuotannon lopettamiseen. Lopputalvella

ammoniumtypen pitoisuus on laskenut tasaisesti, mikä myös viittaa turvetuotannon

kuormituksen vähenemiseen. Loppukesällä mineraalitypen pitoisuudet ovat olleet pieniä

levätuotannon takia.

Molkanjärven veden kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut lopputalvella 80 µg/l ja

loppukesällä 83 µg/l, minkä perusteella järvi on luokiteltavissa erittäin reheväksi.

Lopputalvella vaihtelu on ollut suurempaa (49-110 µg/l). Suurimmat lopputalven

pitoisuudet mitattiin sadekesien 2008 ja 2012 jälkeisinä talvina. Loppukesällä

pitoisuusvaihtelu on ollut hieman pienempää (69-100 µg/l). Suurimmat loppukesän

pitoisuudet mitattiin 2008-2009. Sen jälkeen vaihtelu on ollut melko pientä eikä selkeää

muutossuuntaa pitoisuudessa ole nähtävissä. Soidinpurossa ja Molkanpurossa rehevyystaso

näytti hieman laskeneen Soidinsuon turvetuotannon loputtua, mutta vaikutus ei ole näkynyt

vielä kovin selvänä Molkanjärven kokonaisfosforipitoisuudessa.


50

Molkanjärven vedenlaatutietoja 2008-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä

(oikea rivistö).

Molkanjärven kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on vaihdellut tarkkailuvuosina 2008-

2016 erittäin paljon (23-85 µg/l), mikä on tyypillistä erittäin reheville järville. Vuodesta

2011 lähtien näytteitä on otettu kolme kertaa kesässä, mikä on lisännyt rehevyystason arvion

luotettavuutta. Vuoden 206 keskipitoisuuden 38 µg/l perusteella Molkanjärvi on

luokiteltavissa erittäin reheväksi, mikä tukee myös kokonaisfosforipitoisuuden perusteella


51

tehtyä luokittelua. Klorofylli-a:n määrässä on nähtävissä samanlainen lievästi laskeva

suuntaus kuin kokonaisravinteissa Soidinsuon turvetuotannon loppumisen jälkeen.

Molkanjärvestä on tehty vuosina 2014-2016 kasviplanktonin biomassalaskenta. Vuoden

2016 tulokset eivät ole vielä valmiit, mutta vuonna 2015 biomassa-arvo 6,7 mg/l ilmaisi

rehevöitymistä (liite 2). Sinilevien osuus biomassasta oli vain 0,6 %. Suurimman osan

biomassasta muodostivat kultalevät (18 %) ja silmälevät (45 %).

Molkanjärven kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2008-2016.

Petäjäjärvi

Petäjäjärven alusvesi on ollut koko tarkkailukaudella 2008-2016 lopputalvella täysin

hapeton muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Huhtikuussa 2013 alusveden happitilanne

oli heikko, mutta alusvesi ei ollut täysin hapeton. Maaliskuun lopulla 2015 alusveden

happitilanne oli kohtalaisen hyvä. Huolimatta paksusta jääkannesta (38 cm) jää oli lähes

lumeton, mikä oli alkanut lämmittämään päällysvettä ja purkamaan

lämpötilakerrostuneisuutta ja samalla happea oli päässyt siirtymään pohjan läheisiin

vesikerroksiin.. Yhden metrin syvyydessä veden lämpötila oli peräti 3,4 oC. Petäjäjärven

syvännealue on sen verran avoimella paikalla, että loppukesällä vesipatsas on tavallisesti

ollut lähes tasalämpöinen ja sen myötä happitilanne on ollut koko vesipatsaassa hyvä.

Poikkeuksen tekevät loppukesän näytteet vuosilta 2014 ja 2015. Tuolloin vesipatsas oli

lämpötilan mukaan kerrostunut ja alusvesi molempina vuosina näytteenottoajankohtina

täysin hapeton.

Lopputalvella Petäjäveden päällysvesi on ollut humuspitoista ja vaihtelut vuosien välillä

ovat olleet melko vähäisiä. Veden väriluku on ollut 110-201 Pt mg/l (keskiarvo 170 Pt mg/l)

ja kemiallinen hapenkulutus 16-31 O2 mg/l (keskiarvo 25 O2 mg/l). Suurimmat arvot

mitattiin sadekesän 2012 jälkeen lopputalvella 2013 ja humuspitoisuus oli samaa tasoa myös

vuonna 2014. Talvi 2014 oli keskimääräistä lauhempi. Alusvedessä väriluku ja kemiallinen

hapenkulutus ovat olleet huomattavan suuria mm. siksi, että hapettomuus on vapauttanut

pohjasedimentistä rautayhdisteitä. Vuonna 2014, jolloin alusveden happitilanne oli

kohtalaisen hyvä, veden väriluku oli edelleen erittäin suuri osoittaen sen, että happitilanne

oli korjaantunut juuri ennen näytteenottoa eikä se ollut vielä ehtinyt vaikuttaa muihin

vedenlaatuparametreihin. Loppukesällä päällysveden humuspitoisuus on ollut hieman

lopputalvea pienempi. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 17-26 O2 mg/l (keskiarvo


52

20 O2 mg/l) ja väriluku 120-200 Pt mg/l (keskiarvo 145 Pt mg/l). Suurimmat arvot on

mitattu sadekesinä 2008 ja 2012. Koska alusvesi on pääsääntöisesti ollut hapellinen

loppukesän havaintoajankohtina, ovat veden väriluku ja kemiallinen hapenkulutus olleet

tasaisia koko vesipatsaassa. Loppukesinä 2014 ja 2015, jolloin alusvesi oli hapeton, väriluku

ja kemiallinen hapenkulutus olivat hieman suurempia kuin päällysvedessä. Ero oli kuitenkin

selvästi pienempi kuin lopputalvella, mikä kertoo sen, että kerrostuneisuuskausi on

avovesiaikaan huomattavasti lyhyempi kuin talvella. Petäjäjärven veden humuspitoisuudessa

ei ole nähtävissä selkeää muutossuuntaa.

Petäjäjärven kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella päällysvedessä 610-940 µg/l

(keskiarvo 830 µg/l). Suurimmat pitoisuudet on mitattu talvina 2008 ja 2014, pienimmät

2010-2011. Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut lähes kolmannes, ja

mineraalityppi on ollut lähes kokonaan nitraattityppeä. Alusveden hapettomuudesta johtuen

kokonaistypen pitoisuudet ovat olleet pohjan läheisyydessä selvästi suurempia (2100-2800

µg/l). Alusvedessä mineraalitypen osuus on ollut keskimäärin 51 %, ja mineraalityppi on

lähes kokonaan ammoniumtyppeä. Loppukesällä päällysveden kokonaistypen pitoisuus on

ollut melko vakaa (580-700 µg/l) ja keskipitoisuus on ollut 250 µg/l pienempi kuin

lopputalvella. Levätuotanto on pitänyt päällysveden mineraalitypen pitoisuudet erittäin

pieninä. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut vuosina 2014 ja 2015 lukuun

ottamatta lähes sama kuin päällysvedessä. Vuosina 2014 ja 2015 ilmeisen lyhytaikainen

alusveden hapettomuus oli nostanut alusveden kokonaistypen pitoisuutta 140-160 µg/l

päällysvettä suuremmaksi.

Petäjäveden päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut melko vakaa sekä lopputalvella

että loppukesällä koko tarkkailukaudella 2008-2016. Lopputalvella pitoisuus on ollut 19-29

µg/l (keskiarvo 25 µg/l). Loppukesällä rehevyystaso on ollut hieman suurempi. Pitoisuus on

ollut välillä 23-32 µg/l ja keskipitoisuuden 28 µg/l perusteella Petäjäjärvi on luokiteltavissa

lievästi reheväksi. Alusveden hapettomuudesta johtuva sisäinen kuormitus on nostanut

alusveden kokonaisfosforipitoisuuksia lopputalvella huomattavasti (63-150 µg/l, keskiarvo

104 µg/l). Alusveden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut viime vuosina hieman pienempää

kuin tarkkailun alkuvuosina. Loppukesällä fosforin sisäinen kuormitus on ollut vähäistä

johtuen hyvästä happitilanteesta. Loppukesinä 2015 ja 2016 alusveden

kokonaisfosforipitoisuus on ollut 13-16 µg/l suurempi kuin päällysvedessä.


53

Petäjäveden aseman 091 vedenlaatutietoja 2008-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja

loppukesällä (oikea rivistö). Päällysveden (1 m) tiedot on merkitty sinisellä ympyrällä, pohjan

läheisen veden (1 m pohjan yläpuolelta) avoimella punaisella ympyrällä.

.

Petäjäjärven asemalla 091 kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä oli loppukesinä 2008 sekä

2012-2014 yli 20 µg/l (22-27 µg/l), muina havaintovuosina pitoisuus on ollut 13-17 µg/l.

Yksi havainto vuodessa ei anna kovin luotettavaa kuvaa järven rehevyystasosta, joten näiden

tulosten perusteella ei voida arvioida rehevyystason kehityssuuntaa. Elokuun 2016

klorofylli-a:n määrän (15 µg/l) perusteella Petäjäjärvi olisi luokiteltavissa reheväksi

vesialueeksi. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokitus on lievästi rehevän ja rehevän

välimaastossa. Vuoden 2015 kasviplanktonin biomassatutkimuksen perusteella biomassa-


54

arvo (1,5 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan (liite 2). Haitallisten sinilevien osuus

biomassasta (0,2 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,8) viittasi myös

erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (12 %),

panssarilevät (12 %), kultalevät (24 %) ja piilevät (17 %). Limalevä Gonyostomum semen

muodosti 12 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen

lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus

kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa.

Petäjäjärven aseman 091 kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2008-2016.


55

KIERTOSUO 2016

Sijainti

Kiertosuo sijaitsee Savijärven valuma-alueella (vesistöalue 14.743, peruskartta 3323 01, 04).

Tuotantoalue on Kiuruvedellä. Vesistöalueen koko on 111 km2 ja järvisyys 2,8 % (Ekholm 1993).

Samalla vesistöalueella sijaitsee Pattosuon turvetuotantoalue, jossa turvetuotanto loppui vuonna

2014.

Kuvassa musta viiva on vesistöalueen raja ja vesistöhavaintopaikat on merkitty punaisella

ympyrällä.


56


Kiertosuo kuormittava ala 2016 113,5 ha

Tuotannossa 110,3 ha

Kiertosuo kunnostettiin turvetuotantoon vuonna 1986 ja tuotanto alkoi vuonna 1987. Kiertosuo oli

maatalouskäytössä vuosina 2000-2005. Turvetuotanto aloitettiin uudelleen vuonna 2006.

Kuivatusvedet johdetaan seitsemän laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä

vedet johdetaan laskuojaa pitkin (noin 1 km) Kiertojokeen. Kiertojoen välityksellä kuivatusvedet

laskevat hieman yli 7 km:n päässä olevaan valuma-alueen keskusjärveen Savijärveen. Savijärvi

laskee lyhyen Savijoen kautta Pielaveden Luhdanlahteen, jonka etäisyys Kiertosuosta on

kokonaisuudessaan noin 12,5 km.

Samalla valuma-alueella oleva Pattosuon turvetuotantoalueen kunnostus turvetuotantoon alkoi

vuonna 1979 ja tuotanto alkoi vuonna 1981. Suurimmillaan tuotantoala oli 335 ha. Pattosuon

turvetuotanto loppui vuonna 2014.

Kuormitus

Kiertosuon kuormitus arvioitiin vuonna 2010 Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelmassa mukana

olevien pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden ominaiskuormitusten keskiarvon avulla. Vuodesta

2011 lähtien laskennan pohjana on käytetty laskeutusaltaallisten alueiden ominaiskuormituslukuja,

joissa on huomioitu Kiertosuolla todetut pitoisuusreduktiot. Kiertosuo on ollut intensiivisessä

päästötarkkailussa vuodesta 2009 alkaen, mutta jatkuvatoimisen virtaamamittauksen puuttuessa

kuormitusta ei ole voitu laskea kokonaan tuotantoalueen omalla aineistolla.


57

Kiertosuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.

Kiertosuon pintavalutuskentällä kiintoaineen pitoisuusreduktio on ollut hyvä (keskimäärin 65 %

tarkkailujaksolla 2010-2016). Myös ammoniumtypen pitoisuusreduktio on ollut hyvä (keskimäärin

69 %) ja raudan (43 %). Kokonaistypen osalta reduktio on ollut kohtalainen (19 %), mutta

kokonaisfosforin osalta vain 18 % ja fosfaattifosforin pitoisuus on lisääntynyt jonkin verran

kentällä. Myös kuivatusveden kemiallinen hapenkulutus on noussut keskimäärin noin

kolmanneksen Kiertosuon pintavalutuskentällä.

Kiertosuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2010-2016 keskiarvoina.

Virtavedet

Kiertosuon alapuolisissa vesistöissä (Murronjoki 3 ja Kiertojoki 2) ja tuotantoalueen yläpuolisella

Kiertojoen asemalla 1A on otettu vesistönäytteitä vuosina 2008, 2010, 2013 sekä 2016. Vuosi 2008

ei kuulunut varsinaisesti Pohjois-Savon turvetuotannon tarkkailuohjelman vesistötutkimusten

rotaatioon, vaan se oli Kiertosuon omaa erillistarkkailua turvetuotannon käynnistyttyä uudelleen.

Vesistöalueella on tehty tarkkailututkimuksia vuosina 2003 ja 2006, mutta nämä liittyivät pääosin

Pattosuon tarkkailuun eikä tuloksia käsitellä tässä yhteydessä. Näiden Pattosuon tarkkailuun

liittyvien tarkkailujen tulokset on käsitelty vuosien 2003 ja 2006 vuosiraporteissa. Toukokuun

havaintokerta 2016 ajoittui kevätvalunnan jälkivaiheeseen ja virtaama oli lähellä keskivirtaamaa

(valuma asemalla 1A 10,0 l/s*km2). Heinäkuun alun näyte otettiin selkeässä ylivirtaamassa (valuma

28,5 l/s*km2) , syyskuun näyte selkeässä alivirtaamassa (valuma1,2 l/s*km

2) ja toukokuun alun

2017 näyte kevättulvan aikaan (valuna 55,2 l/s*km2).


58

Kiertojoki 1A

Kiertojoen ylempi asema 1A sijaitsee Kiertosuon pohjoisten lohkojen välissä. Aseman

yläpuolelle ei tule laskuojia Kiertosuolta, vaan kaikki kuivatusvedet käsitellään

pintavalutuskentällä. Kiertosuon pohjoispuolella Kiertosuon valuma-alueella on peltoalueita.

Kiertojoen vesi on ollut asemalla 1 humuspitoista-voimakkaan humuspitoista (väriluku 150-

280 Pt mg/l, keskiarvo 215 Pt mg/l ja kemiallinen hapenkulutus 16-63 O2 mg/l, keskiarvo 29

O2 mg/l). Selvästi suurimmat arvot mitattiin heinäkuun havaintokertana 2008.

Tarkkailujakson 2016/17 suurimmat arvot (kemiallinen hapenkulutus 30 O2 mg/l ja väriluku

200 Pt mg/l) mitattiin heinäkuussa ylivirtaaman aikaan.

Kiertojoen vesi asemalla 1A on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,2-6,9).

Heinäkuun 2008 ja toukokuun 2017 ylivirtaamatilanteissa vesi oli luokiteltavissa

happamaksi (pH 5,6-5,9) ja alivirtaama-aikoina esimerkiksi lokakuussa 2016 vesi on ollut

lievästi emäksistä (pH 7,1-7,3).

Kiertojoen veden kiintoainepitoisuus on asemalla 1A vaihdellut paljon ja ajoittain pitoisuus

on ollut erittäin suuri (5-69 mg/l). Suuret kiintoainepitoisuudet ovat liittyneet

ylivirtaamatilanteisiin, ja tuolloin pääosa kiintoaineesta (keskimäärin lähes 70 % ) on ollut

mineraaliainesta. Kiertosuon pintavalutuskentälle tulevassa vedessä mineraaliaineksen osuus

on noussut myös ylivirtaamatilanteissa, mutta osuus on selvästi pienempi. Esimerkiksi

vuonna 2016 heinäkuun alun ylivirtaamassa Kiertojoen vedessä mitattiin suurin

kiintoainepitoisuus 63 mg/l, ja tästä mineraaliaineksen osuus oli 77 %. Kiertosuon

pintavalutuskentälle tulevassa vedessä kiintoainepitoisuus oli samana päivänä 47 mg/l, ja

tästä mineraaliaineksen osuus oli 36 %. Ylivirtaamatilanteissa Kiertojokeen näyttäisi siis

tulevan suuri kiintoainekuormitus yläpuoliselta valuma-alueelta, jossa on maatalousmaita.

Kiertojoen vedessä kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut myös paljon asemalla 1A (680-

3300 µg/l, keskiarvo 1480 µg/l). Suurin pitoisuus mitattiin syyskuussa 2013

keskivirtaamatilanteessa. Tuolloin kolmasosa kokonaistypestä oli mineraalityppeä ja

ammoniumtypen pitoisuus melko suuri (720 µg/l). Korkea ammoniumtypen pitoisuus viittaa

turvetuotantovesien vaikutukseen asemalla 1A, mikä voi johtua esimerkiksi ojapenkkojen

vuotamisesta. Lokakuussa 2013 pitoisuus oli 2800 µg/l ja silloin lähes puolet

kokonaistypestä oli nitraattityppeä. Silloin myös Kiertosuon pintavalutuskentälle tulevassa

vedessä nitraattitypen pitoisuus oli samaa tasoa, joten kuivatusvesien vuotaminen

Kiertojokeen on voinut olla syynä kohonneeseen kokonaistypen pitoisuuteen lokakuussa

2013. Toukokuun alussa 2017 kokonaistypen pitoisuus oli Kiertojoen vedessä myös suuri

(2800 µg/l) ja tästä pääosa (1500 µg/l) oli nitraattityppeä. Tuolloin mineraalitypen

pitoisuudet Kiertosuon pintavalutuskentälle menevässä vedessä olivat selvästi pienempiä,

joten ainakin kevätvalunnan aikaan Kiertosuon yläpuolinen valuma-alue nostaa aseman 1A

nitraattitypen pitoisuutta.

Jokiveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut asemalla 1A ajoittain erittäin suuri (37-370

µg/l). Keskipitoisuuden 84 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi.

Suurimmat pitoisuudet mitattiin ylivirtaamatilanteissa kiintoainemaksimien kanssa samaan

aikaan, joten kokonaisfosforikuorma lienee suurilta osin Kiertosuon yläpuoliselta valuma-

alueelta. Noina havaintokertoina kokonaisfosforipitoisuus oli Kiertosuon

pintavalutuskentälle tulevassa vedessä selvästi pienempi kuin Kiertojoessa.


59

Kiertojoen asemien 1A (sininen viiva) ja 2 (vihreä viiva) sekä Murronjoen aseman 3

(punainen viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2008, 2010, 2013 ja 2016.


60

Murronjoki 3

Murronjoen aseman 3 yläpuolella yhtyvät Kiertosuon alueelta tuleva Kiertojoki sekä

entiseltä Pattosuon turvetuotantoalueelta tuleva Pattojoki. Pattosuon turvetuotantoalue on

nykyään isolta osin maatalouskäytössä.

Veden humuspitoisuus nousee jonkin verran Kiertojoen aseman 1A ja Murronjoen aseman 3

välillä. Kemiallinen hapenkulutus nousee keskimäärin 4 O2 mg/l ja väriluku 85 Pt mg/l.

Vuoden 2016/17 havaintokerroista veden kemiallinen hapenkulutus oli heinäkuun

ylivirtaamatilanteessa (40 O2 mg/l) selvästi suurempi kuin lokakuussa alivirtaaman aikaan

(18 O2 mg/l).

Veden happamuuden muutos Kiertojoen ja Murronjoen välillä on kaikkina havaintokertoina

ollut vähäinen. Humuspitoisuuden lievästi kasvusta huolimatta Murronjoen vedessä

happamuus on ollut keskimäärin 0,1 pH-yksikköä pienempi kuin Kiertojoessa.

Murronjoessa veden kiintoainepitoisuus on ollut muutamia alivirtaamatilanteita lukuun

ottamatta yli 10 mg/l ja keskipitoisuus 25 mg/l on 8 mg/l suurempi kuin Kiertojoessa.

Murronjoen veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti selvästi suurempia kuin

Kiertosuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä, joten suurin osa jokiveden

kiintoainekuormituksesta on tullut muualta kuin Kiertosuolta. Tätä tukee myös suuri

mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta, keskimäärin lähes 70 %.

Kokonaistypen pitoisuusmuutokset Kiertojoen ja Murronjoen havaintoasemien välillä ovat

olleet pääsääntöisesti vähäisiä, mikä viittaa siihen, että Pattojoessa pitoisuustaso on ollut

sama. Murronjoessa kokonaistypen keskipitoisuus on ollut keskimäärin 100 µg/l pienempi

kuin Kiertojoen asemalla 1A. Kiertosuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä

kokonaistypen pitoisuus on ollut samaa tasoa. Esimerkiksi vuoden 2016 havaintokertoina

Kiertosuolta lähtevän kuivatusveden keskipitoisuus oli 1320 µg/l, ja Murronjoessa pitoisuus

on ollut keskimäärin 1400 µg/l. Muutos sekä nitraatti- että ammoniumtypen pitoisuuksissa

on ollut myös keskimäärin vähäinen Kiertosuon aseman 1A ja Murronjoen aseman 3 välillä.

Lisääntynyt kiintoainepitoisuus Murronjoessa Kiertojokeen verrattuna on näkynyt myös

kokonaisfosforin pitoisuuksissa. Murronjoessa kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 23

µg/l suurempi ja jokivesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Keväällä pitoisuus on ollut

pienimmillään noin 50 µg/l.

Kiertojoki 2

Murronjoki muuttuu etelään päin mentäessä jälleen Kiertojoeksi. Murronjoen asemien 3 ja

Kiertojoen aseman 2 välinen valuma-alue on pääsoin ojitettua metsä- ja suoaluetta.

Muutos veden humuspitoisuudessa Murronjoen ja Kiertojoen välillä on hyvin vähäinen.

Veden kemiallinen hapenkulutus on noussut keskimäärin 1 O2 mg/l ja väriluku laskenut 20

Pt mg/l asemien välillä. Muutamaa alivirtaamatilannetta lukuun ottamatta vesi on

Kiertosuon asemalla 2 luokiteltavissa voimakkaan humuspitoiseksi.

Humuspitoisuuden tavoin muutos veden happamuudessa on ollut pääosin vähäinen

Murronjoen ja Kiertojoen välillä. Veden happamuus on laskenut keskimäärin 0,1 pH

yksikköä. Kiertojoen asemalla 2 vesi on kerran (23.7.2008) ollut hapanta (pH 5,4) ja

keväällä happamuus on ollut lähellä pH 6, mutta muina havaintokertoina veden happamuus

on ollut lähellä neutraalia ja ajoittain vesi on ollut lievästi emäksistä (pH 7,1-7,5).

Muutos jokiveden kiintoainepitoisuudessa on ollut myös keskimäärin Murronjoen ja

Kiertojoen välillä. Ylivirtaamatilanteissa pitoisuus on tavallisesti jonkin verran noussut

asemien välillä ja muina havaintokertoina hieman laskenut. Suurin pitoisuus 74 µg/l


61

mitattiin lokakuun 2013 ylivirtaaman aikaan. Mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta on

ollut keskimääri sama kuin Murronjoessa (69 %).

Kokonaistypen pitoisuus on laskenut hieman Murronjoen ja Kiertojoen välillä lähes

kaikkina havaintokertoina, ero asemien 3 ja 2 välillä on ollut keskimäärin 130 µg/l.

Kokonaistypen pitoisuusvaihtelu (770-2300 µg/l) on Kiertojoessa asemalla 2 jonkin verran

pienempää kuin yläpuolisilla asemilla. Nitraatti- ja ammoniumtypen keskipitoisuudet ovat

lähes samoja asemilla 3 ja 2.

Jokiveden kokonaisfosforipitoisuus on laskenut keskimäärin 14 µg/l Murronjoen ja

Kiertojoen havaintoasemien välillä vaikka kiintoainepitoisuudessa muutos on ollut

keskimäärin vähäinen. Osa vähenemisestä johtuu fosfaattifosforin pienenemisestä

keskimäärin 5 µg/l. Kiertojen asemalla 2 vesi on kokonaisfosforin keskipitoisuuden

perusteella luokiteltavissa erittäin reheväksi, mutta useina havaintokertoina myös

ylireheväksi. Vuoden 2016/17 havaintokertoina suurin pitoisuus 120 µg/l mitattiin

ylivirtaaman aikaan heinäkuussa.

Savijärvi

Savijärven alusvesi on ollut täysin hapeton lähes kaikkina havaintokertoina tarkkailujaksolla

2007-2016 sekä lopputalvella että loppukesällä. Ainoastaan maaliskuun lopulla 2014

alusvedessä oli hieman happea (1,4 mg/l). Lopputalvella happitilanne välivedessä 5 m:n

syvyydessä on ollut myös huono (alle 4 mg/l). Ainoastaan maaliskuun puolivälissä 2016

väliveden happitilanne oli hieman parempi (4,8 mg/l). Loppukesällä väliveden happitilanne

oli kohtalainen (4,5-6,3 mg/l) vuosina 2007-2011, mutta vuosina 2012 ja 2013 happitilanne

oli heikko (3,3-3,6 mg/l) ja vuosina 2014 sekä 2015 välivesi oli loppukesällä täysin hapeton.

Elokuussa 2016 väliveden happitilanne oli taas kohtalainen, happea oli 5,4 mg/l.

Loppukesien 2014 ja 2015 väliveden heikon happitilanteen selittää harppauskerroksen

sijainti väliveden yläpuolella. Muina kesinä lämpötilan harppauskerros on ollut väliveden

alapuolella. Päällysvedessä happitilanne oli heikko lopputalvella 2011 (3,2 mg/l), mutta

muina tarkkailuvuosina päällysveden happitilanne on ollut sekä lopputalvella että

loppukesällä vähintään kohtalainen (yli 4 mg/l). Savijärven alusvesi on ollut hapeton sekä

loppukesällä että lopputalvella jo 1980-luvun tuloksissa.

Savijärven päällysvesi on ollut lopputalvella keskimäärin humuspitoista (kemiallinen

hapenkulutus 24-31 O2 mg/l, keskiarvo 27 O2 mg/l ja väriluku 200-270 Pt mg/l, keskiarvo

230 Pt mg/l). Välivedessä arvot ovat olleet samaa tasoa. Alusvedessä arvot ovat olleet

selvästi suurempia johtuen mm. rautayhdisteiden vapautumisesta hapettomissa oloissa.

Loppukesällä päällysveden humuspitoisuus on vaihdellut talvea enemmän (kemiallinen

hapenkulutus 23-42 O2 mg/l, väriluku 160-360 Pt mg/l) ja em. arvojen keskipitoisuus on

ollut hieman lopputalvea suurempi (kemiallinen hapenkulutus 32 O2 mg/l, väriluku 250 Pt

mg/l). Suurimmat väriluvun arvot on mitattu sadekesinä 2008 ja 2012. Useana

havaintokertana suurin veden kemiallinen hapenkulutus on mitattu välivedessä, mutta

selvästi suurin väriluku alusvedessä, missä hapettomuus vapauttaa rautayhdisteitä

sedimentistä. Päällysveden humuspitoisuudessa ei ole nähtävissä selkeää muutossuuntaa.

Lopputalvella 2015 päällysveden kokonaistypen pitoisuus (1800 µg/l) oli selvästi muita

tarkkailuvuosia (890-1200 µg/l) suurempi. Vuonna 2015 talvi oli normaalia lauhempi, joten

tavanomaista suuremman valuman kanssa järveen on tullut ylimääräistä

nitraattityppikuormitusta. Päällysveden tavanomaista parempi happitilanne tukee myös tätä

tulkintaa. Välivedessä kokonaistypen pitoisuus on lopputalvella ollut samaa tasoa kuin

päällysvedessä, mutta alusvedessä sisäisen kuormituksen takia noin 600 µg/l suurempi.

Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on lopputalvella ollut keskimäärin hieman yli 40 %.


62

Päällys- ja välivedessä pääosa mineraalitypestä on ollut nitraattityppeä, alusvedessä

hapettomuudesta johtuen ammoniumtyppeä. Loppukesällä kokonaistypen keskipitoisuus on

ollut keskimäärin noin 100 µg/l pienempi kuin lopputalvella. Pitoisuus on ollut

pääsääntöisesti 750-1200 µg/l, sadekesänä 2012 mitattiin suurin pitoisuus 1400 µg/l.

Välivedessä kokonaistypen pitoisuus on loppukesällä ollut samaa tasoa kuin päällysvedessä

ja alusvedessä lopputalven tavoin keskimäärin lähes 600 µg/l suurempi, mikä johtuu

hapettomuuden aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Levätuotannon takia

mineraalitypen pitoisuudet ovat olleet pieniä päällys- ja välivedessä, alusvedessä

ammoniumtypen pitoisuus on ollut lähes samaa tasoa kuin lopputalvisin.

Savijärven vedenlaatutietoja 208-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea

rivistö) eri syvyyksillä (päällysvesi (1 m) = sininen, välivesi (5 m) = vihreä, alusvesi (metri

pohjan yläpuolella = punainen.


63

Savijärven päällysvedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut lopputalvina 55-75 µg/l

(keskiarvo 65 µg/l). Välivedessä keskipitoisuus on ollut hieman suurempi, mutta

alusvedessä hapettomuudesta johtuvasta sedimenttiperäisestä kuormituksesta johtuen noin

kolminkertainen päällysveteen verrattuna. Vuosina 2013-2015 sisäinen fosforikuormitus oli

tavanomaista hieman suurempaa, mutta vuonna 2016 keskimääräisellä tasolla. Päällysveden

kokonaisfosforipitoisuus on ollut loppukesällä keskimäärin saamalla tasolla kuin

lopputalvella. Pääosin pitoisuus on ollut 51-74 µg/l, suurin pitoisuus 100 µg/l mitattiin

sadekesänä 2012. Päällysveden kokonaisfosforin keskipitoisuuden 66 µg/l perusteella

Savijärvi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Välivedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut

hyvin samanlainen kuin päällysvedessä. Alusvedessä hapettomuus on lisännyt fosforin

sisäistä kuormitusta, mutta se on loppukesällä selvästi pienempää kuin lopputalvella.

Kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut alusvedessä keskimäärin noin kolmanneksen

suurempi päällysveteen verrattuna.

.Savijärvellä kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on loppukesällä ollut pääosin 17-37 µg/l.

Poikkeuksen tekevät sadekesä 2012, jolloin levämäärä oli selvästi isompi (130 µg/l) ja

seuraava kesä 2013 (58 µg/l). Molempina kesinä limalevän (Gonyostomum semen) määrä oli

erittäin runsas ja se selittää korkeaa klorofylli-a:n määrää. Vuonna 2015 elokuun näytteestä

tehtiin biomassamääritys (liite 2). Kasviplanktonin biomassa-arvo (2,7 mg/l) ilmaisi

rehevöitymistä. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (66 %) ja silmälevät

(12 %). Kasviplanktonin ja klorofylli-a:n määritykset tukevat Savijärven luokittamista

erittäin reheväksi.

Savijärven kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2007-2016.


64

KIUKOO-VETELÄSUO 2016

Sijainti

Kiukoo-Veteläsuon turvetuotantoalue sijaitsee Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue

14.746, peruskartta 3314 07-12). Vesistöalueen koko on 134,3 km2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm

1993). Lampaanjoen alueen yläpuolella on Lampaanjärven valuma-alue (vesistöalue 14.747, 132,3

km2, järvisyys 13 %). Samalla vesistöalueella sijaitsevat Pillisuon ja Kuivastensuon

turvetuotantoalueet.



65

Kuvassa punaisella merkityt asemat ovat Kiukoo-Veteläsuon 2016 tarkkailuohjelmaan kuuluneet

asemat.

Tuotantopinta-alat ja vesienkäsittely

Suurin tuotantopinta-ala 45 ha

Kuormittava ala 2016 46 ha, josta tuotannossa 27 ha

Veteläsuon vedet käsiteltiin aiemmin laskeutusaltaiden avulla, mutta vuonna 2016

imeytys/pintavalutuskentällä. Kiukoonsuolla on käytössä ollut pintavalutuskenttä. Veteläsuon

kuivatusvedet laskevat vajaan kilometrin päässä olevaan Mustapuroon. Samaan puroon laskevat

myös Kiukoonsuon kuivatusvedet, etäisyys Veteläsuolta tulevaan laskuojaan Kiukoonsuolta on

myös vajaa kilometri. Laskuojien yhtymäkohdasta noin kahden kilometrin päässä Mustapuro laskee

Itäjärveen ja sieltä edelleen Itäpuroa pitkin vajaan kilometrin päässä olevaan Oravaisjärveen.

Oravaisjärveltä vesi kulkeutuu Oravaisjoen ja Korppisjoen välityksellä noin kolmen kilometrin

päässä sijaitsevaan Korppisen-järveen, ja sieltä edelleen Pöngänjoen välityksellä 1,5 kilometrin

päässä sijaitsevaan Lampaanjoen yläosaan. Kokonaismatka Veteläsuolta Lampaanjoelle on noin 11

km. Pöngänjoen laskukohdasta on matkaa Lampaanjokea pitkin Haapajärveen noin 12,5 km ja

Pielaveteen noin 15 km.


66

Kuormitus

Kiukoo-Veteläsuon arvioitu kiintoainekuormitus oli vuonna 2016 noin 3500 kg, kemiallinen

hapenkulutus noin 3900 O2 kg, kokonaistyppikuormitus 233 kg ja kokonaisfosforin kuormitus 9 kg.

Verrattaessa kuormitusta vuosiin 2012-2015, oli vuoden 2016 arvioitu kuormitus kaikkien em.

parametrien osalta ajanjakson pienin. Osaltaan tulos selittyy Veteläsuon kentän aloittamisella

vuonna 2013 ja kentän toiminnan paranemisena vuosina 2013-2016, mutta suurena tekijänä ovat

myös laskentamenetelmän muutokset. Vuonna 2012 kuormitus laskettiin ominaiskuormitusten

avulla, vuosina 2013-2014 ominaiskuormituksesta vähennettiin mitatut reduktiot ja vuosina 2015-

2015 tuotantoalueen kuormitus on laskettu pääosin omalla virtaama- ja vedenlaatuaineistolla.

Talvikauden kuormitus lasketaan edelleen ympärivuotisten kuormitusasemien tulosten avulla.

Kiukoo-Veteläsuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2012-2016.


67

Veteläsuon kentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2013-2016 keskiarvoina.

Virtavedet

Virtavesitutkimuksia on tehty Kiukoo-Veteläsuon alapuolisessa vesistössä vuosina 2003, 2013 sekä

2016. Kuivan loppusyksyn takia viimeinen näytteenotto siirrettiin toukokuuhun 2017. Metsäoja 2

kiertää Veteläsuon turvetuotantoalueen länsireunaa ja näyteasema on ojan loppupäässä. Mustapuron

asemalla 3 veden laatuun vaikuttavat sekä Kiukoonsuon että Veteläsuon kuivatusvedet. Itäpuron

asema 5 on Itäjärven alapuolella, joten veden laatuun vaikuttaa tällä asemalla myös Itäjärvessä

tapahtuvat prosessit.

Metsäoja 2

Ojaan purkautuu aika ajoin kirkkaita pohjavesiä, joten vesi voi olla hyvinkin kirkasta, kuten

vuoden 2013 kesän havaintokertoina. Ojavesi tummenee kuitenkin selvästi

ylivirtaamatilanteissa, esimerkiksi lokakuun 2003 havaintokertana ojaveden kemiallinen

hapenkulutus oli 36 O2 mg/l. Vuoden 2016-17 havaintokertoina vesi oli vähäisen virtaaman

aikaan toukokuussa ja lokakuussa lievästi humusleimaista, suuremman virtaaman aikaan

elokuussa ja toukokuussa 2015 humusleimaista.

Veden happamuus on vaihdellut humuspitoisuuden myötä välillä pH 6,1-6,9, minkä

perusteella vesi on ollut luokiteltavissa lievästi happamaksi.

Ojaveden kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti pieni. Muutamana havaintokertana

pitoisuus on ylittänyt 5 mg/l, ja tällöin mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta on ollut

vähintään puolet. Vuoden 2016-17 kaikkina havaintokertoina ojaveden kiintoainepitoisuus

oli pieni (alle 1-2,2 mg/l).

Suurimmat kokonaistypen pitoisuudet (yli 1000 µg/l) ovat liittyneet ylivirtaamiin joko

keväällä tai loppusyksyllä. Tällöin pääosa typestä on ollut nitraattityppeä, Muina


68

havaintokertoina kokonaistypen pitoisuus on ollut 280-990 µg/l. Vuoden 2016-17

havaintokertoina suurin pitoisuus 1300 µg/l mitattiin toukokuun 2017 näytteestä, muina

havaintokertoina pitoisuus oli 430-610 µg/l.

Metsäojan 2 vesi on ollut kaikkina havaintokertoina luokiteltavissa

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi (7-22 µg/l). Vuoden 2016-17

havaintokertojen suurin kokonaisfosforipitoisuus 22 µg/l mitattiin ylivirtaaman aikaan

elokuussa. Kokonaisfosforista keskimäärin puolet on ollut fosfaattifosforia.

Metsäoja 2:n (sininen viiva), Mustapuro 3:n (punainen viiva) ja Itäpuro 5:n vedenlaatutietoja

tarkkailuvuosilta 2003, 2013 ja 2016-17.


69

Mustapuro 3

Mustapuron vesi on asemalla 3 ollut pääsääntöisesti voimakkaan humuspitoista. Valuma-

alueen ja turvetuotannon vaikutus on nähtävissä selvästi siinä, että virtaaman tai

kuormituksen noustessa puroveden humuspitoisuus nousee selvästi. Suurin humuspitoisuus

mitattiin lokakuussa 2003 ylivirtaamatilanteessa ja humuspitoisuus oli lähes samaa tasoa

vuoden 2013 havaintokertoina, jolloin kaikkina havaintokertoina oli virtaama vähintään

keskivirtaaman tasoa. Lisäksi heinäkuussa 2013 näytteenottoa oli edeltänyt isot kaivuutyöt

Veteläsuolla. Vuoden 2016-17 havaintokertoina suurin humuspitoisuus mitattiin elokuussa

ylivirtaaman aikaan ja pienin alivirtaaman aikaan lokakuussa. Veden kemiallinen

hapenkulutus oli välillä 20-45 O2 mg/l.

Ajankohtina, jolloin humuspitoisuus on ollut suurin ja myös aikaisin keväällä Mustapuron

vesi on ollut hapanta (pH 5,3-5,9). Muina havaintokertoina vesi on ollut lievästi hapanta (pH

6,2-6,7), alivirtaamatilanteessa vuoden 2003 heinäkuussa jopa lievästi emäksistä (pH 7,2).

Mustapuron veden kiintoainepitoisuudessa on havaittavissa Veteläsuon parantuneen

vesiensuojelujärjestelmän mukanaan tuoma pieneneminen. Suurin kiintoainepitoisuus 24

mg/l mitattiin Mustapurosta heinäkuussa 2013, jolloin Veteläsuolla tehtiin kaivuutöitä.

Lokakuussa 2003 ylivirtaaman aikaan puroveden kiintoainepitoisuus oli 12 mg/l. Vuoden

2016-17 suurin kiintoainepitoisuus 5,2 mg/l mitattiin elokuussa ylivirtaaman aikaan, joten

Veteläsuon kentän hyvä tehokkuus kiintoaineen pidättämisessä näkyy myös Mustapurossa.

Mustapuron veden kokonaistypen pitoisuustaso oli vuoden 2016-17 havaintokertoina jonkin

verran pienempi kuin aikaisempina tarkkailuvuosina 2003 ja 2013. Vuonna 2003 mitattiin

lokakuun ylivirtaamatilanteessa suurin pitoisuus 2800 µg/l ja toiseksi suurin pitoisuus 1500

µg/l mitattiin Veteläsuon kaivuutöiden yhteydessä heinäkuussa 2013. Muuten

kokonaistypen pitoisuus on ollut välillä 530-1200 µg/l. Toukokuussa 2017 puroveden

kokonaistypen pitoisuus 1100 µg/l oli samaa tasoa kuin tavanomaiset pitoisuudet, mutta

vuoden 2016 havaintokertoina pitoisuus oli alle 1000 µg/l (580-830 µg/l). Esimerkiksi

toukokuun havaintokertana 2016 Veteläsuon kokonaistypen pitoisuusreduktio oli 30 %

(koko tarkkailujakson keskiarvo 4 %), joten ainakin ajoittain parantunut typen reduktio

Veteläsuolla näyttäisi vaikuttavan myös Mustapuron veden kokonaistypen pitoisuuksiin.

Selvimmin muutos on todettavissa ammoniumtypen pitoisuuksissa. Vuosina 2003 ja 2013

ammoniumtypen pitoisuus nousi selvästi Mustapurossa Metsäojaan 2 verrattuna, vuoden

2016-17 havaintokertoina ammoniumtypen pitoisuus oli Mustapurossa pienempi tai samaa

tasoa kuin Metsäojassa.

Myös Mustapuron veden kokonaisfosforipitoisuudessa on nähtävissä laskeva suuntaus

Veteläsuon parantuneen vesienkäsittely ansiosta. Vuosien 2016-2017 havaintokertoina

veden kokonaisfosforipitoisuus oli 22-30 µg/l, minkä perusteella vesi on luokiteltavissa

lievästi reheväksi. Suurin pitoisuus 68 µg/l mitattiin heinäkuussa 2013 Veteläsuon

kaivuutöiden yhteydessä ja muinakin havaintokertoina vuosina 2003 ja 2013 veden

kokonaisfosforipitoisuus ylitti 30 µg/l. Pienimmät pitoisuudet vuosilta 2003 ja 2013 olivat

myös alle 30 µg/l.

Itäpuro 5

Itäjärvestä lähtevä vesi on ollut Itäpuron aseman 5 kohdalla kaikkina havaintokertoina

voimakkaan humuspitoista. Veden väriluvun ja kemiallisen hapenkulutus ovat keskimäärin

samoja kuin Mustapurossa asemalla 3, mutta Itäjärvi tasaa vaihteluja huomattavasti. Kun

Mustapurossa humuspitoisuus on ollut suuri (esimerkiksi lokakuussa 2003 ylivirtaaman

aikaa tai heinäkuussa 2013 Veteläsuon kaivuutöiden aikaan) on Itäpurossa humuspitoisuus


70

ollut selvästi pienempi. Vastaavasti alivirtaamatilanteissa Mustapuron veden

humuspitoisuus on ollut selvästi Itäpuroa pienempi.

Humuspitoisuuden tasaisuus näkyy myös Itäpuron veden happamuudessa. Pääsääntöisesti

vesi on ollut lievästi hapanta (pH 6,3-6,7). Muutamana kertana keväällä tai ylivirtaaman

aikaan loppusyksyllä, jolloin levätuotanto Itäjärvessä on ollut vähäistä, vesi on ollut

Itäpurossa hapanta (pH 5,3-5,5).

Itäpuron kiintoainepitoisuuteen vaikuttaa avovesiaikaan Itäjärven levätuotanto, mikä näkyy

siinä, että mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta on erittäin vähäinen. Surin

kiintoainepitoisuus 12 mg//l mitattiin elokuussa 2013. Vuoden 2016-17 havaintokertoina

Itäpuron kiintoainepitoisuudet olivat 2-6,5 mg/l ja toukokuun 2017 havaintokertaa lukuun

ottamatta kiintoainepitoisuus nousi hieman Mustapuron asemaan 3 verrattuna.

Itäpuron veden kokonaistyppipitoisuuteen liittyen on havaittavissa muutamia

muutossuuntia. Vuosien 2003 ja 2013 havaintokertoina veden kokonaistyppipitoisuus laski

Mustapuron ja Itäpuron asemien välillä kevätnäytettä lukuun ottamatta. Tämä on johtunut

Itäjärven perustuotannosta, joka on hyödyntänyt Mustapurosta tulevia käyttökelpoisia

typpiravinteita. Vuosien 2016-17 havaintokertoina Mustapuron veden

kokonaistyppipitoisuus on ollut jonkin verran pienempi ja Itäpurossa veden kokonaistypen

pitoisuus on ollut sama tai noussut hieman Mustapuroon verrattuna. Samalla myös Itäpuron

veden kokonaistypen pitoisuus on ollut hieman pienempi kuin tarkkailuvuosina 2003 ja

2013.

Itäpuron vesi on kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokiteltavissa reheväksi.

Rehevyystaso on hieman suurempi kuin Mustapurossa. Kokonaistypen tavoin Itäjärvi tasaa

Mustapuron kokonaistypen vaihteluita. Ylivirtaaman ja kaivuutöiden aikaiset korkeat

kokonaisfosforin pitoisuusnousut ovat leikkautuneet Itäjärveen. Toisaalta vuoden 2016-17

havaintokertoina todettavissa olevan rehevyystason lievän laskun vaikutus kumoutui

Itäjärven kohdalla, sillä rehevyystaso nousi Mustapuron lievästi rehevästä reheväksi

Itäpurossa.


71

Oravaisjärvi

Oravaisjärvestä otettiin 1990-luvulla näytteet pääsääntöisesti 1 m:n syvyydestä. 2000-

luvulla näytteitä on otettu myös matalan syvännealueen pohjan läheisestä vedestä

(näytesyvyys 2,1-2,7 m).

Oravaisjärvestä on otettu näytteitä vuosittain lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja loppukesällä

(heinä-elokuu) vuodesta 1992 lähtien, joten mittaussarja on 25 vuoden mittainen.

Oravaisjärven voimakkaasta eloperäisestä kuormituksesta on osoituksena matalan

syvännealueen alusveden hapettomuus erityisesti lopputalvella. Tämä on todettu jo vuonna

1992 ennen Kiukoo-Veteläsuon kunnostusta. Joinain talvina myös päällysvesi on ollut lähes

tai kokonaan hapeton. Alusvesi on ollut myös lähes hapeton niinä loppukesinä, kun

näytteenotto on ajoittunut ennen lämpötilakerrostuneisuuden purkautumista. Matalana

järvenä lämpötilakerrostuneisuus purkautuu tuulisina päivinä helposti, minkä takia näytteet

on usein saatu vasta kerrostuneisuuden purkauduttua, ja tällöin happitilanne on ollut hyvä

koko vesipatsaassa.

Oravaisjärven päällysvesi on luokiteltavissa humuspitoiseksi. Lopputalvella päällysveden

kemiallinen hapenkulutus on ollut 16-33 O2 mg/l ja väriluku 170-390 Pt mg/l. Alusveden

hapettomuudesta johtuen alusvedessä vesi on ollut lopputalvella selvästi tummempaa.

Kemiallinen hapenkulutus on ollut alusvedessä 33-74 O2 mg/l ja väriluku mm. sedimentistä

hapettomissa oloissa vapautuvan raudan takia 470-1100 Pt mg/l. Veden humuspitoisuus on

ollut loppukesällä päällysvedessä hyvin samaa tasoa kuin lopputalvella. Vuosista erottuvat

helposti sateiset kesät 2004 ja 2008, jolloin sekä veden kemiallinen hapenkulutus että

väriluku olivat selvästi muita havaintokesiä suurempia. Päällysveden humuspitoisuudessa ei

ole selvää kehityssuuntaa lopputalven näytteissä, mutta vuosien 2012-2016 loppukesän

näytteissä sekä veden kemiallinen hapenkulutus että väriluku ovat hieman korkeammalla

tasolla, mikäli sadekesät 2004 ja 2008 jätetään pois tarkastelusta. Ilmaston lämpenemisestä

johtuvan valunnan kasvun ja humuksen lisääntyneen huuhtoutumisen on todettu

suomalaisissa tutkimuksissa lisänneen hieman järvivesien tummuutta, mikä voi olla syynä

myös Oravaisjärven lievään tummenemiseen.

Kokonaistypen pitoisuus on ollut Oravaisjärven päällysvedessä välillä 710-1000 µg/l ja

tässä ei ole todettavissa selkeää muutossuuntaa. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on

ollut lopputalvella keskimäärin kaksinkertainen päällysveteen verrattuna johtuen alusveden

hapettomuudesta. Pääosa lisääntyneestä typestä on ammoniumtyppeä. Loppukesällä

päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin 100 µg/l pienempi kuin

lopputalvella. Suurimmat pitoisuudet on mitattu humuspitoisuuden tavoin sadekesinä 2004

ja 2008 ja myös 2003. Kokonaistypen pitoisuudessa ei ole nähtävissä selkeää kehityssuuntaa

Oravaisjärven 25 vuoden mittaushistoriassa.

Oravaisjärven päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on lopputalvella ollut välillä 18-44

µg/l. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Kiukoo-Veteläsuon kunnostuksen aikoihin 1994-96,

vuosina 2005, 2006 sekä 2012. Vuosina 2013-206 kokonaisfosforin pitoisuus on ollut noin

30 µg/l, mikä oli myöskin taso vuonna 1993 ennen turvetuotannon kunnostustöiden

aloitusta. Alusvedessä hapettomuus on nostanut veden kokonaisfosforin pitoisuutta

lopputalvella huomattavasti, suurin pitoisuus 130 µg/l mitattiin maaliskuussa 2005, jolloin

koko vesipatsas oli käytännössä hapeton. Lopputalvina 2014-2016 sisäinen fosforikuormitus

on ollut samalla tasolla kuin vuona 1992 ennen turvetuotannon kunnostuksen aloittamista.

Oravaisjärven loppukesän kokonaisfosforipitoisuus päällysvedessä on ollut keskimäärin 36

µg/l, minkä perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Suurimmat pitoisuudet (42-51

µg/l) mitattiin turvetuotannon alkuvaiheissa 1990-luvun lopussa ja myös 2000-luvun


72

alkuvuosina. Vuosina 2015 ja 2016 päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut samalla

tasolla kuin 1990-luvun alussa ennen Kiukoo-Veteläsuon kunnostusten aloittamista.

Oravaisjärven vedenlaatutietoja 1992-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea

rivistö). Päällysveden tulokset on merkitty sinisellä ympyrällä, alusveden punaisella.

Myös Oravaisjärven kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on ollut rehevälle järvelle

ominaisella tasolla. Elokuussa 2005 järvessä oli sinileväkukinta ja paljon limalevää

(Gonyostomum semen), mitkä nostivat klorofyli-a:n määrän erittäin suureksi (170 µg/l).

Kiukoo-Veteläsuon kunnostamisen jälkeen ja 2000-luvun alkuvuosina rehevyystaso oli


73

1990-luvun alkua jonkin verran suurempaa, mutta esimerkiksi vuosina 2015-2016

rehevyystaso oli lähes sama kuin vuonna 1992 ja sen perusteella selkeää muutosta

Oravaisjärven rehevyystasossa ei klorofylli-a tulosten perusteella ei ole todettavissa. On

kuitenkin hyvä pitää mielessä, että yksi loppukesän näyte ei anna kovin luotettavaa kuvaa

kasviplanktonyhteisöstä.

Oravaisjärven elokuun 2015 kokoomanäytteestä tehtiin biomassamääritys (liite 2).

Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,7 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,9) viittasi

erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (21 %), kultalevät

(34 %) ja piilevät (13 %).


74

KOIVUSUO 2016

Sijainti

Koivusuo sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Rautalammin reitin valuma-alueella ja siellä

Sulkavanjoen valuma-alueella (vesistöalue 14.734, peruskartta 3314 03). Samalla vesistöalueella

sijaitsevat Lappamäensuon ja Tiirinsuon turvetuotantoalueet. Koivusuon tuotantoalue on

Pielavedellä. Vesistöalueen koko on 175 km2 ja järvisyys 3 % (Ekholm 1993).


ympyrällä.


75


Koivusuon kuormittava ala 2016 41,8 ha

Tuotannossa 41,8 ha

Koivusuon kunnostus turvetuotantoalueeksi alkoi vuonna 2009 ja tuotanto käynnistyi vuonna 2011.

Kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä, josta vedet johdetaan Kolunpuron

kautta Korppiseen. Matkaa Koivusuon pintavalutuskentän alapäästä Korppiseen on noin 8 km.

Kuormitus

Koivusuon kuormitus on alusta lähtien (vuodesta 2011) laskettu omalla aineistolla, joka on

perustunut ympärivuotiseen tiheään näytteenottoon ja jatkuvatoimiseen virtaamamittaukseen.

Tämän takia kuormitusarviot ovat melko luotettavia ja vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia.

Päästötarkkailun perusteella näyttäisi siltä, että Koivusuon kuormitus on pienentynyt selvästi

tuotannon alkamisvuoteen 2011 verrattuna.

Koivusuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2011-2016.

Koivusuon pintavalutuskenttä pidätti tehokkaasti kiintoainetta alusta lähtien. Kiintoaineen

pitoisuusreduktio on parantunut jonkin verran vuosien varrella. Kokonaistypen osalta

pitoisuusreduktio oli vähäinen vuodet 2011-2012, mutta vuodesta 2014 lähtien pitoisuusreduktio on

ollut 30-40 %. Ammoniumtypen pitoisuusreduktio on ollut keskimäärin 52 %, suurimmillaan

vuonna 2015 78 %. Fosforiyhdisteitä kenttä ei vielä pidätä. Kokonaisfosforipitoisuus nousi

ensimmäisenä vuonna keskimäärin 66 % pintavalutuskentällä, mikä selittää vuoden 2011 selvästi

suurinta kuormitusta. Sen jälkeen kenttä on purkanut fosforia selvästi vähemmän, mutta vielä kenttä


76

ei ole alkanut pidättämään fosforia. Fosfaattifosforin osalta pitoisuuden lisääntyminen on ollut

kokonaisfosforia paljon suurempaa, vuosina 2011-2016 pitoisuus on noussut keskimäärin 135 %

eikä selvää paranemista ole vielä vuonna 2016 havaittavissa. Veden kemiallinen hapenkulutus

lisääntyi pintavalutuskentällä 22 %, mutta tilanne parani jonkin verran aina vuoteen 2014 mennessä,

jolloin muutos kentällä oli vähäinen. Tämä selittää myös happea kuluttavan kuorman vähenemistä.

Vuosina 2015-2016 kemiallinen hapenkulutus on taas hieman lisääntynyt kentässä (7-15 %).

Muutos kuivatusveden rautapitoisuudessa on ollut Koivusuon pintavalutuskentällä keskimäärin

vähäinen.

Koivusuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2011-2016 keskiarvoina.

Virtavedet

Kolunpuron asema 1 sijaitsee Koivusuon yläpuolella. Aseman valuma-alue on hyvin pieni ja

vesimäärä on jokaisena havaintokertana ollut vähäinen. Kolunpuron asemalla 2 valuma-aluieen

koko kasvaa 2,2 km2:n. Asema sijaitsee aivan Koivusuon pintavalutuskentän kaivon alapuolella.

Koivusuon turvetuotantoalueen lisäksi valuma-alueella on ojitettuja suoalueita. Kolunpuron

asemalla 3 valuma-alueen koko on jo noin 20 km2. Metsäalueiden ja ojitettujen suoalueiden lisäksi

valuma-alueella on jonkin verran maatalousmaita. Toukokuun havaintokerralla 2016 kevätvalunta

oli vielä menossa, valuma asemalla 2 oli 21 l/s*km2. Heinäkuun havaintokerralla oli rankkasateen

jälkeinen ylivirtaama (valuma 106 l/s*km2), mutta lokakuun lopulla virtaama oli niin vähäinen, että

sitä ei saanut mitattua. Toukokuun alussa 2017 näytteenotto ajoittui jälleen kevättulvaan.

Kolunpuro 1

Purovesi asemalla 1 on ollut voimakkaan humuspitoista kaikkina havaintokertoina


mg/l, keskiarvo 455 Pt mg/l). Hydrologiset tilanteet vaikuttavat humuspitoisuuteen paljon.

Suurin kemiallinen hapenkulutus mitattiin heinäkuun ylivirtaaman aikaan 2016 ja myös


77

kevätnäytteissä on mitattu lähes samanlaisia arvoja. Lokakuun alivirtaamassa 2016

kemiallinen hapenkulutus oli selvästi pienempi (44 O2 mg/l)

Kolunpuron asemien 1(sininenviiva), 2 (punainen viiva) sekä 3 (vihreä viiva)

vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2010, 2013 ja 2016.


78

Veden korkea humuspitoisuus näkyy puroveden suurena happamuutena. Muutamana

havaintokertana alivirtaaman aikaan vesi on ollut vain lievästi hapanta (pH 6,2-6,3),

heinäkuun ylivirtaamassa 2016 ja kevättulvan aikaan 2017 vesi oli erittäin hapanta (pH 4,4-

4.5) ja muina havaintokertoina vesi on ollut hapanta (pH 5,0-5,8).

