poikolainen - lahden venekerho€¦ · tus alkoi, kun he saivat tuulan isän kalastusveneen...

PURTILO • 1

TUULA JA MARKKU

ONNELLISTEN TUULTEN VENEILIJÄT

LAHDEN JÄRVIPELASTAJILLARIITTÄÄ AJOA

purtiloLahden venekerhon jäsenlehti

12017

6

18

2 • PURTILO PURTILO • 3

JulkaisijaLahden venekerho ry

PäätoimittajaTimo Poikolainen

ToimitussihteeriVille Haarala

UlkoasuAntti Tapola/Vinjetti

PainoSavion Kirjapaino OyKerava

IlmoituksetJani Rantanen0403076619

Kansi

Tuula ja Markku ovat veneilleet yhdessä jo kohta 30 vuotta. Kuva: Antti Tapola

lahdenvenekerho.fi

12017

purtilo

DOLPHINPituus: 12 mLeveys: 3,30 mSyväys: 1,30 mUppouma: 14 tonniaRakennusvuosi: 1965-66 Rakennuspaikka: Isle of Wight Etelä Englanti

uodenvaihde toi Lahden venekerhoon uutta pöhinää. Patentti- ja rekisterihal-V Ennen vuosijuhlaa meillä on kuitenkin edessäm-

me uusi toimintavuosi perinteisine ohjelmineen. Luvassa on muun muassa venemessureissu, ve-neiden yhteislaskuja ja -nostoja, talkoita, avajai-set, kokoontumisajo, kesäkisat, venetsialaiset ja tietysti pari sääntömääräistä jäsenkokousta. Viime marraskuussa syyskokous veti paikalle noin 50 jäsentä. Toivottavasti jäsenten aktiivi-suus kerhon kehittämisessä jatkuu ja vahvistuu kuluvana vuonna.

Järjestettyä ohjelmaa merkittävämpää on va-paamuotoinen oleskelu ja puuhastelu, frisbee-golf ja saunominen, jolle tukikohtamme tarjo-aa mukavat puitteet. Etelä-Päijänteen parhaiten säilynyt kalastajatila Haapasaaressa on tutus-tumisen arvoinen paikka, sillä se on enemmän kuin pelkkä venekerhon tukikohta. Museoviras-ton suojelema miljöö on osa suomalaista kult-tuuri- ja perinnehistoriaa sekä kaunista Päijän-teen kansallispuistoa. Venekerhon velvoitteisiin kuuluu rakennusten kattojen kunnostus, jonka suunnittelu aloitetaan tänä vuonna.

Suomi täyttää täydet sata ja siksi tämä vuosi on juhlavuosi myös venekerhossamme. Parhaiten osoitamme kunnioituksemme maatamme ra-kentaneille ja itsenäisyytemme puolesta tais-telleille elämällä rauhassa toistemme kanssa. Kun maailmalla kiehuu, on suuri etuoikeus saa-da elää turvallisessa Suomessa. Kyse ei ole it-sestäänselvyydestä, vaan ainutkertaisesta mah-dollisuudesta nauttia puhtaasta ja kauniista vesistöstämme.

Tehdään tästä vuodesta yhdessä oikea juhlavuo-si, joka muistetaan mukavista nuotiohetkistä ja kivoista retkistä.

litus hyväksyi 12.1. kerhomme säännöt, jotka on nyt päivitetty ajan tasalle, mikä selkiinnyttää toi-mintaamme. Leader-hankkeen maksuhakemuk-seen odotamme päätöstä tammikuun aikana. Tiedottamiseen olemme saaneet lisävoimia. Ideoita syntyy, vapaaehtoisia löytyy, vastuuta otetaan eikä kaveria jätetä yksin. Juuri näin pi-tääkin olla, sillä venekerhon toiminta on mei-dän kaikkien yhteinen harrastus, jonka tarkoi-tus on tuottaa iloa.

Toimintakalenteria tarkkaan lukeneet ovat huo-manneet, että pikkujoulut ovat jääneet listalta pois. Niiden sijasta vietämme kerhomme en-simmäistä vuosijuhlaa lauantaina 20.1.2018, kun kerhomme perustamisesta on kulunut päi-välleen 35 vuotta. Laittakaa kalentereihinne!

Hyvää juhlavuotta!

ENSI VUONNA KERHOMME TÄYTTÄÄ 35 VUOTTA

”TimoPoikolainen

Kommodori

Haapasaaren päärakennus on rakennettu 1865 ja 1875 välillä. Kuisti on lisätty 1950–1960-luvulla.

Haapasaaren laiturissa vieraili vii-me kesänä Dolphin-niminen puu-alus. Hiukan yli 12 metriä pitkä englantilaiskaunotar kerää huo-miota kaikkialla missä liikkuukin. Näin kookkaita ja koristeellisia puuveneitä näkee harvoin Päijän-teellä, tai missään muuallakaan Suomessa.

Vääksyläläinen Tapio Leskelä haki veneensä Englannista, mis-sä se on 60-luvulla tehtykin. Pit-kään ja erilaisilla veneillä seilan-neella Leskelällä oli haave saada tunnelmallinen puuvene eläke-päiviksi ja sen haaveen toteuma Delphin juuri on.

Koko Dolhinen värikkäät Suo-meen tulon vaiheet voi lukea Puu-paatti-lehdestä 1/2015.https://issuu.com/espressomedia/docs/puupaatti_1_2015

Englantilaiskaunotarvieraili Haapasaaressa

Runko: Pitch Pine (pitkäneulainen mäntylajike)Kansirakenteet: Teaklankkua ja vaneria.Moottorit: 2x130 hv Perkins diesel 2007, ajettu 450 h


Tulipalo tuhosi käytännöllisesti katsoen koko grillikatoksen. Symbolisen kuvan nappasi Jarmo Halme.Reino ”Retsi” Halonen polttaa ensitulia uudessa grillissä. Kuva Hannu Koivunen

Pilarit ovat pystyssä ja laudoitus aloitettu. Kuva Kimmo Kokkonen

Kattorakenteet ovat jo pai-koillaan, mutta huopakate vielä puuttuu. Kuva Tuija Koskinen

Kimmo Kokkonen muurasi katoksen sydämen. Kuusi kulmaa, niin kuin itse katoksessakin. Kuva Ville Haarala

Mikko porasi kivet palasiksi uuden katoksen tieltä. Kuva Ville Haarala

Välittömästi tuhon jälkeen lähti käyntiin uuden katoksen suunnit-telu ja toteutus. Kuvassa seistään uuden katoksen pystytolppien an-turoilla. Kuva Kovanen

GRILLIKATOKSEN PALOAKTIVOI TALKOOVÄEN

Kotimaa julkaisi 8.7. näyttä-vän uutisen venekerhon grillikatoksen palosta.

Kauan ei nokka tuhissut, kun jo elokuussa oli uuden katoksen avajaiset

Uusi katos valmistui elokuussa ja on ol-lut kovassa käytössä loppukesän ja syk-syn. Kuva Ville Haarala

Ville ja Jani hom-missa.

Lahden venekerho urakoi toissa kesänä tal-koilla uudet laiturit Haapasaareen, eikä tal-kooväki saanut levätä viime kesänäkään, kun tulipalo tuhosi Haapasaaren grillikatoksen. Kuvasarja kertoo uuden katoksen nousun.

