pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous raportti...vajaasti hyödynnettävät...

Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous

1

Pyhäjärviseudun ravinneneutraali

elintarviketalous

Loppuraportti

12.9.2018

Henna Ryömä, suunnittelija, Pyhäjärvi-instituutti

Elisa Mikkilä, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti

Marko Jori, kehittämispäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti


2

1 Hankkeen toteuttaja: Pyhäjärvi-instituutti Yhteyshenkilö: kehittämispäällikkö Marko Jori, puh. 050 380 1621, email. [email protected]

2 Hankkeen nimi: Pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous Hanketunnus: 25001

3 Yhteenveto hankkeesta Satakunta, ja erityisesti Pyhäjärviseutu, on Suomen keskeisimpiä ruoantuotantoalueita. Pyhäjärviseu-

dulle on keskittynyt useita isoja elintarvikkeita jalostavia yrityksiä. Tuotantoketjujen aikana syntyy suuri

määrä erilaisia sivuvirtoja, joita ei tällä hetkellä hyödynnetä.

Keskeisimmät sivuvirrat Pyhäjärviseudulla ovat pelloille jäävät biomassat, eläintuotannon lannat ja kuol-

leet tuotantoeläimet tai munintansa lopettaneet kanat sekä eläinten teurasjätteet (erityisesti veri- ja

rasvaliete), sienten viljelyssä alustana käytettävä olkilantaseos, sokeri- ja vihanneskäyntien sivutuotteet,

vajaasti hyödynnettävät kalalajit. Lisäksi isoja sivuvirtoja ovat vähittäiskauppojen, ammattikeittiöiden

sekä kuluttajien biojätteet.

Uusinta teknologiaa hyödyntävät biokaasulaitokset tuottavat sekä energiaa (ml. autojen kaasupoltto-

aine) että lannoitteeksi kelpaavaa lopputuotetta, mikä on herättänyt kiinnostusta biokaasuinvestointei-

hin myös Satakunnassa. Perustamispäätös vaatii kuitenkin tietoa alueen tarjoamista sivuvirroista, niiden

määristä ja erityisesti soveltuvuudesta, toimitusvarmuudesta ja logistisista ratkaisuista. Hankkeen pää-

tavoitteena on tuottaa faktapohjaista tietoa Pyhäjärviseudun ruokaketjun sivuvirroista. Sivuvirtojen ko-

konaismäärien sijaan selvitetään eri sivuvirtatuotteiden kaasuntuottokyky, syntyajankohdat ja niiden si-

jainti logistisesti kartalla. Kartalla nostetaan esiin erityisesti hotspotit (korkein kaasuntuottokyky, jatkuva

saatavuus ja logistisesti optimaalinen sijainti), mutta myös jatkuvasti tai sesongeittain saatavilla olevat

raaka-ainepisteet. Hotspotien avulla voidaan tukea investointisuunnitelmien ja -päätösten tekemistä Py-

häjärviseudun osalta.

4 Raportti

4.1 Hankkeen tavoitteet Hanke toteutti osaltaan Pyhäjärviseudun visiota (visio 2020) lisäämällä tietoa ja osaamista sekä erityi-

sesti tuomalla uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden uudistamiseen sekä alueen

kilpailukyvyn lisäämiseen. Hanke tuki Pyhäjärviseudun kehittämisen painopistettä 3.2.1. Aktiivinen

yrittäjyys ja elinkeinotoiminta (mm. elinkeinorakenteen monipuolistaminen, suuryritysten ja mikroyri-

tysten yhteistyö) ja sen toimenpiteitä 1, 2 ja 3. Erityisesti hanke tuki toimenpiteessä 2 mainittua teol-

lisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia luoda uusia yrityksiä. Kumppanuuksien ja ver-

kostojen osalta hanke toteuttaa toimenpidettä 2, jossa lisätään yritysten välistä yhteistyötä. Hanke

myös toteutti painopistettä 3.3.4. Kestävä kehitys, sillä sivuvirtojen paikallinen hyödyntäminen puh-

taaksi bioenergiaksi vähentää oleellisesti alueen hiilitasetta ja ehkäisee ilmastonmuutosta sekä edistää

luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Hanke on toiminnallaan toteuttanut maaseutuohjelman strategisia painopisteitä 1. (Edistetään biota-

loutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja


3

eettisesti hyväksyttävällä tavalla) ja 2. (Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työl-

lisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista). Hanke on

myös toteuttanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 tavoitteita 1) osaa-

minen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät, 2) ilmastonmuutoksen hillintä

ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat, 3) luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen

tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat, 4) maaseudun yritystoiminta monipuolistuu

ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat ja 5) maataloustuotannon kilpai-

lukyky vahvistuu. Hankkeen toimenpiteet ovat tukeneet prioriteettien 1 – 4 toteutumista ja erityisesti

prioriteetin 5 (Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen

siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla) kohdealat 5B ja 5C.

Hanke toteutti myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Maaseutuohjelman vesiensuo-

jelun ja ravinteiden kierrätys -osion toimenpiteitä, sillä hanke edistää ravinteiden kierrätystä niin elin-

tarviketuotannon sivuvirtojen, peltobiomassojen kuin lannan (sika, broileri, kalkkuna) osaltakin ja sa-

malla tuetaan uutta liiketoimintaa. Peltobiomassojen, lannan ja roskakalan biokaasukäytöllä voidaan

edistää tehokkaasti myös vesistöjen suojelua, esim. Köyliönjärven osalta, kun sekä ulkoista että sisäistä

kuormitusta voidaan vähentää. Uudet käytännöt ravinteiden ja sivuvirtojen kierrätyksessä biotalouden

uusiksi raaka-aineiksi lisäävät alueen ravinneneutraaliutta ja synnyttävät uusia yhteistyömuotoja ja

uutta liiketoimintaa alueen kiertotaloudessa.

Hankkeen avulla toteutettiin myös Satakunnan alueellista maaseudun kehittämisstrategiaa 2014 –

2020 ja sen Visio 2020:ssa mainittua aloituslausetta ”Satakunnan maaseutu on monipuolinen ruuan ja

energian tuottaja.” Hanke toteuttaa kehittämisstrategian painopisteitä 2) Uudet ratkaisut ja innovaa-

tiot (vihreä talous, uudet innovaatiot) ja 3) Dynaaminen yrittäjyys (bioenergian käytön lisääminen, uu-

sien teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen, biopohjaisten kiertotalouden materiaalien toimitus-

varmuuden ja logistiikan kehittäminen) sekä erityisesti strategian läpileikkaavia teemoja yhteistyö,

kumppanuudet ja ympäristön kestävä käyttö.

