16WWE0046 15.6.2011

Pyhäjoen yhteistarkkailu v. 2010 Vesistö- ja kalataloustarkkailu

16WWE0046 1

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2010 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I JOHDANTO JA TARKKAILUVELVOITTEET OSA II VESISTÖTARKKAILU OSA III KALATALOUSTARKKAILU Pöyry Finland Oy, Vesi ja ympäristö Lotta Lehtinen, MMM Tuija Hilli, MMM Eeva-Leena Anttila, FM Eero Taskila, FM Pekka Majuri, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

16WWE0046 2

VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO

Vuosi 2010 oli Pyhäjoen yhteistarkkailussa laajan tarkkailun vuosi, johon sisältyi vuosit-taisten tarkkailutoimenpiteiden lisäksi laaja alueellinen veden laadun tarkkailu, Pyhäjärven sedimenttitutkimukset ja vesistöjen biologiset tutkimukset. Pyhäjoen vesistöalueelle kohdistuva pistekuormitus oli vuonna 2010 tavanomaista vähäi-sempää. Hajakuormitus on Pyhäjoen valuma-alueella selvästi pistekuormitusta suurempaa. Suurin hajakuormittaja valuma-alueella on maatalous. Vuonna 2010 Pyhäjoen veden laadun ajallinen vaihtelu oli jokseenkin tavanomaista. Lop-pukesän ja syksyn sateet aiheuttivat huuhtoumien kasvua ja veden laadun heikentymistä ajankohdan tavanomaista tasoa jonkin verran heikommaksi erityisesti joen keski- ja ala-osalla. Pyhäjärven luusuassa veden laatu oli myös jokseenkin keskimääräinen lukuun otta-matta ajoittain hieman kohonneita kiintoainepitoisuuksia. Pyhäjoen yläosalla mitattiin vuo-den 2010 keväällä jonkin verran tavallista alhaisempi pH-taso johtuen Junttiselältä tulevista happamammista vesistä, mutta vakavia happamuusongelmia ei jokialueella tarkkailuajan-kohtina havaittu. Myöskään vuoden 2007 kaltaista alunamaiden aiheuttamaa happamuutta Pyhäjoen alaosalla ei havaittu. Pyhäjoen veden laadun vaihtelut vuosijaksolla 2008–2010 ovat liittyneet paljolti kesän valuntaolosuhteisiin. Pidemmällä tarkasteluvälilläkään Pyhäjo-en veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuosittaiset vaihtelut Pyhäjoen veden laadussa ovat olleet etenkin kesäaikana suuria johtuen virtaamatilanteen vaihteluista. Pyhäjoen sivujokien veden laatu oli pääasiassa selvästi pääuomaa heikompi ja sivujoista tu-leva vesi heikensi veden laatua myös pääuomassa sivujokien alapuolella. Sivujoet olivat hyvin tummavetisiä ja sisälsivät runsaasti humusta ja ravinteita, erityisesti fosforia. Alueel-lisen tarkkailun ajankohtina alku- ja keskikesällä virtaamat olivat melko vähäisiä, jolloin kuormituksen vaikutukset näkyivät selvimmin pitoisuustason kohoamisena joen keskiosal-la. Laimennuslaskelmissa taajamien ja teollisuuden vaikutus veden laatuun oli merkittävä eri-tyisesti virtaamaltaan pienissä sivujoissa. Myös turvetuotanto lisäsi erityisesti typpipitoi-suuksia pienissä sivujoissa, joiden valuma-alueella turvetuotantoa on runsaasti. Taajamien ja teollisuuden laskennallinen vaikutus Pyhäjoen pääuoman fosforipitoisuuksiin oli melko vähäinen, typpipitoisuuksiin kuormituksella sen sijaan oli enemmän vaikutusta. Pyhäjärven tilassa ei havaittu juurikaan muutoksia. Happitilanne oli heikentynyt kaikilla Pyhäjärven tarkkailupaikoilla alusvedessä kevättalvella ja ajoittain myös kesällä. Heikoin happitilanne oli Junttiselällä. Kaivosteollisuuden jäteveden vaikutuksia oli havaittavissa erityisesti kevättalvella Junttisyvän syvimpien vesikerrosten korkeina sähkönjohtavuusar-voina ja sulfaattipitoisuuksina. Myös raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat Junttiselällä koholla. Pyhäjärven pohjoisosan kunnostushankkeeseen liittyvä Junttiselän ilmastuskokeilu päästiin aloittamaan vasta maaliskuussa eikä ilmastuksen vaikutuksia ollut yhteistarkkailu-tuloksissa havaittavissa. Junttiselkä oli tyypilliseen tapaan myös muuta järvialuetta selvästi rehevämpi.

Kasviplanktontulokset ja sedimenttitutkimusten hiili-typpisuhde sekä piilevämääritysten tu-lokset olivat linjassa Pyhäjärven rehevyyskäsityksen ja aikaisempien tutkimusten kanssa. Pyhäsalmen kaivoksen vaikutus Junttiselän ja Kirkkoselän sedimentin metalli- ja rikkipitoi-suuksiin oli selvästi havaittavissa. Raskasmetallipitoisuudet olivat suurimmat Kirkkoselällä ilmeisesti sinne aiemmin johtaneen kaivoksen hätälaskuojan päästöjen vaikutuksesta. Rik-kiä puolestaan oli eniten Junttiselän sedimentissä. Rautaa ja mangaania oli eniten Py-häselän sedimentissä.

