LuonnontieteeLLinen museo uusiutui 13 sLL juhLii 8 kuoren aLta: vuokko hovatta 12

rakkaudesta luontoon 3/2008 · 2,00 € · www.sll.fi

12 Ydinvoimala Helsinkiin?

Heikki Simola haastaa ydinvoiman puolestapuhujat

05 Tuulivoima myötätuulessa

Tietoa ja tukia tuulivoiman tueksi

70 vuotta

615-20Luonnonkukkien päivä on myös lasten päivä

2 luonnonsuojelija 3/2008

34. vuosikerta | nro 3/2008ISSN 0788-8708Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon.www.sll.fitoimitusluonnonsuojelija@sll.fiMatti Nieminen, päätoimittajapuh. (09) 228 08 222matti.nieminen@sll.fiLiisa Hulkko, toimitussihteeriSeppo Parkkinen, toimitussihteeripuh. (09) 228 08 202seppo.parkkinen@sll.filiisa.hulkko@sll.fiKaisa Murdoch, verkkotoimittajapuh. (09) 228 08 245kaisa.murdoch@sll.fitoimitusneuvostoAnnukka Berg, Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Heini Jalava, Jorma Laurila, Laura Manninen, Kaisa Murdoch, Matti Nieminen, Leo Stranius, TapaniVeistola, Eero Yrjö-Koskinen.graafinen suunnitteLuLiisa HulkkoEmmi JormalainenvÄrierotteLutJyrki Heimonen, Aarnipaja KyPaLstaLogotEmmi JormalainenPainoPaikkaArt-Print Oy, Kokkola 2008tiLaushinta 2008Jäsenmaksu on 28 € ja sesisältää Luonnonsuojelijanvuosikerran. Erikseen tilattunatilaushinta 12 kk on 35 €.tiLaukset jaosoitteenmuutoksetarkisin klo 9–15.Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja,puh. (09) 228 08 210,irma.kaitosaari@sll.fiKs. palvelukortti sivulla 27.iLmoitushinnat1/1 sivu 3100 €, 1/2 sivu 1550 €, 1/4 sivu 820 €, 1/8 sivu 420 € tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa.iLmestYminenLuonnonsuojelija ilmestyyvuonna 2008 kuusi kertaa:4.2, 1.4., 9.6., 1.9., 13.10., 8.12.kannen kuvaJorma Luhta / Leuku

PÄÄkirjoitus 3/2008

huteja & osumia

suomen murheeLLisin PuoLi vieLÄ kuvaamattaSuomi-trilogiassaan Aki Kaurismä-ki käsitteli työttömyyttä, asunnot-tomuutta ja syrjäytymistä. Silti Kau-rismäki väittää, että murheellisinta puolta Suomessa hän ei ole vielä näyttänyt lainkaan. "Avohakkuut,

susien ja karhujen salakaato, kor-ruptoitunut hyvä veli -järjestelmä", Kaurismäki luettelee.Savon Sanomat 24.5.2008

maataLoutta sYYLListetÄÄnNykyisin on trendikästä syyllistää maataloutta luonnon, Suomessa etenkin Itämeren, pilaamisesta. Vil-jelijät ovat kuitenkin aina toimineet vallitsevan tietämyksen ja säädösten pohjalta. Kaikista eniten saastuttaa ruoka, joka tuotetaan, mutta nirppa-nokkaisesti ja ajattelemattomasti jä-tetään syömättä ja nakataan roskiin.Kansanedustaja Pekka Vilkuna (Kesk.)

Maaseudun tulevaisuus 21.5.2008.

veden LÄtrÄYstÄ? Jokainen paperitehtaaseen tutustu-nut tietää, että paperinvalmistuk-sessa on kyse veden lisäämisestä ja veden poistamisesta. Tästä läträä-misestä huolimatta yhden hampu-rilaisen törsäämällä vesimäärällä voi valmistaa 240 aanelosta. Petri Seppänen

Talouselämän verkkojulkaisu 16.5.2008

asiaa veroistaSuomalaiset maksavat jo nyt vero-ja maailmanennätystahtiin, joten turha tässä on pitää kiirettä uusien verotuskohteiden keksimisessä. Ja ketä se lämmittää, jos suomalai-

set tai edes eurooppalaiset verotta-vat lentämistä, kun muu maailma jatkaa maapallon tuhoamista van-haan malliin.Nimim. Aappo I. Piippo

Suomenmaa 21.5.2008

metsÄhaLLitus kuLottaaMetsähallitus kulottaa tänään met-sää Kankaisten kylässä Toivakassa. Kello 13 aloitettava kulotus on niin sanottu luonnonhoidollinen kulo-tus, jossa metsää poltetaan tavallis-ta vähemmän. Keski-Suomen alueradio 21.5.2008

suomen kansaLLisPuistot on perustettu luon-non suojelemiseksi ja luonnonnähtävyyksiksi. Mat-kailun merkityksen kasvaessa elinkeinona on eten-kin Pohjois-Suomessa lisääntynyt paine rakentaa hienoimpien luontokohteiden äärelle. Julkiseen kes-kusteluun on kohottanut lakensa erityisesti Pallas.

Kilpisjärven Saanan suurtunturin juurella jyskää moottoriturismi. Uusia matkailurakennuksia on kaavoitettu 24 000 kerrosneliömetriä.

Myös Pelkosenniemen Pyhätunturi on uhattuna: miljoonan kerrosneliömetrin lisärakentamisen esit-täminen Kultakeron kainaloon, kansallispuiston ku-peeseen, on suuruudenhulluutta ja pyhäinhäväistys-tä. Voi vain arvella, että tunturiketjun korkeimmasta huipusta nimensä ottanut Noitatunturi Oy on huo-mioinut alusta pitäen tinkimisvaran.

Kolin kansallismaiseman varjeleminen on vaati-nut ympäristöliikkeeltä jatkuvaa valppautta, eikä se ole kokonaan edes onnistunut. Tänä päivänä saisi tuskin rakentaa hotellia uhrihalkeaman, ehkä alu-

een pyhimmän paikan, viereen.Vai saisiko? Ympäristöministeriö on ollut tuomas-

sa kansallispuistoon lisärakentamisen sallivan laki-muutoksen hallitukseen ja aikanaan eduskunnalle. Kansalaisliikkeen vastustuksen myötä asia siirtyi ai-nakin keväästä ensi syksyyn. Tehtäväänsä palannut ympäristöministeri Paula Lehtomäki punnituttaa asiassa myös itsensä ympäristöväen vaa’assa.

Selkeyden vuoksi: Luonnonsuojeluliitto ei hyväk-sy Pallaksen hotellin laajennusta, kunnostamisen kylläkin. Jos Pallaksella pato murtuu, on rakennus-hankkeita odotettavissa muillekin suojelualueille.

Pallaksella näkyy, Levin tapaan, ilmastonmuutok-sen vaikutus Lapin matkailuun. Länsi-Lapissa pova-taan lunta riittävän, kun Keski-Euroopan talviloma-kohteita menee nurin kuin dominopalikoita.

Tällöin matkailubisneksen sijoittajat ovat ha-lukkaita investoimaan Suomeen ja lennättämään charter-koneilla iloisesti häliseviä ja maksukykyisiä asiakkaitaan raikkaaseen Lappiin (Pallaksella on tiet-

tävästi Euroopan puhtain ilmanlaatu). Hotellia oli-si vain laajennettava moninkertaisesti. Kotimainen anorakkikansa ei riitä.

Matkailun ylilyöntien uhatessa Suomen kauneim-pia paikkoja nostavat koko maassa luonnonystävät päätään — kansallispuistot ovat kaikkien. Näin on tapahtunut Pallaksen kohdallakin, vaikka paikallista työllisyysnäkökulmaa myös kunnioitetaan.

Kestävä luontomatkailu on mitä kannatettavin-ta. Mutta milloin se on vielä kestävää? Ylipäätään, onko ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tu-ristien lennättäminen kaukaa järkevää saati luonto-matkailua?

Sama koskee tietenkin päinvastoin myös maail-malla ramppaavia suomalaisia. Riittääkö Suomi suo-malaisille? Esimerkkiä kestävässä lomailussa näyttä-vät ne, jotka keskittävät matkailunsa kotimaahan.

Phuket vai Pallas?

Matti Nieminen

Matkailu vaarantaa luontoamme

3luonnonsuojelija 3/2008tÄssÄ numerossa

sisÄLLYs

sade raikasti kesäkuun päivän. Kultakuoriainen orapihlaja-aidassa kastui, ja yhdestä vihreästä smaragdikorusta tuli hetkeksi säihkyvä jalokivikokoelma. Kärpänen tuijotti. Koskaan se ei ollut verkkosilmillään tuollaista ihmettä nähnyt.

kevÄÄn kuva Seppo Parkkinen

Laulaja Vuokko Hovatta on lapsesta asti kasvatettu arvostamaan luontoa.

energiaPoLitiikan harhakuvat, osa 2 Suomi on ainoa ydinaseeton teollisuusmaa, jossa uutta ydinvoimaa edelleen rakennetaan.

soPuLit vaeLtavat?

Toteutuuko tänä vuonna vuosituhan-nen ensimmäinen sopulien suurvaellus?

04-07 Uutiset

08 Liiton 70-vuotis-juhlat

'09 Laulujoutsenen perintö

10-11 Ydinvoima on harhaa

Kolumni | Nelly Rontti

12 Kuoren alta

Vuokko Hovatta

13 Satumainen museokierros

14 Kirja-esittelyt

15-19 Luonnon-kukkien päivä

20-21

KotiMIPS

Viherpiipertäjä

22 Taide suojelee

23 KatuGallup

24-25

Kolumni | Mikko Saa-rela

Lukijoilta

26–29 Norpan me-not

32 Sopulit vaelta-vat?

12

32

10—11

Syntymäpäivät 08Viherpiipertäjä 21

tÄssÄ numerossa

70-vuotias Suomen luonnonsuojeluliitto juhli komeasti Juhlintaan osallistui myös tasavallan presidentti Tarja Halo-nen, jolle luovutettiin liiton juhlamitali.

Kesä on myös hääjuhlien sesonkiaikaa. Viherpiipertäjä poh-tii, miten ympäristönäkökulmat voi ottaa huomioon juhlajär-jestelyissä.

seppo parkkin

en

Sony BMGJorma portti

4 luonnonsuojelija 3/2008 uutiset

uusin rantojen rakentamisen muo-to ovat kelluvat asunnot. Luonnonsuojelulii-ton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri vaati huhtikuussa selvitystä niiden mahdollisista haitoista. Uuden ilmiön vaikutukset on syytä selvittää ennen sen yleistymistä.

Esimerkiksi Tammisaaressa oli vireillä kaa-vamuutoshanke kelluvien asuntojen rakenta-miseksi Pohjanpitäjänlahteen. Suunnitelma vaaransi merenpohjassa olevan erityissuojelua vaativan kasvin esiintymää.

Luonnonsuojelupiirin kevätkokousjulkilau-suma johti neuvotteluihin kelluvia asuntoja suunnittelevan ja tekevän Marine Housing -yhtiön kanssa. Yhtiö vetäytyi Tammisaaren hankkeesta.

Vastaavia muita suunnitelmia on vireillä eri puolilla maata. ■

Lue lisää:www.sll.fi/luontojaymparisto/maankaytto/

kelluvatasunnot

Kelluvat asunnot upoksiin?

Tekopohjavesijärjestelmä on kal-lis, energiaa tuhlaavaa ja sisältää vakavia ympäristöongelmia. Sitä valmistetaan ruiskuttamalla joki- tai järvivettä harjuun, jonka ympä-rille on rakennettu paljon kaivoja. Sähköpumppujen avulla luodaan putkiston avulla harjun rinteille jopa 50–100 vuotta kestävä keino-tekoinen sade.

Ympäristöriskejä ja energian tuhlausta

Hankkeita toteuttavat osakeyh-

tiöt, Turussa Turun Seudun Vesi Oy ja Tampereella Tavase Oy. Lai-tokset pitäisi rakentaa Alastaron Virttaankankaalle sekä Kangasalan ja Pälkäneen rajalle Vehoniemen-Isokankaanharjulle. Suunnitelmat eroavat. Turku aikoo ottaa raakave-den Kokemäenjoesta, johon Tampe-re laskee jätevetensä. Turkulaisille aiotaan siis juottaa tamperelaisten jätevettä. Joen veden laatu on pa-rantunut tehostuneen ympäristön-suojelun ansiosta, mutta se sisältää edelleen raskasmetalleja ja baktee-

Suuri tekopohjavesihanke uhkaa harjualueita

reita. Tätä vettä TSV aikoo ruiskut-taa 100 000 kuutiota vuorokaudessa keinosateena suodatusharjulle. Tu-loksena on ilmeisiä ympäristöon-gelmia, joiden seurauksena harju voidaan joutua puhdistamaan kai-vinkoneilla kuorimalla.

Tavase Oy käyttäisi puhtaan Roineen vettä. Laitos tulisi Natu-ra- ja luonnonsuojelualueelle kan-sallismaisemaan Vehoniemelle. Yhtiö väittää imeyttävänsä jopa 70 000–90 000 kuutiometriä jär-vivettä vuorokaudessa jyrkkärin-teiseen harjuun vain 18 hehtaarin alueella, mitä pidetään mahdot-tomuutena. Imeytysalueet pitäisi moninkertaistaa. Mitä kansallis-maisemassa tapahtuu, kun siellä on 50–100 vuotta keinotekoinen sade? Vastaavista jättiläislaitoksista ei ole kokemuksia. Toiminnassa on vain paljon pienempiä laitoksia. Mihin tarvitaan suurlaitoksia, kun veden kulutus on laskemassa?

Tekopohjavesisuodatus lisää energian kulutusta noin 50 prosen-tilla. Menetelmä perustuu voimak-kaiden sähkömoottoreiden avulla

luotuun keinotekoiseen jokeen, jo-ka johdattaa veden ruiskutettavak-si suodatusharjulle. Sieltä vesi jou-dutaan taas pumppaamaan pitkiä matkoja kuluttajille.

Rahaa palaa

Hankkeita on arvosteltu myös ta-loudellisesti. Tekopohjavesilaitos-ten kustannukset ovat reilusti ylit-tämässä alkuperäiset arviot, joilla hankkeet myytiin valtuutetuille. Turussa kustannukset ovat nous-seet 170 miljoonaan euroon. Tavase lupasi varmaa vesihuoltoa 32 mil-joonan hintaan, mutta Turun koke-musten perusteella tuskin päädy-tään alle 100 miljoonan laskuun.

Seuraukset ovat kahdenlaisia. Kuluttajille tiedossa on veden hin-nan nousua. Lisäksi molemmat yh-tiöt ovat velkaantuneet, ja kunnilla tuskin on nykytilassa halua omis-taa velkaisia yhtiöitä. Poliittisessa vasemmistossa on huomautettu, että yhtiömuotoisiin vesilaitoksiin sisältyy yksityistämisen vaara, mis-tä on ulkomailla saatu kielteisiä ko-kemuksia.

Kaikessa hiljaisuudessa Suomessa tehdään suu-rinta muutosta vedenhan-kinnassa sitten Päijänne-tunnelin rakentamisen. Toteutuessaan Turun ja Tampereen seudulla yli 600 000 suomalaista siirtyisi tekopohjaveden piiriin.

teksti & kuvat Jorma Mäntylä Kangasalan Luonto ry:n puheenjohtaja

Sademetsäpuukalusteet jälleen syynissäsuomen LuonnonsuojeLuLiitto, Green-peace, Luonto-Liitto, Maan ystävät ja Ku-luttajaliitto ovat julkaisseet viidettä kertaa luokituksensa puutarhakalusteiden sademet-säystävällisyydestä.

Vihreään luokkaan ylsi tänä vuonna kuu-si liikettä: Hobby Hall, Kalustekauppa.com, Prisma, S-Market, Sotka ja Starkki. Punai-seen luokkaan joutui 12 liikettä, jotka myivät sademetsäpuusta valmistettuja kalusteita tai kieltäytyivät antamasta tietoja. Näiden väliin

sijoittui vielä 12 myyjää käsittävä keltainen luokka.

Maailman biodiversiteetistä valtaosa elää trooppisissa sademetsissä. Trooppisten met-sien raivaus aiheuttaa noin viidenneksen maa-ilman kasvihuonepäästöistä. Laittomasti ha-kattua sademetsäpuuta päätyy myyntiin myös Suomeen. EU:n komissio päättää toukokuus-sa uudesta lainsäädäntöesityksestä, jonka tar-koituksena on lopettaa laittoman puun pääsy unionin markkinoille. ■

Turun Seudun Veden tekopohjavesilaitoksen aitaa vasten on asetettu mielenosoituskylttejä. Laitosta vastustavan Pro Virttaankangas –liikkeen mukaan pytingistä voidaan joskus tehdä ympäristörikosmuseo tai hotelli, jos umpinaisiin seiniin porataan ikkunat.

5luonnonsuojelija 3/2008uutiset

"Pirkanmaalla ei tarvita tekopoh-javettä. Hyvä talousvesi voidaan turvata edullisemmin ja ympäris-töystävällisemmin tehostamalla ny-kyistä vedenottoa", sanoo tekniikan tohtori, dosentti Kalle Hakalehto Pälkäneeltä.

Alueella on pohjavesivaroja sekä isoja järviä, kuten Roine, Näsijärvi ja Vesijärvi. Tampereen vesi tulee pääosin Roineesta ja vedenkulutus on laskemassa. Nokian vesikriisin aikana Tampereen Vesi mainosti veden hyvää laatua, joka onkin to-dettu tutkimuksissa pullovettä pa-remmaksi.

"Tekopohjavettä on puolustettu halulla päästä eroon puhdistuske-mikaaleista ja syntyvästä lietteestä. Lietteen määrä on kuitenkin mitä-tön verrattuna jäteveden puhdistuk-seen. Kemikaaleista ei päästä eroon tekopohjavesilaitoksellakaan, jo-hon saatetaan joutua rakentamaan esi- ja jälkikäsittelylaitokset. Liete ruiskutettaisiin suodatusharjun rinteille, jotka ovat Natura- ja luon-nonsuojelualueella."

Kalle Hakalehto pitää Tavase Oy:n hanketta kalliina turhakkeena. Yh-

Ympäristöväki pitää tekopohjavettä turhakkeena

(oikealla ylhäällä) Tekniikan tohtori, dosentti Kalle Hakalehto uskoo, että hyvää talousvettä saataisiin riittävästi nykyistä vedenottoa tehostamalla.

(oikealla alhaalla) Raision vesilaitoksen johtaja Gösta Wahlroos on tutustunut ruotsalaisiin tekopohjavesilaitoksiin ja vastustaa suomalaisia tekopohjavesihankkeita mm. sieltä saatujen tietojen ja kokemusten perusteella. .

1. VEROVAROILLA VAIN KESTÄVIÄ OSTOKSIAKuntien hankintastrategioissa tai -ohjeissa tulisi ottaa ympä-ristö- ja sosiaaliset näkökulmat huomioon vuoteen 2010 men-nessä.

2. KUNNASTA ILMASTOPOLITIIKAN MALLIOPPILAS?

Kunnissa tulee laatia omat ilmasto-ohjelmat. Tärkeintä on ener-gian säästö. Energiantuotannossa taas on pyrittävä lisäämään uusiutuvien energianlähteiden osuutta. Turpeen poltosta tu-lee luopua.

3. VÄHEMMÄN JÄTETTÄ JA BIOKAASUT KÄYTTÖÖN

Kuntien, kuntayhtymien jätelaitosten ja vastaavien tahojen tu-lee laatia strategioita jätteen synnyn ehkäisyyn. Jätesektorin merkittävä päästölähde on kaatopaikkojen metaani, joka pitää saada paremmin talteen ja hyötykäyttöön. Jätteenpolttolaitok-sia ei puolestaan Suomen mittakaavassa kannata rakentaa. 4. BUSSEJA, PYÖRÄKAISTOJA JA RUUHKAMAKSUJAJulkista ja kevyttä liikennettä tulee edistää kunnissa määrätie-toisesti. Suuremmissa kaupungeissa on tarpeen ottaa käyttöön ruuhkamaksut turhien henkilöautomatkojen karsimiseksi.

5. TIIVIIMPIÄ YHDYSKUNTIA LÄHEMPÄNÄ LUONTOA

Kaavoituksessa asuin- ja työpaikat sekä palvelut ja muut toimin-not pyritään sijoittamaan siten, että liikkumistarve vähenee ja etäisyydet pysyvät kohtuullisina..

6. KUNTAMETSIEN HOIDOSSA HUOMIOTA LUONNONARVOIHIN JA VIRKISTYKSEEN

Kuntametsien hoidossa on otettava virkistys- ja luontoarvot ai-empaa paremmin huomioon.

7. KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISSÄ HUOMIOTA VESIENSUOJELUUN

Kuntien kannattaa hyödyntää ympäristönsuojelumääräysten mahdollisuudet asukkaidensa hyväksi.

8. YMPÄRISTÖKASVATUS KUULUU KUNNILLE

Kaikissa kunnissa tulee tukea aktiivisesti ympäristökasvatus-ta. ■

www.sll.fi/tiedotus/julkaisut/kunnallisvaaliteesit-2008

SLL:n kunnallis-vaaliteesit

Luonnonsuojeluliitto määritteli kunnallisvaali-teesit puolueille ja ehdokkaille syksyn vaaleja ajatellen. Kyseessä on kahdeksan tämän het-ken kipupistettä. Tarkemmat perustelut löytyvät verkkosivuilta.

Liitto jätti metsäneuvostonLuonnonsuojeluliitto on eronnut Kansallisesta metsäneuvostosta. Lisäksi ainakin Keski-Suo-men, Lapin, Pirkanmaan ja Uudenmaan piirit ovat eronneet vastaavista alueellisista metsä-neuvostoista. Ero on vastalause Suomen metsä-politiikan talouskäyttöä korostavalle linjalle.

"Suojelun ja voimaperäisen talouskäytön epätasapaino on niin räikeä, ettemme näe neuvostoissa jatkamisen olevan tässä vaihees-sa mahdollista", sanoo SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava.

"Puukuutioiden maksimointiin tähtäävät metsäohjelmat eivät vastaa 2000-luvun haas-teisiin, kuten biodiversiteettikriisiin, ilmas-tonmuutokseen ja maapalloistumiseen", tote-aa puheenjohtaja Leo Stranius Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä. "Metsäpolitiikassa tarvitaan täydellistä suunnanmuutosta ekosys-teemipalveluihin, monikäyttöön ja uusiin tuot-teisiin. Olemme valmiita palaamaan asiaan, kun metsäohjelmissa ollaan valmiita todelli-siin muutoksiin." ■

LaPLand hoteLs -ketjun toimitusjohtajan Pertti Yliniemen mukaan matkailussa pieni ei kannata, ja ympäristöministeriön Pallaksel-le esittämä 500 majoituspaikan hotelli ei riitä alkuunkaan.

Nykyisessä hotelli Pallaksessa on 63 huonet-ta, eli noin 150 majoituspaikkaa. Samaa kokoa tai jopa pienempiä on pääosa Yliniemen ket-jun kymmenestä hotellista. Vain kaksi niistä, Levin Sirkantähti ja Saariselän Riekonlinna on tuota 500 majoituspaikan suuruusluokkaa. La-

pin matkailukeisariksi tituleerattu yrittäjä siis kaavailee kansallispuistoon hotellia, joka olisi suurempi kuin yksikään hänen tällä hetkellä omistamistaan.

Ympäristöministerin myötäsukainen asen-ne on huolestuttavaa myös Kolin kansallispuis-ton kannalta. Siellä vastaavan kokoista hotellia paljon pienemmän kansallispuiston keskeisellä paikalla vuokraa Pohjois-Karjalan osuuskauppa PKO, jonka poliittiset yhteydet ja vaikutusvalta ovat varmasti myös kunnossa. ■

Vain suuri kannattaa Lapin matkailussa?

Mitä tapahtuu harjualueille, jos sinne imeytetään kymmenia tuhansia kuutio-metrejä järvivettä vuorokaudessa?

tälö on niin mahdoton, että Natura menettää käytännössä merkityk-sensä, jos Tavasen laitoksen saa ra-kentaa.

Virttaankankaalla TSV:n laitos si-joittuisi myös osin Natura-alueelle. Hanke on valitettavasti pidemmäl-

lä ja peruskivi muurattiin muuta-ma viikko sitten. TSV sai rakennus-luvan Vaasan Hallinto-oikeudelta. Se ei kuitenkaan ollut lopullinen lupa. Yhtiö saa koeimeyttää 20 000 kuutiometriä vuorokaudessa

vuoden ajan. Yhtiö haki lupaa jopa 115 000 kuution laitokseen, mutta sitä on vaikea perustella, koska ve-denkulutus Turussakin laskee. Nyt hakemukset liikkuvat 80 000 kuuti-on tienoilla.

Raision vesilaitoksen johtaja Gös-ta Wahlroos suhtautuu kriittisesti yhtiön projektiin. Hän on käynyt Ruotsissa lukuisilla tekopohjavesi-laitoksilla.

"Ruotsalaisten mukaan tehkää mitä vain, mutta älkää käyttäkö epä-puhdasta vettä, ja sitä Kokemäenjo-en vesi on. Tehdään pahin mahdol-linen erehdys. Hyvin pian joudutaan luopumaan suihkutusimeytyksestä ja käyttämään kemiallista esikäsitte-lyä. Tekopohjavesi ei ole suodatus-, vaan jälkikäsittelymenetelmä", Gös-ta Wahlroos sanoo. ■

6 luonnonsuojelija 3/2008 uutiset

”sÄhköLÄmmitetYssÄ rakennuskannassa toteutetut energiatehokkuustoimet voisivat säästää reilussa vuosikymmenessä ydinvoi-malan tuotannon verran sähköä”, todetaan Suomen energiapotentiaaleista tehdyssä sel-vityksessä. Greenpeace julkaisi Gaia Consul-tingilla teetetyn selvityksen toukokuun lo-pussa.

Raportissa tarkastellaan lähemmin kym-mentä eri keinoa: korjausrakentaminen, lämpöpumput, sisälämpötilan lasku, läm-pimän käyttöveden vähennys, teollisuuden

sähkömoottorit, reaaliaikamittaukset, pal-veluiden energiaintensiteetti, yhdyskunta-rakenteen tiivistäminen, joukkoliikenteen tukeminen ja nopeusrajoitusten tarkista-minen.

Esitetyillä toimenpiteillä vähennetään rakennusten lämmitysenergian kulutus-ta noin 23 TWh, sähkön kulutusta lähes 15 TWh ja liikenteen polttoaineiden kulutusta yli 300 miljoonaa litraa. Yhteensä voidaan saavuttaa yli 9 miljoonan tonnin CO2-pääs-tövähenemä. ■

Energiatehokkuudessa valtava potentiaali

Vauhtia tuulivoimarakentamiseenMuutosta on vihdoin ilmassa tuulivoimantuotannossa. Kartoitus Suomen tuuliolosuhteista on käynnistynyt, ja kesäksi odotetaan hallitukselta päätöstä uudesta tukijärjestelmästä uusiutuvalle energialle.

Pekka Kassila, talousvaliokunta

teksti Kaarina ToivonenTuulivoiman rakentaminen Suo-meen on tähän asti vaatinut sisua ja sitkeyttä. Valtion tuulivoimapolitiik-ka on ollut suhteellisen heikkoa, mis-tä johtuen tuulivoimalla on tuotettu vain murto-osa Suomen sähkönku-lutuksesta.

"Suomi on EU-maiden häntäpääs-sä, jos tarkastellaan tuulivoimaloiden määrää tai maan houkuttelevuutta tuulivoimainvestoinneille", kertoo Luonnonsuojeluliiton ympäristön-suojelupäällikkö Jouni Nissinen.

Atlaksesta tuulitietoa

Eräs ongelma on ollut tuuliolosuh-

teita koskevien tietojen puuttumi-nen. Tähän saadaan muutos juuri käynnistyneen Ilmatieteen laitok-sen hankkeen myötä. Tuuliatlaksen nimellä kulkevassa selvityksessä ar-vioidaan Suomen tuulisuus 2,5 x 2,5 kilometrin ruuduissa. Meri- ja ran-nikkoalueilla ruudut ovat vielä pal-jon pienempiä. Hanke valmistuu vuoden 2009 lopulla.

"Tuuliatlas on tärkein osa työka-lupakkia, jonka avulla arvioidaan tuulivoimalan sijoituspaikan vuo-tuiset tuuliolot ja voimalan tuo-tanto sen elinaikana", kertoo hank-keesta vastaava Bengt Tammelin Ilmatieteen laitokselta.

Tukea tuulivoimalle

Myös lainsäädännön puolella on uudistuksia odotettavissa. Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekka-rinen vaati toukokuussa järjeste-tyssä kuntien ilmastokonferens-sissa lisää tukea investoinneille uusiutuvaan energiaan:

"Hallituksen tulisi vauhdittaa energiainvestointien käynnisty-mistä vielä kuluvan kevään lisä-budjetissa. Valtion rahoitus näihin tarpeisiin ei ole kasvanut uusiutu-van energian lisäystarpeen edellyt-tämällä tavalla."

Ministeri uskoo, että hallitus päättää syöttötariffijärjestelmän

eli takuuhintajärjestelmän käyt-töönotosta uusiutuvalle energial-le vielä kesän aikana.

Jopa usean tuhannen tuulivoi-malan rakentaminen herättää myös huolen maisema- ja luonto-arvojen säilymisestä.

"Tuulivoimaa tulee rakentaa ensisijaisesti teollisuusalueille. Luonnonsuojelualueet sekä maise-man tai kulttuuriperinnön kannal-ta tärkeät alueet tulee rajata pois", vaatii Luonnonsuojeluliiton luon-nonsuojelusihteeri Tapani Veis-tola. ■

Lähes kymmenen vuotta sitten konehuoltoalan yrittäjän, Matti Ramlinin, päähän pälkähti ajatus tuulivoimalasta omille maille Tor-nion Sumisaareen.

"Meidän luomuperunapellolla tuntui tuulevan aina. Mietin, mik-si ei tuottaisi sähköä paikallisesti, jos siihen kerran on mahdollisuus", Ramlin kertoo. Toimelias mies päätti mittauttaa tuulisuuden ja paikkahan osoittautui mitä mainioimmaksi. Hän ei tuolloin vielä osannut aavis-taa, millaisia haasteita tulisi hank-keessaan kohtaamaan.

Ramlinin suunnitelmat kaatuivat vastustuksen ryöppyyn kunta- ja läänitasolla. Syynä olivat Sumisaa-ren maisemalliset arvot, mutta eipä kunnasta kysyttäessä löytynyt muu-takaan paikkaa. Lopulta yli kuuden vuoden jälkeen sopiva paikka vuok-rattiin Kemistä öljysataman alueel-ta tuulivoimapuistolle kaavoitetun

alueen vierestä.Nyt Ramlinin luotsaama yhtiö

Sumituuli Oy on tehnyt sopimuk-sen laitetoimittajan kanssa. Suun-nitelmien mukaan ensi vuoden al-kupuolella pystytetään 100 metriä korkea kahden megawatin tuuli-voimala.

Rahoituksesta käydään parhail-laan neuvotteluja. Haasteena on kerätä omarahoitusosuus, jonka tulee olla noin kolmannes koko po-tista. Jo aikaa sitten päätettiin, et-tä yhtiön omistajiksi hyväksytään vain yksityishenkilöitä. Osakkeen merkintähinta on 1000 euroa ja se oikeuttaa osinkoon ja 750 kWh:n vuosittaiseen sähkönostoon halli-tuksen päättämään hintaan.

"Kyllä tässä on kärsivällisyyt-tä vaadittu, mutta emme luovuta ennen kuin tuulimyllyn potkurit pyörivät", Matti Ramlin toteaa. "Me teemme sen myllyn ja piste." ■

Tuulivoimayrittäjän sitkeys palkitaan

komissio teki toukokuussa esityksen EU:n maatalouspolitiikan "terveystarkastukseksi". Luonnonsuojeluliiton, BirdLifen ja WWF:n mielestä luonnon monimuotoisuuden vähe-nemiseen ja vesien rehevöitymiseen tarvitaan kuitenkin paljon kovempia lääkkeitä.

Aikaisemmin kahdeksan prosenttia pelloista oli kesantona. Nyt viljan hinnat ovat huipus-saan ja kesannoista halutaan luopua.