Kimmo viimeistelyhommissa. Kuva Timo Poikolainen


Tuula ja Markku ovat omien teiden kulkijoita, vai pi-täisikö sanoa omien vesiteiden kulkijoita. He ovat seilanneet yhdessä kohta 30 vuotta ja aina vaan in-toa riittää. Mitään suurempaa haveria tai edes uh-kaavaa vaaratilannetta ei ole osunut kohdalle. Avio-liittokin voi hyvin, vaikka aina luullaan, että ahtaissa veneolosuhteissa parisuhde on koetuksella.

- Kyllä riidellä voi yhtä hyvin kotona, kuin venees-säkin, Tuula kuittaa.

”TYKÄTÄÄN KULKEA

Eläkepäiviä viettävien Tuula ja Markku Lahden veneinnos-tus alkoi, kun he saivat Tuulan isän kalastusveneen käyttöön-sä. Sillä tehtiin päiväretkiä Ve-sijärvellä ja joskus Päijänteen-kin puolella. Pian kuitenkin

HULLUT

LVKn

VENE

Tuula ja Markku Lahti

si asiasta Markulle, ja miehet kävivät kahdestaan katsomas-sa venettä.

Lukuisten pähkäilyjen ja varmistusten jälkeen Markku teki ostopäätöksen veneestä, jota Tuula ei ollut edes näh-nyt. Hinta oli kaksinkertainen sovittuun budjettiin verrat-tuna, mistä Tuula ei arvaten-kaan pitänyt. Rahan kanssa piti tuolloin olla (tai olisi pitä-nyt olla) tarkkana, mutta vene oli kuitenkin ostettu ja kyllä-hän Tuulakin siihen lopulta ty-kästyi.

Veneessä roolit ovat sel-vät. Markku tekee ulkotyöt ja Tuula hoitaa sisähommat. On-han Markkukin tietty tehnyt sisähommia silloin, kun venet-tä on kunnostettu. Sisustus-ta onkin runsaasti parannel-tu. Keittiökalusteita työkseen

+ – Lahtien positiivi-nen elämänasenne tarkoittaa sitä, että huonojen puolien kaivaminen venees-tä on lähes mah-dotonta. Tuula ja Markku ovat olleet tyytyväisiä Proficat kruiseriinsa.

+ Mukavat tilat kahdelle pidempään- kin oleskeluun.+ Sopivan kokoinen kahden henkilön hallittavaksi.+ Toimivat tilarat- kaisut.+ Helppo liikkua kannella.

- Yhden miinuksen Tuula kuitenkin keksii. Sisältä ajettaessa kor- keaa istuinta ei ole kuin kuljetta- jalla ja apukus- kin (=minun) on seistävä, jos ha- luan katsoa eteenpäin.

• 1988• Pituus: 11,20• Leveys: 3,5 m• Runko: teräs, 4 ja 5 mm• Moottori: Ford 4,5 l, 85 hv• Akut: 4 x 140 ampeeria

PROFICIAT KRUISER

tehneeltä mieheltä onnistuu vaikeimmatkin puuhommat ja alus on loistavassa kunnossa niin sisältä kuin ulkoa.

Pitkin PäijännettäTuula ja Markku ovat pitäneet pitkistä reissuista ympäri Päi-jännettä ja on vene ollut ker-ran Saimaallakin. Väksyssä ve-netään pitäville Lahdille myös Pohjois-Päijänne ja Jyväskyläs-tä pohjoiseen aukeavat vesis-töt ovat hyvin tuttuja.

-Pielavesi on pohjoisin paikka jossa on käyty.

- Noista käynneistä on ve-neen seinällä kunniakirja ”an-siokkaasta saapumisesta” Päijänne-Keitele veneilyreitin pohjoisimpaan päätepistee-seen, Markku kertoo.

Vuonna 2002 Petronella ja Hilkemaiden Maija-vene, kus-

Tuulan ja Markun Petro-nella Haapa-saaren laitu-rissa.

Tuulan ja Mar-kun roolit ovat selvät. Mark-ku hoitaa ajon ja kunnostukset. Tuula hoitaa sisä-hommat.

alkoi kiinnostaa suuremman ja asuttavan veneen hankin-ta. Sellaisen, jolla voisi retkeil-lä pitempiä jaksoja.

Tuula ja Markku sopivat budjetin ja kävivät katsomassa useita veneitä. Sovittu budjet-

ti oli ilmeisesti liian pieni, kos-ka mieluista alusta ei löytynyt.

Markun tuttu tiesi Lahtien venekuumeesta ja oli nähnyt Hesarissa ilmoituksen Profi-ciat kruiser -merkkisestä hol-lantilaisveneestä. Hän vinkka-

Takakajuuttaan Mark-ku sovitti saunan ja vielä jäi tilaa kahden maattaval-le punkalle. Saunasta perä-tasanteelle johtavan oven saranointi oli tarkkaa hom-maa.

• Maasähkö• Hydraulinen ohjaus, kaksi ohjauspistettä• Eberspächer vesikeskuslämmitin• Kaiku• Tutka• Autopilotti

Teksti ja kuvat: Antti Tapola

• Gps• Makuupaikat: max 7 hlöä• Kuuma ja kylmä vesi• Wallaksen keraaminen hella• Sauna ja suihku• WC

OMIA TEITÄ”


VÄLIMATKOJA km

Lahti ............ Jyväskylä 171Lahti ............ Viitasaari 267Lahti ............ Suonenjoki 230Lahti ............ Heinola 35Lahti ............ Jämsä 116Jyväskylä ..... Heinola 136Jyväskylä ..... Suonenjoki 94Jyväskylä ..... Viitasaari 96Jyväskylä ..... Laukaa 24Jyväskylä ..... Äänekoski 41Jyväskylä ..... Jämsä 55Äänekoski .... Suonenjoki 92Suonenjoki .. Pielavesi 85

Lahden venekerho ry:n sääntömääräinen kevätkokous

pidetään 18.3.2017 klo 11.00 Lahden keilahallilla. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio8. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varahenkilö kalenterivuoden loppuun9. Muut asiat: kunniajäsenen valinta Tervetuloa kokoukseen!

Puheenjohtaja ja johtokunta

2017

Lahden Venekerho tekee venemessuille yhteismatkan linja-autolla LAUANTAINA 18.2.2017 klo 9.00

Lähtö klo 9 vanhalta linja-autoasemalta (turistipysäkki) ja paluu klo 16 messukeskuksesta.

Lipun hinta 30 € / henkilöSisältää pääsylipun ja edestakaisen matkan.Maksu Linja-autossa.

OTA YSTÄVÄ

MUKAAN!

Markkua ja Tuula ovat veneilleet usein Jyväskylän pohjois-puolisilla vesialueilla ja siitä on olemassa kunniakirjakin ve-neen seinällä.

Ilmoittautumiset Johannalle: [email protected] tai puh 0442007467 15.2. mennessä

tilaiskaunotar Petronella van der Mer hurmasi ja huijasi Lapin kullankaivajia 40-luvun lopulla. Hän tuli 1949 kesä-kuussa Helsinkiin ja jätti tietty hotellimaksunsa maksamat-ta. Hän pakeni Rovaniemelle ja sieltä Ivaloon. Bussimatkal-la hän tutustui mieheen joka opasti hänet Lemmenjoen Morgamiin.

Petronella ryhtyi kulku-miesten taloudenhoitajaksi ja hänestä tuli hyvin suosittu kul-lankaivajien keskuudessa.

