potilashoidon vuosikertomus 2015 sairaanhoidolliset palvelut · 2016-05-25 · vuosi 2015 oli...

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Sairaanhoidolliset palvelut

2

Sairaanhoidolliset palvelut Tyks-Sapa-liikelaitos koostuu seitsemästä palvelualueesta, joita ovat Tykslab, Kliininen neurofysiologia, Patologia, Tyks Mikrobiologia ja genetiikka, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, Varsinais-Suomen lääkehuolto ja Varsinais-Suomen välinehuolto. Tyks-Sapa tuottaa palveluita VSSHP:n sairaaloille ja muille yksiköille sekä alueen terveyskeskuksille. Lisäksi Tyks-Sapassa annetaan opetusta ja tehdään tutkimusta. Vuosi 2015 oli liikelaitoksen seitsemäs toimintavuosi.

1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Vuonna 2015 painopistealueet olivat kasvavassa päivystyspalvelujen kysynnässä ja palvelutason varmistamisessa eli palvelujen oikea-aikaisessa tuottamisessa. Työtä tehtiin uuden palvelualueemme Tyksin Mikrobiologian ja genetiikan toiminnan käynnistämiseksi. Oman ponnistuksensa vaati valtakunnallisen aineenvaihdunta-sairauksien seulontakeskuksen (Saske) perustaminen sekä kahden uudisrakennuk-sen Medisiina D:n ja T3:n toimintojen suunnitteleminen.

Tilaajien kanssa määriteltiin palvelutaso siten, että potilashoito saa parhaimman kustannus- ja terveyshyödyn. Palvelujen oikea-aikaisuuden varmista-misessa onnistuttiin paremmin, kun turvauduttiin yli-, yö- ja lisätöihin.

Liikelaitoksella oli vuonna 2015 seitsemän valtuustoon nähden sitovaa tavoitetta. Viisi tavoitetta saavutettiin kokonaan, yksi tavoite osittain ja yhtä tavoitetta ei saavu-tettu. Palvelualueiden hinnoittelussa ei päästy palvelualuekohtaisesti 0- nollatulok-seen kuvantamiskeskuksen ja Tykslabin hintojen alennuksista huolimatta, mutta Tyks-Sapan tasolla siihen käytännössä päästiin. Sitovissa nettokuluissa ei pysytty, se oli uusi mittari vuonna 2015 ja sitovia nettokuluja onkin leimannut kestävyysvaje vuodesta 2011 lähtien.

Vuosi 2015 oli Tyks-Sapa-liikelaitoksessa toimitilojen osalta edellisvuosien tapaan haasteellinen. Rakennuksiin liittyvät kosteusongelmat ovat jatkuvasti haitanneet kuvantamiskeskuksen toimintaa uudessa T-sairaalassa, A-sairaalassa sekä Tyksin Salon sairaalassa. Tykslabin toimintaa ne ovat haitanneet U-sairaalassa ja Tyksin Salon sairaalassa.

Kesällä 2015 uuden sairaala-apteekin lääkevalmistustiloissa tuli ilmi viemäritukos, jonka seurauksena uuden lääketoimitalon kaikista kerroksista joudutaan siirtymään takaisin vanhoihin toimitiloihin. Väistöjen ja evakuoinnin arvioidaan jatkuvan uuden toimitalon korjauksen ajan vuosina 2016 -2017. Sairaala-apteekin varastoautomaa-tio joudutaan purkamaan ja varastotoiminta palaa täysin manuaaliseksi lisäten kus-tannuksia.

Edellä kuvatut tilaongelmat suuntaavat resursseja pois potilashoidosta, alentavat hoidon tasoa ja lisäävät potilasvahinkoriskiä. Medisiina D:n rakentamisen alkami-nen vuonna 2015 sekä T3-sairaalan suunnitteluhanke ovat Tyks-Sapalle tärkeitä hankkeita. Ne tulevat aikanaan osaltaan parantamaan erityisesti diagnostisia toi-mintoja, henkilöstön työskentelyolosuhteita sekä potilasturvallisuutta.

Tietojärjestelmäinfrastruktuurin rakenteelliset ongelmat ja toistuvat toimintahäiriöt ovat aiheuttaneet potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita ja hoitoviiveitä eri palve-lualueilla. Uutena - ja VSSHP:ssä valitettavan vähälle huomiolle jääneenä ovat kyberuhat ja niihin varautuminen. Kyberuhkien kohteina nähdään tällä hetkellä erityisesti kuvantamisen, laboratorion ja lääkehuollon tietojärjestelmät. Sairaanhoi-topiiriin laadittavassa valmiussuunnitelmassa nämä uhkat on syytä huomioida.

Talousarviossa vuodelle 2015 oli kahdeksan projektia, jotka muodostivat liikelaitok-sen yhteisen kehittämissalkun. Salkkua on vuoden aikana täydennetty. Hankkeissa on edetty tavoitteiden mukaisesti.

Akateemisuuttamme edustavat toimiminen osana Turun yliopistollista terveyskam-pusverkostoa (=University Health Campus Turku) ja Turun yliopiston mikrobiologian (Utulab) fuusion myötä vilkastunut tutkimus- ja tuotekehitystyö sekä työntekijöiden opinnäytteet.

