q-kautinen 3/2013
DESCRIPTION
Lääketieteenkandidaattiseura ry:n lehti.TRANSCRIPT
Q-kautinen 1
2 Q-kautinen
Potilasturvallisuuden perusteetLeena-Maija Aaltonen, Per Rosenberg (toim.)
Kirja on tärkeä kaikille, jotka haluavat tuntea ja oppia oleelliset potilastur-vallisuuteen liittyvät keskeiset kliiniset ja lainsäädännölliset seikat. Kirjassa korostetaan syyllistämättömyyden peri-aatetta vaaratilanteiden raportoinnissa sekä moniammatillisen koulutuksen ja yhteisharjoitteluiden tarvetta potilastur-vallisuuden takaamiseksi.
1. painos 2013, 394 s. ISBN 978-951-656-414-5
Sh. 59 €D-opiskelija 35,40 €
Anestesiologian ja tehohoidon perusteetLeila Niemi-Murola, Jouko Jalonen, Eija Junttila, Kirsimarja Metsävainio, Reino Pöyhiä (toim.)
Kirja sisältää tärkeimmät anestesiaan, tehohoitoon, ensihoitoon ja kivun hoitoon liittyvät perusperi-aatteet ja niiden fysiologisen taustan. Teos on erityisesti tarkoitettu oppikirjaksi lääketieteen opiskeli-joille, mutta se soveltuu hyvin lähdeteokseksi sairaanhoitajaopintoihinkin. Teoksesta on hyötyä myös leikkaussali- tai valvontahoitotyötä tekeville ammattilaisille.
1. painos 2012, 188 s., ISBN 978-951-656-405-3
Sh. 55 €D-opiskelija 33 €
Gastroenterologia ja hepatologiaMartti Färkkilä, Helena Isoniemi, Katri Kaukinen, Pauli Puolakkainen (toim.)
Täysin uudistettu alan perusteos on tarkoitettu laajalle lukijakunnalle opiskelijasta alan erikoislääkäriin. Se on sopiva gastroenterologian tietolähde myös muiden erikoisalojen lääkäreille.
2., uudistettu painos 2013, 972 s. ISBN 978-951-656-390-2
Sh. 149 €D-opiskelija 89,40 €
NefrologiaAmos Pasternack (toim.)
Nefrologia käsittää aikuisnefrologian keskeisimmät aiheet diagnostiikan uusimmista menetelmistä dialyysihoitoi-hin ja munuaisensiirtoihin. Nefrologia on tarkoitettu ensisijaisesti oppikirjaksi lääketieteen opiskelijoille, yleislääkä-reille ja lääkäreille, mutta soveltuu myös muille terveydenhuollon ammattilaisille.
1. painos 2012, 644 s. ISBN 978-951-656-282-0
Sh. 105 €D-opiskelija 63 €
Lääketieteen opiskelijat voivat ostaa kustantamiamme kirjoja opiskelijahintaan seuraavista myyntipisteistä:Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsingin aluetoimistoKalevankatu 11 A, 2. krs, avoinna arkisin klo 8.30–16.00Verkkokauppa, http://verkkokauppa.duodecim.fi
www.facebook.com/duodecimwww.duodecim.fi
Q-kautinen 3
PÄÄKIRJOITUS.............................................................4
VIERASKYNÄ..............................................................5
VÄLIKYSYMYS............................................................6
NOUSUSSA JA LASKUSSA........................................8
SYVÄRIT.....................................................................9
KULTTUURIPALSTA................................................10
PAKKORUOTSI.........................................................13
SYRJINTÄÄ TUTKIJALINJALLA?..........................14
BMI^2.......................................................................20
ÄITI JA TYTÄR LÄÄKIKSESSÄ..............................23
JUORUPALSTA.......................................................26
QQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQ
QQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQQ
Q
Q-KAUTINEN
PÄÄTOIMITTAJA Nico Vehmas TAITTAJA Minna Lehtisalo TOIMITUSSIHTEERITuomas Lumikari TOIMITUS Harri Isokuortti, Ida-Emilia Helanti, Joel Rämö, NelliNurminen, Minna Lehtisalo, Sara Sammallahti, Tuomas Lumikari, TuuliLehti KUVAT Liisa Rautalahti, Suvituuli Lehtovirta, Sara Mäkelä, Katariina Mattila, Nelli Nurminen, Joanna Mehtälä YHTEYSTIEDOT Helsingissä 2013. Lääketieteenkandidaattiseu-ra ry:n lehti. PAINOPAIKKA Unigrafia. PAINOS 350 [email protected], [email protected]. Lehden sisältö ei välttämättä vastaa LKS:n hallituksen tai valtuuskunnan virallisia kannanottoja. Lehti saa HYY:n tukea.
4 Q-kautinen
PÄÄKIRJOITUS
Kill your darlings
Lääketieteen opetusta ei olisi ilman perinteitä. Perinteiden ansiosta edellisten sukupol-vien keräämät tiedot voidaan välittää seuraaville ja virheistä voidaan oppia. Perinteissä kielteistä on se, että välillä ne sattuvat seisomaan kehityksen tiellä. Silloin ne aiheuttavat kiroilua ja epätoivoa. Lääketieteessä tämä saattaa näkyä vanhojen ja huonojen tapojen sanattomalla siirtämisellä nuoremmille työtovereille ja opiskelijoille, mutta myös siinä, että monet harhautuvat uskomaan lääketieteen edustavan jotakin absoluuttista ja kiveen hakattua. Yhdysvaltalainen modernisti William Faulkner on kehottanut: ”Kill your darlings”, tapa rakkaimpasi. Faulkner viittaa neuvossaan kirjoittajan taipumukseen säilyttää tekstissään asioita, joista itse pitää, vaikka asioista pitäminen tekee mahdottomaksi suh-tautua niihin objektiivisesti. Siksi hyvistä ideoista, etenkin omista, on oltava valmis tar-vittaessa myös luopumaan. Se osoittaa itsekuria. Kuulun yhdessä opiskelijatovereideni kanssa siihen etuoikeutettuun joukkoon, joka pääsee nauttimaan vanhojen tapojen hyl-käämisestä ja opetuksen modernisoinnista: tietokoneelle skannatut näytelasit vanhan tyylin mikroskopian sijaan, anatomian lukemista tablettitietokoneelta paksun kuvaston jäädessä hyllyyn pölyttymään. Uudistukset ovat tervetulleita, eikä änkyröitä tarvitse aina suvaita, sillä he valittavat joka tapauksessa. Myös Q-kautinen jatkaa uuden luomista. Keskiviikkona 15.5.2013 järjestetään Eupho-rialla kaikkien aikojen ensimmäiset Pressisitsit, yhteiset akateemiset pöytäjuhlat kaikille Helsingin yliopiston ainejärjestölehtien toimituksille ja Ylioppilaslehdelle. Tilaisuudes-sa puhuvat mm. Ylkkärin päätoimittaja Vappu Kaarenoja ja Tutkain-lehden toimitus ja tarkoituksena on etsiä yhdessä keinoja, joilla pienenkin budjetin tai toimituksen omaa-vat lehdet voivat nostaa tasoaan. Q-kautinen pääsee esittelemään uutta ulkoasuaan ja toi-vottavasti saamme itsekin pussillisen uusia keinoja syksyllä käyttöön otettavaksi. Niin, ja koulutusosuuden jälkeen sitsataan, jatkoille ovat kaikki lääkisläiset tervetulleita!Seuraava numero on Alfa-Q, ja se ilmestyy syksyllä koulun alettua. Q-kautinen toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää, lämmintä ja nau-tinnollista kesää. Kiitos kevään aikana saa-mastamme palautteesta, teille kaikille on ollut kiva näyttää hyvältä ja olla kiinnostava!
Kukkasia, jäätelöä ja orgasmeja,
Nico Vehmaspäätoimittaja
Q-kautinen 5
VIERASKYNÄ
Lapsen paikka on päiväkodissa
Kotiäidit vertaavat usein lasten kanssa kotona olemista työntekoon. Päiväkotien henkilökunnan tekemää työtä koskevat kuitenkin erityiset vaatimukset, kotihoito sen sijaan rinnastetaan äidinrakkauteen, jonka laatu on liian pyhä arvioitavaksi.Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jorma Sipilä kiteyttää, että paras ja huonoin hoito annetaan kotona. Varhaiskasvatuksesta hyötyvätkin eniten ne lapset, joilla on kotona ongelmia. Hyvän kotihoidon ja päivähoidon paremmuusjärjestyksellä ei ole yhteiskunnan näkökulmasta niin suurta merkitystä.Varhaiskasvatuksella ei tarkoiteta ainoastaan paikkaa, jossa palkatut hoitajat vah-tivat lapsia näiden vanhempien ollessa töissä. Siitä on tutkimusten mukaan lap-selle hyötyä enemmän kuin mistään myöhemmästä koulutuksesta. Esiopetuksen tulisikin olla osa oppivelvollisuutta ja päivähoidon maksutonta, jotta kaikki lapset saisivat hyvän alun koulutielleen.Lisäksi nykymuotoinen kotihoidon tuki on lopetettava, sillä sitä käyttävät eniten vähän koulutetut naiset, jotka eivät siirry takaisin työelämään. Työ on paras suoja köyhyyttä vastaan, ja työnteon lisääminen ainoa keino pohjoismaisen hyvinvoin-tiyhteiskunnan rahoittamiseksi. Esimerkiksi ruotsalaiset nuoret aikuiset naiset osallistuvat huomattavasti enemmän työelämään kuin suomalaiset.Oma äitini oli minun ja sisarusteni kanssa kotona koko lapsuuteni ajan. Äitini lukeutuu niihin naisiin, joiden väliaikaisella kotiäitiydellä ei ole yhteiskunnalle suurta merkitystä. En usko, että hänen päätöksellään jäädä lasten kanssa kotiin oli syvällisempää taustaa kuin se, että hänellä oli mahdollisuus valita ja hän teki kuten halusi. Samat valinnat hän olisi tehnyt ilman kotihoidon tukeakin.Kotihoidon tuki on kunnille ja valtiolle halpa järjestelmä, jonka tarkoituksena on kannustaa juuri äitini kaltaisia naisia hoitamaan lapsensa kotona. Sama tuki
kannustaa kuitenkin myös päihdeäitejä ja mielenterveysongelmaisia jäämään neljän seinän sisälle. Kaikki eivät pysty olemaan hyviä vanhempia. Siksi varhais-kasvatus on lapsen oikeus.