Mutta Petronella ei voinut koko aikaa piilotella ja taa-jamissakin oli käytävä. Tulo-vuotensa syksyllä hän meni käymään Ivalossa, jossa suo-jelupoliisi nappasi hänet. Pe-tronella karkoitettiin Suomes-ta välittömästi.

Lemmenjoen kullankaiva-jat kaipasivat Petronellaa niin paljon, että heidän liittonsa (Lapin kullankaivajien liitto) oli valmis 1951 maksamaan Petronellan velat Suomessa ja palkkaamaan hänet postin-kantajaksi Lemmenjoelle.

Petronella ei kuitenkaan koskaan palannut. Hänen mu-kaansa on nimetty ravintoloi-ta, jälkiruokia, tuntureita... niin ja tietty veneitä.

kattiin Saimaalle, jossa he sei-lasivat yli seitsemän viikkoa. Kuuman kesän reissusta jäi mukavat muistot.

Nykyään, kun molemmat ovat eläkkeellä, he voivat oleilla veneellään pitkiäkin ai-koja yhtäjaksoisesti. Vuodes-sa ajotunteja voi kertyä 250.

Kun Petronella ostettiin, olivat lapset jo lähes aikui-sia ja muut harrastukset, kuin veneily vanhempien kanssa, kiinnostivat enemmän. Mut-ta pojan poika Arttu oli vasta neljän kuukauden ikäinen, kun hän ensimmäisen kerran ve-neili isovanhempiensa kanssa. Arttu on nyt 12 ja on viettä-nyt useita viikkojakin veneil-len Markun ja Tuulan kanssa.

Usein he nykyään viettävät aikaa myös venekerhon tuki-kohdassa Haapasaaressa, jos-sa käsistään taitavalle Markul-le on aina käyttöä.

PetronellaVenen nimellä, Petronella, on taustatarina, joka on kehystet-tynä kajuutan seinällä. Hollan-

Päijänteen eteläve-siä kiertävät venei-lijät harvoin mat-kaavat Jyväskylän pohjoispuolelle.

Kahdelle ihmi-selle Petronellas-sa on ruhtinaalli-set tilat.


KESÄKISAN PARHAAT RATKOTTIIN VIIDEN LAJIN YHTEIS-TULOKSELLA

1 HIEKKAÄMPÄRI 3 KÄDENTAIDOT 4 VESITOIMINTARASTI2 ARVIOINTI 5 FRISBEEGOLF

Viime elokuussa järjestettiin Lahden venekerhon Haapa-saaren ensimmäiset kesäkisat. Sää suosi kisailijoita ja jär-jestäjiä, ripaukset vettä vain virkistivät kilpailujen tuoksi-nassa.

Lukuisina aiempina vuosina on Lahden venekerho järjes-tänyt kaikille avoimet Hinttolan olympialaiset, mutta ke-sällä 2016 kisat päätettiin siirtää omaan tukikohtasaareen.

Varsinaisia kisalajeja oli viisi, tarkkuusheitto frisbeegolfra-dalla, hiekka- ja vesiämpä-rin painon arviointi, vesitoi-mintarasti, kädentaidot sekä arviointitehtävät. Aiempien vuosien Hinttolan olympia-laisten tapaan kilpailupäivä huipentui ylimääräisenä laji-na järjestettyyn munanheit-toon.

Kisat toimivat lasten eh-doilla, mutta sarjoja oli myös aikuisille. Kilpailun rasteille osallistuttiin pareittain alle 8-vuotiaiden, alle 12-vuoti-aiden ja aikuisten sarjoissa, munanheittoon alle 15-vuo-tiaiden ja aikuisten sarjoissa.

Kisatapahtumat kirjasivat ja kuvasivat Soile ja Antti Tapola

Haapasaaren kesäkisat käytiin viidessä lajissa

Kesäkisaviikonloppu oli suosittu, ja Haapa-saaren laituri oli tupaten täynnä veneitä.

LEIKKIMIELISET KESÄKISAT HAAPASAARESSA

Kimmon johdolla nuotiopadassa kokkaama kalakeitto maistui kilpailijoille, ja keittiömes-tarit saivat ylenpalttiset kiitokset.

Parhaat suorituk-set tietenkin palkit-tiin. Olympiarenkaiden teko ulkomuistista oli vaikea tehtävä.


• Painonarviointi-tehtävässä ei näyttänyt olevan etua kokemuksesta, koska siinä menestyivät niin nuoremmat ikäpolvet kuin kauppakasseja pidem-pään kantaneet. Kaivon rastilla oli käsillä nostaen arvattava vettä ja kiviä sisältäneen ämpärin paino. Yllättävän moni arvioi painon täsmälleen oikein, mutta hutejakin luonnollisesti tuli.

Esa (oikealla) hoiti arviointirastia. Kimmo ja Jorma arvioivat matkaa niin vaaka-, kuin pystysuunnassa.

• Satamalaiturilla testattiin osallis-tujien arviointitaitoja. Niin syvyyden kuin etäisyyden hahmottaminen vesillä on varsin haastavaa. Rastil-la piti arvioida veden syvyys laiturin päässä ja etäisyys laiturilta sauna-rannan kivelle pystytettyyn merkkiin.

Tytöt pitivät arviointitehtävää tosi vaikeana.

Ämpärissä ei tehtävän nimen mukaisesti ollut kuitenkaan hiekkaa vaan kiviä ja vettä, mikä teki painon arvioinnista vai-kean.

Tuula ja Keijo arvioivatämpärin painoa.

1 HIEKKAÄMPÄRI

2 ARVIOINTI

3 KÄDENTAIDOT

Ellalla ja Aatulla meni en-sin sormi suuhun, mutta päätyivät lopulta tällai-seen tulokseen.

Saunalla oli vesitoimintarasti, jossa piti saada heittoliinalla osuma kiveen, joka markkeerasi veteen joutunutta pelastettavaa.

4 VESITOIMINTARASTI

• Saunarannan vesitoimin-tarastilla jaettiin aluksi hyö-dyllistä tietoa ja käsittelyoh-jeita heittoliinan käyttöön vesipelastuksessa. Opastuk-sen jälkeen pääsivät kilpaili-jat testaamaan liinan käyttöä käytännössä. Pisteitä sai sen mukaan, miten hyvin osui pe-lastettavien kohteiden ulot-tuville. Kisatilanteessa ei ve-dessä sentään ollut pelastusta odottavia vaan kivelle tai sen välittömään läheisyyteen osu-minen riitti suorituspisteen saamiseen. Rasti osoitti, kuin-ka tärkeää heittoliinan käytön etukäteisharjoittelu on. Tositi-lanteessa ei ehdi harjoitella.

Kuvassa 1 Timo näyttäämiten liinan lenkki pujotetaan heittäjän toiseen käteen, ja toisella kädellä heitetään itse liina.Kuvassa 2 näytetään ote, jol-la autettava tarttuu heittopu-sissa olevaan lenkkiin.

1 2

• Kädentaito-rastilla Pappilan eteisaulassa sai olla paikalla vain kulloinkin teh-tävää suorittanut pari eikä tehtävästä saanut hiiskua pois lähtiessäkään. Kilpai-lijoiden piti painaa rengasmuotteja ja kangasvärejä käyttäen olympiarenkaat

tiskirätteihin. Olympia-laiset olivat juuri alka-neet, ja renkaat olivat varmasti olleet kaikkien nähtävissä jo kuukausia. Tehtävä osoittautui kui-tenkin kisapäivän vai-keimmaksi, eikä kukaan saanut aikaiseksi täysin oikeaa kuviota oikeissa väreissä.


