prof. jaakko valvanne. vanhuspalveluiden muuttuva maailma. ict-hypake -hankkeen päätösseminaarin...
TRANSCRIPT
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA
Jaakko Valvanne27.5.2015
Hoivapalvelut digiaikaan seminaari
Vanhuspalveluidenmuuttuva maailma
Sisältö
•Yhteiskuntapolitiikan ja vanhuspalvelujenmuutokset 1970è
•Case EKSOTE•Teknologisia ratkaisuja•Kurkistus tulevaisuuteen•Oppia Jönköpingistä•Asiakas keskiöön!
Yhteiskuntapolitiikanja vanhuspalvelujenmuutokset 1970è
Lähde: Simo Koskinen. Gerontologia 2012(4);26:247251
1970luku standardipalveluita
•Suomalaisen hyvinvointivaltionlajenemisen kausi
•Käsite vanhuspolitiikka vakiintui–korostettiin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin,
itsenäisen elämän ja sosiaalisen osallisuudenedelltysten turvaamista yhteiskunnassa
•Ikäihmiset miellettiin homogeeniseksiryhmäksi, jonka tarpeita tyydytettiinstandardipalveluilla
1980luku monituottajuus• Hyvinvointivaltio laajentui ja julkinen vastuu lisääntyi
– perheenjäsenet vapautettiin hoitovastuusta– keskeiset periaatteet: palveluhenkisyys ja palvelujen
monipuolistaminen• Alkoi laaja keskustelu palvelurakenneuudistuksesta• Alettiin kehittää kotona asumisen mahdollistavia koti ja
tukipalveluja• Uusliberalismin aikaa
– sosiaalipolitiikka aiheuttaa turhia kulueriä– enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnista kansalaisille itselleen
• Hyvinvointipluralismi (welfare mix)– monituottajuus alkoi yleistyä myös vanhuspalveluissa
1990luku –lama heijastuu• Sosiaalisuus alistettiin taloudellisten tavoitteiden
alle– sosiaalipolitiikan tehtävänä tuottavuus, kilpailukyky,
kannustavuus, aktivointi ja joustavuus• Taloudellinen puhe korvasi etiikkapuheen
– hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioksi: juustohöylä,priorisointi
– laitoshoitoa purettiin, avohoitoa ei lisätty• New Public Management
– palvelujen ulkostaminen, tilaajatuottajamalli,kilpailuttaminen
2000luku –talous keskiössä
• Monet trendit kiihtyivät: markkinoistuminen,monituottajuus
• Suhteessa vanhusten määrän kasvuunpalvelujen saatavuus heikentyi
• Ikääntymiseen varautumisesta suuriyhteiskuntapoliittinen haaste– vanhuspalvelujen tehostaminen– kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
• Ikääntymispolitiikka alistettiin täysin taloudelle
2010luku –uudistuksen aikaa• Onnellisuuspolitiikka
– subjektiiviset palvelukokemukset ja koettu elämänlaatu– kuluerästä voimavaraksi
• Taloudellistuminen kuitenkin tosiasia– tuottava ikääntyminen: palkkatyö, vapaaehtoistyö, omaishoito
• Sosiaalisen kumppanuuden politiikka– ikäihmiset aktiivisia vaikuttajia palvelujen suunnittelussa ja
kehittämisessä• Tärkeitten uudistusten ja kehittämishankkeiden kausi
– luotu uusia muotoja vanhustyön käytäntöjen ja palveluketjujenkehittämiseen
– omaksuttu gerontologisen kuntoutuksen laajaalaisuus– kehitetty geronteknologisia käytäntöjä ja kulttuurisia työmuotoja
• Siirrytty tuottajalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen– halpuudesta laatuun
25.5.2015MinnaLiisa Luoma 10
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi japalvelujen parantamiseksi
Oliver ym. 2014
Tencomponents
of care forolder
people
Making our healthand care systemsfit for anageingpopulation
ETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRIETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI
Ikäystävällinen, ikäihmisetkin huomioiva kunta
(Lähde: Mukaillen Tracking the development of universal metrics to help cities and communities compare and contrasttheir progress on the design and implementation of agefriendly policies, strategies and interventions. An ActiveAgeDiscussion Paper November 2012) . Suomennetut kriteerit Terve Kuopio julkaisun liitteessä, alla linkki
http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=ab73c78eacc54b0db050426eb046f63c&groupId=12167
ETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRIETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI
Hyvinvointiasemakonseptin suunnittelu
Palvelutarpeenarviointi
Tilaratkaisut
Yhteyskeskus (Contact Center) Monikanavaisuus
Sähköinen asiointi japalvelutEtäkonsultaatiotKansalaisten valmennus
Liikkuvat palvelut
HYVINVOINTIASEMA
Ensihoito ja päivystys
Hoito ja palvelut
Palvelukeskittymät jakeskukset
OSAAMINEN
JA
TYÖNJAKO
LOGISTIIKKAViestintä
Talous ja IVAvaikutusten arviointi
2.10.2013 Marja Kosonen
ETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRIETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI
Yhteyskeskus yhden numeron periaate
CALL CENTER
Kotihoito(päivisin ja iltaisin )
tietotieto
Hälytyskäynti
Hälytyskäynti
Turvaauttajatja yöpartio jatehostettukotisairaanhoito ensihoito(yö aikaan)
Videopuhelinyhteys
Online
Terveys ja etämonitorointitiedot
Palveluneuvonta, ajanvaraus
ETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRIETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI
Alueellisesti koordinoitu kuntoutus tärkein laitosjaksojen lyhentäjä, tärkeämyös kotona asumisen tukena
Toimivassa järjestelmässä kuntoutus alkaa jo akuutissa hoidossa japäätös hoito tai asumispalveluista tehdään kuntoutusjakson, joka jatkuu
vielä kotona, tulosten perusteella Nykyinen järjestelmä sijoittaa (pysyvästi) laitokseen ENNEN kuntoutusta, koska
jatkohoito on tähdätty sairauksista toipumiseen, ei kuntoutukseenTodennäköisesti suurin osa potilaista voitaisiin kuntouttaa kotona tuettuna selviytyviksi (esim.