Kesannot korvattaisiin suojakaistoilla, joi-den leveyden jäsenmaat saisivat päättää. Suo-messa ne ovat vain 60 cm.

”Näin kapeiden kaistojen ympäristöhyödystä vesistöille ja maatalousluonnolle ei ole tieteel-listä näyttöä", sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen.

Maatalousluonnon säilyminen pitäisi var-mistaa pakollisilla kesannoilla, jota tuettaisiin suoratuella ja samalla pinta-alaprosentilla kai-kissa jäsenmaissa. Pelloilla ja niityillä on met-sien jälkeen eniten uhanalaisia lajeja maas-samme. Ellei komission esityksiä paranneta, maatalous menee metsätalouden ohi maamme suurimpana luonnonsuojeluongelmana.

EU uhkaa peltoluontoa

Sumituuli Oy:n uusimpana avauksena on pientuulivoimaloiden maahantuonti. Matti Ramlin esittelee Sumituuli Oy:n ensimmäistä pienvoimalaa, 11kw Hannevindiä, tuulivoimalan asennuspaikalla Tornion Laivaniemessä Perämeren rannalla.

uutiset 7luonnonsuojelija 3/2008

kuoPion Luonnon YstÄvÄin Yhdistyksen (KLYY) tämänvuotiset apurahat jaettiin 5.5. ja niiden yhteis-summa on 52 300 euroa.

Lehtori Betty Väänäsen rahastosta jaettiin historian ensimmäinen suurstipendi Tiedesavonia" väitöskirjan jälkeiseen post-doc tutkimukseen. 20 000 euron apura-han sai FT Minna Poranen Helsingin yliopiston Bio-tekniikan instituutista. Kohteena on bakteerivirusten toimintamekanismien perustutkimus.

KLYY:n jäsenistöstä saivat 1000 euron apurahat mm.

Pertti Hartikainen kuovien pesäpaikkaselvityksiin, Han-na Kinnula rapututkimukseen, Juhani Ruotsalainen sie-nien taksonomiaan ja Janne Räsänen tutkimukseen kas-vien vaikutuksesta ilman pienhiukkasten määrään.

Useiden jäsenten luonnonharrastustoimintaa tue-taan ns. Luontosatasilla. Suonna Konoselle annettiin 1000 euroa Pohjois-Karjalan uraanikaivoshankkeiden vastaiseen äänilevyprojektiin. Lisäksi avustetaan Kuopi-on Vilimit-tapahtumaa, joka ensi syyskuussa paneutuu luontoteemaan. ■

Ensimmäinen tieteen Savonia jaettiin

suomen PartioLaiset ja suo-men LuonnonsuojeLuLiitto käynnistävät yhdessä Rantaseuran-ta-hankkeen. Partiolaiset havain-noivat rantojen tilaa kesän aikana partioleireillä, vartiokokouksissa ja retkillä.

Seurannan tulokset kerätään Luonnonsuojeluliittoon ja niistä raportoidaan syksyllä seurantakau-den päättyessä. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi ympäristö-keskuksissa.

Rantaseurannassa tutkitaan mm. rannan levätilannetta, veden näkö-syvyyttä, rannan kasvillisuutta ja maankäyttöä. Lisäksi kirjataan ylös havaintoja roskaantumisesta, öl-jyyntymisestä sekä rantaa uhkaa-vista muutoksista. Seurantaa varten laaditusta Rantaseurantavihkosta löytyy myös vinkkejä ja lisätehtäviä

rantaluonnon tutkimiseen ja arki-päivän vesiensuojeluun.

Euroopan laajuisesta Coast-Watch-toiminnasta idean saanutta Rantaseurantaa on tarkoitus jatkaa jokakesäisenä. SLL:n piirit ja pai-kallisyhdistykset voivat tehdä seu-rantaa esimerkiksi luontoretkillä tai perhetoiminnassa. Tarkoitus on in-nostaa kaikkia lähiluonnosta ja sen tilasta kiinnostuneita suomalaisia mukaan rantojen seurantaan. Kuka tahansa voi osallistua seurantaan jo tänä kesänä. Rantaseurantavihko ja -kaavake löytyvät verkosta sekä suo-men- että ruotsinkielisinä.

Big Jump — hyppää vesiensuojelun puolesta!

Jaakon päivänä perjantaina 25.7. hy-pätään jälleen vesiensuojelun puo-lesta. Päätapahtumassa hypätään

teksti Hannele Ahponenkuva Vappu Ornio

Partiolaiset mukaan rantaseurantaan

Uudenmaan partiopiirin kesäleiril-lä Hangossa sadan partiolaisen voi-min.

Jokainen voi hypätä myös vaikka mökkilaiturilta tai järjestää oman hyppytapahtuman. Tapahtumasta tiedotetaan lähempänä ajankohtaa Luonnonsuojeluliiton internet-si-vuilla.

Rantaseurantavihkot verkossa:www.sll.fi/luontojaymparisto/vesis-tot/rantaseuranta

Suomen Luonnonsuojelun Sää-tiö on myöntänyt apurahoja luonnonsuojelua edistäviin tie-teellisiin ja muihin hankkeisiin yhteensä 20 500 euroa.

Käyttörahastosta

Hallintotieteiden yo Sini Harkki, Helsinki, Metsähalli-tuksen poliittista ohjausta käsittelevään pro gradu –työ-hön 1000 euroa

FM Anni Koskela, Oulu, metsäahman ekologiaa sel-vittävään väitöskirjatyöhön 1500 euroa

Luonto-Liitto ry.:n metsäryhmä, Helsinki ja Etelä-Kar-jalan luonnonsuojelupiiri ry., Lappeenranta, Etelä-Karja-lan maakunnassa sijaitsevien luonnonsuojelullisesti ar-vokkaiden yhtiömetsien kartoitukseen 2000 euroa

Fil. yo Anni Markkanen, Jyväskylä, valkoselkätikka-metsien lahottajasienilajiston selvittämiseen 1000 euroa

FM Ralf Wistbacka, Larsmo, tutkimukseen luonnon-suojelulain 49§:n mukaan tehtyjen liito-oravan lisäänty-mis- ja levähdyspaikkojen toimivuudesta 2000 euroa

Rafael Kuusakosken muistorahastosta

FM Panu Kunttu, Taalintehdas ja FM Timo Kosonen, Tur-ku, Saaristomeren suojelullisesti arvokkaiden kääpäyhtei-söjen rakennetta selvittävään tutkimukseen 1300 euroa

Luonto-Liitto ry., Helsinki, ala-asteikäisten lasten Itä-meri-aiheiseen ympäristökasvatukseen ja lasten leiritoi-mintaan soveltuvan Itämeri-aiheisen materiaalin tuotta-miseen 3000 euroa

FM Outi Vesakoski, Turku, post-doc tutkimukseen liittyvään pro gradu –työhön kasviyhteisön rakenteen vaikutuksesta kalojen saalistuskohteiden valintaan 2000 euroa

FL Seppo Vuolanto, Helsinki, opaskirjaan EU:n lin-tu- ja luontodirektiivien soveltamisesta biodiversiteetin suojelun tehostamiseksi 1500 euroa

FT Kristiina Vuori, Turku, tutkimukseen geneettisen alkuperän vaikutuksesta oksidatiivisen stressin esiinty-miseen Itämeren syönnöslohipopulaatiossa 2200 euroa

Itämeri-rahastosta

FM Antti Halkka, Helsinki, ilmastonmuutoksen vaiku-tusta Itämeren hylkeisiin käsittelevään väitöskirjatyöhön 2000 euroa

Outokumpu Oyj:n nimikkostipendinä

Luontopedagogi Vesa Heinonen, Vaasa, “Wildlife Vaasa 2008” kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin järjestä-miseen 1000 euroa

Säätiö tukee ja edistää luonnonsuojelullista tutkimustyötä

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tukee luonnon- ja ym-päristönsuojelun alalla tapahtuvaa tutkimustyötä sekä muillakin tavoin edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua Suomessa. Säätiö jakaa apurahoja tieteelliseen ja taiteel-liseen työhön, julkaisutoimintaan, luonnonharrastustoi-mintaan sekä luonnonkuvaukseen ja muuhun taiteelli-seen työhön.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiöllä on kaksi Itämeren suojelua edistävää rahastoa: Rafael Kuusakosken muisto-rahasto sekä Itämerirahasto.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiön toimintaa voi tukea lahjoituksin tilille Nordea 103150–1630532. ■

LISÄTIEDOT Suomen Luonnonsuojelun Säätiöstä:- hallituksen puheenjohtaja, erikoistutkija Timo Helle, timo.helle@metla.fi, puh. 010-211 4526, 050-391 4526- hallituksen varapuheenjohtaja Esko Joutsamo, esko.joutsamo@netti.fi, puh. 050-564 1789- asiamies Tarja Ketola, tarja.ketola@sll.fi, puh. 040-527 5212

Säätiöltä tukea tutkimuksille ja hankkeille"haLLituksen kevÄÄLLÄ antama liikennepoliittinen

selonteko on hyvä avaus, mutta liikennesektorin ilmas-totavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kansallisella tasolla voimakkaampia toimenpiteitä liikennetarpeen vähentämiseksi", linjaa SLL:n ilmastovastaava Leo Stranius.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea tulisi korot-taa samalla kun joukkoliikenteen arvonlisäveroa tulisi las-kea. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksu- ja tiemak-sukokeilut keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä. Myös joukkoliikenteen maksuttomuutta pääkaupunki-seudulla ja muillakin paikkakunnilla tulisi kokeilla.

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää myös tiukem-pien nopeusrajoitusten kokeilua. Kattonopeuksien kokeilu voitaisiin aloittaa pitämällä talvinopeusrajoi-tukset voimassa ympäri vuoden. Kattonopeuksia tiu-kentamalla saataisiin arvioiden mukaan vähennettyä viitisen prosenttia Suomen henkilöliikenteen vuotui-sista päästöistä.

Lisäksi Luonnonsuojeluliitto katsoo, että lentoliiken-nettä ei tule valtion toimesta ostaa paikkakunnille, joille tarjontaa ei synny markkinaehtoisesti. Kannattamatto-mat reitit ja lentokentät tulee lakkauttaa. ■

Liikenteeseen ilmastotavoitteita

8 luonnonsuojelija 3/2008

Presidentti juhli kanssamme 70-vuotista taivalta

(Ylhäällä) Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskisen ja liittohallituksen puheenjohtaja Risto Sulkavan välissä juhlaseminaarin ohjelmasta nauttii presidentti Tarja Halonen. Risto Sulkavan takana on pitkän linjan luonnonsuojeluvaikuttaja emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi Esiintyjistä esimerkiksi akatemiaprofessori Ilkka Hanski toi vaikuttavalla tavalla esille ne mittasuhteet, mistä käsillä olevassa kuudennessa sukupuuttoaallossa on oikein kyse. Muita puheenvuoroja pitivät Syken pääjohtaja Lea Kauppi sekä SLL:n entinen puheenjohtaja Timo Helle. Tilaisuudessa nähtiin myös Juha Taskisen esitys "Jäätä rakastavien aika" sekä kuultiin Suo -yhtyeen musiikkia.

(Alhaalla vasemmalla) Säätytalon juhlaseminaarin jälkeen liiton toimijat kokoontuivat illalliselle Helsingin kasvitieteelliseen puutarhaan. (Alhaalla keskellä) Heikki Susiluoma, joka toimi liiton puheenjohtajana vuoden 2007 loppuun asti, ohjeistaa luonnonsuojeluväkeä illan ohjelman etenemisestä. (Alhaalla oikealla) Liiton puheenjohtaja Risto Sulkava ja vs. järjestöpäällikkö Heini Jalava ottivat vastaan toivotuksia ja lahjoja mm. Luonto-Liitolta sekä liiton toimijoilta.

Tiistaina 27.5. vietettiin Suomen luonnonsuojeluliiton 70-vuotisjuhlia. Helsingin Säätytalon upeisiin puitteisiin kokoontui parisataa luonnonsuojelijaa ja vaikuttajaa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kiitti puheenvuorossaan Luonnonsuojeluliittoa arvokkaasta ja menestyksellisestä työstä Suomen luonnon hyväksi.

(Ylhäällä oikealla) Juhlaseminaarin jälkeen luonnonsuojeluväki keskusteli ajankohtaisista ympäristöasioista kahvittelun lomassa.

(Oikealla) Luonnonsuojeluliiton jokavuotinen ympäristöpalkinto myönnettiin Ilmatieteen laitokselle ilmastonmuutoksen ansiokkaasta esille tuomisesta tieteellisin perustein. Presidentti Tarja Halonen luovutti tunnustuksen pääjohtaja Petteri Taalakselle.

(Oikealla) Juhlaan osallistui myös yksi vuonna 1938 järjestön perustaneista luonnonsuojeluvaikuttajista. 93-vuotiasta Peitsa Mikolaa kuuntelee järjestöpäällikkö Tarja Ketola.

kuvat Seppo Parkkinen

Liiton uutiset

9luonnonsuojelija 3/2008

LauLujoutsenen Perintö

Jokaisessa tämän vuoden Luonnonsuojelijassa julkais-taan yksi Suomen luonnon-suojelun historiasta kerto-van Laulujoutsenen perintö –teoksen anekdoottikirjoi-tuksista.

Lappajärven, Etelä-Pohjanmaan suurimman järven, pintaa oli jo kahdesti laskettu pelto-maan saamiseksi, mutta vasta säännöstely voimalaitosten tarpeisiin kuumensi asukkai-den tunteita 1970-luvulla. Helmikuussa lappa-järveläisten lähetystö kertoi sisäasiainminis-teri Eino Uusitalolle, että asukkaat rakentavat Ähtävänjoen Niskalle keväällä 1979 padon, ellei valtiovalta kevääseen mennessä tee jotakin us-kottavaa järven pelastamiseksi.

Keskiviikkona 2. toukokuuta tiesivät kaikki lappajärveläiset (paitsi nimismies), että raken-taminen alkaa sinä iltana kello 21. Kyläläisten traktorit ja kuorma-autot lähtivät liikkeelle il-lan suussa lavat täynnä kiviä. Padonrakennus-

talkoisiin osallistui noin 2 000 henkeä eli lähes puolet Lappajärven silloisesta väestöstä.

Keskusrikospoliisin miehet saapuivat Lappa-järvelle ja kuulustelivat kaikkiaan 111 lappajär-veläistä. Pian nimismiehen kansliassa ilmoit-tautui noin kolmesataa kuulusteltavaa lisää ja noin 1 600 ihmisen kerrottiin olevan vielä val-miina ilmoittautumaan kuulusteluja varten.

Vaasan lääninhallituksen virallinen syyttä-jä, poliisitarkastaja Paavo Mustonen ilmoitti sittemmin, ettei nosta syytettä, joskin kaikki 111 kuulusteltua olivat syyllistyneet vesilaissa mainittuun rangaistavaan tekoon, mutta ”te-koa on olosuhteet huomioonottaen pidettävä vähäpätöisenä”. Vesipiiri koetti palkata jostain

urakoitsijaa purkamaan pato, mutta kaikki paikkakuntalaiset ja lähiseudunkin urakoitsi-jat kieltäytyivät. Lopulta urakoitsija piti hakea Laihialta asti. Purkutyö tehtiin syksyllä sillalta, koska maanomistajat eivät antaneet lupaa ran-tansa käyttöön.

Aikanaan syntyi sopu. Järvelle päätettiin säännöstelyrajat – ja sattumoisin veden pinta päätettiin jättää juuri siihen korkeuteen, jo-hon kansan rakentama patokin olisi sen aset-tanut.■

Voit tutustua Laulujoutsenen perintöön ja tilata sen osoitteessa www.sll.fi/ lomakkeet/ laulujoutsenen-perinto

Lappajärven kansanpato Teuvo Suominen

UUtUUskirja LauLujoutsenen PerintöSuomalaisen ympäristöliikkeen taival

on 300-sivuinen, runsaasti kuvitettu kertomus luonnon puolustamisen iloista ja suruista yli sadan vuoden ajalta. Tarinan rinnalla kulkevat koko suomalaisen yhteiskunnan ja luonnon muutokset.

Suomi olisi toisennäköinen ilman luonnonsuojelijoiden työtä. Kuusamon kosket, Kolin vaaramaiseman luonnonrauha, Turun Ruissalon tammimetsät ja monet muut suomalaisille tärkeät luontokohteet olivat vähällä tuhoutua rakennussuunnitelmien takia. Laulujoutsen, merikotka, saimaannorppa ja moni muu eläin oli vähällä kuolla sukupuuttoon Suomesta, ja ne saatiin pelastettua viime hetkellä.

Osta, lue ja viihdy – samalla tuet suomalaisen luonnon hyvinvointia! Jokaisen kirjan myyntihinnasta osa menee luonnonsuojelun hyväksi.

Saatavilla kirjakaupoista, osoitteesta www.sll.fi sekä sivun 31 palvelukortilla.PaLkittuja

Luonnonsuojeluliiton juhlavuoden kunniaksi myön-nettiin liiton juhlamitalit viidelle aktiiviselle toimijal-le. Mitalit myönnetään tunnustukseksi ympäristöm-me hyväksi tehdystä työstä.

Taiteiljaprofessori Erik BruunTasavallan presidentti Tarja HalonenKalastaja Pentti LinkolaEmeritusprofessori Rauno RuuhijärviLääkäri Helena Tiihonen

12 000 000 ton turpeenpolton hiilidioksidipäästömäärä vuonna 2007

4 886 000 ha maamme soista on ojitettu 2000-luvun alkuun mennessä

456 000 ha väheni joutomaiden määrä Etelä-Suomessa vuosien 1964 ja 2004 välillä muun muassa ojituksista johtuen.

71 725 hakunnostusojituksia tehtiin vuonna 2006

1610 ha soita ennallistettiin suojelualueilla vuonna 2005

Lähteet:Metsätilastollinen vuosikirja 2007, s. 50, 47 117Metsätilastollinen vuosikirja 2007, s. 47Metsätilastollinen vuosikirja 2007, s. 117METSOn seuranta- ja arvoiointiraportti, s. 23

norPan YLÄfemma

10 luonnonsuojelija 3/2008

Ydinvoiman harhat ja harhautukset

Yli 500 ilmastonmuutoksesta huolestunutta ihmistä kokoontui sunnuntaina 1.6. Helsingin Narinkkatorille. Luonnonsuojeluliitto oli yksi tapahtuman pääjärjestäjistä. Keltaisiin paitoihin pukeutuneet mielenosoittajat muodostivat kaksi kuviota, joilla vaadittiin 30 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennystä vuoteen 2020 mennessä ilman ydinvoiman lisärakentamista. .

energiaPoLitiikan harhakuvat, osa 2

Energiapulasta puhutaan paljon. Todellisuudessa ongelmana ei ole energian riittävyys, vaan se, että sitä tuotetaan kestämättömillä ja saastuttavilla tavoilla. Nyt alkavassa kirjoitussarjassa Heikki Simola ruotii suomalaisen energiapolitiikan virheitä ja paljastaa lopuksi hyvät uutiset: myös kestävä energiatalous on mahdollinen.

Suomalainen energiakes-kustelu täyttäisi kaikki pa-rodian tuntomerkit, jollei kyse olisi vakavista asiois-ta. Ilmastonmuutoksella argumentoidaan milloin minkäkin energiamuodon edistämiseksi. Tällä kertaa analyysin kohteena on ydinvoima.

Ydinvoimalat ovat aina suuria yk-siköitä, ja niihin perustuvan jär-jestelmän haavoittuvuus arvelut-taa. Suomi on tällä hetkellä ainoa ydinaseeton kehittynyt teollisuus-maa, jossa uutta ydinvoimaa edel-leen rakennetaan.

Olkiluotoon rakennetaan par-haillaan maailman suurinta ydin-reaktoria, jonka sähkötehoksi mainitaan 1600 megawattia. Har-va edes tietänee, että laitoksen todellinen teho on yli 5000 MW. Huikea laitos tuottaa reippaasti kolmen miljoonan kilowatin te-holla kuumaa vettä, joka pumpa-taan Itämeren silakoille. Ydinener-gialla keitetystä vedestä on ensin tehty sähköä tavanomaisella 30 % hyötysuhteella.

Nykyisten neljän ja tulevan vii-dennen ydinreaktorin hukkaläm-mön tuotto on vuositasolla vä-hintään 50 000 terawattituntia, mikä vastannee kaikkien Suomen kaukolämpölaitosten tehontar-vetta. Tätä huimaa energiamää-rää ei tietääkseni edes tilastoida Suomessa tuotetuksi energiaksi — se lisäisikin aika kiusallisesti muutenkin raskasta uusiutumat-tomien energiamuotojen osuutta maamme energiataseessa.

Heitän haasteen kaikille ydin-voimatekniikan puolesta puhujil-le. Ehdotan, että seuraava reaktori rakennetaan pääkaupunkiin kes-keiselle paikalle, jolloin sen lauh-deteho voidaan käyttää täysimää-räisesti kaukolämpönä. Edustava ja poliittisesti mitä sopivin paik-ka on tietenkin Eduskuntatalon edessä ja Sanomatalon naapuris-sa. Ajoituskin osuisi onnekkaasti, kun projektilla kuulemma on kova kiire. Aloitusmonttu on jo valmii-na, kun suunniteltu musiikkitalo-hanke näyttää siirtyvän.

Ydinjätehuolto — sadantuhannen vuoden sankari-insinööriprojekti

Myös ydinjätteeseen liittyy outo epä-älyllinen toimintamalli. Käytet-ty ydinpolttoaine tuottaa vähintään satoja vuosia lämpöä niin voimak-kaasti, että sitä kannattaisi hyödyn-tää — tämäkin ydinenergia jää tilas-toimatta. Jätteen kapselointi osataan Posivan brosyyrien mukaan hoitaa täysin turvallisesti. Miksi ihmees-sä näitä lämpöelementtejä ei käyte-tä esimerkiksi haja-asutusalueella omakotitalojen lämmitykseen? Tä-hänkin odotan ydinenergianuoril-ta perusteltua kannanottoa. Kuin-ka monta sataa nurmijärveläistä omakotitaloa lämpiäisikään jopa sukupolvien ajan aivan ilmaiseksi kotimaisella ydinjätteellä, jos Olki-luodon Onkalo jätettäisiin rakenta-matta?

Ydinjäteasiantuntijamme toteut-tavat kissan vaistoa hiekkalaatikol-la: maahan haudattu jäte on poissa näkyvistä, ja ongelma on ratkaistu. Näin siis Suomessa — muissa ydin-jätevaltioissa jätepulmaa edelleen

kierretään kuin kissa kuumaa puu-roa. Olkiluoto on ainoa paikka maa-ilmassa, jossa pysyvää ydinhautaa on ryhdytty rakentamaan.

Se, että ydinjäteluolaa kaivetaan sattumoisin TVO:n omistamalle maalle Olkiluodossa, ei suinkaan ole geologisiin kallioperätutkimuk-siin perustuva paras vaihtoehto, vaan Posiva Oy:n käsiin jäänyt ainoa mahdollisuus, jota pakon edessä oli ryhdyttävä toteuttamaan. Sijoi-

tustutkimuksia toki tehtiin 1980-luvulla pitkin maata, vakavimmin Äänekosken Kivetyssä, Kuhmon Romuvaarassa ja Loviisassa, mutta paikalliset kansanliikkeet panivat stopin näille hankkeille.

Vuonna 1992 julkaistussa Suo-men geokemian atlaksessa on jopa kartta kallioperämme vähiten rik-konaisista lohkoista, joiden kerro-taan parhaiten soveltuvan ydinjät-teen loppusijoitukseen. Ei sinänsä ole ihme, että Olkiluodon seudul-ta ei tuollaisia ehjiä kalliolohkoja löydetty — Selkämeren tektonisen vajoama-altaan reunalla kalliope-rä on murtuillut pieniksi palasiksi. Suurimmat riskit ovat toki kaukana

tulevaisuudessa, kun seuraava jää-kausi koittaa: syvä ikirouta ja maan kuoren siirrokset jäämassan painon alla altistavat ydinjätekapselit valta-ville voimille.

Posiva on juuri ilmoittanut kai-

vavansa loppusijoitusonkaloa aiem-min suunniteltua syvemmäksi, 700 metriin. Tarkoituksena on tehdä ti-laa tulevienkin ydinvoimaloiden jätteelle. Valtioneuvoston periaa-tepäätöksessä Olkiluodon loppusi-joituslaitoksesta todettiin vuonna 2000 näin: "rakennettavuusselvi-tysten perusteella voidaan arvioida, että yli 600 metrin syvyydessä jou-duttaisiin turvautumaan vaativiin lujitustoimenpiteisiin". Sankari-insinööriprojekti siis jatkuu. Val-tioneuvoston vastuu periaatepää-töksistään tunnetusti ulottuu vain seuraaviin vaaleihin asti.

Fuusiovoima

Fuusioenergia on ikuinen tulevai-suuden lupaus. Jo yli puoli vuosi-sataa on odotettu sen toteutuvan aikaisintaan 50 vuoden päästä. Hal-littu fuusio saadaankin ehkä joskus aikaan, mutta kaupallisia fuusio-voimaloita tuskin tullaan ikinä ra-kentamaan. Joka tapauksessa tiede-tään, että fuusiovoima on kaikkea muuta kuin puhdasta. Käytännös-sä reaktiota voidaan ylläpitää vain

Ehdotan, että seuraava reaktori rakennetaan pääkaupunkiin keskeiselle paikalle, jolloin sen lauhdeteho voidaan käyttää kaukolämpönä.

11luonnonsuojelija 3/2008

Ydinvoiman harhat ja harhautukset

teksti Heikki Simolakuvat Olli Kohonen ,

Seppo Parkkinen

lyhyitä hetkiä, koska mikään reak-torikammio ei kestä fuusion olo-suhteita pitempään. Tuloksena on "puhtaan" heliumin ohella suuri ja sekalainen määrä reaktorikammion materiaaleista neutronipommituk-sessa muodostuvia radioaktiivisia isotooppeja. Fuusio tuottaa paljon vaikeammin hallittavaa ydinjätettä kuin nykyiset ydinreaktorit, ja kal-lis reaktori vaatii jatkuvaa raskasta huoltoa.

Ydinfuusiotutkimusten peruste-leminen kaupallisen fuusioreakto-rin kehittämistyöllä on huijausta, johon ydinfyysikoilla toki on täysi oikeus — alan huippututkimus ei kerta kaikkiaan edisty ilman huip-pukalliita laitteita. Ja narri on se, jo-ka antaa narrata itseään: kansainvä-listä ITER-hanketta rahoittaa myös EU-Suomi. Fuusiovoimaan innostu-neista poliitikoista osa on varmaan aidosti naiveja, mutta syytä on epäillä hämärämpiäkin motiiveja. Fuusioon tulevaisuuden ratkaisu-na yleensä aina vedotaan puoluste-luna sille, että vielä tällä hetkellä on tyydyttävä edistämään tätä tai tuo-ta haitallista, mutta tietenkin vain väliaikaista energiamuotoa. Kaikki energiasektorin likaisimmat toi-mijat näyttävät innolla ylläpitävän fuusioenergian harhakuvaa.

Uraanikaivoshankkeet polkevat demokratiaa

Suomen lepsu kaivoslaki on tuot-tanut todellisen uraanivaltausten hyökyaallon maahamme. Asian täy-tyy olla jossain määrin kiusallinen jopa maan hallitukselle ja virkako-neistolle, kun vuosikausia on vitku-teltu kaivoslain uudistamisen kans-sa tuloksetta. Hengeltään Ruotsin vallan aikuinen laki ei todellakaan turvaa kansalaisten oikeuksia, ja epädemokraattiseksi koettuna ra-pauttaa kansalaisten luottamusta koko oikeusjärjestelmään. Toisaalta päättäjien näkökulmasta voi näyt-tää siltä, että valtion sitoutuminen ydinenergian lisäämiseen antaisi ikään kuin moraalisen velvoitteen hyväksyä myös uraanikaivokset. Monikohan ministeri on tällaisil-la pohdinnoilla itseään vaivannut? Uraanilouhosten uhkaamille ihmi-sille ongelma on toki paljon vaka-vampaa todellisuutta.

Uusimmassa Geologi-lehdessä (3/2008) esittää eri puolilla Suomea lukuisia uraanivaltauksia viritel-

"Onko Suomen luonnon-suojeluliitto sulle tuttu?"LuonnonsuojeLuLiiton jÄseneksi voi nykyisin liittyä monella eri tavalla. Perinteisten tapojen lisäksi, joksi nykyään jo netissäkin liittyminen voidaan lukea, jäseneksi voi liittyä tekstiviestillä taikka vain antamal-la ”feissata” itsensä vaikkapa kauppareissulla lahjoitta-jajäseneksi. Feissaaminenhan on sitä, että jäsenhank-kija bongaa ihmisiä kadulla tai muualla, keskustelee heidän kanssaan ympäristöasioista sekä kertoo mah-dollisuudesta liittyä järjestön jäseneksi ihan siinä pai-kan päällä. Tämän helpommaksi jäseneksi liittyminen ei voi enää tulla.

Olin itse vielä viime kesänä yksi SLL:n iloisista jä-senhankkijoista eli feissaajista Ensimmäisenä feissaus-kesänäni sain itsenikin liittymään jäseneksi, ja jossain

välissä jäin täysin koukkuun luonnonsuojeluun. Sii-tä alkoi vapaaehtoistyöntekijäurani, joka johti tämän vuoden alusta liittohallitukseen sekä ympäristökas-vatusvaliokunnan puheenjohtajuuteen. Työsarkaa on tällä alalla sen verran paljon, että työt eivät varmasti lopu kesken. Itse olen kokenut alusta asti, että anta-maani työpanosta on arvostettu paljon silloinkin, kun se on ollut omasta mielestäni vähäistä. Samaa en ole kokenut vielä muualla työelämässä.

Myös tänä kesänä olen omalta osaltani tukemassa jäsenhankintakampanjan onnistumista. Haluan eri-tyisesti panostaa siihen, että arvokasta työtä tekevät feissaajat tuntevat työnsä arvon. Feissatessani oli mu-kavinta huomata, että huoli ympäristön tilasta on kui-tenkin yhteinen. Huolestuneita ihmisiä oli kaikenlai-sia; miehiä ja naisia, nuoria ja ikääntyneitä, rikkaita ja vähemmän rikkaita. Se, että Suomen luonnonsuojelu-liitto on oikeasti koko kansan järjestö, tekee siitä ai-nutlaatuisen. Jäseneksi voi liittyä niin metsästäjä kuin vegaanikin ja molemmat ovat yhtä tervetulleita.

Valtakunnallisella, paikallisella ja alueellisella tasol-la aktiivisena vapaaehtoisena toimijana on ollut hä-kellyttävää huomata, kuinka omistautuneita asialleen ihmiset ovat ja kuinka paljon pienikin ihmisjoukko voi vaikuttaa. Puhumattakaan siitä, mitä suuri ja vielä suurempi joukko voi yhdessä saada aikaan. Sanoisin, että Suomen luonnonsuojeluliiton yli 33 000 jäsentä on aika hieno saavutus, mutta myös hyvä alku. ■

norPPaLuodoLta

Kolumnistina Nelly Rontti

leen Namura Finland -yhtiön tut-kimusjohtaja Toni Eerola varsin irvokkaasti ihmetystään siitä, että suomalaiset niin kovasti vastusta-vat pelkästään uraanimalmien et-

sintääkin: pitäisihän ihmisten ym-märtää ilmastonmuutoksen uhka, ja se, että ilman ydinenergiaa ei siitä voida selvitä.

Ydinvastuussa on veronmaksajien piikki auki

Uusimpana kummajaisena suoma-laisessa ydinvoimapolitiikassa on jo neljä vuotta sitten eduskunnassa hyväksytyn ydinvastuulain kohtalo. Laki määrää ydinlaitoksen haltijalle rajoituksettoman vastuun mahdol-lisen ydinonnettomuuden aiheutta-mista vahingoista (tosin siten, että myös valtio sitoutuu korvaamaan tietyn määrän vahingoista). Laki siis velvoittaisi laitoksen haltijan ottamaan vakuutuksen, joka kattaa mahdolliset vahingot ilman ylära-jaa. Ydinonnettomuuden riskin ja tällaisen vakuutuksen hinnan arvi-oiminen on toki vaikeaa.