Veden kiintoainepitoisuus on ollut asemalla 1 pääsääntöisesti melko pieni (alle 5 mg/l).

Muutamana havaintokertana pitoisuus on kuitenkin ollut selvästi suurempi, esimerkiksi

syyskuussa 2010 15 mg/l, elokuussa 2013 9,8 mg/l ja lokakuussa 2016 8,2 mg/l. Kaikki

nämä näytteet on otettu alivirtaaman aikaan erittäin matalasta vedestä, jolloin

sedimenttiperäistä kiintoainetta on mukana vesimassassa.

Veden kokonaistypen pitoisuus Kolunpuron aseman 1 vedessä on jonkin verran kohonnut

(720-3100 µg/l, keskipitoisuus 1850 µg/l), mikä viittaa valuma-alueen ojitettuihin

suoalueisiin. Kiintoainepitoisuuden lailla suurimmat pitoisuudet on mitattu alivirtaamien

aikaan, jolloin erityisesti ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet suuria. Kokonaistypestä

mineraalitypen osuus on ollut keskimäärin 37 %, ja pääosa on ollut ammoniumtyppeä.

Puroveden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut myös paljon havaintokertojen välillä (31-

180 µg/l), keskiarvo 70 µg/l). Kiintoaineen ja kokonaistypen lailla selvästi suurimmat

pitoisuudet on mitattu alivirtaamien aikaan.

Pienen valuma-alueen takia alivirtaamatilanteissa virtaama on ollut todella vähäinen (jopa

alle 0,1 l/s), joten tällöin otettu vesinäyte ei kuvaa virtaavaa vettä, vaan seisovan veden

tilannetta erittäin matalassa purouomassa. Tämän takia Kolunpuron asema ei ole kovin

edustava vertailuasemaksi.

Kolunpuro 2

Kolunpuron asemalla 2 veden kemiallinen hapenkulutus (34-79 O2 mg/l, keskiarvo 55 O2

mg/l) on ollut keskimäärin 7 O2 mg/l ja väriluku (220-610 Pt mg/l, keskiarvo 405 Pt mg/l)

50 Pt mg/l pienempi kuin Kolunpuron asemalla 1, mutta vesi on silti kaikkina

havaintokertoina ollut voimakkaan humuspitoista. Vuoden 2016/17 suurin veden

kemiallinen hapenkulutus 60 O2 mg/l mitattiin heinäkuun ylivirtaaman aikaan ja pienin 34

O2 mg/l kevättulvan aikaan toukokuussa 2017. Aivan aseman yläpuolelle laskee Koivusuon

pintavalutuskentän kaivo, jossa veden kemiallinen hapenkulutus on ollut

virtavesihavaintokertoina keskimäärin 5 O2 mg/l suurempi kuin Kolunpuron asemalla 2.

Alivirtaaman aikaan Koivusuon kuivatusvedessä humuspitoisuus on usein ollut suurempi,

mutta ylivirtaamatilanteissa humuspitoisuus on hyvin samaa tasoa kuin Kolunpurossa.

Kolunpuron asemalla 2 on todettavissa lievä humuspitoisuuden pieneneminen

tarkkailuvuosien välillä. Vuoden 2010 havaintokertoina kemiallisen hapenkulutuksen

keskiarvo oli 63 O2 mg/l, vuoden 2013 56 O2 mg/l ja vuoden 2016 havaintokertoina 50 O2

mg/l. Koivusuon koko päästötarkkailuaineistossa (näytteitä noin 22/vuosi) lähtevän veden

kemiallinen hapenkulutus oli vuonna 2013 keskimäärin 58 O2 mg/l ja vuonna 2016 54 O2

mg/l. Vuonna 2010 näytteitä otettiin vasta syyskuusta lähtien ja silloin keskiarvo oli 74 O2

mg/l. Vuonna 2010 oli Koivusuon kunnostusvuosi, jolloin kuivatusveden humuspitoisuus oli

suurempi, mikä näkyi myös puroveden suurempana humuspitoisuutena. Koska

pintavalutuskentän humusreduktio oli vuosina 2013 ja 2016 samaa tasoa, heijastelee erot

veden humuspitoisuudessa todennäköisesti enemmän eroja vuosien 2013 ja 2016

hydrologisissa oloissa kuin humuskuormituksessa.

Kolunpuron asemalla 2 vesi oli erittäin hapanta (pH 4,6-4,9) Koivusuon kunnostusvuonna

2010 kesäkuun ja syyskuun havaintokertoina ja selvästi happamampaa kuin Kolunpuron

asemalla 1. Tarkkailuvuosina 2013 ja 2016/7 veden happamuus on ollut molemmilla

asemilla samaa tasoa ja pääosin hieman pienempi asemalla 2. Vuoden 2016/17


79

havaintokeroina vesi oli erittäin hapanta (pH 4,7) heinäkuussa ylivirtaaman aikaan ja vuoden

2017 kevättulvassa, mutta vain lievästi hapanta (pH 6,2) lokakuussa 2016 alivirtaaman

aikaan.

Kolunpuron asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus on ollut 2,5-16 mg/l ja keskipitoisuus on

ollut noin 3 mg/l suurempi kuin asemalla 1. Suurimmat pitoisuudet mitattiin 19.10.10 (14

mg/l) ja 12.8.13 (16 mg/l), jolloin Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä

kiintoainepitoisuus oli selvästi pienempi (3 ja 4,7 mg/l). Kesällä ja syksyllä ylivirtaamien

aikaan Kolunpuron asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus on ollut hyvin samaa tasoa kuin

Koivusuon kuivatusvedessä (esimerkiksi 6.7.16 Koivusuo 4,7 mg/l, Kolunpuro 2 4,2 mg/l),

mutta kevätvalunnan aikaan kiintoainepitoisuus on ollut Kolunpurossa suurempi

(esimerkiksi 4.5.17 Koivusuo 1,2 mg/l, Kolunpuro 2 7,3 mg/l).

Kolunpuron vedessä asemalla 2 kokonaistypen pitoisuus on ollut tarkkailukertoina 1000-

2500 µg/l. Keskipitoisuus 1520 µg/l on ollut noin 300 µg/l pienempi kuin Kolunpuron

asemalla 1. Suurimmat pitoisuudet (2200-2500 µg/l) mitattiin vuoden 2010

havaintokertoina. Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaistypen

keskipitoisuus on ollut virtahavaintokertoina 2200 µg/l eli noin 700 µg/l suurempi kuin

asemalla 2. Kolunpuron aseman 2 lailla suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2010

havaintokertoina. Tarkkailuvuosien kokonaistypen pitoisuuskeskiarvot Kolunpuron

asemalla 2 ovat pienentyneet (2010- 1825 µg/l, 2013-1750 µg/l, 2016/17-1225 µg/l). Myös

Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaistypen keskipitoisuudet ovat

pienentyneet koko päästötarkkailuaineistossa (2010-2680 µg/l, 2013-2340 µg/l, 2016-1930

µg/l), mikä on osaltaan seurausta parantuneesta kokonaistypen pitoisuusreduktiosta

pintavalutuskentällä. Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut Kolunpuron aseman 2

vedessä keskimäärin 31 %. Kolunpuron asemalla 1 osuus oli keskimäärin 37 %, samoin

Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä virtahavaintokertoina. Asemalla 2

nitraattitypen pitoisuus oli hieman noussut asemaan 1 verrattuna, mutta ammoniumtypen

keskipitoisuus oli pienempi.

Kolunpuron veden kokonaisfosforipitoisuus nousi muutamaa havaintokertaa lukuun

ottamatta asemien 1 ja 2 välillä. Asemalla 2 keskipitoisuus oli 85 µg/l, jonka perusteella vesi

oli luokiteltavissa erittäin reheväksi. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2010

havaintokertoina sekä vuosien 2013 ja 2016 alivirtaamatilanteissa. Lokakuussa 2016

kokonaisfosforin pitoisuus purovedessä oli 77 µg/l, heinäkuussa ylivirtaaman aikaan 42

µg/l. Koivusuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä kokonaisfosforin keskipitoisuus

110 µg/l oli selvästi suurempi kuin Kolunpuron asemalla 2, mutta suuntaviivat olivat

samanlaisia: suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2010 havaintokertoina

alivirtaamatilanteissa vuosina 2013 ja 2016. Vaikka kokonaisfosforin pitoisuusreduktio ei

ole juuri muuttunut vuotta 2010 lukuun ottamatta Koivusuon pintavalutuskentällä, on

kuivatusveden kokonaisfosforin keskipitoisuus päästötarkkailun perusteella laskenut

kentältä lähtevässä vedessä (2010-173 µg/l, 2013-117 µg/l, 2016-94 µg/l), mikä heijastuu

myös Kolunpuron aseman 2 pitoisuuksissa (2010 -110 µg/l, 2013-102 µg/l, 2016-52 µg/l).

Vuoden 2016/17 suurin pitoisuus 77 µg/l mitattiin lokakuun havaintokerralla alivirtaamassa

ja pienin pitoisuus 32 µg/l kevättulvan aikaan 2017.

Kolunpuro 3

Veden humuspitoisuus on laskenut pääsääntöisesti Kolunpuron asemien 2 ja 3 välillä.

Asemalla 3 veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 20-58 O2 mg/l (keskiarvo 42 O2 mg/l)

ja väriluku 150-400 Pt mg/l (keskiarvo 290 Pt mg/l), joten kemiallinen hapenkulutus on

laskenut keskimäärin 13 O2 mg/l ja väriluku 115 Pt mg/l asemien välillä. Vesi on kuitenkin

ollut lokakuun 2016 havaintokertaa lukuun ottamatta luokiteltavissa voimakkaan


80

humuspitoiseksi. Suurin ero humuspitoisuudessa asemien 2 ja 3 välillä on ollut alivirtaamien

aikaan. Ylivirtaamien aikana ja kevättulvassa 2017 humuspitoisuus on ollut samaa tasoa tai

noussut hieman asemien välillä. Tarkkailuvuosien välillä ei ole todettavissa samanlaista

laskevaa suuntaa kuin ylemmällä asemalla 2, humuspitoisuus oli keskimäärin suurin vuoden

2013 havaintokertoina.

Veden happamuus vähenee selvästi Kolunpurossa asemien 2 ja 3 välillä. Asemalla 3 vesi on

ollut hapanta (pH 5,1-5,8) kevätnäytteissä ja ylivirtaamatilanteissa, muina havaintokertoina

lievästi hapanta (pH 6,0-6,9).

Kolunpuron veden kiintoainepitoisuus on ali- ja keskivirtaamatilanteissa laskenut hieman

asemien 2 ja 3 välillä, mutta ylivirtaaman aikaan kesällä ja syksyllä sekä kevätvalunnan

aikaan pitoisuus on noussut selvästi. Esimerkiksi lokakuussa 2013 ylivirtaaman aikaan

kiintoainepitoisuus asemalla 2 oli 8 mg/l ja asemalla 3 84 mg/l ja toukokuussa 2017 7,3 mg/l

asemalla 2 ja 39 mg/l asemalla 3. Tulvatilanteissa mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta on

ollut 75-90 %, mikä osoittaa kiintoaineen tulevan todennäköisesti asemien 2 ja 3 välisen

valuma-alueen maatalousalueilta. Koivusuolta lähtevässä vedessä mineraaliaines oli

virtavesihavaintokertoina lähes poikkeuksetta alle 1 mg/l.

Kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut havaintokertojen välillä hyvin saman tapaisesti kuin

kiintoainepitoisuus asemien 2 ja 3 välillä. Ali- ja keskivirtaamatilanteissa pitoisuus on

laskenut, mutta keväällä ja ylivirtaamien aikaa pitoisuus on noussut. Esimerkiksi heinäkuun

ylivirtaamassa 2016 kokonaistypen pitoisuus nousi 700 µg/l asemien välillä ja lokakuun

2016 alivirtaamassa pitoisuus laski 630 µg/l. Nitraattitypen pitoisuus on noussut jokaisena

havaintokertana (keskimäärin 220 µg/l) ja ammoniumtypen pääsääntöisesti laskenut

(keskimäärin 260 µg/l). Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on siten pysynyt melko

samana asemalla 3 kuin asemalla 2, keskimäärin noin kolmannes.

Kolunpuron asemalla 3 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 101 µg/l (43-

250 µg/l), jonka perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi-ylireheväksi. Pitoisuus

on noussut keskimäärin 26 µg/l asemien 2 ja 3 välillä. Vuoden 2010 havaintokertoina

pitoisuus laski keskimäärin puoleen asemien 2 ja 3 välillä. Vuosina 2013 ja 2016 pitoisuus

on laskenut alivirtaamien aikaan, mutta keväällä ja ylivirtaamissa pitoisuus on noussut

selvästi, mikä liittyy maatalousalueilta tulevan kiintoainekuormituksen mukanaan tuomasta

kokonaisfosforista. Esimerkiksi lokakuussa 2013 puroveden kokonaisfosforipitoisuus oli

asemalla 2 73 µg/l ja asemalla 3 250 µg/l.

Korppinen

Korppinen on melko matala järvi (suurin syvyys noin 4 m). Järven lähivaluma-alueella on

paljon maatalousalueita.

Korppisen alusvesi on ollut vuotta 2014 lukuun ottamatta kokonaan hapeton. Talvi 2014 oli

keskimääräistä lauhempi. Tämä lisäsi valumavesiä siten, että Korppisen alusveden

happitilanne oli poikkeuksellisesti hyvä jo maaliskuun lopussa. Päällysvedessä

happipitoisuus on ollut lopputalvina 2011, 2012 ja 2015 heikko, muina lopputalvina

kohtalainen. Vesipatsaan happitilanteeseen vaikuttaa olennaisesti talvella jääpeiteajan

pituus. Loppukesällä happitilanne on ollut pääosin kohtalainen, mihin vaikuttaa Korppisen

suotuisa muoto suhteessa matalaan veteen. Etelänpuoleiset tuulet pääsevät puhaltamaan yli 2

km:n matkan ennen Korppisen syvänneasemaa 021 ja sen ansiosta vesipatsas on

pääsääntöisesti ollut tasalämpöinen ja tasalaatuinen. Mikäli vähäinenkin

lämpötilakerrostuneisuus pääsee muodostumaan, heikkenee alusveden happitilanne melko

nopeasti, kuten on nähtävissä loppukesien 2013 ja 2015 tuloksissa. Tämä kertoo hyvin

voimakkaasta orgaanisen aineen hajotuksesta pohjasedimentissä. Korppisen alusvesi on


81

ollut hapeton lopputalvella jo vuosikymmeniä. Ympäristöviranomaisten ottamissa

talvinäytteissä alusvesi oli täysin hapen jo 1980-luvulla helmikuun näytteissä.

Lopputalvella Korppisen päällysvedessä kemiallinen hapenkulutus on ollut pääosin 15-27

O2 mg/l ja väriluku 160-210 Pt mg/l, joten vesi on ollut luokiteltavissa humuspitoiseksi.

Lopputalvella 2010 näyte otettiin vasta huhtikuun puolivälissä, jolloin kevättulvan myötä

humuspitoisuus oli muita havaintokertoja suurempi ja lauhan talven 2014 vaikutus näkyi

myös hieman kohonneena päällysveden humuspitoisuutena. Alusvedessä sekä kemiallinen

hapenkulutus että erityisesti väriluku ovat huonosta happitilanteesta johtuen olleet selvästi

päällysvettä suurempia vuoden 2010 lopputalvea lukuun ottamatta. Väriluvun erittäin

suuriin arvoihin vaikuttaa ennen kaikkea rautayhdisteiden vapautuminen pohjasedimentistä

hapettomissa oloissa. Huomionarvoista on, että huolimatta kohtalaisesta happitilanteesta

vuoden 2014 havaintokertana, ero päällys- ja alusveden välillä muussa kemiassa oli vielä

suuri. Alusveden hapettomuus oli ilmeisesti purkautunut juuri ennen näytteenottoa eikä

muut prosessit olleet vielä ehtineet palautua hapellisiin oloihin. Loppukesällä päällysveden

kemiallinen hapenkulutus (24-38 O2 mg/l, keskiarvo 26 O2 mg/l) ja väriluku (180-360 Pt

mg/l, keskiarvo 245 Pt mg/l) ovat olleet hieman lopputalvea suurempia. Suurimmat

humuspitoisuudet loppukesinä 2012 ja 2015 liittyivät keskimääräistä sateisempiin ilmoihin.

Saman tasoisia värilukuja on mitattu Korppisesta ennen Koivusuon turvetuotannon

aloittamista, esimerkiksi 12.7.07 päällysveden väriluku oli 270 Pt mg/l. Loppukesällä

alusveden väriluku ja kemiallinen hapenkulutus ovat olleet pääosin samoja kuin

päällysvedessä, mikä on johtunut vesipatsaan tasalämpöisyydestä ja –laatuisuudesta.

Korppisen päällysvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut pääsääntöisesti 810-1100 µg/l.

Huhtikuun puolivälissä 2010 pitoisuus oli jonkin verran suurempi (1400 µg/l).

Kokonaistypestä mineraalitypen osuus on ollut keskimäärin lähes puolet, ja mineraalitypestä

valtaosa on ollut nitraattia. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on hapettomuudesta

johtuvan sisäisen kuormituksen takia keskimäärin 2,5 kertaa suurempi kuin päällysvedessä.

Alusveden kokonaistypestä ammoniumtypen osuus on ollut noin 55 %. Loppukesällä

päällysveden kokonaistyppipitoisuus on ollut hyvin samaa tasoa kuin lopputalvella (820-

1500 µg/l, keskiarvo 1015 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosina 2010 ja 2015.

Levätuotanto on pitänyt mineraalitypen pitoisuudet loppukesällä pieninä. Loppukesien

havaintoajankohtien vesipatsaan tasalämpöisyyden ja hyvän happitilanteen ansiosta

kokonaistypen sisäinen kuormitus on ollut loppukesällä vähäistä.

Korppisen päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut lopputalvella pääosin tasolla 40-

52 µg/l. Poikkeuksen tekevät vuodet 2010 (100 µg/l), jolloin näyte otettiin vasta huhtikuun

puolivälissä ja 2014 (71 µg/l), jolloin oli poikkeuksellisen lauha talvi. Alusveden

hapettomuudesta johtuen fosforin sisäinen kuormitus on ollut huomattavan suurta.

Alusvedessä kokonaistypen keskipitoisuus on ollut 257 µg/l. Ainoan poikkeuksen tekee

lopputalvi 2016, jolloin alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli vain 72 µg/l, vaikka alusvesi

oli täysin hapeton. Loppukesällä päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut

pääsääntöisesti 60-81 µg/l, elokuussa 2010 jonkin verran suurempi (99 µg/l).

Keskipitoisuuden 68 µg/l perusteella järvi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Korppisen

rehevyystaso on ollut sama myös aiemmin, esimerkiksi 12.7.2007 päällysveden

kokonaisfosforipitoisuus oli 79 µg/l. Hyvästä loppukesän näytteenottoajankohtien

happitilanteesta johtuen fosforin sisäinen kuormitus on ollut vähäistä.


82

Korppisen vedenlaatutietoja 2010-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea

rivistö). Päällysveden (1 m) tulokset on merkitty sinisellä ympyrällä, alusveden (metri

pohjan yläpuolella) punaisella.

Korppisen kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä on ollut koko tarkkailujakson 2010-2016

korkea (45-110 µg/l) viitaten ylireheviin oloihin. Vuonna 2015 otetun kasviplanktonin

biomassanäytteessä biomassa-arvo (24,5 mg/l) viittasi järven huonoon tilaan (liite 2).

Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (76,7 %) viittasi huonoon tilaan. TPI-indeksi (3)


83

viittasi huonoon tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat sinilevät. Limalevä

Gonyostomum semen muodosti 6 % kokonaisbiomassasta. Tässä näytteessä sekä

kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat huonoa tilaluokkaa. Sinilevän massakukinta

kuitenkin peitti muiden levien vaikutuksen näihin indikaattoreihin. Klorofylli-a:n määrä on

ollut suuri myös aiempina vuosina. esimerkiksi 10.8.2005 määrä oli noin 130 µg/l.

Korppisen kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2010-2016.


84

KUIVASTENSUO 2016

Sijainti

Kuivastensuon turvetuotantoalue sijaitsee Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746,

peruskartta 3314 07-12). Vesistöalueen koko on 134,3 km2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm 1993).

Lampaanjoen alueen yläpuolella on Lampaanjärven valuma-alue (vesistöalue 14.747, 132,3 km2,

järvisyys 13 %). Samalla vesistöalueella sijaitsevat Pillisuon ja Kiukoo-Veteläsuon




85

Kuvassa punaisella merkityt asemat ovat Kuivastensuon 2016 tarkkailuohjelmaan kuuluneet

asemat.


Kunnostus alkoi 1984

Tuotanto alkoi 1986

Kuormittava ala PVK1 69,6 ha

Kuormittava ala PVK2 26,6 ha

Kuivastensuon kuivatusvedet on käsitelty vuoteen 2015 asti pintavalutuskentällä PVK1.

Pintavalutuskentältä vedet laskevat Kuivastenpuroon, joka laskee Lampaanjokeen noin 3,7 km:n

päässä. Kuivastenpuron laskukohdasta on n. 7 km Haapajärveen ja n. 9,5 km Pielaveteen.

Vuonna 2016 Kuivastensuon vanhan tuotantoalueen pohjoispuolella valmisteltiin uutta tuotantoalaa

lohkolla 6. Lohkon 6 kuivatusvedet käsitellään uudella pintavalutuskentällä PVK 2, josta vedet

johdetaan laskuojaa pitkin Kuivastenpuroon.

Uusi alue


86

Kuormitus

Kuivastensuon kuormitusarvio vuodelle 2016 on kiintoaineen osalta 1934 kg, kokonaistypen 546 kg

ja kokonaisfosforin 19 kg. Kemiallinen hapenkulutus oli kuormituslaskennan perusteella 12150 kg

happea. Kuormitusaikasarjan 2010-2016 mukaan Kuivastensuon suurin kuormitus olisi ollut

vuonna 2012 ja sen jälkeen kuormitus on laskenut tasaisesti vuoteen 2016 asti. Vuodet 2010-2013

eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia vuosiin 2014-2016, koska jakson alkuvuosina

jatkuvatoiminen virtaamamittaus toteutui vain avovesiaikaan ja talven sekä alkukevään kuormitus

arvioitiin muiden ympärivuotisten kuormitusasemien avulla. Vuodesta 2014 alkaen

kuormituslaskenta on perustunut ympärivuotiseen virtaamamittaukseen pintavalutuskentän 1 osalta

ja ympärivuotiseen näytteenottoon. Vuonna 2012 virtaamamittaus epäonnistui, minkä takia

kuormitusarvio pohjautuu huomattavasti epätarkempaan laskentamenetelmään

ominaiskuormituslukujen ja mitattujen pitoisuusreduktioiden avulla. Kesä 2012 oli normaalia

sateisempi ja Kuivastensuon pitoisuusreduktiot keskimääräistä pienempiä, joten näiden tietojen

pohjalta on hyvin todennäköistä, että jakson 2010-2016 suurin kuormitus oli vuonna 2012.

Vuonna 2016 pintavalutuskentän 1 kautta lähtenyt kuormitus oli koko jakson 2010-2016 pienin,

mutta uuden tuotantoalueen kunnostaminen nosti Kuivastensuon kokonaiskuormituksen jonkin

verran edellisvuotta suuremmaksi. Uuden alueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän 2

kautta. Mittapadolla ei ole jatkuvatoimista virtaamamittausta, minkä takia uuden alueen

kuormitusarvio on selvästi epävarmempi kuin vanhan alueen. Uuden alueen kuormitusarvio

vuodelle 2016 laskettiin Pohjois-Savon turvetuotantoalueiden ominaiskuormituksien ja todettujen

pitoisuusreduktioiden avulla.

Kuivastensuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.


87

Kuivastensuon pintavalutuskenttä on toiminut pääsoin erinomaisesti. Sekä kiintoaineen että

kokonaisravinteiden pitoisuusreduktio on ollut hyvällä tasolla lukuun ottamatta vuotta 2012.

Monistan pintavalutuskentistä poiketen myös kemiallisen hapenkulutuksen määrä on useana

vuotena hieman pienentynyt kentällä. Uusi pintavalutuskenttä vähensi vuoden 2016

havaintokertoina tehokkaasti kiintoainetta, mutta purki vielä kokonaisravinteita ja lisäsi

kuivatusveden kemiallista hapenkulutusta.

Kuivastensuon pintavalutuskenttien mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2010-2016 keskiarvoina.

Virtavedet

Virtavesitutkimuksia on tehty Kuivastensuon alapuolisessa vesistössä vuosina 2003, 2010, 2013

sekä 2016. Vusina 2010 ja 2016 kuivan loppusyksyn takia viimeinen näytteenotto siirrettiin

seuraavan vuoden toukokuuhun.. Kuivastenpuro 1 on ollut vuoteen 2013 asti vertailuasema, johon

ei ole tullut turvetuotannon vesiä. Tilanne kuitenkin muuttui uuden alueen kunnostuksen myötä,

joten vuoden 2016 tarkkailussa aseman veden laatuun vaikutti uuden alueen kuivatusvedet

pintavalutuskentän 2 kautta.

Kuivastenpuro 1

Purovesi on ollut keskimäärin voimakkaan humuspitoista (väriluvun keskiarvo 360 Pt mg/l,

kemiallinen hapenkulutus 44 O2 mg/l). Poikkeuksellisen suuri humuspitoisuus mitattiin

alivirtaaman aikaan syyskuussa 2013, joka johtui maankaivuusta yläpuolisella valuma-

alueella. Uuden tuotantoalueen kuivatusvesien tuleminen aseman yläpuolella nosti vain


88

vähän puroveden humuspitoisuutta tarkkailukaudella 2016-17 lukuun ottamatta heinäkuun

havaintokertaa, jolloin alivirtaaman aikaan sekä veden väriluku että kemiallinen

hapenkulutus olivat keskimääräistä selvästi suurempia.

Kuivastenpuron vesi on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,0-6,9). Muutamana

havaintokertana vesi on ollut kuitenkin selvästi happamampaa, kuten marraskuussa 2013

(pH 4,7) ja toukokuussa 2017 (pH 5,2).

Asemalla 1 puroveden kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti pieni, alle 5 mg/l. Suurin

pitoisuus 20 mg/l mitattiin syyskuun alivirtaamassa 2013. Uusi pintavalutuskenttä 2 vähensi

vuonna 2016 tehokkaasti kuivatusvesien kiintoainepitoisuutta, mikä näkyy siinä, että

asemalla 1 kiintoaineen keskipitoisuus ei ollut havaintokertoina 2016-17 kovin paljon

suurempi kuin muiden havaintokertojen keskipitoisuus.

Suurin kokonaistypen pitoisuus (2800 µg/l) mitattiin Kuivastenpuron asemalta syyskuun

alivirtaaman aikaan 2013. Muina havaintokertoina pitoisuus on ollut välillä 840-1700 µg/l.

Vaikka uusi pintavalutuskenttä 2 lisäsi kokonaistypen pitoisuutta 2016-2017

havaintokertoina, ei puroveden kokonaistypen pitoisuudet olleet tällöin keskimäärin kuin

hieman suurempia kuin aikaisempina havaintovuosina. Osaltaan tähän voi vaikuttaa

vähäinen virtaus, vuoden 2016 näytteet otettiin kaikki alivirtaaman aikaan. Ainoastaan

toukokuussa 2017 näyte otettiin ylivirtaaman aikaan ja tuolloin kokonaistypen

pitoisuusreduktio oli kentällä hyvä (35 %). Asemalla 1 mineraalitypestä nitraatti- ja

ammoniumtypen osuudet ovat olleet keskimäärin yhtä suuria. Ammoniumtypen pitoisuudet

eivät kasvaneet merkittävästi vuoden 2016-17 havaintokertoina, vaikka ammoniumtypen

pitoisuudet olivat melko korkeita pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä.

Puroveden kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo on ollut tarkkailuvuosina 46 µg/l, jonka

perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Selvästi suurin pitoisuus mitattiin syyskuussa

2013 alivirtaaman aikaan, jolloin myös muut mitatut vedenlaatutekijät olivat

poikkeuksellisen suuria. Tarkkailukaudella 2016-2017 kokonaisfosforin keskipitoisuus oli

70 µg/l (40-140 µg/l), joten uuden valmistelussa olleen tuotantoalueen kuivatusvedet

nostivat jonkin verran puron rehevyystasoa. Vuonna 2016 pintavalutuskenttä lisäsi

kuivatusvesien kokonaisfosforipitoisuutta keskimäärin 15 %.


89

Kuivastenpuron asemien 1(sininen katkoviiva) ja 2 (punainen katkoviiva) sekä Lampaanjoen

asemien 3 (sininen viiva) ja 4 (punainen viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2010-11,

2013 ja 2016-17.


90

Kuivastenpuro 2

Myös Kuivastenpuro 2 on luokiteltavissa havaintoajankohtien väriluvun (260 Pt mg/l) ja

kemiallisen hapenkulutuksen (36 O2 mg/l) keskiarvojen perusteella voimakkaan

humuspitoiseksi. Humuspitoisuus on kuitenkin asemalla 2 jonkin verran pienempi, ero

väriluvussa on ollut keskimäärin 100 Pt mg/l ja kemiallisessa hapenkulutuksessa 6 O2 mg/l.

Vuoden 2016-17 havaintokerroilla veden väriluku oli heinäkuussa alivirtaaman aikaan

suurin koko vesistötarkkailussa mitattu (420 Pt mg/l), mutta kemiallinen hapenkulutus oli

tuolloin vain hieman keskimääräistä suurempi.

Humuspitoisuuden väheneminen Kuivastenpurossa asemien 1 ja 2 välillä näkyi myös veden

vähentyneenä happamuutena asemalla 2, asemien välinen ero oli keskimäärin 0,3 pH-

yksikköä. Vesi on ollut muutamia havaintokertoja lukuun ottamatta lievästi hapanta, suurin

happamuus (pH 5,4) mitattiin marraskuussa 2013.

Kuivastenpuron alemmalla asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus vaihtelee hyvin paljon.

Alivirtaamatilanteissa kiintoainepitoisuus on ollut samaa matalaa tasoa kuin ylemmällä

asemalla 1, mutta keväällä ja avovesikauden ylivirtaamissa kiintoainepitoisuus on kohonnut.

Suurin muutos todettiin toukokuun alussa 2017, jolloin ylemmällä asemalla 1 pitoisuus oli

7,4 mg/l ja asemalla 2 peräti 63 mg/l. Samaan aikaan pintavalutuskentältä 1 lähtevässä

vedessä kiintoainepitoisuus oli 1,2 mg/l ja kentältä 2 2,9 mg/l, joten kiintoainelisäys tuli

Kuivastensuon alapuolisilta peltoalueilta. Tätä vahvistaa myös suuri mineraaliaineksen

osuus (83 %) kiintoaineesta.

Kokonaistypen keskipitoisuus on ollut tarkkailuhavaintoajankohtina 820 µg/l ja vaihtelu on

ollut suurta. Humuspitoisuuden tavoin korkeimmat kokonaistypen pitoisuudet on mitattu

keväällä ja ylivirtaaman aikaan. Kokonaistypen pitoisuus laskee selvästi Kuivastenpurossa

asemien 1 ja 2 välissä. ero on ollut keskimäärin noin 410 µg/l. Ylivirtaamatilanteissa

pitoisuus on kuitenkin noussut asemien välillä, esimerkiksi toukokuun alussa 2017 asemalla

1 kokonaistypen pitoisuus oli 1200 µg/l ja asemalla 2 1400 µg/l. Asemalla 2 mineraalityppi

on pääosin nitraattityppeä.

Puroveden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut asemalla 2 tarkkailukertoina keskimäärin 49

µg/l, minkä perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Keskimäärin rehevyystaso on

hieman pienempi kuin ylemmällä asemalla 1, mutta vaihtelu eri havaintokertoina on ollut

hyvin suurta. Vuoden 2016 havaintokertoina kokonaisfosforin pitoisuus laski asemien

välillä, mutta toukokuun alussa 2017 kevättulvan aikaan pitoisuus nousi kolminkertaiseksi

kohonneen kiintoainepitoisuuden takia. Kokonaisfosforin pitoisuus oli suuri myös

heinäkuussa 2016 alivirtaaman aikaan (78 µg/l).

Lampaanjoki 3

Lampaanjoen asemalla 3 Kuivastenpuron laskukohdan yläpuolella vesi on tarkkailukertoina

ollut humusleimaista-humuspitoista. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut välillä 11-29

O2 mg/l ja väriluku 60-180 Pt mg/l. Suurin arvo molemmilla vedenlaatutekijöillä mitattiin

kevättulvan aikaan vuonna 2017.

Lampaanjoen vesi on asemalla 3 ollut kesäaikaan happamuudeltaan lähellä neutraalia (pH

6,7-7,1) ja keväällä sekä syksyllä ylivirtaamien aikaan hieman happamampaa (pH 6,1-6,2).

Jokiveden kiintoainepitoisuus on ollut asemalla 3 kevättulvan aikaan selvästi kohonnut,

jolloin pääosa kiintoaineesta on ollut valuma-alueen maatalousmailta tullutta

mineraaliainesta. Suurin kiintoainepitoisuus 24 mg/l mitattiin toukokuun alussa 2017.

Kesäaikaan veden kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti alle 5 mg/l.


91

Jokiveden kokonaistyppipitoisuus on ollut asemalla 3 keskimäärin 690 µg/l, mutta ero

Kevättulva- ja kesänäytteissä on suuri. Alivirtaama-aikaan kesällä pienin mitattu

kokonaistypen pitoisuus on ollut 440 µg/l 7.9.2010 ja kevättulvan aikaan 2.5.2017 mitattiin

suurin pitoisuus 1400 µg/l. Vuoden 2016 havaintokertoina jokiveden kokonaistypen

pitoisuus oli hieman keskimääräistä pienempi johtuen vähäisistä virtaamista

näytteenottoajankohtina. Pääosa mineraalitypestä on asemalla 3 nitraattityppeä.

Lampaanjoen asemalla 3 veden kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 25 µg/l, jonka

perusteella vesi on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Jokiveden kokonaisfosforipitoisuus on

ollut pääsääntöisesti alle 30 µg/l, mutta kevättulvan aikaan pitoisuudet ovat selvästi

suurempia. Suurin pitoisuus 52 µg/l mitattiin toukokuun alussa 2017. Vuoden 2016

havaintokertoina kokonaisfosforin pitoisuustaso oli lähellä keskipitoisuutta, lokakuussa

alivirtaaman aikaan jonkin verran pienempi.

Lampaanjoki 4

Lampaanjoen aseman 4 vesinäyte otetaan Kuivastenpuron laskukohdan alapuolelta samalta

rannalta kuin laskukohta. Joinain havaintokertoina Kuivastenpuron vesi ei ole ehtinyt

sekoittua koko Lampaanjoen vesiuomaan, minkä takia saadut mittaustulokset hieman

yliarvioivat Kuivastenpuron vaikutusta.

Kuivastenpuron vaikutus Lampaanjoen veden humuspitoisuuteen on ollut keskimäärin

melko vähäinen huolimatta siitä, että puroveden humuspitoisuus on noin kaksinkertainen

Lampaanjokeen verrattuna. Keskimäärin Lampaanjoen veden kemiallinen hapenkulutus on

noussut 2 O2 mg/l ja väriluku 10 Pt mg/l asemien 3 ja 4 välillä. Vuoden 2016

havaintokertoina humuspitoisuuden muutos Lampaanjoessa oli keskimääräisellä tasolla,

mutta toukokuussa 2017 Kuivastenpuron vaikutus oli keskimääräistä suurempi. Väriluku

nousi asemien välillä 30 Pt mg/l ja kemiallinen hapenkulutus 5 O2 mg/l.

Muutos Lampaanjoen veden happamuudessa on ollut Kuivastenpuron kohdalla vähäinen.

Pääsääntöisesti happamuus ei ole muuttunut tai lisääntynyt 0,1 pH yksikköä. Toukokuussa

2017 tavanomaista suurempi humuspitoisuuden nousu nosti Lampaanjoen happamuutta 0,3

pH yksikköä.

Veden kiintoainepitoisuuden muutos Lampaanjoessa asemien 3 ja 4 välillä on ollut

pääsääntöisesti vähäinen, pitoisuus on noussut korkeintaan 1 mg/l. Toukokuun havaintokerta

2017 on tästä kuitenkin selvä poikkeus, kiintoainepitoisuus nousi peräti 26 mg/l. Tässä on

kuitenkin huomioitava Kuivastenpuron veden vajaa sekoittuminen Lampaanjokeen

havaintopaikan kohdalla, joten tulos yliarvioi Kuivastenpuron vaikutusta. Kuten

Kuivastenpuron aseman 2 kohdalla todettiin, pääosa kiintoaineesta on peräisin

maatalousalueilta.

Lampaanjoen veden kokonaistyppipitoisuuden muutos asemien 3 ja 4 välillä on ollut

kaikkina havaintokertoina vähäinen ja keskipitoisuus molemmilla asemilla on lähes sama.

Vuoden 2016 havaintokertoina pitoisuus nousi 20 µg/l toukokuun havaintokerralla, mutta

laski 20-60 µg/l heinä- ja lokakuun alivirtaamatilanteissa. Toukokuussa 2017 kevättulvan

aikaan mitattiin suurin pitoisuus 1400 µg/l sekä Kuivastenpuron asemalta 2 että molemmilta

Lampaanjoen asemilta, joten pitoisuus ei muuttunut Lampaanjoessa.

Lampaanjoen rehevyystason muutokset ovat olleet hyvin vähäisiä asemien 3 ja 4 välillä,

kokonaisfosforipitoisuus on noussut keskimäärin 1 µg/l. Heinäkuun 2016 alivirtaaman

aikaan otettu näyte ja toukokuun 2017 kevättulvanäyte tekivät kuitenkin selvän

poikkeuksen. Heinäkuussa Lampaanjoen veden kokonaisfosforipitoisuus nousi 22 µg/l ja

toukokuussa 2017 29 µg/l asemien välillä. Toukokuussa 2017 Kuivastenpuron

kokonaisfosfori tuli pääosin maatalousalueilta, mutta heinäkuussa 2016 kohonneeseen

Lampaanjoen kokonaisfosforipitoisuuteen syy on muualla, koska kiintoaineen pitoisuus oli


92

Kuivastenpurossa pieni. Kuivastensuon pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä

kokonaisfosforipitoisuus oli tuolloin erittäin suuri (220 µg/l). Vaikka virtaama ei ollut suurta

ja siten ainemäärät melko pieniä, on pitoisuusvaikutus voinut ulottua Lampaanjokeen asti.

On myös muistettava, että Kuivastenpuron vesi ei ole ehtinyt sekoittua koko Lampaanjoen

uomaan ennen asemaa 4, joten tulos jonkin verran yliarvio Kuivastenpuron osuutta.


93

LAPPAMÄENSUO JA TIIRINSUO 2016

Sijainti

Lappamäensuo ja Tiirinsuo sijaitsevat Vuoksen vesistöalueen Rautalammin reitin valuma-alueella

ja siellä Sulkavanjoen valuma-alueella (vesistöalue 14.734, peruskartta 3314 03). Samalla

vesistöalueella sijaitsee Koivusuon turvetuotantoalue. Lappamäensuon vieressä on ollut toiminnassa

myös Lappasuon turvetuotantoalue, jonka toiminta loppui vuonna 2005. Tuotantoalueet ovat

Pielavedellä. Vesistöalueen koko on 175 km2 ja järvisyys 3 % (Ekholm 1993).


ympyrällä.


94


Lappamäensuon kuormittava ala 2016 24 ha

Tuotannossa 23,6 ha

Lappamäensuon kunnostus tuotantoon alkoi vuonna 1981 ja tuotanto vasta 1997. Kuivatusvedet

menivät vuoteen 2014 asti laskeutusaltaan kautta vesistöön, mutta vuodesta 2014 lähtien

kuivatusvedet on käsitelty pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä

laskuojaa pitkin 1,8 km päässä olevaan puroon, joka laskee 400 m päässä olevaan Levälampeen.

Levälammesta vedet kulkeutuvat 6 km Heinäpurossa ja laskevat Korppisjokeen, joka laskee 200

metrin päässä Sulkavanjärven Lamminperään. Sulkavanjärvestä vedet laskevat Sulkavanjoen

välityksellä 6,5 km päässä olevaan Nilakkaan.

Tiirinsuon kuormittava ala 2016 75 ha

Tuotannossa 55,8 ha

Tiirinsuon kunnostus turvetuotantoalueeksi alkoi vuonna 1979 ja tuotanto 1981. Lappamäensuon

tavoin kuivatusvedet käsiteltiin vuoteen 2014 asti laskeutusaltailla, mutta vuodesta 2014 lähtien

kuivatusvedet on johdettu kasvillisuuskentälle. Kasvillisuuskentältä kuivatusvedet johdetaan

laskuojaa pitkin 400 m päässä olevaan Heinäpuroon, johon myös Lappamäensuon kuivatusvedet

tulevat Tiirinsuon laskuojan yläpuolelle. Vedet kulkeutuvat Heinäpuroa pitkin 1,4 km, jonka jälkeen

puro laskee Korppisjokeen. Korppisjoki laskee 200 metrin päässä Sulkavanjärven Lamminperään.

Sulkavanjärvestä vedet laskevat Sulkavanjoen välityksellä 6,5 km päässä olevaan Nilakkaan.

Kuormitus

Lappamäensuo

Vuoteen 2013 asti Lappamäensuon kuormitus laskettiin Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman

laskeutusaltaallisten tuotantosoiden ominaiskuormitusten perusteella. Vuonna 2014

pintavalutuskentän käynnistyttyä kuormituslaskenta perustui edelleen ominaiskuormituslukuihin,

mutta laskennassa huomioitiin pintavalutuskentällä tapahtunut pitoisuusreduktio. Vuonna 2015

Lappamäensuolla oli toiminnassa jatkuvatoiminen virtaamamittaus, jolloin kuormitus saatiin

laskettua tarkimmalla mahdollisella tavalla eli kokonaan omalla aineistolla. Vuonna 2016

virtaamamittaus epäonnistui, minkä takia laskenta tehtiin vuoden 2014 tavoin reduktiolaskennalla.

Johtuen eri tasoisista laskentatavoista, vuosien välisten kuormitusten vertaaminen ei ole kovin

luotettavalla pohjalla. Selvimmin Lappamäensuon kuivatusvesien käsittelyn aloittaminen

pintavalutuskentällä on vähentänyt kiintoainekuormitusta. Kokonaisravinteiden osalta suurin

kuormitus näyttäisi olevan vuonna 2015, jolloin kuormitus laskettiin tarkimmalla tavalla eli

kokonaan omalla aineistolla. Tämä viittaisi siihen, että aiempi ominaiskuormituksiin perustuva

laskenta olisi aliarvioinut hieman ravinnekuormitusta.

Pitoisuusreduktioiden pohjalta Lappamäensuon kiintoaine on laskenut, reduktio on ollut

keskimäärin 48 %. Kokonaisravinteiden osalta pitoisuusreduktio on ollut positiivinen vasta vuonna

2016. Myös kemiallinen hapenkulutus on lisääntynyt kentällä, mutta suuntaus on ollut koko ajan

parempaan päin.


95

Lappamäensuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.

Lappamäensuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2014-2016 keskiarvoina.

Tiirinsuo

Tiirinsuolla on ollut vuotta 2014 lukuun ottamatta jatkuvatoiminen virtaamamittaus ja tiheä

näytteenotto, joten vuosien välinen kuormitusvertailu on melko hyvällä pohjalla. Tiirinsuolla

vuosina 2012 ja 2013 ennen kasvillisuuskentän valmistumista kiintoaineen ja kokonaisravinteiden

kuormitukset olivat suuria. Kiintoaineesta pääosa oli tuolloin mineraaliainesta. Kasvillisuuskenttä

toimi heti valmistumisestaan lähtien hyvin ja vähensi Tiirinsuon kuormitusta dramaattisesti.


96

Tiirinsuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.

Kiintoaineen pitoisuusreduktion on ollut hyvä (keskiarvo 2014-26 67 %). Myös kokonaisfosforin

(46 %) ja raudan (48 %) pitoisuusreduktio on ollut hyvä, Kokonaistypen osalta pitoisuusreduktio on

ollut kohtalainen (11 %) ja kemiallinen hapenkulutus on vuonna 2015 hieman lisääntynyt

kasvillisuuskentällä.

Tiirinsuon kasvillisuuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2014-2016 keskiarvoina.


97

Virtavedet

Lappamäensuo

Lappamäensuon laskuoja

Lappamäensuo laskuojasta on otettu näytteet vuosien 2003, 2010, 2013 ja 2016 tarkkailujen

yhteydessä. Heinäpuron asema 0 sijaitsee Lappamäensuon laskuojan yläpuolella ja

Heinäpuro 1 laskuojan alapuolella. Heinäpuron asemalta 0 näytteet otettiin vuosina 2010,

2013 sekä 2016 ja Heinäpuron asemalta 1 2006, 2013 ja 2016. Heinäpuron aseman 1 vuoden

2006 näytteet liittyivät Tiirinsuon vesistötarkkailuun. Vuoden 2016 toukokuun näyte otettiin

kevätvalunnan loppupuolella (valuma laskuojassa 15,2 l/s*km2), heinäkuun näyte selvässä

ylivirtaamassa (54 l/s*km2), lokakuun näyte selvässä alivirtaamassa (3,9 l/s*km

2) ja

toukokuun alun 2017 näyte kevätvalunnan aikaan (66 l/s*km2).

Lappamäensuon laskuojassa vesi on ollut pääsääntöisesti voimakkaan humuspitoista


mg/l, keskiarvo 415 Pt mg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina humuspitoisuuden vaihtelu

oli suurta. Heinäkuussa ylivirtaaman aikaan kemiallinen hapenkulutus oli 55 O2 mg/l ja

lokakuussa alivirtaaman aikaa puolet pienempi (27 O2 mg/l). Vuoden 2003 havaintokertoina

veden humuspitoisuus oli jonkin verran suurempi kuin muina tarkkailuvuosina, mutta sen

jälkeen tarkkailuvuosien keskipitoisuudet ovat olleet samaa tasoa.

Humuspitoisuuden suuri vaihtelu on näkynyt Lappamäensuon laskuojassa myös suurena

happamuuden vaihteluna. Lokakuussa 2016, jolloin humuspitoisuus oli tarkkailujakson

2016/16 pieni, vesi oli lähes neutraalia (pH 6,9) ja kesäylivirtaamassa heinäkuussa vesi oli

hapanta (pH 5,6). Happamuus oli vielä suurempi toukokuun alussa kvätvalunnan yhteydessä

(pH 5,3).

Laskuojen vedessä kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 4,3-17 mg/l. Tarkkailukaudella

2016/17 suurin pitoisuus 14 mg/l mitattiin heinäkuun ylivirtaamassa ja pienin 4,3 mg/l

toukokuun 2017 kevätvalunnan aikana. Samanlainen ero oli todettavissa Lappamäensuon

pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä. Heinäkuussa 2017 kentältä lähtevässä vedessä

kiintoainepitoisuus oli 48 mg/l, toukokuussa 2017 5,1 mg/l. Vaikka Lappamäensuon

pintavalutuskenttä on vähentänyt tuotantoalueelta lähtevää kiintoainepitoisuutta keskimäärin

lähes 50 %, eivät tarkkailuvuosien väliset erot laskuojan veden kiintoainepitoisuudessa ole

olleet vielä samaa tasoa. Pientä paranemista on kuitenkin todettavissa, sillä vuoden 2013

havaintokertoina laskuojassa kiintoaineen keskipitoisuus oli neljänä havaintokertana 12

mg/l, vuonna 2016/17 8 mg/l.

Lappamäensuon laskuojan vedessä kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut välillä 990-2500

µg/l ja keskipitoisuus on ollut 1480 µg/l. Vuoden 2016/17 havaintokertoina ojaveden

kokonaistypen pitoisuus oli heinäkuussa 1500 µg/l ja muina havaintokertoina 1100 µg/l.

Tulos viittaa kokonaistypen pitoisuustason lievään laskuun pintavalutuskentän

käynnistymisen jälkeen, sillä muina tarkkailuvuosina laskuojassa kokonaistypen

keskipitoisuus on ollut 1450-1775 µg/l. Vuoden 2016/17 havaintokertoina mineraalitypen

osuus kokonaistypestä on ollut keskimäärin noin kolmannes, ja mineraalitypestä kaksi

kolmasosaa on ollut nitraattityppeä.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut Lappamäensuon laskuojassa keskimäärin 75 µg/l,

jonka perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Vuoden 2016/17

havaintokertoina pitoisuus oli välillä 29-92 µg/l. Suurin pitoisuus mitattiin alivirtaaman

aikaan lokakuussa ja pienin kevättulvan aikaan toukokuun alussa 2017. Vuoden 2003

havaintokertoina kokonaisfosforin keskipitoisuus oli selvästi suurempi (106 µg/l), mutta


98

vuosina 2010, 2013 ja 2016 vuosikeskiarvojen ero ei ole ollut kovin suuri. Kokonaisfosforin

pitoisuusreduktio ei ole ollut Lappamäensuon pintavalutuskentällä vielä kovin suuri, mikä

näkyy myös laskuojan veden laadussa.

Lappamäensuon laskuojan (punainen katkoviiva) ja Heinäpuron asemien 0 (sininen viiva), 1 (vihreä

viiva) sekä 1B (punainen viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2006, 2010, 2013 ja 2016.


99

Heinäpuro 0

Heinäpuron asema 0:n yläpuolelle ei tule turvetuotannon kuivatusvesiä, joten asema toimii

vertailualueena.

Heinäpuron vesi on ollut asemalla 0 pääosin humuspitoista (kemiallinen hapenkulutus 19-47

O2 mg/l, keskiarvo 25 O2 mg/l ja väriluku 130-380 Pt mg/l, keskiarvo 200 Pt mg/l).

Humuspitoisuus on ollut suurin lokakuussa 2010 keskivirtaamatilanteessa ja toukokuussa

2017 kevätvalunnan aikaan. Vuosien 2010, 2013 ja 2016 havaintokertoina veden

kemiallinen hapenkulutus on ollut keskimäärin 15 O2 mg/l pienempi kuin Lappamäensuon

laskuojan vedessä, väriluvussa ero on ollut keskimäärin 200 Pt mg/l.

Heinäpuron vesi on ollut pääosin lievästi hapanta (pH 6-6,6). Muutamana kevään

havaintokertana vesi on ollut hapanta (pH 5,6-5,9). Veden happamuus on vaihdellut eri

tavalla kuin Lappamäensuon lakuojassa, välillä Heinäpuron vesi on ollut happamampaa ja

välillä vähemmän hapanta. Vuosina 2010, 2013 ja 2016 veden happamuus on ollut

keskimäärin sama Heinäpuron asemalla 0 ja Lappamäensuon laskuojassa.

Veden kiintoainepitoisuus on ollut Heinäpuron asemalla 0 3-8,8 mg/l. Suurin pitoisuus

mitattiin keskivirtaamatilanteessa syyskuussa 2013. Tällöin yli puolet kiintoaineesta oli

mineraaliainesta. Veden kiintoaineen keskipitoisuus on ollut vuosien 2010, 2013 ja 2016

havaintokertoina Heinäpuron asemalla 0 keskimäärin 4 mg/l pienempi kuin Lappamäensuon

laskuojassa.

Puroveden kokonaistypen pitoisuus on ollut asemalla 0 pääsääntöisesti alle 1000 µg/l (390-

860 µg/l). Ainoan poikkeuksen teki lokakuun näyte vuodelta 2010, jolloin pitoisuus oli 2000

µg/l. Mineraalitypen osuus kokonaistypestä on ollut keskimäärin 21 % ja mineraalitypestä

kaksi kolmasosaa on ollut nitraattityppeä. Lappamäensuon laskuojassa kokonaistypen

keskipitoisuus tarkkailuvuosina 2010, 2013 ja 2016 (1420 µg/l) on ollut yli kaksinkertainen

Heinäpuron asemaan 0 (665 µg/l) verrattuna.

Heinäpuron vedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut pääsääntöisesti 15-29 µg/l, jokka

perusteella vesi on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Lokakuussa 2010 pitoisuus oli

kuitenkin selvästi suurempi (49 µg/l) ja heinäkuussa 2016 ylivirtaaman aikaan (47 µg/l),

joten ajoittain rehevyystaso on noussut Heinäpurossa. Vuosien 2010, 2013 ja 2016

havaintokertoina Lappamäensuon laskuojan veden kokonaisfosforin keskipitoisuus (67 µg/l)

on ollut yli kaksinkertainen Heinäpuron asemaan 0 ((28 µg/l) verrattuna.

Heinäpuro 1

Heinäpuron aseman 1 yläpuolelle laskee Lappamäensuon laskujoki. Asemien 0 ja 1 välinen

valuma-alue on pääosin metsää ja ojitettua kosteikkoa.

Veden humuspitoisuus on noussut lähes jokaisen havaintokertana tarkkailuvuosina 2013 ja

2016/17 Heinäpuron asemien 0 ja 1 välillä. Poikkeuksen tekevät lokakuun näyte

alivirtaaman aikaan 2016 ja kevättulvanäyte 2017. Veden kemiallinen hapenkulutus on

noussut keskimäärin 10 O2 mg/l ja väriluku 85 Pt mg/l. Heinäpuron asemalla 1 vesi on

luokiteltavissa voimakkaan humuspitoiseksi.

Veden humuspitoisuuden lisääntyminen on näkynyt myös happamuuden lisääntymisenä.

Lokakuussa alivirtaaman aikaan puroveden happamuus pieneni hieman asemien 0 ja 1

välillä, mutta ylivirtaaman aikaan heinäkuussa 2016 happamuus lisääntyi 0,6 pH-yksikköä.

Keskimäärin happamuus lisääntyi 0,2 pH-yksikköä asemien 0 ja 1 välillä. Kevättulvan


100

aikaan vuonna 2017 mitattiin suurin happamuus pH 5,1, joka oli sama sekä asemalla 0 että

1.

Heinäpuron veden kiintoainepitoisuus on noussut ylivirtaamatilanteita lukuun ottamatta

hieman asemien 0 ja 1 välillä, keskimäärin 1,8 mg/l. Ylivirtaamatilanteissa lokakuussa 2013

ja heinäkuussa pitoisuusnousu on ollut kuitenkin selvästi suurempaa, lähes 20 mg/l.

Samoina ajankohtina Lappamäensuon laskuojassa veden kiintoainepitoisuus on ollut 12-14

mg/l, joten tulokset viittaavat siihen, että valuma-alueelta tulee muutakin

kiintoainekuormitusta ylivirtaaman aikaan.

Heinäpuron vedessä kokonaistypen pitoisuus on noussut keskimäärin lähes 300 µg/l

asemien 0 ja 1 välillä. Kevätvalunnan aikaan ja kesän alivirtaamatilanteissa pitoisuusmuutos

on ollut selvästi keskimääräistä pienempi, mutta mm. lokakuussa 2013 pitoisuus nousi

asemien välillä 770 µg/l. Ylivirtaaman aikaan Lappamäensuon laskuojassa kokonaistypen

pitoisuudet ovat olleet selvästi kohonneita, joten laskuojan kautta tuleva kuormitus nostaa

Heinäpuron kokonaistypen pitoisuutta. Mineraalitypen pitoisuudet ovat molemmilla

Heinäpuron asemilla 0 ja 1 olleet pieniä, eikä niiden pitoisuus ole juuri muuttunut asemien

välillä.

Heinäpuron rehevyystaso nousee selvästi asemien 0 ja 1 välillä. Kokonaisfosforin

pitoisuusnousu on ollut keskimäärin 17 µg/l ja keskipitoisuuden 45 µg/l perusteella aseman

1 vesi on luokiteltavissa reheväksi. Ainoastaan kevättulvan aikaan vuonna 2017

kokonaisfosforin pitoisuus ei noussut asemien välillä ja pitoisuustaso oli sama myös

Lappamäensuon laskuojassa.

Tiirinsuo

Heinäpuro 1B

Heinäpuron asemalta 1B on otettu näytteitä vuosina 2003, 2006, 2013 ja 2016/17.

Heinäpuron asemien 1 ja 1B väliin laskee Tiirinsuon kuivatusvedet. Asemien välinen

valuma-alue on metsää ja ojitettua kosteikkoa.

