punos 4/2011
DESCRIPTION
SDPL:n ohjaajalehti.TRANSCRIPT
DRAAMA TOIMIIDRAAMA TOIMIIOsallistava draama apuna
pioneerityössä
PEPELIKURSSILLALIKURSSILLAAurinkolahdessa
OTOTA JA ANNAA JA ANNAvinkkilinkki ohjaajille
Suo
me
n D
em
okratian
Pio
ne
erie
n Liitto
– SD
PL R
y
PUNOSPUNOS4/20
11
Sisällys
Pääkirjoitus ................................................................................................................3
Draama toimii – osallistava draama apuna pioneerityössä............................................4
Ahkerointia Aurinkolahdessa........................................................................................6
Ystävyysrata talvileirillä tai retkellä...............................................................................7
Hallituksen uutisia.......................................................................................................8
HonkosAntista sosiaalineuvos....................................................................................12
Mitä KSL-Opintokeskus voi tarjota Pioneeriliitolle?..................................................13
Alueilla tapahtuu........................................................................................................14
Pioneeriliiton tapahtumia 2012.................................................................................16
Pikkutontut leirillä.....................................................................................................17
Joulukoristeita askartelumassasta................................................................................18
Punoksen jouluristikko...............................................................................................19
Ota ja anna – vinkkilinkki.pinskut.fi .........................................................................20
Jouluisen kirjoituskilvan voittaja................................................................................21
Nuorten toiveet kerhotoiminnan perustana – Kokkolan Fantasiaharrastajat..............21
Kirje Saksasta.............................................................................................................22
Pinskupuisto Valkeakoskella.......................................................................................22
Tuomo Tormulainen Järvi-Suomen työntekijäksi.......................................................22
Harri Asikainen aloitti toiminnanohjaajana Hämeen Pioneereissa.............................23
SDPL:n yhteystiedot..................................................................................................23
Punos 4/2011
2
Numero 4/2011
ISSN 0356-2220
Toimitus
SUOMEN DEMOKRATIANPIONEERIEN LIITTO – SDPL RY.Viherniemenkatu 5 A, 3. krs.00530 HELSINKIwww.sdpl.fi /punos
Puhelin 040 1379 455
Sähköposti [email protected]
PankkiyhteysFI6011463001016077
PäätoimittajaTarja Syyli
ToimitussihteeriRaili Kamunen
ToimitusneuvostoSDPL:n työntekijät
Tilaushinta12 € / vuosikerta
TaittoMainospalvelu Kristasta [email protected] www.mainospalvelu.net
Etukannen kuvaIra Techtolin
PainopaikkaPainorauma Oy, 2011
Suo
me
n D
em
okr
atia
n P
ion
ee
rie
n L
iitto
– S
DP
L R
y PUNOSPUNOS
ULOS & ULOS & TULOSTULOS -kurssi -kurssiEtsitään yhdessä uusia ideoita ulospäin suuntautuvaan toimintaan 27.–29.1.2012 Valkeakoskella, Voipaalassa.
Ilmoittautumiset kurssille 11.1.2012 mennessä puh. 0400 804 677 tai www.sdplhame.net.
Tule mukaan tekemään Punosta!
Lähetä kuvia, piirroksia, askartelu- ja juttuideoitasi osoitteeseen [email protected] ja ole mukana tekemässä entistä värikkäämpää Punosta.
3
Punos 4/2011
3
Jäsentyytyväisyyskysely 2011
Pioneeritoiminta on kivaa!
Pääkirjoitus
3
Punos 3/2011
Keväällä ja kesällä toteutetun jä-sentyytyväisyyskyselyn mukaan valtaosa vastaajista on touhunnut
aktiivisesti pioneeritoiminnassa jo pidem-män aikaa ja näyttäisi myös pitävän siitä. 90 prosentille kaikista vastaajista pionee-ritoiminta on vähintäänkin kohtuullisen tuttua ja 82 prosentin mielestä toimin-nassa on myös hauskaa olla mukana. Viisi prosenttia kyselyyn vastanneista on vasta tullut toimintaan mukaan, joten uuttakin virtaa joukkoon on saatu. Tyytyväisimmät toimijat löytyivät Etelä-Suomen alueelta, jossa peräti 90 % koki, että pioneeritoiminta on kivaa. Toisaalta samalla alueella myös vaikutus-mahdollisuudet alueen asioihin koettiin heikoimmiksi. Yhteishenki kukoistaa parhaiten Hä-meessä, jossa 73 % alueen vastaajista koki oman alueen yhteishengen hyväksi. Ei yh-teishenki näyttäisi kuitenkaan olevan täy-sin hukassa muillakaan alueilla, sillä koko maan mittakaavassa alueen yhteishenki koetaan hyväksi keskimäärin 63 prosentin mielestä.
Kaikista kyselyyn vastanneista 65 % kokee itsensä tarpeelliseksi ja heillä on mahdollisuus hyödyntää osaamistaan riittävästi pioneeritoiminnassa. Asioiden kasautumisesta samoille ihmisille viestinee osaltaan se, että 42 % kyselyyn vastan-neista kokee, että tekemistä on niinkin paljon, että joku muu voisi joskus ottaa asioita hoitaakseen. Eniten työt näyttäisi-vät kasaantuneen Pohjois-Suomessa, jossa vastaajista lähes 90 prosentilla on mahdol-lisuus hyödyntää osaamistaan riittävästi pioneeritoiminnassa ja 78 % ilmoitti ha-luavansa mielellään jakaa omasta työmää-rästään tehtäviä muillekin. Parhaimmat vaikutusmahdollisuudet näyttäisivät olevan Länsirannikolla ja Hä-meessä. Molemmilla alueilla noin 80 % vastaajista koki voivansa vaikuttaa asioihin alueellaan riittävästi. Länsirannikko näyt-täisi nousevan selkeästi esiin myös yhteis-työssä ja tiedottamisessa. Siellä peräti 82 % vastaajista kokee, että alueen toimintaa tehdään paljon yhteistyöllä (koko maan keskiarvo 50 %) ja että alueen toiminta on pääosin monipuolista ja kiinnostavaa (koko maan keskiarvo 42 %). Myös tie-donkulku alueella toimii hyvin 73 pro-sentin mielestä, kun koko maan keskiarvo tiedonkulun hyvän toimivuuden osalta oli vain 42 %. Muilla alueilla tiedottamisessa on siis selkeämmin parantamisen varaa. Heikoimmalla vaikutusmahdollisuuk-sissa pärjäsi Etelä-Suomi, jonka vastaajista vain noin neljäsosa koki voivansa vaikuttaa alueen asioihin. Etelä-Suomen vastaajista 37 % oli sitä mieltä, että mahdollisuutta vaikuttaa alueen asioihin ei juurikaan ole, vaan joku muu tekee päätökset vastaajan-kin puolesta, ja 32 % katsoi, että aluetyön-tekijä tekee yksin myös suurimman työn. Muilla alueilla alueen sisäinen yhteistyö korostui selkeämmin. Yhteistyö eri alueiden välillä toimii ky-selyn perusteella hyvin koko maan mit-takaavassa vain joka viidennen vastaajan mielestä. Kaikista vastaajista 45 % kokee,
että alueiden välinen yhteistyö kaipaa kehittämistä. Myös pioneerihengen nos-tamisessa on paljon parantamisen varaa. Kaikilla alueilla yli puolet vastaajista koki näin, selkeiten Länsirannikko, jonka vas-taajista 82 % oli tätä mieltä. Lähes kaikilla alueilla yli puolet vas-taajista oli sitä mieltä, että myös alueiden ja keskusjärjestön yhteistyössä on paranta-misen varaa. Lisäksi vain noin puolet vas-taajista saa mielestään riittävästi tietoa lii-ton tapahtumista ja toiminnoista. Tämän vuoksi alueille toimitetun hallintotiedot-teen lisäksi liiton hallituksen ja valtuus-ton päätöksistä tiedotetaan jatkossa myös Punoksessa. Tässä numerossa on nyt ensi alkuun tiivistetysti uutisia hallituksen ja valtuuston päätöksistä koko toimintakau-den ajalta. Jatkossa hallinnon uutispalsta keskittyy uutisoimaan asioista, joista on ehditty päättää Punosten ilmestymisten välillä. Kiitän kaikkia jäsentyytyväisyyskyse-lyyn vastanneita. Kyselyn tulokset anta-vat runsaasti ideoita, ajatuksia ja virikkeitä alkavan vuoden toiminnan ja päätösten pohjaksi ja pohjustavat osaltaan keväällä 2012 järjestettävää SDPL:n 23. liittoko-kousta.
Toverillista ja toiminnallista Uutta Vuotta 2012 kaikille!
Satu [email protected]
Jäsentyytyväisyyskyselyn vastaajien ikä jakauman perusteella pioneerilii-tossa toimivat ihmiset edustavat laa-jal ti kaikkia ikäluokkia.
Kyselyyn vastanneis ta oli 15–29-vuo-tiaita 41 %, 30–49-vuotiaita 31 % ja 50 vuotta täyttäneitä 28 %.
Nuoret olivat selkeiten edustettuina Etelä-Suomen alueella, jossa 60 % alueen kaikista vastaajista oli alle 30-vuotiaita. Vanhin vastaajakaarti löytyi Pohjois-Suomesta, jossa vas-taajista 56 % oli vähintään 50-vuo-tiaita. Ikäryhmässä 30–49-vuotiaat suurin vastaajaryhmä löytyi Hämees-tä (47 %).
Koko maan vastaajista 17 % ilmoitti haluavansa tehdä pioneerityö-tä enemmänkin. Jos koet, että halu-aisit osallistua aktiivisemmin toimin-taan, ota rohkeasti yhteyttä pioneeri-liiton keskustoimistoon tai lähimpään alue toimistoon. Pioneeritoiminnassa tarvitaan monenlaista kokemusta ja ammattitaitoa.
% oneerityö-
4
Punos 4–2011
Mitä voit kouluttajana tehdä kun
luennot ja paneelikeskustelut eivät
enää innosta ohjaajia opin äärelle?
Entä mikä neuvoksi kun lasten kanssa
pitäisi käsitellä tärkeitä pinskuarvoja,
mutta oikeaa kieltä saada viesti perille
ei vain tunnu löytyvän? Oletko kokeil-
lut draamaa? Älä säikähdä – draama ei
ole teatteria, eikä siinä tarvitse näytellä
yleisölle! Draama käyttää teatterin
keinoja, mutta saa osallistavasta luon-
teestaan johtuen myös pedagogisia
sävyjä. Jos kiinnostuit, lue lisää.
K arl Marx herätteli passiivista kan-saa ottamaan itse vastuuta omasta elämästään. Mikään yliluonnolli-
nen ei ohjaa ihmisten valintoja, tai päätä heidän kohtalostaan. Ihminen itse voi ja sen tulee muuttaa elämäänsä ja yhteiskun-taa. Brasilialainen teatterintekijä Augosto Boal valjasti 1960-luvulla teatterin tämän jalon tarkoituksen vetojuhdaksi. Boal kut-sui uutta, kehittelemäänsä teatterimuotoa Vapautuksen teatteriksi. Perinteinen teat-teri oli ollut yksi pahimmista sortajista asettaessaan katsojan rooliin, jossa omalle ajattelulle ei ollut tilaa. Vapautuksen teat-terissa valmiiksi tarjotun kapitalistisen ”totuuden” sijaan katsojan passiivinen rooli voidaan muuttaa aktiiviseksi ja siten katsoja voi itse vaikuttaa esityksen loppu-tulokseen.