Nelli Nurminen
Kirjoittaja ajatteli Kimmo Sasin kehoi-tuksesta " -- niitä pieniä itkeviä lapsia niiden työttömien turkistarhaajien ko-deissa, jotka ovat ilman työtä ja syrjäy-tyvät."
6 Q-kautinen
VÄLIKYSYMYSVALTUUSKUNNAN KOKOUS 3/2012
- päätettiin jakaa vuosittain Vuoden kerho -palkinto aktiiviselle LKS:n kerholle kalente-rivuoden toiminnan perusteellaMahtavaa! Sen laatanhan voisi sijoittaa johonkin lu-entosaliin kaikkien niiden silmälasiensa yli ar-vioivasti katselevien professorien muotokuvien vä-liin!
- hyväksyttiin Vuoden kerho -palkinnon oh-jesääntöEikö se voisi olla joko ohje tai sääntö? Ohjesääntö kuulostaa niin paperinmakuiselta…
- valittiin Vuoden kerhoksi Uvula AureaEpäreilua, pikkusisko saa aina kaiken ekana! Eiku… onneksi olkoon!
VALTUUSKUNNAN KOKOUS 4/2013
- päätettiin myöntää Galoppiukselle projekti-raha luentoillan järjestämistä vartenJotain tällaista, kenties: ” Ratsastuksen vankkana osa-alueena on fyysisen terveyden ohella psyykkinen terveys. Myös yhteiskunnallinen terveys on toimin-nassa vahvasti mukana. Ratsastuksessa fyysisenä terveytenä voidaan pitää kehon mekaanisen toimin-takyvyn ominaisuuksia.”
- hyväksyttiin valtuuskunnalle uusi työjärjes-tysIhmetellään ensin pieleen mennyttä pitsatilausta ja venytetään kokousta puhumalla potaskaa vasta sen jälkeen?
- perustettiin työryhmä yhtenäistämään LKS:n kerhojen hallinnollisia menettelyitä ja helpottamaan kerhotukien hakuprosessia”Kerhojen hallinnolliset menettelyt” *tirsk* no kai niitä ohimennen Moksussa heitettyjä nakkeja voi sellaisinakin pitää…
HALLITUKSEN KOKOUS 3/2013
Otettiin käyttöön uusi kokouskäytäntö, jossa kaikki hallituksen jäsenet saavat tilaisuuden kertoa sektoriensa tärkeimpiä kuulumisia. Esiin nousi muun muassa seuraavia tiedon-antoja:
SAV: Palautekysely Seuran jäsenille on val-mistumassa.Palautteen määrä on epäilemättä huikea.
Tiedottaja: Jäsenrekisterin uudistaminen on käynnistynyt.Taas.
Salkuton ministeri: Heurekan avajaiset on-nistuivat loistavasti ja LKS:n apua kiitet-tiin puheessa.No lääkisläisethän ovat tunnetusti innokkaita toimi-maan ruumiiden parissa. Ai niin! Hys hys.
KAV: Euphorian remontti on valmistumassa.Huoh. Vieläkin.
TAV: Kandikustannuksen omistajastrategian luominen käynnistymässä.Tähän asti strategiaa ei ole ollut ja on heitetty nop-paa, mitä tehdään. Siksi kirjojakin on välillä pai-nettu liikaa, välillä liian vähän.
AAV: Keskustelut opintotukiuudistuksesta sekä valintakoeuudistuksesta k ä y n n i s s ä SML:ssä.Eijeijeijei! Älkää nyt taas muuttako sitä va-lintakoet-ta! T: jo kahdesti materiaalinsa alusta askarrel-lut valmennuskurssiopettaja
OAV: Ensimmäinen hallopedien kokous on pidetty.Ilmeisesti mitään oleellista ei tapahtunut, kun siitä ei meille kerrota?
Q-kautinen 7
Keskusteltiin mahdollisesta ansiomerkki-uudistuksesta, uusista teetettävistä edustus-merkeistä sekä vuosijuhlissa jaettavista tun-nustuksista.Kai te otitte viime lehdessä esittämäni ehdotuksen rimanhipojamerkistä huomioon?
Keskusteltiin LKS:n ja Pykälän välisestä yh-teistyöstä.Suhde voi olla hyödyllinen, mutta terve epäluuloi-suus ja sitoutumiskammo on paikallaan.
Hyväksyttiin uusia jäseniä ja eroanomuksia.Ah, LKS:n elon kiertokulkua parhaimmillaan.
HALLITUKSEN KOKOUS 4/2013
Eri sektoreiden kuulumisista nousi esiin muun muassa seuraavia tiedonantoja:
PJ: Vuoden kerho -palkinnon saaja on nyt va-littu ja palkinto laitetaan tilaukseenEikö tässä olisi voinut säästää ja tehdä palkinnon Euphorian remontin jämäpaloista? Vuosikertaviinan tuoksu olisi ollut paljon henkilö-kohtaisempaa.
Pääsihteeri: ToKe ja ToSu valmiit ja hyväk-syttyHienoa! Joulukuun dediksestäkään ei ole vielä kau-an!
SAV: Paljon tapahtumia tiedossa, erityisesti keskusteltu Euphorian h y ö d y n t ä m i s e s t ä myös muuhun tarkoitukseen kuin juhlatilak-siMiten olisi vesipuisto? Avataan lattian alla oleva uima-allas ja vedetään terassiremontin yhtey-dessä vesiliukumäki alas. Merikin on ihan lähellä, voitais vaikka laajentaa!
KAV: Euphorian käytävä valmistunut, teras-sin valmistuminen vielä hieman kes-kenEhkä se vielä ennen seuraavia lumia val-mistuu.
Tiedottaja: Kandiluettelot jaettuHoo! Tällä kertaa ne valmistuivat ajoissa!
Päätettiin perustaa työryhmä poh-timaan LKS:n omistajastrategiaa KKOy:lleTää leikki olis sellanen, että nää olis omistajia ja te tekisitte näille paljon rahaa.
Keskusteltiin valiokuntien suunnitel-mista, tavoitteista ja haasteista kaudel-le 2013Muistakaa retoriikka! Ei ongelmia, vaan haasteita! Kuulostaa positiivisemmalta.
Keskusteltiin rekrytointiyhteistyön ke-hittämisestä HUS:n ja LKS:n välilläVoisivatko amanuenssipaikat tulla aikaisem-
min kun huhtikuussa?
Hyväksyttiin eroanomuksia.Onkohan niitä koskaan evätty? ”Sä oot nyt lupau-tunu tähän hommaan, et sää voi noin vaan lähteä. Tää maailma toimii niin, että jokaisen pitää kantaa vastuu. Ei meitä kiinnosta, että oot sairaalapotilaana kolme kuukautta, sä lupasit!”
8 Q-kautinen
NOUSUSSA JA LASKUSSA
KESÄTYÖT JA KOULUN LOPPUMINEN
Kevät vilistää kohti kesää, ja pian onkin jo loma. Ke-säloma on varmasti ansaittu eikä hetkeen tarvitse ajatella ilman palkkaa. Pari hassua suoritetta ja taas moni meistä suuntaa kohti uusia haasteita, amanu-ensseina, viransijaisina ja muissa kesätöissä. Ehkä joku vielä kiusaa itseään Veripalvelussakin.
TERASSI- JA PUSSIKALJAKAUSI
Pakkasta on enää lähinnä öisin ja valoa riittää iltaan asti. Jo tovin ajan on ollut mahdollisuus nauttia suvi-sesta rentoutumismahdollisuudesta eli tuopillisesta mallasjuomaa ulkoilmassa auringon hyväillessä su-losäteillään. Onneksi myös kustannuksiltaan opis-kelijaystävällisempi tapa eli pussikaljoittelu on taas mahdollista kallioiden ja puistonpenkkien kuivuttua käyttökelpoisiksi.
KEVÄTPÖRRIÄINEN
Kevään varmoja merkkejä on Suo-men johtava hyvän mielen lehti Kevätpörriäinen. Joka vuosi tuo oivaltavia vitsejä, kaskuja ja tarinoita sisältävä alakoululaisten tuottama lehti tuottaa runsaasti iloa lukijoilleen ja tekijöilleen. Toi-mii myös todistetusti ja testatusti krapulanhoitokeinona. Vaikutusta voi potensoida hyvällä seuralla, jaffalla ja (pakaste)pizzalla.
HOMEPATIA JA USKOMUSLÄÄKINTÄ
Liisa Sulkakoski, Taina Somppi ja muut itseään yhä lääkäriksi kutsuvat epätieteelliset ihmisten ah-dingosta ja tietämättömyydestä hyötyvät saavat ai-kaan lähinnä kuvotusta ja ahdistusta. Eduskunnassa pidetään vaihtoehtohoitoseminaareja ja HS:n mie-lipidepalstalla väitetään, ettei ravintoterapialla voi aiheuttaa haittaa. Tietämättömyys on ihmiskunnan pahin vihollinen, tulipa taas nähtyä. Tyhmää on helppo huijata.
SOTE-UUDISTUS
Uudistus tuntuu etenevän kun betoniporsas eli ei. Uusia työryhmiä syntyy kuin sieniä sateella. Perus-palveluministeri Maria Guzenina-Richardson väit-
tää blogissaan uudistuksen etene-vän aikataulun mukaisesti. Uskoo ken tahtoo. Tuntuu siltä, että hal-lituksella menee puurot ja vellit sekaisin, halutaanko tehdä kun-tauudistusta vai sote-uudistusta ? Nykyinen molempien väkisin läpi runttaaminen johtanee suomalais-tyyliseen tilkkutäkkiratkaisuun, jota paikkaillaan sitten seuraavat 30 vuotta (vrt. nykyinen sosiaali-turvasysteemi).
Hyvää kevätpörriäistä meille kaikille!