• Frisbeegolf-radala hei-tettiin tarkkuutta fris-bee-koriin. Kilvassa oli varmasti etua, jos oli har-rastanut lajia aiemmin-kin. Siihen on hyvät mah-dollisuudet Haapasaaren niityn frisbeegolf-radalla. Tyylejä oli monia, kaikki yhtä hyväksyttäviä, kun-han kiekko osui koriin.

Haapasaaren ensimmäisten kesäkisojen tulokset 2016

1. Markku ja Tuula. Petronella 2. Eva ja Mika. M/y ConCurs 3. Emppu ja Miko. Rapaluoto

Aikuiset

Lapset alle 12

1. Eemi ja Enna. Jolene 2. Aatu ja Elle. Hippo & M/y ConCurs

3. Rombo ja Eino. Maija

Lapset alle 8

1. Elsa ja Milla. Hippo & M/y ConCurs 2. Jemina ja Milja. Jemi

5 FRISBEEGOLF

Anssi näyttää mallia: kaikki frisbeet koriin.Ekku seurasi vieressä.

ONNISTUNEEN JA RIEMUKKAAN KISAPÄIVÄN KRUUNASIVAT ”Pappilan” tuvassa järjestetyt kara-oke-tanssit. Illan aikana nautittiin taidokkaista niin herkistä kuin varsin räväköistäkin laulu- sekä tanssi-esityksistä. Seuran joukoista löytyy runsaasti rohkeita esiintyjiä, niin vanhoja tuttuja taitajia kuin uusiakin nimiä. Yhteinen tunnelma oli iloinen, kannustava ja jälleen kerran ikimuistoinen.

Seurasta löytyi hyviä laulajia karaokeen. Irinalla on mikrofoni. Juhani ja Kimmo tarkkailevat laitteita.


Munakisan johdossa olevat vaihtuivat use-asti, ja voittajat selvisi-

vät vasta kisan tiukassa lopussa. Tavoite oli heittää

kananmuna mahdollisimman pitkälle niin että kilpaparin toinen puo-lisko saa sen kiinni ehjänä. Munat lensi-vät kymmeniä metrejä ja osumatarkkuus vaihteli yleisön iloksi. Saari raikui suosi-onosoituksista niin käsiin hajonneiden ja hiuksiin levinneiden munien jälkeen kuin silloin, kun yli 42 metrisen heiton jälkeen muna säilyi ehjänä huimassa kopissa.

MUNANHEITTOKISANAURATTI JA JÄNNITTI

Tuija seuraa jännittyneenäheittosuorituksia.

Emppu (ylh.) ja Ekku (oik.) olivat kisan voittajat yli 42 metrin heitolla.

42 m

lauantai, 18. helmikuuta Venemessut

lauantai, 11. maaliskuuta Talvipäivä Haapasaaressa

lauantai, 18. maaliskuuta Kevätkokous

lauantai, 6. toukokuuta 2017 Veneiden lasku

lauantai, 20. toukokuuta 2017 Talkoot Haapasaaressa

lauantai, 27. toukokuuta 2017 Kesäkauden avajaiset

lauantai, 24. kesäkuuta 2017 Juhannus

lauantai, 8. heinäkuuta 2017 Kokoontumisajot

lauantai, 5. elokuuta 2017 LVK:n kesäkisat

lauantai, 26. elokuuta 2017 Venetsialaiset Haapasaaressa

lauantai, 30. syyskuuta 2017 Talkoot Haapasaaressa

lauantai, 7. lokakuuta 2017 Veneiden nosto

lauantai, 11. marraskuuta 2017 Syyskokous

Pikkujoulujen tilalla vuosijuhla 20.1. 2018

2017

Tapahtumakalenteri


Kyllähän venetsialaisissa tietty syötiinkin hyvin, mutta tunnelmaa latisti pitkäkestoinen myrsky.

lokuisena torstaina matkasimme Hesasta kohti Vääk-syä päämääränä venekerhon tukikohdassa Haapa-saaressa vietettävät V e n e t s i a l a i s e t. Outo nimi

juhlalle Suomessa, mistä lie saanut alkunsa? Sisämaan järvil-le Pohjanmaan rannoilta levinnyt. Mottona vesi, valo ja tuli!

Vääksyläisen marketin parkkipaikalla meitä tervehtivät mainoslakanat: ILOTULITTEITA! No niin, nyt on jo laillistet-tu rakettien räjäyttäminen kesälläkin, tulevana lauantaina. Loppukesän juhlassa valoilla ja tulilla valaistaan pimenevää iltaa, taivaskin saataisiin räiskymään. Meidänkin veneen pis-topunkkaan kannettiin kaksi isoa rakettia ja pata!

Veneilijänä on tottunut seuraamaan sääennusteita. Lau-antaiksi oli luvassa kovaa tuulta, mutta eiväthän ne aina to-teudu.

Livuimme tyvenessä tuttuun laituriin aisapaikalle. Ihas-telimme illan täydellistä tyyneyttä, eikä edes tullut mieleen vanha sanonta ”tyyntä ennen myrskyä”.

•••

Lauantaina alkoi venettä keinuttaa. Roudasin nyyttärituomi-semme hyvissä ajoin mäelle juhlatupaan. Viimeisenä nappa-sin koriini viinileilin ja pari lasia (onneksi)! Rautaveneet lähti-vät yksi toisensa perään laiturista ja siirtyivät suojaan saaren itäpuolelle. Minulle tarjottiin Stella-veneellemme paikkaa ison veneen keulakiinnitykseen, mutta meidän kapteeni lait-toi tuplaköydet ja jäimme laituriin. Ei aikaakaan, kun meillä ei ollut enää asiaa veneellemme tai edes laiturille!

Laituriin satimeen jääneistä veneilijöistä jotkut yöpyivät Haapasaaren tuvassa, ja myös torppaan kannettiin makuu-pusseja ja tyynyjä.

Länsituuli yltyi puuskissa yli 20 metriin. Nämä Haapa-saaren Venetsialaiset olivatkin tuulen, veden ja vain vähän valon juhlaa! Vanhassa tuvassa, ”Pappilassa”, pöydät not-kuivat, ja eiköhän itse kukin jossain välissä käynyt siellä her-kuttelemassa.

Tuuli ulvoi niin ettei huutamatta saanut viestiä perille toiselle. Itse en pystynyt kuin tuijottamaan laiturilla kamp-pailevia rohkeita, sitkeitä ja välittäviä venekerholaisiamme. Ketään ei jätetty pulaan. Uskaltaisin jopa sanoa, että siinä to-teutui ns. talvisodan henki!

•••

Onneksi kukaan ei loukkaantunut pahemmin ja Lagunankin suuremmat vahingot saatiin miesvoimilla estettyä! Se oli luonnonshow, jonka aikana ei tullut mieleenkään hakea ra-ketteja veneestä. Viiniä oli kuitenkin kiva tarjota muillekin pie-neksi lohduksi ja valoakin oli ledikenkieni verran grillin ympä-rillä. Kahdeksan tunnin riehumisen jälkeen tuuli kääntyi sen verran, että pääsimme turvallisesti veneeseen nukkumaan. Vaikka vene keikkui hurjana aisojen välissä, vain yksi muovi-nen vesipullo oli pudonnut pöydältä!

Ensi kesän valon, tulen ja veden juhlaa odotellessa!