Foorumteatteri osaksi
pinskutapahtumaa
Boal kehitteli osallistavaa draamaa edel-leen ja syntyi yksi nykypäivänäkin paljon käytetty ja toimiva draamamuoto, foo-rumteatteri. Siinä ennakolta valmisteltu näytelmä esitetään yleisölle kahdesti. En-simmäisellä kerralla normaalisti tavallisen esitystradition tavoin. Esityksen jälkeen yleisöltä kysellään mielipiteitä esityksen teemasta ja loppuratkaisusta. Sama esitys näytellään uudelleen, mutta nyt niin että yleisö voi halutessaan keskeyttää esityk-sen ja näytellä, tai ehdottaa näyteltäväk-si jonkin roolin toisella tavalla. Katsojat ovat foorumiteatterissa itse hyvin pitkälti vastuussa siitä, pystyvätkö he tekemään teatteria, joka vapauttaa heidät sorrosta.
DRAAMA TOIMII!Osallistava draama apuna pioneerityössä
Pinskuleirillä tutkittiin draaman avulla itsekkyyttä ja ahneutta Antiikin tarinaan perustuen.
Kuva Katja Väänänen
5
Punos 4/2011
Nykyihmisen arjessa foorumteatteria voi hyvin käyttää sekä koulutustilanteessa ai-kuisille että osana pinskuleirien ja -tapah-tumien ideologista ohjelmaa. Foorumteatterin avulla voi näppäräs-ti käsitellä esimerkiksi koulukiusaamista, köyhyyden ongelmia, epätasa-arvoa ja ympäristön tuhoamista. Tietenkään tätä metodia ei kannata lähteä kokeilemaan ilman asiantuntemusta ja koulutusta, mutta osallistavan draaman osaajia löytyy varmasti pinskuja opastamaan. Lisäksi eri oppilaitokset järjestävät Suomessa koulu-tusta osallistavasta draamasta.
Osallistavan ja
esittävän draaman ero
Mikä sitten on osallistavaa draamaa? Se on draamaa, jossa ei esitetä yleisölle, koska erillistä yleisöä ei ole. On vain ryhmä, joka sitoutuu siinä hetkessä tutkimaan jotakin ilmiötä tai teemaa. Omilla ideoillaan ku-kin osallistuja vaikuttaa prosessin kulkuun ja sen lopputulokseen. Osallistavassa draamassa ei välttämät-tä edes huomaa näyttelevänsä, sillä siinä eläydytään johonkin tilanteeseen tai hen-kilöön aina jossakin roolissa, ei koskaan omana itsenä. Juuri etäännyttämisen vuoksi draama on turvallinen valinta vai-keidenkin teemojen käsittelyyn. Lisäksi draama avaa mahtavia keskusteluja käsi-teltävästä aiheesta, sillä siinä ei koskaan ole oikeita tai vääriä vastauksia! Draama-prosessin ohjaaja ei koskaan tiedä ennalta, millainen prosessista tulee. Näyttelemistä pelkääville aikuisillekin draama on ihana mahdollisuus hullutte-luun, leikkimiseen, lapsen kaltaiseen avoi-meen heittäytymiseen. Onhan kyse vaka-vasta leikillisyydestä. Siinä leikkijä tietää leikkivänsä, mutta suhtautuu kunnioi-tuksella leikkiin – siinä luodaan yhteiset pelisäännöt leikkijöiden kesken. Samalla tutkitaan ilmiöitä tai ihmisiä, joita ehkä prosessin jälkeen on päästy ymmärtämään hiukan paremmin. Rankkana esimerkkinä rikoksen tekijä – hänen tekoaan ei tarvit-se missään olosuhteissa hyväksyä, mutta draaman avulla sitä voidaan ehkä jollakin tavoin pystyä ymmärtämään.
Prosessidraamaa
kaiken ikäisille
Prosessidraama on yksi osallistavan draa-man muodoista ja varsin toimiva kaiken-laisten asioiden käsittelyyn kaiken ikäisil-lä. Se perustuu pohjatekstiin, jonka ainek-sista osallistujat rakentavat draamallisen fi ktion yhdessä ohjaajan kanssa. Yksi avartava kokemus prosessidraa-man toimimisesta on itselläni aivan tuo-reessa muistissa. Kyseessä oli vanhempien ja heidän lastensa yhteinen draamapaja, jonka ohjaajana toimin. Kaikki ryhmän lapset olivat iältään 4–7-vuotiaita. Aiheena sillä kerralla oli suvaitsevai-suus. Kehystarinana toimi satu rumasta ankanpojasta. Prosessin loppukeskus-telussa eräälle äidille selvisi, että hänen poikaansa kiusataan koulussa. Niin ikävä kuin asia olikin, pidin erittäin merkittävä-nä aiheen käsittelyä. Pyrin ryhmissäni ottamaan käsittelyyn vakaviakin aiheita (suvaitsevaisuuden li-säksi olemme käsitelleet mm. pelkoja ja erilaisia perheitä). Näin draamatunnit eivät ole pelkkää hulluttelua ja ilon pirs-kahtelua, vaan mukana kulkee aina jokin syvempi tarkoitus. Kiusaamisen paljastuminen oli äidille varmasti järkyttävä kokemus, mutta har-joituksemme osoitti toteen sen, että draa-ma todella toimii. Lisäksi mietin, olisiko kiusaaminen tullut ilmi muutoin kuin etäännyttämisen kautta vakavasti leikittä-essä. Draamaprosessien ei tarvitse aina kes-tää useita tunteja. Riippuu käsiteltävästä aiheesta, ryhmän koosta ja ikäjakaumas-ta, ohjaajan viitseliäisyydestä ja prosessin käyttöön annetusta ajasta, kuinka pitkiä niistä tulee. Ihanteellinen kesto on 2–5 tuntia.
Prosessi voidaan jakaa usealle eri ker-ralle, jos se halutaan vetää esim. kerhoil-loissa tai leirin aikana. Silloin on tärkeää kerrata aina, mitä edellisellä kerralla on tehty ja mihin vaiheeseen prosessia jää-tiin. Näkisin yhtenä mahdollisuutena draa-maprosessin toteuttamiseen esimerkiksi pinskuvaikuttajien koulutuksen, jossa ohjaajien tehtäviä, tai hyvän yhteishen-gen merkitystä pioneeritoiminnan jatku-miseen voisi tutkailla rauhassa, moninaisia näkökulmia huomioon ottaen. Draamaharjoitusten päätteeksi on ai-na paikallaan pitää loppukeskustelu, jos-sa refl ektoidaan tehtyä ja siitä nousseita tuntemuksia. Näin varmistetaan myös se, ettei kukaan ole jäänyt prosessiin liian sy-välle.
Draamasta,
draaman avulla
Draaman avulla lyödään siis useampi kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Siinä opi-taan paitsi käsiteltävästä aiheesta, myös ihmisistä ja heidän toimintatavoistaan, mutta myös teatterista taidemuotona, koska työvälineinä ovat teatterin keinot. Lisätietoa draamasta opetuskäytössä saat Suomen Draamaopettajien liitosta, Fideasta: fi dea.fi . Sieltä voit myös tiedus-tella ammattitaitoista kouluttajaa tilai-suuksiin. Prosessidraamasta käyttökelpoisena metodina voit puolestaan lukea mm. Pa-mela Powellin ja Allan Owensin suo-meksi käännetyistä kirjoista. Niistä löydät myös malleja kokonaisen draamaprosessin rakentamiseen. Joitakin draamaharjoituk-sia löydät myös netistä Ohjaajien linkki-vinkeistä: vinkkilinkki.pinskut.fi
Katja Väänänen
Kuva Krista Jännäri
Osallistuvassa draamassa
ei edes välttämättä
huomaa näyttelevänsä,
sillä siinä eläydytään
tilanteeseen roolissa,
ei koskaan omana itsenä.
6
Punos 4–2011
AHKEROINTIA AURINKOLAHDESSA• Tässä meillä on aina teltat
ja tässä me istumme nuotiolla ja
tuossa on Aina-laivan laituri.
• Meidän pelilauta on Euroopan
kartta ja siihen on piirretty erikseen
kaikki ne maat, joissa
pioneeriliitolla on ystävyysjärjestöjä.
• Meidän pelissä taas kuljetaan
ympäri Suomea patikoiden, junalla
tai lentsikalla. Me tutustutaan
pioneeritoimintaan eri puolilla
Suomea.
E dellä mainitunlaisia asioita kuultiin Turun Aurinkolahdessa marraskui-sena viikonloppuna kun SDPL:n
pelikurssilaiset esittelivät valmistamiaan pelejä muille kurssilaisille. Kaikista kurssilla tehdyistä peleistä löytyi pioneeritoimintaan liittyvä juttu tai asia. Pelien tarkoituksena olikin tukea pioneerien liina- ja merkkiopintoja. Lautapelien lisäksi kurssilaiset suun-nittelivat ja valmistivat erilaisia korttipele-jä. Ahkerien kurssilaisten toimesta syntyi pioneerikerhojen ja leirien käyttöön kah-deksan erilaista peliä.
Hyppy pelien maailmaan
Ennen varsinaiseen pelimaailmaan hyp-päämistä kurssilaiset tutustuivat pioneeri-en opintojärjestelmään ja saivat tiiviin in-fopaketin asioista, jotka tulee huomioida kun pelejä ryhdytään tekemään.
Tässä luettelo tärkeimmistä seikoista:• Pelit kannattaa suunnitella hyvin ennen kuin niitä ryhdytään siirtämään pelilaudalle ja pelikorteille.• Peleissä tulee olla aina joitakin jännitysmomentteja ja pelien ulko- näköön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.• Pelit eivät saa olla liian moni- mutkaisia, mutta eivät myöskään niin helppoja, että mielenkiinto pelaamiseen lopahtaa heti alkuunsa.• Pelejä kannattaa tehdä yhdessä lasten kanssa niin, että he ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa.
Kurssin aikana Aurinkolahdessa puuhail-tiin pelien tekemisen lisäksi paljon muu-takin mukavaa. Siellä poltettiin nuotiota, tehtiin puutalkoita, saunottiin ja pidettiin hauskaa kavereiden kanssa. Kaiken kaik-kiaan kurssiviikonloppu oli onnistunut ja siellä tunnuttiin viihtyvän – ainakin jos kurssipalautteisiin on uskomista.
Palautteista kävi ilmi muun muassa seuraavanlaista:• Oli tosi kiva kurssi. Ymmärsin kaiken. Ryhmissä oli kiva työskennellä.• Kiva ja hyödyllinen kurssi. Siitä on hyötyä ohjaustyössä.
Teksti Tarja SyyliKuvat Anne Verho
7
Punos 4/2011
• Rento meininki ja oppiminen oli tehty mukavaksi. Yhteishenki loistava.• Aluksi pelien suunnittelu tuntui hankalalta ja mietintä otti koville. Kun pääsin asiasta jyvälle niin tekeminen oli tosi kivaa.• Minulle oli kurssista tosi paljon hyötyä. Sain pinskujen arvojen esittämiseen uusia ideoita.• Hyvä kurssi, suosittelen muillekin. Aihe esiteltiin hyvin ja siksi pelien valmistus sujui hyvässä hengessä ja porukka oli innostunutta. Kurssi oli alusta loppuun saakka antoisa ja mielenkiintoinen.• Lisää tällaisia kursseja.
Rata voidaan rakentaa kulkemaan
maastossa siten, että se voidaan
hiihtää suksilla tai vastaavasti kävellä
esimerkiksi leirialueen pihapiirissä.
Radalle valmistellaan kysymysrasteja ja tehtävärasteja. Rastit ja reitin voi mainiosti merkitä erivärisillä krep-
pipapereilla, vaikkapa reitti sinisellä ja rasti punaisella. Osalla rasteista voi olla ohjaaja, joka opastaa taitotehtävissä; osa rastitehtävistä voidaan kiinnittää esimerkiksi puun oksil-le johonkin kivannäköiseen pussukkaan (ei kuitenkaan lähikaupan muovipussiin). Osanottajat jaetaan pieniin ryhmiin. Jokaiselle ryhmällä on kynä ja paperia. Rastilla oleva ohjaaja kirjoittaa paperille puumerkkinsä, kun rastilla on käyty. Mi-käli kyseessä on rasti jossa ei ole ohjaajaa, kirjoitetaan paperille rastilla kysytyn kysy-myksen vastaukset. Kun rata on käyty, ohjaaja kerää ryh-mien paperit, tarkistaa ne ja antaa osan-ottajille palautteet siitä, miten he poluilla pärjäsivät. Myös kysymysten oikeat vasta-ukset kerrotan tässä yhteydessä.