Q-kautinen 9
Q ESITTELEE SYVÄRIT
NOUSUSSA JA LASKUSSA
The molecular genetics of benign familial infantile seizures – 3 approaches: 1) Narrowing a previously assigned can-didate locus on chromosome 162) Analyzing positional candidate gene ORAI3 3) Analyzing functional candidate gene SCN2A
Tiivistelmä:Our aim was to study the genetic background of be-nign familial infantile seizures (BFIS). Previously, no gene underlying the syndrome had been identified.We used fragment analysis aiming at narrowing a previously assigned candidate locus on chromosome 16 in three families, and sequenced the ORAI3 gene from this locus in these families. In addition, we se-quenced the SCN2A gene on chromosome 2q in spo-radic patients.Our findings did not narrow the candidate locus on chromosome 16. We found no mutations in ORAI3, but we were unable to amplify exon 1. In SCN2A we found a mutation, p.Arg1319Gln, in one patient and two variations in two other patients.The mutation we found in SCN2A was only present in one patient, whose phenotype later proved to be closer to benign familial neonatal-infantile seizu-res (BFNIS) than BFIS. Although we used several techniques we were unable to find a major genetic defect underlying BFIS.
LL Katariina Mattila
Arvosana: Magna cum laude
Suoritusaika: Aloitin tutkimustyön toisena opiskeluvuotena. Toisen vuoden jälkeisenä kesänä tein laborato-riotöitä kokopäiväisesti. Tuolloin sain myös tutki-mussuunnitelman valmiiksi. Itse tutkielman teko kuitenkin viivästyi, sillä kaikki laboratoriokokeet eivät menneet ihan putkeen, ja niitä jouduttiin toistamaan useaan kertaan. Jatkoin laboratorio-kokeita harvakseltaan vielä seuraavana kesänä ja sitä seuraavana talvena. Kirjoittaminen jäi, sillä olihan valmistumiseen vielä aikaa... Kun sitten aloitin kliiniset työt ja päivystämisen neljännen vuoden jälkeen, ei kirjoittamiselle tuntunut löy-tyvän sopivaa rakoa. Lopulta valmistuminen oli enää syväreistä kiinni, mutta kun kaikki muu oli tehtynä, löytyi motivaatio kirjoittamiseenkin. Niinpä sain syvärit viimeinkin pakettiin kuuden-nen vuoden keväänä.
Ryhmä: Tein syvärit Neurotieteen tutkimuskeskuksen ja Folkhälsan Institute of Geneticsin tutkimusryh-mässä.
Miten meni:Suosittelen pohtimaan rauhassa, minkälainen aihe kiinnostaa, ja kyselemään eri tutkimusryh-miltä tarjolla olevista projekteista. Eniten aikaa syväreiden tekemiseen löytyy opintojen alkupuo-lella, mutta toisaalta tuolloin on ehkä hankalampi muodostaa käsitystä kaikesta siitä, mitä voisi tut-kia. Mihin soppaan sitten ikinä kätensä upottaa-kin, niin helpoimmalla pääsee, jos jättää turhat tauot sikseen, ja koettaa saada syvärit kerralla purkkiin. (Älä tee niin kuin minä teen, vaan...)
10 Q-kautinen
KULTTUURIPALSTATu
uli L
ehti
Kaksi vuotta sitten kesäkuussa, kun lääkiksen pää-sykokeet olivat takana, matkustin Pietariin. Olin il-moittautunut kesäharjoittelijaksi opiskelijajärjestö AIESECiin, katsellut harjoittelumahdollisuuksia Malesiasta ja Etelä-Amerikasta, mutta törmännyt sitten mainokseen Pietarin ympäristössä järjestet-tävistä kesäleireistä. Projektia mainostettiin nimel-lä ”Sunshine project”, ja esitteessä hymyili pietari-lainen Natasha. Eksotiikkaa ei tarvinnutkaan hakea kaukaa. Vasta perillä alettiin selvitellä, mihin menisin töi-hin ja kenen luona asuisin. Osa asioista minulle selitettiin englanniksi; suuren osan aikaa seurasin ummikkona vierestä, kun asioitani sumplittiin. Päädyin apuohjaajaksi päiväleirille, joka kokoontui joka aamu keskustan kirjakaupassa ja suuntasi siitä päivän kohteisiin. Tehtäväni oli ujuttaa lasten leiri-päiviin kansainvälisyyttä ja englantia.
Alkeellisilla venäjäntaidoillani hahmotin viikko-ohjelmasta lähinnä oman nimeni, joten päivät oli-vat täynnä yllätyksiä. Reilun kolmen viikon aikana kiersimme Pietarin puistot ja leikkipuistot, kävimme strutsifarmilla ja ratsastamassa, lelu-tehtaalla ja leipämuseossa, trampoliinikeskuksessa ja car-ting-radalla. Kun antaumuksellinen opas selosti tsaarinaikaisen observatorion historiaa, sivuutin käsittämättömän sisällön ja keskityin nauttimaan äänenpainoista. Kuukausi Pietarissa opetti paljon sekä venäläisistä että suomalaisista. Pietari totutti arvaamatto-muuteen ja sai rakastamaan kaaosta. Tunne siitä, että olin muiden armoilla, kesti aikansa mutta häl-veni, kun ymmärsin, miten korvaamatonta oli pai-kallisten apu. Asuin yhteensä kolmessa eri kodissa, ja kaikissa niistä minut laitettiin nukkumaan talon parhaaseen sänkyyn.
eli kesäinen opas Pietariin
Muistoja idästä
Q-kautinen 11
Vierailijana Pietarissa
Perustajansa Pietari Suuren mukaan nimetty Pietari on viidellä miljoo-nalla asukkaallaan maailman pohjoisin met-ropoli. Pietaria kuvataan eurooppalai-seksi, mutta samalla se on vahvasti venäläinen. Pääkatu Nevskin kivijalat vilisevät sushiravintoloita ja kahvila-ketjut ovat pesiytymässä kadunkul-miin, mutta silti mummot myyvät yhä kukkia metroasemien edessä ja nuoret miehet ostavat niitä daameilleen. Pi-karuokaloita on tiheässä, mutta suo-situin niistä lienee paikallinen ”Tee-lusikka”, jonka päätuotteita ovat blinit (блины́) ja borssikeitto (борщ). Hyvä ruoka ja häikäisevät palatsit riittävät tekemään Pietarin-matkasta unohtumattoman. Suosittelen kuiten-kin pitämään mielessä myös nämä kolme kurkistus-ta venäläiseen tunnelmaan:
1. KirkotOrtodoksisten kirkkojen tunnelma on lämmin ja hiukan salaperäinen. Huivipäiset naiset tekevät ris-tinmerkkejä ikonien eteen kumartuneina ja ilmassa leijuu suitsukkeen pehmeä tuoksu. Naisten on koh-teliasta peittää hiuksensa.
2. KanavaristeilytKanavaristeily alkukesän lämpimässä yössä on hen-keäsalpaava kokemus. Vasta veneestä käsin avautuu palatsirivistöjen loputon upeus. Kannattaa valita lai-va, joka käy myös Nevalla: puolenyön jälkeen koit-taa hetki, kun Nevan-joen sillat avataan yöksi suuria rahtialuksia varten. Valtava joki on mustanaan ve-neitä ja kaikki hurraavat jokaöiselle spektaakkelille.
3. Kotimuseot Venäläiset rakastavat tarinoita. Koin unohtumatto-mimmat museoelämykseni ”audioguide”-opastei-silla visiiteillä muutamissa Pietarin lukuisista koti-museoista. Puskinin kotimuseossa Moika-kanavan varrella pääsee eläytymään nuorena kuolleen kan-sallisrunoilijan lyhyeksi jääneeseen onneen. Dosto-jevskin viimeisessä asunnossa kerrotaan suuren kirjailijan vuosista vankileirillä ja onnellises-ta perhe-elämästä Pietarissa. Museovahdit ovat oma lukunsa: jokaisen huoneen ovennurkassa istuu iäkäs rouvashenkilö, joka sähähtää herkästi tottelematto-malle museovieraalle.
Venäjälle tulee lähteä avoimin mielin, avoimena odottamattomille nautinnoille. Suunnitelmat kan-nattaa pitää suuntaa antavina. Pietarilaiset aloittavat kesälomansa yleensä myöhemmin kuin suomalaiset, joten kaupungissa on kesäkuussa runsaasti kulttuu-ritarjontaa. Valoisat yöt venyttävät vierailuaikaa: yhtenä yönä, kun taivalsin pietarilaisia katuja kotiin kello neljä, oli erään patsaan juurella turistiryhmä oppaineen nauttimassa valkean yön taiasta.
12 Q-kautinen
Miten matkustaa Pietariin?
Venäjän-matkailun erikoisuus on viisumi, jota tulee anoa viimeistään viikko ennen matkaa. Viisumin voi hankkia matkatoimiston kautta tai suoraan Venä-jän viisumitoimistosta. Kertaviisumi maksaa noin 70 euroa. Viisumilta välttyy, jos valitsee kahden yön risteilymatkan. Passin tulee kaikissa tapauksissa olla voimassa puoli vuotta matkan jälkeen.
1. Allegro-juna on matkustustavoista kallein mut-ta kätevin: matka-aika on noin kolme ja puoli tun-tia. Opiskelija-alennuksia ei tunneta, joten matkasta joutuu maksamaan aikuisen hinnan, noin 90 euroa yhteen suuntaan. Ikkunasta voi seurata, kuinka mai-sema muuttuu rajan yli siirryttäessä. Juuri ennen saapumista Viipuriin avautuu upea maisema Viipu-rinlahdelle.
2. St. Peter Line mahdollistaa viisumivapaan vierailun Pietarissa. Laivayhtiö myy Päivä Pietarissa -risteilyjä ja kahden yön hotellipaketteja.
3. Bussit ovat halvin tapa matkustaa Pietariin, mut-ta matka kestää pitkien pysähdyksien takia kuudesta seitsemään tuntia. Bussit lähtevät Kampin isojen hotellien edustalta; matkalippu pitäisi saada parilla kympillä. Venäjän opettajani suositteli tätä vaihtoehtoa, koska bussissa pääsee venäläiseen tun-nelmaan jo ennen rajaa.