Suomi on jo vuonna 2004 allekir-joittanut kansainvälisiä yleissopi-muksia täydentävät sopimukset ra-joituksettomasta ydinvastuusta. Nyt

yllättäen käy ilmi, että koska nämä kansainväliset sopimukset eivät vie-lä ole tulleet voimaan (puuttuu riit-tävä määrä ratifioijia), ei myöskään Suomessa säädettyä ydinvastuula-

kia ole asetuksella pantu voimaan. Kyseessä kuitenkin on kotimainen lainsäädäntö, jonka voimaantulon lykkääminen on taas kerran osoitus valtiovallan ydinvoimayhtiöitä suo-sivasta politiikasta. Suomen valtio ottaa nurisematta vastuun ydinvoi-man riskeistä, ja veronmaksajien piikki on auki ilman kattoa.

Lopuksi

Ydinvoimaloiden lauhdevedet ei-vät oikeastaan mitenkään vaikuta Itämeren lämpötaseeseen, vaikka yhteensä parikymmentä rantavalti-oiden reaktoria sitä hukkalämmöl-lään saastuttaakin. Itämeren ener-giatase määräytyy täysin Auringon vuodenaikaiskierron mukaan. Tämä tosiasia antaa osviittaa siihen, mistä suunnasta kestävän energiatalouden ratkaisua on lähdettävä hakemaan: aurinko on ihmiskunnan ikuinen ja huoltovapaa fuusioreaktori. Siihen palataan tämän kirjoitussarjan seu-raavissa osissa.■

Heikki Simolaa ehdottaa ydinvoiman puolestapuhujille seuraavan ydinvoimalan paikaksi Eduskuntatalon ja Sanomatalon viereistä musiikkitaloa varten kaivettua monttua. Tällöin ydinvoiman tuottamalla lauhdeteholla voitaisiin lämmittää helsinkiläisiä kotitalouksia!

Se, että Suomen luonnonsuojelu-liitto on oikeasti koko kansan järjestö, tekee siitä ainutlaatuisen.

Suomen valtio ottaa nurisematta vas-tuun ydinvoiman riskeistä, ja veron-maksajien piikki on auki ilman kattoa.

12 luonnonsuojelija 3/2008

Siwa valitsi sinut vuoden 2008 lähikauppa-asiakkaaksi. Miksi valitset lähikaupan automarke-tin sijasta?Asun Helsingin keskustassa, joten kuljen jalan tai korkeintaan ratikal-la miltei kaikkialle — en omista au-toa. Käytännön syiden lisäksi myös ekologiset syyt painavat. Kukaan-han ei voi elää täysin askeettisesti kuluttamatta yhtään mitään, mutta pyrkimyksenäni on jättää mahdol-lisimman pieni ekologinen jalanjäl-ki. Omistin aiemmin auton, mutta totesin, ettei ole mitään järkeä kau-pungin autoilla keskustassa. Käve-len nykyään lähes kaikki matkat. In-hoan julkisia liikennevälineitä, enkä käytä niitä mielelläni. Kaikki menot voi laskea sen mukaan, että kerkiää kävellen.

Oletko tiedostava kuluttaja?Kyllä tiedostava, mutta en yhtään tiedostavampi kuin ystävänikään. Se on mielestäni perusarvo kaupun-kilaisilla aikuisilla. Tai ainakin mi-nun sukupolvellani, joka on saanut elää yltäkylläisyydessä. Meillä on va-raa elää niukemmin, ei ole tarvetta pyrkiä samaan elintasoon kuin van-hemmillamme. On luontevaa palata vähän takaisin päin.

Kuvaile tyypillistä ostoskassisi sisältöä?Syön hyvin perussuomalaista ruo-kaa. Tänään ostin perunoita ja pork-kanoita, eineslihapullia, maitoa ja leipää. Tykkään hyvistä juustois-ta. Vastapäätä kotiamme on Ekolo-kauppa, josta ostan kerran viikossa luomukorin, jossa on vihanneksia ja

hedelmiä. Vihannesten tilaamisessa on se hyvä puoli, että ruokaa tulee sitten oikeasti laitettua. Mielelläni teen ruokaa, mutta joskus on pakko kiireessä käyttää eineksiä. Mutta se on jotenkin ällöttävää!

Olet näytellyt Suden arvoitus ni-misessä elokuvassa susiensuoje-lijaa. Vastaako tämä siviiliminäsi arvoja?Olen ehdottomasti suojelun kannal-la. Helsinkiläisyyteni aiheuttaa kui-tenkin ristiriidan ja ymmärrän sen. Susikanta on pienentynyt uutisten mukaan salametsästyksen takia, se on ihan sairasta. Missään tapa-uksessa oikeutta ei voi ottaa omiin käsiinsä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikilla luontokappa-leilla on oikeus täällä elää. Ei ihmi-

nen voi muokata ympäristöään juu-ri semmoiseksi kuin mitä huvittaa ja eliminoida lajit, jotka ovat meille haitallisia. Ymmärrän, että silti tar-vitaan jonkinlainen kompromissi, jos on oikea vaaratilanne ja joutuu pelkäämään esimerkiksi omien las-ten tai lemmikkien puolesta.

Onko kiireisellä taiteilijalla aikaa seurata ympäristöasioita?Luen lehtiä ja minulla on hyvin ak-tiivisia luontoihmisiä lähellä. Sys-teri on biologi ja äiti luontokuvaa-ja. Molemmat seuraavat aktiivisesti luonnonsuojelukysymyksiä. Minut on lapsesta asti kasvatettu siihen, että luonto on tärkeä. Omalle lap-selleni haluan siirtää samanlaisen arvopohjan. On hienoa, että oma lapsi pääsee isovanhempien mökille

tutkimaan niitä samoja asioita, mitä on itse lapsena tutkinut. Minusta on omituista, jos ihminen ei ole kiin-nostunut luonnosta ja ympäristös-tä, jo senkin takia, että jos hankkii lapsia niin on hirveä ristiriita elää piittaamattomassa kerskakulutuk-sessa. Mitä sitten siirretään tuleville polville? Hyvin monilla itsekkyyden määrä on pöyristyttävä. En ole itse mikään malliesimerkki, "näin pitäi-si elää" -ikoni, päinvastoin sitä yrit-tää pienillä teoillaan pitää myöskin omatunnostaan huolta. Alkuvuodes-ta ajattelin, että en voi lentää enää koskaan mihinkään, mutta nyt olen kuitenkin menossa lomamatkal-le lentäen ja maksan ylimääräisen lentoveron. ■

Vuokko Hovatta astelee ekologisesti pienin askelin

vuokko hovattaKuoren alta

teksti ja kuva Matti Nieminen

Näyttelijä-laulaja Vuokko Hovatta pyrkii jättämään mahdollisimman pienen ekologisen jalanjäljen taakseen. Tämän tietää levy-yhtiökin, joka halusi ilahduttaa Hovattaa julkaisemalla uunituoreen

soololevyn Lempieläimiä ilman turhia muovisia kääreitä.

teksti kaisa murdochkuvat Sony BMG

13luonnonsuojelija 3/2008

Luonnontieteellinen keskus-museo on uusinut näyttely-tilansa ja näyttelynsä. Tutus-tuimme uuteen ilmeeseen Ikkuna Suomen luontoon -kuvakilpailun voittajan kanssa.

Helsingin Luonnontieteellinen mu-seo on pitkän remontin jälkeen jälleen avoinna yleisölle. Remontin valmis-tumista kannatti odottaa, sillä museo on nyt upeasti uusiutunut, edes saleja ei enää tunne entisikseen.

Pysyvistä näyttelyistä Suomen luonto koostuu uskomattoman taidokkaasti rakennetuista dioraamoista, joita kat-sellessa tuntee miltei olevansa oikean suon reunassa tai syksyisen pellon lai-tamilla. Luut kertovat tarjoaa näyttä-vän ja antoisan oppitunnin luuston merkityksestä ja kehityksestä.

Mutta me aloitamme uusittuun museoon tutustumisen astumalla entiseen nisäkässaliin, mahtavaksi 12-metriseksi välikaton poistolla ko-rotettuun näyttelysaliin. Heti sisään astuttuamme olemme aikamatkalla halki Elämän historian, ja matka alkaa yli miljardin vuoden takaa — sata-kuntalaisesta maisemasta!

Opastettu kiertue on järjestetty Ik-kuna Suomen luontoon -gallerian Elä-mä vs. kuolema -kuvakilpailun voitta-jan kunniaksi. Voittaja on 37-vuotias klaukkalalainen kelloseppä Kimmo Valkonen. Seurueeseemme kuuluu

myös Ikkuna Suomen luontoon -foo-rumin moderaattori Tuomas Aive-lo ja minä lehden edustajana. Keskus-museon suunnittelija Satu Jovero ja tiedottaja Laura Hiisivuori ovat op-painamme.

Aikamatka on satumainen seik-kailu mutta muun muassa fossii-lilöytöihin perustuvana kuitenkin tarkasti totuudenmukainen kuvaus elämänmuotojen kehityksestä. Erityi-sen kiinnostavaksi sen tekee Suomen keskeinen asema kaikissa ajanjaksois-sa. Ordoviikkikauden 9-metrinen oi-kosarvinen ui katonrajassa kuin ai-koinaan pohjoisen pallonpuoliskon vesissä. Lohtajan reisiluu, Töölön maitohammas, Herttoniemen ol-kaluu ja Nilsiän poskihammas ovat kuuluneet noin 20 000 vuotta sitten maankamarallamme eläneille mam-muteille.

Pääsemme myös museon "salai-siin" maanalaisiin kellaritiloihin, jois-sa säilytetään muun muassa noin kah-deksan miljoonan hyönteisnäytteen kokoelmaa, hyllymetreittäin joutse-nen siipiä ja kaikkea sellaista joka ei ole tarkoitettu julkisiin näyttelyihin vaan tutkimuksen käyttöön.

Luonnontieteellinen keskusmuseo on uusinut kasvonsa paremmin kuin onnistuneesti ja varmasti yksikään uusiin näyttelyihin tutustuja ei jou-du näkemäänsä ja kokemaansa pet-tymään. ■

Museo tarjoaa aikamatkan

Kuvat:(Yllhäällä) Aikamatka on edennyt mahtavan, noin 100 miljoonaa vuotta sitten eläneen pedon, Giganotosauruksen jalkojen juureen. Oppaat Laura Hiisivuori (vas.) ja Satu Jovero kertovat, Kimmo Valkonen kuuntelee.

(Vasemmalla) Kilpailun voittaja Valkonen pääsi tutustumaan museon kellaritiloihin, jotka on normaalisti suljettu yleisöltä. Pitkät hyllyrivit

sisältävät valtavasti hyönteisnäytteitä, lintuja ja muuta tutkimusaineistoa.

(Keskellä) Valkonen tutustuu näytteisiin. Hänen kuvausharrastuksensa alkoi jo yli 20 vuotta sitten ja on jatkunut vaihtelevalla innolla. Luonnosta on aina löytynyt mielenkiintoisimmat kuvausaiheet.

(Oikealla) Ikkuna Suomen luontoon -kuvakilpailun voittajaksi valittiin

Valkosen upea otos "Nälkä". Koivunlehden reunaa nakertavat sahapistiäistoukat taivuttavat tyypilliseen tapaansa peräpäätään kaareksi. Hämärissä otettu kuva on valaistu pöytälampun valolla. Kuvasta ei näy hauska taustatieto, että Valkonen muistaa takapihansa koivun kasvun alle polven korkuisesta taimesta toukkien ruokapöydäksi kelvanneeksi puuksi. Katso kisan muita kuvia osoitteessa www.ikkunasuomenluontoon.fi.

LuonnonsuojeLija 2028

Pallas-tunturei-den laskettelu-keskukset uusi-taanLapin matkailu on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Ilmastonmuutoksen myötä Keski-Euroopan laskettelukohteet ovat menettäneet lumipeitettään ja sen myötä matkailijoita. Samalla se on tarkoittanut yhä suurempia turistivirtoja Lappiin. Luon-nonsuojelijat ovatkin vastustaneet kiihtyvästi Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon avattuja uusia laskettelurinteitä sekä moot-torikelkka- ja mönkijäreittejä. Luonnon-

suojelijoiden kevätleirillä 2028 vastustettiin uusia rakennushankkeita valtaamalla osa nykyisistä hotelleista. Poliisi tyhjensi vallatut hotellit reilun viikon mittaisen protestoinnin jälkeen. ■

Yhdyskuntajättei-den määrä romah-tanut puoleen mil-joonaan tonniinYhdyskuntajätteen kokonaismäärä on pudon-nut viidesosaan kahden vuosikymmenen takaisesta määrästä. Yhdyskuntajätettä syntyi Suomessa vuonna 2028 noin 500 000 ton-

nia kun vuonna 2008 määrä oli vielä jopa 2,5 miljoonaa tonnia. Jätehuollosta syntyneet kas-vihuonekaasupäästöt ovat pudonneet lähelle nollaa kun kaatopaikkojen metaanipäästöt on kerätty talteen vuodesta 2010 lähtien osana Euroopan unionin ilmastotavoitteita.

Jätteiden määrä pysyi koko 2000-luvun ensim-mäisen vuosikymmenen vakiona kun jätteiden synnyn ehkäisyn sijaan huomiota sai jätteiden polttaminen energiaksi. Luonnonsuojelulii-ton sinnikkään taistelun tuloksena suurin osa jätteenpolttolaitoshankkeista kuitenkin kaatui ja jätteensynnyn ehkäisy sekä materiaalite-hokkuus kasvoivat rakettimaisesti koko 2010-luvun. ■

Vuotoksen kansal-lispuiston kävijä-määrät kasvussaVuonna 2011 perustettu Vuotoksen kansal-lispuisto lopetti lopullisesti vielä 2000-luvulla keskustelua herättäneen kiistan Vuotoksen tekoaltaasta. Nyt alue on yksi Suomen suosi-tuimmista luontokohteista ja sitä uhkaavatkin useat rakennushankkeet siinä missä muitakin Suomen kansallispuistoja. Entinen Lapin liiton puheenjohtaja Timo E. Korva pitää virheenä sitä, että kansallispuistoja koskevaa lainsäädän-töä on aikanaan purettu ja näin mahdollistettu tuhoisat rakennushankkeet. ■

tekst & kuvat Seppo Parkkinen

kimm

o valko

nen

14 luonnonsuojelija 3/2008

kirja-arvosteLut

Jussi Murtosaari:

Hetkiä luonnossa. Vuodenkierto kuvina. Docendo 2008. —200 s..

Kaisa Pajanen, Marjo Soulanto, Erik Sikk (toim.):

Soome laht — ürgmerest tänaseni. Eestimaa Looduse Fond 2008. —178 s.

suomenLahti on nYt soome LahtKolmisen vuotta sitten julkaistiin Helsingin kaupungin ympäristö-keskuksen ja Sarmala Oy:n kustan-tamana Suomenlahti — alkumerestä nykymereksi, kirja Suomenlahdesta ja sen etelä- ja pohjoispuoleisista rannikkoseuduista. Kirja toteutet-tiin tiiviinä suomalais-virolaisena yhteistyönä. Se kuului osana laa-jaa Meri minussa -hanketta, jon-

ka tarkoituksena oli tehdä tutuksi Suomenlahtea, sen luontoa hyvin monipuolisesti sekä vakavia ympä-ristöongelmia ja -uhkia.

Nyt kirja on julkaistu päivitetty-nä Virossa nimellä Soome laht— ürg-merest tänaseni. Saman meren kovin erilaisiin rantoihin pääsee nyt tutus-tumaan virolaisesta näkökulmasta: Sama meri — erinevad rannad. Su-kellus mereen taas paljastaa jännit-tävän merenalaisen elämänkirjon

mutta myös Suomenlahden surul-lisen kehityssuunnan, jota kuvastaa rakkolevämetsien traaginen katoami-nen: pöisadru sureb — pöisadru on kadunu. Viron rannikolta löytyy edel-leen puhtaampia vesiä, joissa meri-ajokaskin pystyy vielä elämään.

Oletko muuten tullut ajatelleek-si, miksi kutsumme Suomen etelä- ja länsipuolella olevaa merta Itäme-reksi. Viroksi se onkin loogisemmin Läänemeri. ■

LÄPi vuoden, haLki suomenHetkiä luonnossa, Vuodenkierto kuvina on kuvakirja Suomen luon-nosta, sen eri vuodenajoista, ja sen monista erilaisista eläinasukkais-ta. Kirjan tekijällä, arkkitehti Jussi Murtosaarella, on takanaan pitkä luontokuvaajan ura.

Murtosaari vie lukijansa 20 kerto-muksen avulla Suomen päästä pää-hän, Ahvenanmaalta Käsivarren Lappiin, pakkashuuruisista talvi-päivistä kukkiville kesäniityille, yh-tä lailla hyönteisten kuin karhujen pariin. Näin monen elementin hal-linta yksissä kansissa ei ole helppoa, mutta Murtosaari on onnistunut melko hyvin. Ainoastaan Kevät-lu-kuun sijoitettu "Kaloja tilauksesta" -artikkeli tuntuu kovin irralliselta

eikä sovi yhteen Hetkiä luonnossa -tarinoiden kanssa.

Mielenkiintoisia sen sijaan ovat kirjan monet taidokkaat lentokuvat perhosista sekä tunnelmalliset nisä-käs- ja lintuotokset. Muutamat her-källe filmimateriaalille tallennetut kuvat on kirjassa taitettu liian suu-riksi, sivun tai aukeaman kokoisik-si, jolloin kuvien rakeisuus tulee jo häiritsevästi esille.

Kaiken kaikkiaan Murtosaaren kirja on konstailematon, ja siinä on "vanhanaikaisen" luontokirjan mutkatonta tunnelmaa. Kirjan tär-keänä kohderyhmänä ovat selvästi ulkomaalaiset — tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi — ja var-masti turisti tästä kipinän Suomen monipuoliseen luontoon saa. ■

Piha kukkimaan!Perhoset tarvitsevat kasveja ja kas-vit perhosia. Perhostoukat syövät kasvien lehtiä ja varsia, ja monet aikuiset käyttävät kukkien mettä ravinnokseen. Kasvit taas saavat perhosilta pölytysapua. Jälkim-mäiset seikat ovat Riku Cajande-rin uuden kirjan Puutarhan parhaat perhoskasvit punaisena lankana.

Kirjassa esitellään hienoin kuvin ja opastavin tekstein noin 120 kas-vilajia, joiden kukkien tiedetään houkuttelevan perhosia. Valikoi-massa on sekä luonnon ketokas-veja että koristekasveja, yrttejä ja perinteisiä maatiaiskasveja. Näistä löytyy sopivat lajit niin pihapuu-tarhaan kuin parvekkeellekin.

Huolellisesti suunnitellulla ja toteutetulla kirjallaan Cajander laajentaa entisestään aihevalikoi-maansa ja häntä voi pitää jo har-vinaisen laaja-alaisena tietokir-jailijana. Vai mitä sanotte: yhtä asiantuntevasti Cajander on jul-kaissut teoksensa koirista ja va-laista ja nyt siis perhoskukista! Muusta tekijäryhmästä erityisen maininnan ansaitsee kirjan ku-vankäsittelijänä mestarillista työ-tä tehnyt Aarnipaja Ky:n Petri Kuokka. ■

Riku Cajander:

Puutarhan parhaat perhoskasvit. Maahenki 2008. —176 s.

Pekka Borg:

Herättäjät, tulenkantajat ja muutoksentekijät. Luonnonsuojelun voimahahmot Suomessa. Pilot-kustannus 2008. –317 s

Monimuotoisuuden aika. Luonnonnähtävyyksistä Naturaan. Pilot-kustannus 2008. —n. 370 s.

LuonnonsuojeLumme voima-hahmotPekka Borg on tehnyt suomalaisen luonnonsuojelun historiikin koko-amalla kirjaansa luonnonsuojelun merkkihenkilöt Topeliuksesta nyky-aikaan. Tähän Borgilla on erinomaiset edellytykset. Ei ole toista suomalaista, joka olisi nähnyt luonnonsuojelun ke-hittymisen viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana useammilta näkö-alapaikoilta kuin Borg.

Henkilöt on ryhmitelty seitse-mään päälukuun. Alkuaikojen hen-kilöistä, jotka toimivat luonnonrak-kauden, kansallisen heräämisen ja kansallispuistoaatteen puolestapu-hujina Borg on valinnut Topeliuk-sen ja Nordenskiöldin seuraan J.P. Norrlinin, J.A. Palménin, Richard Faltinin ja J.E. Rosbergin, joista ku-kin saa muutaman sivun esittelyn.

Lainsäädännön ja hallinnon ke-hittymisen alkuaikojen herättäjät ja tulenkantajat ovat Suomen en-simmäinen luonnonsuojeluradi-kaali Rolf Palmgren sekä Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ensim-mäiset puheenjohtajat, professorit Kaarlo Linkola ja Viljo Kujala.

Seitsemän luonnon asialla olleen metsäammattilaisen jälkeen kirjassa esitellään Reino Kalliola ja Kalliolan ajan voimahahmot: Niilo Söyrinki, Ilmari Hustich, Martti Linkola, Pentti Linkola, Rauno Ruuhijär-vi, Urpo Häyrinen, Eero-Pekka Paavolainen ja Jaakko Savola. Kalliolasta kirjoittaa Antti Haapa-nen, Häyrisestä Pekka Salminen ja Rauno Ruuhijärvi yhdessä.

Seuraavaksi kirjassa esitellään luonnonsuojelujärjestöjen histo-riaa ja toimintaa. Paikallisen luon-nonsuojelun voimahahmot eli Lounais-Hämeen Luonnonsuoje-luyhdistyksen Torild Brander ja Koillismaan luonnon Reino Rin-ne saavat oman päälukunsa. Mie-lenkiintoista on varsinkin Brande-rin tarina, jonka laatimisessa Borg on voinut hyödyntää olosuhteiden

pakosta luonnonsuojelijaksi ryhty-neen Branderin ja Kalliolan välisen kirjeenvaihdon.

Runsaat 120 sivua kirjan lopus-ta on muutoksentekijöiden erimit-taisia omaelämänkertoja: Antti Haapanen, Esko Joutsamo, Ee-va Kilpi, Sesse Koivisto, Veikko Marttila, Pekka Nuorteva, Olli Ojala, Hannu Ormio, Eero Palo-heimo, Pekka Salminen ja Heikki Toivonen. Nuortevan kertomus on itse asiassa otteita 10 vuoden takai-sesta Ympäristö ja terveys -lehdestä. Tässä osassa on eniten uutta, aikai-semmin julkaisematonta tietoa. Kii-tokset pikkupaljastuksista menevät avomielisille kirjoittajille.

Borgin teksti on sujuvaa. Mieles-täni lukemista häiritsee korkeintaan tavu- ja ajatusviivojen holtiton käyt-tö. Jos kirjassa olisi asia- ja varsinkin henkilöhakemisto, se lisäisi kirjan käyttömahdollisuuksia. Borgin eturi-viin nostamat 38 voimahahmoa eivät ole kirjan ainoat luonnonsuojelijat. Muita nimiä kirjassa lienee satamää-rin; paikoin niitä suorastaan vilisee! Kirjan mustavalkokuvitus on niu-kahko mutta riittävä. Viljo Kujalaksi on kuitenkin merkitty väärä mies.

Suosittelen kirjaa muillekin kuin luonnonsuojelusta ja historiasta kiinnostuneille ja toivon sille laajaa kysyntää.

muutoksen aikaPekka Borgin noin 370-sivuinen Mo-nimuotoisuuden aika. Luonnonnähtä-vyyksistä Naturaan valmistuu pai-nosta historiikin pariksi kesäkuun alussa. Kirja jakautuu kolmeen osaan. Aluksi käsitellään ensimmäisten suo-jelualueiden perustaminen, sitten mm. luonnonsuojelulain ja organi-saatioiden muuttumista. Viimeinen luku käsittää yli puolet koko kirjasta, ja siinä kerrotaan vesistöistä, maata-loudesta ja metsätaloudesta, niiden monimuotoisuudesta, muutoksista, Natura 2000 -ohjelmasta ja luonnon virkistyskäytöstä. ■

Kesälukemista mökkilaiturille

Helmikuussa pidettiin Soome laht — ürgmerest tänaseni -teoksen lämminhenkinen julkistamistilaisuus Tallinnan luontomuseossa. Kirjan toimittajista ja kirjoittajista Hendrik Relve ja Kaisa Pajanen vertailevat Suomenlahden eri puolilla julkaistuja kirjoja. Soome laht taitaa olla jopa suomenkielistä paremmin painettu?

Terho Poutanen Seppo Parkkinen

15luonnonsuojelija 3/2008

Luonnonkukkien päivä 15.6.2008

Luonnonkukkien päivää vietetään kaikissa Pohjoismaissa sunnuntaina 15.6. Tule mukaan retkille ihailemaan kesän kukkaloistoa tai tee pihakasviretki omaan pihapiiriisi!

Lähde retkelle!

❋ Luonnonkukkien päivänä järjestetään miltei 90 opas-tettua kasviretkeä ympä-ri Suomea. Etsi ilmoitusten joukosta lähin retki ja lähde mukaan! ❋ Tarkemmat retkiä koskevat tiedot on mainittu retki-il-moitusten yhteydessä. Retki-ilmoitukset ovat nähtävissä myös internet-sivuilla www.sll.fi/luonnonkukat. ❋ Retket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostu-neille, ja ne kestävät kahdes-ta kolmeen tuntia. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukä-teen. ❋ Luonnonkukkien päivän järjestelyissä pyritään otta-maan lapset ja perheet entistä paremmin huomioon. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsi-perheille! ❋ Mukaan eväät, saappaat ja säänmukainen vaatetus sekä kasvio, luuppi tai suurennus-lasi jos löytyy. ❋ Tämän vuoden teemalaji-na on kissankäpälä, joka on perinteinen ketojen ja ahojen kasvi. ❋ Opastetun retken sijaan voit lähteä pihakasviretkel-le omaan pihaan. Ks. ohjeita s. 19.

AkaaRetkikohde: Viialan Arajär-vi. Kuiva lehto ja sen viereinen Sissikallio. Poikkeamme myös Kirveslammen vanhassa kuusi-valtaisessa lehdossa. Järjestäjä: Akaan Ympäristöyhdistys. Ret-kenjohtaja: Leena Antila, p. 040–517 7210, leena.antila pp.inet.fi. Kokoontuminen: Akaan Toijalan OP-aukiolla klo 9.00. Retki klo 10–12.

AsikkalaRetkikohde: Vääksy, Aurinko-vuoren harjumaisema. Järjestä-jä: Asikkalan luonnonystävät ry. Retkenjohtaja: Tuula Wikström, p. 045 110 8705, tuula.wikstrom luukku.com. Oppaat: Anja Ter-ho, Olavi Blomster ja Anna-Liisa Helenius. Kokoontuminen: Päi-jänne-talon parkkipaikalla, josta autoillen liikuntahallille ja siitä kävellen Aurinkovuoren rinnet-tä ylös. Retki klo 10–14.

DragsfjärdRetkikohde: Kasnäsin kalliot Sini-simpukan luontokeskuksen ym-päristössä. Järjestäjä: Metsähalli-tus, Sinisimpukan luontokeskus. Retkenjohtaja: Marjukka Oksa-nen. Lisätiedot Sinisimpukan luontokeskus: p. 020 564 4620, sinisimpukka@metsa.fi. Kokoon-tuminen: Sinisimpukan luonto-keskus, Kasnäs. Retki klo 10–12. Retkellä opastetaan suomeksi ja ruotsiksi./Guidningen sker också på svenska.

EkenäsUtfärdsmålet: Ekenäs, Snappertu-na. Utfärden hålls i år i terrängen runt Raseborgs gamla slottsruin. Organisatör: Raseborgs Natur och Miljö r.f. och Forststyrelsen, Eke-

näs naturum.Utfärdsledare: Peik Grönholm, tfn. 0400–726 208, peik.gronholm@sydvast.fi. An-nan guide: Lotta Söderlund. Sam-lingsplats: Vi samlas vid Ekenäs naturum kl. 11.00 och tar oss med egna bilar till Raseborgs slott. Vill man komma direkt till platsen träf-fas vi vid bron nära parkeringsplat-sen som leder till slottsruinen kl. 11.30. Endast med egen bil. Men om det finns plats kan man sä-kert få åka med någon från Eke-näs naturum. Utfärden beräknas ta ca 3h.Utfärden är mestadels på svenska, men finskspråkiga är ock-så hjärtligt välkomna./Opastuskieli pääosin ruotsi..

EnontekiöRetkikohde: Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Pikku-Malla.Jär-jestäjä: Metsähallitus, Skierri Tun-turi-Lapin luontokeskus, Pallastun-turin luontokeskus, Luontokeskus Kellokas ja Kilpisjärven luontotalo yhteistyössä Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman kanssa. Retkenjohtaja: Rauni Par-tanen. Lisätietoja: Tunturi-Lapin luontokeskus Skierri, p. 020 564 7950, tunturi-lappi metsa.fi. Ko-koontuminen: Mallan luonnon-puiston polun alussa oleva pai-koitusalue. Retkelle järjestetään kuljetus reitillä Luontokeskus Kel-lokas (Äkäslompolo) - Pallastuntu-rin luontokeskus (Pallas) - Tunturi-Lapin luontokeskus Skierri (Hetta). Ilmoittautuminen bussikuljetuk-sen vuoksi 11.6. mennessä: Skier-ri Tunturi-Lapin luontokeskus, p. 020 564 7950 tai Pallastunturin luontokeskus, p. 020 564 7930 tai Luontokeskus Kellokas, p. 020 564 7039. Linja-auto lähtee Kel-lokkaasta klo 8 ja on Kilpisjärvellä klo 11.45; paluukyydille lähdetään noin klo 16, takaisin Äkäslompo-

lossa noin klo 20 Kuljetusmaksu 10 €/ hlö. Retki klo 12–16. Retki sopii lapsiperheille, mutta reitin pituus on noin 6 km.

EspooRetkikohde: Laajalahden kasvi-maailmaan tutustutaan lasten ehdoilla. Järjestäjä: Villa Elfvi-kin luontotalo. Retkenjohta-ja: Sami Halén. Lisätiedot: Villa Elfvkin luontotalo, p. (09) 8165 4400, villaelfvik espoo.fi, www.espoo.fi/villaelfvik. Kokoon-tuminen: Villa Elfvikin luonto-talon piha, Elfvikintie 4, Espoo. Villa Elfvikin bussiyhteydet ovat: Bussien 52/52A, 57, 106, 206, 212K, 510, 512A ja 550 pysäkit Kehä I:llä ja bussien 212 ja 213 pysäkit Turunväylällä. Retki klo 10.30–12.30.

EspooRetkikohde: Kunnarlan keto. Järjestäjä: Espoon ympäristöyh-distys. Retkenjohtaja: Veikko Solantie, p. 050–496 2470. Ko-koontuminen: Kunnarla, Pirtti-mäen ulkoilumajan parkkipaik-ka klo 11.15. Linja-auto nro 86 lähtee Espoon torilta/Espoon keskus klo 11.08.

ForssaRetkikohde: Salmistonmäen kal-lioinen laidunnettu niittyalue. Järjestäjä: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Ret-kenjohtaja: Oskari Härmä. Toi-nen opas: Antero Suoranta, p. 0400–769 425, flhm@surffi.net.Kokoontuminen: Loimalammin lintutornin parkkipaikka klo 10. Häiviä-Kytö -tieltä opastus “lin-tutorni”. Retki klo 10–12.

HankoRetkikohde: Hangon keskusta,

Vartiovuori ja Puistovuoret. Kau-pungin keskustassa olevia kult-tuurivaikutteisia kallioita, myös hiekkarantaa, puistoa ja puis-tolammikko. Järjestäjä: Hangon ympäristöyhdistys yhteistyössä Hangon suomalaisen kansalais-opiston kanssa. Retkenjohtaja: Kalevi Keynäs, p. 050–540 4901, kalevi@keynas.fi. Toinen opas: Juha Kaunismaa.Kokoontumi-nen: Hangon vesitornin luona. Retki klo 14–16. Opastus suo-meksi ja ruotsiksi./Guidningen sker också på svenska.

