portfolio | Pekka Sellbook design

portfolio | Pekka Sellcustomer magazines - members’ magazines - newspaper

layout deSign – graPhic deSign – illuStration

Docendo Armanin maailmaBook design

ArmAn AlizAd

KAuKo röyhKä

ArmAninmAAilmAGraafinen suunnittelu Pekka Sell

Kannen kuva © Juha Metso

”Jos et tee mitään, unelma

on pelkkä toivomus.

Luovuttaminen tappaa

enemmän unelmia kuin

epäonnistuminen.”

Arman Alizad on

äärimmäisyyksien mies.

Arman tutustuu taistelu-

lajeihin, niiden legendaarisiin

suurmestareihin ja kamppailee

heitä vastaan. Arman liittyy

brasilialaiseen rikollisjengiin, Arman on pullonkerääjänä

Kamputsean slummeissa, Arman juo Gangesin saastunutta

vettä ja saa suolistotulehduksen, joka melkein tappaa hänet

Himalajalla. Arman ei pelkää mitään.

Tässä kirjassa Arman kertoo itse tarinansa, lapsuudestaan

Iranissa, nuoruudestaan Helsingin skeittari- ja

breakdanceporukoissa, opiskelustaan räätälimestariksi ja

päätymisestään rajoja huimasti rikkovaksi tv-tähdeksi.

Arman Alizad palkittiin Kultainen Venla -gaalassa vuoden

2013 parhaana televisioesiintyjänä ja Arman ja viimeinen

ristiretki parhaana reality-ohjelmana. Kill Arman sekä

Arman ja viimeinen ristiretki -sarjat on myyty yhteensä

yli sataan maahan.

ISBN 978-952-5912-44-9

90.35

A r mA n in mAA ilmAA

rm

An

AlizA

d – K

Au

Ko r

öy

hK

ä

Arman käy Sean Kim Sanin bokator-koulussa Kamputseassa ja tutustuu myös Punaisten khmerien toimeenpaneman kansanmurhan tapahtumapaik-koihin. Pol Potin hirmuvallan aikana myös bokatorin harrastajia vainottiin. Tarkoituksena oli tuhota maan koulutettu väestö. Kaksi miljoonaa ihmistä tapettiin. Arman harjoittelee bokatorin lyöntejä, potkuja ja torjuntoja ja ottaa taas turpiinsa loppuottelussa.

Kamputsealaisilla on oma kamppailulajinsa, bokator. Mestari oli selvinnyt hengissä Punaisten khmerien hirmuvallasta. Monet mestarit eivät olleet sel-vinneet, siellä tapettiin paljon väkeä niihin aikoihin. Mutta Pol Potin jälkeen ne olivat palauttaneet vanhan lajin takaisin henkiin. Mulla on ystävä, Anto-nio Graceffo, joka on tutkinut kamppailulajeja idässä kymmenen vuotta ja opiskellut kieltä ja kulttuuria ja opettaa niitä myös. Hän on amerikkalainen pörssimeklari, joka jätti kaiken, muutti Kaukoitään, alkoi elää askeettisesti ja opiskella kamppailulajeja. Kirjoittaa paljon artikkeleja näistä lajeista ja on kirjoittanut kirjoja myös. Hän oli meidän kontaktihenkilömme Kamputseassa.Kamputseassa me huomattiin, että siellä valehdeltiin paljon verrattuna muihin maihin. Se ei ollut pahantahtoista valehtelua, sellaista että yritettäi-siin huijata, mutta esimerkiksi meidän autokuski saattoi kertoa, että hänellä on vaimo ja kolme lasta, ja muutaman päivän kuluttua sanoa, kuinka paljon hän toivoisi saavansa perheen. Nyt hänellä oli tyttöystävä Phnom Penhissä.

Bokator, Kamputsea

Kill ArmAn,

1 . tuotAntoKAusi

BoKAtor,

KAmputseA

Kill Arman i

9

55

54

Ihmisiä, joita ei periaatteessa ole olemassakaan, on paljon

Thaimaa on mukava, rento maa. Kiinalaiset ovat moniin muihin kansoihin verrattuna kylmiä ja tunteettomia, mutta Thaimaassa on aidosti ystävälli-siä ihmisiä. Me käytiin Tiikeritemppelissä. Me mentiin sinne, koska yksi Kill Armania inspiroineista ohjelmista oli kamppailulajeihin erikoistuneen Chris Crudellin ohjaama dokumentti, jossa käytiin tässä temppelissä. Siinä annet-tiin ymmärtää, että Tiikeritemppeli on vaarallinen paikka, jossa pitää puhua kuiskaillen, tiikerien paijaaminen on pelottavaa. Siitä oli tehty tosi jännittävä insertti.

Buddhalaismunkit kasvattavat niitä tiikereitä. Osa niistä on varmasti kesy-jä, mutta sä et voi laittaa 50 tiikeriä pihalle noin vain. Ne ovat isoja petoeläi-miä, joiden primitiiviset vaistot saattavat herätä. Joten niille syötettiin koko ajan rauhoittavia lääkkeitä. Mä olisin voinut potkia sitä yhtä kissaa munil-le eikä se olisi herännyt. Se Tiikeritemppeli oli sellainen Visulahti-tyyppinen teema puisto, jossa ravaa valtava määrä turisteja. Ne ottaa kuvia ja koskette-lee. Eihän villi peto sietäisi sellaista, vaan kävisi jonkun kimppuun. Pettymys koko paikka. Eläinrääkkäystä henkisyyden nimissä.

Kill ArmAn,

2. tuotAntoKAusi

thAi-nyrKKeily,

thAimAA

100

Cover silk-touch laminated and UV-varnished figuresCover photo: Juha Metso

Docendo, book publishing Riisuttu SuomiBook design

riisuttusuomi

Arman Alizad ja meeri Koutaniemi riisuvat suomen paljaaksi tabuista, ennakkoluuloista ja -asenteista.