Q-kautinen 13
PAKKORUOTSI
Hej på er igen! Nu får ni än en gång ta och njuta av att ta del av hur mina tan-kar tar till uttryck i skriven form, eller skall vi snarare säga fiasco da capo. På
publi-kens begäran och allmänt bevåg har jag än en gång gått med på att stimuera era svenskatalande ce-rebrala cortexar, corpus callosumar och wernickes områden! Denna gång skall jag inte låta mina tankar vandra, cykla eller flyga iväg. Denna gång skall jag skriva om någonting mycket enkelt. Denna gång skall jag i tät interaktion med er, ärade läsare, diskutera stress. Där ute i det skrämmande samhälle som råder utanför våra trygga medi-cinarkretsar råder tron att läka-re är supermänniskor, tål stress som få och kan göra rationella beslut även efter långa vaknät-ter. Nu är det dags att spräcka den bubblan, ifall någon av er ännu råkar leva i den tron (vil-ket jag egentligen utgår ifrån att ni inte gör...). Jag lever i en rätt stark tro att vår skola är del av ett större system, vars enda syfte är att kasta så mycket information, kunskap och onödig trivia i nacken på oss, bara för att bryta ner oss och få oss att vänja oss i känslan att vara otillräckliga. Detta stora informationsflöde verkar även vara ett sätt för detta stora system att få oss nedbrytna till våra minsta beståndsdelar, bara för att detta system skall kunna pussla ihop oss bit för bit och få till stånd den önskade slutprodukten. Syftet är att få oss att bli en del av maskineriet, vara de som får kugghjulen, pengarna att flöda att snurra
och patienter nöjda. Nico hade bett mig att skriva om stressen vi andra årets studeranden upplever inför kanditen-ten. I princip har jag inte låtit mina tankar vandra iväg alltför långt. Kanditenten är endast ett av syste-mets knep att bryta ned oss. Vi hetsläser tre veckor (ja, jag vet jag borde ha börjat läsa för länge sen!) för att stressskriva en tent i 5 h, om det inte är ett
sätt att få oss att känna oss otil-lräckliga, så vet jag inte vad det är! Dock är invänjandet av dessa känslor inte bott en negativ sak, ty dessa känslor kommer vi alla att uppleva i arbetslivet, och den kommer inte heller att avta med åren medan vår kompetens ökar, det kommer alltid att vara lika knappt med tid att förbereda sig på en patientkontakt på sin mot-tagning och det kommer alltid att förekomma oväntade situa-tioner och akutfall vi inte vetat om i förväg. För den beläste kan det verka som om jag drar en del pa-ralleller mellan skolan och syste-met i George Orwells 1984, men låt mig än en gång understryka att vara en del av ett system är
inte nödvändigtvis en dålig sak. Den intelligente tar denna systemsidentitet till sig och gör det till sitt eget verktyg om kan plockas fram på begäran. Men nu är våren här, så låt den vilda anarkisten inom er fro-das för en stund! Berusa er med sol, med sång med underbara vänner! Berusa era sinnen med kramar, med kyssar med vackra ord! För allting fixar sig, vi är ändå läkare från Finland.
Kaj
sa B
jörk
man
14 Q-kautinen
Alfojen keskuudessa kohisi! Ketkä hakivat tutkijalääkärilinjal-le? Ketkä pääsivät? Ja miksi hakijoilta kysyt-
tiin niin outoja kysymyksiä?Q-kautinen otti asiakseen selvittää, keneltä ja missä määrin tutkijalääkäriohjelman (TLO) haastatteluis-sa kysytään perheen perustamisesta ja muista yksi-tyisasioista. Näkökulmansa ilmoittivat niin linjalle
ha-keneet nettikyselyyn vastaamalla kuin TLO:n johtoryhmän puheen-johtaja Jorma Keski-Oja ja Lää-käriliiton lakimies Marja Pylkkäi-
nen. Lukijan arvioitavaksi jäänee, millaisen viestin haastattelijat ovat näitä kysymyksiä esittämällä lähettäneet tutkijanurasta, miten todenmukainen tämä kuva on, ja onko mies- ja naishakijoiden koh-
Q-KAUTINEN SELVITTÄÄ:
SYRJINTÄÄ TUTKIJALINJALLA?
Sara
Sam
mal
laht
i
Q-kautinen 15
Tutkijalääkärilinjalle hakeneita pyydettiin sähköpostilistalla ja Facebookissa vastaamaan nimettömään nettikyselyyn. Vastaajia oli yhteensä 38, joista 17 miehiä ja 19 naisia (2 ei ilmoittanut sukupuoltaan).
Vastanneista miehistä 2 (12%) ja naisista 7 (37%) kertoi, että heiltä oli ky-sytty perheen perustamisesta.“Kysyttiinkö sinulta linjan haastatteluissa kysymyksiä, joiden tarkoituksena oli mie-lestäsi selvittää, aiotko hankkia lapsia? --- Jos vastasit kyllä, miten asiaa kysyttiin?”
Vastanneista miehistä 1 (6%) ja naisista 5 (26%) kertoi, että heiltä oli ky-sytty puolisosta.“Kysyttiinkö sinulta kysymyksiä, joiden tarkoituksena oli mielestäsi selvittää, oletko parisuhteessa? --- Jos vastasit kyllä, miten asiaa kysyttiin?”
16 Q-kautinen
MIESHAKIJOIDEN VASTAUKSIA KYSELYYN
“ ‘Tuleeko sinusta perheenisä?’ "
“Mielestäni jotkut haastattelijoiden kysy-mykset syrjivät ei-niin-varakkaista per-heistä peräisin olevia hakijoita. Esimerkiksi kysymykset kielimatkoista ja opiskelija-vaihdoista, joiden hyödyllisyyttä painotet-tiin, eivät kaikkien etuoikeuksiin kuulu. Lisäksi täysin triviaaliset kysymykset, kuten "oletko speksissä?" tai "osaatko soittaa mitään soitinta?", olivat turhauttavia, koska niihin saattoi tokaista vain "en". Toiset haastattelijat osasivat onneksi kysyä avoimempia kysymyksiä, jolloin saman ih-misen sosiaalisuudesta ja luovuudesta voi saada aivan toisenlaisen kuvan.”
“Haastattelussa kysytään paljon erilaisia kysymyksiä joilla yritetään kartoittaa hakijan persoo-naa. Osasta on vaikea sanoa, miten hyvin ne onnistuvat tässä, mutta oudot kysymykset estävät sitä, että haastattelusta tulee vain ennalta opeteltujen vastausten luettelua.”
“Muistan, että proffien haastatteluissa oli vähän jäykkä tunnelma ja että opiskelijan haastattelussa oli lämmin tunnelma ja mietin, että onko hän oikeasti niin rento vai yrittääkö hän sillä tavoin saada minusta irti jotakin, mitä en ollut proffille halunnut ker-toa.”
“Mun mielestä koko haastatteluprosessi oli ihan asiallinen, vaikka sen perusteella valintojen tekeminen onkin aika arvontaa.”
NAISHAKIJOIDEN VASTAUKSIA KYSELYYN
Sormuksia ja muita kysymyksiä parisuht-eesta…
“Haastattelija taisi todeta, ettei minulla ole vasemmassa nimettömässä sormusta ja kysyi olenko naimisissa tai avoliitossa.“
“Seurustelutilanteesta kysyttiin.”
“Asiaa ei suoranaisesti kysytty, mutta se tuli esille muiden kysymysten yhteydessä.”
“ ’Näin sinulla sormukset, oletko naimisissa?’”
“ ‘Onko poikaystävää, onko tyttöystävää?’ ”
Äitiys ei sovi tutkijalle, ja muita kysymyksiä per-heen perustamisesta…
“Haastattelija kysyi muistaakseni melko suoraan olenko aikeissa hankkia lapsia ja miten mielestäni uran ja perheen yhteensovittaminen toimii.”
“Haastattelijoista kaksi kysyi onko minulla lapsia. Toisen haastattelijan ensimmäinen kysymys koko haastattelussa oli, että olenko äiti ja sen jälkeen hän selvensi, että kun olen tämän ikäinen jo kuitenkin...”
“Kysyttiin olenko millon ajatellut lasten hank-kimista ja sanottiin, että varsinkin naiselle voi tutkijaura olla erittäin rankka”
“ ‘Hankit varmaan vielä lisää lapsia, eikö?’ ”
“ ‘Luuletko, että ehdit olla äiti ja samalla toi-mia tutkijana? Yleensähän sellainen ei toimi
välttämättä kunnolla...’ “
Akateemisia sukuja ja muuta hakijoiden mieleen jäänyttä…
“ ‘Usein akateemisilla suvuilla on tapana sammua kun naiset lykkäävät lasten tekoa.’ ”
“Minusta oli asiatonta kysyä, että onko mies pysynyt samana, kun hänestä tuli puhetta muutamassa yh-teydessä.. Ei liity tutkijalinjalle hakemiseen!”
“Täysin käsittämättömän vanhoillista ja sovinistista porukkaa.“
Q-kautinen 17
Lääkäriliiton lakimies Marja Pylkkäinen kuulostaa puhelimessa suivaantuneelta. Mitä laki sanoo asiasta?“Tällaisia kysymyksiä henkilökohtaisista asioista ei saa kysyä, tämä on ihan selvää! Lainsäädäntö kieltää selkeästi sukupuoleen, perhetilanteeseen tai mihinkään tällaiseen tekijään liittyvän syrjinnän, ja siksi tällaisia asioita ei saa kysyä työhaastattelussa, opiskelijavalinnoissa tai missään muussakaan vas-taavassa tilanteessa.”Onko jo pelkkä kysyminen kiellettyä?“No kyllähän jotkut aina väittävät, että kysyä saa, eihän kenenkään tarvitse vastata. Työhaastattelus-sa tai sen tyyppisessä tilanteessa haastateltava on kuitenkin sillä tapaa alisteisessa asiassa, että har-valla on pokkaa kieltäytyä vastaamasta. Siksi näitä asioita ei saa edes kysyä.”Entä jos haastattelijan on ollut tarkoituksena vain varoittaa työmäärästä?“Niin, ehkä jos yksi ihminen olisi tällaista tullut kysyneeksi, niin se olisi helpompi ymmärtää, onhan näitä ihmisiä aina moneen junaan... Se, että asiaa ovat kysyneet eri ihmiset, on kuitenkin ihmeellistä. Kysyttiinkö tätä erityisesti siis naisilta?”Myös miehiltä on kysytty perheenisäksi halu-amisesta, mutta naiset ovat kyselyssä useam-min kertoneet tällaisista kysymyksistä. Nai-sille on myös viitattu äitiyden ja tutkimustyön yhdistämisen vaikeuteen, ja osa on kokenut nämä kysymykset loukkaavina.“No tämähän on ihan viisikymmentälukulaista touhua! Olen erittäin hämmästynyt, että tällaista vielä tapahtuu! Ennen etenkin yksityisellä puolella kysyttiin tällaisia asioita, mutta nykyään sielläkin on tajuttu, ettei sellainen käy. Ihan erityisesti häm-mästyttää se, että vieläpä yliopistolla kysytään tällaista, kun yliopistolla on kuitenkin oma vas-tuunsa yhteiskunnassa. Jos tämä tosiaan on ollut ihan laajamittaista, niin olkaapa vielä yhteydessä liiton koulutusasiavastaavaan. Hän varmasti mielel-lään kuulisi tästä.”