Paikallisesti hankkeen päätavoitteena oli tuottaa faktapohjaista tietoa Pyhäjärviseudun ruokaketjun

sivuvirroista. Sivuvirtojen kokonaismäärien sijaan pääpaino on biokaasun tuotannolle relevantimpien

faktojen selvittämisestä eli mitkä ovat eri sivuvirtatuotteiden kaasuntuottokyvyt, miten niitä on eri ai-

koina saatavilla ja miten niiden syntypaikat sijaitsevat logistisesti kartalla. Pyhäjärviseudun sivuvirtojen

lisäksi mukana oli alueen ulkopuolella olevia sivuvirtoja niiden määrien ja logististen sijaintien joh-

dosta. Kartalla nostetaan esiin erityisesti hotspotit (korkein kaasuntuottokyky, jatkuva saatavuus ja

logistisesti optimaalinen sijainti), mutta myös muut jatkuvasti tai sesongeittain saatavilla olevat raaka-

ainepisteet. Hotspotien avulla voidaan tukea investointisuunnitelmien ja -päätösten tekemistä Pyhä-

järviseudun osalta.

Ruoantuotannon sivuvirtojen hyötykäyttö biokaasun tuotannossa lisää ruokaliiketoiminnan ekologi-

suutta ja eettisyyttä sekä lisää toiminnan kannattavuutta. Syntyvän biokaasun ja lannoitteen käyttö

lisäävät huomattavasti vähähiilisyyttä ja ravinteiden kierrätystä. Ravinteiden tehokas kierto vähentää

myös valumia vesistöihin. Raportin tulokset ovat hyödynnettävissä jatkossa myös muualla Satakun-

nassa.


4

4.2 Toteutus Hankkeessa kartoitettiin Pyhäjärviseudun ja logistisesti Pyhäjärviseudun lähialueella sijaitsevien sata-

kuntalaisten elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja sivuvirtojen syntyalueita. Pyhäjärviseudulla on pal-

jon elintarviketeollisuutta, mistä syntyy sivuvirtoina eläinperäisiä jakeita (kalkkuna, kana), kasviperäi-

siä jakeita (suurtalouskeittiöiden biojäte, kuorimojäte, kasvijäte) ja muita sivuvirtajakeita (sienimö-

alusta, vieraslajit). Monet sivuvirrat syntyvät kausittain esimerkiksi kasviperäisten sivuvirtojen synty-

ajankohta painottuu loppuvuoteen satokauden ja sadonkorjuun ajoittuessa loppukesästä vuoden lop-

puun. Myös kalastuksesta syntyvät sivuvirrat ovat kausittaisia, kun taas liha- ja siipikarjateollisuuden

sivuvirtoja syntyy tasaisemmin.

Sivuvirroista valittiin muutamia jakeita, joita lähdettiin tarkastelemaan tarkemmin ja joista ei löydy niin

paljon kirjallista tietoa valmiiksi. Mukaan otettiin myös jakeita, joista on olemassa jo kirjallisuudessakin

tietoa ja näin saadaan vertailuaineistoa analysoinnin tueksi. Analyysit teetettiin ulkopuolisessa labora-

toriossa. Työn suorittavaksi laboratorioksi valittiin Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Tam-

pereelta. Näytetoimitukset oli sovittu hoidettavaksi pääosin siten, että Pyhäjärvi-instituutti toimitti

näytteet Huittisiin, josta KVVY:n laboratoriopäällikkö Sirpa Väntsi toimitti ne analysoitavaksi. Kesken

näytteenoton alkuperäiseen suunnitelmaan lisättiin rasva. Sivuvirroista teetettiin seuraavat analyysit:

o salmonella

o rasvapitoisuus

o E.colit

o Hehkutusjäännös

o Kuiva-aine

o Hehkutushäviö

o Kokonaistyppi

o Kosteus

o pH

o Typpi-hiili -suhde

Näytteenotot suoritettiin hankkeen toiminnan aikana siten, että viimeiset analyysit teetettiin keväällä

2018. Osa näytteenotosta viivästyi, koska kesti suunniteltua kauemmin löytää sopiva välineistö isojen

näytteiden esikäsittelyyn. Toisaalta sääolosuhteet vaikeuttivat esimerkiksi kalanäytteiden saamista.

Hanke toteutettiin 1.5.2016−30.6.2018 välisenä aikana.

Hanke sai hankerahoitusta 30 889,53 euroa myönnettävän tukiprosentin ollessa 90 prosenttia hank-

keen tukikelpoisista kustannuksista. Hankkeen kokonaisrahoituksen määrä oli 42 902,12 euroa.

Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastasi Pyhäjärvi-instituutti. Hankkeen vastuullisena johta-

jana toimi Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala 31.12.2017 saakka ja Hannu Suokivi

1.1.2018−30.6.2018 välisenä aikana ja projektipäällikkönä kehittämispäällikkö Marko Jori. Hanketta

toteuttivat suunnittelija Henna Ryömä ja asiantuntija Elisa Mikkilä Pyhäjärvi-instituutista. Lisäksi hank-

keen toteutukseen osallistuivat tarvittaessa muut asiantuntijat Pyhäjärvi-instituutista. Hankkeen ta-

loushallinnosta vastasi Jaana Luojus. Hankkeen toimistotöistä vastasi Elina Suonpää. Hankkeen tilin-

tarkastukset hoiti Pyhäjärvi-instituuttisäätiön tilintarkastaja.


5

Hankkeelle ei ollut tarpeen perustaa ohjausryhmää.

Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on ollut seuraava:

Kustannuslaji Hyväksytty €

Palkat 26 533,97

Ostopalvelut 10 000,00

Laskennalliset yleiskust. 24% 6 368,15

Kustannukset yhteensä 42 902,12

Taulukko 1. Hankkeen kustannusarvio.

Hankkeen taloudessa noudatettiin annettua kustannusarviota. Palkkakulut ylittyivät budjetoidusta

39,52 €. Ostopalveluita jäi käyttämättä 4 257,39 €. Ostopalveluita jäi käyttämättä, koska osasta alku-

peräisessä suunnitelmassa olleista sivuvirroista löytyi riittäviä kirjallisia tietoja ja toisaalta osa tutki-

tuista sivuvirroista yhdistettiin teknisistä syistä yhteisnäytteiksi.

Hankkeen päätyttyä analyysituloksista koostettiin hankkeen loppuraportti. Tulokset ovat luettavassa

kohdasta 4.4. Tulokset ja vaikutus.

Epävarmuustekijöinä tuloksille on analysoitavan materiaalin heterogeenisuus näytteenottohetkellä.

Näytteet otettiin suoraan tuotannosta tuotannon työntekijöiden toimesta tai Pyhäjärvi-instituutin

suunnittelija Henna Ryömän toimesta. Joidenkin sivuvirtojen osalta näytteen koostumukseen vaikut-

taa parhaillaan käsittelyssä oleva materiaali. Näyte pyrittiin ottamaan mahdollisimman edustavasti ja

tämä virhemahdollisuus huomioiden, mutta esimerkiksi suurtalouskeittiöiden biojätteen koostumuk-

seen vaikuttaa keittiöissä lähiaikana tarjolla ollut ruoka. Toiset sivuvirrat taas ovat koostumukseltaan

tasalaatuisempia kuten vilja, laktoosi tai melassi. Nämä epävarmuustekijät tuleekin huomioida analyy-

situloksia tarkasteltaessa ja verrattaessa tuloksia muihin samankaltaisiin tuloksiin. Vaikka laktoosi oli

koostumukseltaan homogeenista, ei se soveltunut laboratorion analysoitavaksi ja siitä ei ole käytettä-

vissä vertailukelpoisia analyysituloksia.