16WWE0046 3

Haapajärven vesi oli tummaa, humuspitoista ja rehevää. Myös kasviplankton tutkimuksen tulokset tukivat Haapajärven rehevyyskäsitystä, mutta reheville vesille epätyypillisesti Haapajärvessä ei esiintynyt lainkaan kukintoja muodostavia sinileviä. Haapajärven happiti-lanne oli talvella hyvä voimalaitoksen jäähdytysvesien takia, mutta kesällä alusveden hap-pitilanne oli heikko. Myös useissa muissa alueen tarkkailluissa järvissä (Iso-Vatjusjärvi, Piipsjärvi ja Lohvanjärvi) esiintyi talvista happikatoa. Ravinteiden ja a-klorofyllin pitoi-suudet ilmensivät rehevyyttä kaikissa tutkituissa järvissä. Vuoden 2010 pohjaeläintarkkailun tulokset kuvaavat sekä Haapajärvellä että Pyhäjoen pääuomassa vesistön erinomaista ekologista tilaa ja Vaikonojassakin hyvää/erinomaista ti-laa. Tulokset ovat siten osin ristiriidassa vedenlaadun ja nykyisen tilaluokituksen kanssa. Tulosten mukaan vesistön tila olisi myös parantunut vuodesta 2007, jolloin pohjaeläintark-kailu toteutettiin edellisen kerran. Vuoden 2007 pohjaeläintuloksiin liittyy kuitenkin epä-varmuuksia, jotka heikentävät tulosten suoraa vertailtavuutta. Joka tapauksessa etenkin Py-häjoen ala- ja keskiosan pohjaeläinyhteisöjä voidaan pitää erittäin rikkaina ja monimuotoi-sina. Kasvillisuuden, rihmamaisten viherlevien sekä pohjasakan esiintymisen ja määrän perus-teella arvioituna tutkittujen koskikohteiden kunto näytti heinäkuun lopulla varsin hyvältä. Poikkeuksen muodostivat Mieluskoski ja Hirsiperän koski, joissa 70–80 % vesipinta-alasta oli yhtenäisten järvisätkin- tai ärviäkasvustojen peitossa. Viherlevien ja pohjasakan esiin-tyminen voi vaihdella virtavesissä kuitenkin voimakkaasti ajankohdasta riippuen johtuen mm. suurten virtaamien aiheuttamasta ”huuhtelusta”. Pyhäjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu käsitti v. 2010 vuosittaisen kalastuskir-janpidon ja määrävuosin tehtävät sähkökoekalastukset ja kalastustiedustelun. Kirjanpitoka-lastajien määrä oli vähentynyt edellisellä ohjelmakaudella ja keväällä 2003 alueelle hankit-tiin 8 uutta kirjanpitokalastajaa, millä on ollut vaikutusta myös yksikkösaaliiden muutok-siin 2000-luvulla. Haapajärvellä harvoilla verkoilla saadun hauen, lahnan ja kuhan yksikkösaaliit olivat pie-niä. Hauen yksikkösaalis on ollut v. 2003 lähtien alle puolet aiempien vuosien tasosta, mikä johtunee pääasiassa kirjanpitäjien vaihtumisesta ja aiempaa aktiivisemmasta kesäkalastuk-sesta. Lahnan yksikkösaalis on alentunut tarkkailujakson aikana. Kuhaistutukset ovat on-nistuneet Haapajärvellä, ja kuha on ollut verkkokalastuksen merkittävä saalislaji 1990-luvun puolivälistä lähtien. Pyhäjokisuulla verkkokalastus keskittyy keväiseen nousuhauen pyyntiin sekä talvikalastukseen. Verkoilla v. 2010 saadun hauen yksikkösaalis oli hyvä. Saalis on ollut v. 2003 lähtien aiempaa heikompi, mikä johtunee paljolti kalastajien vaih-tumisesta ja pyynnin erilaisesta ajoittumisesta. Nahkiaisen rysäpyyntitulos v. 2010 oli kes-kimääräistä parempi. Virtaama joessa oli syksyllä varsin suuri, mikä edesauttoi nahkiaisen nousua jokeen. Pyhäjokisuun meriedustalla verkoilla saadun siian yksikkösaalis oli v. 2010 pieni. Siian yksikkösaaliiseen v. 2002 jälkeen on saattanut vaikuttaa kalastajien ja kalastus-paikkojen muuttuminen sekä pyynnin laajuuden vaihtelu. Harvoilla rysillä saatiin siikaa v. 2010 kohtalaisen hyvin. Rysillä saadut lohi- ja taimensaaliit olivat pieniä. Sähkökoekalastusten mukaan Pyhäjoen pääuoman koskikalasto oli pääasiassa särkeä, sa-lakkaa, mutua, kivennuoliaista ja kivisimppua. Särkeä oli runsaasti etenkin Haapajärven alapuolisella Haapakoskella ja Oulaisten Hirsiperän koskella. Madetta esiintyi vain satun-naisesti yhdellä koealalla. Lohta esiintyi pienin tiheyksin vain jokisuulla. Saadut lohet oli-vat luonnonpoikasia. Taimenta ei koealoilla esiintynyt. Harjusta esiintyi satunnaisesti kol-mella kohteella. Pyhäjoen sivuvesistöjen koskikalasto oli pääasiassa särkeä, ahventa, mu-tua, kivennuoliaista ja kivisimppua. Särkitiheys oli korkea Mäyräojalla. Kalastustiedustelun mukaan Pyhäjoen pienten sivujokien, Kärsämäenjoki, Vuohtojoki, Piipsanjoki ja Vihanninjoki, kalastus oli v. 2010 pienimuotoista heittovapa-, onki- ja katis-kakalastusta. Saaliit olivat pieniä ja saalis oli lähes täysin haukea, ahventa ja särkeä. Pyhä-joen pääuomalla Kärsämäen alueella kalasti lähinnä heittovavoilla noin 60 kalastajaa. Ko-

16WWE0046 4

konaissaalis, 680 kg, oli lähes täysin istutettua kirjolohta, haukea ja ahventa. Haapajärvellä kalasti v. 2010 noin 70 taloutta pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja heittovavoilla. Kokonais-saalis oli 4,9 t, josta haukea, ahventa ja kuhaa oli yhteensä vajaa 80 %. Kuha on nykyisin merkittävä saalislaji. Kalastus Haapajärvellä on vuosien mittaan vähentynyt. Haapajärven alapuolisella Pyhäjoen pääuomalla Mieluskylän, Matkanivan ja Oulaisten alueella kalasti v. 2010 pääasiassa vapapyydyksin noin 290 kalastajaa. Kokonaissaalis oli 8,4 t, josta haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä oli yhteensä vajaa 90 %. Näiden lisäksi saatiin merkittävästi pyyntikokoisena istutettua kirjolohta. Pyhäjoen vesistössä kalastusta haittaavat mm. vesistön säännöstely ja pyydysten roskaan-tuminen sekä pyydysten limoittuminen ja kalojen ajoittaiset makuvirheet, joilla on yhteys vesistön rehevyyteen. Haapajärvellä ja sen alapuolisella Pyhäjoella jäätilanteen muuttumi-nen turvevoimalaitoksen käyttöönoton jälkeen on vaikeuttanut talvikalastusta.

16WWE0046 5

OSA I JOHDANTO JA TARKKAILUVELVOITTEET Sisältö

1 JOHDANTO .................................................................................................................. 1

2 TARKKAILUVELVOITTEET ................................................................................... 1

2.1 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot .................................................................................. 1 2.2 Teollisuus ........................................................................................................................ 1 2.3 Turvetuotanto .................................................................................................................. 2 2.4 Hajakuormitus ................................................................................................................. 4 2.5 Muut ................................................................................................................................ 4

3 TARKKAILUALUEEN KUVAUS.............................................................................. 4

4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET................................................... 6

5 KUORMITUS................................................................................................................ 9

5.1 Taajamat ja teollisuus...................................................................................................... 9 5.2 Kaatopaikat.................................................................................................................... 11 5.3 Turvetuotanto ................................................................................................................ 12 5.4 Hajakuormitus ............................................................................................................... 13

6 VIITTEET.................................................................................................................... 14

16WWE0046 1

1 JOHDANTO Pyhäjoen vesistöalueen voimassa oleva yhteistarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2006–2011 ja se sisältää kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (PSV – Maa ja Vesi Oy 2005). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ERLY-keskus) on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään 1195Y0188-103 (1.2.2006) ja Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikkö (nyk. Kainuun ELY-keskus) päätöksellään Dnro 1343/5723-2005 (27.2.2006). Vesistötarkkailu sisältää vuosittain Pyhäjoen pääuoman ja Piipsanjoen intensiivisen tark-kailun sekä eräiden sivujokien ja Pyhäjoen pääuoman pisteiden tarkkailun. Myös Pyhäjär-ven ja Haapajärven veden laadun tarkkailu on vuosittaista. Määrävuosina toteutetaan laa-jempi alueellinen veden laadun tarkkailu sekä Pyhäjärven sedimenttitutkimukset, Pyhäjär-ven ja Haapajärven kasviplanktontarkkailu, Haapajärven ja Pyhäjoen pohjaeläintarkkailu, kohdekuvaukset sekä Pyhäjärven kalojen raskasmetallipitoisuuden tarkkailu. Vuosi 2010 oli laajan tarkkailun vuosi. Raportoinnissa hyödynnetään vuosittain myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatuloksia. Kalataloudellinen yhteistarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä määrävuo-sin tehtäviä kalastustiedusteluja ja sähkökoekalastuksia. Pyhäjärven säännöstelyn ja Pyhä-järven kaupungin jätevedenpuhdistamon kalataloustarkkailut toteutetaan erillisten ohjelmi-en mukaisesti. Tarkkailuohjelman mukaisesti Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vesistö- ja kalataloustarkkailut raportoidaan yhdessä. Tässä raportissa esite-tään vesistö- ja kalataloustarkkailujen tulokset vuodelta 2010. Raportissa esitetään lisäksi lyhyet yhteenvedot alueella toteutetuista erillistarkkailuista.