TARU HAAVISTO

Heiluntaa ja herkkuja

Viime kesän veneilykausi oli Lahden järvipelastajien osal-ta tavanomaisen vilkas. Tehtäviä kertyi kolmelle pelas-tusaluksellemme yhteensä 94 kappaletta. Kauden aikana avustettiin 80:tä alusta ja 153:a ihmistä. Yhdistys oli valta-kunnallisessa tilastossa tehtävämääriltään Meripelastus-seuran neljänneksi vilkkain.

Teksti ja kuvat: Alina Nuuttila

Maltti on valttia vesilläkin

Tehtävätyypit jakautuivat pit-kälti teknisiin vikoihin, (kone-rikko, akku loppu, ym.) me-rimiestaidollisten virheiden aiheuttamiin tilanteisiin ja eri-laisiin pieniin onnettomuuk-siin tai vaaratilanteisiin. Kau-den aikana järvipelastajat hälytettiin myös usealle eri-laiselle pelastus- ja ensivaste-tehtävälle.

Tilanne, jolloin veneilijä tarvitsee apua, kehittyy yleen-sä yllättäen. Tekniset viat ja onnettomuudet olisi mones-ti ennaltaehkäistävissä hyväl-lä ennakoinnilla. Yksittäinen veneilijä voi vaikuttaa venei-lykauden turvallisuuteen hoi-tamalla asiallisesti oman aluksen kevät- ja syyshuollot. Lisäksi pelastusliivien asian-mukainen käyttö ja omien ve-neilytaitojen ylläpito suojaa-vat vaaratilanteilta.

Aina onnettomuuksilta ei kuitenkaan voi välttyä. Tällöin tilanteessa auttaa, jos veneen GPS toimii ja kippari on kartal-la. Kannattanee harkita myös 112 –sovelluksen asentamis-ta puhelimeen, jolloin puhe-limen GPS:n ollessa päällä, hätäkeskus saa välittömästi avuntarvitsijan tarkan sijain-nin selville. Sisävesillä kiireelli-set avunpyynnöt tulee soittaa numeroon 112. Mikäli käytös-sä ei ole edellä mainittua 112 –sovellusta, tulee hätäkeskuk-

seen kertoa mahdollisimman tarkasti aluksen sijainti, jolloin apu osataan lähettää heti oi-keaan paikkaan.

Meripelastusseura otti käyttöön viime kaudella uu-den kiireettömiin avun-pyyntöihin tarkoitetun Tros-si –palvelunumeron, joka on suunniteltu yhdessä hätäkes-kuslaitoksen ja rajavartiolai-toksen kanssa. Palvelunume-ron tarkoituksena on ohjata kiireettömät avunpyynnöt pois hätäkeskukselta. Avun-pyynnöt yleiseen hätänu-meroon kannattaa kuitenkin soittaa matalalla kynnyksellä, mikäli tilanteen kokee vähän-kin henkeä, terveyttä tai omai-suutta uhkaavana.

Turvallista veneilyä

Kaikesta huolimatta aina ei

onnettomuuksilta voida vält-tyä. Kiireettömistä avunanto-tehtävistä, kuten hinauksesta, tulee helposti kallis lasku. Liit-tymällä Trossi –jäseneksi, voit säästää pitkän pennin. Tällöin saat ilmaisen avun vikatilan-teissa. Palvelu on voimassa Suomen aluevesillä sekä Ah-

venanmaalla, Ruotsissa, Nor-jassa ja Tanskassa.

Trossijäsenyys maksaa 75e vuodessa. Mikäli venevakuu-tuksesi on OP Pohjolassa, saat jäsenyyden 55e:lla tai jos olet SPV:n jäsen, hinta on 65e vuo-dessa. Hankkimalla Trossin lii-tyt samalla Lahden järvipelas-tajien jäseneksi. Jäsenmaksun maksamalla autat myös pitä-mään pelastusveneemme liik-keellä.

Kiireettömät avunpyynnöt valtakunnallisesta Trossi -pal-velunumerosta 0800 30 22 30. Palvelu on toiminnassa 1.5.-31.10. ja puhelu on soittajal-le maksuton. Kiireelliset avun-pyynnöt sisävesillä tulee aina soittaa hätänumeroon 112.

Liity Trossi jäseneksi tai tule mukaan toimintaamme! Lisä-tietoja www.lahdenjarvipelas-tajat.fi

Kurssilaiset harjoittelivat pelastautumis-uintitekniikoita 10-asteisessa vedessä.

Kannattaaharkita 112 –sovelluksen asentamista puhelimeen

”

PV Teemu vauhdissa aurinkoisella Vesijärvellä.

Raulimyrsky riehui Venetsialaisissa

Rauli-myrsky yritti viedä katoksen Retsin Laguna-veneestä.

E


Päijänteen virkistysalueyhdistys ry on Päijän-teen rantakuntien vuonna 1991 perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää Päi-jännettä lähivesistöineen alueen asukkaiden yhteisenä ja monipuolisena virkistysalueena.

Päijänteen virkistysalue-yhdistyksellä 14 kohdetta

Yhdistyksen neljätoista koh-detta ovat vapaasti veneilijöi-den ja muiden retkeilijöiden käytettävissä yleiseen virkis-tyskäyttöön.

Yhdistyksen kohteiden pe-rusvarustuksena on yleen-sä laituri kiinnityspoijuineen, grillikatos, kompostorikäymä-lä ja jätepiste. Kylpemään pää-see Kalasaaren, Pirttisaaren, Vuorissalon, Virtosaaren ja Lehtisten saarten saunoihin. Saunat ovat käytössä vain ve-neilykauden ajan.

Koska saunalliset kohteet ovat hyvin suosittuja, laitat-taa yhdistys keväällä saunojen yhteyteen vuorolistat ohjeis-tuksineen saunojen käyttäjil-

le. Näin turvataan jokaiselle halukkaalle mahdollisuus sau-nomiseen.

Yhdistyksen kohteiden kunnossapidosta huoleh-tii pääosin Pidä Saaristo Siis-tinä ry (PSS). Yhdistyksellä ja PSS:llä on sopimukset koskien kohteiden jätehuoltoa, polt-topuun kuljetusta, yleisval-vontaa ja kunnossapitoa sekä rakenteiden pienimuotois-ta korjausta. Huoltokäyntejä oli vilkkaimpana aikana ker-ran viikossa ja muulloin ker-ran kahdessa tai kolmessa vii-kossa.

Heinolan Iso Pirttisaaren kohteen kunnossapidosta yh-distyksellä on sopimus Heino-

lan Järvipelastajat ry:n kanssa ja Vähäniemen kohteen osalta paikallisen maatilallisen kanssa.

Lähes kaikissa yhdistyksen kohteissa on jätepisteet, mut-ta tavoitteena on vierailijoiden omatoiminen jätehuolto. Yhdis-tys suosittelee, että kohteissa kävijät veisivät pois kaikki, mitä kohteisiin tuovatkin. Näin yh-distys pystyisi kohdistamaan jätehuollosta vapautuvia kus-tannuksia mm. rakenteiden ja rakennelmien yllä- ja kunnos-sapitoon.