Asemalla 1B vesi on ollut keskimäärin voimakkaan humuspitoista, mutta ajoittain vesi on

ollut jopa vain humusleimaista (kemiallinen hapenkulutus 11-51 O2 mg/l, keskiarvo 30 O2

mg/l ja väriluku 150-430 Pt mg/l, keskiarvo 240 Pt mg/l). Suurimmat humuspitoisuudet on

mitattu ylivirtaamatilanteissa lokakuussa 2013 sekä heinäkuussa 2016. Vuoden 2016

havaintokertojen kemiallinen hapenkulutus oli keskimäärin samaa tasoa kuin vuoden 2013

havaintokertoina, joten Tiirinsuon kasvillisuuskentän avaaminen vuonna 2014 ei ole

vaikuttanut merkittävästi Heinäjoen humuspitoisuuteen. Humuspitoisuuden muutos

Heinäpuron asemien 1 ja 1B välillä on ollut vuosien 2006, 2013 ja 2016/17 havaintokertoina

vähäinen. Veden kemiallinen hapenkulutus on noussut keskimäärin 1 O2 mg/l ja väriluku

noin 20 Pt mg/l.

Puroveden happamuuden muutos asemien 1 ja 1B välillä on ollut kaikkina havaintokertoina

vähäinen. Heinäpuron vesi on ollut myös asemalla 1B kevättulvan aikaan ja kesän

ylivirtaamissa hapanta (pH 5,3-5,9) ja muina havaintokertoina lievästi hapanta (pH 6,0-6,9).

Heinäpuron asemalla 1B veden kiintoainepitoisuus on ollut välillä 3-41 mg/l (keskiarvo 10,3

mg/l). Suurin pitoisuus 41 mg/l mitattiin lokakuussa 2006. Vuonna 2013, jolloin Tiirinsuon

kuivatusvedessä kiintoainepitoisuus oli erittäin suuri, Heinäpuron vedessä

kiintoainepitoisuus nousi virtavesiajankohtina 1-5,7 mg/l asemien 1 ja 1B välillä. Vuosien

2016/17 havaintokertoina pitoisuus laski 0,3-8 mg/l asemien välillä, joten Tiirinsuon

kuivatusvesien tehostunut käsittely kasvillisuuskentällä näyttäisi hieman parantaneen

Heinäpuron tilaa.


101

Heinäpuron asemalla 1B kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut havaintokertojen välillä

paljon (400-1700 µg/l, keskiarvo 850 µg/l). Suurimmat pitoisuudet on mitattu kesän tai

syksyn ylivirtaamien aikaan. Vuosien 2006, 2013 ja 2016 havaintokertoina kokonaistypen

pitoisuus on noussut asemien 1 ja 1B välillä keskimäärin 160 µg/l, mikä selittyy pääosin

nitraatti- ja ammoniumtypen pitoisuusnousuilla. Vuosien 2013 havaintokertoina

keskimääräinen kokonaistypen pitoisuusnousu oli 175 µg/l, mutta vuoden 2016/17

havaintokertoina vain 55 µg/l. Tämä tulos viittaa siihen, että Tiirinsuon kuivatusvesien

käsittely kasvillisuuskentällä on vähentänyt Heinäpuron veden kokonaistypen

pitoisuusnousua.

Kokonaisfosforin pitoisuus Heinäpuron asemalla 1B on ollut vuosina 2003, 2006, 2013 ja

2016 keskimäärin 45 µg/l (25-78 µg/l) minkä perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi.

Suurimmat pitoisuudet on mitattu kesän ja syksyn ylivirtaamissa. Vuoden 2013

havaintokertoina, jolloin Tiirinsuon kuivatusvedet johdettiin laskeutusaltaan kautta,

kokonaisfosforin pitoisuusnousu asemien 1 ja 1B välillä oli keskimäärin 8 µg/l. Vuoden

2016/17 havaintokertoina nousu oli suurimmillaan kevättulvan aikaan 2017 7 µg/l ja

keskimäärin 4 µg/l. Tulokset antavat viitteitä siitä, että myös kokonaisfosforin osalta

Tiirinsuon vaikutus Heinäjoen veden laatuun on vähentynyt kasvillisuuskentän

käynnistymisen myötä.


102

LETKUNSUO 2016

Sijainti

Letkunsuo sijaitsee Nilakan lähialueella (vesistöalue 14.731, peruskartta 3313 05). Letkunsuo on

Keiteleellä. Vesistöalueen koko on 467,2 km2 ja järvisyys 36,61 % (Ekholm 1993). Vesistöalueen

alarajalla koko yläpuolisen valuma-alueen koko on 2156,52 km2

ja järvisyys 17,9 %.


ympyrällä.


103


Letkunsuon kuormittava ala 2016 36,6 ha

Tuotannossa 32,0 ha

Letkunsuon kunnostus turvetuotantoalueeksi aloitettiin vuonna 1986 ja turvetuotanto vuonna 1988.

Vuonna 2015 aloitettiin Letkunsuon kuivatusvesien käsittely pintavalutuskentällä. Kuivatusvedet

johdetaan kentältä laskuojaan, joka laskee Hanhipuron kautta Nilakan Tukiaisselälle. Matkaa

purkupisteeltä järvelle on 4,7 km.

Kuormitus

Letkunsuon kuormitus arvioitiin vuoteen 2014 asti Pohjois-Savon turvetuotannon ohjelmassa

määritettyjen laskeutusaltaallisten tuotantoalueiden ominaiskuormitusluvuilla. Vuosina 2015 ja

2016 laskenta on perustunut ympärivuotiseen näytteenottoon ja jatkuvatoimiseen

virtaamamittaukseen Letkunsuolla. Kuormituksen selvä pieneneminen pintavalutuskentän

käyttöönoton yhteydessä selittyy isolta osin laskentatavan muutoksella, mutta

vesiensuojelurakenteiden tehon parantuminen vähensi myös kuormitusta.

Letkunsuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.

Letkunsuon pintavalutuskentällä kiintoaineen pitoisuusreduktio on ollut hyvä alusta lähtien

(vuosien 2015-16 keskiarvo 64 %), joten kiintoainekuormitus on myös todellisesti pienentynyt alle

puoleen pintavalutuskentän käynnistymisen myötä. Kokonaisfosforin pitoisuusreduktio on ollut

kohtalaisen hyvä (42 %), joten myös kokonaisfosforin kuormitus Letkunsuolta on vähentynyt.


104

Myös fosfaattifosforia on pidättynyt kentälle hyvin (50 %). Kokonaistypen osalta sen sijaan

pitoisuusreduktiot ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia. Ammoniumtypen reduktio on ollut

keskimäärin 23 %. Raudan osalta pitoisuusreduktio on ollut vuosina 2015 ja 206 keskimäärin 44 %,

mutta kemiallinen hapenkulutus on lisääntynyt melko paljon, keskimäärin 59 %.

Letkunsuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2015-2016 keskiarvoina.

Virtavedet

Hanhipuron tarkkailuasema sijaitsee lähellä kohtaa, missä Hanhipuro laskee Nilakan Tukiaisselälle.

Hanhipuron veden laatua on tarkkailtu Pohjois-Savon turvetuotannon seurantaohjelmassa vuosina

2003, 2010 ja 2016. Vuonna 2010 Letkunsuo ei ollut tuotannossa. Letkunsuon laskuojan yläosalla

valuma-alue on ojitettua metsäaluetta, alaosalla maatalousmaiden osuus kasvaa. Toukokuun

loppupuolella 2016 kevätvalunta oli jo ohi ja näyte otettiin alivirtaaman aikaan (valuma

havaintoaseman kohdalla 3,5 l/s*km2). Elokuun näyte otettiin ylivirtaamatilanteessa (16,2 l/s*km

2),

lokakuun näyte alivirtaamassa (2,3 l/s*km2) ja toukokuun alun näyte kevätvalunnan aikaan (32,4

l/s*km2).

Hanhipuro

Hanhipurossa vesi on ollut voimakkaan humuspitoista kaikkina havaintokertoina


mg/l, keskiarvo 260 Pt mg/l). Vuosien 2016/17 suurin kemiallinen hapenkulutus mitattiin

elokuussa ylivirtaaman aikaa (42 O2 mg/l) ja pienin vuoden 2017 kevätvalunnan aikaan (30

O2 mg/l). Vuoden 2010 havaintokertoina, jolloin Letkunsuo ei ollut tuotannossa,

humuspitoisuus oli keskimäärin hieman pienempi kuin tarkkailuvuosina 2003 ja 2016.


105

Vuoden 2016 havaintokertoina humuspitoisuus oli samaa tasoa kuin vuonna 2003, joten

havaintoajankohtina Letkunsuon pintavalutuskentällä tapahtuva humuspitoisuuden nousu ei

ole merkittävästi nostanut Hanhipuron humuspitoisuutta.

.

Hanhipuron havaintoaseman vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2010 ja 2016.


106

Hanhipuron vesi on melko suuresta humuspitoisuudesta huolimatta ollut

havaintoajankohtina vain lievästi hapanta tai neutraalia (pH 6,0-7,1). Vuoden 2016/17

havaintokertoina veden happamuus oli lievästi suurempi kuin muina tarkkailuvuosina, mikä

johtui elokuun ylivirtaamanäytteestä (pH 6,3) ja kevättulvanäytteestä 2017 (pH 6,0).

Hanhipurossa veden kiintoainepitoisuus ei ole millään havaintokerralla ollut huomattavan

suuri (1-8 mg/l). Vuoden 2016/17 havaintokerroista suurin kiintoainepitoisuus 6 mg/l

mitattiin elokuussa ylivirtaaman aikaan. Letkunsuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä

kiintoainepitoisuus oli tuolloin poikkeuksellisen suuri (9,2 mg/l), mutta virtaama oli niin

vähäinen (0,1 l/s), että Letkunsuolta lähtevä kiintoainemäärä ei vaikuttanut Hanhipuron

kiintoainepitoisuuksiin. Tarkkailuvuosina 2003, 2010 ja 2016 Hanhisuon veden

kiintoainepitoisuuksien keskiarvo oli hyvin samaa tasoa (4,0-4,8 mg/l), joten

kiintoainekuormituksen väheneminen Letkunsuolla ei näy havaintoajankohtina Hanhipuron

kiintoainepitoisuudessa.

Hanhipuron vedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut välillä 740-2000 µg/l. Selvästi

suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2003 havaintokertoina (keskiarvo 1700 µg/l).

Vuonna 2010, jolloin Letkunsuo ei ollut tuotannossa, keskipitoisuus oli 1185 µg/l. Vuonna

2016, jolloin vedet käsiteltiin pintavalutuskentällä, keskipitoisuus oli 1200 µg/l eli lähes

sama kuin vuonna 2010. Tarkkailuvuosien välinen ero on nähtävissä myös nitraattitypen

keskipitoisuuksissa (2003-550 µg/l, 2010-276 µg/l ja 2016-195 µg/l), mutta

ammoniumtypen pitoisuudet ovat olleet melko pieniä kaikkina havaintokertoina (keskiarvo

42 µg/l). Koska kokonaistypen pitoisuusreduktio ei ole ollut kovin hyvä Letkunsuon

pintavalutuskentällä, voi pienentynyt kokonais- ja nitraattitypen pitoisuus olla seurausta

muusta valuma-alueella tehdystä toimenpiteestä, esimerkiksi maatalouden vesiensuojelusta.

Hanhipurossa veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 68 µg/l, minkä

perusteella vesi on luokiteltavissa erittäin reheväksi. Tarkkailukertojen keskipitoisuuden

perusteella vuoden 2003 havaintokertana kokonaisfosforipitoisuus oli suurin (85 µg/l),

vuosina 2010 ja 2016 hieman pienempi (60 µg/l). Tähän voi vaikuttaa Letkunsuon

tuotannon puuttuminen vuonna 2010 ja pintavalutuskentän toiminta vuonna 2016, mutta

kuten kokonaistypen osalta, paranevaan suuntaukseen voi löytyä selitys myös esimerkiksi

maatalouden vesiensuojelutoimista. Vuoden 2016/17 havaintokertoina vaihtelu oli suurta.

Suurin pitoisuus 80 µg/l todettiin elokuun ylivirtaaman aikaan ja pienin 27 µg/l

kevätvalunnan aikaan 2017. Letkunsuon pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä

kokonaisfosforin pitoisuus oli 17.8.16 erittäin suuri (160 µg/l), mutta kuten kiintoaineen

osalta todettiin, hyvin pienen virtaaman (0,1 l/s) takia sen vaikutus Hanhipuron veden

kokonaisfosforipitoisuuteen on ollut tuolloin vähäinen. Hanhipuron vedessä fosfaattifosforin

osuus kokonaisfosforista on ollut keskimäärin noin kolmannes kaikkina tarkkailuvuosina.

Nilakan Tukiaisselkä

Nilakan Tukiaisselän havaintopaikka sijaitsee selän länsilaidalla. Vesialueen syvyys

Hanhipuron suualueelta havaintoasemalla ei ole kovin suuri (pääosin alle 3 m) ja

ensimmäinen vähän laajempi sekä syvempi alue on havaintopaikan kohdalla, missä vettä on

noin 9 m. Tukiaisselän syvännealueet ovat edempänä selän keskivaiheilla, ja itälaidalla

pohja nousee taas hyvin matalaksi ennen koillisessa olevaa Hämeensalmea. Pisin tuulelle

avoin suunta on kaakkoon, missä on myös syvempiä vesialueita. Samalle lahtialueelle,

mihin Hanhipuron vedet laskevat tulee pohjoisesta Koutajoki.

Tukiaisselän havaintoasemalla vesipatsaan happitilanne on ollut hyvä sekä lopputalvella että

loppukesällä. Vuonna 2014 lopputalven näyte otettiin vasta 10.4. ja silloin todettiin pienin


107

alusveden happipitoisuus 6,1 mg/l. Silloin myös lämpötilakerrostuneisuus oli suuri, ero

päällys- ja alusveden välillä oli 2 oC.

Päällysvesi on ollut lievästi humusleimaista lopputalvella (kemiallinen hapenkulutus 7,3-13

O2 mg/l, väriluku 31-72 Pt mg/l). Lopputalvella alusveden kemiallinen hapenkulutus on

ollut keskimäärin 5 O2 mg/l ja väriluku 45 Pt mg/l suurempi kuin päällysvedessä. Tämä

tulos ei voi johtua sisäisestä kuormituksesta, koska alusveden happitilanne on ollut hyvä.

Tulos vaikuttaa ennemminkin siltä että Hanhipuron ja mahdollisesti Koutajoen kautta tuleva

humuspitoisempi vesi kertyy tähän ensimmäiseen syvänteeseen Tukiaisselällä talven aikana.

Loppukesällä päällysveden kemiallinen hapenkulutus (7,8-11 O2 mg/l) ja väriluku (28-51 Pt

mg/k) ovat olleet keskimäärin samalla tasolla kuin lopputalvella päällysvedessä ja vesi on

luokiteltavissa lievästi humusleimaiseksi. Esimerkiksi sadekesä 2012 ei näkynyt mitenkään

poikkeavana Tukiaisselän päällysveden humuspitoisuudessa, joten iso vesialue tasaa

hetkellisiä vaihteluita selkävesillä eikä Hanhipuron vaikutus ulotu avovesiaikaan kovinkaan

selvästi Tukiaisselän havaintoasemalle asti. Kesäaikaan vesipatsaan sekoittuminen on

Tukiasselän havaintoasemalla tehokasta eikä alusvedessä humuspitoisuus juurikaan ole

poikennut päällysveteen verrattaessa.

Päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut Tukiaisselän asemalla lopputalvella varsin

vakaa, pitoisuus on ollut enimmäkseen 370-470 µg/l. Poikkeuksen teki ensimmäinen

tarkkailutalvi 2010, jolloin pitoisuus oli hieman suurempi (710 µg/l). Alusvedessä

kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella useimpina tarkkailuvuosina hieman

päällysvettä suurempi. Poikkeuksen tekevät lopputalvet 2011 sekä 2015, jolloin

kokonaistypen pitoisuus oli selvästi suurempi alusvedessä. Lopputalvella 2011 näyte otettiin

myöhään (13.4.) ja talvi 2015 oli poikkeuksellisen lauha. Tulosten perusteella näyttäisi siltä,

että pitoisuudet johtuvat purojen mukana tulleista valumavesistä, jotka mahdollisesti hieman

päällysvettä lämpimämpinä ovat kertyneet alusveteen. Alusveden kokonaistypestä

nitraattitypen osuus oli lähes puolet, mikä myöskin vahvistaa sitä oletusta, että kohonneet

alusveden typpipitoisuudet johtuvat valumavesistä. Loppukesällä päällysveden

kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut melko vähän (330-430 µg/l). Poikkeuksen tähän tekee

sadekesä 2012, joka ei juuri näkynyt päällysveden humuspitoisuudessa, mutta nosti hieman

kokonaistypen pitoisuutta (600 µg/l). Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut lähes

sama kuin päällysvedessä. Mineraalitypen pitoisuudet ovat olleet pieniä sekä päällys- että

alusvedessä loppukesällä.

Päällysveden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut lopputalvella Tukiaisselän asemalla hyvin

tasainen (8-10 µg/l). Ainoan poikkeuksen tekee vuoden 2010 lopputalvi, jolloin pitoisuus oli

peräti 28 µg/l. Näyte otettiin silloin huhtikuun puolivälissä, joten kevätvalunta oli päässyt

nostamaan jo ravinnetasoa. Alusvedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut lopputalvella

säännöllisesti keskimäärin 12 µg/l suurempi kuin päällysvedestä, mikä johtunee purovesien

kertymisestä syvänteeseen jääpeitteen aikana. Loppukesällä päällysveden

kokonaisfosforipitoisuus on ollut pääosin 8-12 µg/l, poikkeuksen tekivät loppukesät 2010

(17 µg/l ja 2013 (15 µg/l). Päällysveden kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 12 µg/l,

minkä perusteella vesialue on luokiteltavissa karuksi-lievästi reheväksi. Alusvedessä

Kokonaisfosforin pitoisuus on ollut loppukesällä pääosin samaa tasoa kuin päällysvedessä.

Suurin poikkeus oli loppukesä 2009, jolloin jostain syystä alusveden

kokonaisfosforipitoisuus oli melko suuri (25 µg/l). Alusvedessä oli hieman fosfaattifosforia

lopputalvella, mutta luppotalvella päällysvedessä ja loppukesällä koko vesipatsaassa

fosfaattifosforinpitoisuus on ollut alle määritysrajan 5 µg/l.


108

Nilakan Tukiaisselän vedenlaatutietoja 2010-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja

loppukesällä (oikea rivistö). Päällysveden (1 m) tulokset on merkitty sinisellä ympyrällä,

alusveden (metri pohjan yläpuolella) punaisella.

Lievästi rehevän ja rehevän veden välinen raja-arvona on pidetty kasviplanktonin klorofylli-

a:n pitoisuutta 10 µg/l. Vuosina 2009-2016 Nilakan Tukiaisselkä on ollut luokiteltavissa

pääosin lievästi reheväksi. Ainoastaan vuonna 2013 rehevyystaso oli hieman suurempi (11


109

µg/l). Tukiaisselän havaintoasemalla rehevyystaso on pysynyt melko vakaana koko

tarkkailujakson 2009-2016 ajan eikä selkeää muutossuunta ole todettavissa.

Nilakan Tukiaisselän kasviplanktonin klorofylli-a loppukesällä 2009-2016.

Nilakan Tukiaisselältä tehtiin elokuussa 2015 kasviplanktonin biomassaselvitys (liite 2).

Kasviplanktonin biomassa-arvo (0,8 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (6,2 %) viittasi hyvään tilaan. TPI-indeksi (0,3) viittasi

tyydyttävään tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (11 %), kultalevät

(17 %) ja piilevät (38 %).


110

NUUTILANSUO JA OITTILANSUO 2016

Sijainti

Nuutilansuo ja Oittilansuo sijaitsevat Suontienselän-Paasveden alueella (vesistöalue 14.782,

peruskartta 3241 02). Molemmat suot ovat Suonenjoella. Vesistöalueen koko on 229,6 km2 ja

järvisyys 28,06 % (Ekholm 1993). Vesistöalueen alarajalla koko yläpuolisen valuma-alueen koko

on 321,2 km2

ja järvisyys 22,7 %.


ympyrällä.


111


Nuutilansuon kuormittava ala 2016 40 ha

Tuotannossa 34,5 ha

Nuutlansuon kunnostus aloitettiin vuonna 1980 ja turvetuotanto vuonna 1982. Kuivatusvedet

käsittely kosteikolla aloitettiin vuonna 2013. Kosteikolta vedet johdetaan laskuojaan, joka laskee

500 m:n päässä virtaavaan Ukonpuroon. Ukonpuro laskee 1,2 km:n päässä olevaan Suurijärveen.

Ukonpuron laskukohtaan rakennettiin vuonna 1997/98 Metsäkeskuksen, Vapon,

ympäristökeskuksen, Suonenjoen kaupungin ja paikallisten asukkaiden yhteistyönä kosteikko.

Suurijärvestä vesi kulkeutuu usean pienen järven muodostaman ketjun kautta noin 9 km:n päässä

sijaitsevaan Suonteeseen.

Oittilansuo kuormittava ala 2016 41,4 ha

Tuotannossa 41,4 ha

Oittilansuo kunnostus turvetuotantoon aloitettiin vuonna 2011 ja tuotanto aloitettiin vuonna 2014.

Oittlansuon kuivatusvedet johdetaan ympärivuotiselle pintavalutuskentälle, jonka jälkeen vedet

kulkeutuvat laskuojassa noin 1,4 km:n päässä virtaavaan Kansanjokeen. Kansanjoki laskee pienten

Pohjalammen ja Niittylammen kautta Suurijärven pohjoisosaan noin 3,4 km:n päässä Oittilansuon

pintavalutuskentästä.

Kuormitus

Nuutilansuo

Nuutilansuolla päästötarkkailu ei ole ollut mahdollista toteuttaa johtuen puuttuvista rakenteista,

minkä takia kuormitus on arvioitu Pohjois-Savon turvetuotannon päästötarkkailuasemien avulla.

Vuoteen 2012 asti kuormituslaskennassa käytettiin laskeutusaltaallisten tuotantosoiden

ominaiskuormituslukuja. Vuoden 2013 laskennassa käytettiin pintavalutuskenttien

ominaiskuormituslukuja ja vuodesta 2015 lähtien kosteiikkojen ominaiskuormituksia. Vuonna 2013

rakennetun kosteikon tehoa ei ole pystytty määrittämään, koska kosteikolta ei ole selkeää

lähtöpistettä. Tarkkailuvuosien 2010-2016 arvioituja vuosikuormituksia on esitetty seuraavalla

sivulla olevilla kuvilla.


112

Nuutilansuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.

Oittilansuo

Oittilansuon pintavalutuskentältä lähtevän veden jatkuvatoiminen virtaamamittaus alkoi vuonna

2014. Siihen asti tuotantoalueen kuormitus laskettiin Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman

laskeutusaltaallisten tuotantosoiden ominaiskuormituksilla, joissa huomioitiin pintavalutuskentällä

tapahtunut pitoisuusreduktio. Vuodesta 2014 alkaen Oittilansuon kuormitus on laskettu omalla

aineistolla.

Oittilansuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2011-2016.


113

Suuri tasoero kuormituksessa vuosien 2012-2013 ja 2014-2016 ei johdu siitä, että Oittilansuon

kunnostus olisi aiheuttanut huomattavan suurta kuormitusta verrattuna tuotantoaikaan, vaan ero

johtuu laskentatavan muutoksesta. Omiaiskuormituslaskenta on Oittilanuon tapauksessa

yliarvioinut toteutunutta kuormitusta ja oikea kuormitustaso löytyi, kun siirryttiin käyttämään

tuotantoalueelta mitattua omaa aineistoa.

.

Kiintoaineen pitoisuusreduktio oli Oittilansuon pintavalutuskentällä alusta alkaen kohtalaisen hyvä

ja se on vuosina 2012-2016 vakiintunut tasolle noin 40 %. Kokonaistypen pidättyminen kentälle

käynnistyi vasta vuonna 2014 ja sen jälkeen se on ollut hyvällä tasolla (noin 30 %).

Ammoniumtypestä on pidättynyt kentälle keskimäärin oin 60 %. Kokonaisfosforin pitoisuus

lisääntyi kentällä vuosina 2012 ja 2013 noin 50 %. Vuosina 2014-2016 pidättymistä on alkanut

tapahtua, mutta toistaiseksi se on vielä melko vaatimatonta. Fosfaattifosforin pitoisuusmuutokset

ovat olleet hyvin samanlaisia, vuoden 2016 havaintokertoina pitoisuus lisääntyi kentällä

keskimäärin vain hieman. Pintavalutuskenttä lisäsi selvästi myös veden kemiallista hapenkulutusta

alkuvuosina ja tilanne on jonkin verran parantunut. Edelleen veden humuspitoisuus ei juuri muutu

kentällä. Myös raudan pidättyminen kentälle on ollut toistaiseksi melko vähäistä.

Oittilansuon pintavalutuskentän mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2012-2016 keskiarvoina.


114

Virtavedet

Oittilansuo

Pukinpuro 2

Pukinpuron asema 2 on vertailuasema, joka sijaitsee Oittilansuon laskuojan yläpuolella.

Puron valuma-alue on pieni (noin 2,5 km2), ja siellä on metsäalueita, maatalousmaita sekä

pieniä kosteikkoja. Pukinpuron näytteet on otettu vuosina 2010, 2013 ja 2016. Vuosi 2010

liittyi Oittilansuon ennakkotarkkailuun, tuotantoalueen kunnostus ei ollut vielä aloitettu.

Vuoden 2016/17 havaintokertoina toukokuussa 2016 oltiin lähellä keskivirtaamaa (valuma

10,2 l/s*km2), elokuussa oli selvä ylivirtaama (28,6 l/s*km

2), lokakuussa selvä alivirtaama

(1,6 l/s*km2) ja toukokuussa 2017 näytteenotto tapahtui lievässä ylivirtaamassa (13,2

l/s*km2).

Pukinpurossa vesi on ollut kaikkina havaintokertoina voimakkaan humuspitoista

(kemiallinen hapenkulutus 31-63 O2 mg/l, keskiarvo 43 O

2 mg/l ja väriluku 240-550 Pt

mg/l, keskiarvo 320 Pt mg/l). Suurin humuspitoisuus mitattiin ylivirtaaman aikaan

elokuussa 2016.

Suurimman humuspitoisuuden havaintokertana elokuussa 2016 Pukinpuron vesi oli hapanta

(pH 5,6), muina havaintokertoina vesi on ollut suuresta humuspitoisuudesta huolimatta joko

lievästi hapanta tai lievästi emäksistä (pH 6,4-7,3).

Pukinpuron vedessä kiintoainepitoisuus on vaihdellut huomattavan paljon (2,2-99 mg/l).

Suurimmat pitoisuudet (yli 10 mg/l) ovat liittyneet joko kevättulvaan tai kesäajan

ylivirtaamiin. Tuolloin mineraaliaineksen osuus on ollut kiintoaineesta vähintään 85 %,

mikä viittaa kiintoaineen olevan peräisin valuma-alueen maatalousmailta.

Puroveden kokonaistypen pitoisuus on myös vaihdellut virtaaman mukaan kohtalaisen

paljon (540-1400 µg/l). Vuoden 2016 havaintokerroilla kokonaistypen pitoisuus oli suurin

(1200 µg/l) elokuussa ylivirtaaman aikaan ja pienin (790 µg/l) alivirtaaman aikaan

lokakuussa. Nitraattitypen pitoisuudet eivät ole olleet minään havaintokertana kovin suuri

(12-340 µg/l), ammoniumtypen pitoisuus on ollut välillä alle 5-370 µg/l. Mineraalitypen

osuus kokonaistypestä on ollut keskimäärin 19 %.

Suuri kiintoainepitoisuuden vaihtelu on näkynyt Pukinpurossa myös suurena vaihteluna

kokonaisfosforin pitoisuudessa (26-100 µg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina pitoisuus

oli 26-74 µg/l, suurin pitoisuus elokuun ylivirtaamassa ja pienin kevättulvan loppuvaiheessa

toukokuussa 2017.Fosfaattifosforin pitoisuusvaihtelu on ollut 9-20 µg/l, ja fosfaattifosforin

osuus kokonaisfosforista on ollut keskimäärin 27 %.


115

Pukinpuron aseman 2 (sininen viiva) ja Kansanjoen aseman 3 (vihreä viiva) vedenlaatutietoja

tarkkailuvuosilta 2010, 2013 ja 2016.


116

Kansanjoki 3

Pukinpuron aseman 2 ja Kansanjoen aseman 3 väliseltä valuma-alueelta tulee Oittilansuon

kuivatusvesien lisäksi valumia maa- ja metsätalousalueilta sekä ojitetuilta kosteikoilta.

Kansanjoen vesi oli Oittilansuon ennakkotarkkailuvuonna kevätnäytteessä voimakkaan

humuspitoista (kemiallinen hapenkulutus 36 O2 mg/l, väriluku 270 Pt mg/l), mutta kesän ja

syksyn näytteissä vain humusleimaista (12-18 O2 mg/l, 82-150 Pt mg/l). Tarkkailuvuosina

2013 ja 2016 vesi on ollut humuspitoista-erittäin humuspitoista (19-59 O2 mg/l, 190-470 Pt

mg/l). Näytteenottoajankohtien virtaama on kuitenkin ollut sen verran erilainen eri

tarkkailuvuosina, että suoraa johtopäätöstä Kansanjoen humuspitoisuuden lisääntymisestä ei

voi tehdä. Vertailualueella Pukinpurossa kemiallinen hapenkulutus oli vuoden 2010

havaintokertoina 36 O2 mg/l, vuoden 2013 50 O2 mg/l ja vuoden 2016 45 O2 mg/l, joten

veden humuspitoisuuden muutokset tarkkailuvuosien välillä heijastelevat eroja

tarkkailuajankohtien hydrologiassa. Sen verran Pukinpuron ja Kansanjoen tarkkailutulokset

eroavat, että Pukinpurossa veden keskimääräinen humuspitoisuus oli suurin vuoden 2013

havaintokertoina, mutta Kansanjoessa vuoden 2016 havaintokertoina. Tähän vaikuttaa ennen

kaikkea ylivirtaamatilanteessa elokuussa todettu humuspitoisuuden selvä kohoaminen

muihin havaintokertoihin verrattuna, mikä oli Kansanjoessa suurempi kuin Pukinpurossa.

Keskimäärin vuosien 2010, 2013 ja 2016 havaintokertoina veden kemiallinen hapenkulutus

on ollut Kansanjoessa 9 O2 mg/l ja väriluku 85 Pt mg/l pienempi kuin Pukinpurossa.

Vuoden 2010 havaintokertoina veden happamuus lisääntyi Pukinpuron ja Kansanjoen välillä

0,1-0,2 pH-yksikköä. Vuosien 2013 ja 2016/17 havaintokertoina happamuus on vähentynyt

asemien välillä 0,1-0,7 pH yksikköä asemien välillä poikkeuksena kevättulvan 2017 näyte,

jolloin happamuus lisääntyi 0,2 pH-yksikköä. Kansanjoessa veden happamuus on ollut

lähellä neutraalia, kevätnäytteissä ja kesän ylivirtaamissa lievästi hapanta (pH 6,3-6,8).

Ennakkotarkkailuvuonna 2010 veden kiintoainepitoisuus oli Kansanjoessa 2-22 mg/l.

Kevät- ja kesänäytteessä pitoisuus oli laskenut selvästi Pukinpuroon verrattuna, mutta

lokakuussa 2010 pitoisuus nousi 5 mg/l asemien välillä. Suuri mineraaliaineen osuus

kiintoaineesta (90 %) viittasi maatalousalueiden kiintoainekuormaan. Vuosien 2013 ja 2016

havaintokertoina Kansanjoen kiintoainepitoisuus on ollut 3,4-20 mg/l. Suurin pitoisuus

mitattiin elokuun ylivirtaamassa 2016, jolloin mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta oli 80

%. Samana päivänä Oittilansuolta lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus oli 8,3 mg/l ja siinä

mineraaliaineksen määrä oli alle 1 mg/l. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että elokuun

ylivirtaamassa Kansanjoen asemalla 3 kiintoaine oli peräisin muualta valuma-alueelta kuin

Oittilansuolta. Toukokuussa tilanne oli hyvin samanlainen. Kansanjoessa kiintoainepitoisuus

oli 13 mg/l, josta 11 mg/l oli mineraaliainesta. Samana päivänä Oittilansuon kentältä

lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus oli 1,2 mg/l. Virtahavaintoajankohtana 26.6.2013

Oittilansuolta lähtevässä kuivatusvedessä kiintoainepitoisuus oli 23 mg/l, josta

mineraaliainesta oli 6 mg/l. Tuolloin veden kiintoainepitoisuus oli Kansanjoessa 8,9 mg/l,

josta mineraaliainesta oli 5,2 mg/l. Pukinpurossa kiintoainepitoisuus oli 9,9 mg/l. Tuossa

tilanteessa Oittilansuon kiintoainekuormitus on saattanut olla suuremmassa osuudessa

Kansanjoen veden kiintoainepitoisuudessa kuin em. ylivirtaamatilanteissa.

Kansanjoen veden kokonaistypen pitoisuus oli ennakkotarkkailuvuonna 2010 kevään ja

kesän näytteessä hieman pienempi kuin Pukinpurossa, mutta lokakuun

näytteenottoajankohtana pitoisuus nousi nelinkertaiseksi asemien välillä. Pääosa

kokonaistypestä oli lokakuussa Kansanjoessa nitraattityppeä, mikä viittaa maatalousalueiden

vaikutukseen. Tarkkailuvuosina 20013 ja 2016 kokonaistypen pitoisuus on pääsääntöisesti

noussut asemien välillä (keskimäärin 200 µg/l), ainoana poikkeuksena kesäkuun näyte

vuonna 2013, jolloin pitoisuus laski 400 µg/l asemien välillä. Muutos näkyy ennen kaikkea


117

nitraattitypen pitoisuudessa, joka on Kansanjoessa vuosina 2013 ja 2016 ollut keskimäärin

260 µg/l suurempi kuin Pukinpurossa. Nitraatti- ja ammoniumtypen keskipitoisuus

Oitttilansuolta lähtevässä vedessä on ollut vuosien 2013 virtahavaintokertoina 78 µg/l

(Kansanjoessa 430 µg/l) ja vuosien 2016 havaintokertoina 217 µg/l (Kansanjoessa 477

µg/l), joten nitraattityppeä tulee Kansanjokeen ilmeisesti valuma-alueen maatalousmailta.

Kansanjoen asemalla 3 veden kokonaisfosforipitoisuus oli ennakkotarkkailuvuonna 29-43

µg/l. Suurin pitoisuus mitattiin lokakuussa, jolloin pitoisuus oli myös muista

havaintokerroista poiketen suurempi kuin Pukinpurossa. Vuoden 2013 havaintokertoina

Pukinpuron asemalla kokonaisfosforin pitoisuus oli keskimäärin 10 µg/l pienempi kuin

vuoden 2013 havaintokertoina, mutta Kansanjoen asemalla 3 pitoisuus oli vuonna 2016

keskimäärin 25 µg/l suurempi. Oittilansuon pintavalutuskenttä purki fosforia

käynnistysvaiheissa vuonna 2013 ja virtahavaintokerroista kesäkuussa (330 µg/l) ja

heinäkuussa (280 µg/l) veden kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin suuri. Myös

fosfaattifosforin pitoisuudet olivat suuria (74-110 µg/l). Tulosten perusteella näyttää siltä,

että Oittilansuon kuivatusvedet nostivat Kansanjoen rehevyystasoa kunnostusvuonna.

Vuoden 2016/17 havaintokertoina Kansanjoen veden kokonaisfosforin pitoisuus taso oli

selvästi pienempi (26-68 µg/l) kuin vuonna 2013. Keskipitoisuuden 42 µg/l perusteella vesi

oli luokiteltavissa erittäin reheväksi. Keskiarvoa nosti erityisesti elokuun ylivirtaamanäyte,

jossa kokonaisfosforin pitoisuus oli selvästi muita havaintokertoja suurempi. Oittilansuolta

lähtevässä vedessä kokonaisfosforin pitoisuus (76 µg/l) oli keskimääräistä selvästi suurempi.

Suuri mineraaliaineen määrä kiintoaineessa elokuun näytteessä viittaa maatalousmaiden

vaikutuksiin, joka nostaa myös kokonaisfosforipitoisuutta, mutta myös Oittilansuolta on

tullut tavanomaista suurempaa fosforikuormitusta. Oittilansuon kuivatusvedessä

fosfaattifosforin pitoisuus oli elokuun näytteessä 18 µg/l ja Kansanjoessa 22 µg/l, joten

myös fosfaattifosforin kuormitusta tuli eri maankäyttölähteistä valuma-alueelta.

Nuutilansuo

Nuutilansuon purku

Nuutilansuon laskuojan ylä- ja alapäästä sekä Ukonpuron asemalta 1 on otettu

virtavesinäytteet vuosina 2003, 2006, 2013 ja 2016. Vuosina 20013 ja 2016 otettiin lisäksi

näytteet ennen Ukonpuron kosteikkoa asemalta Ukonpuro 3. Vuosina 2013-2014

Ukonpuron kosteikon toiminnasta tehtiin erillisselvitys, joka on raportoitu erikseen (Savo-

Karjalan Ympäristötutkimus 17.2.2015) eikä näitä tuloksia käsitellä tässä raportissa.

Toukokuun näytteenotto 2016 ajoittui jo kevättulvan jälkeen ja näyte edusti alivirtaamaa

(valuma Nuutilansuon laskuojan alaosalla 5,1 l/s*km2). Elokuun näyte otettiin selkeässä

ylivirtaamassa (37 l/s*km2), lokakuun näyte selkeästi alivirtaaman aikaan (3,8 l/s*km

2) ja

toukokuun 2017 näyte kevätvalunnan aikaan (22,3 l/s*km2).

Nuutilansuon turvetuotantoalueelta lähtevä vesi on ollut lähes kaikkina havaintokertoina

voimakkaan humuspitoista, poikkeuksena ainoastaan syksyn 2003 havaintokerrat

(kemiallinen hapenkulutus 26-79 O2 mg/l, keskiarvo 42 O2 mg/l, väriluku 180-410 Pt mg/l,

keskiarvo 280 Pt mg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina suurin veden kemiallinen

hapenkulutus mitattiin heinäkuussa ylivirtaaman aikaan (56 O2 mg/l), pienin (34 O2 mg/l)

alivirtaaman aikaan lokakuussa. Veden humuspitoisuus on ollut keskimäärin saman

suuruinen kaikkina havaintokertoina.


118

Tuotantoalueelta lähtevä vesi on ollut lievästi hapanta (pH 6,1-6,8), elokuussa 2006 lievästi

emäksistä (pH 7,4. Vuoden 2016/16 havaintokertoina suurin happamuus pH 6,1 mitattiin

heinäkuussa ylivirtaaman aikaan.

Tuotantoalueelta lähtevässä vedessä kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti alle 10 mg/l

(2,2-6 mg/l) muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Suurin pitoisuus 86 mg/l mitattiin

syyskuussa 2006. Vuoden 2016/17 havaintokertoina kiintoainepitoisuus kohosi ylivirtaaman

aikaan selvästi (17 mg/l), muina havaintokertoina se oli pieni (2,2-3,3 mg/l). Ylivirtaaman

aikaan pääosa kiintoaineesta oli eloperäistä.

Tuotantoalueelta lähtevässä vedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut välillä 860-4500 µg/l.

Suurin pitoisuus mitattiin monien muiden vedenlaatutekijöiden lailla syyskuussa 2006.

Kokonaistypen keskipitoisuus oli vuoden 2013 havaintokertoina tarkkailuvuosien pienin

(1110 µg/l), vuonna 2003 keskipitoisuus oli 1625 µg/l ja vuonna 2016/17 1375 µg/l. Vuonna

2016/17 keskipitoisuutta nosti heinäkuun ylivirtaamanäyte ja toukokuussa 2017 otettu selvä

kevättulvan näyte. Keskipitoisuuksien vertailun perusteella on mahdollista, että

Nuutilansuon tuotantoalueella 2013 käyttöön otettu tehostettu vesiensuojelu on vähentänyt

hieman typpikuormitusta. Tähän viittaa mineraalitypen pitoisuuksien pieneneminen.

Vuosina 2003 ja 2006 nitraattitypen keskipitoisuus oli 440-700 µg/l ja ammoniumtypen

114-340 µg/l. tarkkailuvuosina 2013 ja 2016 nitraatin keskipitoisuus oli 129-234 µg/l ja

ammoniumtypen 50-72 µg/l.

Nuutilansuolta lähtevässä vedessä kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut tarkkailuvuosina

46 µg/l. Pitoisuus on ollut muutamaa poikkeusta lukuun otamatta alle 60 µg/l. Suurin

pitoisuus 140 µg/l mitattiin syyskuussa 2006. Kokonaistypen lailla kokonaisfosfoin

pitoisuustaso näyttäisi hieman laskeneen vesiensuojelun tehostuksen jälkeen. Vuonna 2003

keskipitoisuus oli 40 µg/l, 2013 35 µg/l ja 2016 33 µg/l. Vuoden 2016/17 havaintokertoina

pitoisuus oli selvästi suurin (53 µg/l) ylivirtaaman aikaan heinäkuussa, muina

havaintokertoina pitoisuus oli 22-30 µg/l.

Nuutilansuon laskuoja

Nuutilansuon laskuojan alaosan havaintoasemalle on matkaa noin 600 metriä

turvetuotantoalueelta ja valuma-alueen koko kasvaa vain vähän asemien välillä.

Muutos veden humuspitoisuudessa on laskuojan ylä- ja alapään välillä ollut erittäin

vähäinen. Suurin muutos oli vuoden 2006 syksyllä, jolloin yläosalta mitattu erittäin korkea

kemiallinen hapenkulutus 79 O2 mg/l oli laskenut arvoon 28 O2 mg/l. Ylivirtaamatilanteissa

humuspitoisuus näkyy hieman nousevan tavanomaista enemmän, esimerkiksi heinäkuussa

2016 kemiallinen hapenkulutus nousi 3 O2 mg/l asemien välillä ja väriluku 50 Pt mg/l.

Myös muutos veden happamuudessa on laskuojassa vähäinen ja heijastelee vähäisiä

muutoksia humuspitoisuudessa. Esimerkiksi ylivirtaaman aikaan heinäkuussa 2016 pH

lisääntyi humuspitoisuuden lievän nousun seurauksena 0,2 pH-yksikköä.

Muutos laskuojan kiintoainepitoisuudessa on ollut havaintoajankohtina pääsääntöisesti

vähäinen. Selvimmät muutokset on todettavissa syyskuussa 2006, jolloin pitoisuus laski

peräti 82 mg/l, mikä viittaa siihen, että näytteenotossa ei ole mitattu samaa tapahtumaa.

Myös heinäkuun 2016 ylivirtaaman aikaan pitoisuus laski 14 mg/l asemien välillä.

Veden kokonaistypen pitoisuus on useimpina havaintokertoina pysynyt täysin

muuttumattomana Nuutilansuon laskuojassa. Selvä pitoisuustason muutos todettiin

syyskuun 2006 havaintokertana. Pitoisuusero on ollut pieni myös mineraalitypen osalta.

Kokonaisfosforin pitoisuus on hieman noussut lähes jokaisena havaintokertana

Nuutilansuon laskuojassa. Jos jätetään huomiotta syyskuun 2006 tilanne, jossa laskuojan

alapäässä kokonaisfosforin pitoisuus oli noin 100 µg/l pienempi kuin tuotantoalueelta

lähtevässä vedessä, on laskuojan alaosalla kokonaisfosforin keskipitoisuus ollut 4 µg/l


119

suurempi. Valuma-alueella on pieniä peltoalueita, jotka voivat selittää

kokonaisfosforipitoisuuden pienen kohoamisen.

Ukonpuro 3

Nuutilansuon laskuojan ja Ukonpuron kosteikon yläpuolisen havaintopaikan 3 välillä

valuma-alue hieman kasvaa ja monipuolistuu. MMukaan tulee lisää metsä- ja

maatalousalueita sekä ojitettuja kosteikkoja. Ukonpuron tuloksia käsitellään vain vuosien

2013 ja 2016 osalta.

Muutos veden humuspitoisuus Nuutilansuon laskuojan ja Ukonpuron aseman 3 välillä on

ollut kaikkina havaintokertoina erittäin vähäinen. Kemiallisen hapenkulutuksen keskiarvo

on molemmilla asemilla sama, laskuojan vedessä väriluku on ollut keskimäärin noin 10 Pt

mg/l suurempi. Tietyissä tilanteissa jonkin verran eroa on todettavissa, esimerkiksi

ylivirtaaman aikaan heinäkuussa 2016 veden kemiallinen hapenkulutus oli laskenut 9 O2

mg/l ja väriluku 50 Pt mg/l laskuojan ja Ukonpuron aseman 3 välissä.

Veden happamuus on pysynyt samana tai vähentynyt 0,1-0,2 pH yksikköä Nuutilansuon

laskuojan ja Ukonpuron aseman 3 välillä.

Myös kiintoainepitoisuuden muutokset asemien välillä ovat olleet erittäin vähäisiä lukuun

ottamatta heinäkuun 2016 ylivirtaamatilannetta. Tuolloin laskuojan vedessä

kiintoainepitoisuus oli 2,7 mg/l ja Ukonpurossa 30 mg/l. Kiintoaineesta 73 % oli

mineraaliainesta. Ylivirtaama oli lisännyt selvästi kiintoainekuormitusta muualta valuma-

alueelta.

Veden kokonaistypen pitoisuus on vuosien 2013 ja 2016 havaintokertoina pysynyt samana

tai vähentynyt 100-200 µg/l Nuutilansuon laskuojan ja Ukonpuron aseman 3 välillä.

Nitraattitypen pitoisuus väheni asemien välillä keskimäärin noin 25 µg/l ja myös

ammoniumtypen 35 µg/l.

Useimpina havaintokertoina Ukonpuron kokonaisfosforipitoisuus on ollut sama tai hieman

suurempi kuin Nuutilansuon laskuojassa. Ainoan poikkeuksen teki toukokuun 2016

havaintokerta, jolloin pitoisuus laskuojassa oli 63 µg/l ja Ukonpurossa 31 µg/l. Jos tämä

jätetään huomiotta, on Ukonpuron vedessä kokonaisfosforipitoisuus ollut keskimäärin 4 µg/l

suurempi kuin laskuojassa.

Ukonpuro 1

Ukonpuron asema 1 sijaitsee kosteikolta lähtevässä ojassa.

Veden humuspitoisuuden muutos Ukonpuron kosteikolla oli vusien 2013 ja 2016

havaintokertoina keskimäärin vähäinen. Kemiallinen hapenkulutus laski keskimäärin 1 O2

mg/l ja väriluku 15 Pt mg/l.

Huolimatta vähäisestä humuspitoisuuden muutoksesta Ukonpuron asemien 3 ja 1 välillä,

veden happamuus lisääntyi pääsääntöisesti 0,1-0,3 pH yksikköä kosteikolla.

Kahta havaintokertaa lukuun ottamatta veden kiintoainepitoisuuden muutokset Ukonpuron

kosteikolla ovat olleet melko vähäisiä. Syyskuussa 2013 lähtevässä vedessä

kiintoainepitoisuus oli 19 mg/l, kun se tulevassa oli vain 4,7 mg/l. Vesi oli tuolloin vielä

melko lämmintä (18,5 oC) ja kiintoaineessa ei ollut juurikaan mineraaliainesta (alle 1 mg/l),

joten kiintoaine on voinut olla pääosin kosteikolla kasvanutta levää. Heinäkuussa 2016

ylivirtaaman aikaan Ukonpuron kosteikko pidätti hyvin kiintoainetta. Asemalla 3

kiintoaineen pitoisuus oli 30 mg/l, asemalla 1 lähtevässä vedessä 5,8 mg/l.

Puroveden kokonaistyppipitoisuudessa on todettavissa pientä elämistä asemien 3 ja 1 välillä.

Kevätnäytteissä pitoisuus on laskenut 100-300 µg/l, mikä viittaa typen käyttöön kosteikon


120

vesialueen levätuotannossa. Kesällä kokonaistypen pitoisuus on joko pysynyt samana tai

lisääntynyt hieman kosteikolla. Suurin pitoisuusmuutos todettiin syyskuun 2013

havaintokertana, jolloin asemalla 1 kokonaistypen pitoisuus oli 700 µg/l suurempi kuin

asemalla 3. Levätuotanto on vähentänyt nitraattitypen pitoisuutta keskimäärin noin 90 µg/l

asemien välillä, ammoniumtypen pitoisuus on useana havaintokertana ollut alle

määritysrajan 5 µg/l.

Veden rehevyystasossa ei tapahdu selkeää muutosta Ukonpuron asemien välillä, vaan

rehevyystaso on välillä pienempi ja välillä suurempi kosteikolta lähtevässä vedessä. Suurin

muutos todettiin syyskuussa 2013, jolloin kosteikolle tulevassa vedessä kokonaisfosforin

pitoisuus oli 41 µg/l jä lähtevässä 140 µg/l. Toisaalta ylivirtaamatilanteessa heinäkuussa

2016 tulevassa vedessä kokonaisfosforin pitoisuus oli 74 µg/l ja sieltä lähtevässä 51 µg/l.

Useimpina havaintokertoina Ukonpuron kosteikolta lähtenyt vesi on ollut luokiteltavissa

reheväksi. Fosfaattifosforin keskipitoisuus Ukonpuron asemalla 1 on ollut vuosina 20013 ja

2016 7 µg/l.

Suurijärvi 2

Suurijärven asema 2 sijaitsee järven pohjois-osassa. Huolimatta aseman mataluudesta (noin

5,5 m), sen lämpötilakerrostuneisuus säilyy pitkään loppukesällä. Tämä johtuu matalasta

kynnyksestä ja pienestä luodosta aseman eteläpuolella, joka estää tehokkaasti tuulen

vaikutuksen alueella.

Vuosina 2011-2015 alusvesi oli lopputalvella lähes hapeton (happea 0,15-0,36 mg/l).

Vuonna 2016 lopputalvella alusveden lämpötila oli hieman viileämpi (3,4 oC) kuin muina

tarkkailuvuosina (4,1-4,5 oC) vuosina, mikä on vähentänyt hapen kulumista. Viileämpi vesi

viittaisi lyhyempään jääpeiteaikaan tuona talvena. Päällysvedessä happipitoisuus oli vain

kohtalainen vuosien 2011 ja 2013 lopputalvina (4,4-4,8 mg/l). Näinä vuosina näyte otettiin

huhtikuun alkupuoliskolla 2-3 viikkoa myöhemmin kuin muina tarkkailuvuosina, jolloin

päällysveden happitilanne oli parempi. Talvet 2014 ja 2015 olivat tavanomaista lauhempia,

joka on vaikuttanut valumiin ja sen myötä myös happitilanne päällysvedessä on voinut olla

parempi. Loppukesällä alusvesi on myös ollut asemalla 2 pääsääntöisesti joko kokonaan tai

lähes hapeton. Poikkeuksen tekevät tarkkailuvuodet 2011 ja 2016. Tuolloin näyte on otettu

aivan elokuun lopulla, jolloin lämpötilakerrostuneisuus on lähes kokonaan purkautunut ja

alusveden happitilanne parantunut. Ympäristöhallinto on ottanut näytteitä asemalta 2 1990-

luvun loppupuolella. Esimerkiksi maaliskuun puolivälissä 11.3.1999 alusvedessä oli happea

vain 0,7 mg/l ja 15.7.1999 alusvesi oli lähes hapeton. Asemalla 2 on siis pitkä historia

alusveden hapettomuudessa kerrostuneisuuskausien lopulla.

Päällysveden väriluku on ollut lopputalvina 2012-2016 170-200 Pt mg/l ja kemiallinen

hapenkulutus 23-26 O2 mg/l. Lopputalvella 2011, jolloin Oittilansuon kunnostustoimet eivät

olleet alkaneet, veden humuspitoisuus oli hieman pienempi, väriluku 130 Pt mg/l ja

kemiallinen hapenkulutus 20 O2 mg/l. 1990-luvun lopulla vuosina 1997-1999 päällysveden

väriluku oli maaliskuun puolivälin näytteenotoissa 120-200 Pt mg/l, joten järviveden

lopputalven humuspitoista ei ole tapahtunut merkittävää muutosta Oittilansuon

kunnostuksen aloittamisen jälkeen. Alusvedessä veden kemiallinen hapenkulutus ja väriluku

ovat olleet vain hieman suurempia kuin päällysvedessä huolimatta alusveden

hapettomuudesta. Tämä viittaa siihen, että rautayhdisteiden vapautuminen sedimentistä ei

ole ollut kovin voimakasta. Loppukesällä päällysveden humuspitoisuus on vaihdellut

lopputalvea enemmän. Päällysveden väriluku on ollut välillä 130-240 Pt mg/l ja kemiallinen

hapenkulutus 20-34 O2 mg/l. Suurimmat päällysveden humuspitoisuudet on mitattu

sadekesänä 2012 ja elokuun lopulla 2016. Kesä 2016 oli tavanomaista sateisempi kesä- ja


121

heinäkuussa, syksy alkoi kuivahtamaan vasta elokuun loppupuolella. Tämä näkynee vuoden

2016 tuloksissa. Alusvedessä väriluku oli niinä havaintokertoina, jolloin alusvesi oli täysin

hapetonta, jonkin verran suurempi kuin lopputalvella, mikä viittasi suurempaan

rautayhdisteiden vapautumiseen sedimentistä loppukesällä.

Suurijärven aseman 2 vedenlaatutietoja lopputalvella (vasemman puoleiset kuvat) ja loppukesällä

(oikean puoleiset kuvat) päällysvedessä (1 m, siniset pallot) ja alusvedessä (metri pohja yläpuolella,

punaiset pallot).

.


122

Päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella useimpina havaintokertoina

1100-1200 µg/l. Poikkeuksen tekevät kuitenkin lopputalvet 2012 (1400 µg/l) ja 2015 (1600

µg/l). Vuosi 2012 oli Oittilansuon kunnostustalvi, joten hieman kohonnut kokonaistypen

pitoisuus voi johtua kunnostustoimista. Lopputalvella 2015 kokonaistypen pitoisuutta on

todennäköisesti nostanut lauha talvi, mikä näkyy myös kohonneena nitraattitypen

pitoisuutena päällysvedessä. Valumavesien vaikutuksesta kertoo myös se, että päällysveden

kokonaistypen pitoisuus oli suurempi kuin alusvedessä. Lopputalven havaintokertoina

kokonaistypen sisäinen kuormitus on ollut vähäistä huolimatta alusveden hapettomuudesta.

Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että lopputalvella alusvedessä nitraattitypen pitoisuus on

ollut säännöllisesti korkea (64-680 µg/l, keskiarvo 400 µg/l). Nitraattitypen on todettu

useissa tutkimuksissa hillitsevän sedimenttiperäistä kuormitusta hapettomissa oloissa.

Loppukesällä päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin 700 µg/l

pienempi kuin lopputalvella. Pitoisuus on vaihdellut välillä 620-950 µg/l. Pienin pitoisuus

mitattiin vuonna 2010 ja suurin kesän sateiden jälkeen elokuun lopussa 2016. Heinä-

elokuussa 1997-1999 päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli asemalla 2 820-1200 µg/l,

joten tarkkailuohjelman aikana todetut pitoisuudet ovat samaa tasoa 1990-luvun

loppuvuosien kanssa. Loppukesällä kokonaistypen sisäinen kuormitus on ollut muutamana

tarkkailuvuotena lopputalvea selvästi suurempaa. Suurin alusveden kokonaistyppipitoisuus

1500 µg/l mitattiin loppukesällä 2014. 1990-lopun kesänäytteissä alusveden kokonaistypen

pitoisuus oli pääosin jonkin verran pienempi (noin 1000 µg/l), mutta näytteet oli otettu

heinäkuun alun ja puolivälin jälkeen eivätkä siten ole suoraan vertailukelpoisia

tarkkailuvuosien elokuun lopun näytteisiin. 11.7.1996 alusvedessä kokonaistypen pitoisuus

oli 1400 µg/l, mutta näytteenotto lienee tapahtunut jossain tulvatilanteessa, sillä myös

päällysvedessä pitoisuus oli 1200 µg/l. Syynä lopputalvea suurempaan sisäiseen

kuormitukseen on nitraattivarojen vähyys loppukesällä. Alusvedessä nitraattitypen pitoisuus

oli pieni, mutta ammoniumtypen pitoisuus hapettomissa oloissa melko suuri (680 µg/l

elokuussa 2014).

Kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut päällysvedessä paljon lopputalvina 2010-2016 (18-

64 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosine 2014 (53 µg/l) ja 2016 (64 µg/l). Näinä

talvina päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli suurempi kuin alusvedessä, mikä viittaa

valumavesien vaikutukseen. Päällysveden kiintoainepitoisuus on myös näinä ajankohtina

ollut tavanomaista suurempi (vuonna 2014 7,2 mg/l ja 2016 3,6 mg/l). Vuonna 2014 talvi oli

lauha ja vuonna 2016 näyte otettiin vasta huhtikuun puolella, joten alkanut kevätvalunta on

lisännyt valuma-alueelta tullutta kuormitusta. Alusvedessä kokonaisfosforin kohtalaista

sisäistä kuormitusta oli todettavissa vain lopputalvina 2013 ja 2015 huolimatta hapettomista

oloista kaikkina tarkkailutalvina. Nitraattitypen läsnäolo on hillinnyt fosforin sisäistä

kuormitusta. 11.3.1997 Päällysveden kokonaisfosforin pitoisuus oli 51 µg/l ja

kokonaistypen 2200 µg/l. Näin suuret pitoisuudet maaliskuun alkupuolella viittaavat tosin

joihinkin toimenpiteisiin valuma-alueella eivätkä siten ole täysin vertailukelpoisia

turvetarkkailun tuloksiin. Loppukesällä kokonaisfosforin pitoisuusvaihtelu päällysvedessä

(27-41 µg/l) on ollut pienempää kuin lopputalvella. Keskipitoisuuden 31 µg/l perusteella

vesi on luokiteltavissa reheväksi. Suurimmat päällysveden pitoisuudet mitattiin sadekesänä

2012 ja elokuussa 2016. Huolimatta alusveden hapettomuudesta useana tarkkailukesänä

sisäinen fosforikuormitus on ollut todettavissa vain loppukesinä 2013 ja 2014. Näinä kesinä

lämpötilakerrostuneisuus on ollut vahvin. 1990-luvun lopun loppukesän tarkkailuissa

päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli 36-44 µg/l eli samaa tasoa kuin turvetarkkailun

aineistossa.

Suurijärven asemilta on otettu kasviplanktonin klorofylli-a näytteitä kolme kertaa kesästä jo

ennakkotarkkailussa vuodesta 2010 lähtien. Klorofylli-a:n määrä on ollut 5,8-32 µg/l ja

keskipitoisuuden 21 µg/l perusteella aseman 2 vesi on luokiteltavissa reheväksi-erittäin


123

reheväksi. Pienin kesän keskipitoisuus 16 µg/l mitattiin ennakkotarkkailuvuonna 2010 ja

suurin 27 µg/l vuonna 2013. Myös vuoden 2016 havaintokertoina rehevyystaso (keskiarvo

24 µg/l) oli keskimääräistä suurempi. 1990-luvun lopulla näytteitä otettiin vain kerran

heinäkuussa ja näissä klorofylli-a:n määrä oli 15-17 µg/l. Käytössä oleva aineistossa viittaa

lievään rehevyystason nousuun Suurijärven pohjoispäässä asemalla 2 Oittilansuon

kunnostuksen jälkeen. Vertailuaineiston vähyyden takia tämä johtopäätelmä ei ole kovin

luotettavalla pohjalla, mutta aseman 2 rehevyystasoa on syytä jatkossa seurata tarkasti.

Suurijärven aseman 2 klorofylli-a:n määrä kokoomanäytteessä (0-2 m) vuosina 2010-2016.

Elokuun 2015 näytteestä tehtiin kasviplanktonin biomassamääritys (liite 2). Kasviplanktonin

biomassa-arvo (2,9 mg/l) viittasi järven tyydyttävään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus

biomassasta (1,4 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,3) viittasi erinomaiseen

tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (16 %), kultalevät (11 %) ja

piilevät.

Suurijärvi 35

Suurijärven asema 35 sijaitsee järven eteläosalla. Asema on syvempi (syvyys noin 8,5 m)

kuin pohjoinen asema 2. Syvännealue on pohjoiseen melko avoin, mutta muihin

ilmansuuntiin tuulen vaikutusmatka on lyhyt ja siten myös tämä asema kerrostuu helposti

lämpötilan mukaan sekä lopputalvella että loppukesällä. Asema 35 sijaitsee Ukonpuron

laskukohdan alapuolella, joten se on ollut Nuutilansuon turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä

jo 1980-luvulta lähtien.

Aseman 35 alusvedessä happitilanne on ollut huono (0,4-1,5 mg/l) kaikkina tarkkailutalvina

ja lopputalvella 2011 alusvesi oli täysin hapeton. Päällysveden happitilanne on ollut

kaikkina lopputalvina hyvä. Loppukesinä alusvesi on ollut vuosina 2010-2016 täysin

hapeton ja päällysveden happitilanne on ollut hyvä. Ympäristöhallinto on ottanut näytteitä

asemalta 035 vuodesta 1982 lähtien. 25.3.1982 alusveden happitilanne oli myös heikko,

happea oli 1,7 mg/l, joten alusvedessä happitilanne on ollut huono jo niihin aikoihin, kun

Nuutilansuon turvetuotantoa aloiteltiin. Ensimmäinen kesänäyte asemalta 035 on otettu

11.7.1996 ja silloin alusvesi oli jo heinäkuun alkupuolella lähes hapeton (0,7 mg/l).

Päällysvedessä väriluku on ollut pääosin 180-220 Pt mg/l ja veden kemiallinen hapenkulutus

26-29 O2 mg/l. Lopputalvella 2011, jolloin näyte otettiin huhtikuun puolella, päällysveden


124

humuspitoisuus oli hieman pienempi. Aseman 2 tavoin alusvedessä veden väriluku ja

kemiallinen hapenkulutus eivät ole kovin paljon suurempia kuin päällysvedessä huolimatta

huonosta happitilanteesta, mikä kertoo melko vähäisestä sisäisestä kuormituksesta.

Loppukesällä päällysveden väriluku on ollut pääosin 120-140 Pt mg/l ja veden kemiallinen

hapenkulutus 20-23 O2 mg/l. Poikkeuksen tästä tekevät sadekesä 2012 ja elokuu 2016,

jolloin sateinen alku- ja keskikesä nostivat humusvalumia. Päällysveden humuspitoisuus on

asemalla 35 hieman pienempi kuin pohjoisella asemalla 2, ero on ollut väriluvussa

keskimäärin 20 Pt mg/l ja kemiallisessa hapenkulutuksessa 2 O2 mg/l. Alusveden

happitilanne on ollut loppukesällä huonompi kuin lopputalvella, mikä näkyy suurempana

sisäisenä kuormituksessa. Rautayhdisteiden vapautuminen sedimentistä on nostanut

alusveden värilukua keskimäärin 170 Pt mg/l.

Suurijärven aseman 35 vedenlaatutietoja lopputalvella (vasemman puoleiset kuvat) ja loppukesällä

(oikean puoleiset kuvat) päällysvedessä (1 m, siniset pallot) ja alusvedessä (metri pohja yläpuolella,

punaiset pallot).


125

Päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella pääosin 1200-1500 µg/l.

Poikkeuksen tekevät vuodet 2011, jolloin pitoisuus oli pienempi (860 µg/l) ja lauha talvi

2015, jolloin pitoisuus oli suurempi (1800 µg/l). Valumavesien vaikutus näkyy lopputalvella

2015 päällysveden suuremmasta kokonaistypen pitoisuudesta alusveteen verrattuna.

Päällysveden kokonaistypen pitoisuus on ollut lopputalvella asemalla 35 keskimäärin samaa

tasoa kuin asemalla 2. Typen sisäinen kuormitus on ollut lopputalvella vähäistä asemalla 35.

Alusvedessä nitraattitypen pitoisuus on ollut korkea (180-440 µg/l), mikä on hillinnyt

sisäistä kuormitusta huonosta happitilanteesta huolimatta. Alusveden ammoniumtypen

pitoisuus on ollut ajoittain suuri, ajoittain pieni (alle 5-330 µg/l). Loppukesällä päällysveden

kokonaistypen pitoisuus (580-850 µg/l) on ollut selvästi lopputalvea pienempi.

Humuspitoisuuden lailla suurimmat pitoisuudet mitattiin loppukesinä 2012 ja 2016.

Asemalla 2 kokonaistypen pitoisuus on ollut päällysvedessä hieman suurempi, ero on ollut

keskimäärin 65 µg/l. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin

kaksinkertainen päällysveteen verrattuna, joten sisäinen kuormitus on loppukesällä myös

asemalla 35 suurempaa kuin lopputalvella. Nitraattitypen pitoisuus on loppukesällä pieni

sekä päällys- että alusvedessä. Ammoniumtypen pitoisuus on pieni päällysvedessä, mutta

sisäisestä kuormituksesta johtuen kohtalaisen suuri alusvedessä (keskimäärin 375 µg/l).

Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut lopputalvella pääosin 29-35 µg/l.

Lopputalven 2011 pitoisuus oli selvästi pienempi, mihin on todennäköisesti vaikuttanut

kevätvalunnan alku. Fosforin sisäinen kuormitus on ollut kohtalaista, alusvedessä pitoisuus

on ollut keskimäärin 15 µg/l suurempi kuin päällysvedessä. Loppukesällä

kokonaisfosforipitoisuus on ollut pääosin 27-33 µg/l. Poikkeuksen teki vuoden 2010

loppukesä, jolloin pitoisuus oli hieman pienempi (22 µg/l). Keskipitoisuuden 26 µg/l

perusteella asema 35 on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Pohjoisella asemalla 2

rehevyystaso on ollut hieman suurempi. Alusveden hapettomuuden takia fosforin sisäinen

kuormitus on ollut asemalla 35 kohtalaista, alusveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut

keskimäärin 29 µg/l suurempi kuin päällysvedessä. 11.7.1996 päällysveden

kokonaisfosforipitoisuus oli 27 µg/l ja alusveden 44 µg/l, mikä on samaa tasoa

turvetarkkailun ajankohtien kanssa.

Kasvipalnktonin klorofylli-a:n määrä on ollut vuosina 2010-2016 5,2-34 µg/l. Keskiarvon

19,4 perusteella aseman vesi on luokiteltavissa reheväksi. Vuoden 2010 havaintokertoina

kasviplanktonin klorofylli-a:n kesän keskipitoisuus oli vain 11 µg/l, kun se muina

havaintovuosina on ollut 19-23 µg/l. 1990-luvun tutkimuksissa klorofylli-a:n määrä oli 14-

30 µg/l, mutta havaintoja on vain yksittäisistä päivistä kesällä. Aseman 2 tavoin

rehevyystaso oli Oittilansuon ennakkotarkkailussa selvästi pienempi kuin sen jälkeisessä

tarkkailuissa. Yhden vuoden vertailusarja ei anna luotettavaa pohjaa rehevyystasojen

muutoksen arvioimiseksi. Suurijärven rehevyystasoa on seurattava tarkasti myös tulevina

vuosina.

Vuonna 2015 elokuun näytteestä tehtiin biomassamääritys (liite 2). Kasviplanktonin

biomassa-arvo (2,1 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus

biomassasta (3,5 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0,3) viittasi hyvään tilaan.

Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät.


126

Suurijärven aseman 35 klorofylli-a:n määrä kokoomanäytteessä (0-2 m) vuosina 2010-2016.


127

PILLISUO 2016

Sijainti

Pillisuon turvetuotantoalue sijaitsee Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746,

peruskartta 3314 07-12). Vesistöalueen koko on 134,3 km2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm 1993).

Lampaanjoen alueen yläpuolella on Lampaanjärven valuma-alue (vesistöalue 14.747, 132,3 km2,

järvisyys 13 %). Samalla vesistöalueella sijaitsevat Kuivastensuon ja Kiukoo-Veteläsuon




128

Kuvassa punaisella merkityt asemat ovat Pillisuon 2016 tarkkailuohjelmaan kuuluneet asemat.

Tuotanto pinta-ala ja vesienkäsittely

Pillisuon kuormittava ala 2016 79 ha

Tuotannossa 29 ha

Kunnostuksessa 7 ha

Poistunut tuotannosta, kasvittumaton 43 ha

Pillisuon kuivatusvedet käsiteltiin vuoteen 2013 asti kolmessa laskeutusaltaassa. Vuoden 2013

aikana Pillisuolle valmisteltiin kaksi kasvillisuuskenttää, joiden kautta vesiä alettiin johtaa

loppuvuodesta. Kasvillisuuskentän 1 kautta johdetaan tuotantoalueen vedet ja kasvillisuuskentän 2

kautta valmistelussa olevan alueen vedet. Pillisuon kuivatusvedet laskevat Pillipuron kautta noin 1,2

km:n päässä Tantereenpuroon, joka laskee n 3 km:n päässä Pillisuosta Sarvijärveen. Sarvijärvestä

vesi kulkeutuu Sarvipuron kautta n. 3,6 km:n päässä olevaan Pieni-Kiukoiseen ja sieltä edelleen

Päijänteenjokea myöten n. 2 km:n päässä olevaan Haapajärveen. Matka Pillisuolta Haapajärveen on

kokonaisuudessaan noin 10 km. Päijänteenjoen suulta matkaa Pielaveteen on vielä 3 km.


129

Kuormitus

Pillisuon vuosikuormituksia vuosilta 2010-2016 on tarkasteltu alla olevissa kuvissa.

Vuosien välisessä vertailussa on huomioitava, että kaikkien vuosien osalta

kuormituslaskenta perustuu Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelmassa laskettaviin

ominaiskuormituksiin eli arvio on melko karkea. Vuonna 2013 kuormitusta laski jonkin

verran uusi kasvillisuuskenttä 1, jonka reduktiot kuormituksessa on huomioitu vuosina

2013-2016. Uudelle alueelle tehdyn kasvillisuuskentän 2 reduktiot on huomioitu vuosina

2014-2016. Kasvillisuuskenttien vaikutus kuormitusarvioihin näkyy selvimmin siinä, että

huolimatta uudesta kunnostusalasta kuormitus ei näyttäisi lisääntyneen viime vuosina.

Kasvillisuuskenttien parantunut toiminta näkyy vuoden 2016 kuormitusarvioissa, jotka ovat

kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisravinteiden osalta pienimmät jaksolla 2010-16.

Pillisuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2010-2016.

Kasvillisuuskentällä 1 kiintoaineen (67-81 %) ja kokonaistypen (23-33 %) pitoisuusreduktio

on ollut hyvä ja kokonaisfosforin kohtalaisen hyvä (36-50 %). Kemiallinen hapenkulutus ei

ole juuri muuttunut kentällä 1. Kentällä 2 kiintoaineen pitoisuusreduktio on vaihdellut

paljon (4-45 %), kokonaisravinteiden pitoisuusreduktio on parantunut ajan myötä (vuonna

2016 typen osalta 18 %, kokonaisfosforin 50 %). Kentän 1 tavoin kemiallisen

hapenkulutuksen muutokset kentällä 2 ovat vähäisiä.


130

Pillisuon kasvillisuuskenttien mitatut pitoisuusreduktiot vuosien 2013-2016 keskiarvoina.

Virtavedet

Virtavesitutkimuksia on tehty Pillisuon alapuolisessa vesistössä vuosina 2003, 2010, 2013 sekä

2016. Vuosina 2010 ja 2016 kuivan loppusyksyn takia viimeinen näytteenotto siirrettiin seuraavan

vuoden toukokuuhun. Pillipuron asema 2 oli yläpuolinen vertailuasema vuoden 2003

havaintokertoina. Vesimäärä purossa on ollut kuitenkin niin vähäinen, että näytteenotto siirrettiin

vuoden 2010 havaintokertoina alemmaksi asemalla 2B, johon tulevat mukaan Pillisuon

kuivatusvedet. Vuoden 2016 ja 2017 havaintokertoina Pillipuron uomassa oli aseman 2 B

alapuolella jokin padottava rakenne (mahdollisesti majavapato), minkä takia veden pinta oli hyvin

korkealla eikä näkyvää virtaamaa ollut havaittavissa.

Pillipuro 2 (vuosi 2003)/2B (vuodet 2010, 2013 ja 2016)

Pillipuron vesi on ollut kaikkina havaintokertoina sekä asemalla 2 että 2B voimakkaan

humuspitoista. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 31-77 O2 mg/l ja väriluku 180-600

Pt mg/l. Humuspitoisuus on ollut suurin kesän ja syksyn yli- ja alivirtaamatilanteissa.

Humuspitoisuuden kohoaminen näkyy selvästi pH-arvon laskemisena ja vesi on usein ollut

hapanta (pH 5-6). Pillipuron asemalla 2 vesi oli vuoden 2003 havaintokertoina muutaman

kerran erittäin hapanta (pH 4,5-4,7).

Vuoden 2003 havaintokertoina Pillipuron asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus oli melko

pieni, 2-4 mg/l. Asemalla 2B mitatut kiintoainepitoisuudet ovat olleet 4-20 mg/l, suurin

pitoisuus mitattiin marraskuussa 2013 ylivirtaaman aikaan. Vuoden 2016-17

havaintokertoina Pillipuron asemalla 2B veden kiintoainepitoisuus ei ollut millään kerralla

huomattavan suuri (4,7-7,2 mg/l).


131

Pillipuron asemalla 2 veden kokonaistyppipitoisuus oli vuoden 2003 havaintokertoina 770-

1200 µg/l, asemalla 2B muina tarkkailuvuosina 810-1700 µg/l. Asemalla 2B keskipitoisuus

on ollut noin 100 µg/l suurempi kuin asemalla 2. Vuoden 2016-17 havaintokertoina

puroveden kokonaistypen pitoisuus oli 810-1100 µg/l, suurimmat pitoisuudet mitattiin

alivirtaama-aikoina heinäkuussa ja lokakuussa. Kokonaistypen pitoisuus oli keskimäärin

noin 100 µg/l pienempi kuin vuosien 2010 ja 2013 havaintokertoina, mikä viittaa

tehostuneeseen typen reduktioon kasvillisuuskentillä. Tämä näkyy myös nitraatti- ja

ammoniumtypen pitoisuuksissa, jotka olivat vuoden 2016-17 havaintokertoina selvästi

laskeneet tarkkailuvuosiin 2010 ja 2013 verrattuna.

Pillipuron asemalla 2 veden kokonaisfosforipitoisuus oli vuoden 2003 havaintokertoina 33-

76 µg/l, ja keskipitoisuuden 53 µg/l perusteella vesi oli luokiteltavissa erittäin reheväksi.

Tarkkailuvuosina 2010 ja 2013 asemalla 2B veden kokonaisfosforipitoisuuden taso oli

hieman suurempi (38-76 µg/l, keskipitoisuus 59 µg/l), joten Pillisuon kuivatusvedet nostivat

hieman Pillipuron rehevyystasoa. Vuoden 2016-17 havaintokertoina puroveden

kokonaisfosforipitoisuus oli 37-80 µg/l (keskipitoisuus 62 µg/l), joten selkeää rehevyystason

muutosta ei ollut havaittavissa, vaikka kasvillisuuskentillä kokonaisfosforin

pitoisuusreduktio oli keskimäärin 35-50 %. Tulokseen vaikuttanee padotuksen aiheuttama

virtaaman vähyys.

Tantereenpuro 6

Tantereenpuron asema sijaitsee aivan puron alaosalla ennen laskua Sarvijärveen. Pruo vesi

on ollut keskimäärin voimakkaan humuspitoista, mutta vaihtelu on ollut suurta. Veden

kemiallinen hapenkulutus on ollut 18-57 O2 mg/l (keskiarvo 32 O2 mg/l) ja väriluku 130-

400 Pt mg/l (keskiarvo 240 Pt mg/l). Suurimmat humuspitoisuudet on mitattu kesällä ja

syksyllä joko yli- tai alivirtaaman aikaan. Vuonna 2016 selvästi suurin humuspitoisuus

mitattiin heinäkuussa alivirtaaman aikaan, muina havaintokertoina humuspitoisuus oli

keskimääräistä hieman pienempi. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut

Tantereenpurossa keskimäärin14 O2 mg/l pienempi kuin Pillipuron asemalla 2B, väriluku

keskimäärin 130 Pt mg/l pienempi.

Veden humuspitoisuuden pieneneminen Pillipuron ja Tantereenpuron välillä näkyy myös

vähentyneenä happamuutena. Tantereenpurossa veden happamuus on ollut keskimäärin 0,5

pH-yksikköä pienempi kuin Pillipurossa. Pääosin Tantereenpuron vesi on ollut lievästi

hapanta tai lievästi emäksistä, ainoastaan ylivirtaamatilanteissa 10.6.03 ja 7.11.13 vesi on

ollut hapanta (pH 5,6-5,7).

Tantereenpuron asemalla 6 veden kiintoaineen keskipitoisuus on ollut melko korkea, 11

mg/l. Pitoisuusvaihtelu on ollut kuitenkin suurta (1-44 mg/l) ja useimpina havaintokertoina

kiintoainepitoisuus on ollut alle 10 mg/l. Suurimmat pitoisuudet on todettu joko keväällä tai

kesällä ylivirtaaman aikaan. Pääosan kiintoaineesta on muodostanut näinä ajankohtina

mineraaliaines, mikä viittaa valuma-alueen maatalousmaiden suureen osuuteen

kiintoaineessa. Vuoden 2016-17 havaintokerroista suurin kiintoainepitoisuus 9,9 mg(l

mitattiin kevättulvan aikaan toukokuussa 2017.


132

Pillipuron aseman 2 ja 2B (punainen viiva), Tantereenpuron aseman 6 (oranssi viiva) sekä

Sarvipuroon aseman 6 vihreä viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2003, 2010-11, 2013 ja

2016-17.


133

Veden kokonaistypen pitoisuus on noussut keskimäärin 150 µg/l Pillipuron aseman 2B ja

Tantereenpuron aseman 6 välillä. Joinain vuoden 2010 havaintokerroista kokonaistypen

pitoisuus oli Pillipurossa jonkin verran suurempi, mutta muulloin pitoisuus on ollut

Tantereenpurossa joko suurempi tai sama. Suurimmat kokonaistypen pitoisuudet

Tantereenpurossa mitattiin vuoden 2003 ylivirtaama-ajankohtina. Vuoden 2016-17

havaintokertojen suurin pitoisuus 1400 µg/l mitattiin lokakuussa alivirtaaman aikaan.

Pääosa mineraalitypestä on ollut nitraattityppeä, mikä viittaa valuma-alueen

maatalousmaiden valuma-vesiin.

Tantereenpuron asemalla 6 veden kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 45 µg/l, minkä

perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Suurimmat kokonaisfosforin pitoisuudet

mitattiin vuonna 2003, jolloin keskipitoisuus oli 56 µg/l. Vuosina 2010 ja 2013

keskipitoisuus oli 43 µg/l ja vuonna 2016-17 37 µg/l, joten rehevyystaso näyttäisi hieman

laskeneen vuosien saatossa. Tämä saattaa viitata vähentyneeseen

kokonaisfosforikuormitukseen tehostuneen vesienkäsittelyn ansiosta sekä Pillisuolta että

maatalousmailta, mutta virtaamalla on myös suuri vaikutus pitoisuustason muutoksiin.

Vuoden 2016 heinäkuun ja lokakuun havaintokertoina oli selkeä alivirtaama, ainoastaan

toukokuussa 2017 oltiin ylivirtaamatilanteessa.

Sarvipuro 6

Sarvipuron asema sijaitsee lähellä Sarvijärven luusuaa. Sarvijärvi tasaa jonkin verran

Tantereenpuron kautta tulevaa humuskuormitusta. Vaihteluväli kemiallisessa

hapenkulutuksessa ja väriluvussa on jonkin verran pienempi kuin Tantereenpurossa, mutta

keskiarvot ovat lähes samoja molempien vedenlaatutekijöiden osalta. Vuoden 2016-17

havaintokertoina vesi oli voimakkaan humuspitoista (kemiallinen hapenkulutus 44 O2 mg/l,

väriluku 390 Pt mg/l) heinäkuussa alivirtaaman aikaan, muina havaintokertoina

humuspitoista (kemiallinen hapenkulutus 25-29 O2 mg/l, väriluku 170-290 Pt mg/l).

Heinäkuussa sekä kemiallinen hapenkulutus että väriluku olivat Sarvipurossa koko

tarkkailujakson 2003-2016 korkeimmat.

Sarvipurossa vesi on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,0-6,9). Marraskuussa 2013

ylivirtaamatilanteessa vesi oli luokiteltavissa happamaksi (pH 5,9). Veden happamuus on

Sarvipurossa lievästi suurempi kuin Tantereenpurossa, ero on ollut keskimäärin vain 0,1 pH

yksikköä.

Sarvipurossa veden kiintoainepitoisuus on vaihdellut voimakkaasti (2-29 mg/l). Kevättulvan

aikaan Tantereenpuron tuoma kiintoainekuorma, joissa on paljon mineraaliainesta valuma-

alueen maatalousmailta, on joltain osalta laskeutunut Sarvijärveen. Tällöin Sarvipurossa

kiintoainepitoisuus on ollut pienempi kuin Tantereenpurossa. On myös tilanteita, joissa

Sarvipuron kiintoainepitoisuus on ollut selvästi Tantereenpuroa suurempi. Esimerkiksi

lokakuussa 2010 Sarvipurossa kiintoainepitoisuus oli 29 mg/l, kun se Tantereenpurossa oli 4

mg/l ja lokakuussa 2016 vastaavasti Sarvipurossa oli pitoisuus 20 mg/l, kun se

Tantereenpurossa oli 2,7 mg/l. Tulos viittaisi uomaeroosioon Sarvipurossa, mutta näinä

ajankohtina mineraaliaineksen osuus on ollut suuri, vaikka virtaama on ollut korkeintaan

keskivirtaaman tasoa. Tarkkailutulokset eivät anna selvää vastausta, mistä suuri

mineraaliainesmäärä on näinä ajankohtina peräisin.

Kokonaistypen pitoisuus on laskenut Tantereenpuron ja Sarvipuron välillä keskimäärin noin

200 µg/l. Pitoisuuden lasku on erityisen selvää avovesiaikana. Tämä johtuu pääosin

Sarvijärven levätuotannosta, joka vähentää erityisesti levätuotannolle käyttökelpoisen


134

nitraattitypen pitoisuutta. Vuoden 2016 havaintokertoina suurin kokonaistypen pitoisuus

1400 µg/l mitattiin alivirtaamatilanteessa lokakuun lopulla. Tällöin levätuotanto oli

vähentynyt jo selvästi kesätilanteeseen verrattuna.

Leville toisen tärkeän pääravinteen eli fosforin osalta tilanne on hieman toisenlainen, sillä

Sarvijärvi näyttäisi lisäävän vesireitin rehevyyttä. Sarvipurossa kokonaisfosforin

keskipitoisuus on ollut 9 µg/l suurempi kuin Tantereenpurossa ja Sarvipuron on

kokonaisfosforin keskipitoisuuden 54 µg/l perusteella luokiteltavissa erittäin reheväksi.

Vuoden 2016-17 havaintokertoina kokonaisfosforin keskipitoisuus oli koko

tarkkailuhistorian keskitasolla.

Pieni-Kiukoinen

Pieni-Kiukoisen näytteenotto aloitettiin turvetuotannon seurantaohjelmassa vuonna 2003.

Näytteet on otettu vuosittain lopputalvella (maalis-huhtikuu) ja loppukesällä (heinä-elokuu).

Pieni-Kiukoisen alusveden happitilanne on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta

lopputalvella heikko. Niinä vuosina, jolloin alusveden lämpötila on ollut lähellä +4 oC,

alusvesi on ollut aina hapeton. Maaliskuun lopulla 2014 alusvesi oli selvästi viileämpää (+ 2 oC), ja tuolloin myös happitilanne oli hieman parempi (3,2 mg/l). Pieni-Kuikoinen on pieni

järvi, joka on melko hyvin tuulelta suojassa. Tämän takia lämpötilakerrostuneisuus pysyy

loppukesällä vahvana, vaikka syvänteellä syvyys on vain noin 7 m. Alusvesi on ollu täysin

hapeton loppukesällä tarkkailuvuosina 2003-2016.

Pieni-Kiukoisen päällysvesi on ollut lopputalvella humuspitoista ja vaihtelut vuosien välillä

ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta melko vähäisiä. Kemiallinen

hapenkulutus on ollut pääsääntöisesti 20-25 O2 mg/l ja väriluku 150-230 Pt mg/l.

Maaliskuun lopussa 2008 päällysveden kemiallinen hapenkulutus on keskimääräistä jonkin

verran suurempi (31 O2 mg/l). Loppukesällä vaihtelu humuspitoisuudessa on ollut

suurempaa (päällysveden kemiallinen hapenkulutus 20-44 O2 mg/l, keskiarvo 29 O2 mg/l ja

väriluku 130-400 Pt mg/l, keskiarvo 240 Pt mg/l). Kesällä veden humuspitoisuuden

vaihtelut liittyvät hydrologisiin oloihin siten, että humuspitoisuus on suurin sateisina kesinä

kuten 2004 ja 2012.

Päällysvedessä kokonaistypen pitoisuus on lopputalvella ollut 900-1400 µg/l. Suurin

pitoisuus mitattiin maaliskuun puolivälissä 2015. Alusvedessä on todettavissa selvää typen

sisäistä kuormitusta, sillä niinä tarkkailutalvina, jolloin alusvesi oli täysin hapeton, myös

kokonaistypen pitoisuus oli suurimmillaan. Suurin alusveden kokonaistypen pitoisuus

lopputalvella (1900 µg/l) mitattiin maaliskuussa 2015. Loppukesällä päällysveden

kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin noin 200 µg/l pienempi kuin lopputalvella.

Suurimmat pitoisuudet (1200-1300 µg/l) mitattiin sadekesinä 2004, 2008 ja 2012.

Päällysveden kokonaistyppipitoisuudessa loppukesällä ei ole todettavissa siis selkeää

muutossuuntaa. Alusvedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut loppukesällä keskimäärin

noin 550 µg/l suurempi kuin päällysvedessä. Pitoisuus on ollut alusvedessä pääosin 1400-

1700 µg/l, loppukesinä 2004 ja 2007 hieman enemmän ja kesinä 2005 sekä 2009 pitoisuus

on ollut hieman pienempi.

Lopputalvina 2003-2016 päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut melko vakaa (40-52

µg/l). Alusvedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut keskimäärin kaksinkertainen

päällysveteen verrattuna. Vaihtelu on ollut kuitenkin suurta ja pitoisuustaso on ollut selvästi

suurempi niinä lopputalvina, jolloin alusvesi oli täysin hapeton. Loppukesällä päällysveden

rehevyystaso on ollut lopputalvea hieman suurempi ja vesi on ollut pääosin luokiteltavissa

erittäin reheväksi. Alusvedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 40 µg/l

suurempi kuin päällysvedessä osoittaen kokonaistypen tavoin sisäisen kuormituksen

merkitystä järven rehevyystasolla. Alusvedessä kokonaisfosforin pitoisuus on ollut välillä


135

51-160 µg/l. Loppukesinä 2015 ja 2015 alusveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut heman

keskimääräistä suurempi.

Pieni-Kiukoisen vedenlaatutietoja 2003-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja loppukesällä (oikea

rivistö). Päällysveden tulokset on merkitty sinisellä ympyrällä, alusveden punaisella.


136

Viime vuosina elokuussa otettu kasviplanktonin klorofylli-a pitoisuus on ollut hieman 2000-

luvun alkuvuosia pienempi ja vuosien 2010-2016 keskipitoisuuden 24 µg/l perusteella vesi

on luokiteltavissa kokonaisfosforiluokituksen tavoin erittäin reheväksi. Elokuun

loppupuolen näytteen perusteella Pieni-Kiukoisen rehevyystasossa ei ole tapahtunut

merkittäviä muutoksia 2000-luvulla.

Pieni-Kiukoisen elokuun 2015 kokoomanäytteestä tehtiin kasviplanktonin biomassa

määritys (liite 2). Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,6 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä.

Näytteessä ei havaittu sinileviä. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (33 %)

ja kultalevät (26 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 5 % kokonaisbiomassasta.

Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.


137

Laskuojan veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut huomattavan suuri (100-960 µg/l,

keskipitoisuus 350 µg/l). Suurimmat pitoisuudet on typpiyhdisteiden tavoin mitattu

ylivirtaamien aikaan. Vuosien 2013 ja 2016 välillä keskipitoisuus laski yli 200 µg/l, mihin

vaikutti erityisesti kevättulvan 2017 muita ajankohtia selvästi pienempi pitoisuus (100 µg/l).

Laskuojan 1 vesi oli edelleen vuonna 2016 luokiteltavissa selvästi ylireheväksi.

Fosfaattifosforin pitoisuus on ollut myös suuri ja kokonaisfosforista fosfaattifosforin osuus

on ollut noin kolmannes. Vuoden 2016 havaintokertoina fosfaattifosforin pitoisuudet olivat

kaikkina havaintokertoina alle 100 µg/l (45-71 µg/l), kun taas muina tarkkailukertoina

pitoisuus on ollut säännöllisesti yli 100 µg/l. Tämä muutos viittaa ennen kaikkea

vähentyneeseen kuormitukseen valuma-alueen maatalousalueilla.


138

SUOJÄRVENSUO 2016

Sijainti

Pääosa Suojärvensuosta sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Tallusjoen valuma-alueen Ahvenisen

Hirvijärven alueella (vesistöalue 14.771, peruskartta 3313 10). Vesistöalueen koko on 148,77 km2

ja järvisyys 24,6 % (Ekholm 1993). Koko valuma-alueen koko on 419,37 km2 ja järvisyys 18,8 %.

Osa Suojärvensuosta sijaitsee Tallusjärven alueella (vesistöalue 14.772, pinta-ala 101,61 km2,

järvisyys 22,3 %), mutta kaikki kuivatusvedet pumpataan Hirvijärven alueelle. Suojärvensuon

tuotantoalue sijaitsee Karttulassa, joka on osa Kuopiota. Samalla vesistöalueella sijaitsivat

Petronnnevan, Kanavasuon ja Vanhajoensuon turvetuotantoalueet, mutta turvetuotanto näillä

alueilla loppui vuonna 2013.


ympyrällä.


139



Tuotanto alkoi 1979

Suojärvensuon kuormittava ala 2016 89,2 ha

Tuotannossa 81,8 ha

Suojärvensuon kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentällä. Kentältä kuivatusvedet johdetaan

laskuojaa pitkin Suojärveen. Suojärvi laskee 1,1 km:n pituisen ”kanavan” välityksellä Hirvijärven

Kanavansuuhun. Kokonaismatka Suojärvensuolta Hirvijärveen on noin 2,7 km.

Kuormitus

Suojärvensuon kuormitus on laskettu Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelmaan kuuluvien

pintavalutuskentällisten tuotantoalueiden ominaiskuormitusten perusteella. Tällä laskentaperusteella

jaksolla 2010-2016 suurin kuormitus olisi ollut sadekesänä 2012. Vuonna 2016 arvioitu kuormitus

oli jakson 2010-2016 pienintä. Suojärvensuon pintavalutuskentällä ei ole selvää purkupistettä,

minkä takia pintavalutuskentälle ei voida laskea pitoisuusreduktioita.

Suojärvensuon turvetuotantoalueen arvioidut bruttokuormitukset vuosina 2011-2016.

Petronnevalla kuormitus laskettiin vuoteen 2013 asti Pohjois-Savon turvetuotanto-ohjelman

laskeutusaltaallisten tuotantosoiden ominaiskuormitusluvuilla. Jaksolla 2010-2013 arvioitu

kuormitus oli myös Petronnevalla suurinta sadekesänä 2012.


140

Virtavedet

Virtavesiasemista Suojärven kanava sijaitsee Suojärvensuon pintavalutuskentän alapuolella.

Vuosina 2003 ja 2010 näytteet otettiin Suojärven kanavan asemalta 5 aivan Suojärven laskukohdan

alapuolelta. Vuonna 2016 näytteet otettiin hieman alempaa kanavan puolivälistä maatiesillan

rummun kohdalta asemalta Suojärven kanava. Vanhajoen aseman kautta on kulkenut Petronnevan,

Kanavasuon ja Vanhanjoensuon kuivatusvesiä. Vuoden 2016/17 havaintokertoina heinäkuussa oli

selkeä ylivirtaama (valuma Vanhajoessa 24,5 l/s*km2), elokuussa virtaama oli hieman

keskivirtaaman yläpuolella (14,5 l/s*km2), lokakuussa oli selkeä alivirtaama (3,1 l/s*km

2) ja

toukokuun alussa 2017 näyte otettiin kevätvalunnan aikaan (68,7 l/s*km2).

Suojärven kanava

Suojärven kanavassa vesi on ollut pääsääntöisesti humuspitoista, mutta ajoittain

humusleimaista (kemiallinen hapenkulutus 15-26 O2 mg/l, keskiarvo 21 O2 mg/l ja väriluku

83-200 Pt mg/l, keskiarvo 143 Pt mg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina humuspitoisuus

oli suurin ylivirtaaman aikaan heinäkuun havaintokerralla ja lähes yhtä suurta kevätvalunnan

aikaan 2017. Lokakuun alivirtaamassa veden kemiallinen hapenkulutus oli jonkin verran

pienempi (19 O2 mg/l). Tarkkailuvuosista suurimmat humuspitoisuudet mitattiin vuonna

2003, vuonna 2016 taso oli hieman pienempi ja 2010/11 vesi oli jonkin verran kirkkaampaa.

Jakson 2016/17 havaintokertoina otettiin näyte myös Suojärvensuon pumppausaltaasta.

Siellä veden kemiallinen hapenkulutus oli 28-48 O2 mg/l, joten kemiallinen hapenkulutus on

Suojärven kanavassa lähes puolet pienempi.

Suojärvenkanavassa vesi on ollut tarkkailukertoina lievästi hapanta (pH 6,2-6,9).

Happaminta vesi oli kevättulvassa 2017 ja happamuus oli vähäisintä alivirtaaman aikaan

lokakuussa 2016. Tarkkailuvuosien väliset erot veden happamuudessa ovat olleet vähäisiä.

Suojärvensuon pumppausaltaassa veden happamuus oli kauden 2016/17 havaintokertoina

samaa tasoa (pH 6,4-6,6).

Suojärvenkanavassa veden kiintoainepitoisuus on ollut pääsääntöisesti 2-4 mg/l,

poikkeuksen tekivät elokuun näyte 2003 (6 mg/l) ja kevättulvan näyte 2017 (8,5 mg/l).

Toukokuussa 2017 Suojärvensuon pumppausaltaan vedessä kiintoainepitoisuus oli 6,3 mg/l.

Lokakuussa pitoisuus oli peräti 86 mg/l, mutta alivirtaama-aikaan kuormitus oli vähäistä.

Suojärvensuon pintavalutuskenttä ja sen perässä Suojärvi näyttävät pidättävän tehokkaasti

kiintoainepitoisuutta.

Kanavassa veden kokonaistypen pitoisuus on ollut 630-100 µg/l (keskipitoisuus 743 µg/l).

Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2003 havaintokertoina, tarkkailuvuosina 2010/11 ja

2016/17 pitoisuus on ollut samaa tasoa. Kauden 2016/17 suurimmat pitoisuudet mitattiin

heinäkuun 2016 ylivirtaaman ja kevättulvan 2017 yhteydessä. Suojärvensuon

pumppausaltaassa kokonaistypen pitoisuus oli vuosina 2016/17 keskimäärin yli

kolminkertainen (1900-2800 µg/l) kanavan veteen verrattuna. Pumppausaltaassa

ammoniumtypen keskipitoisuus oli 1125 µg/l ja nitraattiakin oli keskimäärin 305 µg/l.

Pintavalutuskentän ja Suojärven levätuotanto on yhdistelmänä vähentänyt mineraalitypen

pitoisuudet erittäin pieniksi, Suojärven kanavassa molempien keskipitoisuus on ollut 19

µg/l.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut Suojärven kanavassa välillä 12-41 µg/l ja

keskipitoisuuden 23 µg/l perusteella Hirvijärven Kanavansuun lahteen menevä vesi on ollut

luokiteltavissa lievästi reheväksi. Kaudella 2016/17 suurin pitoisuus oli heinäkuun

ylivirtaamassa 25 µg/l ja pienin lokakuussa 18 µg/l. Tarkkailuvuosista kokonaisfosforin

keskipitoisuus oli suurin vuoden 2003 ja pienin kauden 2010/11 havaintokertoina.


141

Fosfaattifosforin pitoisuus oli pääsääntöisesti alle määritysrajan 2 µg/l. Suojärvensuon

pumppausaltaan vedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin noin kaksinkertainen

(18-91 µg/l) Suojärvenkanavan veteen verrattuna, joten myös kokonaisfosfori pidättyy

tehokkaasti Suojärvensuon pintavalutuskentän ja Suojärven yhdistelmään.

Suojärvenkanavan (vihreä viiva) ja Vanhajoen (oranssi viiva) vedenlaatutietoja

tarkkailuvuosilta 2003, 2010/11 ja 2016/17. Mukana on lisäksi tiedot Suojärvensuon

pumppausaltaan vedestä vuoden 2016/17 havaintokertoina (punainen viiva).


142

Vanhajoki

Vanhajoessa vesi on ollut kaikkina havaintokertoina voimakkaan humuspitoista


mg/l, keskiarvo 460 Pt mg/l). Suurin humuspitoisuus mitattiin heinäkuun ylivirtaamassa

2016. Jakson 2016/17 humuspitoisuus oli tarkkailukertojen keskiarvojen perusteella hieman

suurempi kuin 2003 tai 2010/11.

Vaikka Vanhajoessa humuspitoisuus on Suojärven kanavaan verrattuna 2-3 kertainen, on

veden happamuus kuitenkin molemmissa virtavesissä keskimäärin melko samaa tasoa.

Vanhajoessa vesi on käynyt ylivirtaamatilanteissa happaman puolella (pH 5,4-5,7), mutta

muuten vesi on ollut pääosin vain lievästi hapanta pH 6,1-6,9. Elokuun alivirtaamassa 2010

vesi oli jopa lievästi emäksistä (pH 7,3).

Vanhajoen vedessä kiintoainepitoisuus (2,4-20 mg/l) on useimpina havaintokertoina ollut

selvästi kohonnut. Heinäkuun 2016 ylivirtaamassa pitoisuus nousi myös selvästi (17 mg/l),

ja tästä kiintoaineesta 65 % oli eloperäistä. Kevättulvanäytteessä 2017 kiintoainepitoisuus

oli pieni (2,4 mg/l). Keskimäärin suurimmat pitoisuudet mitattiin vuoden 2003

havaintokertoina, kausina 2010/11 ja 2016/17 jokiveden kiintoaineen keskipitoisuus oli

samaa tasoa.

Vanhajoen vedessä kokonaistypen pitoisuus (790-2100 µg/l) on ollut keskimäärin

kaksinkertainen Suojärven kanavan veteen verrattuna. Kauden 2016/17 suurimmat

pitoisuudet mitattiin heinäkuussa ylivirtaaman aikaan (1900 µg/l) ja kevättulvan aikaan

2017 (2000 µg/l). Keväällä pitoisuutta nosti erityisesti nitraattitypen suuri määrä. Kokonais-

ja nitraattitypen keskipitoisuus on ollut kaikkina tarkkailuvuosina samaa tasoa, mutta

ammoniumtypen keskipitoisuus oli vuoden 2003 tarkkailukertoina lähes nelinkertainen

vuosiin 2010/11 ja 2016/17 verrattuna. Tämä liittyy turvetuotannon kuivatusvesien osuuden

vähenemiseen Vanhajoessa.

Vanhajoen vedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut pääsääntöisesti välillä 30-75 µg/l,

poikkeuksen teki kevättulvan 2017 näyte, jolloin pitoisuus oli vain 15 µg/l.

Kokonaisfosforin keskipitoisuuden 47 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi.

Pitoisuustaso on kaksinkertainen Suojärvensuon kanavaan verrattuna. Kokonaisfosforin

keskipitoisuus oli tarkkailuvuosina 2003 ja 2016 samaa tasoa, vuoden 2010/11

havaintokertoina hieman pienempi. Vanhajoessa fosfaattifosforin keskipitoisuus on ollut 10

µg/l.

Hirvijärvi 9 (Kanavansuu)

Hirvijärven kanavansuu on matala vesialue, suurin syvyys on noin 2,5 m.

Veden happipitoisuus on ollut pääosin hyvä asemalla 9 sekä lopputalvella että loppukesällä.

Muutamana tarkkailuvuonna (2004 ja 2012) lopputalvella happipitoisuus on ollut kuitenkin

alle 5 mg/l. Näytteet on molempina talvina otettu vasta huhtikuun alkupuolella. Happitilanne

ei kuitenkaan ole ollut niin heikko, että se aiheuttaisi sisäistä ravinnekuormitusta. Koska

alusveden ravinnepitoisuudet ovat näinä havaintokertoina kohonneet, on mahdollista, että

asemalla 9 on näkyvissä Suojärven vaikutus. Suojärven vedessä happitilanne on voinut olla

heikko ja kanavan kautta tullut vähähappinen vesi on heikentänyt happitilannetta myös

asemalla 9.


143

Hirvijärven aseman 9 (Kanavansuoo) vedenlaatutietoja 2003-2016 lopputalvella (vasen

rivistö) ja loppukesällä (oikea rivistö) 1 m:n syvyydellä


144

Lopputalvella veden väriluku (30-250 Pt mg/l) ja kemiallinen hapenkulutus (9,5-24 O2 mg/l)

ovat vaihdelleet paljon Hirvijärven asemalla 9. Näytteenoton ajoittuminen keväällä eri

tilanteisiin kevätvalunnan mukaan ja myös Suojärvessä tapahtuvat prosessit näkyvät aseman

9 tuloksissa. Vuonna 2016 veden väriluku ja kemiallinen hapenkulutus olivat

keskimääräisellä tasolla lopputalvella. Loppukesällä aseman 9 veden väriluvun (35-81 Pt

mg/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen (9,6-14 O2 mg/l) vaihtelu on ollut melko vähäistä ja

vesi on luokiteltavissa humusleimaiseksi. Sadekesinä, kuten vuonna 2004, humuspitoisuus

on ollut hieman keskimääräistä suurempi.

Kokonaistypen pitoisuusvaihtelut lopputalvella (440-1300 µg/l) heijastelevat myös

näytteenoton ajoittumista kevättulvaan tai lopputalven tilanteeseen, jossa Suojärvensuon

vaikutus on nähtävissä kohonneina kokonaistypen pitoisuuksina. Lopputalvina, jolloin

kokonaistypen pitoisuus on ollut suurin, myös ammoniumtyppipitoisuus on ollut koholla

viitaten erityisesti todennäköisesti vähähappiseen Suojärveen. Pääsääntöisesti nitraattitypen

pitoisuus on ollut ammoniumtypen pitoisuutta suurempi, mikä on normaali tilanne

kevätvalunnan aikana. Lopputalvella 2016 veden kokonaistypen pitoisuus asemalla 9 oli

lähellä tarkkailuvuosien 2003-2016 keskiarvoa. Loppukesällä pitoisuusvaihtelu on ollut

humuspitoisuuden lailla selvästi vähäisempää (430-600 µg/l) ja vuonna 2016 kokonaistypen

pitoisuus oli lähes sama kuin jakson 2003-2016 keskipitoisuus. Levätuotanto on pitänyt

mineraalitypen pitoisuudet pääsääntöisesti alle määritysrajan 5 µg/l loppukesällä.

Lopputalvella veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut pääosin välillä 9-15 µg/l,

poikkeuksena huhtikuun 2004 kohonnut pitoisuus 20 µg/l. Lopputalvella fosfaattifosforin

pitoisuus on useana vuonna ollut alle määritysrajan 5 µg/l. Loppukesällä kokonaisfosforin

pitoisuustaso on ollut keskimäärin 2 µg/l suurempi kuin lopputalvella Hirvijärven asemalla

9. Pitoisuus on ollut välillä 11-21 µg/l ja keskipitoisuuden 15 µg/l perusteella asemalla 9

vesi on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Elokuussa 2016 kokonaisfosforin pitoisuus oli

lähessä jakson 2003-2016 keskiarvoa. Fosfaattifosforin pitoisuus on ollut pääsääntöisesti

alle määritysrajan.

Vuodesta 2010 alkaen Kanavansuun asemalta 9 on otettu 3 kasviplanktonin klorofylli-a

näytettä rehevyystason vaihtelun selvittämiseksi. Vuosina 2003-2009 elokuun lopussa

kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä oli 6,2-11 µg/l (keskiarvo 8,1 µg/l) ja vuosina 2010-

2016 6,2-16 µg/l (keskiarvo 9,7 µg/l). Keskiarvoa nostaa erityisesti elokuun 2013 korkea

arvo 16 µg/l. Tuolloin limalevän (Gonyostomun semen) runsaus ei olut kovin suuri ja

runsaimpana leväryhmänä olivat viherlevät. Kesä- ja heinäkuussa klorofylli-a:n määrä on

ollut pääsääntöisesti alle 10 µg/l, mutta esimerkiksi heinäkuussa 2013 myös heinäkuussa

mitattiin arvo 16 µg/l. Vuosien 2010-2016 kaikkien havaintokerojen keskiarvon 9,3 µg/l

perusteella asema 9 on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Ajoittain selvästi korkeammat

arvot voivat kuitenkin viestiä rehevyyden lievästä lisääntymisestä vesialueella, joten

jatkossa on syytä seurata yhtä tarkasti Kanavansuun rehevyystasoa. Vuonna 2016

kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä 5,8 µg/l oli keskimääräistä jonkin verran pienempi.

Hirvilahden aseman elokuun kasviplanktonnäytteestä tehtiin biomassamääritys (liite 2).

Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,3 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (0,3 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,8) viittasi

erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (26 %), viherlevät

(11 %) ja limalevä Gonyostomum semen (29 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas

esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus

kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa.


145

Hirvijärven aseman 9 (Kanavansuu) kasviplanktonin klorofylli-a tarkkailukesinä 2003-2016.

Hirvijärvi 7 (Suolahti)

Vanhajoki laskee Hirvijärven Suolahteen, joka on matala vesialue, syvyys on alle 3 metriä.

Suolahdessa happitilanne on ollut vähintään kohtalaisen hyvä sekä lopputalvella että

loppukesällä.

Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut lopputalvina 9,4-22 O2 mg/l ja väriluku 30-140 Pt

mg/l. Suurimmat arvot mitattiin sadekesien 2004, 2008 ja 2012 jälkeisinä talvina.

Loppukesinä 2003-2016 veden humuspitoisuuden vaihtelu on ollut pienempää (kemiallinen

hapenkulutus 10-15 O2 mg/l ja väriluku 40-93 Pt mg/l). Kesälläkin on nähtävissä sadekesien

2004, 2008 ja 2012 veden humuspitoisuutta nostava vaikutus, mutta vuosina 2013 ja 2014

humuspitoisuus oli myös keskimääräistä hieman suurempi.

Lopputalvella kokonaistypen pitoisuus on vaihdellut hyvin samalla tavalla kuin

humuspitoisuus. Suurimmat pitoisuudet mitattiin vuosina 2005, 2009 ja 2013. Talvina 2005

ja 2009 nitraattitypen pitoisuus oli tavanomaista hieman suurempi, mikä viittaa myös

kevätvalunnan alkamiseen. Kokonaistypen pitoisuus oli hieman kohonnut myös

lopputalvella 2008, ja silloin nitraattitypen lisäksi myös ammoniumtypen pitoisuus oli

keskimääräistä suurempi. Tämä viittaa Vanhajoen kautta tulleen turvetuotannon

kuormituksen vaikutukseen. Lopputalven 2013 korkea pitoisuus 1200 µg/l jää arvoitukseksi,

koska mineraalitypen pitoisuudet olivat tuolloin tavanomaisella tasolla. Loppukesällä

kokonaistypen pitoisuus on ollut 420-660 µg/l. Suurimmat pitoisuudet mitattiin sadekesinä

2008 ja 2012 ja lisäksi elokuussa 2013. Mineraalitypen pitoisuudet olivat kaikkina

loppukesän havaintokertoina pieniä tai alle määritysrajan 5 µg/l osoittaen levätuotannon

typenkäyttöä.

Suolahdessa veden kokonaisfosforipitoisuus on lopputalvella ollut 8-17 µg/l. Suurin

pitoisuus mitattiin lopputalvella 2016. Loppukesällä kokonaisfosforin pitoisuustaso on ollut

keskimäärin 4 µg/l suurempi kuin lopputalvella. Loppukesän kokonaisfosforin

keskipitoisuuden 15 µg/l ja vaihteluvälin (7-23 µg/l) Suolahti on luokiteltavissa lievästi

reheväksi. Tarkkailuvuosina 2012-2015 kokonaisfosforin pitoisuustaso on ollut jonkin

verran keskimääräistä suurempi. Elokuun puolivälissä 2016 kokonaisfosforin pitoisuus oli

lähellä jakson 2003-2016 keskiarvoa. Fosfaattifosforin pitoisuus on ollut sekä lopputalvella

että loppukesällä pääosin alle määritysrajan 5 µg/l.


146

Hirvijärven aseman 7 (Suolahti) vedenlaatutietoja 2003-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja

loppukesällä (oikea rivistö) 1 m:n syvyydellä.

Hirvijärven Suolahdessa kasviplanktonin klorofylli-a:n määrä oli vuosien 2003-2009

loppukesien näytteissä keskimäärin 8,7 µg/l (6,1-12 µg/l) ja vuosina 2010-2016 10,9 µg/l

(6,7-14 µg/l). Vuodesta 2010 lähtien näytteitä on otettu kolme kertaa kesän aikana ja

kaikkien kesänäytteiden keskiarvo vuosina 2010-2016 on ollut 10,0 µg/l. Tulokset viittaavat

siihen, että rehevyystaso on ollut vuosina 2011-2015 keskimääräistä hieman suurempi.


147

Kasviplanktonlajistossa oli esim. elokuun 2012 näytteessä limalevää (Gonyostomum semen),

mutta ei erityisen runsaasti. Vuoden 2016 havaintokertoina rehevyystaso oli selvästi

muutamaa edellisvuotta pienempi. Vaikka rehevyystason muutokset eivät ole olleet kovin

suuria, on Suolahden rehevyystasoa seurattava yhtä intensiivisesti vielä jatkossakin.

Hirvijärven aseman 7 (Suolahti) kasviplanktonin klorofylli-a tarkkailukesinä 2003-2016.

Hirvijärven aseman 7 elokuun 2015 kasviplanktonnäytteestä tehtiin biomassalaskenta (liite

2). Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,5 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,6) viittasi

erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (22 %) ja piilevät

(14 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 36 % kokonaisbiomassasta.

Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI-

indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden

mittari kuin kokonaisbiomassa. Limalevä on voinut olla nostamassa aseman 7

kasviplanktonin klorofylli-a:n määriä vuosina 2012-2014, jolloin kyse ei ole varsinaisesta

rehevyyden lisääntymisestä.

Hirvijärvi 06

Hirvijärven syvännealue sijaitsee järven selkäalueilla.

Alusvesi on ollut lopputalvella pääosin täysin hapeton ja muutamana poikkeustalvenakin

happitilanne alusvedessä on ollut heikko. Myös välivedessä happitilanne on ollut

lopputalvella heikko (0,55-3,9 mg/l), mutta päällysvedessä hyvä. Asema 06 sijaitsee sen

verran avoimella vesialueella, että huolimatta kohtalaisesta syvyydestä (noin 13 m)

vesipatsas on ollut elokuun loppupuolella lähes tasalämpöinen ja sen myötä happitilanne on

ollut vähintään kohtalainen. Niinä loppukesinä, kun vesipatsaassa on jonkinlainen

lämpötilakerrostuneisuus, alusveden happitilanne heikentynyt ja seimerkiksi elokuussa 2006

alusvesi oli täysin hapeton.

Päällysveden humuspitoisuus on vaihdellut lopputalvella jonkin verran (kemiallinen

hapenkulutus 9,3-23 O2 mg/l, keskiarvo 15 O2 mg/l ja väriluku 35-140 Pt mg/l, keskiarvo 77

Pt mg/l). Suurimmat humuspitoisuudet on mitattu sadekesien 2008 ja 2012 jälkeisinä talvina

ja myös lopputalvella 2016 veden väriluku oli tavanomaista hieman suurempi. Välivedessä

sekä kemiallinen hapenkulutus että väriluku ovat olleet lähes samoja kuin päällysvedessä,


148

mutta alusvedessä ko. arvot ovat kohonneet jonkun verran johtuen mm. raudan

vapautumisesta sedimentistä hapettomissa oloissa. Loppukesinä päällysveden kemiallisessa

hapenkulutuksessa (10-14 O2 mg/l, keskiarvo 11 O2 mg/l) ja väriluvussa (35-93 Pt mg/l,

keskiarvo 54 Pt mg/l) tarkkailuvuosien väliset vaihtelut ovat olleet melko pieniä ja vesi on

ollut humusleimaista. Suurimmat arvot ajoittuvat pääosin sadekesiin 2004, 2008 ja 2012.

