rakennussuunnitteluohje - tampere · 2018-01-03 · huomiota rakennuksen lämpöhäviöihin...

7.3.2017

RAKENNUSSUUNNITTELUOHJE KIINTEISTÖKEHITYS 2017

SISÄLLYSLUETTELO

SUUNNITTELUOHJEESEEN TEHDYT MUUTOKSET .......................................................................... 5

SUUNNITTELUOHJE ............................................................................................................................. 6 TAVOITTEET ......................................................................................................................................... 6 YLEISET VAATIMUKSET ...................................................................................................................... 6 HANKESUUNNITELMA ......................................................................................................................... 7 HUOLTOKIRJA- JA PIIRUSTUSOHJEET ............................................................................................. 7 SUUNNITTELUOHJEEN SITOVUUS ................................................................................................... 7 ELINKAARITALOUDEN HUOMIOON OTTAMINEN ............................................................................. 7 ARKKITEHDIN TEHTÄVÄT ................................................................................................................... 8 RAKENNESUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT ........................................................................................... 9 LVI-SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT ...................................................................................................... 9 SÄHKÖSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT .............................................................................................. 10 GEOSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT .................................................................................................. 11 HANKKEEN ELINKAARI-/ENERGIASUUNNITTELU ......................................................................... 12

1 Rakennustekniikka ........................................................................................................................... 13 11 Rakennusalue ................................................................................................................................. 13

111 Maarakenteet............................................................................................................................ 13 113 Päällysteet ................................................................................................................................ 14 114 Aluevarusteet ............................................................................................................................ 15 115 Aluerakenteet ........................................................................................................................... 16

12 Talo ................................................................................................................................................. 17 122 Alapohjat ................................................................................................................................... 17 123 Runko ....................................................................................................................................... 17 124 Julkisivut ................................................................................................................................... 17

1242 Ikkunat ................................................................................................................................ 17 1243 Ulko-ovet ............................................................................................................................ 18 1244 Erityiset ulko-ovet ............................................................................................................... 18 1245 Julkisivuvarusteet ............................................................................................................... 18 1246 Erityiset julkisivurakenteet .................................................................................................. 18

126 Vesikatot ................................................................................................................................... 19 1264 Vesikattovarusteet.............................................................................................................. 19 1266 Kattoikkunat ja -luukut ........................................................................................................ 19

13 Tila .................................................................................................................................................. 19 131 Tilajako-osat ............................................................................................................................. 19

1315 Väliovet .............................................................................................................................. 19 132 Tilapinnat .................................................................................................................................. 20

1321 Lattian pintarakenteet ........................................................................................................ 20 1322 Lattiapinnat ......................................................................................................................... 21 1324 Sisäkattopinnat ................................................................................................................... 22 1326 Seinäpinnat ........................................................................................................................ 23 1329 Erityiset tilapinnat ............................................................................................................... 24

133 Tilavarusteet ............................................................................................................................. 24 1331 Vakiokiintokalusteet ........................................................................................................... 24 1333 Varusteet ............................................................................................................................ 24 1334 Vakiolaitteet ........................................................................................................................ 25 1335 Tilaopasteet ........................................................................................................................ 25

134 Muut tilaosat ............................................................................................................................. 25 1341 Hoitotasot ja kulkurakenteet ............................................................................................... 25 1349 Rakennusaineiset pystyhormit ja muut kotelot .................................................................. 25

136 Kevyet tilaelementit .................................................................................................................. 26 1362 Kylmähuone-elementit ....................................................................................................... 26

2 Talotekniikka ..................................................................................................................................... 27 20 Yleiset laatuvaatimukset ................................................................................................................. 27 21 Putkitekniikka .................................................................................................................................. 28

211 Lämmitysjärjestelmät ................................................................................................................ 28 TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 2(65)

2111 Lämmöntuotanto ................................................................................................................ 28 2112 Lämmönjakelu .................................................................................................................... 28 2113 Lämmönluovutus ................................................................................................................ 29

212 Vesi- ja viemärijärjestelmät ...................................................................................................... 29 2120 Yleistä ................................................................................................................................ 29 2121 Vesijohtotarvikkeet ............................................................................................................. 30 2122 Vedenotto ja käsittely ......................................................................................................... 30 2123 Vesijohdot .......................................................................................................................... 30 2124 Viemäritarvikkeet ................................................................................................................ 30 2125 Viemäriveden käsittely ....................................................................................................... 31 2126 Viemäriputkistot .................................................................................................................. 31 2127 Kalusteet ............................................................................................................................ 32

213 Kaasujärjestelmät ..................................................................................................................... 32 214 Palontorjuntajärjestelmät .......................................................................................................... 32 215 Putkieristykset .......................................................................................................................... 33

22 Ilmastointitekniikka .......................................................................................................................... 33 221 Ilmastointijärjestelmät ............................................................................................................... 33

2210 Yleistä ................................................................................................................................ 33 2211 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat ......................................................................................... 34 2212 Ilmastointikoneet ................................................................................................................ 34 2213 Kanavistot ja kanavistovarusteet ....................................................................................... 35 2214 Päätelaitteet ....................................................................................................................... 35 2215 Väestönsuojan ilmastointilaitteet ........................................................................................ 36

222 Jäähdytys- ja kylmätekniset järjestelmät .................................................................................. 36 2220 Yleistä ................................................................................................................................ 36 2211 Kylmäkoneistot ................................................................................................................... 36 2212 Ilmastoinnin jäähdytys ........................................................................................................ 36

223 Eristykset .................................................................................................................................. 37 23 Sähkötekniikka ................................................................................................................................ 38

231 Asennusreitit ............................................................................................................................. 38 2311 Kaapelihyllyjärjestelmät ..................................................................................................... 38 2312 Johtokanavajärjestelmät .................................................................................................... 38 2313 Lattiakanava- ja lattiapistorasiajärjestelmät ....................................................................... 38 2314 Putkitus ja rasiointi ............................................................................................................. 38

232 Sähkön pääjakelujärjestelmät .................................................................................................. 39 2320 Yleistä ................................................................................................................................ 39 2321 Keskijännitemuuntamo – ja kojeistot, pääkeskus ja pääkeskustila ................................... 39 2322 Muut keskukset .................................................................................................................. 40 2323 Pääjohdot, maadoitukset ja potentiaalitasaukset ............................................................... 40 2324 Varavoimajärjestelmä ja -tilat ............................................................................................. 41 2325 Ryhmäjohdot ...................................................................................................................... 41

233 Laitteistojen sähköistys ............................................................................................................ 41 2331 LVI-järjestelmien kaapelointi .............................................................................................. 41 2332 Hissit .................................................................................................................................. 41 2333 Nosto-ovet, puomit, portit, lastaustasaajat ......................................................................... 41 2334 Savunpoistopuhaltimet, savunpoistoluukut, palopellit ....................................................... 42 2335 Jätepuristimet ..................................................................................................................... 42 2336 Pesulalaitteet ...................................................................................................................... 42

234 Sähkön liitäntäjärjestelmät ....................................................................................................... 42 2341 Pistorasiat .......................................................................................................................... 42 2342 Autonlämmityspistorasiat ................................................................................................... 42

235 Valaistus ................................................................................................................................... 42 2351 Rakennuksen sisävalaistus ................................................................................................ 43 2352 Rakennusten ja alueiden ulkovalaistus .............................................................................. 43 2353 Valaistuksen säätöjärjestelmät .......................................................................................... 43

236 Sähkölämmityslaitteet .............................................................................................................. 44 2361 Sulatukset, sulanapidot ja saattolämmitykset .................................................................... 44

24 Sähkötekniset tietojärjestelmät ....................................................................................................... 44 241 Puhelinjärjestelmät ................................................................................................................... 44 242 Viestintäjärjestelmät ................................................................................................................. 44

2421 Antennijärjestelmät............................................................................................................. 44 TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 3(65)

2422 Yleinen äänentoisto ........................................................................................................... 44 2423 Info- ja AV-järjestelmät ....................................................................................................... 44

243 Merkinantojärjestelmät ............................................................................................................. 45 2431 Ajannäyttöjärjestelmä ......................................................................................................... 45

244 Sähköiset turvallisuusjärjestelmät ............................................................................................ 45 2441 Kulunvalvontajärjestelmä ................................................................................................... 45 2442 Rikosilmoitusjärjestelmä .................................................................................................... 45 2443 Videovalvontajärjestelmä ................................................................................................... 45 2444 Paloilmoitusjärjestelmä ...................................................................................................... 45 2445 Turvavalaistusjärjestelmä .................................................................................................. 46 2444 Palosulku- ja savunpoistojärjestelmä ................................................................................. 46

245 Tietoverkkojärjestelmät ............................................................................................................ 46 2451 Yleiskaapelointijärjestelmä ................................................................................................. 46

246 Automaatiojärjestelmät ............................................................................................................. 46 25 Talolaitteet ...................................................................................................................................... 47

252 Siirtolaitteet ............................................................................................................................... 47 2521 Hissit .................................................................................................................................. 47 2522 Kevythissit, siirtolaitteet ja tavaranostimet ......................................................................... 48

253 Tilalaitteet ................................................................................................................................. 48 2531 Keittiölaitteet ....................................................................................................................... 48 2532 Jätehuolto ........................................................................................................................... 48 2533 Kuivauskaappi .................................................................................................................... 48

3 SISÄILMAOHJEISTUS UUDIS- JA KORJAUSHANKKEET ............................................................ 49 30 SISÄILMA-ASIOIDEN HUOMIOIMINEN, YLEISTÄ ............................................................... 49 31 PAINESUHTEET .................................................................................................................... 50 32 SISÄILMASTOLUOKKA ........................................................................................................ 50 33 PUHTAUSLUOKKA ............................................................................................................... 50 34 MATERIAALIT ........................................................................................................................ 51 35 ILMANVAIHTO ....................................................................................................................... 51 36 KOSTEUDENHALLINTA ....................................................................................................... 52 37 PURKUTYÖT ......................................................................................................................... 52

4 ERILLISTILOJEN SUUNNITTELUOHJEET ...................................................................................... 53

LIITE 1. SANITEETTITILOJEN VARUSTEET ......................................................................................... LIITE 2. SÄHKÖ- JA lVI-YHTEENVETO ..................................................................................................

LIITE 3. ESTEETTÖMYYSKARTOITUKSEN MITOITUSOHJEET ..........................................................

LIITE 4. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN, KEITTIÖN SUUNNITTELU ..........................................

LIITE 5. TOIMIVUUSTARKASTELU ........................................................................................................

1. Johdanto ........................................................................................................................................

2. Sisältö ja laajuus ...........................................................................................................................

3. Hankeosapuolet ............................................................................................................................

4. Toimivuustarkastelun moduulit ...................................................................................................

LIITE 6. HYGIENIANÄKÖKULMA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YKSIKÖIDEN RAKENTAMISEEN ...................................................................................................................................

TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 4(65)

SUUNNITTELUOHJEESEEN TEHDYT MUUTOKSET rev 0: vuoden 2008 suunnitteluohje päivitetty kokonaisuudessaan rev 1 (7.3.2017): vuoden 2017 suunnitteluohjeen tarkennukset ja päivitykset, kohdat:

•kohdat: tavoitteet, yleiset vaatimukset, elinkaaritalouden huomioonottaminen, arkkitehdin tehtävät. rakennesuunnittelijan tehtävät, lvi-suunnittelijan tehtävät, sähkösuunnittelijan tehtävät, hank-keen elinkaarisuunnittelu

•kohdat: 11, 111, 113 - 114, 1242 - 1243, 1266, 1315, 1322, 1324, 1331, 1333 •talotekniikka, kohdat: 20, 2112, 2113, 2123, 2124, 2125, 2126, 2127, 213, 214, 215, 223, 2210,

2211, 2212, 2213, 2220, 246, 2341, 2531, 2533 •erillistilojen suunnitteluohjeet: koulujen eteistilat, wc-tilat, siivoustilat, siivouskeskus •liitteet 1, 5-6


SUUNNITTELUOHJE

TAVOITTEET

Tämä suunnitteluohje ohjeistaa tilakeskuksen rakennuttamien rakennusten suunnittelijoita nou-dattamaan rakennuttajaorganisaatiossa hyviksi ja tarpeellisiksi todettuja suunnitteluratkaisuja. Ohjeet koostuvat toisaalta yleisemmistä suunnitteluperiaatteista ja toisaalta yksityiskohtaisista ratkaisuista, esimerkiksi kiinteistöjen siivous- yms. tilojen varustamisesta. Suunnitteluohje ei korvaa suunnittelijoilta edellytettävää yleistä hyvän suunnittelun ja hyvien suunnittelu- ja yhteistyötapojen noudattamisen vaatimusta. Tarkoituksena on sen sijaan tuoda esille niitä painotuksia, joita tilakeskus rakennuttamisessa haluaa noudattaa. Tämän suunnitteluohjeen lisäksi noudatetaan:

•Tilakeskuksen yleisohje •Päiväkotien suunnitteluohje •keittiöiden tila- ja laitesuunnittelu / Tampereen Voimia (valmistuu vuoden 2017 aikana)

Rakennusautomaation suunnitteluohjeet:

•Mittausseurantaohje •Grafiikkakuvaohje •Hälytyspisteiden ohjelmointi •Laitemerkintäjärjestelmä •Rau suunnitteluohje •Mallikaaviot •Puitejärjestelyn urakkaohjelma •Puitejärjestelyn urakkarajaliite •Tekninen erittely •Lvi yhteenveto •Sähkö yhteenveto

Linkki ohjeisiin: http://www.tampere.fi/tilakeskus/rakennuttaminen/suunnitteluohjeet.html Tampereen tilakeskuksen hankkeissa sovelletaan TAPRE-ohjeistusta. TAPRE-dokumentit ovat kokonaisuudessaan saatavilla: http://www.tampere.fi/tilakeskus/kehityshankkeet/paattyneethankkeet.html

YLEISET VAATIMUKSET

Rakentamisessa tulee pyrkiä aina kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun. Suunnittelu-ratkaisuja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota rakennuksen elinkaaren aikaisiin kustannuksiin, energiatehokkuuteen, käyttöarvoon ja muunneltavuuteen. Tampereen kaupunki edellyttää omilta toimijoiltaan tilankäytön tehostamista, lähtökohtaisesti lä-hes kaikki tilat tulee olla käytettävissä myös muuhun toimintaan. Pääosin vain päivisin käytettä-vien tilojen sijoittelussa ja kulkuyhteyksien suunnittelussa tulee aina ottaa huomioon mahdollinen tilojen iltakäyttö. Tämä on otettava huomioon erityisesti koulujen ja päiväkotien suunnittelussa. Il-takäyttöön suunnitellut tilat tulee esittää suunnitelmissa jo luonnosvaiheessa. Iltakäyttöalueet tu-lee suunnitella siten, että ne ovat helposti erotettavissa ja lukittavissa erilleen. Lisäksi iltakäytössä olevien tilojen ilmanvaihto ja valaistus tulee toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.

Tilakeskus on kunnallisena liikelaitoksena velvollinen noudattamaan valtakunnallista hankinta-lainsäädäntöä. Suunnittelussa tulee esittää rakennusosien määritykset riittävän tarkasti yksilöi-den ja kuitenkin samalla yleispätevästi siten, että esitetyt ratkaisut eivät rajoitu ainoastaan yhteen tuotemerkkiin. Kaupunki hankkii osan rakennusvarusteista ja – laitteista omana hankintanaan TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 6(65)

http://www.tampere.fi/tilakeskus/kehityshankkeet/paattyneethankkeet.html

vuosisopimusten perusteella. Tiedot ko. hanketta koskevista rakennuttajan hankinnoista on saa-tavissa kohteen rakennuttajalta. Ks. myös erillistilojen suunnitteluohjeet / siivoustilat (liite).

HANKESUUNNITELMA

Kaupungin investointiohjelman mukaisista rakennushankkeista laaditaan hankesuunnitelma to-teutussuunnitelmien pohjaksi. Hankesuunnitelma laaditaan aina kustannusarvioltaan yli 1 M€ ra-kennushankkeista ja tarvittaessa erikseen sovituista pienemmistä hankkeista. Hankesuunnitelma määrittää hankkeen laajuuden, tilasuunnittelun erityistekijät, aikataulun ja hankkeen kustannuk-set. Hankesuunnitelma hyväksytetään tilakeskuksen ja hankkeen käyttäjien johtokunnissa. Han-kesuunnitelma on aina otettava huomioon jatkosuunnittelussa ja tuotava esiin siinä esitettyihin ti-laohjelmaan tai erityistekijöihin tulevat muutokset sekä kirjattava ne suunnittelukokouspöytäkir-jaan. Hankesuunnitelmaan liittyy aina luonnokset. Luonnosten sitovuus vaihtelee eri hankkeissa. Suunnittelijoiden tulee aina tarkistaa ko. luonnokset ja tehdä niihin perustellut muutokset toteu-tussuunnittelun yhteydessä. Pienemmistä rakennushankkeista laaditaan ennen suunnittelua hankeselostus, joka määrittää rakennushankkeen lähtökohdat sekä hankkeen kustannusarvion ja aikataulun.

HUOLTOKIRJA- JA PIIRUSTUSOHJEET

Tilakeskuksen rakennuttamissa rakennushankkeissa tulee rakennussuunnitelmat tallentaa säh-köisinä tilaajan käyttöön noudattaen Tilakeskuksen suunnitelmille ja tiedonkeruulle antamaa oh-jeistusta. Ohjeistuksesta löytyvät:

•Arkkitehdin ohje / Tilakeskuksen ohje arkkitehtipiirustusten laatimisesta •Tilarajausohje arkkitehdille •Tilakeskuksen ohje talotekniikan luovutusasiakirjojen laatijoille •Tilakeskuksen yleisohje •Tilakeskuksen tiedonkeruuohjeistus •Tilakeskuksen viralliset tiedonkeruulomakkeet

Linkki ohjeisiin: http://www.tampere.fi/tilakeskus/rakennuttaminen/suunnitteluohjeet.html Tilakeskuksen rakennushankkeissa käytetään pääsääntöisesti projektipankkia. Projektipankkitie-don saa ko. hankkeen rakennuttajalta.

SUUNNITTELUOHJEEN SITOVUUS

Suunnittelijan tulee noudattaa tätä suunnitteluohjetta. Mikäli ohjeesta halutaan poiketa, tulee asia käsitellä suunnittelukokouksissa ja kirjata kokouspöytäkirjaan.

ELINKAARITALOUDEN HUOMIOON OTTAMINEN

Tampereen Tilakeskuksen toiminnan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaatteiden mukai-nen kestävä ja elinkaareltaan tarkoituksenmukainen rakentaminen ja kiinteistönpito. Elinkaari-suunnittelun mukaisesti rakennus suunnitellaan pitkäaikaista ja muuttuvaa käyttöä varten ja ote-taan huomioon sen vaikutus ympäristöönsä koko käyttöikänsä ajan. Keskeinen osa elinkaarisuunnittelua on rakennusten energiatehokkuuden tarkasteleminen. Ener-giatavoite määritetään hankesuunnittelun osana. Olemassa olevien rakennusten korjaus- ja pe-rusparannushankkeissa pyritään mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja korjausaste sekä korjausrakentamisen energiamääräykset. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 7(65)

Uudisrakennusten energiatehokkuutta parannetaan pyrkimällä minimoimaan elinkaarenaikainen energiankulutus. Ensisijaisesti kiinnitetään huomiota energioiden sisäisen kierrätyksen tehokkuu-teen, kuten lämmön talteenottoihin ja ilmanvaihdon palvelualueisiin, Sähkön käytön osalta ener-giatehokkuutta parannetaan mm. korkean hyötysuhteen sähkömoottoreilla, energiatehokkailla va-laisimilla ja minimoimalla painehäviöitä käyttämällä väljiä IV-kanavia. Rakenteellisesti kiinnitetään huomiota rakennuksen lämpöhäviöihin (rakenteet, ikkunat sekä ilmatiiviys). Tärkeä painopiste on kulutuksen ohjaaminen ja näyttäminen käyttäjille. Vasta kun edellä mainitut osa-alueet ovat hyvällä tasolla, voidaan tarvittaessa tarkastella myös kohteeseen valittavia energiamuotoja ja mahdollista omaa energiantuotantoa. Pääasiallisin käy-tettävä energiamuoto on kaukolämpö. Energiatehokkaaseen rakennukseen pyritään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Energiate-hokkuuden vuoksi ei ainoastaan lisätä rakennukseen uusia järjestelmiä, vaan myös tarkastellaan, mitä voidaan jättää pois. Tavoitteena on hyödyntää ilmaisenergioita ja välttää tilojen ylilämmittämistä etenkin välikaudella syksyllä ja keväällä. Hyödynnettäviä ilmaisenergioita ovat ainakin käyttäjistä ja tilojen käytöstä saatavat lämpökuormat ja jäähdytyksessä ilmanvaihdon vapaatuuletus. Energiatehokkaassa ra-kentamisessa suurin haaste ei enää ole lämmön riittävyys huippupakkasilla vaan nopea reagoi-minen ylilämpöön syksyllä ja keväällä. Perinteiset ikkunoiden alle sijoitettavat lämmityspatterit ovat suurimman osan vuodesta kylmiä, joten ne eivät enää oikein sovellu lämmönsäätämiseen. Lattialämmitys taas toimii lämpöakkuna, mikä välikaudella johtaa helposti ylilämpöön.

ARKKITEHDIN TEHTÄVÄT

Alla luetellun lisäksi noudatetaan myös tehtäväluetteloita suunnittelusopimuksessa määritetyllä tavalla. Puitesopimuksella tilattavissa töissä tehtävän laajuus määritellään erillisen tehtäväluette-lon mukaan.

EHDOTUS- JA YLEISSUUNNITTELUSSA

• rakennustuotteiden ja -materiaalien energiankäyttö • tilaratkaisut, erikoistilojen sijoittelu, lämpövyöhykkeet • maaston tasoerot ja rakennusten sijoittelu tontilla • oikeat materiaalien ja rakenteiden rakennusfysikaalisten ratkaisujen läpikäynti yhdessä

rakennesuunnittelijan kanssa • haitallisten materiaalien (mm. päästöt, jätteet) käytön välttäminen • käyttöikäajattelu – tilojen suunnittelu muuntojoustaviksi • teknisten ratkaisujen hallittavuus – talotekniikka, akustiikka • ekotehokkaan toteutuksen varmistaminen ratkaisujen osalta • palvelujen saatavuus; lähialueen palveluiden synergiaedut tutkitaan • liikenneyhteydet (auto-, kevyt- ja julkinen liikenne sekä saattoliikenne) • vältettävä risteävää liikennettä tontilla ja tonttiliittymissä • kevyen liikenteen ja polkupyöräpaikkojen riittävä määrä • rakennustuotteiden valinnassa otettava huomioon ylläpidon näkökulma. Valitaan tuotteet

joita on helposti saatavilla lyhyellä toimitusajalla. TOTEUTUSSUUNNITTELUSSA

• luonnossuunnitteluvaiheen asiakirjojen työstäminen toteutettaviksi suunnitelmiksi – työpii-rustukset, työselitykset, luettelot, kaaviot ym.

• rakennuksen käyttö- ja huoltoturvallisuuden varmistaminen RakMK F2 ohjeiden mukai-sesti

• huoltokirjan päivittäminen – tuotteiden ja materiaalien käyttö- ja huolto-ohjeet, tiedotus • tiivis yhteistyö rakennuttajan, käyttäjien ja muiden suunnittelijoiden kanssa


ja kaupunkikuvatoimikunnan kanssa

RAKENNUSTYÖN AIKANA

• suunnitteluratkaisujen toteutettavuuden seuranta ja varmistus • lähiympäristöön kohdistuvien vaikutusten minimointi • materiaalivalintojen varmistaminen kulutuskestävyyden, käyttöiän, päästöjen, huolletta-

vuuden, uudelleenkäytön ja kierrätyksen kannalta • teknisten ratkaisujen kelpoisuuden varmistaminen • palautteen dokumentointi, arviointi ja takaisinkytkentä suunnitteluun • huoltokirjan viimeistely sisältäen:

o käytettyjen materiaalien, tuotteiden ja järjestelmien dokumentointi

RAKENNESUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT


• rakennejärjestelmän ja keskeisten rakennemoduulien teknisten vaatimusten yksityiskoh-tainen määrittely

• rakennejärjestelmän ratkaisuvaihtoehdot • alustavat rakennevaihtoehdot ja alustava käyttöikäsuunnittelu • rakennevaihtoehtojen elinkaarivertailu ja valintasuositus elinkaarilaskelmat • rakenteiden rakennusfysikaaliset ratkaisut yhdessä arkkitehdin kanssa • rakennetyyppien määrittely, tarkentava käyttöikäsuunnittelu ja rakennustapaselostus • rakenteiden luonnossuunnitelmat ja elinkaarilaskelmat • suunnitelmien yhteensovitus muiden suunnittelijoiden kanssa • luonnossuunnitelmien hyväksyttäminen tilaajalla

TOTEUTUSSUUNNITTELUSSA

• yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat ja -laskelmat • rakenteiden ja talotekniikan yhteensovitus • tuotantosuunnitelmat esim. tilaelementtien suunnittelu • pinnantasaussuunnitelma sekä salaojitus- ja radonpoistosuunnitelmat • huoltokirja – käyttö-, tarkastus- ja huoltosuunnitelma kiinteistön omistajalle ja käyttäjälle

RAKENNUSTYÖN AIKANA

• työmaan ja tuottajien kokoukset ja katselmukset • valmisosa- ja asennussuunnittelu lisätehtävänä

LVI-SUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT

EHDOTUS- JA YLEISSUUNNITTELUSSA Alla luetellun lisäksi noudatetaan myös tehtäväluetteloita suunnittelusopimuksessa määritetyllä tavalla. Puitesopimuksella tilattavissa töissä tehtävän laajuus määritellään erillisen tehtäväluette-lon mukaan.

• ympäristöolosuhteiden mukaiset ja energiaa säästävät järjestelmäratkaisut • uusiutuvat ja vaihtoehtoiset energialähteet • vedenkulutuksen minimointi sekä sade- ja sulamisvesien talteenotto • LVI-järjestelmien muuntojousto, huollettavuus ja uusiminen • tilankäytön tehokkuus • materiaalien kierrätettävyys


• päästöjen minimointi • sisäolosuhteet – ilman laatu, lämpöolosuhteet ja lämpökuormat, äänitasot, säädettävyys,

ohjattavuus • sisäolosuhteiden, energiankulutuksen ja järjestelmien toiminnan seuranta • automaatiojärjestelmä ja sisäiset tietoverkot • järjestelmien muunneltavuus, modulointi, standardointi, kestävyys ja käyttöikä sekä huol-

lettavuus ja kunnossapito • osapuolten välisen tiedonkulun varmistaminen • huoltokirja – suunnittelun edetessä tarkentuva


• luonnossuunnitteluvaiheen asiakirjojen työstäminen toteutettaviksi suunnitelmiksi ja ta-voitteiden saavuttamisen varmistaminen

• suunnitelmien dokumentointi • huoltokirjan täydentäminen • käyttäjien sekä käyttö- ja ylläpitohenkilöstön käytönopastuksen suunnittelu LVIKA-

ratkaisujen osalta RAKENNUSTYÖN AIKANA

• rakennuksen energiataloudellinen käyttö, toimintatarkastukset, energia-analyysit ja en-nalta ehkäisevä hoito

• koneiden, laitteiden ja järjestelmien koekäyttö ja kuormitusajot • saavutettavien sisäolosuhteiden vertailu tavoitteisiin • suunnitelmien dokumentointi • laativat käyttö- ja huoltosuunnitelman • tuottavat talotekniikan tiedot huoltokirjaan • suunnittelevat ja toteuttavat kiinteistönhoitohenkilökunnan koulutuksen ja tiedotuksen ja

täydentävät käyttö- ja huoltosuunnitelman rakennusaikaisilla tiedoilla

SÄHKÖSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT

EHDOTUS- JA YLEISSUUNNITTELUSSA Alla luetellun lisäksi noudatetaan myös tehtäväluetteloita suunnittelusopimuksessa määritetyllä tavalla. Puitesopimuksella tilattavissa töissä tehtävän laajuus määritellään erillisen tehtäväluette-lon mukaan.