Esimerkkejä kysymyksistä:
1. (ohjaaja rastilla) Kertokaa mitä ymmär-rätte sanalla ystävyys; mitä asioita se pitää sisällään?
2. (ohjaaja rastilla) Laulakaa tai leikkikää yhdessä jokin metsän eläimistä kertova laulu tai leikki.
3. Luetelkaa vähintään neljä maata, joihin pioneeriliitto lähettää kesäisin lapsia leiril-le? (kirjoitetaan vastaukset paperille)
4. (ohjaaja rastilla) Jos kohtaatte kuuron ja haluatte kertoa hänelle, että olette läh-dössä leirille jossa hiihdetään, lasketaan mäkeä ja saunotaan, miten kertoisitte asi-an hänelle?
5. Miettikää vähintään kaksi esimerkkiä, miten voisitte auttaa kehitysmaiden lap-sia? (kirjoitetaan vastaukset paperille)
6. Luetelkaa kolme maata, joista Suo-meen on tullut pakolaisia. Kertokaa yksi esimerkki, miksi ihmisten pitää lähteä pa-koon omasta kotimaastaan johonkin kau-kaiseen maahan kuten esimerkiksi Suo-meen? (kirjoitetaan vastaukset paperille)
7. (ohjaaja rastilla) Kulkekaa ohjaajan näyttämä matka silmät sidottuna. Näin huomaatte, kuinka vaikeaa näkövammai-sen on liikkua näkeville suunnitellussa ympäristössä.
8. (ohjaaja rastilla) Päätelkää, mistä maista seuraavat ihmiset ovat kotoisin.
Huom! Kirjoita etukäteen alla olevat ni-met kukin erikseen suurille lapuille. Näytä laput ja kysy, mistä maasta kyseinen ihmi-nen on kotoisin.
O. SITRU (Ruotsi)M. SAALIO (Somalia)R. AKI (Irak)R. OVI (Viro)Ä. JÄVNE (Venäjä)N. JAOR (Norja)G. TENNILA (Englanti)K. ASSA (Saksa)T. NEVAMI (Vietnam)K. RIKTU (Turkki)H. CELI (Chile)R. NIA (Iran)U. BAKU (Kuuba)
Kun ystävyysrata on käyty läpi, voitte paistaa nuotiolla makkaraa tai lettuja. Lo-pettajaisiksi kaikki yhdessä muodostavat ystävyyspiirin ja laulavat Ystävyyslaulun.
Teksti Tarja SyyliPiirros Heta Kohonen
YSTÄVYYSRATA talvileirillä tai retkellä
8
Punos 4–2011
MENNYTTÄ JA TULEVAA
TOIMINTAA
Kaikki keskusjärjestön järjestämät tapah-tumat ovat valtakunnallisia. Useimmista SDPL:n hallinnoimista tapahtumista on aiemmin uutisoitu jo Punoksissa, mutta koska liiton tapahtumien järjestäminen ja niiden toteutumisen seuranta ovat merkit-tävä osa hallinnon työtä, on alla tiivistetys-ti kerrattu tärkeimpiä kehittämiskohteita.
Kimpastakin tuli perinne
Yhteistyössä SDPL:n Helsingin ja Uu-denmaan piirijärjestön kanssa kesäkuus-sa järjestetty Kimppa-tapahtuma kokosi Helsinkiin yli 200 osallistujaa eri puolilta Suomea. Tapahtumasta enemmän Punos-lehdissä 1–3/2011. (käsitelty hallituk-sessa 7.2.2011, 23.3.2011, 13.4.2011, 4.5.2011, 30.5.2011 ja 19.9.2011, val-tuustossa 15.5.2011)
Kimppa-tapahtuman toimivuutta testat-tiin Hämeenlinnassa lokakuussa 2010, jolloin keskusjärjestön yhteistyökump-paneina touhusivat Hämeen Pioneerit. Tapahtumassa julkaistiin pioneerien pii-rustuskilpailuun osallistuneiden työt. Piirustuskilpailun aiheena oli ”Minun maailmani” ja siihen lähetettiin 163 työtä. Kimppa 2010 -tapahtumasta on uutisoitu Punoksissa 2/2010 ja 4/2010. Piirustuskil-pailun tulokset on julkaistu Punos-lehdes-sä 1/2011. (hallitus 9.12.2009, 5.5.2010, 5.6.2010, 14.9.2010 ja 8.11.2010)
Kahden onnistuneen Kimppa-toteutuk-sen myötä tapahtumaa tullaan jatkossa järjestämään säännöllisesti joka toinen vuosi. Joka toinen vuosi sen tilalla on pe-rinteisempi kansainvälinen Ystävyysleiri. Seuraava Kimppa-tapahtuma järjestetään siis vuonna 2013.
Pioneeriohjaajien perinteiset
Talvitulet helmikuussa
Pioneeriohjaajat kokoontuvat taas Talvitu-lille Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuk-seen Juupajoelle 18.–19.2.2012. Tapahtu-man valmistelut on jo aloitettu. (hallitus 8.10.2011, valtuusto 12.–13.11.2011)
Vuoden 2011 Talvitulien pääteemana oli yhteisöllinen media, jonka osuuden ve-ti Helsingin yliopiston opettajakoulut-taja Ari Myllyviita. (hallitus 8.12.2010, 7.2.2011 ja 23.3.2011)
Vuonna 2010 Talvitulet järjestettiin päih-teettömyyden teemalla. Talvitulista 2010 on uutisoitu Punoksessa 2/2010. (hallitus 16.11.2009, 9.12.2009 ja 11.2.2010)
Sosiaalinen media
Pinskunuorten Päivien
teemana
Pinskunuorten Päivät järjestettiin tänä vuonna Sanginjoella Oulussa lokakuussa yhteistyössä Pohjois-Suomen pioneeri-en kanssa. Viikonlopun pääteemana oli sosiaalinen media. Alunperin päivät oli tarkoitus järjestää keväällä, mutta han-kalan ajankohdan vuoksi valtuusto päät-ti siirtää tapahtuman syksyyn (hallitus 7.2.2011, 19.9.2011 ja 8.10.2011, val-tuusto 15.5.2011)
Vuonna 2010 Pinskunuorten Päiviä vietet-tiin Suolahdessa huhtikuussa yhteistyössä Järvi-Suomen pioneerien kanssa. Tapah-tumasta enemmän Punoksessa 2/2010. (hallitus 11.2.2010 ja 4.5.2011)
Seuraavan kerran Pinskunuorten Päivät järjestetään syksyllä 2012.
Pioneeriviikot
herätettiin henkiin
Pioneeriviikkoa on vietetty näkyvästi useammallakin alueella kahden viimei-sen vuoden aikana. Hämeen Pioneerien aloitteesta vuonna 2009 alkanut teema on poikinut useita pinskupuistoja ja muita pioneeritapahtumia eri puolilla Suomea ja tuonut pioneeritoiminnalle näkyvyyt-tä vappuviikoilla. (hallitus 11.2.2010, 5.5.2010 ja 23.3.2011, valtuusto 15.–16.5.2010)
Kansainvälinen
Ystävyysleiri kesällä
SDPL:n perinteinen kansainvälinen Ystä-vyysleiri järjestetään jälleen Sammalnie-messä heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Edellisen kerran Ystävyysleiri järjestettiin vuonna 2010 teemalla Yhdessä – turvassa. Vuoteen 2010 asti Ystävyysleiri oli joka-vuotinen pioneeriliiton tapahtuma vuo-sikymmenien ajan. Ystävyysleiristä 2010 on uutisoitu Punos-lehdissä 2–3/2010. (hallitus 5.5.2010 ja 5.6.2010)
Uutena liiton tapahtumana
Mummolaleiri Uutena tapahtumana pioneeriliiton toi-mintasuunnitelmaan on kirjattu Mum-molaleiri. Leiri toteutetaan yhteistyössä Länsirannikon Pioneerien kanssa kesä-kuussa 2012. Länsirannikon pioneerit ovat toteuttaneet aiemmin Mummolalei-rin oman alueensa puitteissa, mutta nyt
H A L L I T U K S E N U U T I S I A
Tällä uutispalstalla tiedotetaan vain keskusjärjestön
organisoimista tapahtumista ja toiminnoista.
Alueiden toiminnasta ja päätöksenteosta voi
tiedustella aluetoimistoista.
Työntekijät kurssillaan.
9
Punos 4/2011
siitä päätettiin Länsirannikon Pioneerien aloitteesta tehdä valtakunnallinen, koko liiton yhteinen leiri. (hallitus 8.10.2011, valtuusto 12.–13.11.2011)
SDPL:n koulutusjärjestelmä
laajenee ja kehittyy
Pioneeriohjaajien koulutusjärjestelmän Tiedonpuu sai uuden lehden, kun kurssi nuoremmille ohjaajille näki päivänvalon. Kurssi kantaa nimeä NUPO (Nuor-ten ohjaajien kurssi). Se on räätälöity 13–15-vuotiaille, jotka haluavat toimia ohjaajina ryhmissä ja leireillä. Lisätietoa NUPO:sta Punoksissa 4/2009 ja 1/2010.
Ohjaajakoulutusjärjestelmään kuuluvat kouluttajakansiot Liinakurssista, Punos-kurssista sekä Ulos & Tulos -kurssista on päivitetty. Ulos & Tulos -kurssista tietoa enemmän Punoksissa 1/2010 ja 3/2011. Punoksessa 4/2010 löytyy juttua suosi-tusta Oppimispelikurssista, johon myös kannattaa tutustua. Niitä on hallituksen toimintakauden aikana järjestetty yhteis-työssä mm. Pohjois-Suomen ja Länsi-rannikon pioneerien kanssa. Pelikurssilla käydään läpi erilaisia mahdollisuuksia opiskella pioneeritietoja ja -taitoja leikin ja pelin voimalla.