Vähäisen lämpötilakerrostuneisuuden johdosta koko vesipatsaassa kemiallinen hapenkulutus

ja väriluku ovat olleet hyvin tasaisia.

Päällysveden kokonaistyppipitoisuus on lopputalvella vaihdellut jonkin verran (550-830

µg/l) ja suurin pitoisuus 1400 µg/l mitattiin maaliskuun lopulla 2013. Tuolloin

kokonaistypen pitoisuus oli tavanomaista suurempi koko vesipatsaassa. Välivedessä

kokonaistypen pitoisuus on ollut samaa tasoa päällysveden kanssa ja alusvedessä

kokonaistypen pitoisuus on ollut keskimäärin 350 µg/l suurempi kuin päällysvedessä. Koko

vesipatsaassa on lopputalvella ollut nitraattityppeä kohtalainen määrä (päällysvesi 160 µg/l,

välivesi 225 µg/l ja alusvesi 93 µg/l). Ammoniumtypen pitoisuus on ollut pieni päällys- ja

välivedessä, mutta alusvedessä hapettomuus on nostanut keskipitoisuuden 340 µg/l:ssa.

Loppukesällä päällysveden kokonaistyppipitoisuus on humuspitoisuuden lailla vaihdellut

melko vähän (450-620 µg/l, keskiarvo 470 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin sadekesinä

2008 ja 2012. Vuoden 2016 elokuussa kokonaistypen pitoisuus oli keskimääräistä hieman

pienempi. Välivedessä kokonaistypen pitoisuus on ollut lähes sama kuin päällysvedessä,

mutta alusvedessä pitoisuus on noussut niinä vuosina, kun alusveden happitilanne on

heikentynyt. Tuolloin heikentynyt happitilanne on lisännyt pohjan läheisen veden

ammoniumtypen pitoisuutta. Muuten mineraalitypen pitoisuudet ovat olleet pieniä koko

vesipatsaassa.

Lopputalvella päällysveden kokonaisfosforipitoisuudessa vaihtelut ovat olleet melko

vähäisiä (9-16 µg/l, keskiarvo 13 µg/l). Suurin pitoisuus mitattiin maaliskuun lopun 2016

näytteestä. Väliveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut sama kuin päällysvedessä ja

alusvedessä sisäinen fosforikuormitus on nostanut kokonaisfosforin keskipitoisuuden 10

µg/l suuremmaksi kuin päällys- ja alusvedessä. Sisäinen fosforikuormitus ei ole ollut kovin

suurta huolimatta täydestä hapettomuudesta, mihin vaikuttanee se, että alusvedessä

nitraattitypen pitoisuus on ollut lopputalvella vielä kohtalainen. Nitraattitypen on todettu

vähentävän fosforin sisäistä kuormitusta. Loppukesällä päällysveden

kokonaisfosforipitoisuus (10-19 µg/l, keskiarvo 15 µg/l) on ollut keskimäärin 2 µg/l

suurempi kuin lopputalvella. Kokonaisfosforin keskipitoisuuden perusteella vesi on

luokiteltavissa lievästi reheväksi. Kokonaisfosforin pitoisuus on hieman noussut niinä

havaintokertoina, kun alusveden happitilanne on heikentynyt. Suurimmillaan ero oli

elokuussa 10 µg/l, mutta keskimäärin ero päällys- ja alusveden välillä on ollut 1 µg/l.

Fosfaattifosforin pitoisuus on ollut loppukesällä koko vesipatsaassa pääosin alle

määritysrajan 5 µg/l.

Kasviplanktonin klorofyllia:n määrä on ollut loppukesinä 2003-2016 9,4 µg/l. Suurimmat

levämäärät mitattiin loppukesinä 2012 ja 2013, jolloin arvo oli 13-15 µg/l. Elokuussa 2016

levämäärä oli keskimääräistä hieman pienempi. Kasviplanktonin klorofylli-a:n

keskipitoisuuden perusteella Hirvijärven syvänneasema on luokiteltavissa

kokonaisfosforipitoisuuden lailla lievästi reheväksi eikä rehevyydessä ole todettavissa selvää

muutossuuntaa,

Hirvijärven aseman 06 elokuun 2015 kokoomanäytteestä tehtiin kasviplanktonin

biomassamääritys (liite 2). Kasviplanktonin biomassa-arvo (1,1 mg/l) viittasi järven

erinomaiseen tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (3 %) viittasi erinomaiseen

tilaan. TPI-indeksi (-0,1) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta

muodostivat kultalevät (12 %) ja piilevät (17 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti

24 % kokonaisbiomassasta.


149

Hirvijärven aseman 06 vedenlaatutietoja 2003-2016 lopputalvella (vasen rivistö) ja

loppukesällä (oikea rivistö) 1 m:n (siniset pallot), 5 m:n (vihreät pallot) ja 1 m pohjan

yläpuolelta (punaiset pallot).


150

Hirvijärven syvänneaseman 06 kasviplanktonin klorofylli-a tarkkailukesinä 2003-2016.


151

VEHKASUO 2016

Sijainti

Vehkasuo sijaitsee Viitasaarella Koutajoen valuma-alueella (vesistöalue 14.732, peruskartta 3312

10). Vesistöalueen koko on 96,5 km2 ja järvisyys 11,9 % (Ekholm 1993).


ympyrällä.


152

Vesienkäsittely


Tuotanto alkoi 2006

Vehkasuon kuivatusvedet käsitellään kasvillisuuskentällä. Kentältä vedet johdetaan laskuojaa

pitkin Honkapuroon, joka laskee noin 9,5 km:n päässä sijaitsevaan Koutajärveen.

Vehkasuon kuivatusvedet oli alkuperäisessä suunnitelmassa tarkoitus johtaa kasvillisuuskentältä

Honkajokeen siten, että Honkajoesta olisi saatu näytteet laskuojan ylä- ja alapuolelta. Vesien

johtamista muutettiin kuitenkin siten, että kuivatusvedet tulevat aivan Honkajoen yläosaan, minkä

takia alkuperäisten vesistöasemien Honkajoki 1 ja Honkajoki 2 väliin ei tule merkittävää veden

laatua muuttavaa kuormitusta. Tämän takia kesällä 2010 vesistötarkkailua muutettiin siten, että

Honkajoen yläosalta otettiin näyte vain asemalta 2 ja alempi asema siirrettiin kohtaan, jossa

Honkajoki laskee Koutajärveen. Tämän aseman avulla on mahdollista arvioida Vehkasuon

kuormitusosuutta Honkajoen alaosalla.

Kuormitus

Vehkasuo sijaitsee Viitasaarella Keski-Suomessa ja sen päästötarkkailu raportoidaan Keski-Suomen

turvetuotannon raportissa.

Vuoden 2016/17 virtavesiajankohtina kiintoaineen (keskimäärin 30 %), kokonaistypen (20 %),

kokonaisfosforin (20 %) ja raudan (21 %) pitoisuusreduktiot olivat kohtalaisia. Vehkasuon kenttä

vähensi hieman fosfaattifosforin pitoisuutta (13 %), mutta veden kemiallinen hapenkulutus lisääntyi

19 %.

Virtavedet

Vehkasuon havaintokerroista 2016/17 toukokuussa 2016 näyte otettiin kevätvalunnan jälkeen

keskivirtaaman aikaan (valuma Honkajoen asemalla 2 9,5 l/s*km2), kesä- (2,0 l/s*km

2) ja

lokakuussa (1,5 l/s*km2) alivirtaaman aikaan ja toukokuussa 2017 kevätvalunnan aikaan (37

l/s*km2).

Honkajoki 2

Honkajoen asema 2 sijaitsee Vehkasuon välittömässä läheisyydessä noin 1 km:n

etäisyydellä Vehkasuon kasvillisuuskentältä. Vehkasuo on iso osa puroaseman valuma-

alueesta, muu osa on ojitettua suo- ja metsäaluetta.

Honkajoen asemalla 2 veden humuspitoisuus on vaihdellut paljon vuosien 2010/11, 2013 ja

2016/16 havaintokertoina. Veden kemiallinen hapenkulutus on ollut 18-41 O2 mg/l ja

väriluku 160-400 Pt mg/l. Useimpina havaintokertoina vesi on ollut voimakkaan

humuspitoista, mutta alivirtaamien aikaan humuspitoista. Vuoden 2016/17 havaintokertoina

suurin puroveden kemiallinen hapenkulutus todettiin toukokuussa 2016 ja kesäkuun

alivirtaamassa. Honkajoessa veden kemiallinen hapenkulutus on ollut keskimäärin 5 O2 mg/l


153

pienempi kuin näytteenottopäivänä Vehkasuolta lähteneessä vedessä ja väriluku on laskenut

keskimäärin 165 Pt mg/l. Veden väriluku on laskenut jokaisena havaintokertana Vehkasuon

ja aseman 2 välillä, mutta kemiallinen hapenkulutus on noussut muutamana kertana,

esimerkiksi kevättulvan aikaan 2017.

.


154

Vehkapuron pintavalutuskentältä lähtevän veden (punainen katkoviiva) ja Honkajoen asemien

2 (oranssi viiva) sekä Honkajoki (vihreä viiva) vedenlaatutietoja tarkkailuvuosilta 2010, 2013

ja 2016.

Honkajoen asemalla 2 vesi on ollut pääsääntöisesti lievästi hapanta (pH 6,1-6,5) Muutamana

havaintokertana, kuten kevättulvan aikaan 2017, vesi on ollut hapanta (pH 5,3-5,7). Veden

happamuus on vähentynyt havaintoajankohtina keskimäärin 0,4 pH

Honkajoen asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus on ollut joinain havaintokertoina selvästi

kohonnut. kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 1,7-15 mg/l (keskiarvo 7,6 mg/l). Vuoden

2016/17 havaintokertoina suurin pitoisuus 11 mg/l mitattiin kesäkuussa alivirtaaman aikaan

ja pienin 1,7 mg/l kevättulvan aikaan 2017. Kesäkuun havaintoajankohtana Vehkasuolta

lähtevässä kuivatusvedessä kiintoainepitoisuus oli myös selvästi kohonnut (28 mg/l). Veden

kiintoainepitoisuus on laskenut keskimäärin 5 mg/l Vehkasuon ja Honkapuron aseman 2

välillä.

Honkajoen asemalla 2 kokonaistypen pitoisuus on myös vaihdellut havaintokertoina melko

paljon (780-2100 µg/l). Vuoden 2016/17 havaintokertoina kokonaistypen pitoisuus oli

vähäisten virtaamien takia alle 1000 µg/l lukuun ottamatta toukokuun näytettä 2017, jolloin

pitoisuus oli 1400 µg/l. Mineraalitypen osuus on ollut keskimäärin 41 % kokonaistypestä ja

noin kaksi kolmasosaa mineraalitypestä on ollut ammoniumtyppeä. Kokonaistypen pitoisuus

on laskenut Vehkasuon ja Honkajoen aseman 2 välillä keskimäärin 600 µg/l, josta

ammoniumtypen osuus on noin 200 µg/l. Alivirtaamatilanteissa osa ammoniumtypestä

hapettuu nitraatiksi, joka nostaa aseman 2 nitraattipitoisuuden suuremmaksi kuin Vehkasuon

lähtevässä vedessä, mutta ylivirtaamatilanteissa pitoisuus jonkin verran laskee asemien

välillä.

Honkajoen asemalla 2 veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 20-83 µg/l ja

keskipitoisuuden 43 µg/l perusteella vesi on luokiteltavissa reheväksi. Vuoden 2016/17

havaintokertoina pitoisuus oli kevätvaluntanäytteessä 2017 (20 µg/l) jonkin verran pienempi

kuin muina havaintokertoina (31-46 µg/l). Fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista on

ollut keskimäärin noin kolmannes. Veden kokonaisfosforipitoisuus on pääosin laskenut

Vehkasuon ja Honkajoen asemien välillä (keskimäärin 20 µg/l), mutta esimerkiksi

kevätvalunnan 2017 aikaan pitoisuus nousi hieman asemien välillä.

Honkajoki

Honkajoen nimikkoasema sijaitsee aivan joen alaosalla ennen sen laskemista Koutajärveen.

Joki kulkee keskivaiheilta lähtien maatalousalueiden läpi.

Honkajoen veden humuspitoisuus on pääsääntöisesti laskenut havaintoasemien välillä. Ero

kemiallisessa hapenkulutuksessa on ollut keskimäärin 6 O2 mg/l ja väriluvussa 70 Pt mg/l.

Honkajoen vesi on alemmalla asemalla pääosin humuspitoista, ajoittain vain

humusleimaísta, mutta myös voimakkaan humuspitoista. Suurimat humuspitoisuudet

mitattiin vuoden 2013 havaintokerroilla. Kevättulvan aikaan 2017 sekä Honkajoen veden

kemiallinen hapenkulutus että väriluku nousivat hieman havaintoasemien välillä.

Honkajoen oli alemmalla asemalla hapanta (pH 5,5) kevättulvan aikaan 2017, muina

havaintokertoina vesi on ollut lievästi hapanta (pH 6,0-6,9). Veden happamuus on laskenut

keskimäärin 0,2 pH-yksikköä havaintoasemien välillä.

Honkajoen alemmalla asemalla veden kiintoainepitoisuus on ollut ali- ja

keskivirtaamatilanteissa pienempi tai samaa tasoa kuin asemalla 2, mutta ylivirtaamien

aikana pitoisuus on noussut huomattavasti asemien välillä. Esimerkiksi lokakuussa 2013

asemalla 2 veden kiintoainepitoisuus oli 9,7 mg/l ja alemmalla asemalla 57 mg/l. Suuri


155

mineraaliaineksen osuus kiintoaineesta (77 %) näissä tilanteissa osoittaa, että kiintoaine

tulee valuma-alueen maatalousalueilta.

Jokiveden kokonaistypen pitoisuus on ollut kaikkina havaintokertoina pienempi alemmalla

Honkajoen asemalla, ero on ollut keskimäärin 365 µg/l. Ylivirtaamatilanteissa ero ei ole

ollut kuitenkaan kovin suuri, mikä johtuu nitraattitypen kuormituksen lisääntymisestä

maatalousalueilta. Esimerkiksi lokakuun 2013 ylivirtaamassa asemalla 2 nitraattitypen

pitoisuus oli 520 µg/l ja alemmalla asemalla 920 µg/l. Nitraattitypen keskipitoisuus nousee

noin 120 µg/l asemien välillä ja samalla ammoniumtypen keskipitoisuus laskee keskimäärin

300 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuudet ovat Honkajoessa alemmalla asemalla pieniä (12-89

µg/l.

Jokiveden kokonaisfosforin pitoisuus käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin kokonaistypen

pitoisuus. Ali- ja keskivirtaamatilanteissa pitoisuus laskee hieman Honkajoen asemien

välillä, mutta ylivirtaamien aikaan maatalousalueilta tulee lisää fosforikuormitusta.

Lokakuussa 2013 kokonaisfosforin pitoisuus nousi 70 µg/l asemien välillä.

Kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut molemmilla asemilla lähes sama ja Honkajoen vesi

on myös alemmalla asemalla luokiteltavissa reheväksi. Fosfaattifosforin pitoisuusmuutokset

asemien välillä ovat olleet vähäisiä.


156

5. JÄRVITARKKAILUN LAUSUNNOT IISALMEN REITIN, NILSIÄN

REITIN JA HAUKUVEDEN-KALLAVEDEN ALUEEN

TARKKAILUJÄRVILTÄ

6.

###

#

#

#

#

#

##

#

#

##

#

#

#

#

#

##

#

##

#

#

#

#

#

##

#

#

#

#

#

#

Nilsiän reitti

Haukivesi-Kallavesi a

Iisalmen reitti

Rautalammin reitti

Kuvansi 5Kuvansi A

Kaija 059

HaapajärviLuupuvesi 3

Korpinen 31

Suojärvi 177

Suurijärvi 2

Hirvijärvi 9

Savijärvi 019

Liesjärvi 158

Löytänänjärvi 055

Virmasvesi 5

Hirvijärvi 7

Korppinen 021

Patajärvi 243

Hirvijärvi 06

Kotajärvi 046

Raatelampi 101Kortelampi 100

Suurijärvi 035

Sukevanjärvi 7

Vuonamonlahti 4

Molkanjärvi 124 Petäjäjärvi 091

Iso-Pajunen 051

Oravaisjärvi 059

Näläntöjärvi 1.3Sukevanjärvi 156

Saari-Pajunen 098

Salahminjärvi 003

Pieni-Patajärvi 244

Nilakan Tukiaisselkä

Pieni-Kiukoinen 084

Keyritty Koivulahden

Virmasvesi Tervalahti

Ala-Luosta, Koukkelon

JÄRVIASEMAT 2011

10 0 10 20 KilometersSavo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

© Maanmittauslaitos, lupa nro 123/MML/12


157

Iso Pajusuo

Maaliskuu: Rahajärven asemalta 030 otettiin 17.3.2016 ensimmäinen tämän ohjelman

mukainen talvinäyte. Päällysvesi oli lähes hapeton (0,59 mg/l) ja alusvesi täysin hapeton.

Päällysvesi oli voimakkaan humuspitoista, hapanta ja kokonaisfosforipitoisuuden

perusteella rehevää. Alusveden hapettomuus näkyi voimakkaana ravinteiden

sedimenttiperäisenä kuormituksena. Kokonaistypen pitoisuus 1400 µg/l oli alusvedessä

kolminkertainen päälysveteen verrattuna ja kokonaisfosforipitoisuus kuusinkertainen.

Elokuu: Rahajärven asemalta otettiin ensimmäisen kerran näytteet 1.9.2015. Vuonna

2016 vesipatsas oli kerrostumaton ja edellisvuotta hapekkaampi pinnassa ja pohjassa.

Päällys- ja alusveden happitilanne oli vastaava: happipitoisuus oli alentunut mutta

vesipatsaassa ei vallinnut voimakasta hapenpuutetta. Vesi oli edelleen runsashumuksista ja

lievästi hapanta. Päällys- ja alusveden pH oli 5,7. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat

alus- ja päällysvedessä vastaavia ja viime vuoden tasolla. Päällysveden

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi voitiin luokitella erittäin reheväksi, mutta

klorofylli-a:n pitoisuus oli rehevällä tasolla.

Kaijanpää-Konttimäenalussuo

Maaliskuu: Kotajärven vesi oli edellisvuosien tapaan lievästi hapanta mutta

humuspitoisuus oli laskenut selkeästi tutkimusjakson keskiarvoa alhaisemmaksi. Järven

happitilanne on vaihdellut voimakkaasti näytteenottovuosien välillä. Järven happitilanne

riippuu mm. näytteenottoajankohdasta. Kevätvalunnan jo alettua happitilanne on järvessä

ollut hyvä. Usein happipitoisuus on talvinäytekerralla kuitenkin ollut selvästi alentunut.

Talvella 2016 happitilanne oli hyvä. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman

tavanomaista alhaisempia, kokonaisfosforipitoisuuden ollessa erittäin rehevällä tasolla.

Ammoniumtyppipitoisuus oli hieman keskimääräistä korkeampi.

Elokuu: Kotajärven aseman 046 vesi oli voimakkaan humuspitoista ja lievästi hapanta.

Hyvin matalan havaintoaseman happipitoisuus oli korkea. Kokonaisfosforin ja klorofylli-

a:n pitoisuudet olivat erittäin rehevällä tasolla. Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet ovat

vaihdelleet runsaasti tutkimusjakson aikana. Elokuun 2016 pitoisuudet olivat kuitenkin

tutkimusjakson keskiarvoja hieman alhaisempia.

Maaliskuu: Iso-Pajusessa happitilanne oli aiempien vuosien tapaan heikko. Vesi oli

lievästi hapanta ja voimakkaan humuspitoista. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella järvi

luokittui reheväksi. Ravinnepitoisuudet olivat vuosien 2003 - 2016 keskiarvon mukaisia,

lukuun ottamatta ammoniumtyppeä, jonka pitoisuus oli hieman tavanomaista

korkeammalla tasolla.

Elokuu: Iso-Pajusen aseman 051 vesi oli elokuussa 2016 tyypilliseen tapaan

runsashumuksista, melko sameaa, kiintoainepitoista ja lievästi hapanta. Happitilanne

matalassa havaintopaikassa oli hyvä. Päällysveden kesäaikaisten (heinä- ja elokuu)

kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvon perusteella Iso-Pajunen luokittui erittäin

reheväksi ja klorofylli-a:n pitoisuuksien keskiarvon perusteella ylireheväksi. Pitoisuudet

olivat korkeimmillaan heinäkuun lopussa (kesäkuun näyte puuttuu). Sekä fosfori- että

klorofyllipitoisuudet olivat hieman pitkän ajan keskiarvopitoisuuksia korkeampia. Sen

sijaan päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli selkeästi keskimääräistä korkeampi.


158

Maaliskuu: Kaijan happitilanne oli aiempien vuosien tavoin heikko mutta hieman

keskimääräistä parempi. Alusveden happi oli kuitenkin kulunut melkein loppuun.

Alusveden ravinnepitoisuudet eivät olleet vielä juurikaan kohonneet, joten sisäinen

kuormitus ei näyteasemalla ollut vielä voimakasta. Päällysvesi oli lievästi hapanta ja

humuspitoista. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella näyteaseman vesi

luokittui aiempien vuosien tavoin lievästi reheväksi. Kokonaistypen ja -fosforin määrät

eivät juurikaan poikenneet vuosien 2003 - 2016 keskiarvosta.

Elokuu: Kaija 059:n päällysvesi oli humuspitoista ja pH-arvoltaan neutraalia. Sekä

humuspitoisuus että pH-arvo olivat aiempien vuosien tasolla. Vesipatsas oli elokuun

havaintokerralla lievästi lämpötilakerrostunut ja happitilanne oli pinnasta pohjaan hyvä.

Alusveden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat päällysveden pitoisuuksia

pienempiä. Päällysveden kesäaikaisten (heinä- ja elokuu) kokonaisfosforipitoisuuksien

keskiarvon perusteella havaintoasema luokittui lievästi reheväksi ja klorofylli-a:n

pitoisuuksien perusteella reheväksi. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat hieman vuosien

2003 - 2016 keskiarvoa pienempiä.

Kaikonsuo

Maaliskuu: Luupuveden asemalla 3 happitilanne oli keskimääräistä myöhäisemmästä

näytteenottoajankohdasta huolimatta tavanomaisen huonon sijaan tyydyttävä ja vesi oli

muutoinkin hieman keskimääräistä parempilaatuista. Lievästi happaman veden

humuspitoisuus oli hieman laskenut ja ravinnepitoisuudet olivat nitraatti/nitriittityppeä

lukuun ottamatta hieman tavanomaista alhaisempia. Ravinnepitoisuuksien pienentymisestä

huolimatta Luupuvesi luokittui kokonaisfosforipitoisuuden perusteella viime vuoden

tavoin erittäin reheväksi.

Elokuu: Luupuveden aseman 3 vesi oli sameaa, kiintoainepitoista, voimakkaan

humuspitoista ja hyvin lievästi hapanta. Happipitoisuus oli hieman korkeampi kuin

havaintojaksolla 2003 - 2016 keskimäärin. Elokuisen kokonaisfosforipitoisuuden

perusteella Luupuvesi voitiin luokitella erittäin reheväksi vesialueeksi, kuten aiempina

tarkkailuvuosinakin. Klorofylli-a:n pitoisuus oli myös tavanomaiseen tapaan erittäin

rehevällä tasolla. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin aiempina

vuosinakin.

Kevatussuo

Maaliskuu: Salahmijärven aseman 3 päällysvesi oli tavanomaiseen tapaan lievästi

hapanta ja runsashumuksista. Happipitoisuus pinnan läheisyydessä oli edellisvuosien

tavoin hyvä. Kymmenen metrin syvyydessä happipitoisuus oli hieman alentunut

pintaveden pitoisuuteen verrattuna, alusveden ollessa miltei hapeton. Alusveden heikko

happitilanne näkyikin selkeästi kohonneina ravinnepitoisuuksina. Alusveden

ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin hieman keskimääräistä alhaisempia. Päällysveden

ravinnepitoisuudet olivat keskiarvon tuntumassa tai hieman sen alapuolella. Päällysveden

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella asema 3 luokittui reheväksi.

Elokuu: Salahmijärven aseman 003 vesi oli runsashumuksista ja lievästi hapanta.

Vesipatsas oli aiempien vuosien tapaan lämpötilakerrostunut. Päällysveden happipitoisuus

oli hyvä, kymmenen metrin syvyydessä oli jo happivajetta ja alusvesi kärsi voimakkaasta

hapenpuutteesta. Samean alusveden heikentynyt happitilanne on ollut asemalla tyypillistä


159

aiemminkin, mutta vuosien 2015 ja 2016 happipitoisuudet ovat tarkastelujakson (alkaen

2008) pienimpiä. Ravinteiden sisäinen kuormitus näkyi kohonneina ammoniumtyppi-,

kokonaistyppi- sekä kokonaisfosforipitoisuuksina alusvedessä. Päällysveden

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Salahmijärvi luokittui loppukesällä 2016 reheväksi

vesialueeksi. Klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella luokitus oli aiemmista vuosista

poiketen vain lievästi rehevä. Aiempiin vuosiin verrattuna vesipatsaan ravinnepitoisuudet

olivat keskimääräisellä tasolla.

Konnunsuo

Maaliskuu: Näläntöjärvelle on ollut tyypillistä havaintojakson (v. 2003 - 2016) aikana

suuri vaihtelu talvisessa happitilanteessa, mihin kevätvalunnalla lienee ollut vaikutusta.

Vuodet 2015 ja 2016 ovat olleet happitilanteen suhteen hyviä ja pitoisuus on ollut selkeästi

keskimääräistä korkeampi. Vesi oli tavanomaiseen tapaan lievästi hapanta ja sisälsi

runsaasti humusta. Seurantapaikan vesi sisälsi viime vuoden tavoin typpiyhdisteitä

keskivertoa vähemmän, fosforiyhdisteitä puolestaan enemmän. Näläntöjärven vesi oli

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella erittäin rehevää.

Elokuu: Näläntöjärven vesi oli runsashumuksista ja lievästi hapanta. Samean ja

kiintoainepitoisen veden happitilanne oli hyvä. Kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n

pitoisuudet olivat ylirehevän järven tasolla. Fosforin ja klorofyllin pitoisuudet ovat

tarkkailuvuosina 2003 - 2016 vaihdelleet laajasti ollen ajoittain erittäin rehevällä, ajoittain

ylirehevällä tasolla. Elokuun 2016 pitoisuudet olivat fosforipitoisuuden osalta

keskimääräisellä ja klorofyllipitoisuuden osalta hieman keskimääräistä korkeammalla

tasolla. Kokonaistypen pitoisuus oli pienempi kuin vuosien 2003 - 2015 keskiarvo.

Korholansuo

Maaliskuu: Liesjärven asemalla 158 vedenlaatua on seurattu talvella vuodesta 2011

lähtien. Happipitoisuus oli pinnassa ja välivedessä tavanomaiseen tapaan hyvä. Alusveden

happipitoisuus oli selkeästi alentunut mutta pitoisuus oli silti keskimääräistä korkeampi.

Lievästi hapan vesi oli humuspitoista kaikissa syvyyksissä. Ravinnepitoisuudet olivat

keskimääräisellä tasolla ja alusvedessä oli hieman edellisvuotta voimakkaampaa

kokonaisfosforipitoisuuden nousua. Liesjärvi luokittui päällysveden

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi.

Elokuu: Liesjärven asemalla 158 vesi oli aiempien vuosien tapaan humuspitoista ja pH-

arvoltaan lähellä neutraalia. Vesipatsas oli elokuun näytekerralla voimakkaasti lämpötilan

suhteen kerrostunut, mikä on ollut tyypillistä aiempinakin vuosina. Happipitoisuus oli 10

m:n syvyydessä ja pohjan lähellä heikentynyt, alusveden kärsiessä selkeästi happivajeesta.

Alusveden sameus sekä kokonaisfosfori ja -typpipitoisuudet olivat hieman kohonneet

päällysveteen nähden mutta sisäisen kuormituksen käynnistymiseen pitoisuudet eivät

viittaa. Kokonaisfosforipitoisuuksien kesäaikaisen keskiarvon (ka 22, n=3) perusteella

Liesjärvi luokittui lievästi reheväksi, kuten aiempina tarkkailuvuosinakin. Kesäaikaisten

klorofylli-a:-pitoisuuksien (ka 12, n=3) perusteella luokitus oli rehevä. Elokuussa 2016

mitattu klorofyllipitoisuus oli hieman tarkkailujakson (2010 – 2016) keskiarvoa

korkeampi. Päällysveden kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat kesällä 2016

tarkkailuvuosien keskimääräisellä tasolla.


160

Kulvesuo

Maaliskuu: Löytynlammen asemalla 100 päällysveden happitilanne oli hyvä. Päällysvesi

oli humuspitoista, hapanta ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää.

Alusveden happitilanne oli heikentynyt, mutta alusvedessä oli vielä happea 3,1 mg/l.

Alusvesi oli hieman happamampaa kuin päällysvesi, mutta muuten ero päällys- ja

alusveden välisessä veden laadussa oli melko vähäinen. Päällysveden laatu oli hyvin

samanlainen kuin lopputalvella 2015. Alusveden happitilanne oli maaliskuussa 2016

parempi kuin vuonna 2015 ja sen myötä alusveden ravinnepitoisuudet pienempiä.

Elokuu: Löytynlammen asemalta 100 otettiin ensimmäiset näytteet vuonna 2014.

Elokuussa 2016 vesi oli humuspitoista ja lievästi hapanta. Vesipatsas oli käytännössä

kerrostumaton ja happipitoisuus oli korkea pinnasta pohjaan. Päällysveden

kokonaisfosforipitoisuuden ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella vesialue oli

luokiteltavissa lievästi reheväksi. Päällysveden laadussa ei ollut merkittävää eroa

edelliseen vuoteen verrattuna. Alusvedessä sen sijaan kokonaisravinteiden pitoisuudet

olivat nyt pienemmät kuin kesällä 2014, jolloin heikko happitilanne nosti alusveden

pitoisuuksia.

Kurkisuo

Maaliskuu: Kuvansin aseman 5 runsashumuksisen päällysveden väriluku oli

seurantajakson (v.2003 - 2016) korkein (sama kuin vuonna 2015). Päällysvesi oli viime

vuoden tavoin myös hieman happamampaa kuin aiemmin. Päällysveden happipitoisuus oli

hyvä ja seurantajakson keskiarvoa korkeampi. Sitä vastoin pohjan läheisen vesikerroksen

happitilanne oli erittäin huono. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat hieman tyypillistä

korkeampia mutta alusvedessä pitoisuudet olivat sen sijaan keskimääräistä pienempiä.

Alusvedessä oli kuitenkin havaittavissa kohtalaisen selkeää pitoisuuksien nousua

verrattuna päällysveteen. Päällysveden kokonaisfosforimäärän perusteella asema luokittui

lievästi reheväksi.

Elokuu: Kuvansin Ryönänlahden päällysvesi oli runsashumuksista ja lievästi hapanta.

Vesipatsas oli löyhästi lämpötilakerrostunut ja alusvesi oli elokuun näytekerralla

aiemmista vuosista poiketen hapellinen. Hapellisen alusveden sameus, kiintoainepitoisuus

sekä typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat tavanomaista pienempiä. Pintaveden

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesialue luokittui lievästi reheväksi. Klorofylli-a:n

pitoisuus ilmensi lievästi reheviä olosuhteita. Päällysveden kokonaisravinteiden ja

klorofylli-a:n pitoisuudet olivat elokuussa 2016 vähän keskimääräistä pienemmät.

Maaliskuu: Kuvansin syvänneaseman A happitilanne oli hieman tavanomaista parempi:

pinta- ja välivedessä happitilanne oli hyvä ja alusvesi oli alentuneesta happipitoisuudesta

huolimatta keskimääräistä hapekkaampi. Päällysvesi oli lievästi hapan ja sisälsi humusta

runsaasti. Kokonaistypen, nitraatin, nitriitin ja kokonaisfosforin määrät alus- ja

päällysvedessä olivat samaa suuruusluokkaa kuin seurantajaksolla (v. 2003 - 2016)

aiemmin. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli lievästi rehevän järven luokkaa.

Elokuu: Kuvansin syvänneasema A:lla päällysvesi oli aiempien vuosien tavoin

vähähumuksisempaa kuin Röynänlahdessa. Vesipatsas oli lämpötilakerrostunut, mutta

happitilanne oli vielä alusvedessäkin tyydyttävä. Alusveden ravinnepitoisuudet olivat

hiukan korkeampia kuin keskimäärin mutta pitoisuudet olivat syvännepisteessä edelleen


161

verrattain matalia. Päällysvesi luokittui elokuisen kokonaisfosforipitoisuuden ja klorofylli-

a:n pitoisuuden perusteella lievästi reheväksi. Aiempiin vuosiin verrattuna sekä

kokonaisravinteiden että klorofylli-a:n pitoisuudet olivat pinnassa keskimääräisellä tasolla.

Laidinsuo

Maaliskuu: Pienen-Patajärven vesi oli aiempien vuosien tavoin lähes neutraalia ja

humuspitoista. Veden happipitoisuus oli lähivuosien tavoin seurantajakson (v. 2003 -

2016) keskiarvoa korkeampi. Ravinnepitoisuudet olivat puolestaan kaikilta osin

keskimääräistä matalampia. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Pieni-

Patajärvi luokittui aiempien vuosien tavoin reheväksi.

Elokuu: Pienessä-Patajärvessä vesi oli aiempien vuosien tapaan runsashumuksista ja

happamuudeltaan neutraalia. Happitilanne oli ajankohdalle tavanomaiseen tapaan hyvä.

Elokuisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella Pieni-Patajärvi luokittui erittäin

reheväksi ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella ylireheväksi. Pieni-Patajärven

kokonaisfosforipitoisuudet ovat koko tarkkailujakson 2003 - 2016 olleet erittäin rehevällä

tai ylirehevällä tasolla. Klorofyllipitoisuudet sen sijaan ovat vaihdelleet huomattavasti (10 -

290 µg/l). Elokuussa 2016 sekä kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat hieman

keskimääräistä korkeampia, klorofylli-a:n pitoisuuden ollessa keskimääräisellä tasolla.

Maaliskuu: Patajärven päällysveden happitilanne oli hieman tavanomaista parempi, mutta

alusvesi oli havaintopaikalle tyypilliseen tapaan täysin hapeton. Runsashumuksisen ja

lievästi happaman päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli tarkkailujakson (v. 2003 -

2016) alhaisin mutta alusvedessä oli aiempien vuosien tavoin kokonais- ja

ammoniumtypen pitoisuuksien nousua. Alusveden humuspitoisuus on viime vuosina

noussut, ollen nytkin keskimääräistä korkeampi. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden

perusteella Patajärvi luokittui viime vuotista heikommaksi, erittäin reheväksi.

Elokuu: Patajärvi 243:n vesi oli lievästi emäksistä ja humuspitoista. Vesipatsas on

tyypillisesti kesällä ollut kerrostumaton, mutta vuonna 2016 vesipatsas oli kuitenkin

kevyesti kerrostunut. Happitilanne oli kerrostuneisuudesta huolimatta pinnassa ja pohjassa

hyvä. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella

Patajärvi luokittui erittäin reheväksi vesialueeksi. Tarkkailujaksolla 2003 - 2016

kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet aina erittäin rehevällä tasolla. Kesän 2016

kokonaisravinne- ja klorofyllipitoisuudet olivat hieman keskimääräistä matalampia.

Klorofyllipitoisuudet ovat vuosien välillä hieman vaihdelleet, ollen kuitenkin aina erittäin

rehevällä tai ylirehevällä tasolla.

Lantonsuo

Maaliskuu: Korpisen aseman 31 vesi oli lievästi hapanta erittäin humuksista.

Humuspitoisuus oli tutkimusjakson keskiarvon yläpuolella. Happipitoisuus oli tyydyttävä,

ollen kuitenkin keskimääräistä korkeampi. Kokonaisfosforipitoisuus oli hieman

tavanomaista alhaisempi, luokittaen aseman reheväksi. Muiden ravinteiden määrät olivat

tavanomaisella tasolla.

Elokuu: Korpinen 31:n vesi oli erittäin humuspitoista ja lievästi hapanta. Happipitoisuus

oli lievästi alentunut, ollen keskimääräisellä tasolla. Kokonaisfosforipitoisuuksien ja

klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella järvi luokittui erittäin reheväksi heinä- ja elokuussa.


162

Kesäkuun näyte puuttuu kesältä 2016. Rehevyysluokitus on vuosina 2013 - 2015 vaihdellut

tavallisesti erittäin rehevän ja ylirehevän välillä. Kesän 2016 pitoisuudet olivat hieman

keskimääräistä pienempiä.

Liittosuo

Maaliskuu: Osmanginjärven tarkkailuohjelman mukainen talvinäytteenotto alkoi vuonna

2013. Happipitoisuus oli kevättalvella 2016 päällysvedessä tarkkailujakson korkein mutta

alusveden happivaje oli keskimääräistä pahempi. Runsashumuksisen ja lievästi happaman

vesipatsaan alusvedessä humusta oli hieman aiempaa enemmän.

Kokonaisravinnepitoisuudet olivat koko vesipatsaassa pääosin aiempaa korkeampia.

Ravinnepitoisuudet eivät olleet kohonneet alusvedessä pintaveteen verrattuna joten

ravinnepitoisuuksien nousu ei selity ainakaan täysin sisäisellä kuormituksella.

Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea ja selkeästi ylirehevällä tasolla.

Elokuu: Osmanginjärven aseman 1A vesi oli sameaa, kiintoainepitoista,

runsashumuksista ja lievästi hapanta. Kerrostumattoman järven happitilanne oli pinnasta

pohjaan hyvä ja muuttumaton. Matala Osmanginjärvi on aiemmillakin näytekerroilla ollut

tasalämpöinen tai melkein tasalämpöinen, ja happitilanne on sen seurauksena ollut melko

hyvä sekä pinnalla että pohjalla. Elokuussa 2016 ravinnepitoisuudet olivat pinnassa ja

pohjassa happipitoisuuden tavoin saman suuruisia ja hieman tarkkailujakson (2011 – 2016)

keskiarvoa pienempiä. Järvi luokittui elokuussa 2016 päällysveden kokonaisfosforin ja

klorofylli-a:n pitoisuuksien mukaan ylireheväksi..

Pihlajasuo (Imuturve)

Maaliskuu: Venejärven Autiolahdessa tarkkailuohjelman mukainen talvinäytteenotto

alkoi vuonna 2013. Talvella 2016 Autiolahden vesi oli runsashumuksista ja hapanta.

Happitilanne oli hyvä. Kokonaistyppipitoisuus oli vähän kolmen vuoden keskiarvoa

suurempi, kokonaisfosforipitoisuuden ollessa keskimääräisellä tasolla. Päällysveden

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella järvi luokittui aiempien vuosien tavoin lievästi

reheväksi.

Elokuu: Venejärven Autiolahden vesi oli hapanta ja voimakkaan humuspitoista.

Happipitoisuus oli tavanomaisella tasolla, eli hyvä. Kokonaisfosforipitoisuuden sekä

kasviplanktonin klorofylli-a:n perusteella Venejärvi luokittui reheväksi.

Kokonaisravinteiden pitoisuudet sijoittuivat aiempien neljän tarkkailuvuoden pitoisuuksien

keskiarvon yläpuolelle. Klorofylli-a:n pitoisuus olivat samoin tarkkailuvuosien keskiarvon

yläpuolella.

Pilvisuo

Maaliskuu: Haapajärven asemalla 070 vesi oli maaliskuussa 2016 humuspitoista ja

hapanta. Happipitoisuus oli pinnassa tavanomaiseen tapaan hyvä. Alusveden

happipitoisuus oli tavanomaista korkeampi, ja näytepaikalla vallitsi vain kohtalaisesta

happivajeesta. Ravinnepitoisuudet olivat muutoin tavanomaisia, mutta

kokonaisfosforipitoisuus oli alusvedessä hieman viime vuosia korkeampi. Alusveden

pitoisuus oli yli kaksinkertainen pintaveteen verrattuna. Kokonaisfosforipitoisuus ilmensi

lievästi rehevää vedenlaatua.


163

Elokuu: Haapajärvi 070:llä vesi oli humuspitoista ja lievästi hapanta. Vesipatsas oli

kerrostumaton, minkä johdosta happitilanne oli alusvedessäkin hyvä. Päällysveden

kokonaisfosfori- ja klorofylli-a -pitoisuuden perusteella havaintopaikka luokittui lievästi

reheväksi. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat hieman vuosien 2005 - 2016 keskiarvoa

pienempiä. Klorofylli-a:n pitoisuudet ovat tarkkailuvuosina vaihdelleet laajasti, ja kesän

2016 pitoisuus sijoittui tälle vaihteluvälille.

Päsmärinsuo

Maaliskuu: Päsmärin asemalta 063 on otettu näytteitä vuodesta 2012. Edellisten vuosien

tapaan viileän vesipatsaan happitilanne oli erinomainen. Vesi oli hapanta, humuksista ja

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Päällys- ja alusveden

ravinnepitoisuudet eivät poikenneet toisistaan. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat talvella

2016 edellisvuotta korkeampia mutta tutkimusjakson keskiarvon mukaisia.

Elokuu: Päsmärin asemalta 063 otettiin viides tämän tarkkailuohjelman mukainen

loppukesän näyte. Vesi oli lievästi hapanta ja humusleimaista. Vesipatsas oli lähes

tasalämpöinen joten happitilanne oli alusvedessäkin hyvä. Kokonaisfosforipitoisuuden ja

klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella vesialue voitiin luokitella lievästi reheväksi.

Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat tarkkailuvuosien keskimääräisellä tasolla,

klorofyllipitoisuus vähän tavallista pienempi.

Sukevanjärven alue

Maaliskuu: Sukevanjärven pohjoisella asemalla 7 vesi oli runsashumuksista ja lievästi

hapanta. Happitilanne oli pinnassa asemalle ja ajankohdalle tavanomainen eli hyvä.

Alusvesi oli puolestaan tavanomaista hapekkaampi eikä happivaje ollut vielä erityisen

voimakasta. Päällysvedessä kokonaisravinnepitoisuudet olivat keskimääräisellä tasolla,

alusveden pitoisuuksien ollessa todennäköisesti hyvästä happipitoisuudesta johtuen hieman

tavanomaista alhaisempia. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella pohjoinen asema

luokittui lievästi reheväksi.

Eteläisellä asemalla 156 vesi oli hapanta ja voimakkaan humuspitoista. Humuspitoisuus

oli hieman tutkimusjakson keskiarvoa korkeampi ja pH puolestaan hieman tavanomaista

alhaisempi. Happitilanne oli kauttaaltaan hieman tavanomaista parempi eikä alusveden

happivaje ollut edennyt erityisen voimakkaaksi. Alusveden hyvästä happitilanteesta

huolimatta kokonaisravinnepitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla.

Ammoniumtyppipitoisuus oli hieman keskimääräistä alhaisempi. Päällysveden

kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi luokittui reheväksi.

Elokuu: Sukevanjärven asema 7 sijaitsee järven pohjoisosassa. Aseman vesi oli aiempien

vuosien tavoin lievästi hapanta ja voimakkaan humuspitoista. Vesi oli pinnassa

poikkeuksellisen sameaa: sameus oli miltei kymmenkertainen keskimääräiseen verrattuna.

Vesipatsas oli lämpötilakerrostunut ja alusvesi oli havaintopaikalla hapeton. Päällysveden

kokonaisfosforipitoisuus oli hieman keskimääräistä korkeampia: erittäin rehevällä tasolla.

Alusveden hapettomuus oli johtanut sisäiseen kuormitukseen, minkä johdosta alusveden

kokonaisfosforipitoisuus noussut pintaveteen verrattuna kaksinkertaiseksi. Selkeästi

keskimääräistä korkeammalla tasolla ollut klorofylli-a:n pitoisuus luokitti aseman

ylireheväksi. Pitoisuudet olivat korkeampia kuin vuosien 2003 - 2015 tarkastelujaksolla

keskimäärin. Typpiravinnepitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla.


164

Sukevanjärven asema 156 sijaitsee eteläosassa järveä. Päällysvesi oli lievästi hapanta ja

voimakkaan humuspitoista, asemalle tyypilliseen tapaan. Vesipatsas oli elokuun alkuun

ajoittuneella näytekerralla lämpötilakerrostunut. Vesipatsas kärsi viiden metrin syvyydessä

erittäin voimakkaasta happivajauksesta, alusveden hapen ollessa miltei loppunut. Alusvesi

oli myös tavanomaista sameampaa ja kiintoainepitoisempaa. Vesi luokittui päällysveden

kokonaisfosfori- ja klorofylli-a -pitoisuuksien perusteella reheväksi. Pitoisuudet olivat

vuosien 2003 - 2016 keskiarvon tasolla. Typpiravinteiden pitoisuudet olivat hieman

keskimääräistä alhaisempia mutta alusveden kokonaisfosforipitoisuus oli noussut

hapettomuudesta johtuen keskimääräistä korkeammaksi.

Tammasuo

Maaliskuu: Ala-Luostan Koukkelonlahden happitilanne oli tälle tarkkailujaksolle (2003 -

2016) keskimääräistä parempi. Päällysveden ja 10 m:n happipitoisuudet olivat hyviä eikä

alusveden happivaje ollut edennyt vielä erityisen voimakkaaksi. Hyvä happitilanne näkyi

alusveden keskimääräistä pienempinä pitoisuuksina. Alus- ja päällysveden pitoisuuserot

eivät myöskään olleet yhtä suuria kuin tavanomaisesti. Koukkelonlahden päällysvesi oli

hapanta, humuspitoista ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokiteltuna lievästi

rehevää.

Elokuu: Ala-Luostan Koukkelonlahdessa vesi oli edellisten vuosien tapaan hapanta ja

voimakkaan humuspitoista. Vesipatsas oli lämpötilakerrostunut ja happitilanne alusvedessä

erittäin selkeästi heikentynyt, hapen ollessa miltei kokonaan loppunut. Alusveden

heikentynyt happitilanne näkyi kokonaisfosforin, kokonaistypen ja ammoniumtypen

pitoisuuksien kasvamisena. Päällysveden kokonaisfosfori- ja klorofylli-a:n pitoisuuden

perusteella Koukkelonlahti voitiin luokitella reheväksi. Aikaisempiin vuosiin verrattuna

päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli tavanomaista tasoa, alusveden pitoisuuden

ollessa keskimääräistä pienempi. Kokonaistypen pitoisuus ja klorofylli-a:n pitoisuus olivat

lähellä pitkän ajan (2003 - 2016) keskiarvoja.

Kirjallisuus

Raunio, J. 2014. Vedenlaatumalleilla tarkkuutta turvetuotannon kuormitusarvioihin.

Vesitalous 5/2014.

Kuopiossa 31.12.2017

Lauri Heitto

Limnologi


LIITE 1

VUODEN 2016 VEDENLAATUTULOKSET

Tulokset ovat seuraavassa järjestyksessä:

Kuormitusasemat

Vapo Ahmonsuo Pyhäntä

Vapo Aittosuo Keitele

Vapo Heikinsuo Rautavaara

Vapo Heinäsuo Kiuruvesi

Vapo Härkäsuo Kiuruvesi

Vapo Iso-Riistasuo Pielavesi

Vapo Kohisevansuo Sonkajärvi

Vapo Koivusuo Pielavesi

Vapo Konnunsuo PVK1

Kuopion Energia Konttimäenalussuo Nilsiä

Vapo Korholansuo Maaninka

Vapo Kuivastensuo PVK1 Pielavesi

Vapo Kurkisuo Suonenjoki

Vapo Letkunsuo Keitele

Vapo Multaharjunsuo Rautalampi

Vapo Oittilansuo Suonenjoki

Vapo Pappilansuo Sonkajärvi

Vapo Pihlajasuo, Sonkajärvi

Vapo Pitkälehdonsuo Kiuruvesi, Vieremä

Vapo Pitkäsuo, Sonkajärvi

Vapo Päsmärinsuo, Sonkajärvi

Vapo Rahkasuo Nilsiä

Kuopion Energia Rikkasuo Kiuruvesi

Vapo Ruokosuo Sonkajärvi

Vapo Tiirinsuo Pielavesi

Kuopion Energia Veteläsuo, Pielavesi

Vapo Vilponsuo Rautavaara

Vesiensuojelun tehon tarkkailu

Vapo Hirsisuo, Kajaani

Vapo Isoneva Suonenjoki

Vapo Kaikonsuo Kiuruvesi (kosteikot 1 ja 3)

Vapo Kiertosuo Kiuruvesi

Vapo Kokkosuo Kiuruvesi

Konnun Turve, Pyhäntä

Vapo Kuivastensuo PVK2, Pielavesi

Vapo Konnunsuo PVK2

Kuopion Energia Lantonsuo Varpaisjärvi

Vapo Lappamäensuo, Keitele

Peat Power Leppisuo, Kiuruvesi

Vapo Lotakonsuo, Rautalampi

Kuopion Energia Pillisuo Pielavesi

Vapo Rastunsuo Rautalampi

Vapo Tammasuo Rautavaara

Vapo Teerisuo Sonkajärvi


Virtavesiasemat

Suo Asema Kunta ETRS-TM35FIN KKJ-YKJ

Aittosuo Jordaninpuro, ylä Pielavesi 7014263 493862 7017202 3494031

(Pielavesi) Jordaninpuro ala Pielavesi 7012854 493606 7015793 3493775

Kortelampeen lask. puro Pielavesi 7012501 494018 7015440 3494187

Kortepuro 5 Pielavesi 7012171 493981 7015110 3494150

Aittosuo Patajoki 2A Keitele 7009581 467526 7012519 3467685

(Keitele) Patajoki 3A Keitele 7011432 466112 7014371 3466270

Isoneva Suojärvenpuro 2 Kuopio 6956424 509765 6959340 3509940

Suojärvenpuro 3A Kuopio 6960083 505866 6963000 3506040

Pieni-Petäjäjoki 8 Kuopio 6960522 503187 6963440 3503360

Petäjäjoki 9 Kuopio 6960462 503008 6963380 3503180

Iso-Riistasuo Pahakalanpuro Pielavesi 7001073 489032 7004007 3489199

Soidinpuro alapuoli Pielavesi 7002542 489026 7005477 3489193

Molkanpuro Pielavesi 7002675 489473 7005610 3489640

Kiertosuo Kiertojoki 1A Kiuruvesi 7040177 473576 7043127 3473737

Murronjoki 3 Kiuruvesi 7038681 474439 7041630 3474600

Kiertojoki 2 Pielavesi 7035072 477057 7038020 3477220

Koivusuo Kolunpuro 1 Pielavesi 7034003 462099 7036951 3462255

Kolunpuro 2 Pielavesi 7032283 463401 7035230 3463558

Kolunpuro 3 Pielavesi 7027476 465097 7030421 3465255

Kuivastensuo Kuivastenpuro 1 Pielavesi 7026416 489832 7029360 3490000

Kuivastenpuro 2 Pielavesi 7023420 489591 7026363 3489758

Lampaanjoki 3 Pielavesi 7023437 489632 7026380 3489800

Lampaanjoki 4 Pielavesi 7023329 489574 7026272 3489741

Lappamäensuo Lappamäensuon laskuoja Keitele 7018583 467035 7021524 3467193

Heinäpuro 0 Keitele 7018560 467122 7021501 3467280

Letkunsuo Hanhipuro Keitele 6986862 475748 6989790 3475910

Lietesuo Ruununoja 1 Suonenjoki 6960736 496519 6963654 3496689

Ruununoja 2 Suonenjoki 6961542 496047 6964460 3496217

Nuutilansuo Nuutilansuon laskuoja 1 Suonenjoki 6933957 508827 6936864 3509002

Ukonpuro 3 Suonenjoki 6933813 508416 6936720 3508590

Ukonpuro 1 Suonenjoki 6933283 508196 6936190 3508370

Oittilansuo Pukinpuro 2 Suonenjoki 6937152 505527 6940060 3505700

Kansanjoki 3 Suonenjoki 6935253 506396 6938160 3506570

Pillisuo Pillipuro 2B Pielavesi 7017581 492076 7020522 3492244

Tantereenpuro 6 Pielavesi 7017180 491135 7020121 3491303

Sarvipuro 6 Pielavesi 7016220 491152 7019160 3491320

Rastunsuo Lonkarinjoki 5 Rautalampi 6948898 489444 6951811 3489611

Kaipaispuro 4 Rautalampi 6947928 488509 6950841 3488675

Laskuoja 1 Rautalampi 6951456 491532 6954370 3491700


Suojärvensuo Vanhajoki Kuopio 6981154 496570 6984080 3496740

Suojärvenkanava Kuopio 6979295 497490 6982220 3497660

Tiirinsuo Heinäpuro 1 Keitele 7021744 464846 7024687 3465003

Heinäpuro 1B Keitele 7022879 463601 7025822 3463758

Vehkasuo Honkajoki 2 Viitasaari 7011371 457885 7014310 3458040

Honkajoki Keitele 7004914 462853 7007850 3463010

Veteläsuo/ Metsäoja 2 Pielavesi 7015810 498789 7018750 3498960

Kiukoonsuo Mustapuro 3 Pielavesi 7016510 498909 7019450 3499080

Itäpuro 5 Pielavesi 7017519 496830 7020460 3497000

Järviasemat

Havaintopaikat

Vesistöalue Suo Havaintopaikka Kunta

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN/

KKJ-YKJ Syvyydet

Rautalammin Aittosuo (Pielavesi) Raatelampi 101 Pielavesi 7012761- 493641 7015700-3493810

1 m, 3 m*, 5,5 m

reitti Kortelampi 100 Pielavesi 7012321- 494161

7015260-3494330

1 m, 5 m*,10 m*, 15 m

Saari-Pajunen 098 Pielavesi 7010762- 493431

7013700-3493600

1 m

Aittosuo (Keitele) Vuonamonlahti 4 Keitele 7012191- 465712

7015130-3465870

1 m

Isoneva Suojärvi 177 Kuopio 6955464- 510525

6958380-3510700

1 m

Virmasvesi 5 Kuopio 6962302- 501862

6965220-3502034 1 m, 3 m

Kiukoo-Veteläsuo Oravaisjärvi 059 Pielavesi 7017309- 495930

7020250-3496100

1 m, 2,5 m

Koivusuo Korppinen 021 Pielavesi 7025496- 464862

7028440-3465020 1 m ja 2,6 m

Letkunsuo Nilakan Tukiaisselkä Keitele 6987886- 476132

6990815-3476294

1 m, 7,2 m

Lietesuo Virmasvesi Tervalahti Tervo 6965850- 493741

6968770-3493910

1 m, vain elokuu

Oittilansuo Suurijärvi 2 Suonenjoki 6934013- 507536

6936920-3507710

1 m, 4,1 m

Suurijärvi 035 Suonenjoki 6932374- 508685

6935280-3508860

1 m, 7,3 m

Kiertosuo Savijärvi 019 Pielavesi 7031404- 476898

7034350-3477060 1 m, 5 m, 9,6 m

Suojärvensuo Hirvijärvi 2 Kuopio 6981954-496530

6984880-3496700

1 m

Hirvijärvi 9 Kuopio 6978915- 496870

6981840-3497040 1 m

Hirvijärvi 06 Kuopio 6982686- 495284

6985613-3495453

1 m, 5 m, 11 m

Pillisuo Pieni-Kiukoinen 084 Pielavesi 7015630- 488953

7018570-3489120

1 m, 6 m

Iso-Riistasuo Molkanjärvi 124 Pielavesi 7002705- 489563

7005640-3489730

0,6 m

Petäjäjärvi 091 Pielavesi 7003865- 489633

7006800-3489800

1 m, 6,5 m

Kallaveden alue Korholansuo Liesjärvi 158 Maaninka 6991760- 508205 6994690-3508380

1 m, 10 m, 17,5 m

Kurkisuo Kuvansi 5 Ryönä Suonenjoki 6938991- 520621

6941900-3520800

1 m, 5,5 m

Kuvansi Suonenjoki 6938062- 521930

6940970-3522110

1 m, 10 m, 31 m

Laidinsuo Pieni-Patajärvi 244 Maaninka 7016200- 506576

7019140-3506750

1 m

Patajärvi 243 Maaninka 7014121- 508145

7017060-3508320

1 m, 2,5 m


Iisalmen reitti Iso Pajusuo Rahajärvi 030 Vieremä 7097904- 491363 7100877-3491532