2 TARKKAILUVELVOITTEET

2.1 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee seitsemän kunnan jätevedenpuhdistamot sekä kaksi pie-nempää puhdistamoa. Lampinsaaren pienpuhdistamo ja Vihannin Kirkonkylän puhdistamo ovat jäämässä pois käytöstä, sillä jatkossa jätevedet johdetaan Raahen keskuspuhdistamolle siirtoviemäriä pitkin. Lampinsaaren puhdistamo jouduttiin ottamaan huhtikuussa 2010 uu-delleen käyttöön Lampinsaari–Vihanti -siirtoviemärin purkupäässä ilmenneen hajuongel-man vuoksi. Vihannin jätevedenpuhdistamon käyttö on lopetettu 31.5.2010, josta lähtien kaikki kirkonkylän jätevedet on johdettu Raahen keskuspuhdistamolle. Taulukossa 1 on esitetty jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuvelvoitteiden perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittajien sijainti on esitetty osan II Vesistötarkkailu liitteessä 1.

2.2 Teollisuus Pyhäjoen vesistöalueella on elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella sijaitsevat Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos ja Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden turvevoimalaitos. Valio Oy:n Haapaveden meijerin jätevedet johdetaan Haapaveden kaupungin jäteveden-puhdistamolle. Oulaisten jäähdyttämö on lopettanut toimintansa ja se ei enää ole mukana yhteistarkkailussa. Tarkkailuvelvolliset teollisuuslaitokset sekä niiden velvoitteen perustee-na olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt on esitetty taulukossa 2. Teollisuuslaitosten sijainti on esitetty osan II Vesistötarkkailu liitteessä 1.

16WWE0046 2

Taulukko 1 Pyhäjoen vesistöalueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lupapäätökset ja purkuvesistöt.

Kuormittaja Lupapäätös/ lausunto

Vesistö- tarkkailu- velvoite

Kalatalous- tarkkailu- velvoite

Lupa voimassa

Purkuvesistö

Pyhäjärvi PSY 86/07/2 18.9.2007

x x erill. ohjelma

2014 Pyhäjärvi

Kärsämäen Vesihuolto Oy

PPO-2004-Y-362-121 11.8.2005

x x 2015 Pyhäjoki

Haapavesi PSY 67/08/2 2.6.2008

x x 2017 Pyhäjoki

Oulainen PSY 29/05/2 2.6.2005

x x 2015 Pyhäjoki

Vihannin Vesi Oy, Kirkonkylä

PPO-2002-Y-115-121 18.6.2004

x x 2010 Vihanninjoki

Merijärvi PPO 1101Y1660-121 2.10.2001

x 2010 Talusoja

Pyhäjokisuun Vesi Oy PPO-2008-Y-422-111 9.12.2009

x x 2019 Pyhäjoki

Vattukylän koulu Ouvy 1192 A 171/29 10.3.1993 Haapaveden ympäristöjaos 15.4.1993

toistaiseksi Pyhäjoki

Mieluskylän koulu PPO-2006-Y-432-111 toistaiseksi Pyhäjoki

Taulukko 2 Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten teollisuuslaitosten lupapäätökset ja purkuvesistöt.

Kuormittaja Lupapäätös/ lausunto

Vesistö- tarkkailu- velvoite

Kalatalous- tarkkailu- velvoite

Purkuvesistö

Valio Oy, Haapavesi, lauhdevedet

PPO-2003-Y-83-111 18.11.2004

x Haapajärvi

Pyhäsalmi Mine Oy, Pyhäsalmen kaivos

PSY 86/07/2 18.9.2007

x Pyhäjärvi

Kanteleen Voima Oy, Haapaveden voimalaitos

PSY 58/01/2 29.11.2001 VHO 03/0139/3, 4.7.2003 KHO 3043/1/03, 23.11.2005

x x Haapajärvi

2.3 Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotannon kokonaispinta-ala oli vuonna 2010 4 136 ha, josta tuotantovaiheessa oli yhteensä 2 577 ha. Tuotannosta poistuneita alueita ilmoitettiin 1218 ha ja kunnostusvaiheessa oli 341 ha. Turvetuotantoalueita oli kaikkiaan 27. Pyhäjoen vesis-töalueen suurin turvetuotantosuo on Piipsanneva (1 251 ha). Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteestä 1. Turvetuotantoalueiden voimassaolevat lupapäätökset on esitetty taulukossa 3.

16WWE0046 3

Taulukko 3 Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvolliset turvetuotantoalueet, niiden

lupapäätökset sekä purkuvesistöt. Suo Lupapäätös Vesistö- Kalatalous- Ala Lupaeht. Ves. Laskureitti

tarkkailu- tarkkailu- 2007 tarkistus- alue velvoite velvoite ha vuosi

Vapo Oy Ahmaneva PSY 37/03/2, 20.8.03 x x 32 2012 54.079 Ahmaoja - Vihanninjoki Haaponeva 29/00/2, 7.6.00

PSY 3/07/2, 2.1.07 x x 399 2016 54.022 Humaloja/Lylyoja

Hankilann. (osa) PSY 17/03/2, 7.3.03 x x 46 2012 54.037 Hankilanoja-Luonuanoja Kivineva PSY 70/06/2, 1.9.06 x x 90 2015 54.037 Luonuanjoki Kärsämäenneva PSY 33/07/2, 22.3. 07

VHO 07/0601/3, 8.10.2007 KHO 326, 22.2.2008

x x 31.12.16 54.081 laskuoja-Kärsämäenjoki

Iso-Lamminneva PSY 74/09/2, 30.9.09 x x 2019 54.041 laskuoja-Venetoja Kuljunneva PSY 25/08/2, 21.2.2008 x x 2018 54.032 kuivatusojasto-Pyhäjoki Kuuhkamonn. 66/99/2, 16.12.99

PSY 16/07/2, 2.2.07 x x 237 2016 54.072 Piipsanjoki-Piipsanjärvi-Piipsanjoki

Lehtoneva PSY 79/03/1, 11.9.03 x x 200 2012 54.085 Puuro-oja/Tammapuro -Vuohtojoki-Kärsämäenjoki

Luomaneva 22/98/2, 6.7.1998 93/06/2, 4.12.06

x x 106 2016 54.085 Luomaoja-Vuohtojoki-Kärsämäenjoki

Märsynneva PSY 50/09/2, 26.5.2009 x x 2019 54.077 Vihanninjoki–Piipsanjoki–Piipsjärvi Nurmesn. (osa) PSY 18/03/2, 7.3.03 x x 211 2012 54.047 Isopeurapuro Ojaneva 66/99/2, 16.12.99