3

2. ASIAKASTULOKSET Palveluiden saatavuus kuvataan jäljempänä palvelualueittain.

Asiakastyytyväisyys Tyks-Sapassa kerätään säännöllisesti palautetta toiminnasta sekä potilailta että palveluita käyttäviltä ammattilaisilta. Palvelualueet saavat potilaspalautetta useista eri kanavista. Lisäksi vuonna 2015 toteutettiin kohdennettu potilastyytyväisyys-kysely kuvantamiskeskuksen ja kliinisen neurofysiologian palvelualueilla. Palvelu-kokemusten palaute on ollut positiivista. Potilaat olivat erityisen tyytyväisiä henkilö-kunnalta saatuun palveluun ja kohteluun sekä tutkimusten ammattitaitoiseen toteu-tukseen. Heikoimmat arviot sai tutkimusajan riittävän nopea saanti.

Tilaaja-asiakkaille, eli palveluita käyttäville ammattilaisille, tehtiin tyytyväisyyskysely syksyllä 2015. Kysely toteutettiin kaikilla palvelualueilla. Tarkasteltaessa tuloksia kokonaisuutena Tyks-Sapassa parhaimmat arviot annettiin henkilökunnan asian-tuntijuudelle ja osaamiselle sekä tutkimuksien tai diagnostisen työn laadulle. Kehi-tettävää on edelleen atk-ohjelmien käytettävyydessä sekä tilaaville yksiköille suun-natussa koulutuksessa.

Lisäksi potilastyytyväisyyttä mitattiin sairaanhoitopiirin yhteisellä potilaspalautejär-jestelmällä. Näiden potilaspalautteiden keskiarvo oli 4,3. Taulukossa 1 on esitetty tulokset vuosilta 2014 - 2015. TAULUKKO 1. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN TYKS-SAPA-LIIKELAITOKSESSA VUOSINA 2014 -2015.

n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. Reklamaatiot (potilasvahinkoilmoitukset, muistutukset ja kantelut) Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintaa koskevia muistutuksia tai vahinkoilmoituksia tuli suoraan potilailta tai Potilasvakuutuskeskuksen kautta yhteensä 23 kpl (8 kpl vuon-na 2014 ja 16 kpl vuonna 2013), Lounais-Suomen aluehallintoviraston tai Valviran kautta 2 kpl (2 kpl vuonna 2014, vuonna 2013 ei yhtään) ja yksi selvityspyyntö Lou-nais-Suomen poliisilaitokselta (vuosina 2013 ja 2014 ei yhtään). Tämänhetkisen tiedon mukaan yhdestä potilastapahtumasta on suoritettu vahingonkorvaus. Palve-lualueilla on syytä paneutua potilastapahtumien syihin ja kehittää toimintoja niiden vähentämiseksi.

VUOSI 2015 VUOSI 2014

n

ka.

4&5 %

n

ka.

4&5 %

1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 144 4,2 77 108 4,3 82

2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 157 4,2 80 114 4,5 86

3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää.

126 4,5 87 95 4,5 86

4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani.

99 4,3 79 73 4,4 84

5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana.

148 4,3 79 108 4,5 87

4

Yhteiskunnalliset tulokset

Terveysalan valvontavirasto Valvira rekisteröi 10.3.2014 Auria Biopankin valtakun-nalliseen rekisteriin Suomen ensimmäisenä virallisena biopankkina. Auria Biopank-ki mahdollistaa yhdessä Suomen ainutlaatuisten terveydenhuollon rekisterien kans-sa globaalistikin harvinaisen laajan resurssin lääketieteelliselle tutkimukselle. Patologian diagnostinen näytearkisto sekä urologian seerumikokoelma on siirretty biopankkiin julkisella tiedonannolla loppuvuodesta 2014.

Laboratorio- ja kuvantamistoiminnoista Länsirannikolla on valmistunut 8.2.2016 organisointiselvitykset, joissa on esitetty arviot hallinnollisten vaihtoehtojen toimin-nallisista ja taloudellisesta tehostamispotentiaaleista sekä suositukset organisointi-mallista sekä käsitys tarvittavista toimenpiteistä, joilla tavoiteltu tehostamispotenti-aali on saavutettavissa. Selvityksissä lähdettiin siitä, mikä olisi tarkoituksenmu-kaisinta toimeksiantohetkellä vallinneen Tyksin ervan näkökulmasta. Selvitysmies suosittelee, että muodostetaan sekä laboratoriotoimintoihin että kuvantamistoimin-toihin erikoistuneet liikelaitokset Länsirannikolle. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Tyks-Sapa-liikelaitoksella on palvelualueiden laatupäälliköistä koostuva laaturyhmä, jota johtaa laatukoordinaattori. Liikelaitoksen kaikilla palvelualueilla on ulkopuolisen arvioijan tarkistama laatujärjestelmä ja palvelualueilla suoritetaan osana laatujärjes-telmää kattavat itsearvioinnit vuosittain. Sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa havaittuihin poikkeamiin puututaan ja ne korjataan.