HattulaRetkikohde: Tyrväntö, Retulan-saari, Ylikartano. Ylikartanon laitumet ovat valtakunnallises-ti arvokkaita perinnemaisemia. Järjestäjä: Suomen Kulttuuripe-rinnön Säätiö, Ylikartanon koti-museo.Retkenjohtajat: Matti Er-kamo ja Pertti Uotila. Lisätiedot: Marjukka Kulmanen, p. 044–094 0048, ylikartano@kulttuuriperin-to.fi. Kokoontuminen: Ylikartano, Retulansaarentie 219, klo 12.

HeinävesiRetkikohde: Kirkonkylä, Vahva-lahden pappilan villiytynyt puu-tarha ympäristöineen. Järjestäjä: Heinäveden Luonnonystävät.Retkenjohtaja: Olavi Eskelinen, p. 040–823 9858, olavi.eskeli-nen@pp.inet.fi. Kokoontuminen: Heinäveden tori klo 16. Retki klo 16–18.

HelsinkiRetkikohde: Mustikkamaa ja Korkeasaari. Alueella näkee, miten ihmistoiminta vaikuttaa luonnonvaraiseen kasvillisuu-teen. Järjestäjä: Korkeasaaren eläintarha. Retkenjohtaja: Sep-po Turunen, seppo.turunen@

hel.fi. Kokoontuminen: Korkea-saaren eläintarhan vastaanotos-sa Mustikkamaalla klo 18 (bussi 11 päätepysäkki). Bussi 11 Hert-toniemen metroasemalta. Retki klo 18–20.

Retkikohde: Annalan kartano ja Kumpula puutaloalue. Järjestäjä: Helsingin luonnonsuojeluyhdis-tys ry. Retkenjohtaja: Laura Tuo-misaari. Muut oppaat: Christina Lindén, p. (09) 676 565, Tiina Rai-vikko ja Johanna Oja, p. 045–111 5927.Kokoontuminen: Kumpulan maauimalan piha, Allastie 1. Pai-kalle liikennöivät bussit 52 ja 55. Retki klo 14–16. Retkellä opaste-taan suomeksi ja ruotsiksi./Guid-ningen sker också på svenska.

HollolaRetkikohde: Messilän perinne-niitty, lähdelehto, kotkansiipi-lehto ja Vesijärven rantalehto. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyh-distys ry. Retkenjohtaja: Matti Aapeli Laurila, p. 040–595 3147. Kokoontuminen: Messilän kar-tanohotellin parkkipaikka. Linja-autoyhteys paikalle: Linja 40C linja-autoasemalta klo 9 Hollo-lan kk:lle, Messilän pysäkillä pois. Retki klo 10–13.

HyvinkääRetkikohde: Suomies. Hieno keto, jota hevoset laiduntavat. Järjestäjä: Hyvinkään ympäris-tönsuojeluyhdistys. Retkenjoh-taja: Arto Rantanen, p. 040–546 8450, artov.rantanen@luukku.com. Toinen opas: Pentti Ha-lenius. Kokoontuminen: Suo-miehentie 165, jonka kohdalla hevoslaidun. Retki klo 10–12.

HämeenkyröRetkikohde: Laitila, Hanhiojan puronvarsilehto pienen kävely-

Luonnonkukat

kasvikuvat Seppo Parkkinenretkikuva Saara Salmela

16 luonnonsuojelija 3/2008

www.sll.fi/luonnonkukatmatkan takana sekä Salmeluksen vanha pihapiiri. Järjestäjä: Kyrön Luonto ry. Ret-kenjohtaja: Anita Lähdekorpi, p. 0400 670 523, anita.lahdekorpi@luukku.com. Ko-koontuminen: Kyröskosken matkahuolto klo.11.45, mistä lähdetään kohti Laitilaa; Laitilan kaupalla kokoontuminen klo 12.

IisalmiRetkikohde: Luuniemi. Tutkitaan kasveja erilaisissa elinympäristöissä. Järjestäjä: Ii-salmen Luonnon Ystäväin Yhdistys. Ret-kenjohtaja: Heidi Niemeläinen. Toinen opas: Matti Tallgren. Kokoontuminen: Tenniskenttien parkkipaikka Luuniemel-lä. Retki klo 10–12.

IkaalinenRetkikohde: Seitsemisen kansallispuiston Koveron perinnetila. Kävellään Haukilam-min suuntaan ja takaisin (matkaa n. 2–3 km). Retki on erityisesti suunnattu koko perheelle ja lapsille. Järjestäjä: Metsähal-litus, Seitsemisen luontokeskus. Retken-johtaja: Sanna-Mari Rivasto. Lisätietoja: Seitsemisen luontokeskus, p. 020 564 5270, seitseminen@metsa.fi. Kokoontu-minen: Seitsemisen kansallispuiston Ko-veron perinnetilan piha, päärakennuksen edusta. Ajomatkaa luontokeskukselta n. 7 km. Retki klo 13–15.

IlomantsiRetkikohde: Maukkula, Puustilan maise-matila. Tilalla tutustutaan niitty- ja keto-kasveihin. Järjestäjä: Puustilan maisema-tila. Retkenjohtaja: Sauvo Henttonen, p. 050–595 5924, sauvo.henttonen@ mb-net.fi. Kokoontuminen: Puustilan maise-matila, Vehnävaarantie 13. Retki klo 11–13. Vid behöv guidningen sker också på svenska.

ImatraRetkikohde: Tainionkoski, Neitsytniemen kartano. Kulttuurihistoriallisesti arvokas alue Vuoksen rannalla. Järjestäjä: Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys yhteis-työssä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympä-ristöinstituutin kanssa. Retkenjohtaja: Ju-ha Jantunen, p. 050–364 3693, jjantune@nic.fi. Kokoontuminen: Kartanon pihalla. Retki klo 10–12.

InariRetkikohde: Inarin kirkonkylän lähiniityt ja rannat. Järjestäjä: Metsähallitus, Ylä-Lapin luontokeskus Siida yhteistyössä Inarin luonnonystävät ry:n kanssa. Ret-kenjohtaja: Anne Nivasalo, p. 020 564 7740, siida@metsa.fi. Muut oppaat: Mia Vuomajoki, Maire Puikko ja Sirkka Palo-järvi. Kokoontuminen: Inari, Siidan piha. Kuljetus Ivalon linja-autoasemalta klo 12.30. Paluukuljetus Inarista lähtee klo 15.30. Kuljetusjärjestelyjen vuoksi ilmoit-tautuminen retkelle on tehtävä viim. to 13.6.08 klo 16 mennessä. Retki klo 13–15.30. Retken järjestäjä tarjoaa nokipan-nukahvit, muutoin omat eväät.

JalasjärviRetkikohde: Ponsinevan pitkospolku.Jär-jestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhu-rikka ry. Retkenjohtaja: Harri Maunumaa. Kokoontuminen: Kunnantalon parkki-paikka klo 12. Retki klo 12–14.

Joensuu Retkikohde: Noljakka, vanha laidunnus- ja asuinalue sekä suojeltu keto. Järjestäjä: Joensuun seudun luonnonystävät yhteis-työssä MLL:n kanssa. Retkenjohtaja: Liisa Kuusipalo, p. 050–547 6548, lisa@iki.fi. Muut oppaat: Kristiina Hämäläinen, Pekka Ylhäinen ja Ursula Strandberg. Kokoontu-minen: Sinkkolan tila Noljakan kaarella, Pesolantie 2. Julkiset kulkuyhteydet: Nol-

jakkaan ja Marjalaan kulkevat linja-autot. Retki klo 14–17. Retken päätteeksi piknik omilla eväillä.

JurvaKohde ei vielä tiedossa. Tietoa retkestä Jurvan ympäristö- ja luontoseuran pu-heenjohtaja Raimo Viitasaarelta p. 050–434 8625 tai sihteeri Outi Suurpalolta p. 040–501 3710.

Jyväskylän maalaiskuntaRetkikohde: Vaajakoski, Kanavuoren luon-topolku. Jyrkkäseinäinen ja kallioinen Ka-navuori edustaa tyypillistä Pohjois-Päi-jänteen maisemaa. Järjestäjä: Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Ret-kenjohtaja: Tiina Lappalainen, p. 050–591 1937. Toinen opas: Timo Pylvänäinen. Kokoontuminen: Luontopolun opastau-lu Naissaaren parkkipaikalla klo 17.

JärvenpääRetkikohde: Entisen kotitalousopettajaopis-ton piha-alue ja Tuusulanjärven ranta. Jär-jestäjä: Järvenpään ympäristöyhdistys. Ret-kenjohtaja: Sirkka Savonmäki, p. 050–413 960, jympy@mbnet.fi.Kokoontuminen: Keuda Järvenpää, Paatelan piha, Sibeliuk-senväylä 55 B. Retki klo 13–15.

KaaviRetkikohde: Telkkämäen kaskiperinneti-la. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalve-lut.Retkenjohtaja: Anna-Riikka Ihantola, p. 040–748 7664. Toinen opas: Arja Rä-sänen. Kokoontuminen: Telkkämäen kas-kiperinnetila. Retki klo 12–14.

KajaaniRetkikohde: Ei vielä tiedossa. Järjestäjä: Kajaanin Seudun Luonto ry. Retkenjoh-taja: Kimmo Kumpulainen, kimmo.kum-pulainen@dnainternet.net. Toinen opas: Markku Nykänen. Retki klo 12–14.

KarjaaRetkikohde: Bäljars. Brobacka ja Lilla Näset muodostavat laajan muinaisjäännösalueen Lepinjärven luoteisrannalla. Järjestäjä: Poh-jan Luonto ry. Retkenjohtaja: Esko Vuori-nen, p. 050–538 0386. Toinen opas: Lotta Broman. Kokoontuminen: Bäljarsin Shel-lin P-alue. Retki klo 10–14. Retkellä opaste-taan molemmilla kielillä./Guidningen sker också på svenska.

KarjalohjaRetkikohde: Lohjansaari, Saarenpää, Mailantie 1321. Vanha pihapiiri. Järjes-täjä: Lohjansaaren Kyläyhdistys, Karja-lohja. Retkenjohtaja: Aune Koponen, p. 050–353 9251, aune.koponen@dnainte-rnet.net. Toinen opas: Timo Koponen.Ko-koontuminen: Kokoontuminen Mailantie 1321, Tapio Heljävaaralle johtavalla tiellä. Retki klo 14–16.

KesälahtiRetkikohde: Totkunniemen perinnemai-sema. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry yhteistyössä Tarapaappan kanssa.Ret-kenjohtaja: Hans Colliander, p. 050–499 0953. Kokoontuminen: Totkunniemen entinen koulu. Retki klo 12–15.

KeuruuRetkikohde: Pohjoisjärven Mäkikylän pel-lot. Järjestäjä: Keurusseudun luonnonys-tävät. Retkenjohtaja: Jouko Pihlainen, p. 040–843 1709. Kokoontuminen: Keuruun linja-autoasema klo 12.

KiiminkiRetkikohde: Huttukylä, Huttulan tila. Kiiminkijoen rantatörmät ja –metsiköt. Järjestäjä: Kiiminkien Luonnonsuoje-luyhdistys ry yhteistyössä Huttukylän Nuorisoseura ry:n ja Kiiminki-Seura ry:n

kanssa. Retkenjohtaja: Esteri Ohenoja, p. 040–542 4464, esteri.ohenoja@oulu.fi. Toinen opas: Pirjo Huttula ja Juha Vira-mo. Kokoontuminen: Huttulan tila (Hut-tulantie): Kiimingin Huttukylän sillasta jo-en pohjoispuolen tietä n. 1 km Vesalaan päin, siitä oikealle Huttulantietä (n. 1 km) rantaan Huttulan taloon. Kiimingin kes-kustaan asti pääsee Oulusta bussilla (nro 8). Kyyti keskustasta sovittava etukäteen. Retki klo 12–15. Grillikodalla retken jäl-keen kahvia, mehua ja makkaraa.

KirkkonummiRetkikohde: Porkkala. Kirkkonummen Sundsin perinnemaisema, joka sijaitsee lähellä Porkkalankärkeä, Dragesvikenin koillispuolella. Järjestäjä: Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin perinnemaisema-ryhmä ja Työllistävää luonnonhoitoa Län-si-Uudellamaalla -projekti. Retkenjohtaja: Tarja Vesalainen, p. 050–563 8501, tarja.vesalainen@helsinki.fi. Toinen opas: Mar-ja Pälikkö. Kokoontuminen: Lähteelän ul-koilualueen parkkipaikka. Ajo-ohje: Tiel-tä 51 käännytään Kirkkonummen Tolsan kohdalta etelään kohti Porkkalanniemeä. Porkkalantietä ajetaan noin 18 km. Kään-nytään vasemmalle Källvikintielle, jota n. 300 m Lähteelän ulkoilualueen parkki-paikalle. Jos tulet Porkkalantien päähän laajemmalle kääntymis- ja risteysalueel-le, josta lähtee useampia teitä, olet ajanut noin kilometrin verran ohi Källvikintien. Bussilla pääsee Helsingin linja-autoase-malta Porkkalaan noin 0,4 km päähän Lähteelästä. Retki klo 12–14.

KiteeRetkikohde: Kiteen Kirkonmäki. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto ry. Retkenjohtaja: Kari Antikainen, p. 050–405 5923, info@keskikarjalanluonto.fi. Muut oppaat: Tupu Vuorinen ja Pirjo Rinne. Kokoontuminen: Isopappilan pysäköintipaikalla, Savikontie 7. Retki klo 12–14.

Kolari Ks. Enontekiö.

KokemäkiRetkikohde: Vuorionsaari, Köysikosken louhikkolehto. Järjestäjä: Vammalan ja Äetsän ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Eveliina Asikainen, p. 040–588 3194, eve-liina.asikainen@kopteri.net.Toinen opas: Juha Suominen. Kokoontuminen: Bussi-kuljetus lähtee Vammalan linja-autoase-malta klo 9.30. Tapaamme omin neuvoin saapuvat ent. Kyttälän rautatieaseman kohdalla n. 10.15. Retki kestää noin klo 14 asti. Ilm. bussikuljetukseen retkenjoh-tajalle (ks. yllä). Kuljetus on maksuton.

KokkolaRetkikohde: Sannanranta, Rummelön-Harrbådan rehevät rantametsät. Järjestäjä: Kokkolan seudun Luonto ry. Retkenjoh-taja: Terho Taarna, p. 0400–761 343, ter-ho.taarna@kokkola.fi. Toinen opas: Antti Tuominen. Kokoontuminen: Nuorisokes-kus Villa Elban piha, Sannanrannantie 60, Kokkola. Retki klo 10–12. Vid behöv guid-ningen sker också på svenska.

KotkaRetkikohde: Kotkansaari, Lehmäsaari. Jär-jestäjä: Kymenlaakson luonnonsuojelupii-ri ja Kotkan Luonto. Retkenjohtaja: Risto Hamari, p. 040–832 2121, risto.hamariu@kymp.net. Kokoontuminen: Tuurimootto-rien lähtösatama Sapokassa. Lehmäsaa-reen tuurimoottorikuljetus, merimatka on omakustanteinen. Retki klo 12–14.

KristiinankaupunkiRetkikohde: Perus ja Pyhävuori. Tutustutaan Peruksen saaren kasvillisuuteen Lapväär-tinjoella ja Susivuoren siperiankärhöaluee-seen. Järjestäjä: SLL:n Pohjanmaan piiri yh-teistyössä Suupohjan ympäristöseura ry:n

kanssa. Retkenjohtaja: Sonja Grönholm. Lisätietoja: Teemu Tuovinen, p. 0400–728 749, pohjanmaa@sll.fi. Kokoontumi-nen: Peruksen myllyn parkkialueella klo 13. Matka jatkuu iltapäivällä Susivuorelle omilla autoilla (n. 10 km). Retki klo 13–16.Retkellä opastetaan suomeksi ja ruotsiksi./Guidningen sker också på svenska.

KuhmoRetkikohde: Kuhmon keskusta. Kuljetaan Pajakkakadulta Eemelinpolulle ja kirkon ohi kamarimusiikkikeskuksen pihaan, mis-tä palataan kirjastolle. Järjestäjät: Lentua-Seura ry ja Luontokeskus Petola. Retken-johtaja: Outi Isokääntä, p. 050– 529 4144, outi.isokaanta@kuhmo.net. Toinen opas: Jari Pääkkönen. Kokoontuminen: Kuhmon kirjaston piha. Retki klo 14–16.

KuopioRetkikohde: Puijo, Konttila, joka on pap-pilan entinen torppa. Järjestäjä: Kuopion kaupungin ympäristökeskus yhteistyös-sä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen kanssa. Retkenjohtaja: Timo Perätie. Muut oppaat: Anne Grönlund, p. 020 490 4830 ja Jari Kärkkäinen. Kokoontuminen Kont-tilassa klo 13. Retki klo 13–15.

KuusamoRetkikohde: Käylä, Oulangan kansallis-puisto, luontopolku Oulangan luonto-keskuksesta Kiutakönkäälle. ärjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalve-lut. Retkenjohtaja: Tiina Laitinen, p. 020 564 6839, tiina.laitinen@metsa.fi. Ko-koontuminen: Oulangan luontokeskus. Retki klo 14–16.

KuusankoskiRetkikohde: Voijärvensuo. Soistunut en-tinen järvi Kuusankosken länsiosassa. Järjestäjä: Järvi-Kymen Luonto. Retken-johtaja: Jukka Airola, p. (05) 374 7216 (kesäkuussa). Kokoontuminen: Uuden hautausmaan itäisimmän portin vieressä Nauhantiellä. Retki klo 09–12.

LahtiRetkikohde: Pikku-Vesijärvi – Kariniemen metsikkö. Retkenjohtaja: Juhani Sirkiä, p. 050–593 4744, juhani.sirkia@helsinki.fi. Kokoontuminen: Pikku-Vesijärven parkki-paikka ”soivan urkulähteen vieressä”. Retki klo 10–12.

LaitilaRetkikohde: Laitilan kaupungin keskusta, rautakautinen kalmistomäki (Rukoushuo-neenmäki). Järjestäjä: Vakka-opisto. Ret-kenjohtaja: Sakari Hinneri, p. 040–756 6800. Kokoontuminen: Varppeen kou-lun piha, Urheilutie 11. Retki klo 12–14. Ennakkoilmoittautuminen: Vakka-opisto, PL 20, 23501 Uusikaupunki; p. (02) 8451 5266.

LappeenrantaRetkikohde: Leiri, lentokenttä. Alueella yli 100 vuotta jatkunut paahdejatkumo näkyy kasvistossa. Järjestäjä: Lappeen-rannan seudun luonnonsuojeluyhdistys yhteistyössä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin kanssa. Retkenjoh-taja: Kimmo Saarinen, p. 041–463 1737, ksaarin@hotmail.com. Kokoontuminen: Lavolankadun varressa lentokentän itä-päässä, lentokenttää kiertävän kuntopo-lun paikoitusalueella. Retki klo 10–12.

LietoRetkikohde: Lieto as., Nautelankosken museon ympäristö. Järjestäjä: Nautelan-kosken museo. Retkenjohtaja: Lea Kuu-sisto, p. 050–306 5143. Kokoontuminen: Nautelankosken museon piha, Nautelan-koskentie 40, Lieto As. Retki alkaa klo 13.

LieksaRetkikohde: Kirkkopuisto, Kaupunginnie-mi ja Kevätlahti. Järjestäjä: Lieksan luon-nonystävät ry. Retkenjohtaja: Esko Lappi, p. 040–831 3934. Kokoontuminen: Liek-san kirkon pysäköintipaikka klo 15.

MariehamnUtfärdsmålet: Tullarns äng, mellan Strand-gatan och Lilla holmen. Organisatör: So-cietas pro Fauna et Flora Fennica med samarbete Ålands Natur och Miljö rf. Utfärdsledare: Carl-Adam Hæggström, (09) 597 939, i juni (018) 153 03, carl-adam.haeggstrom@helsinki.fi. Annan guide: Eeva Hæggström. Samlingsplats: Utanför Ålands museum. Utfärd kl. 12–14. Guidningen sker på svenska./Opastus-ta myös suomeksi tarvittaessa.

MikkeliRetkikohde: Sairila, Sairilan niitty. Järjes-täjä: Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Aune Niiranen, p. 044–036 1306, aune.niiranen@kolumbus.fi. Kokoontuminen: Mikkelistä 5-tietä poh-joiseen n. 6 km ja Sairilan koulun alapuo-liselle pysäköintipaikalle, jossa kokoontu-minen klo 12. Retki klo 12–14.

Muhos Ks. Oulu.

MuonioRetkikohde: Olostunturin luontopol-ku ympäristöineen. Järjestäjä: Muonion Luonto. Retkenjohtaja: Linda Yliniemi, p. 050–538 4828. Kokoontuminen: Oloksen yläparkkipaikka klo 13. Retkellä opaste-taan suomeksi ja ruotsiksi./Guidningen sker också på svenska.

MäntsäläRetkikohde: Ohkola. Sandbergin pelto yksi Etelä-Suomen parhaista niittykasvi- ja perhoskohteista. Järjestäjä: Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys.Retkenjohtajat: Elina ja Matti Vuori, p. 0400–400 714, elina.vuori@pp1.inet.fi. Kokoontuminen: Lähtö kahdesta pisteestä, Riiskiläntien päästä harmaalta ladolta ja Vanhan Lah-dentien varresta kännykkämaston juurel-ta Sandbergin pellon kohdalta klo 13.30. Retki klo 14–16.

NaantaliRetkikohde: Vanha kaupunki, keskiaikaisen kaupungin ympäristö. Järjestäjä: Naantalin kaupunki. Retkenjohtaja: Veli-Pekka Rau-tiainen. Kokoontuminen: Naantalin kau-punginmuseon piha. Retki klo 11–13.

NakkilaRetkikohde: Arantilankoski. Kävelymat-kaa kertyy 3-4 km. Järjestäjä: Satakunnan luonnonsuojelupiiri yhteistyössä Porin ympäristötoimen kanssa. Retkenjohtaja: Ilona Hankonen, p. 044–2787430, ilona.hankonen@dnainternet.net. Toinen opas: Ossi Siivonen. Kokoontuminen: Linja-au-tokuljetus lähtee Porista Luontotalo Ar-kin edestä klo. 9. Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä: Ilm. Porin seudun matkailu Oy:n, yhteis-palvelupiste Hööveli, Promenadikeskus Yrjönkatu 17, 28100 Pori, p. 621 7904. Retki on maksuton. Retki klo 9-13.

NokiaRetkikohde: Mettisen kylä, Järvensivun niitty ja kallioketo vanhalla metsälaitumel-la. Järjestäjä: Nokian Luonto ry. ja Siuro-Seura ry. Retkenjohtajat: Anni Viitalaak-so-Kaasalainen, p. 040–821 6613, anni.kaasalainen@koti.soon.fi. Muut oppaat: Kaija Helle ja Hannu Karhe. Kokoontumi-nen: Mettinen, Mettisentie 131, pysäköin-ti talon pihalle. Retki klo 14–17.

Luonnonkukat

17luonnonsuojelija 3/2008

NousiainenRetkikohde: Nutturla, Nutturlan lajistol-lisesti edustavat kedot sijaitsevat kylätien varressa lähellä Makasiiniteatteria. Järjes-täjä: Nousiaisten seudun luonnonsuo-jeluyhdistys. Retkenjohtaja: Marjukka Kulmala, p. 050-524 3278, marjukka.kulmala@kolumbus.fi. Kokoontuminen: Nutturlan makasiiniteatterin paikoitus-alue. Retki klo 12–14.

NärpesUtfärdsmålet: Benvik gård ligger på en udde precis norr om Kaskö omgiven av hav på tre sidor. Organisatör: Sydbottens Natur och Miljö r.f. Utfärdsledare: Anet-te Norrgrann, tfn. 050–535 4617, anette.norrgrann@gmail.com. Annan guide: Carl-Anders Lundberg. Samlingsplats: På Benvik gård. Kl. 14–16. Guidningen sker på svens-ka./Retkellä opastetaan ruotsiksi.

OulainenRetkikohde: Irva. Polkupyöräretki Pyhäjo-kivartta pitkin. Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohta-ja: Riku Rantala, p. 040–539 3287, riku.rantala@kotinet.com. Kokoontuminen: Kirjaston piha. Retki klo 12–15.

OuluRetkikohde: Tutustumme kasveihin pitkin radanvartta junamatkalla Oulusta Muhok-selle. Kiskoauto pysähtyy useita kertoja

matkan varrella. Järjestäjä: Oulun luonnon-suojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Hannu Kar-vonen, p. 045–639 5311, hkarvonepaju@oulu.fi. Muut oppaat: Tauno Ulvinen, Lassi Kalleinen ja Erkki Vilpa. Kokoontuminen: Oulun rautatieasema. Retki klo 11.45 – n. 16. Kiskoautovaunun matkustajamäärästä riippuen matkalipun hinta on 8–10 e/hlö. Retkellä opastetaan molemmilla kielillä./Guidningen sker också på svenska.

OulunsaloRetkikohde: Varjakan saari. Järjestäjä: Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuoje-luyhdistys. Retkenjohtaja: Kalle Hellström, p. 045–651 7704, kalle.hellstrom @iki.fi. Toinen opas: Kaija Koski. Kokoontuminen: Varjakan pienvenesatama, josta kapula-lossilla saareen. Kovan tuulen tai muu-ten hankalan sään sattuessa retkeillään mantereen puolella Varjakassa. Retki klo 12–15.

PaimioRetkikohde: Paimionjokilaakso Askalan voimalaitoksen tuntumassa. Järjestä-jä: Paimion Seudun ympäristöyhdistys ry. Retkenjohtaja: Miia Aaltonen, p. 040 –705 2906. Toinen opas: Viri Teppo-Pär-nä. Kokoontuminen: Askalankosken leiri-talo. Ajo-ohje: n. 6 km Paimion keskustan ainoista liikennevaloista pohjoiseen Säh-köyhtiöntietä. Tienviittojen Askalan voi-malaitos ja Voimalantie kohdalta länteen. Tätä tietä laakson pohjalle asti korkean kirkkaankeltaisen voimalaitoksen luo. Siinä P-paikka. Voimalan kylkeä myöten

kohti joen länsirannalla sijaitsevaa punais-ta leiritaloa, matkaa 100 m, pitkä riippu-silta yli joen. Retki klo 12–15.

ParikkalaRetkikohde: Siikalahti. Siikalahden pato-tien ja luontotuvan ympäristö. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontopalvelut. Retkenjoh-taja: Tarja Halme. Lisätiedot: Jaana Mu-honen, p. 020–564 5964. Toinen opas: Mervi Niiranen. Kokoontuminen: Luon-totuvan pysäköintialue. Juna Savonlin-nasta klo 9.28 perillä Parikkalassa 10.21. Juna- ja linja-autoasemalta matkaa Siika-lahdelle n. 4 km. Paluu Parikkala 13.33 - Savonlinna 14.27. Retki klo 11–13. Retken päätteeksi nokipannukahvit luontotuvalla, omat eväät.

PieksämäkiRetkikohde: Nikulanmäki. Kissankäpä-lään tutustutaan toisessa kohteessa. Jär-jestäjä: Pieksämäen seudun luonnonys-tävät ry. Retkenjohtaja: Yrjö Snellman, p. 050–3035611, yrjo.snellman@pp.inet.fi. Toinen opas: Jaakko Savola. Kokoon-tuminen: Lampolahden pysäköintialue Kaupungintalon vieressä. Kokoontumi-nen klo 10. Retki klo 10–12. Yhdistys tar-joaa eväät.

PihtipudasRetkikohde: Makkaraniitty. Järjestäjä: Pihti-pudas-seura. Retkenjohtaja: Juhani Krook, p. 0400–691 003. Toinen opas: Veli Saari.

Kokoontuminen: Kotiseudun Sanomien piha klo 12. Siirtyminen kohteeseen omin kyydein. Retki klo 12–14.

PirkkalaRetkikohde: Keskisenkulma, Pulkajärven vanhan metsän Natura 2000-alue. Järjes-täjä: Pirkkalan ympäristöyhdistys ry. Ret-kenjohtaja: Pirkko Huovila, p. 0400–857 507, pirkko.huovila@gmail.com. Toinen opas: Kaija Helle. Kokoontuminen: Lähtö kunnantalon P-paikalta klo 9 kimppakyy-deillä. Retki klo 9–12.

PudasjärviRetkikohde: Syötteen kansallispuisto. Päätuoreen monipuolinen luonto. Kä-velyä tulee yhteensä noin 5 km. Järjestä-jä: Metsähallitus, Syötteen luontokeskus. Retkenjohtaja: Markku Lehtelä, Syötteen luontokeskus, p. 020 564 6550, syote@metsa.fi. Toinen opas: Antje Neumann. Kokoontuminen: Syötteen luontokes-kuksella klo 10, josta omilla tai kimppa-kyydeillä Lomaojan P-paikalle Päätuoreen itäpuolelle. P-paikalle voi tulla myös suo-raan klo 10.40. Retki klo 10–15.

PyhäjokiRetkikohde: Parhalahti, Pyhäjoki. Hanhi-kivi. Maankohoamisranta ja merenranta-lehto. Järjestäjä: Raahen Seudun Luon-nonystävät ry. Retkenjohtaja: Jari Särkkä. Lisätietoja: Kauno Siltala, p. 050–574 22113, kauno.siltala@omanetti.fi. Toinen opas: Marketta Nivala ja Vuokko Moisala.

Kokoontuminen: Kokoontuminen Raahen linja-autoasemalle klo 10.30 ja Parhalah-den koululla klo 11. Kimppakyydit autot-tomille. Retki klo 11–15.

Raahe Ks. Pyhäjoki.

RaisioRetkikohde: Kerttula, Hulvelatalon takana oleva puistosaareke, jossa niitty. Järjestäjä: Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdis-tys ry yhteistyössä Raision kaupungin vi-heryksikön kanssa. Retkenjohtaja: Pirkko Kukkola. Lisätietoja: http://personal.inet.fi/yhdistys/raisionjoki/ Kokoontuminen: klo 13 Friisilän parkkipaikalla, Hulvelanka-tu 35. Turku – Naantali linja-autot (Raision Hesburgerin kohdalla bussipysäkki).

RantasalmiRetkikohde: Porosalmi, Korvolin luonnon-suojelualue. Järjestäjä: Etelä-Savon kas-viharrastusyhdistys. Retkenjohtaja: Elina Enho, p. 050–545 0294, elina.enho@ tril-livikla.fi. Kokoontuminen: Korvolin luon-nonsuojelualueen reunassa oleva roskaka-tos, Porosalmentien alkupäässä, pengertien jälkeen heti vasemmalla. Retki klo 10–12.

RovaniemiRetkikohde: Rovaniemen kaupunkikuvaa hallitseva Ounasvaara sijaitsee kävelymat-kan päässä keskustasta, Kemijoen itäpuo-lella. Järjestäjä: Lapin luonnonsuojelupii-ri, jonka yhteistyökumppaneina Lapin

Luonnonkukat

Luonnonkukkien päivän kasviretket suuntautuvat erilaisiin maastoihin: perinnemaisemiin, metsiköihin, kedoille ja niityille. Kuvissa kasvillisuutta rantaviivan kummaltakin puolelta: maariankämmekkä (ylhäällä), lumme sekä rentukka. Oulussa suunnattiin kesällä 2007 Toppilan entiselle satama-alueelle.

18 luonnonsuojelija 3/2008

Maakuntamuseo, Lapin Ympäristökeskus, Metsähallitus, Rovaniemen Luonto, Lapin Agronomit. Retkenjohtaja: Kimmo Kaaki-nen. Lisätiedot: Sanna Paala, piirisihtee-ri Lapin luonnonsuojelupiiri, p. 040–823 2443, lappi@sll.fi. Muut oppaat: Liisa Mä-enpää, Vesa Perttunen ja Niina Sankari. Kokoontuminen: Parkkipaikka Ounasvaa-ran luontopolun lähtöpisteessä. Bussilin-jalla 1A pääsee lähtöpisteelle asti (Hiihto-majantie-Juhannuskalliontie), linjoilla 1 ja 5 pääsee Ounasvaarantien ja Kajaanintien risteykseen. Retki klo 11–13.

SaarijärviRetkikohde: Koiralampi, ”Reinilän metsä-puisto”. Järjestäjä: Saarijärven seudun luon-nonystävät ry. Retkenjohtaja: Mira Koivu-nen, p. 050–545 1113, mira.koivunen@gmail.com. Toinen opas: Hanna Lammi-nen. Kokoontuminen: Koiralammentien varteen, Reinilän metsäpuiston kohdalle. Paikalle opasteet keskustasta. Kimppakyy-dit suosituksena rajallisen parkkeeraustilan vuoksi. Retki klo 13–14.30.