“Kysyttiin, olenko millon ajatellut lasten hank-kimista ja sanottiin, että
varsinkin naiselle voi tutkijaura olla erittäin rankka”
Jorma Keski-Oja, tutkijalääkäriohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, millainen on täydellinen tutkijälääkäriohjelmaan hakija?No, täydellinen hakija on varmaan tullut suoraan lukiosta ja pärjännyt siellä hyvin. Hän on matemaat-tis-luonnontieteellisesti painottunut ja osaa sekä esiintyä että ilmaista itseään paperilla. Lisäksi olisi tärkeää, että hän tulee muiden ihmisten kanssa toimeen, ja pettymyksiäkin täytyy osata sietää. Kaikki hakijat pystyisivät varmasti tekemään väitöskirjan, mutta me yritämme löytää sellaisia tu-levaisuuden johtajia, joilla on paitsi riittävät kyvyt, myös pitkäjänteisyyttä ja innostusta löytää aikanaan oma polkunsa. Ei riitä, että jaksaa lukea kirjoja, vaan pitäisi olla luova ja eksploratiivinen. Tämä ihmisten arviointi on vain äärimmäisen vaikea tehtävä, kun ei aivoja voi avata ja lopullisesti tietää, kuinka hyvä kukakin voisi olla.Kuka päättää kriteerit ja miten valinnat teh-dään?Tutkijakoulun johtokunta, jolla on lääketieteen eri alojen edustajia. Kirjoitelmavaiheessa me pyrimme saamaan viitteitä siitä, millainen kuva hakijalla on siitä, mihin hän on tulossa. Kaikki tiedot, paitsi nämä ”kuka minä olen ja mitä olen tehnyt” –tyyp-piset ja jutustelut taulukoidaan. Siinä näkyy vähän tällainen Gaussin käyrä: on muutama hakija, joiden valitsemisesta kaikki ovat samaa mieltä, ja iso määrä ihmisiä, joiden väliltä täytyy sitten vain jollain ta-valla valita. Kymmenkunta voidaan ottaa, ja rajoit-tavin tekijä on rahan puute. Tiedekunnalta on iso uhraus antaa monen vuoden palkka, jos joku sitten lähteekin ohjelmasta kesken pois – vaikka kaikesta huolimatta näitäkin putkahtelee.Miksi opiskelun ulkopuolisesta elämästä, kuten perheestä ja parisuhteesta kysytään?Tämä on tällaista vapaamuotoista jutustelua, jolla pyritään löytämään sellainen ihmisen tasapainotila: yritän ikään kuin saada mielikuvaa siitä, miten tämä
“Ihan erityisesti hämmästyt-tää se, että vieläpä yliopis-tolla kysytään tällaista, kun
yliopistolla on kuitenkin oma vas-tuunsa yhteiskunnassa.”
18 Q-kautinen
henkilö pystyy hantteeraamaan omaa elämäänsä ja mahdollisia vaikeuksiaan, ja miten tulee kavereiden kanssa toimeen. Tiedeyhteisössä pitää olla sellai-nen, joka sekä pärjää ihmisten kanssa että saa jotain aikaan.Emme me halua kloonata mitään tutkijatyyppiä sillä perusteella, että hän omistaisi tälle 100% vapaa-ajastaan. Se on hyvä, jos on ja on ollut monipuoli-sesti harrastuksia, mutta pystyy niitä sitten TLO:hon päästyään jättämään vähemmälle. Sanotaanko, että se, että on ollut interaktiota muiden ihmisten kans-sa, on äärimmäisen tärkeää. Kuka sitä siellä kopis-saan yksin jaksaa mitään tehdä! Olen nähnyt tässä ympäristössä sellaistakin, että ihminen uhrautuu
lääketieteen tutkimukselle ja jossakin vaiheessa sit-ten havaitsee, että tämä ura ei mennytkään niin kuin piti ja jossain vaiheessa jäi perhe perustamatta, ikää alkaa olla jo lähempänä viittäkymmentä ja sitä alkaa sitten miettiä, että mitäs sitten... Voi tulla koviakin kriisejä ja frustraatiota. Jos on jäänyt sellainen kuva, että tutkijaksi pää-see vain, jos ei hanki perhettä, niin olen kyllä aivan toisella kannalla. Perhe on tasapainottava tekijä ja vie ihmistä eteenpäin – mutta jos on sellainen henkilö, joka on päättänyt, että hän on tutkija ja ei halua perhettä, niin se on hänen asiansa. En minä ainakaan allekirjoita mitään sellaista, että me haki-simme tänne jotain eksentrisiä persoonia, joiden
0
4
8
11
15
naiset miehet
HAKIJOIDEN JA VALITTUJEN SUKUPUOLIJA-KAUMA VUONNA 2013. Naishakijoita oli 7, joista 2 valittiin (28,6%). Mieshakijoita oli 15, joista 8 valittiin (53,3%).
0
15
30
45
60
naiset miehet
HAKIJOIDEN JA VALITTUJEN SUKUPUOLIJAKAU-MA VUOSINA 2008-2013. Naishakijoita oli 46, joista 17 valittiin (37,0%). Mieshakijoita oli 54, joista 24 valittiin (44,4%).
Q-kautinen 19
mielestä tutkijan kuuluu olla erillään yhteiskunnas-ta! Olen itse ollut ulkomailla pari kertaa pari vuotta, ja minähän olisin tullut hulluksi, jos minulla ei olisi perhettä. Määritteleekö vastaus siihen, aikooko hank-kia perhettä, jollain tavalla sitä valituksi tu-lemisen todennäköisyyttä? Ei, hyvänen aika! Se on enemmänkin sellaista tutta-vallisen tunnelman luomista, tapa päästä jutustelun alkuun, mutta emme me ole sitä koskaan sillä lailla käyneet läpi. Ei sillä perusteella kenellekään anneta pisteitä, että millaisesta perheestä hän on, eikä sitä saa käyttää perusteena, että elääkö joku parisuhtees-sa tai missä tahansa, vai onko päättänyt elää yksin. Tämä on aivan jyrkkä kanta, että jokainen elää omaa elämäänsä. Jos joku haluaa tässä lyhyessä keskuste-lussa antaa kuvaa siitä, millaista on tutkijan elämä ja millaista se voi olla, jos jämähtää liian syvälle tuonne tutkimuksen syövereihin, niin....Kyselyssä naiset raportoivat miehiä useam-min, että heiltä on kysytty perheen perus-tamisesta. Miten kommentoisit?Minä kysyn mielestäni hyvin tasapuolisesti. Olen itse viiden lapsen isä, enkä missään tapauksessa lapsivi-hamielinen. Paljon tästä jutustelusta on sellaista jän-nityksen laukaisemista, että hakija huomaisi, ettei tässä aiota kysellä mitään koulun fysiikan keskeisiä kysymyksiä tai sellaista. Joistakin naisista tällaiset kommentit ja kysymykset eivät kuitenkaan tunnu rentout-tavalta, vaan pikemminkin heistä voi tuntua, että he eivät jotenkin kelpaa.No se on kyllä väärä implikaatio. Esimerkiksi yksi hakija kertoo sanotun näin: ”luuletko että ehdit olla äiti ja toimia samalla tutkijana, yleensähän sellainen ei välttämät-tä toimi kunnolla”...Tämä ei kyllä ole minun lausahduksiani! Mutta vaik-ka minäkin puhun kaikenlaista ja tykkään vapaam-min louskuttaa leukojani, niin kyllä tässä TLO:ssa me haemme aika selkeitä asioita. Te olette kaikki nuoria ja teillä on ura aluillaan, ja sieltä meidän pitäisi sitten yrittää valita niitä, jotka ovat inno-vatiivisia ja tasapainoisia ja jaksavat tehdä työtä. Ei siihen liity sukupuolen perusteella diskriminointia. Tulee tässä mieleen, että jossakin vaiheessa puhutti-in ”kiintiönaisista”, mutta nykyään voisi melkein vä-lillä puhua jo ”kiintiömiehistä”. Naisethan pärjäävät koulussa hyvin, ja myös lääkiksessä, ja ovat skarpim-pia kuin miehet, mutta jossakin vaiheessa elämää... Mies jotenkin asettuu tai asetetaan sellaiseen ase-maan, että hänen täytyy johtaa, pitää huolta tästä systeemistä ja jaksaa tehdä näitä suunnitelmia vaik-
ka pitkin yötä.Hirveän valitettavaa, jos tällaisia mielikuvia on haastatteluissa syntynyt, mutta ei täällä kyllä kuulkaa naisia sorreta! Varsin kovaa vauhtia tämä professorikuntakin naisistuu: väittäisin, että kohta ollaan balanssissa.Mitä olet itse mieltä, sopiiko tutkijan ura äi-dille?Sopii toki. Vaimonikin tekee tiedettä keuhkosairauk-sien alalla. Sehän siinä vain on hankala puoli, että hän on niin paljon fiksumpi kuin minä!Eli vaikka yksittäisille ihmiselle on sanottu, että tutkijanura ja äitiys eivät välttämättä sovi yhteen, niin tämä ei edusta sinun eikä tutkijalääkärilinjan johtokunnan kantaa?Ei missään tapauksessa! Olisihan se kammottavaa, jos me sanoisimme näille fiksuimmille naisille, että älkää lisääntykö. Itse asiassa minä kannan pie-nessä mielessäni huolta siitä, että kun opiskelutahti ja elämä on niin kiihkeää, niin ihmiset eivät ehdit saamaan lapsia siinä vaiheessa, kun se olisi opti-maalista.Pitäisikö näiden haastattelujen sisältöä sit-ten mielestäsi jotenkin muuttaa, asiasta kes-kustella johto-ryhmässä tai muuta sellaista?No, nämä ovat sellaisia asioita, joita TLO:hon haki-jalta voi kysyä, mutta niille ei saa antaa sellaista painoarvoa, että sillä perusteella joku reputettai-siin. Sellainen odotettu vastaus voisi olla, että kyllä varmaan se [perheen perustaminen] tulee jossain vaiheessa eteen, ja siihen joutuu sitten suhtautu-maan ja siinä on puoliso mukana. Elämä on elettävä joka tapauksessa – sellaisen tasapainoisen, täysi-järkisen ihmisen vastaus on, että tiedän pystyväni siihen.Voihan se olla, että näitä asioita ei pitäisi kysyä ol-lenkaan, mutta sitten tullaan helposti sellaisiin tilanteisiin, että me emme ehkä uskalla kysyä yhtään mitään. Mutta miten sinun mielestä nämä valinnat sitten pitäisi tehdä?