4. TOIMINNAN TULOKSET Keskeiset toimintaluvut kuvataan palvelualueiden kertomuksissa. Kaikkiaan Tyks-Sapan tuottamien palveluiden määrä kasvoi edellisvuodesta, erityisesti päivystysai-kaiset palvelut.

Tiedot tähän kertomukseen on koottu Tyks-Sapan toimintakertomuksesta vuodelta 2015.

5

Diagnostiset palvelualueet Kliininen neurofysiologia Vuosien 2009 - 2014 voimakas tutkimusten kysynnän kasvu taittui vuonna 2015, jolloin tutkimusvolyymi kasvoi enää 1 % (taulukko 2). Syitä muutokseen olivat päivystys-EEG-tutkimusten sekä teho-osastovalvontojen ja tuntokynnysmittausten väheneminen; molemmat liittyivät kahden tutkimusprojektin valmistumiseen. Leik-kausvalvontoja tehtiin jonkin verran vähemmän kuin vuonna 2014. VEEG ja unitut-kimukset sekä rTMS-hoidot lisääntyivät uuden tutkimusyksikön valmistuttua syys-kuussa 2014. Uusina toimintoina aloitettiin valvekraniotomian aikainen liike- ja pu-healueiden aivokartoitus sekä DBS-asennuksen ja skolioosileikkausten valvonta. Psykiatrian, Neuroalueiden ja TOTEK:n kanssa käynnistettiin neuromodulaatiohoi-don osaamiskeskus. Taulukossa 2 on esitetty kliinisen neurofysiologian tutkimusten pääryhmät tutkimuslukuina ja tutkimusten vaativuuden mukaan painotettuina vuosi-na 2013 - 2015.

TAULUKKO 2. KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN TUTKIMUSTEN PÄÄRYHMÄT TAVAN-OMAISINA TUTKIMUSLUKUINA JA TUTKIMUSTEN VAATIVUUDEN MUKAAN PAINOTET-TUINA LUKUINA VUOSINA 2013 - 2015.

Palvelujen saatavuus

Odotusajat tutkimuksiin pysyivät tavoiterajoissa (alle 30 vrk), mutta kesän supiste-tun toiminnan jälkeen jouduttiin tämän takaamiseksi turvautumaan ajoittain EVES-lisätyöhön ja palveluiden ostoon ulkopuolelta.

Tutkimusryhmä KNF

2015 2014 2013

Muutos 15/14(%)

Paino- tettu lkm

2015

Paino- tettu lkm

2014

Paino-tettu lkm

2013 Muutos

(%)

Kaikki Yhteensä

9 576 9 472 8 812 1,0

14 106 13 949 12 151 0,9

EEG-valvonnat 304 257 376 18,3 1 673 1 318 1 550 27

EEG-tutkimukset 2 118 2 199 2 370 -3,7 3 259 3 500 3 094 -6,9 ENMG-tutkimukset 2 651 2 551 2 209 4,0 2 823 2 713 2 209 4,1 Herätetutkimuk-set 551 438 412 25,8 557 443 412 25,8

IOM-tutkimukset 97 103 78 -7,6 1 003 1058 750 -7,1 Muut KNF-tutkimukset 1 329 1 379 1 300 -3,6 1 343 1 403 1 309 -4,3 Refleksi- tutkimukset 440 425 289 3,5 440 425 289 3,5 rTMS-tutkimukset 534 505 253 5,7 1104 1034 516 6,8

Tuntokynnykset 364 480 488 -24,2 364 480 488 -24,2 Uni- ja vireystila-tutkimukset 1 184 1 135 1 034 4,1 1 535 1 575 1 531 -2,7

Muut 3 3

6

Laadunhallinta

Kliinisen neurofysiologian yksikkö on toiminut FINAS:n (Finnish Accreditation Servi-ce) akkreditoiman laadunhallintajärjestelmän mukaisesti vuodesta 2003 alkaen. Noin 70 % tutkimuksista on akkreditoituja. Akkreditointipäätös perustuu kansainväli-seen standardiin EN ISO/IEC 17025:2005. Tiedot testauslaboratorion (T212) päte-vyysalueesta ja voimassaolosta on esitetty FINAS:n verkkosivuilla. Akkreditoituna yksikkönä toiminta on suunnitelmallista, järjestelmällistä ja dokumentoitua. Kehittä-minen on johdonmukaista ja jatkuvaa. Vuonna 2015 akkreditoitu laatujärjestelmä ylläpidettiin erinomaisella tasolla, FINAS:n ulkoisessa auditoinnissa saatiin kuiten-kin yksi poikkeama: vaatimus käyttää sähköä johtavia työkenkiä. Poikkeama korjat-tiin heti, ja neljäs akkreditointikausi myönnettiin nykyiselle pätevyysalueelle. Laatu-järjestelmiä yhtenäistettiin jakamalla Tyks-Sapan KNF-yksikön laatudokumentit yh-teiskäyttöön (SatSHP ja VSHP).

Potilasturvallisuus

Kliinisellä neurofysiologialla ilmoitettiin vuoden 2015 aikana 64 vaaratapahtumaa. Vaaratapahtumatyypit liittyivät suurimmaksi osaksi tutkimuksiin, laitteisiin tai niiden käyttöön ja tiedonkulkuun; vakavia vaaratapahtumia ei ollut.