Analyysitulokset ovat kaikkien biokaasuinvestointeja suunnittelevien tahojen käytettävissä.

4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen pääkohderyhmänä olivat Pyhäjärviseudulle, tai Pyhäjärviseudulla syntyvään sivuvirtaraaka-

aineeseen pohjautuvan biokaasulaitoksen perustamisesta kiinnostuneet henkilöt tai yritykset. Lisäksi

kohderyhmänä olivat kaikki ruokaketjun toimijat, jotka synnyttävät sivuvirtoja, alkutuotannosta kulut-

tajaan.

Hankkeen toteutusvaiheessa käytiin tutustumassa Jyväskylän Mustankorkean biokaasulaitokseen ja

BioGTS:n toimintaan ja tehtaaseen. Biokaasulaitosten sijoittumisesta Pyhäjärviseudulla keskusteltiin

myös Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kanssa.

Näytteet otettiin yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa.


6

4.4 Tulokset ja vaikutus Hankkeessa analysoidut sivuvirrat ja analyysien tulokset on esitetty luvussa 4.4.1. Tässä luvussa on

käytetty taustamateriaalina Luonnonvarakeskuksen Biomassa-atlasta, mihin on kerätty kuntakohtaisia

tietoja maatalouden, metsätalouden, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien biomassavirroista. Bio-

hajoavia sivuvirtoja elintarviketeollisuudesta ja yhdyskunnista on kuvattu luvussa 4.4.2 ja pelloilta tu-

levia sivuvirtoja on kuvattu luvussa 4.4.3 ja lantamääriä luvussa 4.4.4.

4.4.1 Hankkeessa analysoidut sivuvirrat Hankkeessa analysoitiin kasviperäisiä sivuvirtoja, alkutuotannon sivuvirtoja, lihajalostuksen ja kalaja-

lostuksen sivuvirtoja, suurtalouskeittiön sivuvirtaa ja muutamia luonnon biomassoja.

Kasviperäiset sivuvirrat olivat: juurikkaan naattijäte, ruohoharavajäte, melassi, ohra, käytetty sieni-

möalusta, elintarviketeollisuuden kasvisivuvirta, suurtalouskeittiön ylijäävä ruoka, kuivaheinä (lam-

mas), kuivike (lammas), vesirutto, isosorsimo 1 (juuret ja kasvustoa), isosorsimo 2 (pelkkää kasvus-

toa) ja jättipalsami.

Eläinperäiset sivuvirrat olivat: jätekala, laktoosi, broilerin suolijäte, kalkkunan luu ja nahka, kalkkunan

sulka, rasvaliete, lampaan maha + rasva + suoli ja lampaan jätenahka.

Analyysitulokset (Taulukko 3) saatiin kaikista muista näytejakeista paitsi laktoosista, mikä ei soveltu-

nut laboratorion matriiseihin. Elintarviketeollisuuden sijoittuminen Pyhäjärviseudulla on merkitty

alla olevaan karttakuvaan (Kartta 1).

Kartta 1. Elintarviketeollisuuden sijoittuminen Pyhäjärviseudulla.


7

Pyhäjärviseudun elintarviketeollisuudesta tulevan biokaasutukseen kelpaavan sivuvirran määriä on

esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2). Taulukon tiedot perustuvat yrityksiltä saatuihin arvioi-

hin.

Sivuvirran laatu Sivuvirran

määrä t/a

Jakeen saatavuus-

arvio kk/vuosi

Kalkkunan teurasjäte 5 500 tammi-joulu

Kalkkunan sulka 1 500 tammi-joulu

Puristeleike (juurikasteollisuus) 73 000 loka-tammi

Melassi (juurikasteollisuus) 15 000 loka-tammi

Puristekalkki (juurikasteollisuus) 10 000 loka-tammi

Multa (juurikasteollisuus) 40 000 loka-tammi

Naatit (juurikasteollisuus) 2-3 loka-tammi

Sokerijuurikkaiden soluneste n. 500 000 loka-tammi

Kasvissivuvirta (elintarviketeollisuus) 5 000 heinä-tammi

Jätekala 100 loka-touko

Kalajalostuksen sivuvirrat

100 touko-heinä

100 loka-joulu

Taulukko 2. Pyhäjärviseudun elintarviketeollisuuden sivuvirtamääriä ja saatavuus.

Se minkälaisia raaka-aineita biokaasuprosessiin valitaan, riippuu paljon siitä, missä laitos sijaitsee ja

mitä toimintoja ja sivuvirtoja sen lähiympäristössä on. Kuljetuskustannukset ovat merkittävässä ase-

massa, koska usein sivuvirrat ovat sen tyyppisiä, että niiden kuljettamisesta syntyy suurin kustannus

ja ne voitaisiin käsitellä myös lähempänä esim. suoraan peltoon kyntämällä tai kompostoimalla. Täl-

löin kuitenkin biokaasutuksen lisäarvo jää saamatta. Kuljetuskustannusten vaikutusta on arvioitu si-

vulla 18 kohdassa 4.4.3.

Kuva 1.Elintarviketuotannon biokaasutukseen kelpaavat sivuvirrat ovat peräisin alkutuotannosta ja teollisuudesta.


8

Osaa sivuvirroista syntyy vain osan aikaa vuotta ja siksi saatavuus on merkittävää, jotta laitos voi

toimia ympärivuotisesti ja toiminta voi olla kannattavaa. Saatavuus voi koostua myös useista raaka-

ainelähteistä, jolloin saatavilla oleva syöte vaikuttaa prosessin teknisiin säätöihin, jotta syöte olisi

optimaalista biokaasutusprosessissa. Myös se, minkälaista lopputuotetta biokaasulaitokselta halu-

taan, vaikuttaa raaka-anevalintaan. Esimerkiksi yhdyskuntien jätevesilietteitä ei välttämättä kaikissa

laitoksissa haluta lopputuotteeseen, jätevesilietteen sisältämien raskasmetallien, lääkeainejäämien

ja haitta-aineiden vuoksi. (Suomen Biokaasuyhdistyksen julkaisu)