KOTIMAISTA JA KANSAIN-
VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ
SDPL osallistuu aktiivisesti
varhaisnuorisojärjestöjen
yhteistyöhön
Varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyönä toteutettu, vuonna 2009 aloitettu, Mun vuoro! -projekti lasten oikeuksien edis-tämiseksi ja lasten äänten kuulemiseksi päättyi syyskuun 2011 lopussa. Pionee-rit ovat Mun vuoro! -projektin puitteissa toimineet aktiivisesti projektin johto- ja ohjausryhmissä sekä osallistuneet mm. majanrakennuskilpailuun. Projektin kuu-lumisista on viestitty Punoksissa 4/2009, 1–2/2010, 4/2010 ja 1–3/2011. (hallitus 16.11.2009, 14.9.2010 ja 4.5.2011, val-tuusto 23.–24.10.2010)
Agora – lasten kaupunki -hanke on jatkoa Mun vuoro! -projektille. Hanke alkaa ensi vuoden alusta. Siinäkin pioneeriliitto on päättänyt olla mukana yhdessä monien muiden varhaisnuorisojärjestöjen kanssa. Tällä hetkellä hankkeen toteuttamista ovat pioneerien osalta lupautuneet luot-saamaan Mónica Martins Järvi-Suomesta ja Tanja-Riikka Knyazev Espoosta. (halli-tus 4.5.2011, 19.9.2011, 8.10.2011, val-tuusto 15.5.2011)
SDPL liittyi
Ehkäisevä päihdetyö
EHYT ry:n jäseneksi
Elämäntapaliitto ry, Terveys ry ja Elä-mä On Parasta Huumetta ry yhdistyvät Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ksi. Uusi järjestö aloittaa toimintansa 1.1.2012. Pioneeriliiton hallitus päätti liittyä EHYT ry:n jäseneksi marraskuun kokouksessaan, jossa Elämäntapaliiton järjestöpäällikkö Jiri Sironen vieraili kertomassa EHYT ry:n perustamisesta ja toiminnan suunta-viivoista. (hallitus 4.11.2011)
Kansainvälisiä vieraita
Helsingissä
Kesäkuussa SDPL järjesti kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen tapaamisen Helsin-gissä. Tapaamisen aikana uusittiin yh-teistyösopimukset Tšekin pioneerien ja Kinderring Berlin -järjestöjen kanssa kol-meksi vuodeksi eteenpäin. Tapaamisesta enemmän Punoksessa 3/2011. (hallitus 7.2.2011, 4.5.2011 ja 19.9.2011)
Pioneerivaltuuskunnat
Kyproksella ja Saksassa
SDPL:n pioneerivaltuuskunta vieraili EDON:n nuorten leirillä Kyproksella kesällä 2011. Leirillä oli osallistujia kyp-roslaisten ja suomalaisten lisäksi myös Palestiinasta, Libanonista, Syyriasta ja Portugalista. Leiri oli osa Youth In Ac-tion -ohjelmaa. Suomalaisten pioneerien vetäjänä toimi Mónica Martins Äänekos-kelta. Valtuuskunnan matkasta on juttua Punoksessa 3/2011. (hallitus 7.2.2011, 30.5.2011 ja 19.9.2011)
Edellisenä vuonna pioneerivaltuuskunta vieraili Saksassa. Tällöin valtuuskunnan ohjaajana hääri Riina Akujärvi. Matkasta löytyy juttua Punoksessa 3/2010.
TALOUSASIOITA
Liiton hallitus on käsitellyt lähes kaikissa kokouksissaan liiton taloutta ja sen kehit-tymistä. Säännöllisin väliajoin seurannan kohteena ovat koko hallituksen toiminta-kauden ajan olleet myös toiminta-alueiden taloudelliset ja toiminnalliset tilanteet.
Liittovaltuuston kokouksessa Tino Halttunen, Markus Suikkanen, Milja Rantala ja Hilkka Seppä.
10
Punos 4–2011
SDPL:n valtionapujen
jakojärjestelmä uudistuu
SDPL:n valtionapujen jakojärjestelmä uu-distuu vuoden 2012 alusta. Liittovaltuusto hyväksyi uuden valtionapujen jakojärjes-telmän syyskokouksessaan marraskuussa. Piirien valtionapuosuudet päätetään uu-den järjestelmän pohjalta liittohallitukses-sa alkuvuodesta 2012, kun tieto keskus-järjestölle myönnettävistä valtionavuista on saatu.
Järjestelmää on vuoden 2010 alusta al-kaen kehitellyt työryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet Erkki Koskiniemi, Merja Lehmussaari, Reijo Ranta, Ville-Petteri Risberg, Tarja Syyli, Ira Techtolin, Sa-tu Tuppurainen ja Timo Villberg. (hal-litus 11.2.2010, 24.3.2010, 5.5.2010, 5.6.2010, 14.9.2010, 19.10.2010, 8.11.2010, 8.12.2010, 7.2.2011, 30.5.2011 ja 8.10.2011, valtuusto 15.–16.5.2010, 23.–24.10.2010, 15.5.2011 ja 12.–13.11.2011)
Talous- ja hallintokoulutusta
hallinnon jäsenille
Kevään 2011 liittovaltuuston kokouksen yhteydessä valtuuston jäsenet saivat ta-louskoulutusta mm. valtionapukuviosta ja talouspapereiden lukemisesta järjestö-talouden kouluttaja Ossi Viljakaisen (Ovil Oy) opastuksella (hallitus 5.–6.6.2010, 19.10.2010, 30.5.2011)
Toimintakautensa ensimmäisessä kokouk-sessaan valtuusto sai perehdytystä myös valtuuston tehtävistä ja velvoitteista. Sa-massa yhteydessä valtuustolle esiteltiin muut vasemmistolaiset yhteisöt ja lähim-
mät yhteistyökumppanit sekä ”pioneeri-perhe” koko laajuudessaan, eli oman or-ganisaation lisäksi myös Lasten Tuen ja Lasten Toiminnan Tukisäätiön toimintaa ja hallintoa. Myös liittohallituksen jäsenet saivat vastaavan perehdyttämisen organi-saation hallinnointiin toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessaan.
HALLINNOLLISIA JUTTUJA
Jäsenjärjestöille
uudet mallisäännöt
Liittovaltuusto hyväksyi hallituksen esi-tykset jäsenjärjestöjen mallisäännöiksi syyskokouksessaan 2010. Sääntöesitys-ten pohjana ovat vuoden 2009 liittoko-kouksen hyväksymät SDPL:n säännöt ja 1.9.2010 voimaan tulleet yhdistyslain muutokset. (valtuusto 23.–24.10.2010)
Kunniamerkit 2009–2011
• Marja Leena Bark, Pohjois-Suomi• Hilkka Hartikka, Pohjois-Suomi• Jari Hoffrén, Järvi-Suomi• Aila Saarela-Kurtelius• Osmo Korhonen, Järvi-Suomi
KYSELYJÄ JA KATSAUKSIA
SDPL pyrkii kehittämään toimintaansa keräämällä aktiivisesti palautteita. Syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana järjestettiin Punoksen lukijakysely Punoksen kehit-tämiseksi ja vuoden 2011 aikana toteu-tettiin jäsentyytyväisyyskysely toiminnan kehittämiseksi entistä paremmin jäsenten tarpeita vastaavaksi. Jäsentyytyväisyysky-selyn tuloksiin voi tutustua pääkirjoituk-sessa. Palautteita on kerätty myös kaikkien liiton tapahtumien yhteydessä niin lapsilta kuin ohjaajiltakin.
Järjestötilannekatsaus
SDPL toteutti järjestötilannekatsauksen viiden vuoden ajalta alueiden ja keskus-järjestön toiminnallisten ja taloudellisten tietojen pohjalta. Sen perusteella liiton tapahtumiin osallistuminen on viime vuosina ollut laskussa, joskin koko maan mittakaavassa (alueiden tapahtumat mu-kaan lukien) osallistujien määrä on selke-ässä kasvussa. Myös keskusjärjestön talous on hallintokauden aikana vahvistunut. Henkilöstökulut puolestaan näyttäisivät vähentyneen niin keskusjärjestössä kuin keskimäärin koko organisaatiossa. (halli-tus 23.3.2011)
Punoksen lukijakysely
Punoksen lukijakyselyyn vastanneista val-taosa (76,6 %) halusi Punoksen säilyvän nykyisessä muodossaan, joskin vastauksis-ta korostui selkeästi myös lehden ulkoasun uudistamistarve. Julkaistavista aihealueis-ta tärkeimmiksi nousivat jutut tulevista tapahtumista (87 %), muiden pioneeri-työssä mukana olevien kokemukset (77 %) sekä artikkelit kasvatukseen liittyvis-tä asioista (71,6 %). Palautteiden myötä
Kokoustajat Marika Vapaala-Riikonen, Marja Leena Bark, Hilkka Hartikka, Sami Kostamo, Sylvi Pohjonen ja Tarja Syyli.
Liittokokous lähestyy
SDPL:n 23. varsinainen liittoko-kous järjestetään Kuopiossa Kyl-pylähotelli Rauhalahdessa 19.–20.5.2012. Liittokokousasiakir-joista valmistelussa ovat jo esitykset sääntömuutoksiksi lapsen kuule-misesta ja liittokokousosallistujien osallistumisperusteista, toiminnan suuntaviivat vuosille 2013–2015 sekä mm. periaateohjelman päivit-täminen edellisessä liittokokoukses-sa päätetyn strategian mukaiseksi. (hallitus 19.9.2011, 8.10.2011 ja 4.11.2011)
Merja Lehmussaari
LSKL:n ennaltaehkäisevän
työn työryhmään
Merja Lehmussaari on valittu SDPL:n edustajaksi Lastensuojelun Keskusliiton ennaltaehkäisevän työn työryhmän jäse-neksi. Lehmussaaren varajäseneksi SDPL on nimennyt Marjo Katajiston (hallitus 7.2.2011 ja 23.3.2011).
11
Punos 4/2011
lehden taittaja ja paino kilpailutettiin ja näiden myötä lehden ulkoasu uudistui vuoden 2011 alusta. Sisällöllinen kehit-tämistyö jatkuu. (hallitus 5.–6.6.2010 ja 7.2.2011)
KANNANOTTOJA
Lapsi- ja nuorisojärjestöjen
valtionavut jatkuvan
uhan alla
SDPL valmisteli lokakuussa kannanoton lapsi- ja nuorisojärjestöjen toimintaedel-lytyksistä, kun valkeni, että valtion bud-jettiesityksessä ehdotetaan 2 miljoonan euron suuruista vähennystä varhaisnuo-risojärjestöjen valtionapuihin. Kannan-otossa todettiin muun muassa, että maan hallitus on budjetillaan romuttamassa lapsi- ja nuorisotyön toimintaedellytyksiä ja että budjettiesitys on törkeässä ristirii-dassa maan hallituksen itsensä laatimien ohjelmien kanssa. Kannanottoon liittyivät monet muutkin varhaisnuorisojärjestöt.
Valtionapuihin liittyen SDPL on ottanut yhdessä monien muiden varhaisnuori-sojärjestön kanssa kantaa myös keväällä 2011 ja 2010, kun tietoon tuli suunnitel-mat käynnistää prosessi puolueiden lähellä olevien järjestöjen – myös lapsijärjestö-jen – siirtämiseksi puoluetukien piiriin. Yhteisten kannanottojen lisäksi SDPL on valmistellut aiheeseen liittyen myös omia lausuntojaan.
SDPL:n ja Vasemmistonuorten edus-tajana Opetus- ja kulttuuriministeriön arviointi- ja rahanjakotoimikunnassa on syksystä 2011 alkaen toiminut Marjo Katajisto (aiemmin Karoliina Öystilä). Toimikunta päättää esityksistä järjestöjen valtionavuiksi.
SDPL ehti jo kiittelemään
lapsia ja nuoria koskevia
ohjelmasisältöjä
Pioneeriliitto ehti jo aiemmin syyskuus-sa kiittelemään hallitusohjelmassa ollutta nuorten yhteiskuntatakuuta sekä lau-suntakierroksella ollutta valtioneuvoston esitystä Lapsi- ja nuorisopolitiikan ke-hittämisohjelmaksi vuosille 2012–2015. SDPL piti esitystä kehittämisohjelmak-si sisällöltään hyvänä, lasten ja nuorten kasvua tukevana ohjelmana, minkä tosin maan hallituksen budjettiesitys seuraavas-sa kuussa puhalsi vain kauniiksi sanoiksi.
SDPL otti kantaa lasta
koskevaan lakiesitykseen
SDPL otti kantaa Suomen hallituksen esitykseen lääketieteellisestä tutkimukses-ta annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamiseen. Lakiesityksessä ehdotettiin lakia tarken-nettavaksi mm. alaikäisen tutkimukseen suostumista koskevien menettelytapojen kohdalta niin, että uudistus mahdollistaisi myös alle 15-vuotiaisiin kohdistuvan tut-kimuksen toteuttamisen ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia.
Kannanotot ovat kokonaisuudessaan luet-tavissa osoitteessa www.sdpl.fi .
