Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhde-väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma

20131

2

ALKUSANAT 4

1. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA 61.1. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä 61.2. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan muotoja 61.3. Lapsiin kohdistuva väkivalta 71.4. Vammaisiin kohdistuva väkivalta 81.3. Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta 91.6. Maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta 101.6.1 Kunniaväkivalta 101.6.2 Ympärileikkaus 11

2. VÄKIVALLAN OSAPUOLET ASIAKKAINA 122.1. Lapsi asiakkaana 122.2. Aikuinen asiakkaana 132.3. Väkivallan tekijä asiakkaana 13

3. VIRANOMAISEN TOIMINTA OHJAAVAT KESKEISET PERIAATTEET 143.1. Salassapitosäännökset 133.2. Dokumentointi 153.3. Lastensuojeluilmoitus 15

4. POLIISIN JA TURVAKODIN TEHTÄVÄT PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA- TILANTEISSA 174.1. Poliisin toiminta lähisuhdeväkivallan estämisessä ja vähentämisessä 174.2. Rikosten sovittelu 194.3. Lähestymiskielto 194.4. Väkivaltatyöskentely turvakodissa 20

5. KERAVAN KAUPUNGIN TOIMIJOIDEN TOIMINTAMALLIT 215.1. Lasten- ja äitiysneuvolapalvelut 215.2. Terveyskeskuksen päivystys ja vastaanotot 22

SisällysToimintaohje perhe- ja lähisuhde-väkivaltatilanteessa 23

5.3. Varhaiskasvatus ja koulut 24

Perhe- ja lähisuhdeväkivallantoimintamalli varhaiskasvatuksessa– havainto lapsesta lähtöisin 25

Perhe- ja lähisuhdeväkivallantoimintamalli varhaiskasvatuksessa– havainto vanhemmasta lähtöisin 26

Koulu ja oppilashuolto 27

5.4. Perheneuvola 285.5. Nuorisopalvelut 295.6. Aikuissosiaalityö 305.7. Lastensuojelu 32

Lastensuojelun avohuolto 33

5.8. Kotihoito 345.9. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö 345.10. Keravan seurakunnan ehkäisytyö

6. TYÖRYHMÄN ESITYKSET JATKOTYÖLLE 37

LÄHTEET 38

LIITTEETLiite 1 Väkivallan puheeksi ottaminen 40Liite 2 Väkivallan vaarallisuuden arviointilomake 43Liite 3 Henkilökohtainen turvasuunnitelma 44Liite 4 Lomake parisuhdeväkivallan seulontaan äitiys- ja lastenneuvolassa 45Liite 5 Lastensuojeluilmoitus 46Liite 6 Pahoinpitely- ja kehonkartta (PAKE) 50Liite 7 Mistä tietoa 51

3

Väkivallasta aiheutuu yhteiskunnalle, yksilölle ja perheelle terveydellisiä ja sosiaalisia haitto-

ja sekä taloudellisia kustannuksia. Sosiaali- ja ter-veysministeriön selvityksen mukaan (Tunnista, turvaa ja toimi, 2008) 100 000 naista joutuu vuo-sittain puolisonsa fyysisen tai seksuaalisen väki-vallan tai sillä uhkailun kohteeksi. Keravalla kirjat-tiin vuonna 2012 yhteensä 190 tehtävää poliisille, joissa oli nimikkeenä kotihälytys. Määrässä on pienoista lisäystä vuoteen 2011, jolloin vastaavia tehtäviä kirjattiin 184.

Lähisuhde- ja perheväkivalta loukkaa ihmisoi-keuksia ja vaarantaa terveyttä, tasa-arvoa, vä-

estön turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähisuhde- ja perheväkivalta jää usein helposti havaitsematta. Sekä uhrin että tekijän häpeä ja pelko estävät usein kertomasta perheessä tapahtuvasta väkivallasta ja sen vuoksi on vaikea hakea apua tilanteeseen. Lä-hisuhdeväkivalta on rikos, jonka uhreja ovat sekä kokija, näkijä ja tekijä. Se on rikos, jonka traumati-soivia seurauksia kannetaan läpi elämän.

Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttu-minen on epävarmaa ja puuttumisen kyn-

nykset vaihtelevat palvelujen välillä. Auttajilla tu-lee olla valmiuksia lähteä mm. asiakkaan kotiin, työpaikalle, sinne minne tarve vaatii. Työnteki-jän rooli on asiakkaan rinnalla työskentelyä, jo-ten työn tekijällä tulisi olla koulutuksen tuomaa

tietoa, taitoa ja varmuutta toimiessaan asiakkaan parhaaksi. Auttaja ottaa prosessiin mukaan asiak-kaan tavanomaisen sosiaalisen verkoston ja viran-omaisia sillä ajatuksella, että kaikki verkostot ovat potentiaalisesti auttavia. Suunniteltu ja hyvä ver-kostoterapeuttinen toimenpide sisältää ajatuksen mahdollisimman nopeasta palaamisesta tavan-omaiseen päiväjärjestykseen ja ottaa huomioon jatkuvuuden. (Ojuri 2001. 112–113.)

Lähisuhdeväkivalta voi tulla esille kaikissa kun-nan peruspalveluiden työyksiköissä. Väki-

vallasta aiheutuvien ongelmien hoitamiseen tar-vitaan erityisosaamista. Tietoa tarvitsevat mm. poliklinikoiden työntekijät, neuvolatyöntekijät, sosiaalityöntekijät, perheneuvoloiden, turvako-tien, kotihoidon, päihdetyön ja mielenterveystyön työntekijät.

Väkivallan kohtaaminen, tunnistaminen ja aut-tamistyö edellyttävät työntekijältä rohkeut-

ta puuttua ja ottaa asia puheeksi. Se edellyttää tie-toa väkivaltailmiön moniulotteisuudesta. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta herättää usein myös työnteki-jässä voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. Lisäksi tarvitaan toimintaohjeita puuttumisen tueksi. Toi-mintaohjeet eivät kuitenkaan yksinään riitä väki-vallan tunnistamisessa, puuttumisessa ja auttamis-työssä. Tarvitaan asiaan sitoutunutta työyhteisöä, vastuuhenkilöitä ja moniammatillista verkostoa,

Alkusanat

4

jotka ovat perehtyneet huolella väkivaltatyön eri-tyispiirteisiin

WHO:n raportissa, Väkivalta ja terveys maa-ilmassa 2005, käsitellään suosituksia joiden

tavoitteena on käynnistää väkivallan vastaista toi-mintaa. Päämäärän saavuttamisen edellytyksenä on monien eri sektorien mukaantulo. Väkivallan katkaisukeinojen tehostaminen, moniammatilli-nen yhteistyö ja väkivallan ehkäisyn ohjeistami-nen ovat hyväksi koettuja menetelmiä väkivalta-tilanteiden hoitamiseen. Asiakastyössä laadun ja työn kehittäminen ovat katkaisukeinojen tehosta-mista. Ennen kaikkea väkivallan ennaltaehkäisyyn tulisi myös kohdentaa enemmän moniammatilli-sen verkoston voimavaroja.

Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut kaik-kiin kuntiin perustettavaksi työryhmän luo-

maan selkeitä toimintamalleja ja tukemaan am-mattihenkilöiden osaamista lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn, tunnistamisen ja puuttumiseen. Keravalla nimettiin 28.2.2012 työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli. Työryhmään valittiin jäsenet sosi-aali- ja terveystoimen eri yksiköistä, kaupungin turvallisuuspäällikkö sekä poliisin edustaja. Työ-ryhmän tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevat käytännöt ja niissä ilmenevät puutteet sekä tehdä ehdotuksia toimivampien työkäytäntöjen luomi-

seksi. Tavoitteena oli luoda yhteinen toimintamalli sekä vastuun ja tehtävien jakaminen eri toimijoi-den kesken.

Keravan eri toimipisteet ovat laatineet omis-sa työpisteissään toimintamallit väkivaltati-

lanteisiin puuttumiseen. Ne on koottu yhteen toi-mintaohjeessa. Lisäksi tässä ohjeessa on kirjattuna yhteiset toimintatavat väkivallan uhrin tai tekijän kohtaamiseen sekä esitys tarvittavista jatkotoi-menpiteistä.

Keravalla 29.4.2013

Maarit Sulavuori Ritva Toiviososiaalijohtaja aikuispalveluiden päällikkö

Hanna Mikkonen Kaarina Leinonensosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijälastensuojelu sosiaalipäivystys

Eija Nukarinen Jarmo Leskinensairaanhoitaja turvallisuuspäällikköterveyspalvelut

Pasi HyyryläinenrikosylikonstaapeliKeski-Uudenmaan poliisilaitos

5

1. Perhe- jalähisuhdeväkivalta

1.1 Perhe- ja lähisuhde- väkivalta ilmiönä

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perheessä ja lähisuhteissa ilmenevää väkivaltaa. Väkivalta voi kohdistua lapsiin, aikuisiin ja / tai vanhuksiin. Vä-kivallan tekijä voi olla mies, nainen tai lapsi. Mitä vakavammasta fyysisestä väkivallasta puhutaan, sitä useammin se on miesten väkivaltaa naisia kohtaan. Lapset voivat kohdata väkivaltaa molem-pien vanhempiensa taholta. Parisuhteessa ilmene-vä väkivalta lisää myös lapsiin kohdistuvan väki-vallan riskiä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallalla on taipumus toistua ja usein myös pahentua. Toistuessaan vä-kivalta alkaa tuntua normaalilta ja siitä voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toisel-le. Uhreja eivät ole ainoastaan ne, jotka joutuvat kohteeksi, vaan myös heidän läheiset, jotka jou-tuvat näkemään, kuulemaan tai kokemaan trau-maattista kohtelua. Väkivalta perheessä on ilmiö, jonka vaikutukset niin väkivallan uhrin, käyttäjän kuin todistajankin osalta ovat haitallisia ja pitkä-kestoisia. Siihen liittyy paljon häpeää, salailua ja vaikenemista.

1.2 Perhe- ja lähisuhde- väkivallan muotoja

Fyysinen väkivalta voi olla mm. lyömistä, potki-mista, raapimista, tönimistä, hiuksista repimistä, ihon polttamista, viiltelyä, puukottamista, ampu-mista tai kuristamista. Se voi olla kovakouraista käsittelyä, ylilääkitsemistä tai lääkkeettä jättämis-tä. Fyysistä väkivaltaa on myös hoidon laiminlyön-ti, mikä voi ilmetä pukeutumisen ja henkilökohtai-sen hygienian laiminlyöntinä tai ruuan ja juoman puuttumisena. Fyysistä väkivaltaa on myös pakko-keinojen käyttäminen, kuten vapaudenriisto, pak-kosyöttäminen ja -juottaminen tai kiinnisitomi-nen. (Perttu. 1999, 13.)

Henkinen ja emotionaalinen väkivalta voi olla monimuotoista toimintaa, joka heikentää ihmisen itsetuntoa, mm. pelottelun, uhkaamisen, kiusaa-misen, nöyryyttämisen, tiukan kontrolloinnin ja äärimmäisen mustasukkaisuuden kautta. Henkis-tä väkivaltaa on esimerkiksi puolison verbaalinen alistaminen ja julkinen nolaaminen, sosiaalinen eristäminen ystävistä tai sukulaisista, mielipitei-den ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, va-paan liikkumisen kontrollointi, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä vä-kivallalla uhkaaminen. Henkinen väkivalta voi ta-pahtua joko teoin, sanoin, elein tai ilmein.. Myös itsemurhalla tai tappamisella uhkaaminen ovat henkistä väkivaltaa, uhkaukset voivat kohdistua it-seen, uhriin, sukulaisiin, lapsiin tai lemmikkieläi-miin. (Huhtatalo, Kuhanen, Pyykkö 2003, 11)

6

Seksuaalinen väkivalta voi käsittää kaikki hen-kilöön kohdistuvat seksuaaliset toiminnot, joihin hän ei ole suostunut tai jota hän ei ymmärrä. Se voi olla seksuaalista koskettelua, häirintää sekä kipua ja nöyryytystä tuottavaa toimintaa tai pornogra-fian käyttämistä tai sille altistamista ilman toisen suostumusta. Väkivalta voi olla myös rituaalista ja rituaaleihin liittyvää (Perttu 1999, 13).

Taloudellinen tai uskonnollinen väkivalta voi olla erimuotoista kontrollointia ja hyväksikäyttöä, jossa läheistä kontrolloidaan ja estetään saamasta varojaan tai rahojaan käyttöönsä. Se voi ilmentyä petkuttamisena, rahattomana pitämisenä, varojen tai omaisuuden väärinkäyttämisenä tai jopa raho-jen varastamisena. Taloudellista hyväksikäyttöä on omaisuuden tai kodin myymiseen painostami-nen ja pakottaminen, testamentin muutoksiin tai tekemiseen pakottaminen sekä taloudellisia asioi-ta hoitavan edunvalvojan aseman väärinkäyttämi-nen. (Perttu1999,14–15.).

Uskonnollista väkivaltaa voi olla uskoon pakotta-minen, hengellisyyteen alistaminen tai toisen va-kaumuksen mitätöinti.

Hoidon laiminlyönti voi olla sekä fyysistä että emotionaalista. Se voi ilmetä pukeutumisen ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyöntinä tai ruuan ja juoman puuttumisena. Se voi olla sosiaa-lisista kontakteista eristämistä ja tarvittavien apu-välineiden puuttumisena. (Perttu 1999, 15.)

1.3 Lapsiin kohdistuva väkivaltaLasten oikeuksien sopimuksen mukaan alle 18-vuotiaita lapsia tulee suojella kaikelta väki-vallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväk-sikäytöltä. Keskeinen lähtökohta on se, että lap-siin kohdistuva väkivalta eli lasten kaltoinkohtelu tunnustetaan, tunnistetaan riskitekijät, oireet ja puututaan asiaan. Vauvan hädän ja kärsimyksen näkeminen on tuskallista. Se voi herättää niin voi-makkaita tunteita, että läheiset ja ammattilaiset kieltävät näkemänsä. Epäily kaltoinkohtelusta ja sen tunnistaminen on samalla asiaan puuttumista ja siihen reagointi kuuluu jokaisen lapsia kohtaa-van ammattilaisen työhön.

Lasten kaltoinkohtelu käsitettä käytetään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta. Kaltoinkoh-telu on eräänlainen yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai tekemät-tä jättämisen muodot. Lasten kaltoinkohtelua on fyysinen pahoinpitely, psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja laiminlyönti, johon aina liittyy lapsen kehitystarpeisiin vastaamatta jättäminen (emotionaalinen, fyysinen, kognitiivi-nen ja sosiaalinen laiminlyönti) Kaltoinkohtelun eri muodot esiintyvät usein yhtä aikaa, ja parisuh-deväkivallalla ja lasten kaltoinkohtelulla on voi-makas yhteys.

Fyysinen kaltoinkohtelu tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapsille aiheutuu kipua sekä ti-lapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Näitä ovat esim. mustelmat, palovammat, pään vammat, murtumat, suun alueen ja hampaiden vauriot, sisäiset vammat ja viiltelyhaavat. Seurauk-sena voi olla jopa lapsen kuolema.

Fyysinen pahoinpitelyä ovat esim. lyöminen, pot-kiminen, tupakalla polttaminen, hiuksista repimi-nen, kuristaminen ja vauvan ravistelu. Munchau-senin syndrooma on erityisen fyysisen väkivallan muoto, jossa useimmiten äiti aiheuttaa lapselle ta-hallaan oireen, joka vaatii sairaalahoitoa. Kemial-linen väkivalta on myös fyysistä pahoinpitelyä. Eli lapselle annetaan rauhoittavia lääkkeitä tai päih-teitä, jotta lapsi nukkuisi tai rauhoittuisi, tai jäte-tään antamatta lapselle hänen tarvitsemaa ruoka-valiota tai lääkkeitä.