Näytteen nimi Salm ELY /25g

Ras-va-MoP %

Rasva Ger-ber %

E coli LV pmy/g

Hehk. jään g/kg tp

K-a, lie g /kg

hehk. häv. g/kg tp

Kok.N lie g/kg ka

pH TC g/kg ka

Tila-vuusp kg/l

hiili/typ-pisuhde

Juurikkaan pa-lamassa

Ei tod

<0.8 <10 41 172 130 14 4.3 290 0.47 20.7

Juurikkaan ruo-hoharava

Ei tod

<0.8 <10 74 238 160 12 6.8 300 0.34 25.0

Melassi Ei tod

<0.8 <10 194 812 620 18 7.8 310 1.34 17.2

Ohra Ei tod

2.4 ~20 59 877 820 17 8.4 410 0.59 24.1

Br suolijäte Ei tod

20.1 100 25 340 310 60 4.2 590 1.04 9.8

Kalkkunan luu ja nahka

Ei tod

46.7 120 19 541 520 63 7.6 460 0.77 7.3

Br rasvaliete Ei tod

6.7 550000 16 173 160 65 5.7 550 0.95 8.5

Lammas, maha, rasva,suoli

Ei tod

18.6 600000 9 362 350 46 7 590 0.92 12.8

Lammas, jä-tenahka

Ei tod

3.4 <10 43 554 510 120 8 460 0.068 3.8

Lammas, kui-vike

Ei tod

1.4 150000 60 680 620 13 7.5 420 0.089 32.3

Lammas, kuiva-heinä

Ei tod

1.2 <10 29 657 630 13 6.7 450 0.038 34.6

Vesirutto Ei tod

<0,8 <10 12 62 50 25 7 400 0.61 16.0

Isosorsimo 1 (juuri+lehdet)

Ei tod

<0,8 <10 22 224 200 13 7.1 450 0.52 34.6

Isosorsimo 2 (lehdet)

Ei tod

<0,8 <10 21 254 230 8.7 6.7 450 0.21 51.7

Jätekala Ei tod

3.6 <10 42 244 200 110 6.8 450 0.9 4.1

Jättipalsami Ei tod

<0,8 <10 49 168 120 30 5.9 430 0.5 14.3

Laktoosi Ei tod

<10

Käytetty sieni-möalusta

Ei tod

<10 77 248 210 24 6.8 390 0.44 16.3

Kasvissivuvirta Ei tod

<10 5 146 140 10 6.1 440 2.49 44.0

Suurtalouskeit-tiön ylijäävä ruoka

Ei tod

<10 9 265 260 27 5.7 510 0.83 18.9

Taulukko 3. Hankkeen sivuvirtojen analyysitulokset.


9

Raaka-aineiden laatu vaikuttaa siihen, paljonko laitos tuottaa biokaasua ja minkä laatuista loppu-

tuote on. Raaka-aineiden soveltuvuutta voidaan arvioida eri tavoin. Kirjallisuudesta löytyy melko pal-

jon erilaisten syötteiden metaanintuottokykyjä. Metaanintuottokykyä voidaan myös laskea saatujen

lähtötietojen perusteella teoreettisesti ns. Buswellin yhtälöllä tai COD-pitoisuudella. Käytännössä

metaanintuottopotentiaalin selvittäminen vaatii laboratoriossa tehdyn metaanituottotestin (BMP,

Biochemical methane potential). Raaka-aineen soveltuvuutta voidaan arvioida myös kevyempien la-

boratorioanalyysien perusteella kuten hiili/typpi-suhteen, kuiva-ainepitoisuuden, orgaanisen aineen

määrän ja ravinne- ja hivenainekoostumuksen perusteella (Suomen Biokaasuyhdistyksen julkaisu).

Biokaasupotentiaalia voidaan arvioida esimerkiksi orgaanisen aineen (VS) ja kuiva-aineen (TS) suh-

teella. (Suomen Biokaasuyhdistyksen julkaisu). Jos VS/TS-suhde on suuri ja orgaaninen aines on hel-

posti hajoavaa, soveltuu sivuvirta paremmin biokaasutukseen. Analysoiduista sivuvirroista laskettiin

VS/TS-suhde ja sivuvirrat saatiin seuraavaan järjestykseen suurimmasta pienimpään:

o suurtalouskeittiöistä ylijäävä ruoka

o lampaan maha, rasva ja suoli –sivuvirta

o kalkkunan luu ja nahka

o kasvissivuvirta

o lampaan kuivaheinä

o ohra

o broilerin rasvaliete

o lampaan jätenahka

o broilerin suolijäte

o lampaan kuivike

o isosorsimo (lehtimassa)

o isosorsimo (juuret ja lehtimassa)

o käytetty sienimöalusta

o jätekala

o vesirutto

o melassi

o juurikkaan palamassa

o jättipalsami

o juurikkaan ruohoharava

Näistä helposti hajoavaa ovat useat eri sivuvirrat. Tällä tavalla arvioitaessa ei kuitenkaan välttämättä

saada täysin oikeita tuloksia, koska kuiva-ainemäärityksessä häviää mm. rasvaa ja siksi myös rasvan

määrä on oleellinen. Erilaiset raaka-aineiden arvot ovatkin ohjeellisia vain yhdestä näkökulmasta tar-

kasteltaessa ja enemmän on merkitystä sillä, minkälaisessa suhteessa erilaisia sivuvirtoja on syöt-

teessä. Sivuvirtojen vertailuun vaikuttaa myös se, onko biokaasutuksen tekniikka märkä- vai kuiva-

prosessi.

Yksi tapa vertailla sivuvirtojen soveltuvuutta biokaasutukseen on hiili/typpi-suhde. Hiili/typpisuhteen

perusteella ideaalisimpia tuotteita ovat ne, joiden suhdeluku on 15-25 välillä. Sekä kovin matalat ar-

vot, että korkeat arvot vaikuttavat epäedullisesti biokaasuprosessin mikrobikasvustoon syötteen ta-


10

sapainoon esimerkiksi typen suhteen. Tässäkin on eroja, miten hiili ja typpi ovat sitoutuneet sivuvir-

taan. suhdeluku voikin olla välillä 5-50, kun syötteiden määrien ja laadun suhde on tasapainossa.

(Suomen Biokaasuyhdistyksen julkaisu)

Sivuvirta Hiili/typpi-suhde

Isosorsimo 2 (lehdet) 51.7

Kasvissivuvirta 44.0

Lammas, kuivaheinä 34.6

Isosorsimo 1 (juuret ja lehdet) 34.6

Lammas, kuivike 32.3

Juurikkaan ruohoharava 25.0

Ohra 24.1

Juurikkaan palamassa 20.7

Suurtalouskeittiön ylijäävä ruoka 18.9

Melassi 17.2

Käytetty sienimöalusta 16.3

Vesirutto 16.0

Jättipalsami 14.3

Lammas, maha, rasva,suoli 12.8

Br suolijäte 9.8

Rasvaliete 8.5

Kalkkunan luu ja nahka 7.3

Jätekala 4.1

Lammas, jätenahka 3.8 Taulukko 4. Hiili/typpi-suhteella voi vertailla raaka-aineiden biokaasupotentiaalia.

Hiili/typpisuhteeseen (Taulukko 4) perustuvan arvioinnin perusteella soveltuvimpia materiaaleja

biokaasun tuotantoon ovat: juurikkaan ruohoharava, ohra, juurikkaan palamassa, suurtalouskeit-

tiön ylijäävä ruoka, melassi, käytetty sienimöalusta ja vesirutto.

Kuva 2. Syötteet voivat olla ominaisuuksiltaan erilaisia, jos niiden suhde on prosessin kannalta oikea.