AKTIIVISUUS
Valtuuston jäsenten osallistumisaktiivi-suus valtuuston kokouksissa (valtuuston kokouksia on toimintakauden aikana pi-detty yhteensä viisi)
Varsinaiset jäsenet (läsnä):Vehkala Elmeri, valtuuston puheenjohtaja (2) Halttunen Tino (4)Huhtala Kai (2) varsinainen jäsen syksystä 2010 alkaen Kostamo Sami (3)Laaksonen Juha (0)Lasarov Mirka (5)Malmberg Aiia (2)Mikkonen Ritva (4)Moilanen Susanna (0)Ollonen Pirkko (4) varsinainen jäsen keväästä 2010 alkaen Pohjonen Sylvi (2)Rantala Milja (1)
Rihko Risto (4)toiminut valtuuston kokouksen puheenjohtajana 3 kokouksessa Romppanen Ilpo (3)Seppä Hilkka (4)Suikkanen Markus (4)Techtolin Ira (1) eronnut valtuustosta keväällä 2010 Vapaala-Riikonen Marika (2)Väänänen Katja (2)muutti pois toimialueelta syyskesällä 2010
Varajäsenistä valtuuston kokouksissa läsnä:(alueen varajäsen kutsutaan kokoukseen vain varsinaisen edustajan ollessa estynyt)Bark Marja Leena (3)Hannelin Osku (1)Hartikka Hilkka (2)Ollonen Pirkko (1)Pahtela Jukka-Pekka (1)
Hallituksen jäsenten osallistumis-aktiivisuus hallituksen kokouksissa:(hallituksen kokouksia toimintakauden aikana yhteensä 25)
Tuppurainen Satu, puheenjohtaja (25)Knyazev Tanja-Riikka, 1. varapuheenjohtaja (18)Nordin Antti, 2. varapuheenjohtaja (10)Akujärvi Sisko (19)varajäsen Puolakka Kari (0)Lahtinen Reeta (3) varajäsen Tuura Kati (17)Lehto Matias (20)varajäsen Pahtela Niina (7) Risberg Ville-Petteri (21)varajäsen Salmu Leena (1)Vastamäki Sami (23)varajäsen Häkkinen Hannu (1)
Valtuuston kokousväkeä ryhmätöissä rannalla: Tino Halttunen (vas.), Jukka-Pekka Pahtela, Mirka Lasarov, Ritva Mikkonen ja Katja Väänänen.
12
Punos 4–2011
Tasavallan presidentti Tarja Halonen
nimitti joulukuun alussa elämäntapa-
ja pioneeritoimija Antti Honko-
sen sosiaalineuvokseksi. Pitkän uran
työväenliikkeen kansalais- ja vapaa-
ehtoistoiminnan parissa tehneen
Honkosen arvonimeä haki Elämänta-
paliitto ja suositteli lukuisia järjestöjä,
joukossa myös Suomen Demokratian
Pioneerien Liitto. Punos-lehti selvitti
Honkosen elämänvaiheita sekä kyseli
tuoreen sosiaalineuvoksen näkemyk-
siä työväenliikkeen kansalaistoimin-
nan tilasta.
A ntti Honkosen työura alkoi 60-lu-vulla paperityöläisenä Heinolassa. Vuosikymmenen vaihteessa hän
vietti lukukauden Sirola-opistossa kuun-teluoppilaana, minkä jälkeen tie vei mm. kansalaisopiston tuntiopettajaksi ja Suo-men Demokraattisen Nuorisoliitto ry:n ja Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry:n piiri- ja aluesihteeriksi Hämeeseen. Työväen raittiusliikkeen pariin Antti pää-tyi 1972 pioneeripiirisihteerinä ja 1974 hänestä tuli juuri perustetun Kansande-mokraattinen Raittiusliitto – KDRL:n ensimmäinen pääsihteeri.
Raketti
– lasten oma työväenlehti!
70-80-lukujen taitteessa Honkonen pala-si pioneeritoiminnan pariin toimien viisi vuotta Raketti-lehden päätoimittajana: – Lasten oikeuksien puolustamisen lisäksi heidän innostamisensa ja kannus-tamisensa on tärkeää, sillä olemme yleensä synnynnäisiä mestareita vain toisten lan-nistamisessa. Raketin aikana jaettiin ”las-tenkulttuurin lapikkaiden” avulla kiitosta myös ansioituneille aikuisille. – Köyhällä lasten työväenlehdellä ei ollut varaa suuriin satsauksiin. Sarjakuvien osalta olimme ahtaassa rakosessa sillä yli-kansallinen manipulointikoneisto vaikutti silläkin saralla. Niinpä aloimme tuottaa omaa suomalaista sarjakuvaa, jota piirsi Timo ”Timppa” Mäkelä. Raketti lensi parhaimmillaan yli 12 000 talouteen.
Kysyttäessä rakkaimpia muistoja pionee-ritoiminnasta, Honkonen nostaa esiin CIMEA-leirin vuodelta 1974: – Ehdottomana ykkösenä on vuoden 1974 kansainvälinen CIMEA-leiri Poh-jankurussa. Olin leirin pääsihteeri eli in-nokas juoksupoika. 16 maasta olevat yli 500 leiriläistä saivat unohtumattomana kohokohtana kutoa yötäpäivää kangas-puilla mattoa. Lapset kokivat huimana sen, että saivat olla hyvänteossa vaikka keskiyöllä, hoitaen viisiminuuttisia ku-dontavuorojaan. Leiri päättyi siihen, kun yli 20-metrinen matto tuotiin juhlavasti päättäjäisiin. Matto oli mittana, jonka mukaan laadittiin Sammalniemen lasten-talon piirustukset. Ei ehkä missään muu-alla maailmassa ole ensin tehty mattoa ja sitten suunniteltu siihen sopiva talo!
Ehkäisevää päihdetyötä
oikeudenmukaisemman
yhteiskunnan puolesta
Raketti-lehden päätoimittajuuden sekä Kansan Uutisten ja Kansan Tahdon toi-mittajana toimimisen jälkeen Honkonen aloitti 1990-luvun puolivälissä Elämänta-paliitto ry:n alue- ja järjestöpäällikkönä. Honkosen aloittaessa Elämäntapaliitto oli
juuri perustettu työväen raittiusliikkeen yhteistoiminta- ja kansalaisjärjestöksi. Elä-mäntapaliiton toiminta-ajatus on edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia päih-dehaittoja ehkäisemällä.
Elämäntapaliiton toiminnassa on mukana yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaade. Päihdeongelmia ei nähdä yksilöi-den erillisinä ongelmina, vaan vahvasti si-doksissa muihin yhteiskunnallisiin ongel-miin, kuten köyhyyteen, syrjäytymiseen ja asunnottomuuteen. Yhtenä keskeisenä toimintamuotona ovat kansalaisten päih-teettömät kohtaamispaikat Elokolot, joita Honkonen on ollut kehittämässä ympäri Suomea. Elokolojen on tarkoitus tarjota osallisuuden paikkoja kävijöille ja synnyt-tää myös Elokolojen ulkopuolelle heijas-tuvaa kansalaistoimintaa.
Sosiaalineuvos
vapaaehtoistoiminnan
teemavuonna
Honkosella on ollut keskeinen rooli mm. Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen syn-nyssä ja toiminnassa. Asunnottomien yötä vietetään vuosittain YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lo-
HonkosAntista sosiaalineuvos
Vuoden 1974 CIMEA-leiri on monien jo harmaantuneiden pioneeriohjaajien ja keski-ikäisiksi tul-leiden silloisten pioneerien hienoimpia toimintamuistoja – elämysten aatelia. Näin vakuuttaa myös kuvan ottaja Antti Honkonen.
13
Punos 4/2011
Mitä
KSL-opintokeskus
voi tarjota
Pioneeriliitolle?
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n ja sen KSL-opintokeskuksen toimin-ta pohjautuu kolmeen peruspilariin: yhteiskunnalliseen oppimiseen, jär-jestöoppimiseen ja kulttuurioppimi-seen. Miksi oppimiseen eikä koulu-tukseen?
Toimintamme tärkein päämäärä on, että jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet se-kä toimihenkilöt kehittyvät. Jatkuva kehitys vaatii uuden oppimista ja van-han uudelleen määrittelyä. Järjestöjen kannalta on tärkeää, että oppiminen ja kehitys tapahtuvat niiden toivomaan suuntaan, esimerkiksi aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. KSL-opin-tokeskus on valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos, se tarkoittaa, että KSL:n toiminta kohdistuu yli 15-vuotiasiin henkilöihin.
Viime vuosina KSL on keskittynyt kehittämään oppimista edistäviä dia-logisia menetelmiä, joissa koulumaisen luennoinnin merkitys on vähentynyt ohjattujen keskustelujen tieltä. Dia-logisia oppimismenetelmiä käytetään esimerkiksi KSL:n tukemien yhteis-kunnallisten opistojen toiminnassa sekä Uusi ote -opinto-ohjelmissa ja Paikallispalvelut-ajatuspajoissa. KSL:n tavoitteena on olla haluttu kumppani jäsenjärjestöjen ja muiden yhteistyö-kumppanien toiminnan kehittämi-sessä.
Kulttuuritoiminnan ja yhteiskunnalli-sen opiskelun yhdistämisestä ovat hyvä esimerkki Kino Union elokuvatapah-tumat, joita on järjestetty vuodesta 2010. Yleisteemana Kino Unionissa on vapautus. Vuonna 2010 keskusteltiin paperittomuudesta ja kuluvana vuon-na työtaisteluista. Vuoden 2012 teema julkistetaan maaliskuussa.
Opintokerho- ja kurssitoiminnan li-säksi KSL tarjoaa pioneereille myös mahdollisuuden järjestää Kino Union elokuva- ja keskustelutapah-tumia. Kino Unionista voi tiedustella Jutta Lithoviukselta ([email protected] ), kursseista Riitta Kärjeltä ([email protected] ) ja opintokerhoista Tiinan Huhtalalta ([email protected] ).
Pekka Pättiniemipääsihteeri, KSL
kakuuta. Honkonen toivoisi YK:n teema-päivän kehittämistä edelleen. – Nythän se huomioidaan vain Asun-nottomien yön merkeissä, vaikka juuri köyhyys ja syrjäytyneisyys ovat entisestään kärjistymässä. Viime kesäkuussa ehdotin, että 17.10. julistettaisiin viralliseksi lipu-tuspäiväksi, jolloin tätä muuten unohdet-tua asiaa ei saisi ainakaan silmistään! – Toivon muutenkin sosiaalisen oi-keudenmukaisuuden näkyvämpää esille-nostoa, kunnioittamista ja noudattamis-ta. Kukaan ei lapsena ole halunnut, että aikuisena olisi asunnoton, alkoholisti tai avuton, mutta sellaista sattuu omankin tahdon vastaisesti. Siksi on huolehdittava kaikista.
Euroopan vapaaehtoistoiminnan teema-vuodesta 2011 Honkoselle jäi sosiaalineu-vos-nimityksen lisäksi hieman ristiriitaisia tuntemuksia: – Itselleni hikeä ja hieman rakkoja, sillä puuhastelin useissa talkoissa satoja tunteja. Yleisesti se ei saanut kovin suurta huomiota kuin jonkun ”munailumiehen” vitsailuista. ”Kaveria ei jätetä” -henki pelaa parhaiten kabinettiporukoissa, joissa pää-tetään hyväosaisten keskinäisistä eduista. Meidän on syytä toimia toisin.
Elämäntapaliitosta
EHYT ry:hyn
Tällä hetkellä Antti Honkonen työsken-telee projektipäällikkönä ikäihmisten al-koholinkäyttöön liittyvässä Onks uutta tietoa? -hankkeessa. Hanke on osa vuoden 2012 alusta aloittavan Ehkäisevä päihde-työ EHYT ry:n toimintaa. Ehkäisevän päihdetyön järjestökenttä on parhaillaan tiivistymässä, kun Elämäntapaliitto ry, Terveys ry ja Elämä On Parasta Huumet-ta ry:n yhdistyvät Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ksi. EHYT ry tulee toimimaan koko maassa ja koko väestön parissa ter-veiden elämäntapojen edistämiseksi.