Psyykkinen pahoinpitely tarkoittaa pelottavaa uhkaamista, naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyt-tämistä, nimittelyä, haukkumista, vähättelyä ja muuta lapseen kohdistuvaa psykologista uhkaa siinä määrin, että lapsen henkinen hyvinvointi ja kehitys vaarantuvat. Ruumiilliseen kuritukseen ja muuhun fyysiseen väkivaltaan liittyy aina psyyk-kinen pahoinpitely. Sitä sisältyy aina seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja laiminlyöntiin.

Lasten hoidon laiminlyönti tarkoittaa puutteellis-ta hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen perustar-peista ei huolehdita fyysisesti tai emotionaalisesti. Se voi olla tyypiltään, vaikeudeltaan tai jatkuvuu-deltaan eriasteista. Laiminlyöntiä on mm. puut-teellinen ravinto tai hygienia, hyväksynnän, arvos-tuksen ja rakkauden kokemuksen puutteet.

7

Lapseen kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa lapsen koskemattomuutta loukkaavia tekoja, joihin kuuluu mm.

• lapsentirkistely,lapsensaattaminen paljastamaan sukupuolielimensä, tai lapsen kuvaaminen seksuaalisessa tarkoituksessa

• lapsensaattaminenkatsomaanpornografista materiaalia tai toisen henkilön sukupuolielimiä

• lapsenseksuaalinenkoskettelutaiseksuaalinen väkivalta

• lapsensaattaminenkoskettamaantoisen ihmisen sukupuolielimiä ja/tai osallistumaan joko katsojana tai toimijana sukupuoliseen toimintaan

• penetraatiojokopeniksellä,sormella, kielellä tai jollain esineellä vaginaan, peräaukkoon tai suuhun

• lapsiprostituutio

Väkivallan vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat sekä välittömiä että välillisiä. Osa väkivallan vaikutuk-sista tulee suoraan lasten omakohtaisten kokemus-ten kautta, osa välillisesti heikentyneen vanhem-muuden kautta. Koettu väkivalta heikentää lapsen ja nuoren itsetuntoa, vääristää minäkuvaa ja ai-heuttaa vaikeuksia hallita omaa elämää. Ongelmat saattavat kuitenkin ilmaantua vasta vuosien ku-luttua tapahtuneesta. Lapsi tai nuori saattaa alkaa käyttäytyä itse väkivaltaisesti, sillä hän on oppinut lyömisen tavaksi purkaa kiukkua. Väkivaltaa per-heessä kokenut voi joutua tulevaisuudessa toistu-vasti väkivallan uhriksi. Kun voimat kasvavat, vä-kivallan uhriksi joutunut saattaa lyödä takaisin.

Lasten kaltoinkohtelu aiheuttaa usein myöhem-mässä iässä mielenterveys-, päihde- ja ihmissuh-deongelmia. Varhainen puuttuminen lasten kal-toinkohteluun estää sen uusiutumista ja täten lapsen vammautumista ja kuolemanriskiä.

1.4 Vammaisiin kohdistuva väkivaltaVammaisilla henkilöillä on tutkimusten mukaan 2-3 kertaa korkeampi riski joutua parisuhteessa puolisonsa väkivallan kohteeksi kuin vammatto-milla. Väkivallan mahdollisuus on kuitenkin läsnä vammaisten haavoittuvuuden ja puolustuskyvyt-tömyyden vuoksi. Vammaiset saattavat olla täysin riippuvaisia muista ihmisistä, olipa kyseessä sitten perheenjäsen, omaishoitaja, avustaja tai laitoksen henkilökunta. Vammainen nainen tai mies saattaa olla riippuvainen partneristaan tai hoitosuhtees-taan, jolloin toisen väkivaltaisen käyttäytymisen ilmoittaminen saattaa tuntua väärältä tai hankalal-ta, jopa mahdottomalta. Vammaiset naiset ovat alttiita myös seksuaali-selle hyväksikäytölle puolustuskyvyttömyytensä vuoksi. Hyväksikäyttöä saattaa edesauttaa se, että vammaiset koetaan usein sukupuolettomina ihmi-sinä, jolloin heidät suljetaan esim. seksuaalikasva-tuksen ulkopuolelle.

Vammaisten naisten haavoittuvuutta lisäävät

• riippuvuusmuistaihmisistäpitkäaikaisessa hoidossa

• tekijänmatalampiriskijoutuakiinni teoistaan (esim. kun kyseessä on avustavien henkilöiden tekemä väkivalta)

• uhrinuskottavuudenpuute

• seksuaalisenvalistuksenpuute

• sosiaalineneristäytyminenjaeristäytymisen myötä tuleva mahdollisuus joutua manipuloinnin kohteeksi

• kommunikaatiovaikeudet

• fyysinenavuttomuusjahaavoittuvuus julkisessa tilassa sekä

• vammaisuuteenkohdistuvatasenteet vammaisten kyvyttömyydestä suojella itseään

• vammaistenihmisoikeuksienkieltäminen

8

1.5 Ikääntyneisiin kohdistuva väkivaltaIkääntyminen itsessään ei suojaa väkivallan koh-teeksi joutumiselta. Toisaalta tutkimusten mukaan ikääntyminen sinällään ei sitä lisääkään. Ikäänty-nyt voi joutua väkivallan ja kaltoinkohtelun koh-teeksi samasta syystä kuin nuorempikin Vain osa kaltoinkohtelusta tulee viranomaisten tai muiden ikääntyneiden kanssa tekemissä ole-vien tietoon. Tästä syystä ei ole tarkkaa tietoa kal-toinkohtelun yleisyydestä Suomessa. Kaltoinkoh-telusta vain osa täyttää rikoksen tunnusmerkit. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 83 tapausta, jot-ka kohdistuivat yli 65-vuotiaisiin ja jotka luokitel-tiin perheväkivallaksi. Ensi- ja turvakotien tieto-jen mukaan turvakotien asiakkaista on vuosittain noin 3-6 % yli 60-vuotiaita. Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksella valmistui vuonna 2010 ikään-tyneisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoin-kohtelun yleisyystutkimus, jossa oli mukana viisi Euroopan maata. Tulosten mukaan Suomessa 28 % ikääntyneistä naisista oli kokenut kaltoinkohte-lua. Suomen vanhusten turvakotiyhdisyksen mu-kaan 68 % vanhustyöntekijöistä oli kohdannut viimeisen vuoden aikana asiakkaan, joka oli jou-tunut läheisessä ihmissuhteessa jonkinlaisen kal-toinkohtelun kohteeksi. Kaltoinkohteluun syyllistyvä on usein uhrin lä-hipiiristä tuleva henkilö, ja hän käyttää hyväkseen uhrin hänestä riippuvaista asemaa. Kaltoinkohte-lun riskiä lisääviä tekijöitä ovat ikääntyneen tai hä-nen läheisensä toimintakykyä ja elämänhallintaa heikentävät fyysiset ja psyykkiset sairaudet,mustasukkaisuus ja mielenterveyden häiriöt ja runsas päihteiden käyttö sekä omaisen tai muun läheisen taloudellinen tai asumiseen liittyvä riip-puvuus ikääntyneestä. Erityisiä riskiryhmiä ovat muistisairaat, fyysisesti heikot ja yksin asuvat iäk-käät. Ikääntyneen sosiaalisien kontaktien puute, yksinäisyys ja eristäytyminen lisäävät riskiä joutua kaltoinkohtelun kohteeksi. (Turvallinen elämä ikääntyneille. Toimintaoh-jelma ikääntyneiden turvallisuuden parantami-seksi, Sisäasiainministeriön julkaisuja 19 / 2011, s. 17 - 19.)

9

1.6 Maahanmuuttajiin kohdistuva väkivaltaSuomeen muuttaneiden tai monikulttuuristen perheiden väkivalta on hyvin samankaltaista kuin väkivalta suomalaissyntyisissä perheissä, mutta maahanmuuttajuus tuo perheväkivaltaongelman hoitoon omat haasteensa. Suomessa perhe- ja lähisuhdeväkivalta on kri-minalisoitu mutta maailmassa on useita kym-meniä maita, jossa se ei ole kiellettyä. Maahan-muuttajaperhe kohtaa suomeen tullessaan suuria haasteita, jossa oman kulttuurin arvot ja normit kyseenalaistuvat. Perheellä on vastassa täysin uusi yhteiskuntajärjestys, vieras kieli ja kulttuuri, jossa elämän perusedellytysten järjestäminen voi osoit-tautua vaikeaksi. Suomeen muuttaneessa perhees-sä puolisoiden sopeutuminen uuteen kulttuuriin voi tapahtua eri tahdissa ja aiheuttaa ristiriitoja puolisoiden välille esimerkiksi lasten kasvatuksen, itsenäisen liikkumisen, rahankäytön tai pukeutu-misen suhteen. Lasten suomalaisen kulttuurin no-pea omaksuminen voi aiheuttaa erimielisyyksiä lasten ja vanhempien välisissä suhteissa. (Ensi- ja turvakotienliitto) Tilastollisesti maahanmuuttajanaiset kokevat perheväkivaltaa kolme kertaa useammin kuin val-taväestö ts. heitä hakeutuu palvelujen piiriin suh-teellisesti enemmän kuin kantaväestön naisia. Raporteista löytyvät tiedot perustuvat pääasias-sa turvakotien asiakastietoihin eivätkä näin ollen kerro koko ilmiön laajuutta. Selvitysten mukaan väkivallan tekijäksi epäillyistä (mikäli kansallisuus on ollut tiedossa) 45 % on edustanut valtaväestöä ja 55 % on ollut maahanmuuttajatausta. Avioliiton perusteella oleskeluluvan Suomeen saaneiden naisten tilanne voi olla vaikea. Oles-kelulupa on sidottu määräajaksi avioliittoon en-nen kuin siitä tulee pysyvä. Mikäli naisen tilanne on sellainen että hän ei halua tai voi palata koti-maahansa, hän jää helposti väkivaltaiseen suhtee-seen uskaltamatta hakea apua. Maahanmuuttaja-naiset häpeävät usein väkivaltaa ja kokevat ettei perhepiirin tapahtumista tule kertoa ulkopuolisil-le. Suomalaisen yhteiskunnan auttamisjärjestelmä on vieras eivätkä avun tarvitsijat tiedä mistä apua hakea. Kielitaidon puute saattaa estää avun hake-misen tai vaikeuttaa sitä. Osa naisista pelkää hakea apua, koska ei tiedä riittävästi oikeuksistaan ja pel-kää avun hakemisen vaikuttavan kielteisesti oles-kelulupapäätökseen. Avioliiton perusteella oleske-luluvan saaneet ovat usein riippuvaisia miehistään

paitsi oleskeluluvan, myös monien muiden asioi-den suhteen.

Maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen saa tarkempaa tietoa sosiaali- ja terveysmi-nisteriön oppaista 2005:15 Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamis-työhön sekä Ensi- ja turvakotien liiton nettisivuilta www.ensijaturvakotienliitto.fi.

1.6.1 KunniaväkivaltaKunniaan liittyvä väkivalta rinnastetaan usein perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Keskeisin ero poh-jautuu lähiympäristön ja yhteisön rooliin, joka on kunniaan liittyvässä väkivallassa erityisen suuri. Kunniaväkivalta on väkivallan muoto, jota pe-rustellaan miesten ja suvun kunnian puolustami-sella ja häpeän välttämisellä. Kunniaväkivalta lii-tetään helposti julkisuudessa esille nostettuihin nuorten naisten traagisiin kunniamurhiin, mutta todellisuudessa kunniaväkivalta on hyvin moni-il-meistä naisiin, nuoriin tyttöihin tai poikiin koh-distuvaa väkivaltaa Ns. kunniaväkivaltaa ilmenee etenkin patriar-kaalisissa kulttuureissa. Kunniaväkivalta on per-heen tai suvun piirissä tapahtuva kunnianormien puolustamiseen liittyvä ihmisoikeuksia rikkova väkivalta. Kunniaväkivalta on useimmiten nai-siin tai tyttöihin kohdistuva väkivaltaa. Väkivallan muoto voi vaihdella henkilön elämän voimallises-ta rajoittamisesta ja kontrollista pakkoavioliittoon ja murhaan. Vaikka valtaosa kunniaväkivallasta kohdistuu tyttöihin ja naisiin, mutta myös esimer-kiksi homoseksuaalit miehet voivat joutua kunni-aväkivallan uhreiksi Kunniaväkivallan muotoja ovat mm. naisen liikkumisen rajoittaminen siten, ettei hänellä ole oikeutta vapaaseen liikkumiseen kodin ulkopuo-lella tai mahdollisuutta osallistua koulutukseen tai naiselta evätään oman rahan käyttö. Nuori tyt-tö saatetaan pakottaa ei-toivottuun avioliittoon, aviomiehen perhe käyttää miniää kotiapulaise-naan, naista saatetaan pitää jatkuvassa pelkotilassa uhkailemalla kotimaahan lähettämisellä tai tyttö-jä ja poikia pahoinpidellään perheen kunnian pa-lauttamiseksi. Edellä mainittujen lisäksi nuorten naisten ja tyttöjen arkea saattaa rajoittaa tietoisuus kunniaväkivallan mahdollisuudesta, mikä rajoit-taa heidän arkisia valintojaan koskien pukeutu-

10

mista, vapaa-ajanviettoa tai kodin ulkopuolisia ih-missuhteita. On tärkeää, että viranomaiset ovat tietoisia kun-niaväkivallan mahdollisuudesta sekä osaavat tun-nistaa sen arkisia ilmenemismuotoja. Kunniaväki-vallasta kärsivän asiakkaan avun tarve tulee ottaa vakavasti, sillä viranomaisen puoleen kääntymi-nen vaatii jo yksistään paljon rohkeutta.

Lisätietoja saa osoitteesta: Amoral-hanke, Man-nerheimin Lastensuojeluliitto, (http://uuden-maanpiiri.mll.fi/toiminta/kunniaan-liitty-van-vakivallan-eh/)

1.6.2 YmpärileikkausTyttöjen ja naisten ympärileikkaus on maailman-laajuisesti tunnustettu ihmisoikeuksia loukkaa-vaksi käytännöksi, joka muun väkivallan tavoin on hyökkäys tyttöjen ja naisten arvokkuutta, tasa-ar-voa ja koskemattomuutta kohtaan.

Vaikka Suomessa ei ole oikeuskäytäntöä tyttöjen ympärileikkauksen osalta, kaikkien ympärileik-kausmuotojen voitaneen katsoa täyttävän törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Tästä syystä Suo-messa ei ole katsottu tarvittavan erillistä tyttöjen ympärileikkauksen kieltävää lakia. Suomessa po-liisi tutkii muista kuin lääketieteellisistä syistä teh-tyjä ympärileikkauksia törkeinä pahoinpitelyinä. Vuonna 2010 voimaan astuneen ihmisoikeussopi-muksen jälkeen Helsingin käräjäoikeus on pitänyt asianmukaisesti suoritettua ympärileikkausta pa-hoinpitelynä.

11

2. Väkivallanosapuolet asiakkaina

2.1 Lapsi asiakkaanaTurvallinen aikuissuhde voi olla lapsen pelas-tus. Selviytymisen kannalta on tärkeää, että lapsi voi luottaa johonkin aikuiseen, esim. opettajaan, isovanhempaan tai naapuriin ja saa tältä myön-teistä huomiota. Jos työntekijällä herää huoli sii-tä, että lapsi näkee tai kokee perheväkivaltaa tai lapsen hoito laiminlyödään, lastensuojelulakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus menee aina sa-lassapitovelvollisuuden edelle. Työntekijän puut-tumattomuus tai vaikeneminen merkitsee perhe-salaisuuden ylläpitämistä ja väkivallan hiljaista hyväksyntää. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömi-nen voi ääritapauksissa johtaa rikos- tai työoikeu-dellisiin sanktioihin.