87/07/2, 20.9.07 x x 55 2010 54.076 Kilpuano.-Piipsanjoki-Piipsanjärvi-

Piipsanjoki Onkineva PSY 28/04/1, 22.3.04 x x 103 2012 54.084 Juurusoja-Kärsämäenjoki Pihlajaneva PSY 64/03/1, 18.7.03 x x 157 2012 54.085 Luomaoja-Vuohtoj.-Kärsämäenjoki Piipsanneva PSY 64/03/2, 31.12.03 x x 1388 2012 54.034 Kotaoja-Piipsanoja / Savaloja Puntarisuo PSY 5/09/2, 13.1.09 x x 2019 54.046 purkuoja-Haapapuro-Lohvanjärvi-

Lohvanjoki Puutionneva 3/98/2, 23.1.98

98/07/2, 7.12.07 x x 238 2015 54.028 Puutionkanava-Mäyränoja

Siloneva PSY 27/04/1 22.3.04 x x 154 2012 54.084 Silo-oja-Juurusoja-Kärsämäenjoki Tavaskanneva 66/99/2

PSY 26/07/2, 2.3.07 x x 0 54.07 Vihanninj.-Piipsanjoki-Piipsanjärvi-

Piipsanjoki Verkaneva PSAVI 53/10/1, 22.6.10 x x 2020 54.072 Piipsanjoki–Piipsjärvi Vittouvenn. (osa) PSY 7/05/2, 20.1.05

VHO 07/0051/1, 6.2.07 x x 151 2013 54.051 Sammaljoki-Pyhäjärvi

Äijönneva PSY 31/05/2, 21.6.05 VHO 060198/3, 29.8.06

x x 0 2015 54.028 laskuoja-Mäyränoja

Äijönneva PSY 31/05/2, 21.6.05 x x 2015 54.028 laskuoja-Mäyränoja Turveruukki Oy Lehtoneva 80/03/1, 11.9.2003 x x 81 2012 54.085 Vuohtojoki - Kärsämäenjoki Megaturve Oy Jahtavisneva 100/03/1, 13.11.03 x 50 2012 54.017 Uitonoja-Tähjänjoki Marjaneva 52/03/2, 16.10.03 x 15 2012 54.019 Sarpaoja-Talusoja-Tähjänjoki Jukuturve Oy Aittoneva PPO lausunto 30.3.1990 x 17 - 54.06 Viirelänoja-Saarelanoja-Hiito-oja AP_Peat Oy Kärsämäenneva PSY 33/07/2, 22.3. 07

VHO 07/0601/3, 8.10.2007 KHO 326, 22.2.2008

x x 31.12.16 54.081 laskuoja-Kärsämäenjoki

Tmi Hämäläinen Palaneva PSY 95/06/2, 4.12.06 x x 31.12.16 54.077 metsäoja-Vihanninjoki–Piipsanjoki–

Piipsjärvi

16WWE0046 4

2.4 Hajakuormitus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on alueensa kuntien kunnanhallituksille osoittamalla kirjeellään (22.8.1995) esittänyt, että kunnat kuntien ympäristönsuojeluhallintolain 6 § 3 lainkohdan perusteella osallistuisivat alueensa vesistön yhteistarkkailuun hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. Pyhäjoen vesistöalueen kaikki kunnat (Merijärvi, Vihanti, Haapavesi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Kärsämäki ja Oulainen) ovat suhtautuneet myönteisesti vesistöjen tilan tarkkailuun osallistumiseen hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi.

2.5 Muut Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 68/74/1, 21.8.1974 myöntänyt vesihalli-tukselle luvan Piipsjärven säännöstelyyn. Päätökseen sisältyy velvoite tarkkailla rakentami-sen ja säännöstelyn vaikutusta alapuolisen vesistön kala- ja rapukantaan maa- ja metsätalo-usministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesihallitus pyysi kirjeessään 16.12.1982 maa- ja metsätalousministeriöltä vapautusta Piipsjärven alapuolisen vesistön kala- ja rapu-kannan tarkkailusta ja esitti, että vaikutusten seurantaa jatketaan veden laadun tarkkailuna. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi esityksen kirjeellään 4.11.1983. Hankkeen nykyi-nen luvanhaltija on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

3 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Pyhäjoki alkaa Pyhäjärven kaupungin alueella sijaitsevasta Pyhäjärvestä. Joki virtaa Pyhä-järven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten ja Merijärven kautta kaakko - luodesuunnassa laskien Perämereen Pyhäjoen kunnan alueella. Kärsämäen taajaman yläpuolella pääuomaan laskee idästä Kärsämäenjoki, joka alkaa Kärsämäen kunnan itäosissa sijaitsevilta soilta ja pikkujärvistä. Pyhäjoen toinen huomattava lisäjuoksu, Piipsanjoki, yhtyy pääuomaan Ou-laisten kaupungin alueella. Pyhäjoen pituus Pyhäjärvestä Perämereen on 162 km ja korkeusero 140 m. Valuma-alueen koko jokisuulla on 3 712 km2 ja järvisyys 5,2 % (Ekholm, 1993). Pyhäjoen vesistöalueella on pinta-alaltaan yli 0,01 km2:n järviä kaikkiaan 143 kpl. Järvien kokonaispinta-ala on 189 km2. Vesistöalueen suurin ja merkittävin järviallas on vesistön latvoilla sijaitseva Pyhäjär-vi, jonka kokonaispinta-ala on 126 km2. Pyhäjoen keski- ja yläosan vesistöjärjestelyt on toteutettu 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa, jolloin aloitettiin Pyhäjärven ja Haapajärven säännöstely sekä toteutettiin Kärsämäenjoen, Viirelänojan ja Piipsanojan perkaus. Pyhäjoen yläosaan on rakennettu kolme vesivoimalaitosta (Venetpalo, Kalliokoski, Vesikoski). Lisäksi Haapajärven alapuo-lella sijaitsee Haapakosken voimalaitos. Koskiensuojelulain (23.1.1987/35) perusteella Py-häjoen alaosa Haapakosken alapuolelle asti on rauhoitettu voimalaitosrakentamiselta. Pyhäjoen latvalla sijaitseva Pyhäjärvi on laadultaan jokseenkin kirkasvetinen ja niukkara-vinteinen. Hyvälaatuisella Pyhäjärven vedellä on olennainen vaikutus Pyhäjoen veden laa-tuun etenkin alivirtaamakausina. Pyhäjärven ja Haapajärven välisellä jokiosuudella Pyhäjo-en veden ravinne- ja erityisesti humuspitoisuus kasvaa kuitenkin voimakkaasti humuspitoi-sista ja ravinteikkaista sivu-uomista tulevien vesien vaikutuksesta. Osaltaan ravinnepitoi-suuksia nostaa jokeen kohdistuva taajamien, elintarviketeollisuuden ja turvetuotannon kuormitus. Haapajärven alapuolella veden ravinnepitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan ja laskevat jonkin verran jokisuulle mentäessä. Joen keskiosalla sijaitseva Haapajärvi on luonteeltaan rehevä läpivirtausjärvi. Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien johtami-nen Haapajärveen aiheuttaa järven jäätymisen viivästymistä ja järvellä voi olla laajoja sula-alueita talvellakin. Jäähdytysvesien johtamisen vuoksi myös Haapajärven alapuolisella Py-häjoella on ajoittain tavallista suurempia sula-alueita.