He ovat haastatelleet ja valokuvanneet työntekijöitä, palveluiden käyttäjiä, yhteiskunnan katvealueilla eläviä ja sen turvallisuudesta ja toimivuudesta huolehtivia.

Vaikuttavat henkilökuvat tuovat esiin ihmisiä ja tarinoita, jotka jäävät yleensä näkymättömiin.

978-952-291-192-6

92.8

Graafinen suunnittelu Pekka Sell

www.docendo.fi

riisuttu suomi

meeri Ko

utA

niem

iA

rmA

n A

lizA

d

riisuttusuomi

ArmAn AlizAdmeeri KoutAniemi

Riisutun Suomen tarinoissa kohtaavat ihmiset jakavat saman maailman, mutta katsovat sitä eri suunnasta. Ääneen pääsevät esimerkiksi taksikuski ja asiakas, upseeri ja aseistakieltäytyjä, haudankaivaja ja patologi, potilas ja lääkäri sekä vanki ja vanginvartija. Työ sitoo ihmiset yhteen kaikkialla, mutta osa työstä jää huomaamatta.

Avoimilla haastatteluillaan ja vahvoilla kuvillaan Riisuttu Suomi näyttää voimakkaan läpileikkauksen suomalaisesta yhteiskunnasta.

ARmAn AlizAd on kolmella Venla-palkinnolla palkittu televisiotuottaja ja toimittaja. Hänen tuotantoyhtiönsä Armanin maailma Oy:n sarjat ovat kansainvälisessä jakelussa, ja hänen esikoistuotantonsa Kill Arman on esitetty 135 maassa.

meeRi KOuTAniemi on vapaa valokuvaaja ja toimittaja. Hän on keskittynyt työssään ihmisoikeuksiin. Hänet on valittu Vuoden lehtikuvaajaksi vuosina 2013 ja 2014. Hänet on palkittu työstään kansainvälisesti Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

Janne Tranberg

kapinallinenpoliisi

17

Janne tranberg, 40

Arman: Kuka perusti Cannonball-moottoripyöräkerhon ja milloin?Janne: Tän kerhon perusti Jari Uotila vuonna 1991. Sillon siinä oli sellanen pieni porukka, 4–5 kaveria. Ne avas ensimmäisen chapterin Helsin-kiin. Helsinki on niin sanottu motherchapter eli emochapter. Sit sen jälkeen seuraava tuli Tur-kuun. Meitä oli sillon ku mä tulin kerhoon, nii Helsingissä, Turussa, Kouvolassa ja Lahdessa muistaakseni. Sit se Lahti jäi aika nopeesti pois ja Kouvolakin. Mut sen jälkeen on tullu kahdek-san uutta chapteria, jotka on nyt pysyny.

Arman: Kauanko sä oot ollu kerhossa?Janne: Vuodesta -99 lähtien. Eli viistoist ja puolt vuotta

Arman: Onks kerho nykyisin erilainen ku 15 vuotta sitte?Janne: Joo on itseasiassa hyvinki erilainen, se on muuttunu aika paljon. Sillo 90-luvun lopussa ku tulin kerhoon, niin se ei ollu niin sitoutunutta touhua. Tietysti sillon oli vähän vähemmän jäseniä ja chaptereita, se oli vähän sellasta autotallihommaa. Tänä päivänä tää on ihan mukavaa ja mielenkiintoista duunia. On paljon ihmisii ja paljon pyörii, nii on makee ajaa kimpassa. Kaikki puitteet on paljon paremmat, kerhotilat on paremmat, on mukava viettää aikaa. Kaikki yhessä tekeminen on mukavaa koska on paljon porukkaa.

Arman: Mitä chapter tarkoittaa?Janne: Eri paikkakunnalla oleva kerho. Eli osasto.

Arman: Onks Cannonballeilla chaptereitä muualla ku Suomessa?Janne: Tällä hetkellä meiltä löytyy jo chapteri Tallinnasta. Se avattiin ihan vastikään.

Arman: Mitä se ”puuhastelu” silloin 90-luvulla tarkoittaa?Janne: Se oli perus moottoripyöräharrastusta, niin kun nyttenki, mut se oli paljo pienempää. Ei ollu mitään omia dösiä käytössä mitä nyt on ja ihan paskoi pyörii. Ne oli ihan surkeita romuja. Joillaki tietysti oli parempia pyöriä. Sit tuntu, et silloin ei sitä rahaakaan ollut niin pal-joa käytettävissä. Ehkä sit oli semmosta poruk-kaa, joka oli rokkarihenkistä ja muuta. Nyky-päivänä on muuttunu jäsenkunta sellaseks, että on kaikilta aloilta ihmisiä.

Nyt ku tää kerho on kasvanu nii tästä on enemmän tullu organisoituneempaa ja järjes-täytyneempää, et asiat tehdään paljon parem-min, reissut suunnitellaan paremmin. Ennen ku lähettiin reissuihin nii hyvä et pyörät oli ees kunnossa tai et laivaliput oli varattu. Nykyisin joku suunnittelee majoitukset, toinen suunnit-telee ruoat ja muut. Ku on enemmän porukkaa niin ne pitääki suunnitella. Meillä on Helsingis-sä kerran viikossa viikkokokous, jossa keskus-tellaan edellisen viikon menneistä tapahtumis-ta ja seuraavan viikon tulevista tapahtumista. Jos kertsillä pitää tehdä jotain remonttii niin suunnitellaan sitä tai esim. tulevia reissuja. Sit on pyörien hankkimista ja perusasioita. Jos jollain on huono taloudellinen tilanne, niin tuetaan niiden perheitä. Ku meilläkin on yhellä kaverilla 4–5 lasta, eli iha sairaasti. Sit poliisin mielestä tääkin on järjestäytynyttä rikollisuut-ta, kun tuetaan vankilassa olevan perheen vai-moa tai lapsia.