Päijänteen virkistysalueyhdistyksen kohteet

Päijänteellä kohteista sijaitsevat Kalasaari, Tervamäki, Pirt-tisaari ja Livansaari (Jyväskylä), Mikonniemi (Muurame), Vuorissalo (Jämsä), Sarvisalon Luoto (Kuhmoinen), Lehtis-ten saaret ja Linnansaaren Selkäsaaret (Padasjoki) sekä Vä-häniemi (Sysmä). Ruotsalaisella sijaitsevat Virtosaari (Asik-kala) ja Iso Pirttisaari (Heinola). Hännyssaari (Hollola) ja Selkäsaari (Lahti) sijaitsevat Vesijärven puolella.

Kohteista Tervamäki ja Vähäniemi sijaitsevat mante-reella, muut saarissa. Mikonniemen saarikohteeseen on myös tieyhteys.

Kolikko hyvään tarkoitukseen

Yhdistyksen kohteet ovat maksuttomia, mutta on toi-vottavaa, että kohteissa kä-vijät osallistuvat yhteisten etujen ylläpitoon maksamal-la kohteissa oleviin rahalip-paisiin haluamansa summan mm. kohteiden puuhuollon turvaamiseksi.

Maksun voi myös maksaa soittamalla palvelunumeroon 0600-01881 (5,01 € + pvm). Saunallisessa kohteessa soit-taessasi ilmoita käyttämäsi saunan numero (löytyy esit-teestä). Puu-huoltomaksun voit maksaa myös yhdistyk-sen tilille 800017-79418665, viite 10537.

Pidä Saaristo Siistinä ry huoltaa suurimman osan Päijänteen virkis-tyalueyhdistyksen kohteista.

Hallinto

Yhdistyksen kuntajäseninä on vuoden 2017 alussa 11 Päijän-teen tai lähivesien rantakun-taa; Asikkala, Heinola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kuhmoinen, Lahti, Muu-rame, Padasjoki, Sysmä, ja Toivakka.

Tukijäseninä ovat Lahden Purjehdusseura, Asikkalan pursiseura, Pohjois-Päijän-teen pursiseura, Hollolan Ve-neseura, Lahden Venekerho, Jyväskylän Veneseura, Pidä Saaristo Siistinä ry ja Meloja ry. Yhdistys ei ole ottanut yk-sityishenkilöitä jäsenikseen.

Päijänteen Virkistysalueyh-distys ry toivottaa Virkistäviä hetkiä Päijänteen vesistöalu-eilla!

Yhdistyksen kotisivuilta löytyy lisää tietoa yhdistyksen kohteista ja toiminnasta yleen-sä. Yhdistyksen esitteitä voi tilata sihteeri Petri Soloselta (yhteystiedot alla).

www.paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi

HIENOA PALVELUA VESILLÄLIIKKUJILLE

Virtosaaressa (kohde 11) on sauna, grillikatos ja suojainen laituri.


Talvi-säilytyksetTelakoinnitKorjauksetHuollot

www.vaaksyntelakka.fi

Vääksyn Telakka Oy

Salonsaari, Vääksy

Talvisäilytykset, huollot, [email protected]

040 724 9300

Isojen alusten [email protected]

0440 998 885

• Meiltä talvisäilytys joko omatoimisesti tai palveluna, lämpimässä tai kylmässä hallissa tai ulkona.

• Myös isoille aluksille!

• Päijänteen rannassa.

• Kuljetus ei ole ongelma.

ASIKKALAVääksy

Salo

nsaa

rent

ie

Anianpellontie

Lahdentie

VääksynTelakka


1

2

3

15

14

13

45

6

9

8712

10 11

Haapasaaren laiturin POIJUPAINOKARTTA

Paikat 1 - 3 ja 13 - 15 0,8 tonniaPaikat 4 - 5 ja 11 - 12 2,5 tonniaPaikat 9 - 10 1,5 tonniaPaikat 6 - 8 rengaspaino

Tervetuloa Haapasaareen

Kelvenne

Hinttolansaari

Neitsaari

Petäjä-saaret

Ykskoivu Haapasaari

Lahden venekerhon tukikohta


1 § Nimi ja kotipaikkaYhdistyksen nimi on Lahden venekerho ry ja sen kotipaik-ka on Lahden kaupunki. Yhdis-tys on perustettu 20.1.1983. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä seura. Seura voi kuulua jäsenenä ve-neilyjärjestöihin ja –liittoihin.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodotSeuran tarkoituksena on ve-neilijöiden yhteistoiminnan kehittäminen veneiden nos-tojen ja laskujen, retkien, mat-kapurjehduksen, kilpailujen ja illanviettojen avulla, veneilyn turvallisuuden parantaminen koulutuksen ja muiden venei-lyjärjestöjen kanssa harjoitet-tavan yhteistyön avulla, Kymi-joen vesistön tilan ja rantojen rakentamisen seuraaminen ja vaikuttaminen niin, että vesis-tön virkistyskäyttö turvataan sekä hyvän merimiestavan yl-läpitäminen jäsentensä kes-kuudessa.

tetulle sähköpostiosoitteelle tai ilmoitettuun osoitteeseen postitetulla kirjeellä.

8 § Seuran hallituksena toi-mii johtokuntaSeuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omai-suudesta huolehtii ja vas-taa sekä seuraa edustaa joh-tokunta, joka toimii seuran hallituksena. Siihen kuuluvat syyskokouksessa valitut pu-heenjohtaja, jota kutsutaan kommodoriksi ja 6 muuta var-sinaista sekä 4 varajäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on 1 kalenterivuosi ja johtokun-nan jäsenten 2 kalenterivuot-ta siten, että puolet jäsenistä valitaan syyskokouksessa ero-vuoroisten tilalle. Johtokunta valitsee keskuudestaan vara-puheenjohtajan, jota kutsu-taan varakommodoriksi sekä ottaa sihteerin, taloudenhoi-tajan ja muut tarvittavat toi-mihenkilöt. Johtokunta ko-koontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsus-ta, kun he katsovat siihen ole-van aihetta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii. Johtokunta on pää-tösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheen-johtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yk-sinkertaisella äänten enem-mistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjoh-tajan mielipide, vaaleissa kui-tenkin arpa.

9 § Johtokunnan tehtävätJohtokunnan tehtävänä on:1. edustaa seuraa ja toimia sen ylimpänä toimeenpa-nevana ja valvovana elimenä2. lain ja sääntöjen sekä seu-ran päätösten mukaan huo-lellisesti hoitaa yhdistyksen asioita

3 § Toiminnan mahdollistaminenToimintansa tukemiseksi seu-ra on oikeutettu järjestämään juhlia, arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia tarvittavin lu-vin, hakemaan ja vastaanot-tamaan erilaisia tukia sekä ottamaan vastaan lahjoituk-sia ja testamentteja. Seura on oikeutettu välittämään jäse-nilleen veneily- ja merenkul-kutarvikkeita sekä harjoitta-maan julkaisutoimintaa. Seura voi omistaa ja hallita toimin-taansa varten tarpeellista ir-tainta ja kiinteää omaisuutta.