Niin, Q-kautisen lukija, miten sinun mie-lestäsi nämä valinnat pitäisi tehdä?
Jutun kirjoittaja ei ole hakenut tutkijalinjalle.
Huom. Joitakin kysymyksiä, joita hakijoi-den mukaan oli haastattelutilanteessa esitetty, ei julkaista TLO:n edustajien pyyn-nöstä.
20 Q-kautinen
Haluatko olla mukana kehittämässä mo-biilisovellusta, jolla tuetaan tupakasta irtautuvia tai diabetesta sairastavia? Ehkä kuulut tiimiin, jossa viisi tu-
levaisuuden toivoa kehittää mallinnuksen virtuaa-livastaanotolle? Kiinnostaako mahdollisuus ver-kostoitua tiedekunta-ja kampusrajojen yli? Kenties kahden vuoden kuluttua huulillesi hiipii hymy, kun metrossa vieressäsi istuu koulupoika, pelaten uutta terveystietopeliä, jonka kehityksen ryhmäsi aloitti? Mietit onnellisena sitä innovaation syksyä ja pro-
Tuom
as L
umik
ari
jektia , joka sai sinutkin mukaansa herättämään kir-jojen teoriaa käytäntöön. BMI Innovation Project: n idea on vastustamaton: yhdistetään kolmeksi viikoksi joukko lahjakkaita oman alansa ideamyllyjä, lisätään joukkoon aimo annos yhteen sulattavia ryhmäytymistapahtumia, sekä markkinoiden ja käytännön tarpeen tunteva yritys ja annetaan luovuuden ottaa valta. Vuosi 2012 sai kunnian olla idean ensimmäinen toteutusvuosi ja siitä saatujen kokemusten perusteella on ensi syk-synä taas aika jatkaa innovaatioiden eksponentiaa ;siispä tervetuloa BMI^2 !
TOISEEN POTENSSIIN
Kuvat: Joanna Mehtälä
Tuom
as L
umik
ari
Q-kautinen 21
Ensimmäinen BMI oli lupaava, niin opiskelijoiden kuin firmojen kannalta: alkuperäisen BMI:n toinen perustajajäsen, informaatioverkostojen 3. vuoden opiskelija, Jaakko Hynynen, mitä kaikkea saatiin aikaan? ”Käytännön esimerkkejä ovat Doctagonin-kanssa tehty projekti, jossa tarkasteltiin tulevaisuuden virtuaalivastaanottoa, sekä Mediconsultin tukema hanke, joka pyrki kehittämään mobiilisovelluksen nuorten terveydentilan seuraamiseen. Päätellen jo messuilla saamistani High-five:sta uskallan sanoa, että firmat olivat erittäin tyytyväisiä viime vuoden projektiin ja moni onkin nyt hyppäämässä uudel-leen kelkkaan. Paitsi opiskelijan, on BMI myös yri-tyksen kannalta loistava diili: Yritys saa arvokkaita kontakteja muuten vieraaseen opiskelijamaailmaan, ja uudet, tuoreilla opeilla varustetut silmäparit ovat hyödyksi. Rekrytointihalukkuus näkyi viime vuonna käytännössä, sillä ainakin kaksi opiskelijaa voi sanoa saaneensa töitä projektin ansiosta.” ”Vaikka BMI:n suosion voi ensimmäisen jälkeen odottaa kasvavan jo senkin takia, että Prodeko on nyt ensimmäistä kertaa mukana, ei sen saa antaa vaikuttaa hakemiseen, jos motivaatio on kohdil-laan”, varoittaa Hynynen. Hynysen mukaan aktiivi-set ja motivoituneet opiskelijat ovat omiaan BMI:hin ja hakuvaiheessa innostusta osoittamalla pääsee pit-källe. ”Haluamme ihmisiä, joilla on halu ratkaista ongelmia.” Vaikka tiedosta ja taidosta on hyötyä, tar-vitaan työskenneltäessä eri alojen uu-sien ihmisten kanssa toki myös kykyä sulattaa ideoitaan yhteiseen sammioon. Ryhmällä ei välttämättä ole erikseen valittua vetäjää, ja vapaamuotoisessa toiminnassa ryhmätyötaidot nousevat kunniaan. ” Tänä vuonna suurennamme hieman ryhmäkokoja viidestä kuu-teen ihmiseen edellisvuoden noin kol-mesta ryhmä-läisestä. Tuodessa eri alojen ihmiset yh-teen kestää ryhmän sulautumisessa tietty tovi, mutta uskon, että viimeistään viikossa moottorista saadaan karstat pois”, Hynynen veistelee. Ensimmäisen vuoden lääkis-opintojen pohjalta en kuvaisi luovuutta kovinkaan tärkeäksi kriteeriksi opintomenestykselle. BMI:n toinen perustaja-jäsen, Kristian Taipale, L3: täytyykö minun olla luova, jotta olisin hyödyksi BMI:ssä?”Luovuus ei synny pelkästään siitä, että laitetaan luovia ihmisiä yhteen. Se on pikemminkin sivutuote siitä, että yhdessä ongelmaa pohtivat opiskelijat, jot-ka tietävät erilaisista asioista. Ei tarvitse olla mikään superluova tyyppi. Riittää, että on hieman opintoja taustalla ja että kriteeri numero yksi, motivaatio, täyttyy”, Taipale pohtii. ” Lääkiksen sisällä teemme juttuja paljon pelkästään lääkisläisten kanssa. BMI
on mahdollisuus nähdä niiden alojen ihmisiä, jotka vaikuttavat omaan alaamme paljonkin, mutta joiden kanssa teemme harvoin yhteistyötä. Käytännön ym-märrys potilastietojärjestelmien kaltaisista asioista on projektin myötä myös ainutlaatuisesti tarjolla, mistään muualta vastaavaa oppia tuskin tulee saa-maan”, hän jatkaa.
Taipale kiteyttää syyt BMI:hin osallistumiselle kol-meen kohtaan: 1.Ryhmässä toimimisen riemut ja moninaiset uudet haasteet. 2. Halu, olla mukana kehittämässä sovel-luksia, jotka helpottavat tulevaisuuden lääkärin (lue: nykyisen opiskelijan) työtä. 3.Halu ymmärtää paremmin muita ammattiryhmiä ja heidän ajatus-maailmaansa. Tänä vuonna mukaan saattaa tulla esimerkiksi farmaseutteja.Ajankäytöstä kysyttäessä BMI:n perustajat ovat yhtä mieltä. Aikaa kalenterista kannattaa varata, mutta tunneille tulee vastinetta:”Varaisin projektille aikaa 20-30 tuntia viikossa. Tämä voi kuulostaa paljolta, mutta projektin kestä-essä vain kolme viikkoa ovat aika ja hyöty hyvin ba-lanssissa”, Jaakko Hynynen toteaa. ”Ryhmien ohjel-maan varataan puurtamisen oheen aikaa riittävästi myös virkistäytymiselle ja ryhmäytymiselle”, Taipale puolestaan muistuttaa.BMI:ssa pohdittavat aiheet nousevat käytännön tar-peista ja niinpä olennaisesti mukana ovat myös yri-tykset. ”Olemme tarkoituksella jättäneet sekä ryhmän, että yrityksen roolit muokattaviksi. Yritysten kans-sa suunnitellaan projektien aiheet mahdollisimman selkeiksi ja yritys tarkkailee ja auttaa ryhmään pitkin projektia. Yritys voi esimerkiksi kutsua opiskelijoita tiloihinsa ja ryhmä voi päästä käytännössä tapaa-maan sovellusta kaipaavia kohderyhmiä.”, Hynynen listaa. ” Tänä vuonna muutamme projek-tien sisäl-töä vähemmän korkealentoiseksi, konkretia selkeyt-
“Luovuus ei synny pel-kästään siitä,että lai-tetaan luovia ihmisiä
yhteen. Se on pikemminkin sivutuote siitä, että yhdessä ongelmaa pohtivat opiske-lijat, jotka tietävät erilaisis-ta asioista.”
22 Q-kautinen
tää tavoitteet myös yrityksen kannalta”Yritykset sijoittavat BMI:hin kukin rahaa, jolla katetaan projektien kulut koulutukses-sa sekä virkistys-ja muussa oheistoiminnassa. Ylijäävä mammona jaetaan yhdistys-ten kesken. BMI: n julkis-tussitseille Smökkiin ran-tautunut Planmeca Oy: edustaja Lauri Seppälä: Olette sijoittanut projek-tiin kolmetuhatta euroa, mitä toivotte saavanne vastineeksi?”Tuoreita näkemyksiä innok-kaalta ja lahjakkaalta opiske-lijaryhmältä. Leikkaussalikuvantaminen on meille uusi ja mielenkiintoinen alue, jonka vaatimusten selvittäminen voisi olla tämän vuoden haaste. Tähän tarvitaan sekä lääketieteen, tekniikan, että tuotanto-talouden osaamista. Samalla haluamme tarjota opis-kelijoille mahdollisuuden tutustua vahvasti tuoteke-hitystyötä tekevän yrityksen arkeen.”Toiseen kertaan mukaan tulee uutena tuotantota-louden kilta Prodeko. Mitä muuta teette eri tavoin tänä vuonna, vuoden 2013 viestintävastaava Jaakko Hynynen?”Projektien sisällön selkeyttämisen ja maanlä-
BMI^2 Tulevat tapahtumat:
Projektien kickoff 21.09. @ TBAMessut12.10. 10:00 - 18:00 @ Design FactoryMessujen jatkot12.10. 19:00 - 23:59 @ TBASilliaamiainen13.10. 10:00 - 18:00 @ EuphoriaProjektin työryhmiin haku tapahtuu loppuke-sästä/alkusyksystä. Lisätietoja: bmiproject.fi tai projektin Facebook-sivuilta.