poliisi | kapinallinen

19

Arman: Mihin pohjautuu ajatus siitä, et tää on järjestäytynyttä rikollisuutta?Janne: Se et meitä on paljon. Ja niiden perus-teet on et meitä on paljon, meillä on jokaisella joku oma tehtävä ja me ollaan järjestäydytty rikoksen takia varten. Me ollaan hankittu kokoontumistilat sen takia et me voidaan suun-nitella siellä rikoksia. Niin kuin Perttu Könö-nen sano, syyttäjä siis, että moottoripyörät on hankittu pelkäksi kulissiksi. Kerhohuoneetkin on pelkkää kulissia. Et ne on vaan sitä alkua. Meidän grillibileetkin on vaan kulissia. Ja väi-tetään, et niidenki taustalla suunnitellaan vaan rikoksia. Voi kuulostaa ehkä hullulta, et han-kitaan eka monilla sadoilla tuhansilla euroilla ensin moottoripyöriä, sit hankitaan kokoontu-mistiloja, jossa saadaan hengaa kimpassa, ryyp-päillä ja pitää hauskaa. Eli rakennetaan ihan hemmetin kalliit kulissit, jotta voidaan aloittaa se väitetty rikoksien tekeminen. Eikä Suomessa edes ole mitään järjestäytynyttä rikollisuutta. Sillä tavalla ku sitä EU:n alueella tarkoitetaan.

Suomen päättäjillä ja poliisilla on lähteny käsistä nää. Ku ei keksitä mitään muuta mihin ne rahat käytetään, nii jahdataan moottoripyörä-kerhoja. Ja poliisi tekee itsekin rikoksia. Helsin-gin huumepoliisi on täynnä rikollisia. Sit poliisit raiskaa alaikäisiä lapsia tuolla virkamerkkejä esitellen, nii onhan se vähän kummallista et me ollaan se rikollisjärjestö. En tiedä miten nää kan-salaiset on aivopesty mukaan tähän paskaan et poliisit on aina oikeassa. Tai siihen, et mitä ilta-päivälehdet kirjoittaa niin se olis täyttä totta.

Arman: Koetteko, että olette perhe?Janne: No joo. Tässä on paljon kavereita. Mut toisaalta kun on eri paikkakunnilla eri ihmi-siä, joita ei näe kovin usein niin osa jää vähän vieraammiksi. Sit on iso ryhmä ihmisiä, ketkä on läheisimpiä ja joiden perheidenkin kanssa oot tekemisissä, niin siinä mielessä kyllä. Kerho merkitsee elämäntapaa. Aluks se ei ollu sitä, mut tänä päivänä on sitoutunut tähän hyvinkin pitkälle, niin tää on elämäntapa, joka tuntuu ihan normaalilta elämältä. Tähän on tottunu, niin tän näkee eri tavalla ku ulkoapäin.

Mehän annetaan ulospäin ihan selkee signaa-li, et me ollaan moottoripyöräkerho, käytetään samanlaisia tunnuksii yhteenkuulumisen takia. Jos et pidä meistä, niin älä pidä. Ei meit kiin-nosta. Ei me ehkä haluta olla samanlaisia ku sä. Ei me haluta olla samanlaisia ku tavallinen Esa. Ei me haluta tehä samanlaisia juttuja ku muut tekee. Antakaa meiän tehä meiän juttuja. Anta-kaa meiän elää omaa elämää. Jos se häiritsee teitä, niin pysykää poissa meidän tieltä.

Arman: Miten sä ite päädyit kerhon jäseneks?Janne: Oli pari puolituttua kaverii kerhossa. Olin aiemmin harrastanut moottoripyöräilyä, ja sellanen vapaa elämäntyyli miellytti. Ehkä kiehtoikin. Nuorempana ennen kaikkea. Näiden tuttujen kautta opin tuntee enemmän porukkaa sieltä. Sit hankin moottoripyörän, ison Harri-kan, ja sen jälkeen vasta liityin kerhoon. Me ei kunnioiteta auktoriteetteja. Tehdään mitä ite halutaan. Noudatetaan omia sääntöjä eikä väli-

”Ei näitä kerhoja oo perustettu sen takia että tehtäis rikoksia. Enempi niin, rikosrekisterin omaavat kaverit on löytänyt vaan samanlaista seuraa. Se ajattelutapa on sillon aika samanlainen. Ja vapaa elämäntyyli.”

poliisi | kapinallinen

20

huumeaddikti huumediileri

Lisa

67

keitä siihen kokoajan. Eli siis mä en huomaa yhtään mitään siitä. Eihän se ikinä poistu, mut lääkityksellä sen saa pidettyyn vakaana. Arman: Miten sä voit nyt?Lisa: Ihan hyvin muuten, paitsi en oo tänään saanu sitä mun metadonia. Sen saa joka päivä heti aamusta yleensä. Metadonista tulee nor-maali olo, koska muuten on koko ajan ihan pas-ka olo. En muistanu hakee sitä ku jännitti tää haastattelu niin paljon. Mut vedin sit kuitenki pirii ihan vitusti ennen tätä. Sen mä olin ostanu kadulta.

Arman: Millaset välit sulla on nykyisin sun vanhempiin?Lisa: Tosi hyvät välit. Nään niitä nykyisin 2–3 kertaa kuukaudessa.