16WWE0046 5

Pyhäjärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi Junttiselkää lukuun ottamatta. Junttiselän ekologinen tila on välttävä. Pyhäjoen yläosa Kärsämäenjokeen saakka on tunnistettu voi-makkaasti muutetuksi ja sen ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavaan tilaan on huono. Kärsämäenjoen alapuolella Pyhäjoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Py-häjoen sivujoista on luokiteltu Kärsämäenjoki, jonka ekologinen tila on välttävä, ja Piipsan-joki, jonka ekologinen tila on valtaosin tyydyttävä ja osin (Piipsjärvi) välttävä. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009, kuva 1). Ympäristöviranomaisten tekemän ja vuosien 2000–2003 aineistoihin perustuvan vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pyhäjärven Pyhäselkä kuului luokkaan erinomainen, Kirkkoselkä luokkaan hyvä ja Junttiselkä luokkaan tyydyttävä. Pyhäjoen pääuoman käyttö-kelpoisuusluokka oli yläosalla hyvä ja alempana tyydyttävä. Luokitellut sivujoet kuuluivat pääasiassa luokkaan välttävä. Pyhäjoki oli v. 1997 käynnistetyn Itämeren kalastuskomission valmisteleman Itämeren lo-hen laajan kotiuttamisohjelman (Salmon Action Plan) yksi kohdevesistö. Ohjelman tarkoi-tuksena oli palauttaa lohikannat moniin entisiin lohijokiin siten, että vuoteen 2010 mennes-sä luonnonpoikastuotanto olisi puolet luonnontilaisesta. Pyhäjoella laajamittaiset lohenpoi-kasten istutukset eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta eikä niitä ole enää tehty v. 2007 jälkeen. Haapakosken voimalaitoksen (Haapavesi) alapuoliset koskialueet on kunnos-tettu 1990-luvulla ja myös Pyhäjoen yläosan kunnostussuunnitelmat ovat valmiina toteutus-ta varten.

Kuva 1 Pintavesien ekologinen tila Pyhäjoen vesistöalueella.

16WWE0046 6

4 SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Vuodet 2008 ja 2009 olivat vuositasolla tavanomaista lämpimämpiä, mutta kesä-syyskuun välinen aika oli vuonna 2008 tavanomaista viileämpi (taulukko 4, kuva 2). Vuosi 2010 oli vuositasolla keskimääräistä kylmempi, mutta kesä-syyskuu oli silti keskimääräistä lämpi-mämpi. Sademäärät olivat vuosina 2008 ja 2010 sekä vuositasolla että kesä-syyskuussa ta-vanomaista suurempia, kun taas vuosi 2009 oli selvästi tavanomaista kuivempi.

Taulukko 4. Vuoden ja kesä-syyskuun keskilämpötila sekä sadesumma vuosina 2008-2010 sekä vertailujaksolla 1971-2000 keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos.

Vuosi Keskilämpötila Sadesumma Keskilämpötila Sadesumma°C mm °C mm

2008 3,7 631 11,5 3142009 2,8 351 13,4 1372010 1,5 570 13,7 3141971-2000 2,2 533 12,4 254

Vuosi Kesä-syyskuu

Vuosi 2008 oli varsin lämmin, erityisesti tammi- ja helmikuussa sekä marras- ja joulukuus-sa oli selvästi tavanomaista lämpimämpää (kuva 2). Muutoin kuukausittaiset keskilämpöti-lat olivat lähellä pitkän ajan (1971–2000) vertailuarvoja. Vuoden keskilämpötila oli 3,7 ºC, mikä on 1,5 ºC vertailujakson keskiarvoa lämpimämpää. Vuoden kokonaissademäärä 631 mm oli noin 20 % tavanomaista suurempi, mutta kuukausitasolla vaihtelu verrattuna kes-kiarvoon oli huomattavan suurta (kuva 2). Tavanomaista vähäsateisempaa oli etenkin tou-ko- ja syyskuussa, jolloin sadesumma jäi noin puoleen tavanomaisesta. Sen sijaan tavan-omaista selvästi enemmän satoi kesä-heinäkuussa. Kesäkuun sademäärä oli noin kaksinker-tainen vertailujakson keskiarvoon nähden. Myös tammikuussa ja loka-marraskuussa satoi keskimääräistä enemmän. Muutoin kuukausittaiset sademäärät olivat likimain samaa tasoa kuin vertailujakson keskiarvot. Vuosi 2009 oli hieman keskimääräistä lämpimämpi. Vuoden keskilämpötila oli 2,8 ºC, mi-kä on 0,7 ºC enemmän kuin pitkän ajan (1971-2000) keskiarvo. Lämpimintä ajankohdan keskiarvoihin nähden oli toukokuussa, elo-syyskuussa sekä marraskuussa (kuva 2). Erityi-sesti marraskuun keskilämpötila oli lähes 4 ºC vertailuarvoa lämpimämpi. Lokakuu ja jou-lukuu puolestaan olivat hieman tavallista viileämpiä. Muutoin lämpötilan kuukausikeskiar-vot olivat likimain samaa tasoa kuin vertailujaksolla. Vuoden kokonaissademäärä 631 mm oli Haapavedellä noin 30 % tavanomaista pienempi. Helmikuuta lukuun ottamatta kaikki kuukausittaiset sadesummat olivat pitkän ajan (1971-2000) keskiarvoja pienempiä (kuva 2). Jaksolla maaliskuusta kesäkuuhun sademäärät olivat vain noin 30–50 % ajankohdan ta-vanomaisesta tasosta. Heinäkuusta syykuuhun sademäärät olivat noin 70 % keskimääräi-sestä. Tammikuussa sekä loppuvuonna lokakuusta joulukuuhun sadesummat olivat noin 10–20 % vertailuarvoja pienempiä. Sen sijaan helmikuun sademäärä oli noin 1,5 -kertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Vuosi 2010 oli hieman tavanomaista viileämpi (kuva 2). Vuoden keskilämpötila oli 1,5 °C, mikä on 0,7 °C vertailujakson keskiarvoa vähemmän. Vuoden alku tammikuusta maalis-kuuhun, samoin kuin loppuvuosi marraskuusta joulukuuhun oli selvästi tavanomaista kyl-mempää aikaa. Erityisesti tammikuussa ja joulukuussa kuukauden keskilämpötilat olivat yli 6 °C tavanomaista alhaisempia. Keväällä, kesällä ja alkusyksyllä sää oli pääosin tavan-omaista lämpimämpi lukuun ottamatta kesäkuuta, jolloin kuukauden keskilämpötila oli hie-man alle ajankohdan vertailuarvon. Erityisesti heinäkuu oli lämmin kuukauden keskiläm-pötilan ollessa lähes 4 °C ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi. Vuoden 2010 kokonaissa-demäärä 570 mm oli hieman pitkän ajan (1971–2000) vertailujakson keskimääräistä sade-määrää (533 mm) suurempi. Tavallista vähäsateisempaa oli tammikuussa, kesä-

16WWE0046 7

heinäkuussa ja loka-joulukuussa (kuva 2). Erityisesti Tammikuussa ja joulukuussa pakkas-jaksoista johtuen sademäärät jäivät alle puoleen tavanomaisesta. Helmikuusta toukokuuhun satoi tavallista runsaammin, samoin elo-syyskuussa. Etenkin elokuussa satoi yli kaksinker-tainen määrä vettä vertailujakson keskiarvoon verrattuna.