1 m, 3,5 m

Kaikonsuo Luupuvesi 3 Kiuruvesi 7065300- 487393

7068260-3487560

1 m

Kevatussuo Salahminjärvi 003 Vieremä 7081448- 494894

7084414-3495064

1 m, 10 m, 31 m

Konnunsuo, Lamminneva, Konnun Turve Rikkasuo, Ahmonsuo

Näläntöjärvi 1.3 Kiuruvesi 7077535- 472539 7080500-3472700

1 m

Liittosuo Osmanginjärvi 1A Kiuruvesi 7067299- 472539

7070260-3472700

1 m, 2 m

Lantonsuo Korpinen 31 Lapinlahti 7019939- 531975

7022880-3532160 1 m

Pihlajasuo (Imuturve Oy) Venejärvi, Autiolahti Kajaani 7092526- 531490

7095497-3531675

1 m

Sukevanjärven valuma-alueen tuotantosuot Sukevanjärvi 156 Sonkajärvi 7083433- 519700

7086400-3519880 1 m, 5 m, 7 m

Sukevanjärvi 7 Sonkajärvi 7086272- 517551

7089240-3517730

1 m, 6 m

Nilsiän reitti Kaijanpää-Konttimäki Kotajärvi 046 Kuopio 7009123- 543301

7012060-3543490

0,5 m

Iso-Pajunen 051 Kuopio 7012352- 545130

7015290-3545320 1 m

Kaija 059 Kuopio 7008363-546929

7011300-3547120

1 m, 3,9 m

Kulvesuo (jälkitarkkailu) Löytynlampi 100 Sonkajärvi 7065470- 556255

7068430-3556450

1m, 5,1m

Pihka-Rytisuo Hankalampi 049 Sonkajärvi 7065540- 546939

7068500-3547130

1 mo

Pilvisuo Haapajärvi Sonkajärvi 7071838- 538712

7074800-3538900

1 m, 8,9 mo

Päsmärinsuo Päsmäri 063 Sonkajärvi 7069039- 538113

7072000-3538300 1 m, 2,6 m

Tammasuo Ala-Luosta, Koukkelonlahti Rautavaara 7017462- 576199

7020402 - 3576401

1 m, 10 m, 14 m

* vain lämpötila ja happi

o vain virtavesitarkkailun yhteydessä, seuraavaksi vuonna 2018

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYAhmonsuo 2016

Vapo Oy, Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkk. (4336)

sivu 1/3

Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P RautaAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

20.4.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 16:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast;

OHITUS 1,1 10 2,1 39 3800 68

17.5.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13:25-13:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 11,8 19 2,7 46 3600 91Pv.kentältä lähtevä 11,8 3,0 <1 21 860 11


Pv.kentälle tuleva 21,8 34 15 43 2500 85Pv.kentältä lähtevä 16,7 1,3 <1 31 800 12


Pv.kentälle tuleva 16,7 25 7,7 43 3200 64Pv.kentältä lähtevä 12,9 <1 <1 26 700 6

29.6.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13.30-13.40; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 7 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 7 /8;

Pv.kentälle tuleva 21,8 80 49 57 4000 120Pv.kentältä lähtevä 18,8 <1 <1 39 1000 10

7.7.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 08:00; Näytt.ottaja Niskanen Esa; Pato 27 cm;

Pv.kentältä lähtevä 5,4 <1 5,7 41 2400 700 350 25 2 1100

12.7.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13.00-13.10; Näytt.ottaja KRa; Pato 10 cm; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8;


28.7.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 7:20-7:30; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;




sivu 2/3


8.8.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäNäytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;



Pv.kentälle tuleva 15,3 10 <1 5,9 66 5400 550 2900 50 5 3300Pv.kentältä lähtevä 16,1 2,1 <1 5,9 36 1100 130 94 16 3 1600





3.10.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 12:35-12:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 6 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 7,3 40 <1 47 4200 110Pv.kentältä lähtevä 4,1 <1 <1 21 680 6

17.10.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 14:15-14:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;


31.10.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 13:25-13:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;


16.11.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 16:00; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 0 C-ast; Virt ~5 l/s;

Ohitus 0,30 33 15 25 2900 79



sivu 3/3


19.12.2016 4336 / Ahmopv Ahmonsuon pintavalutuskenttäKlo 11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast; Virt ~7 l/s;

Pv.kentältä tuleva, ohitus 0,30 8,7 3,9 25 3200 47

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYAittosuo (Keitele) 2016


sivu 1/4


25.1.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 12:45-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -3 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,20 9,0 <1 45 2700 110Pv.kentältä lähtevä 0,30 2,5 <1 59 1800 96

16.2.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 10:50-11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,20 14 9,2 22 1600 39Pv.kentältä lähtevä 0,30 9,0 5,8 20 1200 45

8.3.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 11:20-11:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,60 6,4 3,8 34 1400 50Pv.kentältä lähtevä 0,30 2,8 <1 36 1200 39

31.3.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 9:45-10:00; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 3 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 1,0 8,9 5,6 5,9 9,8 1100 270 350 41 5 1100Pv.kentältä lähtevä 0,60 7,0 4,8 6,1 14 1200 380 280 29 6 1500

7.4.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 11:30-11:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 1,9 7,0 3,4 5,5 18 1300 250 400 27 <2 810Pv.kentältä lähtevä 1,1 2,0 <1 5,7 16 1000 270 180 19 2 850

14.4.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 14.30-14.40; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 21 cm; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8;

Pv.kentälle tuleva 4,3 9,5 2,4 5,4 26 1500 210 470 34 4 890Pv.kentältä lähtevä 1,8 3,4 <1 5,7 24 1400 310 280 30 8 1300

19.4.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 9.10-9.30; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 24 cm; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;


28.4.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäNäytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt ~10 l/s;

Pv.kentälle tuleva 5,6 7,7 <1 5,8 44 2800 120 1100 74 19 2600Pv.kentältä lähtevä 4,0 4,7 <1 5,7 40 2100 270 620 48 12 1900



sivu 2/4


10.5.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:50-14:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 16 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 11,9 69 51 47 3200 120Pv.kentältä lähtevä 9,3 11 4,9 45 1600 47

17.5.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 15:10-15:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 13,6 21 9,9 6,6 49 2600 96 950 88 11 4400Pv.kentältä lähtevä 10,9 3,7 <1 6,2 43 1400 210 28 39 13 2100





20.6.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 10:45-10:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;


28.6.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 16.45-16.55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 7,5 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

Pv.kentälle tuleva 13 4,3 6,4 55 2100 120 570 110 16 7000Pv.kentältä lähtevä 3,6 <1 5,9 63 1300 16 <2 39 8 2800

6.7.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäNäytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 30 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~5 l/s;


8.7.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 09:15; Näytt.ottaja Pennanen Timo;

Rankkasadenäyte 6,4 <1 5,7 60 2100 190 350 55 11 3000



sivu 3/4


21.7.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 14:00-14:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 18 C-ast;



Pv.kentälle tuleva 19,4 16 1,1 55 2200 120Pv.kentältä lähtevä 16,0 10 <1 56 1500 60







28.9.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 123:25-13.35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 11 C-ast;


12.10.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:40-13:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 3,4 22 10 34 2300 81Pv.kentältä lähtevä 3,6 6,3 1,9 28 1200 40

26.10.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 13:30-13:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;




sivu 4/4


10.11.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 9:00-9:15; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -7 C-ast;


14.12.2016 4336 / AittosPV Aittosuon (Keitele) PV-kenttäKlo 10.35-11.10; Näytt.ottaja TA / TPP; Pato 9 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHeikinsuo 2016


sivu 1/2


13.1.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 16:00-16:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -13 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,80 12 5,6 21 2200 92Pv.kentältä lähtevä 0,20 18 5,0 28 2600 110

23.3.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 17:20-17:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -1 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 1,0 38 31 5,8 23 2000 34 1400 98 43 7700Pv.kentältä lähtevä 0,40 9,7 2,7 5,8 22 1900 34 1100 81 41 7500

5.4.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 14:00-14:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5,5 C-ast;


14.4.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 9.50-9.55; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 0 /8; Virt ~20 l/s;

Pv.kentälle tuleva 0,60 9,7 5,6 5,5 12 740 110 290 17 <2 620Pv.kentältä lähtevä 0,20 4,4 <1 5,6 11 710 110 290 15 <2 620

21.4.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 11:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;


25.4.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 13:40-13:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;


12.5.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 9:40-9:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;




SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHeikinsuo 2016


sivu 2/2


21.6.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 8:40-8:50; Näytt.ottaja Kalevi Hakkarainen;

Pv.kentälle tuleva 15 3,0 6,8 24 2600 46 970 54 13 4800Pv.kentältä lähtevä 12 2,2 6,6 25 1800 49 870 53 12 4800

7.7.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 11.15-11.20; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 12 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 6 /8;



Pv.kentälle tuleva 19,4 8,8 1,0 23 910 85Pv.kentältä lähtevä 17,5 32 6,0 51 2000 140




Pv.kentälle tuleva 10,1 31 15 6,5 19 1700 55 970 55 12 7500Pv.kentältä lähtevä 10,3 46 20 6,4 23 1900 57 920 77 12 8600


Pv.kentälle tuleva 1,3 15 7,1 14 1400 40Pv.kentältä lähtevä 1,6 23 14 17 1400 47

21.11.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 14.10-14.20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 23 cm; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;


20.12.2016 4336 / HeiksPV Heikinsuo PV-kenttäKlo 18:10-18:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,20 6,6 1,6 25 1800 73Pv.kentältä lähtevä 1,7 9,8 3,0 40 1500 31

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHeinäsuo (Kiuruvesi) 2016


sivu 1/3


26.1.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13:05-13:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;


17.2.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 15:35-15:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;


7.4.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 16:05-16:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;


12.4.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 14:55-15:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast;


19.4.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13.50-14.10; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 35 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


28.4.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 15:05-15:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;








sivu 2/3






5.7.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13.50-14.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 29 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8;

Pv.kentälle tuleva 13,9 42 25 6,3 54 3900 1100 890 100 9 2900Pv.kentältä lähtevä 13,8 6,8 <1 6,1 45 1700 250 42 83 23 2300

19.7.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 13:25-13:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;












sivu 3/3








9.11.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 12:05-12:25; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -8 C-ast;


8.12.2016 4336 / HeinäsK Vapon Heinäsuo Kiuruvesi kuormitusKlo 17:40-17:55; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHärkäsuo 2016


sivu 1/3


18.2.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoNäytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;

OHITUS 0,30 34 28 6,0 18 1200 84

30.3.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 10:00-10:05; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;

Kosteikolle tuleva 0,60 21 18 6,3 15 1400 54Kosteikolta lähtevä 1,2 18 10 6,0 18 2000 86

6.4.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:30-9:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;

Kosteikolle tuleva 0,70 20 16 6,0 13 1000 42Kosteikolta lähtevä 0,60 4,7 1,0 5,9 14 820 38

12.4.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:35-9:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;

Kosteikolle tuleva 0,70 28 23 6,2 29 1600 200 260 97 6 2900Kosteikolta lähtevä 0,80 16 12 6,1 21 1100 100 140 67 2 2200

19.4.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 8.50-9.00; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 27 cm; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


28.4.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 10:00-10:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;

Kosteikolle tuleva 3,2 24 17 6,0 44 2100 250 190 110 9 2700Kosteikolta lähtevä 6,1 14 7,0 6,1 33 1400 32 15 77 4 2600


Kosteikolle tuleva 12,5 22 14 6,4 46 2000 100Kosteikolta lähtevä 13,6 6,9 2,3 6,2 42 1600 60


Kosteikolle tuleva 13,2 12 5,4 6,4 43 1500 77Kosteikolta lähtevä 14,1 3,7 <1 6,0 42 1500 55



sivu 2/3



Kosteikolle tuleva 18,5 14 7,5 6,3 57 2200 81Kosteikolta lähtevä 18,8 7,7 1,9 6,1 48 1600 70

5.7.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9.05-9.15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 17 cm; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 8 /8;

Kosteikolle tuleva 12,7 23 12 6,0 51 1800 140 19 96 7 2400Kosteikolta lähtevä 14,6 11 1,3 5,9 50 1700 20 32 83 <2 3400

19.7.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 10:05-10:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;







Kosteikolle tuleva 9,5 6,5 2,6 6,5 50 1600 69Kosteikolta lähtevä 11,7 4,4 <1 6,3 44 1300 49


Kosteikolle tuleva 10,1 710 620 6,2 77 4500 520Kosteikolta lähtevä 10,7 4,2 <1 6,2 44 1500 53


Kosteikolle tuleva 9,5 8,1 2,7 6,6 48 2600 75Kosteikolta lähtevä 10,0 6,8 1,0 6,1 44 1300 62



sivu 3/3



Kosteikolle tuleva 3,7 9,3 4,7 6,6 39 2600 61Kosteikolta lähtevä 3,6 7,9 2,4 6,3 40 1500 61

8.12.2016 4336 / Härkskos Härkäsuon kosteikkoKlo 9:28-9:40; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -1 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYIso-Riistasuo 2016


sivu 1/2


31.3.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 13:30-13:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 3 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,60 3,8 2,3 14 1400 68Pv.kentältä lähtevä 0,60 <1 <1 11 420 15

4.4.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 11:40-11:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;


12.4.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 11.15-11.25; Näytt.ottaja Sarpakunnas Miika; Pato 3,5 cm; Ilm.lt. 6,5 C-ast; Pilv. 7 /8;



Pv.kentälle tuleva 1,1 15 5,7 6,1 36 2200 57 1100 110 33 5500Pv.kentältä lähtevä 1,5 9,1 3,4 6,3 33 1900 260 570 84 26 3200

27.4.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 15:05-15:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast;


3.5.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 19:50-20:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;



Pv.kentälle tuleva 14,3 20 6,1 7,1 46 1900 130 86 160 19 6000Pv.kentältä lähtevä 12,9 2,6 <1 6,6 47 940 11 <2 26 5 1000

31.5.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusNäytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 21 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYIso-Riistasuo 2016


sivu 2/2


28.6.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 18.25-18.35; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 8,0 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

Pv.kentälle tuleva 22 6,0 63 2000 140Pv.kentältä lähtevä 2,9 <1 52 1000 33

7.7.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 22:06; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 10 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;





Pv.kentälle tuleva 10 1,0 64 2300 93Pv.kentältä lähtevä 1,6 <1 52 920 23




Pv.kentälle tuleva 4,2 7,6 2,9 6,7 37 1900 330 610 59 22 4300Pv.kentältä lähtevä 3,7 <1 <1 6,7 31 680 43 <2 18 11 990

29.11.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 12.20-12.30; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 10 cm; Ilm.lt. -18 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s;


21.12.2016 4336 / Iso-Riis Iso-Riistasuon kuormitusKlo 14:20-14:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKohisevansuo 2016


sivu 1/3


13.1.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 10:15-10:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -14 C-ast;

Kosteikko tuleva 0,80 38 30 24 1200 91Kosteikko lähtevä 0,40 17 5,4 44 2300 130

17.3.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen, Tuomo Pouti; Ilm.lt. 1 C-ast;

Kosteikko tuleva 0,50 9,6 7,1 27 980 48Kosteikko lähtevä 0,20 7,9 4,1 27 1300 42

4.4.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 9:45-9:50; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -2 C-ast;

Kosteikko tuleva 0,40 27 21 5,6 22 1200 280 270 65 10 1900Kosteikko lähtevä 0,40 9,6 5,2 5,9 22 1200 280 320 38 9 1800

13.4.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 11:40-11:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;

Kosteikko tuleva 1,2 12 9,0 5,6 17 930 140 230 39 3 1300Kosteikko lähtevä 1,4 11 7,8 5,8 17 980 140 280 38 3 1300

21.4.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 10:30-10:40; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 1,5 C-ast;


25.4.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 10:30-10:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;

Kosteikko tuleva 2,7 10 5,3 5,8 23 1300 100 260 51 7 1700Kosteikko lähtevä 2,7 9,3 4,8 6,0 23 1200 98 290 42 7 1800

2.5.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 16:05-16:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;

Kosteikko tuleva 14,3 26 16 6,2 37 1700 110 470 100 14 4000Kosteikko lähtevä 13,8 12 5,8 6,3 40 1600 76 300 66 10 3000

18.5.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 10:55-11:15; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 12,5 C-ast;

Kosteikko tuleva 14,4 14 7,9 34 1200 74Kosteikko lähtevä 14,4 6,8 1,0 39 1100 52



sivu 2/3



Kosteikko tuleva 19,0 8,7 1,9 31 980 79Kosteikko lähtevä 17,5 8,2 <1 51 1600 69

16.6.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12.00-12.10; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast;

Kosteikko tuleva 16,2 14 3,9 32 1100 120Kosteikko lähtevä 14,9 10 1,0 51 1500 73

27.6.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12.50-13.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8;


11.7.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 14.15-14.25; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 5,5 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8;


27.7.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 12:50-13:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 24 C-ast;


8.8.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 13:30-13:40; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;








sivu 3/3







Kosteikko tuleva 4,3 8,6 2,0 23 1200 63Kosteikko lähtevä 3,7 6,5 1,3 22 950 43

2.11.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;


17.11.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 15:00-15:15; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;


20.12.2016 4336 / Kohiseva Kohisevansuo kosteikkoKlo 9:15-9:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKoivusuo 2016


sivu 1/3


16.2.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 14:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;

Pv.kentältä lähtevä 0,60 5,8 2,2 43 1600 160

8.3.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 14:25-14:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;


31.3.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 12:00-12:10; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;


7.4.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 15:50-16:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,40 13 7,0 5,6 12 1300 150 490 29 <2 640Pv.kentältä lähtevä 0,20 3,6 1,1 5,6 33 1300 140 300 120 73 2200

14.4.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 12.00-12.15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 3 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 0 /8; Virt ~30 l/s;


19.4.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11.15-11.55; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 23 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;


28.4.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:20-11:30; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 6 C-ast;


10.5.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:25-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;




sivu 2/3






20.6.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 13:10-13:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 16 C-ast;


6.7.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusNäytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 26 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;


8.7.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 10:00; Näytt.ottaja Pennanen Timo;

Rankkasadenäyte 2,7 <1 5,1 61 1900 170 260 52 15 2100

21.7.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:45-11:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;








sivu 3/3








12.10.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:55-12:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;


26.10.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:20-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;


10.11.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 11:55-12:10; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -7 C-ast;


14.12.2016 4336 / Koivusuo Koivusuon PV-kentän kuormitusKlo 14.55-15.10; Näytt.ottaja TA / TPP; Pato 7 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnunsuo PVK1 2016


sivu 1/3


17.2.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 12:40-13:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,10 4,4 2,1 7,6 590 51Pv.kentältä lähtevä 0,10 3,7 1,9 11 550 49

7.3.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 15:20-16:20; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -1 C-ast;


6.4.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 13:30-14:20; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 3 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,80 6,5 3,0 6,3 13 840 150 160 47 7 1500Pv.kentältä lähtevä 0,60 11 7,1 6,3 11 660 110 89 53 14 1800

14.4.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 15.55-16.40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;


20.4.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11:10-14:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;


28.4.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11.45-12:15; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8,5 C-ast;


3.5.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11:25-12:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;






sivu 2/3






29.6.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11.00-11.35; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 9 cm; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8;


12.7.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10.30-11.15; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8;


28.7.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 5:35-6:15; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;


8.8.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 17:20-19:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;



Pv.kentälle tuleva 15,0 21 13 6,6 35 2300 390 510 100 19 3300Pv.kentältä lähtevä 14,9 17 9,5 6,8 32 1100 87 9 120 16 4400


Pv.kentälle tuleva 10,4 5,4 1,3 7,2 26 1400 220 170 120 31 4700Pv.kentältä lähtevä 7,9 5,3 1,9 6,9 26 820 43 4 66 14 2500



sivu 3/3




3.10.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10:00-10:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 4 C-ast;


17.10.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11.05-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;


31.10.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 10:50-11:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;


16.11.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 11.40/13.45; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


19.12.2016 4336 / KonnuPV1 Konnunsuo PVK1Klo 12:55-14:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonttimäenalussuo 2016


sivu 1/3


21.1.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -25 C-ast;

Lähtevä 0,30 3,7 2,2 12 580 90

19.2.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 11:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;

Lähtevä 0,20 19 15 6,3 18 1700 530 510 70 11 3500

10.3.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 0 C-ast;

Lähtevä 0,40 16 10 27 1600 90

30.3.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 17:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;

Lähtevä 0,20 30 26 6,6 18 2100 550 740 120 46 2800

4.4.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 14:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;

Lähtevä 0,20 17 14 6,2 19 1500 420 500 78 26 1800


Lähtevä 1,8 21 16 6,1 22 1600 270 500 110 30 1800


Lähtevä 1,5 310 290 6,2 25 1700 160 420 270 7 12000

27.4.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 13:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast; Virt ~20 l/s;

Lähtevä 6,2 470 440 6,4 25 1800 170 500 330 9 20000


Lähtevä 12,0 180 160 32 1700 170

19.5.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;

Lähtevä 14,1 13 8,5 25 1500 56



sivu 2/3


2.6.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;

Lähtevä 0,10 5,6 2,0 20 730 40


Lähtevä 13,8 5,7 2,6 20 840 39

30.6.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 13:15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 1 cm; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Virt ~1,0 l/s;

Lähtevä 21,3 21 15 25 1500 63

14.7.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 9 cm; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt ~3 l/s;

Lähtevä 18,3 10 5,8 26 1400 65


Lähtevä 22,4 7,7 4,0 24 1700 56

8.8.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 21 C-ast; Virt ~2 l/s;

Lähtevä 17,8 6,0 2,9 23 1700 71


Lähtevä 17,4 38 31 28 880 89


Lähtevä 11,6 6,6 3,4 18 1100 53

22.9.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;

Lähtevä 7,8 6,7 3,2 15 1100 58


Lähtevä 4,8 16 11 27 2000 56



sivu 3/3


20.10.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast; Virt ~1 l/s;

Lähtevä 3,8 27 18 18 1600 83

1.11.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;

Lähtevä 2,3 27 21 30 2300 58

15.11.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 09:45; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 5 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;

Lähtevä 0,80 13 7,1 15 1100 71

15.12.2016 4336 / Konttimä Konttimäen alussuo 1Klo 16:50; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 9 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Lähtevä 0,60 12 7,7 17 1300 68

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKorholansuo 2016


sivu 1/3


31.3.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 14:30-14:50; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 4 C-ast;


4.4.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 9:25-9:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;


12.4.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 9.40-9.55; Näytt.ottaja Sarpakunnas Miika; Pato 28,0 cm; Ilm.lt. 5,0 C-ast; Pilv. 5 /8; Virt ~1 l/s;


18.4.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 9:30-9:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;


27.4.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 8:10-8:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 7 C-ast;


3.5.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 11:10-11:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 10 C-ast;


18.5.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 7:30-8:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 7 C-ast;


31.5.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 11:05-11:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 18 C-ast;




sivu 2/3




28.6.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 15.30-15.40; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Vesipinta 9 m; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8;


13.7.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 9.15-9.25; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 11 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8;



Pv.kentälle tuleva 7,1 1,7 34 810 61Pv.kentältä lähtevä 7,6 <1 64 1200 68






Pv.kentälle tuleva 14,0 12 <1 50 1400 62Pv.kentältä lähtevä 14,5 5,5 <1 60 1100 56





sivu 3/3






3.11.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 15:30-15:45; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -4 C-ast;


17.11.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 15:45-16:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 1 C-ast;


21.12.2016 4336 / Korhola Korholansuon pv-kenttäKlo 16:35-16:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKuivastensuo PVK1 2016


sivu 1/3


19.1.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 13:45; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 1 cm; Ilm.lt. -25 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Pv.kentälle tuleva -0,20 12 4,8 30 1600 160Pv.kentältä lähtevä -0,20 2,7 <1 39 1200 39

11.2.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:25-11:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;


31.3.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:00-11:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 6 C-ast;


6.4.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 10:40-10:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 2 C-ast;


11.4.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 11:30-11:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;






3.5.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 16:15-16:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 16 C-ast;




sivu 2/3








28.6.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 12.15-12.25; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 7 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8;












sivu 3/3









Pv.kentälle tuleva 4,5 7,4 2,8 6,7 23 960 55 170 54 24 5400Pv.kentältä lähtevä 4,0 <1 <1 6,7 22 730 68 17 21 12 2000

3.11.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 12:50-13:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -4 C-ast;


17.11.2016 4336 / KuivPVK1 Kuivastensuo PVK1Klo 12:50-13:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 0 C-ast;




SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKurkisuo 2016


sivu 1/3


28.1.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 14:55-15:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;

Kemikalointiin tuleva 0,20 20 3,8 6,1 65 2900 100 10000Kemikaloinnista lähtevä 1,2 13 3,7 5,9 57 2300 65 6500

22.2.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:55-9:05; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;


2.3.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 9:45-10:10; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -4 C-ast;

Kemikalointiin tuleva 0,60 29 17 6,5 33 2100 90 6300Kemikaloinnista lähtevä 0,80 16 9,5 6,3 32 1900 62 5700


Kemikalointiin tuleva 0,30 4,5 2,6 6,4 10,0 1100 300 270 44 12 870Kemikaloinnista lähtevä 0,20 9,4 6,9 6,2 13 1100 310 360 32 3 1800

7.4.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;

Kemikalointiin tuleva 1,0 17 14 6,0 13 1000 220 310 41 5 1400Kemikaloinnista lähtevä 0,80 22 17 6,0 15 1100 210 330 40 5 1700



20.4.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:45-8:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 0 C-ast;


27.4.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 11:15-11:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;




sivu 2/3




24.5.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:20-8:30; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;

Kemikalointiin tuleva 15,9 20 11 6,7 49 1400 72 6200Kemikaloinnista lähtevä 17,5 6,7 1,4 4,2 7,6 520 10 2700




Kemikalointiin tuleva 26,0 350 280 6,2 78 3400 380 16000Kemikaloinnista lähtevä 20,5 3,3 <1 3,7 8,2 1000 7 6500

4.7.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 15.35-15.45; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 10 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;

Kemikalointiin tuleva 16,7 56 44 6,8 44 1400 110 8200Kemikaloinnista lähtevä 18,8 15 2,2 4,2 11 590 18 4500


Kemikalointiin tuleva 20,7 32 7,4 5,9 66 2400 51 <2 150 6 3000Kemikaloinnista lähtevä 20,0 8,8 <1 3,9 20 860 60 260 12 4 4700


Kemikalointiin tuleva 19,6 11 2,5 6,7 57 1700 92 6800Kemikaloinnista lähtevä 18,5 62 11 4,2 44 1300 48 13000

17.8.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 16:55--17:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;

Kemikalointiin tuleva 19,5 24 8,9 6,0 57 2200 280 300 75 9 2100Kemikaloinnista lähtevä 16,7 9,2 1,1 3,6 16 1100 260 340 10 5 8200



sivu 3/3



Kemikalointiin tuleva 14,4 9,2 2,0 6,4 58 1600 73 5000Kemikaloinnista lähtevä 14,8 37 6,9 4,4 44 1500 42 12000


Kemikalointiin tuleva 12,3 10 3,5 6,7 40 1800 72 3400Kemikaloinnista lähtevä 12,8 5,6 1,1 4,2 9,0 920 9 3000


Kemikalointiin tuleva 12,3 10 1,8 6,8 36 1500 79 4600Kemikaloinnista lähtevä 10,4 5,8 1,6 4,5 7,3 600 6 3200


Kemikalointiin tuleva 4,3 6,4 1,9 6,6 38 1600 44 3400Kemikaloinnista lähtevä 4,8 3,2 1,6 7,8 11 890 6 5200

25.10.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 16:00-16:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;

Kemikalointiin tuleva 2,1 26 8,4 6,5 53 2300 73 11000Kemikaloinnista lähtevä 3,2 500 170 4,7 310 6800 320 120000

7.11.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 8:40-8:55; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;


7.12.2016 4336 / Kurkisuo Kurkisuon kuorm.tarkk: KemikalKlo 10:00-10:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLetkunsuo 2016


sivu 1/3


22.2.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 16:25-16:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -3 C-ast;


2.3.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 15:55-16:15; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -5 C-ast;


7.4.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 14:20-14:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 1,4 7,2 4,6 6,1 5,4 610 170 160 29 2 730Pv.kentältä lähtevä 1,0 4,1 <1 5,5 39 1800 170 430 58 5 1200

14.4.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 14:45-15:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;


20.4.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 17:40-17:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;


27.4.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 18:45-19:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;




24.5.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 14:55-15:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 23 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 24,2 14 2,0 6,9 49 2000 130 <2 140 11 3400Pv.kentältä lähtevä 17,4 2,2 <1 5,6 48 1600 19 30 32 3 1200



sivu 2/3






4.7.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 9.05-9.15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 10 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;





Pv.kentälle tuleva 17,5 8,1 <1 50 1600 110Pv.kentältä lähtevä 17,0 12 <1 88 3200 150









sivu 3/3




7.11.2016 4336 / LetkuPv1 Letkunsuo pintavalutuskenttä 1Klo 16:45-17:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -11 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYMultaharjunsuo 2016


sivu 1/3


28.1.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 12:15-12:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;


22.2.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11:40-12:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;


2.3.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 12:50-13:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -5 C-ast;




7.4.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 10:50-11:10; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 6 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,80 3,1 <1 5,1 26 1500 150 640 25 <2 1200Pv.kentältä lähtevä 0,80 3,3 <1 5,4 23 1400 120 550 24 4 1700



20.4.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 13:00-13:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 3 C-ast;


27.4.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 15:30-16:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;




sivu 2/3




24.5.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11:20-11:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;



Pv.kentälle tuleva 12,9 67 28 58 3900 75Pv.kentältä lähtevä 18,8 14 <1 100 3000 100



4.7.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 11.40-12.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 6 cm; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 8 /8;










sivu 3/3












7.11.2016 4336 / MultahPV Multaharjunsuon PV-kenttäKlo 13:10-13:30; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;




SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYOittilansuo 2016


sivu 1/3


2.3.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 11:10-11:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -5 C-ast;


31.3.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 9:10-9:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,40 1,5 <1 5,8 12 1100 300 400 18 <2 650Pv.kentältä lähtevä 0,30 1,7 <1 6,1 15 850 260 150 23 6 860


Pv.kentälle tuleva 0,90 2,2 <1 5,6 15 1300 160 510 31 3 610Pv.kentältä lähtevä 0,30 14 11 5,9 20 1000 150 290 31 5 1100



20.4.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 11:40-11:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;


27.4.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 13:20-13:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;



Pv.kentälle tuleva 10,5 9,5 <1 6,7 58 2200 110 600 81 16 4800Pv.kentältä lähtevä 8,3 <1 <1 6,0 74 1400 170 21 41 12 2400

24.5.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 10:25-10:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 22 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 17,0 <1 <1 49 1200 63Pv.kentältä lähtevä 11,6 2,7 <1 63 1100 38



sivu 2/3






4.7.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 13.35-13.45; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 8 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;





Pv.kentälle tuleva 18,6 8,4 <1 70 1800 84Pv.kentältä lähtevä 15,9 10 <1 93 1700 110









sivu 3/3



Pv.kentälle tuleva 10,2 5,6 <1 56 1400 52Pv.kentältä lähtevä 9,9 13 3,8 62 1300 100


Pv.kentälle tuleva 4,9 7,8 <1 54 1800 68Pv.kentältä lähtevä 3,8 7,9 1,8 47 1200 67

25.10.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 13:55-14:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;


7.11.2016 4336 / Oittila Oittilansuon PV-kenttäKlo 11:30-11:45; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;




SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPappilansuo 2016


sivu 1/3


13.1.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:05-11:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -14 C-ast;

Tuleva 0,20 33 22 20 1600 130Lähtevä 0,10 <1 <1 4,0 950 7

2.2.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:25-10:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -3 C-ast;

Tuleva 0,80 140 94 16 1300 150Lähtevä 0,40 8,4 4,1 3,5 990 14

17.3.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:15-10:30; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen, Tuomo Pouti; Ilm.lt. 1 C-ast;

Tuleva 1,0 140 120 12 1200 110Lähtevä 0,60 11 7,2 3,1 1000 12

4.4.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:20-10:25; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 0 C-ast;

Tuleva 0,80 290 260 3,2 15 950 180 360 180 2 27000Lähtevä 0,80 32 23 3,3 4,7 700 190 350 12 2 15000

13.4.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 12:35-12:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

Tuleva 1,3 20 17 5,9 14 810 83 260 42 5 1600Lähtevä 0,50 24 14 3,4 5,8 520 83 260 11 <2 11000

21.4.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:00-11:10; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;

Tuleva 0,80 82 72 5,9 26 1500 120 430 110 7 4200Lähtevä 0,60 24 10 3,3 7,8 920 140 510 12 3 12000

25.4.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:10-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;

Tuleva 0,70 55 48 6,2 22 730 12 9 83 13 3200Lähtevä 1,0 13 6,6 3,5 4,0 620 79 400 6 6 8800

2.5.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 15:35-15:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;

Tuleva 14,4 200 190 23 1100 170Lähtevä 12,5 93 80 23 1100 88



sivu 2/3


18.5.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:40-11:50; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 13 C-ast;

Tuleva 14,2 36 30 26 900 62Lähtevä 14,2 35 25 26 830 57


Tuleva 18,6 23 14 26 800 62Lähtevä 19,2 5,2 1,9 1,7 400 6

16.6.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11.25-11.35; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast;

Tuleva 15,2 21 13 31 710 52Lähtevä 16,0 2,0 <1 1,6 300 7

27.6.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 12.15-12.25; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8;

Tuleva 20,5 27 16 32 980 62Lähtevä 19,7 1,2 <1 2,5 420 5

11.7.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 13.40-13.50; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 9 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8;

Tuleva 21,5 32 21 42 1200 65Lähtevä 21,0 2,7 <1 5,0 550 6

27.7.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 11:50-12:10; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast;

Tuleva 23,6 91 12 5,2 72 3400 350 340 160 2 2700Lähtevä 20,2 52 8,0 3,8 37 1500 270 250 48 <2 6400

8.8.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 12:50-13:05; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;

Tuleva 21,0 52 35 6,2 51 1400 70 230 81 13 5600Lähtevä 18,8 3,7 <1 3,7 8,2 690 92 280 8 7 6100


Tuleva 12,0 210 190 38 1400 170Lähtevä 12,6 36 20 16 970 27



sivu 3/3



Tuleva 13,2 73 62 6,7 29 890 26 230 91 17 6300Lähtevä 12,6 2,7 <1 3,8 5,9 360 16 200 7 10 6200


Tuleva 1,7 27 20 26 910 52Lähtevä 4,6 2,3 <1 4,4 590 3


Tuleva P 180 130 6,4 50 2400 62 560 170 13 10000Lähtevä P 8,4 1,8 4,0 6,6 690 59 310 9 18 5900

2.11.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:30-10:40; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;

Tuleva 0,90 43 37 26 1400 57Lähtevä 1,8 8,4 2,4 7,6 1200 8

17.11.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 14:25-14:35; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;

Tuleva 3,1 19 9,9 16 1200 70Lähtevä 0,40 42 25 13 1100 57

20.12.2016 4336 / PapSPP Pappilansuon kuormitustarkkailuKlo 10:10-10:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;

Tuleva 0,40 66 46 17 1200 60Lähtevä 0,30 7,3 3,6 4,0 900 8

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPihlajasuo (Vapo) 2016


sivu 1/3


13.4.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 19:30-20:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 0,30 20 11 6,1 26 920 79 170 44 5 2000Kasv.kentältä lähtevä 1 0,30 2,1 <1 6,1 23 690 91 70 23 5 990Kasv.kentältä lähtevä 2 0,10 1,6 <1 6,0 23 590 68 25 18 5 1000

21.4.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 14:55-15:25; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 3,5 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 0,90 4,0 1,0 5,9 25 900 110 130 32 6 1300Kasv.kentältä lähtevä 1 1,0 1,8 <1 6,1 24 830 120 97 29 5 900Kasv.kentältä lähtevä 2 0,60 3,1 <1 6,1 23 750 100 63 26 5 960

25.4.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 15:15-15:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 0,90 22 12 6,3 30 970 82 130 47 11 2600Kasv.kentältä lähtevä 1 1,0 1,9 <1 6,2 25 820 140 51 25 8 1300Kasv.kentältä lähtevä 2 0,40 2,0 <1 6,0 23 780 120 48 25 8 1400

2.5.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 12:40-13:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 14,0 3,5 <1 6,2 30 840 79 67 27 6 1700Kasv.kentältä lähtevä 1 8,5 1,0 <1 6,2 27 690 74 3 21 5 900Kasv.kentältä lähtevä 2 6,3 1,5 <1 6,1 25 710 92 12 24 4 950

18.5.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 14:25-14:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 13 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 15,8 4,0 <1 29 720 33Kasv.kentältä lähtevä 1 11,2 <1 <1 28 600 18Kasv.kentältä lähtevä 2 11,0 <1 <1 29 620 20

1.6.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 13:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 22 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 22,0 5,0 1,2 26 700 39Kasv.kentältä lähtevä 1 15,1 3,0 <1 33 800 31Kasv.kentältä lähtevä 2 16,2 9,7 3,8 34 1000 39

16.6.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9.10-9.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8;

Kasv.kentälle tuleva 15,9 5,9 1,7 29 650 44Kasv.kentältä lähtevä 1 10,8 3,0 <1 33 680 29Kasv.kentältä lähtevä 2 11,2 2,9 <1 33 700 30



sivu 2/3


27.6.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9.30-10.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 3 /8;

Kasv.kentälle tuleva 19,1 6,0 2,3 31 940 51Kasv.kentältä lähtevä 1 15,8 3,4 <1 39 770 40Kasv.kentältä lähtevä 2 14,2 4,3 1,1 37 900 35

11.7.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 10.30-11.15; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 14 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 3 /8;

Kasv.kentälle tuleva 17,8 18 3,5 47 1800 70Kasv.kentältä lähtevä 1 14,8 8,7 1,9 46 1100 46Kasv.kentältä lähtevä 2 15,4 4,4 <1 43 840 40

27.7.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:25-10:15; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 21,0 15 9,9 38 1100 79Kasv.kentältä lähtevä 1 17,6 10 3,2 46 970 53Kasv.kentältä lähtevä 2 17,1 7,3 <1 52 1000 63

8.8.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 18 C-ast;


25.8.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 12,1 6,0 <1 40 1200 36Kasv.kentältä lähtevä 1 12,1 5,2 <1 41 1100 37Kasv.kentältä lähtevä 2 12,1 2,4 <1 36 1500 31


Kasv.kentälle tuleva 11,7 4,9 <1 33 840 38Kasv.kentältä lähtevä 1 12,3 3,1 <1 36 690 30Kasv.kentältä lähtevä 2 11,8 4,8 1,1 33 700 35

20.9.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:35-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 7,7 7,3 2,6 28 840 43Kasv.kentältä lähtevä 1 7,0 25 9,8 35 860 62Kasv.kentältä lähtevä 2 7,0 3,6 <1 37 700 34



sivu 3/3


5.10.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 9:40-10:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 1,0 2,9 <1 28 900 30Kasv.kentältä lähtevä 1 0,90 2,1 <1 28 730 25Kasv.kentältä lähtevä 2 2,4 2,1 <1 30 760 25


Kasv.kentälle tuleva 3,7 3,3 <1 20 870 28Kasv.kentältä lähtevä 1 3,7 2,1 <1 22 680 26Kasv.kentältä lähtevä 2 4,0 1,8 <1 8,3 760 25

2.11.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 12:55-13:35; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 0,80 2,2 <1 7,0 33 1000 180 190 23 17 2400Kasv.kentältä lähtevä 1 1,2 2,3 <1 6,9 31 860 180 50 25 15 2000Kasv.kentältä lähtevä 2 1,6 1,6 <1 6,6 27 750 140 22 21 14 1500

17.11.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 11:10; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;


20.12.2016 4336 / Pihlkk Pihlajasuon kasvillisuuskenttäKlo 13:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva (allas) 0,20 2,8 1,2 27 1100 33

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPitkälehdonsuo 2016


sivu 1/3


17.2.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9:55-10:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -7 C-ast;

Pvk tuleva 0,10 4,8 2,7 3,9 790 15Pvk lähtevä -0,10 2,5 <1 9,2 550 22

7.3.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 11:25-11:35; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -1 C-ast;

Pvk tuleva 0,20 6,3 2,7 12 1300 41Pvk lähtevä 0,40 4,5 <1 31 1400 89

6.4.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9:50-10:00; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;

Pvk tuleva 0,60 83 68 6,3 17 1500 140 640 110 14 4100Pvk lähtevä 0,20 12 9,5 6,4 12 1200 140 500 38 8 1900

14.4.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 11.50-12.05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;

Pvk tuleva 0,30 47 40 6,2 17 1300 100 640 77 17 4900Pvk lähtevä 0,30 6,3 3,3 6,4 16 1100 110 490 48 13 2700

20.4.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 10:00-10:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;

Pvk tuleva 0,80 11 6,8 19 1600 59Pvk lähtevä 0,30 5,5 <1 22 1300 83

28.4.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14:10-14:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8,5 C-ast;

Pvk tuleva 3,2 30 22 6,2 28 2300 210 940 72 10 2900Pvk lähtevä 2,0 6,4 1,0 6,2 20 1600 300 410 51 7 1800

3.5.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14:40-15:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;

Pvk tuleva 9,7 13 6,6 6,4 23 2000 200 910 52 13 3700Pvk lähtevä 8,0 1,7 <1 6,1 23 1200 85 87 45 6 1100





sivu 2/3






29.6.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14.10-14.25; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 10 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 7 /8;

Pvk tuleva 18,8 36 18 43 2600 97Pvk lähtevä 16,1 17 <1 71 2100 200

12.7.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 7.04-7.20; Näytt.ottaja KRa; Pato 12 cm; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8;

Pvk tuleva 20 7,4 37 2400 96Pvk lähtevä 9,3 1,2 56 1400 89

28.7.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 8:12-8:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;

Pvk tuleva 23,4 55 39 36 1800 120Pvk lähtevä 20,1 20 3,2 78 2300 220

8.8.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 15:20-15:35; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;








sivu 3/3




3.10.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 13:20-13:30; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 7 C-ast;

Pvk tuleva 4,7 7,7 2,2 23 2200 62Pvk lähtevä 4,8 <1 <1 18 710 22

17.10.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9:25-9:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;

Pvk tuleva 4,7 8,1 3,1 18 1800 64Pvk lähtevä 4,2 <1 <1 14 750 22

31.10.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 14:00-14:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;

Pvk tuleva 1,9 7,1 2,7 6,7 20 2600 620 1000 51 23 4000Pvk lähtevä 2,1 1,3 <1 6,5 14 1800 960 21 23 13 770

16.11.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9.35-9.50; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


19.12.2016 4336 / Pitkäl Pitkälehdonsuon kuormitustarkkailuKlo 9:15-9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPitkäsuo 2016


sivu 1/3


13.4.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 13:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 1,3 7,6 4,1 5,8 12 970 70 380 34 3 1200Pv.kentältä lähtevä 0,50 33 32 6,0 12 930 83 340 52 <2 1600

21.4.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:30-11:40; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;


25.4.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 13:05-13:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;


2.5.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 14:30-15:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;


18.5.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 12:30-12:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 12 C-ast;




16.6.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 10.55-11.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast;


27.6.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11.50-11.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8;




sivu 2/3


11.7.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 13.10-13.20; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 11 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 5 /8;


27.7.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:15-11:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast;


8.8.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 12:20-12:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;














sivu 3/3


2.11.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:10-11:20; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;


17.11.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 13:45-13:55; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;


20.12.2016 4336 / Pitkäsuo Pitkäsuon kuormitusKlo 11:20-11:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPäsmärinsuo 2016


sivu 1/3


13.1.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 14:35-15:00; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -12 C-ast;


23.3.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 16:05-16:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -1 C-ast;


5.4.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 10:50-11:10; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 2,5 C-ast;


14.4.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 11.05-11.15; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 7 cm; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 0 /8;


21.4.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12:55-13:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;


25.4.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12:25-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;


12.5.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 11:30-11:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;


25.5.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:40-13:50; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 18,4 5,8 <1 27 1100 28Pv.kentältä lähtevä 14,7 <1 <1 34 760 37



sivu 2/3





Pv.kentälle tuleva 15,8 9,7 4,1 6,5 26 1400 180 410 29 6 2400Pv.kentältä lähtevä 14,7 2,1 <1 5,8 32 780 17 <2 34 10 640

7.7.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12.10-12.20; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 16 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 6 /8;

Pv.kentälle tuleva 19,6 220 21 5,3 150 5800 440 470 200 4 4100Pv.kentältä lähtevä 18,4 12 <1 5,9 54 1300 25 5 62 15 1400

8.7.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:08; Näytt.ottaja Niskanen Esa; Pato 38 cm;


18.7.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:35-13:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;










sivu 3/3



Pv.kentälle tuleva 11,5 40 29 5,9 52 1100 23 94 74 13 4300Pv.kentältä lähtevä 12,0 6,2 <1 5,8 46 920 13 <2 32 8 1300





27.10.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 13:40-13:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;


8.11.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 12:50-13:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -6 C-ast;


24.11.2016 4336 / PäsmäPV3 Päsmärinsuo PVK 3Klo 09:30; Näytt.ottaja Niskanen Esa; Pato 25 cm;




SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRahkasuo 2016


sivu 1/3


19.2.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:30-9:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;


11.3.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 10:20-10:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 0 C-ast;


5.4.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 10:20-11:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,10 1,2 <1 5,1 27 1100 130 300 16 2 1600Pv.kentältä lähtevä 0,20 1,1 <1 5,4 24 840 130 230 11 <2 1400



21.4.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 11:30-11:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt ~5 l/s;


26.4.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:45-10:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast;


2.5.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 12:10-12:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;


19.5.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 8:30-9:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 13,6 18 <1 62 2600 90Pv.kentältä lähtevä 10,0 <1 <1 31 750 12



sivu 2/3






14.6.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9.05-9.15; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 10 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8;


30.6.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9.45-9.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 7 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8;


5.7.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 13.40-13.45; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 16 cm; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

Pv.kentälle tuleva 22 <1 5,8 80 4500 320 1300 100 8 5600Pv.kentältä lähtevä 4,5 <1 5,5 50 1500 170 250 31 5 2100









sivu 3/3


22.9.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:05-9:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;




20.10.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 9:00-9:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;


1.11.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 11:20-11:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;


15.11.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 12.00-12.15; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;


15.12.2016 4336 / RahkaPV Rahkasuon PV-kentän kuormitusKlo 14.55-15.10; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 9 cm; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRikkasuo 2016


sivu 1/3


14.4.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 17.25-17.50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 3 C-ast;


20.4.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 12:50-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;


28.4.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 10:55-11:10; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8 C-ast;


3.5.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 10:00-10:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;








19.6.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 7:39-7:51; Näytt.ottaja Pertti Kärkkäinen;

Pv.kentälle tuleva P 24 10 6,8 34 1600 500 560 140 17 3600Pv.kentältä lähtevä P 4,7 <1 6,9 27 1100 65 <2 41 6 850



sivu 2/3


29.6.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 10.10-10.20; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 11 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8;


12.7.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9.25-9.50; Näytt.ottaja KRa; Pato 15 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8;

Pv.kentälle tuleva 19,4 18 7,6 6,5 41 2500 170 920 130 25 5800Pv.kentältä lähtevä 16,2 2,5 <1 6,5 30 860 6 <2 22 <2 790

18.7.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 7:50-8:05; Näytt.ottaja Perttu Kärkkäinen;

Pv.kentälle tuleva 68 4,0 5,5 61 4700 520 830 180 6 2400Pv.kentältä lähtevä 6,6 <1 6,4 29 1400 330 <2 37 4 860

28.7.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 4:30-4:55; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;


8.8.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 17:45-18:05; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;










sivu 3/3


3.10.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:45-9:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;


17.10.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 11:35-11:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;


31.10.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 9:55-10:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;


16.11.2016 4336 / Rikkasuo Rikkasuon PV-kenttäKlo 12.10-12.25; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 3 cm; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRuokosuo 2016


sivu 1/3


13.1.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 12:05; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -14 C-ast;

Ohitus 0,20 6,2 3,3 15 1100 220

17.3.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 10:50-11:00; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen, Tuomo Pouti; Ilm.lt. 1 C-ast;


4.4.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 10:40-10:50; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,80 64 59 5,8 8,8 840 220 310 53 5 3100Pv.kentältä lähtevä 1,2 9,9 6,2 6,0 12 660 200 72 32 4 2000

13.4.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 14:30-14:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;


21.4.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:55-12:10; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2,5 C-ast;


25.4.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 13:55-14:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;


2.5.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 14:10-14:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;


18.5.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 13:15-13:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 12 C-ast;




sivu 2/3




16.6.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 10.30-10.40; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8;


27.6.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11.20-11.30; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8;


11.7.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 12.30-12.40; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato 4 cm; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 5 /8;


27.7.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 10:40-11:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast;


8.8.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:45-12:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;








sivu 3/3




6.10.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:15-11:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;




2.11.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 11:40; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;


17.11.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;


20.12.2016 4336 / RuokoPV Ruokosuon PV-kenttäKlo 12:05-12:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTiirinsuo 2016


sivu 1/3


16.2.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 13:05; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;

KK1 lähtevä 0,30 <1 <1 4,9 610 3

8.3.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 15:40-15:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;

KK1 tuleva 2,6 44 18 21 2300 160KK1 lähtevä 0,90 1,9 <1 13 1600 13

31.3.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:55-11:05; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 3 C-ast;

KK1 tuleva 1,0 6,8 3,2 9,5 1300 94KK1 lähtevä 0,40 2,3 <1 7,4 1500 15

7.4.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 14:25-14:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;

KK1 tuleva 1,3 30 24 6,1 11 1400 170 690 76 15 5100KK1 lähtevä 0,40 4,5 1,3 6,3 6,6 1000 100 520 14 <2 1700

14.4.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11.15-11.25; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 30 cm; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 0 /8;

KK1 tuleva 1,1 7,4 1,5 5,6 19 1200 140 530 42 9 2700KK1 lähtevä 0,90 7,6 1,2 5,8 18 1400 110 680 35 8 3000

19.4.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11.00-11.05; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 32 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;

KK1 tuleva 4,2 7,8 1,3 5,6 21 1300 140 530 39 9 2300KK1 lähtevä 3,0 6,8 <1 6,0 20 1400 110 640 35 8 2500

28.4.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:35-10:40; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 6 C-ast;

KK1 tuleva 7,5 8,9 <1 5,6 30 1800 180 630 70 9 2300KK1 lähtevä 6,0 5,1 <1 5,9 25 1300 130 510 40 9 2000

10.5.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:25-10:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 12 C-ast;

KK1 tuleva 14,5 9,8 <1 5,7 34 1900 69 630 64 9 3000KK1 lähtevä 13,1 3,7 <1 6,0 31 1300 48 280 35 5 2100



sivu 2/3



KK1 tuleva 18,5 24 15 39 1500 110KK1 lähtevä 14,0 5,5 1,0 42 1400 55



20.6.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 12:30-12:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 16 C-ast;

KK1 tuleva 16,1 17 5,8 6,1 34 1700 150 590 80 23 6700KK1 lähtevä 19,7 7,3 <1 6,7 51 2500 27 800 74 <2 5100

6.7.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10.40-10.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 27 cm; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 8 /8;

KK1 tuleva 12,4 78 19 4,8 55 4000 950 1000 96 12 5300KK1 lähtevä 13,5 6,1 <1 6,4 38 2500 270 810 54 9 3400

6.7.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 13:00; Näytt.ottaja Pennanen Timo;

KK1 lähtevä, rankkasadenäyte 8,4 <1 6,5 36 2400 300 810 53 8 3100

21.7.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11:10-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 18 C-ast;





KK1 tuleva 13,9 18 8,8 6,0 28 1100 75 440 88 38 7800KK1 lähtevä 17,3 4,2 <1 6,6 41 1300 23 240 46 37 2800



sivu 3/3



KK1 tuleva 11,5 19 8,3 22 1300 120KK1 lähtevä 12,7 3,1 <1 32 1200 28


KK1 tuleva 9,9 24 11 22 1600 150KK1 lähtevä 9,8 <1 <1 28 1200 30



12.10.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11.15-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;


26.10.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 10:35-10:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;

KK1 tuleva 1,3 13 6,5 6,4 18 1500 72 880 120 48 15000KK1 lähtevä 0,50 2,8 <1 6,8 20 1400 140 550 44 16 3100

10.11.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 11:10-11:25; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -7 C-ast;


14.12.2016 4336 / TiiriKK1 Tiirinsuo KK1Klo 13.50-13.55; Näytt.ottaja TA / TPP; Pato 10 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYVeteläsuo 2016


sivu 1/3


12.4.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 12:45; Näytt.ottaja Sarpakunnas Miika; Pato 19,0 cm; Ilm.lt. 8,0 C-ast; Pilv. 4 /8;

Kasv.kentältä lähtevä 1,2 4,4 1,2 5,8 19 870 86 360 26 5 1500

18.4.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 17:05-17:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 2,4 19 13 6,0 17 1100 75 540 32 10 3700Kasv.kentältä lähtevä 1,9 14 10 6,2 14 1000 82 470 34 13 2000

27.4.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 9:40-9:46; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 4,6 9,7 3,1 6,1 19 1400 90 580 36 9 2700Kasv.kentältä lähtevä 4,7 4,9 <1 6,1 17 1200 120 450 32 9 1400

3.5.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 12:40-12:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 10,0 53 25 6,2 26 1300 54 440 71 11 7800Kasv.kentältä lähtevä 8,9 2,5 <1 6,2 15 890 140 270 25 11 1600

18.5.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 11:00-11:10; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 10 C-ast;


2.6.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 10:40-10:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 22 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 13,8 13 8,8 8,4 400 29Kasv.kentältä lähtevä 17,6 2,6 <1 12 380 19


Kasv.kentälle tuleva 15,9 7,4 2,7 6,7 320 26Kasv.kentältä lähtevä 16,2 1,8 <1 10,0 300 17

28.6.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 9.50-10.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 14 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8;

Kasv.kentälle tuleva 10,3 13 6,0 11 460 27Kasv.kentältä lähtevä 15,5 3,5 <1 14 380 28



sivu 2/3


13.7.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 19.15-19.20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 11,5 cm; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;

Kasv.kentälle tuleva 13,0 12 5,4 6,3 13 650 34 200 29 11 3900Kasv.kentältä lähtevä 17,3 3,6 <1 6,4 16 640 53 120 28 12 2200


Kasv.kentälle tuleva 10,8 9,1 4,4 12 490 25Kasv.kentältä lähtevä 16,2 3,4 1,0 15 540 27

9.8.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 8:35-8:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 15 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 11,2 6,6 2,5 9,9 410 21Kasv.kentältä lähtevä 14,6 3,3 <1 14 500 25

14.8.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 18:00; Näytt.ottaja Mika Lappalainen;

Kasv.kentälle tuleva P 5,7 1,7 6,3 18 970 94 350 23 7 2900Kasv.kentältä lähtevä P 4,1 <1 6,4 25 1100 140 270 29 8 2500

16.8.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 13:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 14 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva P 7,2 2,1 6,5 15 670 34 220 26 13 3900Kasv.kentältä lähtevä P 3,6 <1 6,6 17 630 58 120 25 9 2300



6.9.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 9:30-9:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 7 C-ast;



Kasv.kentälle tuleva 7,4 5,8 2,0 8,4 370 20Kasv.kentältä lähtevä 6,8 2,4 <1 8,5 360 17



sivu 3/3


5.10.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 9:15-9:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;


18.10.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 10:35-10:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 5,5 10 5,8 6,4 9,4 520 31 210 28 19 4500Kasv.kentältä lähtevä 4,5 2,2 <1 6,6 7,1 430 89 110 15 14 1500

3.11.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 8:55-9:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -4 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 3,3 3,6 1,7 10 400 25Kasv.kentältä lähtevä 1,1 2,6 <1 10 580 19

17.11.2016 4336 / VeteläPV Veteläsuon kenttäKlo 8:45-9:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 0 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 3,5 5,1 2,6 7,7 460 22Kasv.kentältä lähtevä 1,6 2,6 1,1 6,0 440 15

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYVilponsuo 2016


sivu 1/3


19.2.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:05-9:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;


10.3.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11:05-11:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -1 C-ast;


5.4.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11:15-11:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;


13.4.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10:45-11:00; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 4 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 1,4 3,3 <1 5,1 22 1600 64 630 54 9 790Pv.kentältä lähtevä 1,8 2,2 <1 5,1 22 1100 48 400 32 <2 690

21.4.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10:20-10:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt ~3 l/s;


27.4.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäNäytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast;


2.5.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11:35-11:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;


19.5.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:30-9:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;




sivu 2/3


2.6.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:30-9:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 20 C-ast;


13.6.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11:50-12:05; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 13,5 C-ast;