Henkilökunta on tottunut ja motivoitunut raportoimaan vaaratapahtumia. Vaarata-pahtumista keskustellaan säännöllisesti ja avoimesti ja epäkohtiin mietitään yhdes-sä ratkaisuja. Taulukossa 3. on esitetty potilasturvallisuuden varmistamiseksi käy-tössä olevat systemaattiset menetelmät.

TAULUKKO 3. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN KLIINISEN NEUROFYSIO-LOGIAN PALVELUALUEELLA VUONNA 2015.

Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa)

10

Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän/osastokokouksen kokoontuminen

Kyllä

10 HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä

10

Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä

Kyllä

Kyllä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Kyllä Muut käytössä olevat tarkistuslistat Useita Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2015 mennessä suorittaneiden osuus % henkilökunnasta

84

Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 8,5 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) -

7

Patologia Patologian palvelualue osallistui potilaiden hoitoon liittyvään diagnostiikkaan tutki-malla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveydenhuollon toimintayksiköiden, lähinnä Tyksin, patologian yksikköön lähettämää näytemateriaalia sekä tekemällä Tyksin ja ympäristökuntien lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Tyksin Salon sairaa-lan, Tyksin Loimaan sairaalan, Tyksin Vakka-Suomen sairaalan ja Turunmaan sai-raalan liikelaitoksen patologian kudosnäytetutkimukset hankittiin yksityiseltä palve-luntarjoajalta. Taulukossa 4 on kuvattu päätyyppeihin jaettuna näyte- ja tutkimus-määrien muutokset ja näytelasien vaativuuden mukaan painotetut lukumäärät.

TAULUKKO 4. PATOLOGIAN NÄYTETYYPIT VUOSINA 2013-2015.


Omana työnä tehtyjen tutkimusten kokonaismäärässä tapahtui 4 % lisäys (2452 kpl) edelliseen vuoteen verrattaessa. Vaativuuden mukaan painotettu näyte-lasimäärä lisääntyi 0,3 %. Kaikkien tutkimusten määrä lisääntyi 3,7 %. Valtaosa asiakkaista lisäsi patologian palvelujen käyttöä, VSSHP 4,6 %. Syövän jatkotutkimuksina tehtävät immunohisto-kemialliset värjäykset lisääntyivät 12,2 % ja makroleikkeet 4,4 %, mutta gynekologi-set irtosolunäytteet vähenivät 12,1 %. Mahabiopsiat vähenivät 5,3 % ja paksusuoli-biopsiat 9,6 %. Tavanomaiset kudosnäytteet lisääntyivät 3,9 %. VSSHP:n ulkopuo-listen asiakkaiden tutkimusmäärät pysyivät ennallaan. Perusterveydenhuollon ku-dosnäytteet lisääntyivät 10,4 %. Ulkopuolisista asiakkaista Turun kaupungin hyvin-vointitoimialan näytteet lisääntyivät 1,3 %.

Tutkimuksen painopistealueita ovat olleet kasvainten ennusteelliset ja hoitovastetta ennustavat merkkiaineet, syövän (erityisesti prostata-, rinta-, munasarja- ja pak-susuolisyövät) syntyyn ja etenemiseen vaikuttavat tekijät, ja solubiologinen perus-tutkimus. Neuropatologisen tutkimuksen pääsuunta ovat aivokasvaimet.

Henkilökuntaa on ollut riittävästi käytettävissä ja EVES-toiminnan avulla ruuhkautu-mat on saatu purettua ja kaikki tutkimusten keskimääräiset enimmäiskiertoajat on alitettu siten että toiminta on edelliseen vuoteen nähden nopeutunut.

Laadunhallinta

Toimintajärjestelmä perustuu Labquality Qualificationin ylläpitämään patologian laatutunnusstandardiin. Yksikössä suoritettiin 5.5.2015 ulkoinen määräaikaisarvi-ointi, jossa ei kirjattu poikkeamia. Yksikkö on osallistunut Labquality Oy:n järjestä-miin sytologian, histopatologian, immunohistokemian, histotekniikan ja laboratorio-pesukoneiden kansallisiin vertailumittauksiin ja NordiQC:n kansainväliseen immunohistokemian laaduntarkkailuun. Laadunvarmistuksen tulokset on arvioitu sisäisessä laatujärjestelmän katselmuksessa 15.5.2015.

Toteuma

2015 Toteuma

2014 Toteuma

2013 Kudosnäytteet 27 467 26 403 25 380

Solunäytteet 13 086 14 090 14 732

Ruumiinavaukset 226 250 262

Jatkotutkimukset 22 278 19 862 19 208

Yhteensä 63 057 60 605 59 582 Näytelasit 223 146 222 521 219 029

8

Laboratoriopalvelut (Tykslab) Laboratoriotutkimusten kokonaistuotanto pysyi käytännössä ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Tykslab tuotti tai välitti laboratoriopalveluita 6 199 414 kpl (6 224 805 kpl vuonna 2014). Tykslabissa tehtyjen tutkimusten määrä oli 5 817 773 kpl (5 848 360 kpl vuonna 2014).