Huolen tulee herätä aina, jos

• lapsiontoistuvastivetäytyvä,väsynyt, poissaoleva, keskittymiskyvytön• lapsellaonkehitysviivästymiäerityisesti puheen alueella• lapsenleikkionmekaanista,väkivaltaista tai lapsi ei leiki lainkaan,• lapsitietääkehitystasoonsanähdenliikaa fyysisestä, henkisestä tai seksuaalisesta väkivallasta,• lapsikäyttäytyyväkivaltaisestimuitalapsia kohtaan, sisaruksiaan kohtaan tai vanhempiaan kohtaan.

Jaa huoli työyhteisössä, konsultoi, ota puheek-si vanhempien kanssa, ohjaa tarvittaessa tarkem-man selvittelyn piiriin. Yksittäisestä oireesta ei

voi yleensä tehdä suoria johtopäätöksiä väkival-lan olemassaoloon. Huolehdi, että huolen syy tu-lee selvitetyksi

Epäilyn tulee herätä aina, jos

• lapsipuheessaantaitarinoissaanvihjailee tai puhuu suoraan joko perheenjäsenten välisestä tai itseensä kohdistuvasta väkivallasta • lapsenkertomukseteivätvastaaikätasoa• lapsenkehossaonmustelmiataimuita väkivallan merkkejä, joiden kerrottu syntymekanismi ei vastaa vamman laatua• alleyksivuotiaallaonluunmurtumia.

Lapsi puhuu väkivallasta yleensä ohimennen lei-kin, tekemisen tai piirustusten kautta. Kun lapsen käytös, ulkoinen olemus tai huolen selvittely syn-nyttää epäilyn perheväkivallasta, kerro huoltajille, että lapsen tilanteen arviointiin kuuluu ottaa mu-kaan lastensuojelu. Huomioi perheenjäsenten tur-vallisuus.

Kun perheväkivalta tulee tietoon perheen-jäsenen, toisen viranomaisen tai hoitavan tahon kautta:

• Teelastensuojeluilmoitus.• Toimiverkostossaaktiivisestilapsen turvaamiseksi ja tarvittavan avun saamiseksi• Seuraatilannettajareagoiherkästilapsen voinnin muutoksiin.• Pidäaktiivisestiyhteyttälastensuojeluunja toimi sovitun työnjaon mukaisesti.• Huolehdiomaltaosaltasi,ettäepäily selvitetään loppuun.

12

2.2 Aikuinen asiakkaanaPerhe- ja lähisuhdeväkivalta on ongelma, joka kuuluu monen lapsen, naisen ja miehen arkipäi-vään. Viimeisten 15 vuoden ajan naisiin kohdis-tuneen perheväkivallan taso on pysynyt samana, miesten kohdalla voidaan havaita vähäistä kasvua. Viimeksi mainitussa on todennäköisesti kysymys ennen kaikkea siitä, että miehet kertovat haastat-teluissa entistä avoimemmin perheväkivaltakoke-muksistaan. (Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980 - 2009.) Vuonna 2007 poliisin tietoon tulleesta väki-vallasta 12 % oli perheväkivaltaa. Ilmoituksia tuli 3605 perheväkivaltarikoksesta. Uhreista 368 oli alle 15-vuotiaita, 240 15–20-vuotiaita ja loput 2812 parisuhdeväkivallan uhreja. Parisuhdeväkivallan uhreista 14 prosenttia oli miehiä. (Pahoinpitelyri-kos läheissuhteissa ja työpaikalla, 2009.) Kansallis-ten uhritutkimusten mukaan vuosina 1997, 2003 ja 2006 tapahtuneista naisiin kohdistuneista parisuh-deväkivaltatapauksista 10 % oli ilmoitettu poliisil-le. Miesuhriin kohdistuneista tapauksista 4 % oli ilmoitettu poliisille. On myös esitetty, että naisten suhteellisesti korkeampi osuus törkeissä parisuh-deväkivaltatapauksissa johtuisi siitä, että nainen miestä fyysisesti heikompana turvautuu useam-min jonkin aseen käyttöön, jolloin teko kvalifioi-daan helposti törkeäksi pahoinpitelyksi. Miehen usein ilman asetta tehdyt vakavatkin teot (kurista-minen, potkiminen) taas helposti jäävät tavallisik-si pahoinpitelyiksi. Salmi et al. 2009.) Väkivaltaa esiintyy eniten nuorissa liitoissa, äi-tiyslomalla tai hoitovapaalla olevilla sekä työttö-millä ja yrittäjillä. Joissakin tapauksissa väkivalta on kestänyt yli kymmenenkin vuotta. Lapset nä-kevät tai kuulevat tai joutuvat myös itse väkivallan kohteeksi 40 %:ssa tapauksista.

2.3 Väkivallan tekijä asiakkaana Koska väkivallantekijöinä naisten ja miesten epä-suhta on suuri, ei heidän vertaamisensa ole täysin reilua. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että väkivallan ti-lanteissa ja kohteissa on eroa. Lapsiin kohdistu-va vakava väkivalta, tuntemattomiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta ovat naiselle harvinaisia. Usein naisen tekemän henkirikoksen taustalla on pitkään jatkunut parisuhdeväkivalta tai mielenterveysongelma. Naisten ja lasten kokema väkivallan pelko ja syyllisyys sekä vastaavasti miesten tunteista häpeä ja syyllisyys ovat osa väkivallan emotionaalista yl-läpitomekanismia. Ne vaikeuttavat puuttumista ongelmaan. Miehillä sosiaalisen aseman menet-tämisen pelko lisää painetta salata ongelma ul-kopuolisilta. He voivat tässä tarkoituksessa vaatia lähipiiriltä lojaalisuutta väkivallan tai sen uhkan avulla. Häpeä ja syyllisyys vahvistavat vallan puut-teen tunnetta, mikä johtaa väkivaltaisen käyttäyty-misen lisääntymiseen. (Nyqvist 2003.) Väkivallan käyttämisestä seuraa usein voimakas häpeä ja syyllisyyden tunne. Tekijä pyrkii selviyty-mään tilanteesta vähättelemällä ja kieltämällä vas-tuunsa ja syyllistämällä muita. Väkivallan tekijän ja uhrin kokemukset ja kertomukset tapahtumista ovat usein erilaisia ja ristiriitaisia keskenään. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen ma-daltaa väkivallan käyttämisen kynnystä, mutta se ei ole väkivallan syy. Päihteiden käyttöön liittyy usein väkivaltaa, mutta väkivaltaan ei aina liity päihteiden käyttöä. Vastuu väkivallasta on aina vä-kivallan käyttäjällä. Kohdattaessa väkivaltaa parisuhteessaan käyttä-nyt mies auttamistyössä, on lähtökohtana miehen subjektiivinen kokemus ja käsitys väkivallasta, sii-hen johtavista syistä ja vallan tunteen kokemukses-ta. Miehet näkevät monesti itsensä uhrina, vaikka jollain tasolla hyväksyvätkin väkivaltaisuutensa. Väkivaltatilanteen käsittelyyn liittyy toisinaan voi-makas kielteinen tunnereaktio, joka kertoo koe-tusta epäoikeudenmukaisuudesta ja loukatuksi tu-lemisesta. Väkivalta voidaan tulkita vastauksena tähän subjektiiviseen tuntemukseen, siksi se on merkityksellinen auttamisen näkökulmasta. (Ny-qvist 2003.)

13

3. Viranomaistentoimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet

Peruspalveluiden ja kaikkien työyhteisöjen vas-tuulla on perheväkivallan ja lapsiin kohdistu-

van väkivallan tunnistaminen. Perheväkivallan ar-viointi tehdään siinä työyhteisössä, jossa syntyy asiasta huoli. Tilanteen arvioinnin jälkeen sovi-taan tarvittavat jatkotoimenpiteet. On tärkeää, että työyhteisössä on sovittu toi-mintamalli siitä, kuinka toimitaan, kun huoli per-heväkivallasta tulee esille. Tilanteessa pitää osata arvioida myös, kuinka akuutisti asiaan pitää puut-tua ja tehdä tarvittaessa välittömästi lastensuoje-luilmoitus ja varmistaa lääkärintutkimus, mikäli tilanne sitä vaatii. Lapsen turvallisuuden arvioin-ti ja tarvittaessa lapsen turvaaminen ovat lasten-suojelun tehtäviä. Lapseen kohdistuvassa pahoin-pitely- tai seksuaalisen hyväksikäytön -epäilyssä lastensuojelu tekee tarvittaessa rikosilmoituksen poliisille. Väkivaltaan liittyvät havainnot pitää dokumen-toida tarkkaan. Huoli otetaan puheeksi lapsen kanssa hänen ikänsä edellyttämättä tavalla sekä lapsen huoltajien / vanhempien kanssa. Jos tieto väkivallasta tulee esille suoraan lapsen kertomana, on hyvä kirjata kertomus sanatarkasti ja niillä il-maisuilla, joita lapsi käyttää. Onnistuneen verkostotyön edellytys on, että huolen havaitsijat ja auttajat kohtaavat asiakkuu-den siirtotilanteissa. On huomioitava, että per-heväkivallan osapuolet tarvitsevat kukin oman auttamistahonsa. Kun lapsen turvallisuus on var-mistettu, lapsen auttamista voidaan sovitusti ja suunnitelmallisesta jatkaa myös peruspalveluissa, esimerkiksi päivähoidossa tai koulussa

3.1 SalassapitosäännöksetYksityiselämän suoja on perustuslailla suojattu arvo. Salassapitosäännösten tavoitteena on turvata arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus. Asi-akkaan on voitava luottaa siihen, että hänen viran-omaiselle antamat yksityiselämää koskevat tiedot eivät mene ulkopuolisten tietoon. Yksityisyyden suojaan kuuluu henkilön itsemääräämisoikeus ja osana itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeus päättää, haluaako hakea julkisia palveluja. Perheväkivallan ilmitulon kannalta keskeinen ongelma on, mihin saakka henkilön itsemäärää-misoikeus ulottuu; onko perheväkivalta uhrin yk-sityisasia, johon ei hänen suostumuksettaan sa-lassapitovelvollinen viranomainen voi puuttua. Vaikka itsemääräämisoikeutta on lähtökohtaises-ti kunnioitettava, liittyy perheväkivaltaan sellai-sia erityispiirteitä, että uhrin kyky vakaaseen har-kintaan ja tahdonmuodostukseen on alentunut. Lainsäädännössä ei myöskään tunneta ehdotonta salassapitovelvollisuutta, vaan se voi tiettyjen edel-lytysten täyttyessä väistyä. Lainsäädäntö ei määrittele aste-eroja salassa pi-dettävien tietojen suhteen. Käytännössä kuitenkin jotkut tiedot koetaan enemmän arkaluonteisek-si kun toiset. Luottamuksellisuuden kannalta on myös keskeistä, luovutetaanko tietoa toisen viran-omaisen lakiin perustuvan pyynnön perusteella vai luovutetaanko tietoa oma-aloitteellisesti. Käy-tännössä kynnys luovuttaa tietoa oma-aloitteisesti on korkeampi kuin pyynnöstä, vaikka säädöstasol-

14

la asiaa ei ole määritelty. Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudes-ta (21.5.1999/621) on säännökset kaikkia viran-omaisia koskevista salassapitomääräyksistä. Julki-suuslaki on niin sanottu yleislaki ja siinä säädetään mm. viranomaisena vaitiolovelvollisuudesta, asia-kirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaami-seksi välttämättömistä rajoituksista ja salassapidon väistymisestä. Salassapitosäännösten tarkoitukse-na on suojata asiakassuhteen luottamuksellisuutta ja oikeutta yksityiseen. Salassapitoa koskevat sään-nökset ja omaksuttu tulkintakäytäntö lähtevät pe-riaatteesta, että jo pelkkä tieto asiakkuudesta on salainen. Pääsääntöisesti asiakassuhteen perusteel-la tietoon tulleen asian ilmoittaminen toiselle vi-ranomaiselle edellyttää laissa säädettyä perustetta. Julkisuuslain ohella ja sitä täydentävästi jou-dutaan soveltamaan useita toimialakohtaisia sa-lassapitosäännöksiä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa on omat säädökset salassapito-velvoitteista (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, 17.8.1992/785, Laki sosiaalihuollon asiakkaan ase-masta ja oikeuksista 22.9.2000/812). Kouluviran-omaisia sitoo perusopetuslaissa (21.8.1998/628) säädetty salassapitovelvollisuus. Viranomaisyh-teistyössä ongelmia aiheuttaa se, että viranomaisia sitovat omaa alaa koskevat säännökset ja toisaalta tietoisuus toisten viranomaisten säännöksistä on puutteellista. Lisäksi oikeudet antaa tai saada tie-toa eivät ole kaikilla viranomaisilla yhtä ”laajoja”.

3.2 DokumentointiPerheväkivallan ehkäisyssä ja tunnistamisessa sekä perheväkivaltaan liittyvässä auttamistyössä dokumentoinnilla on tärkeä merkitys. Dokumen-toinnissa on huolehdittava siitä, että kaikki tiedot ovat asianmukaisia ja ne on kirjattu totuudenmu-kaisesti. Tietoihin on kirjattava, mistä tieto on pe-räisin, esimerkiksi ”lapsi kertoo seuraavasti”. Kaikkien viranomaisten tulisi kirjata tietojär-jestelmiinsä objektiivisesti ja riittävällä tarkkuu-della havainnot epäillystä perheväkivallasta, vaik-ka tapahtumat eivät sillä kerralla aiheuttaisikaan toimenpiteitä. Erityisen tärkeää tarkka dokumen-tointi on terveydenhuollossa. Fyysiset vammat on tärkeä kuvata riittävän yksityiskohtaisesti mahdol-lista poliisitutkintaa tai muuta viranomaiskäsitte-lyä varten. Apuna voi käyttää esim. kehokarttaa tai

vammat voi valokuvata. Aikaisemman perheväki-vallan dokumentointi on tärkeää myös esimerkiksi lähestymiskieltoa haettaessa tai lapsen tapaamisoi-keuksia määrättäessä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada nähdä kaikki häntä itseään koskevat tiedot. Hänellä on oikeus nähdä ja saada sekä tietojärjestelmiin että muihin asiakaskortistoihin ja –kansioihin tallen-netut ja kirjatut tiedot. Hänellä on pyynnöstä oi-keus saada jäljennökset kaikista näistä tiedoista. Huoltajalla on pääsääntöisesti oikeus tarkistaa alaikäisen lapsensa tiedot, ellei henkilötietolais-sa säädetty kieltäytymisperuste tule kyseeseen. Jos alaikäisellä on sosiaalihuollon asiakaslain 11§:ssä säädetyn itsemääräämisoikeuden perusteella oi-keus kieltää itseään koskevien tietojen antaminen lailliselle edustajalleen, ei laillisella edustajalla ole myöskään henkilötieto- tai julkisuuslain mukais-ta tarkastusoikeutta kyseisiin tietoihin. Lapsella ei ole ehdotonta oikeutta kieltää tietojenluovuttamis-ta vanhemmalle / huoltajalle, vaan ammattihenki-lö joutuu arvioimaan tilannetta. Potilastietojen osalta tarkastusoikeutta ei ole silloin, kun lapsi on potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain mukai-sesti kieltänyt tietojensa antamisen huoltajalleen. Myös lapsella itsellään on tarkastusoikeus omiin tietoihinsa, jos hänellä on puhevalta asiassa.

3.3 LastensuojeluilmoitusLastensuojelulaki (1.2.2010/88) 25§, ilmoitusvel-vollisuus:

”Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, rikosseuraamus-laitoksen, palo- ja pelastustoimen, sosiaalipal-velujen tai terveydenhuollon palvelujen tuot-tajan, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, kansainvälistä suojelua hake-van vastaanotosta annetun lain tarkoitetun vas-taanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen, hä-täkeskustoimintaa harjoittavan yksikön taikka koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa har-joittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoi-messa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatin-harjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki ter-veydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä il-

15

moittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaaval-la toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon tai huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Myös muu kuin I momentissa tar-koitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevia salassapitosään-nösten estämättä.”

Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten es-tämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtä-vässään tietoon tulleiden seikkojen perusteel-la syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä te-koa. (20.5.2011/542)Ilmeinen lastensuojelun tarve tarkoittaa, että va-kavaakin vähäisempi huoli lapsen kehitykseen tai terveyden vaarantamisesta edellyttää yhteydenot-toa lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida tuen tarve ja selvittä lapsen olosuhteet. On syytä muistaa, että kysymys edellä mainituis-sa lainkohdassa on mainittujen viranomaisten te-kemästä ilmoituksesta, jonka laiminlyöminen ää-ritapauksissa voi johtaa rikos- ja työoikeudellisiin

sanktioihin. Ilmeinen lastensuojelutarve ei edelly-tä ilmoittajan varmaa tietoa siitä, että ilmoituksen johdosta ryhdytään lastensuojelutoimenpiteisiin. Riittävää on, että ilmoittajalla on perusteltu epäi-ly lapsen terveyden ja kehityksen olevan uhattuna. Lapseen kohdistuva väkivalta on lähes aina pe-ruste tehdä ilmoitus, etenkin kun lapsi itse kertoo väkivallasta tai havaitaan todennäköisesti väkival-lan aiheuttamia vammoja. Perheessä tapahtuva ai-kuisten välinen väkivalta voi olla ilmoitusperus-te myös silloin, kun väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen. Lastensuojeluilmoitus tehdään kunnan lastensuojeluviranomaiselle, joka voi tehdä edel-leen tutkintapyynnön poliisille lapsen pahoinpite-lyepäilystä Laki mahdollistaa myös ennakollisen lastensuo-jeluilmoituksen, joka voidaan tehdä ennen lapsen syntymää. Ennakollinen ilmoitus on tehtävä ti-lanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Enna-kollinen lastensuojeluilmoitus tulee siis tehdä ti-lanteissa, joissa ilmoittajalla on tieto, että tulevan äidin tai isän elämäntilanteessa on lähisuhde- tai perheväkivaltaa.

Miten ja minne lastensuojeluilmoitus tehdään?

Keravalla lastensuojelun sosiaalityöntekijät päivystävät virka-aikana Keravan sosiaalikeskuksessa

ma-to klo 8-15 ja pe klo 8-13

Päivystäjään saat yhteyden soittamalla • sosiaalikeskuksen neuvontaan puh. 09 2949 2264 • tai Keravan kaupungin vaihteeseen puh. 09 29491

Virka-ajan ulkopuolella kiireellisistä lastensuojeluasioista vastaa • Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys • Asiakkaiden yhteydenotto sosiaalipäivystykseen tapahtuu hätäkeskuksen kautta puh. 112. • Hätäkeskus ohjaa yhteydenotot Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystykseen.

Muissa kuin akuuteissa tilanteissa lastensuojeluilmoitus toivotaantehtävän kirjallisesti Keravan sosiaalikeskukseen. • Valmis ilmoituslomake löytyy suoraan Keravan nettisivuilta:

http://www.kerava.fi/ep/tiedostot/Lastensuojeluilmoitus_Kerava.pdf http://www.kerava.fi/ep/tiedostot/Ennakollinen_lastensuojeluilmoitus_2012.doc

16

4. Poliisin jaturvakodin tehtävätperhe- ja lähisuhde-väkivaltatilanteissa

4.1 Poliisin toiminta lähisuhdeväkivallan estämisessä ja vähentämisessä

Poliisin keskeinen tehtävä on ennalta ehkäisevä toiminta. Poliisin yhtenä tehtäväalueena on väki-vallan ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Havaites-saan väkivaltaa poliisi puuttuu siihen aktiivisesti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tieto perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksesta tu-lee poliisille yleisemmin kotihälytyksenä tai uh-rin tekemänä rikosilmoituksena. Poliisin tehtävä on rauhoittaa tilanne, selvittää tapahtumaolosuh-teet, teon syyt ja seuraukset mahdollista esitutkin-taa varten. Jos väkivallan uhka jatkuu, poliisilla on oikeus poistaa uhkaavasti käyttäytyvä henkilö pai-kalta, tai ottaa hänet kiinni ja toimittaa säilöön. Jos lähisuhdeväkivallan pelätään jatkuvan ja uusiutu-van niin lähisuhdeväkivaltaa voidaan pyrkiä en-nalta estämään lähestymiskiellon avulla Poliisin normaalitoimenpiteenä on lähisuhde-väkivaltatapauksissa laatia asiasta rikosilmoitus tai lievissä tapauksissa käyttää tapahtumapaikal-la rangaistusvaatimusta asianomistajan suostu-muksella. Vakavissa tapauksissa lähisuhdeväki-valtarikos menee esitutkinnan jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan ja siitä eteenpäin mahdollisesti tuomioistuinkäsittelyyn. Rikosilmoitus luokitellaan perheväkivaltajutuk-si, kun kyseessä on perheen sisällä tapahtunut, jo-

honkin perheenjäseneen kohdistunut väkivalta. Se on ymmärrettävä hyvin laajasti sekä osapuolten että väkivallan osalta. Pääsääntöisesti tehtävät on hoidettu paikalla ja henkilöt on ohjeistettu jatkotoimenpiteitä varten. Näin asianosaisille tarjotaan sovittelun mahdolli-suutta, joka edellyttää asianosaisten suostumusta asiassa. Jos asiaan liittyy lapsia suoraan tai välillisesti, niin poliisipartio laatii asiasta lastensuojelulain 25, 25a tai 25c §:n velvoittamana lastensuojeluilmoi-tuksen, jotta sosiaaliviranomaiset voivat ryhtyä lastensuojelun toimenpiteisiin. Poliisin tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoit-taa asianosaisille, että asiasta laaditaan sosiaalivi-ranomaisille ilmoitus. Ilmoitus tehdään varsinkin, jos asiasta ei laadita erillistä rikosilmoitusta. Uhri-en on hyvä tietää, että auttava taho tulee olemaan heihin yhteydessä. Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö on merkit-tävä mahdollisuus lähisuhdeväkivalta-asioihin puuttumiselle. Yhteistyön pohjalta voidaan teh-dä oikeat johtopäätökset siitä, mihin pitää satsata ja missä järjestyksessä. Tavoitteena on saada väki-valta perheessä loppumaan hyödyntämällä viran-omaisverkostoa täydellä teholla. Edellä kuvatun toimintamallin taustalla on oi-vallus siitä, että rikosten ja häiriöiden torjunnas-sa sekä ennalta estämisessä voidaan onnistua vain tunnistamalla rikosten ja häiriöiden taustalla ole-vat paikalliset syyt ja vaikuttamalla niihin eri vi-ranomaisten, yhteisöjen ja alueen asukkaidenyhteistyöllä.

17

Poliisi ja oikeuslaitos

Ilmoitus/havaintoväkivallasta

Rikosilmoitus• Poliisin tekemä• Uhrin tekemä• Muun viranomaisen tekemä

TUTKINNAN-JOHTAJA

ESITUTKINTA• Kuulustelut / ohjeistus• Todistusaineisto

LIEVÄ PAHOINPITELY- rangaistusvaatimus jos uhri yli 15 vuotta

RAJOITTAMISESITYS:Esitutkinnan lopetus taiesitutkintaa ei toimitetaEsitykset syyttäjälle

SYYTTÄMÄTTÄJÄTTÄMISPÄÄTÖS

SYYTTÄJÄ

SYYTTEEN NOSTO

TUOMIOISTUIN-KÄSITTELY

TUOMIO /MUU PÄÄTÖS

SIDOSRYHMÄT /VERKOSTON ROOLI• Kaikkien toimijatahojen vastuuttaminen• Konsultointi

Pöytäkirjasyyttäjällesyyte-harkintaan

Asiasovitteluun

Poliisin päätös:• Sakko• Huomautus• Keskeytys

Paikalle menoALKUARVIOINTI• Tilanteen rauhoittaminen• Rikospaikkatutkinta

LASTENSUOJELU-ILMOITUS

18

4.2 Rikosten sovitteluLaki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovit-telusta antaa mahdollisuuden myös pari- ja lähi-suhteissa esiintyvän väkivallan sovitteluun. Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan lakisää-teistä palvelua, jossa rikoksen osapuolille järjes-tetään mahdollisuus kohdata toisensa turvallises-ti kahden koulutuksen saaneen, puolueettoman ja vapaaehtoisen sovittelijan läsnä ollessa. Sovittelus-sa käsitellään rikoksesta uhrille aiheutuneita hen-kisiä ja aineellisia haittoja sekä pyritään sopimaan toimenpiteistä niiden lievittämiseksi. Tekijällä on sovittelussa mahdollisuus hyvittää tekoaan ja ottaa vastuu siitä.

Aloitteen lähisuhteessa tapahtuneen pahoinpite-lyn sovittelusta voivat tehdä vain poliisi tai syyt-täjä. Sovittelu voidaan toteuttaa silloin, kun osapuo-let ovat henkilökohtaisesti ilmaisseet suostuvansa sovitteluun. Sovittelu on mahdollista rikosproses-sin kaikissa vaiheissa, ja se voidaan myös keskeyt-tää milloin tahansa. Sovittelu on osapuolille mak-sutonta. Avioeroon liittyvät oikeudelliset asiat, kuten omaisuuden ositus sekä lasten huoltoa ja tapaa-mista koskevat kysymykset eivät kuulu rikosasioi-den sovittelussa neuvoteltaviin asioihin.

Mitä lähisuhdeväkivallan sovittelussatapahtuu

Sovittelutoimisto ottaa yhteyttä lähisuhdeväkival-lan osapuoliin, kartoittaa ja arvioi sovittelun edel-lytyksiä ja osapuolten voimavaroja sovitteluun, kertoo sovittelun tarkoituksesta ja selvittää osa-puolten suostumukset sovitteluun. Sovittelijat ta-paavat osapuolet ensin erikseen. Keskusteluissa käydään läpi molempien osapuolten näkemys ta-pahtuneesta lähisuhdeväkivallasta ja sen seurauk-sista. Sekä erillistapaamisissa että yhteisneuvotte-lussa osapuolten kanssa keskustellaan siitä, mitä on tehty ja voidaan tehdä turvallisuuden lisää-miseksi sekä uusien väkivaltatilanteiden ehkäise-miseksi. Tarvittaessa osapuolille annetaan tietoa auttamis- ja tukipalveluista, kartoitetaan tapahtu-neesta aiheutuneet vahingot ja neuvotellaan kor-vauksista. Jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen hy-vityksestä ja vahingonkorvauksesta, yhteisessä ta-

paamisessa laaditaan sopimus, jonka osapuolet allekirjoituksellaan hyväksyvät. Sopimukseen kir-jataan sopimuksen aihe, sopijaosapuolet ja sopi-muksen sisältö. Siihen voivat sisältyä mm. anteek-sipyyntö, käyttäytymissopimus, teon hyvittäminen sekä aineelliset vahingonkorvaukset (esim. lääkä-ri- ja sairaalakulut sekä omaisuudelle aiheutetut vahingot). Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista. Sovittelun tuloksesta, mahdollisen sopimuksen sisällöstä ja seurannasta ilmoitetaan aloitteen teh-neelle poliisille tai syyttäjälle. Koska lähisuhtees-sa tapahtuva lievä ja vakavampi pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos, syyttäjä te-kee päätöksen asian viemisestä oikeuden ratkais-tavaksi tai syyttämättä jättämisestä.

Lisätietoja voi kysyä Vantaan sovittelutoimistosta, p. 09 8392 3038 (sovittelunohjaaja Sirpa Lassila) tai 09 8392 8245 (sovittelunohjaaja Minna Autere).

4.3 LähestymiskieltoLähestymiskieltoa koskevan lain tarkoitus on eh-käistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuk-sia puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskiel-to tarkoittaa sitä, että henkilön hengen, terveyden, vapauden ja rauhan suojaamiseksi voidaan jotaku-ta toista henkilöä kieltää ottamasta häneen yhteyt-tä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä asu-vat samassa asunnossa (www.poliisi.fi) (perheen sisäinen lähestymiskielto.) Kiireellisissä tapauksissa tuomioistuin tai pidät-tämiseen oikeutettu virkamies (poliisi) voi määrä-tä henkilön väliaikaiseen lähestymiskieltoon kol-meksi vuorokaudeksi, jonka kuluessa kielto on vietävä käräjäoikeuden päätettäväksi. Tuomiois-tuin tekee päätöksen viikon kuluessa väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä. Kiellon määrää-mistä voi käräjäoikeudesta pyytää uhattu henkilö, poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen.

Lähestymiskielto voidaan määrätä joko:

• Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä, eikä muutenkaan ottaa tähän yhteyttä tai sitä yrittää. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla.

19

• Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, suojattavan henkilön vakituisen asunnon, työpaikan tai oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn, muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä.

Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, kuitenkin enintään vuoden. Tar-vittaessa kieltoa voidaan jatkaa. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kol-meksi kuukaudeksi. Lähestymiskiellon rikkomi-nen on rangaistavaa. Rangaistus voi olla sakosta yhteen vuoteen vankeutta.

• Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn on poistuttava yhteisestä asunnosta, eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata tai muutoinkaan ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan.

Lapsen ollessa lähestymiskiellolla suojattu, ohit-taa lähestymiskielto tapaamisoikeudesta anne-tun päätöksen. Lähestymiskieltoon määrätyl-lä ei siis ole oikeutta tavata lasta kiellon ollessa voimassa

4.4 Väkivaltatyöskentely turvakodissaTurvakoti tarjoaa tilapäistä oleskelumahdollisuut-ta vanhemmille lapsineen sekä yksinäisille naisille fyysisen väkivallan, sen uhan ja henkisen väkival-lan tilanteissa. Valtaosa aikuisasiakkaista on naisia. Jakson alussa työskentely painottuu kriisityöhön työstä-mällä väkivaltakokemuksia sekä sanottamalla ny-kyistä todellisuutta. Prosessin edetessä keskeisenä ovat omien tarpeiden tunnistaminen, vaihtoehto-jen jäsentäminen sekä kokonaisuudessaan kyky oman elämän haltuun ottamiseen. Oman toimin-takyvyn vahvistamiseksi ja itseluottamuksen ko-hottamiseksi asiakkaalle annetaan tietoa, tukea ja konkreettista ohjausta käytännön asioiden hoi-dossa. Turvakotijakson aikana tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kunkin tilanteen edel-lyttämällä tavalla

Turvakodin lapsityön tarkoituksena on tehdä lapsi näkyväksi asiakkaana luomalla hänelle mah-dollisuus tulla kuulluksi ja autetuksi. Lapsityö-tä toteutetaan pyrkimällä järjestämään jokaisel-le yli 4-vuotialle mahdollisuus tuoda julki oman kielitaitonsa ja ikätasonsa mukaisesti omia koke-muksiaan ja ajatuksiaan. Lapsitapaamisiin liittyy vanhemmuuskeskustelut sekä tarvittaessa lapsen ohjaus muun asiantuntija-avunpiiriin.

Jussi-työ osana turvakotityötä

Väkivallan tekijään ollaan yhteydessä ja hänelle tarjotaan omaa työskentelyä ja kuulluksi tulemista Jussi-työssä. Yhteydenotto väkivallan tekijään tur-vakotijakson aikana rauhoittaa tilannetta, vaikka tekijä ei olisi halukas työskentelyyn oman väkival-taisuutensa kanssa. Väkivallan tekijään otetaan yh-teyttä 1-3 vuorokauden kuluessa perheen saavut-tua turvakotiin.

Nettiturvakoti on Ensi- ja turvakotien liiton inter-net-sivustoilla oleva palvelu, missä tarjotaan infor-maation lisäksi mahdollisuus esittää nimettömänä pari- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevia kysymyksiä asiantuntijoille (www.turvakoti.net). Vastaus pa-lautuu kysyjälle henkilökohtaisesti. Vantaan tur-vakoti on mukana Nettiturvakotitoiminnassa.

