pohjoismainen keskustelu ympärileikkauksista

Pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen julkilausuma poikien ympärileikkauksesta ja sen perusteet Lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta

EHJÄ-hankkeen päätösseminaari 23.1.2014

Merike Helander

Lakimies, Lapsiasiavaltuutetun toimisto

23.1.2014 www.lapsiasia.fi 2

Esityksen sisältö

Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen julkilausuma poikien ympärileikkauksista ja sen taustaa

Julkilausuman keskeiset kohdat Lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta

Taustaa lapsiasiavaltuutettujen julkilausumalle

Taustalla mm.

•vuosia kestänyt yleinen keskustelu ympärileikkauksen sallittavuudesta puolesta ja vastaan sekä siihen liittyvästä sääntelytarpeesta

•aihetta käsitelty lapsiasiavaltuutettujen yhteiskokouksissa aiemminkin, erityisesti Norjan aloitteesta

•myös Norjassa tapahtunut 3-vkoisen vauvan kuolemantapaus 2012



•Suomessa lapsiasiavaltuutettu on aiemmin antanut lausunnon STM:n poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevasta suosituksesta v. 2011

pitkän tähtäimen tavoitteena poikien ympärileikkauksista luopuminen

•Tanskassa Børnerådet julkaisi aiemmin v. 2013 kannanoton, jossa se ehdotti 15 vuoden ikärajaa ja korosti valistustyön tärkeyttä



Pohjoismaista ainoastaan Ruotsissa nimenomainen poikien ympärileikkausta koskeva laki

Lag om omkärelse av pojkar(2001:499)

•ei-lääketieteellisin perustein alle 18-vuotiaille suoritettavat toimenpiteet

•molempien vanhempien tietoon perustuva suostumus

•lapsen mielipide selvitettävä (iän ja kehitystason mukaisesti), ei saa suorittaa pojan tahdon vastaisesti

•lääkäri tai erityisen luvan saanut henkilö, mutta yli 2 kk:n ikäisille vain laillistettu lääkäri

i


Taustaa lapsiasiavaltuutettujen julkilausumalle Muut pohjoismaat eivät ole kieltäneet tai rajoittaneet

nimenomaisesti poikien ympärileikkauksia, mutta toimenpiteen sallittavuuden arviointiin vaikuttavat myös muut säännökset, Suomessa mm.

•perustuslaki

•lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki

•potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki

•terveydenhuoltoa koskevat lait

•rikoslaki sekä

•valtiota sitovat kv.ihmisoikeussopimukset (kuten LOS, EIS)

sekä kv. ihmisoikeustoimijoiden kannanotot (kuten YK, EN)


Taustaa lapsiasiavaltuutettujen julkilausumalle YK:n ihmisoikeusneuvosto (21.3.2013)

Rights of the child: the right of the child to the enjoyment of the highest attainable standard of health (A/HRC/22/L.27/Rev.1, s.7)

Harmful practices

22. Further calls upon States to take all necessary measures to abolish harmful practices compromising the dignity and integrity of the child, and prejudicial to the health of boys and girls, particularly by preventing and explicitly condemning such practices, including but not limited to…..


Lapsiasiavaltuutettujen julkilausuma poikien ympärileikkauksista

Julkilausumaa valmisteltiin pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen yhteiskokouksessa elokuussa 2013 Jyväskylässä

•keskustelua mm. olisiko asetettava tietty ikäraja lapsen itsemääräämisoikeuden käytölle

Julkilausuman viimeistely ja julkaisu Oslossa 30.9.2013


Lapsiasiavaltuutettujen julkilausuma poikien ympärileikkauksista

Kannanoton allekirjoittivat Anne Lindboe, lapsiasiavaltuutettu, Norja

Fredrik Malmberg, lapsiasiavaltuutettu, Ruotsi

Maria Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu, Suomi

Per Larsen, lapsiasianeuvoston puheenjohtaja, Tanska

Margrét María Sigurðardóttir, lapsiasiavaltuutettu, Islanti

Aaja Chemnitz Larsen, lapsiasiamies, Grönlanti

sekä lastenlääkäri- ja sairaanhoitoyhdistysten edustajia Norjasta

Ruotsista ja Islannista


Lapsiasiavaltuutettujen julkilausuman poikien ympärileikkauksista

Pääasiallinen sisältö

lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen (->lapsen etu) on ensisijainen suhteessa vanhempien oikeuteen uskonnollisten tai perinteisten tapojen harjoittamiseen

poikien tulee saada itse päättää mahdollisesta ympärileikkauksesta - toimenpide voitaisiin suorittaa, vasta kun lapsi voi antaa siihen tietoisen suostumuksensa

ei-lääketieteellisin perustein suoritetun toimenpiteen tekeminen suostumukseen kykenemättömälle lapselle on ristiriidassa lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 art ja 24 art kanssa