Arman: Haluaisitko sä eroon kaikesta?Lisa: No haluisin. Ois tosi kiva päästä duu-niin. Sit joutus ton eläkkeen oikeesti peru-maan mut en mä tiedä kannattasko sitä lähtee peruu. Mähän oon joutunu eläkkeelle, ku emmä mitään töitä voi tehdä. Vaik olishan se ihan kivaa tehdä töitä. Ehkä. Ihan jotain vaan. Vaik-ka ravintolan duunia. Vaikka en mä sitä haluis tehdä, se on kuitenki sen verran raskasta. Tai jos menis sinne samaan paikkaan, mä olin joskus yhessä isossa hotellissa duunissa. Siel hotellissaki vedin muuten koko ajan subua. Ei se niin kauheen raskasta kuitenkaan oo, kun-han jaksaa pitää vatii kädessä. Mä vietin oikeas-taan parikyt vuotta tällaista kaksoiselämää.

Arman: Jos nyt tapaisit 15-vuotiaan itsesi, niin mitä haluisit sanoo sille?Lisa: No haluisin sanoo et lopeta se teeskentele-minen. Se ei kannata yhtään. Ei sun tarvi esittää koko ajan et oot joku kovis. Sanoisin oikeastaan kaikille nuorille, et älkää kokeilko huumeita olleenkaan. Varsinkin jos on heikko itsetunto, ni älkää missään nimessä koske niihin.

Arman: Onks sulla mitään unelmia, mitä haluaisit toteuttaa?Lisa: Oon pitkään haaveillut et saisin oman kodin. Pian olenkin jo saamassa sellaisen. Haluai-sin käydä kans jossain matkustelemassa. ■

”Meillä kaikilla koskelalaisilla oli tosi negatiivinen et ei missään nimessä. ’Ei me mitään kamaa’. Mut sit se oliki vaan niin makeeta ku siit tuli sellanen fiilis et kaikki on ihanaa. ”

huumediileri | huumeaddikti

72

Cover silk-touch laminated, UV-varnished + blind printed figuresPhotos: Meeri Koutaniemi

Docendo KummeliBook design

ISBN 978-952-291-179-7

77.49

Tu

om

as

Ma

rjam

äk

i

Pirkanmaalaisen jätkäporukan videohölmöilyt johtivat suosittuun sketsisarjaan, menestyselokuviin ja -näytelmiin. Vuosien varrella Kummelilta on syntynyt paljon legendaarista musiikkia sekä yleiskieleenkin tarttuneita hokemia.

Timo Kahilainen, Olli Keskinen sekä kaikki Heikit Silvennoisesta Helaan ja Vihiseen kertovat totuuden 25 pellevuodestaan. Miten Mauno Ahonen, Matti Näsä, Speedy ja Saku sekä moni muu suosikkihahmo sai alkunsa? Miksi ohjelman nimeksi tuli juuri Kummeli eikä Kusipäät? Miksi Vihinen on aina alasti?

Kummelit puhuvat rehellisesti, mutta pilke silmä-kulmassaan pitkän uransa huipuista ja karikoista. Jos olet aina rakastanut Kummelia tai jos et ole ikinä voinut sietää sitä, tämä kirja on tarkoitettu juuri sinulle.

Kirjan kirjoittaja Tuomas Marjamäki (s. 1978) on tietokirjailija, toimittaja ja Apu-lehden toimituspäällikkö.

Graafinen suunnittelu Pekka Sell.

”Just tästä kirjasta mää en osaa sanoa yhtään mitään.” – Jaakko Parantainen

”Mahaan sattuu. Rivit hyppii silmissä. Ei saa naurua loppumaan.” – Potilas Saarinen

”Jumankauta taas uus kirja!

Missä välissä mää sen luen,

kun yöpöydällä oottaa

kolme lukematonta Pilteman

katalogia?”

– Matti Näsä

”Tuija, täällä on monta

ihanaa kuvaa Helasta.

Hyi, Vanajastakin!”

– Satu

www.docendo.fi

Viihdeohjelmien uusi päällikkö, Veikko Kosken seuraaja Ari Meriläinen oli luottanut Porkkana Ryhmään, ajanut vaikean sopimuksen läpi ja pannut jopa oman asemansa peliin. Sen jälkeen hänellä oli Kummelille pieni toive.– Pojat, olen aika paljon tässä teitä jelpannut. Voisitteko vähän kertoa, mitä te meinaatte tehdä?Meriläinen siis halusi sketsien käsikirjoituksia nähtäväkseen jo etukäteen. Ajatus otettiin Pork-kanan päässä kauhulla vastaan. Jos kolme ensimmäistä jaksoa jotain oli opettanut, ainakin sen, ettei Kummeli toimi paperilla.Miehet tekivät työtä käskettyä ja kirjoittivat ideoita ja selvityksiä kaiken kaikkiaan 34 eri sketsistä.

Sähkömiehet”Kodin sähkömiehet” puuhailevat voimavirran kanssa, korjaavat leivänpaahdinta kylvyssä, tekevät näppäriä jakorasioita jne. Kirkasotsaiset, hyväntuuliset kaverit ovat jatkuvien sähkö-iskujen kohteina, mutta eivät häkelly.EfektimiesTuulennopea efektimies elää efekteistä. Toimii oikeastaan minkälaisissa tilanteissa tahansa: voileivän tekoa, musiikin kuuntelua, asiointia kaupassa.

Selvä-miehet.

Jakke ja Sepi.Jaakko Parantainen ja Eero Kakko.

Kitulahden vahakabinetti.

43

N NÄ A K KKI IANIHÄÄET TYSyksy 1992 – kesä 1993. Pyynikin-toimistolla pelataan Tetristä ja syödään einespizzoja. Joskus kovan paineen alla syntyy timantteja, joskus Mauno Ahonen.

1995–2002. Lapset nukkumaan, Kummeli heittäytyy anarkistiseksi.