20

5. Keravantoimintamallit

Keravan kaupungin työyksiköt työstivät omis-sa toimintayksiköissään toimintamallit (kaa-

viokuvan ja lyhyen ohjeistuksen) työntekijän käyttöön tilanteessa, jossa hän on kohdannut asi-akkaan, joka on kokenut / tai työntekijä epäilee kokeneen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisek-si on henkilöstön ja verkoston hyvä toimia samo-jen sovittujen ohjeiden mukaan. Turvallisuutta ja nopeutta varhaiseen puuttumiseen luo se, että työntekijällä on hallussaan malli, miten erilaisis-sa tilanteissa toimitaan. Uhrin turvallisuuden var-mistaminen edellyttää väkivallan uhrien ja tekijöi-den kanssa työskentelevien viranomaisten tiivistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

5.1 Lasten- ja äitiysneuvolapalvelutTavoitteena neuvolassa on tunnistaa parisuhdevä-kivallasta kärsivät perheet mahdollisimman var-haisessa vaiheessa. Tämän tueksi neuvolassa teh-dään parisuhdeväkivaltakysely raskaana oleville keskiraskauden käynnillä. Terveydenhoitaja tekee kyselyn raskaana olevalle kahden kesken ilman puolison läsnäoloa. Seulontakyselyn tarkoitukse-na on tunnistaa avun tarpeessa olevat perheet, tu-kea ja saattaa heidät avun piiriin mahdollisimman varhain. Jos neuvolassa havaitaan väkivallan merkke-jä tai herää epäily uhrin käyttäytymisen johtuvan

väkivallasta, on asia syytä ottaa puheeksi. Tarvit-taessa keskustellaan ensin asiasta työyhteisössä tai konsultoidaan erityisasiantuntijaa. Systemaattisen seulonnan avulla pystyttäisiin myös madaltamaan kynnystä ottaa parisuhdeväkivalta puheeksi kaik-kien perheiden kanssa, kaikki väkivallan muodot huomioiden. Kyselyn käyttöönotto vaatii kuiten-kin neuvolan nykyisten käytänteiden ja terveyden-hoitajien resurssien tarkastelua, sillä kyselyn käyt-tö edellyttää aikaa keskusteluun sekä olemassa olevat tukimuodot ja niiden tuntemusta. Perheen tilannetta arvioidaan erityisesti lapsen kannalta. Jos huolta on, terveydenhoitaja on vel-vollinen tekemään viipymättä lastensuojeluilmoi-tuksen. Ilmoittajalta kerätään ilmoituksen vastaanoton yhteydessä lapsen tilanteeseen liittyviä taustatieto-ja lastensuojeluviranomaisen päätöksentekoa var-ten. Ilmoituksen tekevän viranomaisen tulee ker-toa nimensä, toimipaikkansa ja virka-asemansa. Lastensuojeluilmoitus on pyrittävä tekemään niin, että lapsen vanhemmat ovat siitä tietoisia. Akuu-tista lasta koskevasta vaaratilanteesta on ilmoitet-tava heti, vaikkei vanhempiin voitaisikaan olla yh-teydessä. Jos huoli lapsen kannalta on pieni, mutta ti-lanne vaatii lisäselvittelyä, keskustelee terveyden-hoitaja mahdollisuudesta selvittää asiaa neuvolan perhetyöntekijän kanssa. Perhetyöntekijä tapaa äi-tiä kahden kesken, joko kotona tai neuvolan tilois-sa. Tärkeää on, että keskustelutilanne järjestetään turvalliseksi.

21

Terveydenhoitaja arvioi huolen

Terveydenhoitaja keskustelee äidin kanssamahdollisuudesta selvittää asia neuvolan

perhetyöntekijän kanssa

Tarvittaessa ilmoitus lastensuojeluunja jatkotoimenpiteet

Perhetyöntekijä jatkaa sovitustityöskentelyä perheen kanssa

Terveydenhoitaja tekeelastensuojeluilmoituksen

Huoli pienenlapsen kannalta

5.2 Terveyskeskuksen päivystys ja vastaan- ototPerhe- tai lähisuhdeväkivaltaa kokenut potilas tai hänen omaisensa tai yhteyshenkilönsä ottaa yh-teyttä terveyskeskukseen joko puhelimitse tai tu-lee itse paikalle. Yhteydenotto voi tulla päivystyk-seen tai vastaanotolle. Yhteydenoton ottaa vastaa yleensä sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Potilaan psyykkisestä ensihoi-dosta huolehditaan. Lähisuhdeväkivaltaa koke-neen vammat valokuvataan, kirjataan pahoinpite-

ly- ja kehonkarttalomakkeeseen (PAKE), tutkitaan ja annetaan tarvittava hoito sekä kirjataan vammat tarkasti sairaskertomukseen. Jos osapuolilla on lapsia, tehdään lastensuojeluilmoitus. Tarvittaessa otetaan yhteys muihin auttaviin tahoihin, sosiaalitoimeen, erikoissairaanhoitoon (lapsiin kohdistuvassa väkivaltatilanteessa Lasten ja nuorten sairaalan päivystävään lääkäriin, nais-ten raiskaustutkimustapauksissa Hyvinkään sai-raalan naistentautien poliklinikalle) ym. Kannustetaan tekemään tapahtumasta rikosil-moitus poliisille. Poliisi pyytää lääkärinlausunnot, valokuvat ja PAKE-lomakkeen tiedot lausuntojen liitteeksi.

22

Toimintaohjeperhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteessa

Potilaan yhteydenotto

Sairaanhoitaja

Psyykkinen ensiapu

Vammojen valokuvaus

Sosiaalipäivystyshälytyskeskuksen kautta

Lastensuojelu

Sosiaalityöntekijät

Lääkärinlausunto

Erikoissairaanhoito

Poliisi pyytäälääkärinlausunnon

Poliisi ohjataantekemään

rikosilmoitus

Lääkärin vastaanotolla

Pahoinpitely- ja kehokarttalomake (PAKE)Vammojen tutkiminen ja hoito,

tarkka kirjaaminen

Lastensuojeluilmoitus,jos osapuolilla on lapsia

Sairaanhoitajan arviohoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä

23

5.3 Varhaiskasvatus ja koulutLapset ja nuoret altistuvat väkivallan vaikutuksil-le aina kun elävät kodissa, jossa esiintyy väkivaltaa tai väkivalta kohdistuu suoraan heihin. Osa lap-siin/nuoriin kohdistuneesta väkivallasta on kasva-tuksen nimissä tehtyä väkivaltaa. Tekijänä voi olla isä, äiti tai toinen perheen lapsi. Lähisuhdeväki-valtaa on lapsiin/nuoriin kohdistuva seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö, vaikka tekijä ei olekaan saman perheen jäsen.

Lastensuojelulain mukaan ilmoitusvelvollisia ovat koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnas-sa työskentelevät, sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, ri-kosseuraamuslaitoksen, palo- ja pelastustoimen, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhteisön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat sekä yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat, turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminta, hätä-keskustoiminta ja terveydenhuollon ammattihen-kilöt. Opetustoimen henkilöstö tarkoittaa kaikkia koulussa ja oppilaitoksessa työskenteleviä henki-löitä, jotka ovat ilmoitusvelvollisia havaitessaan mahdollista perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa koh-danneen lapsen/nuoren.

Kun lapsen/nuoren käytös, ulkoinen olemus tai huolen selvittely synnyttää epäilyn perheväki-vallasta, ota välittömästi yhteys koulun oppilas-huoltohenkilöstöön, ensisijaisesti rehtoriin, tai lastensuojelun päivystykseen. Yhteistyössä joko koulun oppilashuollon tai lastensuojelun kanssa arvioidaan lastensuojeluilmoituksen tekeminen ja yhteydenottotapa kotiin. Huomioi kaikessa toi-minnassasi lapsen ja nuoren turvallisuus. Salassa-pitovelvollisuus ei estä ilmoituksen tekemistä. Las-tensuojeluilmoitus on tehtävä viivytyksettä aina silloin, kun lapsen/nuoren lastensuojelun tarve on syytä selvittää.

24

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamallivarhaiskasvatuksessa

HAVAINTOlapsen kertomana tai ulkoisista merkeistä

VarhaiskasvatuksenTUKITOIMISTA SOPIMINENja/tai ohjaus muihin tukiin

KIRJAAMINENObjektiivisesti

lapsen havainnotja kertomukset

KONSULTOINTIPerhetyöntekijäLastensuojelu

TUKI TYÖYHTEISÖLLEKriisiapu

TyöterveysPappi

Perhetyöntekijä

Tarvittaessaohjaus lääkäriin

LASTENSUOJELU-ILMOITUS

HUOLEN PUHEEKSIOTTO

Vanhemman kanssa,tuen tarjoaminen

LAPSEN KUULEMINEN

SEURANTA

KESKUSTELU TIIMINJA JOHTAJAN KANSSA

Havainto lapsesta lähtöisin

25

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamallivarhaiskasvatuksessa

HAVAINTOvanhemman kertomana tai vanhemman ulkoisista merkeistä

TUKITOIMISTA SOPIMINEN

KIRJAAMINENObjektiivisesti

havainnoista javanhemmankertomasta

KONSULTOINTIPerhetyöntekijäLastensuojelu

TUKI TYÖYHTEISÖLLEKriisiapu

TyöterveysPappi

Perhetyöntekijä

Tarvittaessaohjaus lääkäriin

LASTENSUOJELU-ILMOITUS

KUULEMINEN,TUEN TARJOAMINEN

SEURANTA

KESKUSTELU TIIMINJA JOHTAJAN KANSSA

Havainto vanhemmasta lähtöisin

26

Koulu ja oppilashuolto

Lastensuojelu-ilmoitusLsL 25§

perusteellaLinkki: Ohjeistus

lastensuojeluilmoi-tuksen tekemisestä

Koulukiusaamiseenpuuttuminenohjeistettu

koulukohtaisesti- useita erilaisia malleja

puuttua ja selvittääkoulukiusaamista

Koulun tukitoimetoppilaan/opiskelijan

tueksi- koulukuraattorin,

koulupsykologinja/tai erityisopettajan

työskentely

Kootaan tarvittavaverkosto oppilaan/opiskelijan perhe-

tilanteen selvit-tämiseksi ja tueksi- esim. perheneuvola,

lastensuojelu,lasten- tai nuoriso-

psykiatria, turvakoti

Tilanteen selvittelyja jatkotoimenpiteet

yhteistyössäkoulun ja muidentahojen kanssa

Yhteys huoltajiin- saatetaantarvittaessa

terveydenhuollonpalveluiden piiriin

(ensiapu ja/taijatkotutkimukset)

Yhteys huoltajiin- kerrotaan

lastensuojelunilmoitus-

velvollisuudesta

Tilanteen tarkempi selvittely- työntekijä ottaa asian puheeksi

oppilaan/opiskelijan kanssa- työskentelyyn otetaan mukaan

tarvittavat muut koulun ja oppilas-huollon työntekijät (esim. rehtori,

opettaja, kouluterveyden-hoitaja, koulukuraattori,

koulupsykologi)

Väkivalta tulee ilmioppilaan

tai jonkun muunkertomana

Koulun työntekijänhavainto väkivallasta

Oppilashuoltoryhmän toiminta- tuki opettajille- konsultaatio

- työskentelyn etenemisestäsopiminen

Tiettyihin vuosiluokkiinliittyvissä koulu-

terveydenhoitajankyselyissä on

osioita myös perhe- jalähisuhdeväkivallasta

sekä koulu-kiusaamisesta

Oppilaan tilanne turvallinen kotona ja koulussa

27

Perheneuvola

Asiakkaan ilmoittautuminen/yhteydenotto perheneuvolaan

Taustatietohaastattelu 1. yhteydenotonyhteydessä. Kysytään aina mm väkivalta,käyttäytymisongelmat, päihteet,mielenterveys, lastensuojelu.

1.haastattelussa käy ilmi, että lapsen/perheen elämässä on akuuttia ja/taijatkuvaa väkivaltaa, tai haastattelunantamien tietojen perusteella herääperusteltu epäily väkivallan uhasta tailapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

- lastensuojeluilmoitus aina (> kartoitus, välitön turvaaminen, koordinointi) - rikosilmoitus aina kun perusteltu epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä - ohjaus ja neuvonta eri palveluista, "Mistä apua"-esite

Väkivalta ei enää perheen elämässä, arki turvallinen

Siirto / paluu perheneuvolaan yhteisneuvottelulla tai muuten sopimalla

Perheneuvolassa jatko: arviointi / tutkimus / hoito - lapsi ja / tai perhe - verkostoyhteistyö

Yksittäiset aikuisen kokemat väkivaltatilanteet(päällekarkaus, ryöstö, raiskaus, pahoinpitely yms.) > kriisi > tk, Hymise, erikoissairaanhoito

Ei ilmeneväkivaltaa tai

hyväksikäyttöä

Perhe jonoon, varataan vuorollaan aikaperheneuvolaan työskentelyä varten.

Väkivalta perheessä / lapsenseksuaalinen hyväksikäyttö taiperusteltu epäily näidenuhasta herää työskentelyn aikana.

- lastensuojeluilmoitus aina (> kartoitus, välitön turvaaminen, koordinointi) - rikosilmoitus aina kun perusteltu epäily lapsen seksuaalisesta hyväksi- käytöstä - lapsen ja perheen kanssa työskentelystä ja eri tahojen välisestä työnjaosta sovitaan erikseen lasten- suojelun ja mahdollisen muun verkoston kanssa - ohjaus ja neuvonta eri palveluista, tarvittaessa turvasuunnitelma, "Mistä apua"esite

Mahdolliset lastensuojelu- ja/tai poliisi-tutkinta ovat päättyneet, arki turvallinen

5.4 Perheneuvola

28

Nuorison lähisuhdeprosessi

Tilanteeseen tarttuminenKESKUSTELU

Pyrkimyksenä selvittää, kuinkavaarallisesta tilanteesta on kyse.

(Nuoren luvalla) yhteys vanhempiin

Väkivaltatulee ilmi

lapsen tai nuorenkertomana.

Nuoren vanhempiottaa yhteyttä.

Työntekijänhavainto väkivallasta.

Yhteistyötahokonsultoi asiasta.

LastensuojeluilmoitusLsL 25§ perusteellaNuorisopalveluiden tukitoimet ja

verkostoyhteistyön käynnistäminenKonsultaatio muilta:

- lastensuojelu, kuraattori,Nuorten pysäkki, muut toimijat

-> Kokoontuminen

Verkoston kesken sovitaan:Kuka vastaa seurannasta ja jatkotoimenpiteistä?

Mitä toimenpiteitä tehdään ja miten edetään?Tarvittaessa luodaan tukiverkosto?