Idean isät: Kristian (vasemmalla) ja Jaakko Kuvat: Joanna Mehtälä
BMI-julkistussitseillä tarjottiin paljastuksia tu-levaan ja sitsattiin periteekkarilaisessa hengessä. Q veti juhlahumusta hetkeksi sivuun kaksi tulevan projektin osallistujaa: Miikka Laitilan Athenelta ja Anni Oksasen LKS:ltä. Mikä on roolisi BMI^2:ssa? Miikka: Kuulun Athenen yrityssuhdetiimiin. Anni: Järkkään BMI:n kaikki tapahtumat messuja lukuun ottamatta. Miksi lähdit mukaan ja mitä odotat projek-tilta? Miikka: Poikkitieteellisyys ja toisten alojen ihmisiin tutust uminen kiinnostaa. Anni: Olin viime vuonna mukana tiimissä, jossa kehiti mme mobiilisovellusta, jolla nuoret saataisiin seuraamaan omaa terveyttään. Toivon todella, että BMI:stä tulisi jatkuva projekti ja perinne. BMI:hin haetaan sellaista tyyppiä , joka uskaltaa olla luova ja esteetön.
heistämisen lisäksi, olemme tänä vuonna haali-neet suuremman toimitsijajoukon. Kun järjestely-vastuuta jaetaan, eivät paineet kasva kenellekään koh-tuuttomiksi, asiat ovat paremmin organisoitu ja kaiken pitäisi sujua sulavammin. Myös yritysten rooliin ryhmän ohjaamisessa kiinnitetään enemmän huomiota. Se, että projektien tavoitteita muutetaan vähemmän lennokkaiksi, ei suinkaan tarkoita haas-teellisuuden laskua. Tavoite on edelleenkin heittää sen tason haasteita kehiin, että opiskelijat joutuvat pois mukavuusalueeltaan”, Hynynen naurahtaa.Sekä Hynynen, että Taipale haluavat korostaa BMI:n merkitystä myös niille, jotka eivät ole ryhmissä mu-kana. ”Innovaatioprojektista voi saada irti myös ryhmän ulkopuolinen opiskelija. Tarjoamme projektin aika-na ja messujen yhteydessä ohjelmaa, joka on avointa kaikille. Vaikka jäisit muuten BMI:stä paitsi, tule ai-nakin jatkoille!”, suosittelevat molemmat perustajat.
Q-kautinen 23
ÄITI JA TYTÄRLÄÄKIKSESSÄ
Min
na L
ehti
salo
Näitä kysyttiin tyttäriltä:1. Vaikuttiko äidin ammatti omaan uravalintaan? Entä yrittikö
äiti itse vaikuttaa?2. Onko perheessänne tai suvussanne muita lääkäreitä? Näkyykö
lääkäriys jotenkin kotioloissa?3. Saako äidiltä apua opiskeluissa? Entä onko enemmän painei-
ta, kun oma äiti on käynyt lääkiksen?4. Lähentääkö yhteinen ala äitiä ja tytärtä vai luoko se kilpailu-
tilanteen?5. Olisitko lääkiksessä, jos äitisi olisikin arkkitehti?
Näitä kysyttiin äideiltä:
1. Miksi lähdit opiskelemaan lääketiedettä?
2. Oletko seurannut tyttäresi opintoja ja lääkiksessä käsiteltäviä
aiheita? Miten käsiteltävät asiat ja näkökulmat ovat muuttuneet?
3. Tällä hetkellä lääkisläisiä puhuttavat mm. opintotuki ja si-
säänottomäärien nosto. Millaiset asiat olivat pinnalla omana ai-
kanasi?
4. Muistatko omalta ajaltasi jonkun mieleenpainuneen profes-
sorin?
5. Mitä tehtiin vapaa-ajalla, millainen bilekulttuuri oli?
6. Mitä ajattelit, kun kuulit tyttäresi hakevan lääkikseen? Entä
kun kuulit hänen päässeen sisään?
7. Lähentääkö yhteinen ala äitiä ja tytärtä vai luoko se kilpailu-
tilanteen?
“Äiti on enemmän kuin kaveri, kokki, siivooja, kamaripalvelija, pyykkäri, or-japiiskuri, yleinen syyttäjä, taksikuski, seteliautomaatti tai sairaanhoitaja: äiti on äiti.” Näin lukee Maija Paavilaisen “Äiti on äiti” -kirjan takakannessa.
Millaista on, kun äiti on kaiken tämän lisäksi ammattillinen esikuva? Syntyykö suku-polvien välille kilpailua, vai lähentääkö kollegialisuus välejä entisestään? Äitienpäivän kunniaksi Q haastatteli kahta lääkisläistä ja näiden äitejä ja selvitti, millaista on, kun tytär päättää seurata äitinsä askeleita lääkärin uralla.
24 Q-kautinen
Sara Mäkelä, L2
1. Ei äidin ammatti suoraan vaikuttanut urava-lin-taan, mutta toki loi edellytyksiä sille, kun pääsi työ-harjoittelupäivänä varjostamaan aina leikkaussaliin saakka. Mitään painostusta ei koskaan ollut samalle alalle, päinvastoin kehotettiin miettimään muutakin.2. Isäni on myös lääkäri, samoin setäni ja vaarini. Kyllähän vanhempien työ kotona näkyy, kun toisi-naan ruokapöytäkeskusteluissa vilisee kummallista kieltä ja tuntemattomia termejä, ehkä ne ovat he-rättäneet lapsen mielessä kiinnostuksen sekä halun ymmärtää. Äidin ammatti näkyi myös siinä, kun ala-koululaisena yksin kotona kohtasi ongelmia ja piti soittaa äidille, jonka leikatessa keskustelu käytiin hoitajan välityksellä. Sitä kautta annettiin ohjeita niin pikkuveljen kuumelääkitykseen kuin siihen, minkä v i ikonpäivän alushousuissa lukee friday. Lääkärissä ei luonnollisesti-kaan tarvinnut käydä, vaan burana ja lepo -reseptin sai vaivaa kuin vaivaan. Sen kerrankin kun sattui isompi haaveri ja ter-v e y s k e s k u k -seen piti men-nä, oli äiti se joka kursi haa-van kasaan.3. Preklinikan opinnoista äidillä on sen verran aikaa, ettei apua oi-keastaan ole kuin tietyn spesialiteetin saralta ja tois-taiseksi aika vähän on sitäkään tullut hyödynnettyä. Hedelmällisintä on ehkä keskustella askarruttavista asioista ja saada niihin käytännön näkökulmaa. Pai-neita samasta alavalinnasta en ole ottanut kyllä tip-paakaan enkä aiokaan.4. Kilpailukaan ei oikein kuulu meidän äiti-tytär -suhteeseen. Lääkis on enemmänki yhdistävä te-kijä ja äiti on aina kovin utelias kuulemaan, kuinka nykyään niin vapaa-ajan riennot kuin opetuskin on järjestetty.5. Mitä suurimalla todennäköisyydellä olisin silti lääkiksessä tai ainakin toivoisin olevani.
Saran äiti Eija Mäkelä 49v, HämeenlinnaLastenkirurgi, TAYSValmistunut 1989 1. Olin ja olen kiinnostunut ihmisistä ja tarve tehdä merkityksellistä työtä. Työ lasten parissa on innosta-vaa ja vaihtelevaa.Operatiivinen ala antaa mahdollisuuden kädentaito-jen käyttöön.2. Tuntuu, että opetus on jotenkin ohjatumpaa ja siis tehokkaampaa. Kansainvälisyys on korostunut.3. Sisäänottomäärät ovat olleet vuosia tapetilla. Ai-kanani oli opintolainanotto (valtion korkotukema)
yleistä ja opin-totuki mahdol-listi opiskelun, vaikka ei kotoa saanut enää ta-loudellista tu-kea.4. Vaikutuksen teki Risto Pel-konen huomaa-vaisuudellaan nuorempia kol-legoja kohtaan. Myös Sirpa As-ko-Seljavaara oli vakuuttava opettaja.5. Bilekult-tuuriin kuului
Lönkan bileet ja jatkot hampaankololla. Mediomas-sa saunottiin. Alfa-bileet ja ehkä valuttajaiset, jolloin siis siirryttiiin klinikkaan ovat jääneet mieleen erityi-sesti. Valuttajaisia vietettiin Lepakkoluolassa Ruo-holahdessa ja aloitteleva kitaristi Jukka Karjalainen rämpytti eteisessä.6. Vähän ihmettelin, kun kuvittelin, että olisin ollut hieman huono äiti esimerkkinä, kun jatkuvasti olen päivystänyt ja ollut siis öitä poissa kotoa. Lisäksi eri-koistuminen on vaatinut paikkakunnan muutoksia ja Saralle koulun vaihtoja. Toki tunnen ylpeyttä sitä, että omat elämänarvoni ovat siirtyneet seuraa-valle sukupolvelle. Sisäänpääsy kirvoitti silmiin ilonkyyneleet.7. Ehdottomasti lähentää ja jopa vielä kannustaa zemppaamaan omassa työssä lisää. Tosi hauskaa on ollut muistella jälleen omia nuoruusaikoja ja todeta, että vaikka tuolloin kaikki oli varsin epävarmaa ja välillä ahdistavaa, niin elämä on kantanut ja ura vie-nyt eteenpäin. Ei ole tarvinnut katua alan valintaa.Suvituuli Lehtovirta, L1
Q-kautinen 25
1.Vaikutti tottakai. Olin nähnyt millaista on olla lää-kärinä, ja se helpotti päättämään, haluaisinko itse-kin lähteä alalle. Pitkään olin kuitenkin sitä mieltä, että ainakaan lääkäriä minusta ei tule, mutta lop-puen lopuksi se tuntui kuitenkin hyvin luontevalta valinnalta. Äiti ei yrittänyt vaikuttaa ainakaan mi-tenkään painostavasti, vaan enemmän yritti auttaa minua keksimään, mitä haluaisin tehdä. Olen varma, että äiti olisi tukenut päätöstäni olisi se ollut mikä tahansa.2. On, isä, vaari ja isän veli muun muassa. Se nä-kyy mielestäni sellaisena tietynlaisena arvomaail-mana, että terveys ja lä-heiset ovat tärkeitä asioita ja niistä pidetään huolta. Toki myös siten, että kaik-ki sukulaisten pikkuvaivat hoituu hetkessä ihan il-man vastaanottoa. Mulla ei ole ikinä tainnut olla mitään sairausvakuutus-takaan.3. Kyselen kyllä äidiltäni aika paljon kaikenlaisia opiskeluun liittyviä kysy-myksiä. Joskus äiti osaa vastata, joskus ei. Luulen että myöhemmistä kurs-seista (muut kun soluta-son) äiti tietää enemmän, viimeistään sitten vitosella naistentautien kurssilla. En koe paineita siitä, että äitikin on käynyt lääkiksen, enemmän siitä on hyö-tyä ja on kiva kertoa opiskelusta äidille, kun hänkin on kokenut samoja asioita.4. Ehdottomasti lähentää ja on ihanaa, kun äiti ym-märtää millaista opiskelu täällä on, vaikka se onkin varmasti paljon muuttunut.5. Vaikea sanoa, kun on muutenkin suvussa lääkä-reitä. Mun päätökseen hakea lääkikseen vaikutti niin isän, vaarin kuin äidinkin malli. Äiti on ollut kyllä merkittävä tekijä ja esikuva päätöstäni tehdessä. Sen tiedän, että äiti olisi jokatapauksessa iloinen puoles-tani.