SallaRetkikohde: Hautajärvi, Oulangan kansallis-puisto, reitti Urriaavan P-paikalta Oulangan kanjonille päin. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Retkenjoh-taja: Tiina Laitinen, p. 020 5 64 6839, tiina.laitinen@metsa.fi. Kokoontuminen: Hau-tajärven luontotalo. Retki klo 10–12.

SaloRetkikohde: Alhaisten kaupunginosa, Sa-lon sokeritehtaan lähellä sijaitseva Kir-jolanmäki on paikallisesti arvokas keto, jossa arkeofyyttikasveja. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Ret-kenjohtaja: Eija Hagelberg, p. 0500–609 526, eija.hagelberg@gmail.com. Muut oppaat: Antti Nyman, Sirkka Tuominen ja Jorma Lehtola. Kokoontuminen: Kiven-hakkaajankadulla, matkaa jatketaan Kirjo-lanmäelle kävellen. Ks. puhelinluettelon karttaruutu 117-6. Käynti Kirjolankadulta tai Salmenrannan kautta. Retki klo 11–14. Retken päätteeksi kahvitarjoilu.

SavitaipaleRetkikohde: Hyrkkälä. Järjestäjä: Savitaipa-leen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Seppo Vuokko. Lisätiedot: Saila Vanamo, p. 040–701 7969. Kokoon-tuminen: Hyrkkälän koululta 3 km Hyrk-käläntietä. Retki klo 10–12.

SavonlinnaRetkikohde: Laitaatsillan vastainen tien-penger. Järjestäjä: Etelä-Savon kasvi-

harrastusyhdistys.Retkenjohtaja: Timo Luostarinen, p. 050–567 0500. Kokoon-tuminen: Laitaatsillan telakan porttialue. Retki klo 10–12.

SodankyläRetkikohde: Luosto, Luostonloma, Pyhä-Luoston tunturiketjun huippujen välissä oleva puro. Järjestäjä: Metsähallitus, Met-sätalous, Itä-Lappi yhteistyökumppanina Metsähallitus, Lapin luontopalvelut, Itä-Lapin puistoalue. Retkenjohtaja: Tuomo Ahola, p. 040–506 7798, tuomo.ahola@metsa.fi. Kokoontuminen: Luostonloman parkkipaikalle (mistä pääsee Torvisen ma-jalle). Kävellään hiihtoladun pohjaa, sitten tien yli, Luostonlomassa virtaavan ojan varteen. Retki klo 10– n. 13.

SodankyläRetkikohde: Tankavaara, alueen ympäris-tön tuoretta ja kuivaa kangasmetsää sekä kosteikkoa.Järjestäjä: Metsähallitus, Koillis-kairan luontokeskus. Retkenjohtaja: Virpi Kumpula. Lisätiedot: Koilliskairan luonto-keskus, p. 020 564 7251, ukpuisto@metsa.fi. Kokoontuminen: Koilliskairan luontokes-kus Tankavaarassa. Retki klo 12–14.

SomeroRetkikohde: Häntälä, Häntälän notkot on jokien muovaama valtakunnallisesti arvo-kas perinnemaisema. Järjestäjä: Metsähal-litus, Hämeen luontokeskus. Retkenjohta-ja: Titta Jylhänkangas, p. 040 –736 0196, titta.jylhankangas@metsa.fi. Toinen opas: Henna Seppälä. Kokoontuminen: Häntä-län kyläkeskus (Häntäläntie 322). Ajo-ohje: Kantatietä 52 Somerolta 9 km / Salosta 25 km, josta viitta "Häntälä 4" Häntäläntielle, jota ajetaan 3,2 km. Retki klo 14–16.

SotkamoRetkikohde: Hiukan luontopolku.Järjestä-jä: Sotkamon luonto.Retkenjohtaja: Alpo Komulainen, p. 044–256 6203.Kokoon-tuminen: Hiukan ranta klo 18, retki kestää 2–3 tuntia.

SuomussalmiRetkikohde: Kirkonkylän pientareet, kujat ja metsiköt sekä hautausmaa.Järjestäjä: Mt-sähallitus, luontopalvelut. Retkenjohtaja: Riitta Nykänen, p. 040–825 1918, riitta.ny-kanen@metsa.fi.Kokoontuminen: Vanhan Kalevan majatalon piha. Retki klo 12–14.

TammelaRetkikohde: Letku, Korteniemen perinne-tila on vanha metsänvartijatila. Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopal-velut.Retkenjohtaja: Katja Raatikainen, p. 040–354 0512, katja.raatikainen@metsa.

fi. Kokoontuminen: Liesjärven kansallis-puisto, Korteniemen perinnetilan pysä-köintipaikka, Korteniementie 270, Lies-järvi. Retki klo 11–13.

Tammisaari Ks. Ekenäs.

TampereRetkikohde: Kaukajärvi, Haiharan kartano-puisto. Järjestäjä: Tampereen ympäristön-suojeluyhdistys ry yhteistyössä Tampereen kasvitieteellisen seuran kanssa.Retkenjoh-taja: Matti Kääntönen, p. 050–521 1769. Kokoontuminen: Bussi nro 15 (Keskustori-Kaukajärvi) päätepysäkki. Retki klo 14–16.Retki sopii hyvin lapsiperheille.

TurkuRetkikohde: Kakskerta, Brinkhallin kartanon ympäristö, Kakskerranjärven ranta. Järjestä-jä: Turun luonnonsuojeluyhdistys.Retken-johtaja: Anssi Junnila, p. 0400–733 058, ansjunn@sci.fi. Toinen opas: Mervi Oiko-nen. Kokoontuminen: Bussipysäkillä Brink-hallin kartanon kohdalla klo 12. Bussit nrot 14 ja 15 Kauppatorilta. Parkkitilaa on myös uimarannan luona. Retki klo 12–14.

VaasaRetkikohde: Alkulan tila, Gripinpolku 1. Järjestäjä: Vaasan Ympäristöseura ry. Retkenjohtajat: Anna-Maria Koivisto ja Mika Tolonen. Toinen opas: Eeva-Liisa Kajava. Kokoontuminen: Alkulan tila, Gri-pinpolku 1, klo 12.

Vammala Ks. Kokemäki.

ValkeakoskiRetkikohde: Valmarinniemen rantalehto Mallasveden rannalla. Järjestäjä: Valkea-kosken seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. Retkenjohtaja: Heikki Heino, p. 040–779 8416. Kokoontuminen: Valmarinniemen pysäköintipaikalla. Retki klo 13–14.30.

VantaaRetkikohde: Vantaankosken Viilatehtaan kulttuuriympäristö. Järjestäjä: Vantaan kaupungin ympäristökeskus. Retkenjoh-taja: Erkki Makkonen, p 040–755 7651, emakkonen@hotmail.com. Kokoontumi-nen: Kuninkaantiellä Vantaankosken sillal-la, Eniron puhelinluettelon karttasivu 79/DG-88. Vantaan sisäiset bussit 50, 51, 53. Retki klo 10–13.

VarpaisjärviRetkikohde: Lukkarila, Hirvisuo. Järjes-täjä: Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys ry.Retkenjohtaja: Mauri Tiainen, p. 050–

464 5458, mauri.tiainen@rautavaara.fi. Kokoontuminen: Lähtö kimppakyydeil-lä Nilsiän torilta klo 11. Mukaan voi tul-la myös Timosen kyläkaupalta klo 11.30. Retki klo 12–15.

VihtiRetkikohde: Palojärvi. Järjestäjä: Vihdin luonto ry. Retkenjohtaja: Martti Paavi-lainen, p. (09) 223 5235, martti.paavi-lainen@kotikone.fi. Kokoontuminen: Il-moitetaan myöhemmin paikallislehdessä. Retki klo 12–14.

YlöjärviRetkikohde: Pikku-Ahvenisto -järven ympäristö. Järjestäjä: Ylöjärven Luonto ry. Retken yhteyshenkilö: Marja Pärri p. 040–583 2208. Kokoontuminen: Pikku-Ahveniston pysäköintipaikalla. Retki klo 10–12. Yhdistys tarjoaa retken päätteeksi nuotiomakkarat laavulla.

Äetsä Ks. Kokemäki.

MUUT KASVIRETKET

5.6. Hyvinkää Retkikohde: Sveitsin puisto. Järjestäjä: Hy-vinkään ympäristönsuojeluyhdistys.Ret-kenjohtaja: Kaupungin puutarhuri Terhi Parkkali-Reskola ja Leila Järvinen. Kokoon-tuminen: Sveitsin majalla klo 18

8.6. LoimaaRetkikohde: Heikkilän luomutilan haka-maat Piltolassa. Järjestäjä: Loimaan seu-dun luonnonsuojeluyhdistys ry. Retken-johtaja: Soile Turkulainen, p. 040–572 4001, soile.turkulainen@saunalahti.fi.Toinen opas: Rauni Caselius. Kokoontu-minen: Loimaan toripuistossa klo 11.40 ja Sarka-museon edessä klo 11.50, mis-tä kimppakyydeillä retkikohteeseen.Oma muki mukaan, yhdistys tarjoaa juotavaa, muuten omat eväät.

13.6. SeinäjokiRetkikohde: Myllysaaren jokivarsilehto. Järjestäjä: Etelä-Pohjanmaan luonnon-suojeluyhdistys ry. .Retkenjohtaja: Hannu Tuomisto, p. 040–504 3236.Kokoontumi-nen: Seinäjoen vanha vesitorni Mallaskos-ken panimon vieressä. Retki klo 18–20.

14.6. Alavus Retkikohde: Sydänmaan kylä, Mulkkujär-ven luontopolku suomaisemissa.Järjestä-

jä: Suomenselän Luonnonystävät.Retken-johtaja: Terttu Rajala, p. 044–516 2356, terttu.rajala@edu.kuortane.fi. Muut op-paat: Jouni Kalmari ja Anneli Heinonen. Kokoontuminen: Linja-auto lähtee Ala-vuden matkahuollosta klo 9 ja paluu klo 16 mennessä.

14.6. Kemiö/KimitoRetkikohde: Tolfsnäs gård (Tolvnäs). Van-ha kulttuurimaisema ja niemi merelle. Järjestäjä: Kimitonejdens naturskydds-förening rf. yhteistyössä Tolfsnäs gård ja Kemiönseudun oppaat ry. Retkenjohtaja: Viveka Nordman, p. (02) 421 296, 044–0421 296, viveka.nordman@kolumbus.fi. Kokoontuminen: Kemiön keskusta, lin-ja-autoasema. Retki klo 12–14. Opastus ruotsiksi ja suomeksi./Guidningen sker också på svenska.

14.6. TurkuRetkikohde: Aurajoen Halistenkoski. Jär-jestäjä: Varsinais-Suomen Agendatoi-misto. Retkenjohtaja: Susanna Auvinen, p. 050–479 4754, susanna.auvinen@tur-ku.fi. Kokoontuminen: Kokoontuminen Halistenkosken myllytuvan pihassa. Pai-kalle liikennöivät linja-autot nrot 4 ja 40. Retki klo 10–13. Huom. Retki on toinen osio Agendatoimiston järjestämästä luon-nonkukkakurssista. Kurssiin kuuluu luento 12.6. klo 18–20, joka pidetään Kestävän kehityksen keskuksessa, Vanha suurtori 7, Turku. Kurssimaksu 15 €, perhemaksu 25 €. Ennakkoilmoittautuminen.

16.6. OrimattilaRetkikohde: Orimattilan hautausmaa Järjestäjä: Retki järjestetään Orimattilan seurakunnan myötävaikutuksella. Ret-kenjohtaja: Helena Raikas, p. 040–585 3816. Toinen opas: Tuula Puttonen. Ko-koontuminen: Kokoontuminen kirkon kellotornin luona. Retki klo 18–19.30. Hautausmaakierroksen jälkeen kahvit Anninkammarilla.

6.7. HeinävesiValamon kukkien päivä. Retkikohde: Va-lamon luostarin niityt. Järjestäjä: Valamon luostari yhteistyössä Valamon kansanopis-ton kanssa. Retkenjohtaja: Erkki Vesteri-nen, p. 040–547 3898, em.vesterinen@phnet.fi. Muut oppaat: isä Raimo Sisso-nen, Olavi Eskelinen ja Elsi Takala. Ko-koontumispaikka: Valamon luostarin vas-taanotto- ja opastuskeskuksen edessä klo 14. Retki klo 14–16. ■

Luonnonkukat

19luonnonsuojelija 3/2008

kasviretki omaLLe PihaLLe voi avata silmät huomaamaan kasvimaailman hämmästyttävän monimuotoisuuden jopa asfalttipihalla. Tärkeää Pihakasviret-kellä on kasvien tunnistamisen lisäksi leppoisa yhdessäolo sekä hyvät eväät.Luonnonkukkien päivän Pihakasviretki 15.6. on oiva vaihtoehto opastetuille retkille. Pihakasviretkelle voit lähteä vaikka ystävän tai koko perheen voimin. Kasvien etsiminen, löytämisen ilo ja yhdessä tutkiminen sopivat kaikenikäisille luonnonystäville.

Piharatamo oli viime vuoden yleisin

Pihakasviretki toteutettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Retkillä kirjattiin lähes 20 000 kasvihavaintoa eri puolilla Suomea. Suomalaiset löysivät pihoil-taan yhteensä yli 500 kasvilajia.

"Pieneltäkin kaupunkipihalta löytyy yllättävän paljon lajeja, kun jättää osan pihasta luonnontilaan. Ja mikä parasta — paljon lintuja!", kertoi piharetkelle osallistunut Kyllikki Mielikäinen Mikkelistä viime vuoden tunnelmista.

Viime vuoden yleisin ilmoitettu laji oli piharatamo. Lähiluonto tarjosi tutki-joilleen odotettua enemmän haastetta: lajeja löytyi paljon enemmän kuin osal-listujat olivat arvanneet odottaa. "Harmittavan paljon jäi vielä tunnistamatta...", muistelee Birgitta Niittynen, Ylöjärveltä.

Kasvihavainnot ilmoitettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään Hatikka-tietokantaan (www.hatikka.fi). Hatikassa kasvihavainnot ovat tutkijoi-den käytössä tieteellisiin ja luonnonsuojelua palveleviin tarpeisiin. ■

■ ahosuolaheinä Rumex acetosella■ haapa Populus tremula■ harmaaleppä Alnus incana■ harmaasara Carex canescens■ heinätähtimö Stellaria graminea■ hevonhierakka Rumex longifolius■ hieskoivu Betula pubescens■ hietakastikka Calamagrostis epigejos■ hiirenporras Athyrium filix-femina■ hiirenvirna Vicia cracca■ huopaohdake Cirsium helenioides■ isokarpalo Vaccinium oxycoccos■ jokapaikansara Carex nigra■ jouhivihvilä Juncus filiformis■ juolavehnä Elymus repens■ juolukka Vaccinium uliginosum■ järvikorte Equisetum fluviatile■ järviruoko Phragmites australis■ kanerva Calluna vulgaris■ kangasmaitikka Melampyrum pratense■ karhunputki Angelica sylvestris■ kataja Juniperus communis■ kevätpiippo Luzula pilosa■ kiiltolehtipaju Salix phylicifolia■ kissankello Campanula rotundifolia■ kissankäpälä Antennaria dioica■ koiranputki Anthriscus sylvestris■ korpikastikka Calamagrostis purpurea■ kultapiisku Solidago virgaurea■ kurjenjalka Potentilla palustris■ kuusi Picea abies■ kylänurmikka Poa annua■ lampaannata Festuca ovina■ lillukka Rubus saxatilis■ luhtamatara Galium uliginosum■ luhtavilla Eriophorum angustifolium■ maitohorsma Epilobium angustifolium■ mesiangervo Filipendula ulmaria■ mesimarja Rubus arcticus■ metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana■ metsäimarre Gymnocarpium dryopteris■ metsäkorte Equisetum sylvaticum■ metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum■ metsälauha Deschampsia flexuosa■ metsämaitikka Melampyrum sylvaticum■ metsätähti Trientalis europaea■ mustikka Vaccinium myrtillus■ muurain Rubus chamaemorus■ mänty Pinus sylvestris■ niittyleinikki Ranunculus acris

■ niittynurmikka Poa pratensis■ niittysuolaheinä Rumex acetosa■ nokkonen Urtica dioica■ nuokkuhelmikkä Melica nutans■ nuokkutalvikki Orthilia secunda■ nurmihärkki Cerastium fontanum■ nurmilauha Deschampsia cespitosa■ nurmipiippo Luzula multiflora■ nurmirölli Agrostis capillaris■ nurmitähkiö Phleum pratense■ ojakärsämö Achillea ptarmica■ oravanmarja Maianthemum bifolium■ pallosara Carex globularis■ peltokorte Equisetum arvense■ peltopillike Galeopsis bifida■ pietaryrtti Tanacetum vulgare■ piharatamo Plantago major■ pihasaunio Matricaria matricarioides■ pihatatar Polygonum aviculare■ pihatähtimö Stellaria media■ pihlaja Sorbus aucuparia■ pikkulaukku Rhinanthus minor■ pikkutalvikki Pyrola minor■ polkusara Carex brunnescens■ pullosara Carex rostrata■ puna-apila Trifolium pratense■ punanata Festuca rubra■ puolukka Vaccinium vitis-idaea■ päivänkakkara Leucanthemum vulgare■ raate Menyanthes trifoliata■ raita Salix caprea■ rantamatara Galium palustre■ rauduskoivu Betula pendula■ rentukka Caltha palustris■ riidenlieko Lycopodium annotinum■ rönsyleinikki Ranunculus repens■ siankärsämö Achillea millefolium■ suohorsma Epilobium palustre■ suokukka Andromeda polifolia■ suo-orvokki Viola palustris■ suopursu Ledum palustre■ syysmaitiainen Leontodon autumnalis■ terttualpi Lysimachia thyrsiflora■ tuoksusimake Anthoxanthum odoratum■ tuomi Prunus padus■ tupasvilla Eriophorum vaginatum■ vadelma Rubus idaeus■ valkoapila Trifolium repens■ vanamo Linnaea borealis■ variksenmarja Empetrum nigrum

Pihakasviretken 15.6. havainnotHavaintopaikkakunta___________________________________________

Tarkempi paikka________________________________________________

Havainnoitsijan tiedot:

Nimi___________________________________________________________

Osoite_________________________________________________________

Puhelin________________________________________________________

Sähköposti____________________________________________________

Materiaalitehokasta musiikkia

Kiitos! Postitathan vastauksesi ti 17.6.

Muita lajeja ja tunnelmia:

Tutustu pihasi kasveihin!

Rastita alla olevista lajeista pihallasi havaitsemasi lajit. Kirjoita muut löytämäsi lajit alle laatikkoon tai erilliselle paperille.

Kerro meille, mitä pihallasi kasvaa!Lähde Luonnonkukkien päivänä 15.6. retkelle omaan pihapiiriisi. Jos oman pi-han kasvit tulivat tutuiksi jo viime vuonna, voit mainiosti tehdä retken myös ystävän tai naapurin pihamaalle. Perusteellisesti tutkimalla pihalta saattaa löy-tyä tänä vuonna uusiakin kasvilajeja.

Tunnistamisessa ovat hyvänä apuna kunnollinen kasvio ja viereisen lomak-keen lista Suomen sadasta yleisimmästä kasvilajista.

Ilmoita löytämäsi kasvilajit viimeistään tiistaina 17.6. JOKO - internet-lomakkeella osoitteessa www.hatikka.fi/luonnonkukat TAI - viereisellä lomakkeella osoitteeseen Sinikka Kunttu, Suomen luonnonsuo-

jeluliitto ry, Martinkatu 5, 20810 TurkuIlmoittamalla Pihakasviretken havaintosi ajoissa osallistut samalla arvon-

taan! Vastanneiden kesken arvotaan upeasti kuvitettu Suuri Pohjolan kasvio (Bo Mossberg & Lennart Stenberg - 928 s., Tammi 2006), joka on kattavin pohjois-maisista luonnonkasveista laadittu kasvikirja. Kirjoja arvotaan kolme kappa-letta. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

- Luonnonkukkien päivän pääsivut osoitteessa www.sll.fi/luonnonkukat.- Luonnonkukkien päivän jälkeen voit Hatikka-tietokannassa tutustua muiden pihakasviretkeläisten kasvihavaintoihin. www.hatikka.fi/luonnonkukat - Valokuvia ja tunnelmia retkeltäsi voit lisätä myös Ikkuna Suomen Luontoon -sivustolle. Kuvien lisääminen sivustolle vaatii käyttäjätunnuksen luomisen. www.ikkunasuomenluontoon.fi.

Luonnonkukat

teksti Sinikka Kunttukuvat Vesa Koskela / Kuvaliiteri

20 luonnonsuojelija 3/2008 eLÄmÄntaPa

6,3 kg / vuosi

8,2 kg / vuosi

kotiMipssarjassa kerrotaan Luonnonsuojeluliitonkotimips-hankkeen tuloksista.

arkemme on tÄYnnÄ PieniÄ tekoja ja piintyneitä tapoja, joi-den ekologisuutta ei usein tule ajatelleeksi. Yksi tällaisista asi-oista on parranajo.

Päivittäinen sähköparranajoko-neen käyttö kuluttaa vuodessa 6,3 kg uusiutumattomia luonnonva-roja ja 1,8 kg ilmaa.

Parranajo höylällä kuluttaa vä-hemmän, mutta partavaahdon alumiinipakkaus on luonnonva-rasyöppö. Partavaahtopurkki nos-taa höylä ja vaahto -yhdistelmän uusiutumattomien luonnonva-rojen kulutuksen ohi sähköpar-ranajokoneen. Parran ajaminen höylällä ja vaahdolla kuluttaa 8,2 kg uusiutumattomia luonnonva-roja ja 0,1 kg ilmaa vuodessa.

Ilmastotalkoilijan kannattaa kuitenkin valita tämä vaihtoeh-to mieluummin kuin kone. Höy-län ja saippuan käyttäminen on luonnonvarojen kulutuksen kan-nalta parempi vaihtoehto, sillä se kuluttaa vain 1,5 kg uusiutumat-tomia luonnonvaroja ja 0,1 kg il-maa vuodessa.

Lukuja voi verrata esimerkiksi autoiluun: yksi kilometri henki-löautolla kuluttaa 2 kg uusiutu-mattomia luonnonvaroja ja 0,2 kg ilmaa. Autoiluun verrattuna koko vuoden parranajo ei siis juurikaan paljon paina ekologisesa selkäre-pussa. Kaikista ekologisin vaihto-ehto on silti unohtaa höylät sekä parranajokoneet ja kasvattaa vaik-kapa rento kesäsänki. ■

Kesäparta on ekoteko!

teksti Kaisa Merilahtikuvitus Pax Lyle

suo

men

Lu

on

no

nsu

ojeLu

LiittoInfo: Turku

00003 vastausLÄh

etYsSopim

us: 5017311

Postimaksu

maksettu.

Halutessasi voit tukea liittoa

maksam

alla itse postim

aksun.

PIHA

KA

SVIR

ETKEN

HA

VA

INN

OT

LUO

NN

ON

KU

KK

IENPÄ

IVÄ

NÄ

15.6.2008

Leikkaa puolet sivusta irti, taita se kahteen osaan ja sulje kirjekuori nitom

alla tai teippaamalla.

Palauta havaintosi 17.6. mennessä.

Palauttamalla täm

än listan täytettynä omalta

pihakasviretkeltäsi osallistut Suuri Pohjolan kasvio -kirja-arvontaan.

Kiitos osallistumisestasi!

1,5 kg / vuosi

0 kg / kesÄ

21luonnonsuojelija 3/2008

kotiMips teksti Annukka Bergkuvitus Hannele Törrö

kesÄ on hÄÄjuhLien seson-kiaikaa. Samalla kun ystävien ja sukulaisten kokoontuminen on sosiaalisesti tärkeää, juhlinnan ym-päristövaikutukset saattavat paisua merkittäviksi. Juhlaperinteiden vi-herrytys voikin olla tapa tarjota po-sitiivisia elämyksiä vaikkapa ilmas-toystävällisistä valinnoista.

Naimisiin bussiyhteyden päässä

Kun helsinkiläinen kampanjavas-taava Kaisa järjesti häitään muu-tama vuosi sitten, kätevät joukko-liikenneyhteydet painoivat paikan valinnassa paljon.

”Järjestely vähensi tarvetta se-kä autokyytien järjestämiseen et-tä parkkitilan löytämiseen”, Kaisa kertoo.

Kertakäyttöastoita juhlissa ei käy-tetty edes iltapalalla, vaan paikalla valmiina ollutta astiastoa täyden-nettiin vuokraamalla ja lainaamalla. Kestoastioissa tarjoiltiin lihatonta ja pääasiassa myös maidotonta ruo-kaa. ”Lisäksi isovanhempani toivat mummin purkittamaa uunikalaa, jonka ukki oli Puruvedeltä onkinut”, Kaisa täydentää.

Tunnelmaa ilman kristallivaaseja ja käkikelloja

Toimittajana työskentelevän Min-nan hääjuhlapaikkaan julkisen lii-kenteen verkosto ei yltänyt.

”Toimimme kuitenkin kimppa-kyytivälittäjinä, ja yritimme järjes-tää kaikki autot mahdollisimman täyteen”, Minna sanoo. ”Emme myöskään lähteneet häämatkalle kaukomaille.”

Juhlapöydän houkuttimina oli pääasiassa kasvislähiruokaa, luo-mua ja villiä kalaa. Tunnelman luo-misessa yritettiin välttää turhaa til-pehööriä.

”Ympäristönäkökohtien huomi-oiminen juhlissa on minusta tärke-ää, koska ne ovat mainio tilaisuus näyttää, että asioita voi tehdä toi-sin. Ihmiset saattavat oivaltaa, ettei hauska häätunnelma edellytä esi-merkiksi häälahjojen vuorta.”

Lahjaksi elämys

Häiden ja muiden suurten juhlien lisäksi ympäristönäkökulman voi ulottaa myös pienempiin juhliin. Yrittäjänä, tutkijana ja kouluttaja-na toimiva Anu on sopinut lastensa kanssa, että syntymäpäivälahjaksi saa yhden elämyksen.

”Esikoinen valitsi retken, keskim-mäinen haluaa elokuviin”, Anu ker-too. ”Helmikuussa vietettiin yhdet syntymäpäivät puolen suvun voi-min hiihtoretkellä.”

Myös ruokiin ja liikkumiseen on kiinnitetty huomiota: ”Aika perin-teisiä juhlapöydät edelleen ovat, mutta on sinne tullut reilun kaupan tuotteita, lähiruokaa ja luomua.” ■

avioLiiton satamaan asteli Ti-lastokeskuksen mukaan viime vuon-na noin 29 000 suomalaista. Eri ky-selyiden perusteella parit kuluttavat hääjärjestelyihin rahaa keskimäärin 5 000–7 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että hääjuhlahumussa paloi viime vuonna noin 174 miljoonaa euroa. Kun tähän lasketaan vielä vieraiden vaatteet, häälahjat ja häämatkat,

summa tuplaantuu helposti. Kyse on satojen miljoonien eurojen mark-kinoista ja siten myös merkittävistä ympäristövaikutuksista.

Yksityisen kulutuksen ympäris-tövaikutuksista suurin osa aiheutuu asumisesta, ruuasta ja liikenteestä. Näistä ruoka ja liikenne ovat seik-

koja, joihin juhlajärjestelyissä voi vaikuttaa. Kirkon sivut tietävät ker-toa, että sormusten vaihtoa alttarilla todistaa Suomessa keskimäärin 68 ihmistä. Jos oletetaan, että kaikki vihkivieraat ovat matkanneet juhla-paikkakunnalla 100 kilometriä kes-kimääräisellä henkilöautokyydillä, matkoista aiheutuu hiilidioksidi-päästöjä 1,2 tonnin edestä. Määrä

vastaa noin kymmenesosaa yhden suomalaisen vuosittaisista pääs-töistä. Ilmastoa voikin säästää avi-oitumalla joukkoliikenneyhteyksien päässä tai patistelemalla juhlakan-saa kimppakyyteihin. Toisaalta jos juhlapari päättää viettää lemmenlo-mansa Thaimaan Phuketissa, pääs-

töjä aiheutuu pelkistä häämatkoista yhden suomalaisen vuosipäästöjen verran, noin 12 tonnia.

Oman osansa häähumuun tuo-vat tietysti vielä erilaiset tilpehöö-rit kuten hääkarkit, nimikyltit, rii-sipussukat ja ohjelmavihkot. Vaikka glitterin ekologinen selkäreppu ei paljoa painakaan, voi miettiä, onko ylenpalttinen krääsä enää edes muo-dikasta. Sama koskee usein kerta-käyttöisiksi jääviä kermakakkupu-kuja ja asusteita. Olisiko sittenkin tyylikkäämpää vuokrata tai kierrät-tää ne eteenpäin? Kuitenkin jolla-kin pienellä ja kiiltävällä on myös ympäristön kannalta väliä, nimit-täin sormuksilla. Neljän gramman kultasormuksen valmistamiseksi tarvitaan noin kaksi tonnia luon-nonvaroja. Samankokoisen hopea-sormuksen saa taas noin 30 kilon selkärepulla. ■

Meille tulee vauva!

uusi PerheenjÄsen merkitsee monesti muutosta kulutustapoihin. Miten vauva-ajasta kertyvää ympäristökuormaa voi pienentää?

Kerro lyhyesti kokemuksistasi ja ajatuksistasi viimeistään 27.7.2008 mennessä osoitteeseen viherpiipertaja@sll.fi. Liitä viestiin mukaan etunimesi, ammattisi tai harrastuksesi sekä kotipaikkasi.

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain vihreää

viherPiiPertÄjÄ

Kimppakyydit, Phuket ja glitterit

Ruoka ja liikenne ovat seikkoja, joihin voi juhlajärjestelyissä vaikuttaa.

22 luonnonsuojelija 3/2008

Taide muuttaa maailmaa enemmän kuin politiik-ka, väitti Tsekin entinen presidentti Václav Ha-vel. Taiteen ja ekologian yhdistelmässä näyttää olevan nyt erityistä imua. Vihreän taiteen kan-sainvälinen konferenssi Grassroots veti huhti-kuussa Kiasmaan parisa-taapäisen yleisön.

Tapahtuman mielenkiintoisimmat esitykset kertoivat taideprojekteis-ta, jotka todella tähtäävät maailman muuttamiseen.

Tsekkiläinen George Stein-mann suojelee Komin ikimetsiä projektillaan, johon kuuluu muun muassa kestävän metsänhoidon koulutusta ja paikallisen tiedon tallentamista.

Hildgart Kurt kertoi yhdysval-talaisen Betsy Damonin vesipro-jekteista Kiinassa. Damon ja The Keepers of the Water –ryhmä raken-sivat Chengdussa kaupunkipuis-ton, joka on samalla biologinen vedenpuhdistuslaitos. Nyt työn alla on Olympic Forest Park, saman-moinen puisto Pekingiin.

Sari Poijärvi ja Marjukka Kor-honen dokumentoivat Crime scene –projektissaan ympäristörikoksia, jotka johtuvat laajojen alueiden kollektiivisesta tuhoamisesta. Tai-teilijat eristivät ”rikosalueet”, esi-merkiksi pilaantuneen maaperän ja saastuneen merenpohjan, polii-sin rikospaikkateipillä, ja ottivat todisteeksi näytteitä ja valokuvia.

Lintualtaiden maaperästä löytyi tutkimuksissa runsaasti raskasme-talleja ja hiilivetyjä. Halikonlah-den sedimentissä makasi pienen teollisuuskaupungin historia, ja jätevedenpuhdistamo läjitti edel-leen Natura-alueen lintualtaille. Crime scene –työ antoi sysäyksen

Taide suojelee metsiä ja puhdistaa vesiä

suomen LuonnonsuojeLuLiittoKotkankatu 900510 Helsinki

vastausLÄhetYsTunnus 500917400003 HELSINKI

Postimaksu maksettu.

Halutessasi voit tukea liittoa

maksamalla itse postimaksun.

nimi PuheLin kotiin tai matkaPuheLin

1.

2.

3.

4.

5.