• ympäristöolosuhteiden mukaiset ja energiaa säästävät järjestelmäratkaisut • uusiutuvat ja vaihtoehtoiset energialähteet • käyttöaikojen ohjaaminen – läsnäoloajat/luonnonvalo • toiminnan tuottaman energian hyödyntäminen • sähköjärjestelmien muuntojousto, huollettavuus ja uusiminen • tilankäytön tehokkuus • materiaalien kierrätettävyys • päästöjen minimointi • sisäolosuhteet – lämpötilat, valaistus, luonnonvalo, lämpökuormat, lämpötilaerot, äänita-

sot, säädettävyys, ohjattavuus, sisäiset verkot • järjestelmien muunneltavuus, modulointi, standardointi, kestävyys ja käyttöikä sekä huol-

lettavuus ja kunnossapito • osapuolten välisen tiedonkulun varmistaminen • huoltokirja – suunnittelun edetessä tarkentuva




• suunnitelmien dokumentointi • huoltokirjan täydentäminen • käyttäjien sekä käyttö- ja ylläpitohenkilöstön käytönopastuksen suunnittelu sähkö-, tele-

ja automaatioratkaisujen osalta RAKENNUSTYÖN AIKANA

• rakennuksen energiataloudellinen käyttö, toimintatarkastukset, energia-analyysit ja en-nalta ehkäisevä hoito

• koneiden, laitteiden ja järjestelmien koekäyttö ja kuormitusajot • saavutettavien sisäolosuhteiden vertailu tavoitteisiin • suunnitelmien dokumentointi • laativat käyttö- ja huoltosuunnitelman • tuottavat talotekniikan tiedot huoltokirjaan • suunnittelevat ja toteuttavat kiinteistönhoitohenkilökunnan koulutuksen ja tiedotuksen ja

täydentävät käyttö- ja huoltosuunnitelman rakennusaikaisilla tiedoilla

GEOSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT


• maamassojen kuljetukset ja kuljetusetäisyydet • perustusten lämmöneristäminen • pohja- ja suotovesien hallinta • muuntojoustavat perustusratkaisut – hyötykuormat, jännevälit • pohjarakentamiseen ja perustuksiin käytettävät materiaalit – uusiutuvat/uusiutumattomat • päästöjen minimointi • haitallisten sivutuotteiden ja jätteiden minimointi • maaperään soveltuvien materiaalien valinta • materiaalien kestävyys ja käyttöikä • vaikutukset pohjavesiin ja maaperään • osapuolten välisen tiedonkulun varmistaminen • huoltokirja – suunnittelun edetessä tarkentuva



• määrittelee ympäristön suojaustarpeet geotekniseltä kannalta • käyttöönottoon liittyvissä tehtävissä täydentävinä tehtävinä voi suorittaa pohjaveden tark-

kailumittauksia sekä kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä opastustehtäviä • suunnitelmien dokumentointi • huoltokirjan täydentäminen • käyttäjien sekä käyttö- ja ylläpitohenkilöstön käytönopastuksen suunnittelu georatkaisu-

jen osalta RAKENNUSTYÖN AIKANA

• ekotehokkaan ja ympäristöystävällisen maan-, pohja- ja perustusrakentamisen varmis-taminen

• kosteus- ja päästörasitusten hallinta • haitallisten, liukenevien materiaalien minimointi ja kiellettyjen aineiden käyttökiellon seu-

raaminen • käytettävien materiaalien käyttöikä, uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys


HANKKEEN ELINKAARI-/ENERGIASUUNNITTELU

SUUNNITTELU- JA RAKENNUSVAIHEESSA

• Tavoite-energiankulutuksen määrittäminen • Eri suunnitteluvaihtoehtojen vertailut yhdessä erikoissuunnittelijoiden kanssa • Elinkaaritavoitteiden toteutumisen seuranta ja ohjaus • Hankkeelle asetetun energiankulutustavoitteen toteutumisen seuranta ja ohjaus • Energia-, investointi- ja ympäristövaikutusten laskennan suorittaminen hankkeen edellyttä-

mällä laajuudella • Energiatehokkuuteen liittyvien viranomaismääräysten toteutumisen kokonaisohjaus

KÄYTTÖÖNOTTO- JA TAKUUAIKANA

• Tavoite-energiankulutuksen määrittäminen ensimmäisille toimintavuosille • Taloteknisen toimivuustarkastelun läpivienti


1 RAKENNUSTEKNIIKKA

11 RAKENNUSALUE

Tontinkäyttösuunnitelmaan, asemapiirrokseen tai pihasuunnitelmaan, tulee merkitä lumen ka-sauspaikat. Kasauspaikat tulee sijoittaa riittävän kauas aitarakenteista. Paikkojen valinnassa tu-lee ottaa huomioon turvallisuus, niiden käyttö tai käytön estäminen leikkeihin jne. Viheralueiden hoitoluokitus on sovittava rakennuttajan kanssa. Isot pysäköintialueet tulee suunnitella jaettaviksi eri osiin. Osien tulee olla riittävän yhtenäisiä, paikoitusalueiden välissä olevia pieniä, vaikeasti huollettavia istutuskaistoja tulee välttää. Pysäköintialueita ei saa sijoittaa 5 metriä lähemmäksi rakennuksen ulkoseinää. Tällä minimoi-daan katolta mahdollisesti putoavan lumen ja jään aiheuttamat vauriot. Pysäköinti- ja saattoliiken-teen suunnittelussa on huomioitava etäisyydet ilmanottoaukkoihin, oviin ja ikkunoihin. Puita ei saa istuttaa 5 metriä lähemmäksi rakennuksen ulkoseiniä, eli etäisyys täysikasvuisen puun oksien päästä rakennukseen tulee olla vähintään 5 metriä. Tällä vältetään räystäskourujen, iv-säleiköiden, salaojien, tuloilmasuodatinten tukkiutumisen esto, routaeristeiden rikkoutuminen ja salaojien vaurioituminen. Kulkureittien suunnittelussa on huomioitava pihan kunnossapidon vaatimukset. Koneellisen huol-lon onnistumiseksi tulisi kaikkien kulkureittien olla vähintään 3 metriä leveitä. Aidat ja portit on suunniteltava siten, että koneellinen huolto ei esty. Alueilla, joita kunnossapidetään myös talvella, ei saisi olla porrasmaisia tasoeroja. Päiväkodeissa noudatetaan myös erillistä suunnitteluohjetta. Talvikunnossa pidettävissä piha-alueissa tulee välttää materiaaleja ja rakenteita, mitkä estävät koneellisen kunnossapidon. Rakennusalueella olemassa oleva puusto ja muu säilytettävä kasvillisuus tulee suojata riittävästi ja jättää niiden ympärille elinmahdollisuudet säilyttävä suojaviheralue. Säilytettävän viheralueen huolto ja kunnostus tulee sisällyttää suunnitelmiin. LEIKKI- JA ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ Tilakeskuksella on leikki- ja ulkoilupaikoille omavalvontajärjestelmä, joka koostuu leikki- ja ulko-kuntoilupaikkojen ylläpitoon liittyvien tehtävien ja vastuiden sekä yleisten turvallisuustehtävien määrittelystä. Työn lähtökohtana ovat lakisääteiset vaatimukset kuluttajapalvelusten turvallisuu-desta. Kuluttajaturvallisuuslain lisäksi leikki- ja ulkokuntoilupaikkojen kunnossapitoa ja turvalli-suutta ohjaavat Suomen Standardisoimisliitto SFS:n julkaisemat standardit. Omavalvontajärjes-telmän raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä: http://www.tampere.fi/tilakeskus/kiinteistonpito.html Leikki- ja ulkoilupaikkojen välineet tulee käyttöönottovaiheessa tarkastaa raportin mukaisesti. Leikkipaikkaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on todettu käyttäjille turvalliseksi.

111 Maarakenteet

KUIVATUSRAKENTEET Rakennussuunnitelmiin tulee liittää tontin pinnantasaussuunnitelma sekä salaojitus- ja radonpois-tosuunnitelmat. Alueen salaojituksen toiminta tulee kyetä tarkastamaan ja tarvittaessa puhdistamaan. On vältet- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 13(65)

http://www.tampere.fi/tilakeskus/kiinteistonpito.html

tävä mm. tarkastuskaivottomia ”umpiperiä”. Suunnitelmissa tulee esittää salaojakaivojen, tarkas-tusputkien, mahdollisten imeytyspenkkojen ja purkupaikkojen sijainti. Käytettävissä tarkastuskaivoissa tulee olla tehdasvalmisteiset liitännät lähteville putkille. Pintavesikaivojen sijoittamista kulkureiteille ja hiekkapintaiselle alueelle on vältettävä. Syöksytorvista tulevat vedet johdetaan yleensä suoraan kaivoilla sadevesiviemäriin. Vaihtoehtoi-sesti loiskekupilla ja loiskekouruilla pois rakennuksen läheisyydestä imeytettäväksi tai käytettä-väksi istutusten kasteluun. Avo-ojien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota puhdistettavuuteen, turvallisuuteen ja niiden rajaukseen piharakenteisiin. Rakennuksen alle jäävät halkaisijaltaan 110 mm ja suuremmat viemärit videokuvataan ns. robot-tikameralla mahdollisten tukosten havaitsemiseksi. Kuvaus ohjeistetaan rakennusurakoitsijan tehtäviin kuuluvaksi, kuvauksista toimitetaan dokumentit luovutusaineistoon.

113 Päällysteet

LIIKENNE- JA PAIKOITUSALUEIDEN PÄÄLLYSTEET Sekä sidotut että sitomattomat kulutuskerrokset suunnitellaan luokan 1 (RIL 234-2007) mukaises-ti. Ensisijaisena vaihtoehtona on pidettävä sidottuja (asfaltti, betoni) kulutuskerroksia. Pääkulkureittien ja -käytävien pintojen tulee olla kovia pintamateriaaleja esim. laatoitettuja tai as-faltoituja. Ladotut päällysteet suunnitellaan luokan 1. mukaisesti. Materiaalien tulee olla kulutusta kestäviä ja ilkivaltaa estäviä. Liikennöitävillä alueilla kivi- ja laattarakenteiden paksuus määritel-lään ko. valmistajan ohjeen mukaisesti. Kulkuväylien liittyessä muihin pinnoitteisiin reunatukina käytetään esim. upotettavia betonisia tai luonnonkivisiä reunatukia tai tarvittaessa ns. asfalttimakkaroita. Liimattavia reunatukia ei käytetä. Reunatukien suunnittelussa on huomioitava esteettömyysvaatimukset. OLESKELUALUEIDEN PINTARAKENTEET Hiekkaleikkialueiden sijoittelua laatta- tai asfalttialueen reunalle tulee välttää hiekan kulkeutumi-sen estämiksi koville pinnoille. Hiekkaleikkialueita tai hiekkalaatikoita ei sijoiteta lähelle sisään-käyntejä. Hiekkaleikkialueet rajataan riittävän korkealla puisella reunusrakenteella. Nurmikon reunaan liittyvät kivet / laatat sidotaan valamalla maakostealla betonilla, jolla aikaan-saadaan kiinteä päällystys ja vältetään korkeuserojen muodostuminen. Leikkipihojen turva-alustana käytetään ensisijaisesti turvalaattaa. Valettavaa turva-alustaa käytet-täessä tulee materiaalipaksuuden olla sama koko alueella. Alustan reuna-alue suojataan kovalla materiaalilla. Turva-alustan läpiviennit tehdään tiiviiksi. Turva-alusta suunnitellaan viereistä piha-aluetta korkeammalle. Turva-alustana voidaan käyttää myös pestyä määräykset täyttävää turva-hiekkaa. Turvahiekka-alueen tulee rajautua nurmialueille mahdollisuuksien mukaan. Päiväkodit, katso myös erillinen suunnitteluohje. Muiden oleskelualueiden pintarakenteet suunnitellaan tapauskohtaisesti. Suunnittelussa on huomioitava alueiden kunnossapito, ks. kohta 11. NURMIALUEET Nurmikoiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomio kasvualustaan, maanpinnan kallistuksiin, siementen laadun määrityksiin sekä nurmialueiden reunojen rajaukseen. Edelleen on otettava huomioon ulkoalueiden hoidossa tarvittavien koneiden ulottumat, kääntösäteet ja leveydet. Nur- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 14(65)

mikoiden rajauksissa on otettava huomioon talvihuolto. Reunatukina käytetään tarvittaessa upo-tettavia reunatukia. Oleskelunurmille tulee löytyä esteetön kulkuväylä. MUU KASVILLISUUS Kasveja valittaessa on kiinnitettävä huomiota niiden myrkyttömyyteen ja menestymismahdollisuu-teen aiotulla kasvupaikalla. Istutukset tuetaan ja suojataan VTO –98 ohjeita noudattaen. Istutukset sijoitetaan riittävän etäälle pihateistä ja niitä ei tehdä isojen puiden alle.

Puiden kaatoa tulee välttää lintujen pesimäaikana 10.4. - 31.7. TARKASTUKSET Istutusten ja nurmialueiden hoito ja leikkaus tulee sisällyttää viherurakkaan kasvunlähtötarkas-tukseen saakka. Viheralueiden hoito- ja kunnossapitotyöt sisältyvät urakkaan koko takuuajan. Ennen takuuajan päättymistä viheralueet katselmoidaan. Kasvunlähtötarkastus pidetään kevääl-lä tehtyjen töiden osalta. Syksyllä tehtyjen töiden tarkastus pidetään seuraavana keväänä. Pihatöiden vastaanottotarkastus pidetään viherurakkaan kuuluvien töiden valmistuttua, kuitenkin 15.10. mennessä. Takuutarkastus pidetään yleisten sopimusehtojen mukaisesti, kuitenkin ko. vuonna 15.10. men-nessä.

114 Aluevarusteet

TALOVARUSTEET Talovarusteet tulee valita siten, että ne kestävät ilkivaltaa (esim. ankkurointi). Opasteiden on oltava muunneltavia. Ne tulee sijoittaa siten, että ne ovat selvästi nähtävissä. Liikennealueen opasteiden tulee olla yksiselitteisiä ja näkyvästi sijoitettuja. Urheilu- ja leikkikenttävarusteiden tulee olla EU-määräykset täyttäviä (EN 1176), helppohoitoisia, turvallisia ja tarvittaessa siirrettäviä. Leikkivarusteiden turva-alustat, katso kohta 113. Päiväkodit, katso myös erillinen suunnitteluohje.

Jätehuoltovarusteet valitaan jätehuoltomääräysten mukaisesti, Tampereen seudulla Pirkanmaan jätehuolto Oy:n ohjeita noudattaen. Varusteita valittaessa ja sijoitettaessa on otettava huomioon niiden suojaus ilkivallalta. Huom! jätehuoltokatosten ovien lukot varustetaan kaksoispesällä, sar-joitus Tampereen kaupungin Tilakeskuksen avainsarjaan. Jätehuoltotilojen sijoittamisessa on otettava huomioon myös yhteydet rakennuksen sisällä oleviin siivoustiloihin sekä suurimpiin jätet-tä tuottaviin yksiköihin, esim. keittiöihin, koulujen teknisen työn tiloihin jne. Ulkona tupakointiin liittyvät ongelmat on ratkaistava. Mahdollinen tupakointipaikka on sijoitettava vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle ilmanottoaukoista, ovista ja ikkunoista. Tupakointipaikka ei saa sijaita pääsisäänkäynnille johtavan reitin varrella. Kiinteistöissä tupakointi on kielletty. Pihavalaistuksen suunnittelu, katso kohta 235.

Ulkotilojen roska-astioiden tulee olla sateelta ja linnuilta suojattuja sekä kolmioavaimella lukitta-via. Piha-alueelle sijoitetaan lipputanko.


115 Aluerakenteet

AIDAT JA TUKIMUURIT Porttileveyksien määrityksessä tulee ottaa huomioon lumityökoneet sekä pelastusajoneuvojen kulkutiet (aukon leveys min. 3000 mm). Huoltoportin lisäksi suunnitellaan erillinen käyntiportti (min 1000 mm). Määrittelyssä on esitettävä myös korkeudet, käyntisalvan ja saranoiden tyypit. Porttien rakenteelliseen kestävyyteen ja vakavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota (esim. pe-rustukset betonia ja runko metallia, portilla yhtenäinen teräsbetoniantura tai teräsrunko ). Vrt. EU:n turvanormit SFS-EN 1176. Päiväkotien aidat, katso myös erillinen suunnitteluohje.

Raollista vaakalauta-aitaa ei käytetä pienten lasten piha-alueilla (tikapuut). Aidan runkora-kenteiden valinnassa otetaan huomioon pitkäaikaiskestävyys. Aitatolppina käytetään läh-tökohtaisesti painekyllästettyä puuta tai terästä, selkälautana painekyllästettyä puuta. Tolppien perustamistapana on upotus maahan esim. betonilla tukien, teräskiila-jalkoja käy-tetään vain erikseen sovittaessa. Erityisesti päiväkotien aitojen ja porttien suunnittelussa lisäksi huomioitavaa: - aidan korkeus min. 1200 mm - aidan alareunan etäisyys maanpinnasta max. 100 mm - portin salpa suunnitellaan niin, ettei lapsi saa avattua porttia sisäpihalta - portit varustetaan aukipitosalvalla - varottava sormien mentäviä rakoja ( esim. portteja suljettaessa)

Melualueiden aidat suunnitellaan tapauskohtaisesti. Kohteesta tilataan meluselvitys Tilakeskuk-sen toimesta, jonka perusteella määritellään meluaidan rakenne, sijainti ja koko. Aidan suunnitte-lussa tulee käyttää asiantuntijaa. Tampereen kaupungin alueelta on tehty Meluntorjunnan toimintasuunnitelma (MTTS). Lisätietoja meluntorjunnasta voi tarvittaessa kysyä myös Tampereen kaupungin ympäristötarkastajalta.

KATOKSET

Sisäänkäyntien ulko-ovien yläpuolelle tulee tehdä katokset, mikäli sisäänkäynti ei ole sisäänve-detty. Ulko-ovien on aina auki ollessaan jäätävä katon alle. Sama koskee mahdollisuuksien mu-kaan ulko-ovien edessä olevia portaita ja luiskia. Suunnittelussa on huomioitava myös raken-nusmääräyskokoelman säädökset. ALUEEN PORTAAT, LUISKAT JA TERASSIT Portaat, luiskat ja terassit on suunniteltava sellaisiksi, että liikkumisteiselle löytyy aina sujuva kul-kuväylä tontin eri toiminnallisille alueille ja rakennuksen sisäänkäynteihin. Sisäänkäynteihin liittyvät jalkasäleiköt on upotettava alustaansa. Jalkasäleikköjen tulee olla koko kulkuväylän levyisiä. Jalkasäleiköt on kytkettävä alustaansa ja jaettava ihmisvoimin nostettaviin osiin. Jalkasäleikön yhteyteen vesipiste pikaliittimellä, jotta sisäänkäynnin alue saadaan puhdis-tettua helposti. Jalkasäleikön ruutujaon tulee olla sellainen, ettei se haittaa liikuntaesteisten kul-kua eikä aiheuta liukastumisvaaraa, toisaalta lumen ja hiekan kertyminen ruutuväleihin tulee mi-nimoida.

Portaiden ja luiskien puhdistettavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Ne eivät saa olla liukkaita. Portaiden ja luiskien lämmitys tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmitettävän alueen rajapintaan tu-lee sijoittaa linjakuivain tai jokin muu ratkaisu millä estetään valuvesien jäätyminen lämpimän ja kylmän rajapintaan.


12 TALO

122 Alapohjat

Alapohjarakenteiden korkeustasoja määritettäessä on otettava huomioon lattian pintarakenteet, lämmitysjärjestelmät tms. Pääsääntöisesti kerroksen lattiapintojen tulee aina olla samassa tasos-sa. vrt. esteettömyys. Lattialämmityksellä varustettujen lattioiden rakenteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla. Lattialämmityksen jakotukkeja ei tule sijoittaa lattiarakenteisiin, ks. myös kohta 21. Lämmitysputkien ja/tai – kaapeleiden todelliset sijainnit dokumentoidaan ja siirretään loppudoku-mentteihin. Mahdolliset kaluste- ja seinävaraukset merkitään pohjapiirustuksiin ja ne huomioi-daan lattialämmityksen suunnittelussa.

123 Runko

Välipohjat Välipohjarakenteiden korkeustasoja määritettäessä on otettava huomioon varaukset lattian pinta-rakenteille ja tarvittaville kallistuksille. Pääsääntöisesti tulee kerroksen lattiapintojen aina olla sa-massa tasossa. vrt. esteettömyys. Lattialämmityksellä varustettujen lattioiden rakenteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla, katso myös kohta 122.

124 Julkisivut

1242 Ikkunat

Kunnostettavien ikkunoiden toimenpideselostus on hyväksytettävä rakennuttajalla. Korkeiden ik-kunaseinien vierelle tulee jättää riittävä tilavaraus pesussa ja huollossa tarvittavien nostimien tms. käyttöä varten. Maanpinnan ja ala-/välipohjarakenteen kantavuus varmistettava nostinreitin alueella. Ikkunoiden U-arvona käytetään pääasiallisesti vähintään U=0.8 W/M2K. PUUIKKUNAT Ikkunatyyppiä valittaessa on kiinnitettävä huomio niiden huoltoon ja pestävyyteen. Yläsaranoituja ikkunoita tulee välttää ja käyttää tarvittaessa alasaranointia tai kiinteitä ikkunoita. Ikkunat ovat yleensä sisäänaukeavia puu-alumiini-ikkunoita, joissa ulkopuite on polttomaalattua alumiinia. Ik-kunaliitosten tiiveyden, pellityksien sekä vesipeltien suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huo-miota. Vesipeltien jatkossaumat tulee olla tiiviitä, ks. RT 80–10632. Puukarmien käyttö sanee-rauskohteissa ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennussuojelunäkökohdat. Mahdolliset sälekaihtimet tulee voida asentaa puiteväliin aina kun mahdollista, ks. myös kohta 1333. Sälekaihtimien säätönarut eivät saa olla esillä (kuristumisvaara): päiväkotien, neuvoloiden, ter-veysasemien sälekaihtimissa pitää käyttää EN 13120 - standardin mukaisia lapsiturvallisia naru-ja. METALLI-IKKUNAT Metalli-ikkunoita käytettäessä on rakennuksen sisällä oleskelualueella otettava huomioon niiden kylmäsäteily. Lasielementeissä ei saa käyttää alumiinivälilistoja, vaan rst-/tps-välilistoja tai vastaavia. La-sielementin sekä käytettävän metalliprofiilin valinnassa on kiinnitettävä huomiota kokonaisuuden u-arvoon, joka ei siis ole sama kuin lasielementin u-arvo. Metalli-ikkunoiden ääneneristävyysomi-


naisuudet ovat yleensä heikommat kuin puu-alumiini-ikkunoilla. Tämä on huomioitava erityisesti melualueille suunniteltaessa. Karmit suunniteltava siten, että sälekaihdin on asennettavissa karmiväliin: mahdollisen välikarmin syvyys tulee olla matalampi. Sälekaihtimen ja yläkarmin väliin on jätettävä rako ilmankierron var-mistamiseksi.

1243 Ulko-ovet

Ulko-oviin tulee osoittaa riittävät varaukset (putkitukset, ylivientisuojat yms.) ovien sähköisille au-kaisu- ja lukituslaitteille siinäkin tapauksessa, ettei niitä rakentamisen yhteydessä oviympäristöön asenneta. Ovien rakenteessa tulee ottaa huomioon myös tarvittavien koneistojen ja ylimääräisten inva-vetimien asennusmahdollisuudet. Kynnyksien muotoilussa tulee ottaa huomioon vrt. liikun-taesteiset ja tavaroiden kuljetus. Keittiötilojen ovet tulee olla 12M leveitä (9M+3M vasikka). Kulunvalvonnan helpottamiseksi tulee pyrkiä siihen, että rakennuksessa olisi vain yksi pää-sisäänkäynti, jonka yhteydessä sijaitsee murtohälytyskeskus. Pää- ja muiden sisäänkäyntiovien sarjoituksessa on otettava huomioon rakennuksen iltakäyttö. Ovien U-arvotavoitteena on U=0.8 W/M2K. OVIKELLO Keittiön oven yhteyteen asennetaan ovikello tavarantoimittajia varten.

1244 Erityiset ulko-ovet

Moottoroitujen automaattiovien, rullaverho-ovien ja nosto-ovien takuuaikainen huolto sisältyy hankintaan.

1245 Julkisivuvarusteet

Auringonsäteilyn aiheuttamaa lämpökuormaa torjutaan varustamalla auringonpuoleiset ikkunat auringonsuojakäsittelyllä (g<0,3). Lisäksi ikkunoita varjostetaan räystäillä, lipoilla ja vaakasuun-taisilla aurinkovarjoilla, jolloin auringonsäteet tuovat talvella sisätiloihin valoa, mutta kesällä pysty-tään torjumaan tehokkaasti korkealta paistavan auringon lämpökuormaa. Mekaanisella varjos-tuksella myös torjutaan vähän lämpöä läpäisevien ikkunoiden ulkopuolista huurtumista syyskau-della. Julkisivun läpäiseviä kylmäsiltoja pyritään välttämään. Esimerkiksi katosten ja parvekkeiden ri-pustukset eivät saa läpäistä ulkovaippaa vaan ne varustetaan tarvittaessa lämmöneristeen ulko-puolisella kantavalla rakenteella. Talotikkaiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon kiipeilyn esto.

1246 Erityiset julkisivurakenteet

Rakennuksen ulkoseinään kiinnitetään rakennuksen nimi taustastaan irti olevin metallikirjaimin. Taustavalaistus harkitaan tapauskohtaisesti. Kirjainten koko, materiaali / väri ja sijoitus määräy-tyy arkkitehdin ohjeen mukaan rakennuksen arkkitehtuurin mukaisena. Kadunnimikyltit ja valaistu osoitenumero suunnitellaan Tampereen kaupungin ohjeen mukaan.


126 Vesikatot

1264 Vesikattovarusteet

Syöksytorvien alaosan tulee olla 2 metrin korkeudelle seinämävahvuudeltaan vähintään 2 mm teräsputkea. Syöksytorvet ja sadevesikourut varustetaan sulatuksella. Talotikkaat, ks. kohta 1244. Vesikaton turvavarusteet rakennusmääräyskokoelman ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Kattokaivot varustetaan sulatuksella, ks. kohta 2124. Vesieristeen läpivientejä on vältettävä.

1266 Kattoikkunat ja -luukut

Kattoikkunoita tulee välttää mahdollisen vesivuotoriskin vuoksi. Mikäli niitä käytetään, tulee niiden aukko varustaa murto- ja putoamissuojarakenteena toimivalla avattavalla ja lukittavalla teräsristi-kolla. Kattoikkunoiden tiiviyteen ja auringonsuojaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Avat-tavat kattoikkunat suunnitellaan siten, että ne ovat puhdistettavissa molemmin puolin. Savunpoistoluukut varustetaan sähköisillä laukaisimilla paloviranomaisten ohjeen mukaan. Rakennuksen sisäpuolinen huoltoreitti vesikatolle katolle tulee suunnitella RakMK F2 ohjeiden mukaisesti.