11

4.4.2 Biohajoavat sivuvirrat Biohajoavia sivuvirtoja syntyy kotitalouksista, kaupoista ja palveluista, maa- ja metsätaloudesta, ra-

kentamisesta ja teollisuudesta. Biojätettä on biologisesti hajoava elintarvike- ja keittiöjäte, elintarvi-

ketuotannosta syntyvä jäte sekä hajoava puutarha- ja puistojäte. Biohajoavia jätteitä ovat myös pa-

peri- ja kartonkijäte, puujäte, luonnonkuituiset tekstiilijätteet ja puhdistamojen jätevesilietteet. (Bio-

massa-atlas)

Kuva 3. Puutarha- ja puistojäte on helposti hajoavaa biojätettä. Suurin osa tästä jätteestä kompostoidaan.

Biomassa-atlakseen (2016) perustuvien tietojen mukaan Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedot) ja

Euran (Pyhäjärviseutu) alueella yhdyskuntien biomassaa ja muuta biohajoavaa jätettä syntyy seuraa-

vasti (Taulukko 5):

Kunta Biomassan tyyppi t/a

Eura Yhdyskuntien biojäte 851

Yhdyskuntien muu biohajoava jäte 3189

Säkylä Yhdyskuntien biojäte 319


Köyliö Yhdyskuntien biojäte 183


Yhteensä Yhdyskuntien biojäte 1353


Kaikki yhteensä 6424

Taulukko 5. Pyhäjärviseudun yhdyskuntien biomassamäärät (Biomassa-atlas, 2016).


12

Yhdyskuntien biojätteeseen on laskettu muuan muassa terveyskeskuksissa, kouluissa, kaupoissa, ra-

vintoloissa, työpaikkaruokaloissa, toimistojen ja teollisuuden sosiaalitiloissa, kotitalouksissa yms.

syntyvä biojäte. Biojätettä hyödynnetään biokaasuntuotannossa ja maanparannusaineena. Osa bio-

jätteestä kulkeutuu sekalaisen yhdyskuntajätteen mukana jätteenpolttolaitoksiin. Oman toimialansa

biohajoava jäte käsittää muun muassa teollisuustoiminnan biohajoavan jätteen, teurasjätteet, eläin-

rasvan, metsäteollisuuden biomassan, kuormalavat ja pahvipaalit. Niitä ei lasketa mukaan yhdyskun-

tien biojätteeseen. Biohajoava yhdyskuntajätemäärä perustuu Tilastokeskuksen yhdyskunta- ja väes-

tötilastotietoihin sekä tutkimustietoon. (Biomassa-atlas)

Elintarviketeollisuuden biohajoavista sivuvirroista ja lietteistä valtakunnallisesti suurin osa kompos-

toidaan tai käsitellään biokaasulaitoksissa. Tämän jälkeen massaa käytetään viherrakentamisessa tai

maataloudessa maanparannusaineena. Biomassa-atlakseen (2016) perustuvien tietojen mukaan Sä-

kylän (mukaan lukien Köyliön tiedot) ja Euran (Pyhäjärviseutu) alueella elintarviketeollisuuden bio-

massoja ja lietteitä syntyy seuraavasti (Mukaan ei ole otettu yritystoiminnasta syntyvää asumisjäte-

vesien kaltaista lietettä):

Kunta Biomassan tyyppi t/a

Eura Liha- ja kalatuotteiden tuotannon eläinkudosjätteet 35 266

Lihatuotteiden tuotannon muut jätteet 1 049

Keittiö- ja ruokalajätteet 7,73

Lihatuotteiden tuotannon jätevesilietteet 16 687

Massa- ja paperiteollisuuden jätevesilietteet (ei kuitu-

jätteitä, kuitu-, täyteaine- ja päällystysainelietteitä)

1 321

Säkylä Alkutuotannon kasvijätteet 3 224

Liha- ja kalatuotteiden tuotannon eläinkudosjätteet 5 266

Lihatuotteiden tuotannon muut jätteet 1 517

Lihatuotteiden tuotannon jätevesilietteet 140 538

Kasvistuotannon valmistuksen muut jätteet 8,04

Sokerinjalostuksen muut jätteet 218

Ruokaöljyt ja ravintorasvat 48

Yhteensä 205 149,77

Taulukko 6. Pyhäjärviseudun elintarviketeollisuuden biohajoavien sivuvirtojen määrät (Biomassa-atlas, 2016).

Yllä olevan taulukon (Taulukko 6) tiedot perustuvat ympäristöhallinnon VAHTI -valvonta- ja kuormi-

tusrekisteriin. (Biomassa-atlas)

Sivun 14 taulukkoon (Taulukko 7) on kerätty elintarviketeollisuudesta ja pelloilta tulevat sivuvirrat

Pyhäjärviseudun ympäröivistä kunnista: Harjavalta, Huittinen, Loimaa, Laitila, Mynämäki Nakkila, Ori-

pää, Pöytyä, Eurajoki, Kokemäki ja Rauma.

Peltojen sivuvirtoja Biomassa-atlaksen perusteella syntyy ympäröivältä alueelta 427 131 t (k-a)/ vuosi

ja elintarviketeollisuudesta syntyviä sivuvirtoja vuoden 2016 tietojen perusteella 14 267 tonnia/vuosi

käsittäen jätevesilietteet. Ilman asumisjätevesiin rinnastettavia lietteitä ja yritystoiminnan sakokai-

volietteitä sivuvirtamäärä on 7 637 tonnia/ vuosi, josta lihateollisuuden sivuvirtoja on 547 tonnia ja


13

kasvistuotteiden valmistuksesta syntyviä sivuvirtoja 6 875. Keittiö- ja ruokalajätteitä syntyy 215 ton-

nia/ vuosi. Verrattaessa Pyhäjärviseudulla syntyviin elintarketeollisuuden sivuvirtoihin ilman jäteve-

silietteitä, syntyy Pyhäjärviseudulla kokonaismäärästä 96 % ja ympäröivien kuntien alueella 4 %.

Kartta 2. Pyhäjärviseudun elintarvikeyritysten sijainti ja sivuvirtamäärät suhteutettuna saatavuuteen ja etäisyyteen.

Yllä olevassa kartassa (Kartta 2) on kuvattu Pyhäjärviseudulla sijaitsevien elintarvikeyritysten sijaintia

suhteessa Pyhäjärviseutuun. Sivuvirrat on pisteytetty suhteessa niiden etäisyyteen, määriin ja saata-

vuuskuukausiin. Pisteytyksen tuloksiin vaikuttaa esimerkiksi valittu keskipiste, minkä siirtäminen

saattaisi vaikuttaa etäisyyspisteisiin. Keskipisteeksi on valittu Lännen teollisuusalue keskeisen sijain-

tinsa perusteella.


14

Pyhäjärviseudun ympäryskuntien pelloilta tulevat sivuvirrat ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat mukaan lukien lietteet.