Lapsen oikeuksien yleissopimus on Suomessa laintasoisena voimassa oleva ihmisoikeussopimus

ohjaava vaikutus: yleissopimuksessa taatut oikeudet ovat minimivaatimus kansalliselle lainsäädännölle (lainsäädäntöelimien) sekä hallintoviranomaisten, tuomioistuinten ja muiden viranomaisten toiminnalle

suora vaikutus: yleissopimuksen artikloja voidaan soveltaa suoraan, erityisesti jos muu lainsäädäntö on puutteellinen LOS:ssa säädettyihin oikeuksiin nähden


YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (LOS)

Keskeisiä perusteluita julkilausumalle LOS:n näkökulmasta ” Lapsen edun on aina oltava

etusijalla, vaikka se rajoittaisi aikuisten oikeutta uskonnollisten tai perinteisten tapojen harjoittamiseen ”

” ympärileikkaus voitaisiin suorittaa vasta, kun poikalapsi voi itse antaa siihen tietoisen suostumuksensa”

”peruuttamaton ja kivulias toimenpide, josta voi aiheutua vakavia komplikaatioita”

art 3 lapsen etu, art 5 ja 18 vanhempien vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista, art 14 lapsen oikeus uskonnonvapauteen, art 2 syrjinnän kielto

art 12 osallisuus

art 24(3) terveyden suojelu vahingollisilta perinteisiltä tavoilta, art 19 oikeus suojeluun kaikelta väkivallalta, art 6 oikeus elämään


Lapsen etu (art 3)

1. ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

2. Lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet.”


Lapsen etu

Artikla 3, erityisesti 3(1) lapsen edun ensisijaisuus, on yksi sopimuksen perusperiaatteista, yhdessä artiklojen 2 (syrjimättömyys), 6 (oikeus elämään ja kehitykseen) ja 12 (osallisuus) kanssa.

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 ”the right of the child to have his or her best interest taken as a primary consideration” :

lapsen etua määrittää koko yleissopimuksen muodostama oikeuksien kokonaisuus

Komitea on myös todennut, että lapsen ihmisarvoa tai fyysistä koskemattomuutta loukkaavia käytäntöjä ei voi perustella lapsen edulla


Vanhempien vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista (art 5 ja 18)

”kunnioitetaan vanhempien.. vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia tarjota lapselle hänen kehittyvien valmiuksiensa mukaisesti asianmukaista ohjausta ja neuvoa tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien käyttämiseksi”

vanhemmilla ensisijainen vastuu kasvatuksesta ja hyvinvoinnista

lapsen edun ohjattava heidän toimintaansa (-> 3 art)

vanhempien on selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (->art 12)


Lapsen oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen (art 14)

1. Lapsen oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen

2. ”Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa.

3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi”


Lapsen oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen

”…Lapsi on kuitenkin se, joka harjoittaa tätä oikeutta. Vanhempien ohjausta tulee soveltaa sopusoinnussa koko yleissopimukseen nähden, joten ohjaus ei voi sisältää mitään fyysistä tai henkistä väkivaltaa” (Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja, s. 147)

art 30 takaa myös vähemmistöryhmään (uskonnollinen, etninen, kielellinen) kuuluvan lapsen oikeuden nauttia yhdessä muiden ryhmän jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltää


Syrjinnän kielto (art 2)

..yleissopimuksen takaamat oikeudet kuuluvat ”kaikille lapsille ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua”

lasta on suojeltava ”kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuvat hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin”

syrjimättömyysperiaate ei sulje pois positiivista syrjintää eli yksittäisen lapsen oikeutettua erityiskohtelua


Syrjinnän kielto

Artikla 2 tulkinnasta ei ole erillistä Lapsen oikeuksien komitean yleiskommenttia, mutta monissa muissa yleiskommenteissa on sen tulkintaan otettu kantaa, esim. ”Artikla 2 tarkoittaa ettei pieniä lapsia yleensäkään saa syrjiä millään perusteella….tarkoittaa myös sitä, että pienten lasten ryhmiä ei tule syrjiä….Syrjintä voi ilmetä julmana kohteluna ja kohtuuttomina odotuksina, jotka voivat olla riistäviä tai väkivaltaisia” Yleiskommetti 7, Implementing child rights in early childhood

(epävirall.käännös)

Lapsen oikeuksien komitea on valtioiden maaraporteissa tunnistanut kielletyiksi syrjintäperusteiksi mm. vanhempien uskonnon tai eri uskonnollisten ryhmien/kansallisuuksien välisten avioliittojen lapset


Osallisuus (art 12)

”Lapsella, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. ”


Osallisuus

Voidaanko lapsen koskemattomuuteen puuttua ilman, että lapsella on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä?

vrt. esim. terveydenhuollossa suoritettavia toimenpiteitä koskeva Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 7 §

”Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.

”


Lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (24art)

24(3) ”Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja”

Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja (s. 280): ”Tavat, joita tulisi arvioida yleissopimuksen periaatteiden valossa ovat:.. kaikki sukupuolielinten silpomisen ja ympärileikkauksen muodot….”

