pohjoismainen vesistöalueiden yhteismarkkinointi

Saaristoasian neuvottelukunnan seminaari 7.6.2010

1

Pohjoismainen vesistöalueiden yhteismarkkinointi

Hannu KomuSuoma ry/Onvisio Consulting

0400 [email protected]

www.suoma.fiwww.onvisio.fi

mailto:[email protected]

http://www.suoma.fi/

http://www.onvisio.fi/


2

Hukummeko suuruuteen?

• Euroopan ”suurin” järvialue!!!

• Euroopan ”suurin” saaristo!!!


3


4

Paras brändi voittaa (suuremmankin)

• Suuruus tekee vesistöalueet vaikeasti hahmotettavaksi

• Vesistövetovoiman brändäys ja tuotteistaminen sekä myynti vielä alkutekijöissään

• Matkailija ei tarvitse koko saaristoa tai Saimaan vesistöaluetta kerralla vaan muutaman neliökilometrin tuotteistettuna!


5

Onneksi erilaisia

• Jokaisella Pohjoismaalla vesistöön liittyvät erilaiset vetovoimatekijät, joita voidaan käyttää pohjoismaisen brändin taustana:

-Norjalla vuonot-Tanskalla dyynit ja aurinkorannat-Ruotsilla suuret järvet-Suomella suuri sisävesialue ja massiivinen saaristo-Islannilla lohijoet ,jäätiköt ja kuuma vesi


6

Yhteisiäkin piirteitä

• Toiminnallisesti(matkailu) selkein yhdistävä tekijä on urheilukalastus; erityisesti lohi- ja taimenjoet, rannikkokalastus

• Suomella ja Ruotsilla on eniten yhteisiä piirteitä kilpailutilanne päällä


7

Pohjoismaista yhteistyötä

www.scandinavianislands.com

http://www.scandinavianislands.com/


8


9

www.goscandinavia.com


10

www.goscandinavia.com

• Suomi,Ruotsi,Norja,Tanska ja Islanti omistavat matkailumarkkinointiyhtiön USA:ssa

-Scandinavian Tourism inc.• Ruotsi, Norja ja Tanska toimivat lisäksi

yhteistyössä Aasiassa Scandinavian Tourist Board nimellä, Suomi osallistuu projektikohtaisesti


11

Pohjoismaista yhteistyötä

• Kaukomarkkinat realistisin foorumi myös vesistösidonnaiselle yhteismarkkinoinnille

• Lähimarkkinoille hankalampi löytää yhteistäpohjaa, joka toisi lisäarvoa maiden omiin toimenpiteisiin

• Toisaalta globaalit sähköiset välineet ja globaalit matkanjärjestäjät vievät hyvän tarjonnan kaikille markkinoille


12

Mikä yhdistää historiallisesti kaikkia Pohjoismaita

• Ja voisi toimia markkinoinnin keihäänkärkenä, kiinnostuksen herättäjänä erityisesti kaukomarkkinoilla

• Omaisi riittävän vesistösidonnaisuuden• Sisältäisi matkailussa tarvittavia tarinoita• Olisi kansainvälisesti riittävän tunnettu

?


13

Viikingit


14

Viikingit

• Ainutlaatuinen tarunhohtoinen aikakausi n. 800-1025

• Sagat, mytologia• Merenkulun ja vesistöjen hyödyntäminen• Riittävästi historiallisia näytteitä, joita on jo

matkailullisesti hyödynnettykin• Tunnetaan Pohjois-Amerikassa ja muillakin

markkinoilla


15


16

Viikingit

• Ruotsi, Norja ja Tanska ”emämaita”, Islanti asutuksen kohde. Suomella ”kevyempi kosketuspinta” mutta:- Ahvenanmaalaisia luultavasti mukana retkillä- idänreitit Suomenlahden kautta- kaupankäyntiä melkoisella varmuudella Suomen alueella(turkikset)- ehkä kurkattiin jokien kautta sisämaahan


17

Viikingit

• Tarina tunnetaan Pohjois-Amerikassa, jonka Viikingit löysivät ennen Kolumbusta

• Euroopassa runsaasti kiinnekohtia mm. tunnetuissa paikannimissä(esim. Normandia)

• Sulkavan kirkkoveneitä on myyty pitkään Kanadaan viikinkiveneinä

• Kirkkoveneiden ”muuttaminen” Viikinkiveneiksi on

helppoa keulakoristeen avulla Pohjoismaiden suurin viikinkivenelaivasto käytössä


18

Viikingit

• Viikinkihistorian ei tarvitse kattaa joka kolkkaa• Viikinkitarina on pohjoismaiden yhteinen

houkutin, jonka alla myytäisiin kaikkia muitakin matkailupalveluita

• Suomessakin jo Rosalan Viikinkikeskus, Saltvikin Viikinkimarkkinat, tarina Hämeeseen suuntautuneesta Viikinkiretkestä, Viikinkiajan hautoja Ahvenanmaalla jne.

Kuvalähteet:Wkipedia,katajala.net, Rosalan Viikinkikeskus

19

KIITOS

pohjoismainen vesistöalueiden yhteismarkkinointi

Documents