Taulukko 7. Peltojen sivuvirrat Pyhäjärviseudun ympäristön pelloilta (Biomassa-atlas).

Keittiö- ja ruokalajätteet, yritystoiminnasta 18 0 0 0 0 0 0 0 159 0 38 215

Asumisjätevesien käsittelyn ei stabiloitu liete, yritystoiminnasta 0 2714 1850 0 0 0 0 0 0 702 0 5266

Sakokaivolietteet, yritystoiminnasta 0 384 2 0 0 0 0 0 4 0 167 557

Liha- ja kalatuotteiden tuotannon eläinku-dosjätteet 0 0 297 0 0 0 0 0 0 0 0 297

Lihatuotteiden tuotannon muut jätteet 0 0 75 0 0 0 0 0 0 0 0 75

Lihatuotteiden tuotannon jätevesilietteet 0 0 168 0 0 0 0 0 0 0 0 168

Alkutuotannon eläinkudosjätteet 0 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 7

Kasvistuotteiden valmistuksen käyttöön so-veltumattomat aineet 0 0 0 0 40 0 0 0 0 0 0 40

Asumisjätevesien käsittelyssä syntyvät liet-teet, yritystoiminnasta 0 0 0 0 0 0 0 0 807 0 0 807

Kasvistuotteiden valmistuksen muut jätteet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 57 0 57

Kasvistuotteiden valmistuksen jätevesiliet-teet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6778 0 6778

Taulukko 8.Elintarviketeollisuuden sivuvirrat Pyhäjärviseudun ympäristökunnista (Biomassa-atlas).

Biomassan tyyppi Harja-valta

Huitti-nen Loimaa Laitila Mynämäki

Nakkila Oripää Pöytyä Eurajoki Kokemäki Rauma

YHT.

Olki 5779 52010 104271 25988 27622 15666 11857 47909 15935 26203 19220 352460

Valkuaiskasvien varret 34 98 3118 257 218 30 197 893 45 17 62 4969

Perunan varret 1066 1607 332 2077 208 3093 3.63 514 673 2511 358 12442.63

Sokerijuurikkaan naatti 563 1465 990 243 2692 836 243 802 2031 2290 10 12165

Viherlannoitusnurmien mahdollinen alku-sato 16 102 446 84 93 54 46 67 45 61 62 1076

Nurmen siemenen olki 0 194 3145 12 11 0 44 869 6.41 307 327 4915.41

Kesantonurmi 308 1885 5703 1754 2196 950 462 2614 1082 2123 1714 20791

Suojavyöhykenurmi 57 429 1171 266 235 243 151 777 323 402 143 4197

Öljykasvien korsi 247 2005 5272 340 1064 612 125 2178 621 837 814 14115


15

4.4.3 Peltojen sivuvirrat Käytössä olevaa maatalousmaata on Pyhäjärviseudulla yhteensä 23 570 hehtaaria. Viljanviljelyllä on

eniten peltopinta-alaa ja seuraavaksi eniten on perunalla ja sokerijuurikkaalla. Tämä suhde näkyy

muun muassa peltobiomassojen arvioissa, joissa olkea, perunan varsia ja juurikkaan naattisivuvirtaa

on suurin määrä. Peltopinta-alan jakautuminen on kuvattu taulukossa 9 (Taulukko 9) ja pelloilla syn-

tyvän biomassan määrät (t/a) on kuvattu taulukossa 10 (Taulukko 10). Kasvien viljelypinta-alatiedot

perustuvat Maatalousviraston peltolohkorekisterin päivittyviin tietoihin. Peltopinta-ala jakautuu vil-

jelykasvien ja kuntien osalta seuraavasti:

Biomassan tyyppi Eura

ha

Säkylä

ha

Köyliö

ha

Yhteensä

ha

Syysvehnä 307 8,23 29 344,23

Kevätvehnä 2 171 743 1 002 3 916

Ruis 676 22 11 709

Ruisvehnä 5,66 0 3,33 8,99

Muu ohra 2 931 422 840 4 193

Mallasohra 722 260 206 1 188

Kaura 2 920 615 649 4 184

Seosvilja 3,19 9,79 0 12,98

Vihantavilja 27 2,39 7,24 36,63

Herne 45 5 0,35 50,35

Seoskasvustot 4,65 0 7,56 12,21

Härkäpapu 116 35 33 184

Peruna 226 286 1 124 1 636

Sokerijuurikas 525 416 733 1 674

Rypsi 109 0 47 156

Rapsi 438 50 64 552

Erikoiskasvit 3,21 21 13 37,21

Muut öljykasvit 45 0 5,25 50,25

Kuitu- ja energiakasvit 2,78 9,92 0 12,7

Avomaan vihannekset ja juurekset 303 187 200 690

Marjapensaat, hedelmäpuut ja mansikka 6,75 13 35 54,75

Kumina 76 20 14 110

Viherlannoitusnurmi 37 7,71 15 59,71

Viljelty laidun 171 8,38 67 246,38

Säilörehunurmi 885 96 204 1 185

Kuivaheinä 175 19 40 234

Tuorerehunurmi 36 3,95 8,32 48,27

Luonnonlaidun 16 5,09 11 32,09

Siemennurmi 42 0,3 14 56,3

Tarhaherne 84 108 30 222

Kerivät kaalit 56 2,12 33 91,12

Muut kaalit 13 2,26 9,41 24,67

Porkkana 33 18 51 102

Muut juurekset 1,46 13 21 35,46

Avomaankurkku 14 0 2,8 16,8

Puna- ja keltajuurikas 74 15 20 109


16


ha

Säkylä

ha

Köyliö

ha

Yhteensä

ha

Ruokasipuli 11 14 9,87 34,87

Herukat ja karviainen 0,36 0 0 0,36

Vadelma 0,27 0,08 1,29 1,64

Mansikka 6,07 11 30 47,07

Kesanto, viljelemätön, ym. erityisalat 120 14 55 189

Viherkesanto ja luonnonhoitopelto 754 157 208 1 119

Suojavyöhykkeet ja -kaistat 102 18 47 167

Taimitarhatuotanto 0 0 3,18 3,18

Hedelmät 0 1,82 0 1,82

Salaatti (avomaa) 0 13 0 13

Käytössä oleva maatalousmaa 14 186 3 500 5 884 23 570 Taulukko 9. Pyhäjärviseudun peltopinta-alat (Biomassa-atlas).

Pyhäjärviseudulta 30 km säteellä sijaitsee 1776 tilaa. Tällä säteellä käytettävissä olevaa peltopinta-

alaa on 68 000 ha ja tilojen tiheys on noin 1,6 tilaa/km2. Kun valitaan laajempi alue, saadaan 50 km

säteelle 4491 tilaa ja 80 km säteelle 9232 tilaa. Tällöin säde on jo lähes koko Satakunta ja Varsinais-

Suomi. Säteiden kokoa on kuvattu kartassa 1 (Kartta 1, sivulla 6).