4 § Seuran jäsenyysSeuran jäseninä voi olla var-sinaisia jäseniä, perhejäse-niä ja kannatusjäseniä. Seu-ran varsinaiseksi jäseneksi johtokunta voi hyväksyä kir-jallisen hakemuksen perus-teella 18 vuotta täyttäneen Suomen kansalaisen, joka si-toutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seuraan

3. huolehtia siitä, että seuran kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla ta-valla järjestetty4. hinnoitella vapaaehtoisten tapahtumien kulujen katta-miseksi perittävät osanotto-maksut ja palveluiden käyt-tömaksut5. suunnitella, kehittää ja johtaa seuran toimintaa seu-ran tarkoituksen mukaisesti6. pitää seuran jäsenistä lu-etteloa ja seuran jäsenten aluksista alusluetteloa7. muodostaa mahdolliset toimikunnat ja valvoa niiden toimintaa8. laatia tarpeen vaatimia ohjeita ja järjestyssääntöjä ja valvoa niiden noudattamista9. hoitaa seuran tiedotustoi-mintaa10. kutsua koolle seuran ko-koukset ja valmistella niissä esitettävät asiat11. päättää seuran huomi-onosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä ulkopuo-lisille myöntäjille12. ryhtyä kaikkiin toimenpi-teisiin, joita seuran etu vaatii

10 § Seuran nimen-kirjoittajatSeuran nimen kirjoittavat pu-heenjohtaja tai varapuheen-johtaja jompikumpi yhdessä joko sihteerin tai talouden-hoitajan kanssa. Johtokun-ta voi määrätä toimihenkilön kirjoittamaan seuran nimen yksin.

11 § Seuran tili- ja toimintavuosiSeuran tilit päätetään kalen-terivuosittain ja ne on an-nettava toiminnantarkas-tajan tarkastettavaksi 15. helmikuuta mennessä ja toi-minnantarkastajan on toi-mitettava ne johtokunnal-le lausuntoineen viimeistään

kuuluvat alukset voivat käyt-tää seuran tunnusviiriä. Seura antaa rekisterissään olevalle vuosittain katsastetulle ve-neelle venetodistuksen, joka on virallinen todistus seuran perälipun käyttöoikeudesta. Kunniajäseneksi voidaan seu-ran kokouksessa, johtokun-nan esityksestä kutsua henki-lö, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut seuran hyväksi. Kunniajäsenellä ei ole jäsen-velvollisuutta. Perhejäsenek-si hyväksytään samassa talo-udessa varsinaisen jäsenen kanssa asuva perheenjäsen il-moituksen perusteella ilman eri hakemusta. Kannatusjäse-neksi voi johtokunta hyväksyä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka tukevat yhdis-tyksen toimintaa suorittamal-la vuotuisen tai kertakaikkisen kannatusjäsenmaksun.

5 § Seurasta eroaminen ja erottaminenJohtokunta voi erottaa jäse-nen, joka on toiminut seuran tarkoitusperiä vastaan, on lai-minlyönyt velvoitteensa yh-distystä kohtaan, on toiminut seuran sääntöjen, päätösten tai hyvien tapojen vastaisesti tai on toiminnallaan aiheutta-nut seuralle huomattavaa va-hinkoa. Erottamistapauksessa on asianosaista kuultava. Erot-tamispäätös on tuotava jäsen-kokouksen käsiteltäväksi, jos edellä mainitulla perusteella erotettu jäsen sitä kirjallises-ti johtokunnalta vaatii 14 päi-vän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon erottamises-ta. Jäsen, joka ei ole maksanut jäsenmaksua kahden kuukau-den kuluttua sen erääntymi-sen jälkeen, katsotaan johto-kunnan päätöksellä erotetuksi ja poistetaan jäsenluettelosta. Jäsenellä on oikeus milloin ta-hansa erota seurasta ilmoitta-

malla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai puheenjoh-tajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyk-sen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Ero tulee voi-maan kuluvan kalenterivuo-den loputtua. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan seu-ralle jäsen- ja muut maksunsa kyseisen kalenterivuoden lop-puun saakka.

6 § jäsenen velvoitteet ja maksutJäsen on velvollinen suoritta-maan seuraan liittyessään liit-tymismaksun ja vuotuisen jä-senmaksun. Näistä ja muista maksuista sekä mahdollisis-ta maksuista vapauttamisis-ta päättää seuran syyskokous vuosittain. Seuran kokouksen päätöksellä, johon vaaditaan 2/3 kaikista äänestyksessä an-netuista äänistä, voidaan jä-senille asettaa erityistarkoi-tuksia varten ylimääräinen jäsenmaksu, joka ei kuiten-kaan saa olla vuotuista jäsen-maksua suurempi.

7 § Seuran varsinaiset ja yli-määräiset kokouksetSeuran päätösvaltaa käyt-tää seuran kokous, joita ovat kevätkokous maalis-huhti-kuussa ja syyskokous mar-ras-joulukuussa ja ylimääräi-set kokoukset. Ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle aina kun johtokunta katsoo tarpeelliseksi tai kun vähin-tään 1/10 yhdistyksen ää-nioikeutetusta jäsenluvusta kirjallisesti ilmoittamaansa asiaa varten sitä vaatii. Koko-uksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Kutsu kokoukseen on toimitettava aikaisintaan yhtä kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta kirjallisesti tai sähköpostitse jokaiselle jäsenelle joko ilmoi-

neljätoista (14) päivää ennen kevätkokousta.

12 § KevätkokousasiatKevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. Kokouksen avaus2. Valitaan kokouksen pu-heenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tar-vittaessa kaksi ääntenlaskijaa3. Todetaan kokouksen lailli-suus ja päätösvaltaisuus4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys5. Esitetään tilinpäätös, vuo-sikertomus ja toiminnantar-kastajan lausunto6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuva-pauden myöntämisestä7. Käsitellään muut kokous-kutsussa mainitut asiat 13 § SyyskokousasiatSyyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. Kokouksen avaus2. Valitaan kokouksen pu-heenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tar-vittaessa kaksi ääntenlaskijaa3. Todetaan kokouksen lailli-suus ja päätösvaltaisuus4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys5. Esitellään toimintasuunni-telma, tulo- ja menoarvio6. Vahvistetaan seuran toi-mesta kannettavien jäsen-, liittymis- ja muiden maksu-jen sekä mahdollisen ylimää-räisen jäsenmaksun ja palkki-oiden suuruus 7. Vahvistetaan toiminta-suunnitelma, tulo- ja meno-arvio8. Valitaan puheenjohta-ja seuraavaksi kalenterivuo-deksi9. Valitaan kolme johtokun-nan varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä erovuorois-ten tilalle

10. Valitaan toiminnantar-kastaja ja hänelle varahenki-lö seuraavaksi kalenterivuo-deksi11. Käsitellään muut kokous-kutsussa mainitut asiat

14 § Sääntöjen muuttaminenPäätös sääntöjen muuttami-sesta on tehtävä 3/4 enem-mistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokous-kutsussa on mainittava sään-töjen muuttamisesta. 15 § Yhdistyksen purkaminenYhdistyksen purkamisesta voi päättää seuran kokous 4/5 enemmistöllä annetuista ää-nistä. Yhdistyksen purkami-sesta päättävä kokous on uu-sittava enintään 4 kuukauden kuluttua ensimmäisestä pur-kamisesta päättävästä koko-uksesta. Yhdistyksen purkau-tuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituk-sen edistämiseen purkamises-ta päättävän kokouksen mää-räämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käyte-tään varat samaan tarkoituk-seen.

16 § MuutaNäiden säädösten lisäksi yh-distyksessä sovelletaan kul-loinkin voimassaolevaa yh-distyslakia.

LAHDEN VENEKERHO RY:N

SÄÄNNÖTPatentti- ja rekisterihallituksen

12.1. 2017 hyväksymät säännöt


KAPPALE-TAVARAKULJETUKSIA

PERÄLAUDALLA VARUSTETUILLA AUTOILLA JA

TILAUSAJOJA LINJA-AUTOILLAPuh. 050 0496598

toimintaalueeksi koko Suomen

Toiminta-alueena koko

Suomi

Majakkapaviljonki OyKanavalahti, Vääksypuh. (03) 7662 008 040 5021 [email protected]

Tervetuloa!