13 TILA

131 Tilajako-osat

1315 Väliovet

Porrashuoneiden ja käytäviltä varsinaisiin käyttötiloihin johtaviin välioviin tulee osoittaa riittävät varaukset (putkitukset, ylivientisuojat yms.) ovien sähköisille aukaisu- ja lukituslaitteille siinäkin tapauksessa, ettei niitä rakentamisen yhteydessä oviympäristöön asenneta. Ovien rakenteessa tulee ottaa huomioon myös tarvittavien koneistojen ja ylimääräisten inva-vetimien asennusmah-dollisuudet. Kynnyksiä tulee välttää (vrt. liikuntaesteiset, siivous ja tavaroiden kuljetus). Hoitolaitosten tms. rakennusten ovet, joissa kuljetaan pyörätuolia tai muita apuvälineitä käyttäen on varustettava törmäyssuojilla, ovilevyt lattiasta n. 300 mm korkeuteen ja karmit n. 1000mm kor-keuteen saakka. Sairaaloissa ja tiloissa, joissa käytetään ja siirretään potilassänkyjä tms. ovisuo-jaus ulotetaan n. 1000 mm korkeuteen. Siivoustilojen ovien tulee olla vähintään 900 mm leveitä, mielellään 1 000 mm. PUUOVET • Laakaovien pintalevynä tulee olla vähintään 6 mm vaneri, 2-kertainen kovalevy tms. julkisessa

käytössä kestävä pintamateriaali • helat ja lukot ovikaavioiden ja lukitussuunnitelman mukaan ERITYISOVET

• Kosteiden ja märkien tms. erikoistilojen ovet tulee valita kestämään vaadittuja erikoisolosuhtei-

ta. Tarvittaessa käytetään esim. muovirakenteisia ovia ja säädettäviä alumiinikarmeja. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 19(65)

LUKITUSSUUNNITELMA Lukitussuunnitelma tehdään aina yhteistyössä rakennuttajan, isännöitsijän ja käyttäjien kanssa. Lukitussuunnitelman yhteydessä määritetään rakennuksen kulunvalvontajärjestelmä ja siihen liit-tyvä laitteisto ja varustus. Siinä esitetään myös esteettömyyden vaatimukset, kääntöovikoneistot, palonsulkujärjestelmät jne. Samassa yhteydessä tehdään myös sarjoituskaavio. Lukkojen sarjoi-tuksesta vastaa rakennuttaja ja pääkäyttäjä. Katso myös turvavalvontajärjestelmien suunnitte-luohje. Rakennusten ulko-ovien ja pääkulkureittien ovissa yleensä (Pacom, ent. Timecon) - suojaus. Sähkösuunnittelijan tulee kirjata rakennuksen luovutuspiirustuksiin käytetyt (Pacom, ent. Time-con) -järjestelmätunnukset. Jätekatosten lukitus ks. kohta 114. Sisäänkäyntien lukitus vrt. kohta 1243. Ovet numeroidaan juoksevilla numeroilla. Tällöin ovinumero alkaa kerrosnumerolla ja mahdolli-sella rakennusosanumerolla. Numerointi on sovitettava lukitusnumerointiin, jolloin ovinumerot ovat sellaisenaan käytettävissä lukitussuunnitelmassa. Ks. myös kohta 1335 Mekaaninen lukitus vähintään Abloy Sento tasoinen. Kohteeseen tulee asennuttaa tarvittavat patruunat, sekä sisälle että ulos. Paloilmoitinkohteisiin asennetaan palokuntaa varten yksi ulkopatruuna hyökkäysreitin läheisyy-teen. Kohteisiin asennetaan ulos patruuna (KTL-1E) sarjassa, johon laitetaan reittiavain lämmönjakoon Sisälle lämmönjakoon asennetaan patruuna joka on kaupungin sisäpatruunasarjassa. Mikäli kohteessa on hissi, tulee ulkoseinään asentaa sylinteri. OVISILMÄT Opetustilojen ovissa ovisilmät. Sijoitus, ks. RT 42-11058 sivu 18. Tyyppi määritetään tapauskoh-taisesti. Jos tilan joku seinä tai ovi on lasia, ovisilmää ei tarvita.

132 Tilapinnat

Tilasuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tilojen akustisiin olosuhteisiin ja vaimennuk-seen ja varmistaa tilojen akustinen esteettömyys. Akustisesti vaativien tilojen suunnittelussa tulee tarvittaessa sopia tilaajan kanssa erityisasiantuntijan käytöstä. Tilapintojen värityksissä tulee ottaa huomioon myös näkövammaiset. Tiloissa orientoitumista ja niiden hahmottamista voidaan parantaa merkittävästi oikeilla pintojen valöörieroilla. Esimerkiksi portaiden reunat tulee merkitä muusta porraspinnasta erottuvalla värillä (esim. kontrasti 70%), liukuesteellä tms. Toisaalta liian suuret kontrastit voivat aiheuttaa näköharhoja ja esim. dementoi-tuneilla vaikutelman ylitettävästä esteestä tai rotkosta jne.

1321 Lattian pintarakenteet

Erityisen huolellisesti ennen lattian tasoitusta paikataan ja täytetään mahdolliset kerrosten väliset reiät (vanhat putkireitit tms.) äänivuotojen estämiseksi. Paikkaukset tehdään perus-rakenteen mukaisella materiaalilla, pu-vaahtoa ei saa käyttää. Liitosten palokatkot on huomioitava. Tasoitteena käytetään huonetilan käyttötarkoituksen mukaisesti joko kuivan- tai märän tilan tasoitetta. Tasaisuusluokka laatoitettavissa tiloissa B, muualla A.


HUOM! Vesieristyksen teossa käytetään aina valitun tuotevalmistajan tähän tarkoitukseen tehtyä, sertifioitua tuotekokonaisuutta, ei eri valmistajien tuotteita sekaisin. Vedeneristeeseen saa tehdä vain sellaisia läpivientejä jotka ovat tarpeen sähkön, veden, ja viemäröinnin rakentamiseksi.

Isojen pesutilojen, keittiötilojen ja uima-allastilojen yms. lattiapinnoista tulee arkkitehdin ja raken-nesuunnittelijan laatia yhteistyössä lattiakallistuspiirustukset ja hyväksytettävä ne työsuojelu- ja terveysviranomaisilla. Valmiin lattiapinnan tasaisuusvaatimus on + - 3 mm kahden(2) metrin matkalla. Lattiapinnan esteettömyysvaatimukset vrt. kohdat 122 ja 123. Lattialämmityksellä varustettujen lattioiden pintarakenteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla. Ks. myös kohdat 122 ja 123.

1322 Lattiapinnat

Lattiapinnoitteiden valinnassa tulee pyrkiä siihen, että kohteen tahi yksittäisen tilan pinnoitteet ovat huollettavissa mahdollisimman samankaltaisilla menetelmillä. Lattiapinnoitteet ulotetaan pääsääntöisesti myös kiintokalusteiden alle (muunneltavuus). Uusien lattiamateriaalien, joista ei ole aiempaa käyttökokemusta, käyttöä tulee harkita tarkasti ja niille täytyy löytyä selkeä peruste. Kaikki lattiamateriaalit on hyväksytettävä tilaajalla toteutussuunnitteluvaiheessa.

Lattiapinnoitteita valittaessa on otettava huomioon: • portaiden lepotasot samalla tavoin huollettavasta materiaalista kuin porrasaskelmat (esim. mo-saiikkibetoniportaat + mosaiikkibetoni- tai klinkkeri- tms. laatoitus). • linoleumia ei kovan kulutuksen tiloihin eikä tiloihin, joissa suuri kosteusrasitus (esim. terveyden- huoltotiloissa käsitellään mm. alkoholipohjaisia aineita jotka rasittavat roiskuessaan lattiaa)

• kohteisiin ei saa tulla liikaa erilaisia, eritavalla hoidettavia pintamateriaaleja • kosteissa tiloissa (esim. pesu- ja wc-tilat) turvalattia, mutta mahdollisimman pienellä karkeusasteella (puhtaanapito) turvallisuudesta tinkimättä • keittiötiloissa turvalattia pienellä karkeusasteella (puhtaanapito) tai klinkkerilattia • pintamateriaaliksi ei yksivärisiä (vaalea/tumma), mieluummin kuvioituja pinnoitteita • ei halvimpia huokoisia keraamisia laattoja • laattojen saumoissa vältetään vaaleita värejä • kumi- ja tekstiilimaton käyttöä harkitaan tilaajan kanssa tapauskohtaisesti • mikäli kohteessa käytetään tekstiilimattoa, flokattu matto (kuten esim. Flotex) ratkaisuna hyväk-syttävä. Kudotut ja tuftatut tekstiilimatot imevät likaa itseensä ja ovat haasteellisia ylläpidon näkö-kulmasta: käyttö tulee olla perusteltu ja hyväksyttää ylläpidolla ennen valintaa • kovan kulutuksen tiloissa (esim. sisääntulot, aulat, käytävät) käytetään materiaaleina esim. kivi- laattaa, kvartsivinyylilaattaa tai erikoiskäsiteltyjä muovimattoja / -laattoja. Vrt. alla • kvartsisementtipinnoitteita käytettäessä asennustyössä kiinnitettävä erityistä huomioita asen-nusalustan tasaisuuteen • kovan kulutuksen tiloissa voidaan käyttää myös akryylibetonilattiaa (keittiöt, kiinteistöhoidon ko- netilat) • tuulikaappeihin mattosyvennys (reunat laattaa), maton koko tai jako määritetään siten, että se on ihmisvoimin nostettava. • mattosyvennys tulee pinnoittaa akryylibetonilla tai vastaavalla kosteutta eristävällä ja kulutusta kestävällä pinnoitteella. • käytävät, suuret aulat: ei kynnyksiä (haittaavat liikuntaesteisiä ja siivouskoneiden kuljettamista) • perinteisissä puulattioissa suositellaan pintakäsittelynä lakkausta tai maalausta • parketit lakattuja tai öljyttyjä. Puulajin kovuus määritetään tilakohtaisesti • pinnoitteet pyrittävä valitsemaan pysyvästä mallistosta siten, että tarvittava määrä paikkaus- tai korjauspinnoitteita on kohtuullisen ajan saatavilla TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 21(65)

Terveydenhuoltotilojen lattiat: • toimenpidehuoneisiin ei vahattavia lattioita (vahat eivät kestä esim. alkoholeja) • tilat, joissa tehdään potilas-, ruokakuljetuksia tai kuljetaan pyörätuolilla / paareilla (esim. aula, sisääntulo) tulee lattiamateriaali suunnitella sen mukaisesti (ei esim. nappulakumilattiaa tärinän vuoksi) • varmistetaan tilat, joihin vaaditaan johtava ESD-lattia (käytettävät koneet määrittävät tarpeen) • turvalattiaa voi käyttää yleisissä tiloissa esim. vanhustenhoitotiloissa, vähentää todistettavasti liukastumisia / kaatumisia Koulujen ja päiväkotien lattiat: • kotitalousluokka: ei kitkalattiaa • teknisen työn lattiana suositellaan maalattua / käsiteltyä betonia, kumia, muovia tai karhennus-lakattua puuta. Pintakäsittely-, varasto-, kuumakäsittely- ja metallityötilassa lattiamateriaali maa-lattua betonia tai massapinnoitetta. • koulujen liikuntasaleissa käytetään pääsääntöisesti liikuntatiloihin tarkoitettuja muovimattoja, erityisesti sovittaessa aluejoustavia lattiarakenteita. Puulattian käyttö tutkitaan tapauskohtaisesti.

LAATOITETTU LATTIA Julkisten rakennusten sisäänkäyntiaulat, yleisö-wc-tilat, pääsääntöisesti pesutilat ja kovan kulu-tuksen tilat laatoitetaan. Saniteettitiloissa holkkalistan käyttö jalkalistana tutkitaan tapauskohtai-sesti. Holkkalistan käyttöä tulee välttää tiloissa, joissa se oleellisesti vaikeuttaa lattiakaatojen te-kemistä. Laattoina käytetään kulutusta kestäviä julkisten tilojen laattoja. Laattaa ja sen kokoa määritettä-essä on minimoitava lattiapinnan saumojen määrä. Liukkaudenestoluokitus määritetään tilakoh-taisesti. Erityistä hygieniaa edellyttävissä tiloissa lattialaatat saumataan epoksisaumalaastilla. Näitä tiloja ovat mm. ryhmäkotien huuhteluhuoneet ja saunaosastot, uimahallit, sairaalan tilat, laitoskeittiöt. Muissa tiloissa sauma-aine määritellään tapauskohtaisesti, käytetään yleensä sementtipohjaista saumalaastia. LINOLEUM Linoleum-mattoja tai – laattoja valittaessa otettava huomioon: • lattioita ei vahata • varmistettava lattiarakenteen kuivuus (kosteusprosentin oikeellisuus) ennen maton asentamista • pur-pinnoitteista linoleumia ei käytetä JALKALISTAT

Jalkalistan tyyppi ja malli tutkitaan tapauskohtaisesti. Puujalkalistojen käyttöä tulee välttää tilois-sa, joissa ne joutuvat rasitukselle esim. siivouskoneiden aiheuttaman rasituksen vuoksi. Suositel-laan käytettäväksi liimattavaa muovijalkalistaa, jonka yläreuna ei kerää pölyä. MASSALATTIAT IV-konehuoneiden ja tuulikaappien lattiat päällystetään pääsääntöisesti akryylibetonilla tai vas-taavalla vedenpitävällä pinnoitteella.

1324 Sisäkattopinnat

VAIMENNUSVERHOTUT KATTOPINNAT Alaslasketuissa katoissa ja kattojen akustisissa pintarakenteissa ei saa käyttää avosaumoja tai reuna-alueita, jotta huonepöly ei kulkeudu alaslaskutilaan tai päinvastoin. Näkyviin jääviä sii-vousta vaikeuttavia avoimia kaapelihyllyjä tulee välttää. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 22(65)

Alakaton vaimennusvillalevyjen reunojen ja yläpintojen tulee olla kapseloituja tai sidontamaalattu-ja, jotta niistä irtoavaa mineraalivillapölyä ja -kuituja ei pääse kulkeutumaan huoneilmaan. Ominaispainoltaan suurehkojen alakattolevyjen kiinnitystavan rakenteellinen kestävyys ja turvalli-suus tulee aina varmistaa. Vaakatasoon tai vinoon ripustettavia yksittäisiä vaimennuslevyelementtejä tulee välttää pölynke-rääntymisen vuoksi. Pystyasentoon asennettavien elementtien käyttö tutkitaan tapauskohtaisesti. Alakaton avattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota tilanteessa jossa sen yläpuolella on ta-lotekniikkaa. Piilokiinnitteisten alakattojärjestelmien käyttö on kielletty. Ns. Decocoat – tyyppistä ruiskutettavaa vaimennusvillaratkaisua sisäkatoissa tulee välttää.

WC- JA SIIVOUSTILAT WC- ja siivoustilojen alakattorakenteiden tulee olla avattavia, malli esim. vinyylipintainen t-listakannatteinen kipsilevyalakatto. Laitoskeittiöiden alakattojen tulee täyttää hygieniavaatimukset, se tulee olla pestävissä ja sovel-tua suunniteltuun tilaan.

1326 Seinäpinnat

MAALATTU SEINÄPINTA

Maalattu seinäpinta, tasoitus kahteen kertaan • tasoitettavat seinäpinnat huonekorttien mukaan • kerran ylitasoitus pohjatasoitteella • kerran ylitasoitus pintatasoitteella • maalaus vesiohenteisella dispersiomaalilla maalinvalmistajan ohjeiden mukaan, värisävy ja

kiiltoaste huonekorttien ja maalausselityksen mukaan. Käytetään kovaan kulutukseen so-veltuvia maalityyppejä. Maalattu kipsilevyseinä

• kiinnitysruuvien kannat tasoitetaan näkymättömiin • levysaumat tasoitetaan levyvalmistajan ohjeiden mukaan paperista saumanauhaa käyttäen • ylitasoitus vähintään kertaalleen ennen maalausta • maalaus vesiohenteisella dispersiomaalilla maalinvalmistajan ohjeiden mukaan, värisävy ja

kiiltoaste huonekorttien ja maalausselityksen mukaan LAATOITETTU SEINÄPINTA Kokonaan laatoitettavia tiloja ovat: wc-tilat, pesu- ja suihkutilat, jakelu- ja valmistuskeittiöt, sii-vouskeskukset, allashuoneet. Mosaiikkilaattoja ei käytetä – laatoituksen saumapinnan määrä on minimoitava Altaan taustalaatoituksen yleisperiaate: huonekorteissa mainittu allastaustan laatoitus tehdään n. kaksi laattaa allasta leveämpänä (yksi molemmin puolin), korkeus n. 3 laattaa altaan yläpuolelle alareuna jalkalistasta lähtien. Mikäli al-las on lähellä sivuseinää laatoitus ulotetaan myös tälle seinälle vähintään altaan syvyyden ver-ran. Laitoskeittiöiden, allashuoneiden sekä suihku- ja pesutilojen laattapinnat saumataan epoksilla. Laattojen saumaus, katso kohta lattiat.


PANEELIVERHOUS Löylyhuoneiden paneelien vahvuuden tulee olla vähintään 19 mm.

1329 Erityiset tilapinnat

AKUSTOPINNOITTEET Vaatimukset koskevat kaikkia tiloissa käytettäviä vaimennuspintoja. Pinnoitteiden valinnassa tu-lee huomioida seuraavat seikat, ks. myös kohta 1324:

• Pinnoite ei saa kerätä pölyä • Pinnoitteesta ei saa irrota pölyä tai villa- tmv. kuituja. Vaimennusvillalevyt tulee olla joka si-

vulta kapseloituja • Alas lasketuissa katoissa ei saa käyttää avosaumoja, varsinaisen tilan ja alakaton yläpuoli-

sen osan väli tulee olla tiivis. Tällä ehkäistään epäpuhtauksien siirtymistä tilaan • Pinnoitteen muut ominaisuudet tulee valita tilan käyttötarkoituksen mukaisesti (iskunkestä-

vyys, pintojen puhdistettavuus ym.)

133 Tilavarusteet

Yleistä Huonetilojen varusteet tulee eritellä sopimuksen mukaan joko tilakohtaisesti laadittavissa huone-korteissa tai toistuvien tilojen osalta mallihuonekorteissa.

1331 Vakiokiintokalusteet

Yleistä Rakennukseen tulevien naulakkotilojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomio poistumisteiden paloturvallisuuteen ja mm. ulkovaatteiden aiheuttamaan suureen palokuormaan. Kalusteiden suunnittelussa ja valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kestävyyteen, huollettavuuteen ja turvallisuuteen. Tekstiiliverhousten tulee olla vesipestäviä. Kalusteet kiinnitetään aina valmiiksi pintakäsitellylle seinäpinnalle. Kalusteiden pintakäsittelyissä on vältettävä vahattuja ja kuultokäsiteltyjä pintoja (pintojen puhdistettavuus). Käytävillä olevat kaapit, istuimet ja penkit pyritään kiinnittämään seinille riittävän ylös lattiasta (>200 mm, tällöin ei tarvita kalustejalkoja ja siivous helpottuu). Kalusteiden mitoituksessa, mm. kalustesokkelien mitoituksessa jne., on otettava huomioon sii-vouskoneiden käyttö. Esim. koulutilojen naulakoiden kenkätelineiden alle vähintään 400 mm va-paa tila. Korkeissa kiintokalusteissa (korkeat kaapit, yläkaapit, jne.) pyritään käyttämään, mikäli se huonekorkeuden puolesta on mahdollista, yläsokkelia. Tällöin kalusteiden yläpinnat eivät muodostu varastoiksi, eivätkä kerää pölyä. Koulujen ja päiväkotien eteis- ja käytävätilojen kalusteet (naulakot, lokerikot, kenkähyllyt) tulee suunnitella siten, että hiekka- ja muut epäpuhtaudet eivät kulkeudu käytävä ja luokkatiloihin. Päi-väkodit, katso päiväkodin suunnitteluohje.

1333 Varusteet

Varusteet tulee esittää tilakohtaisesti huonekorteissa.


Säleverhot Ikkunat varustetaan pääsääntöisesti ikkunapuitteiden väliin asennettavin säleverhoin. Säleen väri tulee olla valkoinen. Tumma säle kerää lämpöä ja aiheuttaa mahdollisesti lasirikkoja. Väri on varmistettava ikkunavalmistajalta ennen tilausta. Katso myös kohta 1242 Puuikkunat.

Valkokankaat Valkokankaan tyyppi (malli, koko, moottoroitu kangas) ratkaistaan tilakohtaisesti. Myös seinäpin-nan käyttö esitysseinänä tai lcd-/led näyttöjen käyttö on tutkittava vaihtoehto. Ilmoitustaulut Sijainti ja tarkka lopullinen koko määritetään paikalla tehtävässä katselmuksessa kiintokalustei-den yms. asennuksen jälkeen. Wc-, pesu- ja siivoustilojen varusteet Ks. erillistilojen suunnitteluohjeet Tuulikaappimatot Tuulikaappimatot huonekortin mukaisesti kokonaan lattiaan upotettuina. Maton koko tai jako määritetään siten että se on nostettavissa yhden ihmisen toimesta. Opetustilojen varusteet Ks. erillistilojen suunnitteluohjeet.

1334 Vakiolaitteet

Laitteet esitettävä huonekorteissa ja/tai kalustepiirustuksissa.

1335 Tilaopasteet

Arkkitehti laatii erillissuunnitelman sisätilojen opasteista. Jokainen ark - pohjapiirustuksessa ni-metty huone- tai komeromainen tila varustetaan vastaavilla oveen tai seinään kiinnitettävillä opastetiedoilla:

• huoneen numero ja nimi käytävän puolella, huonenumero myös tilan puolella • nimikyltti vaihdettavalla tekstiliuskalla

Tilaopasteet, sähköiset opastetaulut, ym. suunnitellaan kohdekohtaisesti.

134 Muut tilaosat

1341 Hoitotasot ja kulkurakenteet

Ilmastointikonehuoneisiin tulee aina olla yhteys sisätiloista, sisäportaasta ja normaalikorkuisen käyntioven kautta. Kuilujen huoltotasoissa on huomioitava työturvallisuusnäkökulma. Huoltotasona käytetään koko aukon kokoista teräsritilää, johon tehdään pystykanavien ja putkien vaatimat läpiviennit kanavien asennusvaiheessa. Huoltotaso toimii tällöin työmaa aikana putoamisenestosuojana. Huolto-oven sijoitus siten, että kuilun kulkuyhteys on toimiva ja huoltotila riittävä.

1349 Rakennusaineiset pystyhormit ja muut kotelot

Rakennusaineiset pystyhormit varustetaan avattavilla tarkastusluukuilla tai huolto-ovilla. Kuilujen seinä- ja ovirakenteissa huomioitava palo-osastointi- sekä ääneneristävyysvaatimukset.


136 Kevyet tilaelementit

1362 Kylmähuone-elementit

Pakastehuoneet varustetaan aina lattiarakenteeseen upotettavilla lattiaelementillä. Lattia elemen-tin alle asennetaan lattialämmitys. Lattia pinnoitetaan hitsattavalla rullakkoliikennettä kestävällä muovimatolla. Elementtien mitoitus on huomioitava arkkitehti- ja rakennesuunnitelmissa.


2 TALOTEKNIIKKA

20 YLEISET LAATUVAATIMUKSET

Suunnitelmat tulee laatia voimassa olevia lakeja, määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Suunnittelijan tulee noudattaa tätä suunnitteluohjetta sekä kohteelle tehtyä hankesuunnitelmaa tai hankeselos-tusta. Suunnittelija on velvollinen pitämään yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin ja kunnallisiin laitoksiin se-kä toimittamaan suunnitelmapiirustukset ja muut tarvittavat asiapaperit näiden hyväksyttäväksi niin, että ne hyväksyttyinä ovat käytettävissä rakennustöiden alkaessa. Rakennuslupaa varten tarvittavat asiapaperit ja suunnitelmat tulee toimittaa pääsuunnittelijalle ja rakennuttajalle. Liitos-lausunnot ja tiedot liittymismaksuista tulee toimittaa rakennuttajalle jo suunnitteluvaiheessa. Järjestelmä- ja laitevalintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota laitteiden ja järjestelmien elinkaa-reen sekä monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen. Kaikkien laitteiden on oltava tyyppihyväksyt-tyjä. Suunnitelmia laadittaessa sekä laitevalintoja tehtäessä tulee erityinen huomio kiinnittää lait-teiden äänitekniikkaan, käytettävyyteen ja huollettavuuteen. Huollettavat, suljettavat tai säädettä-vät laitteet sijoitetaan ensisijaisesti teknisiin tiloihin ja käytäville tai muuten helposti päästäviin paikkoihin. Käynti iv-konehuoneeseen tulee olla sisäkautta kiinteillä portailla. Talotekniikan lait-teet on koodattava rakennuttajan ohjeen mukaan, vaatimukset laitteiden merkinnästä on esitettä-vä asiakirjoissa. Suunnitelmissa tulee laitemääritykset esittää riittävän tarkasti yksilöiden ja siten, että lainsäädäntö julkisista hankinnoista tulee noudatetuksi. Asiapapereissa tulee esittää menet-telyt laitteiden hyväksyttämisestä ja laitevaihdosta vastaavaan. Laitehyväksynnässä sovelletaan TAPRE:n mukaista esitystapaa, jossa laitteen keskeisiä tietoja voidaan vertailla keskenään (esi-tetty dokumentissa TAPRE 4 – todentamismenetelmät ja suunnittelijoiden työkalut). Laitteiden tiedoista tulee käydä selkeästi ilmi sille asetetut vaatimukset mm. energiankäytön suhteen. Suunnittelijat tekevät yhteistyössä asennustapa- ja mallihuonepiirustuksia, joissa on esitetty koh-teen yleisempien tilojen ratkaisut ja laitesijoittelut. LVI-suunnittelija tekee lämmönjakohuoneesta, IV-konehuoneista sekä muista teknisistä tiloista sekä käytävistä ja korkeista tiloista tarvittavan määrä leikkauksia ja asennuspiirustuksia. Näissä piirustuksissa esitetään myös muut taloteknii-kan laitteet tilavarauksineen. IV-konehuoneista ja muista ns. kriittisistä paikoista esitetään myös 3D-kuvat, mm. tekniikan pääreiteistä. Sähkösuunnittelija tekee keskus- ja teletiloista havainneku-vat, joissa on esitetty myös laitteiden huollon vaatimat tilat. Uudisrakennuskohteet ja isot perus-parannuskohteet tehdään mallintamalla, jolloin noudatetaan yleisiä tietomallivaatimuksia YTV 2012. Vanhojen asennusten purku, tulppaus ja käyttöön jättö on merkittävä suunnitelmiin selvästi erillisissä purkupiirustuksissa. Hankintarajat on esitettävä eri asiapapereissa samalla tavoin ja selkeästi. Asiakirjoissa tulee esittää vastaanottoon, laitteiden koekäyttöön ja toimintakokeisiin liittyvät vaa-timukset siten, että kunkin toimenpiteen suorittamiselle on edellytykset niin kohteen valmiusas-teen kuin ajankäytön suhteen ennen kohteen luovuttamista. Samoin tulee esittää vaatimukset, et-tä urakoitsijat suorittavat omat tarkastuksensa siten, että laitteistot ovat täydessä toimintakunnos-sa ennen rakennuttajan tarkastuksia. Asiakirjoissa tulee esittää yksityiskohtaisesti urakoitsijoille kuuluvat velvoitteet luovutuskansioiden ja tarkepiirustusten sekä huoltokirjan laatimisesta. Teknisten tilojen (lämmönjakokeskus, kylmän-jakokeskus, iv-konehuone, spr-keskus jne.) seinälle vaaditaan vastaanottoon mennessä lami-noidut kytkentäkaaviot. Asiakirjoissa tulee esittää myös takuuajan huoltoihin liittyvät tehtävät ja vaatimukset. Rakennuttaja tekee urakkaohjelmasta ja urakkarajaliitteestä luonnoksen, jonka kaikki suunnitteli-jat omalta osaltaan tarkastavat ja täydentävät. Suunnittelijan tulee tehdä oma työselityksensä si-ten, että samoja asioita ei toisteta näissä asiapapereissa. Ristiriitaisuuksia ei saa esiintyä muis-sakaan suunnitelmissa ja piirustuksissa. Vrt. myös tilakeskuksen turvavalvontajärjestelmien ja rakennusautomaation suunnitteluohjeet.