Päivystys- ja automaatiolaboratorion kemian automaatiolinjaston PSM-tuotannonohjausjärjestelmä korvattiin uudella Cobas IT middleware prosessinhallin-ta- ja tehostamisratkaisujärjestelmällä, jonka piiriin liitettiin myös TKS:n, Salon, Loi-maan ja Vakka-Suomen sairaalalaboratorioiden kemian analysaattorit. Kemian analytiikassa merkittävin menetelmäparannus oli massaspektrometristen menetel-mien käyttöönotto steroidianalytiikassa (testosteroni ja aldosteroni). Tykslabin mole-kyyligenetiikan laboratoriossa käynnistettiin kehittämishanke liittyen Tyks-Sapan yhteiseen molekylaarisen syöpägenetiikan osaamiskeskushankkeeseen. Vuonna 2015 koko VSSHP:ssa siirryttiin uuteen verensiirtojen tietojärjestelmään (Verlabon).

Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminta vakinaistettiin vuoden 2016 alusta ja se siirrettiin Tyks-Sapa-liikelaitoksen yhteiselle kustannuspaikalle.


Tykslabin asiantuntijat seuraavat säännöllisesti analyysien toimitusaikoja varmistu-akseen siitä, että hoitoyksiköt saavat keskeiset tutkimustulokset käyttöönsä oikea-aikaisesti. Vuonna 2015 tehdyn tilaaja-asiakaskyselyn mukaan n. 80 % vastaajista pitää tutkimustulosten saannin nopeutta hyvänä tai melko hyvänä.

Laboratorion polikliininen näytteenotto tapahtuu pääsääntöisesti ajanvaraukseen perustuen. Ajan voi varata internetissä tai puhelimitse. Puhelinajanvarauspalvelua kehitetään nykyisen palvelun ajoittaisen ruuhkautumisen vuoksi. Ajanvarausta seu-rataan säännöllisesti odotusaikamittauksin ja potilastyytyväisyyskyselyillä.

Laadunhallinta

Tykslab on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (T124). Arviointi toteutettiin vuonna 2015 ensimmäisen kerran standardin SFS-EN ISO 15189 uutta vuoden 2013 versiota käyttäen. Akkreditoidut pätevyysalueen laborato-riot ovat kantasairaalan laboratoriot sekä Turun kaupunginsairaalassa sijaitseva toimipiste. Myös tietotekniikka oli ensimmäistä kertaa arvioinnin kohteena. Tyksla-bin pätevyysalue kattaa kliinisen kemian ja hematologian tutkimuksia sekä näyt-teenoton. Viidennen arviointikauden toisella määräaikaisarviointikäynnillä akkredi-tointia laajennettiin 15:ta uuteen näytteenottopisteeseen, jonka seurauksena Tykslabin koko näytteenottotoiminta on nyt akkreditoitu. Tykslabin laboratoriotoi-minnan laatu arvioitiin korkeatasoiseksi, ja henkilökunnalle annettiin kiitosta syvälli-sestä osaamisesta ja sitoutumisesta hyvään asiakaspalveluun. FINAS-arvioinnin mukaan Tykslabin toimintaa oli kehitetty aktiivisesti, josta osoituksena erityisesti asiantuntevasti tehdyt sisäiset auditoinnit. Hematologian kantasolulaboratoriossa vuonna 2015 tehtiin kaksi ulkoista arviointi-käyntiä, jotka olivat kudoslaitosluvan edellyttämä Fimean vuositarkastus ja kansain-välisen JACIE-akkreditoinnin edellyttämä ulkoinen arviointikäynti.

9

Potilasturvallisuus

Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on esitetty taulukossa 5. Tykslabissa raportoitiin vuoden 2015 aikana 155 HaiPro-ilmoitusta.

TAULUKKO 5. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN TYKSLAB PALVELUALU-EELLA 2015.

Mikrobiologia ja genetiikka Tyksin Mikrobiologian ja genetiikan palvelualue aloitti toimintansa 1.1.2015 kun kolme osastoa Turun yliopiston UTULabista ja yksi osasto Tykslabista fuusioitiin. Fuusion jälkeen Tyks-Sapaan syntyi iso mikrobiologian, immunologian, virologian ja genetiikan osaamiskeskittymä. Mikrobiologian ja genetiikan palvelualue tuottaa korkeatasoisia laboratoriotutkimuksia kliinisen mikrobiologian ja immunologian, klii-nisen virologian sekä lääketieteellisen genetiikan aloilla. Diagnostisen toiminnan lisäksi osastot kehittävät tutkimusmenetelmiä sekä osallistuvat tutkimus- ja opetus-toimintaan. Uuden palvelualueen ensimmäisen toimintavuoden toiminta keskittyi laadukkaan ja kustannustehokkaan toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen uuden organisaation käynnistyessä ja sulautuessa sairaanhoitopiirin rakenteisiin ja prosesseihin. Tuotanto kasvoi koko palvelualueella ja tehtyjen diagnostisten tutkimusten määrä oli yli 400.000 kpl. Suoritemäärä verrattuna vuoteen 2014 kasvoi keskimäärin 4,5 %.