-20-15-10-505

10152025

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Lämpötila oC

2008

2009

2010

1971-2000

020406080

100120140160180

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Sademäärämm 2008

2009

2010

1971-2000

Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Haapavedellä vuosina 2008-2010 sekä

vertailujaksolla 1971–2000 keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos.

Pyhäjoen virtaamat vuosina 2008–2010

Pyhäjoen keskivirtaama Tolpankoskessa oli vuonna 2010 noin 10 % vuosien 1991–2005 keskiarvoa pienempi. Pyhäjärvestä juoksutetut vesimäärät ovat vaihdelleet melko huomat-tavasti vuosittain (kuva 3). Keväällä järveä täytetään sulamisvesillä, jolloin juoksutusmää-rät ovat vähäisiä. Vuonna 2010 juoksutusmäärät olivat alkuvuonna tammi-helmikuussa alle puolet tavanomaisesta, mutta muutoin melko lähellä vertailujakson keskiarvoja. Vuonna 2009 juoksutusmäärät olivat alkuvuonna jokseenkin keskimääräisiä, mutta kesäkuun jäl-keen koko loppu vuoden 30–50 % pienempiä. Sateisena vuonna 2008 juoksutukset olivat tavallista runsaampia koko vuoden syyskuuta lukuun ottamatta. Haapakoskessa ja Tolpankoskessa alkuvuoden 2010 pakkasjaksolla virtaamat olivat pieniä. Sen sijaan vuosina 2008 ja 2009 virtaamat olivat ajoittain talven lauhoilla jaksoilla koholla. Kevättulvan maksimivirtaamat ovat olleet vuosijaksolla 2008–2010 jokseenkin tavanomai-sia. Kevättulvahuippu ajoittui vuosina 2008 ja 2009 huhti-toukokuun vaihteeseen ja vuonna 2010 jo huhtikuun puoliväliin. Etenkin vuonna 2010 kevään virtaamia kasvattivat myös sa-

16WWE0046 8

teet. Vuonna 2010 alkukesän virtaamat olivat tavallista pienempiä, mutta elokuun sateet kasvattivat loppukesän virtaamia. Syyskuulle muodostui selkeä tulvapiikki. Sen sijaan vuonna 2009 virtaamat olivat kesällä ja vielä alkusyksylläkin alle puolet ajankohdan kes-kimääräisestä tasosta. Vuonna 2008 koko kesä oli tavallista sateisempi ja viileämpi ja vir-taamat kasvoivat kesäkuukausina selvästi tavanomaista runsaammiksi.

Pyhäjärvi, luusua

0

2

4

6

8

10

12

14

1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

1.8.

1.9.

1.10

.

1.11

.

1.12

.

m3/s 20082009

2010

1991-2005

Haapakoski

020406080

100120140160

1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

1.8.

1.9.

1.10

.

1.11

.

1.12

.

m3/s2008

2009

2010

1991-2005

Tolpankoski

0

50

100

150

200

250

300

1.1.

1.2.

1.3.

1.4.

1.5.

1.6.

1.7.

1.8.

1.9.

1.10

.

1.11

.

1.12

.

m3/s2008

20092010

1991-2005

Kuva 3 Virtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskessa ja Tolpankoskessa vuosina 2008-

2010 (Hertta-tietojärjestelmä) sekä vertailujaksolla 1991-2005 (Korhonen 2007) keskimäärin.

16WWE0046 9

Marraskuun 2010 alussa oli lyhyt lauha jakso, jolloin virtaamat hetkellisesti kasvoivat. Muutoin virtaamat laskivat sään kylmetessä ja joulukuun virtaama oli selvästi ajankohdan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2009 marras-joulukuun vaihteessa virtaamat kasvoivat leu-don sään ja lumien sulamisen seurauksena, mutta kuukausitasolla virtaamat olivat silti mel-ko keskimääräisiä. Vuonna 2008 marras-joulukuun virtaamat olivat jonkin verran tavan-omaista suurempia leudosta säästä johtuen. Kuvassa 4 on havainnollistettu virtaaman lisääntymistä eri jokiosuuksilla vuonna 2010. Py-häjärvestä juoksutettu vesi muodosti keskimäärin vajaat 40 % koko Pyhäjoen virtaamasta alajuoksulla. Pyhäjärvestä juoksutetun veden osuus oli suurimmillaan helmikuussa sekä ke-sä-elokuussa. Huhti-toukokuussa osuus oli erittäin pieni. Syksyn sateet pienensivät jälleen Pyhäjärvestä juoksutetun veden osuutta.

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

tammi

helm

i

maalis

huhti

touko

kesä

heinä elo sy

yslok

a

marras jou

lu

Pyhäjärvi - Luusua Haapakoski Tolpankoski

Kuva 4 Pyhäjärven luusuan, Haapakosken ja Tolpankosken virtaamien osuudet Tolpankosken kokonaisvirtaamasta kuukausittain vuonna 2010

5 KUORMITUS Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailujen tulokset on raportoitu erikseen. Kuntien ja teollisuuden tarkkailujen tulokset on raportoitu Pyhäjoen yhteistarkkailun kuormitustark-kailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2011a), turvetuotannon kuormitukset on raportoitu Poh-jois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2011b) ja kaatopaikkojen tarkkailujen tulokset omissa erillisissä rapor-teissaan (Pöyry Finland Oy 2011c–f).

5.1 Taajamat ja teollisuus Taulukossa 5 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoimin-nan kuormitus. Vuonna 2010 edellisten yhteenlaskettu keskimääräinen happea kuluttava (BOD7) kuormitus Pyhäjoen vesistöalueella oli 64 kg/d happea kuluttavia aineita (BOD7), 5,5 kg/d fosforia, 265 kg/d typpeä ja 179 kg/d kiintoainetta (taulukko 5). BOD-kuormitus oli vuonna 2010 hieman suurempi kuin edeltävinä vuosina 2008 ja 2009. Fosforikuormitus on vuosina 2008–2010 ollut varsin tasaista. Typpikuormitus oli tarkastelujaksolla suurin vuonna 2008 ja kiintoainekuormitus vuonna 2009.