21 PUTKITEKNIIKKA

211 Lämmitysjärjestelmät

2111 Lämmöntuotanto

Rakennukset liitetään kaukolämpöön aina kun se on mahdollista. Lämmönjakohuoneen paikka valitaan optimaalisesti siten, että liitosmaksu tontin rajalta on mahdollisimman pieni ja sijainti ra-kennuksessa on keskeinen. Liitoslausunto ja arvio liitosmaksusta tulee toimittaa rakennuttajalle. Liitoslausunto tulee toimittaa myös pääsuunnittelijalle rakennuslupaa varten. Kaukolämpölaitteiden mitoituksessa tulee käyttää Kaukolämpöyhdistys ry:n mitoitus- ja ohjearvo-ja sekä paikallisen lämpölaitoksen ohjeita (Tampereen Kaukolämpö Oy). Käyttöveden säätövent-tiilien mitoituksessa tulee huomioida riittävä painehäviö. Mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla, tulee LVI-suunnittelijan ja elinkaarisuunnittelijan(mikäli on hankkeessa mukana) esittää lähinnä edullisin lämmöntuotantotapa elinkaarikustannuksen mu-kaan laskettuna.

2112 Lämmönjakelu

Rakennusten lämmitysmuotona on normaalisti vesikeskuslämmitys. Ilmastointikoneille, patteri-, lattia- ja pihalämmitykselle suunnitellaan erilliset lämmitysverkostot omilla lämmönsiirtimillä. Lämmitysenergian alamittaukset tehdään RAU suunnitteluohjeen mukaisesti, pääsääntöisesti jo-kainen verkosto varustetaan omalla mittauksella. Lämpöjohtopumput asennetaan lämmönjako-keskuksessa aina paluupuolelle. Verkostoon suunnitellaan automaattinen ilmanerotin. Kauko-lämmön moottoriventtiilit asennetaan aina paluupuolelle. Putkiurakoitsijan (siirrinvalmistajan) tu-lee hyväksyttää lämmönjakokeskuksen kytkentäkaavio ja laitteet sekä suunnittelijalla että raken-nuttajalla. Lämmitysverkostot ja nestekiertoiset lämmöntalteenottoputkistot suunnitellaan pääsääntöisesti sähkösinkityistä teräsputkista puristusliitoksista kokoon DN50 asti. LTO-piirissä tiivisteiden tulee kestää käytettävä nesteseos. Kun putkikoko on yli DN50, käytetään hitsattavia teräsputkia. Lämmönjako suunnitellaan 2-putkijärjestelmänä ja patteriverkosto suunnitellaan ensisijaisesti ylä-jakoista putkitusta käyttäen. Putkisto tulee mitoittaa siten, että painehäviö ei saa ylittää 50 Pa/m ja putkikoko tulee olla vähintään DN15, kun linjassa on kaksi patteria. Lattialämmityksessä käyte-tään tyyppihyväksyttyjä, diffuusiosuojattuja muoviputkia. Peruskorjaustapauksessa verkostojen uusimisen tarve selvitetään esim. kuntokartoituksella. Pe-ruslähtökohtana on kuitenkin se, että rakenteiden sisässä olevia putkistoja ei jätetä käyttöön. Mi-käli verkostoja ei uusita, niiden perussäädön suunnittelu ja vaatimukset ovat samat kuin uudelle verkostolle. Vanhan verkoston mitoituslämpötilat tulee harkita tapauskohtaisesti. LVI-suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla kaikki verkostot ja laskee esisäätöarvot linjasäätö- ja patteriventtiileille. Piirustuksiin merkitään putkimitoitukset, säätöventtiilien esisäätö- ja kv-arvot tai virtaama- ja painehäviöarvot. Patterin kohdalle merkitään patteritiedot ja patteriventtiilin mitoi-tusarvot sekä huonetilan laskettu lämpöteho mitoitus ulkolämpötilassa. Lämmitysverkostojen pääpumpuille asennetaan kiinteät varapumput lämmönjakokeskukseen vain erikoiskohteissa kuten sairaalat, joissa lämmitys tulee olla turvattu koko ajan. Pääpumput tu-lee olla varustettu taajuusmuuttujakäytöllä. Lämmitysjärjestelmän pumpun molemmin puolin suunnitellaan sulkuventtiilit ja pistotulppaliitäntä, että pumpun vaihto onnistuu helposti. Irrallisia varapumppuja ei hankita. Kuivamoottoripumput voidaan pysäyttää kesäajaksi, jos ne varustetaan


seisakkikäynnin ohjauksella. Vesivoideltuja pumppuja ei pysäytetä kesäaikana vaan ne ohjataan minimikierrosnopeudelle. LTO-piirin pumpun tiivisteiden tulee kestää vesi-glykoli tai muu käytös-sä oleva nesteseos. Lämmitysverkosto varustetaan linjasäätöventtiilein, joissa on mittausyhteet. Sulkuventtiilit ovat täysaukollisia palloventtiileitä. Kukin lämmitys- ja LTO-verkosto varustetaan omalla paisunta-astialla. Paisunta-astian ja varoventtiilin väliin asennetaan erillinen tyhjennys- ja sulkuventtiili huoltotöiden helpottamiseksi. Linjojen päät tulee varustaa ilmanpoistimin ja käsi-ilmausmahdollisuudella ja ne on esitettävä suunnitelmissa. LTO-piiri varustetaan sähkökäyttöisel-lä täyttöpumpulla ja ilmaukset johdetaan kannelliseen täyttöastiaan. Suunnitelmissa tulee esittää vaatimus lämmitysverkoston huuhtelusta ja sen jälkeisestä laborato-riotutkimuksesta verkoston puhtauden toteamiseksi. Huuhtelua ja siirrettävää ilmapoistolaitteistoa varten putkistoon tulee suunnitella tarvittavat putkiyhteet. Lämmönsäätö tehdään MOTIVAN tekemän ”perussäätöprojektin laatujärjestelmän ” ohjeen mukaan. Säätöohje koskee myös ilmastoinnin lämmitysverkostoa. Asiakirjoissa tulee esittää ura-koitsijalle yksi takuuaikainen tarkistussäätö.

2113 Lämmönluovutus

Huonetilat lämmitetään ensisijaisesti ikkunoiden alle sijoitettavilla lämmityspattereilla, jotka tulee olla mikäli mahdollista vakiomalleja. Lämpöpatterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä, jotka ovat esisäädettäviä ja varustettuja liittimillä sekä sulkuyhdistimillä. Irtoanturit määritetään niihin pattereihin, joissa käyttö on perusteltua. Termostaatin lämpötilan rajoitus tulee olla lukittuna max. 23ºC. Pääsisäänkäyntien tuulikaapit ja keittiön huolto-ovet varustetaan kierrätysilmakoneilla, joissa on oviaukon levyinen puhallus alaspäin. Kojeiden käyntiä ohjataan huoneanturilla ja magneettivent-tiilillä. Lattialämmitystä voidaan käyttää esim. urheilutilojen pesutiloissa, hoivatilojen pesuhuoneissa, päiväkotien leikki- ja nukkumahuoneissa. Lattia-lämmityksen yhteydessä käytetään tehdasval-misteisia jakotukkeja säätöventtiileineen, jotka sijoitetaan lattiatason yläpuolelle, seinään tai sei-näpintaan asennettavaan jakotukkikaappiin. Tehdasvalmisteisten kaappien tulee olla vesitiiviitä ja varustettu vuodonilmaisimilla sekä ne on sijoitettava helposti päästäviin paikkoihin, jos mahdollis-ta märkätilojen seinille ja vuodonilmaisu märkätilaan. Pihalämmitystä voidaan käyttää esim. huoltopihoilla ja -luiskissa sekä pysäkkialueilla. Lämmön-lähteenä tulee hyödyntää kaukolämmön paluuvettä ja lämmitysliuoksena käytetään 30 % etylee-niglykoli-vesiliuosta. Pihalämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja sää-töventtiileineen, jotka sijoitetaan ensisijaisesti rakennuksen sisälle tehdasvalmisteisiin kaappeihin tai ulos huoltokaivoihin. Lämmönsiirtimen jäätyminen tulee estää varolaittein ja toisiopuolen sää-dössä tulee käyttää 3-tieventtiiliä.

212 Vesi- ja viemärijärjestelmät

2120 Yleistä

Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon sekä pinta- ja perusvedet johdetaan mikäli vain mahdollista kunnalliseen sadevesiviemäriverkostoon. LVI-suunnittelija neu-vottelee liitospaikat yhteistyössä Tampereen Veden kanssa. Liitoslausunto ja liitosmaksulaskel-ma tulee toimittaa rakennuttajalle. Liitoslausunto tulee toimittaa pääsuunnittelijalle rakennuslupaa varten. Käyttöveden alamittaukset tehdään RAU suunnitteluohjeen mukaisesti, jokainen isompi kulutus-yksikkö varustetaan omalla mittauksella, esim. keittiön kylmä ja lämmin vesi mitataan aina. Vesi-


mittareina käytetään väyläpohjaisia vesimittareita, jotka hankkii RAU ja asentaa PU. LVI-suunnittelijan on yhteistyössä GEO- suunnittelijan kanssa varmistuttava sadevesikaivojen riit-tävästä määrästä ja sijoituksesta. Mikäli kaavamääräykset edellyttävät hulevesien viivyttämistä niin edellä mainitut suunnittelijat yhteistyössä määrittävät viivytysaltaan rakenteet ja varusteet. Vesi- ja viemärijärjestelmien ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan ohjetta LVI 20-10328. Viemäreiden ääniteknisen suunnittelun apuna voidaan käyttää rinnalla myös Uponorin HPT- kä-sikirjaa. Kiinteistön vesijohtojen nousulinjat sijoitetaan omaan nousukuiluunsa tai yhteisessä LVI-kuilussa erilliseen osaan. Kuilussa olevat nousulinjat varustetaan vuodonilmaisimilla, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti. LVI-suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla käyttövesiverkoston ja laskee linjasäätöventtiileiden esisäätö- ja kv-arvot, jotka merkitään piirustuksiin. Käyttövesiverkostoon voidaan liittää kuivaus- ja käyttövesipattereita, jos niiden teho on alle 200 W. Verkostojen säätö- ja mittaustoimenpiteet määritetään suoritettavaksi kuten patteriverkostossa. Lisäksi suoritetaan kalustekohtainen normi-virtaamien tarkistus ja säätö. Käyttöveden kierto tulee olla koko ajan toiminnassa ja verkosto täy-tyy suunnitella siten, että käyttäjä ei voi sulkea kiertoa. LVI-suunnittelija laatii kiinteistön linjapiirustukset rakennusosittain.

2121 Vesijohtotarvikkeet

Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiileitä ja lämpimän käyttöveden kiertojohdoissa mittausyh-teellisiä säätöventtiileitä. Lämpimän käyttöveden kiertopumpun tulee olla pronssipesällä.

2122 Vedenotto ja käsittely

Suunnitelmissa esitetään vesijohdon liitospaikka ja painetaso. Vesijohtoverkoston paineen riittä-vyys tulee tarkastaa tarvittavin laskelmin. Paineenkorotuslaitteina tulee käyttää valmiita pumppu-yksiköitä, jotka on varustettu taajuusmuuttajakäytöllä ja painesäiliöllä tarvittavine varolaitteineen. Paineenalennusventtiili tulee varustaa ohituksella. Käyttöön tulevien kojeiden ja laitteiden vaatimukset veden laadulle tulee huomioida ja varustaa niiden vesisyötöt tarvittavilla käsittelylaitteilla (suodatin, veden pehmennin yms.).

2123 Vesijohdot

Vesijohtoverkoston materiaalina käytetään yleensä kupariputkea, joissa kuumajuotetut kapilaari-liitokset tai puristeliitokset, kustannussyiden takia isommissa putkissa voidaan käyttää myös ruostumatonta teräsputkea. Vesikalusteryhmille suunnitellaan ryhmäsulut. Kytkentäjohdot teh-dään pääsääntöisesti pinta-asennuksina kromipuristeosin. Liikuntatilojen, koulujen ja päiväkotien pesuhuoneissa ja vastaavissa tiloissa voidaan käyttää piiloasennusta. Sairaaloissa ja hoitolaitok-sissa käytetään hygienian niin vaatiessa piiloasennusta. Rakenteiden sisään tulevissa asennuksissa käytetään tyyppihyväksyttyä muoviputkea, joka asennetaan suojaputkeen. Jakotukit sijoitetaan helposti päästävään paikkaan seinällä olevaan jakotukkikaappiin mielellään märkätilojen yhteyteen. Jakotukkikaapin tulee olla vedenpitävä ja siitä tulee vuodonilmaisin mielellään märkätilaan.

2124 Viemäritarvikkeet

WC-tilat varustetaan lattiakaivoin. Päiväkotien kuraeteiset ja hoitolaitosten pyörätuolien pesupai-kat varustetaan lattia-altailla ja riittävillä hiekanerottimilla. Koulujen fysiikan, kemian ja kuvaama-taidon luokkien kaatoaltaat varustetaan tarvittavilla erottimilla.


Kiinteistön siivouskeskus varustetaan lattia-altaalla ja nukan/hiekan erotuskaivolla sekä pesuko-neen vesi- ja poistoliitännöin. Siivouskomerot varustetaan lattiakaivolla sakkapesin. Kaikki sii-voustilat varustetaan lämpimään käyttövesiverkkoon kytkettävällä kuivauspatterilla. Ilmastointikonehuoneiden lattiakaivoista vain pesualtaan yhteydessä oleva kaivo on vesilukolli-nen, muut kuivakaivoja. Ilmanottokammioihin sekä jäähdytys- ja lto- pattereihin suunnitellaan ve-denpoistoputket kuivakaivoineen tai vesilukkoineen. LVI-suunnittelija tarkistaa ja määrittelee asiakirjoihin lattiakaivon kannen lattiapäällysteeseen ja lattiakaivon laipan vedeneristykseen sopivaksi. Lattiakaivojen paikkojen suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota, niitä ei tule suunnitella laitteiden tai kalusteiden alle ilman erityistä syytä. Lattiakaivon ritilän tulee olla irrotettavissa, eikä niissä saa käyttää ruuvikiinnityksiä, eikä niiden läpi saa suunnitella putkia. Kaikissa tiloissa joissa on pesuallas ja lattiakaivo, tulee pesuallas viemäröidä lattiakaivon kautta. Keittiöiden laitteet tulee viemäröidä lattiakaivojen kautta, mm. tasoaltaat. Tasakattojen sadeveden poisto tulee suunnitella yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa. Katto-kaivot varustetaan sähkösaatoilla, poistoputkina käytetään vähintään 50 mm muoviputkea hit-sausliitoksin. Kattokaivojen toimituksen ja asennuksen urakkarajat on esitettävä suunnitelmissa yksityiskohtaisesti. Rakennuksen ulkopuoliset, maanpinnan alapuolelle ulottuvat porrassyöksyt tulee viemäröidä sa-devesiviemäriin, sähkösaatto huomioiden. Ulkopuoliset syöksytorvet viemäröidään suoraan sa-devesiviemäriin, syöksytorvi varustetaan puhdistusyhteellä

2125 Viemäriveden käsittely

Suunnitelmissa esitetään viemäreiden liitospaikka sekä liitos- ja padotuskorkeudet. Suunnittelijoi-den tulee yhteistyössä määritellä rakennuksen korkotasot siten, että jäte- ja sadevesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. Mikäli joudutaan käyttämään pumppaamoja, on niiden toimintavarmuus, varotoiminnat ja huollet-tavuus huomioita suunnitelmissa (tuplapumput, hälytykset, yms.). Pumppaamot määritellään ko-konaistoimituksena ohjauskeskuksineen ja johdotuksineen. Niille esitetään suunnitelmissa kyt-kentä- ja hälytysrajat sekä urakoitsija velvoitetaan suorittamaan pumppaamoille toimintakokeet pöytäkirjoineen.

2126 Viemäriputkistot

Ulkopuoliset viemärit ja pohjaviemärit tehdään maa-asennukseen soveltuvista muoviviemäriput-kista kumirengastiivistein. Sisäpuoliset viemärit tehdään polypropeeni-viemäriputkista kumiren-gastiivistein. Palo- ja ääniteknisistä tai muista syistä johtuen sisäpuoliset viemärit tulee tehdä ruostumattomasta teräksestä muhviliitoksin. Keittiön viemärit tulee tehdä ruostumattomasta- tai haponkestävästä teräksestä muhviliitoksin. Kantavien alapohjien alle sijoitetuille viemäreille tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointioh-jeet. Kannakemateriaalin tulee olla kokonaisuudessaan haponkestävää terästä. Viemäreihin tulee määritellä lukituspannat pystyviemäreihin ja pitkiin vaaka-asennuksiin, esim. ul-lakolla josta viemäreiden vuodot ovat huonosti havaittavissa. Maanvaraisten lattioiden alle suunniteltavien viemäreiden maanrakennustöiden vaatimukset tulee kirjata LVI-/maarakennustyöselitykseen riittävän tarkasti hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 31(65)

Ulkopuolisina jätevesi- ja sadevesikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Sadeve-sikaivot tulee varustaa jäätymisenestoelementillä. Suunnitelmiin merkitään kaivokohtaisesti liitty-mien suunnat ja korot sekä kansien korkeusasemat. Jäte- ja sadevesien pohjaviemärit määrätään suunnitelmissa videokuvattaviksi ja kaivot puhdis-tettaviksi ennen vastaanottotarkastusta. Nämä toimenpiteet pöytäkirjoineen sisällytetään raken-nusurakkaan (urakkarajaliite).

2127 Kalusteet

LVI-suunnittelija laatii kalusteluettelon, jossa kalusteet määritellään joko laitevalmistajan tai tarvi-keluettelon mukaisilla koodeilla. Altaina käytetään normaalisti valkoisia varastomallisia posliinial-taita. Teknisissä tiloissa ja siivoustiloissa käytetään teräsaltaita. Vesikalusteina käytetään ensimmäiseen ääniluokkaan tyyppihyväksyttyjä 1-otehanoja, jotka va-rustetaan kalustekohtaisin suluin ja sulut tulee kannakoida seinään tai kalusteen rakenteisiin. Se-koittimien virtaamien tulee olla säädettävissä. Urheilutilojen ryhmäsuihkuille ja vastaaville voidaan käyttää keskussekoittimia. Urakoitsija velvoitetaan säätämään vesikalusteiden virtaamat normivir-taamien mukaisiksi. Kouluissa, päiväkodeissa ja nuorisotiloissa altaat tulee varustaa kiinteillä ha-julukoilla. DN50 hajulukot tulee lisäksi kannakoida kalusteeseen tai seinään. Inva-wc tiloissa vesihana tulisi olla pitkäkahvainen sekoittaja, elektroninen sekoittaja ei sovellu tä-riseville käsille. Kouluissa yms. tiloissa wc-tiloihin tulee suunnitella bidesekoittaja. Ulkoalueiden kastelua ja pesua varten rakennuksen ulkosivuille tulee suunnitella tarvittava määrä kasteluposteja.

213 Kaasujärjestelmät

Kaasujärjestelminä tulevat lähinnä kysymykseen koulujen teknisiin tiloihin rakennettavat paineil-ma- ja kaasujärjestelmät (happi, asetyleeni, nestekaasu) sekä sairaaloiden ja hoitolaitosten sai-raalakaasujärjestelmät (lääketieteellinen happi ja paineilma). Suunnittelijan tulee sopia mitoitusperusteet ja verkostojen laajuus käyttäjän kanssa. Keskuslait-teiden sijoitus ja tilantarve määritellään hanke- tai luonnossuunnitteluvaiheessa. Kaasujärjestel-mät suunnitellaan esim. RYL 2002:n ohjeen mukaan. Sairaaloiden ja hoitolaitosten kaasujärjestelmät suunnitellaan Suomen sairaalatekniikan yhdis-tyksen: sairaalakaasujärjestelmien suunnittelu-, asennus- ja huolto-ohjeen mukaan. Jos kiinteään kaasuverkkoon kytkettyjen kaasujen yhteismäärä jää alle 200 kg:n viranomaistar-kastusta ei tarvita, vaan asennusliike tarkastaa putki- ja letkuliitosten tiiviyden, koekäyttää laitteet ja antaa opastuksen laitteiden käytöstä ja huollosta. Tekemästään asennuksesta liikkeen tulee antaa kirjallinen todistus. Kiinteän asennuksen saa tehdä vain hyväksytty kaasuasennusliike. Asennuksen tehnyt liike vastaa siitä, että asennukset ovat määräysten mukaisia. Koulujen teknisten tilojen kaasujärjestelmiin tulee suunnitellla sähköisesti suljettavat venttiilit.

214 Palontorjuntajärjestelmät

Palontorjunnan taso harkitaan tapauskohtaisesti ja siitä on neuvoteltava pääsuunnittelijan ja palo-tarkastajan kanssa. Suunnittelijalta edellytetään pätevyyttä erikoisjärjestelmien suunnitteluun. Julkisiin rakennuksiin suunnitellaan pikapalopostit yleensä sisäänkäyntien läheisyyteen. Tarkat sijainnit ja käsisammuttimien tarve neuvotellaan yhdessä pääsuunnittelijan kanssa. Pääsuunnitte-lijan tulee hyväksyttää pikapalopostien ja käsisammuttimien paikat palotarkastajalla. Pikapalo-


posteina käytetään yhdistelmäkaappia jossa 30 m kumiletkua ja käsisammutin. Palopostin liitos-putki min. DN25. Niiden esimerkkityypit määritellään suunnitelmissa. Palopostien määräysten mukainen merkintä määritellään rakennusurakkaan. Hoitorakennukset varustetaan sprinkleri- tai vesisumulaitteistolla. Laitteistot suunnitellaan mää-räysten mukaan ja suunnitelmat tulee hyväksyttää vakuutuslaitoksen tarkastajalla.

215 Putkieristykset

Eristykset suunnitellaan ohjekortin LVI 50-10345 perusteella seuraavasti: lämpö- ja lämminve-sijohdot (sarja 22), kaukolämpöjohdot (sarja 23), kylmävesijohdot (sarja 21). Erikoiset eristykset: - viemärien tuuletusputket eristetään ullakkotilassa ja varustetaan vesikaton ylä-puolella läm-

pösuojavaipalla - jäähdytysputkien eristeenä käytetään solukumieristettä niin ettei putken ja solukumieristeen vä-

liin jää tilaa (eriste on napakasti putken pinnassa kiinni) - kokoluokan DN50 ja suuremmat venttiilit varustetaan avattavilla eristyskoteloilla - mineraalivillalla tehdyt eristykset tulee pinnoittaa.

22 ILMASTOINTITEKNIIKKA

221 Ilmastointijärjestelmät

2210 Yleistä

Kohteessa käytettävä sisäilmaston tavoitetaso (S1, S2 tai S3) ja rakennustöiden puhtausluokitus (P1 tai P2) määritetään hankesuunnitteluvaiheessa tai viimeistään suunnittelun alkaessa. Tavanomaisissa toimisto-, koulu-, päiväkoti- yms. rakennuksissa sisäilmaston laatuluokaksi vali-taan yleensä S2. Tilakohtaiset ulkoilmavirrat ja suurimmat sallitut äänitasot määritellään D2- ohjeen mukaan ja il-moitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Ilmavirtojen mitoitusperusteet erikoistiloissa kuten ATK-luokat ja -laitetilat, valmistuskeittiöt, kokoontumistilat jne. esitetään laskelmilla lämpökuormien pe-rusteella. Ilmastoinnin koneellisen jäähdytyksen tarve ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Normaalisti sai-raaloiden, valmistuskeittiöiden, kirjastojen ja ATK-opetustilojen tuloilma jäähdytetään. Toimistojen ja muiden hoitotilojen jäähdytyksestä sovitaan tapauskohtaisesti. LVI-suunnittelija laatii ilmastointijärjestelmästä toimintakaavion, jossa rakennusosittain ja kerrok-sittain esitetään keskuslaitteet sekä kentällä olevat säätö- ja varolaitteet. LVI-suunnittelija varaa konehuonetilat ja kanavointitilat hanke- tai luonnosvaiheen suunnittelun yhteydessä. Konehuoneissa tulee olla riittävät huolto- ja korjaustilat koneille ja sähkön ryhmäkes-kuksille. Suunnittelijoiden tulee varata riittävät sisäpuoliset huolto- ja kuljetusreitit konehuoneisiin. Tarvittavat ulkopuoliset haalaus- ja nostopaikat tulee myös varata. Raitisilman sisäänotto suunnitellaan ilmastointikoneille edullisimmasta ilmansuunnasta, yleensä rakennuksen lähinnä pohjoista olevalta sivulta. Samalla tulee varmistaa, että etäisyydet poistoil-mapisteistä ja tuuletusviemäreistä ovat määräysten mukaiset.


Huomiota on myös kiinnitettävä raitisilmasäleikön sijoitukseen ja riittävän kokoiseen ulkoilma-kammioon tai lumisuojasäleikköön, jotta estetään mahdollisuuksien mukaan lumen pääsy koneil-le. Ulkoilmakammio varustetaan, huolto-ovella, vesieristysmatolla ja kuivalla lattiakaivolla, joka viemäröidään vesilukolla varustetun lattiakaivon kautta. Ilmanvaihto tulee pääsääntöisesti suunnitella ja säätää siten, että rakennus on alipaineinen. Ali-paineisuus tulee kuitenkin olla mahdollisimman pieni. Tavoitearvo on -5 … - 10 Pa. Painesuhteen pysymistä seurataan automaatio osuudessa mainitulla tavalla. ennen rakennuksen vastaanottoa ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrast mitataan ja säädetään. Pöytäkirjataan merkitään myös mit-taustilanteen paine-ero sisäilmasta ulkoilmaan. Mikäli suunniteltavassa kohteessa on ns. puhdas-tiloja tulee tilojen väliset painesuhteet myös mitata ja laatia tästä pöytäkirja.

2211 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat

Koteloitujen tulo- ja poistoilmakoneiden puhaltimet ovat ensisijaisesti taaksepäin kaartuvin siivin varustettuja, suorakäyttöisiä keskipakoispuhaltimia, jotka varustetaan taajuusmuuttajakäytöllä. Mikäli puhaltimet ovat kiilahihnakäyttöisiä, on hihnoja oltava vähintään 2 kpl. Ilmanvaihtojärjestelmän tulee täyttää ekosuunnitteludirektiivin vaatimukset (mm. lämmön talteen-otto ja ominaissähköteho). Ilmastointikoneiden suodattimien vähimmäisvaatimus: - tuloilmasuodatin EU3 + EU7 - poistoilmasuodatin LTO- laitteille EU5 Suodatinkehyksenä ei saa käyttää pahvikehystä. Hienosuodattimet ovat pussisuodattimia. Suo-dattimien luokka sekä mitoitus- ja loppupaine-häviöt esitetään suunnitelmissa. Suodattimille mää-ritellään varasuodattimet. LTO- laitteena käytetään ensisijaisesti korkean hyötysuhteen regeneratiivista LTO- kiekkoa tai LTO- levysiirrintä. Suunnittelussa on huomioitava RYL 2002:ssa esitetyt rajoitukset. Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa ei regeneratiivista LTO- laitetta voi käyttää hajujen leviämisvaaran takia, vaan tällöin tulee kysymykseen joko levy- tai nestekiertoinen lämmöntalteenottolaite. LTO - siirtimet/-patterit mitoitetaan siten lämmityspattereiden kanssa päällekkäin, että lämmitys-patterin teho riittää lämmittämään raitisilman min. +13 C:een. Nestekiertoisen LTO- järjestelmän tuloilmakoneen patterina voidaan käyttää Retermia- neulaput-kipatteria lumen sulatukseen ennen suodattimia. Retermia- patterin yhteydessä on huolehdittava patterin pesun vaatimista huoltotiloista ja vedenpoistosta. Nestekiertoisissa LTO- järjestelmissä käytetään liuoksena 30 % etyleeniglykoli-vesiliuosta. Gly-koliliuoksen osalta suunnitelmissa tulee olla vaatimus liuoksen koostumuksen laboratoriotutki-muksesta ja raportin toimittamisesta rakennuttajalle sekä laitoksen vastaanottovaiheessa että ta-kuuajan huoltojen yhteydessä. Lämmityspatterille suunnitellaan väliosa jonka leveys on vähintään 250mm.