12

Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa)

Kyllä 10

HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumää-rä

3


Kyllä Kyllä

ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Ei

Muut käytössä olevat tarkistuslistat Ei

Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus % henkilökunnasta 1.1.2016 mennessä.

90

Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) -

Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) -

10

Laadunhallinta

Vuoden 2015 alussa lähdettiin projektiin, jonka tavoitteena oli neljän akkreditoidun laatujärjestelmän yhdistäminen yhdeksi. Toimialueiden laatujärjestelmien harmo-nisoinnissa on edetty hyvin ja koko palvelualueen akkreditoituminen yhteisen tun-nuksen T148 alle sekä vanhan (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005) että uuden (SFS-EN ISO/IEC 15189:2013) standardin mukaan saatiin päätökseen, kun saimme 25.2.2016 akkreditointipäätöksen FINAS-akkreditointipalvelulta (the Finnish Accre-ditation Service). Potilasturvallisuus

Tyks Mikrobiologian ja genetiikan palvelualueella raportoitiin vuoden 2015 aikana 4 HaiPro-ilmoitusta. HaiPro-ilmoitukset käsiteltiin osastokokouksissa ja vakavat po-tilasturvallisuuden tapahtumat tuotiin johtoryhmään. Vuonna 2015 ei ollut vakavia potilasturvallisuusilmoituksia. Potilasturvallisuusverkkokoulutuksen on suorittanut noin 15 % henkilöstöstä. TAULUKKO 6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN MIKROBIOLOGIAN JA GENETIIKAN PALVELUALUEELLA 2015.


2

Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen osastokokouksissa (x/vuodessa)

Kyllä 50

HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä

0


Kyllä

Kyllä

ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Ei

Muut käytössä olevat tarkistuslistat -

Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden % osuus henkilökunnasta 1.1.2016 mennessä.

15

Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) -

11

Kuvantamistutkimukset

Taulukossa 7 on kuvattu kuvantamistutkimusten määrät vuonna 2015. Päivystysai-kaiset tutkimukset lisääntyivät kappalemääräisesti 3,5 % (2014; 9,9 %) ja virka-aikana tehdyt tutkimukset vähenivät 0,5 %. Kaikkien tutkimuksien keskimääräinen vaativuus/resurssitarve lisääntyi 7,1 % (2014;10,7 %). Meeting-toimintaan tuli jonkin verran muutoksia shp:n lisääntyneisiin tarpeisiin liittyen. Määrällisesti meeting-toiminta lisääntyi hieman vuodesta 2014.

TAULUKKO 7. KUVANTAMISTUTKIMUSTEN MÄÄRÄ PÄÄTYYPPEITTÄIN VUONNA 2015 JA VERTAILU VUOSIIN 2014 JA 2013.

Taulukossa 8 on esitetty yleisimpien elinkohtaisten tutkimusten lukumäärät vuonna 2015.

TAULUKKO 8. YLEISIMMÄT ELINKOHTAISTEN TUTKIMUSTEN LUKUMÄÄRÄT VARSI-NAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA VUONNA 2015 JA VASTAAVAT LUKU-MÄÄRÄT VUONNA 2014.

Tutkimustyyppi

Toteuma 2015

Toteuma 2014

Toteuma 2013

2014/2015 Muutos %

Kokonaistutkimusmäärä 310 842 309 607 310 895 0,13

oma tuotanto virka-aikana 303 800 235 569 240 864 0,44

oma tuotanto päivystys 66 254 60 261

Natiiviröntgentutkimukset 201 512 207 181 216 333 -3,01

Varjoaineröntgentutkimukset 668 815 888 -18,04

Angiografiatutkimukset 1318 1 226 1 126 7,50

Tietokonetomografiatutkimukset 43 507 39 554 35 086 9,95

Ultraäänitutkimukset 31 867 31 664 31 017 0,44

Kartiokeila-TT-tutkimukset 567 442 134 28,28

Magneettitutkimukset 25 961 23 877 21 541 8,89

oma tuotanto 19 312 16 093 11 771 19,93

välitysmyynti 6 651 7 784 9 770 -14,07

Radiologiset toimenpiteet 5140 4 745 4 182 8,26

Koodi Diagnostinen tutkimus 2015 2014 GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 77 650 79 772

AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia 23 140 21 617

NG1 ja NG2 Polven diagnostinen radiologia 19 297 19 600

NF1 Lonkan diagnostinen radiologia 15 087 15 168

NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia 12 787 13 632

JN3 Vatsan diagnostinen radiologia 13 653 13 303

NB1 Olkapään diagnostinen radiologia 10 878 10 670

NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia 10 039 10 198

NH1 Nilkan diagnostinen radiologia 9 829 9 514

ND2 Käden diagnostinen radiologia 9 243 9 207

12


Vuonna 2015 on tutkimusten saatavuutta pyritty parantamaan useilla toimenpiteillä ja saatavuuteen on saatu edistystä mm. ajanvaraustoimintaan, tutkimusten tarjon-taan ja lausuntojen nopeuteen. Saatavuutta heikensi vaativampien tutkimusten odotettua suurempi lisääntyminen vuodesta 2013 sekä puutteet henkilökunta-resursseissa. Käytännössä odotusaika ajanvaraustutkimuksiin pysyi ennallaan ja kiireellisten potilaiden tutkimusten lausunnot olivat hieman nopeammin hoitavien yksiköiden käytössä.