Akuutissa tilanteessa yhteyspoliisiin, sosiaalipäivystykseen

5.5 Nuorisopalvelut

29

5.6 AikuissosiaalityöAikuissosiaalityössä tuetaan asiakasta ylläpitä-mään tai parantamaan arkipäivän selviytymistä, taloudellista toimeentuloa sekä toimintaympäris-tönsä vuorovaikutussuhteita. Asiakkaan kanssa tehtävän sosiaalityön suunnitelman avulla asiakas-ta tuetaan omien voimavarojen löytämisessä sekä kohdentamisessa. Aikuissosiaalityöhän sisältyy sosiaaliturvatyötä, kriisityötä, päihde- ja mielenterveystyötä, vanhus- ja vammaistyötä, maahanmuuttajatyötä, ennalta-ehkäisevää lastensuojelutyötä sekä työllistymistä, kouluttautumista, asumista ja kuntoutumista tu-kevaa toimintaa sekä yleiseen sosiaaliturvaan liit-tyvää ohjausta ja neuvontaa. Aikuissosiaalityön laajassa asiakaskunnassa on henkilöitä, jotka jou-tuvat elämään perhe- tai lähisuhdeväkivaltatilan-teessa tai sen uhan alla. Asiakas saattaa suoraan pyytää apua uhkaavaan tilanteeseensa, kertoa ti-lanteestaan vain peitellysti tai kieltää ongelman olemassaolon, mikäli asiasta on vaikea puhua. Työn tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain apua tarvitsevat asiakkaat. Työntekijän on oltava tarkka havainnoissaan ja osattava tarttua ti-lanteisiin. Työvälineinä ovat asiakastapaamiset, palvelu-suunnitelmat, tilannearviot, verkostotyö, välitysti-lipalvelut, kuntouttava työtoiminta, eläkeselvittelyt sekä toimeentulotuki. Asiakkaan taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen kartoituksen yhteydessä työntekijä pyrkii selvit-tämään myös asiakkaan läheisverkoston sekä sii-hen liittyvät mahdolliset ongelmat. Erityistä tark-kuutta tarvitaan tilanteissa, joissa asiakkaan oma toimintakyky on alentunut tai hän ei itse pysty huolehtimaan tasavertaisuudestaan sosiaalisissa suhteissaan esim. vanhukset, vammaiset ja lapset. Henkisen väkivallan tai sen uhkan tunnistaminen ja siitä kertominen koetaan vaikeampana kuin fyy-sisen väkivalta. Usein siihen liittyy myös fyysisen väkivallan uhkaa. Jos perheessä, jossa aikuinen kertoo väkival-tauhasta, on myös lapsia, arvioi työntekijä erik-seen tilanteen lasten kannalta. Tarvittaessa otetaan yhteys lastensuojeluun ja tehdään lastensuojeluil-moitus LsL 25 § mukaisesti.

30

Asiakas kertoo väkivaltatilanteestatai sen uhasta

Mikä tilanne on nyt – onko uhka jatkuva?Riskin arviointi.

Mikäli uhka on välitön/jatkuva,kartoita turvapaikka

Ohjaus lääkärille:Vammojen kartoitus ja hoito

Ohjaus turvalliseen paikkaantai turvakotiin

Ohjaus jatkohoitoon

Ohjaus poliisille:Rikosilmoitus

Tarvittaessa tehdäänlastensuojeluilmoitus

Mikäli uhka on välitön/jatkuva,kartoita tukiverkosto tai turvapaikka

Mikä tilanne on nyt – onko uhka jatkuva?Riskin arviointi.

Usko asiakasta

Kartoita tapahtunutmahdollisimman tarkasti

Kuka tehnyt – Mitä – Milloin – MissäKenelle asiakas on jo kertonut

Asiakkaan kannustaminen puhumaanasiasta, joka ehkä tuntuu häpeälliseltä

ja vaikealta. Asiakkaan syyllisyydenvähentäminen.

Ennakointi ennen seuraavaaväkivaltatilannetta:

• Miten toimia silloin,mistä saa apua?

Asiakkaan yhteydenotto

Asiakas ei kerro itse, muttatyöntekijä tunnistaa väkivallan merkit

Turvallisen keskustelutilanteenluominen

31

5.7 LastensuojeluLastensuojelun ydintehtävä on turvata lapsen oi-keus turvalliseen kasvuympäristöön ja ihmissuh-teisiin sekä arvokkaaseen elämään. Tähän pyritään lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelulla, jonka muotoja ovat:

• lastensuojelutarpeenselvitys• avohuollontukitoimet• lapsenkiireellinensijoitus• huostaanotto• kiireelliseensijoitukseenjahuostaanottoon liittyvä sijaishuolto• jälkihuolto

Lastensuojeluilmoitus merkitsee lastensuojeluvi-ranomaiselle sekä velvollisuutta että oikeutta sel-vittää lastensuojeluilmoituksen johtaneet syyt ja tapahtumat, jonka jälkeen käynnistetään lasten-suojelutarpeen selvitys. Lastensuojeluviranomai-sella on perustellusta syystä oikeus jättää lasten-suojelutarpeen selvitys tekemättä. Tilanteessa, jossa lastensuojelutarpeen selvitys johtaa lastensuojeluasiakkuuden päättymiseen, voidaan lapsen asiakassuunnitelmaan kirjata, että lapsen tukemista jatketaan peruspalveluissa kuten päivähoidossa tai koulussa. Jos lastensuojeluasiak-kuus jatkuu lastensuojelutarpeen selvityksen jäl-keen, sovitaan perheen kanssa tarvittavista avo-huollon tukitoimista. Kiireellisissä tilanteissa toimitaan välittömästi lapsen turvaamiseksi ja tarvittaessa lapsesta teh-dään kiireellinen sijoitus. Ennen kiireellistä sijoi-tusta on aina ensin selvitettävä lapsen läheisver-kosto ja sen mahdollisuuden huolehtia lapsesta. Lastensuojelulla on lasten hyväksikäyttö- ja pa-hoinpitelyilmoitusten tutkimisessa erityiset tehtä-vät:

Kun väkivallan tai sen uhankohteena on lapsi

Lapseen kohdistuneiksi epäiltyjen seksuaalirikos-ten ja pahoinpitelyjen osalta sosiaaliviranomaisilla on oikeus ilmoittaa asiasta poliisille salassapidon estämättä.

Lastensuojeluilmoituksenvastaanotto

Yksityinen voi tehdä ilmoituksen anonyymisti, vi-ranomainen aina omalla nimellään. Suullinen il-

moitus kirjataan sanatarkasti ja tehdään tarken-tavat kysymykset. Ilmoitukseen ei kirjata omia tulkintoja, vaan ne kirjataan erikseen. Selvitetään, onko jo muita viranomaisia mukana selvittämäs-sä asiaa.

Esitutkintapyynnön tai rikosilmoituksentekeminen poliisille

Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos joku toinen taho on jo tehnyt rikosilmoituksen. Poliisin ohjeen mukaan lastensuojelu ei haastattele lasta eikä tee tarkempaa taustaselvitystä tapahtuneesta, haastat-telut tekee poliisi. Keski-Uudenmaan poliisin väkivaltarikostut-kinnan 2 poliisia ovat erikoistuneet seksuaalirikos- ja lapsiin kohdistuneisiin pahoinpitelyepäilyjen tutkintaan. Kaikki alle 15-vuotiaitten haastattelut videoidaan, paikalla on pääsääntöisesti vain lap-si ja poliisi. Vanhemmilla, lastensuojelulla ym. on mahdollisuus videon katsomiseen myöhemmin.

Toimenpiteet edunvalvojanmääräämiseksi

Jos vanhempi tai muu huoltaja tulee pahoinpite-ly- tai hyväksikäyttöepäilyn vuoksi esteelliseksi, tai kieltäytyy viemästä lasta tarvittaviin tutkimuksiin, voidaan lapselle määräätä edunvalvoja sosiaali-huollon asiakaslain 10 §:n mukaisesti. Lapsen tuen tarpeen ja turvallisuuden arvioin-ti tutkimusten kestäessä: Poikkeustilanteissa voi-daan joutua turvautumaan (kiireelliseen) sijoituk-seen lastensuojelulain kriteerien mukaisesti.

Lapsen ja perheen tukeminentutkimusten jälkeen:

Mahdolliset lastensuojelulain mukaiset muut toi-menpiteet: Lastensuojelu voi tarvittaessa suositel-la, että tutkimusten ajaksi (2-3-kk) lapsen ja van-hemman tapaamisia rajoitetaan tai ne järjestetään valvottuina. Vaikka esitutkintaa ei aloitettaisi, arvioidaan lapsen mahdollisten lastensuojelun tukitoimien tarve. Mikäli on ilmeistä, että mahdollinen pa-hoinpitely/ hyväksikäyttö on tapahtunut perheen ulkopuolella ja vanhemmat huolehtivat lapsen hy-vinvoinnista, ei ole tarvetta lastensuojeluntoimen-piteisiin. Jos lapsi asuu kotonaan ja voi hyvin, eikä hänessä ole havaittavissa jälkiä väkivallasta tai hy-väksikäytöstä, pyritään takaamaan se, että lapsen elämä voisi jatkua entisellään.

32

AKUUTTITILANNE

AKUUTTITILANNE

Lastensuojelun avohuolto

Perhe- tailähisuhde-

väkivalta tuleeesille, joko

lastensuojelu-ilmoituksena

tai lapsi/vanhempi

kertoo

Lastensuojelu-asiakkuuden

tarve

Lastensuojelutarpeenarviointi; perheen

jäsenten tarvitsemantuen kartoittaminen.

Perheen läheis- javiranomaisverkoston

kartoittaminen.

Ei välitöntä vaaraaJärjestetään alkuneuvottelu*

Ei välitöntä vaaraaJärjestetään neuvottelu*

* Väkivallan tekijä, kokijaja lapsi tavataan ainaerikseen ja jokaiselle

suunnitellaan tuki.Laaditaan turvasuunnitelma

kokijan ja lasten kanssa.

Ohjataan/avustetaantarvittaessa

rikosilmoituksentekemisessä.

Vanhemmille korostetaan,että perheväkivalta

kohdistuu aina myös lapsiinja vanhemman

velvollisuutena on huolehtialasten turvallisuudesta.

Lastensuojelun ontarvittaessa

puututtava asiaan.

Ei lastensuojelutyöntarvetta;

väkivallan uhka onpoistunut ja perheen

jäsenet saavattarvittavan tuen

peruspalveluista.

Suunnitelmallinensosiaalityön

muutostyöskentelyjatkuu/alkaa kaikkien

perheen jäsentenkanssa, avohuollontukitoimien avulla.

Huomioidaan väkivallanuhka ja kokemukset.

ALapsella ja perheelläEI ole lastensuojelu-

asiakkuutta;

Stt:n tai päivystyksenvälitön tilannearvio.

BLapsella ja perheelläON jo lastensuojelu-

asiakkuus;

Stt:n tai päivystyksenvälitön tilannearvio.

Järjestetään tuloneuvottelulaitoksessa tai turvakodissa*

Lapsenkiireellinen

sijoitustai lapsi javanhempi

turvakotiin.Ohjaus

saattaminenlääkäriin.

33

5.8 KotihoitoIkääntynyt asiakkaana

Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on monimuo-toinen ilmiö, jossa työntekijöiden on tehtävävai-keita ratkaisuja ikääntyneen edun ja oikeuksien kannalta. Työntekijät joutuvat esimerkiksi päättä-mään, voivatko he puuttua aikuisen lapsen toimin-taan hänen käyttäessään taloudellisesti hyväkseen omaistaan. Puuttuminen voi johtaa ikääntyneen ainoan sukulaisen/ läheisenmenettämiseen. Ikääntyneellä on oikeus kieltää asian käsittely, ellei kyseessä on rikoslain määrittelemienrikosten kohteeksi joutuminen, esimerkiksi pahoinpitely, raiskaus tai ryöstö. Jos on syytä epäillä, että ikään-tynyt henkilö ei kykene vastaamaan itsestään, päättämään omista asioistaan tai hän on vaaraksi muille, työntekijän on otettava asia selvittelyyn.

Toimintaohje

Jos kotihoidon henkilökunnalla herää epäilys, tu-lee tietoon tai havaitaan asiakkaalla lähisuhdevä-kivaltaa, tilanteeseen pyritään puuttumaan. Asiak-kaan kanssa keskustellaan ja tapahtumat kirjataan potilastietojärjestelmään. Mahdollisiin jatkotoi-menpiteisiin ryhdytään asiakkaan itsemääräämis-oikeus huomioiden. Akuutissa väkivaltatilanteessa asiakas ohjataan päivystykseen tai/ja otetaan yh-teyttä poliisiin rikosilmoituksen tekemistä varten. Havaittaessa taloudellista hyväksikäyttöä, on mah-dollista laittaa vireille edunvalvontaprosessi

5.9 Mielenterveys- ja päihdeyksikkö

1. Tilannearviointi: väkivallan tunnistaminen ja arviointi, mistä on kyse, mikä on tilanne

Lähisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, omaisuuteen kohdistuvaa, taloudel-lista väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Tekijänä voi olla puoliso, ex-puoliso, vanhempi, lapsi, sukulai-nen, tai tuttava. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on yleisen syytteen alainen rikos. Asiakkaan tapaa-mistilanteessa käydään tilanteen arviointia läpi ja harkitaan miten tilannetta arvioidaan ja mitä eri toimintavaihtoehdot edellyttävät ja mitä niis-tä seuraa. Tilannearviointia tapahtuu kun asiakas, väkivallan kohteeksi joutunut tai välillisesti siihen liittyvä ottaa yhteyttä hoitohenkilöstöön.

2. Alkuarviointi toimenpiteistä mahdollisuuksiin ja -velvollisuuksiin

Tilannearviointiin liittyy toimintavelvollisuuksien ja toimintamahdollisuuksien arviointi. Esimerkik-si yhdessä lähisuhde- ja tai perheväkivallan koh-teeksi joutuneen kanssa jatkotoiminen läpikäyntiä. Mihin laki velvoittaa, mitä asiakas haluaa. Usein tilanteessa käydään läpi väkivallan kohteeksi jou-tuneen tai siinä osallisena olevan kanssa hänen tai heidän näkemyksiään siitä miten edetä, jotta ti-lannetta ei ajeta vielä vaikeammaksi kuin se jo on äkkinäisillä tai asiakkaan mielestä toimilla, joihin asiakas ei usko tai pidä viisaina.

34

3. Toimenpiteet, joita velvollisuus tai mahdollisuus tehdä yhteisen tilanne- arvioinnin ja toimenpidearvioinnin seurauksena

Mahdollinen rikosilmoitus, lastensuojeluilmoi-tus, yhteydenotto poliisiin, yhteydenotto lyömät-tömään linjaan, oikeusaputoimistoon, mitä kul-loisessakin tilanteessa tarvitaan ja harkittuna pidetään.

4. Toimintavaihtoehtojen läpikäyntiä, seurausvaikutusten ennakointi, plussat ja miinukset eri toimenpiteitten mahdol- lisista ja todennäköisistä vaihtoehdoista

Lähisuhde- ja perheväkivallan kohteeksi joutu-neen tai siihen välillisesti osallisina olevien taho-jen kanssa usein on tarve käydä tapahtunutta ja jatkotoimia läpi useissa asiakastapaamisissa, kos-ka tilanteesta usein seuraa mittaviakin muutoksia mahdollisesti väkivallan kohteeksi joutuneen elä-mässä samoin kuin tekijätahonkin elämässä.

5. Asiakkaan / potilaan / uhrin kanssa yhteisesti sovittujen toiminta- vaihtoehtojen toteutus

Tapaamisia hoitohenkilöstön, kriisien jälkipuinti-henkilöstön, terapiahenkilöstön, ym. kanssa tar-peen mukaan. Informointia eri ammattitahoista, joista voi olla hyötyä, perheneuvola, perheasiain-neuvottelukeskus, seurakuntien palvelut, asun-totoimiston mahdolliset palvelut, lapsiin liittyvät auttaja- ja hoitotahot.

6. Lisänä mahdollisesti erikseen tarvittava kriisiterapia / debriefing väkivallan uhan alaiseksi / uhriksi joutuneelle plus mahdolliset sairaan- hoitotoimenpiteet, samoin tilanteeseen mahdollisesti liittyvien lasten tilanteen ja hyvinvoinnin turvaaminen.

Mm. lapsi asiakkaana. Miten lapsi kokee väkival-lan, miten toimia lapsen psyykkisen ja fyysisen hy-vinvoinnin turvaamiseksi. Ammattiaputahot las-ten asioissa läpikäyntiä ja toimenpiteitä.

7. Jatkotapaamisista sopiminen, jatko- tapaamiset ja tilanteen asteittainen vakiinnuttaminen kohti uhasta/ väkivallasta toipumista

8. Tapaamisten asteittainen vähentäminen/ lopettaminen psyykkisen voinnin normalisoituessa tai normalisoitumisen edettyä riittävän pitkälle.