Haastajan nimi:

Osoite:

Postinumero Postitoimipaikka

Juhlavuoden 2008jÄsenhankintataLkoothaastan seuraavat henkilöt Suomen Luonnonsuojeluliiton jäseniksi:

En tarvitse palkintoa, kiitos!

Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti!

Osallistu juhlavuoden 2008 jäsenhankintatalkoisiin!Yhdestä haasteesta saat kaksi luontoaiheista postikorttia (arvo 2,4 €).Kolmesta haasteesta saat lisäksi kätevän Sienikirjan. Runsassisältöinen jakauniisti kuvitettu pieni taskukäsikirja esittelee lähes kuusikymmentätavallisinta ja myös harvinaisempaa sientä. (arvo 12,50 €).Viidestä tai useammasta haasteesta saat lisäksi perinteisen luontoaiheisenseinäkalenterin (arvo 13 €).

kirjoita tuttaviesi nimet ja yhteystiedot oheiseen lomakkeeseen. Muista kuitenkin kysyä ensin lupa (hen-kilörekisterilain 5§). Haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi, riittää, kun nimi ja puhe-linnumero toimivat eli saamme vietyä haasteesi perille. Haastettavan henkilön tulee myös muistaa Sinut. Haas-tamiesi henkilöiden yhteystietoja ei käytetä mihinkään muuhun kuin tähän kampanjaan.

❋

❋

❋

jÄsenhankintataLkoot

käytännön lopettamiseen. Nyt alueelle on tulossa yh-

dysvaltalaisen taiteilijan Jackie Brooknerin ja paikallisten asian-tuntijoiden suunnittelema kolmen saaren ympäristötaideteos. Yksi saarista on lintujen pesimäsaari, kaksi ovat vettä puhdistavia kas-viriuttoja. Jätevedenpuhdistamo tukee hanketta prosenttitaide-pe-riaatteella. ■

Sari Poijärvi ja Marjukkka Korhonen kuvasivat Crime Scene -projektisssaan ympäristörikoksia. Kuvan rikospaikan tiedot: Crime scene 4 - Saastunut Itämeri, Rikospaikka: 60°16,18 N 22°01,00 E, Saaristomeri, äivämäärä: 29.1.2007, Rikos: Meri on turmeltu, Epäilty: Ihminen, Tutkittu: Sedimenttinäytteet 62 metrin syvyydestä ja sedimentin kerrosviipaleista 2–5 cm väliltä.

Sari Poijärvi ja Marjukkka Korhonen kuvasivat Crime Scene -projektisssaan ympäristörikoksia. Kuvan rikospaikan tiedot: CRIME SCENE 1 - PILAANTUNUT MAA, Rikospaikka: Halikonlahden lintualtaat, Meriniitty, Salo, Päivämäärä: 16.5.2006, Rikos: Ympäristö on turmeltu, Epäilty: Ihminen, Tutkittu: ICP ja THC –analyysit maaperästä.

teksti Laura manninen kuvat Sari Poijärvi, Marjukka Korhonen

23luonnonsuojelija 3/2008

YdinvoimaLahanke Kris-tiinankaupungin Siipyyssä puhuttaa edelleen kaupunki-laisia. Viime syksystä lähtien on paikallisissa ja alueellisis-sa sanomalehdissä ollut vähän väliä kirjoituksia ydinvoiman puolesta ja vastaan. Hanketta vastustavien rintama on jär-jestänyt mielenosoituksia ja ollut aktiivisesti ja myös ää-nekkäästi mukana tiedotusti-laisuuksissa.

Viranomaisten järjestämiä keskustelu- ja tiedotustilai-suuksia on ollut alkuvuonna useita. Ydinvoiman puolustaji-en leiri on pitänyt matalampaa profiilia, mutta alueella riittää myös Fennovoiman selkäänta-puttajia.

Fennovoiman suunnitte-lualueen maanomistajat kiel-täytyivät myymästä tai vuok-raamasta maitaan. Kuitenkin hankealueen ulkopuolelta löy-

tyi maanomistajia, jotka teki-vät sopimuksen noin kuukausi sitten maiden vuokraamisesta Fennovoimalle. Se on siivittä-nyt aktiivien keskuudessa lisää keskustelua aiheesta.

Suurin ryhmä lienevät kui-tenkin kansalaiset, joilla ei ole hankkeesta juurikaan min-käänlaista kantaa tai jotka ei-vät halua tuoda sitä julki. Osa heistä kaipaa lisäinformaatio-ta. Toisia ei koko hanke edes kiinnosta.

Kyse on kuitenkin niin suu-resta asiasta, että on hankala ymmärtää hankkeen laajuutta ja kokonaisvaikutuksia. Lähes jokainen kuitenkin on kiin-nostunut kotikaupunkinsa tulevaisuudesta ja siitä, onko se ydinvoiman varassa vai ei? Toisille se on toiveiden täyt-tymys, toisille pahin uhkaku-va. ■

Kristian TeirkristiinankauPunki

1. Kanta hankkeelle on kielteinen. Siipyy on meille maail-man kaunein ja paras paikka, koska se on kotipaikkamme. Keskitetään voimalat sinne, missä niitä jo on ennestään. Uskon myös että alueen elintarviketuotannon maine kärsii, jos voimala raken-nettaisiin tänne. Onhan alue maan tärkeimpiä perunan ja vihannesten tuotantoalueita, ja ydinvoima synnyttää negatiivisen mielikuvan ruuan tuotannon suhteen. Minua ihmetyttää, että fennovoiman ta-kana on useita elintarvikeyrityksiä omistajana.2. Asiasta on tiedotettu paljon ainakin paikallisesti.3. Energiaa tarvitsee koko ajan, niin teollisuus kuin Suomen kansa. En ole alan asiantuntija, mutta mitä vähemmän energiantuotan-nossa syntyy jätettä, niin sen parempi. Tarvitaan sellaista ener-giantuotantoa, jossa minimoidaan tuotannon haitat.

1. Mitä mieltä Fennovoiman hankkeesta Siipyyssä?

2. Onko hankkeesta tiedotettu tarpeeksi?

3. Miten energia saadaan riittämään vai tuotetaanko sitä jo tarpeeksi?

KatuGallup kristiinankaupunki

Bruno Lahtinen kristiinankauPunki

1. En vastusta, sillä hanke ja voimala toisi työpaikkoja raken-nusajaksi ja tuotannon aikana paljon tälle seudulle. Alueen työtilanne on nykyisin huono ja kaupungin tulevaisuus ei näytä hyvältä. En usko, että voimala vahingoittaisi tätä luon-toa tai vesistöä merkittävästi. 2. Ei ehkä tarpeeksi. Lisätietoa kaikista vaikutuksista ja työllisyyden paranemisesta ei ole kuitenkaan ker-rottu riittävästi. Myöskään mahdolli-sia luontovaikutuksia ei ole tuotu paljoa esille.3. Minusta tuntuu, että nykyinen energiamäärä jo riittäisi. Parempia vaihtoehtoja olisivat tuulivoima, aurinkoenergia tai vesivoiman tehostaminen.

Merja Haapakoskivaasa

1. Ydinvoima on mielestäni jossakin määrin ihan ok, Siipyyn rakennuspaikasta minulla ei ole kantaa kun en ole paikkakunnalta. Joka tapauksessa rakennuspaikkaa on harkittava tarkasti.

2. Aika paljon asiasta on ollut lehdissä, maakunnallisestikin. 3. Vähemmän saastuttavia energiamuotoja on kehitettävä ja energiantuotannon tulisi olla erilaista kuin nykyään (kivihiili ym.), kannattaisin lähinnä aurinko- ja tuulienergiaa. Energia voisi jopa maksaa vähän nykyistä enemmän.

Aila ja Janika Ingves kristiinankauPunki

1. a: En ole muodostanut asiasta mielipidettä, hankkeesta on etuja ja haittoja. Paikkana Siipyy on kai sopiva, onnettomuuden tapahtuessa sijaintipaikalla ei ole juurikaan väliä, kuten Tshernobylistä sen huo-masimme. j: En pidä ydinvoimasta, ympäristöystävällisempiäkin vaihtoehtoja on olemassa. On jopa kaikenlaisia uusia energiantuotan-tomenetelmiä, joita täytyy kehittää. Ydinenergiassa epäilyttää eniten jätteiden käsittely kun maanalais-varastointikin on iso ongelma.2. a: En ole aktiivisesti seurannut tiedotusta. Tietoa on kai saatavana jos sitä haluaa. j: Paikallista tietoa on liian vähän. Alueen ihmiset ovat pettyneet selän takana tehtyihin kauppoihin. Kannattajien ja vastustajien mieli-piteitä on lehdissä ollut kyllä paljon.3. a: Ei ole tietoa, onko energian-tuotantoa nykyään jo tarpeeksi. Se, pitäisikö energia olla halvempaa kuin nykyään, on ristiriitaista. j: Jokaisen pitäisi vain vähentää energian kulu-tusta. Kaikki turha kulutus vain pois.

Fennovoima puhuttaa Kristiinankaupungissa

teksti & kuvat Teemu Tuovinen

mustikka kukkii lehtien puhje-tessa kesän kynnyksellä. Teriöt ovat kellomaisia, vaalean – tummanpu-naisia. Pohjalla on runsaasti pölyttä-viä mehiläisiä ja etenkin kimalaisia houkuttelevaa makeaa mettä. Hetei-den ponsissa on kaksi sarvimaista li-säkettä, joita koskettaessa siitepöly vapautuu ja takertuu mesipistiäisen pörröturkkiin kulkeutuakseen seu-raavaan kasviin. Varhain keväällä on liikkeellä lähinnä kuningattaria. Vaikka pölytyksen suorittavat pää-asiassa mesipistiäiset, voi mustikka myös itsepölyttyä. Ristipölytys tuot-taa kuitenkin paremmin marjoja.

Mustikan kukinnan alkua on Suo-messa seurattu jo yli 250 vuotta. Mo-

nikaan maa ei voi kehua yhtä pit-källä fenologisella seurantajaksolla. Toki siinä on ollut katkoksiakin.

Ensimmäisen havainnon kirjasi muistiin lääketieteen professori Jo-han Leche, innokas kasvitieteilijä ja säähavainnoija. Tuolloin kukinta alkoi Turun seudulla 1.5.1750 juliaa-nisen eli vanhan ajanlaskun mukai-sesti, eli 12.5. nykyisen gregoriaari-sen kalenterin mukaan. Tämä kesä oli tuolloin hyvin lämmin kuten sitä edeltäväkin.

Tavallisimmin kukinta on alkanut toukokuun 20. päivän jälkeen Etelä-Suomessa, Keski-Suomessa useim-miten kesäkuun alkupuoliskolla ja Lapissa kesäkuun lopulla. Mustik-

kahan on levinnyt koko maahan ja on tuntureiden puuttoman alapal-jakan tyyppikasveja. Täällä kukinta voi saada alkunsa vasta heinäkuun lopulla lumesta vapautuvilla pai-koilla.

Etelä-Suomessa mustikka on kukkinut 1990-luvun lopusta lähti-en viikosta kahteen keskimääräis-tä aiemmin. Tänä vuonna kukinta alkoi jo vappuna. Tilanne on sama maan keskiosissakin. Noin 40–50 vuotta sitten mustikka kukki mm. Pohjois-Karjalassa touko-kesäkuun vaihteessa, nyt sielläkin viikosta kahteen aiemmin.

Aikaistunut kukinta tietää epäva-kaita satoja. Varhainen kukinta altis-

taa kukat hallalle, jotka ovat lämpi-mimmistä säistä huolimatta varsin yleisiä toukokuun alkupuoliskolla. Emit ovat hallanarkoja vielä pitkään pölytyksen jälkeenkin. Kukinnan ai-kainen kylmä keli rajoittaa lisäksi mesipistiäisten lentoa, eikä pölytys onnistu. Myös sateisilla ja tuulisilla säillä voi pölytys epäonnistua aina-kin osin. Kaiken seurauksena sato heikkenee tai epäonnistuu täysin. Tämä on toistunut usein viime vuo-sina. Parhaiten mustikka on halloil-ta suojassa järvien rantametsissä, saarissa ja harjujen ja vaarojen ylä-osissa. Kolean kevään jälkeen kan-nattaa suunnata mustikkaretkensä näihin maisemiin. ■

Henry VäreYli-intendentti

Helsingin yliopiston kasvimuseo

Mustikkakin kukkii

mustikkatällä palstalla vierailevat kirjoittajat

esittelevät mustikan eri kulmista.

vuoden Laji

24 luonnonsuojelija 3/2008

Luonto vai järjestö?

onnea 70-vuotiaaLLe kevätkuk-kien täysin sylein! Juhlavuonna on hyvä pysähtyä tarkastelemaan toi-mintaamme. Näinhän meidän tuli-si toimia liittomme päämääräpykä-län mukaan:

1. Keskushallinnon roima keven-nys. Pois liittohallitus, -valtuusto, liittokokous ja pysyvät valiokunnat ja sen sellaiset. Tilalle koulutettu-ja, tutkinnon suorittaneita neuvo-jia. Valtakunnassa olisi ekologian, maaperä- ja kalliotieteen, ilmasto-tieteen, vesi- ja kalastustutkimuk-sen, metsätieteen, suotutkimuksen, lakiasiain, taloustieteen, tekniikan, liikenteen, viestinnän, kulttuuri-tieteen, historian, estetiikan asian-tuntijoita. He seuraisivat alaansa uhkaavia paikallisia ja laajempia suunnitelmia, mm. kuntien hallin-toa ja sanomalehdistöä, televisiota, nettiä. He vastaisivat yhdistyksien neuvontapyyntöihin. Asiantuntijat tarkistaisivat toinen toistensa lau-

sunto- ja toimenpideluonnokset sekä -tiedotteet. Suppea maallikko-harrastajien edustusto sanoisi myös sanansa asiantuntijain aloitteista valmistelu- ja hyväksymisvaiheis-sa. Näin ripeytyisi ympäristötuleh-dusten hoitaminen.

2. Piirit poistettaisiin kokonaan. Turhaa vuosikokousruljanssia ja yrityksiä tukea kotimaakunnan paikallisyhdistyksiä ei enää voi pi-tää ajanmukaisina. Liikenevät varat ohjattaisiin joko noiden koko val-takuntaa palvelevien asiantuntijoi-den palkkaamiseen tai paikallisyh-distyksille.

3. Nykyisiin tai yhdistymällä suu-reneviin kuntiin perustettaisiin yk-si oma paikallinen ympäristöyhdis-tys. Sen hallitukseen haalittaisiin (suur)kunnan luonnontieteilijöitä ja eri elinkeinojen harjoittajia se-kä harrastajia. Olisi puheenjohtaja, sihteeri, toiminnanjohtaja ja talo-udenhoitaja. Kunnan kulttuurisih-teeri kutsuisi kuntansa aktiiviset kaikkien yhdistyksien johtohenkilöt sovittelemaan kuntansa ympäristö- ja kulttuuriongelmien kansalaisjär-

jestökäsittelyjä. He myös laatisivat kuntansa väestölle tarjottavas-

ta seuraavan vuoden

ohjelmistosta yhteisen aikataulun. Samankaltaiset retki-, esitelmä-, kansalaisaktiivisuustilaisuudet yh-distettäisiin, päällekkäisyydet kar-sittaisiin, väkeä saataisiin yhteisiin tapahtumiin enemmän ja kustan-nuksia säästettäisiin.

4. Näin vetäisen maton itse itseni alta, hupsis. En halua tapella, kun tavataan. Alkaa kahdeksas vuosi-kymmen.Heikki NiinimäkiEtelä-Hämeen luonnonsuojelu-piirin puheenjohtaja

Kuka on oikea luon-nonsuojelija?

vÄhiteLLen on aLkanut har-mittaa joka paikassa vastaantule-vat "oikean luonnonsuojelijan" tun-nusmerkit.

Autottomuus on niistä varmaan tärkein. Kuitenkin jos koko Suomi on tarkoitus pitää asuttuna, niin meillä on paljon syrjäseutuja ja ha-ja-asutusalueita, missä oma auto on välttämätön. Jos työmatka on 40–70 km suuntaansa ja koulukuljetuksia lukuunottamatta muut vuorot on lopetettu, ei muuta vaihtoehtoa ole. Kun vielä joudut siirtymään päivän

aikana paikasta toiseen ja kulje-tat mukanasi työhön liittyvää materiaalia auton täydeltä, se on välttämättömyyskapine. Kauppaan, pankkiin, apteek-kiin, kirjastoon on yli 10 km. Omalla autolla ne hoituu työ-reissun yhteydessä.

Olen aikoinani hankkinut talon missä perhe on kasva-nut ja sittemmin lentänyt pesästä. Nyt on tilaa yhdel-le ihmiselle enemmän kun tarpeen. Tämä on kuitenkin oma koti, mitä lämmitän va-raavalla takalla ja keittelen ruokaani usein puuliedel-lä. Täällä kierrätän, lajitte-len, kompostoin ja viljelen puutarhaani luonnonmu-kaisesti.

Sähkö on ekosähköä, en-kä käytä sitä turhaan. Tele-visiota en katso, koska sillä ei ole juuri mitään annet-tavaa.

Lähetä mielipiteesi osoitteeseen:

luonnonsuojelija@sll.fi (Viestin max pituus 2000 merkkiä)

Lukijoiltakuvitus Max Liimatainen

koLumni

nunavutista, kanadasta, kotoisin oleva rocklaula-jatar Lucie Idlout tapasi uransa alkupuolella, kymme-nisen vuotta sitten, pukeutua keikoillaan hylkeennah-kaiseen minihameeseen. Nuorella rockmimmillä piisasi ”ättiduudia” ja hänen nimenomaisena tarkoituksenaan oli saada luonnon- ja eläintensuojelijat ärsyyntymään. Lucie’a ottivat päähän etelän viisastelijat, jotka oman luontonsa ja eläimensä hävitettyään tulivat neuvomaan hänen kansaansa, jolle hylkeiden pyytäminen on maailman sivu ollut elinehto. Nykyisin Idlout näyttää pukeutuvan konventionaalisempaan rockaajan asuun, farkkuihin ja nahkarotsiin. Hänen asenteen-sa ei välttämättä ole pehmennyt, mutta näin hän voi olla vain

Lucie Idlout, ei inuiittikansan suurlähettiläs.Lucien asennetta ymmärtää. Täytyy tunnustaa, että minua-

kin ärsytti, kun brittikirjailija J.K. Rowling julisti, ettei hä-nen Potter-romaaneitaan saa painaa suomalaiselle paperille, se kun on tehty aarniometsistä. ”Tulee meille jeesustelemaan, vaikka brittien omat viimeiset metsät hakattiin jo keskiajalla”, tuumin tuohtuneena. Näin siitäkin huolimatta, että olen aina vastustanut aarniometsien hakkuita meillä ja organisoinut joskus Artistit Avohakkuita Vastaan –nimisen rockstarojen kavalkadinkin hiphoppaamaan Talaskankaan puolesta.

Tällaiset asiat ja tuntemukset kannattaa aina palauttaa mie-leensä, ennen kuin lähtee soitellen sotaan ympäristön puoles-ta muiden maille. Ymmärrystä tarvitaan aina ylimielisen ja sanelevan asenteen sijaan. Joustavuus, maalaisjärki ja ihmis-ten oikeus päättää asioistaan on hyvä pitää kunniassa, vaikka maailmaa olisikin pelastamassa.

Kahdeksankymmentäluvulla kerrottiin juttua lappilaisesta kunnallispoliitikosta, joka kiivaasti puolusti oman kuntansa keskioluen myyntikieltoa. Samainen poliitikko kuului kuiten-kin omistavan ison ja oman kuntansakin asukkaiden keskuu-dessa suosiota nauttineen ravitsemusliikkeen naapurikunnan puolella. Vastaaviin paikallisiin rakenteisiin voi törmätä ym-päristönsuojelunkin puolella, joten liian sinisilmäinen ei pidä paikallisten olojen ymmärtämisessä olla.

Ympäristöasioissa onkin monasti parempi, että paikallista suurempi yhteisö on päättämässä asioista. Globaaleissa ym-päristökysymyksissä saisi päättäjänä olla mieluusti koko kan-sainvälinen yhteisö. Viimeistä hyljettä ei voi jättää alkuperäis-kansan metsästettäväksi, vaikka lajin uhanalaisuuden syyt olisivatkin aivan muualla. Suomalaiset, venäläiset, indonesia-laiset tai brasilialaiset eivät voi hävittää metsiään vain siksi, että Länsi-Euroopassa on niin saanut tehdä jo ammoin.

Lokaalissa ja globaalissa riittää yhteensovittelemista, mut-ta meidän on se yritettävä tehdä.■

Kolumnistina muusikko, lyyrikko

Mikko Saarela

Hylkeennahka- hamosessa

Joustavuus, maalaisjärki ja ihmis-ten oikeus päättää asioistaan on hyvä pitää kunniassa, vaikka maail-maa olisikin pelastamassa.

25luonnonsuojelija 3/2008

Ei 60–vuotias pengo ystäviensä vaa-tekaappeja eikä ehkä löydä kirppa-rilta itselleen vaatteita. Ostan laa-dukasta ja vain silloin kun tarvitsen. Kun vaate on loppuun käytetty sen voi vielä paukutella räsymatoksi. Metsänomistajana olen vapaaeh-toisesti rauhoittanut osan vanhaa metsää.

Pitkään olen ollut Luonnonsuoje-luliiton jäsen sekä alusta asti omassa yhdistyksessä mukana toiminnassa. Nyt on vaan alkanut tuntua että ai-ka on tainnut ajaa ohi. Kovin on kau-punkilähtöistä ajattelu nykyään.Anita Kivineva

Sohvaperunako san-kari?

viime LehdessÄnne 2/2008 oli ar-tikkeli "Kevyemmällä palkkapussilla kepeämpää elämää?". Alaotsikossa kysyttiin vielä: "Onko sohvaperuna tulevaisuuden ympäristösankari?"

Omasta puolestani ja ns. vaihto-ehtoista elämää elävänä voin vastata että ei ainakaan sohvaperuna vaan aivan jotain muuta. Juttu oli muu-tenkin yllättävän konservatiivinen. Voisin kuvitella että juuri luonnon-suojelijat olisivat niitä ihmisiä, jotka reippaasti yli keskiverron arvostai-

sivat aikaa kulutuksen sijaan ja pie-nempiä ansioita suurempien sijaan. Yksi haastatelluista esittää että ajan lisääntyminen olisi hyvä juttu, mut-ta palkkaa ei sen sijaan saisi alentaa — mitä haihattelua! Toinen esittää, että tuloeroja pitäisi kaventaa sekä valtioiden sisällä että maiden kes-ken, muuten ongelmaksi jää kateus. Kateus on varmastikin ongelma niin kauan kuin ihmiset pitävät katseen-sa tähdättynä ja mielensä kiinnitty-neenä materian keräämiseen, mutta missä on ihmisen oma vastuu omis-ta tekemisistään?

Miksei voi elää pienellä palkalla ja vapaudella käyttää omaa aikaansa omien arvostustensa mukaan? Jos ihmisellä on enemmän aikaa, hä-nellä on myös mahdollisuus tehdä itse monia niistä asioista, joita hän kiireisenä työssäkävijänä on pako-tettu ostamaan valmiina. Tämä tuo suoraa rahansäästöä kompensoi-maan pienentynyttä palkkapussia. On tietenkin selvää että pienemmil-lä tuloilla elämiseen liittyy tietoinen valinta ja ymmärrys oman toimin-tansa motiiveista. On hyväksyttävä elämä vähemmillä koneilla ja jätet-tävä ylellisyystuotteiden shoppailut niille, jotka vielä viikon työputkes-ta uupuneinakin jaksavat ja viitsivät tuhlata vapaa-aikansa ostoskeskuk-sissa hikoiluun.

Käsite palkkatyö on kohtuullisen uusi, mutta jotenkin se on mennyt ihmisten ytimiin tehokkaan yh-teiskunnassa tapahtuvan hoennan myötä:" et ole mitään eikä työsi ole mitään, jollet ole palkkatyössä." Jo-kainen toki tarvitsee edes jonkun verran rahaa voidakseen selviytyä rahavaihdantaan perustuvassa yh-teiskunnassa, mutta voisivatko ih-miset jo vihdoin havahtua huomaa-maan että työ on työtä riippumatta siitä, maksetaanko siitä palk-

kaa vai ei. Jos allekirjoittanut kään-tää lapiolla kasvimaansa tai talikolla kompostinsa, niin onko se ja jos niin miksi vähemmän hyödyllistä työtä kuin jos esimerkiksi olisin teljettynä johonkin toimistoon pyörittelemään papereita ja olisin onneton ja alkai-sin kärsiä mielenterveysongelmista. Niin, ero on se ettei minulle makse-ta maani käännöstä eikä kompostini hoidosta, mutta minähän saan nii-

den avulla jotain sellaista, jota Suo-messa ei tätä nykyä saa rahallakaan; luonnonmukaisesti viljeltyjä tuorei-ta ja kypsiä ruokakasveja talouteeni aivan oman tarpeeni mukaan.Marja-Leena NiinikoskiPorvoo

26 luonnonsuojelija 3/2008 norPan menot

ETELÄ-HÄMEEtelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri:❋ Perheleiri pe–su 1.–3.8. Sysmän Lah-denpohjan koululla Toivonharjussa yh-teistyössä Luonto-Liiton Hämeen pii-rin kanssa. Ohjelmassa mm. kukkainen niittyretki, ikimännikön ihastelua, kos-kien pauhuntaa, leikkejä ja muuta mu-kavaa. Ilmoittautumiset Vuokko Kurjelle p. 044–334 4010, vuokko.kurki@tut.fi. Hinta aikuiset: 20 e, lapset 10 e. Hin-taan sis. patjamajoitus luokkahuoneis-sa, ruokailu, retket ym. leiritoiminta.

Keski-Hämeen ympäristöyhdistys:❋ Jokamiespäivän retki su 14.9. Avataan perinteinen polkureitti Lammin harjulla Lovojärveltä Untulaan sekä pohdimme mahdollisuuksia linjata polku uudel-leen myös Lovojärven ja Makasiininmä-en välille. Kokoontuminen Lovojärven parkkipaikalla klo 11.

ETELÄ-KARJALAImatran seudun luonnonsuojeluyh-distys:❋ Päiväperhosretki la 14.6. klo 13. Ko-koontuminen Joutsenon Korvenkylässä Karjalan Portin pihalla. Kimppakyydein suuntaamme Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin tutkimuskohteel-le Aholantien varressa. Metsälaitumella elää mm. uhanalainen keltaverkkoper-honen. Mikäli aurinko ei suosi perhosia, oppaana toimiva Kimmo Saarinen ker-too alueen monimuotoisesta niittykasvil-lisuudesta. Kumisaappaat matkaan! ❋ Ruokolahden luontoilta ti 22.7. Maa-laisfestareiden yhteydessä. Tule Ruoko-lahtitalon maisemiin kysymään luonto-raadilta mieltäsi askarruttavista luonnon ihmeistä! Ennen luontoiltaa yhdessä Ete-lä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituu-tin kanssa järjestettävä "luonto allergisen näkökulmasta" -luontopolkukierros.

Lappeenrannan seudun luonnon-suojeluyhdistys:❋ Perinteinen iltakävely Linnoituksen vallirinteille ti 24.6. klo 18–20. Kokoon-tuminen Saimaan luonnonsuojelukes-kuksen edessä Katariinantorilla klo 18. Oppaina FT Kimmo Saarinen ja FT Juha Jantunen Etelä-Karjalan Allergia- ja ym-päristöinstituutista. Reitti sisältää jyrkkiä laskuja ja nousuja. Retki on maksuton ja avoin kaikille. Sopii hyvin myös lap-siperheille.

ETELÄ-SAVOItä-Savon luonnonsuojeluyhdistys: ❋ Juhlasoutu kirkkoveneellä Savon-linnasta norppatansseihin Puumalaan to–la 17.–19.7. Muutama paikka vapaa-na. Sitovat ilmoittautumiset 30.6 men-nessä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Elina Enho, p. 050–5450294 tai elina.enho@trillivikla.fi.

KAINUU Kainuun luonnonsuojelupiiri: ❋ Päiväretki Ärjänsaareen heinä-elokuun

vaihteessa. Tarkempi aika ja retken hinta ilmoitetaan myöhemmin. ❋ Metsäkoulutusta suunnitteilla syksylle. Paikkana vanhaan kyläkouluun perustet-tu ekologiseen matkailuun erikoistunut Askan Erämajat Puolangalla. Perehdytään Kainuun metsäluontoon ja sen suojelu-asioihin luennoin ja retkeillen. Tieduste-lut piirisihteeriltä p. 050-552 4426. ❋ Juhlavaellus Suomussalmen Martin-selkoseen la–su 16.–17.8. Katso tarkem-mat tiedot juhlavuoden retkikalenterista edellisestä lehdestä tai netistä www.sll.fi/jasensivut/luonnonsuojelija. Huom. vaellukseen ilmoittaudutaan liittoon Kat-ja Vibergille, p. (09) 228 08 207 16.6. mennessä. ❋ Jos haluat mukaan sähköpostilistalle, jossa tiedotetaan Kainuun alueen ajan-kohtaisista luonnonsuojelu- ja järjestö-toiminta-asioista, ilm. piirisihteerille tar-ja.leinonen@sll.fi.

KESKI-SUOMIJyväskylän seudun luonnonsuojelu-yhdistys: ❋ "Kaupunkiluontoa ja kulttuuria" -opastetulla puistokävelyllä Jyväsky-län keskustassa su 24.8. klo 14-15.30 ihaillaan istutuksia ja kuunnellaan, mi-tä julkiset veistokset ja muistomerkit kertovat kaupungin historiasta ja merk-kihenkilöistä. Retki alkaa Kirkkopuis-tosta kaupunginkirkon edestä ja päät-tyy Lounaispuiston kioskille. Oppaana kaupunkiopas Asta Häkkinen puh. 050 586 8728. ❋ KUTSU Jyväskylän seudun luon-nonsuojeluyhdistyksen JYSLY:n 30-vuotisjuhlaan Jyväskylän maalaiskun-nan Vesangan kylässä sijaitsevaan kylätalo Rientolaan la 23.8.2008 klo 15-18. Ohjelmassa kakkukahvit ja klo 15.30 alkaen luontovisa, jossa asian-tuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin. Kysymyksiä voi toimittaa etukäteen. Mahdolliset muistamiset pyydäm-me osoittamaan JYSLYn tilille: Nordea 104530-175710. Osoite: Vesangan Ky-lätalo, Rientolantie 2, 41940 Vesanka. Olette sydämellisesti tervetulleita! mar-ja.kupari@gmail.com tai p. 040–8325 989 irma .heiskanen@kolumbus.f i , p. 040–7309308. Rientola sijaitsee Ve-sangan kylässä 10 km päässä Jyväsky-lästä. Sinne pääsee bussilla, pyörällä tai henkilöautolla. Mm. Töysän liikenteen Petäjävesi-Keuruun bussit lähtevät Jy-väskylän matkakeskuksesta lauantaisin klo 10.15, 12.15 ja 14.14. Bussista jää-dään pois Nyrölän tien risteyksessä.

Korpilahden luonnonsuojeluyhdistys:❋ Niittytalkoot Korospohjassa, Vaarun-vuoren juurella Korpilahdella la 2.8. klo 10 alkaen. Paikka on noin 45 km Jyväsky-lästä etelään, Päijänteen itärannalla Put-kilahden valtakunnallisesti arvokkaassa perinnemaisemassa (n. 20 km Jyväskylä-Tampere -tieltä). Omat kyydit. Enimmät työkalut paikalla, omat välineet avuksi. Ilmoittautuneille (max. 10) niitynreuna-eine ja kahvit/teet. Ilmoittautumiset viim.

ke 30.7. Jussille, p. 040–54 0063, vaarun.vuori@pp.inet.fi. ❋ Vaaraniittutalkoot: ks. Korpilahti-lehti.