2212 Ilmastointikoneet

LVI-suunnittelija laatii laitevalmistajan mitoitusohjelmalla esimerkkikoneen mittapiirustuksen, jos-sa ovat suunnitelman mukaiset koneosat todellisilla mitoilla (ml. väliosat). Suunnittelija laatii esi-merkkikoneesta laiteluettelon, jossa ovat osien mitoitustiedot sekä puhaltimien ääniarvot, hyöty-suhteet ja sähkötehokkuusluvut. Suunnittelijan tulee äänitasolaskelmilla varmistaa, että esimerk-kikoneen ääniarvoilla huonetiloille vaaditut äänitasot saavutetaan. Ilmastointikoneiden tiiveys määritellään D2:n mukaan vähintään luokkaan A. Ilmastointikoneet suunnitellaan niin, että niiden huoltamiselle ja laitevaihdoille jää riittävät tilat, oh-jeena on ko. koneen kokoinen tila. Ilmastointikoneet tulee asentaa säädettäville muototeräsalus-toille siten, että koneen alustan tarkastusta ja puhdistusta varten jää 200 mm:n vapaa tila. Tarvit- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 34(65)

taessa isoille kaksikerroksisille koneille määritellään hoitotasot myös yläosan koneille. Ilmastointikoneiden otsapintanopeus suunnitteluarvoilla ei saa ylittää 3,0 m/s. Mikäli koneosina on pattereita, joissa tiivistyy vettä, otsapintanopeus ei saa ylittää 2,5 m/s, ja näiden pattereiden alle suunnitellaan kondenssialtaat ja viemäröinti ilmalukon kautta lattiakaivoon. Kuitenkin em. ot-sapintanopeudet voidaan ylittää käytössä, mikäli kone mitoitetaan tilapäistä tehostettua ilman-vaihtoa, esim. kesäyöjäähdytystä varten. Ilmastointikoneiden sähkötehokkuus lasketaan konekohtaisesti LVI- ohjekortin LVI 30-10349 mu-kaan. Sähkötehokkuusluvun tulee olla kojeikkoparilla alle 2,1 kW/m3/s ja yksittäisillä koneilla alle 1,2 kW/m3/s, täyttäen ekosuunnitteludirektiivin vaatimukset.

2213 Kanavistot ja kanavistovarusteet

Kanavistot suunnitellaan ensisijaisesti pyöreille kanaville. Suorakaidekanavia käytetään vain il-mastointikoneiden jako- ja kokoojalaatikoissa tai tapauskohtaisesti pyrittäessä matalaan raken-nekorkeuteen. Kanavien materiaali on yleensä sinkitty teräs. Kun suunnitellaan luokan S2 (tai S1) kanavistoa, tulee kanavien ja kanavaosien olla tyyppihyväk-syttyjä ja puhtausluokan P1 edellyttämällä tavalla valmistettuja. Tällaisen kanaviston tiiveysluok-ka määritellään luokkaan C (SFS 4699). Kanavisto tulee tehdä tehdasvalmisteisia kumirengastii-visteisiä kulma- ja T- kappaleita käyttäen, lähtökauluksia saa käyttää vain kun haarakanavan ko-koero on kolme dimensiota tai enemmän sekä ilmastointikoneiden jakolaatikoissa. Kaikki suora-kaidekanavistot koepainetaan ja pyöreistä kanavista koepainetaan min. 30% Äänen siirtyminen kanavien kautta huoneiden välillä tulee estää asennusreiteillä ja vaimennuksil-la. Kanavisto tasapainotetaan laskelmallisesti. Säätöpellit merkitään piirustuksiin laskettuine ilmavir-ta- / paine-eroarvoineen. Kanavisto tulee suunnitella puhdistettavaksi kauttaaltaan. Puhdistusluukut merkitään suunnitel-mapiirustuksiin. Kanavistoon tulevien säätöpeltien tulee olla täysaukko-mallisia ja muiden laittei-den, kuten ilmavirtasäätimien ja sisäkartiollisten ääniloukkujen, irrotettavissa puhdistusta varten. LVI-suunnittelijan tulee tehdä palopeltikaavio, jossa esitetään kaikki rakennuksessa olevat palo-pellit ja keskukset tunnus- ja sijaintitiedoin varustettuna. Palopellit varustetaan tarkastus- ja puh-distusluukuilla sekä mikrokytkimillä, jotka kaapeloidaan hälytyskeskukseen, ja josta viedään yh-teishälytys rakennusautomaatiojärjestelmään. Sairaaloissa, hoitolaitoksissa, kouluissa ja päivä-kodeissa palopellit varustetaan toimimoottoreilla. Tällöin järjestelmä varustetaan erillisillä palopel-tikeskuksilla, jotka hoitavat automaattisen testauksen. Pienemmissä kohteissa ohjaus voidaan to-teuttaa myös rakennusautomaatiojärjestelmän kautta. Kanavissa käytettävien materiaalien tulee kestää kanavien sisäpuolinen puhdistus. Kun suunni-tellaan luokan S2 (tai S1) kanavistoa, suunnitelma-asiakirjoissa tulee esittää vaatimus kanavien sisäpuolisen puhtausasteen tarkastamisesta ja mahdollisesta nuohouksesta asennustyön jälkeen ennen koneiden käynnistämistä toimintakokeita varten. Normaalisti raja-arvo on 1,0 g/m2, ja mi-käli se ylittyy, tulee kanavat nuohota urakkaan sisältyvänä työnä. Vanhat kanavistot pyritään hyödyntämään suunnittelussa. Suunnittelijan pitää muodostaa selvä käsitys niiden kunnosta, esim. kuntoarvioon tai painekokeisiin perustuen. Varsinkin vanhat 60- ja 70- luvuilla rakennetut suorakaidekanaviin perustuvat kanavistot ensisijaisesti uusitaan kanavien ja kanavaliitosten epätiiveyden takia. Mikäli vanhaa kanavistoa hyödynnetään, tulee sen säädet-tävyys suunnitella kuten uuden kanaviston. Kaikki vanhat käyttöön jäävät kanavat on määrättävä nuohottavaksi ennen toimintakokeita.

2214 Päätelaitteet

Päätelaitteiden tyypit valitaan yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Suunnitelmissa määritellään pää- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 35(65)

telaitteista esimerkkituotteet koko- ja ilmavirta-arvoineen, tarvittaessa esitetään myös painehäviö. Päätelaitteiden heittokuviot ja ääni-tasot tarkistetaan. Vaativissa paikoissa, auditorioissa, neuvot-teluhuoneissa yms. tiloissa heittokuviot ja äänitasot määritellään tilakohtaisesti esimerkkituottei-den laskentaohjelmalla. Erikoista huomiota tulee kiinnittää korkeiden tilojen sekä ilmamääräsäädettävien järjestelmien tu-lo- ja poistoilmalaitteisiin. Näiden osalta laskentaohjelmilla on ilmanvaihdon toimivuus tarkastet-tava eri lämpötila- ja/tai ilmavirta-arvoilla.

2215 Väestönsuojan ilmastointilaitteet

LVI-suunnittelija merkitsee väestönsuojaan tulevat laitteet määräysten mukaisin koodein. Valuun tulevien osien paikat mitoitetaan varauspiirustuksiin yksiselitteisesti.

222 Jäähdytys- ja kylmätekniset järjestelmät

2220 Yleistä

Suunnittelijoiden tulee sopia rakennuskohteen jäähdytys- ja kylmälaitteiden urakkarajat yksityis-kohtaisesti. Seuraavassa yleiset periaatteet: - suorahöyrysteiset kylmälaitteet sisältyvät ilmanvaihtourakkaan - vedenjäähdytyslaitteet ja niiden putkityöt sisältyvät putkiurakkaan - jäähdytys- ja kylmälaitteista kootaan ao. urakkaan toimivat kokonaisuudet, joten niihin sisälly-

tetään myös sähkölaitteet ryhmäkeskuksineen ja johdotuksineen sekä ohjaus- ja varolaitteet - kylmälaitoksen yksityiskohtainen mitoitus samoin kuin sähkö- ja kytkentäkaavioiden laatiminen

sisällytetään ao. urakkaan - jäähdytys- ja kylmälaitteista sähköurakkaan sisällytetään syöttö- ja hälytysjohtojen asennus ja

kytkentä ryhmäkeskukseen sekä kentällä olevien mittauksien johdotukset - jäähdytys- ja kylmälaitteista rakennusautomaatiourakkaan sisällytetään tarvittavat säätö-, oh-

jaus- ja hälytyspisteet - keittiön pakastehuoneet varustetaan rakennusautomaatiojärjestelmään liitetyillä lämpötila-

antureilla ja ohjelmallisilla hälytyksillä - keittiön kylmä- ja pakastehuoneiden hankinta ja asennus sisällytetään rakennusurakkaan ja

niiden lauhduttimet tulee asentaa ulos - Varoventtiili putkitettava laukeamispaineen kestävällä putkistolla ulos.

2211 Kylmäkoneistot

Keittiön kylmiöiden kylmäkoneistoille varataan tekninen tila keittiön välittömästä läheisyydestä. Kylmäkoneistoja ei saa sijoittaa esim. kylmiöiden alakattoihin, eikä muuallekaan keittiötiloihin ja vaikeasti huolettaviin paikkoihin. Kylmäkoneistot suunnitellaan ilmalauhdutteisina. Lauhduttimet pyritään sijoittamaan kompressoreiden lähelle esim. keittiön katolle. Jäähdytyskompressorit ovat malliltaan hermeettisiä (tai puolihermeettisiä) mäntäkoneita, joiden teho mitoitetaan enintään 16 h/d käyntiajan mukaan. Höyrystiminä käytetään puhallinhöyrystimiä varustettuina sähkösulatuksin. Höyrystimiltä kondenssivedet johdetaan lattiakaivoon. Suunnitelmissa esitetään kytkentäkaaviot teknisine arvoineen sekä kylmätilojen lämpötilat.

2212 Ilmastoinnin jäähdytys

Ilmastoinnin jäähdytyksen keskuslaitteet sijoitetaan pääilmastointikoneiden läheisyyteen joko iv- konehuoneeseen tai lämmönjakoon. Kylmäkoneistot suunnitellaan ilma- tai liuoslauhdutteisina. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 36(65)

Lauhduttimet pyritään sijoittamaan kompressoreiden lähelle. Yksittäiset pienehköt jäähdytysjärjestelmät voidaan toteuttaa suorahöyrystysjärjestelminä, joissa höyrystin on erillinen tai ilmastointikoneen jäähdytyspatteri. Höyrystyslämpötilana käytetään esim. + 7 ºC. Kompressoreina käytetään joko mäntä- tai kiertomäntä- (scroll) kompressoreita. Useista ilmastointikoneista muodostuvissa laitoksissa ja huonekohtaisia jäähdytyslaitteita sisältä-vissä järjestelmissä käytetään nestejäähdytysjärjestelmää. Järjestelmän keskusyksikkönä on ve-denjäähdytyskoneisto varustettuna putkihöyrystimellä ja ruuvi- tai kiertomäntä- (scroll) kompres-soreilla riippuen kokoluokasta. Järjestelmän lauhdutus on joko ilmalauhduttimella tai liuosjäähdyt-timellä. Liuosjäähdytintä käytetään tapauksissa, kun jäähdytystä käytetään myös talviaikana. Lauhduttimina käytetään ilmalauhduttimia, joissa teho säädetään portaattomasti puhallinmootto-reiden taajuusmuuttajalla. Liuoksena käytetään 35 % etyleeni-glykoli-vesiliuosta tarvittavine inhi-biitteineen. Liuos- ja jäähdytysvesiverkoston pääpumpuille asennetaan kiinteät varapumput, mikäli järjestel-mä palvelee toiminnan kannalta kriittisiä tiloja, esim. leikkaussaleja. Suuremmissa järjestelmissä pääpumput tulee olla varustettu taajuusmuuttujakäytöllä. Jäähdytysjärjestelmien pumput tulee ol-la varustettu suluilla ja pistotulppaliitännällä, jotta pumpun vaihto onnistuu helposti, irrallisia vara-pumppuja ei hankita. Jäähdytysvesiverkosto varustetaan linjasäätöventtiilein, joissa on mittausyhteet. Sulkuventtiilit ovat täysaukollisia palloventtiileitä. Jäähdytysvesiverkosto varustetaan automaattisella ilmanerot-timella ja paisunta-astialla. Paisunta-astian ja varoventtiilin väliin asennetaan erillinen tyhjennys- ja sulkuventtiili huoltotöiden helpottamiseksi. Suunnitelmissa tulee esittää vaatimus jäähdytysverkostojen huuhtelusta ja sen jälkeisestä labora-toriotutkimuksesta verkoston puhtauden toteamiseksi. Huuhtelua ja siirrettävää ilmapoistolaitteis-toa varten putkistoon tulee suunnitella tarvittavat putkiyhteet. Jäähdytyspalkkijärjestelmässä jäähdytysveden lämpötilan säädöllä tulee estää kondenssiveden muodostuminen jäähdytyspalkkien pintaan. Puhallinkonvektoreiden kondenssiveden poisto esite-tään suunnitelmissa. Putkimateriaaleina käytetään suorahöyrystysjärjestelmissä ns. JL- kupariputkia. Liuosjärjestel-män putkistot ja varastosäiliö tehdään ruostumattomasta teräksestä. Jäähdytysvesiputkistot iv- konehuoneessa tehdään joko kupariputkesta tai ruostumattomasta teräsputkesta ja jäähdytys-palkkien putkistot joko kupariputkesta tai kova-PVC- putkesta liimaliitoksin.

223 Eristykset

Eristykset suunnitellaan ohjekortin LVI 50-10345 perusteella seuraavasti: lämpö- ja lämminve-sijohdot (sarja 22), kylmävesijohdot (sarja 21). Erikoiset eristykset: - jäähdytetyn tuloilman kanavat: solumuovi (Paraten) 10 mm saumat teipattuina - raitisilmakanavat ja kanavat LTO- laitteen jälkeen: solukumi - jäähdytysputkien eristeenä käytetään solukumieristettä esim. Armaflex Ultima - kokoluokan DN50 ja suuremmat venttiilit varustetaan avattavilla eristyskoteloilla - mineraalivillalla tehdyt eristykset tulee pinnoittaa. Ilmakanavien paloeristyksien eristyspaksuudet määritellään YM:n tyyppihyväksyntäpäätöksen mukaan. Äänieristyksien tulee täyttää M1-vaatimukset. Huippuimurin ja ulospuhallushajottimen lämpö- ja äänieristys suunnitellaan esim. LVI-ohjekortissa LVI 50-10344 esitetyn asennusmallin perusteella. TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 37(65)

23 SÄHKÖTEKNIIKKA

231 Asennusreitit

Ryhmäkeskuskomerot samoin kuin telekomerot tulisi sijoittaa eri kerroksissa päällekkäin, jotta kaapeli- ja sähkönjakelureitit ovat suoria ja selkeitä. Maahan asennettavien muoviputkien halk.väh.110 mm, putket varustetaan vetonaruilla. Maahan asennettavat kaapelikaivot betonirengaskaivoja halkaisija vähintään 1000 mm, kaivo varustetaan tiiviillä metallikannella ja sen pohja on vettä läpäisevä.

2311 Kaapelihyllyjärjestelmät

Vahvavirta- ja telekaapelit voidaan asentaa joko samalle hyllylle tai eri hyllyille huomioiden häi-riöetäisyydet. Mikäli kaapelit asennetaan samalle hyllylle, pitää ne erottaa väliseinällä toisistaan. Kaapelihyllyinä käytetään sinkittyjä teräshyllyjä, toimisto ym. vastaavissa tiloissa käytetään arkki-tehdin määräämään värisävyyn polttomaalattuja teräshyllyjä niissä tiloissa, joissa hyllyt jäävät näkyviin. Hyllyt varustetaan samanvärisillä kansilla. Hyllyasennuksissa on käytettävä tehdasvalmisteisia osia, haaroituskohdissa on hyllyt kiinnitettä-vä toisiinsa. Yli 300mm leveät hyllyt on asennettava porttikannakkeilla tai erityisillä kattokannak-keilla jotka estävät hyllyn kiertymisen. Myös seinäkannake hyväksytään. Kaapelireittien terävät särmät on suojattava siten, ettei kaapelin suojavaippa tai rakenne vaurioi-du asennusvaiheessa tai sen jälkeen (esim. hyllyjen reunat, läpiviennit, johtokourujen kulmapai-kat, putkien päät, terävät rakenteet). Kaapelihyllyihin asennettavat jakorasiat ja kojeet on kiinnitettävä valmistajan ohjeiden mukaisesti asennuslevyihin. Pystyhyllyosuuksilla on käytettävä kaarikiinnikkeitä, jotka kiristetään sormikirey-teen (avattavissa ilman työkalua). Keskuksen yläpuoliset asennukset esim. Niedax-kiskolla tai vastaavalla kiinnitysjärjestelmällä, pystyhyllyltä tai vaakahyllyltä jolloin johdon vapaa pituus enintään 25cm. Kaapeleiden niputtami-nen johdinsiteillä on kielletty.

2312 Johtokanavajärjestelmät

Toimisto- ym. vastaavissa tiloissa johtokanavissa on oltava erillinen tila vahvavirta- ja telejohdoil-le. Johtokanavan materiaali voi olla joko teräs, alumiini tai muovi riippuen kohteesta.

2313 Lattiakanava- ja lattiapistorasiajärjestelmät

Lattiapistorasioiden, joihin asennetaan sekä vahvavirta- että telepistorasioita, minimi koko on 200x200. Rasiaan asennetaan vähintään 2 kpl 2-osaisia suko-pistorasioita, joista toinen on tar-koitettu atk-laitteille sekä 1 kpl 1-osaisia RJ45, cat 6-pistorasia ja yksi tele-rasia varalle (kojera-sia). Lattiarasioita pyritään kuitenkin välttämään kaikissa tiloissa. Koulujen ATK-luokkien johdotukset rakennetaan yläkautta kun huonekorkeus on max. 3m. Välte-tään lattiarasiointia.

2314 Putkitus ja rasiointi


Putketonta asennustapaa ei saa käyttää. Suunnitelmissa on huomioitava varaputkien määrä, esim. sähköpielestä. Putkitus- ja asennustarvikkeina käytetään pääsääntöisesti HF-tuotteita uu-diskohteissa ja sellaisilla saneeraus- ja perusparannuskohteissa tai -tiloissa, joissa vanhat PVC-tarvikkeet puretaan pääosin. Maan alle asennettavat putket, asennustarvikkeet ja kaapelit kuiten-kin voivat olla PVC:tä sisältäviä, jos savun leviäminen sisätiloihin on estetty. Konehuoneissa toimilaitteiden johdoille on asennettava putkitus, johdon vapaa etäisyys on kor-keintaan 20 cm. Heikkovirtalaitteiden vedonpoisto on huomioitava. Ruuvikiinnitykset IV-kanaviin on kielletty. Raskailla kaapeleilla kiinnitysväli 20-25 x ulkohalkaisija.

232 Sähkön pääjakelujärjestelmät

2320 Yleistä

Sähköliittymää varten varataan putkitukset sähkölaitoksen ohjeen mukaisesti ja sovitaan toimitus-rajat tontin rajalta pääkeskukselle. Puheli- ja tietoliikenneliittymää ja TTV -liittymää varten vara-taan omat putkensa liittymispisteisiin. Uutena liittyjänä 110 mm muoviputki vetonaruineen vara-taan Tampereen kaupungin tietohallintoyksikön (TIEHA) käyttöön valokuitua ja kaukokäytön kaa-pelointeja varten. Putki varataan teletilasta tontin rajalle TIEHAN:n liittymispisteeseen. Sähkösuunnittelija selvittää hanke- tai luonnossuunnitteluvaiheessa kiinteistön liittymän (arvioi-dun liitäntätehon perusteella) ja liitetäänkö kiinteistö pien- vai keskijänniteliittymänä sähkönjake-luyhtiön verkkoon sekä näihin ratkaisuihin perustuen varaa riittävät tilat sähköpääkeskukselle ja tarvittaessa muuntamolle ja keskijännitekojeistolle. Sähkösuunnittelija selvittää hanke- tai luonnossuunnitteluvaiheessa tarvittavien teletilojen tar-peen sekä kiinteistön liittämisen ulkopuolisiin televerkkoihin.

2321 Keskijännitemuuntamo – ja kojeistot, pääkeskus ja pääkeskustila

Sähkösuunnittelija määrittelee hanke- tai luonnossuunnitteluvaiheessa mahdollisen keskijännite-muuntajan (muuntajat) -kojeiston, sekä sähköpääkeskustilan mitat, huomioiden kaikkien tilaan asennettavien kojeiden vaatimat asennus- ja huoltotilat (esim. pääkeskus, mahd. ryhmäkeskus, kompensointi, hälytyskeskukset ym.). Muuntajina käytetään öljytäytteisiä muuntajia. Muuntajien alle rakennetaan määräysten mukainen muuntajaöljyn keräyskaukalo. Keskijännitekojeistoina käytetään suojakaasukatkaisijoilla rakennettuja kojeistoja. Laitteistot va-rustetaan toimilaitteiden suojakaasun (esim. SF6-kaasu) valvontajärjestelmällä. Muuntamorakennuksille asennetaan oma rakennusta kiertävä maadoituselektrodinsa ja päämaa-doituskiskonsa . Keskijännitekatkaisijoita ei varusteta sähköisellä tai automaattisella viritystoiminnalla, vaan viritys tapahtuu käsikäyttöisenä toimenpiteenä. Keskijännitemuuntamo tilaan rakennetaan asennuslattia siten, että muuntajakoneelle rakenne-taan muuntajan painon kestävä siirtotie oviaukosta asennuspaikalle, asennuslattia kantaa keski-jännitekojeiston aiheuttaman kuorman, öljyn valumiskaukalo jää asennuslattian alle, kuitenkin si-ten, että suurjännitekaapeleille jää väljä taivutussäde lattian alle (=kaapeleiden sallittu taivutus-säde+300-400 mm). Asennuslattia pitää olla helposti käsin purettavissa. Muuntajatilan ilmanvaihdon riittävyyteen ja huonelämpötilaan pitää kiinnittää erityistä huomiota,


jotta muuntajan ja kojeiston sallittua lämpötilaa ei ylitetä tai aliteta. Raja-arvot määrittelee laite-valmistaja. Muuntamotilan ovet pitää olla avattavissa lattialla ryömittäessä.

Pääkeskushuoneeseen asennetaan päämaadoituskisko, johon asennetaan standardin mukaiset maadoitukset. Pääkeskukseen asennettaan impulssi kWh –mittari - kWh –mittarilta impulssi –yhteys rakennusautomaatiojärjestelmään - kWh –mittarille asennetaan puhelinyhteys 63A:sta lähtien - mittari asennetaan 2ek –alustalle

2322 Muut keskukset

Keskuksen materiaali voi olla joko metalli tai muovi. Ryhmäkeskustilaan asennetaan 1 kpl 2-osaisia shuko -pistorasia (16A) sekä 1kpl 3x16A:n pisto-rasia. Varalle jäävien tulppa- ja kahvasulakkeiden määrä ryhmäkeskuksissa on 30 % käyttöön tulevien sulakkeiden määrästä. Varalle jäävien johdonsuoja-automaattien määrä ryhmäkeskuksessa on 30 % käyttöön tulevien automaattien määrästä (jaettuna käyttöön tulevien sulakkeiden nimellisvirtojen suhteessa). Eri sähkönjakelujärjestelmät: normaalisähkö, varmennettu sähkö, katkoton sähkö (UPS) erote-taan samassa keskuksessa toistaan eri väreillä sekä rajauksella: - normaalisähkökeskuksen väri valmistajan vakioväri - varmennettu sähkö (katkos <15s) RAL 5007 (sininen) - varmennettu sähkö (katkos <0,5s) RAL 3011 (punainen) - katkoton järjestelmä (UPS) RAL 2000 (oranssi) - turvasyötön IT –järjestelmä RAL 6025 (vihreä) Jokainen pesukone-, lattialämmitys- jne. lähtö asennetaan oman vikavirtasuojakytkimen perään. Vikavirtasuojakytkin asennetaan siten, että sen voi koestaa myös henkilö, joka ei ole sähköalan ammattihenkilö. Sulanapitolämmitysten vikavirtasuojakytkimistä otetaan hälytystieto, joka viedään joko keskitet-tyyn valvontaan tai hälytyskeskukseen. Monimittarikeskus sijoitetaan komerotilaan tai varustetaan lukittavalla suojakaapilla, jossa ovi on upotettu. Monimittarikeskuksen lukitus sarjoitetaan sähkölaitoksen ja huoltomiehen avaimelle.

2323 Pääjohdot, maadoitukset ja potentiaalitasaukset

Pääjohdot ovat joko MMJ-, MCMK-, AMCMK-, AMMK- tai AXMK- kaapeleita. Kaapelihyllyjä ja johtokanavia ei yleensä maadoiteta, elleivät erityiset syyt sitä edellytä. Potenti-aalitasauksia käytetään siellä missä standardit sitä vaativat. Suunnittelija tekee piirustukset eri ti-lojen maadoituksista. Suunnitelmissa varataan tila mahdolliselle kompensointiparistolle. Pääkeskukseen varataan kompensointiparistolle riittävän iso sulakelähtö. Kompensoinnin lopullinen tarve todennetaan mit-tauksilla. Mittaukset tehdään sen jälkeen, kun rakennus toimii normaali käytössään.


2324 Varavoimajärjestelmä ja -tilat

Sähkösuunnittelija selvittää hanke- tai luonnossuunnitteluvaiheessa varavoimakonehuoneen tilat, huomioiden koneen aiheuttaman melun, pakokaasut, korvausilman, kuljetuksen ym. ohjeiden määrittelemät seikat. Varavoimakonehuone ja varavoimakoneen käyttötila varustetaan melun vähentämiseksi akus-toinnilla. Sähkösuunnittelija selvittää tarvittavien UPS-laitteiden tarvitsemat tilat sekä akkujen painot. Oiko-sulku- ja kosketusjännitesuojausten kannalta UPS-laitteisto on hyvä sijoittaa rakennuksessa kes-keisesti. UPS-laitteisto varustetaan ohituskytkennällä, joka sallii UPS:n huollon UPS-verkon ol-lessa jännitteinen.

2325 Ryhmäjohdot

Uudisrakennuksissa kaikki johdotukset tehdään pääsääntöisesti uppoasennuksena tai asennet-tuna hyllylle. Saneerauksissa voidaan tehdä myös pinta-asennuksena ja johdot suojataan alumii-niputkilla tapauskohtaisesti. Uppoasennukset tehdään aina putkellisina asennuksina.

233 Laitteistojen sähköistys

2331 LVI-järjestelmien kaapelointi

Moottorikaapeleina käytetään MMJ, MCMK, AMCMK – kaapeleita. Moottorikaapeleina välillä taa-juusmuuttaja – moottori, käytetään MCCMK–kaapelia. Taajuusmuuttajien ohituskytkennän tarve harkitaan tapauskohtaisesti. Taajuusmuuttujalähdöissä kiinnitetään erityistä huomiota EMC-suojaukseeen. Moottoreiden läheisyyteen asennetaan EMC-suojatut turvakytkimet. Ilmanvaihdon hätäseis -painike asennetaan paloilmoituskeskuksen läheisyyteen ja se liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Rakennusautomaatiojärjestelmän keskusten läheisyyteen asennetaan yleiskaapelointipiste 1xRJ45.

2332 Hissit

Suunnitelmissa määritellään syöttökaapeli hissin ohjauskeskukselle. Hissikuiluun asennettava valaistus ja pistorasiat kuuluvat hissiurakkaan. Hälytys viedään hissin toimittajan puhelinyhteyden hissipäivystykseen (puheyhteys). Hissin rin-nakkaishälytys viedään myös rakennusautomaatiojärjestelmään. Mikäli hissiin halutaan kulunvalvontaominaisuus, on toimitusraja seuraava: SU tai KVU toimittaa sen materiaalin, mikä hissikoriin tai hissikuiluun asennetaan toiminnon saavuttamiseksi. Hissitoi-mittaja asentaa em. laitteet.