EHYT ry:n jäsenjärjestökenttä muodos-tuu Elämäntapaliiton ja Terveys ry:n kaut-ta mukaan tulevista lähes sadasta jäsen-järjestöstä. Myös Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry on päättänyt liittyä EHYT ry:n jäseneksi. – Vuoden 1974 haaveeni työväen rait-tiusliikkeen yhdistymisestä toteutui vuon-na 1993, kun syntyi Elämäntapaliitto. Nyt lähdimme mukaan Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n perustamiseen, joka voi vah-vistaa vaikustamme, sillä jatkossa kaiken-karvaisten hallitusten on vaikeampi olla kuulematta ääntämme, kun takanamme on yhteiskunnallisesti laajempi rintama.
Myös pioneeritoiminnan voi Honkosen mukaan nähdä ehkäisevänä päihdetyönä. – Punokseen olen aiemmin kirjoitta-nut, että ”vastuuntuntoisten kasvattajien eli pirteitten pioneeriohjaajien oivalluk-sesta perustettiin vuonna 1974 Kansande-mokraattinen Raittiusliitto – KDRL ry”. Pioneeritoiminta on sellaisenaan täynnä ”hyviä käytäntöjä”, jotka pitävät pois ”pa-hanteosta” eli toiminta tarjoaa mielekästä ja elämyksellistä tekemistä lapsille – ja hei-dän ohjaajilleen. – Kiitän ystäviä ja tovereita haastavan mielenkiintoisista toimintavuosista pa-remman maailman hyväksi!
Jiri Sironen
Kirjoittaja toimii vuodenvaihteessa aloittavan Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:njärjestöpäällikkönä.
Ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoiminnan kirjosta kertoo myös vuodesta 1946 järjestetty Kilpisjärven legendaarinen juhannushiihto, jota Honkonen on ollut innolla järjestelemässä Saana-tunturin uumilla. Elämyksissä on ollut mukana myös pioneereja ohjaajineen.
Kuva Timo G
lad
14
Punos 4–2011
HELSINKI–UUSIMAA
2.–6.1. Maaginen Musaleiri Kukonnotko
7–15-vuotiaille,
musiikkia,
taikatemppuja ja
talvista toimintaa,
hinta 100 €
11.–18.2. Nuorten ohjaajien Tanskassa
monikulttuurileiri,
hinta 150 €
14.2. Talvirieha Vantaa
Länsimäessä
(Vantaan Aluejärjestö)
19.2. Laskiaistempaus Helsinki
Kivikossa (Kontulan
Pioneerit ym.)
20.–24.2. Talvileiri Sammalniemi
9–15-vuotiaille,
hinta 130 €
20.–24.2. Talvileiri Kukonnotko
7–12-vuotiaille,
130 € (Vantaan Aluej.)
maaliskuu Ohjaajaseminaari avoin
liittokokousasioista
17.–18.3. Ohjaajaliinakurssi avoin
5.–9.4. Vanhempien avoin
pinskujen ja nuorten
ohjaajien pääsiäisleiri
huhtikuu Retki avoin
(Vantaan Aluejärjestö/
Hakunilan Pioneerit)
21.–22.4. Kerhokurssi 1 avoin
5.5. Pinskupuisto Skåmarsk, Hakunila
(Vantaan Aluejärjestö,
Hakunila os.)
5.–6.5. Kevätretki avoin
7–12-vuotiaille
11.–13.5. Leirikurssi (yhdessä Kukonnotko
aluejärjestön kanssa)
25.–27.5. Talkooviikonloppu Huruslampi
1.–3.6. Talkooviikonloppu Huruslampi
4.–8.6. Nuorten ohjaajien ja Huruslampi
appareiden koulutus-
ja talkooleiri
11.–15.6. Toimintaleiri Huruslampi
7–12-vuotiaille,
hinta 100 €
15.–20.6. Toimintaleiri
7–12-vuotiaille, 110 € Huruslampi
16.–21.6. Toimintaleiri
7–12-vuotiaille, 100 € Luukki
20.–24.6. Perhejuhannus (leiri) Huruslampi
20.–26.6. Perhejuhannus Lemi
(Vantaan Aluejärjestö)
25.–30.6. Kädentaitojen leiri 7 Huruslampi
–15-vuotiaille, 125 €
heinäkuu Suuri liikunta- ja avoin
kulttuurileiri yhteistyössä
TUL:n Suur-H:gin piirin
kanssa
9.–14.7. Perheleiri Lemi
(Vantaan Aluejärjestö)
heinäkuu Merileiri 9–15-v. , 120 € Hanskasaari
(Helsingin Meripioneerit)
heinäkuu Kaksi perheleiriä Huruslampi
(ajankohdat ja hinnat
avoinna)
15.–24.7. Monitoimileiri 5–15-v., Kukonnotko
140 € (Vantaan Aluejärj.)
6.–10.8. Murkkuleiri (musa ja Huruslampi
teatteri) 13–17-v., 90 €
23.9. Lastenrieha/kirpputori Hiekkaharju, Vantaa
(Vantaan Aluejärjestö)
syyskuu Syyssenssit Kukonnotko
(Vantaan Aluejärjestö)
lokakuu Retki avoin
(Vantaan Aluejärjestö/
Hakunilan Pioneerit)
Kursseille ja leireille ilmoittautumiset
[email protected] tai 041 4645 851
Vantaan Aluejärjestön tapahtumiin ilmoittautumiset
[email protected] tai 050 3417 982
HÄMEEN PIONEERIT
5.1. Hämäläiset pikku-
joulut ohjaajille Tampere
28.1. Hömpäntömppä,
leikki- ja lauluhetki Valkeakoski
27.–29.1. Ulos & Tulos -kurssi Valkeakoski
6.–8.4. Noita-akkaleiri Antaverka, Tampere
1.–7.5. Pioneeriviikko Tapahtumia alueella
kevät Pinskumuistot
talteen -ehtookahvit Tampere
kesä Musiikkileiri avoin
kesä Kaupunkileiri avoin
kesä Retki kesäteatteriin avoin
syyskuu Pinskupuisto Valkeakoski
marraskuu Tonttuleiri Akaa
joulukuu Joulumarkkinat Tampere ja Nokia
Kerhot jatkuvat entiseen tapaan.
Kulttuuripioneerit julkaisevat karaoke-dvd:n.
Alueilla tapahtuu 2012
15
Punos 4/2011
JÄRVI-SUOMEN PIONEERIT
28.2.–2.3. Talvileiri Paljakka, Peuravaara
toukokuu Alueleiri Koli
kesäkuu Alueleiri Kuopion seutu
18.–24.6. Perheleiri Kangaslampi
9.–18.7. Kesäleiri Kangaslampi
heinä-elo Kanoottileiri Laatokka
lokakuu Syysleiri Kangaslampi
Suolahden kerhojen avajaiset 18.1.2012. Kerhokalenteri Suolahden
Pioneerien sivuilla www.sdpljarvisuomi.net
LÄNSIRANNIKON PIONEERIT
maaliskuu Piirikokous Pori
toukokuu Nuorten ohjaajien
tapaaminen Aurinkolahti, Turku
toukokuu Solmusulkeiset Aurinkolahti, Turku
11.–15.6. Valtakunnallinen
Mummolaleiri Aurinkolahti, Turku
yhteistyössä liiton
kanssa
alkusyksy Pioneeripuisto Loimaa
syksy Talkooviikonloppu Aurinkolahti, Turku
FORSSAN PIONEERIT
maaliskuu Viikonloppuleiri Forssan järjestötalo
heinäkuu Kesäleiri Valijärvi
JOKIOISTEN PIONEERIT
kerran viikossa Pioneerikerho Jokioisten koulu
PORIN ALUEJÄRJESTÖ
helmi-maaliskuu Talvileiri Tammen tila
heinäkuu Kesäleiri Tammen tila
syyskuu Toiminnan esittely
Pori-päivillä Porin tori
loka-marraskuu Retkipäivä avoin
RAISION PIONEERIT
ma 18-20 Leff akerho Kulttuurikellari
ti 18–19 Toimintakerho Kulttuurikellari
ke 18–19 Meripioneerit Kulttuurikellari
/Aina-laiva
su 12.45–14.45 Sählykerho Ihalan koulu
1.5. Lastentapahtuma Raision tori
touko-kesäkuu Kerhojen
kevätpäätös Zoolandia
7.–10.6. Merileiri m/s Aina
9.–14.7. Kesäleiri
(turkulaisten kanssa) Aurinkolahti, Turku
30.8. Toiminnan esittely
Raision päivillä Raision tori
elo–syyskuu Kala- ja eräleiri m/s Aina/Karhuluoto
syysloma Myrskyleiri Karhuluoto
joulukuu Kerhojen joulujuhla Raision keilahalli
SALON DEM. PIONEERIT
pioneeriviikolla Pinskupuisto Järjestötupa
kesäkuu Retkipäivä avoin
SUOSMERI-HARJUNPÄÄN PIONEERIT
viikoittain Sählykerho Tammen tila
helmi-maaliskuu Talvileiri
(porilaisten kanssa) Tammen tila
heinäkuu Kesäleiri
(porilaisten kanssa) Tammen tila
TURUN ALUEJÄRJESTÖ
ti 18–19 Varissuon pioneerien
kerho Varissuon nuorisotalo
ma 17–18 Jyrkkälän
Riemukerho Jyrkkälän nuorisotalo
20.–26.2. Talvileiri Naantalin Kesäranta
9.–14.7. Kesäleiri
(raisiolaisten kanssa) Aurinkolahti, Turku
syysloma Syysleiri Aurinkolahti, Turku
joulukuu Kerhojen joulujuhla Raision keilahalli
VAASAN ALUEJÄRJESTÖ
toukokuu Pinskupuisto/
minigolfkisat Työväentalo
joulukuu Tonttupolku Työväentalo
POHJOIS-SUOMEN PIONEERIT
helmikuu Retki Eedeniin Oulu
maaliskuu Talvipäivät Oulu/Lappi/Kainuu
huhtikuu Pilkkiretki Hailuoto
5.5. Pinskupuisto Oulu
kesäkuu Seikkailuleiri
(kalastus/kiipeily) Pohjois-Suomi
heinäkuu Aurinkoleiri Kajaani/Nurmes
heinäkuu Kesäleiri Oulu
heinäkuu Palapelileiri Oulu
elokuu Ruskaretki avoin
lokakuu Oppimispelikurssi II Oulu/Kemi
joulukuu Perhepikkujoulu Oulu
16
Punos 4–2011
Pioneeriliiton tapahtumia 2012AJANKOHTA TAPAHTUMA PAIKKA
18.02.–19.02. Ohjaajien Talvitulet Sammalniemi, Juupajoki
01.05.–07.05. Pioneeriviikko Tapahtumia alueilla
05.05. Pinskupuistot Tapahtumia alueilla
19.05.–20.05. SDPL:n 23. liittokokous Rauhalahti, Kuopio
29.06.–05.07. Ystävyysleiri Sammalniemi, Juupajoki
Heinä–elokuu Valtuuskunnat Eurooppaan kutsujen mukaan
11.06.–15.06. Mummolaleiri Aurinkolahti, Turku
13.10.–14.10. Pinskunuorten Päivät Avoin
27.10.–29.01. Ulos & Tulos -kurssi Valkeakoski
Lokakuu Oppimispelikurssi Oulu tai Kemi
Pioneeriohjaajien Talvitulet Sammalniemessä 18.–19.2.2012
Mukana Actiontime
Hinta 55 euroa, sisältää ohjelman, ruokailut, majoituksen.
Ilmoittaudu viimeistään 6.2.2012 osoitteessa: [email protected] tai oman alueesi toimistoon.
Ohjelmassa mm.