KYMENLAAKSOKymenlaakson luonnonsuojelupiiri: ❋ Niittytalkoot la–su 16.–17.8. Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon kuu-luvalla Mustaviirin saarella yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Talkoolaisille tarjotaan ruuat ja kahvit. Yöpyminen teltassa tai Metsähallituksen kämpässä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kymen-laakson luonnonsuojelupiiri, p. (05) 371 0301. ❋ Perhosalueen hoitotalkoot la 6.9. Kuusankosken Multamäessä kalliosi-nisiiven elinalueella yhteistyössä Jär-vikymen Luonnon kanssa. Talkoissa raivataan puustoa ja pensaikkoa. Ko-koontuminen klo 9 Voikkaalla Woikan-torin pihalla. Talkoolaisille tarjotaan keittoateria ja kahvit. Lisätiedot ja il-moittautumiset: Kymenlaakson luon-nonsuojelupiiri, p. (05) 371 0301.❋ Koko perheen opastettu retki Repo-vedelle su 14.9. yhteistyössä Pohjois-Kymen Luonnon kanssa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Kymenlaakson luon-nonsuojelupiiri, p. (05) 371 0301.

Järvikymen Luonto:❋ Retki soistuneelle entiselle jär-velle Voijärvensuolle Kuusankosken länsiosassa klo 9-12. Melko märkää maastoa, jossa joitakin kuusankos-kelaisittain harvinaisia lajeja . Koh-teelle mentäessä kuivaa kangasta ja tulokaskasveja. Kokoontuminen uu-den hautausmaan itäisimmän por-tin vieressä Nauhantiellä . Saappaat mukaan! Retkenjohtaja: Jukka Airola, p. (05) 374 7216 (kesäkuussa).❋ Niittytalkoot la 2.8. Iitin Saaroisten Kaa-liojalla. Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä ja lehdessä. Lisätietoja myös p. 050-309 2421, liisa.sburatura@kuusankoski.fi.

Kotkan luonto:❋ Kaunissaari Open eli sukelluskalas-tus- ja vedenalaisvalokuvauskilpailu la 14.6. yhteistyössä Kotka Divers ry:n kanssa. Lisätietoja sivulta www.kotka-divers.net/kaunissaariopen/. ❋ Yölaulaja- ja lepakkoretki la 14.6. Kuu-sankoskella. Vetäjänä Petri Parkko. Erillis-tä ilmoittautumista ei tarvita. Lähtö on klo 23 Saksanaholta Ahlmannintien sil-lan ja historiikin luota. Päälle ulkoiluva-rusteet. Lisätietoja p. (05) 371 0301.

Pohjois-Kymen luonto:❋ Yölaulaja- ja lepakkoretki 14.6. Ko-koontuminen Saksanaholla, Ahlman-nintien parkkipaikalla klo 22 Kouvola (tiedustelut Jukka Pehkonen, p. (05) 378 1905.) ❋ Kasviretki ja ötökkäretki Kymijokipäi-vänä la 2.8. Järjestäjinä Kotkan luonto ry ja Luontokoulu Haili. Tarkemmat tie-dot tapahtumista lähempänä: www.sll.

fi/kotkanluonto.

taPahtumat

Tuuthan nää Ouluun 6.-7.9.?

Kotikaupunkimme mannerjään kasaan painama rintakehä kohoaa hitaasti Perämeren maankamarasta. Oulun varpaat kuivuvat, kun merenranta siirtyy pikkuhiljaa Ruotsin rannikkoa kohti.

Kaupunkimme on menestyksellisesti osallistunut elinkeino- ja globalisaatiokilpailuun mutta nyt on aika IT-pikapyrähdyksen jälkeen vetää henkeä ja valmistautua uuteen.

Tule tekemään kehitysstrategioille vaihtoehtoa. Merkkaa kalen-teriin luonnonsuojelun innovaatiopäivät Oulussa 6.-7.9.

Lisätietoja täältä: http://www.sll.fi/yhdistykset/olsy/aktiivioulu/

Oulun luonnonsuojeluyhdistysTuuthan nää Ouluun 6.-7.9.?

Kotikaupunkimme mannerjään kasaan painama rintakehä kohoaa hitaasti Perämeren maankamarasta. Oulun varpaat kuivuvat, kun merenranta siirtyy pikkuhiljaa Ruotsin rannikkoa kohti.

Kaupunkimme on menestyksellisesti osallistunut elinkeino- ja globalisaatiokilpailuun mutta nyt on aika IT-pikapyrähdyksen jälkeen vetää henkeä ja valmistautua uuteen.

Tule tekemään kehitysstrategioille vaihtoehtoa. Merkkaa kalen-teriin luonnonsuojelun innovaatiopäivät Oulussa 6.-7.9.

Lisätietoja täältä: http://www.sll.fi/yhdistykset/olsy/aktiivioulu/

Oulun luonnonsuojeluyhdistys

Yhdistyspäivät Oulussa 6.–7.9.

Olet sitten yhdistyksesi puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, aktiivi tai vaikka jokapaikan höylä, tuuthan nää Ouluun? Yhdistysten aktiivit kokoontuvat Ouluun 6.-7.9. vaihtamaan kokemuksia ja ajatuksia vapaaehtoisesta luonnonsuojelutyöstä.

Kotikaupunkimme Oulun mannerjään kasaan painama rintakehä kohoaa hitaasti Perämeren maankamarasta. Oulun varpaat kuivuvat, kun merenranta siirtyy pikkuhiljaa Ruotsin rannikkoa kohti. Kaupunkimme on menestyksellis-esti osallistunut elinkeino- ja globalisaatiokilpailuun mutta nyt on aika IT-pikapyrähdyksen jälkeen vetää henkeä ja valmistautua uuteen. Tule tekemään kehitysstrategioille vaihtoehtoa."

Oulun luonnonsuojeluyhdistys

Lisätietoja osoitteessa: www.sll.fi/yhdistykset/olsy/aktiivioulu/

Avoin yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia

Tutkintovaatimusten mukaisia opintoja Opiskella voi iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta Joustavia aikuisopiskelijoille sopivia opetusmuotoja Yleissivistykseksi ja ammattitaidon lisäämiseksi Avoimen yliopiston väylän kautta mahdollisuus hakea mm.

LuK-tutkintoon johtavaan ympäristötieteen koulutusohjelmaan

Syksyllä 2008 mm.:

Opinnoista voi suorittaa myös yksittäisiä jaksoja. Opetustarjonnassa lisäksi kasvatustiede, matkailu, maisemantutkimus, psykologia, oikeustiede ym. Lisätietoja puh. (02) 333 6334 ja osoitteesta

www.tkk.utu.fi/avoin

Biologia, perusopinnot 25 opEtelä-Pohjanmaan opistoKainuun opisto, MieslahtiLoimaan evankelinen kansanopisto

Maantiede, perusopinnot 25 opAlkio-opisto, KorpilahtiEurajoen kristillinen opistoJoutsenon opistoKainuun opisto, MieslahtiRaision työväenopistoKeravan opisto: Klimatologia 3 opKuopion kesäyliopisto

Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat 3 opHuittisten seudun kansalaisopistoHämeen kesäyliopisto ja Riihimäen kansalaisopistoKeravan opistoKirkkonummen kansalaisopistoSastamalan Opisto, Vammala

Ympäristötiede, perusopinnot 25 op Alkio-opisto, KorpilahtiEtelä-Pohjanmaan opisto yhdessä SeAMKin kanssaKainuun opisto, MieslahtiLoimaan evankelinen kansanopistoPorin ammattiopisto/MetsäopistoSalon kansalaisopistoSuomen ympäristöopisto SYKLI,Helsinki ja TampereVaasan kesäyliopisto

Ympäristötiede, aineopinnot 35 opAlkio-opisto, Korpilahti

Lisäksi opetusta Turun yliopistossa. Tutustu myös verkko-opintoihin!

27luonnonsuojelija 3/2008

Kesällä hoidetaan perinnemaisemia talkoovoimin eri puolilla

Suomea. Lähde mukaan iloiseen talkoojoukkoon. Esimerkiksi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiiri järjestää

hoitotalkooleirin 4.–20.7. Houtskarin Jungfruskärissä

❋ Suutarinpellon niittytalkoot 9.8. metsittyvällä rinneniityllä Kouvolan Palomäen ulkoilualueen varrella. Ko-koontuminen Sammonkadun päässä parkkipaikalla klo 9. Mukaan voi ottaa halutessaan työkäsineet, viikatteen tai haravan. Talkoolaisille tarjotaan päivä-kahvit. Tervetuloa! Lisätietoja: p. (05) 371 0301.

Pyhtään Luonto- Pyttis Natur:❋ Retki la 7.6. Fennovoiman kaavaile-malle ydinvoimalan rakennusalueelle (Ruotsinpyhtään Kampuslandet.) Ko-koontuminen Atomitien ja Helsinkiin menevän tien risteyksessä sijaitsevan Loviisan Valintatalon pihalla klo 10. Klo 10.15 pysähdytään vielä Tallbackan lai-turilla, josta jatketaan kimppakyydein kohteeseen. Retken kesto n. 4 h, omat eväät mukaan. Tiedustelut Erja Noroviita p. 050–520 5532.❋ Ketotalkoot Munapirtin saarella Hin-kabölen museoalueella. Päivämäärät ja ilmoittautumisasiat julkaistaan myö-hemmin Pyhtäänlehdessä! Lisätietoja: p. 050–520 5532. ❋ Pyhtään Luonnon kokous ti 26.8. klo 15.30 Huutjärven koulun biologian luokassa. Tervetuloa mukaan!

LAPPILapin luonnonsuojelupiiri,Rovaniemen Luonto:Tarkemmat ilmoitukset myöhemmin paikallisissa tiedotusvälineissä❋ Kukkakävely Kirkkolammen ympäris-tössä to 26.6. ❋ Sierilä-soutu la 26.7. ❋ Mustikkaretki Virikkolammen luonto-polun maisemissa ke 30.7.❋ Matsutake-retki Ounasvaaralle la 16.8. ❋ Keminsaarten niittotalkoot la–su 2.–3.8. Yhteiskuljetus Rovaniemeltä. ❋Sieniretki Kaihuavaaraan la 30.8.❋ Luontomatkailuseminaari Unarin-Au-tion maisemissa la 6.9.

PIRKANMAAPirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Tampereen ympäristönsuojeluyh-distys:❋ Pyöräretki Nokian kaakkurijärville la 14.6. Matkalla ajetaan arvokkaiden Tohloppijärven ja Myllypuron luonnon-suojelualueiden läpi. Retkelle mukaan omat eväät. Säävaraus, kovan sateen sattuessa emme retkeile. Lähtö Hervan-nan Nesteen pihalta klo 8.10. Mukaan voit tulla myös Viinikan Teboililta klo 8.40 ja pääkirjasto Metson edestä klo 9. Paluu Tampereelle iltapäivällä. Lisätie-toja: Pekka Tahkola: pekka.tahkola@tut.fi p. 040–7394 003 Tampereen polku-pyöräilijät ry. Sari Poutiainen: sari.pou-tiainen@uta.fi p. 050–5380 381. ❋ Ketotalkoot la 9.8. Teiskon Koivulan niityllä ja Jylhänperän Iso-Murron haas-sa lauantaina. Hoidetaan niittämällä pe-rinnebiotooppien uhanalaista lajistoa. Lähtö klo 9 Keskustorilta Vanhan kirkon edessä olevalta tilausajolaiturilta. Talkoi-

siin mennään kimppakyydeillä, joten ilm. Sarille ti 5.8. mennessä: sari.poutiainen@uta.fi tai p.050–5380 381. Ilmoittautues-sasi kerro tarvitsetko vai tarjoatko kyytiä. Kerro myös mahd. ruoka-aineallergiat, sillä Tysy tarjoaa talkooväelle eväät.❋ Aamuvirkkujen luontoretket ke 2.7. sekä 6.8. Seitsemisen kansallispuistossa. Lähtö klo 9. Lisätietoja: seitseminen@metsa.fi tai p. 020 5645270. Järjestäjä Metsähallituksen Seitsemisen luonto-keskus.❋ Hyönteisten elämää Tohloppijärvellä su 3.8. Elokuussa kukilla käy kova kuhina hyönteisten ollessa liikkeellä. Hyönteis-tuntijoiden johdolla voidaan retkellä tun-nistaa useimmat niistä. Kokoontuminen klo 11 Tohlopin länsirannan uimapaikal-la (Pyydyspohjankadun päässä). Retkelle mahtuu 40 ensimmäiseksi ilmoittautu-nutta, joten ilmoittaudu Sinikka Kuntul-le sinikka.kunttu@sll.fi tai p. 050–408 6422. Retket ovat osa pirkanmaalaisten luonto- ja ympäristöjärjestöjen yhteistä retkenjärjestämisverkostoa Retkirinkiä. Lue lisää osoitteesta www.luontoliitto.fi/hlp/retkirinki.

POHJANMAAPohjois-Pohjanmaan luonnonsuoje-lupiiri:❋ Perinnemaiseman avoinna pitämistä jatketaan to–la 31.7.–2.8. päivittäin noin klo 10-17 Iin Olhavan Nybyssä. ❋ Luonnonhoitotalkoot ke 13.8. klo 17 alkaen. Kiimingin Haaraojanniityllä Ou-lun ja Kiiminkien luonnonsuojeluyhdis-tysten kanssa. ❋ Kesän lopulla ja mahdollisesti aiem-minkin on luvassa lisää talkoita. Seuraa talkoouutisia piirin kotisivuilta www.sll.fi/pohjois-pohjanmaa. Lisätietoja alue-päällikkö Merja Ylöseltä, merja.ylonen@sll.fi tai p. 044–929 0550. ❋ Liiton uusi historiikki Laulujoutsenen perintö on myynnissä myös luonnonsuo-jelukeskuksessa Oulussa, Kauppurienkatu 33, 4. krs. Hinta on jäsenille 35 euroa. Jos haluat kirjan omaksesi ja tukea samalla luonnonsuojelupiirin toimintaa, ota yh-teyttä aluepäällikkö Merja Ylöseen.❋ Purokunnostustalkoita Pohjanmaal-la ja Satakunnassa. LUMENE-hankkeen purokunnostukset alkavat heinäkuun alussa. ❋ Ensimmäinen purokunnostusleiri ti-ti 1-8.7. Kauhajoen Vinniäisluomalla

sekä elo-syyskuussa Karviassa ja Kankaan-päässä. Ruoka, majoitus ja ylläpito järjes-tyy sekä vapaa-ajan aktiviteetteja tarjolla (mm. hienoja lähiluontokohteita). Lisätie-toja Pohjanmaan piirisihteeriltä, pohjan-maa@sll.fi, p. 0400–728 749.

Pohjanmaan piiri ja Suupohjan ym-päristöseura:❋ Suupohjan yösafari -SLL 70 v juhlaret-ket jatkuvat. Lähde mukaan kesäyöhön Kauhajoen Hyypänjokilaakson valtakun-nalliselle maisema-alueelle la 7.6. klo 18 alkaen. Tutustumme Katikan kanjonialu-eeseen, Kauhanevan kansallispuistoon, kuuntelemme kehrääjiä Nummikan-kaalla ja yölaulajia Hyypänjokilaaksossa. Retki päättyy noin klo 03. Evästä ja sään mukainen varustus. Liikutaan jalkaisin ja omin autoin. Sateen sattuessa varapäi-vä la 14.6. Ilmoittautumiset ja lisätiedot to 5.6. mennessä piirisihteerille: pohjan-maa@sll.fi tai p. 0400–728 749. ks. www.sll.fi/pohjanmaa/ajankohtaista.

Vaasan ympäristöseura:❋ Kulttuurimaisemapyöräily la 5.7. Läh-tö klo 8 Kaupungintalon edestä, paluu n. klo 17. Matkaa kertyy n. 70–80 km. Reitti kulkee enimmäkseen pikkuteillä läpi pohjalaiskylien ja metsien. Mikäli sattuu sateinen päivä, valitsemme lyhy-emmän reitin. Omat eväät ja retkivarus-teet sään mukaan. Lisätiedot: p. 050-304 1046 / Kaarlo ja reittikuvaus www.sll.fi/vaasa -> tapahtumia. ❋ Lepakkoretki ke 9.7. Purolaan Edvinin-polun ympäristöön. Tarkkaillaan, miten lepakot saalistavat hyönteisiä iltahämä-rässä. Tavataan klo 22 Albertintien pääs-sä alkavan pururadan luona. Jos ilta on sateinen, seuraavana iltana uusi yritys. Li-sätiedot: p. 040-534 2229 /Anna. ❋ Koko päivän veneretki la 9.8. Meren-kurkun uloimmille saarille Norrskäriin. Tarkemmat tiedot www.sll.fi/vaasa -> tapahtumia ja p. 050-304 1046 /Kaarlo. Sitovat ilmoittautumiset ma 4.8. men-nessä. Paikkoja rajoitetusti. Retken hinta on n. 40 e (seuran jäsenet), 60 e (muut).

POHJOIS-KARJALAEnon Luonnonystävät:❋ Retki Hiidenportin kansallispuistoon ja Kuhmoon pe–su 5.–7.9. Yöpyminen Haaranperän kämpällä. Matkat sujuvat omilla autoilla, matka- ja majoituskulut jaetaan osallistujien kesken. Tied. mark-ku.aho@eno.fi tai p. 044-576 7201.

POHJOIS-POHJANMAAIijoensuojeluyhdistys:❋ Iijokisoutu ti–la 1.–5.7. soudetaan jäl-leen rakkaudesta Iijokeen. Lasketaan yli 100 koskea ja nivaa 160 km matkalla. Vii-meinen päivä soudetaan sillä jokialueella, jonka Kollajan allas hävittäisi. Koko sou-dun venepaikka aikuiselle 60 €, päivämat-ka 20 €, omalla veneellä, kajakilla tai ka-nootilla puoleen hintaan. Alle 12-v. 20 €/koko soutu ja 5 €/päivämatka. Ilmoittau-tumiset ja tiedustelut Pirkko-Liisa Luhta, p. 0400–203 023. Tarkempi ohjelma löytyy www.iijoensuojeluyhdistys.net.

Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuo-jeluyhdistys:❋ Luonnonhoitotalkoita Oulunsalon Ko-takarin rantaniityllä järjestetään kolmena loppukesän viikonloppuna eli 26.-27.7., 2.-3.8. ja 9.-10.8.2008. Talkootyö on lähinnä järviruo’on niittämistä ja hara-voimista. Luonnonhoitotalkoiden yh-teyshenkilönä toimii Markku Paso. p. 040–576 5349. Soita ja ilmoittaudu!❋ Elokuussa Lepakkoretki, jonka vetää biologi Juha Siekkinen. Retken sopiva ajankohta riippuu säistä ja se sovitaan vasta lähempänä. Lisätiedot ja ilmoit-tautumiset Juhalle, p. 050–563 1425. Li-sätietoja myös nettisivuilla.❋ Kurkiretki suunnitteilla syyskuulle Mu-hoksen kuuluisille kurkipelloille. Tarkka ajankohta on vielä avoin, mutta retken ve-täjänä ja yhteyshenkilönä toimii Markku Paso. Lisää tietoa nettisivuiltamme: www.sll.fi/yhdistykset/kempele-oulunsalo/

Oulun luonnonsuojeluyhdistys:❋ Luonnonsuojeluliiton yhdistyspäivät Oulussa la–su 6.-7.9. (ks. ilmoitus, s. 26)❋ Retkitoiminta- lähivaellus ja makuupussiyö taivasalla la–su 7.6.–8.6.- Yölaulajaretki pe 13.6.- Retki Itä-Suomen kansallispuistoihin ke–la 25.6.–28.6.- Retki Tromssaan Pohjois-Norjaan ke–su 6.8.–10.8.- Perämeren kansallispuisto la 16.8.- retkeilyä Sanginjoella- kasviretkiä lähiluontoon- kanoottiretki Oulujokisuistossa- laivalla Toppilasta saaristoon- ammattikalastajan apajilla- yrttiretki- ötökkäretki- luontotuokioita

- luonto- ja kulttuurikävely- retki perhosniitylle- lepakkoretki- sienten poimintaa- retki Poikajoelle- lähivaelluksia- arkeologiaretki ym. ym.Lisätietoja: p. 045–639 5311 ja olsy@sll.fi. Retkikerhon tuore ohjelma ja uutiset: www.sll.fi/yhdistykset/olsy/retki.html.❋ Luonnonhoitotöitä - tervetuloa kun-non talkoisiin!- Hietasaaren hoitoniityt - kesäkuun viim. viikolla ja elokuussa- Iin Olhavan Nybyn kartanossa to–su 31.7.–2.8.- Kiimingin Haaraoja ke 13.8.❋ Muu toiminta:- "Yhdyskuntarakenne remonttiin" -kam-panja- Perheluontokerhot Koppanassa la 2.8.- Viestinnän opintopiiri

SATAKUNTASatakunnan luonnonsuojelupiiri:❋ Ensimmäinen purokunnostusleiri ti–ti 1-8.7. Kauhajoen Vinniäisluomalla sekä elo-syyskuussa Karviassa ja Kan-kaanpäässä. Ruoka, majoitus ja ylläpito järjestyy sekä vapaa-ajan aktiviteetteja tarjolla (mm. hienoja lähiluontokohtei-ta). Lisätietoja Pohjanmaan piirisihteeril-tä, pohjanmaa@sll.fi, p. 0400–728 749.❋ Kasvi- ja sudenkorentoretki la 2.8. Meri-Poriin. Kävelymatkan pituus 6-10 km, jalki-neiksi suositellaan kumisaappaita. Retkelle lähdetään Porista Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7, klo 8 ja palataan n. klo 14. Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoit-tautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset al-kaen 28.7. Hööveliin p. 621 7904. Retki on maksuton. Retken yhteyshenkilö Kimmo Nuotio p. 044–701 1211.❋ Purokunnostustalkoita Pohjanmaal-la ja Satakunnassa. LUMENE-hankkeen purokunnostukset alkavat heinäkuun alussa.

Ala-Satakunnan Ympäristöseura: ❋ Eurajokimelonta la 14.6. klo 20. Melo-taan Euran Melontakeskuksesta Kiukais-ten Eurakoskelle n. 11 km matka myötä-virtaan. Retki järjestetään yhdessä Euran Kanoottiklubin kanssa. Eurakoskella sau-nomis- ja uintimahdollisuus. Omat eväät mukaan. Retkikajakkeja varusteineen on lainattavissa Kanoottiklubilta, mutta ra-joitetusti. Jos omistat oman kajakin, niin

norPan menot

28 luonnonsuojelija 3/2008

taPahtumat

Tiilikan kansallispuisto ja Rautavaaran Metsäkartano sunnuntaina 14.9.

Kuljetus Varkaudesta, Suonenjoelta, Kuopiosta (klo 9), Siilinjärveltä, Nilsiästä, Kiuruvedeltä, Iisalmesta ja muilta

paikkakunnilta matkan varrelta. Klo 11–15 patikointikierros kansallispuiston upeisiin metsiin, hie-

noille hiekkarannoille ja komeisiin suomaisemiin. Retkikahvit Tii-likkajärven rannalla. Reitin pituus 7 km. Siirrytään Metsäkartanolle, jossa klo 16-18 ruokailu, toiminnan ja luontomyymälän esittely. Klo

18 kotimatka alkaa (Kuopiossa klo 20)Hinta 20 €, alle 18-vuotiaat 10 €, 50 €/perhe sisältää kuljetuksen,

kahvit ja ruokailun. Paikat kuljetuksiin varataan ilmoittautumisjär-jestyksessä ja varmistuvat, kun retken hinta on maksettu. Ilmoittau-tumiset: Pekka Tenhunen, p. 044-289 2220, klyy.tenhunen@mbnet.fi.

Virvatulten polun vaellus Pumpulikirkon luonnonsuojelualueella la–su 13.9. –14.9.

Saapuminen omin kyydein 13.9. Rautavaaran Metsäkartanolle ja lähtö 19 km pitkälle Virvatulten polulle. Reitin varrella

Pumpulikirkon hiidenkirnukalliot, suoluontoa, metsiä ja ennallista-miskohteita. Yöpyminen Pankalammen laavulla keskellä erämaata. Sunnuntaina jatketaan Tiilikkajärvelle, josta paluu Metsäkartanolle

yhteiskuljetuksella ja osallistuminen em. ruokailuihin ja esittelyihin. Osanottajilla on oltava omat vaellusvarusteet (rinkka,

yöpymisvälineet, omat eväät). Hinta 10 € sisältää kuljetuksen välille Tiilikka-Metsäkartano ja ruokailun.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Mauri Tiainen, p. 050-464 5458.

Juhlavaellus Savon maisemiin

tervetuloa vapaasti mukaan. Kajakitto-mille ennakkoilmoittautuminen (=kaja-kin varaus) viim. ti 10.6. Yhteyshenkilöt ja ennakkoilmoittautumiset Seppo Varjo-nen, p. 050–560 7357 (Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry) tai Jarmo Väkiparta, p. 044–252 9992 (Euran Kanoottiklubi).

UUSIMAAHelsingin luonnonsuojeluyhdistys: Helsyn retkillä, luennoilla ja kursseilla tutustutaan elolliseen ja elottomaan luontoon asiantuntevien oppaiden joh-dolla. Tapahtumat soveltuvat niin vasta-alkajille kuin kauemmin harrastaneille-kin. Ellei toisin mainita, Helsyn retket ja muut tapahtumat ovat maksuttomia ei-kä ennakkoilmoittautumista tarvita. Ret-ket ym. ovat kaikille avoimia. Pidemmil-le retkille kannattaa ottaa eväät mukaan. Bussiretkien osallistumismaksu on lap-silta 5 euroa ja aikusilta 10 euroa. Kaik-kien bussiretkien lähtö- ja paluupaikka on Mikonkadun tilausajobussipysäkki ns. Fenniakorttelia vastapäätä. Bussi-retkille ilmoittautumiset Helsyn toimis-toon sähköpostitse osoitteella helsy(at)sll.fi tai puhelimitse numeroon (09) 228 08 277 tai (050) 3011 633 toimiston au-kioloaikoina ma ja ke klo 12–17 sekä pe klo 10–15. Huom! Toimisto on heinä-kuussa kiinni! ❋ Luontopolkuretki Mätäjoelle II ma 9.6. klo 17.30–20. Kaksiosaisen retkikokonai-suuden toisella osuudella suunnataan joen alajuoksulle. Tapaaminen Pajamä-entien ja Pitäjänmäentien risteyksessä.❋ Jättipalsamin kitkentätalkoot ke 11.6. klo 17.30 alkaen Lauttasaaressa. Tapaa-minen Vaskiniementien ja rannan ulkoi-lutien risteyksessä. Hanskat mukaan! ❋ Niittokurssi la 14.6. klo 10–16 Torpal-la. Torpalle pääsee yhteiskuljetuksella tai porukassa pyöräillen. Pyöräilijät lähtevät Vuosaaren metroaseman keskustan puo-leisesta päästä, metron tulosuuntaisen si-säänkäynnin luota klo 9.25. Mukaan voi liittyä myös Mustavuoren Niinisaaren-tien parkkipaikalta klo 9.40. Yhteiskul-jetus järjestetään tarvittaessa Vuosaaren metroasemalta. Ilmoittautuminen muo-nituksen järjestämiseksi Helsyn toimis-toon (ks. yllä) viim. ke 11.6. ❋ Heinäkurssi la 26.7. klo 10–17. Teoria-osuus klo 10–13 SLL:n toimistolla (Kot-kankatu 9, 3. krs), käytännön harjoitukset klo 14-17 Töölönlahden ympäristössä retkeillen. Kurssin hinta 10 euroa. Enin-tään 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen viimeistään 29.6. Helsyn toimistoon p. (09) 228 08 277, 050 3011 633 tai hel-sy@sll.fi. Järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. ❋ Jättipalsamin kitkentätalkoot ke 6.8. klo 17.30 alkaen Lauttasaaressa. Tapaa-minen Vaskiniementien ja rannan ulkoi-lutien risteyksessä. Hanskat mukaan! ❋ Kasviretki Santahaminaan, aiheena merenrantakasvit to 7.8. klo 17.30–21. Lähtö Santahaminan varuskunnan por-tilta. Enintään 25 osallistujaa. Ilmoittau-tuminen iltaisin ja viikonloppuisin 16.6. alkaen, viimeistään 4.8. Johanna Ojalle, p. 045–111 5927 (ei tekstiviestejä). ❋ Kasviluento, aiheena ’Loppukesän kel-taiset’ (maitiaiset, keltanot, valvatit yms.) ti 12.8. klo 17.30-20. Luentopaikkana SLL:n toimisto, Kotkankatu 9, 3. krs. Lisä-tiedot: Johanna Oja, p. 045–111 5927. ❋ Kasviluento, aiheena ’Loppukesän kel-taiset’ (maitiaiset, keltanot, valvatit yms.) to 14.8. klo 17.30-20. Lähtö Paavalinkir-kon puistosta, Hämeentien ja Sturen-kadun risteys. Lisätiedot: Johanna Oja, p. 045–111 5927. ❋ Kasvi- ja geologiaretki to 21.8. 17.30-20 Vuosaaren täyttömäelle ja kalkkikaivok-selle. Lähtö Porslahdentien ja Niinisaaren-

tien risteyksestä. Lisätiedot: Johanna Oja, p. 045–111 5927. ❋ Kasvi- ja geologiaretki Vuosaaren täyt-tömäelle ja kalkkikaivokselle ma 25.8. klo 17.30-20. Retkellä kävellään metsäpol-kuja pitkin rauhaisaa vauhtia. Lähtö Lää-kärinkadun ja Urheilukadun kulmasta. Ei palata lähtöpaikkaan. ❋ Bussiretki la 30.8. klo 9-17 Tammi-saaren saariston kansallispuistoon. Hin-ta 5/10 euroa. Ilmoittautuminen Helsyn toimistoon (ks. yllä).

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys:❋ Bussiretki su 7.9. normaalilla turis-tivarusteisella 50 hengen linja-autolla Länsi-Uudenmaan luonto- ja kulttuuri-kohteisiin. Lähtö klo 8 Mäntsälän linja-autoaseman tilausajolaiturista, takaisin Mäntsälässä ollaan noin klo 18. Reittinä Mäntsälä - Kopparnäs - Karjaa: Lepin-järvi ja Brobacka - Sammatti: ruokailu ja Paikkarin torppa - Torholan luola - Mäntsälä. Hinta 15 € + itse maksettava pääsymaksu Paikkarin torppaan (2 €) ja lounas Sammatin kievarissa (14 €). Il-moittautumiset olli.elo(at)msoynet.com tai puh. 040–504 5446.

Pohjan Luonto:Fagervikin iltaretki pe 11.7. klo 18–24. Tutustutaan kartanon metsäpuistoon ja lepakoihin. Retkelle lähdetään kimp-pakyydillä. Ilmoittautuminen etukäteen Eskolle, p.050–538 0386 tai esko.vuori-nen@suomi24.fi.

Vantaan ympäristöyhdistys:❋ Kedonhoitotalkoot ma 16. 6. klo 18 al-kaen sekä la 16.8. klo 10 alkaen Vantaan Viinikkalan Tuupakanmäellä, Työvälineet ja juomista on yhdistyksen puolesta. Ota rento, säänmukainen ulkoiluasu, hanskat, muki ja evästä. Tule nauttimaan hyvästä seurasta! Lyhyempikin vierailusi on ilok-semme. Puhelinluettelon karttalehti 58: H/3-4 raja (Fonecta), 79: DH/88-89 raja (Eniro), Hommaksentien ja Hommaksen-kujan liittymän itäpuolella; tien vieressä näet ison esittelytaulun. (Tiedustelut iltai-sin Vesa Järviseltä, p. 040-826 6720)

Vantaan ympäristöyhdistys,Vantaan LuontokouluIlmoittautumiset kursseille ja tieduste-lut Luontokoululle, p. (09) 875 3057 tai toimisto@vantaanluontokoulu.fi. Päi-vystämme ma klo 10–15, muina päivinä opetusryhmän jälkeen. Voit jättää myös viestin vastaajaan, jolloin ilmoita nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mah-dolliset allergiat. Kurssiaikataulumme löytyy myös internetsivuiltamme www.vantaanluontokoulu.fi. Kurssit ovat Luontokoululla Sotungissa, Itä-Vantaal-la, Sotungintie 25, ellei toisin ilmoiteta. Tulo-ohjeet internet-sivuilla. ❋ Koulunpihan ja lähimetsän kasvit ti 26.8. klo 16–19. Mikäli nykyinen opetussuunni-telma kasvien keruineen säikäytti, ei hätää! Kurssilla tunnistetaan yleisimpiä pihapiirin ja metsän kasveja, opitaan kasvien keruu-ta ja kasvion tekemistä sekä ideoidaan kerättyjen näytteiden jatkokäyttöä. Kurssi antaa taitoja ja virikkeitä etenkin koulujen ja päiväkotien luonto-opetukseen ja tukee opetussuunnitelman toteutumista. Opet-tajana toimivat luontokoulun opettajat Olli Viding ja Katja Lembidakis. Kurssi on mak-suton. Kahvitarjoilu.❋ Ötökkäkurssi ti 2.9. klo 16–19. Len-täviä, viliseviä ja mönkiviä ötököitä on luonto pullollaan, mutta mitä ne oike-astaan ovat ja kuinka niitä löytää? Kurssi on suunniteltu etenkin koulujen ja päivä-kotien opettajille. Pikkuotusten maailma kiinnostaa lapsia aina. Ohjaajana biolo-gi ja luontokoulun-opettaja Olli Viding. Kurssi on maksuton. Kahvitarjoilu.