Siveyden sipuleita itkettää, kun Jukka Emil Vanaja pääsee vauhtiin.

Ylikomisario, lääkäri emeritus ja laamanni saa kolmiosaisen trilogiansa.

Televisioon kummelit halusivat palata, mutta ohjelman piti olla jotain muuta kuin tavallinen sketsi-sarja. Pidemmät tarinat olivat tuttuja Kummelin elokuvallisista sketseistä sekä Kummeli Storie-sista. Nyt, kun joukossa oli myös ammattikäsikirjoittaja, tuntui luontevalta miettiä jatkuvajuonista draamasarjaa.

Tältä pohjalta luotiin Lihaksia ja luoteja. Kummelin poliisisarjassa seurataan kuvitteellisen Pää-rynämäen poliisilaitoksen etsivien seikkailuja kieroja rikollisia vastaan.

Lihaksien ja luotien visuaalinen maailma kumpusi 1970-luvulta, mihin viittasi myös sarjan musiikki. Kesken rikosten selvittelyn poliisit vetäytyivät välillä kellariin bänditreeneihin soitta-maan suosikkisävelmäänsä Hill Street Bluesin tunnusta.

Kummelia oli tähän asti voitu pitää koko perheen ohjelmana. Suuri osa sketseistä nauratti per-heen pienimpiäkin, joiden saattoi turvallisin mielin antaa katsoa viihdettä ainakin aikuisten valvon-nassa. Lihaksia ja luoteja heitti kummelit kauas hyvän maun toiselle puolen.

Lihaksista ja luodeista tuli hävytön ja röyhkeä sarja. Ja niin tekijät olivat sen tarkoittaneetkin. Se oli vastaveto Samppanjaa ja vaahtokarkkeja -tyyppisille sarjoille, joissa puitiin helsinkiläisten

LUHA AAISK TE TAVK TU Ä E EILLDUTATAK HK

121120

VIHINEN: Tuli aika kova buusti, kun Vesa-Matti Loiri ilmoitti, että oli rooli mikä tahansa, hän tulee heti. Kuvauksiin saapuessaan hän oli lukenut koko sarjan käsikirjoituksen, vaikka itse esiintyi vain yhdessä jaksossa. Vesku teki työnsä niin pieteetillä, että rooli oli suoraan hatussa. Käsikirjoitus-plaria hän ei tarvinnut lainkaan.

Loiri näytteli yhdessä Ilmari Saarelaisen kanssa Dunlop- ja Tretorn -nimisiä avaruusolentoja jak-sossa Uhka avaruudesta. Suorituksensa jälkeen hän ilmoitti olevansa vastaisuudessakin kummelien käytössä aina kun on tarvetta.

Kummeli-fanien keskuudessa Lihaksia ja luoteja odotettiin hieman hämillään. Osa vanhasta yleisös-tä pöyristyi heti ensimmäisen jakson nähtyään.KAHILAINEN: Muistan istuneeni taksissa, kun kuski kysyi ihan suoraan, että mitä te sellaista paskaa teette. En saanut sanaa suustani.

Vihaiset katseet kohdistuivat paljolti Heikki Vihiseen, joka oli tullut ja pilannut koko Kummeli-ryhmän. Vanaja oli luonnollisesti voimakkaimman kritiikin maalitaulu.VIHINEN: Kakkosen jakkupukunaiset olivat kauhistuneita siitä, miten ne sympaattiset kummelit oli-vat ottaneet sellaisen hirviön porukkaansa.

Lihaksia ja luoteja sai tyrmäävän vastaanoton myös TV2:n johdolta, joka ei katsonut tämänkaltai-sen underground-ohjelmiston sopivan koko perheen televisiokanavalle. Katsojaluvut laskivat parilla sadalla tuhannella katsojalla tv-Kummelin lukemista.

Välikäteen joutui ohjaaja Matti Grönberg, jolla oli taas melkoinen työ puhua Porkkana Ryhmän puolesta Tohlopissa. Siinä hän kuitenkin onnistui, sillä Kummeli palasi draamasarjojen pariin vielä kahdesti.

Kaksi vuotta Lihaksien ja luotien jälkeen vuonna 1998 Päärynämäen poliisiaseman henki siir-rettiin uuteen ympäristöön, arkkiatri Volmari Kuulapään (Kahilainen) johtamaan yksityissairaa-laan – todellisuudessa Lempäälässä sijaitsevaan Vaihmalan Hoviin. Poliisisarjasta kummelit ottivat mukaan vain Jukka Emil Vanajan, joka oli ylentynyt ylikomisariosta lääkäri emeritukseksi. Muita Lääkärit tulessa -sarjan hahmoja olivat potilas Pertti Mela (Hela), eläinlääkäri Väinö Kärsäkäs (Sil-vennoinen), kirurgi Urmas Syväniemi (Esko Roine), yleislääkäri Sulo Könttä (Jyrki Kovaleff) ja sih-teeri Kristiina Isomunkki (Mari Turunen).

125124

Lääkärit tulessa -sarjan ark-kiatri Kuulapää on yksi Timo Kahilaisen omista suosikki-hahmoista. Heikki Hela antoi kasvot ammattipotilas Pertti Melalle. Jurismia!-sarjassa Kari Väänäsen esittämä opet-taja tapasi lakimiehet Kalervo Kollin ja Sami Lyhkäsen.