Läpikäyntiä käsillä olevista auttaja- ja tukitahoista, jos tilanne uusiutuu. Transferenssi eli tunteensiir-to läheissuhteissa läpikäyntiä tarpeen ja harkinnan mukaan. Transferenssi tarkoittaa taipumusta siir-tää ajatuksia, tunteita, käyttäytymiskaavoja aikai-semmista merkittävistä ihmissuhteistaan uusiin ihmissuhteisiin ja täten on mahdollisuus toistaa käyttäytymiskaavoja, joilla voi olla suurtakin mer-kitystä elämän tulevissa jatkovalinnoissa kaiken tapahtuneen jälkeen.

35

Lähisuhdeväkivalta tulee esille erityisesti seura-kunnan diakoniatyössä ja perheneuvonnassa.

Pappien työssä esim. sielunhoitotilanteessa voi tul-la tietoon perheväkivaltaa. Peitellymmin väkivalta eli piilorikollisuus, tulee esiin myös lastenohjaajien työn kautta perhe- ja iltapäiväkerhoissa lapsiper-heiden kuritusväkivaltaepäilynä tai vakavana rii-taisuutena. Aikuisten lasten suhteet vanhuksiin voivat sisältää pelkoa ja uhkaa sekä fyysistä sekä psyykkistä väkivaltaa.

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖseurakunnassamme: väkivallan ehkäisytyö; kasva-tuksellisena lapsille, luentoina, keskusteluina• rippikouluissa• vastaanotto-jakotikäyntityössä• ryhmä-,retki-jaleirityössäkaikenikäisille

KORJAAVA TYÖvastaanotto- ja kotikäyntityössä• henkinen,hengellinenjaaineellinenapu• yhteistyöeriviranomaistahojenkanssa, tarvittaessa lastensuojeluilmoitus

KEINOINA• tehokasverkostoyhteistyö• palveluistatiedottaminenväkivallanuhrin tai tekijän tarpeiden mukaan

VÄKIVALLAN TEKIJÄN JAUHRIN KOHTAAMINEN•Tilanteenkartoitusjasiitäseuraavatoiminta asiakkaan kanssa on seuraava, mikäli arvellaan asiakkaan olevan väkivaltainen tai olevan väkivallan uhri:

KONSULTAATIOMALLI(Hyvinkään mallia soveltaen)• esimies,työpariPerheasiainneuvottelu- keskuksesta tai yhteistyökumppani• tarvittaessapoliisi,lastensuojelu, Perheneuvola, psyk.pkl, päihde- ja mielenterveysyksikkö tms. asiakkaan tarpeita vastaava toimija

RAPORTOINTI• kirjaatarkasti,teelastensuojeluilmoitus tarvittaessa

YHTEISTYÖTAHOT• etsitäänmielekkäätyhteistyötahot,yhteistyö on lähes aina välttämätöntä, jotta uhri ja tekijä tulevat autetuiksi. Mahdollisia yhteistyö- tahoja esim. Jussi-työ, Lyömätön Linja, Miessakit, kriiskeskus,

TYÖNJAKO• sovitaankukapuuttuu,auttaa-varmistetaan yhteinen tavoite• tekeeturvasuunnitelman-vaaranarviointi• kukataimitenollaanvastuussatilanteen jatkossa - lasten tilanne erityisesti huomioiden

HOITO• hoitavantahonetsintäjaasiakkaanohjaus hoitoon asiakkaan ikä, tilanne ja tarve mahdollisimman hyvin huomioon ottaen

SEURANTA• Väkivallantiedetäänuusiutuvanjaraaistuvan lähes säännönmukaisesti, joten seuranta osa tilanteen hoitoa• yhteistyötahotsopivatyhdessäuhrin/tekijän kanssa, kuka seuraa tilannetta ja siitä, miten tilanteen toivotaan kehittyvän

5.10 Keravan seurakunnan ehkäisytyö ja kehittämishaasteet

36

6. Työryhmänesitykset jatkotyölle

Tähän raporttiin on koottuna yksiköiden toi-mintaohjeita lähisuhdeväkivaltatilanteita koh-

dattaessa. Kattavaa yhteistä kaupunkitason oh-jeistusta siitä, miten ohjataan asiakasta jatkossa toimimaan ja mistä tukea saa, ei ole.

Työryhmä esittää seuraavia asioita jatkotyöstettä-väksi Keravalla:

1. Kaupungin koulutusohjelmassa järjestetään lähi- ja perheväkivallasta koulutusta osana hen-kilöstön perehdyttämistä. - puheeksiotto - tunnistaminen: perheväkivallan dynamiikka, muodot jne. - lapset, aikuiset, vammaiset, ikäihmiset - maahanmuuttajanäkökulma mukaan kaikkiin osioihin yhtenä näkökulmana - oikeudet väkivaltatilanteessa, hätävarjelu, lain tuomat oikeudet - lastensuojeluilmoitusprosessi + muut tarvittavat prosessit

• Nämätyöstetäänohjelmaksi,jokatoistuutie-tyin väliajoin ja toimii osana perehdytystä• Tehdäänkoulutustarpeestaohjelmaesityshen-kilöstöjohtajalle kevään 2013 aikana

2. Laaditaan asiakkaille esite, mistä löytyy apua lähisuhdeväkivaltatilanteessa

3. Ulotetaan neuvolan perheväkivaltakysely äi-deille, kun nuorin lapsi on n. 6 kk vanha sekä tehdään kysely myös miehille

4. Järjestetään ja kehitetään ryhmätoimintaa

5. Keravalla ei ole omaa turvakotia vaan asiak-kaat on ohjattu pääasiassa pääkaupunkiseudun turvakoteihin. Paasikiven nuorisokylän kanssa on aloitettu kehittämisprojekti turvakotipalve-luiden saamiseksi Paasikiven nuorisokylästä. Tätä toimintaa kehitetään ja toiminnasta tiedo-tetaan yhteistyötahoja. Kehittämishanke toteu-tetaan ajalla 1.3.-31.12.2013

6. Otetaan käyttöön Marak-lähisuhdeväkival-lan riskienarviointimenetelmä ja rakennetaan selkeä toimintamalli Keravalla. Riskinarvioin-nilla lähisuhdeväkivaltatapauksissa tarkoite-taan sitä, että erilaisten riskinarviointimenetel-mien avulla pyritään tunnistamaan ajoissa ne uhrit, jotka todennäköisimmin joutuvat tule-vaisuudessa uudelleen väkivallan uhreiksi.

7. Keravalla eikä kuuma-kunnilla ole kuvattu-na yhtenäistä hoitoonohjausprosessia. Tällai-nen tulee laatia niin, että kaikilla toimijoilla on selkeä ja yhtenäinen näkemys, miten toimitaan sen jälkeen kun akuuttitilanne on ohi: mihin palveluihin voi ohjata uhrin, mihin tekijän.

• välineitämiestenkanssatyöskentelyyn• tehdäänesityssote-johtajillesyksyn2013 aikana Kuumakuntien yhteisen toimintamallin luomiseksi• Pidemmäntähtäimentavoitteena Kuuma-alueelle: Akuuttihoidon järjestäminen, debriefing, liikkuvantyöryhmä

37

Lähteet

Ellonen, N. 2012: Kurinalaiset. Lasten ja vanhem-pien välisten ristiriitojen ratkaiseminen perheissä. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 103.

Huhtalo. P., Kuhanen, J. & Pyykkö, E. 2003. Ko-tona turvassa, katkaise väkivallan kierre. Vantaa: Dark Oy

Kenelle lyönnit kuuluvat. 2005. Kuntaopas pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005: 7.

Käypä hoito 3.10.2006 Lapsen seksuaalisen hy-väksikäytön epäilyn tutkiminen

Lähisuhdeväkivalta ja alkoholi. 2007:27. Koko perhe kierteessä. Sosiaali- ja terveysministeriö,selvityksiä. Helsinki: Yliopistopaino

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen oh-jelma. 2010.Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkai-suja 2010: 5.

Nyqvist, Leo, 2003. Esikko-lehti.

Paavilainen, E. & Flinck A., 2008. Lasten kaltoin-kohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Hoitotyön suositus.

Pahoinpitelyrikos läheissuhteissa ja työpaikalla, Oikeusministeriö 2009.

Paraisten kaupungin toimintamalli pari- ja lähi-suhdeväkivaltaan puuttumisesta ja sen hallinnas-ta. 2011.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toiminta-ohjelma. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen - Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toiminta-ohjelma. Tuusula 2009.

Perttu, S. 1999: Perheväkivalta auttamistyössä. Helsinki: Nykypaino Oy.

Perttu, S. ja Kaselitz, V. 2006: Parisuhdeväkivalta puheeksi - opas terveydenhuollon ammattihenki-löstölle äitiyshuollossa ja lasten terveyspalveluissa.

Piispa, M., Tuominen, M. ja Ewalds, H. 2012: Ma-rak - kokemuksia parisuhdeväkivallan riskinarvi-oinnin menetelmän kokeilusta Suomessa. Tervey-den- ja hyvinvoinnin laitos, raportteja 20.

Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkival-lan ehkäisyn toimenpideohjelma. Vantaa 2008.

Salmi, V. & Lehti, M. & Siren, R. & Kivivuori, J. & Aaltonen, M. 2009: Perheväkivalta Suomessa. Verkkokatsauksia 12, oikeuspoliittinen tutkimus-laitos

Sinkkonen, P. (toim.). 2009: Lähisuhde- ja perhe-väkivallan ehkäisy Tampereella. Tampereen kau-punki C 12.

Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980 - 2009. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, tutkimustiedo-nantoja 103

Tunnista, turvaa ja toimi. 2008. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 9.

Tunnista vauvan hätä! Vauvan kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Ensi- ja turvakotien liitto

38

Turvallinen elämä ikääntyneille. 2011. Toiminta-ohjelma ikääntyneiden turvallisuuden parantami-seksi, Sisäasiainministeriön julkaisuja 19

Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten estämisen toimintaohjelma 2012 - 2016 (FGM), STM julkai-suja 2012: 8. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kipupisteita/perheen_kriisit_ja_muutokset/vakivalta_perhees-sa/ Poimittu 10.4.2012www.nic.fi/-raijakoo/suvi.htm. Poimittu 21.12.2012

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/haetko-tietoa/perhevakivalta/lapset_ja_vakivalta/.Poimittu 1.2.2013http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/haetko-tietoa/perhevakivalta/maahanmuuttajanaiset_ja_parisuhd/. Poimittu 4.2.2013. http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit.fi/kuukauden_teema/tartu_lahisuhde_ja_perheva-kivaltaan Poimittu 10.4.2013 http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit.fi/tyon/lomakkeet/lomakkeet_vakivallan_puheeksi_ottamiseen Poimittu 10.4.2013

(http://uudenmaanpiiri.mll.fi/toiminta/kun-niaan-liittyvan-vakivallan-eh/)

Älä lyö lasta! Lapsiin kohdistuvan kuritusväki-vallan vähentämisen toimintaohjelma 2010-2015. STM julkaisuja 2010:7.

39

Väkivallanpuheeksi ottaminen

Väkivallan puheeksiottaminen aikuisen uhrin kanssa:Kun havaitset väkivallan merkkejä tai epäilet uh-rin käyttäytymisen johtuvan väkivallasta, ota asia puheeksi. Tarvittaessa keskustele ensin asiasta työ-yhteisössäsi.

Ota väkivalta puheeksi kahden kesken

Järjestä keskustelutilanne turvalliseksi, ei perhe- tai paritapaamista. (Liite: Väkivallan hengenvaa-rallisuuden arviointi)

• Kysy tekeekö joku sinulle jotain pahaa: Pelkäätkö jotakuta? Lyökö joku sinua?• Kenelleoletvoinutkertoa?• Kysy lasten tilanteesta. Kerro väkivallalle altistumisen vahingoittavan lapsia.• Kerrolastensuojelunroolistajailmoitus- velvollisuudestasi, mikäli perheessä on lapsia.• Anna tietoa väkivallasta. Kerro, että vastuu väkivallasta on väkivallan tekijällä. Lisää tietoa: www.turvakoti.net• Arvioi vaara. Arvioi uhrin riski joutua uudelleen pahoinpitelyn kohteeksi väkivallan yleisyyttä kartoittaen (kuinka usein kumppani on ollut väkivaltainen), väkivallan muuttumista kartoittaen (onko väkivalta raaistunut), kumppanin yleistä tilannetta kartoittaen (minkälaista päihteiden käyttöä, onko kotona aseita).• Sovi jatkotyöskentelystä. Järjestä seuranta- tapaaminen. Sovi uhrin kanssa tarvittaessa tapaaminen omaan työpisteeseesi tai sovi, että otatte yhdessä yhteyttä auttajatahoon.• Anna tietoa palveluista, joista voi saada apua. Anna tieto mieluummin kirjallisena.• Kirjaa uhrin kertomus.

Ohjaa asiakas tarvittaessa turvakotiin sekä lääkä-rin vastaanotolle. Huomioi asiakkaan oikeus saada palveluja omalla äidinkielellään.

Tee asiakkaan kanssa turvasuunnitelma,siihen kuuluu:

• hälytysvalmius: kenen luokse asiakas voi mennä uhkaavassa tilanteessa• hätävarustus: kehota uhria varustamaan laukku tärkeillä tavaroilla pakenemisen varalta• hätänumerot: pyydä uhria tallentamaan puhelimeen tärkeät hätänumerot• hätäreitit: käy läpi uhrin kanssa pakoreitit ja ennakoikaa vaaratilanteet.

Akuutissa tilanteessa

Ohjaa uhri lääkäriin myös silloin, kun vammat ei-vät välttämättä vaadi hoitoa. Lääkärintodistus voi olla myöhemmin tarpeen esimerkiksi lähestymis-kieltoa haettaessa sekä huolto- ja tapaamisoikeus-asioissa. Ohjaa uhri tarvittaessa turvakotiin. Kriisitilanteessa saatu apu on usein mahdolli-suus muutokseen. (Katso tarkemmin www.turva-koti@fi) (Liite: Henkilökohtainen turvasuunnitel-ma) Väkivalta on rikos myös perheessä tapahtues-saan. Kerro aina, että väkivalta on rikos ja ohjaa uhria rikosilmoituksen tekemiseen. Uhri voi hakea väkivallan tekijälle lähestymiskieltoa käräjäoikeu-desta. Akuutissa tilanteessa poliisi voi määrätä vä-liaikaisen lähestymiskiellon. Lähestymiskieltoa voi hakea uhrin lisäksi sosiaaliviranomainen tai po-liisi. (Kts: Käytännön oikeusopas väkivaltarikok-sen uhreille: http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/ExternalFiles/Oikeusopas2008/$file/Oikeuso-pas2008.pdf)

Liite 1

40

Väkivallan puheeksiottaminen lapsen kanssaTee alkuarviointi omassa työpisteessäsi. Puhu avoimesti tilanteesta lapsen kanssa, lapsi ei vauri-oidu asian puheeksi ottamisesta. Luo keskustelutilanteesta turvallinen. Työnteki-jän on hyvä olla lapselle tuttu henkilö, mikäli mah-dollista. Kerro, että lapsi toimii oikein kertoessaan väkivallasta. Anna lapselle häntä auttavaa tietoa. Selvitä lapselle, miksi on tärkeä puhua väkivallasta aikuisille, jotka auttavat lasta ja hänen perhettään.

Lapsen kanssa puhutaan lapsen kehitystason mu-kaisesti konkreettisilla käsitteillä ja lapsen omilla sanoilla. Pienten lasten kanssa voit puhua ”pahois-ta riidoista” tai ”toisen satuttamisesta tai lyömi-sestä”. Rohkaise lasta kertomaan kaikki, mitä hän tietää tai muistaa. Keskustelun tukena voit käyt-tää seuraavia kysymysmalleja: ”mitä sitten tapah-tui”, ”muistatko vielä lisää?”. Kuuntele aktiivises-ti lapsen puhetta, älä keskeytä lasta. Kysy lapselta avoimia kysymyksiä, käytä ”mikä”, ”mitä”, ”kuka” ja ”missä” -kysymyksiä. Vältä kysymyksiä, joihin voi vastata ”kyllä” tai ”ei”.