2333 Nosto-ovet, puomit, portit, lastaustasaajat

Suunnitelmissa määritellään syöttökaapeli laitteen ohjauskeskukselle. Hälytykset viedään raken-nusautomaatiojärjestelmään.


2334 Savunpoistopuhaltimet, savunpoistoluukut, palopellit

Suunnitelmissa esitetään syöttökaapeli savunpoistopuhaltimien ja -luukkujen ohjauskeskukselle. Järjestelmä on hyväksytettävä palotarkastajalla. Hälytykset viedään rakennusautomaatiojärjes-telmään. Palopeltien ohjaus- ja hälytyskaapelointi tehdään LVI-suunnittelijan tekemän palopeltikaavion mukaisesti, jossa tulee olla yhteys rakennusautomaatiojärjestelmään. Erillistä palopeltikeskusta ei asenneta.

2335 Jätepuristimet

Suunnitelmissa esitetään syöttökaapeli jätepuristimen ohjauskeskukselle. Hälytykset viedään ra-kennusautomaatiojärjestelmään.

2336 Pesulalaitteet

Suunnitelmissa esitetään pesulalaitteiden syöttökaapelit turvakytkimineen.

234 Sähkön liitäntäjärjestelmät

2341 Pistorasiat

Pistorasioiden suunnittelussa huomioidaan voimassaolevan SFS-standardin mukaiset vikavir-tasuojien asettamat vaatimukset ryhmäjohdoille. Siivouspistorasioita asennetaan seuraavasti: - vähintään yksi pistorasia (16 A) jokaiseen siivottavaan tilaan - porrashuoneissa pistorasia jokaiseen kerrokseen - kellarikäytävissä pistorasia jokaista alkavaa 10 käytävämetriä kohti Kaikki pistorasiat ovat turvallisuuspistorasioita ja pistorasioissa käytetään iskunkestäviä kesto-muovisia peitelevyjä. Porrashuoneissa kaikki rasiat tehdään uppoasennuksina. Koulujen työharjoitteluluokissa (fysiikka, kemia, tekninen työ, tekstiilityö, kotitalous) katosta las-keutuvat (roikkuvat) johdot/pistorasiat/pistorasiakeskukset varustetaan paino-kuormituksen pois-tavalla ratkaisulla (vedonpoistojärjestelmä, vaijeri tms.).

2342 Autonlämmityspistorasiat

Autolämmityspistorasioita käytetään vain kohteissa, joissa on välttämätön ajotarve on läpi vuoro-kauden, esim. kodinhoito yms. palvelut. Autonlämmityspistorasioita ohjataan pylväskohtaisilla kelloilla, ryhmäjohtojen mitoitus 2000 W/autopaikka.

235 Valaistus

Valaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan ST 58.02-kortin valaistusohjeistusta standardin EN 12464 mukaisesti. Valonlähteinä käytetään mahdollisuuksien mukaan energiate-hokkaita A-luokan valonlähteitä. Korkeissa tiloissa (yli 5m) käytetään IEC 81 normin mukaista TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 42(65)

Long-life T5- loisteputkea ,monimetallilamppua tai led-lamppua. Valaistustasot määritellään yleisten valaistustasojen suositusten mukaisesti. Valaistusohjauksen painonapeissa käytetään iskunkestäviä kestomuovisia peitelevyjä. Porrashuoneissa kaikki rasiat tehdään uppoasennuksina.

2351 Rakennuksen sisävalaistus

Kellari- ja yhteistilat valaistaan elektronisilla liitäntälaitteilla varustetuilla loistelamppu- tai LED-valaisimilla. Porrashuonevalaisimina käytetään jatkuvaa sammutusta ja sytytystä kestäviä loistelamppu- tai LED-valaisimia. Porrashuoneen valaistus on saatava toimimaan jatkuvasti siivouskytkimien avul-la. Ulosmenotasanteen ja tuulikaappien valaistus toteutetaan erillään muusta porrashuoneen valais-tuksesta aika– ja ir –ohjauksena.

Toimisto- ym. vastaavien tilojen valaistus toteutetaan pääsääntöisesti loisteputki- tai LED-valaistuksena. Valaistus toteutetaan joka ns. suorana tai epäsuorana valaistuksen tai näiden yh-distelmänä ottaen huomioon ko. tilojen eritysvaatimukset. Valaistuksen ohjauksena käytetään joko 0-1 –kytkintä tai läsnäolokytkintä, jokainen valaisin voi-daan varustaa myös omalla vetokytkimellä. Käytävä- ja aulatilojen valaistusta ohjataan päiväaikaan kiinteistövalvonnan kautta aikaohjelmal-la, muina aikoina näiden tilojen valaistusta ohjataan ir- ohjauksella tai painonapeilla sekä siivous-kytkimillä. Neuvottelu- ym. vastaavat tilat varustetaan valaistuksen säädöllä. Tekniset tilat valaistaan loiste-lamppuvalaisimilla ja niiden ohjaus toteutetaan 0-1 –kytkimillä.

2352 Rakennusten ja alueiden ulkovalaistus

Piha-alueella kulkutiet valaistaan värikorjatuilla monimetalli-,led-, tai suurpainenatriumlampuilla. Piha-alueiden valaistus liitetään kiinteistön ohjaukseen. Autopaikkojen valaistus - tai suurpainenatriumlampuilla, 1 valaisin alkavaa 8 autopaikkaa kohden toteutetaan monimetalli- tai led-lamppuvalaisimilla. Pylvään korkeus on oltava vähintään 4.5 m ja pylväinä käytetään teräspylväitä. Julkisten kiinteistöjen ulkovalaistus luokitellaan riskiluokkaan C, kohtalaisen suuren riskin aluee-seen. Alle viiden metrin korkeudella valaisimien on oltava ilkivaltaluokan 2 tuotteita. Piha- ja pysäköintialueiden valaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän valoisuusantu-rin tai poikkeustapaukissa erillisen hämäräkytkimen kautta. Jätekatokset varustetaan valaistuksella, jota ohjataan joko liiketunnistimen tai ulkovalaistuksen hämäräkytkimen avulla. Valaisin on sijoitettava siten, että se valaisee myös sisäänkäynnin.

2353 Valaistuksen säätöjärjestelmät

Valaistuksen säätöjärjestelmät voidaan toteuttaa joko 1-10V ohjauksena tai digitaalisäätönä. Jos säätöjärjestelmä käytetään digitaalisäätöä, on valaisimien liitäntälaitteena käytettävä laitetta, joka muistaa ennen jännitekatkoa vallinneen valaistustilanteen.


236 Sähkölämmityslaitteet

2361 Sulatukset, sulanapidot ja saattolämmitykset

Jos ajoluiskat varustetaan sähkölämmityksellä, lämmityksiä ohjataan joko rakennusautomaa-tiojärjestelmän kautta ulkoanturilla tai poikkeustapauksissa ulkotermostaatilla. Luiskalämmitysten hälytystieto siirretään rakennusautomaatiojärjestelmään. Rakennuksen ulkopuoliset, maanpinnan alapuolelle sijoittuvat porraskuilut varustetaan sähkö-lämmitteisillä kuivakaivoilla, lämmityksiä ohjataan joko rakennusautomaatiojärjestelmän kautta ulkoanturilla tai poikkeustapauksissa ulkotermostaatilla. Syöttö varustetaan vikavirtasuojakytki-mellä, josta siirretään hälytystieto rakennusautomaatiojärjestelmään. Lämmityskaapelit suojataan mekaanisesti ilkivallalta ja sään aiheuttamilta vaurioilta. Räystäskouruihin ja syöksytorviin asennetaan tapauskohtaisesti sähkölämmitys. Katto- ja räys-täskouruja lämmityksiä ohjataan joko rakennusautomaatiojärjestelmän kautta ulkoanturilla tai poikkeustapauksissa ulkotermostaatilla. Syöttö varustetaan vikavirtasuojakytkimellä, josta siirre-tään hälytystieto rakennusautomaatiojärjestelmään. Lämmityskaapelit suojataan mekaanisesti il-kivallalta ja sään aiheuttamilta vaurioilta. Päiväkodeissa joissa ei ole vesikiertoista lattialämmitystä pesu-, leikki- ja nukkumatilat varuste-taan sähkölattialämmityksellä. Yksittäiset pesu- ja suihkutilat varustetaan sähkölattialämmityksel-lä. Kun lämmitetään kuivatustarkoituksessa, käytetään vakiovastuskaapelia ja termostaattia lat-tia-anturilla.

24 SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT

241 Puhelinjärjestelmät

Puhelinverkko rakennetaan atk- verkon kanssa yleiskaapelointiverkkona (cat 6 –verkko). Järjes-telmän pistorasioina käytetään RJ45 –liittimillä varustettuja pistorasioita.

242 Viestintäjärjestelmät

2421 Antennijärjestelmät

Antennijärjestelmän hyväksytty mittauspöytäkirja liitetään luovutusmateriaaliin. Uudisrakennukset ja saneerattavat kiinteistöt pyritään liittämään kaapeli-TV-verkkoon.

2422 Yleinen äänentoisto

Kuulutusäänentoiston hankinta yleisiin ja toimistorakennuksiin harkitaan tapauskohtaisesti. Kou-luihin suunnitellaan järjestelmä, joka hoitaa kuulutukset ja välituntisoitot. Järjestelmään voidaan liittää myös sisä- ja ulkopuhelut. Yleisö- ja asiakaspalvelutiloihin rakennetaan Kuulonhuoltoliiton suositusten mukaiset induktiosil-mukat vahvistimineen helpottamaan kuulovammaisten asiointia ja osallistumista kiinteistöissä.

2423 Info- ja AV-järjestelmät

Opetustiloihin ja auditorioihin suunnitellaan kaapelointi PC:tä, data-projektoria, DVD-soitinta, do- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 44(65)

kumenttikameraa ja aktiivikaiutinta varten. Aulojen ja muiden yhteistilojen varustamista informaa-tio- ja AV-järjestelmällä tai muulla esitystekniikalla harkitaan tapauskohtaisesti.

243 Merkinantojärjestelmät

Ovikello-, sisäänpyyntö-, hoitajakutsu-, varattuvalo-, palvelukutsu- ja avunpyyntöjärjestelmien osalta noudatetaan hankesuunnitelmaa. Suunnitteluvaiheessa käyttäjien esittämät järjestelmäli-säykset hyväksyy rakennuttaja.

2431 Ajannäyttöjärjestelmä

Järjestelmä toteutetaan keskuskellojärjestelmänä tai paristokäyttöisenä.

244 Sähköiset turvallisuusjärjestelmät

Vrt. myös TURAVAVALVONTAJÄRJESTELMÄT, SUUNNITTELUOHJE 2006

2441 Kulunvalvontajärjestelmä

Tampereen kaupunki on valinnut kulunvalvontajärjestelmäkseen Tampere-taloa lukuunottamatta Stanley Securityn Pacom(Timecon) - järjestelmän. Arkkitehti määrittelee Pacom(Timecon) -ohjattavien ovien tunnukset ja määrittää positiotunnuksen, joka viedään Timecon-järjestelmään. Metalliset ulko-ovet varustetaan ovilukituksen ja kulunvalvonnan varaputkituksilla. Oviin asenne-taan varaputket ja ylivientisuojat (mallia pitkä) jokaiselle ovilehdelle sekä tilatietoputkitukset jokai-selta ovilehdeltä. Putket päätetään oven läheisyyteen asennettavalle ovirasialle tai oviohjaimelle. Virastojen, koulujen, päiväkotien, museoiden, sairaaloiden, hoitolaitosten tms. ulko-ovet, jotka johtavat sisätiloihin, varustetaan Timecon – kulunvalvonnalla. Em. ulko-ovet ja käyttäjän määritte-lemät kulunvalvotut sisäovet varustetaan hätäpainikkeilla siten, että vaaratilanteessa auki olevat ovet voidaan ohjata lukkoon.

2442 Rikosilmoitusjärjestelmä

Kaikkien julkisten rakennusten käytävät sekä koulujen atk – luokat varustetaan osoitteellisilla lii-ketunnistimilla. Tarvittaessa käytetään lasirikkoilmaisimia ja ovissa magneettikoskettimia. Järjestelmä kytketään Tilakeskuksen kaukovalvontajärjestelmän palvelutuottajan kautta vartiointi-liikkeeseen. Ohisulkijoina käytetään sähköisiä käyttölaitteita, avainkytkimiä ei enää hyväksytä. Hälytyksen siirto toteutetaan kiinteistönpitoyksikön määrittelemällä järjestelmällä, keskukselle va-rataan yleiskaapelointipiste. Oviympäristöön tehtävien kaapelointien suojina käytetään min 30 cm pitkiä ylivientisuojia, kaapelimurtumien ehkäisemiseksi.

2443 Videovalvontajärjestelmä

Videovalvonnassa käytetään kovalevytallenteisia järjestelmiä. Valvontakameroiden sijoittelussa on huomioitava valaistuksen riittävyys vuorokauden ajasta riippumatta. Järjestelmän kamerat ovat IP – kameroita. Videovalvontajärjestelmän kaapelointi määritellään suunnitelmissa.

2444 Paloilmoitusjärjestelmä

Järjestelmän hankinta harkitaan tapauskohtaisesti viranomaismääräykset huomioiden. Järjestel-mä on osoitteellinen paloilmoitusjärjestelmä ja se kytketään Tilakeskuksen kaukovalvontajärjes- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 45(65)

telmän palvelutuottajan kautta aluehälytyskeskukseen. Rinnakkaishälytys liitetään rakennusau-tomaatiojärjestelmään. Päiväkodeissa edellytetään vähintään palovaroitinjärjestelmän tasoista suojausmenetelmää. Näissä kiinteistöissä käytetään paloilmoitinkeskusta palovaroitinkeskuksena ja paloilmaisimia pa-lovaroittimina.

2445 Turvavalaistusjärjestelmä

Turvavalaistusjärjestelmän tulee olla itse testaava, jossa on vikahälytysmahdollisuus. Ulosmerk-kivalaisimina käytetään LED-lamppuvalaisimia, turvavalaisimina käyvät myös pienoisloistelamp-puvalaisimet. Järjestelmä voi olla joko keskusakku- tai paikallisakkujärjestelmä.

2444 Palosulku- ja savunpoistojärjestelmä

Automaattisten palo-ovien sulkujärjestelmän ja paloluukkujen avausjärjestelmän laitehankinnat kuuluvat rakennusurakkaan. Järjestelmien kaapelointi ja laitteiden kytkentä kuuluvat sähköurak-kaan. Palopeltien hälytys- ja ohjauskaapelointi kiinteistöautomaatiojärjestelmään kuuluvat sähkö-urakkaan LVI-suunnittelijan tekemän palopeltikaavion mukaisesti.

245 Tietoverkkojärjestelmät

2451 Yleiskaapelointijärjestelmä

Järjestelmä rakennetaan puhelinverkon kanssa yhteisenä verkkona. Järjestelmä on cat 6 –järjestelmä. Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena* jolloin verkon osat tulee olla yhteensopivia ja testattu luokkaan E (cat6) soveltuvaksi, rasian kytkennäksi valitaan A-kytkentä. Järjestelmän mittaus suoritetaan linkkimittauksena (Permanent link). Yleiskaapeloinnissa käytetään suojaama-tonta (UTP) parikaapelia, siam-tyyppisen kaapelin käyttöä ei sallita. Kaapelin asennustapana käytetään “oikaistuna hyllylle” sijasta “vapaasti hyllylle”. Minimietäisyyksiä vahvavirtakaapeleihin pyritään noudattamaan. Tarvittaessa järjestelmäkaapelit niputetaan tarranauhalla nippuihin (n.30kaap.), jotka ladotaan hyllyllä pyramidin muotoon. * Järjestelmäasennus tarkoittaa, että laitekaapeli, kerroskaapeli ja ristikytkentäkaapeli ovat sa-malta järjestelmätoimittajalta. Yleiskaapeloinnin kenttäkaapelit päätetään RJ-45-ristikytkentäpaneeleihin. Kaapelit tuodaan kyt-kentäpaneeliin esim. tarranauhalla niputettuna pystyhyllyltä ilman roikkuvia kytkentävaroja Puhe-linnousukaapelit päätetään LSA+liitinrimoihin. Kojerasioissa RJ-45-liittimet pitää olla pölyluukullista mallia tai liittimien on oltava muuten pölyltä suojassa. Ristikytkentätila on pääsääntöisesti huonetila, jossa on varatila vähintään yhdelle ristikytkentä-kaapille. Huone on lukittava tila, jonka ovi liitetään kulunvalvontajärjestelmään silloin kun raken-nuksessa on sellainen. Ristikytkentätilassa tapauskohtaisesti joko ovellinen kaappi, lattialla sei-sova teline tai seinään kiinnitettävä teline. Ristikytkentätila on siivottava rakennusjätteistä ja -pölystä ennen kytkentätyön aloitusta. Kytkennän jälkeen liittimet suojataan pölyltä.

246 Automaatiojärjestelmät

Suunnittelussa on noudatettava Tampereen tilakeskuksen RAKENNUSAUTOMAATION SUUN-NITTELUOHJEtta. Kiinteistöstä järjestetään yhteys keskusvalvomoon ATK-verkon kautta. Ra-kennusautomaatiojärjestelmä kytketään Tilakeskuksen kaukovalvontajärjestelmän palvelutuotta- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 46(65)

jan kautta keskusvalvomoon. Mikäli ATK-verkkoa ei ole, yhteys toteutetaan puhelinverkon kautta. Sähkösuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat asiat: - suunnitelmissa määritellään rakennusautomaatiosuunnitelmien mukaiset kaapeloinnit ja kyt-

kennät - keskusvalvomoa varten sähkösuunnittelija varaa rakennusautomaatiojärjestelmälle RJ45 –

pisteen atk –ristikytkentätilasta - suurissa kiinteistöissä keskusvalvomoyhteys asennetaan yhteen valvonta-alakeskukseen ja

yhteyskaapelointi toteutetaan JAMAK- tai LONAK- kaapeleilla - kaukolämmön, kylmän käyttöveden ja lämpimän käyttöveden mittauksilta yhteys rakennusau-

tomaatiojärjestelmään Kiinteistö varustetaan rakennusautomaatiojärjestelmään liitetyllä hätä-seis -kytkimellä, jolla voi-daan pysäyttää kaikki ohjattavat ilmanvaihtopuhaltimet. Kytkin sijoitetaan pääsisäänkäynnin yh-teyteen keltaiseen suojakoteloon. Hätä/seis -kytkin määritellään sähköurakkaan. Verkostojen painehälytyksissä käytetään painelähettimiä, valojen ohjauksessa käytetään valoi-suusanturia, sulatusten ja saattolämmitysten ohjauksessa käytetään ulkolämpötila-anturia. Palopeltihälytykset liitetään keskitettyyn valvontaan tapauskohtaisesti joko suoraan tai yhteistie-tona hälytyskeskuksen kautta. Hoitolaitosten, koulujen ja päiväkotien ns. raskaat palopellit varus-tetaan toimimoottoreilla, toimintatarkastus joko suoraan tai palopeltikeskuksen kautta. Ilmanvaihtokonehuoneen ulkopuolelle asennettavat kenttälaitteet on esitettävä myös tasokuvissa. Rakennuksen paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä mitataan. Ulkoilman paine mitataan talon kah-delta vastakkaiselta sivulta. Sisäilman paine mitataan kohdasta joka mahdollisimman hyvin edus-taa sisäilman keskimääräistä painetta. Paine-eron mittauksesta tehdään hälytys kun paine-ero on ollut ali-/yli -20 / +20 Pa:n yli 3 vuorokautta.

25 TALOLAITTEET

252 Siirtolaitteet

2521 Hissit

• kuilun mitoitus hissitoimittajan ohjeiden mukaan. • kuilujen lasi- tai teräsverkkoseinät ovat vaikeita pitää puhtaana ja niitä tulee välttää • ovet, oviseinä ja korin sisäpinnat miedosti kuvioitua, ruostumatonta terästä. Pinta tulee olla likaa

ja sormenjälkiä hylkivä • ohjauspaneelit ja merkinantolaitteistot harjattua ruostumatonta terästä, huom. esteettömyys! • Painikepaneelin sivuille ei saa sijoittaa valaisimia; vastavalo häiritsee erityisesti näkörajoitteisia • Kerrospainikkeet tulee olla suorassa sarakkeessa. Pääuloskäyntitaso on merkittävä selkeästi,

varmistettava hissivalmistajalta ennen toteutusta • Hissin ääniohjaus kohdekohtaisesti • kattopaneelit maalattua peltiä / opaalivalokatto / katon pitkillä sivuilla opaaliakryylimuovilevyt,

joiden yläpuolella loisteputkivalaisimet • korin lattia ympäröivien lattioiden mukaisesti (yhtaikainen huollettavuus) ei kuitenkaan kivi- tai

keraamisilla laatoilla. Ei reunalistoja • korin varustus: peili ja käsijohde harjattua ruostumatonta terästä. Peilin asennuskorkeudessa on

huomioitava siivouskone ym. • hissilaitteisto varustetaan huoltotiedon keruujärjestelmällä • Takuuaikainen huolto sisältää vähintään 4 huoltokertaa vuodessa. • Hissit varustettava valoverholla ei valokennoilla.


• Hissien takuuaikainen huolto sisällytetään hankintaan

2522 Kevythissit, siirtolaitteet ja tavaranostimet

• kevythissien käyttö tutkitaan tapauskohtaisesti • porrashissejä ei yleensä käytetä

253 Tilalaitteet

2531 Keittiölaitteet

Suurkeittiölaitteet hankitaan pääsääntöisesti rakennuttajan hankintoina, noudatetaan Tilakeskuk-sen hankintarajataulukkoa. Keittiösuunnitelmat tulee olla käytettävissä hyvissä ajoin, keittiösuunnittelu tulee ajoittaa siten että erikoissuunnittelijat saavat hyvissä ajoin tiedon käytettävistä laitteista. Suurkeittiölaitteet tulee hyväksyttää käyttäjällä / asiakkaalla aina ennen hankintaa, jo suunnittelun aikana.

2532 Jätehuolto

Jätehuollon järjestelyissä pyritään keskitettyyn ratkaisuun. Jäteastioina suositaan syväkeräysjär-jestelmää yksipistenostolla. Eri jätejakeiden keräystarve selvitetään hankesuunnitteluvaiheessa asiakkaalta. Mikäli päädytään syväkeräysjärjestelmään, tulee keräysastian täyttöaukon olla riittä-vän suuri, jotta isot jätesäkit mahtuvat astiaan. Esim Molok:lla 3 kuution säiliön täyttöaukko on lii-an pieni isolle jätesäkille. Eli silloin tulee säiliö tilata isommalla täyttöaukolla.

2533 Kuivauskaappi

Kuivauskaapin kondenssiveden poisto tapahtuu kaapin ja seinän vierestä V32 viemäriputken kautta siten, että viemäriputken pää nostetaan 10-15 cm ylös lattiapinnasta. Kaapin kondenssi-veden poistoputki (poistoputket) liitetään viemäriputken päähän. Viemärin toinen pää liitetään lat-tiakaivo Lk 75:een sivuliitäntäisenä. Lattiakaivo varustetaan ritiläkannella ja kaivo asennetaan kaapin(kaappien) viereen etupuolelle siten, että se voidaan helposti puhdistaa.


3 SISÄILMAOHJEISTUS UUDIS- JA KORJAUSHANKKEET

30 SISÄILMA-ASIOIDEN HUOMIOIMINEN, YLEISTÄ

Suunnittelussa: •kunnolliset huoltoportaat ja -reitit teknisiin tiloihin sekä varmistettava laitteiden huollettavuus •IV-konehuoneiden, lämmönjakohuoneiden yms. teknisten tilojen lattiamateriaali tulisi olla polyure-

taanielastomeeri, muovimattoja tulisi välttää •teknisten tilojen lattioihin riittävä määrä lattiakaivoja, kunnolliset kaadot lattiakaivoille ja ovien koh-

dalle 50 mm:n kynnys, jota vastaan vesieristysnosto •lattiakaivollisissa tiloissa tulee olla rakenteissa kunnollinen vesieristys, koska siivous tehdään näis-

sä tiloissa usein vesipesuna •wc-tiloissa, keittiöissä, siivoustiloissa yms. pesualtaat tulee aina viemäröidä lattiaputkella lattiakai-

voon, kaivojen puhdistus helpottuu •lattiakaivojen sijoittelu tarkistettava, ei kalusteiden alle yms. •korjaustöissä tulee tasoitteet poistaa aina betonipintaan asti •käytävien alakatot avattavia, joissa tehdasvalmisteiset tarkastusluukut •valaisimet tulee olla ensisijaisesti kattopintaan asennettavia, alas lasketussa katossa uppovalaisi-

met, muutoin pinta-asennus •äänenvaimennuslevyt tulee ensisijaisesti olla kattopinnassa (alas laskettu tai peruskattopinta), riip-

puvia lauttamaisia asennuksia vältettävä •iv-kanavat myös piiloon yläpölyjen välttämiseksi (alas laskujen käyttö) •likaisten tilojen poistossa käytetään lämmöntalteenotolla varustettuja iv-koneita, joilla voidaan tuo-

da vastaava määrä tuloilmaa niin, että rakennuksen alipaineisuus ei tule ongelmaksi •käytetään ilmastoinnissa niin tehokasta lämmöntalteenottoa, että iv-koneita voidaan käyttää aina-

kin osateholla myös yöaikaan •keittiön rasvapoistossa käytetään huuvissa uv-lamppuja tai otsonointipuhdistusta •harkinnan mukaan edellytetään työmaalta P1 puhtausluokitusta •tehdään oma ohje, jossa käsitellään työmaan puhtautta, varastointia, suojauksia, tarkastuksia yms.

Valvonnassa:

•loppusiivouksen yhteydessä yhteistyö siivousyksikön kanssa, jolta voitaisiin tilata myös tämän alan valvontatyö, jos se on mahdollista

•alaslaskettujen kattojen yläpuolelle jäävät tilat siivottava ja niihin tehtävä pölynsidontakäsittely aina ennen talotekniikan asennuksia

•kiinnitetään erityistä huomiota tavaroiden varastointiin ja asennusten suojaukseen työmaalla •pohjaviemärien huuhtelu ja kuvaus ennen lattiavalua ja vastaanottoa •vuotoilmamittaukset rakennusaikana •lämpökamerakuvaus takuuaikana •kriittisten tilojen paine-eromittaus- ja seuranta valvontajärjestelmään

Käytössä:

•ilmastointi päällä koko ajan takuuaikana ainakin osateholla, esim. minimi 50 %, jotta saadaan ra-kennusaikaiset epäpuhtaudet poistetuksi

•vanhoissa rakennuksissa harkitaan tuloilmakoneiden yöaikaista käyttöä osateholla, jos likaiset tilat on hoidettu pelkillä huippuimureilla


•käyttökoulutusta lisättävä ja tehtävä selkeitä ohjeita, esim. keittiön iv:n ohjaus ja tehostuskäyttö, neuvottelutilojen iv ja valaistus

Huollossa:

•ei käytetä pahvikehyksellisiä iv-suodattimia •tarkastetaan huolella iv-suodattimien puhtaus, asennus ja tiiveys •iv-kanavien ja koneosien silmämääräinen puhtaustarkastus

31 PAINESUHTEET

Sisäilmakorjauksissa tulee aina kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen painesuhteisiin. Ilmanvaihto tulee pääsääntöisesti suunnitella ja säätää siten, että rakennus on alipaineinen. Ali-paineisuus tulee kuitenkin olla mahdollisimman pieni. Tavoitearvo on -5 … - 10 Pa. Painesuhteen toteutumisen ja pysymisen seuranta korjauksen jälkeen on suositeltavaa. Myös tilojen väliset painesuhteet on hyvä mitata ennen kohteen vastaanottoa ja laatia tästä pöytäkirja. Rakenteiden ilmavuodot tulee myös erityisen hyvin tarkastaa ja korjata sisäilmakorjausten yhtey-dessä, jotta korvausilma tiloihin tuodaan suodatettuna hallitusti ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Erillisten poistojen vaatima korvausilma tulee huomioida tuloilman suunnittelussa. Pääperiaate on, että saman verran tuodaan rakennukseen hallitusti tuloilmaa, kuin sitä sieltä poistetaan.