LUHA AAISK TE TAVK TU Ä E EILLDUTATAK HK

Cover silk-touch laminated and UV-varnished figures

Docendo Näin tehtiin Iron Sky – Making of Iron SkyBook design

Cover design by Zeniittifor reason of pre-marketing needs

SkyIronNäin tehtiin

eli kuinka lakkasin olemasta huolissanija opin rakastamaan internetiä

Timo Vuorensola, Tero Kaukomaa, Samuli Torssonen,

Jarno Puskala, Pekka Ollula & janos Honkonen

Suora leikkaus vuoteen 2005. Samainen herra, nyt 13 vuotta vanhempana, juoksee elokuva­teatteriin juuri poltettu DVD taskunpohjaa edelleen lämmittäen. Monisatapäinen yleisö odottaa teatterin hämärässä, kun teksti Star Wreck: In the Pirkinning nousee majesteettisen musiikin saattelemana ruudulle.

Kaikki alkoi Star Wreckistä.Myöhemmin tekijäryhmä nousee lavalle vastaamaan raikuviin aplodeihin. Mutta he eivät ole siellä yksin. Heidän taka­naan seisoo monituhatpäinen osallistujajoukko – sekalainen seurakunta tietokonenörttejä, elokuvaharrastajia ja scififaneja – jotka ovat jokainen kantaneet kortensa kekoon ja auttaneet

jättimäisessä, seitsemän vuoden ilmaistuotannossa eri maailman kolkista. Star Wreck teki historiaa olemalla ensimmäinen yhteisöl­lisesti tuotettu, markkinoitu ja levitetty pitkä näytelmäelokuva. Se oli myös ensimmäinen koskaan internetissä ilmaiseen levitykseen julkaistu pitkä elokuva ja keräsi liki kymmenen miljoonaa katsojaa seuraavien viiden vuoden aika­na. Se toimi ponnahduslautana tekijäryhmälle, joka löi hynttyyt yhteen kokeneen tuottajan kanssa ja lähti maailmanvalloitusretkelle seuraavalla elokuvallaan Iron Sky.Tämä kirja kertoo siitä, miten Iron Sky syntyi ja siitä, miten kaksi ikuista kiistakumppania – elokuvateollisuus ja internet – solmivat välirauhan ja hyötyivät toisistaan.

ElEtään kEvättä 1992. 13-kEsäinEn tampErElaispoika samuli torssonEn juoksEE huonEEsEEnsa ja avaa tiEtokonEEn. takaraivossa hyrrää EdEllEEn juuri tElkkarista nähty uusin star trEk -Elokuva. hän käynnistää dEluxE paint ii -ohjElman ja avaa tiEdoston nimEltään ”star WrEck”.

ESIPUHEKaikki alkoi Star Trekistä.

7Näin tehtiin Iron sky ·

luku 2 Samuli Torssonen: Avaruusromua

Jussi Lehtiniemen konseptipiirros Valkyria-hyökkäysaluksesta. Tämä alus on halkaisijaltaan 50 metriä. Jussi Lehtiniemi suunnittelemassa pienempää, tutkimuslentoja varten tarkoitettua Rheingold-alusta, halkaisija 25 metriä.

Haasteita

Teron näkökulmasta yhden vuoden mittai-seksi venynyt myöhästyminen ei varmasti ollut kovin lupaava enne. Timoa taatusti mietitytti ankarasti se, miten itse elokuvan tehosteet olisi mahdollista toteuttaa tällä pienellä tiimillä aikataulussa ja laadukkaas-ti. Olikin selvää, että tuolloinen tiimi ei riittänyt ja sitä piti lähteä uudistamaan ja kasvattamaan.

Toiseen teaser-videon tekoon saimme mukaan tulevan elokuvatiimin kaksi tärkein-tä palasta: Juuso Kaaren ja Jussi Lehtinie-men. Juuso otti vastuulleen kompositoinnin ja Jussi mattemaalauksen ja konseptoinnin. Itse pystyin keskittymään pelkästään 3D-puolelle ja tiimin vetämiseen.

Teaseri 2 oli teknisessä mielessä todella haastava ja auttoi koko tiimiä ymmärtämään liian raskaan 3D-tuotannon vaarat – ja miten raskautta pystytään keventämään mattemaa-laustekniikoilla. Kakkosteaseri saatiin kai-

kista haasteista huolimatta lähes aikataulussa valmiiksi vuoden 2009 Cannesin festivaa-leille. Siitä huolimatta ilmassa roikkui Suuri Kysymys: jos selvisimme seitsemän kuvan mittaisesta teaseristä rimaa hipoen kahdessa kuukaudessa, miten ihmeessä selviäisimme koko elokuvan edellyttämistä 800 kuvasta vuodessa?

Tero Kaukomaa ilmaisi tämän huolensa minulle moneen kertaan. Toki oli selvää, että tiimiä piti huomattavasti kasvattaa itse elokuvan tehostetuotantoa varten. Mutta mitään takeita ei tietenkään ollut siitä, että löydämme tiimiin tarpeeksi päteviä ihmisiä ajoissa. Tästä epävarmuudesta johtuen päätimme Teron kanssa lähteä tutkimaan vaihtoehtoja tehosteiden teon osittaiseen ulkoistamiseen.

5000 miestyöpäivää tai me kolme

Iron Skyn tehostekuvapurku eli Exceliin listattu arvioitu työmäärä pyöri noin 5000

15Näin tehtiin Iron Sky ·14 · Näin tehtiin Iron Sky

MIESTEN VUORO

Kuten kaikki parhaat suomalaiset ideat, myös ajatus Iron Skysta syntyi saunan lauteilla, joskus vuoden 2005 synkimpinä ja lumisimpina hetkinä. Olimme jälleen lopetelleet yhden loputtomista Star Wreckin kuvauspäivistä ja tulimme suomalaisittain rentoutumaan saunaan ja lätisemaan päivän kuvauksista, elokuvan tilasta ja hörppimään muutaman saunaoluen. Jarmo Puskala

ajatuksen ensimmäistä kertaa ilmoille heitti, ohimennen suupielestään viskatessaan löylyä lauteille – että mitäpä jos tehtäisiin elokuva kuunatseista.