Kerro lapselle, että perheväkivalta on asiana sel-lainen, johon täytyy hakea apua ja että siihen on puututtava. Älä aseta itseäsi tilanteeseen, jossa jou-tuisit pettämään lapsen luottamuksen, koska asian hoitaminen vaatii puuttumista ja moniammatillis-ta yhteistyötä.

Älä työntekijänä tuomitse lapsen vanhempia, mutta kerro, että vanhemman teot ovat vääriä. Kerro lapselle, että väkivalta ei ole lapsen syy, eikä lapsi ole vastuussa vanhemman teoista.

Selvitä yhdessä lapsen kanssa, mikä lasta on aut-tanut, kenelle lapsi on voinut puhua ja mihin lapsi on voinut mennä turvaan

Kun lapsi kertoo sinulle väkivallasta:

• uskolapsenkertomus• kerroettäpidättärkeänä,ettälapsiuskalsi kertoa asian sinulle• kerroolevasipahoillasilapsenkokemuksesta,• kerrolapselle,ettälapsieiolesyyllinen väkivaltaan• kerro,ettäperhettävoidaanauttaajajokainen on oikeutettu saamaan apua• kerro,ettäonolemassamuitakinsamanlaisessa tilanteessa olevia lapsia• kirjaalapsenkertomussanoilla,joillalapsi kertoo asian

Mikäli huolesi lapsen tilanteesta jää epämääräisek-si, keskustele lapsen tilanteesta työyhteisössäsi/esi-miehesi kanssa. Arvioikaa huolenne astetta. Voit konsultoida anonyymisti lapsen tilanteesta esi-merkiksi perheneuvolan työntekijää tai lastensuo-jelun sosiaalityöntekijää. Selvitä asiaa lapsen vanhempien ja/tai huolta-jien kanssa huomioiden perheenjäsenten turvalli-suus. Kerro vanhemmille ja/tai huoltajille lasten-suojeluilmoituksen tekemisestä.

Akuutissa tilanteessa

Jos lapsi joutuu vanhemman käyttämän väkivallan kohteeksi, tee asiasta viipymättä lastensuojeluil-moitus. Lastensuojeluviranomaisten tehtävänä on selvittää välittömän puuttumisen tarve ja arvioida lapsen turvallisuus kotona

41

Väkivallan puheeksiottaminen väkivallantekijän kanssaVäkivallan julkiseksi tuleminen on yleensä väki-valtaa ehkäisevä ja hillitsevä tekijä. Ota perhetilanne puheeksi myös väkivallan käyttäjän kanssa. Painota, että puuttumisen tar-koitus on auttaa perhettä.

Huomioi puheeksi ottamisen mahdolliset ris-kit perheen turvallisuudelle. Varmista, että muut perheenjäsenet ovat tietoisia väkivallan käyttäjän kanssa käytävän keskustelun ajankohdasta. Kuule tekijää ja uhria erikseen ja järjestä paritapaamisia erittäin harkiten ja huomioiden turvallisuus. Myöntämisen ja vastuunottamisen edellytys on yleensä turvallinen kontakti väkivallan tekijän ja auttajan välillä. Hyväksy väkivaltatilanteisiin liit-tyvät tunteet, mutta kyseenalaista niihin liittyvät vääristyneet ajatukset ja reaktiot. Terapeuttinen asenne ei riitä. Pahoinpitely on rikos. Lapseen kohdistuvana lieväkin pahoinpitely on yleisen syytteen alainen rikos.

Älä mene ”toiveikkuuden ansaan”. Ei riitä, että väkivallan käyttäjä lupaa, ettei käytä enää väkival-taa. Muutos edellyttää asian tunnistamista, tun-nustamista ja uusien toimintatapojen opettelua.

Anna tietoa väkivallasta ja sen seurauksista vä-kivallan käyttäjälle. Kerro, että lasta vahingoittaa pelon ja uhan ilmapiirissä eläminen, väkivallan näkeminen ja kohteeksi joutuminen. Kerro lasten-suojelun roolista ja työntekijän ilmoitusvelvolli-suudesta.

Huomioi perheen turvallisuusOsa väkivallan tekijöistä on vaarallisia läheisilleen. He kieltävät tapahtuneen väkivallan tai ovat kyvyt-tömiä näkemään tekojensa seuraukset muille ih-misille. He jatkavat uhkailua ja väkivaltaista käy-töstään. Silloin täytyy keskittyä väkivallan uhrien turvaamiseen.

42

Väkivallan hengenvaarallisuuden arviointi Liite 2

Lomakkeen kysymykset käydään läpi aikuisen uhrin kanssa suullisesti ja/tai kirjallisesti.Älä jätä koskaan uhria täyttämään lomaketta yksin, vaan keskustele hänen kanssaan,mitä vastaukset merkitsevät hänen turvallisuutensa kannalta.

A. Merkitse kalenteriisi viimeisen vuoden ajalta arvioidut päivämäärät, jolloinkumppanisi pahoinpiteli sinua. Merkitse myös, kuinka kauan kukin pahoinpitelykeskimäärin kesti. Merkitse jokaisen pahoinpitelyn kohdalle seuraavastalistasta numerolla, millainen pahoinpitely oli kysymyksessä:

1. Läimäyttely, töniminen; ei vammoja ja/tai pitkään kestävää kipua

2. Nyrkillä lyöminen, potkiminen; mustelmia, haavoja ja/tai pitkäaikaista kipua

3. Raju pahoinpitely; vakavia ruhje- ja/tai palovammoja, murtuneita luita

4. Uhkasi käyttää asetta; pään ja/tai sisäelinvammoja, pysyviä vammoja

5. Käytti asetta, vammoja aseesta

(Jos pahoinpitely oli vakavampi kuin edellä, käytä suurempia numeroita)

B. Vastaa seuraaviin kysymyksiin kyllä tai ei:

1. Onko pahoinpitelyjen määrä lisääntynyt viimeisen vuoden aikana?

2. Ovatko pahoinpitelyt tulleet vakavammiksi viimeisen vuoden aikana,

ja / tai onko pahoinpitelijä käyttänyt asetta tai uhannut sillä?

3. Onko hän koskaan yrittänyt kuristaa tai tukehduttaa sinut?

4. Onko talossanne ase?

5. Onko hän pakottanut sinut seksiin, kun et ole halunnut sitä?

6. Käyttääkö hän huumeita?

7. Onko hän uhannut tappaa sinut ja/tai sinä uskot, että hän kykenisi tekemään sen?

8. Onko hän juovuksissa joka tai melkein joka päivä?

9. Kontrolloiko hän lähes kaikkea tai kaikkea, mitä teet päivittäin?

10. Onko hän koskaan pahoinpidellyt sinua raskaana ollessasi?

11. (En ole odottanut koskaan hänelle lasta, merkitse tähän)

12. Onko hän jatkuvasti väkivaltaisella tavalla mustasukkainen sinusta?

13. Oletko koskaan pelännyt tekeväsi itsemurhan tai yrittänyt sitä?

14. Onko kumppanisi uhannut tehdä itsemurhan tai yrittänyt sitä?

15. Onko hän väkivaltainen lapsia kohtaan?

16. Onko hän väkivaltainen kodin ulkopuolella?

KYLLÄ-VASTAUKSIA YHTEENSÄ

Lähde: Schornstein 1997; suom. Sirkka Perttu. Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa.Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:6. STM. Helsinki 2004.

Ei Kyllä

43

Henkilökohtainen turvasuunnitelma Liite 3

Työntekijä Asiakas

Pvm Arvioidaan uudelleen (päivämäärät)

1. Jos minun ja lasteni ei ole turvallista olla kotona/mennä kotiin, voin mennä

TAI

(päätä tämä, vaikka et ajattelisikaan tulevan seuraavaa väkivaltakertaa)

2. Väkivaltatilanteessa tai sen uhatessa turvallinen tie ulos kodista on

(esim. mitä ovia, ikkunoita, hissiä, rappuja tai paloportaita voisin käyttää)

3. Voin kertoa väkivallasta seuraaville henkilöille ja sopia heidän kanssaan poliisin kutsumisesta,

jos he kuulevat asunnostani epäilyttävää melua:

4. Voin käyttää (esim. merkki, sana)

koodinani lapsilleni tai ystävilleni, jotta he voivat kutsua apua.

5. Jos kumppanini ei asu enää kanssani, voin varmistaa turvallisuuteni kotona

(lukot, avaimet, hälytysjärjestelmät jne)

6. Voin pitää kasilaukkuani/turvalaukkuani (paikka kotona/ystävien luona)

7. Tarvitsen seuraavia tavaroita varautuessani nopeaan kotoa poistumiseen (turvalaukun sisältö):

Rahaa

Vara-avaimet kotiin ja autoon

Varavaatteita

Hygieniavälineitä

Tärkeitä puhelinnumeroita, matkapuhelimen kortti, puhelinkortti

Reseptit

Tärkeitä asiakirjoja/kortteja (sairausvakuutus-, henkilöllisyyskortti jne)

Lasten lempileluja

Muuta, mitä

8. Työntekijä on kertonut minulle

että en ole vastuussa kumppanini väkivaltaisesta käyttäytymisestä, mutta voin päättää, miten lisätä itseni ja lasteni turvallisuutta

että ansaitsen parempaa kuin tämän: minulla ja lapsillani on oikeus turvalliseen elämään ilman väkivallan pelkoa

että väkivalta on rikos ja voin tehdä rikosilmoituksen poliisiasemalla

lähestymiskiellosta ja miten sitä haetaan

seuraavista tukea antavista paikoista:

9. Työntekijä on ehdottanut/olemme sopineet, että voin jatkaa väkivallan käsittelyä seuraavassa jatkohoitopaikassa

/ammattihenkilön kanssa:

10. Olen tehnyt työntekijän kanssa (kirjallisen) väkivallan hengenvaarallisuuden arvioinnin.

Vastaukset merkitsevät minun tilanteessani, että

11. Voin säilyttää lasteni tai omaa turvallisuuttani vaarantamatta tämän suunnitelman

Lähde: Sirkka Perttu & Marie Rautava 2001. Tavoitteena uhrin turvallisuus- näkökulmia naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn.Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

44

Lomake parisuhdeväkivallan seulontaan Liite 4äitiys- ja lastenneuvolassa

Ei Kyllä

Millaisena koet parisuhteesi?

1 Käyttäytyykö kumppanisi joskus niin, että pelkäät häntä?

2 Käyttäytyykö kumppanisi sinua kohtaan halventavasti, nöyryyttävästi tai kontrolloivasti?

3 Onko nykyinen kumppanisi

Uhannut sinua väkivallalla (sis. myös uhkauksen käyttää jotakin asetta/välinettä)?

Tarttunut kiinni, repinyt, tönäissyt, läimäissyt tai potkaissut sinua?

Käyttänyt muuta fyysistä väkivaltaa sinua kohtaan?

Painostanut, pakottanut tai yrittänyt pakottaa sinua seksuaaliseen kanssakäymiseen?

4 Milloin nykyinen kumppanisi käyttäytyi väkivaltaisesti?

Viimeisen 12 kuukauden aikana

Raskauden aikana

Synnytyksen jälkeen

5 Onko nykyinen kumppanisi ollut väkivaltainen lastanne/lapsianne kohtaan?

6 Onko joku lapsistasi nähnyt tai kuullut, kun kumppanisi on käyttäytynyt väkivaltaisesti?

7 Millaista tukea/apua haluaisit tilanteeseesi?

Kysymykset esitetään raskaana oleville naisille viimeistään raskauden kahden ensimmäisenkolmanneksen aikana ja äideille viimeistään nuorimman lapsen ollessa kuuden kuukauden ikäinen.

Esitä naiselle seuraavat kysymykset aina kahden kesken.

Kirjoita naisen kertoma vastaus ko tilaan tai ympyröi sopiva vaihtoehto.

45

Lastensuojeluilmoitus Liite 5

46

47

48

49

Pahoinpitely- ja kehonkartta (PAKE) Liite 6

50

Mistä apua? Liite 7

Yleinen hätänumero 112

Keravan sosiaalikeskuksen neuvontaMa -pe klo 9 - 12 , p. 09 2949 2264

Keravan terveyskeskuksen päivystysma- to 16 - 22, pe 14 - 22 ja la - su 8 - 22, p. 09-2949 3244

Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikan yöpäivystysklo 22 - 8, p. 09 471 670

Suomen Mielenterveysseuranvaltakunnallinen kriisipuhelinp. 010 195 202ma - pe 9 - 6la 15 - 6su 15 - 22

Hyvinkään Kriisikeskus Asiakkaat p. 0400 755 284soittoajat: ma, to, la klo 12 - 14

Turvarvakodit - Vantaa p. 09 8714 043 - Helsinki p. 09 4777 180 - Lahden turvakoti p. 03 875 090 Kriisiapua 24 h/vrk Turvakoti Mona(tarkoitettu väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille-ja lapsille: Monika-naiset päivystävä puhelin 24 hp. 09 692 2304 (www.monikanaiset.fi) Nettitukinainen - luottamuksellista apua internetistäwww.nettitukinainen.fi

Kriisitukea netissä www.tukinet.net / Nettiturvakoti

Naisten linja p.0800 02 400 ma-pe klo 16 - 20 antaaneuvontaa ja tukea väkivallan uhreiksi joutuneillenaisille ja tytöille

Raiskauskriisikeskus Tukinainen Maksuton kriisipäivystys p. 0800 97899ma-pe klo 9 - 15la-su klo 15 - 21pyhinä ja niiden aattoina klo 15 - 21

Maksuton juristipäivystyslähisuhdeväkivaltaa kokeneille p. 0800 97 895, ma - to klo 13 -16

Maria-Akatemian auttava puhelin väkivaltaisille naisille p. 09 7562 2260, www.maria-akatemia.fi

Mannerheimin lastensuojeluliitto:Lasten ja nuorten puhelin p. 116 111(maksuton) sekä netti. Normaalit päivystysajat ma - pe klo 14 - 20 la - su klo 17 - 20 SPR:n nuorten turvatalot 12 - 19 vuotiaillePuhelimitse ympäri vuorokauden - Vantaan nuorten turvatalo p. 09 871 4043 avoinna klo 17 - 10 - Helsinki Nuorten turvatalo p. 09 622 4322 /puhelimitse ympäri vuorokauden paitsi viikonloppuisin la ja su klo 10-17 avoinna ma - pe klo 17 - 10 - Espoon nuorten turvatalo p. 09 8195 5360 puhelimitse ympäri vuorokauden paitsi la klo 17 - su klo 12 avoinna ma-pe klo 17 - 10

Poikien puhelinp. 0800 94 884 (maksuton) ma-to 13 - 18

Miessakit ry. p. 09 612 6620 - Lyömätön linja p. 09 6126 6212 - Lyömätön linja Espoossa 09 276 6280 - Miehen linja Espoossa (maahanmuuttaja miehille väkivallan katkaisu- ja ennaltaehkäisytyö) p.09 276 6299 www.lyomatonlinja.fi

Jussi-työ - Jussi-toimipiste Helsinki p. 09 278 8223 - Jussi-toimipiste Vantaa p. 09 278 8280 www.jussityö.fi

RikosuhripäivystysAuttava puhelin p. 020 316 116ma - ti klo 13 - 21ke - pe klo 17 - 21

Juristin puhelinneuvonta 0203 1611 Kuurojen auttava puhelin:Tekstipuhelin 0100 2266, tekstiviestit p. 050 575 2266

Huoma - henkirikoksen uhrien läheiset ry(www.huoma.fi) tukee vertaistuen avulla heidäntraumaattisten menetystensä jälkeen Kirkon palveleva puhelin p. 010 190 071su - to klo 18 - 1pe - la klo 18 - 3

51

52