VSKK:n velvoitteena on tuottaa palvelut hoitotakuun puitteissa. Tämä velvoite ja henkilöstövaje aiheuttavat haasteita VSSHP:n tason kustannustenhallintatoimenpi-teissä tilanteessa, jossa tilauskanta vaativien tutkimusten osalta kasvaa. Tilauskan-nan kasvu johtaa henkilöstökulujen tai ostopalveluiden kasvuun. Päivystysasetuksen, laitteiden käyttöasteen parantamisen, vaativien tutkimusten sekä päivystystutkimusten aiheuttamaan tilauskannan kasvuun on vastattu toimin-taa tehostamalla ja eves-lisätyöllä. Laadunhallinta

Kuvantamiskeskuksen laadusta vastaa johtaja apunaan johtoryhmä ja laatupäällik-kö. Kuvantamiskeskuksessa toimii myös erillinen laaturyhmä. VSKK:n laatupäällik-kö ja ylihoitaja osallistuvat Tyks-Sapa-liikelaitoksen laaturyhmään, VSKK:n ylihoita-ja on Sapan edustajana VSSHP:n laatuneuvostossa. VSKK:n laadunvarmistusjär-jestelmä muodostuu mm. laatukäsikirjaan kirjatuista ohjeista, osastoilla ja sisäises-sä verkossa olevista ohjeista, teknisestä laadunvarmistuksesta, jatkuvasta koulutuksesta, itsearvioinneista, sisäisistä auditoinneista ja kliinisistä auditoinneista. Laadunhallinnan suunnitelmaan on kirjattu mm. vastuuhenkilöiden tehtävät ja vastuut, henkilöstön osallistuminen, palautejärjestelmä, turvallisuusriskien hallinta, raportointi jne. Toimintatavat ja ohjeet on kirjattu laatukäsikirjaan tarkemmin ja käsikirjaa päivitetään jatkuvasti tätä varten laaditun aikataulutuksen mukaisesti.

Osastoilla tehdään vuosittain itsearviointeja ja keskitetysti laajempia sisäisiä audi-tointeja. Vähintään kerran viidessä vuodessa toteutetaan lain edellyttämä ulkopuoli-nen kliininen auditointi. VSKK:n säteilyturvaorganisaatio on osa STUK:n hyväksy-mää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin säteilyorganisaatiota. Teknistä laadunvar-mistusta toteutetaan ST-ohjeiden mukaan erikseen sovittujen työryhmien kautta.

Lisäksi strategisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa ja laaditaan suunnitelma mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Havaittujen puuttei-den sekä toiminnan poikkeamien korjaamista seurataan aktiivisesti.

Auditoitua Stukin ohjeistukseen perustuva laatujärjestelmää noudatetaan ja pide-tään hyvällä tasolla. Sisäiset auditoinnit tehtiin thorax-kuvauksesta, vatsan matala-annos TT:stä, sisäisestä viestinnästä ja perehdytyksestä. Oikea-aikaisen palvelun mittarin tulos on parantunut, mutta ei vielä tavoitetasossa.

13

Potilasturvallisuus

VSKK:ssa raportoitiin vuonna 2015 yhteensä 223 HaiPro-ilmoitusta. Tapahtumatyy-peistä yleisimmät olivat laboratorio-, kuvantamis- tai muuhun potilastutkimukseen (33 %) sekä lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon ja varjo- ja merkkiaineen käyttöön (25 %) liittyvät vaaratapahtumat. Myötävaikuttavia tekijöitä tapahtumiin oli useimmi-ten kommunikointi ja tiedonkulku (20 %). Potilasturvallisuuden osalta vuoden aika-na panostettiin yhteistyöhön lähettävien yksiköiden kanssa muun muassa uusim-malla lähettäville yksiköille suunnattuja ohjeita sekä tiivistämällä yhteistyötä. Lisäksi osastoilla on tehty aktiivisesti potilasturvallisuutta tukevia käytännön toimenpiteitä. Myös perehdytystä on kehitetty. Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on esitetty taulukossa 9.

TAULUKKO 9. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA VUONNA 2015.

Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/ Kyllä

Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa)

Kyllä

3 HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä

8


Kyllä Kyllä

ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Ei Muut käytössä olevat tarkistuslistat 4 Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen 31.12.2015 mennessä suorit-taneiden osuus % henkilöstöstä

63

Käsihuuhdekulutus /1000 käyntiä 2,7

14

Lääkehuolto Varsinais-Suomen lääkehuoltoon (V-S lääkehuolto) kuuluvat lääkelain edellyttämi-en toimilupiensa perusteella toimivat yksiköt: Tyks sairaala-apteekki, toimipiste kantasairaalassa (A970). Lisäksi lääkekeskukset Tyks Loimaan (A570), Tyks Salon (A270) ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloissa (A770) sekä Turunmaan sairaalan liikelaitoksessa (A470). Paimon (A170) ja Raision (A172) sairaala-apteekin osasto-jen toiminta loppui vuoden 2013 aikana. Logistista toimintaa kuvaavat mm. jakelurivit, joissa vähenemä A570/-24,5 %, A770/-4,7 % ja A970/-1,2 %. Nousu A270/ + 1,4 % (kuvio 1).