Vaikka ajatus kuulostaa jo lähtöjään järjettömältä, kyse on kuitenkin melko tun-netusta salaliittoteoriasta, jota on pyöritelty aina toisen maailmansodan loppupuolelta niin pseudotieteellisessä ufokirjallisuudessa, pulp-kirjallisuudessa kuin vakavasti otetta-

luku 4 Timo Vuorensola: Ideasta tarinaksi ja tarinasta käsikirjoitukseksi

vissa tutkimusaineistoissakin. Selvää on, että Hitler ei koskaan lentänyt kuuhun, mutta kuumatka oli yksi Hitlerin suurista pitkän aikavälin tavoitteista, eikä suinkaan niistä hulluimpia. Rakettiteknologian kehitys oli nimenomaan natsitiedemiesten aikaan-saannoksia, ja V2-raketteihin perustuvalla teknologialla myös amerikkalaiset lopulta laskeutuivat kuuhun vuonna 1969. Ei siis mikään ihme, että tämä hieman salailtu, mysteerejä ja mahdollisuuksia täynnä oleva salaliittoteoria on kiehtonut scifi-yleisön mieliä pidempään.

Mutta kiistatta ajatus on naurettava. Ja kovaa sille tuona synkkänä talviyönä multisiltalaisen saunan lauteilla naurettiin-kin. Aloimme huumorilla viskellä ”kuunat-sielokuvan” elementtejä: natsiufoja, Udo Kier kuu-führerinä, Laibachin musiikin säestämänä... Ideoita oli rutkasti. Ja syy oli selvä: ajatus kuunatseista on loistava idea

elokuvalle. Se on visuaalinen, siinä on popu-laarikulttuuriset ja historialliset juuret – ja se kuulostaa oudolla tavalla tutulta.

Idea kuitenkin haihtui löylyjen myötä kylmään pakkasyöhön ja jäi lepäämään. Sii-hen palattiin seuraavan kerran vasta vuotta myöhemmin, kun Star Wreck oli osoittau-tunut jättimenestykseksi ja aloimme toden teolla pohtia, mitä seuraavaksi tekisimme.

ENSIMMÄISET HAHMOTELMAT

Samulin johtamana pallottelimme ideoita jos mihinkin suuntaan siitä, minkä elokuvan tekisimme seuraavaksi. Lopulta Samuli löi nyrkin pöytään ja päätti, että jatkamme Star Wreckin linjalla: seuraava Tuotantoyhtiö Energian elokuva olisi Star Wreck 7. Tuol-loin tiimimme rakenne oli erilainen: Star Wreckissä apulaistuottajana ja -ohjaajana vaikuttanut Atte Joutsen oli aktiivisemmin mukana, tietenkin allekirjoittaneen, Samuli

1. Jussi Lehtiniemen tekemä luonnos natsien ufoksi.

2. Natsien kuuführeriä Wolfgang Kortzfleischia esittää Udo Kier.

3. Jussi Lehtiniemen hahmotelma natsi moottoripyöräilijästä kuussa

1.

2.

3.

Ensimmäistä kertaa ajatuksen heitti ilmoille Jarmo Puskala, ohimennen suupielestään, viskatessaan löylyä kiukaalle – Että mitäpä jos tehtäisiin elokuva kuunatseista.

37Näin tehtiin Iron Sky ·36 · Näin tehtiin Iron Sky

Julia Dietze on kovassa nosteessa oleva saksalainen näytteliJätär Ja malli. Hän näytteli

Juuri keskiaikakomeDiassa 1 ½ ritter Ja on esiintynyt lukuisissa saksalaisissa elokuvissa Ja

tv-sarJoissa. Hänen Harrastuksiaan ovat mm. esteratsastus Ja kung fu.

Renate RichterJulia Dietze on

163Näin tehtiin Iron sky ·162 · Näin tehtiin Iron sky

Docendo Book cover designs

Kuningatar

ammattinaartisti

uningatarArjaK

Arja Koriseva | Hellevi Pouta

Julius Konttinen

teemu PotaPoff

YönsankaritKasvoja punaisen Köyden taKaa

Juha Virkki

S oh va p e r u n a n

L e f f a r a a m a t t u

Juha Virkki

CMYK

SOHVAPERUNAN LEFFA-

RAAMATTU

1000yli

Bookjacket printed on packaging paper / Series of images for the cover

Photo: Julius KonttinenPhotos: MVphotos Photo: Aleksi Manninen

Docendo Yhdeksän kuukautta elämästäniBook design

Illustration: Harri Heikkanen

Raskausajan päiväkirja

CMYK

Yhdeksän kuukautta elämästäni

Kati Rajasaari

Raskausaika on kuin väliasema ennen lapsen syntymää. Odotustilassa kaikkia hermostuttaa. Yhdeksään kuukauteen liittyy niin laaja kirjo tunteita, kehon muutoksia, murheita ja iloja, että tulevien vanhempien on hyvä saada purkaa niitä johonkin, tässä tapauksessa lukemalla toisten kokemuksista ja kirjoittamalla omistaan.

Tässä kirjassa on tehtäviä tulevan vanhemmuuden tueksi. Älä stressaa, kaikkea ei tarvitse täyttää. Jos joku sivu ahdistaa, vaihda kevyempiin aiheisiin, ota hyvä asento sohvalla ja rentoudu. Jotkut tehtävät sopivat hyvin myös kumppanillesi.

Miten saat miehesi täyttämään kirjan sivuja? Turvaudu herkkään ja haavoittuvaiseen olotilaasi, vetoa hänen vastuuseensa lapsen toisena huoltajana ja iske kirja hänen käteensä. Tuleva vauva hermostuttaa ja mietityttää yhtä lailla tulevaa isää, joten kirja palvelee myös häntä ja parisuhdettanne.