Rantautuminen Kanavalahden vierasvenesatamaan on helppoa kaikille vesillä liikkujille. Täällä hoidat monta kärpästä yhdellä iskulla: ruokailut, veneen tankkauksen, pikkuhuollot ja

tarvikeostokset, ruoka- ja juomavarastojen täydennykset. Ennen kuin matka taas jatkuu, Majakan maisematerassilla on

helposti vierähtänyt tunti jos toinenkin!

LOUNAS JOKA PÄIVÄ www.majakkapaviljonki.fi

Etelä-Päijänteen

kiintopiste

Kuljetus J Lehtisuo Oy

• Vaihtolavakuljetukset •• Maa-aineskuljetukset •

0400 664 298www.tonttila.com • (03) 7354 444

Veneiden nostot ja laskut

AMMATTITAIDOLLA


Liittymismaksu alus/kertamaksu 150

Jäsenmaksut:

Varsinainen jäsen henkilö/vuosi 120

Verheenjäsen henkilö/vuosi 60

Liikejäsenmaksu 350

Tukikohdan käyttömaksut:

- vuosina 2015-2016 investointimaksun maksaneet

on vapautettu tukikohdan käyttömaksusta vuoteen 2021 saakka

- yksittäinen käynti (sisältää grillikatoksen ja saunan käytön) 10e/vrk

- tukikohdan kausimaksu/kausi 60

Tukikohta-avaimen pantti kertamaksu 40

Katsastusmaksut: - vuosikatsastus 20

- runkokatsastus 40

Sähkömaksut: - alin hinta 10

- satamapäällikkö arvioi

käytön ja hinnoittelee -

Veneiden nostot/laskut: 0 – 4999 kg 90

5000 – 9999 kg 120

10000 – 14999 kg 150

15000 – 24999 kg 230

25000 – 29999 kg 300

yli 30 000 kg (maksimiin asti) 500

Ilmoitushinnat Purtilossa: 1 / 1 sivua 120

1 / 2 sivua 70

1 / 4 sivua 40

Myytävät tuotteet:

Perälippu (katsastettu alus) 131 cm 60

108 cm 45

90 cm 40

72 cm 35

Viirit LVK 20

SVEL 25

LVK Lippis 20

€

Hinnasto 2017

KommodoriTimo Poikolainen timo.poikolainen(at)phnet.fi 044-5333764 Sundori

Varakommodori Reino Halonen halosen.reino(at)gmail.com 044 736 0355 Laguna

Tukikohta-isäntäKimmo Kokkonen jarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi 0400 357 853 Tavitar

SatamakapteeniJorma Mälkiä jorma.malkia(at)gmail.com 040 737 7894 Carina

Lahden venekerhon toimihenkilöt

TaloudenhoitajaEva Pääkkönen eva.paakkonen(at)lahtiregion.fi 040-7697226 Spa KirjanpitäjäLiisa Koivu [email protected]

SihteeriJohanna Haarala haarala.johanna(at)gmail.com 044 200 7467 m/s Rapaluoto

KatsastusvastaavaHemmo Järvinen 044-561 9634 Aqua blue

WebmasterVille Haarala masterlvk(at)gmail.com 044 325 8804 m/s Rapaluoto

Veneen nimi Veneen nimi

KOMMODORI Timo Poikolainen timo.poikolainen(at)phnet.fi 044-5333764 Sundori JÄSENET

Ville Haarala tmi.villehaarala(at)gmail.com 044 325 8804 m/s RapaluotoKimmo Kokkonenjarvenpaanfillarihuolto(at)elisanet.fi 0400 357 853 TavitarJorma Mälkiäjorma.malkia(at)gmail.com 040 737 7894 CarinaAki Leinoaki.leino(at)salpaus.fi 0400 699 106 SikuHemmo Järvinenhemmo.jarvinen(at)salpaus.fi 044 561 9634 Agua BlueEsa Koskinenesa.koskinen(at)live.fi 0400 883 591 ScandinaJarmo Halmejarmo.halme(at)pp.inet.fi 0400 840 146 Kyyti-PoikaReino Halonenreino.halonen(at)mediataloesa.fi 044 736 0355 Laguna

Johtokunta 2017–2018Veneen nimiPuhelin

MUISTI-LISTA

1. Niemen sataman sähkötSähköt LVK:n alueelle kytketään keväällä. Lisätietoja satamakapteeni Jorma Mälkiä, 040 737 7894

2. LVK:n pankkitilinumeroKalkkisten Osuuspankki FI 48 5101 0420 0107 19

3. Vain käteismaksullaVeneiden laskut ja nostot, katsastus sekä peräliput ja viirit katsastajilta.

4. Jäsenmaksu vuonna 2017 on 120€

5. Muista ilmoittaa käytössäsi oleva sähköpostiosoite jamuuttuneet yhteystietosi taloudenhoitajalle [email protected]

6. Katsastuspäivät:Katsastuksia tehdään Niemen satamassa veneiden lasku-päivänä 6.5. Muuna aikana pyydetystä katsastuksesta veloitetaan lisäksi katsastajan matkakulut.

7. Veneiden lasku keväällä6.5.2017. Lasku alkaa järven puoleisesta päästä klo 7.00 alkaen.

8. Oletko maksanut jäsen-maksusi? Jos olet päättänyt luopua jäsenyydestä, ole hyvä ja ilmoita talouden-hoitajalle. Palauta mahdol-lisesti hallussasi oleva Haapasaaren avain, niin saat maksamasi pantin takaisin.

Katsastajat

Hemmo Järvinen Katsastusvastaava044-561 9634

Jari-Pekka AronenKatsastaja044-7922734

VARAJÄSENET Jani Lehtisuojani.lehtisuo(at)gmail.com 0400 664 298, Kymi IVJohanna Haaralahaarala.johanna(at)gmail.com 044 200 7467, m/s RapaluotoJouni Saarinen [email protected] 040 7507 462, MenuettiTimo Kovanen 0400 200 289, [email protected] Jani Rantanen 0403076619, Netta [email protected] Raita 050 917 2185, [email protected]

Ville HaaralaKatsastaja044-3258804

Henry RaitaKatsastaja050 917 2185

Aki Leino Katsastaja0400-699 106

36 • PURTILO

Helkaman uusi sporttinen e-bike tekee vaikutuksen muotoilulla ja Shimanon Steps-tekniikalla! Varusteluun kuuluu mm. joustokeula, led-valot ja hydrauliset levyjarrut.

Moottori Shimano Steps 250 WAkku Li-ion 418 Wh • 36V • 11,6 AhLatausaika n. 4 hToimintasäde jopa 130 kmAvustustasot 3 kplVarusteet laturi, led-valot, kävelyavustus, joustoetuhaarukka

Helsingintie 2, 04410 Järvenpää09 8860 2408 ja [email protected]

Tee tilaus 0400-357853[ [

...täyden

palvelun

fillarihuolto

JÄRVENPÄÄN FILLARIHUOLTO

HELKAMA SE102690,-

VENEKERHON JÄSENILLE VIIDEN PROSENTIN ALENNUSOVH:sta

OVH

-5 %

poikolainen - lahden venekerho€¦ · tus alkoi, kun he saivat tuulan isän kalastusveneen...

Documents