KUVIO 1. VARSINAIS-SUOMEN LÄÄKEHUOLLON LOGISTISTA TOIMINTAA KUVAAVAT JAKELURIVIT VUOSINA 2004-2015.

Jakelupakkauksina toimitusten kokonaismäärä oli 1,74 milj. kappaletta + 3,6 % vuo-teen 2014 verrattuna, kun laskuissa ovat mukana myös veret ja lääkkeelliset kaa-sut. Ilman veriä ja lääkkeellisiä kaasuja toimitettujen pakkausten kokonaismäärä oli 1,05 milj. kappaletta, + 2 % = + 25 511 pakkausta. Jakelupakkausten määrien muutokset: A570/ -14 361 kpl/-20 % ja A770/-505 kpl/-0,8 % sekä A270/+8 845 kpl/+5,4 % ja A970/+31 475 kpl/+3 %, josta kasvusta 1/3 on varastorobotissa. Lääkevalmistustoiminnassa (kuvio 2) steriilivalmistuksessa jakeluyksiköiden määrä väheni 1.4 %, jossa suurin vähenemä -2040 kpl, -12 % oli käyttökuntoon saatetuissa injektioissa ja suurimat nousut valmistetuissa injektioissa ja infuusioissa + 1554 kpl, +13,6 % sekä valmiissa kivun hoidon infuusiokaseteissa + 302 kpl, +25 %. Suurin nousu ei-steriilivalmistuksessa oli annosjauheissa + 2712 kpl, + 24 %. Solunsalpaaja-annosvalmistuksessa käyttövalmiiden potilaskohtaisten in-jektioiden ja infuusioiden määrä 29 560 kpl kasvoi + 1,6 %. KUVIO 2. SAIRAALA-APTEEKIN OMA LÄÄKEVALMISTUS JAKELUYKSIKKÖNÄ VUOSINA 2002-2015.

0

50000

100000

150000

200000

250000

KPL

VUOSI

KAIKKI JAKELURIVIT

A170A172A270A470A570A770A970

0

50 000

100 000

20022003200420052006200720082009201020112012201320142015

Sairaala-apteekin oma lääkevalmistus jakeluyksikköinä

Solun-salpaaja-annokset

Aseptinenvalmistus

Ei steriiliomavalmistus

15

Osastofarmasian tehtävissä työskenteli koko vuoden yhteensä kahdeksan vaki-naista farmaseuttia Tyksin kantasairaalassa, yksi Tyksin kirurgisessa sairaalassa ja yksi EPLL:ssä sekä Tyks Salon sairaalassa. Yksi määräaikainen farmaseutti työs-kenteli Medisiinisellä toimialueella vuonna 2015 niin, että vakanssin siirtymä tehtiin vuoden 2015 aikana, mutta se ei ollut budjetissa, jonka vuoksi tehtävää hoidettiin projektityönä ja vakanssin vakinainen täyttö vuonna 2016. Toinen määräaikaisuus perustui 50 % Tulekselta ja 50 % Operatiiviselta ja jatkui vielä tammikuulle 2016. Turunmaan sairaalan vastaavan farmaseutin työajasta noin 80 % kohdentuu osas-tofarmasian tehtäviin. Tyks Loimaan sairaalassa työskenteli kokopäiväinen osasto-farmaseutti, jonka palvelut siirtyivät joulukuussa organisaatiomuutoksen myötä Loimaan kaupungin ostamiksi. 50 % kokopäiväinen Tyks Vakka-Suomen sairaalas-sa, jonka palvelut siirtyivät joulukuussa organisaatiomuutoksen myötä Uudenkau-pungin ostamiksi. Lääketyöntekijä työskenteli TOTEKissa aikuisten teholla vakinai-sena koko vuoden ja EPLL:ssä määräaikaisena koko vuoden.

Välinehuolto

Varsinais-Suomen välinehuollon palvelualue tuottaa steriilejä, desinfioituja tai puhdistettuja välineitä asiakkaidensa käyttöön sekä antaa opastusta ja koulutusta välinehuoltoon liittyvissä asioissa. Olemme kehittäneet suorituskykymittarit T-sairaalan välinehuoltokeskuksen laadunparannusprojektissa yhdessä päivystä-vän leikkaussalin kanssa.

T-sairaalan välinehuoltokeskus on käynnistänyt välineiden pakkaustilaan automaa-tiota sujuvoittavan solutuotannon. T-sairaalan ja kirurgisen sairaalan välinehuolto-keskuksissa seurataan välinehuoltoprosessin läpimenoaikaa, Gemini-palautteita ja virheprosenttia leikkausosastoittain. Välinehuoltokeskukset keräävät asiakaspalaut-teita, jotka luokitellaan ja korjaavat toimenpiteet raportoidaan.

potilashoidon vuosikertomus 2015 sairaanhoidolliset palvelut · 2016-05-25 · vuosi 2015 oli...

Documents