30.6.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10.10-10.20; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 6 cm; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 3 /8;


5.7.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 14.10-14.20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 22,5 cm; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

Pv.kentälle tuleva 14 1,1 5,2 110 5300 180 2600 75 5 5000Pv.kentältä lähtevä 2,4 <1 4,8 79 2100 30 360 51 5 2800

14.7.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9.50-10.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 12 cm; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8;






22.8.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 13:35-13:50; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 20 C-ast;




sivu 3/3




22.9.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:25-9:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 7 C-ast;




20.10.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 9:35-9:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;


1.11.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 10:40-10:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;


15.11.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 11.20-11.35; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;


15.12.2016 4336 / Vilpons Vilponsuo pintavalutuskenttäKlo 14.20-14.30; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 11 cm; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYHirsisuo 2016


sivu 1/3


13.4.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 2,4 4,9 2,1 5,9 17 870 100 300 25 8 3300

21.4.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 13:10-13:25; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 1,8 2,1 <1 5,7 24 1300 150 430 35 8 2200Pv.kentältä lähtevä 1,2 1,4 <1 5,1 15 380 <5 <2 27 <2 220

12.5.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 16:20-16:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 11,7 5,7 <1 6,4 19 600 26Pv.kentältä lähtevä 8,8 2,2 <1 4,5 29 480 39

25.5.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 10:45-10:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 18 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 13,3 11 3,0 6,2 15 500 40Pv.kentältä lähtevä 14,8 <1 <1 4,4 21 410 12


Pv.kentälle tuleva 10,9 9,1 2,8 6,4 13 470 50Pv.kentältä lähtevä 12,6 <1 <1 4,5 24 410 12



7.7.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 14.55-15.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 21 cm; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8;

Pv.kentälle tuleva 19,5 20 6,8 6,0 27 1300 170 380 40 13 4900Pv.kentältä lähtevä 19,5 <1 <1 5,2 28 550 10 <2 12 6 340

18.7.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 11:15-11:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 16,6 11 1,7 6,0 20 1400 110 390 39 8 4300Pv.kentältä lähtevä 18,3 <1 <1 4,8 61 480 <2 <2 13 7 280



sivu 2/3



Pv.kentälle tuleva 19,9 12 3,5 6,3 21 1100 120 240 41 9 6000Pv.kentältä lähtevä 19,9 <1 <1 5,4 30 590 5 5 19 7 340


Pv.kentälle tuleva 12,8 12 3,7 6,5 22 1100 140 320 35 14 5800Pv.kentältä lähtevä 14,8 <1 <1 5,8 21 520 3 2 13 11 180



12.9.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 9:20-9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 10 C-ast;



Pv.kentälle tuleva 10,3 11 3,5 6,4 13 620 54 210 34 11 5000Pv.kentältä lähtevä 10,9 <1 <1 5,9 12 280 <2 6 11 9 92


Pv.kentälle tuleva 4,4 12 4,8 6,2 9,8 660 36Pv.kentältä lähtevä 4,8 <1 <1 5,5 9,3 260 6

27.10.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 11:10-11:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 1,3 12 4,8 6,3 11 640 61Pv.kentältä lähtevä 1,4 <1 <1 5,6 8,0 290 7

8.11.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 10:35-10:45; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,10 6,2 2,4 6,8 14 770 40Pv.kentältä lähtevä 0,10 <1 <1 5,3 13 470 11



sivu 3/3


12.12.2016 4336 / HirsisPV Hirsisuon PV-kenttäKlo 12:40; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 25 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Ohitus 0,30 4,0 <1 6,4 12 740 19

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYIsoneva 2016


sivu 1/3


14.4.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 9:15-9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;


20.4.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 10:00-10:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 1 C-ast;


27.4.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 12:15-12:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;




24.5.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 9:20-9:30; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 167 23 5,9 48 1500 120Pv.kentältä lähtevä 12,9 8,9 <1 54 1400 81




Pv.kentälle tuleva 22,2 15 <1 86 3500 110Pv.kentältä lähtevä 15,4 11 <1 80 2600 94

4.7.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 14.40-14.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 9 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;

Pv.kentälle tuleva 16,3 17 <1 77 2700 170Pv.kentältä lähtevä 13,8 21 1,6 85 2600 180



sivu 2/3









Pv.kentälle tuleva 14,6 11 <1 61 2100 160Pv.kentältä lähtevä 11,5 58 11 110 3200 590



27.9.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuNäytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;


25.10.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 14:55-15:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;


7.11.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 10:00-10:15; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;




sivu 3/3


7.12.2016 4336 / ISONKUOR Isoneva kuormitustarkkailuKlo 11:05-11:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKaikonsuo 1-3 2016


sivu 1/7


27.1.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:30-11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;

Kosteikolle tuleva 1,0 19 11 6,7 14 1600 430Kosteikolta lähtevä 0,20 13 2,3 6,0 39 1500 130

18.2.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:25-10:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;

Kosteikolle tuleva 0,20 6,4 1,3 6,3 14 1100 160 530 170 89 7900Kosteikolta lähtevä 0,10 3,7 1,5 6,1 13 950 110 420 110 57 3300

30.3.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 11:00-11:10; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 4 C-ast;

Kosteikolle tuleva 0,20 4,8 1,9 6,2 11 960 270 280 58 33 3800Kosteikolta lähtevä 0,60 10 2,6 6,2 15 1100 110 500 71 28 5900

7.4.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 10:55-11:15; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;

Kosteikolle tuleva 1,1 3,4 <1 5,8 13 830 130 240 49 21 1900Kosteikolta lähtevä 0,20 4,3 <1 6,0 12 680 67 180 54 19 2400



19.4.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 9.50-10.00; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 49 cm; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Kosteikolle tuleva 2,2 23 8,3 6,0 37 1800 62 510 190 69 9100Kosteikolta lähtevä 0,60 27 20 5,8 31 1200 130 100 89 12 2800

28.4.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 11:50-12:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;

Kosteikolle tuleva 6,3 26 19 6,5 32 2100 170 670 90 22 4800Kosteikolta lähtevä 6,5 7,6 1,4 6,2 23 1100 49 42 67 7 2400


Kosteikolle tuleva 9,3 13 4,8 6,2 23 1200 240Kosteikolta lähtevä 10,6 16 3,2 6,0 37 1100 95



sivu 2/7




5.7.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 9.55-10.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 14 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;


3.8.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 9:45-9:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;








8.12.2016 4336 / Kaikkos1 Kaikonsuo kosteikko 1Klo 13:55-14:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -1 C-ast;


18.2.2016 4336 / Kaikkos2 Kaikonsuo kosteikko 2Klo 12:40-12:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;




sivu 3/7



Kosteikolle tuleva 1,0 11 7,0 6,3 20 1200 190 400 110 64 5200Kosteikolta lähtevä 1,0 5,0 1,9 6,2 18 1300 110 490 87 47 3800


Kosteikolle tuleva 1,3 5,0 2,2 5,3 16 810 170 160 27 <2 620Kosteikolta lähtevä 0,40 3,3 1,0 5,8 14 650 110 100 27 4 1100


Kosteikolle tuleva 2,8 4,1 1,0 5,4 25 860 92 61 35 3 940Kosteikolta lähtevä 1,3 5,3 2,5 5,7 24 820 140 51 32 4 1400


Kosteikolle tuleva 2,2 4,6 1,2 5,4 36 1000 96 72 44 6 1800Kosteikolta lähtevä 1,4 3,9 <1 5,3 34 920 84 49 32 4 1500




Kosteikolle tuleva 14,0 7,5 <1 6,1 37 1000 86Kosteikolta lähtevä 13,9 5,2 <1 6,2 38 1000 64




Kosteikolle tuleva 14,3 20 1,9 6,0 51 2200 28 180 230 36 5600Kosteikolta lähtevä 14,3 12 1,4 6,2 47 1300 23 <2 98 14 5900



sivu 4/7



Kosteikolle tuleva 17,4 19 2,4 6,1 46 1200 110Kosteikolta lähtevä 17,7 16 <1 6,1 42 1200 80




Kosteikolle tuleva 9,7 6,7 <1 6,1 41 980 77Kosteikolta lähtevä 9,4 5,7 <1 6,2 38 940 68


Kosteikolle tuleva 2,6 3,1 <1 6,3 43 1000 84Kosteikolta lähtevä 1,7 6,6 1,0 6,3 38 960 80



18.2.2016 4336 / Kaikkos3 Kaikonsuo kosteikko 3Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;





Kosteikolle tuleva 1,2 14 9,1 5,8 15 1400 230 430 43 4 1700Kosteikolta lähtevä 0,50 9,7 5,1 6,0 12 970 110 370 41 5 2200



sivu 5/7



Kosteikolle tuleva 1,2 12 7,9 6,0 15 1100 190 360 38 5 1900Kosteikolta lähtevä 0,70 4,7 <1 6,0 9,1 620 17 120 39 4 2000


Kosteikolle tuleva 1,4 28 21 5,9 32 1700 150 550 82 7 3500Kosteikolta lähtevä 1,1 7,8 1,9 6,0 13 640 16 30 62 6 2600


Kosteikolle tuleva 4,7 6,2 <1 5,9 37 1700 90 530 110 65 5400Kosteikolta lähtevä 4,7 16 7,9 6,1 30 1300 88 240 140 41 5200


Kosteikolle tuleva 14,9 22 13 6,7 32 1700 130 500 110 23 6600Kosteikolta lähtevä 14,4 4,6 <1 6,2 33 1200 11 25 51 4 1800











sivu 6/7



Kosteikolle tuleva 20,0 10 <1 5,6 62 2400 140 560 87 13 2600Kosteikolta lähtevä 17,9 10 1,8 6,2 45 1600 12 <2 87 9 3700




Kosteikolle tuleva 14,0 14 2,1 6,7 37 1500 150 290 88 17 4700Kosteikolta lähtevä 14,2 3,8 <1 6,1 40 1200 11 10 46 3 1900


Kosteikolle tuleva 12,7 9,6 2,4 6,8 36 1700 430 260 120 31 6900Kosteikolta lähtevä 11,8 3,0 <1 6,3 32 1100 12 13 46 5 1600











sivu 7/7





Kosteikolle tuleva 0,30 24 15 6,4 24 2400 330 1200 130 50 8100Kosteikolta lähtevä 0,10 21 8,1 6,3 42 1500 9 210 82 10 6400

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKiertosuo 2016


sivu 1/3


16.2.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 16:15-16:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;

Tuotantoalueelle tuleva 0,40 64 56 10 880 87Tuotantoalueelta lähtevä 0,10 21 16 20 700 53

8.3.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 16:40-16:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;

Tuotantoalueelle tuleva 1,8 54 45 19 1200 130Tuotantoalueelta lähtevä 0,60 27 22 24 1100 97

7.4.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 18:00-18:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

Tuotantoalueelle tuleva 0,50 49 40 6,0 10 1100 290 290 60 <2 2200Tuotantoalueelta lähtevä 0,30 23 18 6,0 10 910 260 210 36 <2 1300

14.4.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 9.55-10.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 17 cm; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 0 /8;

Tuotantoalueelle tuleva 0,80 29 23 5,9 22 1300 180 300 76 5 3200Tuotantoalueelta lähtevä 0,70 18 14 6,0 21 1200 240 270 54 5 2500

19.4.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 13.00-13.10; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 34 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;


28.4.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 12:30-12:40; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 6 C-ast;


10.5.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 13:15-13:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;

Tuotantoalueelle tuleva 13,4 29 18 6,6 38 2200 340 340 91 9 4400Tuotantoalueelta lähtevä 9,5 6,1 1,4 6,2 44 1500 170 71 53 10 1600

23.5.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:10-10:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 18 C-ast;

Tuotantoalueelle tuleva 13,9 37 20 39 2000 92Tuotantoalueelta lähtevä 11,6 9,6 3,0 42 1400 60



sivu 2/3



Tuotantoalueelle tuleva 9,1 17 8,3 34 1400 85Tuotantoalueelta lähtevä 9,4 6,9 1,3 35 1100 54

20.6.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 14:55-15:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 18 C-ast;

Tuotantoalueelle tuleva 17,6 20 9,8 6,5 40 2300 330 430 72 4 2800Tuotantoalueelta lähtevä 14,8 8,5 1,8 6,3 43 1600 270 37 58 7 1800

6.7.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 12.55-13.15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato 32,5 cm; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

Tuotantoalueelle tuleva 13,4 47 17 6,3 50 2500 300 430 100 7 2900Tuotantoalueelta lähtevä 13,3 8,9 2,9 6,2 43 1800 340 71 62 9 1800

21.7.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 9:55-10:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 16 C-ast;







Tuotantoalueelle tuleva 6,2 2,6 31 1300 50Tuotantoalueelta lähtevä 4,2 <1 36 980 44


Tuotantoalueelle tuleva 8,1 3,3 24 1200 48Tuotantoalueelta lähtevä 4,2 <1 25 970 45



sivu 3/3



Tuotantoalueelle tuleva 10,4 5,9 2,1 20 980 45Tuotantoalueelta lähtevä 9,8 4,1 <1 26 750 42

12.10.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 10:10-10:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;


20.10.2016 4336 / Kiertok2 Kiertosuo kuomitus 2Klo 13:00-13:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 4 C-ast;


10.11.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 14:10-14:25; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -8 C-ast;

Tuotantoalueelle tuleva 0,20 14 7,7 20 1200 68Tuotantoalueelta lähtevä 0,20 5,9 <1 79 2000 95

14.12.2016 4336 / Kiertos Kiertosuo kuormitusKlo 16.55-17.05; Näytt.ottaja TA / TPP; Ilm.lt. -8 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Tuotantoalueelle tuleva 5,1 5,8 3,1 17 1500 40Tuotantoalueelta lähtevä 0,20 4,5 <1 63 1800 66

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKokkosuo 2016


sivu 1/3


17.2.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 16:20-16:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,10 18 14 13 910 56Pv.kentältä lähtevä 0,10 23 18 10 960 62

7.4.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 17:00-17:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;

Kosteikko tuleva 1,0 210 200 5,4 15 990 140 220 150 <2 6000Kosteikko lähtevä 0,50 110 99 5,5 14 960 160 250 110 <2 4300

12.4.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 14:20-14:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 6 C-ast;

Kosteikko tuleva 1,2 54 47 5,2 24 860 76 110 71 4 3700Kosteikko lähtevä 1,1 65 57 5,5 21 1600 88 180 82 4 4600

19.4.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 13.15-13.25; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 30 cm; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


28.4.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 15:55-16:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;










sivu 2/3



Pv.kentälle tuleva 21,0 41 28 41 1300 99Pv.kentältä lähtevä 17,6 29 17 43 1500 170

5.7.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 14.40-14.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 17 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8;

Kosteikko tuleva 14,6 61 47 5,1 42 2000 580 94 100 8 4400Kosteikko lähtevä 14,4 39 20 6,1 37 1900 23 <2 240 9 5900

19.7.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 14:15-14:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;

Kosteikko tuleva 18,2 9,4 5,2 5,0 43 1300 120 2 50 4 1700Kosteikko lähtevä 19,5 16 7,8 5,5 43 1200 58 7 79 8 2500




Kosteikko tuleva 17,1 11 4,7 5,2 42 1500 280 <2 65 3 1800Kosteikko lähtevä 15,4 25 11 6,0 36 1300 15 5 130 8 3500









sivu 3/3



Pv.kentälle tuleva 4,4 5,7 2,5 34 1200 48Pv.kentältä lähtevä 4,1 32 21 31 1500 110


Pv.kentälle tuleva 2,7 5,9 2,6 34 1200 55Pv.kentältä lähtevä 2,9 18 10 30 1400 110

9.11.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 13:00-13:10; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -8 C-ast;


8.12.2016 4336 / KokkosL2 Kokkosuon kosteikkoKlo 16:50-17:05; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -2 C-ast;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnun Turve 2016


sivu 1/2

Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. COD-Mn Kok. N Kok. PAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l

17.5.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11:25-11:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;






29.6.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 12.10-12.20; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato <0 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 7 /8; Virt ~0,1 l/s;


12.7.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11.45-11.57; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 23 C-ast; Virt ~1 l/s;

Pv.kentälle tuleva 20,4 8,9 <1 38 1300 520Pv.kentältä lähtevä 15,0 9,3 1,9 41 1000 110

28.7.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 6:30-6:40; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;


8.8.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 19:25-19:30; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;




SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnun Turve 2016


sivu 2/2

Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. COD-Mn Kok. N Kok. PAst-C mg/l mg/l mg/l O2 µg/l µg/l



3.10.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11:05-11:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 5 C-ast;


17.10.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt ~2 l/s;


31.10.2016 4336 / KonTu Konnun TurveKlo 11:45-11:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;




sivu 1/3


19.1.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 13:20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. -25 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Pv.kentälle tuleva -0,20 11 3,5 42 1500 91













3.5.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 17:20-17:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 16 C-ast;




sivu 2/3











Pv.kentälle tuleva 18,3 21 5,6 6,6 41 1400 16 84 97 14 5200Pv.kentältä lähtevä 18,3 11 <1 6,0 72 2300 19 110 220 67 4800









sivu 3/3










3.11.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 13:30-13:50; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -4 C-ast;


17.11.2016 4336 / KuivPVK2 Kuivastensuo PVK2Klo 13:40-14:00; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 0 C-ast;




SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYKonnusuo PVK2 2016


sivu 1/4


17.2.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 14:20-14:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -5 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,10 7,8 3,2 13 900 82Pv.kentältä lähtevä 1 0,10 1,2 <1 12 320 37

7.3.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -1 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,90 12 4,7 21 1200 170Pv.kentältä lähtevä 1 0,60 2,6 <1 19 870 110Pv.kentältä lähtevä 2 0,40 1,5 <1 22 590 42

6.4.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12:15-12:30; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,60 10 5,0 6,3 16 1100 130 230 72 20 1700Pv.kentältä lähtevä 1 0,40 3,5 <1 6,5 15 780 120 120 53 18 1300Pv.kentältä lähtevä 2 0,60 2,4 <1 6,5 14 530 53 22 37 13 1100

14.4.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 14.45-15.10; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.; Virt 20 l/s;

Pv.kentälle tuleva 1,9 17 12 6,3 23 990 99 210 79 18 1900Pv.kentältä lähtevä 1 0,40 3,2 1,0 6,5 20 790 140 120 48 16 1300Pv.kentältä lähtevä 2 0,40 1,4 <1 6,4 19 640 87 56 34 11 910

20.4.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 15:00-15:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 2,9 39 28 6,3 30 1800 250 310 120 16 2400Pv.kentältä lähtevä 1 1,5 4,8 2,0 6,6 23 1200 260 93 58 15 1500Pv.kentältä lähtevä 2 1,1 1,9 <1 6,5 20 830 150 26 38 10 1100

28.4.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12-------:35-12:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8,5 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 5,6 7,6 1,8 6,5 27 1300 190 230 73 24 2500Pv.kentältä lähtevä 1 4,4 2,5 <1 6,7 22 1200 300 47 52 18 1600Pv.kentältä lähtevä 2 2,2 1,4 <1 6,6 20 750 110 4 32 12 960

3.5.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12:50-13:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 13 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 9,8 6,2 1,4 6,7 23 1400 120 530 88 27 4300Pv.kentältä lähtevä 1 7,4 1,1 <1 6,7 19 950 290 13 40 13 1400Pv.kentältä lähtevä 2 4,5 2,2 <1 6,3 27 690 22 29 57 27 1500



sivu 2/4



Pv.kentälle tuleva 10,9 13 5,0 23 1200 110Pv.kentältä lähtevä 1 9,0 1,1 <1 19 660 34Pv.kentältä lähtevä 2 7,3 2,2 <1 27 670 54


Pv.kentälle tuleva 16,4 13 3,4 24 1000 140Pv.kentältä lähtevä 1 12,7 2,2 <1 20 650 41Pv.kentältä lähtevä 2 13,0 8,4 1,9 33 850 140


Pv.kentälle tuleva 14,0 10 3,7 25 1200 120Pv.kentältä lähtevä 1 8,2 2,9 <1 19 670 43Pv.kentältä lähtevä 2 9,0 11 2,5 30 870 120

29.6.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12.35-12.55; Näytt.ottaja TPP, KRA; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8;

Pv.kentälle tuleva 17,2 13 4,6 26 1200 150Pv.kentältä lähtevä 1 13,4 6,4 <1 24 850 69Pv.kentältä lähtevä 2 13,7 9,8 1,7 37 900 140

12.7.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12.10-12.25; Näytt.ottaja KRa; Pato 10 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 4 /8;

Pv.kentälle tuleva 20,7 8,3 3,7 26 1300 110Pv.kentältä lähtevä 1 16,3 4,1 1,6 26 830 56Pv.kentältä lähtevä 2 14,6 6,6 2,0 44 810 160

28.7.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 6:45-7:00; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 12 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 21,4 6,7 1,5 26 910 130Pv.kentältä lähtevä 1 15,8 11 3,7 28 1000 89Pv.kentältä lähtevä 2 16,3 9,8 1,9 39 1000 250

8.8.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 19:40-20:05; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 19,5 5,1 1,5 27 1200 130Pv.kentältä lähtevä 1 16,0 3,2 <1 23 780 69Pv.kentältä lähtevä 2 15,0 8,1 1,7 37 890 190



sivu 3/4



Pv.kentälle tuleva 15,7 5,8 1,1 6,9 27 1600 260 190 78 11 2300Pv.kentältä lähtevä 1 15,2 2,8 <1 7,1 26 1100 190 40 63 14 1900Pv.kentältä lähtevä 2 13,9 5,1 1,1 6,7 35 740 14 <2 58 18 1400


Pv.kentälle tuleva 9,9 3,5 <1 21 1000 87Pv.kentältä lähtevä 1 10,1 2,9 <1 20 770 54Pv.kentältä lähtevä 2 9,1 2,6 <1 38 710 98


Pv.kentälle tuleva 6,9 7,5 2,3 18 980 110Pv.kentältä lähtevä 1 7,0 2,0 <1 18 590 51Pv.kentältä lähtevä 2 4,7 3,8 <1 33 670 160

3.10.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 11:20-11:35; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 4 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 4,1 5,3 1,6 19 1300 78Pv.kentältä lähtevä 1 4,5 3,1 <1 19 880 53Pv.kentältä lähtevä 2 4,2 1,9 <1 32 680 79

17.10.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 13:20-13:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast; Virt ~2 l/s;

Pv.kentälle tuleva 4,8 7,0 3,1 13 1200 85Pv.kentältä lähtevä 1 4,9 2,8 <1 13 860 51Mittapato 4,6 5,3 1,3 29 760 160

31.10.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12:00-12:20; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 2,1 5,2 1,8 16 1500 61Pv.kentältä lähtevä 1 2,7 3,2 <1 15 1000 45Pv.kentältä lähtevä 2 1,8 <1 <1 25 630 36

16.11.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 14.55-15.20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Pv.kentälle tuleva 4,9 19 9,9 16 1000 67Pv.kentältä lähtevä 1 1,2 5,0 1,8 16 920 61Pv.kentältä lähtevä 2 0,20 8,2 3,1 23 960 81



sivu 4/4


19.12.2016 4336 / KonnuPV2 Konnunsuo PVK 2Klo 12:00-12:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 2,4 18 11 14 1200 94Pv.kentältä lähtevä 1 0,30 3,5 5,2 12 940 54Pv.kentältä lähtevä 2 0,40 3,1 <1 24 750 98

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLantonsuo 2016


sivu 1/3


13.4.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 1,0 3,8 1,1 5,7 17 830 100 240 32 5 780

21.4.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;

ohitus P 3,4 <1 5,8 25 780 35 73 47 8 1600

27.4.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:15-14:25; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 7,3 7,8 2,6 6,1 22 1200 60 350 58 11 2000Kasv.kentältä lähtevä 6,8 7,6 2,8 6,2 21 1200 69 270 89 19 2300

2.5.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:35-14:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;


19.5.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:40-13:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;



Kasv.kentälle tuleva 21,7 6,1 <1 19 740 180Kasv.kentältä lähtevä 20,1 12 2,6 37 1000 200

13.6.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:25-14:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 18 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 15,8 19 9,5 22 990 150Kasv.kentältä lähtevä 18,4 5,5 1,1 26 780 87

30.6.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14.00-14.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 4 cm; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8;




sivu 2/3


14.7.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 12.50-13.00; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 15 cm; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8;

Kasv.kentälle tuleva 18,8 51 36 23 1500 210Kasv.kentältä lähtevä 19,0 26 7,4 32 1200 230




Kasv.kentälle tuleva 19,4 5,5 <1 31 750 96Kasv.kentältä lähtevä 19,3 16 7,4 27 1200 130

22.8.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:35-10:50; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 18,5 C-ast;



Kasv.kentälle tuleva 11,9 23 12 17 860 160Kasv.kentältä lähtevä 13,0 2,6 <1 19 460 50

22.9.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:05-13:10; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 10 C-ast;




20.10.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:05-13:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;




sivu 3/3


1.11.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13.40-13:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;


15.11.2016 4336 / LantonsK Lantonsuon kasvillisuuskenttäKlo 08:35; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 1 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;

Kasv.kentältä lähtevä 0,80 9,9 <1 36 1600 130

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLappamäensuo 2016


sivu 1/3


16.2.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;

Pv.kentältä lähtevä 0,30 15 10,0 21 1700 71

8.3.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 1 C-ast;


7.4.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast;


14.4.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 13.45-13.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 16 cm; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 0 /8;


19.4.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 10.10-10.15; Näytt.ottaja Hakkarainen Hannu; Pato 21 cm; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;


28.4.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 9:35-9:40; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 6 C-ast;


10.5.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:30-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;






sivu 2/3




20.6.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 11:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 15 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 16,1 22 5,8 6,6 50 2900 610 770 120 15 5700Pv.kentältä lähtevä 13,3 16 3,6 6,4 53 2400 390 350 130 27 5800

6.7.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12.40-12.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 17 cm; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8;


21.7.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:45-12:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 19 C-ast;












sivu 3/3




12.10.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:55-13:00; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -2 C-ast;


26.10.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12:30-12:40; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -2 C-ast;


10.11.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 10:00-10:15; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -7 C-ast;


14.12.2016 4336 / LappamPV Lappamäensuo PV-kenttäKlo 12.35-12.40; Näytt.ottaja TA / TPP; Pato 3 cm; Ilm.lt. -7 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLeppisuo 2016


sivu 1/3


17.2.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 11:15-11:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -6 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,40 10 7,1 5,2 980 60Pv.kentältä lähtevä 0,10 1,4 <1 16 1100 91

7.3.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoNäytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. -1 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,60 5,0 2,6 5,4 1500 47Pv.kentältä lähtevä 0,60 15 2,7 83 3900 760

6.4.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 11:00-11:10; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 2 C-ast;


14.4.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 13.20-13.30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;


20.4.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 11:05-11:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;


28.4.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 15:10-15:25; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 8,5 C-ast;


3.5.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 15:40-15:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;


17.5.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 15:05-15:15; Näytt.ottaja TPP;




sivu 2/3






29.6.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 15.15-15.25; Näytt.ottaja TPP, KRA; Pato 9 cm; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 7 /8;


12.7.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 8.15-8.26; Näytt.ottaja KRa; Pato 9 cm; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8;


28.7.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 9:05-9:20; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 17 C-ast;


8.8.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 16:15-16:25; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 22 C-ast;


23.8.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoNäytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 17 C-ast;






sivu 3/3




3.10.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 14:15-14:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 8 C-ast;




31.10.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 14:55-15:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;


16.11.2016 4336 / Leppisuo LeppisuoKlo 10.50-11.05; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -1 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Pv.kentälle tuleva 0,40 5,1 2,8 8,0 880 53Pv.kentältä lähtevä 0,20 5,4 1,1 23 1300 79



SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYLotakonsuo 2016


sivu 1/3


22.2.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:15-14:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -3 C-ast;


2.3.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 14:10-14:30; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -4 C-ast;


31.3.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 6 C-ast;


7.4.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:00-13:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 1,0 21 17 6,0 20 1500 270 490 54 10 1100Kasv.kentältä lähtevä 1,0 6,4 3,6 6,0 17 1300 230 450 28 3 640


Kasv.kentälle tuleva 2,2 9,1 6,2 6,2 21 1600 170 660 53 17 1800Kasv.kentältä lähtevä 3,2 17 3,7 6,2 24 1600 160 620 44 6 1000

20.4.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 16:15-16:30; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 5,6 9,7 6,0 6,3 26 2200 370 780 60 17 1500Kasv.kentältä lähtevä 7,9 6,6 2,7 6,5 25 2000 330 590 44 7 980

27.4.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 17:35-17:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;






sivu 2/3


24.5.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 13:45-13:55; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 23 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 20,3 4,7 <1 7,1 22 820 6 3 58 10 1400Kasv.kentältä lähtevä 26,7 4,3 <1 7,2 32 1000 11 48 43 3 1100


Kasv.kentälle tuleva 14,4 3,8 <1 14 600 63Kasv.kentältä lähtevä 19,1 2,8 <1 18 630 37



4.7.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10.35-10.40; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 11 cm; Ilm.lt. 11 C-ast; Pilv. 8 /8;







Kasv.kentälle tuleva 15,7 3,0 <1 6,8 28 1400 400 130 37 8 950Kasv.kentältä lähtevä 19,1 4,5 <1 7,1 31 1100 80 <2 31 6 710





sivu 3/3






11.10.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 10:55-11:05; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. -1 C-ast;



Kasv.kentälle tuleva 1,5 1,8 <1 6,8 11 990 180 280 32 15 1100Kasv.kentältä lähtevä 0,80 1,7 <1 7,1 11 790 200 160 24 10 750

7.11.2016 4336 / Lotak Lotakonsuon kasvillisuuskenttäKlo 15:20-15:30; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;




SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYPillisuo 1-2 2016


sivu 1/5


19.1.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 11:15; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. -22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Kasv.kentälle tuleva 0,20 7,5 1,3 70 2600 130

11.2.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 9:15-9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 0,20 8,0 4,2 8,9 1100 26Kasv.kentältä lähtevä 0,20 <1 <1 5,2 580 16

4.4.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 14:40-14:50; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 5 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 0,80 13 8,6 6,1 16 1200 240 540 45 14 3200Kasv.kentältä lähtevä 0,60 6,2 4,0 6,3 13 990 230 350 26 7 2000

11.4.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 13:25; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 6 C-ast;





Kasv.kentälle tuleva 6,0 25 13 6,3 40 2800 240 1100 89 20 4400Kasv.kentältä lähtevä 7,7 3,5 <1 6,3 30 980 12 4 35 <2 980

3.5.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 14:35-14:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;


18.5.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 13:10-13:20; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 17 C-ast;




sivu 2/5


2.6.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 10:45-11:00; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 22 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 20,6 <1 <1 27 840 59Kasv.kentältä lähtevä 22,2 4,8 <1 41 1100 45



13.7.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 12.35-12.45; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 57 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8;

Kasv.kentälle tuleva 22,5 30 5,8 6,3 50 3000 160 790 120 13 6500Kasv.kentältä lähtevä 21,7 7,6 <1 6,4 51 1700 11 6 64 6 3000



3.11.2016 4336 / PilliK1 Pillisuon kasvillisuuskenttä 1Klo 10:10-10:50; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -6 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 0,80 25 13 43 2900 81Kasv.kentältä lähtevä 0,60 6,5 <1 33 1400 59

19.1.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 11:40; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. -22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

Kasv.kentälle tuleva -0,10 29 15 22 2200 150







sivu 3/5





Kasv.kentälle tuleva 1,7 11 4,6 6,1 27 1200 92 350 160 30 3400Kasv.kentältä lähtevä 4,8 60 50 6,4 29 1000 60 140 100 21 3600

27.4.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 11:10-11:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast; Virt ~10 l/s;


3.5.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 15:05-15:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;



Kasv.kentälle tuleva 14,9 13 1,8 7,1 47 1600 15 <2 150 16 3600Kasv.kentältä lähtevä 16,6 4,8 <1 6,7 51 1500 13 <2 51 <2 2500

2.6.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 11:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 22 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 22,0 7,9 <1 42 1200 90

15.6.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 12:35-12:45; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 21 C-ast; Virt ~0,1 l/s;


28.6.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 10.50-10.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Virt ~0,2 l/s;

Kasv.kentälle tuleva 18,2 8,8 3,1 43 1200 92Kasv.kentältä lähtevä 15,7 13 3,3 68 2000 75



sivu 4/5


13.7.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 13.00-13.05; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 4 cm; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 5 /8;

Kasv.kentälle tuleva 19,4 5,3 <1 6,5 54 1500 35 62 110 21 3800Kasv.kentältä lähtevä 21,3 4,5 <1 6,7 52 1300 11 <2 49 4 2200














Kasv.kentälle tuleva 3,9 9,8 3,6 6,8 34 1100 29 120 110 35 5300Kasv.kentältä lähtevä 3,7 1,5 <1 6,9 27 730 4 <2 40 16 2300



sivu 5/5


3.11.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Klo 10:20-10:30; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -6 C-ast;


17.11.2016 4336 / PilliK2 Pillisuon kasvillisuuskenttä 2Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. 0 C-ast;

Kasv.kentälle tuleva 2,1 11 4,1 43 1800 120Kasv.kentältä lähtevä 0,20 10 2,7 51 1700 110



SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRastunsuo kosteikko ja PVK 2016


sivu 1/4


22.2.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast;

Kosteikko lähtevä 15 8,5 72 2100 250

7.4.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 11:55-11:40; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 6 C-ast;

Kosteikko tuleva 1,0 5,2 1,6 4,9 38 1600 270 260 97 32 1300Kosteikko lähtevä 1,0 18 14 5,4 46 1200 100 150 81 35 2800

14.4.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 12:25-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;

Kosteikko tuleva 2,5 26 20 5,2 37 1300 62 360 68 5 3300Kosteikko lähtevä 1,8 14 7,2 5,2 38 1300 46 270 68 8 3300

20.4.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 15:25-15:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;


27.4.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 14:45-14:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;




24.5.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 12:25-12:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 23 C-ast;

Kosteikko tuleva PVK2 15,8 60 44 6,5 44 1400 28 <2 200 21 11000Kosteikko lähtevä PVK 2 21,7 48 30 6,4 80 2200 34 10 210 8 6800





sivu 2/4





Kosteikko tuleva 16,4 25 1,0 130 5200 140Kosteikko lähtevä 13,4 5,3 <1 160 3700 180


Kosteikko tuleva 18,4 20 9,4 5,9 70 1700 74 270 78 15 3300Kosteikko lähtevä 18,3 27 19 5,6 54 1400 57 120 70 9 3300






Kosteikko tuleva 11,0 29 9,0 39 1500 160Kosteikko lähtevä 10,5 5,9 <1 58 1100 56




Kosteikko tuleva 1,9 29 13 6,5 35 2500 35 1600 180 40 17000Kosteikko lähtevä 1,9 8,8 2,6 6,8 41 1100 26 260 98 27 8200



sivu 3/4


7.11.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 14:05-14:20; Näytt.ottaja TA; Ilm.lt. -9 C-ast;

Kosteikko tuleva 0,0 49 26 62 3100 230Kosteikko lähtevä 0,80 8,1 1,7 71 1600 86

7.12.2016 4336 / Rastu11k Rastunsuo lohko 11 kosteikkoKlo 14:40-14:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0 C-ast;


31.3.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 12:22-12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 0,40 15 5,4 4,9 27 2200 390 620 52 17 1000Pv.kentältä lähtevä 0,60 14 11 4,8 22 1600 310 450 51 23 990

7.4.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 12:35-12:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 6 C-ast;


14.4.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 13:00-13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 4 C-ast;


20.4.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 14:20-14:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 4 C-ast;


27.4.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 17:05-17:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 9 C-ast;






sivu 4/4


20.7.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 13:05-16:15; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 21 C-ast;


26.7.2016 4336 / Rastu16p Rastunsuo lohko 16 pv-kenttäKlo 11:00-11:10; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 25 C-ast;



Pv.kentälle tuleva 15,9 53 1,4 4,5 120 6200 500 2600 150 14 1800Pv.kentältä lähtevä 14,7 29 <1 4,1 130 4000 220 860 140 21 2000

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTammasuo 2016


sivu 1/3


13.4.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 12:05-12:20; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 5 C-ast;


21.4.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 9:15-9:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast;


27.4.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 11:55-12:05; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 10 C-ast;


2.5.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:40-10:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast;


19.5.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:45-10:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 15 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 14,0 12 <1 6,7 38 1600 86Pv.kentältä lähtevä 9,9 5,8 <1 5,9 48 1600 59



13.6.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:30-10:45; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 12,5 C-ast;


30.6.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 11.45-11.55; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 2 cm; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 5 /8;

Pv.kentälle tuleva 21,4 27 5,6 6,2 51 2400 110Pv.kentältä lähtevä 16,3 18 3,3 5,7 54 2000 80



sivu 2/3


14.7.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10.40-10.50; Näytt.ottaja Poutiainen Teemu; Pato 9 cm; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8;

Pv.kentälle tuleva 19,1 21 <1 5,5 82 4700 100Pv.kentältä lähtevä 16,7 12 <1 5,2 100 4400 100


Pv.kentälle tuleva 23,3 26 3,4 5,6 77 3900 100Pv.kentältä lähtevä 18,4 6,3 <1 4,9 92 3000 80


Pv.kentälle tuleva 17,1 13 1,1 5,9 69 3300 74Pv.kentältä lähtevä 16,0 6,0 <1 5,0 87 5500 69

22.8.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 14:45-15:00; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. 19 C-ast;



Pv.kentälle tuleva 11,9 10 <1 6,0 40 2800 60Pv.kentältä lähtevä 11,3 2,7 <1 5,0 76 2500 57

22.9.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:25-10:35; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 8 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 8,3 9,1 1,8 6,2 36 2000 56Pv.kentältä lähtevä 8,0 3,5 <1 5,5 66 2000 61



20.10.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 10:35-10:40; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. -1 C-ast;




sivu 3/3


1.11.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 9:10-9:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -1 C-ast;


15.11.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 13.25-13.35; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 10 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;

Pv.kentälle tuleva 0,20 130 75 6,0 55 4700 150Pv.kentältä lähtevä 0,20 26 12 5,9 38 2700 73

15.12.2016 4336 / TammaPV Tammasuo pv-kentän kuormitusKlo 12.30-12.40; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Pato 7 cm; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTeerisuo 2016


sivu 1/2


13.1.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 12:35-12:55; Näytt.ottaja Miika Sarpakunnas; Ilm.lt. -12,5 C-ast;


17.3.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 12:20; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen, Tuomo Pouti; Ilm.lt. 2 C-ast;

Pv.kentälle tuleva 2,0 13 7,1 20 1100 64

4.4.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 13:20-13:30; Näytt.ottaja Hannu Hakkarainen; Ilm.lt. 5 C-ast;


13.4.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 18:50-19:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;


21.4.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 14:05-14:20; Näytt.ottaja MS, TPP; Ilm.lt. 2,5 C-ast;


25.4.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 14:35-14:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 1 C-ast;


2.5.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 11:50-12:00; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 14 C-ast;


11.7.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 11.50-12.00; Näytt.ottaja TPP / KRA; Pato <0 cm; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 5 /8;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYTeerisuo 2016


sivu 2/2


8.8.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 11:10-11:20; Näytt.ottaja KRa; Ilm.lt. 21 C-ast;


20.9.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 10:45-10:55; Näytt.ottaja TPP; Ilm.lt. 9 C-ast;


19.10.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 10:35-10:45; Näytt.ottaja Teemu Poutiainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Virt ~0,5 l/s;


17.11.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 10:15-10:30; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;


20.12.2016 4336 / TeerisPV Teerisuo PV-kenttäKlo 12:45-13:05; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 1 C-ast; Virt ~3 l/s;


SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYRautalammin reitin virtavesiasemat 2016


sivu 1/20

Pvm. Hav.paikka Lämpöti K-aine Ka.hehkj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-PAst-C mg/l mg/l mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

23.5.2016 4336 / JordYlä Jordaninpuro yläKlo 13:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast;

0,1 12,0 2,8 <1 6,6 250 33 680 34 <2 35 9

27.6.2016 4336 / JordYlä Jordaninpuro yläKlo 13:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

0,1 10 3,7 6,9 400 41 1400 140 140 96 23

27.10.2016 4336 / JordYlä Jordaninpuro yläKlo 12:05; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;

0,1 1,3 6,9 2,3 7,2 220 21 740 110 65 58 20

11.5.2017 4336 / JordYlä Jordaninpuro yläKlo 15:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;

0,1 3,1 2,7 <1 5,9 220 31 890 260 20 32 10

23.5.2016 4336 / JordAla Jordaninpuro alaKlo 13:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast;

0,1 11,5 2,3 <1 6,5 240 33 670 43 <2 29 9

27.6.2016 4336 / JordAla Jordaninpuro alaKlo 13:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

0,1 2,3 <1 6,8 290 35 1100 210 38 59 18

27.10.2016 4336 / JordAla Jordaninpuro alaKlo 12:30; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;

0,1 1,3 3,1 <1 7,3 200 20 760 200 21 52 21

11.5.2017 4336 / JordAla Jordaninpuro alaKlo 15:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;

0,1 2,5 4,2 2,5 6,0 210 34 870 260 17 30 11

23.5.2016 4336 / KortLask Kortelampeen laskeva puroKlo 13:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast;

0,1 14,4 5,0 1,8 6,4 220 31 700 23 7 33 5

27.6.2016 4336 / KortLask Kortelampeen laskeva puroKlo 14:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

0,1 7,3 3,4 6,5 220 29 810 33 51 41 16



sivu 2/20


27.10.2016 4336 / KortLask Kortelampeen laskeva puroKlo 13:00; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;

0,1 2,3 6,3 2,3 6,7 310 33 990 140 90 46 9

11.5.2017 4336 / KortLask Kortelampeen laskeva puroKlo 16:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;

0,1 2,2 3,8 1,5 5,8 230 30 1200 470 42 39 7

23.5.2016 4336 / Kortepu5 Kortepuro 5Klo 14:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast;

0,1 10,1 4,7 <1 6,5 230 29 740 26 6 35 3

27.6.2016 4336 / Kortepu5 Kortepuro 5Klo 14:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast;

0,1 5,4 1,6 6,6 220 28 790 5 5 35 7

27.10.2016 4336 / Kortepu5 Kortepuro 5Klo 13:25; Näytt.ottaja LH; Ilm.lt. 0 C-ast;

0,1 3,3 3,1 <1 6,4 260 31 880 140 40 37 9

11.5.2017 4336 / Kortepu5 Kortepuro 5Klo 16:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;

0,1 1,7 4,1 2,1 6,0 210 31 1200 510 44 39 12

17.5.2016 4336 / Pataj2A Patajoki 2AKlo 15:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 11 C-ast;

0,1 14,3 6,1 <1 6,6 270 34 980 29 2 42 6

28.6.2016 4336 / Pataj2A Patajoki 2AKlo 17:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

0,1 7,1 2,7 6,2 430 44 1100 19 <2 66 8


0,1 13,2 7,0 2,2 5,9 390 46 1700 220 120 57 11

26.10.2016 4336 / Pataj2A Patajoki 2AKlo 13:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;

0,1 2,1 8,0 <1 6,7 280 32 1100 110 100 51 14



sivu 3/20



0,1 3,2 34 30 5,8 180 28 1100 390 63 43 5


0,1 12,4 13 7,6 6,6 250 32 1000 84 10 50 9


0,1 14 5,9 6,4 330 33 1100 94 3 83 8


0,1 13,2 14 8,9 6,2 360 39 1600 360 41 65 13

26.10.2016 4336 / Pataj3A Patajoki 3AKlo 13:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;

0,1 1,7 8,7 5,6 6,9 220 23 1100 300 60 49 15


0,1 3,2 49 43 6,1 160 27 1500 640 81 68 11

11.5.2016 4336 / Isone/2 Suojärvenpuro 2Klo 10:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 11,9 <1 <1 4,9 370 37 960 120 98 32 7


0,1 16,5 5,7 <1 4,7 570 55 1100 27 <2 60 10


0,1 2,3 2,2 <1 5,4 500 54 1000 67 35 37 6

10.5.2017 4336 / Isone/2 Suojärvenpuro 2Klo 13:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 4,5 1,8 <1 5,0 360 40 830 180 150 42 20



sivu 4/20


11.5.2016 4336 / Isone/3A Suojärvenpuro 3AKlo 9:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 8,1 1,5 <1 5,0 330 40 760 67 33 33 10


0,1 13,4 4,3 1,3 5,0 450 56 860 25 <2 47 16


0,1 3,3 1,6 <1 5,8 410 43 1000 51 6 39 9

10.5.2017 4336 / Isone/3A Suojärvenpuro 3AKlo 15:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast;

0,1 2,2 1,4 <1 4,9 190 36 580 28 10 23 12

11.5.2016 4336 / Isone/8 Pieni-Petäjäjoki 8Klo 11:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 11,0 5,1 1,2 6,1 250 29 830 120 35 35 7


0,1 14,4 4,5 1,9 5,5 390 54 1100 86 15 54 18


0,1 3,3 2,3 <1 6,4 240 28 860 79 35 34 6

10.5.2017 4336 / Isone/8 Pieni-Petäjäjoki 8Klo 14:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 3,4 3,8 1,9 5,9 210 27 740 190 8 23 8

11.5.2016 4336 / Isone/9 Petäjäjoki 9Klo 11:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 10,3 4,3 1,9 6,0 190 25 670 88 16 24 7


0,2 16,1 6,5 3,6 5,7 250 33 780 69 <2 41 20



sivu 5/20



0,1 3,1 7,6 5,4 6,4 190 23 640 47 20 27 2

10.5.2017 4336 / Isone/9 Petäjäjoki 9Klo 14:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 3,4 5,9 4,3 5,7 270 26 750 220 <5 21 7

17.5.2016 4336 / Pahakala PahakalanpuroKlo 17:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;

0,1 12,0 6,4 2,0 6,6 330 42 1100 170 6 46 9

7.7.2016 4336 / Pahakala PahakalanpuroKlo 17:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 15,2 9,5 4,5 6,1 570 62 1600 240 22 69 18


0,1 3,5 3,2 <1 7,0 240 27 1300 550 7 78 29


0,1 2,7 3,7 2,0 6,0 230 35 1300 610 23 32 8

17.5.2016 4336 / SoidiAla Soidinpuro alapuoliKlo 19:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;

0,1 11,3 7,1 1,5 6,4 380 50 1300 100 59 82 21

7.7.2016 4336 / SoidiAla Soidinpuro alapuoliKlo 18:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 15,3 16 9,5 6,1 570 63 1600 150 59 100 29


0,1 3,6 5,8 2,0 6,7 340 34 1600 240 270 87 31


0,1 2,2 5,6 3,2 5,7 270 36 1600 540 120 51 15



sivu 6/20


17.5.2016 4336 / Molkanpu MolkanpuroKlo 19:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;

0,1 11,7 7,1 1,2 6,2 380 49 1300 97 46 73 17

7.7.2016 4336 / Molkanpu MolkanpuroKlo 18:35; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 14,4 13 6,8 5,9 540 74 1500 130 40 85 24


0,1 4,1 5,3 1,6 6,6 330 33 1300 200 170 78 26


0,1 2,2 3,3 1,3 5,4 280 38 1200 350 50 42 11

10.5.2016 4336 / Kierto1A Kiertojoki 1AKlo 12:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;

0,1 6,5 11 7,5 6,6 180 26 1700 550 320 48 12

6.7.2016 4336 / Kierto1A Kiertojoki 1AKlo 12:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 11,4 69 53 6,4 200 30 1300 230 67 130 15


0,1 2,9 5,3 2,5 7,3 150 16 680 120 31 52 18


0,1 2,2 23 19 5,9 170 29 2800 1500 76 45 12

10.5.2016 4336 / Murronj3 Murronjoki 3Klo 13:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;

0,1 7,4 17 12 6,7 230 29 1600 420 180 68 18

6.7.2016 4336 / Murronj3 Murronjoki 3Klo 13:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 12,1 49 37 6,3 310 40 2000 690 180 150 25



sivu 7/20



0,1 3,2 5,3 2,1 7,3 200 18 900 210 23 77 29


0,1 2,3 21 17 6,0 190 31 2000 1100 87 51 13

10.5.2016 4336 / Kiertoj2 Kiertojoki 2Klo 12:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast;

0,1 8,2 9,7 6,8 7,0 230 28 1200 340 90 54 15

6.7.2016 4336 / Kiertoj2 Kiertojoki 2Klo 11:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Pato ~10 cm; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 11,9 42 32 6,3 320 42 1800 590 120 120 23


0,1 3,4 4,0 1,4 7,5 190 19 1000 200 7 62 23


0,1 1,3 45 39 6,0 200 32 1800 1100 88 86 13

10.5.2016 4336 / Kolunp1 Kolunpuro 1Klo 15:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;

0,1 5,2 <1 <1 5,0 530 44 1900 71 450 32 11

6.7.2016 4336 / Kolunp1 Kolunpuro 1Klo 14:55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 10,7 <1 <1 4,4 610 77 1300 100 110 31 9

26.10.2016 4336 / Kolunp1 Kolunpuro 1Klo 17:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;

0,1 1,3 8,2 <1 6,3 290 47 2500 23 1500 99 23


0,1 0,60 1,5 <1 4,5 430 73 2100 370 540 40 14



sivu 8/20



0,1 7,3 2,5 <1 5,3 330 43 1300 56 140 38 13


0,1 11,7 4,9 2,0 4,7 450 60 1100 100 45 42 13


0,1 1,4 4,2 <1 6,2 390 47 1500 200 490 77 34


0,1 2,2 7,3 4,8 4,7 220 34 1000 230 170 32 8


0,1 5,2 5,0 1,1 5,8 290 37 1000 170 84 56 24


0,1 11,3 38 29 5,2 400 58 1700 310 130 120 33


0,1 1,4 2,1 <1 6,9 170 20 870 330 57 63 29


0,1 2,4 39 31 5,1 250 39 1500 610 71 74 38

18.5.2016 4336 / Kuivast1 Kuivastenpuro 1Klo 15:35; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 15 C-ast;

0,1 13,9 3,8 <1 6,2 410 50 1100 49 48 47 9

13.7.2016 4336 / Kuivast1 Kuivastenpuro 1Klo 14:55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;

0,1 18,2 5,7 <1 6,2 630 64 1700 100 140 140 39



sivu 9/20


18.10.2016 4336 / Kuivast1 Kuivastenpuro 1Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 4,2 2,9 <1 6,7 310 40 1200 160 64 53 18


0,1 1,4 7,4 3,6 5,2 290 45 1200 270 130 40 8

18.5.2016 4336 / Kuivast2 Kuivastenpuro 2Klo 16:20; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 15 C-ast;

0,1 11,9 6,1 2,2 6,4 310 38 790 77 9 38 9


0,1 15,4 3,0 <1 6,9 110 15 590 27 17 24 4

18.10.2016 4336 / Kuivast2 Kuivastenpuro 2Klo 15:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 4,2 2,9 1,0 7,1 210 25 690 89 5 36 17


0,1 0,40 63 55 5,6 240 37 1400 510 58 120 8

18.5.2016 4336 / Lampaan3 Lampaanjoki 3Klo 16:05; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 15 C-ast;

0,1 13,3 4,6 2,0 6,8 130 19 560 60 10 23 3

13.7.2016 4336 / Lampaan3 Lampaanjoki 3Klo 15:45; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 19 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;

0,1 20,0 6,6 2,1 6,8 420 44 1100 130 4 78 18

18.10.2016 4336 / Lampaan3 Lampaanjoki 3Klo 15:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 4,5 <1 <1 7,0 83 13 610 33 12 16 4


0,1 2,4 24 18 6,1 180 29 1400 600 45 52 6



sivu 10/20


18.5.2016 4336 / Lampaan4 Lampaanjoki 4Klo 16:30; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 15 C-ast;

0,1 12,9 4,9 2,2 6,7 140 20 580 62 13 23 3


0,1 20,0 3,6 1,1 6,9 110 17 570 29 18 42 4

18.10.2016 4336 / Lampaan4 Lampaanjoki 4Klo 16:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 4,5 1,1 <1 6,9 90 14 550 36 8 17 5


0,1 1,3 51 42 5,8 210 34 1400 550 50 81 5


0,1 1,7 46 38 6,0 38 1400 80

10.5.2016 4336 / LappaLas Lappamäensuon laskuojaKlo 18:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;

0,1 9,3 7,8 3,6 6,0 300 37 1100 140 130 49 16

6.7.2016 4336 / LappaLas Lappamäensuon laskuojaKlo 17:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 12,2 14 6,5 5,6 480 55 1500 240 140 71 17

26.10.2016 4336 / LappaLas Lappamäensuon laskuojaKlo 14:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;

0,1 1,4 6,2 2,7 6,9 270 27 1100 240 170 92 32

8.5.2017 4336 / LappaLas Lappamäensuon laskuojaKlo 14:45; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 2,9 4,3 2,0 5,3 240 35 1100 390 95 29 8

10.5.2016 4336 / Heinäpu0 Heinäpuro 0Klo 18:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast;

0,1 10,4 4,3 2,3 5,9 210 27 860 59 33 29 11



sivu 11/20


6.7.2016 4336 / Heinäpu0 Heinäpuro 0Klo 18:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 14,2 5,7 2,8 6,0 230 25 650 27 31 47 15

26.10.2016 4336 / Heinäpu0 Heinäpuro 0Klo 14:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;

0,1 2,2 3,0 <1 6,6 190 24 590 45 53 28 10


0,1 2,3 3,3 1,3 5,1 260 38 720 87 40 27 8

24.5.2016 4336 / Hanhipur HanhipuroKlo 18:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 25 C-ast;

0,1 16,3 5,7 1,7 6,8 310 40 1200 170 34 65 19


0,1 13,5 6,0 2,4 6,3 310 42 1200 91 8 80 27


0,1 2,3 3,2 <1 6,9 260 35 1300 220 130 67 25

10.5.2017 4336 / Hanhipur HanhipuroKlo 21:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 0 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 3,6 2,3 1,1 6,0 200 30 1100 300 13 27 12

11.5.2016 4336 / Ruunun1 Ruununoja 1Klo 12:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 9,9 6,0 <1 6,4 220 32 1200 250 88 42 10

7.7.2016 4336 / Ruunun1 Ruununoja 1Klo 12:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 12,9 6,6 <1 6,1 350 44 1500 350 67 52 14


0,1 3,1 5,3 1,7 6,7 230 24 1200 250 170 40 7



sivu 12/20



0,1 3,8 3,6 <1 6,0 170 28 1500 710 68 33 9


0,1 9,9 8,3 1,2 6,5 230 30 1300 240 240 46 12


0,1 13,2 5,4 <1 6,1 360 44 1600 380 63 52 14


0,1 3,1 5,5 1,9 6,8 230 23 1300 310 180 41 8


0,1 4,3 4,3 1,3 6,1 180 26 1600 780 100 33 8

24.5.2016 4336 / NuutiLa Nuutilansuo laskuoja 1Klo 13:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;

0,1 15,6 4,5 1,1 6,8 380 48 1200 100 13 63 8

12.7.2016 4336 / NuutiLa Nuutilansuo laskuoja 1Klo 20:05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

0,1 16,1 2,7 6,3 5,9 450 62 1700 140 53 67 13

25.10.2016 4336 / NuutiLa Nuutilansuo laskuoja 1Klo 11:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast;

0,1 1,6 3,0 <1 6,9 240 36 1200 160 140 42 17

10.5.2017 4336 / NuutiLa Nuutilansuo laskuoja 1Klo 16:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 4,2 2,6 1,2 6,3 400 38 1500 490 130 22 11

24.5.2016 4336 / Ukonpur3 Ukonpuro 3Klo 14:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;

0,1 15,5 3,4 1,0 6,9 370 47 1100 87 4 31 6



sivu 13/20


12.7.2016 4336 / Ukonpur3 Ukonpuro 3Klo 18:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

0,1 15,7 30 22 6,0 400 53 1500 100 25 74 12


0,1 1,8 2,8 <1 7,0 250 36 1100 160 33 44 19


0,1 3,9 3,0 1,7 6,3 250 38 1300 400 94 22 12

24.5.2016 4336 / Ukonpur1 Ukonpuro 1Klo 15:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast; Virt 10 l/s;

0,1 19,3 8,2 1,5 6,8 320 44 1200 9 <2 52 2

12.7.2016 4336 / Ukonpur1 Ukonpuro 1Klo 17:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; Virt ~2 l/s;

0,1 21,3 5,8 <1 6,3 440 55 1400 66 14 51 5


0,1 2,2 2,1 <1 6,8 270 41 1100 57 73 33 8


0,1 6,1 2,8 1,3 6,3 250 38 1200 350 6 24 8

11.5.2016 4336 / Pukinp2 Pukinpuro P2Klo 14:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;