Biomassa-atlakseen (2016) perustuvien tietojen mukaan Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedot) ja

Euran (Pyhäjärviseutu) alueella sivuvirtapotentiaalia pelloilta tulevasta biomassasta syntyy seuraa-

vasti:

Kunta Biomassan tyyppi t (k-a)/a

Eura Olki 36 030

Valkuaiskasvien varret 90

Perunan varret 1 569

Sokerijuurikkaan naatit 1 984

Viherlannoitusnurmien mahdollinen alkusato 208

Nurmen siemenen olki 199

Kesantonurmi 2 223

Suojavyöhykenurmi 244

Öljykasvien korsi 890

Säkylä Olki 7 877

Valkuaiskasvien varret




Nurmen siemenen olki 5,78

Kesantonurmi 505




17

Kunta Biomassan tyyppi t (k-a)/a

Köyliö Olki 9 933

Valkuaiskasvien varret 14




Nurmen siemenen olki 142

Kesantonurmi 549



Yhteensä 78 302,78

Taulukko 10. Pelloilla syntyvän sivuvirtapotentiaalin määrä (Biomassa-atlas).

Peltobiomassojen kokonaismäärät on Biomassa-atlakseen arvioitu satotason, satoindeksin (hyödyn-

nettävän sadon ja kasvin kokonaispainon suhde) ja viljelypinta-alan perusteella. Selvästi eniten pel-

tobiomassoja syntyy oljesta, jota Pyhäjärviseudulla muodostuu yhteensä 53 840 tonnia/vuosi. Vilja-

sato kerätään kerran kasvukauden aikana, joten sen olkea muodostuu loppukesästä/alkusyksystä.

Olki silputaan tällä hetkellä pääosin peltoon ja osa kerätään kotieläinten kuivikkeeksi, karkearehuksi

ja katemateriaaliksi. Oljen metaanisaanto on Biomassa-atlaksen tietojen mukaan melko vähäinen,

joten sen soveltuvuus biokaasutukseen on heikko. (Biomassa-atlas)

Nurmikasvustot ovat monivuotisia ja ne korjataan 2-3 kertaa kesässä. Nurmikasvien saatavuusaika

on siis pidempi kuin oljen. Suurin osa kerätystä nurmesta menee kuitenkin eläinten rehuksi säilöre-

huna tai heinärehuna. Hyödynnettävää nurmimassaa voisikin olla kesantonurmi ja suojavyöhykkeiltä

korjattu nurmi. Nurmibiomassat soveltuvatkin olkea paremmin biokaasuntuotantoon. Kesantonur-

men määrä Pyhäjärviseudulla on 3 277 tonnia/vuosi ja suojavyöhykenurmen 387 tonnia/vuosi. (Bio-

massa-atlas)

Oljen jälkeen seuraavaksi eniten peltobiomassaa syntyy perunanvarsista, jota pelkästään nykyisen

Säkylän kunnan alueella syntyy yli 10 000 tonnia/vuosi, koko Pyhäjärviseudun lukeman ollessa yli

12 000 tonnia/vuosi. Perunan varsien kaltaista biomassaa on myös sokerijuurikkaan naatit, joita syn-

tyy alueella vuosittain 6816 tonnia. Sokerijuurikkaan naatit ja perunan varret käännetään peltoon

maanparannusaineeksi ja niitä ei hyödynnetä. (Biomassa-atlas)

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasuntuotannossa on todennäköisesti melko kannattama-

tonta keruukalustosta (urakointi), siirroista ja käsittelymaksuista johtuvien korjuukustannusten

vuoksi ja siksi sitä ei suurissa määrin todennäköisesti tulla ohjaamaan jatkossakaan biokaasutukseen.

Peltobiomassojen kustannuksia lisää myös niiden alhainen tilavuuspaino, jolloin kuljetuskustannus-

ten määrä on korkea niiden energiantuotantopotentiaaliin verrattuna. Eläintenrehuksi kelpaamaton,

korjattu heinä ja pilaantuneet rehuerät voisi kuitenkin olla mahdollista hyödyntää energiantuotan-

nossa, jos niiden kuljetuskustannukset ja vastaanottokustannukset eivät ole liian suuria. Nurmimas-

sojen etuja on niiden sisältämä typpi ja fosfori, jotka jäävät edelleen käytettäväksi biokaasutuksen

jälkeenkin. Pääosin pelloilta syntyvä sivuvirtapotentiaali hyödynnetään suoraan sen syntypaikalla ja

käännetään peltoon parantamaan peltojen maanrakennetta ja kasvukuntoa. (Biomassa-atlas)


18

Kuva 4. Peltobiomassa kynnetään usein peltoon.

MTT Kasvun JaloJäte-tutkimushankkeen synteesiraportissa ”Elintarvikeketjujen jätteet ja sivuvirrat

energiaksi ja lannoitteiksi” on verrattu ja laskettu etäisyyteen perustuvia kuljetuskustannuksia seu-

raavan kaavion mukaan:

Kuljetuskustannus = d / v * e

d= etäisyys massan syntypisteestä

v= keskimääräinen etenemisnopeus. Sisältäen ajon, lastauksen ja muut aputoimet. Arvio on 20-30

km/h, tässä on käytetty laskennassa 30 km/h

e= kuljetuksen hinta, 65 €/h

Synteesiraportin laskentakaavaa mukaillen saamme kuljetuskustannuksille vertailuarvot. Näin ollen

30 km, 50 km ja 80 km etäisyyksille saatiin kuljetuskustannusten vertailuarvioiksi:

30 km 0,02 €

50 km 0,03 €

80 km 0,04 €

Eli 80 km etäisyydellä kuljetuskustannukset ovat kaksinkertaiset läheltä kuljetettuun materiaaliin ver-

rattuna.

Peltojen sivuvirtojen osalta (Pyhäjärviseudun tiedot sivulla 17, Taulukko 10) ja ympäröivän alueen

tiedot Taulukko 7) Pyhäjärviseudulla syntyy peltojen sivuvirtoja 78 302,78 tonnia/ vuosi ja ympä-

röivien kuntien alueella 427 131 tonnia. Kokonaismäärästä 505 433,78 tonnia/ vuosi Pyhäjärviseudun

osuus on 16 % ja ympäröivän alueen 84 %. Alueiden kokoon suhteutettuna Pyhäjärviseudulla syntyy

peltojen sivuvirtaa keskimäärin vuosittain 0,68 tonnia/ha ja ympäröivällä alueella 0,72 tonnia/ha.


19

4.4.4 Lanta

Alkutuotannon sivuvirtoja ovat peltobiomassojen lisäksi kotieläintaloudesta syntyvä lanta. Lietelan-

taa on lanta, jossa eläinsuojan pesuvedet johdetaan lannan joukkoon ja kuivikkeita käytetään vähän.