Kirjassa on huomioitu omassa osiossaan erityiset odottajat ja erilaiset raskaus-ajat esimerkiksi sairaan lapsen odottajat, yksinhuoltajat, kahden kulttuurin perheet ja raskaus keskenmenon jälkeen.

Kati Rajasaari on turkulainen kirjailija, joka on työskennellyt sekä lastensuojelussa että kouluissa.

Kati RajasaariYhdeksän kuukautta eläm

ästäni– Raskausajan päiväkirja

CM

YK

Kuvitus: Harri HeikkanenGraafinen muotoilu: Pekka Sellwww.docendo.fi

ISBN 978-952-291-083-7KL 59.751

Isäkin on täällä! Kukkuu!

4.

5. Sinä, vauvani, olet todellinen! 5. Sinä, vauvani, olet todellinen!

Tehtävä:Seuraava viitteellinen lista on avuksesi suunnittelussa. Kirjaa listaan hankitut tavarat rastilla ja vedä ylitse ne, joita et tarvitse. Voit myös kirjoittaa tuotteen perään, mistä aiot ostaa sen, mitä se maksaa ja millaisen haluat. Vertaile hintoja, mitä maksaa tuote uute-na ja käytettynä. Saatat säästää hyvin paljon hankkimalla tai kierrättämällä vanhaa.

Raskausaika:TukisukatSelkää tukeva vyöÄitiysvaatteet, äitiystoppatakki

Dobbler sydänäänien kuunteluunLämpötyyny (supistuksiin, selkäkipuihin)Raskausarpivoide, närästyslääkeLastenhoidosta kertovaa kirjallisuutta

Lapsen tuloa varten:LastenvaunutHoitopöytä/taso TurvakaukaloKehto/pinnasänky/äitiyspakkauksen laatikkoPatjaPeitto/unipussiFroteinen, muovitettu lakanaLakanat, pussilakanatVaipatHarsoliinatKylpyammeItkuhälytinTuttiTuttipulloHiusharja, kynsisaksetRintapumppuLiivinsuojuksetImetysliivitÄidinmaidonkorvike

Terveyssiteet jälkivuodon varaltaTalkki, perusvoideKylpylämpömittariPehmeä pyyheHoitoöljyHoitolaukkuPuhdistuspyyhkeetDigitaalinen kuumemittariSuppoja, särkylääkkeitäNenänniistäjä (Nenä-Friida)Ensipupu, leluja, helistimet, kuvakirja, mobile, puuhamattoKantoreppuKantoliinaToppahaalari, toppahanskat ja -tossut, villa-asu, kypärämyssy ja lämmin lakki (talvivauvalle)Bodyt, potkupuvut, sukat, lakki, villatakkiMakuupussi vaunuihin Vauvakirja

Sukulaisilta saatua: Kirpputorilöytöjä: Uutena hankittu:

Millainen on vauvasi ensimmäinen vuode?

Mitkä ovat tämän ajan ”kuumimpia” lasten­vaate­ ja tarvikemerkkejä ja ­tuotteita? Mitä aiot kierrättää eteenpäin? Mitä et aio ostaa?

PesänrakennuspuuhatMuistan, kun minulta kysyttiin minkä väriseksi sisustan vauvanhuoneen. Meillä oli kaksio. Hyvä, kun saatiin hoitopöytä mahtumaan keittiön nurkkaan.”

”Varmaan kaikki vauvan tarvikkeet olivat valmiina ennen esikoisen syntymää... ihan kuin sitä sitteriä ja matkarattaita olis muka tarvinnut heti laitokselta tullessa :) Ehkä eniten turhake meille jostain ilmestyneistä kapi-neista oli konttauskypärä. Sitä on käytetty lähinnä naamiaisasuna lasten kasvettua. Ajatusta tulok-

kaasta hellien silitin kaikki pikku bodyt ja muut kaappiin valmiiksi (sen jälkeen niitä ei enää sitten koskaan ehtinytkään silittää, eikä kyllä paljoa muutakaan), sellaista pientä pesänlaittoa. Ennen toisen lapsen syntymää tuntui, että kaikenlaista pitäisi saada valmiiksi, vaikka opiskelin, kävin töissä ja jouduin vuodepotilaaksi murtuneen häntäluun vuoksi. Siitä toivuttuani heiluin sitten keittiötikkailla ikkunoita pesten ja muuta kaikkea "pakollista" tehden, kun vauvan syntymän jälkeen ei muka ehdi...”

”Ostin kaiken mahdollisen esi-koistani varten vaippa roskiksesta koliikkikeinuun. Olin helppo kohde. Pelkäsin kai niin paljon, että kaikki kaatuu käsiin, että olisin voinut ostaa mitä vain. Toisaalta ostokset valmistivat minua ja miestäni tulevaan koitokseen.”

| 98 99 |

SyntymäSupistuspäiväkirja

Rv ………………………………………………………………………………

Päivä ……………………………………………………………………………

Klo ………………………………………………………………………………

Syntyi meidän …………………………………………………………………!

H-hetki lähestyy. Voit kirjata tai antaa kumppanisi kirjata ennenaikaiset supistukset seuraavalle sivulle tai viime hetket ennen sairaalaan lähtöä. Niiden kirjaaminen auttaa sinua arvioimaan sairaa-laan lähdön tarpeen ja ovat muisto viimeisistä hetkistä ja tunnoista.

Päivämäärä klo fiilikset

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

………………………………………………………………………………………

Onnea synnytykseen!

8. Viimeiset hetket ennen syntymää

Urakka on ohi!

Saapuneet onnittelut (tekstarit, kortit, puhelut):

Lähettäjä viesti

| 156