VARSINAIS-SUOMIVarsinais-Suomen luonnonsuojelu-piiri:❋ SLL:n juhlavuoden perinnemaisemi-nen hoitotalkooleiri järjestetään 4.-20.7. Houtskarin Jungfruskärissä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: sllturku@netti.fi tai 02-2355 255

Paimion seudun ympäristöyhdistys:❋ Perinnemaisemaa kunnostetaan ti–su 8.–13.7. Paimionjokilaakson Aska-lassa nuorekkaissa tunnelmissa. Idylliseen talkooympäristöön raivaus- ja heinätöi-hin kutsutaan erityisesti aikuisia lapsien kanssa. Alaikärajaa ei ole. Työnjohtaja-na toimii liikuntaan ja lastenohjaamiseen erikoistunut Iida Simolin. Lampaat, hevo-set ja leikkiteltta huolehtivat tarvittaessa nuorimpien viihtymisestä. Myös ilman lapsia saa tietysti tulla! Tied. ja ilm. viri.teppo-parna@kolumbus.fi, p. 050–528 0670 tai marjukka.kulmala@kolumbus.fi, p. 050–5243 278).

LUONTO-LIITTO❋ Kansainvälinen ydinvoiman vastai-nen festari ma–la 23.–28.6. Olkiluodos-sa ydinvoimalatyömaan läheisyydessä Eurajoella. Workshoppeja, seminaare-ja, toimintaa, hauskanpitoa, parempia energiaratkaisuja. Leirin tarkoitus on ky-seenalaistaa lyhytnäköinen ydinvoima-hulluus, jonka lippulaivaksi Olkiluodon uutta jättireaktoria rakennetaan. Leiri tuo yhteen kansainvälisen joukon ihmisiä, jotka tietävät, että parempia vaihtoeh-toja on. Leiri on toisenlainen keskikesän juhla, josta syntyy muutoksen verkosto. Tule tekemään leiriä. Talkoohenkeä tar-vitaan kuljetuksiin, ruokahuoltoon, vies-tintään, ohjelmien ja työpajojen toteu-tukseen sekä paljon muuhun.Ota yhteyttä: camp@olkiluoto.infoSuomeksi: www.olkiluoto.info/fi/På svenska: www.olkiluoto.info/se/In english: www.nuclearmaddness.info ❋ Luonto-Liiton Itämeriryhmän näytte-ly Pisara meressä on esillä Kaisaniemen metroasemalla kesäkuun loppuun saak-ka. Näyttely on kokoelma koululaisten tekemiä tunnelmallisia teoksia Itämeres-tä. Näyttely kertoo siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa Itämeren tilaan.

Hämeen piiri:❋ Luonto-Liiton Hämeen piirin luon-toleirit ma–pe 9.–3.6 ja su–to 15.–19.6. järjestetään Hämeenkyrön Lavajärvellä. ks. kaikki Luonto-Liiton leirit: www.luon-toliitto.fi/leirit

Uudenmaan piiri:❋ Nuortenillat joka torstai klo 18 LUPin kerhohuoneella Nuorten Luontotalolla osoitteessa Mechelininkatu 36, Helsinki. Tarjolla on kevyttä syötävää, vaihtelevaa ohjelmaa ja ennen kaikkea mahdollisuus tavata luppilaisia ja tutustua piirin toi-mintaan. Mukaan voit tulla, vaikket olisi Luonto-Liitosta koskaan kuullutkaan.❋ Nuortenretki ti 17.6. Teijon retkeilyalu-eelle. Suunnataan kulku Matildajärven kallioilta muinaisrannalle ja lettosuolle. Lähtö klo 9 Nuorten Luontotalolta, pa-luu samaan paikkaan klo 17. Mukana luonto-opas. Hinta 20 e. Omat eväät ja säänmukainen varustus. Retki järjestetään yhteistyössä Nuorten Luontotalon kanssa. Ilmoittautumiset Lupin toimistoon: lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313.

norPan menot

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon luonnonsuojelupiirit juhlistavat Suomen luonnonsuojeluliiton 70-vuotis juhlavuotta

lauantaina 19.7 Norppatapahtumalla ja Norppatansseilla Puumalassa.

Lauantaina 19.7 klo 10-13 Norppatapahtuma Puu-malan torilla. Laiturissa on höyrylaiva Venno, jossa on mm. "Taru saimaannorpasta" -näytte-ly, norppatietoutta, trubaduuri Matti Muhonen ja paljon muuta mielenkiintoista.

Illalla jatkamme juhlintaa Pistohiekan tanssi-lavalla Norppatansseilla.Klo 20.00 "Tarua saimaannorpasta"Klo 20.30 Tanssit , esiintyjinä Saska Helmikallio ja Unelmavävyt , osa pääsylipun hinnasta sai-maannorpan suojelulle! Mukana myös Helena Ahti-Hallberg

Suomen luonnonsuojeluliiton 70-vuotisjuhlavaellus Tiilikkajär-ven kansallispuistoon ja Pumpulikirkon luonnonsuojelualueelle,

Pohjois-Savon hienoimmille erämaa-alueille! Pääset mukaan läheltä kotipaikkakuntaasi, sillä kuljetuksia järjestetään

eripuolilta maakuntaa!

Norppatanssit Puumalassa

29luonnonsuojelija 3/2008

Kansallispuistot ja suojelualueet ovat voittokohteita luonnolle ja luonnon-suojelijoille. Juhlavuoden kunniaksi Suo-men luonnonsuojeluliitto järjestää useita retkiä ja pieniä vaelluksia Suomen kan-sallispuistoihin ja luonnonsuojelualueil-le. Lähde mukaan ihailemaan kaunista Suomenniemeä ja nauttimaan luonnon-suojeluliikkeen saavutuksista: Kursseille ilmoittaudutaan Suomen luonnonsuo-jeluliittoon koulutus- ja järjestösihtee-ri Katja Vibergille, p. (09) 228 08 207, kurssit(at)sll.fi, fax (09) 228 08 200. Lisä-tietoja myös internet-sivuilla: www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastuskurssit

Seitsemisen kansallispuisto, Luonto ja ihminen kurssi pe–ti 1.–5.8. Päivien mittaan keskustellaan luonnon ja ihmi-sen suhteesta, tutustutaan hyötykasveihin ja kokeillaanpa muutamien luonnontuot-teiden työstämistäkin. Kurssilla eletään ekoelämää Kortesalon leirikoulutilalla ja tehdään päiväretkiä mm. Koveron perin-netilalle, Multiharjun aarnimetsään ja Sol-jasten suoalueelle. Hinta 270 € ( jäsenet) / 300€ (muut). Ilmoittautuminen 19.6. mennessä.

Martinselkosen erämaa, perhevaellus la–su 16.–17.8. Kainuun luonnonsuoje-lupiiri ja Suomen luonnonsuojeluliitto jär-jestävät perhevaelluksen Martinselkosen luonnonsuojelualueelle, Suomussalmelle. Erämaamaisema koostuu vanhan metsän ja luonnontilaisten soiden mosaiikista, jo-ta purot ja lammet kirjovat. Viikonlopun päivämatkat ovat maltillisia, n 5–7 km. Yö nukutaan retkeläisten omissa teltoissa. Ret-kelle voi lähteä pientenkin lasten kanssa, jos vanhemmat tarvittaessa jaksavat kantaa lapsensa. Hinta: jäsenille 40 €/aikuinen, 60 €/kaksi aikuista samasta perheestä. Lapset (alle 16 v.) ilmaiseksi. Ei-jäsenille hinnat ovat 50 €/1 aikuinen tai 70 €/2 aikuista. Ilmoittautuminen 19.6. mennessä.

Saaristomeren kansallispuisto, Lepak-koretki pe–su 5.–7.9. Dragsfjärdin kun-taan kuuluvalla Högsåran saari sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston laidalla. Lepakkoretkellä tutustutaan lepakoihin yleisesti, opitaan niiden ekologiasta ja eri-tyisyydestä muiden nisäkkäiden joukos-sa. Suomen vähälukuinen, mutta osittain hankalasti määritettävä lepakkolajisto tulee tutuksi. Illan hämärtyessä tehdään maasto-retkiä tavoitteena havaita lepakoita. Hinta 180 € SLLn ja Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen jäsenille ja 210€ muille. Ilmoit-tautuminen 1.8. mennessä.

Leivonmäen kansallispuisto - turve-suosta suojelualueeksi pe–su 12.–14.9. Viikonlopun aikana retkeillään kansallispuis-ton upeissa harju- ja järvimaisemissa jalan, meloen ja polkupyörällä. Lisäksi tutustutaan suon moniin entisiin ja nykyisiin käyttöta-poihin, turpeennostoon sekä turvekenttien jälkikäyttöön ja soidensuojeluun. Majoitus-paikkana toimii kodikas Kivipuron Majata-lo, jonka historia ulottuu 40-luvun lopulle. Hinta 150 ( jäsenet) / 180€ (muut). Ilmoit-tautumiset 1.8. mennessä.

Luutasuon suojelualue, Kaamosvii-konloppu pe-su 3.–5.10. Kämpältä kä-sin tehdän päiväretkiä Luutasuolle, lähistön luontopoluille, tutkitaan harjumaisemia, puolukkasatoa ja nautitaan kämppäelä-mästä. Aamupala ja päivällinen tehdään yhdessä, illalla lämpiää sauna. Vetäjä-nä Raija Hentman. Hinta: 85 € ( jäsenet) / 115 € (muut). Ilmoittautumiset 15.8. mennessä.

Käsivarren erämaa-alue, Römppäviik-ko la–la 4.–11.10. Kilpisjärvi. Hinta: 430 € ( jäsenet) / 470 € (muut) Ilmoittautumiset 4.8. mennessä.

Kaamosviikko la–la 6.–13.12. Kilpisjär-vi Hinta: 420 € ( jäsenet) / 460 € (muut) Ilmoittautumiset 12.10. mennessä.

Uskomattomia maisemia ja upeita elämyksiä

taPahtumat

kesäleirit kUtsUvat!

Vaikuttavaa tekemistä koko kesäksi — talkoita, ympäristötaidetta,luonnonharr

astusta ja ystävyyttä — kesän luontoleirit tulevat!

www.lUontoliitto.fi/leirit

norPan menot

Lähde retkelle lähellesi!

Kuopiossa, Tampereella ja Turussa pääset retkelle lähellä sijaitsevaan luontokohteeseen! Kaikille avoi-met, maksuttomat retket kestävät kahdesta kolmeen tuntia. Retket ovat osa Löydä luonto läheltäsi

-hanketta, jonka Luonnonsuojeluliitto on käynnistänyt yhteistyössä Tapiola-ryhmän kanssa.

Kuopio, PuijoMa 4.8. Puijon löytöretki, kokoontuminen: klo 18.00 pesäpallostadionin parkkipaikalla

Ma 1.9. Puijon tutut tatit ja kummat käävät, kokoontuminen: klo 18.00 Puijon tornin juurellaJärj. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry

Tampere, TohloppijärviSu 3.8. Hyönteisten elämää Tohloppijärvellä, kokoontuminen: klo 11.00 Tohlopin

länsirannan uimapaikka (Pyydyspohjankadun päässä)La 4.10. Tohlopin sienimaailman rikkautta, kokoontuminen: klo 11.00 Tohlopin

pohjoisrannan uimaranta (Epilän uimapaikka)Järj. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry

Ilmoittaudu Tohloppijärven retkille: Sinikka Kunttu, sinikka.kunttu@sll.fi, p. 050–408 6422Retkille mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta.

Turku, UrheilupuistoTo 12.6. Kasveja kivikaupungissa, kokoontuminen: klo 17.30 Biologisella museolla (Neitsytpolku 1)

To 4.9. Lepakkoyö kaupunkipuistossa, kokoontuminen: klo 20.30 Biologisella museolla (Neitsytpolku 1)To 25.9. City-sienet, kokoontuminen: klo 17.30 Biologisella museolla (Neitsytpolku 1)

Järj. Turun luonnonsuojeluyhdistys ryIlmoittaudu Urheilupuiston retkille: Sinikka Kunttu, sinikka.kunttu@sll.fi, p. 050–408 6422

Retkille mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta.

olli jarva

30 luonnonsuojelija 3/2008

Biologi Katja Holopainen, 32, toimii perinnemaisemahankkeen projektikoordinaattorina valta-kunnallisessa Matkalla maisemaan -hankkeessa. VR:n tukeman hank-keen tavoitteena on vaalia maisemaa ja alueiden kulttuurihistoriallisia arvoja sekä elvyttää luonnon moni-muotoisuutta. Hanke kestää vähin-tään kaksi vuotta.

Katjan siteet Suomen maaseu-tuun ovat kautta elämän olleet vah-vat. Taustalta löytyy niin maatilan pi-toa maatiaiskotieläinjoukon keskellä kuin lapsuuden kesiä Savon mum-molassa, jossa karjataloutta harjoi-tettiin perinteisin menetelmin.

"Vasta myöhemmin ymmärsin, että sellaisia maisemia, joita mum-

molassa pidin itsestäänselvyytenä, on olemassa yhä vähemmän ja vä-hemmän", Katja kertoo.

Katja tunnustautuu ulkoilma- ja maaseutuihmiseksi, joka on veren-perintönä saanut viehtymyksen kaik-keen vanhaan. Myös päivittäiset met-säkävelyt perheen koirien kanssa ja tila kodin ympärillä ovat tärkeitä.

Matkalla maisemaan -hankkeessa Katja muun muassa kartoittaa piiri-en tilannetta, koordinoi ja tiedottaa sekä avustaa piirejä hankkeen alueta-son käynnistämisessä ja toteutukses-sa. Pääasiassa kotoa käsin työsken-televän Katjan tavoittaa parhaiten numerosta (050) 351 5201 tai osoit-teesta katja.holopainen@sll.fi. ■

Yhteiskuntatieteiden maisteri San-na Paala, 29, toimii piirisihteerinä Lapin luonnonsuojelupiirissä Rova-niemellä.

Ympäristöasioista Sanna kiinnos-tui vuosituhannen vaihteessa opin-tojen alkuvaiheissa. Hän on muun muassa osallistunut aktiivisesti yli-oppilaskunnan ympäristötoimin-taan sekä työskennellyt harjoitte-lijana Metsäntutkimuslaitoksella. Rovaniemen Luonto ry:n ja Lapin luonnonsuojelupiirin hallitusjäse-nenä Sanna on toiminut vuodesta 2004 asti.

"Ympäristöasioista läheisimmik-si koen arkipäivän valintoihin liit-tyvät kysymykset, kuten yksilöiden kulutuskäyttäytymisen", kansain-välisiä suhteita pääaineena lukenut Sanna kertoo.

Piirisihteerin työpäivät kuluvat pääasiassa tietokoneen ääressä. Tärkeää on ylläpitää hyviä suhteita eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityisesti piirihallituksen jäseniä Sanna kehuu korvaamattomiksi, asiantunteviksi työtovereiksi.

Luonteeltaan tuore piirisihteeri kertoo olevansa diplomaattinen ja

puurtamiseen taipuvainen. Vapaa-aika kuluu keväästä syksyyn pitkälti puutarhatöiden parissa sekä marja- ja sienimetsässä. Kotona rennonlet-keästä seurasta vastaavat avopuoli-so, kolme mukavaa kämppistä sekä kommuuniperheen kolme kissaa. Tärkeää Sannalle ovat läheiset ih-

miset, kodin rauhallinen ilmapiiri ja yhteisen hyvän edistäminen.

Sannan tavoittaa numerosta (040) 823 2443 tai osoitteesta sanna.paa-la@sll.fi.■

Kauppatieteiden maisteri Pekka Kassila, 51, on toiminut Suomen luonnonsuojeluliiton talouspäällik-könä helmikuusta 2008 lähtien.

Pekka on työskennellyt lähes koko aiemman työhistoriansa ajan suu-ren konsernin palveluksessa erilai-sissa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Luonnonsuojeluliittoon hakeutuminen perustui haaveeseen tehdä oman osaamisen piiriin kuu-luvaa työtä, joka on sopusoinnussa henkilökohtaisten arvojen kanssa.

"Tärkeää on, että työ koostuu jostain muusta kuin jatkuvan ku-lutuksen ja loputtoman kasvun ta-voittelusta. Lisäksi SLL:ssä oppii ym-päristön- ja luonnonsuojelusta koko ajan uutta", muun muassa Itämeren tilasta ja ilmastonmuutoksesta huo-

lestunut Pekka pohtii.Tuore talouspäällikkö arvostaa uu-

dessa toimessaan myös hyvää työil-mapiiriä sekä tehtäviä, joiden kehit-tämiseen voi itse vaikuttaa. Liitossa hänen työkenttäänsä kuuluvat muun muassa taloushallinto sekä erilaiset muut hallinnolliset tehtävät.

Luonteeltaan Pekka sanoo olevan-sa sopeutuva ja rauhallinen. Vapaa-aikaansa kirkkonummelainen kol-men aikuistuvan tyttären isä viettää muun muassa ulkoillen, kokkaillen, valokuvaten ja saksofonia soitellen. Yksityiselämässään Pekka pitää tär-keänä tasapainon ja kohtuuden saa-vuttamista elämän eri osa-alueilla.

Pekan tavoittaa numerosta (09) 228 08 221 tai osoitteesta pekka.kas-sila@sll.fi ■

Hallintotieteiden maisteri Leo Stranius, 33, on työskennellyt Suo-men luonnonsuojeluliiton ilmasto-vastaavana huhtikuun 2008 alusta alkaen.

Luonnonsuojeluliitossa Leo on tuttu kasvo entisenä energia- ja il-mastovaliokunnan puheenjohtaja-na sekä liittohallituksen jäsenenä. Pitkään tietoliikennealalla muun muassa ympäristöpäällikkonä toi-mineelle Leolle onkin kertynyt lu-kuisa määrä tehtäviä eri järjestöissä ja verkostoissa palkkatöiden ja väi-töskirjatyön ohella.

"Halusin kuitenkin panostaa ym-päristöasioihin aiempaa enemmän. Ilmastovastaavan pestin myötä sii-hen tarjoutui oiva mahdollisuus", Leo kertoo.

Ilmastovastaavan tehtävänä on huolehtia liiton ilmasto- ja energia-poliittisesta vaikuttamistyöstä. Käy-tännössä tämä tarkoittaa puhetilai-suuksia, lausuntoja, haastatteluja, sidosryhmäpalavereita, toimikun-tatyöskentelyä ja paljon muuta.

Vapaa-aikanaan Helsingin Kä-pylässä vaimonsa kanssa asu-va Leo tekee ympäristöpolitiikan alaan kuuluvaa väitöskirjaa, juok-see ja pyöräilee sekä hoitaa järjes-tö- ja luottamustoimia. Luonteen-piirteikseen Leo mainitsee muun muassa aktiivisuuden, positiivi-suuden ja kunnianhimoisuuden.

Tuoreen ilmastovastaavan tärkeim-mät elämänarvot löytyvät nekin uu-den työnkuvan piiristä.

"Tärkeää minulle on luonnonva-rojen kulutuksen radikaali vähentä-minen, kiihtyvän sukupuuttoaallon hidastaminen ja ilmastokriisin kaik-kein pahimpien seurausten välttä-minen. Olennaista on, että maailma olisi jotenkin mahdollinen paikka myös muille lajeille ja tuleville su-

kupolville", Maan ystävien puheen-johtajanakin toiminut Leo toteaa.

Leon tavoittaa numerosta (09) 228 08 243 tai osoitteesta leo.stranius@sll.fi. Leon työtä voi seurata myös liiton ilmastoblogista osoittees-ta http://ilmastoblogi.wordpress.com/ ■.

Uusia työntekijöitä

teksti Iina Kapanen

31luonnonsuojelija 3/2008YhteYstiedot

suomen LuonnonsuojeLuLiitto rYkeskustoimistoKotkankatu 9, 00510 Helsinkipuh (09) 2280 81fax (09) 2280 8200toimisto@sll.fiwww.sll.fi

Toimisto Mirja Breider · Jäsenrekisteri ja tilaajapalvelu Irma Kaitosaari · Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen · Talouspäällikkö Pekka Kassila · Järjestöpäällikkö Heini Jalava · Koulutus- ja järjestösihteeri Katja Viberg · Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen · Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola · Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen · Metsä-asiantuntija Harri Hölttä · Vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen Ilmastovastaava · Leo Stranius · Viestintäpäällikkö Matti Nieminen · Luonnonsuojelijan toimitussihteeri Liisa Hulkko · Verkkotoimittaja Kaisa Murdoch · It-vastaava Pekka Saari · Venäjäkoordinaattori Olli Turunen · Koti-mips -hanke, tutkija Satu Lähteenoja · Ekoenergiavastaava Kaarina Toivonen · Markkinointivastaava Pirjo itkonen · Retkikoordinaattori Sinikka Kunttu, 050–4086422 Perinnemaisemahankkeen koordinaattori Katja Holopainen, 050–3515201.

suomen Luonto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh (09) 228 08 210, Päätoimittaja Jorma Laurila,Toimitussihteeri Juha Honkonen, Toimittajat Alice Karlsson, Juha Kauppinen, Johanna Mehtola, Juha Valste, Toimituksen assistentti Elina Juva Luonto-Liitto Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, puh (09) 684 4420, fax (09) 6844 4222 suomen LuonnonsuojeLun sÄÄtiö Kotkankatu 9, 00510 Helsin-kiLahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo 800013–434 553 suomen LuonnonsuojeLun tuki oY Kotkankatu 9, 00510 Hel-sinki, puh (09) 2280 8333, fax (09) 2280 8248 Puhelinmarkkinointi yri-tyksille: puh (09) 854 4990, fax (09) 852 2362 LuonnonsuojeLukeskukset Lapin luonnonsuojelukeskus San-na Paala, piirisihteeri, Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, puh 040–823 2443, lappi@sll.fi Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus Merja Ylö-nen, aluepäällikkö, PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu, puh (08) 378 443, 044–929 0550 pohjois-pohjanmaa@sll.fi Saimaan luonnonsuojelukeskus Kaarina Tiainen, aluepäällikköKatarii-nantori 6, 53100 Lappeenranta, puh (05) 411 7358 tai 050–530 3270, fax (05) 411 7358, saimaa@sll.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelukes-kus Hannu Klemola, aluepäällikkö, Martinkatu 5, 20810 Turku, puh (02) 235 5255, fax (02) 235 5244, varsinais-suomi@sll.fi

LuonnonsuojeLuPiirit Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri An-neli Jussila, piirisihteeri, Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna, puh (03) 633 6499, etela-hame@sll.fi Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Ee-va Taimisto, piirisihteeri, Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna, puh (015) 571 5805 etela-savo@sll.fi Kainuun luonnonsuojelupiiri Tarja Leinonen, piirisihteeri, Vienankatu 7, 87100 Kajaani, puh 050–552 4426, kainuu@sll.fi Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Juhani Paavola, piirisihteeri, 1.5. alk. Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä, ti yl. klo 10-14 (-18), puh 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Hanna Majander, piirisihteeri, Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, puh/fax (05) 371 0301 kymenlaakso@sll.fi Lapin luonnonsuojelupiiri ry Valta-katu 22, 96200 Rovaniemi, 040-823 2443 lappi@sll.fi Pirkanmaan luon-nonsuojelupiiri Kaija Helle, piirisihteeri, Varastokatu 3, 4 krs, tsto 4, 33100 Tampere, puh (03) 213 1317, fax (03) 213 1017 pirkanmaa@sll.fi Pohjan-maan luonnonsuojelupiiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri, Valtionkatu 1, poste restante, 60100 Seinäjoki, puh (06) 312 7577, pohjanmaa@sll.fi Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kauppakatu 44, 80100 Joen-suu, puh (013) 138 281pohjois-karjala@sll.fi Pohjois-Savon luonnon-suojelupiiri Marja Tenhunen, piirisihteeri, Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, puh/fax (017) 262 3811 pohjois-savo@sll.fi Satakunnan luonnonsuo-jelupiiri Terhi Rajala, piirisihteeri, Otavankatu 11, 28100 Pori, puh/fax (02) 632 6163 satakunta@sll.fi Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh 044–258 0598, uusimaa@sll.fi

Keskustoimisto avoinna: ma–pe klo 8.30 – 16.15Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu: ma–pe klo 9.00 – 15.00Materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fiTyöntekijöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@sll.fi

LuonnonsuojeLijan PaLveLukortti

suomen LuonnonsuojeLuLiittoKotkankatu 900510 Helsinki

vastausLÄhetYsTunnus 500917400003 HELSINKI

Postimaksu maksettu.

Halutessasi voit tukea liittoa

maksamalla itse postimaksun.

Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.Mikäli paikkakunta vaihtuu:

haluan en halua vaihtaa yhdistystä.

Nimi

Jakeluosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Jäsennumero ( jäsenkortista)

Puhelin

Sähköpostiosoite

YkkösBonus–Norppa-kortin numero

Oppilaitoksen nimi ja paikkakunta (vain opiskelijajäsenet)

haLuan iLmoittaa muuttuneet YhteYstiedot:

Nimi

Jakeluosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Jäsennumero ( jäsenkortista)

Näin liityt Luonnonsuojelu- liiton jäseneksi!

1. Luonnonsuojeluliiton www-sivuilla: www.sll.fi /

tuejatoimi

2. Tekstiviestillä: Voit liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton

varsinaiseksi jäseneksi tekstiviestillä Soneran, Elisan, Kolumbuksen,

Dna:n,

TeleFinlandin, Saunalahden ja Armaksen liittymistä.

Kirjoita tekstiviestiin: SLL NIMESI OSOITTEESI ja SYNTYMÄAIKASI

(Esimerkkiviesti: sll kaija liittyjä lähikatu 1 a 3 00140 helsinki 11.1.1960)

Lähetä viesti numeroon 173 175. Viestin hinta on 25 senttiä. Jäsenmak-

su 28 €/vuosi laskutetaan erikseen, lähetämme sinulle pankkitilisiirron

postitse.

3. Täyttämällä alla olevan palvelukortin.

Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen eduista saat nettisivuilta www.sll.fi

tai soittamalla p. (09) 228 081.

haLuan LiittYÄ LuonnonsuojeLuLiittoon. Liityn jäseneksi, jäsenmaksu on 28 euroa/vuosi. Jäsenlehtenä saan Luonnonsuojelija-lehden. Liityn perhejäseneksi, jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi. Perhejäseneksi voivat liittyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenedut ovat muuten samat, mutta talouteen lähetetään vain yksi jäsenlehti. Liityn opiskelijajäseneksi. Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi. Opiskelija-jäsenenä liityn sekä Suomen luonnonsuojeluliiton että Luonto-Liiton jäseneksi. Jäsenlehtenä saan Luonnonsuojelija-lehden ja Nuorten Luonto -lehden sekä kaikki muut Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton jäsenedut. Opiskelijajäsenen on oltava päätoiminen opiskelija ja ilmoitettava jäseneksi liittymisen yhteydessä oppilaitoksensa nimi ja paikkakunta. Haluan liittyä lahjoittajajäseneksi, jolloin maksan suoraveloituksena vuosijäsenmaksun ja lisäksi lahjoitan haluamani summan Luonnonsuojeluliitolle. Lähettäkää minulle lahjoittajajäsenen suoraveloitusvaltakirja (Voit antaa myös kertalahjoituksen Luonnonsuojeluliiton tilille Sampo 800016-98850)

tiLaan suomen Luonto -Lehden. Kestotilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille 45,50e,

muille 52e) Määräaikaistilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille

49e, muille 58,50e)tiLaan LauLujoutsenen -Perintö -kirjanJäsenhinta 35 € (hintaan lisätään postikulut kotimaassa alk. 8,50 €)

jÄseneksi

32 luonnonsuojelija 3/2008

Edellinen suuri sopulivaellus Suomessa ko-ettiin vuosina 1969-70. Vaikka suuret vael-lukset ovat harvinaisia, kuuluu pienipiirtei-nen vaeltelu talvi- ja kesäelinympäristöjen välillä tunturisopuleiden normaaliin elä-mään. Kesällä 2007 tunturisopulit vaelsivat tuntureiden huipun ”alkukotialueiltaan” ta-vallista pidemmälle, aina Muonioon ja Saa-riselälle saakka. Tavallista suurempi vaellus on siis käynnistynyt, mutta kukaan ei tiedä kuinka suuri siitä tulee, vai joko se kenties loppui?

Jos sopulien lisääntyminen lumen alla on onnistunut, keväällä lumien sulamisen ai-kaan vesi pakottaa sopulit liikekannalle ja silloin sopuleita voi olla havaittavissa run-saastikin. Kesäksi sopulit jäävät lisäänty-mään soille ja metsiin, joissa heinä- ja sam-malravintoa on runsaasti. Tällöin tiheänkin sopulikannan havaitseminen voi olla vaike-aa. Jos lisääntyminen sujuu ja sopulikanta kestää kesän yli, on syksyllä odotettavissa entistä laajempi vaellus.

Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että Län-si-Lapissa vielä maaliskuussa runsaasti jäl-kiä jättänyt sopulikanta on ainakin paikoin romahtanut. Utsjoelta taas merkkejä sopu-leista on yhä tullut tietoon. Hidas kevään-

tulo jättää vielä kuitenkin kaiken arvailujen varaan; sopulit kun viihtyvät hyvin lumen alla niin kauan kuin sitä on, ja vielä touko-kuun puolivälissä tuntureilla on hiihtokeli. Kenties sopuleita yhä on, tai sitten vaellus tyrehtyi jo ennen laajempaa vaihettaan tai ehkä vaellus jatkuu paikoittaisena.

Vaellusaikanakaan mitään yhtenäisiä so-

Sopulit vaeltavat?Vilahtiko tiellä tunturisopuli? Lapissa se on mahdollista tänä vuonna, joskin odotukset suurvaelluksesta näyttävät hiipuvan. Voit auttaa selvittämään tapahtumia tunturisopuleiden vuosituhannen ensimmäisellä vaelluksella, jota Suomen luonnonsuojeluliitto ja Metsähallitus kartoittavat.

pulimattoja ei ole odotettavissa. Sopulit liikkuvat tarinoista huolimatta yksin. Poik-keuksellisia paikkoja voivat olla vesistöjä ylittävät sillat ja vastaavat ”risteyspaikat”, joissa eri suunnista saapuvat eläimet koh-taavat. Myös liian pitkille uintireissuille ek-syneet ja hukkuneet sopulit voivat aaltojen mukana kertyä rannoille.

Jos liikut Lapissa, sinä voit olla osa tä-män luonnonilmiön havainnointiverkostoa ja kartuttaa merkittävällä tavalla tietämystä vaelluksen etenemisestä. Kerro meille mil-laisia määriä sopuleita havaitsit ja missä.

Sopulitutkimuksen tavoitteena on saada selkeä käsitys mm. vaelluksen laajuudesta ja kestosta. Missä, milloin ja montako so-pulia havaitsit? Havaintosi sopuleista voit ilmoittaa Lapin alueen Luontokeskuksiin tai postitse osoitteeseen: Metsähallitus / Sulka-va, Peuratie 15, 99400 Enontekiö. Havainto-lomake löytyy myös osoitteesta www.sll.fi/sopulivaellus, ja sen voi palauttaa sähkö-postilla.

Lisäämällä nimi- ja osoitetietosi osallistut arvontaan. ■

teksti Risto Sulkavakuvat Jorma Portti

Värikäs tunturisopuli on helpoimmin tunnistettava jyrsijälajimme. Vaeltaessaan tunturisopulit liikkuvat usein ravintoa etsien jokien varsilla ja muiden vesistöjen lähettyvillä. Sopulit osaavat myös uida.