16WWE0046 10

Kanteleen Voima Oy:n (30.11.2006 asti Fortum Power and Heat Oy:n) Haapaveden voima-laitoksen jätevedestä tutkitaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisäksi metalli, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet. Haapaveden voimalaitoksen happea kuluttavan aineen kuormitus mi-tataan voimalaitoksen jätevesille paremmin soveltuvana -CODMn -kuormituksena. Vesis-töön kohdistunut kuormitus vuonna 2010 oli fosforin, typen, sulfaatin ja kloridin osalta pienempi kuin vuosina 2008–2009. Erityisesti ravinnekuormitus oli pienentynyt selvästi. Sen sijaan CODMn- ja kiintoainekuormitus oli edeltäviä vuosia hieman suurempaa. Kiinto-aine- ja CODMn-kuormituksen kasvu johtui mahdollisesti viivästysaltaalla tehdyistä kun-nostustöistä (Pöyry Finland Oy 2011a). Kaivosteollisuutta Pyhäjoen vesistöalueella harjoittaa Pyhäsalmi Mine Oy, jolla on toimin-nassa Pyhäsalmen kaivos. Pyhäsalmen kaivoksella tarkkaillaan kiintoaineen, happea kulut-tavan aineen (CODCr), typpiyhdisteiden sekä sulfaatin ja metallien kuormitusta. Myös kai-voksen fosfaattifosforikuormitusta on tarkkailtu vuosina 2008–2010, mutta pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan eikä fosfaattia enää jatkossa enää määritetä. Vuonna 2010 kuormi-tusarvot olivat kiintoainetta lukuun ottamatta suurempia kuin vuonna 2009 (taulukko 7). Vuoden 2009 alusta lähtien määritykset on tehty suodattamattomasta näytteestä, mikä selit-tää erityisesti sinkki- ja rautakuormituksen voimakasta kasvua. Kiintoaineen, happea kulut-tavan aineen, sulfaatin, kalsiumin ja kuparin kuormitus oli vuonna 2008 suurempi kuin vuosina 2009–2010.

Taulukko 5 Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoiminnan kuormitus vuonna 2010 sekä kuormitus yhteensä vuosina 2008–2010.

KuormittajaBOD7 Kok.P Kok.N Kiintoaine Purkuvesistö

Pyhäjärvi 24 2,1 33 53 PyhäjärviKärsämäki 5,0 0,2 15 6,6 PyhäjokiHaapavesi* 11 1,5 64 17 PyhäjokiOulainen 12 0,7 37 16 PyhäjokiPyhäjoki 4,0 0,1 12 4,4 PyhäjokiVihanti** 1,6 0,2 1,5 0,31 VihanninjokiVihanti, Lampinsaari** 3,3 0,4 4,2 5,7 VihanninjokiMerijärvi 1,6 0,2 4,5 2,7 TalusojaYhteensä 63 5,5 171 106

Valio Oy (jäähdytysvedet) 1,3 0,06 0,9 HaapajärviKanteleen Voima Oy 0,01 0,7 35 HaapajärviPyhäsalmi Mine Oy 93 38 Pyhäjärvi

Yhteensä 2010 64 5,5 265 1792009 59 5,5 222 2162008 63 5,4 283 206*sis. Valio Oy: jätevedet sekä Haapaveden voimalaitoksen ruokalan ja sosiaalitilojen jätevedet.**Toiminnassa vain osan vuotta 2010

Kuormitus kg/d

16WWE0046 11

Taulukko 6 Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen kuormitus vuosina 2008–2010.

Vuosi Kiintoaine CODMn Kok.P Kok.N SO4 Clt/a t/a kg/a kg/a t/a t/a

2008 9,7 7,5 45 790 41 2,72009 4,8 5,9 24 770 155 102010 10,5 8,1 2,3 225 32 2,3Keskiarvo 8,3 7,2 24 595 76 5,0

Taulukko 7 Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen kuormitus vuosina 2008–2010. Vuodesta 2009 alkaen määritykset tehty suodattamattomasta näytteestä.

Vuosi Kiintoaine CODCr N SO4 Ca Cu Zn Fe Cdt/a t/a kg/a t/a t/a kg/a kg/a kg/a kg/a

2008 28 622 30 143 13 198 5409 186 423 435 1,52009 15 513 24 169 9 234 3791 133 641 2676 1,22010 14 578 33 767 11 196 4485 182 1823 5422 5,5Keskiarvo 19 571 29360 11209 4562 167 962 2844 2,7

Pyhäjoen vesistöalueen pistekuormituksen kehitys pidemmällä aikavälillä on esitetty ku-vassa 4. Taajamat ovat olleet suurin pistekuormituksen lähde poikkeuksetta. Merkittävin muutos Pyhäjoen alueen pistekuormituksessa tapahtui kesällä 1983, jolloin Haapavedelle valmistui kunnan ja Pohjolan Maidon yhteinen uusi jätevedenpuhdistamo. Tuolloin teolli-suuden kuormitus pieneni merkittävästi, koska Pohjolan Maidon jätevedet johdettiin uudel-le puhdistamolle, minkä jälkeen Pohjolan Maidon (nyk. Valio) kuormitus on sisältynyt taa-jamien kuormitukseen. Taajamien BOD7 ja fosforikuormitus on ollut laskusuunnassa vuo-desta 1983 lähtien. Vuonna 2001 pistekuormitus oli koholla Haapaveden jätevedenpuhdis-tamon häiriöstä johtuen. Typpikuormituksessa sen sijaan ei ole tapahtunut juurikaan muu-tosta. Teollisuuden BOD7 ja fosforikuormitus on vuodesta 1984 lähtien ollut varsin vähäistä. Te-ollisuuden typpikuormituksen kasvu vuonna 2007, johtuu Pyhäsalmen kaivoksen typpi-kuormituksen tulosta tarkkailun piiriin. Turvetuotannon kuormitusta on tarkkailtu keskitetysti vuodesta 1986 lähtien. Turvetuotan-non kuormitus on vaihdellut sääoloista johtuen huomattavasti vuosittain. Vuodesta 1989 lähtien kuormituksessa on kuitenkin ollut laskeva suuntaus ja 2000-luvulla kuormitus on ollut selvästi pienempää kuin 1980- ja 1990-luvulla. Turvetuotannon pinta-alassa ei ole ta-pahtunut merkittävää laskua 2000-luvuulla, joten kuormituksen pienentyminen johtunee parantuneesta vesiensuojelun tasosta.

5.2 Kaatopaikat Pyhäjoen vesistöalueella ei ole enää toiminnassa olevia kaatopaikkoja. Suljettujen kaato-paikkojen (Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi ja Oulainen) päästöjä tarkkailtiin jälkihoito-vaiheen tarkkailuna voimassaolevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailut on rapor-toitu erikseen (Pöyry Finland Oy 2011 c-f). Kaatopaikoilla ei sulkemisen jälkeen ole kuntien toimesta enää mitattu virtaamia. Pyhäjär-vellä, Kärsämäellä ja Oulaisissa mittapadot olivat vuonna 2010 näytteenottohetkinä kuivia ja näin ollen kuormitusta ei voitu määrittää. Ainoastaan Haapaveden suljetun kaatopaikan

16WWE0046 12

kuormitukset pystyttiin arvioimaan näytteenoton yhteydessä mitattujen virtaamien perus-teella ja siten arvio on myös Haapaveden osalta varsin karkea. Haapaveden kaatopaikalla näytteenottohetkillä (3 kertaa avovesikaudella). mittapadon vir-taama vaihteli välillä 0–0,15 l/s (0–12 m³/d). Näytteenottohetkien virtaamien ja vedenlaatu-tietojen perusteella mittapadon kautta vesistöön menevä kuormitus oli vähäistä: CODMn 0,1 kg/d, fosfori 0,00 kg/d, typpi 0,06 kg/d, kloridi 0,3 kg/d ja kiintoaine 0,06 kg/d.