0,1 9,3 17 15 6,4 330 46 890 55 3 45 9


0,1 14,3 37 34 5,6 550 63 1200 64 <2 74 16


0,1 1,7 4,4 2,6 6,9 250 34 790 71 21 38 15



sivu 14/20


10.5.2017 4336 / Pukinp2 Pukinpuro P2Klo 18:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 3,7 14 12 7,0 250 38 1100 130 370 26 14

11.5.2016 4336 / Kansanj3 Kansanjoki 3Klo 14:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 7 C-ast;

0,1 8,5 7,4 4,7 6,8 260 37 1200 340 100 38 10


0,1 14,6 20 16 6,3 470 59 1500 300 11 68 22


0,1 1,7 3,4 1,5 7,2 190 27 1100 400 49 35 16

10.5.2017 4336 / Kansanj3 Kansanjoki 3Klo 19:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 3,8 13 11 6,8 190 26 1100 62 120 26 15

18.5.2016 4336 / Pillip2B Pillipuro 2BKlo 13:55; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 13 C-ast;

0,1 10,3 7,0 1,2 6,4 350 40 810 27 <2 61 15

13.7.2016 4336 / Pillip2B Pillipuro 2BKlo 18:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 215 m/s; Tuulsuunt. 2 ast.;

0,1 17,1 7,2 <1 5,9 480 56 1100 23 39 71 18

18.10.2016 4336 / Pillip2B Pillipuro 2BKlo 13:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 4,2 4,9 <1 5,9 470 59 1100 19 49 80 28

11.5.2017 4336 / Pillip2B Pillipuro 2BKlo 19:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;

0,1 4,4 4,7 1,6 5,9 230 33 910 190 88 37 10

18.5.2016 4336 / Tantere6 Tantereenpuro 6Klo 14:35; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 13 C-ast;

0,1 9,5 4,8 1,9 6,8 200 27 1000 440 <2 30 9



sivu 15/20


13.7.2016 4336 / Tantere6 Tantereenpuro 6Klo 16:55; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;

0,1 15,4 7,8 3,2 6,5 400 46 1100 220 11 54 15

18.10.2016 4336 / Tantere6 Tantereenpuro 6Klo 14:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 4,1 2,7 1,1 7,1 150 18 1400 780 19 33 18

11.5.2017 4336 / Tantere6 Tantereenpuro 6Klo 20:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;

0,1 2,4 9,9 7,4 6,1 180 27 1300 720 33 31 11

18.5.2016 4336 / Sarvipu6 Sarvipuro 6Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 13 C-ast;

0,1 15,3 6,8 2,5 6,8 190 26 850 90 5 44 6

13.7.2016 4336 / Sarvipu6 Sarvipuro 6Klo 17:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;

0,1 20,1 5,5 1,0 6,2 390 44 1000 36 3 55 8

18.10.2016 4336 / Sarvipu6 Sarvipuro 6Klo 14:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 4,1 20 13 6,8 290 29 1400 230 100 82 15

11.5.2017 4336 / Sarvipu6 Sarvipuro 6Klo 21:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast;

0,1 3,4 4,5 2,6 6,0 170 25 1200 570 13 34 9

24.5.2016 4336 / Lonkari5 Lonkarinjoki 5Klo 16:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;

0,1 20,3 7,8 <1 6,6 420 54 1800 13 22 100 7


0,1 14,6 28 20 6,3 500 54 2100 390 37 160 39


0,1 2,4 6,3 2,4 7,1 400 38 1600 210 49 130 42



sivu 16/20


10.5.2017 4336 / Lonkari5 Lonkarinjoki 5Klo 20:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 5,3 6,0 3,6 6,3 340 48 1900 480 51 60 20

24.5.2016 4336 / Kaipais4 Kaipaispuro 4Klo 17:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;

0,1 19,5 4,0 <1 6,9 150 20 760 26 11 44 5


0,1 14,8 11 7,0 6,5 240 33 1900 600 38 99 28


0,1 2,3 2,2 <1 6,9 82 9,4 680 110 190 33 12

10.5.2017 4336 / Kaipais4 Kaipaispuro 4Klo 19:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 5,3 3,4 1,9 6,7 110 18 790 200 17 21 7

24.5.2016 4336 / Rastoja1 Rastunsuo, laskuoja 1Klo 16:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 24 C-ast;

0,1 22,7 52 25 6,8 790 82 3200 31 <2 370 51


0,1 15,9 18 9,9 6,2 660 68 3000 550 82 220 71


0,1 1,7 9,9 4,2 7,0 490 47 2000 250 48 180 68

10.5.2017 4336 / Rastoja1 Rastunsuo, laskuoja 1Klo 20:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 7,3 9,0 4,8 6,3 550 23 2100 320 45 100 45

7.7.2016 4336 / Vanhajo VanhajokiKlo 15:25; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 18 C-ast;

0,1 15,1 17 6,0 6,1 750 69 1900 230 120 67 10



sivu 17/20


18.8.2016 4336 / Vanhajo VanhajokiKlo 16:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast;

0,1 14,8 6,7 1,3 6,7 610 55 1500 150 55 57 <2

24.10.2016 4336 / Vanhajo VanhajokiKlo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 3,1 7,3 1,4 6,9 350 33 1200 130 120 55 7

9.5.2017 4336 / Vanhajo VanhajokiKlo 12:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 3,6 2,4 <1 5,4 380 52 2000 840 130 15 5

7.7.2016 4336 / Suojärka SuojärvenkanavaKlo 15:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 315 ast.;

0,1 16,1 3,5 <1 6,5 200 25 780 20 34 25 <2

18.8.2016 4336 / Suojärka SuojärvenkanavaKlo 17:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast;

0,1 17,3 2,3 <1 6,7 150 21 650 14 18 23 12

24.10.2016 4336 / Suojärka SuojärvenkanavaKlo 14:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 2,4 3,8 <1 6,9 120 19 670 11 15 18 <2

9.5.2017 4336 / Suojärka SuojärvenkanavaKlo 12:50; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 6,0 8,5 2,3 6,2 150 24 730 100 21 27 3


0,1 9,4 8,8 4,7 5,8 270 33 880 73 52 39 11


0,1 12,4 24 9,6 5,4 360 47 1000 120 33 57 13


0,1 1,6 4,8 2,4 6,7 230 23 630 83 48 40 16



sivu 18/20



0,1 2,4 6,4 4,2 5,1 260 35 870 190 42 27 7


0,1 10,1 6,8 3,9 5,9 270 33 890 76 85 39 11


0,1 12,3 16 11 5,4 430 51 1100 130 68 60 14


0,1 1,5 4,5 1,9 6,7 240 25 680 92 66 44 17


0,1 2,4 5,8 3,6 5,1 250 38 930 230 68 34 8

17.5.2016 4336 / Honkajo2 Honkajoki 2Klo 13:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;

0,1 9,4 3,4 <1 6,4 250 32 940 100 47 31 8

28.6.2016 4336 / Honkajo2 Honkajoki 2Klo 15:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

0,1 11 3,1 6,4 360 33 930 39 70 46 11

26.10.2016 4336 / Honkajo2 Honkajoki 2Klo 12:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;

0,1 1,7 6,9 1,8 6,5 240 18 850 140 180 35 16

8.5.2017 4336 / Honkajo2 Honkajoki 2Klo 13:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 1,9 1,7 <1 5,3 160 25 1400 640 160 20 7

17.5.2016 4336 / Honkajok HonkajokiKlo 14:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;

0,1 9,3 5,8 1,5 6,6 220 28 870 170 21 33 10



sivu 19/20


28.6.2016 4336 / Honkajok HonkajokiKlo 16:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

0,1 7,7 2,3 6,6 240 24 640 120 12 40 11

26.10.2016 4336 / Honkajok HonkajokiKlo 12:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. -1 C-ast;

0,1 1,7 2,7 <1 6,9 170 14 690 210 53 31 16

8.5.2017 4336 / Honkajok HonkajokiKlo 13:45; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,1 1,6 24 20 5,5 170 29 1200 600 46 43 8

18.5.2016 4336 / Metsäoj2 Veteläsuo metsäoja 2Klo 11:20; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 10 C-ast;

0,1 9,3 <1 <1 6,6 67 8,9 430 160 16 9 5

16.8.2016 4336 / Metsäoj2 Veteläsuo metsäoja 2Klo 14:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;

0,1 P 1,5 <1 6,7 170 19 610 80 45 22 12

18.10.2016 4336 / Metsäoj2 Veteläsuo metsäoja 2Klo 10:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast; Virt <1 l/s;

0,1 4,2 2,2 <1 6,8 93 8,5 500 96 120 17 14

2.5.2017 4336 / Metsäoj2 Veteläsuo metsäoja 2Klo 14:30; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; Virt 6 l/s;

0,1 6,4 1,2 <1 6,1 120 18 1300 810 91 15 4

18.5.2016 4336 / Mustapu3 Mustapuro 3Klo 12:05; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 10 C-ast;

0,1 8,8 2,3 <1 6,5 220 28 660 94 21 22 8

16.8.2016 4336 / Mustapu3 Mustapuro 3Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;

0,1 P 5,2 1,4 6,5 350 45 830 66 31 30 8

18.10.2016 4336 / Mustapu3 Mustapuro 3Klo 11:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 4,3 2,7 <1 7,0 160 20 580 110 65 22 15



sivu 20/20


2.5.2017 4336 / Mustapu3 Mustapuro 3Klo 15:40; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; Virt 300 l/s;

0,1 1,7 3,4 <1 5,5 220 30 1100 390 100 23 5

18.5.2016 4336 / Itäpuro5 Itäpuro 5Klo 12:55; Näytt.ottaja Lauri Heittto; Ilm.lt. 10 C-ast;

0,1 13,8 3,9 <1 6,4 230 29 700 47 3 32 6

16.8.2016 4336 / Itäpuro5 Itäpuro 5Klo 15:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast;

0,1 P 6,5 <1 6,4 390 43 840 17 <2 41 9

18.10.2016 4336 / Itäpuro5 Itäpuro 5Klo 12:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast;

0,1 3,9 2,9 <1 6,7 280 32 790 60 11 33 10

2.5.2017 4336 / Itäpuro5 Itäpuro 5Klo 17:00; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.; Virt ~80 l/s;

0,1 0,50 2,0 <1 5,5 250 37 1100 400 69 29 8

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OYJärviasemat 2016


sivu 1/13

Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Happi% Sameus K-aine Sähkönj. pH Väriluku COD-Mn Kok. N NO3N+NO2N NH4-N Kok. P PO4-P Klorof.-aAst-C mg/l Kyll % FNU mg/l mS/m mg/l Pt mg/l O2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

15.3.2016 4336 / Raate101 Raatelampi 101 Kok.syv. 5,9 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 60 cm; Lumi 10 cm; Klo 16:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 1 /8;

1 0,80 9,5 66 9,2 1,3 4,3 6,6 260 35 970 270 66 50 173 2,2 6,5 474,9 2,8 1,3 9,6 8,2 1,9 5,7 6,4 270 32 1200 440 29 55 18

22.6.2016 4336 / Raate101 Raatelampi 101 Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

1,0 17,5 790 22 8 33 60-2 11

11.7.2016 4336 / Raate101 Raatelampi 101 Näk.syv. 0,7 m; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

1,0 970 16 <2 56 60-2 17

15.8.2016 4336 / Raate101 Raatelampi 101 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

1 15,6 6,4 64 7,7 4,9 3,3 6,6 270 39 1000 7 5 42 43 10,1 0,080 0,715,0 5,2 0 0,0 36 26 4,1 6,4 420 42 1300 27 360 70 60-2 37

15.3.2016 4336 / Korte100 Kortelampi 100 Kok.syv. 15,9 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 50 cm; Lumi 15 cm; Klo 16:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 1 /8;

1 0,60 10,6 74 5,4 1,0 4,2 6,4 260 33 1100 380 51 51 205 2,1 8,7 6310 3,7 0,88 6,714,9 4,3 0 0,0 23 10 6,4 6,4 840 55 3200 39 2000 440 250

15.8.2016 4336 / Korte100 Kortelampi 100 Kok.syv. 15,9 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

1 16,9 7,4 76 3,4 6,4 3,5 6,7 290 37 870 7 <2 43 35 4,8 2,4 1910 4,0 0 0,014,9 P 0 E 76 28 6,1 6,4 840 51 2700 46 1600 350 1600-2 33

15.3.2016 4336 / SaaPa098 Saari-Pajunen 098 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 55 cm; Lumi 15 cm; Klo 17:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8;

1 1,1 5,5 39 6,3 1,5 5,2 6,4 250 30 1000 320 50 52 132,6 3,7 0 0,0 28 10 8,3 6,4 430 40 1500 25 450 61 11



sivu 2/13


15.8.2016 4336 / SaaPa098 Saari-Pajunen 098 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 0,75 m; Klo 17:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

1,0 17,9 8,7 92 4,9 4,9 3,5 7,1 220 28 800 6 <2 41 <22,6 14,7 7,1 70 5,4 5,0 3,6 6,8 230 30 750 7 8 38 <20-1 22

16.3.2016 4336 / Vuonamo Nilakka Vuonamonlahti 4 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. >1 m; Jää 55 cm; Lumi 10 cm; Klo 16:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 1 /8;

0,5 0,60 9,3 65 3,7 1,2 4,5 6,4 180 23 920 250 87 31 10

24.8.2016 4336 / Vuonamo Nilakka Vuonamonlahti 4 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 16:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,6 16,8 8,6 89 5,1 5,6 3,3 6,7 160 18 610 6 5 31 20-0,6 15

7.4.2016 4336 / Ison/177 Suojärvi 177 Näk.syv. 0,8 m; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 7 /8;

1,0 2,2 6,9 50 3,6 <1 2,4 4,8 250 28 890 180 160 26 7

2.6.2016 4336 / Ison/177 Suojärvi 177Klo 12:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0,5 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;

0-1 870 120 10 37 4 15

12.7.2016 4336 / Ison/177 Suojärvi 177 Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 1; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

1,0 20,6 890 13 <2 61 30-1 140

29.8.2016 4336 / Ison/177 Suojärvi 177 Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 19:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;

1,0 14,8 7,7 77 4,1 5,4 2,0 5,1 550 44 1000 11 <2 57 60-1 67

7.4.2016 4336 / Virmasv5 Virmasvesi 5 Kok.syv. 4,3 m; Näk.syv. 0,5 m; Jää 43 cm; Lumi 0 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 6 /8;

1 1,1 11,4 80 8,4 5,2 3,5 5,8 190 26 930 200 57 47 173,3 1,5 12,6 90 3,0 2,0 3,8 6,2 130 19 690 140 27 25 6



sivu 3/13


29.8.2016 4336 / Virmasv5 Virmasvesi 5 Kok.syv. 4,2 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 16:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;

1 15,8 9,5 96 1,4 1,7 3,7 7,2 44 9,2 350 <2 <2 9 23,2 15,1 9,3 92 1,8 1,9 3,7 7,1 48 10 380 2 4 10 20-2 7,2

15.3.2016 4336 / Orava059 Oravaisjärvi 059 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 60 cm; Lumi 15 cm; Klo 14:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 2 /8;

1 1,8 2,0 14 5,0 1,5 4,4 6,1 290 33 910 150 130 30 102,2 3,9 0 0,0 25 9,1 6,9 6,1 590 54 1400 21 360 49 13

15.8.2016 4336 / Orava059 Oravaisjärvi 059 Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

1 15,8 7,8 79 4,5 5,4 2,7 6,5 290 31 670 10 7 33 <22,5 15,1 7,3 72 4,3 4,6 2,7 6,5 280 32 690 9 4 36 <20-2 17

16.3.2016 4336 / Korppin Korppinen 021 Kok.syv. 3,9 m; Näk.syv. 1,4 m; Jää 50 cm; Lumi 10 cm; Klo 14:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 2 /8;

1 1,4 6,5 46 5,9 2,3 6,3 6,4 160 20 1100 420 68 47 232,9 3,9 0 0,0 22 4,5 8,0 6,4 480 46 1700 190 480 72 21

22.8.2016 4336 / Korppin Korppinen 021 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;

1 18,3 9,0 96 8,5 8,8 3,9 6,8 300 27 820 12 <2 73 22,8 18,3 9,3 99 8,7 9,3 3,9 6,8 280 29 820 13 2 75 20-2 45

30.3.2016 4336 / Tukiaiss Nilakan Tukiaiselkä Näk.syv. 2,4 m; Jää 57 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;

1 1,1 13,8 97 0,36 <1 4,0 6,9 49 11 460 50 18 8 <27,4 2,1 7,2 52 2,6 <1 5,1 6,4 110 17 680 130 23 23 8

29.8.2016 4336 / Tukiaiss Nilakan Tukiaiselkä Kok.syv. 8,3 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

1 16,1 9,3 94 1,4 1,5 3,8 7,2 49 11 390 4 6 10 <27,3 15,8 9,1 92 1,8 2,0 3,8 7,1 49 10 370 5 7 10 <20-2 8,8

7.4.2016 4336 / VirmaTe Virmasvesi Tervalahti Näk.syv. 0,5 m; Jää 46 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 8 /8;

1,0 0,50 9,8 68 13 9,2 4,8 6,0 230 33 2100 600 320 130 60



sivu 4/13


29.8.2016 4336 / VirmaTe Virmasvesi Tervalahti Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. >1,7 m; Klo 18:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;

1,0 15,7 9,5 96 1,2 1,2 3,7 7,0 41 9,2 400 <2 <2 8 <20-1 6,0

4.4.2016 4336 / Suurij2 Suurijärvi 2 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Jää 41 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 3 /8;

1 1,5 10,0 71 6,6 3,6 6,1 6,4 190 26 1200 320 160 64 264,0 3,4 2,5 19 3,0 1,2 8,7 6,3 250 36 1500 650 3 38 16

2.6.2016 4336 / Suurij2 Suurijärvi 2Klo 11:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0,9 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;

0-2 P 820 64 18 33 4 19

12.7.2016 4336 / Suurij2 Suurijärvi 2 Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

1,0 16,3 890 35 9 38 30-2 31

30.8.2016 4336 / Suurij2 Suurijärvi 2 Kok.syv. 5,4 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;

1 15,2 6,6 66 4,4 4,1 6,3 6,8 240 34 950 33 27 41 64,4 13,8 4,7 45 7,5 5,5 6,4 6,7 260 33 940 43 60 34 60-2 21

4.4.2016 4336 / Suurij35 Suurijärvi 035 Kok.syv. 8,3 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 42 cm; Lumi 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 2 /8;

1 2,1 8,0 58 4,1 2,2 6,9 6,4 190 28 1200 520 39 35 117,3 3,7 1,1 8,0 7,8 3,7 8,4 6,3 270 35 1300 440 32 44 13

2.6.2016 4336 / Suurij35 Suurijärvi 035Klo 10:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 0,9 C-ast; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s;

0-2 P 840 100 31 33 3 11

12.7.2016 4336 / Suurij35 Suurijärvi 035 Näk.syv. 1,0 m; Klo 17:05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

1,0 19,3 830 55 <2 36 30-2 25



sivu 5/13


30.8.2016 4336 / Suurij35 Suurijärvi 035 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;

1 15,6 7,2 72 4,6 2,8 5,9 6,8 200 31 830 13 26 32 57,5 11,6 0 0,0 46 6,5 7,0 6,5 350 34 1200 13 350 49 100-2 20

16.3.2016 4336 / Savij019 Savijärvi 019 Kok.syv. 10,3 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 50 cm; Lumi 10 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 5 /8;

1 0,80 8,0 56 17 4,8 6,0 6,6 250 30 1200 420 37 72 215 2,2 4,8 35 10 3,0 6,5 6,5 260 33 1400 550 <2 67 219,3 3,0 0 0,0 56 25 7,8 6,5 410 39 1700 100 470 170 25

22.8.2016 4336 / Savij019 Savijärvi 019 Kok.syv. 10,4 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;

1 17,6 8,2 86 6,4 4,8 5,3 6,9 240 30 830 24 13 62 65 15,2 5,4 54 9,7 5,0 5,5 6,8 250 29 830 34 68 55 99,4 9,9 0 0,0 26 20 6,3 6,5 450 33 1600 21 790 93 220-2 28

30.3.2016 4336 / Hirvijä7 Hirvijärvi Suolahti 7 Näk.syv. 1,0 m; Jää 52 cm; Lumi 2 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 6 /8;

1,0 1,8 11,0 79 0,69 <1 4,9 6,4 87 15 710 120 27 17 <2

16.6.2016 4336 / Hirvijä7 Hirvijärvi Suolahti 7 Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

0-1 460 <2 3 14 <2 5,5

26.7.2016 4336 / Hirvijä7 Hirvijärvi Suolahti 7 Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;

0-1 23,8 670 3 11 18 <2 8,3

18.8.2016 4336 / Hirvijä7 Hirvijärvi Suolahti 7 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;

1,0 17,0 9,3 96 2,3 2,9 3,4 7,0 58 12 510 2 3 16 <20-1 6,7

30.3.2016 4336 / Hirvijä9 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) Näk.syv. 1,1 m; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; Klo 13:50; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 5 C-ast; Pilv. 7 /8;

1,0 1,8 7,3 53 0,96 <1 5,3 6,3 97 16 790 190 77 13 <2



sivu 6/13


16.6.2016 4336 / Hirvijä9 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;

0-1 15,9 450 <2 <2 14 <2 5,1

26.7.2016 4336 / Hirvijä9 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 26 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;

0-1 24,7 610 <2 6 13 <2 3,2

18.8.2016 4336 / Hirvijä9 Hirvijärvi 9 (Kanavansuu) Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 16:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;

1,0 16,8 9,6 99 2,1 3,2 3,4 7,0 52 11 460 2 <2 16 <20-1 9,0

30.3.2016 4336 / Hirvij06 Hirvijärvi 06 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Jää 54 cm; Lumi 1 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 8 /8;

1 2,1 11,3 82 0,72 <1 4,4 6,4 110 17 690 160 <2 16 <25 3,6 3,9 29 1,2 <1 4,8 6,2 130 20 780 210 3 16 511,5 4,0 1,4 11 8,8 2,0 7,4 6,4 180 22 940 200 150 26 10

18.8.2016 4336 / Hirvij06 Hirvijärvi 06 Kok.syv. 12,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;

1 16,7 9,3 96 2,4 3,2 3,4 6,9 55 11 430 <2 4 19 95 16,5 9,2 94 2,3 3,2 3,4 7,0 54 12 430 <2 3 16 <211,5 16,0 8,8 90 2,4 3,1 3,4 6,8 54 11 430 2 7 16 <20-2 8,3

16.3.2016 4336 / PKiuk084 Pieni-Kiukoinen 084 Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 55 cm; Lumi 10 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 3 /8;

1 0,40 9,1 63 11 3,3 5,7 6,7 230 25 1000 300 97 52 175,8 2,3 1,6 12 13 5,0 5,4 6,4 280 33 1300 500 17 67 20

22.8.2016 4336 / PKiuk084 Pieni-Kiukoinen 084 Kok.syv. 6,8 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;

1 17,5 8,3 86 4,7 4,1 3,9 6,7 280 31 790 15 12 53 65,8 7,3 0 0,0 36 29 4,6 6,3 430 34 1400 29 570 110 220-2 24

5.4.2016 4336 / Molkanjä Molkanjärvi 124 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 55 cm; Lumi 0 cm; Klo 15:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8;

0,6 0,80 6,2 44 6,6 3,7 5,0 5,9 310 42 1700 270 220 84 39



sivu 7/13


22.6.2016 4336 / Molkanjä Molkanjärvi 124 Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

0-0,6 20,7 1300 10 4 57 <2 43

11.7.2016 4336 / Molkanjä Molkanjärvi 124 Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:20; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

0,5 22,3 1100 8 <2 76 40-0,5 30

24.8.2016 4336 / Molkanjä Molkanjärvi 124 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,5 m; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

0,6 17,1 7,6 79 6,5 7,4 4,0 6,7 370 37 1000 10 7 69 60-0,6 42

5.4.2016 4336 / Petäjäjä Petäjäjärvi 091 Kok.syv. 7,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 50 cm; Lumi 0 cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 8 /8;

1 2,8 9,8 72 1,5 <1 3,6 6,0 200 25 890 200 4 26 46,8 4,6 0 0,0 51 25 8,2 6,3 680 55 2200 39 890 65 10

24.8.2016 4336 / Petäjäjä Petäjäjärvi 091 Kok.syv. 7,9 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

1 17,3 8,5 88 2,5 3,6 3,0 6,8 170 22 580 5 9 28 26,9 16,2 4,6 47 5,0 5,1 3,3 6,5 180 22 700 7 32 41 40-2 15

7.4.2016 4336 / Liesj Liesjärvi 158 Kok.syv. 18,4 m; Näk.syv. 1,6 m; Jää 56 cm; Lumi 0 cm; Klo 15:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 8 C-ast; Pilv. 8 /8;

1 2,2 11,0 80 1,2 <1 3,1 6,3 150 19 580 140 10 19 510 2,2 9,3 68 1,1 <1 3,2 6,2 150 19 590 130 <2 21 717,4 2,5 4,3 32 2,7 <1 3,5 6,1 170 17 640 150 9 45 10

16.6.2016 4336 / Liesj Liesjärvi 158 Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Ahonen Timo; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

1,0 15,7 460 <2 <2 22 30-2 15

11.7.2016 4336 / Liesj Liesjärvi 158 Näk.syv. 2,0 m; Klo 18:05; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

1,0 20,3 450 <2 5 22 40-2 3,2



sivu 8/13


18.8.2016 4336 / Liesj Liesjärvi 158 Kok.syv. 18,4 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 90 ast.;

1 16,9 8,9 92 1,6 1,9 2,9 6,9 120 16 430 3 <2 21 <210 5,2 4,9 38 1,1 1,2 3,0 6,0 150 20 520 150 5 22 517,4 4,6 2,8 22 4,0 2,0 3,3 6,1 170 19 600 180 8 37 70-2 18

4.4.2016 4336 / Kuvansi5 Kuvansi Ryönä 5 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 1 /8;

1 1,4 10,7 76 3,2 2,0 4,1 6,0 170 24 710 140 31 23 55,5 3,4 0,19 1,4 4,6 4,2 5,3 6,0 240 30 1000 98 260 35 10

30.8.2016 4336 / Kuvansi5 Kuvansi Ryönä 5 Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;

1 14,9 5,0 50 2,8 3,4 3,6 6,3 220 30 690 18 12 23 55,5 13,6 7,7 74 6,9 5,5 4,0 6,3 250 31 840 15 110 32 50-2 9,6

4.4.2016 4336 / KuvansiA Kuvansi A Kok.syv. 32,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Jää 45 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8;

1 1,5 10,5 75 1,2 <1 4,0 6,1 140 20 580 120 11 15 410 1,7 10,3 74 1,1 <1 4,0 6,1 140 21 590 120 5 15 531,5 2,6 5,2 38 2,7 1,7 4,1 6,0 180 22 660 150 3 37 7

30.8.2016 4336 / KuvansiA Kuvansi A Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45 ast.;

1 15,9 8,4 85 1,4 1,6 3,5 6,5 110 17 480 28 8 12 510 8,6 5,6 48 1,3 1,1 3,6 6,0 110 17 550 150 2 12 532,0 4,5 4,0 31 3,4 2,1 3,6 5,8 180 24 670 170 11 22 70-2 5,3

15.3.2016 4336 / Pataj244 Pieni-Patajärvi 244 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 60 cm; Lumi 15 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;

1,0 0,90 10,2 72 9,1 2,3 8,5 7,1 130 16 870 280 130 42 18

16.8.2016 4336 / Pataj244 Pieni-Patajärvi 244 Kok.syv. 2,3 m; Näk.syv. 0,75 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

1,0 15,8 7,6 77 7,8 9,3 7,3 7,0 170 24 980 6 <2 79 80-1 51



sivu 9/13


15.3.2016 4336 / Pataj243 Patajärvi 243 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 60 cm; Lumi 20 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 8 /8;

1 1,1 5,4 38 9,1 2,5 8,7 6,8 150 19 970 300 150 63 272,8 3,7 0 0,0 21 6,7 11 6,7 260 30 1400 56 480 90 24

15.8.2016 4336 / Pataj243 Patajärvi 243 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 360 ast.;

1 17,7 10,1 110 4,5 6,5 5,8 7,4 95 16 810 <2 <2 55 <22,5 15,4 6,1 61 7,1 8,5 6,1 7,1 110 16 810 11 16 66 <20-2 37

17.3.2016 4336 / Rahaj Rahajärvi 030 Kok.syv. 4,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto;

1 1,2 0,59 4,2 2,3 <1 2,2 5,6 280 29 510 6 <2 47 163,9 3,8 0 0,0 19 3,3 3,2 5,8 710 63 1400 23 350 290 200

25.8.2016 4336 / Rahaj Rahajärvi 030 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 16:20; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;

1 15,0 6,8 67 2,6 3,1 1,7 5,7 310 31 670 18 7 55 73,9 15,0 6,5 64 2,7 2,9 1,7 5,7 300 31 670 17 5 55 80-2 18

5.4.2016 4336 / Luupuve3 Luupuvesi 3 Näk.syv. 0,6 m; Jää 55 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 8 /8;

0,5 0,60 5,0 35 9,7 1,9 4,0 6,2 170 14 860 180 140 62 16

11.8.2016 4336 / Luupuve3 Luupuvesi 3 Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8;

1,0 16,5 7,9 81 9,9 11 3,5 6,9 380 37 1100 19 11 90 80-1 16,6 42

17.3.2016 4336 / Salahmj3 Salahmijärvi 003 Kok.syv. 31,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 60 cm; Lumi 20 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8;

1 0,30 11,7 80 1,8 <1 2,5 6,3 210 22 570 120 29 31 1110 1,0 10,0 70 2,8 1,7 2,6 6,1 220 37 630 140 6 37 1230,8 2,2 0,64 4,6 11 6,8 5,8 6,5 310 26 1000 280 150 98 20



sivu 10/13


25.8.2016 4336 / Salahmj3 Salahmijärvi 003 Kok.syv. 32,4 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 32,4; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;

1 15,3 8,2 82 2,9 2,7 2,3 6,4 200 21 590 46 18 33 710 14,7 7,5 74 3,8 2,9 2,3 6,3 220 23 540 57 20 36 831,4 11,1 1,3 11 11 4,6 2,8 6,1 300 22 760 210 46 68 110-2 8,4

8.3.2016 4336 / Nälän1.3 Näläntöjärvi 1.3 Näk.syv. 0,7 m; Jää 57 cm; Lumi 25 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;

1,0 0,30 8,4 58 5,0 1,4 4,1 6,2 230 27 950 300 110 74 31

9.8.2016 4336 / Nälän1.3 Näläntöjärvi 1.3 Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 225 ast.;

1,0 19,5 8,5 93 9,8 16 2,8 6,6 270 33 1200 9 <2 110 40-1 19,5 92

30.3.2016 4336 / Osmanki Osmanginjärvi 1 A Kok.syv. 3,1 m; Näk.syv. 1,2 m; Jää 60 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8;

1 0,80 11,7 82 14 7,0 6,0 6,7 260 28 1400 330 230 150 602,1 1,8 2,2 16 15 5,8 8,5 6,6 280 30 1500 510 120 120 42

11.8.2016 4336 / Osmanki Osmanginjärvi 1 A Kok.syv. 3,3 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s;

1 16,9 7,5 78 12 13 3,6 6,8 320 34 1000 44 30 120 122,3 16,7 7,5 77 11 12 3,5 6,7 330 36 1000 44 28 110 120-2 16,8 52

30.3.2016 4336 / Korpin31 Korpinen 31 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 0,7 m; Jää 60 cm; Klo 16:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 6 C-ast; Pilv. 6 /8;

0,8 1,1 6,5 46 1,5 <1 4,1 5,9 380 50 1100 190 61 46 24

14.7.2016 4336 / Korpin31 Korpinen 31 Näk.syv. 0,4 m; Klo 14:35; Näytt.ottaja Heitto Lauri; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 215 ast.;

1.0 19,4 1000 25 <2 86 140-2 36

25.8.2016 4336 / Korpin31 Korpinen 31 Kok.syv. 1,7 m; Näk.syv. 0,55 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;

1,0 15,7 6,8 68 2,7 2,6 4,0 6,5 460 51 1100 29 12 66 130-1 23



sivu 11/13


29.3.2016 4336 / Venejärv Venejärvi Autiolahti Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Jää 55 cm; Lumi 10 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen, MR; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. 0 /8;

1,0 1,3 8,9 63 2,3 <1 2,2 5,3 290 33 600 55 27 22 7

25.8.2016 4336 / Venejärv Venejärvi Autiolahti Näk.syv. 0,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

1,0 15,2 7,7 76 2,3 2,9 2,0 5,3 370 35 580 20 <2 33 50-1 14

1.3.2016 4336 / Sukev156 Sukevanjärvi 156 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Jää 50 cm; Lumi 30 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 5 /8;

1 0,10 10,6 72 2,6 <1 2,4 5,6 300 32 690 83 34 31 165 1,9 6,9 50 2,2 <1 2,8 5,6 310 34 730 100 40 37 167,5 2,3 4,6 33 3,0 2,0 3,7 5,8 320 32 820 120 100 48 19

4.8.2016 4336 / Sukev156 Sukevanjärvi 156 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;

1 19,8 6,3 70 5,1 7,5 2,2 6,2 270 31 580 6 <2 44 55 17,7 1,7 18 10 7,8 2,3 5,8 320 31 590 10 5 49 77,5 17,4 0,87 9,1 21 11 2,4 5,9 400 33 640 12 23 67 90-2 19,8 19

1.3.2016 4336 / Sukeva7 Sukevanjärvi 7 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Jää 52 cm; Lumi 40 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. -4 C-ast; Pilv. 4 /8;

1 0,10 12,6 86 5,7 3,1 2,6 6,0 260 27 630 91 50 29 186,0 2,5 6,3 46 5,1 3,2 2,3 5,5 260 28 690 100 71 43 19

4.8.2016 4336 / Sukeva7 Sukevanjärvi 7 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;

1 19,9 7,5 82 35 4,6 2,1 5,9 270 33 790 8 <2 56 186,0 13,0 0 0,0 5,0 5,6 2,3 5,6 570 44 690 7 <2 110 170-2 19,9 46

4.4.2016 4336 / Kotaj046 Kotajärvi 046 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. >1,3 m; Jää 60 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja Lauri Heitto;

0,8 1,2 8,0 56 0,89 <1 4,2 6,1 58 8,8 1400 610 310 63 19

23.8.2016 4336 / Kotaj046 Kotajärvi 046 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,55 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;

0,8 17,6 7,3 77 4,7 4,6 5,7 6,8 250 32 890 16 3 64 60-0,8 38



sivu 12/13


4.4.2016 4336 / IPaju051 Iso-Pajunen 051 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 60 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 5 /8;

0,8 2,0 3,2 23 2,1 <1 3,7 5,9 340 39 1100 140 230 33 11

27.7.2016 4336 / IPaju051 Iso-Pajunen 051 Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

0-1 23,7 1800 7 65 60 3 76

23.8.2016 4336 / IPaju051 Iso-Pajunen 051 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;

0,8 18,6 8,1 87 5,8 9,3 2,6 6,5 270 32 990 8 4 50 30-0,8 55

4.4.2016 4336 / Kaija059 Kaija 059 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv. 1,7 m; Jää 60 cm; Klo 15:10; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 5 /8;

1 2,2 5,9 43 0,79 <1 5,4 6,3 130 19 960 390 20 19 43,6 3,7 0,78 5,9 2,3 <1 6,8 6,3 160 20 1300 530 95 22 8

27.7.2016 4336 / Kaija059 Kaija 059 Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 25 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 270 ast.;

0-2 520 3 5 27 <2 14

23.8.2016 4336 / Kaija059 Kaija 059 Kok.syv. 4,6 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;

1 18,2 9,3 99 2,3 2,3 4,0 7,0 96 14 530 3 6 22 <23,6 17,0 7,5 78 2,6 2,5 4,1 6,9 97 15 470 4 31 16 <20-2 15

17.3.2016 4336 / Löyty100 Löytynlampi 100 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Jää 50 cm; Lumi 20 cm; Klo 14:45; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 7 /8;

1 0,50 10,0 69 1,4 <1 2,0 5,5 190 21 560 83 41 18 24,5 3,6 3,1 23 1,7 <1 2,2 5,1 260 32 600 38 45 22 6

29.8.2016 4336 / Löyty100 Löytynlampi 100 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

1 14,6 8,3 82 1,9 2,6 1,6 6,0 160 19 470 3 2 23 24,5 14,0 8,0 78 1,8 2,0 1,6 6,0 160 18 430 3 <2 19 <20-2 14,7 9,1



sivu 13/13


10.3.2016 4336 / Haapa070 Haapajärvi Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Jää 51 cm; Lumi 20 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;

1 0,30 13,0 90 0,58 <1 5,6 5,6 170 20 450 60 26 15 68,5 3,5 4,4 33 0,92 <1 7,1 5,7 150 20 500 84 40 35 8

29.8.2016 4336 / Haapa070 Haapajärvi Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 10 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 135 ast.;

1 14,7 9,2 90 1,1 1,8 4,7 6,2 130 16 360 15 6 14 48,5 14,1 9,3 91 1,2 2,0 4,7 6,2 130 15 350 10 4 14 <20-2 14,7 9,9

10.3.2016 4336 / Päsmäri Päsmäri 063 Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 52 cm; Lumi 20 cm; Klo 14:25; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 8 /8;

1 0,30 13,0 89 0,67 <1 5,7 5,6 170 21 430 59 23 14 72,5 0,60 13,1 91 0,69 <1 5,7 5,6 170 21 440 58 20 13 7

29.8.2016 4336 / Päsmäri Päsmäri 063 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180 ast.;

1 14,4 9,3 91 1,4 1,8 4,5 6,3 130 16 370 5 6 16 32,6 14,3 9,1 89 1,3 1,9 4,5 6,3 130 17 340 5 2 15 30-2 14,4 5,8

17.3.2016 4336 / AlaLuost Ala-Luosta, Koukkelonlahti Kok.syv. 14,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Jää 45 cm; Lumi 5 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja Timo Ahonen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 7 /8;

1 0,30 11,2 77 1,9 <1 2,2 5,6 210 23 470 64 35 22 910 1,8 9,0 65 2,2 <1 2,3 5,1 290 33 600 57 28 28 1113,5 2,2 5,9 43 2,9 <1 2,3 5,2 280 33 670 58 76 37 14

23.8.2016 4336 / AlaLuost Ala-Luosta, Koukkelonlahti Kok.syv. 14,9 m; Näk.syv. 0,75 m; Klo 16:55; Näytt.ottaja Lauri Heitto; Ilm.lt. 21 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 210 ast.;

1 17,9 8,2 86 1,8 1,8 1,8 5,4 290 29 540 14 4 34 510 15,8 6,9 70 2,6 2,4 2,0 5,2 270 32 570 20 16 35 913,9 12,5 0,94 8,8 11 7,5 1,9 5,6 310 28 720 14 200 84 190-2 12

LIITE 2

Kasviplanktonin biomassalaskenta järvihavaintokohteiden elokuun 2015 näytteistä

Laskennan on tehnyt Sanna Kankainen. Laskentatulokset on tallennettu SYKE:n

kasviplanktonrekisteriin.

Rautalammin reitti

Petäjäjärvi 091, 27.8.2015

Pielaveden Petäjäjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan

Petäjäjärvi 091 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,5 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (0,2 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,8) viittasi erinomaiseen

tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (12 %), panssarilevät (12 %), kultalevät (24 %)

ja piilevät (17 %, mm. Rhizosolenia longiseta). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 12 %

kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.

TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin

kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä sekä kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat erinomaista

tilaluokkaa.

Oravaisjärvi 059, 25.8.2015

Pielaveden Oravaisjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015

havaintopaikan Oravaisjärvi 059 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,7 mg/l) viittasi järven erinomaiseen

tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,9) viittasi

erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (21 %) ja kultalevät (34 %,

pääasiassa Synura spp.) ja piilevät (13 %).

Korppinen 021, 26.8.2015

Pielaveden Korppinen on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan

Korppinen 021 kasviplanktonin biomassa-arvo (24,5 mg/l) viittasi järven huonoon tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (76,7 %) viittasi huonoon tilaan. TPI-indeksi (3) viittasi huonoon tilaan.

Suurimman osan biomassasta muodostivat sinilevät (pääasiassa Aphanizomenon spp.). Limalevä

Gonyostomum semen muodosti 6 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas


kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä sekä

kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat huonoa tilaluokkaa. Sinilevän massakukinta kuitenkin peittää

muiden levien vaikutuksen näihin indikaattoreihin.

Suurijärvi 035, 26.8.2015

Suonenjoen Suurijärvi on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Suurijärvi

035 kasviplanktonin biomassa-arvo (2,1 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus

biomassasta (3,5 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0,3) viittasi hyvään tilaan. Suurimman osan

biomassasta muodostivat piilevät (44 %, pääasiassa Tabellaria fenestrata).

Suurijärvi 2, 26.8.2015

Suonenjoen Suurijärvi on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Suurijärvi

2 kasviplanktonin biomassa-arvo (2,9 mg/l) viittasi järven tyydyttävään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus

biomassasta (1,4 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,3) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman

osan biomassasta muodostivat nielulevät (16 %), kultalevät (11 %) ja piilevät (46 %, pääasiassa Tabellaria

flocculosa ja Rhizosolenia longiseta).

Virmasvesi 5, 26.8.2015

Kuopion Virmasvesi on tyypiltään suuri vähähumuksinen järvi (SVh). Elokuussa 2015 havaintopaikan

Virmasvesi 5 kasviplanktonin biomassa-arvo (0,6 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (1,9 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0) viittasi hyvään tilaan.

Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (14 %), kultalevät (14 %) ja piilevät (43 %, pääasiassa

Acanthoceras zachariasii ja Tabellaria fenestrata).

Virmasvesi Tervalahti, 26.8.2015

Tervon Virmasvesi Tervalahti on tyypiltään suuri vähähumuksinen järvi (SVh). Elokuussa 2015

havaintopaikan Virmasvesi Tervalahti kasviplanktonin biomassa-arvo (0,8 mg/l) viittasi järven hyvään

tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (2,1 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,5)

viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (38 %, pääasiassa

Dinobryon spp.) ja piilevät (37 %, pääasiassa Acanthoceras zachariasii ja Tabellaria flocculosa).

Nilakka Tukiaisselkä, 25.8.2015

Keiteleen Nilakka Tukiaisselkä on tyypiltään suuri humusjärvi (Sh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Nilakka

Tukiaisselkä kasviplanktonin biomassa-arvo (0,8 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien

osuus biomassasta (6,2 %) viittasi hyvään tilaan. TPI-indeksi (0,3) viittasi tyydyttävään tilaan. Suurimman

osan biomassasta muodostivat nielulevät (11 %), kultalevät (17 %) piilevät (38 %, pääasiassa Tabellaria

flocculosa).

Nilakka Vuonamonlahti, 26.8.2015

Keiteleen Nilakka Vuonamonlahti on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Elokuussa 2015

havaintopaikan Nilakka Vuonamonlahti kasviplanktonin biomassa-arvo (2,0 mg/l) viittasi järven hyvään

tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0,8 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,2)

viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (14 %) ja limalevä

Gonyostomum semen (57 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin

biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden

mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi ilmaisi parempaa tilaluokkaa kuin

kokonaisbiomassa.

Hirvijärvi 2, 25.8.2015

Kuopion Hirvijärvi on tyypiltään matala humusjärvi (Mh). Elokuussa 2015 havaintopaikan Hirvijärvi 2

kasviplanktonin biomassa-arvo (1,5 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus

biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,6) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman

osan biomassasta muodostivat kultalevät (22 %, pääasiassa Chrysosphaerella spp.) ja piilevät (14 %).

Limalevä Gonyostomum semen muodosti 36 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas


kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-

indeksi ilmaisi parempaa tilaluokkaa kuin kokonaisbiomassa.



kasviplanktonin biomassa-arvo (1,1 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten sinilevien osuus

biomassasta (3 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,1) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman

osan biomassasta muodostivat kultalevät (12 %) ja piilevät (17 %, mm. Tabellaria flocculosa). Limalevä




kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat erinomaista tilaluokkaa.



kasviplanktonin biomassa-arvo (1,3 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien osuus

biomassasta (0,3 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-0,8) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman

osan biomassasta muodostivat kultalevät (26 %, pääasiassa Chrysosphaerella brevispina), viherlevät (11 %)

ja limalevä Gonyostomum semen (29 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää

kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %)

parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi ilmaisi parempaa

tilaluokkaa kuin kokonaisbiomassa.

Molkanjärvi 124, 27.8.2015

Pielaveden Molkanjärven tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät

olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Molkanjärvi 124

kasviplanktonin biomassa-arvo (6,7 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin vain 0,6 % sinileviä.

Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (18 %, mm. Chrysococcus biporus) ja silmälevät (45

%, mm. Trachelomonas spp.).

Pieni-Kiukoinen 084, 26.8.2015

Pielaveden Pieni-Kiukoisen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät

olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Pieni-Kiukoinen 084

kasviplanktonin biomassa-arvo (1,6 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu sinileviä.

Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (33 %) ja kultalevät (26 %, mm. Synura spp.).


esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.

Kortelampi 100, 25.8.2015

Pielaveden Kortelammen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät

olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Kortelampi 100


Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (10 %), kultalevät (52 %, pääasiassa Synura spp.) ja

limalevä Gonyostomum semen (16 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää

kasviplanktonin biomassaa.

Saari-Pajunen 098, 25.8.2015

Pielaveden Saari-Pajusen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät

olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Saari-Pajunen 098


Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (13 %), keltalevät (cf. Tetraplektron torsum) ja

limalevä Gonyostomum semen (43 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää

kasviplanktonin biomassaa.

Raatelampi 101, 25.8.2015

Pielaveden Raatelammen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät

olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Raatelampi 101

kasviplanktonin biomassa-arvo (4,2 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin 6 % sinileviä.

Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (54 %, pääasiassa Synura spp.) ja piilevät (10 %).

Suojärvi 177, 26.8.2015

Kuopion Suojärven tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet

käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Suojärvi 177 kasviplanktonin

biomassa-arvo (3,2 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin vain 0,1 % sinileviä. Suurimman osan

biomassasta muodostivat nielulevät (10 %), kultalevät (18 %, mm. Mallomonas spp.) ja piilevät (52 %,

pääasiassa Rhizosolenia longiseta, Asterionella formosa).

Savijärvi 019, 26.8.2015

Pielaveden Savijärvi on tyypiltään runsaravinteinen järvi (Rr). Runsasravinteisille järville on määritelty

kasviplanktonin luokkarajat ainoastaan α-klorofyllin osalta. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus

eivät olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Savijärvi 019

kasviplanktonin biomassa-arvo (2,7 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Suurimman osan biomassasta muodostivat

kultalevät (66 %, pääasiassa Synura spp.) ja silmälevät (12 %).

Iisalmen reitti

Luupuvesi 3, 18.8.2015

Kiuruveden Luupuvesi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan

Luupuvesi 3 kasviplanktonin biomassa-arvo (3,1 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten sinilevien

osuus biomassasta (12,6 %) viittasi hyvään tilaan. TPI-indeksi (1,9) viittasi välttävään tilaan. Suurimman

osan biomassasta muodostivat piilevät (45 %, pääasiassa Aulacoseira ambigua) ja limalevä Gonyostomum

semen (5%). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI-

indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin

kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi kuitenkin ilmaisi huonompaa tilaluokkaa kuin

kokonaisbiomassa.

Salahminjärvi 003, 1.9.2015

Vieremän Salahminjärvi on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Syyskuussa 2015 havaintopaikan

Salahminjärvi 003 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,6 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (6,2 %) viittasi hyvään tilaan. TPI-indeksi (1,7) viittasi välttävään tilaan.

Suurimman osan biomassasta muodosti limalevä Gonyostomum semen (69 %). Suurikokoisena lajina

limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus


indeksi kuitenkin ilmaisi huonompaa tilaluokkaa kuin kokonaisbiomassa.

Näläntöjärvi 1.3, 18.8.2015

Kiuruveden Näläntöjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015

havaintopaikan Näläntöjärvi 1.3 kasviplanktonin biomassa-arvo (8,4 mg/l) viittasi järven välttävään tilaan.

Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (35,1 %) viittasi tyydyttävään tilaan. TPI-indeksi (2,4) viittasi

välttävään tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (22 %, pääasiassa Aulacoseira

ambigua), viherlevät (12 %) ja limalevä Gonyostomum semen (6%). Suurikokoisena lajina limalevän runsas



kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat välttävää tilaluokkaa.

Rahajärvi 030, 1.9.2015

Vieremän Rahajärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Syyskuussa 2015 havaintopaikan

Rahajärvi 030 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,4 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (0,4 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-2) viittasi erinomaiseen

tilaan.. Limalevä Gonyostomum semen muodosti 85 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena lajina

limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä (osuus


indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista tilaluokkaa.

Sukevanjärvi 7, 4.8.2015

Sonkajärven Sukevanjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015

havaintopaikan Sukevanjärvi 7 kasviplanktonin biomassa-arvo (0,6 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan.

Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0,3%) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,2) viittasi

erinomaiseen tilaan. Limalevä Gonyostomum semen muodosti 73 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena

lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä

(osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä

TPI-indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista tilaluokkaa.

Sukevanjärvi 156, 4.8.2015

Sonkajärven Sukevanjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015

havaintopaikan Sukevanjärvi 156 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,1 mg/l) viittasi järven erinomaiseen

tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,5) viittasi

erinomaiseen tilaan.. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (12 %) ja limalevä Gonyostomum

semen (48 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI-


kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista

tilaluokkaa.

Venejärvi Autiolahti, 27.8.2015

Kajaanin Venejärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan

Venejärvi Autiolahti kasviplanktonin biomassa-arvo (0,2 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan.

Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-2,4) viittasi

erinomaiseen tilaan.. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (43 %) ja limalevä Gonyostomum

semen (15 %). Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI-


kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä TPI-indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista

tilaluokkaa.

Korpinen 31, 27.8.2015

Lapinlahden Korpisen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet

käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Korpinen 31 kasviplanktonin

biomassa-arvo (2,4 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu lainkaan sinileviä.

Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (10 %), piilevät (17 %, pääasiassa Aulacoseira

ambigua) ja silmälevät (12 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 40 % biomassasta. Suurikokoisena

lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.

Osmanginjärvi 1A, 18.8.2015

Kiuruveden Osmanginjärvi on tyypiltään runsaravinteinen järvi (Rr). Runsasravinteisille järville on

määritelty kasviplanktonin luokkarajat ainoastaan α-klorofyllin osalta. Siten TPI-indeksi ja haitallisten

sinilevien osuus eivät olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan

Osmanginjärvi 1A kasviplanktonin biomassa-arvo (2,0 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Suurimman

osan biomassasta muodostivat nielulevät (9 %), piilevät (22 %) ja viherlevät (22 %). Limalevä

Gonyostomum semen muodosti 20 % biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen

lisää kasviplanktonin biomassaa.

Nilsiän reitti

Ala-Luosta, Koukkelonlahti, 24.8.2015

Rautavaaran Ala-Luosta on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015

havaintopaikan Ala-Luosta, Koukkelonlahti kasviplanktonin biomassa-arvo (0,9 mg/l) viittasi järven

erinomaiseen tilaan. Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0,3 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-

indeksi (-1) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (23 %),

kultalevät (21 %) ja piilevät (33 %, pääasiassa Aulacoseira subarctica).

Haapajärvi, 5.8.2015

Sonkajärven Haapajärvi on tyypiltään runsashumuksinen järvi (Rh). Elokuussa 2015 havaintopaikan

Haapajärvi kasviplanktonin biomassa-arvo (0,7 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisia sinileviä

ei havaittu, mikä viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,8) viittasi erinomaiseen tilaan. Suurimman osan

biomassasta muodosti nielulevät (11 %), panssarilevät (10 %), kultalevät (24 %) ja piilevät (19 %). Limalevä




kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat erinomaista tilaluokkaa.

Iso-Pajunen 051, 18.8.2015

Kuopion Iso-Pajunen on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Elokuussa 2015 havaintopaikan

Iso-Pajunen 051 kasviplanktonin biomassa-arvo (4,0 mg/l) viittasi järven hyvään tilaan. Haitallisten

sinilevien osuus biomassasta (1 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (0,5) viittasi hyvään tilaan.

Suurimman osan biomassasta muodostivat piilevät (7 %) ja limalevä Gonyostomum semen (70 %).

Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin

limaleväjärvissä (osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa.

Tässä näytteessä sekä kokonaisbiomassa että TPI-indeksi ilmaisivat samaa hyvää tilaluokkaa.

Kotjonjärvi 089, 19.8. 2015

Rautavaaran Kotjonjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Syyskuussa 2015

havaintopaikan Kotjonjärvi 089 kasviplanktonin biomassa-arvo (1,5 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan.

Haitallisten sinilevien osuus biomassasta (0,1 %) viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-2,2) viittasi

erinomaiseen tilaan.. Suurimman osan biomassasta muodosti nielulevät (7 %), panssarilevät (10 %) ja

kultalevät (19 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 34 % kokonaisbiomassasta. Suurikokoisena

lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. TPI- indeksi onkin limaleväjärvissä

(osuus kokonaisbiomassasta > 5 %) parempi rehevyyden mittari kuin kokonaisbiomassa. Tässä näytteessä

TPI-indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista tilaluokkaa.

Päsmäri 063, 27.8. 2015

Sonkajärven Päsmäri on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Syyskuussa 2015 havaintopaikan

Päsmäri 063 kasviplanktonin biomassa-arvo (0,6 mg/l) viittasi järven erinomaiseen tilaan. Haitallisia

sinileviä ei havaittu, mikä viittasi erinomaiseen tilaan. TPI-indeksi (-1,1) viittasi erinomaiseen tilaan..

Suurimman osan biomassasta muodosti nielulevät (16 %), panssarilevät (18 %) ja kultalevät (16 %).




indeksi ja kokonaisbiomassa ilmaisivat samaa erinomaista tilaluokkaa.

Löytynlampi 100, 19.8.2015

Sonkajärven Löytynlammen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät

olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Löytynlampi 100

kasviplanktonin biomassa-arvo (0,6 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu lainkaan

sinileviä. Suurimman osan biomassasta muodostivat kultalevät (44 %, pääasiassa Synura spp. ja Uroglena

spp.). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 29 % biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas

esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.

Hankalampi 049, 27.8.2015

Sonkajärven Hankalammen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät

olleet käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Hankalampi 049

kasviplanktonin biomassa-arvo (3,3 mg/l) ilmaisi rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu lainkaan sinileviä.

Suurimman osan biomassasta muodostivat nielulevät (8 %). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 84 %

biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa.

Kaija 059, 18.8.2015

Kuopion Kaijan tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet

käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Kaija 059 kasviplanktonin

biomassa-arvo (10,6 mg/l) ilmaisi runsasta rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin hyvin vähän sinileviä (0,2

%). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 89 % biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas

esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. Näin suurina määrinä limalevä aiheuttaa myös merkittävää

haittaa järven virkistyskäytölle.

Kotajärvi 046, 18.8.2015

Kuopion Kotajärven tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet

käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Kotajärvi 046 kasviplanktonin

biomassa-arvo (22,9 mg/l) ilmaisi runsasta rehevöitymistä. Näytteessä havaittiin hyvin vähän sinileviä (0,1

%). Limalevä Gonyostomum semen muodosti 91 % biomassasta. Suurikokoisena lajina limalevän runsas

esiintyminen lisää kasviplanktonin biomassaa. Näin suurina määrinä limalevä aiheuttaa myös merkittävää

haittaa järven virkistyskäytölle.

Keinonen, 19.8.2015

Sonkajärven Keinosen tyyppiä ei ole määritelty. Siten TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien osuus eivät olleet

käytettävissä veden laatua arvioitaessa. Elokuussa 2015 havaintopaikan Keinonen kasviplanktonin

biomassa-arvo (0,7 mg/l) ilmaisi alkavaa rehevöitymistä. Näytteessä ei havaittu lainkaan sinileviä.

Suurimman osan biomassasta muodostivat panssarilevät (11 %) ja kultalevät (69 %).

LIITE 3

PÄÄSTÖTARKKAILUN NÄYTTEENOTON AJOITTUMINEN ERI

VIRTAAMATILANTEISIIN

Päästötarkkailun laskentaluokan 1 tuotantosuot

Päästötarkkailun laskentaluokan 3 tuotantosuot

pohjois-savon turvetuotannon tarkkailuohjelma …€¦ · mikä on 9 cm ajankohdan pitkäaikaista...

Documents