• Kohti liittokokousta
• Teatteri- ja musiikki-improvisaatiota
• Vuorovaikutustaitojen hiomista
• Toimintarastirata
• Reipasta ulkoilua ja iloista illanviettoa
Pioneeriliitto FacebookissaPioneereja tapaa myös Naamakirjasta, jossa pinskuliitolla on oma,
kaikille avoin ryhmä. Facebookista löydät kuvia pioneeritoiminnan
tapahtumista ja keskustelua ajankohtaisista aiheista.
17
Punos 4/2011
Hämeen Pioneerien
perinteinen Pikkutonttujen
leiri pidettiin Akaassa,
Viialan Sampolassa
25.–27.11.
Pikkutontut leirillä
Käpytonttujen teko on tarkkaa puuhaa.
Hömpäntömppä Viialan kirjastossa.
P arikymmenpäisen lapsijoukon li-säksi tonttuilemassa oli kymmen-kunta aikuista. Leirin ohjelmassa
oli monenlaista puuhaa ja leikkiä, laulua unohtamatta. Lapset askartelivat innok-kaasti käpytonttuja, leipoivat piparkakku-ja – ja päivän päätteeksi saunottiin. Puu-hastellessa tulee tietenkin nälkä ja Viialan Vasemmistonaisten kokkaama maittava ruoka tekikin hyvin kauppansa koko po-rukalle. Lauantaina aamupäivällä leiriläiset olivat mukana Viialan kirjastossa järjes-tetyssä Hömpäntömppä-tapahtumassa, jonka ohjelma koostui lauluista, leikeistä ja Ukin tarinoista. Lauantai-iltana leiriläiset saivat yl-lättävän vieraan, Joulupukin. Koska lei-rillä oli oltu kiltisti ja iloisella mielellä, oli Joulupukilla tuomisina lapsille pienet herkkupussit. Joululaulujen saattelemana pukki jatkoi matkaansa tapaamaan muita lapsia. Kaikki kiva loppuu aina aikanaan, niin myös tonttuleiri. Kotiinlähdön haikeutta kuitenkin lievittivät mukavat muistot ja tieto, että tonttuleiri on taas ensi vuonna. Ja joulu jo tänä vuonna.
Harri AsikainenKuvat Ira Techtolin
18
Punos 4–2011
Askarrellaan
P ieniä joulukuuseen ripustettavia koristehahmoja on helppo tehdä itse. Materiaalina voi mielihalun
mukaan käyttää valmista askartelumassaa, Kernit-massaa tai vaikkapa taikataikinaa. Näistä vaihtoehdoista Kernit-massa on valmiiksi värjättyä ja sitä löytyy useissa eri väreissä. Kernit-massa on myös kestävin-tä, joskin se on hinnaltaan aika kallista. Valmista askartelumassaa ja taikataikinaa voi käyttää ilman uunia ja maalata työt sekä vesiväreillä että akryyliväreillä massan kuivumisen jälkeen.
Joulukuusipossu
Tarvikkeet:– Askartelumassaa– Vesivärejä– Pieniä askarteluhelmiä (mustia)– Koruneuloja, joissa on valmis silmukka toisessa päässä– Lyijykynä– Apupuikkoja muotoiluun (esim. neulepuikko, kuulakärkikynä tms.)
JOULUKORISTEITA ASKARTELUMASSASTA1. Muotoile massasta noin 2 senttimetrin kokoisia palloja.2. Nipistä pallolle nenä ja silmäkuopat, Muotoile ne hieman halutun mallisiksi.
3. Ota hieman lisää massaa ja muotoile siitä kaksi kolmiota, jotka kiinnität pal-loon korviksi. Kiinnitä korvat tai muut ulokkeet mahdollisimman hyvin, että ne pysyvät kiinni vielä kuivuttuaan.4. Ota kaksi askarteluhelmeä ja kiinni-tä ne silmiksi. Silmien kiinnitys onnis-tuu helpoimmin, jos käytät apuna kynän kärkeä, jolla painat silmät kiinni paikoil-leen.5. Kiinnitä koruneula tyveä myöten kes-kelle otusta. Jos neula on liian pitkä, sen voi katkaista metallisaksilla sopivan pitui-seksi.6. Anna massan kuivua.7. Maalaa hahmot haluamasi värisiksi ja lisää yksityiskohdat maalaten.
Massa kestää yleensä myös liimaa, jos ha-luat lisätä hahmoihin kimalletta tai vaik-kapa paljetteja. Itse olen tehnyt massasta myös kissoja, jolloin tein hännätkin mas-sasta. Ellet ehdi askarrella possuja ennen tätä joulua, niin onhan meillä joulu ensi vuonnakin!
Ohje ja kuvitusLeena Salmu
Joulu on antamisen iloa.Yhdessäoloa ja toisista välittämistä.
Nautitaan läheisten seurastaja muistetaan vähäosaisia.
Kilttinä olemisenvoi ulottaakestämään koko vuoden.
Hyvän tahdon juhla
Piirr
os H
eta
Koho
nen Vaihdan
pipon punaiseenliinaan!
A I N A T E K E E M I E L I
LEIKKIÄ!Vettä kengässä
O sanottajat jaetaan kahteen yh-tä suureen joukkoon. Toinen
joukko menee ulos, ja sisällä olijat arpovat tai valitsevat kukin itselleen parin ja asettuvat piiriin tai muuhun muodostelmaan istumaan. Ulkona olijoista päästetään sisään yksi kerrallaan kumartamaan kenelle haluaa. Ellei se, kenelle on kumar-rettu, ole kumartajalle valittu pari, sanotaan hänelle:” Vettä kengässä!”, jolloin hänen on mentävä ulos yh-dellä jalalla hyppien (koska toisessa kengässä on vettä). Tämän jälkeen seuraava ulkona olija tulee sisään. Mikäli sisään tullut kumartaa parilleen, saa hän jäädä si-sälle istumaan parinsa viereen, jolloin kutsutaan seuraava henkilö sisään. Tätä jatketaan kunnes kaikki ovat löytäneet parinsa, jonka jälkeen voi-vat aluksi sisällä olleet mennä vuoros-taan ulos ja leikitään uusi kierros.
Kortit ja laulut
Ohjaaja on etukäteen valinnut joukon kortteja, joita hän
näyttää yhden kerrallaan. Leikkijät keksivät, mikä laulu kortista tulee mieleen, ja laulavat sen.
19
Punos 4/2011
Punoksen jouluristikko Ratkaisun löydät sivulta 13.
20
Punos 4–2011
P I N S K U - U U T I S I A
Pioneeriohjaajille on räätälöity oma
ideapankkisovellus Internetiin. Hökö-
tys löytyy osoitteesta vinkkilinkki.
pinskut.fi ja se on vapaasti kaikkien
käytettävissä. Vielä näin alkuvaiheessa
vinkkejä on jaossa niukalti, mutta
määrä lisääntyy koko ajan.
Jokainen vinkki on tervetullut. Ei ole väliä, onko kyseessä yksityiskohtai-nen suunnitelma vai pelkkä ajatuksia
herättävä vinkki. Ja löytäessään idean sil-le saa keksiä omia sovellutuksia, joita voi myös jakaa edelleen.
Mikä on Vinkkilinkki?
Internetissä on paljon hankalia palveluita. Vinkkilinkki on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Siinä ei ole mitään yli-
määräisiä lisäominaisuuksia, jotka tekisivät siitä hankalan. Käyttö on hyvin helppoa.
Vinkkien etsiminenVoit etsiä toimintavinkkejä kahdella eri tavalla. Valitsemalla vasemman reunan va-likosta aihealueen, saat näkyviin listan kai-kista aihealueen vinkeistä. Toinen tapa on etsiä hakusivun kautta painamalla linkkiä ”Etsi sopivaa”. Sieltä voi hakea tarpeeseen sopivaa vinkkiä aihealueen, ikäryhmän, osanottajamäärän ja tapahtumatyypin pe-rusteella. Sivulle tulevasta listasta voit avata haluamasi vinkin.
Uuden vinkin lisääminen
Oman ideasi voit pistää jakoon ”Jaa oma ideasi” -linkin kautta. Tärkeimmät täytet-tävät kohdat lomakkeessa ovat aihealue, otsikko ja ohjeet. Myös tarvittavat tarvik-
OTA JA ANNA – vinkkilinkki.pinskut.fi
keet ja ennakkovalmistelut kannattaa kir-joittaa niille varattuun kenttään. Kuvia voit lisätä 1–3 kappaletta. Kuvi-en on oltava jpg-muotoisia, eli useimpien digikameroiden kuvat käyvät sellaisenaan. Tosin kookkaiden kuvien siirtäminen kes-tää tovin (lähetä-painiketta painaessa), eh-kä pari minuuttia riippuen yhteyden no-peudesta. Ohjelma palvelimella pienentää kuvat sopivan kokoisiksi, joten lukijalle niiden siirto on nopeaa. Täsmähakujen onnistumiseksi kan-nattaa määritellä tarvittaessa sopivia ikä-ryhmiä, osanottajamääriä ja tapahtuma-tyyppejä. Tekstiä kirjoittaessa hyvä tapa on erottaa kappaleet toisistaan kahdella rivinvaihdolla, niin tekstiä on helpompi lukea.
Vinkin kommentointi
Palvelussa olevia linkkejä voi kommentoi-da vinkkisivun lopussa olevalla tekstilaati-kolla. Toivomuksena on saada komment-teina lisäideoita mm. erilaisista toteutusta-voista. Hyvin toimineiden juttujen lisäksi voi myös kertoa mitä ei kannata kokeilla uudestaan.
Ylläpitäjän rooli
Vinkit ja kommentit tulevat näkyviin vasta ylläpitäjän hyväksynnän jälkeen. Ylläpitäjä luonnollisesti hylkää kaikki asiattomuudet, mutta voi myös tehdä korjauksia, karsia kuvia tai muuten vähäisesti hioa vinkkiä. Tarkoitus kuitenkin on, että asialliset li-säykset hyväksytään ilman muutoksia.
Vinkkilinkki on avoin
Vinkkilinkkiä voi lukea kuka tahansa. Si-vuilla olevia vinkkejä saavat käyttää myös muut kuin pioneerit ja sitä saa myös mai-nostaa muille toimijoille. Tekstissä ei kui-tenkaan tarvitse vältellä pioneeriaiheisia sanoja tai ilmaisuja. Näkyessään ulospäin Vinkkilinkki on myös näkyvyyttä pionee-ritoiminnalle.
Sami Vastamäki
21
Punos 4/2011
Jouluriemua
Hei joulu jälleen tullut on
ja pikkutonttuin puuhat ne alkaa.
Kas Tipsu poron valjastaa
ja Tapsu muuten vain touhuaa.
Hei joulu jälleen tullut on
ja pikkutonttuin puuhat ne alkaa.
Hei Joulumuori pullea,
mitä sull´ on uunissa siellä?
No ruskeaa ja rapeaa,
aivan suussa sulavaa.
Hei tulkaa kaikki maistamaan,
Joulumuori maukasta paistaa.
Hei mikä on tuo vihreä,
joka tuolla nurkassa seisoo?
Kas oksallaan on kynttilä
sekä paljon tähtiä.
Hei tulkaa kaikki katsomaan,
sehän onkin joulukuusi.
Hei mikä täällä heläjää?
Mikä noin mukavasti soipi?
No nehän on nuo kulkuset,
pienen pienet tiukuset.
Hei tontun pieni tossunen,
annahan nyt tanssille vauhti.
Hei kuule pinskutoveri,
hyppää mukaan
tonttujen tanssiin.
Anna soittaa tiukusten,
pienten joulukulkusten.
Hei kuule pinskutoveri,
oikein Hyvää Joulua sulle!
TSy
Jouluisen kirjoituskilvan
voittaja
Edellisessä Punoksessa julistettiin jouluisen tarinan kirjoituskilpailu. Asiantunteva raa-ti valitsi voittajaksi nimimerkin TSy lähet-tämän joulutunnelmaisen runon. Voittaja haluaa lymytä nimimerkin suojissa, mutta toivottelee runonsa myötä Hyvää Joulua kaikille Punoksen lukijoille.