BOD7

0100200300400500600

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

kg/d Taajamat

Teollisuus

Kok.P

05

10152025

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

kg/dTaajamatTeollisuusTurvetuotanto, netto

Kok.N

050

100150200250300

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

kg/dTaajamatTeollisuus ja kaivostoimintaTurvetuotanto, netto

Kuva 4 Pyhäjoen vesistöalueen pistekuormitus vuosina 1980-2010.

5.3 Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2010 kaikkiaan 27 turvetuotantosuota, ja tuotantoa oli 24 suolla. Tuotantopinta-alaa oli 2 577 ha, joka on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Poistuneita alueita ilmoitettiin 1218 ha ja kuntoonpanossa oli 341 ha. Vapo Oy:n Piipsan-neva muodosti n. 30 % koko Pyhäjoen valuma-alueen turvetuotantopinta-alasta. Turvetuo-tannon osuus koko vesistöalueen pinta-alasta oli 1,1 %. Suurin osa soista oli Vapo Oy:n

16WWE0046 13

hallinnassa. Lisäksi alueella toimi kolme muuta tuottajaa. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteestä 1.

Turvetuotannon kuormitustarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alu-eella keskitetysti. Osa soista oli päästötarkkailun piirissä (jatkuvatoiminen virtaaman mitta-us ja näytteenotto) ja muille tuotantosoille kuormitukset laskettiin tarkkailusoiden ominais-kuormituslukujen perusteella. Tulokset turvetuotannon kuormitustarkkailusta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella v. 2010 on esitetty erillisessä raportissa (Pöyry Fin-land Oy 2011b). Turvetuotannon kuormitus on esitetty taulukossa 8.

Turvetuotannon vuoden 2010 nettokuormitus (kuormitus, josta on mitatusta bruttokuormi-tuksesta vähennetty luonnontilaisten soiden kuormitus vastaavalla pinta-alalla) oli noin 600 kg fosforia, 16 t typpeä ja 110 t kiintoainetta. Fosforin kuormitus oli hieman pienempi ja typen sekä kiintoaineen hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna 2009. Vuonna 2008 tur-vetuotannon kuormitus oli vuosia 2009–2010 suurempaa johtuen lähinnä sateisesta kesästä. Turvetuotannon vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten val-litsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valuma-veden laadussa. Turvetuotannossa olevan alueen pinta-ala on kasvanut jonkin verran jak-solla 2008–2010.

Taulukko 8 Turvetuotannon kuormitus Pyhäjoen valuma-alueella vuosina 2008–2010.

Vuosi Pinta-ala Bruttokuormitus t/a Nettokuormitus t/aCODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine

ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a2008 3809 529 1,5 35 216 1,1 24 1742009 3946 374 1,3 22 133 1,0 14 1032010 4136 374 0,9 24 139 0,6 16 110

5.4 Hajakuormitus Uusin Pyhäjoen vesistöalueen hajakuormitusselvitys on esitetty ympäristöhallinnon Oulu-joen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuonna 2009 (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009) ja se korvaa siten vuonna 2007 yhteistarkkailun puitteissa tehdyn ha-jakuormitusselvityksen (Pöyry Environment Oy 2008). Taulukossa 9 on esitetty vesienhoi-tosuunnitelman mukainen yhteenveto ravinnekuormituksesta koko Pyhäjoen valuma-alueella vuositasolla. Lisäksi on esitetty pistekuormitustiedot vuodelta 2010. Taulukossa 9 esitetyt arviot perustuvat jokisuulle v. 2001–2006 laskettuihin ja HELCOMil-le raportoituihin ainemääriin (Antti Räike), joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin pe-rustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestel-män (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v. 2001–2006 tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä. Hajakuormituslähteiden arvioitu kokonaiskuormitus on 45 900 kg/a fosforia ja 609 100 kg/a typpeä (taulukko 9). Verrattuna vuonna 2007 tehtyyn hajakuormitusselvitykseen, joka pohjautui osin samaan aineistoon (VEPS), on maatalouden ja haja-asutuksen fosforikuor-mitusta korjattu tässä suuremmaksi. Maatalous on selvästi suurin kuormittaja Pyhäjoen valuma-alueella. Ravinnekuormitukses-ta maatalouden osuus on keskimäärin noin 67 %. Seuraavaksi merkittävimpiä hajakuormi-tuslähteitä ovat fosforin osalta haja-asutus ja typen osalta ilmalaskeuma. Hajakuormitus oli selvästi pistekuormitusta suurempaa. Vesienhoitosuunnitelman mukai-sesti arvioituna pistekuormittajien fosforikuormitus on noin 9 % ja typpikuormitus 13 %

16WWE0046 14

kokonaiskuormituksen määrästä. Vuonna 2010 fosforin pistekuormitus oli selvästi vesien-hoitosuunnitelmassa arvioitua pienempää. Taajamien kuormitus oli vuonna 2010 silti suu-rempaa, mutta teollisuuden ja turvetuotannon pääosin pienempää. Mahdollisesti eroon vai-kuttaa jossain määrin laskentatapa. Teollisuuden ja kaivostoiminnan yhteenlaskettu typpi-kuormitus oli vuonna 2010 vesienhoitosuunnitelmassa arvioitua suurempaa, mikä johtuu todennäköisesti Pyhäsalmen kaivoksen typpikuormituksen tulosta tarkkailun piiriin. Fosforin luonnonhuuhtouma on vesienhoitosuunnitelmnoin 30 % ja typen luonnonhuuh-touma noin 60 % kokonaiskuormituksesta.

Taulukko 9 Yhteenveto Pyhäjoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta vuositasolla.

Kuormittaja 2001-2006* 2010 2001-2006* 2010Haja-asutus 6 300 28 000Maatalous 33 700 475 400Metsätalous 3 900 35 600Ilmalaskeuma 2 000 70 100Hajakuormitus yht. 45 900 609 100Asumajäte- ja hulevedet 1 000 1 993 30 700 62 488Teollisuus ja kaivostoiminta 1 800 26 14 100 34 351Turvetuotanto 1 700 632 50 500 15 772Pistekuormitus yht. 4 500 2 650 95 300 112 611Kokonaiskuormitus 50 400 704 400Luonnonhuuhtouma 14 900 430 100* Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009

Fosfori kg/a Typpi kg/a

6 VIITTEET Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – sarja A 126. Korhonen, J. 2007 (toim.). Hydrologinen vuosikirja 2001–2005. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 44. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoito-suunnitelma vuoteen 2015 PSV – Maa ja Vesi 2002. Pyhäjoen hajakuormitusselvitys v. 2001. Moniste. PSV – Maa ja Vesi 2005. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuo-sille 2006–2011. Moniste. Pöyry Environment Oy 2008g. Pyhäjoen hajakuormitusselvitys v. 2007. Moniste. Pöyry Finland Oy 2011a. Pyhäjoen yhteistarkkailu 2010. Käyttö- ja kuormitustarkkailu. Moniste. Pöyry Finland Oy 2011b. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2007. Moniste. Pöyry Finland Oy 2011c. Kärsämäen kunnan jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu v. 2007. Moniste.

16WWE0046 15

Pöyry Finland Oy 2011d. Haapaveden kaupungin jätteenkäsittelyalueen tarkkailun yhteen-veto v. 2007. Moniste. Pöyry Finland Oy 2011e. Oulaisten kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu v. 2007. Moniste. Pöyry Finland Oy 2011f. Pyhäjärven kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailun yh-teenveto v. 2007. Moniste.