Suvituulin äiti Päivi Lehtovirta 47v, HelsinkiLKT, synnytys- ja naistentautien erikoislää-käri, Jorvin sairaalaValmistunut 1992
1. Toiveammatti lapsesta asti, suvussa ei ollut aiem-min medisiinareita. Ammatissa kiehtoi asiantunti-juus yhdistyneenä ihmisten kohtaamisiin ja myös hyvä työtilanne ja kohtuullinen palkka.2. Aiemmin oli preklinikka Siltavuorenpenkereel-lä ja kliininen osuus Meilahdessa. Näiden välillä oli melkoinen ero: teoriaa ensin ja käytäntöä vasta
myöhemmin. Opiskelun alussa oli lähinnä luentoja, toki ryhmätöitäkin ja dissekaatioita. Sairaalaan ja terveyskeskukseen pääsimme vasta melko myöhään.Nykyinen PBL kuulostaa loistavalta menetelmältä. Nyt on myös heti alussa käyntejä terveyskeskukses-sa. Nallelääkärikurssi on hauska idea. Kiinnostavaa on myös, että ylempikurssilaiset toimivat osin ope-tuksessa mukana.3. Vaikea kysymys. Alussa kauhisteltiin lähinnä Wal-dayerin saksankielistä anatomian opusta. Iso osa otti opintolainaa, taloudellinen pärjääminen ei ollut iso
ongelma. Toki laina tuli myöhemmin maksuun.Kurssikoot taisivat olla tuolloin pienempiä. Ryh-mäkoot pysyivät kohtuul-lisina.4. Patologian professo-ri Kahri, joka oli myös mukana patologian kurs-simatkalla Ristiinassa. Lisäksi ryhmäopettaja kardiologi Hannu Leino-nen, "Leisku".5. Urheilua, erilaisia ta-pahtumia kurssikaverei-den ja myös lääketeolli-suuden kanssa. Syksyinen kandin kannu (Orion) oli perinteinen tapahtuma. Sitsejä ei vielä ollut LKS:n puolella, muistan olleeni
kerran Thoraxin sitseillä. Myöhemmin speksi vei paljon vapaa-aikaa.6. Suvituuli päätti pyrkiä lääkikseen vasta lukion kolmannella luokalla. Aiemmin hän ei ollut lain-kaan siitä kiinnostunut. Olin kyllä hämmästy-nyt, varsinkin, kun lukion ainevalinnat koostuivat enemmän kielistä ja kemia/fysiikkaa/biologiaa vain pakolliset. Toki tuimme häntä mieheni kanssa. Ai-emmin oli vaari ( myös kollega) sanonutkin: pyrit Suvituuli minne vain, tuemme sinua aina, MUTTA sinusta tulisi erinomainen lääkäri. Kovan työn tytär teki pyrkimiseen ja täytyy sanoa, että pääsykoetu-losten tulopäivä oli yksi äitinä olon huippupäivistä. Iloon oli niin helppo yhtyä.7. Yhteinen ala ehdottomasti lähentää. On kiinnos-tavaa kuulla opiskelusta ja opiskeluelämästä. Speksi oli myös aivan huikea ja kaikki se harjoittelu ja val-mistelu aivan ammattilaisten tasolla. Olen itse ollut useammassa speksissä mukana, mutta nykyspeksiin verrattuna olimme varsin amatöörejä.Kilpailuasetelmaa en hahmota lainkaan. Enemmän-kin joskus mietin, miten voisin auttaa tytärtä uralla. Ehkäpä joku kesä hän päätyy amanuenssiksi Jorviin ja saan opettaa hänelle operatiivista toimintaa. Pääs-tä tekemään skopia amanuenssina voisi olla hohdo-kasta.
26 Q-kautinen
Alfojen piirittäminen on ollut ylempikurssilaisille tuttua hommaa jo pitkän tovin, mutta uutta on se että myös luennoitsijat ovat lähteneet leikkiin mukaan: KEHI-TYSBIOLOGIAN LUENNOLLA KUULTUA: “TE OLETTE TÄÄLLÄ SIKSI, ETTÄ MINÄ SIIRRÄN PERIMÄÄNI TEIHIN.” Uusista opiskelijoista tulee kai-kesta huolimatta heistäkin joskus oman alansa spesialisteja, ja erikoisalan valinta perustunee onnistuneeseen mainontaan: RÖNTGEN-LUENNOLLA KUULTUA: “NO JOS NYT LEIKITÄÄN ETTÄ TÄSSÄ ON ARTERIA RADIALIS...” “TÄS-SÄ TÄÄ VERI NÄKYY TUMMANA KUN... NO EN MÄ JAKSA TÄTÄ SE-LITTÄÄ!” “RÖNTGENLÄÄKÄRI ON... IHAN OIKEA LÄÄKÄRI.” Luennoilla pelataan bullshit-bingoa ja speksissä avaruusbingoa, mutta Amarillon yössä pää-palkintona oli kaikkea muuta kuin kahvipaketteja! BETAKURSSIN PARISUH-DEBINGOSSA RIVIT ALKAVAT TÄYTTYÄ, KUN KURSSIN PISIMMÄSTÄ PÄÄSTÄ OLEVAN ISÄNTÄMIEHENKIN KOHDALLA KAISLIKKO VII-MEIN SUHI- SEE. Seurape-lejä pelataan myös muissa piireissä. KA- L A S A T A -MASSA NEL- JÄN SUORA ON KUULO- P U H E I D E N PERUSTEEL- LA VIIMEIN TÄYNNÄ, JA ENTISESTÄ POIKAMIES- B O K S I S T A VOIKIN NYT K Ä Y T T Ä Ä NIMITYSTÄ R A K K A U -DEN SATA- MA. HUR-RAA! Q:n toimitus kum-mastelee tietyn juo rupa l s t an päähenkilöksi- kin tituleeratun p o r m e s t a r i n suunnasta kan-tautuvaa hiljaisuutta. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA ON OLLUT KILTIS-TI, SEN SIJAAN VALTUUSKUNNAN JOHTOPORTAASSA SATTUU JA TA-PAHTUU! VAPPUHUMUSSA MUKAAN OLI TARTTUNUT MYSTEERINEN PITKÄ KAUNOTAR. Ja SAV-tiimi, tuo rakkauden, ystävyyden ja hyvän toveri-hengen suurlähettiläs on jälleen osoittanut mahtiaan. LKS-PYKÄLÄ –SITSEIL-LÄ SOLMITTIIN PÄÄAINEEN, KANSALLISUUDEN JA JOPA SEKSUAA-LISEN SUUNTAUTUMISEN YLITTÄVIÄ TUTTAVUUKSIA. Sitsienpidossa meitä kaikkia kunnostautuneempia ovat kuitenkin tunnetusti nuo toista kotimaista suoltavat kollegamme thoraxlaiset, ja meno onkin sen mukaista: ERÄS SPEK-SIN MONIVUOTINEN SUKLAASILMÄVIULISTI NÄHTIIN VAIHTAMAS-SA KIIHKEITÄ SUUDELMIA HEMAISEVAN JA ORGASM.. SIIS, ORGANI-SOINNISTA PITÄVÄN VAALEAVERIKÖN KANSSA.
EtsimmeOPPIMISHALUISIA IHMISIÄ. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Vapaus tehdä työnsä hyvin
Luotamme työntekijöihimme. Arvostamme oma-aloitteisuutta ja kannustamme työntekijöitämme kouluttautumaan. Eksotessa edut säilyvät toimipisteestä toiseen siirryttäessä.
Meillä työskentelee ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ihmisistä
Edistämme alueemme 133 000 asukkaan terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivalla ja kuntouttavalla työotteella. Tiivis terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö luo Eksotesta monien mahdollisuuksien työpaikan.
www.eksote.fi
Q-kautinen 27
EtsimmeOPPIMISHALUISIA IHMISIÄ. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Vapaus tehdä työnsä hyvin
Luotamme työntekijöihimme. Arvostamme oma-aloitteisuutta ja kannustamme työntekijöitämme kouluttautumaan. Eksotessa edut säilyvät toimipisteestä toiseen siirryttäessä.
Meillä työskentelee ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ihmisistä
Edistämme alueemme 133 000 asukkaan terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivalla ja kuntouttavalla työotteella. Tiivis terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö luo Eksotesta monien mahdollisuuksien työpaikan.
www.eksote.fi
28 Q-kautinenwww.aesculapius.fi