Kuivalantaa on lanta, jossa sonta sekoittuu kuivikkeeseen. Kuivalantaan on laskettu mukaan myös

kuivikelanta ja kuivikepohjalanta. Biomassa-atlaksen (2016) perustuvien tietojen mukaan Pyhäjärvi-

seudun eli Säkylän (mukaan lukien Köyliön tiedot) ja Euran alueella sivuvirtapotentiaalia alkutuotan-

non lietteistä syntyy seuraavasti:


t/a

Säkylä

t/a

Köyliö

t/a

Yhteensä

t/a

Lypsykarjan lietelanta eläinsuojasta 8222 186 3689 12097

Lypsykarjan kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 3894 61 1637 5592

Lihakarjan lietelanta eläinsuojasta 2352 79 1158 3589

Lihakarjan kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 2863 69 1147 4079

Emakot ja porsaat lietelanta eläinsuojasta 3947 108 1659 5714

Emakot ja porsaat kuivalanta yhteensä eläinsuo-jasta 293 8,22 128 429.22

Lihasiat lietelanta eläinsuojasta 5038 1749 4376 11163

Lihasiat kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 51 18 44 113

Munituskanat lietelanta eläinsuojasta 328 65 0,19 393.19

Munituskanat kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 3062 446 25 3533

Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja lietelanta eläinsuojasta 0 0 0 0

Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja kuivalanta yh-teensä eläinsuojasta 10466 4198 6401 21065

Lampaat ja vuohet kuivalanta yhteensä eläinsuo-jasta 270 3,19 3,19 276.38

Hevoset ja ponit, kuivalanta yhteensä eläinsuojasta 3407 1132 514 5053

Lypsykarjan lietelanta varastosta 9330 211 4187 13728

Lypsykarjan kuivalanta yhteensä varastosta 4501 72 1900 6473

Lihakarjan lietelanta varastosta 2645 88 1302 4035

Lihakarjan kuivalanta yhteensä varastosta 3230 77 1290 4597

Emakot ja porsaat lietelanta varastosta 4304 117 1808 6229

Emakot ja porsaat kuivalanta yhteensä varastosta 221 6,16 100 327.16

Lihasiat lietelanta varastosta 5481 1903 4761 12145

Lihasiat kuivalanta yhteensä varastosta 38 13 33 84

Munituskanat lietelanta varastosta 353 70 0.2 423.2

Munituskanat kuivalanta yhteensä varastosta 3331 486 26 3843

Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja lietelanta va-rastosta 0 0 0 0

Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja kuivalanta yh-teensä varastosta 10837 4363 6685 21885

Lampaat ja vuohet kuivalanta yhteensä varastosta 285 3,37 3,37 291.74

Hevoset ja ponit, kuivalanta yhteensä varastosta 3562 1183 537 5282


20

Yhteenveto

Nauta (lypsy- ja lihakarja) 54 190

Sika (emakot, porsaat ja lihasiat) 36 204,38

Broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja 42 950

Munituskanat 8 192.39

Lampaat ja vuohet 568,12

Hevoset ja ponit 10 335

Kaikki yhteensä 152 439,9

Taulukko 11. Pyhäjärviseudulla syntyvien lantajakeiden määrät (Biomassa-atlas).

Lantatietoihin on kerätty sekä lietelannan, että kuivalannan tiedot ja niissä on eritelty määrät sekä

tuoreelle, juuri eläinsuojista kerätylle lannalle, että varastoidulle lannalle. Tuorelannan ja varastoidun

lannan ominaisuudet eroavat, kun lannankäsittelyn aikana lannasta häviää hiiltä ja typpeä. Lanta-

määrät on eritelty yllä olevassa taulukossa (Taulukko 11) vielä tuotantoeläinten mukaan. Lantamää-

rissä ei ole huomioitu virtsan määrää. Laskennoissa on käytetty laskennallista eläinkohtaista eritys-

tietoa. Lantatiedoista on arvioitu pois keskimääräinen laitumelle jäävä lanta. (Biomassa-atlas)

Kuva 5. Lantajakeita syntyy muun muassa lypsy- ja lihakarjan tuotannossa, sikaloista, kanaloista, lampoloista ja talleilta.

Lanta käytetään pääasiassa sellaisenaan pelloilla maanparannusaineena ja lannoitteena. Lannan le-

vitystä säätelee EU:n nitraattidirektiivi ja sen pohjalta tehty kansallinen lainsäädäntö. Lantaa voidaan

hyödyntää myös biokaasutuksessa. Biokaasuntuotannossa lannan ravinteet ja biomassa eivät häviä,

vaan ne ovat edelleen hyödynnettävissä käsittelyjäännöksessä. Lannan ominaisuuksiin ja koostumuk-

seen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa eläinlaji, eläimen ravinnon ja aineenvaihdunnan erot,

käytetty kuivike ja lannan käsittelyn prosessit. Lannan hyödyntämisen haasteita ovat muun muassa

se, että lannan levitykseen soveltuvat pellot saattavat sijaita kaukana sen syntypaikalta, jolloin lannan

hyötykäytön kustannukset kasvavat. (Biomassa-atlas)

4.4.5 Metsäbiomassat Metsäbiomassoja Pyhäjärviseudulla on Biomassa-atlaksen arvion mukaan ollut (vuonna 2016)

6 375 837 tonni/vuosi. Tämä luku käsittää Euran, Säkylän ja Köyliön alueella mäntyjen, kuusten ja

lehtipuiden elävät ja kuolleet oksat, hukkapuuoksat, juuret, kannot, kuorelliset runkopuut, neulaset

ja lehvästön. Metsäbiomassoja ei kuitenkaan ole huomioitu tässä biokaasupotentiaalitarkastelussa.


21

5 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Biokaasulaitoksen rakentaminen Pyhäjärviseudulle siellä sijaitsevien elintarvikkeita valmistavien laitos-

ten, alkutuotannon ja siitä syntyvien sivuvirtojen määrien ja laadun vuoksi on suositeltavaa. Myös bio-

kaasutuksen jäännösmateriaalia vastaanottavaa peltopinta-alaa on lähialueella ja Pyhäjärviseudulla

riittävästi ja kiinnostusta biokaasun käytöstä energiana (liikenne ja teollisuus) löytyy.

6 Allekirjoittajat ja päiväys Eurassa, 19.9.2018

Marko Jori

Kehittämispäällikkö

Pyhäjärvi-instituutti


22

Lähteitä:

Biomassa-atlas, Luke

https://www.luke.fi/biomassa-atlas/biomassojen-kuvaukset/pelto/

Helena Kahiluoto ja Miia Kuisma (toim.). MTT Kasvu12. Elintarvikeketjun jätteet ja sivuvirrat energi-aksi ja lannoitteiksi. JaloJäte-tutkimushankkeen synteesiraportti. http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu12b.pdf

Maritta Kymäläinen ja Outi Pakarinen (toim.), Suomen Biokaasuyhdistys ry. 2015. Biokaasuteknolo-

gia. Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen.

https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_biokaasun_tuotanto_2015_ekirja

https://www.luke.fi/biomassa-atlas/biomassojen-kuvaukset/pelto/

http://www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu12b.pdf

https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_biokaasun_tuotanto_2015_ekirja

pyhäjärviseudun ravinneneutraali elintarviketalous raportti...vajaasti hyödynnettävät...

Documents