32 SISÄILMASTOLUOKKA

Korjauksissa pyritään vähintään sisäilmastoluokan S2 tavoitearvoihin. ”S2: Hyvä sisäilmasto Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet.” Sisäilmaston tavoitearvot valitaan hankekohtaisesti soveltaen, joko valitsemalla kaikki valitun luo-kan mukaiset arvot, valitsemalla eri luokista tarpeen mukaiset arvot tai asettamalla halutuille omi-naisuuksille erikseen harkitut arvot. Tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi tulee rakennuttajan ohjata suunnittelua kirjaamalla si-säilmastotavoitteet selkeästi (esim. sisäilmastoluokituksen avulla) kaikkien suunnittelijoiden tie-doksi. Kunkin suunnittelijan tulee osaltaan huolehtia siitä, että valitut sisäilmastotavoitteet ja nii-den perusteella tehdyt suunnitteluratkaisut esitetään asiakirjoissa: piirustuksissa, työselostuksis-sa, urakkarajaliitteessä ja työmaan laatusuunnitelmassa. Pääsuunnittelijan tulee huolehtia, että asiakirjojen ristiriidattomuus varmistetaan myös valittujen sisäilmaston suunnitteluratkaisujen osalta.

33 PUHTAUSLUOKKA

Rakennustöiden puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat silloin kun ne luovutetaan käyttäjälle ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Perusvaatimuksen mukaan rakennusten tilojen tulee luovutusvaiheessa olla niin puhtaat, että tilat voidaan ottaa välittömästi käyttöön vastaanoton jälkeen. Rakennusaikaisten epäpuhtauksien pääseminen sisäilmaan on estettävä puhtausluokan P1 vaa- TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 50(65)

timusten mukaisilla ilmanvaihtotöillä. Lisäksi on huolehdittava, että sisäilmaan yhteydessä oleviin tiloihin ei ole jäänyt merkittäviä pölykertymiä. Tämän varmistamiseksi tulee rakennuksen puhtaus tarkastaa ennen ilmanvaihtojärjestelmän toimintakokeiden aloittamista. Sisäilmakorjauksissa tavoiteltava puhtausluokka on P1. Kunkin suunnittelijan tulee osaltaan huolehtia siitä, että puhtausluokka ja sen perusteella tehdyt suunnitteluratkaisut esitetään asiakir-joissa: piirustuksissa, työselostuksissa, urakkarajaliitteessä ja työmaan laatusuunnitelmassa. Pääsuunnittelijan tulee huolehtia, että asiakirjojen ristiriidattomuus varmistetaan myös valittujen suunnitteluratkaisujen osalta. ”Luokka P1: Työ- ja asuintilat, joissa pyritään sisäilmastoluokan S1 tai S2 mukaiseen hyvään sisäilman laa-tuun. Rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Tiloissa ei saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Pintoja suojaavat muovit ja pahvit on poistettu. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä, esim. paikkamaalauksia, alakattojen asennusta, ilmanvaihdon toiminta-kokeita, säätöä ja viritystä sekä loppusiivous.” Luovutusvaiheessa pinnoilla ei saa olla näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa (ml. pölyä), kiinnitty-nyttä likaa tai tahroja. Puhtauden toteutumista arvioidaan silmämääräisesti ennen toimintakokeita ja ennen luovutusta. Pinnoilla oleva pölykertymä mitataan geeliteippimenetelmällä käyttäen suomalaisessa tutkimuk-sessa kehitettyjä viitearvoja. Valmiin ilmanvaihtojärjestelmän suurin sallittu pölykertymä on 0,7 g/m2, joka on nykyasennus-menetelmillä helposti saavutettavissa.

34 MATERIAALIT

Rakennus- ja sisustusmateriaalien epäpuhtauksien haittavaikutukset torjutaan ensisijaisesti käyt-tämällä vähäpäästöisiä materiaaleja. Materiaaleina käytetään M1 -luokan materiaaleja.

35 ILMANVAIHTO

Ilmanvaihto suunnitellaan rakentamismääräysten ja sisäilmaluokituksen mukaisesti ja tilan käyttö huomioiden. Huoneilman lämpötilan hallintaan tai varautuminen muuntojoustoon saattaa edellyt-tää suurempia ilmavirtoja kuin sisäilmaluokitus edellyttää. Erityisistä epäpuhtauslähteistä johtuvien päästöjen aiheuttama ilmanvaihdon tarve on otettava tapauskohtaisesti huomioon. Ilmavirtoja on voitava säätää tilojen käytön muuttuessa (huomioita-va suunnittelussa). Normaalin käyttöajan ulkopuolella on rakennuksessa oltava perusilmanvaihto 0,1…0,2 l/s,m2, jonka avulla poistetaan rakennuksesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Perusilmanvaihtoa saa käyttää vain, kun tilassa ei ole ihmisiä. Esim. siivouksen aikana tulee olla vähintään normaalin käyttötilanteen mukainen ilmanvaihto. Perusilmanvaihtojakson jälkeen ilmanvaihtoa on käytettävä normaaliteholla 2 tuntia ennen käyttäjien tuloa rakennukseen. Perusilmanvaihdon ollessa toteu-tettu vain poistoilmanvaihtona, tulee korvausilman hallitusta tulosta huolehtia (korvausilmaventtii-lit tms.). Rakennuksen painesuhteet tulee olla kunnossa myös perusilmanvaihdolla (kts. kohta painesuhteet). Tilojen ilmanvaihto tulee mitoittaa vastaamaan mahdollisimman tarkasti tilojen todellista henkilö-kuormitusta. Jos tätä ei suunnitteluvaiheessa tunneta, ilmanvaihtokone ja runkokanavisto tulee mitoittaa suurimman todennäköisen ilmanvaihtotarpeen mukaan. Huonelaitteet tulee tässä ta-pauksessa valita vasta, kun tilojen todellinen käyttö on selvillä, tai niiden tulee olla säädettävissä TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 51(65)

todellista tarvetta vastaaviksi. Huonelaitteiden valinnassa tulee tarkastella niiden toimintaa myös välikaudella ja osatehoilla. Tuloilma tulee suodattaa haitallisten pienhiukkasten torjumiseksi. Hyvän suodatuksen avulla voi-daan pienhiukkasille altistumista vähentää jopa neljänneksellä. Sisäilmastoluokan S2 tilojen tu-loilma tulee suodattaa vähintään luokan F7-suodattimella (S1 -luokassa vaatimus on F8). Lisäksi vilkkaiden liikenneväylien ja muiden hiukkaslähteiden läheisyydessä (<150 m) tulee käyttää yhtä luokkaa tehokkaampaa tuloilman suodatusta. Suodattimen erotusasteen tulee täyttää luokkansa vaatimukset koko suodattimen elinkaaren ajan. Tämä voidaan varmistaa käyttämällä M1-luokiteltuja suodattimia tai vaatimalla valmistajalta standardin SFS-EN 779:2002 mukaisten pit-käaikaistestien tuloksia.

36 KOSTEUDENHALLINTA

Rakennustyömaalle laaditaan kosteudenhallintasuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan jo-kaisessa työmaakokouksessa.

37 PURKUTYÖT

Sisäilmakorjauksiin liittyviä purkutöitä tehdään Ratu-kortin (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden ra-kenteiden purku) 82-0239 mukaisesti sekä ottaen huomioon myös muut mahdolliset haitta-aineet ja niihin liittyvät ohjeet ja määräykset (mm. asbesti, PAH-yhdisteet).


4 ERILLISTILOJEN SUUNNITTELUOHJEET

OPETUSTILAT

Opetustilojen opetustaulujen tulisi olla ensisijaisesti tussitauluja. Taulujen materiaalista sovitaan kussakin hankkeessa vielä suunnittelutyön yhteydessä. Sähköiset opetusvarusteet av-suunnitelman mukaan. Kalusteet: kehysrakenne laminaattipintaista kosteudenkestävää lastulevyä, paksuus 28mm. Kaikki reunat listoitetaan ABS-listoin. Hyllyt laminaattipinnoitettua ja ABS-listoitettua lastulevyä. Ovet maalattu mdf tai korkeapainelaminaatti (ei melamiinia). Allas rst upotettuna laminaattityö-pöytätasoon tai tapauskohteisesti rst-allastaso. Altaan tausta on laatoitettu.

KOULUJEN ETEISTILAT

Kenkien ja vaatteiden säilytykseen tulee löytyä toimiva ratkaisu, jossa minimoidaan hiekan ym epäpuhtauksien kulkeutuminen luokkatiloihin. Ratkaisun tulee olla seinään kiinnitettävä. Ratkai-sun alustan tulee olla helposti puhdistettavissa.

PÄIVÄKODIT

Erillisen suunnitteluohjeen mukaan.

WC-TILAT

WC-tilojen lattia- ja seinäpinnat ovat pääsääntöisesti laatoitettuja. Inva-WCiden varustuksessa ja mitoituksessa noudatetaan RakMK F1 ohjeita. Pesualtaana ei käytetä posliinisia kippaavia inva-altaita. Inva-altaan poistoputki ja hajulukko on sijoitettava siten, etteivät ne ole pyörätuolikäyttäjän tiellä; esim. hajulukko matalaa mallia, poistoputki käännetään seinän viereen. Inva-WCiden varustuksessa ja varusteiden sijoittelussa on otettava huomioon liikuntarajoitteisten käyttäjien tarpeet: mm. varusteiden sijainti ja sijoituskorkeus, roskakorin käyttö muutoin kuin pol-kimella. Kaikki WC-tilat varustetaan lattiakaivolla ja letkuliittimellä. Julkisissa yleisötiloissa wc-tilat valaistaan sinisellä valolla. WC-tilojen varusteet:

- peili, ei lasihyllyä

- paperikäsipyyheteline, ks. Liite 1

- puuvillapyyheannostelija (ei mahdollinen inva-wc:ssä), harkinnan varainen

eli sovittava puuvillapyyhepalvelun ostajan kanssa / Tampereen kaupungin

sopimusmalli

- pesuaineannostelija, ks. Liite 1

- vaatekoukut etutila ja wc-eriöt

- wc-paperiteline 1kpl/ wc-istuin, lukittava useamman rullan teline Ks. Liite 1

- roskakori wc-eriössä kannellinen ja poljinmekanismilla varustettu, inva-WCt ks. yllä

- inva-tuet inva-WCissä TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 53(65)

SIIVOUSTILAT

Siivouksen saniteettipaperivarasto tulee sijoittaa lähelle huoltosisäänkäyntiä ja hissiä. Lattiamateriaalina muovimatto, saumat hitsataan ja matto käännetään seinälle jalkalistaksi 100 mm. Siivoustilojen seinäpinnat yleensä maalattuja ja altaan tausta laatoitettu. Siivouskeskuksen seinät laatoitettu min 2,1m korkeuteen. Katto yleensä avattava vinyylikipsilevykatto tai vaihtoeh-toisesti maalattu. Lattiakaivon sijoitus keskeiselle paikalle (konehuolto = yhdistelmäkoneiden likasäiliöiden tyhjen-nys). Lattiakaivo tulee olla helposti puhdistettavissa (ei Kaluston alla) Siivouskeskuksen sijainti lähellä hissiä ja tilan sijainnin tulee olla keskeinen siivottaviin tiloihin nähden. Siivoustilojen lattiamateriaali on keraaminen laatta.

Perusvarustus:

- RST-taso altaalla, korkeus h= 850 –900 mm, takareunassa rst-reunanosto

- sekoitushana käännettävällä juoksuputkella ja käsisuihkulla ( tarvittaessa erillinen käsisuihku)

- putkipatteri. Ei tarvita, mikäli tilassa on riittävä muu lämmityslaite. Putkipatte-

rilla ei kuivata tuotteita vaan kuivaus tapahtuu kuivausrummulla tai oskari-

noksalla

- altaan päälle haitarimallinen kuivausteline

- välineteline (malli Bruns)

- säädettävää hyllytilaa, alimmaisena ritilähyllyt

- pistorasia

- imurin letkuteline

- saippua-annostelija, malli ks. liite 1

- paperikäsipyyheteline, malli ks. Liite 1

- ovet lukittavia, ei kynnyksiä

Siivouskeskus: perusvarustuksen lisäksi:

- yhdistelmäkoneen huolto- ja latauspiste (vesipiste pikaliittimellä, teline vesi letkulle, hiekanerotuskaivolla varustettu viemäri, pistorasia lähelle huoltoti- laa)

- tukeva suora tappi/koukku (pit. n.150 mm), 2 kpl, yhdistelmä- ja lattiahoito- koneen vetoalustaa ja harjaa varten. Tappeja ei tarvita mikäli rst-pesuallas- taso on jalustallinen ja ritilähyllyillä varustettu

- liitäntä pyykinpesukoneelle (tilanteesta riippuen laitoskone). Huom. voimavir-

ta ja viemäröinti

- Liitäntä laitospyykinpesukoneelle ja mahdolliselle kuivausrummulle (voima-

virtapistorasiat, kylmä- kuumavesiliitännät ja viemäröinti)

- säilytystilaa siivousvaunuille, lattianhoitokoneille, imureille

- erillinen työskentelytaso

- tilat likaiselle ja puhtaalle pyykille

- ilmoitustaulu

- oskarin oksa ja käsineiden kuivatusteline (sopimusmalli) (suojakäsineiden TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 54(65)

kuivaus huom. sijoituspaikka ja asennuskorkeus)

- koukusto

- teline vesiletkulle - kuivausrumpu /kaappi tila ja liitäntä (terveydenhuollon tilat, päivähoito) - lukollinen kaappi (päivähoito)

TUULIKAAPIT

Tuulikaapit ks. kohta 1322 ja 1333.

SAUNATILAT

Saunatiloja sijoitetaan rakennuksiin ainoastaan silloin kun ne kuuluvat rakennuksen pääkäyttö-tarkoituksen mukaisiin tiloihin. Lauteet tulee suunnitella siten, että istuin- ja jalkatasot on nostet-tavissa yhden ihmisen toimesta lauteiden ja niiden alapuolisen tilan puhdistusta varten.


LIITE 1. SANITEETTITILOJEN VARUSTEET


LIITE 2. SÄHKÖ- JA LVI-YHTEENVETO


LIITE 3. ESTEETTÖMYYSKARTOITUKSEN MITOITUSOHJEET


Esteettömyyskartoituksen mitoitusohjeet (Lähde Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus. Invalidiliitto 2009) 1) Liikkumisesteisen autopaikka • Liikkumisesteisen autopaikkoja tulee olla kaksi 50 autopaikkaa kohti, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti. • Etäisyyden LE-autopaikalta sisäänkäynnille tulee olla mahdollisimman lyhyt, enintään 10 metriä. • LE-autopaikan leveys on vähintään 3600 mm ja pituus vähintään 5000 mm. • LE-autopaikan tulee sijaita mahdollisimman tasaisella kulkupinnalla, sillä autosta pyörätuoliin siirtyminen kaltevalla pinnalla on erittäin vaikeaa ja vaarallista (enimmäiskaltevuus on 2 % molempiin suuntiin). • Le-autopaikat varustetaan ISA-tunnuksella, joka kiinnitetään tolppaan tai seinään ja merkitään pysyvästi myös autopaikan päällysteeseen. 2) Sisäänkäynti • Sisäänkäynnin läheisyyteen, enintään 5 metrin etäisyydelle sisäänkäynnistä, varataan liikennemerkein osoitettu saattoliikenteen pysähtymispaikka. • Sisäänkäynnin edustan tulee olla tasainen ja siinä tulee olla vapaata, tasaista tilaa vähintään halkaisijaltaan 1800 mm:n kokoinen ympyrä. • Oven vapaan kulkuaukon tulee olla vähintään 850 mm. • Ovi on voitava avata ja sulkea yhdellä kädellä. Oven avaamiseen tarvittava voima ei saa ylittää 1 0 Newtonia, mikä vastaa noin yhtä kilogrammaa (10 N ≈ 1 kg). • Lasiovi-/seinä merkitään kontrastimerkinnöillä 1000 mm:n ja 1400–1600 mm:n korkeudelle maasta tai lattiasta. Kontrastimerkinnän tulee erottua selkeästi lasipinnasta. 3) Kalusteet ja varusteet • Koodilukko / työaikapääte / oven avaamispainike tms. sijoitetaan oven aukeamispuolelle, 850 mm:n korkeudelle, vähintään 400 mm:n etäisyydelle nurkasta. Oven avaamispainikkeen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon, että ovesta ehtii kulkea hitaammallakin vauhdilla sen ollessa auki ja ettei oven aukeaminen aiheuta törmäysvaaraa. • Istuimia tulee olla useammalla eri korkeudella. Tavanomainen istuinkorkeus on noin 450 mm. Normaalikorkuisten istuinten lisäksi tarvitaan myös tavallista korkeampia kalusteita. Niiden sopiva istuinkorkeus on 500–550 mm. Pyörätuolinkäyttäjä pääsee siirtymään parhaiten 500 mm korkuiselle istuimelle. Lapsille ja lyhytkasvuisille henkilöille sopiva istuinkorkeus on 300 mm. Istuimen sopiva syvyys on 300–400 mm. Osassa istuimia tulee olla selkänoja ja käsinojat. Istuimen on oltava vaakasuora, ei takakenossa, sekä etureunaltaan pyöristetty, jottei se painaisi reiden takaosaa ja vaikeuttaisi verenkiertoa jaloissa. • Kalusteiden tulee mieluiten olla siirrettäviä, ja ainakin osan kalusteista tulee olla korkeussäädettäviä. • Kalusteiden kohdalla tulee olla vapaata tilaa: käytävien tulee olla vähintään 900 mm leveitä ja käytävien käännöskohdissa tulee olla vähintään 1150x1150 mm kääntymistilaa. Jos kalusteiden kohdalla on pystyttävä kääntymään ympäri, tilaa tarvitaan halkaisijaltaan 1500 mm:n suuruinen ympyrä. • Pöydän sopiva korkeus on noin 800 mm ja vapaan polvitilan mitat ovat vähintään: korkeus 670 mm, syvyys 600 mm ja leveys 800 mm. • Vaatekaappien ja säilytyslokeroiden tulee olla helppokäyttöisiä ja pyörätuolista käsin käytettävissä. Tämä on mahdollista, kun lokeroita on sijoitettu eri korkeuksille, avausmekanismi on käytettävissä yhdellä kädellä, säilytyskalusteen edessä ei ole kiinteitä penkkejä ja kalusteen sokkeli on sisäänvedetty (syvyys on 150 mm ja korkeus 200 mm), jolloin pyörätuolin jalkatuki mahtuu kalusteen alle. Kaappien ja lokerikkojen numeroiden tulee olla riittävän isoja ja erottua selkeästi taustastaan sekä sijaita silmän korkeudella. Myös lukollisten kaappien ja lokeroiden avainten numeroinnin tulee olla selkeä. • Vaatetankoja ja -koukkuja on oltava eri korkeuksilla niin, että ne soveltuvat myös lapsille, lyhytkasvuisille ja pyörätuolia käyttäville henkilöille (korkeus 1100–1200 ja 1400–1600 mm). Naulakossa tulisi olla sisäänvedetty sokkeli, jotta pyörätuolilla pääsee vaatenaulakon ääreen. 4) Opasteet • Opasteiden tulee sijaita helposti havaittavassa paikassa ja niitä tulee päästä lukemaan läheltä. Pintamateriaalin opasteen edessä tulee olla kova ja tasainen, ja opasteen eteen ei saa sijoittaa kalusteita. • Opasteen tekstin tai kuvion tulee sijaita silmänkorkeudella (1400–1600 mm:n korkeudella lattiasta tai maasta). • Opasteen tekstin tai kuvion tulee erottua tummuuskontrastina. Parhaiten erottuvat tummat kuviot vaalealla pohjalla (sisältäpäin valaistussa opasteessa tulee olla tumma pohja ja vaaleat kuviot). Opasteen pinnan tulee olla himmeä ja häikäisemätön. Lasipintaisissa opasteissa tulee käyttää heijastamatonta lasia. • Huoneopasteiden (mm. wc-kyltit) tulee sijaita seinällä, oven avautumispuolella, silmän korkeudella.

5) Käsijohteet ja kaiteet • Käsijohde asennetaan mieluiten kahdelle korkeudelle (700 mm ja 900 mm). • Käsijohteen tulee olla muodoltaan pyöreä (halkaisija 30–40 mm) tai pyöristetty (ympärysmitta 120–160 mm). Käsijohde kiinnitetään alhaalta ja vähintään 45 mm irti seinästä, niin että kättä voi liu’uttaa johdetta pitkin. • Käsijohteen tulee erottua ympäristöstä tummuuskontrastin avulla. Käsijohteiden päät tulee muotoilla niin, etteivät ne aiheuta kiinnitakertumisvaaraa. Käsijohteen tulee ulottua 300 mm yli portaan tai luiskan alkamis- ja päättymiskohdan, jotta portaan ja luiskan turvallinen käyttö on mahdollista. 6) Tasoerot Portaat • Vapaan korkeuden portaiden alla tulee olla vähintään 2200 mm. Portaan alle joutuminen ja törmäysvaara tulee tarvittaessa estää esim. kaiteella, kalusteella tai istutuksella. • Portaan leveyden tulee olla vähintään 1200 mm, jotta kaksi ihmistä mahtuu kohtaamaan. • Portaat mitoitetaan askelrytmin mukaisesti siten, että etenemä on oikeassa suhteessa nousuun. Helppokulkuisen portaan mitoitus on: 2 x nousu + etenemä = 630 mm. Porrasaskelman nousu saa olla korkeintaan 160 mm ja etenemä vähintään 300 mm. • Portaan etenemien etureunassa tulee olla kontrastiraita, joka muodostaa tummuuskontrastin askelman etenemän värin kanssa. Kontrastiraitana voidaan käyttää esimerkiksi liukuestenauhaa. Tumma kontrastiraita erottuu paremmin vaaleista askelmista kuin vaalea tummista. Kontrastiraita tulee olla jokaisen askelman kohdalla. Luiska • Luiskan suositeltava pituuskaltevuus on 5 % tai loivempi ja maksimipituuskaltevuus on 8 %. Pitkissä luiskissa, joiden pituuskaltevuus on yli 5 %, tarvitaan 6 metrin välein vähintään kahden metrin pituinen vaakasuora välitasanne. Hissi • Hissin tulee sijaita helposti löydettävässä paikassa ja hissin sijainnin tulee olla tarvittaessa opastettu. Hissin oven tulee erottua tummuuskontrastina ympäröivästä seinästä. Hissin löytymistä voidaan helpottaa myös äänimajakan avulla. • Liikkumisesteisille henkilöille soveltuvan henkilöhissin, 8 hengen standardihissin, korin vähimmäismitat ovat: syvyys 1400 mm ja leveys 1100 mm. Oviaukon vapaa leveys on tässä tapauksessa 900 mm. Jos hissin oven leveys on vain 850 mm, otetaan huomioon, että ovesta on voitava ajaa kohtisuoraan. Läpikulkuhissi (automaattiovet molemmilla lyhyillä sivuilla) on toimiva ratkaisu, koska hissikorissa ei tarvitse kääntyä apuvälineiden kanssa ympäri. • Hissin kutsupainikkeen korkeus lattiasta on 900–1100 mm. Käyttöpainikkeiden tulee sijaita 900–1100 mm:n (vaakasuora painikerivi) ja 1300–1400 mm:n (pystysuora painikerivi) korkeudella lattiasta. Painikkeiden numeromerkinnän tulee aina olla koholla ja erottua tummuuskontrastin avulla taustasta. Uloskäyntikerroksen painonapin tulee olla väriltään poikkeava, esimerkiksi vihreä, ja 5 mm enemmän koholla kuin muut painonapit. Hissin painikkeissa tai näiden vieressä tulee olla myös pistemerkinnät (Braille). • Hälytyspainikkeen tulee sijaita 900–1100 mm:n korkeudella ja erotta muista painikkeista. Tiedon hälytyksen perillemenosta tulee välittyä sekä äänimerkillä (puheyhteys) että valomerkillä. Hälytys tulee voida tehdä myös tekstiviestillä. Tämä on tärkeää kuulovammaisille ja kuuroille henkilöille, jotka eivät pysty käyttämään puheyhteyttä hälytyskeskukseen. • Kokovartalopeili tulee suojata potkulevyllä (300 mm:n korkeudelle lattiasta). Seinänkorkuisia peilejä tulee välttää myös sen vuoksi, että ne voivat antaa näkövammaiselle henkilölle mielikuvan kulkuaukosta. Pystyhissi ja porrashissi • Pystyhissit kulkevat tasolta toiselle pystysuoraan ja voivat olla kuilullisia tai kuiluttomia. • Porrashissiä tulisi käyttää vain väliaikaisena ratkaisuna. Porrashissi kulkee portaiden suuntaisesti eikä tarvitse omaa hissikuilua • Pystyhissin ja porrashissin pysähdystasolla, oven välittömässä läheisyydessä tulee olla vähintään 1 500x1500 mm vapaata kääntymistilaa. • Pystyhissin sekä porrashissin nimelliskuorman tulee olla vähintään 300 kg, jotta hissi kestäisi raskaankin pyörätuolin ja painavan matkustajan sekä mahdollisen avustajan. 7) Esteetön wc • Esteettömän wc-tilan opasteen tulee törmäysvaaran välttämiseksi sijaita seinässä oven avautumispuolella, silmän korkeudella (1400–1600 mm lattiasta), ei itse ovessa. Opasteessa tulee olla helppotajuinen symboli, kohokuvio ja selkeä tummuuskontrasti. Kirjaimet M ja N tai kukko ja kana eivät ole hyviä, sen sijaan helppotajuisia ovat ns. piparkakku-ukko ja -akka symbolit. Esteettömän wc:n tulee lisäksi olla merkitty kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla (ISA-tunnus). Mahdollisen pistekirjoituksen tulee sijaita symbolin alla.