Lapsen oikeuksien komitea ei ole ottanut kantaa poikien ympärileikkauksen kieltoon, mutta on maaraporteissaan ilmaissut huolensa turvattomasti ja epähygieenisissä oloissa tehdyistä poikien ympärileikkauksista


Lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan

24 artiklaa koskeva yleiskommentti 15 ei kata 24(3):a, koska sitä koskevaa erillistä yleiskommenttia valmistellaan parhaillaan (s. 3 alahuomautus)

6 artikla Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen

Onko poikien ympärileikkaus lapsen terveydelle vahingollinen perinteinen tapa?


Lapsen oikeus suojeluun kaikelta väkivallalta (19 art)

lapsen oikeus suojeluun ”kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai kenen tahansa muun hoidossa.”


Lapsen oikeus suojeluun kaikelta väkivallalta

19 artikla takaa fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden -> lapsen ihmisarvon kunnioittaminen, lapsen etu (art 3)

Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta, kaikissa muodoissaan, on kiellettyä. (yleiskommentti 13, s. 8)

6 artikla oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen


Lapsen oikeus suojeluun kaikelta väkivallalta

Onko ympärileikkaus fyysistä (ja/tai psyykkistä) lapseen kohdistuvaa väkivaltaa?

vrt. uusimmat Helsingin HO:n tuomiot, joissa mm. todettu: 5.12.2013: ”Ympärileikkausta voi …pitää edellä mainittuihin uskontokuntiin kuuluvien piirissä

sosiaaliadekvaattina …Selvää…etteivät uskonnon perusteella ympärileikkauksen lapselleen suorituttavat vanhemmat tarkoita aiheuttaa lapselleen kipua tai särkyä tai ruumiinvammaa. Pahoinpitelystä puhuminen ei näin ollen ainakaan luontevasti sovellu, kun puhtaan ympärileikkauksesta muslimien ja juutalaisten näkökulmasta lähtien sen enempää kuin se sopii puhuttaessa lääkärien toiminnasta tai urheilusta. …ettei vastaajien teko täytä pahoinpitelyn tunnusmerkistöä eikä se ainakaan ole rangaistava teko korkeimman oikeuden ratkaisussaan 2008:93 lausumilla perusteilla.”

10.1.2014:”koska…toimenpide on suoritettu lääketieteellisesti asianmukaisella tavalla aiheuttamatta lapselle tarpeetonta tuskaa..puututtu vain vähäisessä määrin lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen … tehty lapsen kannalta hyväksyttävästä, hänen ja hänen huoltajansa kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä syistä, ja kun toimenpidettä ei ole myöskään pidettävä lapsen edun vastaisena ... hovioikeus katsoo … ettei X ole syyllistynyt syytteessä kuvatulla tavalla pahoinpitelyrikokseen.”

”


Muutamia syrjimättömyyteen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä Tyttöjen ja poikien ympärileikkauksien yhdenvertainen kohtelu

Voidaanko tyttöjen ja poikien ympärileikkaukseen suhtautua perustellusti eri tavoin?

Kaikkien lasten yhtäläinen oikeus fyysisen koskemattomuuteen ja yhtäläinen oikeus olla joutumatta haitallisten käytäntöjen kohteeksi -> art 19, art 24(3)

Voidaanko lasta, jolla on riski joutua tällaisen käytännön kohteeksi ja jolla ei siksi olisi yhtäläistä oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen, kohdella perustellusti eri tavoin?

Toisaalta kielto voi tarkoittaa tietyn perinteisen tavan noudattamiseen kohdistuvaa syrjintää -> art 30

Voidaanko perustellusti suhtautua eri tavoin erilaisiin perinteisiin tapoihin?


EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselma 1952(2013)

Children’s right to physical integrity

2. The Parliamentary Assembly is particularly worried about a category of violation of the physical integrity of children, which supporters of the procedures tend to present as beneficial to the children themselves despite clear evidence to the contrary. This includes, amongst others, female genital mutilation, the circumcision of young boys for religious reasons, early childhood medical interventions in the case of intersex children and the submission to or coercion of children into piercings, tattoos or plastic surgery.


LOS:sta löytyy yksittäisiä vastaan mutta jossain määrin myös puolesta puhuvia artikloja, kuitenkin sopimusta olisi tulkittava kokonaisuutena

kansallinen lainsäädäntö selkeyttäisi oikeustilaa

tulossa:

LOS komitean yleiskommentti art 24(3)

mahdollisesti Korkeimman oikeuden uusi ratkaisu

EN ministerikomitean kannanotto parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselmaan ja suosituksiin?


Lopuksi

Lähteet

Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja (Unicef Suomi, 2011)

Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit ja maaraportit

Rituell omskjæring av guttebarn – religiøs praksis, barn og menneskerettigheter (Julia Köhler-Olsen, Førsteamanuensis ved Høgskolen i Oslo og Akershus, esitys 30.9. 2013)


pohjoismainen keskustelu ympärileikkauksista

Health & Medicine