Kokkolan Fantasiaharrastajat on
joukko nuoria, jotka kokoontuvat ker-
ran viikossa pelaamaan, katsomaan
elokuvia ja keskustelemaan fantasia-
sta, kirjoista ja sarjakuvista yleensä.
K erho sai alkunsa Kokkolan nuori-sopalvelujen kerhotoimintana. Pe-rinteiset kerhot, kuten kokkiker-
ho ja askartelukerho eivät enää vetäneet porukkaa toimintansa pariin. Aloimme miettiä, millä tavalla kunnallisen nuo-risotyön kerhotoimintaa voitaisiin ke-hittää kilpailukykyisemmäksi ja nuorille mielekkäämmäksi toiminnaksi. Nuorten kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena kasaantui joukko fantasiasta kiinnostu-neita nuoria, joista muodostui Kokkolan Fantasiaharrastajat (KFH) KFH:n toiminnan ensisijaisina vetä-jinä ja suunnittelijoina toimivat nuoret itse. Nuorisotyöntekijä on mukana aut-tamassa ja neuvomassa sekä ohjeistamassa käytännön toimissa (kuten tilavaraukset ja toimintasuunnitelma). Nuoret ovat vetäneet mm. erilaisia roolipelejä ja larppeja toisilleen. Myös pe-limaraton ja korttipeliturnauksia järjestet-tiin syksyn 2011 aikana. Nuoret saavat itse tuoda esille heitä kiinnostavia asioita ja tapahtumia, osa ryhmästä osallistui mm. Animeconiin Turussa. Olemme myös juh-lineet ryhmän jäsenten syntymäpäiviä. Kevätkaudelle on suunniteltu alusta-vasti yhteistyötä myös paikallisen kirjaston kanssa: toiminnan esittelyä sekä erilaisten pelien ja kirjojen esittelyjen kirjoittamista kirjaston uudelle foorumille. Kerholaiset kokoontuvat keskimäärin kerran viikossa paikallisella nuorisotalol-la, Hansalla. Kesällä, nuoriso-ohjaajan kesäloman aikana nuoret kokoontuivat itsenäisesti toistensa kotona. Ryhmä on perustanut myös omat Facebook-sivut tiedon jakamiseksi sekä ryhmän aikatau-luista ja toiminnasta tiedottamiseksi. Nuoria on helppo kuulla. Aina ei tar-vitse järjestää suuria foorumeita nuorten toiveille, vaan ne voi poimia myös arkisista keskusteluista. Näitä keskustelunpätkistä huomattuja kiinnostuksen kohteita voi
sitten lähteä yhdessä kehittämään joko kertamuotoiseksi tai vakituisemmaksi toi-minnaksi. Tässä on ideaa myös pioneeri-toimintaan!
Teksti ja kuva Leena Salmu
Nuorten toiveet kerhotoiminnan perustana
KFH – KOKKOLAN FANTASIAHARRASTAJAT
P I N S K U - U U T I S I A
Jouluriemua
Piirr
os L
eena
Sal
mu
22
Punos 4–2011
Olen Järvi-Suomen työntekijä vuo-den 2012 alusta lähtien. Jatkan niin pitkään kuin terveys kestää ja
palkkaa voidaan maksaa. Asemapaikkani on Joensuu ja siellä Vasemmistoliiton toi-misto. Koska Itä-Suomi on laaja, joudun toimimaan virtuaalisesti. Olen siis milloin missäkin. Minut tavoittaa varmimmin sähköpostilla, jota seuraan myös reissun päällä ollessa. Tekstiviestillä voi jättää soit-topyyntöjä. Kun kuulun siihen 10 %:iin ihmisistä, jotka ovat aamuvirkkuja, niin minulle kannattaa soittaa aamusta 7–10 välillä, jopa aikaisemminkin. Vanhemmat ohjaajat minut tuntevat-kin, mutta onneksi meillä on nuorempaa-kin polvea, niinpä tässä lyhyesti elämäs-täni: Olen ollut pioneeriohjaaja vuodesta 1971, piiri- ja liittotoimikunnan jäsen useampaan otteeseen, piirin puheenjoh-taja samoin. Erityinen osaamisalueeni on erätoiminta.
Kuva
Aul
i Pen
ttine
n
PINSKUPUISTO
VALKEAKOSKELLA
Hämeen Pioneerien lokakuussa Valkeakoskella järjestämä Pins-kupuisto oli varsin onnistunut
tilaisuus keräten noin 300 osallistujaa. Ohjelmassa oli tarjolla mm. ilmapalloja ja lättyjä; runsaasti nähtävää, koettavaa ja ihmeteltävää, kuten kasvomaalausta, alpa-koita ja muita eläimiä. Musiikista vastasi pinskujen lauluryhmä Kulpi.
Timo VillbergKuva
Sam
i Vas
tam
äki
Kirje Saksasta
Kulttuuripinskut lähettivät marras-kuussa kirjeen saksalaiselle Erika Schirmerille (o.s. Mertke), joka
vuonna 1948 kirjoitti laulun Pieni valko rauhankyyhky. Kerroimme kirjeessämme pioneerien Onnellisten lasten laulut -le-vystä ja paketoimme mukaan CD:n sekä kerhossa tehtyjä kortteja. Nyt olemme saaneet vastauksen kirjee-seemme. Rouva Schirmer kertoo tulleensa kirjeestä hyvin onnelliseksi ja kuunnel-leensa levyn jo viisi kertaa.
Kirjeen mukana tuli myös joulupaketti, jonka sisältöä emme vielä tiedä. Avaamme paketin seuraavassa kerhoillassamme.
Jouluterveisin Kulttuuripioneerit
P I N S K U - U U T I S I A
Olen aiemmin työskennellyt Joensuun yliopistossa tutkijana ja opettajana. Vii-meisten parinkymmenen vuoden aikana olen toiminut atk-suunnittelija monissa järjestöissä ja freelancerina. Asun Kontio-lahden Jakokoskella metsän keskellä vai-mon ja parin kissan kanssa. Lapset ovat jo aikuisia ja maailmalla. Tärkeä osa elämääni on ympäristön-suojelu. Viime aikoina olen keskittynyt kaivostoiminnan ongelmiin sekä ener-gia- ja metsäpolitiikkaan. Toimin myös Pohjois-Karjalan Vasemmistoliiton piiri-toimikunnassa ja Kontiolahden Vasem-mistoliiton puheenjohtajana. Tavoitteenani työssä on saada aikaisek-si enemmän toimintaa Järvi-Suomen itäi-sillä alueilla, Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Myös yhteyksiä rajan taakse Venäjälle kan-nattaa viritellä lisää.
[email protected] , 043 2181 200
TUOMO TORMULAINEN Järvi-Suomen työntekijäksi
23
Punos 4/2011
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry.
Viherniemenkatu 5 A, 3. krs.00530 HELSINKIpuhelin 040 1379 455faksi (09) 774 74 290s-posti [email protected] kotisivut www.sdpl.fi
Pääsihteeri TARJA SYYLIpuhelin 040 585 1374s-posti [email protected]
Toimistosihteeri RAILI KAMUNENpuhelin 040 1379 455s-posti [email protected]
Kansainväliset asiats-posti [email protected]
PUNOSpuhelin 040 1379 455s-posti [email protected] www.sdpl.fi /punos
Länsirannikon Pioneerit – SDPL ryHakakatu 12, 20540 Turkupuhelin 040 1379 448faksi (02) 2379 190s-posti [email protected] www.sdpllansirannikko.kotisivukone.com
Puheenjohtaja VEIKKO MÄNTYLÄpuhelin 050 360 3949
Toiminnanohjaaja MIRKA LASAROV
SDPL:n Hämeen pioneerit ry.Näsilinnankatu 22 A 1, 33210 Tamperepuhelin 0400 804 677faksi (03) 222 3738 s-posti [email protected] www.sdplhame.net
Puheenjohtaja HANNU HÄKKINENpuhelin 040 7080 144s-posti [email protected]
Toiminnanohjaaja HARRI ASIKAINENpuhelin 0400 804 677
SDPL:n Pohjois-Suomen Pioneerit ryPakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulupuhelin 040 1379 452faksi (08) 5371 770 s-posti [email protected] www.sdplpohjoinen.net
Puheenjohtaja SYLVI POHJONENpuhelin 050 3650 [email protected]
Toiminnanohjaaja JANI GRÖNROOS
SDPL:n Järvi-Suomen Pioneerit rySuolahden KansantaloKisakatu 7, 44200 Suolahtis-posti [email protected] www.sdpljarvisuomi.net
Puheenjohtaja MARI KOISTINENpuhelin 044 5183 411s-posti [email protected] [email protected]
Toiminnanohjaaja TUOMO TORMULAINENpuhelin 043 2181 200
SDPL:n Helsingin ja Uudenmaan Piirijärjestö rySDPL:n Espoon Aluejärjestö ry.Kauppakartanonkatu 7 A 7100930 Helsinkis-posti [email protected] www.sdplhekuma.net
Puheenjohtaja ANTTI NORDINpuhelin 041 4737 166s-posti [email protected]
Toiminnanohjaaja REIJO RANTApuhelin 041 4645 851
SDPL:n Vantaan Aluejärjestö ryTalkootie 4, 01350 Vantaapuhelin 050 341 7982s-posti [email protected] www.sdpl.fi /vantaa
Raision Pioneerit ryLumparlankatu 18, 21200 Raisiopuhelin (02) 4387 662s-posti [email protected] www.raisionpioneerit.net
Toiminnanohjaaja KIIRA LASAROVpuhelin 040 1379 448
SDPL:N YHTEYSTIEDOT
HARRI ASIKAINEN
aloitti toiminnanohjaajana
Hämeen Pioneereissa
A loitin Hämeen Pioneerien toimin-nanohjaajana joulukuun alussa. Olen 52-vuotias ukkomies, yh-
den lapsen isä ja kahden pikkupojan vaari. Asun Valkeakoskella, josta on lyhyt matka joka suuntaan Pirkanmaalle, Hämeeseen ja vaikka kauemmaksikin. Koko ikäni olen puuhaillut erilaisissa luottamustehtävissä ay-liikkeessä, Vasem-mistoliitossa ja kunnallispolitiikassa. Nykyisin olen Valkeakosken kaupun-ginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutet-tu ja myös Pirkanmaan maakuntahallituk-sen jäsen. Monenlainen järjestötoiminta on siis tuttua, mutta toimintani pioneereissa rajoittuu tuonne 80-luvulle, jolloin olin yhtenä vetäjänä pioneerikerhossa ja lei-reillä muistaakseni muutaman vuoden. Vähäinen kokemukseni pioneeritoi-minnasta ei minua kuitenkaan huoleta, koska jopa keski-ikäinen mies voi oppia kaikenlaista uutta ja näitä kuten muitakin järjestöhommia tehdään kimpassa, yhdes-sä hyvän porukan kanssa. Harrastuksistani ehkä tärkein on sana-ristikoiden laadinta. Ristikoitani on mm. Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Kun ha-luan rentoutua ja unohtaa hetkeksi omat ja muiden murheet, paukuttelen rum puja, menen metsään sieniä etsimään tai puu-hailen puutarhassa. Urheilusta kanssani ei kannata keskustella, koska en siitä mitään ymmärrä. Kirjoituksia, kuvia ja muuta tietoa itsestä-ni löytyy www.harriasikainen.net.
Harri Asikainen
P I N S K U - U U T I S I A
.GL94
Suo
me
n D
em
okr
atia
n P
ion
ee
rie
n L
iitto
– S
DP
L R
y
Punos toivottaa kaikille lukijoilleen,tukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen
Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012!
Kuva Krista Jännäri /Mainospalvelun kuvapankki