• Esteettömän wc-tilan oven vapaan kulkuaukon leveyden tulee olla vähintään 850 mm. Ovessa ei saa olla ovensulkijaa (ovipumppu), joka vaikeuttaa oven avaamista. • Oven sisäpuolella, saranapuolella, tulee olla vaakasuuntainen lankavedin (suositus koko oven levyinen vedin, 800 mm:n korkeudella maasta), jonka avulla pyörätuolia käyttävä henkilö voi vetää oven perässään kiinni. • Esteettömässä wc:ssä tulee olla vapaata tilaa pyörätuolin kääntymiseen tarvittava, halkaisijaltaan 1 500 mm:n suuruinen ympyrä. Vapaalla tilalla tarkoitetaan vapaata tilaa myös korkeussuunnassa, eli pyörähdysympyrään ei lasketa pesualtaan tai wc-istuimen alle jäävää tilaa. • Wc-istuimen käsitukien tulee olla tukevat ja henkilökuorman kestävät. Käsitukien tulee olla käännettävissä tai nostettavissa pois tieltä. Suositeltava on seinään kiinnitetty ja ylös salpautuva käsituki. Käsitukien tulee sijaita 800 mm:n korkeudella lattiasta tai olla korkeussäädettäviä. Käsitukien välisen tilan tulee olla 600 mm leveä. Lisäksi käsitukien tulee ulottua 200 mm wc-istuimen etureunan ohitse, jotta istuimelta ylös nouseminen olisi helpompaa. • Käsisuihku ja wc-paperiteline asennetaan wc-istuimelta katsottuna etuviistoon ja korkeintaan 300 mm:n päähän istuimen etureunasta. • Saippuatelineet, käsipyyheautomaatit ym. asennetaan korkeintaan 900 mm:n korkeudelle lattiasta. • Peilin (pesualtaan yläpuolella) alareunan korkeuden tulee olla 800–900 mm ja yläreunan korkeus 1 800–2000 mm lattiasta. • Vaatetankoja ja -koukkuja on oltava eri korkeuksilla niin, että ne soveltuvat myös lapsille, lyhytkasvuisille ja pyörätuolia käyttäville henkilöille (korkeus 1100–1200 ja 1400–1600 mm). • Käsienpesualtaan sopiva käyttökorkeus on 800 mm. Pesualtaan edessä tulee olla riittävästi esteetöntä tilaa (vähintään 1200x1200 mm) ja pesualtaan alla tulee olla riittävästi vapaata polvitilaa (leveys 800 mm, syvyys 600 mm ja korkeus 670 mm). • Wc-tilan seinäpintojen erottuminen tummuuskontrastin avulla lattiasta auttaa tilan hahmottamisessa. Lisäksi kalusteiden ja varusteiden tulee erottua tummuuskontrastina lattiasta ja seinistä. • Lattiamateriaalin tulee olla märkänäkin luistamaton. • Esteettömässä wc-tilassa on voitava hälyttää apua ongelmatilanteessa sekä wc-istuimelta että lattialta. Hälytyslaitteen on välitettävä tieto hälytyksen kytkeytymisestä sekä näkö- että kuulovammaisille henkilöille soveltuvalla tavalla. Oven lukituksen tulee olla avattavissa hätätilanteissa myös ulkopuolelta. Rakennuksissa, joissa on kiinteistönvalvontajärjestelmä, tulee turvahälytyksen esteettömistä wc- ja peseytymistiloista olla yhteydessä valvontaan. • Wc-tilassa tulee olla kaksi eri hälytyspaikkaa: naru, joka kiertää seinällä koko wc-tilan ympäri noin 2 00-300 mm:n korkeudella lattiasta (ulottuminen lattialta, naru ei ole siivouksen tiellä) sekä katosta roikkuva naru, joka ulottuu wc-istuimen etupuolella noin 800 mm:n korkeudelle lattiasta (ulottuminen wc-istuimelta, naru ei ole siivouksen tiellä) • hälytysnarun tulee erottua tummuusastekontrastina wc-tilan muusta värityksestä (fluoresoitu naru erottuu myös valojen sammuessa) • hälytysnarun yhteydessä tulee olla teksti-, symboli sekä pistekirjoitusopaste • hälytysnarun yhteydessä tulee olla ääni- ja valomerkki (tieto hälytyksen onnistumisesta) • hälytysnarun yhteydessä tulee olla matkapuhelinnumero, johon voi soittaa tai lähettää tekstiviestin hätätilanteessa (tekstiviestimahdollisuus tärkeä kuulovammaisen henkilön kannalta) • hälytyksen kuittauspainikkeen yhteydessä tulee ilmoittaa toimintaohjeet väärän hälytyksen sattuessa • hälytyksen tulee ohjautua rakennuksen kiinteistön valvontajärjestelmään. Työajan ulkopuolella tai jos kiinteistössä ei ole valvontajärjestelmää, hälytyksen tulee ohjautua kiinteistön ulkopuolelle esim. vartiointiliikkeeseen. 8) Induktiosilmukka • Induktiosilmukka on kuulokojeen käyttäjälle suunniteltu kuuntelun apuväline. Sen avulla siirretään ääni langattomasti vahvistettuna suoraan kuulokojeelle. Silmukan kautta kuuluu vain mikrofoniin puhuttu puhe eivätkä ympäristön häiriöäänet häiritse kuuntelua. Kuulokojeen käyttäjä voi siis kuunnella vahvistettua ääntä ilman taustahälyä ja juuri itselle sopivalla äänen voimakkuudella ilman, että normaalikuuloiset häiriintyvät äänen voimakkuudesta. Induktiosilmukoita on erilaisia käyttötarpeita varten. Induktiosilmukalla varustetut tilat tai palvelutiskit merkitään siitä kertovalla symbolilla (T-merkki). • Palvelupistesilmukka on joko kiinteä tai siirrettävä yhden palvelupisteen kattava induktiosilmukka esim. pankissa, postissa, hotellin vastaanotossa tai vastaavassa palvelupisteessä. Palvelupistesilmukka on tarkoitettu kuulon apuvälineeksi kahden ihmisen väliseen kommunikointiin. • Kokoustilassa hyvä ratkaisu on jokaisen osallistujan edessä oleva pöytämikrofoni. Lähellä puhujaa olevan mikrofoni kerää puhujan äänen paremmin kuin kauempana, esim. kattoon kiinnitetty tai keskellä pöytää oleva mikrofoni, jonka tarkoituksena on kerätä kaikkien osallistujien äänet. Häiriöäänet (paperien rapina, kalusteiden siirtelyn äänet, kahvikupin kilinä) ovat suhteellisesti kauempana lähellä puhujaa olevasta mikrofonista kuin keskeisellä paikalla olevasta mikrofonista. Lähellä puhujaa olevalla mikrofonilla on siis parempi signaali-kohinasuhde. Jos esim. kokoustilassa on kiinteä kalustus, johdollisilla mikrofoneilla saadaan yhtä hyvin toimiva ratkaisu kuin käytettäessä langattomia mikrofoneja. Mikrofonien langattomuus/johdollisuus kannattaa harkita aina tilanteen mukaan.

9) Valaistussuositukset • sisääntuloaulat 200 lx (säädettävä valaistus 100–500 lx) • asiakaspalvelupisteet, palvelutiskit 500–750 lx • odotustilat, aulat, käytävät ym. 200–300 lx • ilmoitustaulut 500 lx (pystytasossa) • vaatesäilytys 300 lx, valoa myös naulakon yläosaan ja hattuhyllylle • portaat, luiskat 300 lx (portaan alku- ja loppupäässä 500 lx) • hissi 300 lx • opetustilat 500 lx • ruokailutilat 300 lx • henkilökuntatilat 300 lx • kahvihuoneet 200 lx • toimistotilat 500 lx • wc-tilat 300 lx (yleisvalaistus ja peilivalaistus kasvojen korkeudella)

LIITE 4. TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN, KEITTIÖN SUUNNITTE-LU


Tehostettu palveluasuminen Ryhmäkodin keittiön suunnittelu 29.12.2014

- tarjoilutiskillinen keittiö (ei juoksuja) o keittiö on ”suljettu”/mahdollista sulkea/estää asukkaiden pääsy, ovien lukitus

kulkureitillä o keittiössä toimiva työntekijä on läsnä asukkaille, tiski auki, ei lasiseinää o asukkaiden on mahdollista seurata keittiön tapahtumia o keittiössä toimiva työntekijä voi valvoa asukkaita

- yläkaapit korkeita, päällä ”yläsokkeli” (estää tavaroiden säilyttämisen kaappien päällä)

- mikroaaltouuni o kodinomainen, kuitenkin riittävän suuri – ei laitosmallinen, isoa tilaa vaativa o integroidaan eli sijoitetaan kokokorkean hyllykaapin keskiosaan, jottei vie

työpöytätasoa - astianpesukone

o kodinomainen laitoskäyttöön suunniteltu astianpesukone (kiinteät korit), huom! korkea lämpötila ? (pienammattilainen Miele tai Elektrolux) > tehostettu poistoilma koneen kohdalla

o huomioitava lisävarusteena pesuaineannostelija/-pumppu o huomioitava astianpesukoneen viereisessä kalusteessa kanistereiden säilytys o korotettuna putkirungon päällä o yläpuolella vain 30 cm syvä yläkaappi (astianpesukoneesta vapautuva höyry

ei kulkeudu kaappiin) o AVI tarkastuksissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että keittiöissä ei ole

lattiakaivoa vesivahinkojen varalle (kuivakaivo?) o AVI kiinnittänyt huomiota tarkastuksissaan, että keittiöissä ei ole huomioitu

astianpesukoneesta vapautuvaa höyryä (katoissa on ollut kosteuden aiheuttamia vaurioita)

- riittävästi (väh. 6kpl) kalusteiden välitilassa valaistusta ja pistorasioita hajautettuna o kahvinkeittimet, vedenkeitin, leivänpaahdin, vohveliraudat, leipäkone,

yleiskone/vatkain - riittävästi työpöytätasoa

o kahvinkeittimet, vedenkeitin, leivänpaahdin, vohveliraudat, leipäkone, yleiskone/vatkain

o ruokailujen/tarjoilujen valmisteluun liittyvät työt (esim. salaattien valmistaminen)

o leipominen - kovaa kulutusta kestävä työpöytätasomateriaali, taivelaminaattikansi paras - riittävästi säilytystilaa, kaikki lukittavia, Abloy Classic

o astiat o kuivatavarat

- astianpesupöytä ruostumatonta terästä o reunallinen malli o riittävän iso/pitkä (mm. likaisten astioiden käsittely) o allas normaalia isompi ja syvempi, koko n. 400x500x250mm (sxlxk) ja hana

korkealla juoksutusputkella (esim. korkeat termoskannut pystyttävä pesemään ja huuhtelemaan)

- liesituuletin on osa IV-järjestelmää - työtasoon upotettu induktiotasoliesi 600 mm, kotitalousmalli

o tarvitaan mm. perunoiden, lämminlisäkkeiden keittämiseen, lättyjen, köyhien ritarien, kananmunien, ym. paistamiseen

- kalusteeseen integroitu erillisuuni 600 mm o upotetaan pöytäkalusteeseen liesitason alle tai kokokorkeaan hyllykaappiin

esim. mikroaaltouunin alapuolelle o uuni sisältää myös kiertoilmatoiminnon o lisävarusteena 2 leivinpeltiä, jotta esim. piparien ja pikkupullien paistaminen

sujuu joustavasti - Minigen-vaunu tarjoilutiskissä

o sujuva paikka, käytetään keittiön puolelta o ei peittäisi näkymää liikaa, sijoitus reuna-alueelle

- Minigen-vaunun varusteet o välttämättömät lisävarusteet kuuluttava urakkaan (mm. GN-vuoka alaosaan

ylikiehumisien varalle, väliritilät 3 kpl) - riittävästi jääkaappitilaa ja viileäkaappitilaa ja pakastintilaa (riippuen

ruokapalvelumallista) Ks. laiteluettelo. - pöytäkaapeissa mahdollisimman paljon vetolaatikoita

o ylin matala o 2 alinta korkeita o ei liian leveitä, max. 800mm (tulee helposti liian iso lasti mekanismin

kestävyydelle) o huomioitava mahdollisesti kattiloiden (myös 5-7 litran kattilat) säilyttäminen o jos alakulmakaappeja, ratkaisu: Hahlen ulosvedettävä Le Mans

kulmamekanismi (ovi 500 mm) - jos kokokorkeita hyllykaappeja, vaihtoehtoratkaisu: Hahlen ulosvedettävä

korimekanismi, kaapin leveys 300 mm tai 400 mm kaksiosaisena - jätelajittelukaluste kovaa kulutusta/käyttöä kestävä – huomioitava hygienia,

puhdistettavuus, 4 jäteastiaa 2 kerroksessa, 2 etusarjaa lev. 300, joissa molemmissa oma liukumekanismi

- käsienpesuallas o sijoituspaikka sivussa o tasoon upotettu allas o 2 x dispenso pac- annostelijaa o käsipyyhepaperiannostelija

Ryhmäkodin ruokailutilan ruokailupöytien pöytätasomateriaali kovaa kulutusta/käyttöä kestävää (leipominen, askartelu) – väri ja kuosi (esim. puunsyykuvio) käytön jälkiä kätkeviä, korkeapainelaminaattipinta. Ruokapöydät 4 kpl (15 asukasta koti) on layoutissa mitoitettava kukin 4 hengelle, min.koko 1500x900mm Mahdollisten ruokakuljetuslaatikoiden säilytyspaikka huomioitava maantasokerroksessa ulko-oven lähellä.

LIITE 5. TOIMIVUUSTARKASTELU

1.Johdanto Tämä dokumentin tarkoitus on selventää TAPRE-dokumentin ”Rakennuksen (talotekniikan) toi-mivuustarkastelu” soveltamista Tampereen kaupungin rakennushankkeissa. Toimivuustarkastelu on osa kaikkia uudisrakennushankkeita. Ohjetta voidaan soveltaa myös suurempiin peruskor-jaushankkeisiin. Tämän ohjeen lisäksi tulee tutustua varsinaiseen TAPRE-dokumenttiin, joka si-sältää tarkempaa tietoa toiminta-ajatuksesta, työvaiheista ja sisällöstä.

2. Sisältö ja laajuus Toimivuustarkasteluun sisällytetään TAPRE-dokumentissa taulukossa 2-1 esitetyistä laajuusvaih-toehdoista seuraavat: Energiatehokkuustarkastelu Suunnittelun lähtötietojen toteutuminen

(hankkeelle asetetut tavoitteet) Talotekniikan toiminnan seuranta Laskennallisen energiankulutuksen vertailu to-

teutuneeseen* Sisäympäristön laatutar-kastelu**

Lämpötilaolosuhteet Ilmanlaatu Valaistusolosuhteet Ääniolosuhteet Käytettävyyden ja huolletta-vuuden

Talotekniikan huollettavuus

tarkastelu Talotekniikan käytettävyys Käyttö- ja huoltohenkilökunnan perehdytys Talotekniikan toimivuustarkastelu tehdään vähintään vuoden käyttökokemukseen perustuen. * Lähtökohtana on, että vastaanottovaiheessa energia-asiantuntija on laskenut rakennukselle ta-voite-energiankulutuksen. Energiankulutusta ei tule verrata E-lukuun tai muuhun standardikäyttö-laskentaan. ** Sisäympäristön tarkasteluihin ei lähtökohtaisesti sisälly mittauksia. Mittausten tarpeellisuus selvitetään osana toimivuustarkastelua ja tehdään tarvittaessa erillisenä kokonaisuutena.


3. Hankeosapuolet Mahdollisia toimivuustarkasteluun osallistuvia tahoja

Kiinteistön omistaja Tilojen käyttäjien edustajat(t) Hoidosta ja huollosta vastaavat Kunnossapidosta vastaavat Rakennuttajakonsultti Suunnittelijat Pääsuunnittelija Arkkitehti Rakennesuunnittelija Energia/ elinkaariasiantuntija Lämmitysjärjestelmäsuunnittelija Vesi- ja viemärisuunnittelija Ilmanvaihtosuunnittelija Jäähdytyssuunnittelija Sähkösuunnittelija Urakoitsijat Rakennusurakoitsija IV-urakoitsija Putkiurakoitsija Jäähdytysurakoitsija Sähköurakoitsija Automaatiourakoitsija Kaikkien edellä mainittujen osapuolten tulee olla käytettävissä toimivuustarkastelun toteutuksen aikana. Työpanos varsinaisen toimivuustarkasteluryhmän ulkopuolella on vähäinen (tarkentavat kysymykset toimialaan liittyen tms.) ja katsotaan varsinaiseen sopimukseen kuuluvaksi työksi. Toimivuustarkasteluryhmä koostuu seuraavista henkilöistä: Rakennuttajakonsultti/ rakennut-tajainsinööri

puheenjohtaja

Isännöitsijä Pääsuunnittelija Energia-asiantuntija* sihteeri, toimivuustarkastelun päävastuullinen vetäjä Automaatiourakoitsija *Mikäli hankkeessa ei ole käytetty energia/elinkaarikonsulttia, voidaan päävastuu siirtää myös hankkeen kannalta sopivalle henkilölle, jolla on riittävä perehtyneisyys toimivuustarkastelun läpi-vientiin. Toimivuustarkastelun päävastuullisen henkilön ei ole välttämätöntä olla alkuperäisen suunnitteluryhmän jäsen, vaan työhön voidaan tarvittaessa käyttää myös ulkopuolista asiantunti-jaa. Tällöin tulee varmistua asiantuntijan valmiudesta perehtyä ko. hankkeeseen kokonaisuudes-saan. Toimivuustarkastelun vastuut jaetaan ryhmän sisäisesti eri osa-alueiden kesken. Tarvittaessa voidaan käyttää joissain osa-alueissa myös muita asiantuntijoita.

4.Toimivuustarkastelun moduulit Toimivuustarkasteluun tulee sisällyttää käyttäjien sekä huoltohenkilökunnan haastattelut ja tarvit-taessa pienimuotoista perehdytystä TAPRE-dokumentin laajuudessa. Rakennusautomaation kautta tulee tarkastella mittausseurantojen avulla talotekniikan toimivuutta. Myös asetusarvot tu-lee käydä läpi. Kohteessa tulee tehdä kohdekierros vähintään kerran. Havainnoista tulee tehdä raportti, johon kirjataan myös tavoite-energiankulutusseurannan tulokset. Raportti toimitetaan kaikille hankkeen osapuolille vähintään tiivistelmän osalta. Päätöskokous, jonka kutsulaajuus TILAKESKUS / KIINTEISTÖKEHITYS Suunnitteluohje 63(65)

päätetään tapauskohtaisesti, vähintään kuitenkin toimivuustarkasteluryhmän kesken. Kaikille hankkeen osapuolille tulee varata mahdollisuus osallistua kokoukseen.


LIITE 6. HYGIENIANÄKÖKULMA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL-LON YKSIKÖIDEN RAKENTAMISEEN


Tampereen kaupunki 16.9.2015 (päivitys 1.6.2016) Hygieniahoitaja Ulla-Maija Höglund Hygienianäkökulma sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden rakentamiseen Lavuaarit Kaikissa huoneissa, joissa potilaita hoidetaan, tutkitaan, terapoidaan, kuntoutetaan tmv. pitää olla käsienpesuallas. Keittiöiden allas varataan astioille ja elintarvikekäyttöön, potilashuoneen lavuaariin ei kaadeta kukkavesiä eikä eritteitä, huuhteluhuoneen allas on likaisille siivous- ja hoitovälineille. Eritteet kaadetaan huuhteludesinfektiokoneeseen. Perustelu vaatimuksille on, että puhtausasteet ovat eri toimitiloissa erilaiset. Käsienpesualtaat on tarkoitettu käsien pesemiseen. Käsienpesualtaiden ja muiden altaiden on oltava riittävän kokoisia toiminnan mukaisesti. Käsien on mahduttava vapaasti altaan sisälle, se estää kontaminaation roiskeilta tai lavuaarin pinnoilta. Potilashuoneiden, potilashuoneiden saniteettitilojen sekä potilaiden käytössä olevien wc-tilojen altaiden tulee olla ilman ylimenoaukkoa tai tulppaa. Ylimenoaukko mahdollistaa mikrobien pesiytymisen aukon suulle ja takaosiin. Allastulppa toimii mikrobien kasvualustana pitäen kosteutta alaosassa ja kiinteän tulpan alaosan puhdistaminen on mahdotonta. Kuitenkin tila, jossa ylimenoaukoton allas on, pitää varustaa lattiakaivolla, joka on helposti puhdistettavissa. Pesualtaan vesilukon tulee sijaita mahdollisimman etäällä altaasta. Pöytäpintaan upotettujen altaiden saumakohdat ovat puhdistamisen kannalta huonoja. Toimistotiloissa ja pelkästään vastaanottotoimintaa varten rakennetuissa huoneissa olevat käsienpesualtaat voivat olla ylimenoaukollisia, jolloin koko tilaa ei tarvitse vesieristää eikä rakentaa lattiakaivoa kallistuksineen. Kun vanhoja vesikalusteita poistetaan käytöstä, niiden kytkentäjohdot on katkaistava runkojohdosta asti. Putkistoon jäävät käyttämättömät haarat kontaminoituvat, koska niissä ei vesi virtaa. Jos muutostöitä tehdään maassa olevissa vesiputkissa, on maa-ainesten pääsy putkiin estettävä. Hanamallit Infektioiden torjunnan kannalta on tärkeää, että kaikissa vesijohtojärjestelmän osissa kylmä vesi pysyy kylmänä (alle 20 astetta) ja kuuma vesi kuumana (yli 50 astetta). Veden tulee virrata kaikkialla vesijohtojärjestelmässä, eikä putkistossa saa olla kohtia, jossa veden virtaus pysähtyy. Yhdistelmähanojen käyttö on suositeltavaa, kosketusvapaat hanamallit ovat sallittuja, kun tarvittaessa vivusta voidaan säätää veden lämpötilaa ja yllä oleva periaate toteutuu. Suihku- ja pidepäät tulee olla pikaliittimillä ja sellaisia, että ne voidaan desinfioida huuhteludesinfektiokoneessa. Huuhteluhuoneet Huuhteluhuoneessa tulee pystyä järjestämään puhdas ja likainen puoli erikseen. Ei avohyllyjä, vaan ovellisia kaappeja tai laatikostoja. Kaapistot ylettyvät kattoon asti, ettei ylätasot kerää pölyjä. Työtasoa tarvitaan sekä puhtaalle että likaiselle puolelle. Huuhteluhuoneen kalustemateriaalit tulee olla sellaisia, jotka kestävät vahvoja desinfektioaineita ja ovat helposti puhdistettavia (ei rososia, ei uurteisa, ei saumallisia kohtia). Käsihygienian toteuttamismahdollisuus taattava siten, ettei annostelijat kontaminoidu ja kädet saa pestyä hyvin ja laitettua paperit jätteisiin siten, ettei kosketella pintoja. Täytyy siis olla jalalla poljettava jäteastia. Pesuneste- ja käsihuuhde annostelijoita ei voi laittaa pyykki- tai jäteastian päälle tai välittömään läheisyyteen. Telineet suojakäsineille siten, että käsineet pysyvät puhtaina käyttöön asti. Eritteiden kaatamisesta kaatoaltaaseen tulisi päästä eroon. Taysin infektioyksikkö suosittelee hankkimaan kaatoaltaan tilalle toisen huuhteludesinfektiokoneen. Mikäli jostain syystä kuitenkin halutaan kaatoallas laittaa, huomioitava, että kaikki kaatoaltaan ympärillä metrin säteellä kontaminoituu eli altistuu mikrobeille. Mitään puhtaan tavaran säilytystilaa ei voida siihen suunnitella. Huuhteludesinfektiokone tulisi

saada asennettua siten, että viemäriliitännässä ei tule mutkakohtaa heti koneen alla. Likaveden tulisi päästä poistumaan koneesta suoraa putkea myöten. Likavesi poistuu koneesta paineella nopeasti ja mutkakohta haittaa koneen normaalia toimintaa. Likapyykkiä ja jätteitä varten tulisi olla erillinen tila. Niitä ei tulisi suunnitella säilytettäväksi huuhteluhuoneessa. Väliverhot ja sermit Väliverhot on vaihdettava/ pestävä aina kosketuseristyksen loppuessa ja aina kun niissä on näkyvää likaa. Väliverhot vaihdetaan säännöllisesti vähintään kolmen kuukauden välein. Verhojen materiaali ei tuo tähän poikkeusta. Paikkoihin jossa tilat antavat myöten, suositellaan liikuteltavia tai kiinteitä kokoon taittuvia sermejä, jotka ovat helposti pyyhittäviä kosketuspinnoilta potilaspaikan siivouksen yhteydessä päivittäin. Riittävästi varastotilaa Puhtaan tavaran varastot erikseen sekä pyykki- ja jätehuoneet erikseen. Ellei säilytystiloja ole riittävästi, potilas-, hoitohuone- ja käytävätilat kuormittuvat erilaisesta materiaalista ja hankaloittavat siivoamista sekä potilasturvallisuutta. Huoltoliikenne ja henkilöliikenne tulee olla erotettavissa toisistaan esim. eri hissit. Jätteiden ja pyykkien haku järjestettävä siten, ettei niitä kuljeta hakemaan osaston läpi. Mieluiten osaston ulko-oven läheisyyteen. Seinille kiinnitettävät käsihuuhdeannostelijat Tampereella on käytössä teräksisiä lankatelineitä ja käsihuuhdeautomaatteja. Telineiden sijoituspaikat mietittävä tarkoin käyttäjien kanssa. Käsihuuhdetta tulee olla saatavilla kahden-kolmen askeleen päässä siellä, missä tarvitaankin. Annostelijoita sijoitetaan myös ilman lavuaaria esim. käytäville. Tällöin annostelijoissa tulee olla tippa-alustat. Suosittelen myös annostelijan taakse asennettavaksi suojaavaa pleximuovia. Mielellään niin, että pleximuovi taitetaan alaosasta ikään kuin hyllyksi, jolloin tippa-alustaa ei tarvita erikseen. Annostelijoita suunnitellessa huomioitava, että käsihuuhdetta otettaessa kädet eivät kontaminoidu muista pinnoista esim. riittävän ylhäälle lavuaarin päällä (väh.15cm) käyttökorkeudelle. Pussin vaihtoa varten tarvitaan riittävä tila myös annostelijan yläpuolelle. Käsihygieniatuotteita ei laiteta peilikaappeihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä annostelijoihin käytetään dispenso-pakkauksia. Automaattiannostelijoita käytettäessä huomioitava samat asiat. Automaattiannostelijat ovat lukittuja. Teräksisiä lankatelineitä saa lukollisena ja ilman lukkoa, kotelona sekä pitkällä tai lyhyellä vipuvarrella. Pintamateriaalit Hoitoyksiköissä käytettävien pintamateriaalien tulee olla sellaisia, että ne kestävät desinfektioaineita. Kupari materiaalina on hankala, koska sen kanssa ei voida käyttää vetyperoksidiperetikkahappo-desinfektioainetta, joka on meillä yleisesti käytössä. Vetimet, kaiteet yms. tulee olla sileitä (ei uurteisia, ei rososia, ei saumallisia), jotta ne saadaan pyyhkimällä puhdistettua. Lakatut pinnat ovat hankalia, koska lakan kuluessa mikrobit tarttuvat kuluneisiin kohtiin ja ovat hankalasti poistettavissa. Kosteissa tiloissa tulisi olla mahdollisimman vähän läpivientejä. Saumakohdat sellaista materiaalia, joka on helppo puhdistaa. Antimikrobisista materiaaleista ja pinnoitteista puuttuu vielä selkeä näyttö niiden hyödyllisyydestä ja tehosta hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä. Mikäli tälläisiä mietitte, kannattaa ottaa yhteyttä hygienia-asiantuntijoihin. Riittävä ilmanvaihto Puhdas ilma otetaan sieltä, missä se alueella on puhtainta. Poistoilma ei saa missään tilanteessa päästä kulkemaan toisiin potilashuoneisiin. Ilman lämpötilan ja kosteuden säädöt normien mukaiset. Tuloilman suuntauksen tulee olla säädettävissä siten, ettei se puhalla potilaan/henkilökunnan

työpisteen päälle. Huonekohtaisen lämmönsäätelyn tulisi olla 21 -22 astetta. Suositeltava sisäilman suhteellinen kosteus lämmityskauden aikana 25 - 45%. Ilman tulisi eristyshuoneissa vaihtua 12 kertaa tunnissa. Ilmastoinnin tulee olla hyvin äänieristettyä eikä eristeistä saa kulkeutua ilmaan mineraali- tai muitakaan kuituja. Huoneilman jäähdytykseen käytettävien laitteiden tulee olla hoitoyksiköiden käyttöön sopivia. Niiden tulee täyttää sähkötekniikkaan liittyvien lääkintädirektiivien vaatimukset. Huomioitava myös, ettei niihin kerry kondenssivettä. Lämmitys, jäähdytys ja kosteus pitäisi yrittää säädellä siten, ettei huonekohtaisia järjestelmiä käytettäisi. Jos käytetään, niin ilma, joka kiertää jäähdyttimen kautta, tulee suodattaa tai mahdolliset mikrobit tulee pyrkiä tuhoamaan muilla keinoin. Lääkehuoneista, välinehuoltotiloista, leikkaussaleista, apteekkien puhtaista tiloista ja mm. eristystiloista on erityismääräyksiä, jotka tulee huomioida. Lisätietoja saa Tampereen kaupungin hygienia-asiantuntijoilta: epidemiologi Sirpa Räsänen puh. 040 8007562 hygieniahoitaja Ulla-Maija Höglund puh. 0400 159663 hygieniahoitaja Tarja Niemi puh. 040 8063013 hygieniahoitaja Emmi Ahlstedt puh. 040 8004070 Myös Taysin infektioyksikön asiantuntijoita voi konsultoida esim: infektiolääkäri Pertti Arvola Puhelin 03 311 69588 infektiolääkäri Janne Laine Puhelin 03 311 64556

rakennussuunnitteluohje - tampere · 2018-01-03 · huomiota rakennuksen lämpöhäviöihin...

Documents