Göteborgissa 80 %)
kuntoutusHoito
Tehostettu palveluasunto
Palveluasunto
Koti
7… 30 vrk
arviointi kotiutus
Kotikuntoutus
Kotik
untou
tus
YLEos
ETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRIETELÄKARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI
Kotona asumista tukeva kuntoutusprosessiEksote
CALL CENTER
Kotikuntoutusmonitorointi(päivisin ja iltaisin )
tietotieto
Nettiterapeutti
KotikäyntiTEHOKO
Fysio jatoimintaterapeuttiKotikuntoutusohjelma
Videopuhelinyhteys
Online
Terveys ja etämonitoroint
Hälytys aktivoituu käyttäjän itse painaessa nappia tai passiivisestikäyttäjän poistuessa ennalta määritellyltä turvaalueelta.
Kuinka paikantava turvaranneke toimiiHÄLYTYS
Turvaalueet toimivatsatelliitin avullaRannekkeeseen voidaan asettaaturvaalueet, joilta poistuttaessahälytys aktivoituuautomaattisesti. Turvaalueiksimääritellään yleensä käyttäjänasunto ja alueet kodin ympärillä,missä käyttäjä tavallisesti liikkuu.
Tarkka sijaintitieto käyttäjästä
Alarm CenterGPS satellitepostioning on theVega
Transmission of the GPS
position via GPRS to
Alarm centre.
Sairaanhoitopiireille, hoitoyksiköille, kunnille ja palvelutaloillekustannustehokkaaksi ratkaisuksi edistää potilaiden turvallisuutta,vapauttaa hoitoresursseja sekä tukea itsenäistä kuntouttavaa liikkumista.
Muistisairaiden osalta käytön onnistumiseenvaikuttaa paljon riittävän aikainenkäyttöönotto.
Palvelun loppukäyttäjiä ovat:ikäihmiset
muistisairaat
kuntoutujat
sairauskohtauksille alttiit
liikuntarajoitteiset
yksintyöskentelevät
Kenelle turvaranneke on tarkoitettu
Professori Raimo SepponenAalto yliopisto, Elektroniikan laitos
Teknologianmahdollisuuksista
sosiaali jaterveydenhuollossa
Jönköpingin tulokset• Yksi harvoista paikoista
maailmassa, missä on onnistuttukoko systeemin muuttamisessa– 800 mitattavaa parannnusta– yli 8 miljoonan SKR:n säästö
• Ruotsin halvimmat kustannukset• Ruotsin parhaat tulokset• Vähän sairauspoissaoloja,
vähäinen henkilökunnanvaihtuvuus
Göran Henriks
Who are we here for?
We are here to increase value for our inhabitants…
Keitä varten olemme työssä?
Olemme töissä tuottaaksemme arvoa kuntalaisillemme
Teknologian vaikutukset sosiaaliseen kolmioonIntegroituminenpalvelujärjestelmään
Sosiaalinenintegroituminen
(R Pieper 1997)
Asiakas Läheisapu
Kotihoito
Tehokkuus
Tuki Helpotus
Teknologia jakodin
ympäristö
ICTHypake hanke• Digitaalisuuden ja teknologioiden soveltaminen
hyvinvointipalveluiden tuottamisessa onvaikuttavaa hoivan ja huolenpidontoteutumisessa sekä asiakkaan että hoitajannäkökulmasta.
• Tärkeä osa hoivapalvelujen, digitaalistentyövälineiden ja palveluiden muotoilua onhoitajan ja asiakkaan kyky soveltaa näitä uusiadigitaalisia työvälineitä ja toimintatapoja arjenvuorovaikutuksessa ja hoitotyössä.